”Meillä on tällä hetkellä Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste ja elämme tänä vuonna nousukauden huippua. Kasvu alkaa pikkuhiljaa hiipua ja meillä on Pohjoismaiden korkein työttömyysaste. Ihmettelen tätä keskustelua noin niin kuin laajemminkin siitä, että mietitään, että millä mitäkin korvataan, kun pitäisi tehdä huomattavan paljon enemmän. Ymmärrän, että haetaan ratkaisuvaihtoehtoja akuuttiin kysymykseen, mutta koko ajan pitäisi pitää mielessä tämä iso kuva. Suomen haasteet ei katoa yhtään mihinkään, eikä ne poistu pelkästään sillä, että toteutetaan tämä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen”, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.


 

 

Suomen Yrittäjät: Lakkohärdellissä unohtui

Suomen iso kuva – ”Yleissitovuus on pakko

uudistaa”

 
Luotu: 
22.10.2018 19:21

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    ”On pystyttävä enemmän mahdollistamaan se, että kyetään työpaikkatasolla reagoimaan markkinamuutoksiin. Siinä tessit [työehtosopimukset] on liian joustamaton väline”, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja sanoo. Kuvituskuva.
 
|

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ihmettelee Uuden Suomen haastattelussa sitä, että niin sanotusta irtisanomislaista nousseessa riidassa etsitään nyt työllistämistoimia, joilla korvataan työllistämistoimea. Makkula nostaa esiin ison kuvan ja muistuttaa, että Suomi tarvitsisi suuriakin muutoksia työmarkkinoilla.

 

Tänään on kerrottu, että työmarkkinajohtajat pohtisivat vaihtoehtoa hallituksen lakihankkeelle, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Vaihtoehdon keskiössä on kerrottu olevan malli, jossa pienissä alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin jatkossa palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman lain nykyisin vaatimaa määräaikaisuuden perustetta. Tällainen rekrytointi voitaisiin tehdä kuitenkin vain kerran.

Makkula pitää tätä ratkaisua riittämättömänä. 

 

”Erilaisia ajatuksia, ehdotuksia, pohdintoja liikkuu. Se on hyvä, että nähdään se, että pienille yrityksille sääntelyn ei välttämättä tarvitse olla samaa tai yhtä raskasta. On hyvä, että on oivallettu, että työllistämisen potentiaali on pienissä yrityksissä ja siellä sitä erityisesti kannattaa helpottaa. Mutta ei se tuolla mallilla se ratkaisu löydy. Kyllä se on huomattavan paljon vaikuttavampi ja tärkeämpi asia se irtisanomisen helpottaminen, koska se alentaa sitä työllistämisen kynnystä koko sillä työsuhteen kaarella”, Makkula kommentoi.

 

LUE MYÖS: SAK:n Eloranta: ”On mietitty, onko ulospääsyä – ei meillä ole mitään valmista vaihtaria”

”On vähän jännä keskustelu ja ajattelutapa, että jollakin työllistämistä helpottavalla toimella korvataan joku toinen työllistämistä helpottava toimi. Kysehän on isommassa kuvassa siitä, että on tehtävä paljon enemmän, paljon useampia pieniä ja isoja toimia, jos lähdetään siitä, että meillä on muutaman vuoden päästä hyvinvointiyhteiskunta tässä maassa”, hän toteaa.

Työministeri Jari Lindström (sin) varoitti Puheenvuoro-blogissaan viikonloppuna, että seuraava taantuma tulee. Kun nyt niin sanottu irtisanomislaki on aiheuttanut työtaisteluiden ja lakkojen aallon, Lindström ihmetteli, mitä tapahtuu, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä. LUE LISÄÄ: Jari Lindström: ”Mitähän mahtaa tapahtua, kun joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä?”

 

Janne Makkula toteaa myös, että suhdannehuippu on nyt käsillä.

 

LUE MYÖS: Suomen työttömyys laski jo alle ”luonnollisen” rajan – Saiko hallitus aikaan pysyvän muutoksen?

”Se sana, joka koetaan tabuksi, niin koko meidän järjestelmän jäykkyys johtuu tästä täysin poikkeuksellisesta yleissitovuusjärjestelmästä, jota on pakko uudistaa.”

Hänen mielestään irtisanomislaki on aiheuttanut suhteettoman suuren reaktion, ”lakkohärdellin”.

”Siihen isoon tarpeeseen nähden, joka Suomessa on lainsäädäntöuudistusten tarve työmarkkinoilla, niin tämä [irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä] on yksi osa sitä. Jos me saadaan tämmöisestä aikaan kauhea rähinä, niin se on huolestuttavaa.”

”Se on tärkeä uudistus, mutta isoon kokonaiskuvaan nähden se on suhteellisen pieni”, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen sosiaaliturvaa katsottava kokonaisuutena, jotta siitä tulisi työhön kannustavaa. Byrokratia- ja kannustinloukkuja olisi järjestön mukaan purettava.

Makkula tarttuu myös työmarkkinoiden tabuaiheeseen, yleissitovuuteen.

”On pystyttävä enemmän mahdollistamaan se, että kyetään työpaikkatasolla reagoimaan markkinamuutoksiin. Siinä tessit [työehtosopimukset] on liian joustamaton väline.”

”Se sana, joka koetaan tabuksi, niin koko meidän järjestelmän jäykkyys johtuu tästä täysin poikkeuksellisesta yleissitovuusjärjestelmästä, jota on pakko uudistaa. En sano, että se pitää poistaa, vaan sitä pitää uudistaa. Silloinkin puhutaan siitä, että pitää pystyä sopimaan joustavammin”, Makkula sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on ehdottanut, että irtisanomislain sijaan palattaisiin työaikalakiin, jossa kolmikantaneuvottelut paikallisesta sopimisesta päätyivät umpikujaan. Työntekijäjärjestöt katsoivat, että vain luottamusmies voisi neuvotella työntekijöiden edustajana, kun taas Suomen Yrittäjien mielestä järjestäytymättömissä yrityksissä myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu voisi toimia henkilöstön edustajana.

”Meidän kanta on ihan sama kuin se on ollut johdonmukaisesti koko ajan. Eli sellaista mallia, jolla järjestäytymättömiä työntekijöitä syrjitään paikallisessa sopimisessa ja heidät jätetään sopimisen ulkopuolelle, niin me emme voi sitä hyväksyä. Tällä hetkellä laki syrjii järjestäytymättömiä yrityksiä. Asettamalla sopimisen kieltoja ei syrjivää lainsäädäntöä voida korvata uudella syrjivällä lainsäädännöllä.

 

Lisäksi siinä on käytännön asia: varsinkin pienissä yrityksissä ei siitä sopimisesta tule mitään, jos osa jätetään sen ulkopuolelle. Kyllä kaikilla täytyy olla mahdollisuus osallistua paikalliseen sopimiseen ja työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus demokraattisesti valita, haluavatko he edustajan ja se, kenet he haluavat valita. Edustaja taas itse päättää siitä, kuuluuko hän työntekijäliittoon vai ei. Lainsäädäntö, jossa ennakollisesti asetettaisiin järjestäytyminen sopimiseen osallistumiseen edellytykseksi, se ei ole yhdenvertaista, oikein eikä demokraattista”, Makkula tiivistää yrittäjien linjan.

 


 

Näkökulma: Jotta SAK:n ulkoparlamantaarinen toimintamalli saataisiin lailliseksi myös ns. veto oikeudesta lainsäädäntövaltaan; on tarjolla ainakin kaksi vaihtoehtoa: 1) Suomen perustuslakia muutetaan tarvittavin osin eduskunnassa, lain määrittävin proseessein! - 2) SAK perustaa välittömästi SAK puolueen, ja osallistuu tasavertaisesti a) vaaleihin parlamentaarisesti b) Osallistuu eduskunnan lainsäädäntöprosessiin, eduskunnasta käsin! Tämä järjestelymalli "uusi normi" mahdollistaisi myös osallistumisen Antti Rinteen (sdp) hallitukseen; luonnollisesti vakavan, pitkän hallituskriisin kautta!? - KimsBlog


 

 

Teollisuusliiton Riku Aalto työtaisteluista:

Tämä saattaa olla uusi normi

 

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle arvioi, että pitkittynyt poliittinen kiista alkaa vaikuttaa ensi vuoden sopimusneuvotteluihin.

 

lakot
Työtaistelutoimet kovenevat
 
 Yksi mies. Kaksi kuvaa!?
 
 
 

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvelee, että työmarkkinakiistojen ratkomisesta työtaisteluilla voi tulla arkipäivää.

– Tämähän saattaa olla uusi normi, että näitä kiistoja ratkaistaan tällä tavalla. En ole ollenkaan varma, onko se Suomen tai yhteiskuntarauhan kannalta hyvä asia, Aalto totesi tänään maanantaina Ylen aamu-tv:ssä.

 

Aalto pohti, että kun työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto päätti muutama vuosi sitten, ettei kolmikantaiseen valmisteluun enää haluta lähteä, poliittiset päätöksentekijät saivat ajatuksen muuttaa tapoja, joilla asioita hoidetaan.

Ammattiyhdistysliike on parhaillaan ilmiriidassa hallituksen kanssa, koska hallitus suunnittelee irtisanomisen helpottamista alle 10 työntekijän yrityksissä.

Viime yönä käynnistyi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kaksipäiväinen lakko, joka kohdistuu muun muassa päiväkotilasten ja koululaisten ruokapalveluihin. Lisäksi Tehy ja Super ovat käynnistäneet aamukuudelta hoitajien vuoronvaihtokiellon.

Myös Teollisuusliitto on ilmoittanut aloittavansa myöhemmin tällä viikolla uusia lakkoja hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan.

 

"Ei voi olla vaikuttamatta ensi vuoden neuvotteluihin"

Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle totesi puolestaan aamu-tv:n puhelinhaastattelussa, että alkaa näyttää siltä, että pitkittynyt poliittinen kiista alkaa heijastua myös ensi vuoden neuvottelukierrokseen työmarkkinoilla.

– Tilanne työmarkkinoilla kärjistyy irtisanomiskiistan myötä selvästikin, eikä se voi olla vaikuttamatta ensi vuoden neuvotteluihin, Helle sanoi.

Hän huomautti, että luottamus työmarkkinaosapuolten välillä uhkaa heikentyä, vaikka riita ei olekaan alun perin työnantajien ja työntekijöiden välinen.

– Olennaisinta on nyt, että poliittinen kiista saadaan viivytyksettä ratkaistua ja tulevat lakot saadaan vältettyä. Tässä on paljon syyttelyä. Mutta pitäisi enemmän keskittyä ratkaisun hakemiseen. Riitelyn hintalappu on liian kova.

 

Aalto totesi olevansa Helteen kanssa samaa mieltä siitä, että kiista pitäisi saada ratkaistua mahdollisimman nopeasti.

– Olemme yrittäneet tarjota tässä neuvottelutietä maan hallitukselle, mutta sieltä ei tässä vaiheessa ainakaan ole vielä minkäänlaisia vastaantuloja tullut, Aalto huomautti.

Aallon mukaan Teollisuusliitolla on tällä hetkellä työtaistelusuunnitelmia marraskuun puoliväliin asti.

– Tietysti toivomme, että näitä suunnitelmia ei tarvitse toteuttaa, Aalto jatkoi.

Juttua korjattu klo 10.56. Minna Helle on Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja, ei puheenjohtaja.

*

Lue myös:

Alkuviikon poliittinen lakko iskee etenkin suuriin kaupunkeihin, koskettaa Helsingissä 70 000:ta lasta

 


 

Syksyllä 2015 EK:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Matti Alahuhta (oik.) ilmoitti järjestön luopuvan tupo-sopimuksista. Saman vuoden keväällä Alahuhta istui samassa pöydässä hallitustunnustelija Juha Sipilän ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn (vas.) kanssa. (KUVA: Rio Gandara / HS) Koska kolmikanta siirtyi oma-aloitteisesti sivuun palkkaneuvotteluista, on luontevaa, ettei keskusjärjestöille jää paikkaa myöskään lainsäädäntöpöytiin. Korporatismin kulta-aika tuskin enää palaa, vaikka Sdp nousisikin ensi keväänä pääministeripuolueeksi. SAK, EK, STTK ja Akava näyttävät hiljalleen olevan typistymässä asiantuntijajärjestöiksi. Työntekijäliitot pystyvät yhä ajamaan jäsenistönsä etuja myös hallituksen päätöksiä vastaa, mutta kyse on yhä enemmän siitä, millaisiin työtaistelutoimiin niiden paukut kulloinkin riittävät.

 

 

 
 
 
Politiikka    |   HS-analyysi
 
 

Miksi ay-liike voi Suomessa uhmata vaaleilla

valittuja päättäjiä? Selitys löytyy

vuosikymmenten takaa

 

Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa poikkeuksellinen valta lainsäädäntöön. HS selvitti, miten paljon puhuttu kolmikanta aikanaan syntyi ja miten sen natiseminen nivoutuu hallituksen ja ay-liikkeen riitaan.

 

Politiikka
Miksi ay-liike voi Suomessa uhmata vaaleilla valittuja päättäjiä? Selitys löytyy vuosikymmenten takaa
 
 
Konsensus-Suomen
 ja kolmikannan symboliseksi kulminaatiopisteeksi mainitaan usein vuoden 1977 Korpilampi-seminaari, jonne poliitikot ja työmarkkinajohtajat yhdessä kokoontuivat. Kuvassa Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto esittelee ja pääministeri
 Kalevi Sorsa katselee.Konsensus-Suomen ja kolmikannan symboliseksi kulminaatiopisteeksi mainitaan usein vuoden 1977 Korpilampi-seminaari, jonne poliitikot ja työmarkkinajohtajat yhdessä kokoontuivat. Kuvassa Suomen Pankin pääjohtaja
 Mauno Koivisto esittelee ja pääministeri Kalevi Sorsa katselee.
 
 
 
Konsensus-Suomen ja kolmikannan symboliseksi kulminaatiopisteeksi mainitaan usein vuoden 1977 Korpilampi-seminaari, jonne poliitikot ja työmarkkinajohtajat yhdessä kokoontuivat. Kuvassa Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto esittelee ja pääministeri Kalevi Sorsa katselee. (KUVA: Jarmo Matilainen / HS)
 
 
 

Julkaistu: 21.10. 2:00 , Päivitetty: 21.10. 8:28 | HS


 

Jo peruskoulussa meille opetetaan, että Suomessa lait säätää kansan valitsema eduskunta. Lakiesitykset tekee eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus.

Siksi voi näyttää kummalliselta, että ensi viikolla jälleen useat palkansaajaliitot lakkoilevat estääkseen Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallitusta esittämästä pienten yritysten irtisanomista helpottavaa lakia.
 

Todellisuudessa kummallista asiassa on silti pikemminkin se, että hallitus kehtaa viedä eteenpäin työelämää koskevaa lakia ilman suurimman työntekijäjärjestön SAK:n hyväksyntää. Se ei nimittäin ole ollut Suomessa tapana.

Oppikirjojen teksteistä huolimatta tosiasiallista lainsäädäntövaltaa ovat vuosikymmenten ajan käyttäneet eduskunnan lisäksi työmarkkinaosapuolet.
 

Tästä on kyse kuuluisassa ”kolmikannasta”.

Mutta mitä ihmettä se tarkoittaa? HS käy läpi kolmikannan synnyn ja selittää, miksi sen murenemisella on suuri rooli hallituksen ja ay-liikkeen yhä kuumenevassa riidassa.

Kiistan ytimessä on järjestöjen veto-oikeus lainsäädäntöön

Kolmikanta on suomalainen poliittisen järjestelmän erityispiirre, jossa kolme osapuolta eli hallitus sekä työnantajien keskusjärjestö EK ja työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sopivat työelämää ja sosiaaliturvaa koskevasta lainsäädännöstä yhdessä.
 
 

Käytännössä yhdessä sopiminen on tarkoittanut sitä, että hallitus ei ole muuttanut työntekijöiden työehtoja tai eläkkeitä ja työttömyysturvaa koskevia lakeja ilman, että järjestöistä vahvimmat eli SAK ja EK ovat hyväksyneet muutokset. Poliitikot ovat siis myöntäneet kolmikannan kahdelle muulle osapuolelle epävirallisen ”veto-oikeuden”.

Lisäksi työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet keskenään esimerkiksi kaikki Suomessa tehdyt suuret eläkeuudistukset, ja eduskunta on hyväksynyt neuvottelujen lopputuloksen laiksi juuri pilkkuakaan muuttamatta.

Nyt käynnissä olevassa vaikeassa kiistassa onkin kyse pelkän irtisanomislain sijaan siitä, että hallitus on viemässä työmarkkinaosapuolilta niiden paikan päätöksentekopöydässä.
 

Sipilän hallituskin on toki hallitusohjelmassa sitoutunut kolmikantaiseen valmisteluun ja kuullut järjestöjä, mutta se on eri asia kuin todellinen päätösvalta.

Ensin hallitus sääti työttömyysturvan aktiivimallin SAK:n vastalauseista huolimatta, mikä kirvoitti työntekijäpuolen mielenilmauksiin. Nyt se taas ajaa kiisteltyä irtisanomislakia, vaikka palkansaajajärjestöt vastustavat sitä vimmaisesti eikä EK:kaan ole siitä innoissaan.
 


Helmikuussa
 2018 SAK järjesti mielenilmauksen Juha Sipilän hallituksen kehittämää aktiivimallia vastaan.Helmikuussa 2018 SAK järjesti mielenilmauksen Juha Sipilän hallituksen kehittämää aktiivimallia vastaan.
 
 
 
Helmikuussa 2018 SAK järjesti mielenilmauksen Juha Sipilän hallituksen kehittämää aktiivimallia vastaan. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Työmarkkinajärjestöt pelkäävät, että hallitus rikkoo kolmikannan ja kaventaa niiden valtaa. Hallitus on puolestaan tehnyt selväksi, että lakien säätäminen kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.
 
*
 

Mutta miksi kansan valitseman parlamentin ulkopuoliset etujärjestöt ovat ylipäätään saaneet Suomessa niin suuren valta-aseman?
 
*

Vaikka järjestövaltaa syystä parlamentaarista demokratiaa halventavaksi, sen pystyttämiseen oli aikanaan perusteita.

Nyt kolmikanta natisee kovempaa kuin kenties koskaan aiemmin. Erikoisen sopimisjärjestelmän murtuminen ei silti välttämättä johda pelkästään toivottuihin tuloksiin.

Kolmikanta syntyi 1960-luvulla vallan vaihtokauppana

Kolmikannan kriitikko Juhana Vartiainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juhana+vartiainen (kok) on arvioinut, että ammattiyhdistysliikkeen valta-asema pohjautuu kylmän sodan aikaiseen pelkoon työntekijöiden radikalisoitumisesta ja kommunismista.

Kun nykyisenlainen kolmikanta 1960-luvulla muotoutui, kyse ei silti ollut niinkään ideologiasta vaan pikemminkin käytännön syistä.

Oleellista oli se, että toisen maailmansodan jälkeen Suomen hallitukset olivat heikkoja ja juopa kaupungin ja maaseudun välillä suuri. Suomeen pyrittiin kehittämään väestön hyvinvointia parantavaa sosiaaliturvaa, mutta se oli vaikeaa.

Esimerkiksi vuonna 1956 eduskunnan tekemä kansaneläkelain uudistus toi pienituloisille paremmat eläkkeet ja vastaavasti työntekijöiden kerryttämät eläkesäästötilit lakkautettiin. Sekä kaupunkien palkkatyöläiset että työnantajat kokivat tulleensa sivuutetuiksi.

Samana vuonna SAK järjesti yleislakon.

Suurmielenosoitus Senaatintorilla Helsingissä Suomen toistaiseksi
 viimeiseksi jääneen täysmittaisen yleislakon aikaan vuonna 1956.Suurmielenosoitus Senaatintorilla Helsingissä Suomen toistaiseksi viimeiseksi jääneen täysmittaisen yleislakon aikaan vuonna 1956.
 
Suurmielenosoitus Senaatintorilla Helsingissä Suomen toistaiseksi viimeiseksi jääneen täysmittaisen yleislakon aikaan vuonna 1956.
 
Rautatieläisten liitto kutsui työläisiä jäsenikseen vuonna 1956. Ammattiliittojen jäsenmäärän nopea kasvu mahdollisti työntekijäjärjestöjen vallan.Rautatieläisten liitto
 kutsui työläisiä jäsenikseen vuonna 1956. Ammattiliittojen jäsenmäärän nopea kasvu mahdollisti työntekijäjärjestöjen vallan.
 
Rautatieläisten liitto kutsui työläisiä jäsenikseen vuonna 1956. Ammattiliittojen jäsenmäärän nopea kasvu mahdollisti työntekijäjärjestöjen vallan. (KUVA: Työväen Arkisto)

Kun sit­ten vuosi­kymme­nen tait­teessa eläke­turvaa ja työttömyys­vakuutusta yri­tettiin jäl­leen uudistaa, työn­antaja- ja työn­tekijä­järjestöt löysivät toisensa käänteen­tekevällä tavalla.

Vähemmistöhallituksen siunauksella ne saivat neuvotella kassojen jäsenyyteen perustuvan työttömyysvakuutuksen ja lakisääteisen ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän.

Työnantajapuolella nähtiin, että liiton jäsenyyteen perustuva työttömyysturva ja ansiotyöhön perustuva eläke tulisivat lopulta yrityksille halvemmiksi kuin yleinen työttömyysvakuutus tai tasaeläke, joita olisi maksettu kaikille.

Samalla tavoin SAK:n enemmistö ja Sdp katsoivat, että työläisten etujen tulisi olla etusijalla.

Näin Suomeen syntyi työntekijäliittojen ja suurtyönantajien jatkuvaan kauhun tasapainoon perustuva konsensus, jonka ulkopuolelle pitkälti jäivät radikaaleimmat kommunistit ja maaseudun väestö.

Samalla keskeinen sosiaaliturva ja työlainsäädäntö siirrettiin eduskunnan ulkopuolelle kahdelle vahvalle sopijaosapuolelle. Se teki päätöksistä kestäviä ja esimerkiksi uudesta ”eläkelupauksesta” uskottavan: valittiin eduskuntaan ketä tahansa, poliitikot eivät kovin helposti voisi puuttua järjestöjen keskenään sopimiin asioihin.

Samalla valta eläketurvasta ja -rahastoista sekä työttömyyskassoista kuitenkin sinetöivät keskusjärjestömahdin vuosikymmeniksi eteenpäin.


 
 
Vuonna 1962 pystytetty työeläkejärjestelmä on järjestömahdin ydin. Eläketurvakeskuksen
 toimitusjohtaja Tauno Jylhä (keskellä) esittelee uusien eläkelakien saavutuksia.Vuonna 1962 pystytetty työeläkejärjestelmä on järjestömahdin ydin. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Tauno Jylhä
 (keskellä) esittelee uusien eläkelakien saavutuksia.
 
 
Vuonna 1962 pystytetty työeläkejärjestelmä on järjestömahdin ydin. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Tauno Jylhä (keskellä) esittelee uusien eläkelakien saavutuksia. (KUVA: Lehtikuva)

Ilmaiseksi valtio ei lainsäädäntövallastaan luopunut.

1960-luvun lopulla tehtiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ja hallitukset olivat siitä eteenpäin keskeisesti vaikuttamassa palkkapolitiikkaan. Poliittiset päättäjät ajattelivat, että he pystyvät hillitsemään palkankorotuksia hintojen nousun hillitsemiseksi.

Ay-liikkeen historiaa pitkään tutkineen Itä-Suomen yliopiston dosentin Tapio Bergholminhttps://www.hs.fi/haku/?query=tapio+bergholmin mukaan Suomen poliittisen järjestelmän erikoisuus on nimenomaan tämä ”kaksoissidos”, eräänlainen vallan vaihtokauppa: työmarkkinaosapuolet otettiin mukaan lainsäädäntötyöhön, ja vastaavasti valtio pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen.

Niin sanotun konsensus-Suomen symboliseksi kulminaatiopisteeksi mainitaan usein vuoden 1977 Korpilampi-seminaari, jonne pääministeri Kalevi Sorsahttps://www.hs.fi/haku/?query=kalevi+sorsa kutsui poliitikkoja ja työmarkkinapäättäjiä yhdessä keskustelemaan keinoista yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Lama päätti kultakauden

Työmarkkinajärjestöjen valtahuippu ajoittui 1970- ja 1980-luvuille.

Työttömyyskassat ja työnantajien tilittämä verovähenteinen jäsenmaksu olivat ammattiyhdistysliikkeelle tehokkaita jäsenmagneetteja. Lakkoase oli todellinen pelote.

Työnantajapuoli pystyi puolestaan käyttämään yhä enemmän yhteiskunnallista vipuvoimaa esimerkiksi eläkerahastojen avulla.

Järjestöjen veto-oikeus lainsäädäntöön oli vakiintunut käytäntö. Silloisessa työnantajajärjestö STK:ssa lakiasiainjohtajana työskennellyt Mauri Morenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mauri+moren on jälkikäteen muistellut kriittisesti, kuinka hän ”suunnilleen asui eduskunnassa kertomassa kansanedustajille, ettei sovittuja asioita saa muuttaa”.

Kuuluisaksi tuolla aikakaudella tulivat myös pitkät kosteat lounaat ja läpi öiden kestäneet neuvottelut Etelärannassa ja Hakaniemessä.


Ensimmäiseksi todelliseksi käännekohdaksi osoittautui 1990-luvun alun syvä lama, jonka aikaisista työmarkkinariidoista voi löytää paljon yhtäläisyyksiä nykypäivään.

Keskustalaisen pääministerin Esko Ahonhttps://www.hs.fi/haku/?query=esko+ahon johtama hallitus yritti 1990-luvun alun laman aikana Sipilän tapaan tunkea työntekijäpuolen kurkusta ”yhteiskuntasopimusta”.

Lopulta Aho päätyi ajamaan läpi lakiuudistuksia työmarkkinajärjestöjen vastustuksesta huolimatta ja välit työmarkkinoilla kiristyivät äärimmilleen.


Keskusta ja ammattiyhdistysliike ovat ottaneet yhteen aiemminkin. 1990-luvun alussa pääministeri Esko Ahon (vas.) otteet eivät huvittaneet SAK:n puheenjohtajaa Lauri Ihalaista (oik.)Keskusta ja ammattiyhdistysliike ovat ottaneet
 yhteen aiemminkin. 1990-luvun alussa pääministeri Esko Ahon (vas.) otteet eivät huvittaneet SAK:n puheenjohtajaa Lauri Ihalaista (oik.)
 
 
 
Keskusta ja ammattiyhdistysliike ovat ottaneet yhteen aiemminkin. 1990-luvun alussa pääministeri Esko Ahon (vas.) otteet eivät huvittaneet SAK:n puheenjohtajaa Lauri Ihalaista (oik.)

Laman päätyttyäkin keskustelu järjestövallasta jatkui. Vuorineuvos Casimir Ehrnroothhttps://www.hs.fi/haku/?query=casimir+ehrnrooth kirjoitti vuonna 1995 Helsingin Sanomissa, että jähmeä kolmikantainen lainvalmistelu heikensi Suomen kilpailukykyä ja työelämälainsäädäntö tulisi palauttaa eduskunnalle.

Kun pääomat liikkuivat vikkelästi rajojen yli, yritykset pystyivät aiempaa helpommin investoimaan Suomen ulkopuolelle. Monien mielestä kolmikanta toimi kyllä hyvinä aikoina, mutta huonoina aikoina se esti tarpeelliset leikkaukset.

Hyvät ajat kuitenkin koittivat jälleen.

Suomen talous pääsi kovaan nousuun matkapuhelinyhtiö Nokian vetämänä, ja vaikeiden lamavuosien jälkeen lihavia vuosia vältettiin pilaamasta työmarkkinakiistoilla.

Hallitusta johtivat jälleen perinteisesti ammattiyhdistysliikettä lähellä olleet sosiaalidemokraatit.

Vaikka pääministeri Paavo Lipponenhttps://www.hs.fi/haku/?query=paavo+lipponen ei suinkaan ollut kaikkein ay-myönteisin demari, hänen kahden hallituksensa hallitusohjelmat suorastaan pursusivat yhteistyötä ja kolmikantaista lainvalmistelua.

Kolmikanta sai jatkoaikaa, muttei loputtomiin.

Onko järjestövallan aika nyt lopullisesti ohi?

Ammattiyhdistysliikkeen raivoa Sipilän hallitusta kohtaan selittää se, että hallitus on rikkonut Tapio Bergholmin kuvaaman 1960-luvulla syntyneen kaksoiskytköksen.

Ensin hallitus tuli työmarkkinaosapuolten alueelle ja vaati niitä tekemään työehtoja heikentävän kilpailukykysopimuksen. Työntekijäjärjestöt taipuivat sopimukseen, mutta nyt hallitus on siitä huolimatta ajamassa läpi niiden vastustamaa irtisanomislakia.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Sipilä olisi yksin murentamassa keskusjärjestövaltaa. Järjestöt ovat nimittäin tehneet sitä myös itse.


Elinkeinoelämän keskusliitto julisti syksyllä 2015, että se ei enää tee tulopoliittisia kokonaisratkaisuja eikä täten ole palkkaneuvottelujen sopijaosapuoli. Näin työnantajapuoli käytännössä lakkautti perinteisen kolmikannan.

SAK ja ammattiyhdistysliike ylipäätään ovat heikentyneet tällä vuosituhannella, ja työnantajat laskivat, että ne saavat itselleen edullisempia ratkaisuja liittokohtaisella ja työpaikkakohtaisella sopimisella.


Syksyllä 2015 EK:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Matti Alahuhta (oik.) ilmoitti järjestön luopuvan tupo-sopimuksista. Saman vuoden keväällä
 Alahuhta istui samassa pöydässä hallitustunnustelija Juha Sipilän ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn (vas.) kanssa.Syksyllä 2015 EK:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Matti Alahuhta (oik.) ilmoitti järjestön
 luopuvan tupo-sopimuksista. Saman vuoden keväällä Alahuhta istui samassa pöydässä hallitustunnustelija Juha Sipilän ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn (vas.) kanssa.
 
 
 
Syksyllä 2015 EK:n hallituksen silloinen puheenjohtaja Matti Alahuhta (oik.) ilmoitti järjestön luopuvan tupo-sopimuksista. Saman vuoden keväällä Alahuhta istui samassa pöydässä hallitustunnustelija Juha Sipilän ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn (vas.) kanssa. (KUVA: Rio Gandara / HS)

Koska kolmikanta siirtyi oma-aloitteisesti sivuun palkkaneuvotteluista, on luontevaa, ettei keskusjärjestöille jää paikkaa myöskään lainsäädäntöpöytiin.

Korporatismin kulta-aika tuskin enää palaa, vaikka Sdp nousisikin ensi keväänä pääministeripuolueeksi. SAK, EK, STTK ja Akava näyttävät hiljalleen olevan typistymässä asiantuntijajärjestöiksi.

Työntekijäliitot pystyvät yhä ajamaan jäsenistönsä etuja myös hallituksen päätöksiä vastaa, mutta kyse on yhä enemmän siitä, millaisiin työtaistelutoimiin niiden paukut kulloinkin riittävät.

Kabinettisopimisen loppuminen jättää aukon

Korporatismin heikkeneminen kasvattaa parlamentaarisen demokratian eli vaaleilla valittujen poliitikkojen roolia, mitä voi pitää oikeutettuna. Kivuttomasti muutos ei silti välttämättä suju.

Kolmikantainen sopiminen on toisinaan saattanut olla hidasta ja jähmeää, mutta sen avulla on saatu kiistanalaisista asioista päätöksiä aikaan aina viime vuosiin saakka.

Keskusjärjestöt muistavat nyt toistuvasti viitata vuonna 2014 sopimaansa eläkeuudistukseen, jossa ne sopivat eläkeiän nostamisesta ja menojen karsimisesta hallituksen asettamissa raameissa. Eduskunta hyväksyi lopputuloksen ilolla lähes yksimielisesti.

Työmarkkinaosapuolten vastustamien lakien kohdalla tilanne on toinen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinnehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinne ja hänen puoluetoverinsa ovat jo ilmaisseet tilaisuuden tullen peruuttavansa niin kiistellyn irtisanomislain kuin muitakin Sipilän hallituksen päätöksiä.

Juuri tällaisen poukkoilun välttäminen on ollut kolmikannan hyvä puoli. Eduskunnan ja parlamentaarisen demokratian voimistuminen tulleekin vaatimaan harjoittelua maassa, jossa niin monet suuret asiat on opeteltu sopimaan kabineteissa.
 
*

Artikkelin lähteenä on käytetty muun muassa kirjoja Nieminen & Laatunen: Kolmikannan kulisseissa (2017) ja Vauhkonen & Hannikainen: Ansioiden mukaan (2012) sekä Tapio Bergholmin väitöskirjaa Kaksoissidoksen synty (2015).
 

– Yhteiskunnassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys, että verotuksen porsaanreiät pitää tukkia. Se on ollut SDP:n veropolitiikan kärki viime vuosina. Jos verotuksessa pyritään johdonmukaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laajaan veropohjaan, tulisi lakkoavustusten verovapaus poistaa.

 

Kimmo Sasi. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kimmo Sasi: Poliittisille lakoille annetaan

verotukea

 

Entisen kokoomusedustajan mukaan lakkoavustusten verovapaus on poistettava.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja, varatuomari Kimmo Sasi pitää erikoisena sitä, että yhteiskunta tukee lakkoja taloudellisesti verotuella.

 

– Suomessa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat vähennyskelpoisia. Lakkokassojen saama pääomatulo on yleishyödyllisen yhteisön statuksen vuoksi verovapaa. Mutta kun lakkoavustusta maksetaan, se ei olekaan veronalainen, vaan 16 euron suuruinen päiväavustus on verovapaa.

– Näin on, vaikka yksi verotuksen johtavia periaatteita on vastaavuuden periaate. Jos jonkin etuuden hankinnasta kulut ovat vähennyskelpoisia, on tulo veronalaista. Jos meno ei ole vähennyskelpoista, on tulo verovapaata, Sasi kirjoittaa Verkkouutisten blogissa.

Sasin mukaan oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että ammattijärjestön keräämä ylimääräinen jäsenmaksu eli ”lakkovero” on maksajalleen vähennyskelpoinen, mutta siitä maksettu avustus verovapaa.

Sasi kirjoittaa, että toinen vero-oikeuden periaate on ansiomenetyskorvauksen veronalaisuus.

– Esimerkiksi työttömyysavustus on verollinen. Siksi lakkoavustuksen verovapaus on erikoinen poikkeus tästäkin periaatteesta.

Sasin mukaan veropolitiikan keskeinen tavoite on työnteon edistäminen.

– Tältäkään kannalta verokannustin työn tekemättä jättämiseen ei ole perusteltu.

*

– Yhteiskunnassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys, että verotuksen porsaanreiät pitää tukkia. Se on ollut SDP:n veropolitiikan kärki viime vuosina. Jos verotuksessa pyritään johdonmukaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laajaan veropohjaan, tulisi lakkoavustusten verovapaus poistaa.

 


 

– Kriisin synnyttänyt työsuhdeturvaongelma on melko pieni yhteiskuntarakenteen yksityiskohta verrattuna siihen valtiofilosofiseen taitekohtaan, johon järjestöjohtajien itsetehostus on johtanut, Tarkka sanoo. Hänen mukaansa enää ei ole kysymys irtisanomissuojasta vaan siitä, hyväksyvätkö liitot parlamentaarisen demokratian vai valitsevatko ne korpokratian.

 

Lakkovahteja Meyerin Turun telakan portilla. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Jukka Tarkka: Ay-liike teki kohtalokkaan

virheen

 

Valtiotieteilijän mukaan ammattiliitot ovat tottuneet tekemään mitä tahtovat.

 

Hallituksen esittämä irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä on Jukka Tarkan mukaan johtanut tilanteeseen, jossa ammattiyhdistysliike on päättänyt ottaa hallituksen ohjaukseensa.

*

– Mutta taipuuko demokratia korpokratiaksi, parlamentarismi järjestövallaksi? Hallitus näyttää päättäneen, että ei taivu, ja sillä on kaikki demokratian puolustuksessa tarvittavat työvälinet. Ongelma on vaan se, että ammattiliitot pelaavat eri peliä kuin hallitus. Ne ovat tottuneet tekemään, mitä tahtovat, valtiotieteen tohtori ja entinen nuorsuomalaisten kansanedustaja Tarkka toteaa Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.

Kolumni on julkaistu tässä Jukka Tarkan kotisivuilla.

*

– Ajatus työllistämismahdollisuuksien parantamisesta kokeilemalla irtisanomissuojan joustoa pelästytti järjestöjohtajat kohtalokkaaseen virheliikkeeseen. Se lähti työtaistelutoimin opastamaan lainvalmistelua, joka tapahtuu ministeriöissä virkavastuulla eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen johdolla, hän summaa.

 

Tarkka muistuttaa, että eduskunnan tehtävänä on arvioida, onko virkamiesvalmistelussa aikanaan syntyvä esitys jalostettavissa lakipykäliksi. Jos ilmenee, että näin ei ole, kaataa eduskunta hallituksen esityksen.

– Siihen ei tarvita järjestöväen lakkouhkauksia tai muuta tömistelyä.

Hallituksen tavoitteena on Jukka Tarkan mukaan avata työelämän ulkopuolelle joutuneille uusi väylä päästä osoittamaan työkykynsä.

– Siitä hyötyisivät sekä työn ottaja että sen antaja. Ammattiyhdistysliikkeen viestintä perustuu propagandistiseen tekokauhisteluun. Se uskottelee, että hallitus haluaa antaa yrittäjille mahdollisuuden nautiskella ihmisten irtisanomisesta.

 

”Sen pahempi eduskunnalle”

Jukka Tarkan mukaan hallituksen komentelu työtaistelumenetelmillä ”antaa luokkatietoiselle järjestöväelle sen viestin, että ammattiliitot ottavat hallituksen ohjaukseensa”.

Tarkka toteaa ay-liikkeen perinteisesti opastaneen ja rahoittaneen parhaita voimiaan ansioitumaan puoluetyössä niin, että he pääsevät eduskuntaan.

– He edustavat järjestöväen näkemyksiä parlamentaarisessa päätöksenteossa. Ammattiyhdistysliikkeen osallistuminen lainsäädäntötyöhön pitäisi kanavoida sen kassa samoin ajattelevien kansanedustajien tukemiseen ja kannustamiseen

Jukka Tarkan mukaan ay-liike opettaa nyt jäsenkunnalleen, että ”jos eduskunnan enemmistön tahto on toinen kuin järjestöjohdon viisaus, sen pahempi eduskunnalle”.

– Kriisin synnyttänyt työsuhdeturvaongelma on melko pieni yhteiskuntarakenteen yksityiskohta verrattuna siihen valtiofilosofiseen taitekohtaan, johon järjestöjohtajien itsetehostus on johtanut, Tarkka sanoo.

Hänen mukaansa enää ei ole kysymys irtisanomissuojasta vaan siitä, hyväksyvätkö liitot parlamentaarisen demokratian vai valitsevatko ne korpokratian.

 


 

– Toivon, että työnantajaliitot lähtevät uudistamaan työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi, Pentikäinen esittää. Suomen Yrittäjien mielestä myös työrauhasääntelyä pitää uudistaa. Nykyinen säätely on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. – Tarvitaan sääntely, joka rajoittaa poliittisia työtaisteluja ja suhteettomia tukilakkoja. Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista, Jyrki Mäkynen sanoo. Yrittäjät vaatii, että uudistus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.

 


Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

 

Suomen Yrittäjät kannustaa yrittäjiä

lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän

 

 

Yrittäjien mukaan työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä.

 

Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle selvän tukensa keskiviikkona luottamusäänestyksessä.

– Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se osoittaa parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle, Suomen Yrittäjien liittokokouksen kannanotossa todetaan.

Vastatoimenaan Suomen Yrittäjät kannustaa yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän ja hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliittisten lakkojen rajoittamiseksi.

– Työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynensanoo.

Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969.

Yrittäjien mukaan jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut käytännössä siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia.

– On luontevinta, että jokainen työntekijä hoitaa itse liittonsa jäsenmaksun. Työnantajien ei tarvitse sotkeutua ay-liikkeen asioihin. Liitot osaavat hoitaa taloutensa. Lisäksi joskus käy niin, kuten viime päivinä, että työnantajan keräämää rahaa käytetään häntä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

 

Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää.

– Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja, Pentikäinen korostaa.

Kantar TNS:n huhtikuussa 2018 tekemän kyselyn mukaan jopa 44 prosenttia yrityksistä ei tiedä, ettei järjestäytymättömien yritysten tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. Yrityksistä 17 prosenttia kertoi perivänsä ay-jäsenmaksuja. Yli kymmenen työntekijää työllistävistä näin tekee Kantar TNS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia.

 


 

”Tulevaisuudessa markkinoiden muutokset käyvät aina vaan tiuhemmassa tempossa. Ei kenellekään voi taata pysyviä työpaikkoja. Ei edes Hakaniemessä. Suurilla yrityksillä on pieniin verrattuna monin verroin helpompaa vastata markkinoiden haasteisiin niin tuotannon kuin työllisyydenkin suhteen. Jotenkin tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa pienten yritysten osalta ja vielä niin, että pienennetään niiden suurimpia riskejä. Jos työllistämisestä tulee liian vaikeaa, se yksinkertaisesti vain loppuu”, Virén kirjoittaa.


  

Taloustieteen professori ihmettelee:

Tällainen järjestelmä on vain Suomessa –

”Valtiovalta tukee ay-liikettä runsaasti”

 
Luotu: 
18.10.2018 08:15

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Arkistokuva SAK:n aktiivimallia vastustavasta mielenosoituksesta.
 
|

Taloustieteen professori Matti Virén ihmettelee Puheenvuoro-blogissaan sitä, että ay-liike osoittaa mieltään hallitusta vastaan, vaikka valtiovalta tukee sitä runsaskätisesti.

Työntekijäliitot ovat aloittaneet työtaisteluita vastalauseena hallituksen hankkeelle laskea irtisanomiskynnystä pienissä yrityksissä. Eilen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ilmoitti maanantaina 22.10.2018 alkavasta kahden päivän lakosta.

 

”Erikoista on se, että ammattiliitot kiivailevat hallitusta vastaan, vaikka valtiovalta tukee niitä enemmän kuin ehkä mitään muuta yhteiskunnan sektoria. Itse asiassa voi sanoa, että valtio on liittojen suurin rahoittaja. Päinvastoin kuin kaikki muut yleishyödylliset yhteisöt ay-liike nauttii jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta, joka (ml. työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus) menetettyinä verotuloina merkitsee noin 500 miljoonaan euron verotukea vuosittain. Lisäksi ay-liike nauttii pääomatulojen verovapaudesta määrällä, joka nousee kymmeniin miljooniin euroihin. Arvonlisäverostakin tarvitsee lukea vain sanomalehdistä.

*

 

Ammattiliittojen jäsenhankintaa subventoidaan varsin runsaskätisesti maksamalla leijonanosa (95 %) littojen työttömyyskassojen menoista. Ei tällaista järjestelmää ole muulla kuin Suomessa. Miten ammattiliitot osoittavat kiitollisuuttaan saamastaan tuesta? Aika heikosti, ilmeisesti tukea pidetään itsestäänselvyytenä. Ammattiliittojen uhittelussa taitaa sittenkin olla kyse enemmän oman profiilin nostamisesta. Jollain tapaa pitää osoittaa oma tarpeellisuus ja legitimisoida jatkuva varallisuuden kartuttaminen”, Virén kirjoittaa. 

Virén kysyy, mitä suomalaiset ovat saaneet vastineeksi ay-liikkeelle annetuista rahoista ja ”mihin ihmeeseen tarvitaan liittojen miljardiomaisuuden jatkuvaa kasvattamista”.

”Joillain liitoilla omaisuustulot taitavat olla jo suurempi tulonlähde kuin jäsenmaksut. Aiheellinen kysymys on, eikö nyt olisi jo aika purkaa tämä valtion rahojen lahjoittaminen, ja laittaa kaikki tulonsaajat ja tulot (ovat tulot mitä laatua tahansa) samalle viivalle verotuksen suhteen. Kaikki maksakoot veroa tulostaan”, Virén vaatii.

Virénin mielestä kiistelty irtisanomislaiksi kutsuttu hanke on tarpeellinen.

*

”Tulevaisuudessa markkinoiden muutokset käyvät aina vaan tiuhemmassa tempossa. Ei kenellekään voi taata pysyviä työpaikkoja. Ei edes Hakaniemessä. Suurilla yrityksillä on pieniin verrattuna monin verroin helpompaa vastata markkinoiden haasteisiin niin tuotannon kuin työllisyydenkin suhteen. Jotenkin tätä epäsuhtaa pitää tasoittaa pienten yritysten osalta ja vielä niin, että pienennetään niiden suurimpia riskejä. Jos työllistämisestä tulee liian vaikeaa, se yksinkertaisesti vain loppuu”, Virén kirjoittaa.

 


 

Merkittävän Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sdp) sanoi Uudelle Suomelle hiljattain, että liiton on tarkoitus ilmoittaa perjantaina uusista työtaistelutoimista.


 

 

Nyt tuli kova ilmoitus: Kahden päivän lakko

alkaa 22.10.2018

 
Luotu: 
17.10.2018 10:26
Päivitetty: 
17.10.2018 10:36

  • Kuva: Alma Media arkisto / AOP
    Kuva
 
|
IRTISANOMISSUOJA työmarkkinamuutokset korkeamman työllisyysasteen saavuuttamiseksi - yli 75%
 

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hallitus on päättänyt aloittaa poliittisen lakon, jolla vastustetaan irtisanomislakia, JHL kertoo. Lakossa on yli 10 000 JHL:n jäsentä. Yhteensä JHL:llä on yli 200 000 jäsentä.

 

"Lakko alkaa maanantaina 22. lokakuuta kello 00.00 ja päättyy tiistaina 23. lokakuuta kello 24.00. JHL:n aiemmin julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot päättyvät sunnuntaina 21. lokakuuta kello 24.00. Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalvelualoja sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluita", JHL kertoo.

"Koulussa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä ole ruokaa tarjolla lakon aikana. Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa. Osa huoltotöistä jää tekemättä ja osa kirjastoista ja kulttuurikeskuksista sekä kuntien liikuntapaikoista on kiinni lakon ajan", JHL kertoo.

 

 

LUE MYÖS: Hoitajien liitoilta Tehyltä ja Superilta ilmoitus uudesta työtaistelusta

Liitto pahoittelee tiedotteessaan haittaa ja harmia, jota lakko aiheuttaa sivullisille. JHL on jo aiemmin ilmoittanut asteittain laajenevista työtaistelutoimista, jos maan hallitus ei lopeta lain valmistelua. Näin ei ole tapahtunut, liitto toteaa.

 

"Työnantajia nöyristelevä hallitus ajaa jääräpäisesti lakia, joka jaottelisi työntekijät kahteen kastiin sen mukaan, miten isossa työpaikassa he ovat töissä. Hallitus ei yksipuolisesti voi sanella, millä ehdoilla Suomessa tehdään töitä. Liittojen pitää päättäväisesti vastustaa työehtojen murentamista. Sipilän eduskunnassa järjestämä näytelmä ei tilannetta muuta", JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kommentoi viitaten hallituksen tiedonantoon, josta eduskunta tänään äänestää.

JHL:n hallitus muistuttaa, että liitto on valmis jatkamaan työtaistelua, jos irtisanomislain valmistelu jatkuu. Seuraavista työtaistelutoimista kerrotaan näillä näkymin lähiviikkojen aikana, sanoo liiton toimialajohtaja Håkan Ekström.

 

Juha Sipilän (kesk) hallitus on tuonut eduskuntaan tiedonannon työllisyyspolitiikastaan ja kiistellystä irtisanomislaista. Näin hallitus on toivonut, että työntekijäliittojen poliittiset työtaistelut hiljentyisivät. Moni liitto on kuitenkin sanonut, ettei tiedonanto vaikuta asiaan. Hallituksen varsinaista esitystä työllistymiskynnyksen laskemisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Hallitus haluaa hankkeellaan helpottaa henkilöperusteisia irtisanomisia pienissä yrityksissä.

Merkittävän Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi Uudelle Suomelle hiljattain, että liiton on tarkoitus ilmoittaa perjantaina uusista työtaistelutoimista.

*

LUE MYÖS:

Teollisuusliiton Aalto: Sipilän ilmoitus ei merkitse mitään – Uusista työtaistelupäivistä ilmoitetaan pian

 


 

Nyt voi vain toivoa, että ay-liikkeellä on viisautta myötävaikuttaa vastakkainasettelun laantumiseen pikemmin kuin kärjistymiseen. - Sixten Korkman


 
 
Mielipide    |   Kolumni
 

Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki

järjellisyyden rajat

 

Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä.

 
TÄHÄN on tultu: perinteisesti pragmaattisen politiikan Suomi on ajautunut hallituksen ja ay-liikkeen dogmaattiseen vastakkainasetteluun, ja tämä niin vähäpätöisen asian kuin pienyritysten henkilöstön irtisanomissuojaa koskevan lakihankkeen takia. Tilanne on lähtökohdiltaan absurdi ja seurauksiltaan surullinen. Syitä on sysissä ja sepissä.


Kyse on vallasta ja arvovallasta. Katkeroitunut ay-liike katsoo tehneensä jo riittävästi myönnytyksiä ja kokee, ettei sen kanssa ole neuvoteltu lakia valmisteltaessa. Ay-liike pel­kää kolmikannan jäävän histo­riaan. Kolmikanta on usein tur­vannut ay-liikkeelle veto-oikeuden työmarkkinoita koskevaan lainsäädäntöön.


POLIITTISIIN työtaistelutoimiin on ryhdytty kevyin perustein ja osin poliittisista syistä. Työtaistelujen maksut lankeavat muiden kuin riidan osapuolten maksettaviksi, mikä on kohtuutonta. Hallituksen nöyryyttäminen lisätoimilla johtaa poliittisen lakko-oikeuden kyseenalaistamiseen. Kansanvalta kun on isompi asia kuin järjestövalta.

Hallituspuolueiden työmarkkinahaukkojen puheissa ay-liike ja kolmikanta ovat keskeinen syy siihen, että talous- ja työllisyyskehitys olivat pitkään heikkoja. Tällöin unohtuu, että Suomen vientiin kohdistui tällä vuosikymmenellä useita kielteisiä markkinatilanteen muutoksia, jotka ravistelivat ict-sektoria ja näivettivät paperiteollisuutta. Lisäksi maailman investointiaste oli konepajateollisuuden kannalta pulmallisen matala ja Venäjän vienti tökki.
 

Suomen pitkä taantuma johtui enemmän muista ongelmista kuin työmarkkinoista. Voi ihmetellä, että Suomen työttömyysaste on näistä takaiskuista huolimatta vain prosenttiyksikön korkeampi kuin meitä onnekkaammassa Ruotsissa.

TOKi uudistuksia työmarkkinoilla kipeästi kaivataan. Voi ymmärtää, että hallitus toivoo osapuolten veto-oikeuden ja kolmikannankin jäävän historiaan. Mutta itse kiistakysymys on oikeudellisesti pulmallinen. Talou­delliselta merkitykseltään sitä on luonnehdittu ”hyttysen surinaksi” tai ”kirpun nylkemiseksi”. Hyttystä ammutaan kanuunalla. Ja muutosvastarintaa on muuallakin kuin ay-liikkeessä – esimerkkinä keskustelu yritystuista.

Olisi ollut muitakin mahdollisuuksia. Kompromissi olisi voinut syntyä siitä, että isojen yritysten kollektiivisen irtisanomisen ehtoja – jotka ovat Suomessa kansainvälisesti lep­suja – tiukennetaan, samalla kun niitä pienten työnantajien osalta helpotetaan. Edellinen voisi tapahtua erorahaa korottamalla, jälkimmäinen esimerkiksi uuden työntekijän koeaikaa pidentämällä.


HALLITUKSELLA ja järjestöillä on muitakin yhteisiä etuja, joita voidaan viedä eteenpäin vain yhteistyön avulla. Tarvitaan kilpailukyvyn turvaavaa palkkakoordinaatiota, ”Suomen mallia”. Takeita maltin säilymisestä nykyisen sopimuksen umpeuduttua ei ole. Meillä ei ole samanlaisia palkkapolitiikan infor­maatio-ohjausta tukevia instituutioita kuin Ruotsissa. Tarvitaan myös paikallisen sopimisen lisäämistä työehdoista. Tästä on laajaa yhteisymmärrystä, mutta on tarvetta ”dis­kuteeraamisen” jatkamiseen tiedonsaannista ja ay-liikkeen asemasta.

Tuore työeläkeuudistus oli periaatteellisesti mielenkiintoinen. Hallitus määritti uudistuksen reuna­eh­dot, ja järjestöt sopivat valtiovarain­ministeriön edustajan Jukka Pekkarisen patistamina sen sisällöstä.

Näin syntyi viime vuosien tärkein uudistus. Porvarihallitus tuskin olisi kyennyt sitä tekemään, sillä se ei olisi voinut hyväksyä uudistukseen sisältyvää, asiallisesti perusteltua akateemisesti koulutettujen eläkkeiden suhteellista heikentämistä.


Työeläkeuudistus oli sikälikin poikkeuksellinen, että se oli hyvin valmisteltu. Olisiko tässä yleisemminkin käyttökelpoinen malli?


KIISTA irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Mutta kenties juna meni jo tämän hallituksen osalta. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää koota sirpaleet ja luoda uudistusten edellyttämälle yhteisymmärrykselle uutta pohjaa.

Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä. Hallituksen kannalle on perusteensa, mutta on­ko valittu tie viisas? Eikö viisas ole se, joka osaa tarvittaessa perääntyä?

Nyt voi vain toivoa, että ay-liikkeellä on viisautta myötävaikuttaa vastakkainasettelun laantumiseen pikemmin kuin kärjistymiseen.
 
*

Kirjoittaja on taloustieteen emeritusprofessori ja pitkän linjan talousvaikuttaja.
 

Nykyinen valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Sasi toteaa, että tiedonannolla on tietty psykologinen merkitys, koska jatkossa hallitus voisi sanoa ammattiyhdistysliikkeen osoittavan mieltään eduskuntaa vastaan, mikäli eduskunta työllisyyslinjan hyväksyy. ”Riita ei tällä ratkea”, Sasi kuitenkin sanoo.


  

Sasi Ylellä: Sipilän hallituksella historiallinen

tehtävä – ”Aiemmin oli helppoa: markka

devalvoitiin ja elettiin suruttomasti

 
Luotu: 
15.10.2018 08:53

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    ”Nyt ollaan tilanteessa, että enää valuutta ei voida devalvoida ja se kilpailuetu, joka saavutettiin sillä, että markka kytkettiin hyvin edullisella kurssilla euroon, on menetetty tässä vuosien varrella. Nyt joudutaan puuttumaan myöskin työmarkkinan toimintaan”, Kimmo Sasi sanoo. Arkistokuva vuodelta 2014.
 
|

Hallituspuolue kokoomuksen entinen kansanedustaja, puolueen eurovaaliehdokas Kimmo Sasi arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitus tuskin enää vetäytyy työtaisteluita aiheuttaneesta irtisanomislaistaan. Hallitus antaa työllisyyspolitiikastaan tällä viikolla tiedonannon eduskunnalle, joka äänestää työllisyyslinjasta ja hallituksen luottamuksesta.

 

Nykyinen valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Sasi toteaa, että tiedonannolla on tietty psykologinen merkitys, koska jatkossa hallitus voisi sanoa ammattiyhdistysliikkeen osoittavan mieltään eduskuntaa vastaan, mikäli eduskunta työllisyyslinjan hyväksyy.

”Riita ei tällä ratkea”, Sasi kuitenkin sanoo. 

 

Juha Sipilän (kesk) hallitus on kautensa aikana useaan otteeseen suututtanut ay-liikkeen työelämäuudistuksillaan. Matti Vanhasen toinen hallitus oli edellinen Suomen porvarihallitus. Sipilää on kuvattu erilaiseksi poliitikoksi yritysjohtajataustansa takia. Sasi kuitenkin nostaa esille myös sen, että Sipilän hallituksen tilanne on historiallisesti katsoen ainutlaatuinen.

”Sipilän hallitus on historiallisesti erilaisessa tilanteessa. Jos me ajatellaan Vanhasen kakkoshallitusta, silloinhan mietittiin, paljonko rahaa voidaan jakaa. Nyt meillä on hallitus, joka joutuu laittamaan valtiontaloutta tasapainoon, mutta ensimmäistä kertaa Suomen historiassa joutuu myöskin palauttamaan Suomen kilpailukyvyn”, Sasi sanoo.

 

”Aikaisemmin se oli helppoa: kymmenen vuoden välein markka devalvoitiin ja voitiin vähän elää suruttomasti. Nyt ollaan tilanteessa, että enää valuutta ei voida devalvoida ja se kilpailuetu, joka saavutettiin sillä, että markka kytkettiin hyvin edullisella kurssilla euroon, on menetetty tässä vuosien varrella. Nyt joudutaan puuttumaan myöskin työmarkkinan toimintaan, että saadaan kustannuksia alennettua. Se on oikeastaan tämän hallituksen suurin missio ja tietysti kun se tehdään historiassa ensimmäistä kertaa, se on äärimmäisen vaikeaa. Seuraavalla kerralla, ehkä kymmenen vuoden kuluttua, se saattaa olla jonkin verran helpompaa”, hän toteaa.

Kiista irtisanomislaista sataa Sasin mielestä suurimman oppositiopuolueen sdp:n laariin.

”Työsuhteen ehdot nousee keskeiseksi kysymykseksi [ensi kevään eduskunta-]vaalien yhteydessä. Sdp tästä lähinnä hyötyy – vihreät ja vasemmistoliitto tuskin”, Sasi sanoo.

 


 

– Hyvä uutinen on se että maahanmuutto-, turvapaikka- ja laiton maahanmuuttoliike on saatu tyrehtymään. Huono uutinen on se, että emme voi poissulkea sitä mahdollisuutta, että vuosi 2015 tapahtuu jonain päivänä uudestaan, Stubb viittaa parin vuoden takaiseen pakolaiskriisiin. Stubbin mukaan Euroopan unionin on haettava maahanmuuttoon ratkaisuja, joissa pidetään sekä ”sydän lämpimänä että pää kylmänä”.

 

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb Ylen Ykkösaamussa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Alexander Stubb Ylelle: EU:n rajavalvonta

saatava kuntoon

 

Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokkaan paikkaa tavoittelevan Alexander Stubbin mukaan vuoden 2015 pakolaiskriisi voi toistua.

 

EPP:n kärkiehdokkaan paikkaa EU-vaaleihin tavoitteleva Alexander Stubb sanoo Ylen Ykkösaamussa, että EU:n rajavalvontaa on tehostettava.

– Olemme nähneet karulla tavalla, miten vapaa liikkuminen voi pysähtyä, jos ulkorajoja ei valvota.

– Hyvä uutinen on se että maahanmuutto-, turvapaikka- ja laiton maahanmuuttoliike on saatu tyrehtymään. Huono uutinen on se, että emme voi poissulkea sitä mahdollisuutta, että vuosi 2015 tapahtuu jonain päivänä uudestaan, Stubb viittaa parin vuoden takaiseen pakolaiskriisiin.

 

 

Stubbin mukaan Euroopan unionin on haettava maahanmuuttoon ratkaisuja, joissa pidetään sekä ”sydän lämpimänä että pää kylmänä”.

 

 

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän pitää saada ulkorajat kuntoon. Olen ehdottanut kolmea asiaa, joista ensimmäinen on vastaanottokeskukset EU:n ulkopuolella. Ne ovat EU:n rahoittamia yhdessä YK:n kanssa. Toinen on Frontex eli vahvempi rajavalvonta. Komission ehdotus 10 000:sta rajavalvojasta on hyvä, hän toteaa.

Kolmanneksi keinoksi Stubb ehdottaa pakolaiskiintiöiden jakamista EU-maiden kesken.

– Puhutaan siis humanitaarisista pakolaisista, jotka tulevat joko vastaanottokeskuksista tai ovat selkeästi kansainvälisen lainsäädännön pohjalta sellaisessa tilanteessa, että heitä on autettava, hän sanoo.

Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Stubb kertoi lokakuun alussa tavoittelevansa Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokkaan paikkaa tuleviin EU-vaaleihin. EPP:n kärkiehdokas nimetään Helsingissä kokoomuksen isännöimässä EPP:n puoluekokouksessa 7.-8. marraskuuta.

 


 

Hallitus sai tukea myös Elinkeinoelämän Keskusliitosta. "On hyvä, että irtisanomislain käsittely tuodaan pikaisesti eduskuntaan demokraattisesti valittujen päättäjien ratkaistavaksi. Eduskunnan äänestyksen tuloksella saadaan päätös suhteettomat mittasuhteet saaneelle erimielisyydelle Suomen hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välillä", kommentoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila tiedotteessa.


  

Sipilälle tukea Suomen Yrittäjistä:

Äänestyksen jälkeen ”pulinat pois, kävi

miten kävi”

 
Luotu: 
12.10.2018 07:39

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiittelee Juha Sipilän hallitusta tiedonantopäätöksestä.
 
|

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiittelee Sipilän hallitusta sen päätöksestä antaa eduskunnalle tiedonanto työllisyyspolitiikasta.

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmoitti torstaina, että hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon, mikä tarkoittaa, että eduskunta keskustelee ilmoituksesta ja äänestää siitä sitten. Osa työllisyyspolitiikkaa on niin sanottu irtisanomislaki, jolla halutaan helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

"Se [tiedonanto] kunnioittaa parlamentarismia ja kansanvaltaa. Kun päätös on tehty, pulinat pois, kävi miten kävi", Pentikäinen sanoo Yrittäjien verkkosivuilla.

 

 

Hallitus sai tukea myös Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

"On hyvä, että irtisanomislain käsittely tuodaan pikaisesti eduskuntaan demokraattisesti valittujen päättäjien ratkaistavaksi. Eduskunnan äänestyksen tuloksella saadaan päätös suhteettomat mittasuhteet saaneelle erimielisyydelle Suomen hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välillä", kommentoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Hallituksen esitystä henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Hallitus antaa tiedonannon tiistaina ja äänestys pidetään keskiviikkona.

*

LUE MYÖS:

Näkökulma: Hallituksen siirto on pirullinen ay-väelle

 


 

Ay-liike on pillastunut irtisanomislakihankkeesta ja aloittanut työtaistelut. ”Olemme päätyneet siihen, että nyt kun tätä kiistanalaista lakia sen käsittelyä on pyydetty lopettamaan, haemme eduskunnalta tiedonannon muodossa tälle työllisyyslinjaukselle ja sen jatkumiselle tukea. Kysymme siis eduskunnasta, pitääkö meidän jatkaa tällä linjalla”, pääministeri Sipilä sanoi. -Näkökulma: SAK:n poliittiset lakot ovat suunnitelmallinen osa SDP:n vaalikampanjaa. Laillisen hallituksen on välttämätöntä väistää parlamentaarisella keinolla; ulkoparlamentaarista toimintaa vastaan. Eduskunta on Suomen korkein demokraattinen instanssi. Keskiviikona äänestyksellä päätetään hallituksen luottamuksesta, ja myös vastavuoroisesti uusista vaaleista syksyllä 2018, tammikuussa 2019. - KimsBlog




 

Juha Sipilä: ”Käytämme poikkeuksellista

keinoa” – eduskunta äänestää hallituksen

työllistämislinjasta

 
Luotu: 
11.10.2018 15:57
Päivitetty: 
11.10.2018 16:10

  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio
    Kuva
    Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen, pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja työministeri Jari Lindström (sin) tiedottivat tänään, että hallitus antaa tiedonannon eduskunnalle työllistämispolitiikastaan.
 
|

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ilmoitti tänään, että hallitus vie kiistan työelämäpolitiikasta eduskunnan keskusteluun ja äänestykseen. Hallituksen esitystä henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei ole vielä annettu eduskunnalle, vaan eduskunta keskustelee nyt siitä, pitäisikö hallituksen jatkaa nykyisellä linjallaan.

 

Ay-liike on pillastunut irtisanomislakihankkeesta ja aloittanut työtaistelut.

”Olemme päätyneet siihen, että nyt kun tätä kiistanalaista lakia sen käsittelyä on pyydetty lopettamaan, haemme eduskunnalta tiedonannon muodossa tälle työllisyyslinjaukselle ja sen jatkumiselle tukea. Kysymme siis eduskunnasta, pitääkö meidän jatkaa tällä linjalla”, pääministeri Sipilä sanoi. 

 

”Poikkeuksellista keinoa käytetään. Tätä on historiassa käytetty ennenkin”, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan tiedonantokeskustelu käydään eduskunnassa tiistaina ja keskiviikkona äänestetään, jatkaako hallitus linjaansa vai ei.

 

Työministeri Jari Lindström (sin) kuitenkin korosti, että eduskunta äänestää hallituksen työllisyystoimien linjasta laajemminkin, ei pelkästään yhdestä lakihankkeesta. Sipilä totesi, että hallitus tähtää kaikin keinoin työllisyyden lisäämiseen ja yksi keino tällä linjalla on kiistelty lakihanke.

 

Koska asia viedään eduskuntaan hallituksen tiedonantona, siitä keskustellaan ennen äänestystä. Jos kyseessä olisi pääministerin ilmoitus, eduskunnassa käytäisi pelkkä keskustelu ilman äänestystä.

 


 

 

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että työllisyys kasvaa määrätietoisesti kohti pohjoismaista työllisyysprosenttia. ”Tätä hallitusta avitti suhdannehuippu, seuraavaa enää ei”, hän korostaa. Hallituksen hanke helpottaa henkilöperustaisia irtisanomisia pienissä yrityksissä on saanut aikaan rajun vastarinnan ay-liikkeessä. - Näkökulma: Hakaniemen tie kohti työmarkkinoiden tavoitetta kohti 80% työllisyysastetta; tulee olemaan raivoisassa poliittisessa, saavutettujen etujen muutosvastustuksessa - poikkeuksellisen kivinen. - KimsBlog


  

Tyly arvio irtisanomissuojaan puuttumisesta:

”Hyttysen surinaa uudistustarpeisiin nähden”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
7.10.2018 12:31

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vesa Vihriälän mukaan realistisena työllisyysastetavoitteena voisi pitää 75–76 prosenttia, mikä vastaisi muiden Pohjoismaiden ja Saksan viimeaikojen tasoa. Juho Romakkaniemi puolestaan sanoo, että ikärakenteen muutoksen tuoma julkisten menojen kasvupaine vaatii noin 80 prosentin työllisyysastetta.
 
|

Sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä että Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitävät Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta riittämättömänä hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi. Molempien mukaan myös irtisanomissuojan heikentäminen on riittämätön, mutta silti välttämätön toimi.

 

Vihriälän mukaan realistisena työllisyysastetavoitteena voisi pitää 75–76 prosenttia, mikä vastaisi muiden Pohjoismaiden ja Saksan viimeaikojen tasoa. Romakkaniemi puolestaan sanoo, että ikärakenteen muutoksen tuoma julkisten menojen kasvupaine vaatii noin 80 prosentin työllisyysastetta.

 

”Muutoin tulevien hallitusten on pakko leikata rajusti budjettia, karsia roimasti etuuksia ja palveluita sekä heikentää eläkkeitä”, hän varoittaa Keskuskauppakamarin sivuilla ja Savon Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.

 

 

Vihriälä toteaa omassa kolumnissaan, että uudistustarpeiden mittaluokka merkitsee, etteivät ihan pikkuviilaukset riitä. 

”On puhuttava sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta, työperäisen maahanmuuton sallimisesta ETA-alueen ulkopuolelta mukaan lukien erityisesti osaajien houkuttelusta ja palkanmuodostuksen painopisteen selvästä siirtämisestä paikalliselle tasolle. Viimeksi mainittuun voidaan periaatteessa päästä eri tavoin, mutta käytännössä pöydälle on nostettava ns. yleissitovuuden poistaminen tai ainakin sen olennainen rajaaminen”, hän sanoo. 

”Tätä taustaa vasten on selvää, että hallituksen valmistelema pienyritysten irtisanomissuojan lievä heikennys on hyttysen surinaa uudistustarpeisiin nähden. Ammattiyhdistysliikkeen vastarinta uudistusta kohtaan on samasta syystä suhteetonta ja lyhytnäköistä. Tarvittavan muutoksen aikaansaaminen edellyttää paljon karvaampien lääkkeiden ottamista, osattiinpa ne panna kauniisiin kapseleihin tai ei”, Vihriälä jatkaa.

 

Myös Romakkaniemi toteaa, että yksittäisenä toimenpiteenä irtisanomissuojaan puuttuminen on riittämätön. Hän korostaa, että tarvitaan paljon erilaisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. 

”80 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaatii rohkeutta: ei vain ”kovia” tai ”pehmeitä” keinoja, vaan molempia, oikeassa suhteessa.”

 

Työmarkkinat pitää Romakkaniemen mukaan uudistaa siten, että työpaikkakohtainen sopiminen kaikesta ohi yleissitovien työehtosopimusten on mahdollista kaikille samoin tasa-arvon ehdoin. 

”Tämä vaatii työlainsäädännön minimiehtojen vahvistamista, sekä työehtojen yleissitovuuden muuttamista velvoittavasta valinnaiseksi perälaudaksi. Tämä ei heikennä työntekijöiden asemaa, koska he voivat aina valita olla järjestäytymättä ja että ehdoista tuolloin sovitaan TES:ien mukaan.”

Toinen Romakkaniemen ”kova keino” on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen siten, että se on alussa nykyistä korkeampi, mutta laskee esimerkiksi kolmen kuukauden välein kannustaen omaehtoiseen aktiivisuuteen heti työttömyyden alusta. Lisäksi järjestelmän pitää hänen mukaansa myös palkita työttömän työllistymiseen tähtäävästä aktiivisuudesta nykyistä paljon paremmin.

 

"Ratkaisevaa on periaatteellinen kysymys hallituksen mahdollisuudesta toteuttaa uudistuksia"

Vihriälän mukaan irtisanomissuojaan puuttuminen hallituksen kaavailemalla tavalla parantaa joka tapauksessa työnantajan näkökulmasta riskihenkilöiden kuten pitkäaikaistyöttömien ja eri syistä vajaataitoisten työllistymismahdollisuuksia ja tuottavuutta sekä todennäköisesti hieman myös työllisyyttä.

”Tätä tärkeämpää, ja asian kannalta mielestäni ratkaisevaa, on periaatteellinen kysymys hallituksen mahdollisuudesta toteuttaa uudistuksia. Demokratiassa on vaikea hyväksyä ajatusta, että etujärjestöt voisivat poliittisin lakoin tai muilla tavoin estää eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivan hallituksen haluamaa lainsäädäntöä.  Ei liioin liene sattumaa, että edellä mainituissa Suomea korkeampiin työllisyysasteisiin päässeissä maissa poliittinen kulttuuri ei ole sallinut etujärjestöille sellaista veto-oikeutta uudistuksiin kuin mikä Suomen perinteisessä kolmikantapäätöksenteossa on ollut tapana”, hän kommentoi.

 

Romakkaniemi korostaa, että Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että työllisyys kasvaa määrätietoisesti kohti pohjoismaista työllisyysprosenttia. 

”Tätä hallitusta avitti suhdannehuippu, seuraavaa enää ei”, hän korostaa.

Hallituksen hanke helpottaa henkilöperustaisia irtisanomisia pienissä yrityksissä on saanut aikaan rajun vastarinnan ay-liikkeessä. 

 

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros kehotti lauantaina hallitusta palaamaan neuvottelupöytään yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa työlainsäädännön valmistelussa.

”Maan hallituksella alkaa olla viimeinen hetki ottaa järki käteen, jotta tilanne ei laajene hallitsemattomaksi”, hän sanoi.

SAK:n liittojohtajat pohtivat perjantaina seuraavia toimia, koska hallitus ei aio perääntyä suunnitelmistaan irtisanomissuojan muuttamisesta. Kokouksessa mainittiin useaan otteeseen sana ”yleislakko”. Liittojohtajien puheenvuoroissa ehdotettiin muun muassa viikon poliittista lakkoa ja polttoaineen jakelun keskeyttämistä keinoiksi pysäyttää hallituksen hanke. AKT ilmoitti torstaina, että se aloittaa maanantaina uudet, pitkäkestoiset työtaistelutoimet, jotka näkyvät muun muassa julkisessa liikenteessä.

*

Lue myös: 

”Huonoista pääsee jo nyt kyllä eroon” – Hjallis Harkimo lyttää irtisanomislain SS-blogissa

 


 

Jäsenmaksujen perintäsopimus ja verohelpotus räjäyttivät liittojen jäsenmäärät kasvuun. Esimerkiksi SAK sai 1970-luvulla puoli miljoonaa uutta jäsentä. Yleissitovuuden historia on yhtä lailla mielenkiintoinen. Sen puolesta oli alun perin puhunut jo 1960-luvun alkupuolella stalinismia vastustanut enemmistökommunisti, Rakennusliiton puheenjohtajana sittemmin toiminut Erkki Salomaa, mutta lainsäädännöksi se muuttui 1970.


  

Tästä syystä työnantaja tilittää ay-maksusi –

Anders Blom: ”Kommunismin pelko”

 
Jaa artikkeli:
 
Luotu: 
4.10.2018 10:00

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Työantajille oli tärkeää, että kommunistit eivät saaneet päätäntävaltaa tärkeissä työntekijäliitoissa. Demarit onnistuivatkin pitämään hallussaan esimerkiksi Metalliliiton, joka nykyisin tunnetaan fuusion jälkeen Teollisuusliittona.
 
|

Suomen työmarkkinalainsäädäntö on monelta osin peräisin ajalta, jolloin maailma oli aivan toisenlainen. Tätä valottaa tuoreessa kirjassaan Veljeskunta (Gummerus) Anders Blom, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vuosikymmeniä osallistunut kokoomuslainen.

 

Kiinnostavaa antia Blomin kirjassa on katsaus ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden ja työehtosopimusten yleissitovuuden syntyyn. Molemmat ovat olleet kuluvalla vaalikaudella tapetilla.

Yleissitovuutta nykyisessä muodossaan on vastustanut viime aikoina etenkin Suomen Yrittäjät, ja ay-maksujen verovähennys on hiertänyt joitain oikeistopoliitikkoja.

 

 

Ay-jäsenmaksujen tilittäminen siirtyi yrityksille laajassa mitassa vuoden 1968 tehdyn Liinamaa I:ksi nimetyn ensimmäisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä.

”Palkkojen ohella sovittiin, että indeksiehdot poistetaan, hallitus saa poliittiset valtuudet säädellä hintoja ja vuokria, ammattiliittojen jäsenmaksujen perintä ja tilittäminen annetaan työnantajalle ja jäsenmaksusta tehdään vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. Pääministerinä oli Mauno Koivisto, jonka hallitus aloitti maaliskuussa 1968”, Blom kirjoittaa teoksessa, joka pohjautuu hänen väitöskirjaansa.

Sopimuksen tekivät työnantajien puolesta Päiviö Hetemäki ja SAK:sta Niilo Hämäläinen. Hallitusta edusti valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa.

Työantajille oli tärkeää, että kommunistit eivät saaneet päätäntävaltaa tärkeissä työntekijäliitoissa. Demarit onnistuivatkin pitämään hallussaan esimerkiksi Metalliliiton, joka nykyisin tunnetaan fuusion jälkeen Teollisuusliittona.

 

”Jäsenmaksuperintäsopimus oli lopulta rajattu toimenpide vaikuttaa palkansaajien keskinäisiin poliittisiin voimasuhteisiin Metallityöväen Liitossa, mutta sen taustalla oli pelko, että kommunistien vaikutusvalta lisääntyisi ay-liikkeen piirissä 1970-luvulla”, Blom arvioi.

Ay-maksun perintäsopimus verohuojennuksineen lisäsi luottamusta työmarkkinaosapuolten ja valtion välillä. Palkansaajista tuli Blomin mukaan yritysjohdolle ”sidosryhmä” ja osa yrityksen luottamuspääomaa.

Hän arvioi, että jäsenmaksujen perintäsopimus näyttää osaltaan heikentäneen kommunisteja ammattiliitoissa. Jyrkkään kommunismiin pohjautunut neuvostoliittolainen järjestelmä murskasi noihin aikoihin itäisessä Keski-Euroopassa vapaudesta unelmoineet yhteiskunnalliset liikkeet kovin ottein.

Jäsenmaksujen perintäsopimus ja verohelpotus räjäyttivät liittojen jäsenmäärät kasvuun. Esimerkiksi SAK sai 1970-luvulla puoli miljoonaa uutta jäsentä.

 

Yleissitovuuden historia on yhtä lailla mielenkiintoinen. Sen puolesta oli alun perin puhunut jo 1960-luvun alkupuolella stalinismia vastustanut enemmistökommunisti, Rakennusliiton puheenjohtajana sittemmin toiminut Erkki Salomaa, mutta lainsäädännöksi se muuttui 1970.

Blom kertoo, kuinka sosialidemokraatit olivat vastustaneet valmisteluvaiheessa yleissitovuutta, koska se tuotti arvioiden mukaan ”vapaamatkustajien ongelman”. Laki meni lopulta eduskunnassa heittämällä läpi äänin 147–19.

”Ilmeisesti yleissitovuus yhdisti lopulta liike-elämää ja sosiaalidemokraatteja. Se syntyi vasemmistoenemmistöisessä eduskunnassa viime hetkellä. Siksi se oli jonkinlainen poliittinen vahinko, josta kuitenkin tuli yksi keskeisimmistä fundamenteista työmarkkinayhteistyön seurauksena”, Blom kirjoittaa.

 

Yleissitovuus ei Suomen työmarkkinoita kuitenkaan rauhoittanut, vaikka työantajat ilmeisesti toivoivat niin.

*

Blom viittaa Jouko Marttilan ja Heikki Pursiaisen tekemään raporttiin, jonka mukaan ”Metallin pitkä lakko ja muut poliittiset lakot tekivät 1970-luvusta synkimmän ajanjakson työtaistelujen historiassa”.

 


 

Tiedustelulakien säätämisen yhteydessä on tarkoitus rajoittaa kansalaisten oikeuksia, jotta suojelupoliisi ja puolustusvoimat voisivat seuloa ja lukea Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen kulkevia sähköposteja, jos kansallinen turvallisuus olisi vakavasti uhattuna. - Näkökulma: Suomen uudistettu, täysin ajastaan jäljessä olevavat lakipaketit ovat yli 10 vuotta myöhässä. Pitkään Suomi on elänyt toiminnassaan hyväntahtoisten "tiedustelukumppanien" hyvän tahdon varassa!? - KimsBlog


 

 

Kaksitoista sanaa lisää perustuslakiin

tiedustelulakien vuoksi – Kansallinen

turvallisuus kattaisi tarvittaessa ruokahuollon

ja liikenneverkotkin

 

Eduskunta äänestää keskiviikkona, muutetaanko perustuslakia kiireellisesti tiedustelulakien vuoksi.

 

Kansallinen turvallisuus
Tiedustelulaki
Yle Uutisgrafiikka
 

Tiedustelulakien säätäminen ja siihen liittyvä perustuslain muutos on korvakuulemalta lisännyt poliitikkojen ja virkamiesten kieleen yhden juhlavalta kuulostavan termin. Termi on kansallinen turvallisuus.

 

Kansallinen turvallisuus on tullut aiemmin tutuksi käännöksenä Yhdysvalloissa käytetystä termistä national security.

Toimintaelokuvien luomissa mielikuvissa yhdysvaltalaistermi liitetään valtion liki rajoittamattomaan voimankäyttöön maalla, merellä, ilmassa ja nyt myös kyberavaruudessa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump perusteli eurooppalaiselle teräkselle määrättyjä tulleja myös kansallisella turvallisuudella.

Suomalaisittain kansallisen turvallisuuden käsitettä ei ole juuri käytetty ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sitä ole lainattu Suomeen Yhdysvaltojen puolustus- ja turvallisuussanastosta. Jäljet johtavat Euroopan ihmisoikeussopimukseen(siirryt toiseen palveluun) (8. artikla).

Kansallisen turvallisuuden perusteella rajoitetaan jotakin.

Rajoitetaan esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumista joissakin tilanteissa. Tai niin kuin nyt Suomessa on tarkoitus: rajoitetaan perustuslaissa luottamuksellisen viestin salaisuutta.

Tiedustelulakien säätämisen yhteydessä on tarkoitus rajoittaa kansalaisten oikeuksia, jotta suojelupoliisi ja puolustusvoimat voisivat seuloa ja lukea Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen kulkevia sähköposteja, jos kansallinen turvallisuus olisi vakavasti uhattuna.

 


 

Tiedustelulaki

Yle Uutisgrafiikka
 

Kansallinen turvallisuus suojaa ruokahuoltoa sekä liikenneverkkoja

Perustuslakimuutoksen perusteluissa(siirryt toiseen palveluun) uhkalla kansalliseen turvallisuuteen tarkoitetaan esimerkiksi terrorismia tai väkivaltaista radikalisoitumista. Uhkakuvana on myös joukkotuhoaseisiin tai kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vaarantamiseen liittyvä muu toiminta.

Siviilitiedustelun kohteena on lakiesityksessä mainittu(siirryt toiseen palveluun) (sivu 288) myös yhteiskuntajärjestystä uhkaava kansainvälinen rikollisuus.

Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta voidaan suojata esimerkiksi sähkö-, viestintä- ja liikenneverkkoja, ruoka- ja lääkehuoltoa sekä ylipäätään huoltovarmuutta.

Uhka kansallista turvallisuutta kohtaan voi olla väkivaltaa, tietoverkkohyökkäyksiä tai eri keinojen yhdistelmiä.

 

Valtiojohtoa turvaavat poliisitkin kansallisen turvallisuuden suojassa

Hallituksen perustuslakimuutoksen perusteluissa kansallisen turvallisuuden kannalta pidetään tärkeänä, että Suomen ylimmät valtioelimet, presidentti, eduskunta ja hallitus sekä muut julkisen vallan elimet säilyvät toimintakykyisinä.

Samoin kansallisen turvallisuuden käsitteen avulla on tarkoitus varmistaa, että esimerkiksi valtiojohdon toimintaa turvaava poliisi pysyy toimintakykyisenä ilman ulkoista häirintää.

 

Kaksitoista sanaa lisää perustuslakiin ja viestien tiedustelu lailliseksi

Jo nyt perustuslain kymmenes pykälä sallii, että luottamuksellisten viestien suojaan voidaan joissain tapauksissa puuttua.

Perustuslaissa lukee, että lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

 

Hallitus esittää perustuslakiin muokkausta ja kahdentoista sanan lisäystä. Syynä on luottamuksellisen viestin suojan rajoittaminen, jotta siviili- ja sotilastiedustelu olisi mahdollista.

Tässä on hallituksen ehdottama lisäys perustuslakiin: ... sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.

Eduskunta äänestää keskiviikkona, voidaanko perustuslakia muuttaa kiireellisesti.

Kiireellinen muutos vaatii viiden kuudesosan enemmistön annetuistä äänistä. Jos tarvittava enemmistö eduskunnasta löytyy, perustuslakimuutos ei enää tarvitse voimaan tullakseen vaalien jälkeisen eduskunnan hyväksymistä.

Vasemmistoliitto vastustaa perustuslakimuutoksen kiireelliseksi julistamista, mutta ei itse muutosta perustuslakiin.

 

...sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.

Hallituksen perustuslakiin ehdottama lisärajoitus viestin salaisuudesta

Perustuslain muutoksessa tarkoitettu tiedon hankkiminen sotilaallisesta toiminnasta voisi tarkoittaa esimerkiksi tiedonhankintaa muiden maiden sotilaallisesta suorituskyvystä tai tiedonhankintaa Suomen maanpuolustukseen kohdistuvasta ulkomaisesta sotilastiedustelusta. Sotilastiedustelun kohteiksi lakiesityksessä mainitaan(siirryt toiseen palveluun) (sivu 367) myös kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaava toiminta.

Vieraan valtion sotilasorganisaation viestit eivät perustuslakimuutoksen perustelujen mukaan nauti Suomessa luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa.

 

Perustuslakivaliokunta tulkitsee, mitä kansallinen turvallisuus on

Viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsee, mitä viranomainen saa tehdä kansallisen turvallisuuden nimissä.

Tulkinta alkaa, kun perustuslakivaliokunta miettii tiedustelulakiesityksiä suhteessa perustuslain lisäykseen kansallisen turvallisuuden vakavasta uhkasta. Silloin käydään läpi myös tiedustelulaeissa kaavailtu viranomaisten mahdollisuus lukea tarvittaessa ihmisten sähköposteja, jotka suuntautuvat Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnassa valtioilla on laaja harkinta, mitä kansallisella turvallisuudella tarkoitetaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin pyrkinyt estämään mielivaltaista puuttumista luottamuksellisen viestin suojaan silloin, kun käytetään salaisia tiedonhankintamenetelmiä.

 

Perustuslakimuutos tehdään tiedustelulakien takia, viestin suojan rajoittamisen vuoksi. Tiedustelulaeissa esitetään viranomaisille sähköpostien seulonnan lisäksi muitakin keinoja tiedusteluun, mutta ne keinot eivät vaadi perustuslain muutosta.

Jutun lähteenä on käytetty lakiesityksiä perustuslain muutoksesta ja tiedustelulaeista sekä taustakeskusteluja virkamiesten ja poliitikkojen kanssa.

Yle näyttää suorana verkkolähetyksenä äänestyksen perustuslain muuttamisesta sekä äänestystä edeltävistä ja äänestyksen jälkeisistä kommenteista keskiviikkona klo 13.45 alkaen.

*

LUE LISÄÄ:

Hallituksen esitys perustuslain 10 §:n muuttamiseksi.(siirryt toiseen palveluun) Kansallisen turvallisuuden käsitteestä sivulla 35.

 


 

Artikla 42.7:ssä EU:n jäsenmaat sitoutuvat auttamaan kaikin keinoin, jos yksi jäsenvaltio joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Artikla on aktivoitu vain kerran, vuonna 2015, jolloin terrori-iskun kohteeksi joutunut Ranska pyysi muilta EU-mailta apua Lissabonin sopimukseen vedoten.


 

Sauli Niinistö iloitsee: ”Artikla 42.7:n

arvoitus” viimein ratkeamassa Euroopassa

 
 
 
Luotu: 
17.9.2018 18:43

  • Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier aloitti maanantaina valtiovierailunsa Suomessa. Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Niinistö.
 
|

 

FAKTAKULMA

Lissabonin sopimuksen (SEU 42 art 7 kohta) avunantovelvoite:

 

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö iloitsi maanantaina Euroopan lisääntyvästä turvallisuuskeskustelusta. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin tavannut Niinistö uskoo, että Euroopan unionin turvatakuiden ”arvoitus” on viimein ratkeamassa.

Niinistö on vaatinut Eurooppaa kantamaan suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan. Hän on myös nostanut esiin Lissabonin sopimuksen artiklaa 42.7, jonka merkitys on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Periaatteessa artiklassa sovitaan EU-maiden turvatakuusta.

”Euroopan turvatakuu, Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 sisältö, on pitkään ollut arvoitus. Hyvä että maat vihdoin käyvät siitä kahdenvälisiä keskusteluja. Niin arvoitus ratkeaa”, Niinistö twiittasi maanantaina tavattuaan Steinmeierin.

 

Sauli Niinistö
 
@niinisto
 
 

Euroopan turvatakuu, Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 sisältö, on pitkään ollut arvoitus. Hyvä että maat vihdoin käyvät siitä kahdenvälisiä keskusteluja. Niin arvoitus ratkeaa!

Hän sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa iloinen siitä, että ”yhä enemmän keskustellaan siitä, miten Eurooppa voisi kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan”. Niinistö totesi itse ”keskusteluttaneensa” eurooppalaisia poliitikkoja asiasta jo kymmenen vuoden ajan.

”On erittäin hyvä, että siitä nyt voidaan käydä kahdenvälisiä keskusteluja”, presidentti sanoi infossa.

Niinistö piti asiaa esillä myös presidentinvaalikampanjassaan loppuvuodesta 2017. Hän vaati Suomea selvittämään, miten muut EU:n jäsenmaat ymmärtävät Lissabonin sopimuksen ehdottoman avunantovelvoitteen. Niinistö itse katsoi tuolloin, että Lissabonin sopimukseen sisältyy ”paljon kovempi velvoite” kuin puolustusliitto Naton artikla 5:ssa.

 Lue lisää: ”Suomi on velvoitettu auttamaan Ranskaa” – Nato-kysymys heräsi heti

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier aloitti maanantaina valtiovierailunsa Suomessa. Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Niinistö.

 


 

− Yleissitovuus ja sopimisen kiellot ovat yhdistelmä, jotka sortavat pk-yrityksiä ja vaikeuttavat vastaamista kilpailuun. Ne ovat kartellin ainespuut, Pentikäinen kommentoi Twitterissä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) vastaa Pentikäiselle korostamalla Suomen omaa aktiivisuutta.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Mikael Pentikäinen: Nämä ovat kartellin

ainespuut

 

 

Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan yleissitovuus ja sopimisen kiellot vaikeuttavat vastaamista kilpailuun.

Ajatushautomo Libera on haastanut suomalaisen työsopimusjärjestelmän kantelemalla työehtosopimusten yleissitovuudesta Euroopan komissioon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää kannetta tervetulleena ja tärkeänä.

 

− Yleissitovuus ja sopimisen kiellot ovat yhdistelmä, jotka sortavat pk-yrityksiä ja vaikeuttavat vastaamista kilpailuun. Ne ovat kartellin ainespuut, Pentikäinen kommentoi Twitterissä.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) vastaa Pentikäiselle korostamalla Suomen omaa aktiivisuutta.

− Kiinnostavaa. Mutta Suomen on työllisyyden kannalta järkevää lievittää ja muuttaa yleissitovuutta ihan omin päätöksin eikä jäädä odottamaan tämän kanteen käsittelyä. Stay tuned! Vartiainen kirjoittaa.

Pentikäinen vastaa olevansa samaa mieltä Vartiaisen kanssa.

*

− Kanne on silti tärkeä, koska Suomen nykyjärjestelmä ruokkii työttömyyttä ja on kestämätön, kun yritykset ja työntekijät ovat lain edessä eriarvoisia järjestäytymisen perusteella, Pentikäinen sanoo.

 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 
 

Tervetullut ja tärkeä kanne. ja sopimisen kiellot ovat yhdistelmä, jotka sortavat pk-yrityksiä ja vaikeuttavat vastaamista kilpailuun. Ne ovat kartellin ainespuut. @Liberafi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005841443.html 

 

Ajatushautomo Libera yrittää kaataa ay-liikkeelle pyhän asian: ”Yleissitovuus aiheuttaa monenlaista...

Ajatushautomo Libera on yhdessä asianajotoimisto Boreniuksen kanssa päättänyt haastaa suomalaisen työsopimusjärjestelmän ytimen kantelemalla siitä Euroopan komissioon.

hs.fi

 

juhana vartiainen@filsdeproust
 
 

Kiinnostavaa. Mutta Suomen on työllisyyden kannalta järkevää lievittää ja muuttaa yleissitovuutta ihan omin päätöksin eikä jäädä odottamaan tämän kanteen käsittelyä. Stay tuned!

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 

Tervetullut ja tärkeä kanne. #yleissitovuus ja sopimisen kiellot ovat yhdistelmä, jotka sortavat pk-yrityksiä ja vaikeuttavat vastaamista kilpailuun. Ne ovat kartellin ainespuut. @Liberafi #yrittäjät https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005841443.html 

 

juhana vartiainen@filsdeproust
 

Kiinnostavaa. Mutta Suomen on työllisyyden kannalta järkevää lievittää ja muuttaa yleissitovuutta ihan omin päätöksin eikä jäädä odottamaan tämän kanteen käsittelyä. Stay tuned! https://twitter.com/jmpentikainen/status/1044800481376309249 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 

Samaa mieltä. Kanne on silti tärkeä, koska Suomen nykyjärjestelmä ruokkii työttömyyttä ja on kestämätön, kun yritykset ja työntekijät ovat lain edessä eriarvoisia järjestäytymisen perusteella.

 

 

 

Aivan järkyttävä kommentti potentiaaliselta pääministeriltä. Käytännössä sanoo, että eduskunta ei saa päättää työelämän lainsäädännöstä vastoin työmarkkinajärjestöjen tahtoa. @AnttiRinnepj kannattaisi perehtyä hiukan paremmin perustuslakiin. - Näkökulma: SAK:n keskeinen strategia käynnistettiin jo 1960-luvulla. " Kaikki paitsi ulkopolitiikka, kuuluu SAK:lle." Retoriikka oli häikelemätön avoin hyökkäys jo silloin, Suomen perustuslakia vastaan. - KimsBlog


 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n toimitalo Helsingin Hakaniemessä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Ikään kuin työmarkkinoiden toiminta ei

kuuluisi hallitukselle

 

Juhana Vartiainen syyttää SDP:n Antti Rinnettä ”äärikorporatismista

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa hallituksen sopineen, ettei työelämään tehdä yksipuolisesti muutoksia.

–  Siitä huolimatta tulee jatkuvasti toimenpiteitä, jotka kohdistuvat palkansaajiin ja työmarkkinoihin, Rinne totesi.

Ylen mukaan Rinteestä on tärkeää, ”että suutari pysyisi lestissään: ”hallitus johtaa valtion politiikkaa, mutta ei sotkeudu asioihin, jotka ovat muiden osapuolten välisiä”.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tyrmää Rinteen puheet Twitterissä.

– ”Hallituksen ei tule sotkeutua asioihin, jotka ovat parttien välisiä”, sanoo @AnttiRinnepj, Vartiainen toteaa.

– Uskomaton, äärikorporatistinen lausunto – ikään kuin työmarkkinoiden toiminta ja työttömien etu eivät kuuluisi demokratiassa maan hallitukselle -vaan sisäpiiriläisiä edustaville parteille, hän jatkaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kysyy, onko rinne tosissaan.

–  Hallitus ei siis saisi uudistaa työmarkkinoita pienentääkseen työttömyyttä, vaikka veronmaksaja maksaa työttömyyden kustannuksia, hän sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi totesi olevansa samaa mieltä Rinteen kanssa, jos asia pätee myös toisin päin ja tarkoittaa, että esimerkiksi kolmikantaisiin tupoihin ei ole paluuta.

– Työmarkkinaosapuolten ei pidä puuttua hallituksen asioihin, Romakkaniemi sanoo.

Työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen toteaa Rinteen sanovan käytännössä, että eduskunta ei saa päättää työelämän lainsäädännöstä vastoin työmarkkinajärjestöjen tahtoa.

– Kannattaisi perehtyä hiukan paremmin perustuslakiin, hän toteaa.

Arto Satonen@artosatonen
 
 

Antti Rinne: "Hallitus johtaa valtion politiikkaa,mutta ei saa sotkeutua asioihin, jotka ota muiden osapuolten välisiä" ( YLE).Ihan tosi? Halltus ei siis saisi uudistaa työmarkkinoita pienentääkseen työttömyyttä,vaikka veronmaksaja maksaa työttömyyden kustannuksia!

juhana vartiainen@filsdeproust 
 

"Hallituksen ei tule sotkeutua asioihin, jotka ovat parttien välisiä", sanoo @AnttiRinnepj . Uskomaton, äärikorporatistinen lausunto - ikään kuin työmarkkinoiden toiminta ja työttömien etu eivät kuuluisi demokratiassa maan hallitukselle -vaan sisäpiiriläisiä edustaville parteille

Juho Romakkaniemi@Romakka
 
 

Antti Rinne on sitä mieltä, että hallituksen ei tule puuttua työmarkkinaosapuolten välisiin asioihin.

Olen samaa mieltä. Sehän tarkoittaa mm. että kolmikantaisiin tupoihin ei ole paluuta.

Pätenee myös toisin päin? Työmarkkinaosapuolten ei pidä puuttua hallituksen asioihin. Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys

Juha Halttunen@Juha_Halttunen
 
 

Aivan järkyttävä kommentti potentiaaliselta pääministeriltä. Käytännössä sanoo, että eduskunta ei saa päättää työelämän lainsäädännöstä vastoin työmarkkinajärjestöjen tahtoa. @AnttiRinnepj kannattaisi perehtyä hiukan paremmin perustuslakiin.

 


 

On kuitenkin alueellistettu – viime vuosina kaikkien suurten puolueiden istuessa hallituksissa. Lääkealan Fimea siirrettiin Kuopioon, nyt sinne kammetaan pelastajien koulutusta Helsingistä. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara katsoo, että nämä hankkeet eivät ole kuitenkaan hyvä tapa edistää hyvän elämän edellytyksiä eri puolilla maata. Alueellistaminen on hänen mukaansa ”jumalattoman vaikeaa ja kallista”.

 
 

Satavuotias kiista leimahti

 

Professori varoittaa kiivaan kaupungistumiskeskustelun luovan pohjaa trumpilaiselle populismille.

 

KOTIMAA 10.08.2018 06:00
TEKSTI SALLA VUORIKOSKI GRAFIIKKA HANNU KYYRIÄINEN

Valkoiset alueet ovat asumattomia. © HANNU KYYRIÄINEN

 


 

 

YLEISRADIO julkaisi 23. heinäkuuta kyselyn, jossa vastaajilta tiedusteltiin, pitäisikö valtion rahoilla huolehtia siitä, että koko maa pysyy asuttuna. Neljä viidestä vastasi kyllä.

Keskusta tuuletti.

”Koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sitä suomalaiset haluavat”, tviittasi pääministeri Juha Sipilä.

 

Uutisen myötä syntyi kiivas keskustelu kysymyksen järkevyydestä ja tulosten tulkinnasta. Eihän koko maa ole asuttu eikä ole koskaan ollutkaan. Seurasi puhetta valtionavustuksista, asumistuista ja siitä, kuka maksaa kenenkin asumisen.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara aistii keskustelussa merkkejä ilmiöstä, jota on nähty muun muassa Britanniassa brexitin ja Yhdysvalloissa Donald Trumpin valinnan yhteydessä.

Trump hävisi vaalit kaupungeissa, mutta voitti äänet pikkukylissä ja maaseudulla.

”Pelko on, että meillekin synnytetään tätä samanlaista isoa jakoa ja tarpeettomia jännitteitä.”

Vaattovaara harmittelee harhaanjohtavaa retoriikkaa koko maan asuttuna pitämisestä, mutta myös ”maaseutu kiinni ja kuppiloita omaan kuplaamme” -ajattelua.

Poliitikkojen näkemykset ovat kuitenkin kasvotusten maltillisempia ja ratkaisuhakuisempia kuin heidän julkiset lausuntonsa.

”Toisaalta puolueissa on hyvin erilaisia ihmisiä: on vanhakantaisia poliitikkoja, joilla on alueellistamislistat laatikossa, mutta on myös tosi modernia ja analyyttistä suhtautumista.”

Alueellistamisella tarkoitetaan julkisten virastojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

 


 

 

KONSULTTIYHTIÖ MDI:n alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntijan Timo Aron mukaan keskustelutapa on peräisin 1900-luvun vaihteesta, kun ihmiset alkoivat muuttaa maalta tehdastöiden perässä kaupunkeihin.

 

”Se on ollut hyvin vastakkainasettelevaa ja syyllistävää. Muuttamista on eri keinoin haluttu estää, rajoittaa tai padota vuosikymmenien ajan. Ihmisten liikkumisen syitä on käsitelty ongelmalähtöisesti ja poikkeuksetta väestöään menettävien alueiden näkökulmasta.”

Aron mukaan ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää, että Suomessa ei ole yhtä kaupunkia ja maaseutua. Niissä on erilaisia sosiaalisia ja alueellisia todellisuuksia.

Hän nostaa esimerkiksi Rovaniemen pohjoispuolisen, harvaanasutun arktisen alueen, jolla on kuitenkin iso merkitys luonnonvarojen ja matkailun osalta. Normaalit syrjäseudun määritelmät eivät päde siihenkään.

Vuonna 2013 laadittu ministeriöiden ja Suomen ympäristökeskuksen seitsenportainen luokitus pyrkii kuvaamaan näitä alueiden eroja. Siihen perustuu myös tämän aukeaman grafiikka.

ERI alueille tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Vaattovaara harmittelee kuntien kohtelua: kun vuonna 1930 kunnilla oli 40 lakisääteistä tehtävää, nyt niitä on yli 500.

”Se on ihan naurettavaa. Sidomme kunnanjohtajien ja ihmisten kädet.”

Molemmat asiantuntijat toivovat populististen käsitteiden taakse menevää analyysia ja tulevaisuuden ratkaisujen hakemista. Pitäisi saada parhaat kyvyt yhdessä miettimään niitä, sanoo Vaattovaara. Hän vaatii valtakunnan tason kaupunkipoliittista ohjelmaa.

”Pitkäaikaistyöttömistä, ruiskuhuumeiden käyttäjistä ja asunnottomista merkittävä osa on Helsingissä. Asuminen on kallista. Nämä asiat jätetään yksin kaupunkien ratkottaviksi, vaikka ne pitäisi tunnistaa kansallisella tasolla.”

Aro on samoilla linjoilla. ”Meillä on varmaan kaikissa hallitusohjelmissa ollut maininta tasapainoisesta aluekehittämisestä, mutta sinne pilvilinnatasolle se jää.”

 

 
 

Suomessa ei ole yhtä kaupunkia ja maaseutua.

 

Sosiaalisen median kommentaattorit ovat aloittaneet vilkkaan mielipiteidenvaihdon. Onko Trump kuvassa levollinen, uhmakas tai kyllästynyt? Kuvan asetelma antaa vaikutelman, että Merkel on kuin koulun opettaja, joka ojentaa kuritonta koulupoikaa. - Näkökulma: Narsistiselle psykopaatille on ominaista käyttäyttyä siten, että hän saa aina huomiota, ja on alituisesti politiikan keskipisteessä!? - Trumpin kohdalla tulee myös ymmärtää, että hän käy jatkuvaa informaatiokampanjaa seuraavasta presidenttikaudesta! Amerikkalaiset ovat varsin käytännöllistä väkeä ja äänestävät aina myös lompakolla. Se ovatko Saksan mersut 25% kalliimpia, on tälle katkeralle työväen - ja keskiluokalle täysin yhdentekevää!? - KimsBlog


 

Tähän kuvaan kiteytyy suurvaltajohtajien

välirikko: Merkel ja Trump tuijottavat

toisiaan

 

Sosiaalisessa mediassa on jo käynnissä vilkas keskustelu: mitä tässä kuvassa oikein tapahtuu?

 

Angela Merkel
Saksa julkaisi kuvan G7-kokouksesta, jossa on G7-maiden johtajia.
Saksa julkaisi kuvan G7-kokouksesta Kanadassa.Jesco Denze / EPA
 

Saksan liittokansleri Angela Merkelin toimisto on julkaissut valokuvan, jossa näkyy väläys Kanadan G7-kokouksen tapahtumista.

 

Kuvan asetelma vaikuttaa harkitulta ja se on saanut lukemattomia kopioita ja versioita sosiaalisessa mediassa.

 

Kuvassa Merkel nojautuu pöydän yli ja näyttää käyttävän painokasta puheenvuoroa, jonka kohteena on alempana istumassa oleva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Vaikutelmaa yksisuuntaisesta viestinvälityksestä lisäävät kuvassa olevat muut henkilöt, jotka selvästi kuuntelevat Merkeliä, mutta ovat kallistuneet Trumpin suuntaan. Muutkin kuvassa esiintyvät ovat maailmanpolitiikan korkeimpia johtajia, mutta silti sivuosassa, kun Merkel puhuu Trumpin kanssa.

 

Britannian yleisradioyhtiö BBC(siirryt toiseen palveluun) on nimennyt kaikki kuvassa olevat henkilöt (yhtä tunnistamatta jäänyttä lukuun ottamatta) .

Trumpin yläpuolella on Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton, keskellä seisomassa Japanin pääministeri Shinzo Abe ja äärimmäisenä vasemmalla Yhdysvaltain talousneuvoston johtaja Larry Kudlow.

Britannian pääministeri Theresa May ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat Kudlowin takana.

Merkelin kanslia ei kerro, mistä johtajat tuolla hetkellä puhuivat. Paikallaolijat kuitenkin kertovat, että Merkel muuttui kokouksen loppua kohti yhä kireämmäksi Trumpin suhteen.