Saari on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi, ja matkailijoita käy vuodessa noin miljoona. Ranskalaiset ovat perinteisesti olleet viiden suurimman kansalaisryhmän joukossa. Ranskalaiset Manon Saudray ja Guillaume Pouzadoux saapuivat Suomenlinnaan viettämään kesäpäivää suomalaisten ystäviensä kanssa. – On todella kaunista, kun tänne saapuu lautalla Helsingistä. Kaikki pienet saaret ympärillä. Se houkuttelee, Saudray sanoo.


 

 

Brigitte Macron vierailee Suomenlinnassa –

linnoituksessa, jota ranskalaiset ensin

rahoittivat ja myöhemmin pommittivat

 

Suomenlinna olisi saattanut aikanaan jäädä rakentamatta ilman Ranskalta saatua rahoitusta. Nykyään saari houkuttelee ranskalaisia turisteja.

 

Suomenlinna
Brigitte Macron tutustuu Suomen-vierailullaan mm. Suomenlinnaan.
Yle Uutisgrafiikka, kuvat AOP ja Lehtikuva
 

Ranskan ja Suomenlinnan yhteinen historia alkaa jo ajalta, jolloin linnakkeen rakentamista vasta suunniteltiin. 1700-luvun alussa Ruotsi oli menettänyt laajoja alueita idästä ja tarvitsi uutta puolustusta Venäjän kasvavaa valtaa vastaan.

 

Linnoitus päätettiin perustaa juuri Suomenlinnaan, koska sinne saatiin rakennettua telakka, ja Kruunuvuoren selkä jäi suojaisaksi alueeksi laivastolle.

Suunnitelman toteuttamiselle saatiin apua Ranskasta.

 

Petteri Takkula, kehittämispäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta.
Petteri Takkula, kehittämispäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta.Ronnie Holmberg / Yle
 
 

– Ranska toimi rahoittajana 1700-luvun puolella. Ja Ranskalla oli tietysti oma intressi siinä Venäjän vallan kasvun hillitsemisessä. Ruotsi toimi vähän kuin Ranskan sijaistoimijana täällä Suomenlahden puolella, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

 

Ranskan rahoituksen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se oli joka tapauksessa hyvin merkittävä. Suomenlinna, joka oli silloin nimeltään Viapori, oli Ruotsin valtakunnan sen hetkisistä rakennushankkeista suurin.

Napoleon siunasi Suomenlinnan siirtymisen venäläisille

Suomenlinna.
Suomenlinna.Ronnie Holmberg / Yle
 

Viitisenkymmentä vuotta rakennustöiden alkamisen jälkeen, vuonna 1808, ranskalaisilla oli kuitenkin osuutta myös siihen, että Suomenlinna siirtyi Venäjän hallintaan. Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri tekivät sopimuksen Ruotsin pakottamisesta mannermaansulkemukseen.

– Napoleon antoi sitten tsaarille vapaat kädet liittää Suomi Venäjän valtakuntaan. Vuonna 1808 venäläiset joukot piirittivät Suomenlinnan, ja Suomenlinna antautui, Takkula kertoo.

 

Krimin sodan yhteydessä Ranska pommitti Suomenlinnaa

Vajaat 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1855, Ranska oli kuitenkin jo mukana tuhoamassa Suomenlinnaa. Tuolloin ranskalais-englantilainen laivasto pommitti linnoitusta kahden päivän ajan, osana Krimin sotaa.

– Länsivalloilla oli silloin ihan merkittävä sotilasteknologinen ylivoima. Eli linnoituksen venäläinen tykistö ei pystynyt vastaamaan tuleen, vaan täällä tapahtui melkoisia tuhoja siinä pommituksessa. Ne näkyvät tänäkin päivänä, sanoo Takkula.

 

Suomenlinna.
Suomenlinna.Ronnie Holmberg / Yle
 

Pommitukset näkyvät esimerkiksi niin, että toiset rakennukset puuttuvat kokonaan ja joistakin puuttuu esimerkiksi ylimmäinen kerros.

– Täällä näkyy paitsi se, mikä on rakennettu, myös historian eri kerrostumat, mukaan lukien erilaiset tuhot. Sekin on hieno arvo täällä.

Nyt saari kiinnostaa ranskalaisia turisteja

Suomenlinnan lautta.
Suomenlinnan lautta.Ronnie Holmberg / Yle
 

Nykypäivän Suomenlinnassa meno on rauhallisempaa, mutta ranskalaisia näkyy katukuvassa edelleen.

 

– Vaikuttaa kiinnostavalta. Täällä on paljon museoita, paljon ihmisiä, paljon turisteja. Vaikuttaa hyvältä, Pouzadoux jatkaa.

Torstaina Suomenlinnaan saapuu vierailulle myös Ranskan presidentin puoliso Brigitte Macron. Hän käy saarella rouva Jenni Haukion kanssa, presidenttiparin kaksipäiväisen Suomen-vierailun yhteydessä.

 


 

Lisäraiteet mahdollistavat palvelun parantamisen ja matka-ajan lyhentämisen Tampereen ja Helsingin välillä, sekä vähentävät junien myöhästelyä. Lisäraiteet mahdollistavat myös paikallis- ja lähiliikenteen kehittämisen sekä Tampereen, että Helsingin päässä. Lisäksi myös muut Suomen kaupungit tulevat hyötymään investoinneista, sillä lisäraiteet nopeuttavat matkantekoa myös esimerkiksi Ouluun, Seinäjoelle, Vaasaan, Jyväskylään ja Poriin Pirkanmaan Kokoomuslaiset kansanedustajat.

 

Tampereen asema Sokos Torni -hotellista kuvattuna 2015. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

 

 

Junayhteyden nopeuttaminen helpottaa suuren ihmisjoukon arkea joka päivä.

Pirkanmaan hallituspuolueiden kansanedustajat Harri Jaskari, Arto Satonen, Pauli Kiuru ja Sofia Vikmaniloitsevat valtiovarainministeriön riihitiedotteen linjauksista, jotka antavat selkeän viestin nopean junayhteyden toteuttamisesta kahden Suomen merkittävimmän kasvukeskuksen – Tampereen ja Helsingin välille.

 

Riihitiedotteessa annetaan selkeä julkilausuma nopeiden junayhteyksien puolesta: ”pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla”.

Kansanedustajien mukaan rata ruokkii kasvua ja työllisyyttä entistä voimakkaammin. Junayhteyden nopeuttaminen helpottaa suuren ihmisjoukon arkea joka päivä. Pääradan kapasiteetti ja kunto eivät tällä hetkellä vastaa tämän päivän tai tulevaisuuden vaatimuksia. Paras tapa ratkaista tilanne kestävästi ja parantaa pääradan liikennöintiä on rakentaa rataosuudelle lisää raidekapasiteettia.

 

Pirkanmaan kansanedustajat kiittävät valtiovarainministeriötä, että budjettiesitys ei rajoitu pelkästään peruskorjausten tekemiseen, vaan tavoitteena on nopeuttaa matka-aika tunnin mittaiseksi. Raidekapasiteettia lisäämällä suomalainen junaliikenneinfrastruktuuri kehittyy vastaamaan sitä tarvetta, jota kasvava talous ja ihmiset vaativat.

 


 

Tilastokeskuksen tulotilastot kertovat samaa kuin asuntojen hinnat. Vuonna 2015 hyvätuloisimpien alueiden kotitalouksilla oli yli 100 000 euroa rahatuloja vuodessa, pienituloisimpien alueiden talouksilla runsaat 30 000 euroa. ”Siinä missä varallisuus kasaantuu kaupunkeihin, niin kaupungeissa on myös paljon niitä, joilla ei ole mitään”, Bernelius sanoo. - Näkökulma: Samainen kaupunkitaloustieteisiin perustuva fakta, on taustalla, keskustapuolueen poliittiseen ahdinkoon seuraavissa vaaleissa. Keskustan Alkiolainen maaseutupolitiikka ei elä ja ole enää tätä päivää! Paavo Väyrynen pääsi rimaa hipoen Helsingin valtuustoon n. 1.100 äänellä. Ministeri Tiilikainen varajäseneksi ei silläkään äänimäärällä valtakunnan pääkaupungissa. Uudellamaalla asuu 1.6 miljonaa suomalaista. - KimsBlog

 

Merkittävin osuus varallisuuden euroista kertyy omasta asunnosta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

HS: Pääkaupunkiseutu rikastunut muuta

Suomea enemmän

 

 

Pääkaupunkiseudulla on lähes kolminkertainen määrä rahoitusvarallisuutta Pohjois- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet pääkaupunkiseudun ja muun Suomen mutta myös pääkaupunkiseudun sisällä, kertoo Helsingin Sanomat. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen varallisuudessa ei ole koskaan ollut niin suuri kuin nyt.

 

Vuonna 1987 pääkaupunkiseudun kotitalouksilla oli nettovarallisuutta 49 prosenttia enemmän kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Aiemmin kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan ero näiden alueiden välillä on kasvanut 80 prosenttiin.

Pohjois- ja Itä-Suomessa keskimääräisellä kotitaloudella on nettovarallisuudeksi saadaan 157 000 euroa. Keskimääräisellä kotitaloudella pääkaupunkiseudulla nettovarallisuutta on 283 000 euroa.

Merkittävin osuus varallisuuden euroista kertyy omasta asunnosta. Varallisuustilannetta kaupunkien ja muiden alueiden välillä tasoittaa se, että kaupunkialueilla useampi asuu vuokralla.

 

Koska oma asunto on suurin varallisuuteen vaikuttava tekijä, asuntojen arvo selittää pohjimmiltaan varallisuuseroja eri alueiden välillä. Mutta asuntojen arvo ei kerro, miksi pääkaupunkiseudun varallisuus kasvoi niin paljon vuosina 2004–2016, vaikka muualla maassa tällaista ei tapahtunut.

Vuosina 2013–2016 rahoitusvarallisuus eli talletukset, osakkeet, sijoitusrahastot ja muut sijoitukset kasvoivat Suomessa 15 prosenttia. Alueittain kehitys oli epätasaista. Pääkaupunkiseudulla rahoitusvarat lisääntyivät 43 prosenttia, Pohjois- ja Itä-Suomessa ne vähenivät 19 prosenttia.

*

Pääkaupunkiseudulla on nyt keskimäärin lähes kolminkertainen määrä rahoitusvarallisuutta Pohjois- ja Itä-Suomeen verrattuna.

*

Tilastokeskuksen mukaan Uudellamaalla asuu Ahvenanmaan jälkeen Suomen suurituloisinta väkeä. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän sijoitettavaa varallisuutta.

Varallisuus on jakautunut pääkaupunkiseudun sisällä epätasaisemmin kuin koko maassa.

”Ilmiö on valtavan mielenkiintoinen. Varallisuus on kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa kasautumassa jopa voimakkaammin kuin aikaisemmin”, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius.

 

 


 

Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan kulkevan huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset (69 %), ikääntyneet (64 %), maaseudulla asuvat (64 %), työttömät (61 %) ja viljelijät (58 %). Lähes joka toinen arvioi myös opiskelijoiden olojen kurjistuvan (48 %).

 

Kaupunkilaisten elinolojen uskotaan tulevaisuudessa muuttuvan paremmiksi. LEHTIKUVA / ONNI OJALA
 

Kaupunkilaisten ja yrittäjien aseman

uskotaan paranevan

 

Kyselyn mukaan hyvätuloisten, yrittäjien ja kaupunkilaisten uskotaan pärjäävän tulevaisuudessa.

 

Kansalaiset uskovat kaupunkilaisten, yrittäjien ja hyvätuloisten elinolojen parantuvan, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tekemä tutkimus. Kaksi viidestä (38 %) kyselyn vastaajista uskoo kaupunkilaisten elinolojen parantuvan, joka kolmas (32 %) säilyvän muuttumattomana ja vain joka viides (22 %) heikkenevän.

 

41 prosenttia uskoo yrittäjien elinolojen paranevan, 27 prosenttia säilyvän ennallaan ja 21 prosenttia heikkenevän.

 

Lapsiperheiden ja sinkkujen arvioidaan tulevaisuudessa pärjäävän suurin piirtein yhtä hyvin. 51 prosenttia uskoo lapsiperheiden aseman parantuvan tai säilyvän nykyisellään. 56 prosenttia uskoo yksin asuvien sinkkujen aseman parantuvan tai säilyvän ennallaan.

 

Neljännes (26 %) kansalaisista arvioi omien elinolojensa muuttuvan parempaan suuntaan, kolmannes (33 %) pysyvän ennallaan ja kolmannes (32 %) heikkenevän. Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimääräistä useammin oman asemansa kohentuvan tulevaisuudessa. Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kokoomuksen (42 %), keskustan (37 %) ja vihreiden (32 %) kannattajien keskuudessa on keskimääräistä enemmän optimistisia näkymiä. Vasemmistoliiton (45 %), perussuomalaisten (41 %) ja SDP:n (38 %) tukijoiden parissa keskimääräistä useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa suhteen.

 

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018, ja haastatteluihin osallistui 6193 henkilöä. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.


 

 

Jukka Relanderin kolumni: Helsinki ei ole

huomion keskipiste vaan kulissi, kun Trump

ja Putin tapaavat

 

Helsinki kokouspaikkana on sivujuonne kun suurvaltajohtajat tapaavat. Ei kannata huolestua siitä, mitä meistä ajatellaan tapaamisen aikana tai sen jälkeen. Huolissaan kannattaa olla siitä, miten käydyt keskustelut meihin vaikuttavat, kirjoittaa Jukka Relander.

 

Trumpin ja Putinin huippukokous
Jukka Relander
Jukka RelanderPekka Tynell / Yle
 

Ikkunan kolumni

Ikkuna-logo.
 

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Nettikansaa tuntuu tällä hetkellä jakavan kaksi asiaa: saako Yhdysvaltojen presidenttiä verrata sikaan(siirryt toiseen palveluun), ja onko Suomessa järjestettävä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen hyvä asia vai imagokatastrofi.

Trump on itse kutsunut pakolaisia eläimiksi, joten se siitä. Hesarin sikavitsi oli toki luokaton, erityisesti siksi, että rinnastus on niin ilmeinen, mutta huonojakin vitsejä saa kertoa ja mauttomuus ei ole rikos. En jaksa loukkaantua, vaikka sika on jalo eläin.

 

Mutta itse huippukokoukseen. Miten maineellemme käy?

Käsi ylös kuka muistaa missä Trump tapasi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin? Singaporea veikanneille arvotaan vielä lisäkysymys: miten Singaporen maineelle kävi tapaamisen seurauksena? Tuntuuko Singapore sling hapokkaammalta? Näyttääkö made in Singapore -merkintä tunkkaisemmalta?

 

Huippukokouksen aikana Helsinki ei ole huomion keskipiste, vaan kulissi. Siitä kirjoitetaan jotain vain, jos itse näyttämöllä ei tapahdu mitään.

 

Suomi on imagokonsulttien luvattu maa, meitä on noin viisi miljoonaa, mutta imagotyön vaikutukset ovat puhtaasti sisäisiä. Itse imago on kuin keihäsmaine: ulkomailla siitä ovat saanet vihiä lajia huipputasolla harrastavat eksentrikot ja heidän lääkärinsä.

 

Huippukokouksen aikana Helsinki ei ole huomion keskipiste, vaan kulissi. Siitä kirjoitetaan jotain vain, jos itse näyttämöllä ei tapahdu mitään. Eihän kulttuurisivuillakaan arvioida Kansallisteatterin eteishallia tai Tampereen työväenteatterin vessaa. Sadat huippukokousta seuraavat toimittajat tulevat kyttäämään Trumpin sammakoita ja samalla yrittävät tulkita ilmeistä ja sanamuodoista, että onko Kremlillä ote Trumpista vai ei. Helsingistä he näkevät lentökentän, taksin, jos sattuvat sellaisen saamaan, hotellin ja konferenssikeskuksen. Imagohaitaksi jää se, että Sauli Niinistö pääsee poseeraamaan kahden oman maansa demokratian tuhonneen presidentin kanssa samoissa kuvissa.

Washington Postin kolumnisti (siirryt toiseen palveluun)viittasi suomettumiseen, kun arvioi Trumpin Eurooppa-politiikan vaikutuksia. Luonnehdinta on omalla tavallaan osuva. Suomettuneisuus ei alun perin kuvaa Suomea, vaan termi on keksitty Saksan sisäiseen käyttöön, kun Willy Brandt pyrki normalisoimaan suhteita Itä-Saksaan, ja kriitikot varoittelivat liiasta lähentymisestä karhun kanssa. Asialistala vilahti amerikkalaisten joukkojen vetäminen Saksasta.

Nyt Trump on vilautellut samaa vaihtoehtoa, lähinnä piikitelläkseen Angela Merkeliä, ja se paha sana nousee esiin vanhasta muistista.

 

Kansainvälisissä arvioissa ymmärretään että sodassa hienosti toiseksi tullut pieni maa ei paljon muuta voinut, kun naapurissa oli agressiivinen ja laajentumishaluinen supervalta.

 

Suomi-kuvaan syntyy särö, mutta onneksi vain omassa keskuudessamme. Muut sitä tuskin huomaavat.

Kyse on kansalllisesta traumasta. Suomen suomettuminen oli sotien jälkeisellä kaudella ihan tapahtunut tosiasia. Kotimaisissa häpeän kyllästämissä keskusteluissa ulkopoliittinen ahdinko oli itse aiheutettua, mutta kansainvälisissä arvioissa ymmärretään että sodassa hienosti toiseksi tullut pieni maa ei paljon muuta voinut, kun naapurissa oli agressiivinen ja laajentumishaluinen supervalta, jonka paranoidinen ulkopolitiikka perustui siihen, että reagoidaan jokaiseen risahdukseen, joka naapurista kuuluu.

 

Suomettuneisuuden kaudella ulkopollitiikkamme tärkein päämäärä oli saada saada Neuvostoliitto tunnustamaan ett Suomi on puolueeton. Parhaaksi tarjoukseksi taisi jäädä kommunikeaan kirjattu ”Suomen pyrkimys harjoittaa puolueettomuuspolitiikkaa”. Nyt monet taas tuntuvat pelkäävän, että huippukokouksen seurauksena Suomea erehdytään pitämään puolueettomana, ja että tämä käsitys kirjataan maailmanpolitiikan uuteen peruskirjaan.

Helsinki on isännöinyt maailmanpolitiikan muutoksia ennenkin. Presidentti Kekkosen puuhaama Etyk sinetöi kylmän sodan status quon vuonna 1975, ja Bill Clinton saneli Boris Jeltsinille Neuvostoliiton romahdusta seuranneen uuden maailmanjärjestyksen vuonna 1997. Nyt tarina saa jatkoa.

Itse en ole huolestunut siitä, mitä meistä ajatellaan tapaamisen aikana tai sen jälkeen, mutta olen huolissani siitä, miten presidenttien käymät keskustelut meihin vaikuttavat. Ja toivon todella etteivät suurvaltojen ulkoministerit järjestä kahdenkeskisiä tapaamisia kulisseissa. Niillä on Molotovin ja Ribbentropin jälkiltä vähän huono kaiku.

 

Jukka Relander

Kirjoittaja työskentelee viestintäkonsulttina Kaiku Helsingissä ja harrastaa historiaa vanhasta muistista. Vapaa-aikoinaan hän haaveilee perhokalastuksesta istuessaan kentän laidalla katsomassa kun lapset pelaavat.


 

 

Trumpin ja Putinin tapaaminen haastaa

Helsingin majoituskyvyn – Vapaavuori:

"Isoimpia tapahtumia olympialaisten ja Etykin

jälkeen"

 

   

Pormestari Vapaavuori uskoo, että Trumpin ja
 Putinin tapaaminen tulee keräämään enemmän kansainvälistä huomiota, kuin yksikään aiempi huippukokous Helsingissä.
Pormestari Vapaavuori uskoo, että Trumpin ja Putinin tapaaminen tulee keräämään enemmän kansainvälistä huomiota, kuin yksikään aiempi huippukokous Helsingissä. KUVA: OUTI JÄRVINEN/KL
 
 

Pormestari Jan Vapaavuori korostaa tapahtuman merkitystä Helsingin maineelle

 

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.

Huipputapaaminen tuo Helsinkiin tuhansia ihmisiä. Pelkästään presidenttien omat delegaatiot ovat todennäköisesti useiden satojen henkilöiden vahvuiset.

 

Lisäksi paikalle odotetaan jopa tuhansia toimittajia. Kun Trump tapasi Pohjois-Korean Kim Jong-Unin Singaporessa kesäkuussa, paikalla oli lähes 3 000 lehdistön edustajaa.

”Huomioarvoltaan isoimpia tapahtumia olympialaisten ja Etykin jälkeen”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kommentoi heinäkuun tapahtuman merkittävyyttä.

Yhden päivän kokous tuo Helsinkiin paljon vieraita ja rahaa kerralla, mutta Vapaavuori korostaa enemmän sitä, kuinka tapahtuma tuo Helsingille näkyvyyttä mediassa. Vapaavuori uskoo, että Trumpin ja Putinin tapaaminen tulee keräämään enemmän kansainvälistä huomiota kuin yksikään aiempi huippukokous Helsingissä. Yhden päivän huippukokous on näytön paikka koko kaupungin maineelle.

”Huomattavasti isompi taloudellinen kysymys on se, miten voimme hyödyntää sitä valtavaa huomiota, joka Helsinkiin kohdistuu, ja minkälaista kuvaa Helsingistä näytetään uutisjuttujen yhteydessä.”

 

Vapaavuori toteaa, että nyt Helsinkiin saapuvalla ulkomaisella medialla on suuri vaikutus siihen, minkälaiset mahdollisuudet Helsingillä on jatkossa toimia ammattimaisena kokousjärjestäjänä kongresseille tai saada lisää turisteja ja ulkomaisia investointeja.

”Meidän tehtävämme on miettiä, miten pystymme palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tänne tulevia toimittajia. Matkailu- ja elinkeinoväkemme kanssa käymme tänään jo ensimmäisiä palavereita.”

”Tällaisia tilaisuuksia ei kuitenkaan kovin usein kohdalle osu”, Vapaavuori kiteyttää.

 

Vapaavuori: Airbnb:stä apua majoituksessa

Presidenttien varsinaisen tapaamispaikan on todennäköisesti oltava suuri, joten Vantaalla sijaitseva Königstedtin kartano saattaa olla pois vaihtoehdoista.

Muina vaihtoehtoina voisivat olla perinteisesti huipputapaamisia isännöineet Kalastajatorppa ja Finlandia-talo. Myös tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi on nostettu esiin vaihtoehtona.

Majoituksen järjestäminen on Helsingin majoitussektorille merkittävä ponnistus. Heinäkuun puoliväli on vilkkainta lomasesonkia.

 

”Tämä tarkoittaa varmasti sitä, että positiiviset kehitysvaikutukset levittyvät laajemmalle kuin vain Helsinkiin. Koko pääkaupunkiseudulle ja varmaan vielä laajemmalle”, Vapaavuori kommentoi tapahtuman merkitystä majoitustoiminnalle.

Helsingissä on tällä hetkellä vajaat 10 000 hotellihuonetta ja lisää kaivataan. Vuokrattavia Airbnb -huoneistoja on yli 2 500.

Vapaavuori toteaa, että vaikka Helsingin ja lähialueiden hotellikapasiteetti on rajallinen, hän on vakuuttunut siitä, että markkinat järjestävät tarjonnan.

 

”Airbnb on hyvä esimerkki siitä, että markkinatalous on luova.”

Mikäli harkitsee oman asunnon vuokraamista, nyt se voi kannattaa. Kysyntä majoituksesta voi nousta kovaksi.

Pohjoismaisessa vertailussa Helsingin majoitussektorin kapasiteetti ei erotu edukseen. Lähivuosina tilanne paranee, mutta se ei auta tilannetta heinäkuussa.

Kööpenhamina aikoo kolmessa vuodessa lisätä hotellikapasiteettia 8 200 huoneella, ja se vastaa melkein Helsingin nykyistä huonemäärää. Suur-Tukholma on kasvattanut hotellihuoneiden määrän lähes 40 000:een.

 


 

Finavia totesi muutamia vuosia sitten, ettei Malmilla ole mitään roolia Suomen lentokenttäverkostossa. Kun kenttä lisäksi tuotti pientä tappiota, Finavia luovutti sen surutta rakennusmaaksi. Finavian nyt tukema sähkölentotoiminta saa hakea tukikohtansa muualta.


 

 

Taas yksi naula Malmin lentoaseman arkkuun:

Uudenmaan ely-keskus antoi kielteisen

suojelupäätöksen

 

Valituskierre kuitenkin jatkuu eikä Malmia päästä rakentamaan vuosikausiin.
KOTIMAA 20.6.2018 10:06

© KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA

 

 

UUDENMAAN ely-keskus on antanut ratkaisunsa Malmin lentoasema-alueen suojelemisesta. Sen mukaan aluetta ei voi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

Päätöksen teko kesti poikkeuksellisen kauan eli lähes kolme vuotta.

 

Ely-keskuksen mukaan rakennusperintölaki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista, ja tästä syystä Malmia ei ole syytä suojella kyseisen lain perusteella.

Päätöksen perusteluissa korostetaan kuitenkin hyvin vahvasti Malmin ulkomaita myöten tunnustettua ainutlaatuisuutta rakennettuna kulttuuriympäristönä. ”Kohteen valtakunnalliset ja kansainväliset arvot ovat kiistattomat”, päätöksessä sanotaan.

Nämä arvot on ely-keskuksen mukaan kuitenkin säilytettävä maankäyttö- ja rakennuslain avulla eli asemakaavoituksen keinoin.

Kaavoittajien on siis mahdutettava Malmin 138 hehtaarin alueelle 25 000 asukkaan lähiö, jossa samalla säilytetään lentokentän avarat näkymät. Lentokenttämiljöön olennaisin osa, lentäminen, on kuitenkin lopetettava.

Tätä ajatusta, lentokenttämiljöön yhdistämistä erittäin tiiviiseen asuntorakentamiseen, on Malmi-saagan mittaan hellinyt moni muukin taho.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi uudesta yleiskaavasta tehdyn valituksen muun muassa siksi, että lentokenttämiljöö ja asumalähiö voidaan oikeuden mielestä kaavoituksessa yhdistää. Tätä ratkaisua käsitellään nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

 

UUDENMAAN LIITTO heittäytyi ely-keskukselle antamassaan lausunnossa liki lyyriseksi:

 

”Rakennusten hierarkkinen asema ja kiitoratojen aksiaalisuus on otettava huomioon tulevassa rakentamisessa ja kaupunkikuvassa. Maiseman avoimuutta tulee myös vaalia, vaikka suunnitellusta tehokkuudesta voidaan joutua tinkimään.”

 

Helsingin kaupunki lupaa omassa lausunnossaan toteuttaa keskeiset suojeluarvot asemakaavoituksen keinoin ja antaa niistä yhden esimerkinkin: lentoasema-aukio on kaavaluonnoksissa osoitettu katuaukioksi. Malmin ikonisimmat rakennukset – lentoasemarakennus eli niin sanottu Pyöreä ja suuri lentokonehalli – aiotaan suojella joka tapauksessa.

 

Malmin puolesta jellonan tavoin kamppaillut Museovirasto ei kuitenkaan usko kaavoituksen pelastavan ainutlaatuista kulttuurimiljöötä.

”Tekeillä oleva asemakaava ei ota kiitoratojen muodostamaan ristikkoa kaavarakenteen ja näkymäsuuntien lähtökohdaksi. Mitoitus on liiallinen. On ilmeistä, että kentän maisema tuhoutuu”, virasto lausuu ely-keskukselle.

 

Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava.

 

RAKENNUSPERINTÖLAKIIN perustuvan suojeluhakemuksen teki ely-keskukselle lokakuussa 2015 Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys eli MLY. Sen puheenjohtaja Timo Hyvönen kiittelee keskuksen virkamiehiä perusteellisesta työstä, mutta on lopputuloksesta pahoillaan:

”Päätös vahvistaa alueen erityiset arvot, mutta poliittinen paine oli ilmeisesti niin kova, että suojelupäätös jäi tekemättä. Asemakaava tarjoaa kuitenkin vahvaa suojelua, joten kaupungin on edettävä kaavanteossa pieteetillä”, Hyvönen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että raskasta rakentamista ja lentokenttämiljöötä voidaan yhdistää millään asemakaavalla. Hyvösen näkemissä havainnekuvissa kenttäalueelle on noussut jopa 15-kerroksisia taloja.

Yhdistykselle ei edes riitä miljöön säilyttäminen. MLY:n ainoa tavoite on lentotoiminnan jatkaminen Malmilla.

MLY aikoo valittaa ely-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön. Jos sieltä vedetään vesiperä, ministeriön päätöksestä valitetaan normaalimenettelyn mukaisesti mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Siinä prosessissa kuluu Hyvösen arvion mukaan vuosia. Koko sen ajan on voimassa ely-keskuksen asettama vaarantamiskielto, joka estää lähes kaiken rakentamisen.

Eivätkä hallintoalamaisten keinot siihen lopu. Hyvösen mukaan Malmilta on löytynyt uusia, kiinnostavia eläinlajeja, kuten paljon puhuttu liito-orava. Sen papanoita havaittiin kentän koilliskulmassa metsikössä, jonka kaupunki pian kaatoi.

Tekeillä on siis suojeluesitys luonnonsuojelulain perusteella.

 

SAMAAN AIKAAN kevytilmailu kehittyy suurin harppauksin, joista näkyvin juuri nyt on sähkölentokoneet. Ensimmäisen sellaisen, Pipistrel Alpha Electro -nimisen lentokoneen on tuonut Sloveniasta maahan vasta äskettäin perustettu Helsingin Sähkölentokoneyhdistys.

Valtion lentokenttäyhtiö Finavia tiedotti tiistaina ryhtyneensä yhdistyksen pääsponsoriksi. Finavia on mukana rahoittamassa sähkölentokoneen testausta ja kehitystyötä.

Kehitys on nyt erittäin nopeata ja sähkö on nousemassa ensin pienten ja sitten suurempienkin lentokoneiden voimanlähteeksi jo lähivuosina. Kehitteillä on myös suurkaupunkien liikennejärjestelmiä, jotka perustuvat pystysuoraan nouseviin ja laskeutuviin sähkölentokoneisiin. Mukana on suuria toimijoita, kuten liikenteen jakamistalouden suuryritys Uber ja perinteisen lentokoneteollisuuden jättiyhtiöt Airbus ja Boeing.

Tällaisten koneiden käyttö edellyttää kuitenkin lentokenttää, jossa tehdään huollot ja koulutetaan lentäjät. Sellaista ei pian Helsingissä enää ole.

 

 
AVAINSANAT
 

EK esittää monia muutoksia kaavoituksen sujuvoittamiseksi. Kaavatasoja on vähennettävä ja autopaikkanormeja sekä muuta sääntelyä väljennettävä. Järjestön mielestä Suomessa olisi siirryttävä ns. Hollannin malliin, jossa kaikki hankkeeseen liittyvät luvat käsitellään kerralla. Viranomaisten on myös käsiteltävä luvat määräaikaan mennessä tai lupa astuu voimaan.

 

LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

EK: Kaupunkipolitiikka seuraavan hallituksen

kärkihankkeeksi

 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa seuraavan hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi kaupunkipolitiikkaa maan talouden menestyksen takaamiseksi.

– Suomen kaupunkipolitiikkaa on ollut eri hallitusten päätöksenteossa käyttämätön voimavara. Kaupungistuminen ja asukastiheyden kasvu kasvattavat tutkitusti tuottavuutta, EK toteaa.

Järjestö toivoo, että kaupunkipolitiikka saa jatkossa vahvan ja vakiintuneen aseman Suomen hallitusten agendalla. Kaupungistumiseen liittyy monien eri ministeriöiden vastuulle kuuluvia kysymyksiä, ja tarvitsemme saumatonta koordinaatiota, jotta voimme vaikuttaa aluekehitykseen myönteisesti.

– EK esittää kaupunkipoliittisen ministerivaliokunnan perustamista, jotta poliittinen päätöksenteko eri ministeriöissä tukisi Suomen hyvää kaupungistumista, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK korostaa, että Suomi tarvitsee pääkaupunkiseudun lisäksi useita muita menestyviä kaupunkiseutuja, jotka vaikuttavat myönteisesti ympäröivän maakunnan elinvoimaan. Samalla pääkaupunkiseudun erityisasema on tunnustettava, sillä Helsingin menestys ei ole keneltäkään pois vaan tuo kaikille lisää.

– Tarvitsemme nopeampia liikenneyhteyksiä kaupunkialueiden välille, jotta voimme varmistaa useiden kaupunkien elinvoiman. Erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava selvästi nykytasoltaan. Minimitavoitteena olisi pidettävä vähintään 600 miljoonan euron liikenneväyläinvestointeja vuosittain, sanoo Häkämies.

 

Kaavoitus ja koulutus avainasemassa

Politiikan tavoitteena ei kuitenkaan saa olla hallitsematon kaupungistuminen. Monet maaseudulta lähtevät arvoketjut ovat keskeisiä Suomen talouden menestykselle. Biotalous, elintarviketuotanto, matkailu, kaivostoiminta ja myös valmistava teollisuus sijaitsevat laajalti eri puolilla Suomea.

– On turvattava koulutuspolut kaikille nuorille riippumatta heidän syntypaikastaan. Tämä tarkoittaa laajasti järjestettyä perusopetusta ja oikein mitoitettua ammatillista koulutusta seutukunta- ja maakuntatasolla. Korkeakouluissa on sen sijaan tehtävä nykyistä parempaa profiloitumista, painottaa Häkämies.

– Osoitamme lausunnolla, että uudistus on haitallinen ja haluamme antaa selkeän signaalin siitä, että ei ole pelkästään Helsingin asia kritisoida uudistusta. Toivomme, että kaikki suuret maakuntakaupungit lähtevät lausuntovyöryyn mukaan, Mustakallio sanoo Aamulehdelle.

 

Tampereellakin puuhataan sote-uudistuksen kaatamista. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

AL: Sote-kapina kytee myös Tampereella

 

Tampereella tuodaan valtuuston käsittelyyn lausunto, joka tähtää sote- ja maakuntauudistuksen kaatamiseen.

 

Aamulehden mukaan lausunto saadaan kesäkuun valtuustoon käyttämällä kuntalain 94. pykälää. Sen mukaan valtuusto on kutsuttava koolle, jos vähintään neljäsosa valtuutetuista sitä pyytää tietyn asian käsittelyä varten. Tällainen asia on lain mukaan valmisteltava kiireellisenä.

Lausunnon valmistellut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio (vihr.) sanoo, että tarvittava määrä nimiä on kerätty. Lausuntoa käsitellään 18. kesäkuuta.

 

Lausuntoon on Tampereella yhtymässä valtuutettuja ainakin vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuustoryhmistä. Niiden yhteensä 25 valtuutettua eivät kuitenkaan riitä enemmistöksi, vaikka hanke saisi vetoapua pienistä ryhmistä. Enemmistöön tarvitaan ainakin osa sosialidemokraateista. Tampereella on 67 valtuutettua.

 

LUE MYÖS: Pääkaupunkiseutu lyttää sote-uudistuksen

 


 

Juha Sipilän (kesk.) hallitus kaksinkertaisti kevään kehysriihessään valinnanvapaus kokeiluiden rahoituksen 200 miljoonaan euroon. Laiho pitää tärkeänä, että myös Uusimaa saa pilottikokeilun. – Uudenmaan alue kattaa kolmanneksen Suomen väkimäärästä. On sanomattakin selvää, että Suomen väkirikkain osa vaatii erityisen huolellista palvelujen suunnittelua.

 

Mia Laiho. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Mia Laiho: Maan väkirikkain alue vaatii

palvelujen suunnittelua

 

 

Kansanedustaja korostaa valinnanvapauskokeilujen merkitystä jo ennen varsinaisen lainsäädännön toimeenpanoa.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laihon mukaan valinnanvapauspilottikokeiluista saatava tieto ja kokemus on tärkeää, jotta nähdään käytännössä miten uusi asiakaskeskeisempi toimintamalli toimii. Näin tuetaan hänen mukaansa sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa jo ennen varsinaista lainsäädäntöä.

– Pilotit ovat tärkeitä paitsi järjestelmän toimeenpanon näkökulmasta, myös ihmisten kannalta. Piloteissa ihmiset pääsevät totuttelemaan uuteen järjestelmään ja tutustumaan erilaisiin valintatilanteisiin”, Laiho sanoo tiedotteessaan.

 

Pilottikokeiluista saadaan hänen mukaansa tärkeää tietoa myös siitä, millaista tukea ja neuvontaa ihmiset voivat tarvita.

– Piloteista odotetaankin saatavan erinomaista lisätietoa uudesta palvelujen järjestämistavasta. Asiakkaan tarpeet ja itsemääräämisoikeus siihen, minne haluaa mennä lääkäriin tai missä palvelutalossa haluaa asua, jos tarvitsee hoivaa, lisääntyvät merkittävällä tavalla.

 


 

Uuttamaata koskevat ongelmat ovat yksi todellinen riski uudistuksen etenemiselle. Poliittinen paine kasvaa erityisesti hallituspuolue kokoomuksessa, jonka vahvoja ­kannatusalueita Helsinki ja muu Uusimaa ovat. Lakiesitysten käsittely on kesken ­eduskunnan valiokunnissa. Perustuslakivaliokunnan kanta on loppuun asti epävarma. Valinnanvapausesitys sisältää useita kohtia, jotka voivat vielä kaataa uudistuksen. - Näkökulma: Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa ovat alueita joita keskustapuolue ei ymmärrä; ja johon "alkiolaisille maaseudun toimijoilla" on selvästi poliittisesti traumaattinen suhde. Pääministerin ei kannata vääntää kättä näillä lakeuksilla!? Siinä jää helposti toiseksi. - KimsBlog


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Luottamus horjuu Uudellamaalla – nyt

epäillään sekä sote-uudistusta että

naapureita

 

Huoli pienten maakuntien toimivuudesta sote-uudistuksessa on vaihtunut maakunnista suurimman eli Uudenmaan tilanteen pohdintaan.


 
KUN hallituspuolueet linjasivat parisen vuotta sitten sote-uudistuksen pohjaksi maakuntahallinnon, julkisessa keskustelussa nousi ensiksi esiin huoli pienimpien maakuntien kuten 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaan mahdollisuuksista selvitä tulevista tehtävistä.


Nyt kun uudistusta koskevat lakiesitykset ovat eduskunnassa, suurimmat ongelmat näyttävätkin koskevan väestöltään suurinta, 1,6 miljoonan asukkaan Uuttamaata. Keski-Pohjanmaa on lähtenyt reippaasti valmistautumaan uudistukseen, mutta Uudellamaalla tuntuu olevan jarru pohjassa.


On ihan aiheellista kysyä, ovatko Uusimaa ja pääkaupunkiseutu yhdessä liian iso maakunta tehokkaiden sote-palvelujen järjestäjäksi. Uusimaa on väestömäärältään ­aivan eri sarjassa kuin muut maakunnat. Tuleeko sen hallinnosta liian iso ja kankea?

Helsingin valtuusto on lähes yksimielisesti ilmoittanut vastustavansa uudistusta, ja pormestari Jan Vapaavuori (kok) kampanjoi avoimesti sen kaatamiseksi. Samaan ­aikaan Uudenmaan pienemmät kunnat ovat huolissaan helsinkiläisten ylivoimasta ja omien asukkaidensa äänen kuulumisesta tulevassa Uudenmaan maakunnan valtuustossa.

Vapaavuori on ehdottanut maan hallitukselle pääkaupunkiseudun irrottamista omaksi maakunnakseen. Uudenmaan pienet kunnat taas haluaisivat jakaa maakunnan kahdeksi vaalipiiriksi, jotta helsinkiläiset eivät pääsisi ylivoimaiseen asemaan maakunnan päätöksenteossa. Espoo ja Vantaa tuskin ilahtuivat siitä, että Helsinki menee omin päin ehdottelemaan uusia maakuntalinjauksia kysymättä niiltä mitään.


Uudenmaan kipuilu kertoo heikosta luottamuksesta. Alueen kuntien edustajat eivät luota hallituksen tekemään uudistukseen, mutta eivät he näytä luottavan toisiinsakaan. Myrkyttynyt ilmapiiri ei lupaa hyvää uudistuksen ­toteutukselle Uudellamaalla, jos lakiesitykset menevät eduskunnassa läpi.

Ajatus Uudenmaan jakamisesta kahteen maakuntaan ei ole aivan uusi. Itse asiassa Uudellamaalla riittäisi hyvin väestöpohjaa vaikka alueen jakamiseksi kolmeen tai ­neljäänkin sote-palvelujen järjestäjään. Tällaisia ajatuksia on ollut esillä uudistuksen karttaharjoituksissa edellisillä hallituskausilla.


Juha Sipilän (kesk) hallitus sivuutti tämän näkökulman, kun se otti keskustan haluamalla tavalla nykyisen maakuntajaon uudistuksen pohjaksi. Yksi peruste oli se, että erikoissairaanhoidosta vastaavan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ­jakaminen olisi järjetöntä. Jos Uudellamaalla olisi maakuntia kaksi tai jopa enemmän, ne voisivat kuitenkin yhdessä omistaa Husin.


Helsingin ja monen muun kunnan huoli kuntien elinvoiman heikkenemisestä uudistuksen takia voi olla liioiteltu. Uudistuksen alkuvaiheessa taloudellisia vaikutuksia tasataan voimakkaasti valtionosuuksilla. Pitemmällä aikavälillä kuntien elinvoiman ratkaisevat kuten nytkin yleinen taloustilanne, työllisyys ja kunnan väestörakenne. Kunnan talouden hallintaa helpottaa se, että vaikeimmin hallittava osuus eli sote-menot poistuvat kunnan budjetista.
 
 
 

Vuonna 2015 julkaistu esiselvitys Helsingin ja Tallinnan kytkevästä junatunnelista kertoo, että lahden alitus saataisiin puristettua puoleen tuntiin jo 250 kilometrin tuntinopeudella. Selvityksen teki suunnitteluyritys Sweco AS. Kaupungit ja maakunnat ovat paraikaa tekemässä uutta selvitystä, ja siinäkin puhutaan 30 minuutin matka-ajasta. Toisaalta myös kuluttajien valinnanvara lavenee. Helsinkiläiset kaupat, kampaamot, koulut ja konserttitalot joutuvat kilpailemaan Tukholman, Pietarin ja Tallinnan kanssa.


 
Liikenne | Tiede 

 

Nopea lounas Tukholmassa? Liikenne tulee

katoamaan maan pinnalta, eikä tunnin matka

New Yorkiin ole enää vain utopia

 

Maapallo on käymässä ahtaaksi. Ruuhkat ja ympäristöongelmat ajavat kulkuvälineet maan alle ja ilmaan.


VUOSISADAN lähestyessä loppuaan maaliikenne on siirtynyt tunneleihin, pilarien päälle ja taivaalle. Silloin kun ei kuljeta putkessa, lennetään ilmakulkuneuvoilla, joita on tarjolla henkilökohtaisista lentoaluksista ääntä nopeampiin suihkukoneisiin ja ilmalaivoihin.


Tiet ovat kadonneet maan pinnalta. Vain pieniä pätkiä moottori- ja maanteitä on säilytetty museoina.

Tulevat sukupolvet käyvät ihmettelemässä niitä samalla tavoin kuin nykyturistit matkaavat katsomaan Kiinan muuria tai Rooman muinaista Via Appiaa. Miten merkillistä infrastruktuuri vielä 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla olikaan!

Tällainen visio on villi muttei utopiaa. Maapallo on käymässä ahtaaksi. Kasvavan väestön elättäminen vaatii jokaisen käyttökelpoisen neliömetrin, joten maata ei ole varaa haaskata asfaltin alle.

Luonto sirpaloituu

VUONNA 2016 iso kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi Science-lehdessä maailman tieverkoston pituutta eri tutkimusten mukaan.

OpenStreetMapin laskelmassa tiestöä oli 36 miljoonaa kilometriä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun keräämien tietojen mukaan teitä on jo 64 miljoonaa kilometriä.

Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana niitä rakennetaan lisää 25 miljoonaa kilometriä, laski puolestaan toinen tutkijajoukko Science-lehdessä vuonna 2017.

2040-luvun lopulla maanteitä on jo 60–90 miljoonaa kilometriä. Niitä pitkin kulkee kaksi miljardia kulkuneuvoa. Ruuhkat pahenevat, meno hidastuu. Kulkuneuvot meluavat, sylkevät pakokaasuja, tappavat eläimiä ja levittävät vahingollisia vieraslajeja.

Tieverkosto rikkoo metsiä ja niiden rakentaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Tutkijoiden mukaan tien vaikutus kurottaa noin kilometrin päähän sen molemmille puolille. Peräti 120–180 miljoonaa neliökilometriä on siten teiden vaikutusalueella. Peitto kattaa vähintään viidesosan, mahdollisesti yli kolmasosan maapinta-alasta.

Lisäksi tieverkosto rikkoo luonnon ekosysteemejä, kuten metsiä. Vaikka noin neljä viidesosaa Maan maapinnasta on edelleen tietöntä, tiet sirpaloivat sen 600 000 palaseen. Yli puolet niistä on alle neliökilometrin kokoisia.

Teitä on myös tehty varta vasten hyödyttämään metsätaloutta, mikä vähentää monimuotoisuutta. Metsiä hävitetään tai niiden lajikirjoa heikennetään.

Vuonna 2016 edesmennyt ekologi Ilkka Hanski teki kollegoineen uraauurtavaa monimuotoisuuden tutkimusta. Hän totesi, että Suomen tiheä metsätieverkosto on rakennettu palvelemaan selluloosan ja paperin tuottajien puunhankintaa. Sen takia melkein kaikki metsämme ovat köyhtyneet niukkalajisiksi talousmetsiksi.

Putki poistaa esteitä

EI IHME, että liikenneinnovaatiot vievät kohti tietöntä maailmaa.

Yhtenä vaihtoehtona on siirtää liikenne putkiin, jotka nostetaan pilarien päälle ilmaan tai porataan piiloon maan alle. Putki houkuttaa sekä suunnittelijoita että rahoittajia, koska se on suljettu tila, jossa liikenne on yksisuuntaista. Siksi onnettomuuksien mahdollisuus pystytään minimoimaan ja nopeutta kasvattamaan.

Putkessa porhaltaisi puolessa tunnissa 250 kilometrin päähän.

Eniten julkisuutta on saanut monialayrittäjä Elon Muskin käynnistämä Hyperloop-hanke. Siinä matkustajakapselit kiitävät magneettityynyn päällä putkessa, josta ilma on imetty pois. Hyperloop One -yhtiön mukaan matkanopeus voi ylittää jopa tuhat kilometriä tunnissa.

Vaikka vauhti jäisi puoleen tästä, arkemme mullistuisi. Tutkijat ovat nimittäin huomanneet, että ihmiset käyttävät liikkumistavasta riippumatta matkustamiseen noin tunnin päivässä. Puoli tuntia menee siirtymiseen kotoa töihin tai muuhun määräpaikkaan. Toinen puoli tuntia kuluu paluuseen.

Havainnon teki alun perin yhdysvaltalainen liikennetutkija Yacov Zahavi, mutta tunnetuksi sen teki italialainen fyysikko Cesare Marchetti. Siksi puhutaan Marchettin vakiosta.

Jos putkessa porhallettaisiin viidensadan kilometrin tuntinopeudella, puolessa tunnissa ehtisi 250 kilometrin päähän. Silloin voisi asua esimerkiksi Järvi-Suomessa Mikkelin seudulla ja käydä töissä Helsingissä – tai toisin päin. Maakuntakeskusten yritykset usein valittavat, että niiden on vaikea saada työntekijöitä. Nopea putkiliikenne poistaisi osan työnteon esteistä.

Työnjako syvenee

MARCHETTIN vakio kummittelee myös Hyperloopin esiselvityksessä, jonka konsulttiyritys KPMG teki vuonna 2016. Sen mukaan viidensadan kilometrin matka Helsingistä Tukholmaan veisi putkitse puoli tuntia. Vielä vikkelämmin Helsingistä pääsisi Pietariin, jos putkea jatkettaisiin itään päin.


Päivittäismatkojen fyysinen pidentyminen syventää työnjakoa. Yhä erikoistuneempi toiminta alkaa kannattaa, kun yritykset ja muut palveluntuottajat pystyvät saavuttamaan asiakkaita entistä laajemmalta alueelta.


Hinta halpenee

AIEMMIN liikennetunneli-ideat törmäsivät muun muassa suuriin kustannuksiin.

Viime vuosikymmenellä Swissmetro-yritys halusi yhdistää Sveitsin kaupungit metroilla. Hankkeessa oli paljon samaa kuin Hyperloopissa: junat olisivat kulkeneet alipaineistetussa tunnelissa. Yritys meni kuitenkin konkurssiin.

Nyt tilanne on toinen, vakuuttaa tunneliväki. Porauskustannukset voidaan pudottaa alle kymmenesosaan nykyisistä, ilmoittaa Boring Company, yksi Muskin yrityksistä. Se keskittyy rakentamaan tunneliverkkoa kaupunkien alle. Yksi pätkä on jo porattu Los Angelesiin.

Säästöä syntyy muun muassa tunnelin kutistamisesta. Tavallisen autotunnelin läpimitta on 8,5 metriä, mutta Boring Companyn tunnelin halkaisija on vain 4,3 metriä. Pienempi reikä riittää, koska autoilla ei ajeta maan alla, vaan ne kuljetetaan sähkökäyttöisellä alustalla. Idea on muunnos Hyperloopista. Nopeus vain on pienempi, noin kaksisataa kilometriä tunnissa.

Insinöörit uskovat, että halkaisijan puolittaminen leikkaa kustannukset kolmas- tai neljäsosaan aikaisemmasta. Lisää kuluja niistää porauskoneen tehon kolminkertaistaminen, mikä onnistuu muun muassa jäähdytystä parantamalla. Hintaa painetaan vielä käyttämällä laitetta, joka sekä poraa että lujittaa tunnelin seiniä samaan aikaan.

Tavarat putkeen ensin

NOPEA putkiliikenne toteutunee ensimmäiseksi tavarankuljetuksissa, joiden turvallisuusvaatimukset ovat väljempiä kuin henkilöliikenteen.

Suomalainen rakennustutkija Eero Paloheimo ennakoi jo vuonna 1996 putkikuljetuksia kirjassaan Syntymättömien sukupolvien Eurooppa.

Paloheimo laski, että kaiken silloisen tavaraliikenteen Pohjoismaista Keski-Eurooppaan pystyisi kuljettamaan putki, jonka halkaisija olisi yksi metri. Nopeus olisi ollut kymmenen kertaa suurempi kuin rekka-auton.

Sveitsiläinen Cargo Sous Terrain suunnittelee tavarankuljetustunnelien verkostoa, joka toteuttaa Paloheimon ajatuksen pienemmässä mitassa. Tunnelit yhdistävät Sveitsin keskukset, ja kontit ja tavaralavat liikkuvat maan alla 30 kilometrin tuntinopeudella.

Vuoristoisella Sveitsillä on pitkät perinteet tunnelinrakennuksessa. Myös Hyperloopista on kehitteillä sveitsiläisversio, Swissloop.

Ilmailukin lisääntyy

LENTOLIIKENNE kasvaa putkikuljetusten rinnalla. Nopeita mutta ekologisia lentolaitteita kehitetään kiivaasti sekä lyhyille että pitkille matkoille.

Israelilainen Eviation Aircraft esitteli kesällä 2017 Pariisin ilmailunäyttelyssä maailman ensimmäisen sähköllä lentävän matkustajakoneen. Se kuljettaa 6–9 matkustajaa tuhannen kilometrin säteellä yhtä edullisesti kuin auto, suunnittelijat lupaavat. Tositoimiin päästään jo pari vuoden kuluttua, he uskovat.

Myös yhdysvaltalainen Zunum Aero kehittää uudenlaista matkustajakonetta sisämaanlennoille. Se lentää pääasiassa sähköllä, mikä vaimentaa melun ja päästöt viidennekseen nykyisistä. Hybridikone vie matkustajan New Yorkista Bostoniin, noin 300 kilometrin matkan, noin 70 euron hintaan.
 

Lyhyille taipaleille voi pian tilata ilmataksin. Saksalainen Volocopter testasi syyskuussa 2017 Dubaissa automaattista lentokuljetinta, joka muistuttaa hiukan jättimäistä droonia. Myös Airbus suunnittelee sähkökäyttöistä, lentävää robottitaksia. Sen työnimenä on Vahana.

Yliäänikoneet palaavat

PITKÄT matkat kuljetaan tulevaisuudessa ääntä nopeammilla lentokoneilla.

Finnair ennusti kymmenen vuotta sitten julkaisemassaan futuriikissa, että vuonna 2093 useimmat ihmiset pistäytyvät ulkomailla useita kertoja viikossa. Tämä käy helposti, koska suurnopeuskoneet pyyhältävät paikasta toiseen 4–8 machin nopeudella. Esimerkiksi Helsingin ja New Yorkin väli taittuu otollisella lentokorkeudella alle tunnissa.

Vetylentokone nousisi jopa 32 kilometrin korkeuteen.

Ainoa säännöllisessä reittiliikenteessä ollut yliäänikone Concorde poistui käytöstä jo 25 vuotta sitten, mutta uusien yliäänikoneiden suunnittelu on päässyt jo hyvään vauhtiin. Nasan ja Lockheed Martinin yhteisessä QueSST-hankkeessa rakennetaan lentokonetta, joka matkaa 1,42 machin nopeudella 17 kilometrin korkeudessa.

Airbus Group puolestaan suunnittelee Zehstiä, päästötöntä hypersoonista matkustajakonetta, jonka pääpolttoaineena on vety. Zehstin matkalentokorkeus on peräti 32 kilometriä, missä se kiitää nelinkertaista äänennopeutta. Ensilennon toivotaan toteutuvan vuosisadan puolivälissä.

Suurnopeuskoneet pistävät vipinää myös muiden kulkuneuvojen kehitykseen. Ääntä nopeammista lentokoneistahan ei ole mitään iloa, jos niiden matkustajat jumittuvat ruuhkiin lentokentälle mennessään tai sieltä palatessaan.

Airbusin matkustamosuunnittelija Ingo Wuggetzer visioi Finnairin futuriikissa, että 2090-luvulla jokaisella meistä on oma lähilentolaite: ”Kävelemme vain talliin ja istuudumme henkilökohtaiseen kapseliimme. Voimme käyttää sitä paikalliseen liikkumiseen tai telakoitua sillä isoon emoalukseen, joka vie meidät kaukaisempaan määränpäähän.”

Laivalla metsään

HUIPPUNOPEIDEN lentokoneiden rinnalle kehitetään hitaita ilmalaivoja. Niillä on käyttöä erityisesti raskaiden lastien rahtaamisessa.

Esimerkiksi Lockheed Martinin suunnittelema hybridi-ilmalaiva kantaa 21 tonnin hyötykuorman. Siitä on jo toteutettu puolikokoinen koemalli.
 

Järeisiin kuljetuksiin erikoistuneita ilmalaivoja on kehittänyt pisimpään yhdysvaltalainen Igor Pasternak työtovereineen.

Pasternakin yritys Aeros Aeronautical Systemsin Aeroscraft-ilmalaiva ML866 rahtaa 66 tonnin kuormaa sadan solmun eli 185 kilometrin tuntinopeudella. Kelpo saavutus verrattuna esimerkiksi superrekkoihin, jotka kuljettavat puutavaraa Lapissa. Niihin mahtuu 70 tonnin lasti, mutta ne etenevät vain 80 kilometriä tunnissa.

Ilmalaivoja voisi käyttää jopa metsätöihin.

ML866:n toimintasäde ilman välilaskua on 5 700 kilometriä. Seuraava malli on yhtä nopea, mutta vie 250 tonnin kuorman yhtä kyytiä jo 9 400 kilometrin päähän. Se pystyy lentämään Atlantin yli.

Ilmalaivoja voi toki hyödyntää muussakin kuin kuljetuksissa. Ne sopivat monenlaisiin valvontatehtäviin ja vaikkapa kadonneiden ihmisten etsintään.

Vuonna 2016 metsänhoitaja Reijo Pankan LoggerZeppelin-ehdotus voitti Sitran kilpailun, jossa etsittiin uusia ratkaisuja metsäteollisuuteen.

Pankan mukaan ilmalaivaa voisi käyttää metsänhoidon erikoistarkoituksiin eli heikkolaatuisten puuntaimien latvojen katkomiseen. Sitä voitaisiin hyödyntää myös tuholaisten ja rikkaruohojen torjunnassa.

Ilmalaivat pystyisivät myös kuljettamaan puutavaraa jalostettavaksi. Puiden korjuunkin voisi hoitaa ilmalaivoin, jotka hakkaisivat ja poimisivat puut metsästä yksitellen. Tällainen valikoiva harvennus auttaisi säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.

Ilmatyyny voi yllättää

VUONNA 1997 Yhdysvalloissa julkaistiin tutkielma ilmatyynyaluksen käytöstä metsätöissä. Tavoitteena oli hyödyntää märkiä metsäalueita. Tämä voi tulla ajankohtaiseksi meillä Suomessakin, kun routiminen ilmaston muuttuessa vähenee.

Ilmatyynytekniikasta puhuttiin muutenkin paljon vuosituhannen vaihteessa, mutta toistaiseksi laitteita on valmistettu vain erikoistarkoituksiin. Ilmatyynyn päällä liikkuvia kulkuneuvoja käyttävät armeijat ja pelastusorganisaatiot amfibioaluksina.

Aluksia on kehitetty suhteessa pienemmällä panoksella kuin autoja ja lentokoneita. Niiden melutaso on kuitenkin saatu painettua jo 80 desibeliin eli alle meluisan kadun tai toimiston melutason.

On hyvin mahdollista, että joku tarttuu taas toimeen ja alkaa luoda ilmatyynyaluksesta yleiskäyttöistä kulkuneuvoa. Se on kätevä menopeli epätasaisessa maastossa. Vain jyrkkää mäkeä se ei kykene kipuamaan.

Tiettömyydessäkin riskinsä

TIETTÖMÄSSÄ liikenteessäkin on pulmansa ja rajoituksensa. Taivas ruuhkaantuu helposti. Biologit ovat laskeneet, että ihmisen laitteiden lisäksi ilmatilaa käyttää myös 200–400 miljardia lintua. Hyönteisten määrää ei tiedä kukaan.


Maanalaisten tunnelien riskeinä ovat esimerkiksi tulipalot, tulvat ja maanjäristykset. Lujuuslaskelmat on tehtävä erityisen huolellisesti. Tämän tärkeydestä muistuttaa Kiirunan kaupunki Pohjois-Ruotsissa. Se joudutaan siirtämään, koska talot vajoavat entisiin kaivoskäytäviin. Elon Muskin suunnitelmissa tunneleita porattaisiin jopa 30 päällekkäin.

Suurimmaksi uhaksi saattaa osoittautua ihminen itse. Maanteiden hylkääminen voi auttaa säästämään ympäristöä, mutta historian valossa emme välttämättä tartu tilaisuuteen. Kehitys ei pakota meitä toimimaan ekologisesti tai eettisesti, eikä se sanele poliittisia päätöksiä.

Rautateiden rakentaminen 1800-luvulla edisti kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Uusi tekniikka näytti vihjaavan: käykää kauppaa, älkää sotiko. Brittiläinen kirjailija ja rauhannobelisti Norman Angell julkaisi vuonna 1909 teoksen Optical Illusion. Siinä hän osoitti, että sota on huono liiketoimi. Miksi vallata maita ja maapaloja, kun voi vallata markkinoita?

Monet tulkitsivat kirjan todistavan sodan mahdottomaksi. Sitten käytiin kaksi maailmansotaa.
 


Kalevi Rantanen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. Julkaistu Tiede-lehdessä helmikuussa 2018.

 


 

Vapaavuori esitteli ajatuksensa pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta Juha Sipilälle helmikuun 2. päivänä järjestetyssä tapaamisessa, jossa oli mukana myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Kaksi viikkoa myöhemmin hän kirjoitti molemmille sähköpostiviestin, jossa kiirehti ministereitä ottamaan kantaa asiaan. -Näkökulma: On selvää, että puheenjohtaja Orpo on vähintäinkin omalle puolueelleen Uudellamaalla, tilivelvollinen saamattomuudestaan! Diilejä ei tehdä Suomessa pääkaupunkiseudun kustannuksella. - KimsBlog

 

Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

HS: Näin Jan Vapaavuoren idea

pääkaupunkiseudun maakunnasta kaatui

 

Helsingin pormestari yritti saada pääministerin hyväksymään oman maakunnan.

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävivät helmikuussa sähköpostikirjeenvaihtoa Vapaavuoren ajamasta pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta, Helsingin Sanomat kertoo.

HS:n Helsingin kaupungilta pyytämien viestien perusteella Vapaavuori yritti kääntää pääministeriä ehdotuksensa kannalle. Lopulta esitys kuitenkin tyrmättiin toteuttamiskelvottomana.

Sipilä lähetti Vapaavuorelle 21. helmikuuta viestin, jossa hän totesi, että Vapaavuoren ehdotuksessa on hallituksen saaman virkamiesarvion mukaan liikaa ongelmia. Sen todettiin muun muassa pirstaloivan esitettyä mallia, aiheuttavan aikatauluongelmia ja herättävän huolia vaikutuksista pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Uudenmaan kuntien taloudesta. Erityisesti HUS:n jakamiseen kiinnitettiin huomiota.

 

Liitteenä oli muistio, jossa esitettiin kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä maakunta olisi kattanut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen ja toisessa siihen olisi liitetty myös Kirkkonummi ja Kerava.


 

 

Helsinki ylsi sijalle yhdeksän pisteluvulla 6,7052. MoveHubin laskujen mukaan kaupungissa on 100 000 asukasta kohden 80 kahvilaa ja 3,6 levykauppaa. Suomessa mukaan päässeistä kaupungeista kehnoimmin sijoittui Vantaa, joka jäi sijalle 417. Maailman hipstereimmäksi kaupungiksi MoveHub rankkasi Brightonin Britanniassa. Se ylsi lukemaan 8,1632. Kakkos- ja kolmossijoilla ovat Yhdysvalloista Portland ja Salt Lake City. Eurooppalaisista kaupungeista Helsingin ohi ylsi Brightonin lisäksi vain Portugalin Lissabon.


 

 

 

Helsinki arvioitiin maailman kaupunkien

"hipsteriydessä" kärkikymmenikköön - näillä

kriteereillä sijoitus irtosi

 

   
 
Helsinki arvioitiin maailman kaupunkien "hipsteriydessä"
 kärkikymmenikköön - näillä kriteereillä sijoitus irtosi

Euroopassa Helsinkiä hipsterimpänä pidettiin vain Brightonia ja Lissabonia.

 

Maailman hipstereintä kaupungia selvitettiin seuraavilla mittareilla: vegaaniravintoloiden, kahviloiden, tatuointiliikkeiden, vintage-liikkeiden ja levykauppojen määrällä 100 000 asukasta kohden. Mukaan otettiin vain kaupungit, joissa on yli 150 000 asukasta. Ei niin vakavaluonteisen indeksin takana on kansainvälisiin muuttoihin erikoistunut Movehub.

 

Firma laski mukaan 446 kaupunkia 20 maassa. Yhteensä niistä löytyi miltei 7800 vegaaniravintolaa ja 14 600 tatuointiliikettä.

Vantaa jäi rankkauksessa sijalle 417.

Movehub huomauttaa, että mahdolliset virheet indeksissä ovat "ironisia ja todella nokkelia".

Korjaus klo 20.08: Juttuun on korjattu, että Euroopassa Helsingin edelle kirivät vain Brighton ja Lissabon. 

 

— Minulla ei ole mitään pyrkimyksiä mihinkään muuhun kuin yrittää vakuuttaa kansakunnan päätäjiä siitä, ettei kannata tehdä tyhmää hallintouudistusta, jonka vaikutukset ovat hyvin kauaskantoiset ja peruuttamattomat, Vapaavuori sanoo. - Näkökulma: Ei puheenjohtaja Petteri Orpolla ole minkäänlaista mandaattia, johtaa Helsinkiä tai metropolialueen intressejä. -Sitävastoin pormestari Jan Vapaavuoren velvollisuus on puolustaa pääkaupungin intressejä ja liittoutua maassa muiden kaupunkien kanssa (C21) ; joilla on samat ongelmat liittyen maakuntauudistukseen. Soten vyörytys metropolialueelle tulee sitten kun tulee! Jos tulee? - KimsBlog

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Jan Vapaavuori sote-kapinan taustoista: Tämä

ratkaisu olisi nielty

 

 

Helsingin pormestari torjuu arvailut kokoomuksen puheenjohtajan haastamisesta.

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) myöntää, että jos hallitus olisi tarttunut ehdotukseen pääkaupunkiseudun maakunnasta, hän olisi ollut valmis hyväksymään sote- ja maakuntauudistuksen viemisen eteenpäin.

 

— Totta kai jos siihen (ehdotus pääkaupunkiseudun maakunnasta) olisi tartuttu, niin se olisi nielty. En olisi sen jälkeenkään ollut tähän tyytyväinen, mutta olisi saavutettu ainakin kompromissi, jonka kanssa voi elää ja totta kai se olisi rajun vastarinnan poistanut, Vapaavuori sanoo Verkkouutisille.

Virkamiehet torjuivat talvella Helsingin tekemän ehdotuksen pääkaupunkiseudun maakunnasta vedoten muun muassa taloudellisiin laskelmiin ja etenkin aikataulusyihin. Sote-lakien voimaantulo olisi viivästynyt eikä maakuntavaaleja olisi voitu järjestää ajallaan.

Vapaavuoren voimallinen kriitiikki uudistusta kohtaan on herättänyt arvailuja myös siitä, pyrkiikö hän mahdollisesti haastamaan kokoomuksen nykyistä puheenjohtajaa Petteri Orpoa kesällä Turussa tai lähitulevaisuudessa. Vapaavuoren mielestä hänen motiiviensa kyseenalaistaminen on ”perinteinen viekas keino kääntää keskustelu pois asiakysymyksistä”.

 

Pormestari vastaa myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan (kok.) kritiikkiin pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta. Jan Vapaavuoren laaja haastattelu sote- ja maakuntauudistuksesta luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi Verkkouutisten Plus-sivustolta kirjautumalla omilla Facebook-tunnuksilla.

 


 

Twitterissä Vapaavuori paljastaa, että Helsinki teki tänä keväänä konkreettisen ehdotuksen hallitukselle. Sen mukaan yhden maakunnan sijaan Uudellemaalle perustettaisiin pks-maakunta ja Uudenmaan maakunta. - Näkökulma: Keskusta on hallitusvastuussa piirtänyt järjettömät kolme pientä maakuntaa poliittisista syistä Pohjanmaalle. Maan suurimpaan vääestötaajamaan (1.6 milj.) se ei ymmärrä suunnitella pääkaupunkiseudun Hki/Espoo/Vantaa/Kauniainen maakuntaa, ja Uudenmaan maakuntaa laajemmin. Näin alueen väestömäärä näissä kahdessa, kasvukeskuksessa puoliintuisi!? - KimsBlog


  

 

Jan Vapaavuori paljastaa: Helsinki teki

hallitukselle ehdotuksen, josta vaiettiin –

”Tämä tarina on kaikkea muuta kuin

taputeltu”

 
 
 
Luotu: 
4.4.2018 19:56

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
 
|

Helsingin kaupunginvaltuusto pui ylimääräisessä kokouksessaan Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistusta, jota vastaan pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ärhäkästi kapinoinut.

 

Pitkäksi povattu kokous on yhä kesken, mutta valtuuston odotetaan hyväksyvän kaupunginhallituksen esitys, jonka mukaan eduskunnan ei tule hyväksyä uudistusta. Kaupunginhallitus oli aiemmin tyrmäyksessään yksimielinen. Kokoomuksen valtuustoryhmä ilmoitti kokouksessa kannattavansa kaupunginhallituksen esittämää lausuntoa, samoin kuin vihreä valtuustoryhmä, joka on kokoomuksen jälkeen suurin Helsingin valtuustossa.

Kaupunginhallituksen esityksessä kritisoidaan sitä, ettei hallitus ole antanut kunnille mahdollisuutta arvioida uudistusta kokonaisuutena, vaikka yksittäisistä osakokonaisuuksista on annettu lausuntoja. Ylimääräinen kokous järjestettiin tämän puutteen paikkaamiseksi. Valtuusto ei ole aiemmin päässyt arvioimaan lakien kokonaisvaikutuksia ja kustannuksia. 

 

Vapaavuori avasi kokouksen ja totesi, että ongelmallisinta uudistuksessa on uuden hallintorakenteen sementointi, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Hänen tiedetään uskovan uudistuksen kaatumiseen. Vapaavuori lietsoi valtuustoa yksimielisen päätöksen taakse.

–Mitä yhtenäisempiä olemme, sitä suurempi vaikutuksemme on. Tämä tarina on kaikkea muuta kuin taputeltu, Vapaavuori uhosi puheessaan.

– On selvää, että sotea tulee kehittää sen ongelmakohtien, kuten terveyskeskusjonojen ja pienimpien kuntien kantokyvyn osalta. Molempiin ongelmiin on kuitenkin paljon varmempia täsmäratkaisuja, kuin nyt esitetty, lähinnä satukirjoissa sovellettu ”laitetaan kaikki vinksinvonksin, tai ainakin heikunkeikun” -tyyli.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan uudistuksen tavoitteet eivät toteudu nykymallilla, joka ei tunnista kaupungistumista. Myös ripeä aikataulu nähdään riskinä.

 

–Uudistus ei ole Suomen pääkaupungin, helsinkiläisten tai uusmaalaisten näkökulmasta hyväksyttävä. Se ei myöskään huomioi muiden suurten kaupunkien erityispiirteitä, esityksessä todetaan.

–Uudistusta ei voida pitää olemassa olevaan tietoon perustuvana parhaana mahdollisena ratkaisuna. Vaikka uudistukseen on sinänsä panostettu runsaasti, ei sen peruuntuminen aiheuta yhtä merkittävää riskiä kuin sen toteuttaminen.

 

–Asiasta ei keskusteltu julkisuudessa jo sen takia, että halusimme antaa hallitukselle mahdollisuuden ottaa se omiin nimiinsä, Vapaavuori sanoo Twitterissä.

–Sote- ja maakuntauudistus on lähihistoriamme ylivoimaisesti merkittävin hallintoreformi. Sen vaikutukset ovat huomattavasti laajemmat ja peruuttamattomammat kun yleisesti mielletään. Kysymys on paljosta muustakin kuin sotesta.

Puheessaan Vapaavuori kuittaili myös puolueensa puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Petteri Orpolle.

– Huomasin valtiovarainministerin julkisesti arvioineen Helsingin, eli mitä ilmeisemmin minun, kriittisiä lausuntoja maakuntahallinnosta ja sanoneen, että ”pitää nähdä kehä ykköstä kauemmas”. En huomannut kenenkään leimanneen tätä vastakkainasetteluksi. Ministerille tiedoksi, että Kehä I on maan vilkkain liikenneväylä, ja että minäkin olen asunut puolet elämästäni sen pohjoispuolella, Vapaavuori sanoi.

 

Pääkaupunkiseudulle puuhataan myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustojen yhteistä ”hätäkokousta” uudistuksen takia. Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) on kertonut, että valmistelut ovat käynnissä ja tavoitteena on pitää kokous vielä ennen helatorstaita.

Jo aiemmin Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti kannanotosta, jossa maakuntamalli katsotaan vahingolliseksi. Lisäksi Vapaavuoren kokoama suurten kaupunkien C21-verkosto on ilmaissut huolensa uudistuksen talousriskeistä ja siitä, ettei kaupunkien roolia tunnisteta kasvun mahdollistajana. Suuria kaupunkeja huolestuttaa myös uudistukseen liittyvä epävarmuus ja näköalattomuus.

 

Valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg myönsi tiistaina Ylen Politiikkaradiossa, että uudistuksen toteuttamisesta löytyy varmasti korjattavaa. Sote-projektijohtaja Nerg tarkensi Twitterissä uskovansa uudistukseen, mutta ei kerrasta syntyvään ideaalimalliin. Hänen mukaansa mallia pitää korjata pala palalta kokemusten kautta.

 


 


 

 

 

"Helsinki ei haraa vastaan", väittää Sanna

Vesikansa – 5 kysymystä apulaispormestarille

siitä, mikä pääkaupunkia närästää sotessa

 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin Sanna Vesikansan (vihr.) mukaan sote-uudistus pirstoo hyvään kehityssuuntaan lähteneen palvelutuotannon palasiksi.

 

Sote-uudistus
Helsingin kaupungintalo.
Ismo Pekkarinen / AOP

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään keskiviikkoiltana ylimääräiseen istuntoon puimaan hallituksen sote-uudistusta. Keskustelun pohjavireenä on kaupunginhallituksen yksimielisesti tekemä esitys(siirryt toiseen palveluun) kaupunginvaltuustolle ja eduskunnalle.

 

Esityksen mukaan Helsingin huolia ei ole kuunneltu riittävästi sote-uudistuksen valmistelussa.

Keskiviikkoaamuna myös pormestari Jan Vapaavuori (kok.), kommentoi kovin sanoin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia Ylen aamu-tv:n lähetyksessä.

 

Mikä hallituksen sote-uudistuksessa sitten mättää, Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestari Sanna Vesikansa?

– Helsingissä on viime vuosina kehitetty yhteensovitettuja palveluja. Esimerkiksi perhekeskuksissa on tuotu kaikki lapsiperheiden palvelut yhteen. Samaa on tehty myös terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä ikäihmisten palvelukeskuksissa. Ideana on tuoda eri ammattikuntia yhteen, kuten terveyspalveluita, fysioterapiaa, sosiaaliohjausta sekä mielenterveys- ja päihdetyötä.

– Sitä kautta pyritään ottamaan nopeasti koppi erityisesti niistä helsinkiläisistä, jotka tarvitsevat paljon tukea ja apua. Tästä on saatu hyviä kokemuksia, mutta hallituksen esittämien sote-keskusten myötä palvelut pirstaloituvat, Vesikansa sanoo.

 

Liittyykö valinnanvapauteen ja asiakasseteleihin mielestäsi riskejä?

– Valinnanvapaus monimutkaistaa ja pirstaloi nykyistä palvelua, jossa on ollut vahvana ajatuksena, että julkinen terveydenhuolto on kuskin paikalla ja pitää ohjaksia vahvasti käsissään. Hallituksen esittämän mallin myötä ohjaaminen on vaikeampaa. Kukaan ei oikein tiedä, mitä riskejä siirtymävaiheisiin liittyy, joten niitä on vaikea ennakoida.

– Helsingillä on jo palveluseteleitä moniin palveluihin ja kaupunki on kehittänyt niitä yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Valinnanvapauslainsäädännössä asiakasseteli tulee pakottavana samaan aikaan kaikkia maakuntia koskevana asiana. Maakunnalla pitäisi olla oikeus päättää, mitä asiakasseteleitä otetaan käyttöön ja milloin.

 

Millaisena näet sote-keskusten roolin?

– Valinnanvapauslainsäädännössä sote-keskukset tulevat samanlaisella mallilla koko maahan, mutta pääkaupunkiseudulla on hyvin erilaisia tilanteita kuin syrjäseuduilla. Tästä ei tule hyvin toimivaa mallia koko Suomeen, eikä se palvele helsinkiläisiä oikealla tavalla.

Millaisia seurauksia hallituksen esittämä sote-uudistus voi aiheuttaa sinun toimialaasi Helsingissä?

– Monissa palveluissa, kuten kehitysvammaisten asumispalveluissa ja omaishoidon tuessa tehdään nyt Helsingissä enemmän kun laki vaatii kunnilta minimitasolla.

 

Helsinki ylittää lain vaatimukset mm. näissä asioissa:

 

  • Päiväkotien varhaiskasvatusta ei ole rajattu 20 tuntiin viikossa niiden lasten kohdallla, joiden vanhemmat eivät opiskele tai työskentele kokopäiväisesti
  • Päiväkotiryhmissä yhtä aikuista kohden on 7 lasta, kun lain sallima määrä on 8 lasta 3 vuotta täyttäneiden ryhmissä
  • Terveysaseman lääkärin vastaanotolla käynti on helsinkiläisille maksutonta, kun sosiaali- ja terveysministeriön määrittämä enimmäismaksu on 20,60 €

 

– Meillä on huolena, että sote-uudistus saattaa lisätä kustannuksia, vaikka sen tarkoitus on hillitä niitä. Helsinki voi joutua tekemään leikkauksia niissä asioissa, joihin nyt käytetään ylimääräisiä resursseja. Sote-uudistuksessa ei myöskään ole varattu rahaa tutkimukseen ja koulutukseen, mikä vaikuttaa suurten ylipistokaupunkien sairaanhoitopiireihin.

Uskotko, että helsinkiläisvaltuutettujen kanta vaikuttaa eduskuntaan ja hallitukseen, kannattaako edes harata vastaan?

– Helsinki ei haraa vastaan vaan on esittämässä laajan, toivottavasti monen valtuustopuolueen kannan siitä, että kokonaisuutta olisi syytä katsoa vielä uudestaan.

 


 

Vaikka väestö on Helsingissä keskimääräistä nuorempaa, maan suurimpaan kaupunkiin on keskittynyt muita sote-palveluita paljon tarvitsevia ihmisiä, esimerkiksi maahanmuuttajia ja päihdeongelmaisia. Tätä ei pormestarien mukaan huomioida tarpeeksi. Palveluiden lisäksi sote-uudistus voi vaikuttaa Helsingin kykyyn investoida eli rakentaa kaupunkiin esimerkiksi raitioteitä, kouluja ja siltoja. Uudistuksessa kaupungin kunnallisverokertymästä poistuisi noin kaksi kolmannesta ja yhteisöveroistakin leijonanosa.


 
Kaupunki
 
 

Helsingin pormestaristo pitää sote- ja

maakunta­uudistusta vallankaappauksena,

joka voi tulla kalliiksi Suomelle – ”Tästä ei

seuraa mitään hyvää helsinkiläisille”

 

 

Pormestarien näkemyksen mukaan uudistus ajaa suuret kaupungit vaikeaan asemaan. Ja juuri niiden pitäisi kannatella Suomea.

 
MITÄ tarvitaan, että kolmea kilpailevaa puoluetta edustava Helsingin pormestaristo löytää lähes hellyyttävän yksimielisyyden poliittisesta kysymyksestä? Vastaus: maan hallitus käymään kaupunkien vallan kimppuun. Siis luomaan sote- ja maakuntauudistusta.


”Tästä ei seuraa mitään hyvää helsinkiläisille”, sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo.

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) mukaan hallitus on tekemässä sote-uudistuksen varjolla historiallisen suurta hallintoreformia, jota voi verrata ”salakavalaan” vallankaappaukseen.

Koulutuksesta ja kasvatuksesta vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen (kok), kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ovat samoilla linjoilla. Helsinki, pääkaupunkiseutu ja esimerkiksi Tampere kasvavat tällä hetkellä kohisten, mutta maakuntauudistus uhkaa riistää niiltä mahdollisuuden luoda koko maata hyödyttävää kasvua.

Pormestariston mielestä koko sote- ja maakuntauudistus pitäisi peruuttaa. HS esittelee pormestariston huolenaiheet viiden väitteen kautta.

1. Uudistuksen tavoitteet eivät täyty

Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena on luoda uusi maakuntahallinto valtion ja kuntien väliin. Helsingin pormestariston mukaan uudistuksesta koituu ongelmia, eivätkä sen tavoitteet täyty.

Katsotaan esimerkiksi maakuntien ilmeisintä tehtävää, sote-palveluiden järjestämistä. Hallituksen kaavailemassa uudistuksessa helsinkiläisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaisi jatkossa Uudenmaan maakunta, viime kädessä Uudenmaan maakuntavaltuusto.

Maakunta ostaisi perustason sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisiltä ja julkisilta sosiaali- ja terveyskeskuksilta, niin sanotuilta sote-keskuksilta. Uudistuksessa perustettavat sote-keskukset ovat verrattavissa nykyisiin terveyskeskuksiin. Erikoissairaanhoitoon helsinkiläiset pääsisivät Uudenmaan maakunnan pyörittämiin sairaaloihin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa tavallisen helsinkiläisen Tiinan tai Pekan kannalta?

”Suurin ongelma on, että kukaan ei tiedä”, sanoo Vapaavuori.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus. Pormestarien mukaan sen valmistelu on kuitenkin ollut niin pirstaleinen prosessi, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa.

Helsinki on antanut osakokonaisuuksista 19 erillistä lausuntoa, mutta maan hallitus ei ole tarjonnut mahdollisuutta arvioida hanketta kokonaisuutena.

Nyt Helsinki on sorvaamassa kokonaisuutta koskevaa lausuntoa oma-aloitteisesti. Se tulee maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn ja on kovasanaista tekstiä.

2. Helsinkiläiset eivät tule kuulluksi

Tähän asti Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden suurista linjoista on päätetty kaupunginvaltuustossa. Palveluiden järjestämiseen on kerätty rahaa kunnallisveroina.

Pormestarit korostavat, että mallia on pidetty hyvänä helsinkiläisten kannalta. Asiaa voi yrittää avata yksinkertaistavan esimerkin kautta. Nykymallissa terveyspalveluihinsa tyytymätön helsinkiläinen voi marssia torilla kaupunginvaltuutetun luo, nykäistä häntä hihasta ja kertoa, mikä terveyspalveluissa ei toimi.

Koska kaupunginvaltuutettu tuntee oman kuntansa asiat, hän osaa arvioida kaupunkilaisen huolen yleisen merkittävyyden. Jos huoli on merkittävä, valtuutettu voi pyrkiä ratkaisemaan ongelmaa kaupungin poliittisen koneiston avulla.

Jos sote- ja maakuntauudistus menee eduskunnassa läpi, valtuustolla ei enää olisi valtaa hienosäätää kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Helsingin ja muun Uudenmaan sote-palvelujen rahanjaosta päätettäisiin Uudenmaan maakuntavaltuustossa.

Maakuntavaltuustokaan ei kuitenkaan pysty päättämään siitä, kuinka paljon rahaa sote-palveluihin käytetään. Maakunta ei nimittäin ole saamassa veronkanto-oikeutta. Lopulta kukkaronnyörien asennosta päätettäisiin siis eduskunnassa.

Pormestarit sanovat, että maakunnasta tulee riippuvainen valtionrahoituksesta. Ketä Pekka tai Tiina sitten lähestyy huoliensa kanssa, he kysyvät. Valtiovarainministeriön virkamiestä?

Sen sijaan, että päätöksentekoa siirretään uudelle maakuntatasolle kauemmas kaupunkilaisista, sitä pitäisi pormestarien näkemyksen mukaan siirtää lähemmäs kaupunkilaisia, siis kuntatasolle.

3. Hallitus unohti megatrendin

Pormestarien mukaan maakuntauudistuksen laatijat näyttävät unohtaneen, että kaupungistumisen megatrendi ravistelee tällä hetkellä maailmaa. Sen sijaan, että Suomen suurille kaupungeille yritettäisiin antaa aseita kansainväliseen kilpailuun, niitä ollaan ottamassa pois.

Uudenmaan maakuntavaltuuston edustajat valitaan vaaleilla eduskuntavaalien tapaan. Pormestarit eivät usko, että maakuntavaltuustolla tai rahan määrästä päättävällä eduskunnalla voisi olla samanlaista ymmärrystä Helsingin erityispiirteistä ja ongelmista kuin helsinkiläisillä kaupunginvaltuutetuilla.

”Hyvän elinkeinopolitiikan hedelmiä on voitu Helsingissä käyttää sote-palveluiden parantamiseen”, Vapaavuori sanoo.

Jatkossa näin ei enää ole. Maakuntavaltuuston tehtävänä on edistää maakunnan asemaa, eivätkä muiden kuntien poliitikot välttämättä ymmärrä maan suurimman kaupungin erityishuolia, pormestarit sanovat.

Jos Helsingistä ei huolehdita, takapakki voi koitua Helsingin lisäksi koko maan maksettavaksi. Helsinki nimittäin rahoittaa valtionosuusjärjestelmän kautta merkittävästi koko maan kehitystä.

Kaikkia samalla lailla koskevan uudistuksen sijaan sote-uudistusta pitäisi pormestarien näkemyksen mukaan viedä eteenpäin ymmärtäen alueiden erilaisuutta. Taantuvat alueet tarvitsevat aidosti apua, mutta esimerkiksi Helsinki seisoo kyllä omilla jaloillaan.

”Nyt kaikki pakotetaan tekemään samaa”, Razmyar sanoo.

Suuruudistuksen sijaan tarvittaisiin siis asteittaista kehitystä.

4. Helsingillä on erityisongelmia, joiden hoitaminen vaikeutuu

Tässä kohtaa voidaan käyttää esimerkkinä alueellista eriarvoistumista eli segregaatiota. Segregaatiokehitys on jatkunut myös Helsingissä jo pitkään, mutta moniin maailman suuriin kaupunkeihin verrattuna tilanne on edelleen hyvä.

Segregaatiota on torjuttu eri hallinnonalojen yhteispelillä. Toisaalta kaupunkisuunnittelussa on pyritty varmistamaan, ettei kaupunkiin syntyisi huonommin toimeentulevien ihmisten vuokrakasarmeja.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on pyritty erityisesti varmistamaan, että heikoimmassa asemassa olevat kaupunkilaiset saisivat tarvitsemaan tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasautua. Yksi tällainen toimi on esimerkiksi se, ettei Helsingissä peritä terveyskeskusmaksuja.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus siirtäisi sote-asiat kaupungilta maakunnalle. Pormestarit pelkäävät, että esimerkiksi kaupunkisuunnittelun ja sosiaali- ja terveystoimen toimivaan yhteistyöhön tulee samalla särö.

”Kaupungin keinovalikoima pienenee”, Sinnemäki sanoo.

 
Seuraukset voivat näkyä myös hyvin nopeasti ja konkreet­tisesti. Maakun­nalla tuskin on varaa lopettaa terveys­keskusmaksuja kaikissa kunnissa. Koska kuntia pitää kohdella tasapuo­lisesti, terveyskes­kusmaksut saattaisivat uudis­tuksen jälkeen tulla myös Helsinkiin.

Yhteistyöhön liittyvät ongelmat voivat näkyä myös esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Pia Pakarinen toivoo, että sote-palveluja olisi tulevaisuudessa saatavilla lähempänä lapsia ja nuoria. Niin, ettei avun tarve tarkoittaisi pakollista poissaoloa koulusta. Pakarinen pelkää, että sote-asioiden siirtäminen pois kaupungilta ei ainakaan helpota oikeansuuntaista kehitystä.

5. Palveluita joudutaan karsimaan

Uudistukselle on laadittu kovat tehokkuustavoitteet. Pormestarit pelkäävät, etteivät Uudenmaan saamat rahat riitä nykyisen hoitotason ylläpitämiseen Helsingissä. Uudistukset ovat heidän mukaansa toteutettavissa vain asiakasmaksuja korottamalla ja palveluverkkoa supistamalla.

Ongelmat johtuvat muun muassa siitä, että maakunnan valtiolta saaman rahoituksen kaavaillaan perustuvan väestön ikään ja sairastuvuuteen. Uudellamaalla on nuorta väestöä, joten säästöpaineet ovat kovat. Pormestarien mukaan Helsinki kärsii tästä erityispiirteidensä vuoksi.


Tämä kasvattaa kaupungin suhteellista velkaantuneisuutta ja voi heikentää kaupungin mahdollisuutta saada markkinoilta edullista lainaa.


”Vapaavuori on siinä tietysti oikeassa, mutta kasvupalveluissa ja kotoutumispalveluissa maahanmuutto on mukana työ- ja elinkeinopalveluiden lisäksi. Kyllä Helsingille, Espoolle ja Vantaalle hyvä pelivara jää tätä erityishaastetta ratkoa.”


Politiikka
 
 

Suurten kaupunkien kansanedustajat hallitus

­puolueista eivät sympatisoi Helsingin sote-

kapinaa – ”Helsingissä keskitytty kaikkeen

muuhun kuin yhteisten ratkaisuiden

löytämiseen”

 

 

”Helsinki, Espoo ja Vantaa pitävät sote-uudistusta epäoikeudenmukaisena, koska ne ovat pitäneet talouttaan kunnossa ja nyt rahat menevät maakunnille”, tulkitsee espoolainen kansanedustaja Pia Kauma (kok).

 

 
SUOMEN suurten kaupunkien kansanedustajat hallituspuolueista eivät juurikaan jaa ymmärrystä Helsingin johdon esittämälle kritiikille sote- ja maakuntauudistuksen suhteen.


HS kysyi mielipiteitä sote- ja maakuntauudistuksesta hallituspuolueiden eli keskustan, sinisten ja kokoomuksen kansanedustajilta, jotka istuvat suurten kaupunkien valtuustoissa.

Helsingin pormestaristo eli Jan Vapaavuori (kok), Sanna Vesikansa(vihr), Anni Sinnemäki (vihr), Nasima Razmyar (sd) ja Pia Pakarinen(kok) tyrmäsi sote- ja maakuntauudistuksen lauantain Helsingin Sanomissa.

Heidän näkemyksensä mukaan kyseessä on kallis vallankaappaus. Pormestaristo katsoo, että Uudenmaan rahat maakuntauudistuksen jälkeen eivät riitä nykyisen hoitotason ylläpitämiseen Helsingissä, jolloin palveluista joudutaan leikkaamaan.
 

UUDISTUKSESSA vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Samalla maakunnille siirtyvät kuntien nykyisin saamat sote-valtionosuudet ja kunnallisveroa lasketaan. Maakuntien tulonlähteenä ovat valtion rahoitus ja asiakasmaksut.

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) ihmettelee Helsingin vastarintaa uudistuksen suhteen.
 

Väite siitä, että Helsingin palveluista leikattaisiin, ei Paloniemen mukaan pidä paikkansa.

”Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri jatkaa erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamista jatkossakin mutta Uudenmaan maakunnan osana samaan tapaan kuin vaikkapa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomessa. Päätöksentekoelin ei ole jatkossa kunta vaan maakunta.”

Jyväskylän kannalta Paloniemi ei pidä uudistusta huonona.

Hänen mukaansa Keski-Suomessa rakennettiin tietoisesti uudistusta koko maakunnan kannalta, ilman vastakkainasettelua.

”Olemme lähteneet tekemään yhdessä maakuntasuunnitelmaa. Meillä ei ole jääty ihmettelemään, tai vastustamaan uudistusta päätoimisesti.”

Samassa kaupunginvaltuustossa Paloniemen kanssa istuva kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo jakaa näkemyksen. Hänen mukaansa uudistuksen toimielinrakenteen järjestämisessä on Keski-Suomessa hieman ongelmia, mutta ne eivät ole suuria.

”Olemme yrittäneet löytää kaikkia osapuolia eteenpäin vievän ratkaisun.”

Helsingissä on Wallinheimon mukaan keskitytty mieluummin ”kaikkeen muuhun kuin yhteisten ratkaisuiden löytämiseen”.

Pääkaupunkiseudun kunnat esittivät omaa erillisratkaisuaan sote-uudistuksessa pari vuotta sitten. Hallitus kuitenkin tyrmäsi ratkaisun. Valintaa perusteltiin erityisesti perustuslaillisilla ongelmilla ja maan eri osien välisellä yhdenvertaisuudella.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERILLISRATKAISUN kaatumista harmittelee oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok). Hänen mukaansa uudistus on kuitenkin soten suhteen muutos parempaan. Nykytilanteessa Oulu maksaa puolet Pohjois-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon lisäkustannuksista, mutta äänivaltaa sillä on vain neljäsosa äänileikkurin vuoksi. Tulevissa maakuntavaltuustoissa tällaisia keskuskaupunkien äänileikkureita ei ole.


Lisäksi kaupunki on hänen mukaansa tehnyt parannusehdotuksia muun muassa työllisyyden järjestämisestä.

”Työllisyyden järjestämisvastuu, työkalut ja rahoitusvastuu tulisi olla samalla järjestäjällä. Nyt ne ovat eri tahoilla. Tähän palataan, kun uusi kasvupalvelulaki tulee.”

Kasvupalvelulaki siirtää työllisyyden hoidon ja elinkeinojen edistämisen valtiolta maakuntien vastuulle vuodesta 2020 alkaen. Uusimaa tosin on lain jälkeen työllisyyden hoidossa poikkeus, sillä alueella järjestämisvastuu on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntayhtymällä.

Kasvupalvelulain nostaa myös esiin sinisten espoolainen kansanedustaja Simon Elo.

Pormestarien esiin nostama huoli siitä, että maahanmuuton vaikutuksia sote-palveluiden tarpeeseen ei huomioida tarpeeksi, on Elon mukaan todellinen, mutta tuleva kasvupalvelulaki auttaa hänen mukaansa asiassa.


Huoli sote-organisaatioiden paisumisesta maakuntauudistuksen myötä ei Elon mukaan ole aiheellinen.


”Hallituksen mallissa mahdollista on, että voi perustaa oman yhtiön huolehtimaan perustason terveydenhuollosta. Siten ei tulisi liian isoja organisaatioita, mikä aiheuttaisi maksupaineita.”

VALTION maakunnille myöntämien rahojen käytöstä päättäviin maakuntavaltuustoihin tulee joka tapauksessa enemmistö isojen kaupunkien edustajista, sanoo kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Pia Kauma.

Siksi Helsingin valitus on hänestä kummallista.

”Pikemminkin on niin, että syrjäisempien ja vähäväkisempien kuntien, kuten vaikkapa Siuntion, pitäisi olla huolissaan.”

Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä Helsingin pormestariston huolia.

”Helsinki, Espoo ja osin myös Vantaa ajattelevat niin, että uudistus on epäoikeudenmukaista niille, koska ne ovat pitäneet huolta taloudestaan ja eläneet suu säkkiä myöten. Nyt ne kokevat vääryyttä siitä, että puolet rahoista häipyy valtion hoiviin.”

Uudistus on Kauman mukaan kuitenkin hyvä koko Suomen kannalta. Se ratkaisee hänen mukaansa palveluiden saatavuuteen ja laatuun sekä kustannuksiin liittyviä ongelmia. Kustannuksia pystytään valtionosuuksien kautta hillitsemään paremmin verrattuna nykyjärjestelmään, jossa rahojen loppuessa kunnallisveroa nostetaan, Kauma sanoo.

Sote- ja maakuntauudistus antaa hänen mukaansa kaupungeille mahdollisuuden keskittyä muun muassa kaupunkisuunnitteluun, sivistystoimeen ja työllistämispalveluihin. Huoli on siitä, pystytäänkö Helsingissä ja Uudellamaalla tarjoamaan riittävästi palveluita kasvavalle väestölle.

”Muutos pitää sisällään sen, että kaupunkien pitää vain luottaa valtiovaltaan. Isoilla kaupungeilla on huoli, että miten rahat riittävät, joutuvatko he olemaan yhä enemmän hattu kourassa valtioon päin.”

KESKUSTAN lahtelainen kansanedustaja Martti Talja katsoo yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen toiminnan olevan suurempi uhka Helsingille kuin kuntien välinen asetelma.

”En näe niinkään, että yksittäinen kunta häviää tai voittaa. Kun on paljon yksityisiä mukana, vaaditaan paljon tietojärjestelmältä, että kunkin rooli yhteensovitetaan kansalaisen osalta.”

Yleisesti Talja näkee sote- ja maakuntauudistuksen lopputuloksen olevan Helsingin osalta ”plus miinus nolla”.

Lahden kannalta hän pitää uudistusta hyvänä. Kaupunki tuottaa hänen mukaansa hieman edullisemmin sote-palveluita kuin muut maakunnan kunnat.

Uudistus ei vie hänen mukaansa Lahdelta resursseja, päin vastoin.

”Samankaltaistaminen tulee tuomaan jäljelle jäävään Lahden opetus- ja esiopetustoimintaan lisää resursseja.”
 


 

 

 

Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Sote

vie 300 miljoonaa euroa Uudeltamaalta –

Tätä säästöt voisivat tarkoittaa

pääkaupunkiseudulla

 

Uudenmaan liiton laskelmien mukaan soten ensimmäisenä vuotena Uudenmaan sotelle tulisi 300 miljoonaa euroa vajetta rahoitukseen. Tämä tarkoittaisi noin 100 miljoonan euron säästötavoitetta Helsingille, 50 miljoonaa Espoolle, 40 miljoonaa Vantaalle.

 

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Grafiikka
Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

Yhden koon sukkahousut kaikille on huono asia. Näin kiteyttää pääkaupunkiseudun sote-kapinan Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

 

Sekä Espoon, Helsingin että Vantaan johtajat ja päättäjät ovat viime aikoina nousseet näyttävästi vastarintaan hallituksen sote-suunnitelmia vastaan.

 

Vastarinnan airueksi on noussut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.)

Viimeksi eilen keskiviikkona Vapaavuori kuittaili puheessaan Helsingin kapungintalolla järjestetyssä kaupunkien ylistyslaulu -tyyppisessä Helsinki Symposiumissa, kuinka "Kaikki narut tulisi pitää samoissa käsissä" ja "Hallinnon tulisi tunnistaa, että kaupungistuminen jatkuu ja alueet ovat erilaisia."

Tätä mantraa kaikki johtajat ja päättäjät Uudellamaalla nyt tuntuvat toistelevan.

– Tämmöinen suunniteltu vallankumous ei ole hyvä. Tässä ei ole kunnolla ymmärretty riskejä, jatkaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

– Näyttää siltä, että meidän nykyinen palvelutaso on vaarassa, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

– Pitäisi tunnustaa, että täysin yhdenmukainen malli ei sovi koko maahan, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.)

 

Helsinki sote -grafiikka
Helsingin vaje uudessa sotessa olisi noin 100 miljoona euroa. Kaikk luvut grafiikassa ovat miljoonia euroja.Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

 

Uudenmaan liiton laskelmat taustalla

Pääkaupunkiseudun päättäjien kritiikki sote-uudistusta kohtaan kumpuaa Uudenmaan liiton hankejohtaja Markus Syrjäsen tekemistä laskelmista.

Näiden laskelmien mukaan jo heti ensimmäisenä vuotena Uudenmaan sote-alueelle tulisi noin 300 miljoonan rahoitusvaje. Tämä vaje koostuisi pääosin erilaisista muutoskustannuksista, joita uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyminen tuottaisi. Sekä palveluntarpeen kasvusta, joka syntyy, kun pääkaupunkiseudulle muuttaa tuhansittain ihmisiä vuosittain.

 

Mittakaavasta kertoo, että sata miljoonaa tarkoittaisi esimerkiksi koko Helsingin lastensuojelun lakkauttamista. Sanna Vesikansa, Helsingin apulaispormestari

 

Näitä muutoskustannuksia ei ole otettu huomioon valtiovarainministeriön omissa laskelmissa, pääkaupunkiseudun johtajat sanovat. Asia vahvistetaan myös valtiovarainministeriöstä.

Samat muutoskustannukset vaikuttavat jokaiseen sote-alueeseen, mutta Uudellamaalla vaikutukset ovat selkeimmät, koska alueella asuu 1,6 miljoonaa ihmistä. Kyse on siis isommista rahoista.

– Meidän väestö vanhenee, ja meille muuttaa joka vuosi 5000 uutta asukasta, näitä ei ole otettu valtion sote-laskelmissa huomioon, Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo.

 

Espoo sote -grafiikka
Espoon vaje olisi uudessa sotessa noin 50 miljoonaa euroa. Luvut grafiikassa ova miljoonia euroja.Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

Maakunta voi vain leikata

Pääkaupunkiseudulla ollaan siis havahduttu Uudenmaan liiton laskelmiin. Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo, että he pelkäävät sitä, että tuleva maakunta ei voisi tehdä rahoitusvajeen kanssa mitään muuta kuin leikata palveluita tai nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumaksuja.

Tämä huonontaisi asukkaiden palveluita.

Tällä hetkellä kunta voi nostaa veroja, tai ottaa lainaa, jos näyttää siltä, että sosiaali- tai terveysmenoja ei saada kaupungin budjetista katettua.

Tulevassa sotessa maakuntavaltuusto olisi valtion antamien rahojen varassa.

– Kunnilla on paremmat mahdollisuudet tehdä säästöjä. Voi ottaa lainaa, nostaa veroja. Maakunnilla ei ole sopeutuskeinoja, sanoo myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

"Mahdoton tilanne"

Kaikki pääkaupunkiseudun kuntien nykyiset sote-johtajat ovat nyt kauhuissaan. Heidän mielestään suunniteltu maakunta-sote huonontaa asukkaiden palveluita.

Ylen haastattelmat kuntajohtajat ovat laskeneet, että Uudenmaan sotelle tulevasta 300 miljoonan rahoitusvajesta Helsingin kontolle tulisi säästöä 100 miljoonaa euroa vuodessa, Vantaalle 40 miljoonaa ja Espoolle 50 miljoonaa euroa. Loput jäisivät muulle Uudellemaalle.

– Mittakaavasta kertoo, että sata miljoonaa tarkoittaisi esimerkiksi koko Helsingin lastensuojelun lakkauttamista, apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoo.

– Eihän maakuntahallinto näin tietenkään tulisi tekemään, mutta mittakaava on tuo, Vesikansa lisää.

Uudenmaanliiton laskelmien mukaan rahoitusvaje hieman laskee vuoteen 2030 mennessä, mutta silloinkin se olisi yhteensä vielä yli 100 miljoonaa euroa koko Uudellemaalle.

– Vantaalle 40 miljoonaa euroa leikkausta olisi valtava summa. Se olisi aivan mahdoton tilanne, sanoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

 

Vantaa
 sote -grafiikka
Vantaan vaje uudessa sotessa olisi noin 40 miljoonaa euroa. Grafiikan kaikki luvut ovat miljoonia euroja.Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

Peruskoulu-uudistuksesta mallia

Pääkaupungin johtajat vetoavatkin, että jos sote-uudistus toteutetaan, valtiolta pitäisi tulla lisää rahaa.

Keskustelut ovat käynissä jo Uudenmaan liiton kautta. Tällä viikolla tiistaina Uudenmaan liitto sopi valtion virkamiesten kanssa, että he neuvottelevat nyt viikottain rahoituksesta.

Lisäksi pääkaupungin johtajat vetoavat siihen, että sote-uudistus tehtäisiin maltillisesti ja asteittain.

– Tämä pitäisi tehdä kuten peruskoulu-uudistus aikoinaan. Aloittaa pienistä maakunnista ja asteittain edetä, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo.

Aivan kaikille tämäkään ei välttämättä riitä.

Helsingin pormestari Vapaavuori on vastustanut koko maakuntahallintoa.

Helsinki taistelee kovimmin panoksin ja suurimmin hartioin.

Tänään julkistetaan pormestari Vapaavuoren sote-vetoomus. Ylimääräinen valtuuston kokous järjestetään aiheesta huhtikuun alussa, huhtikuun 4. päivänä.

Ylen tietojen mukaan Helsinki tulee vetoamaan siihen, että pääkaupunkia kohdeltaisiin eri tavoin kuin muuta maata.

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan vetoomus sisältää kootusti kaiken sen, miksi sote on niin huono.

 


 

Erot asuntojen hintakehityksessä ovat esimerkki kaupungistumisen vaikutuksista. Niitä suurempi ja kenties suurin kaupungistumisen vaikutus liittyy siihen, että se muokkaa talouskasvun edellytyksiä. Kaupungistuminen synnyttää verkostoja ja kasautumista, jotka parhaimmillaan edistävät talouskasvua. Suomen kannalta merkitsee siis paljon, millaisia kaupungistumiseen vaikuttavia valintoja äänestäjät ja hallitukset tekevät.


 
Optio Suhdanteet
 

Kaupungistumisen hallinta on elämän ja

kuoleman kysymys

 

   
 
 
Juhana Rossi
Juhana Rossi
 
 
 

Erot asuntojen hintojen muutoksissa kertovat kaupunkipolitiikan onnistumisen tärkeydestä, kirjoittaa Juhana Rossi

 

Mielikuvissa Suomi nähdään maaseutuvaltaisena. ”Järvet tuhannet, harmaat peltikatot, / punaiset töllit ja neidot valkeat, / peruna kukkii, kasvavat mukulat ja niityt”, kirjoitti Tuomas Anhavavuonna 1958.

Runollinen mielikuva maaseutumaisesta Suomesta on väestön osalta väärä. Suomi on kaupungistunut tasaisesti viime vuosikymmenet ja kaupungistuu yhä.

Suomen kaupunkialueiden väestö on laskennallisesti kasvanut 74 hengellä ja maaseutualueiden väestö on vähentynyt 22 hengellä joka päivä vuodesta 1990 lähtien. Näin on laskenut muuttoliikkeeseen perehtynyt tutkija Timo Aro.

Kaupungistuminen synnyttää voittajia ja häviäjiä, jos mittana käytetään asuntojen hintojen muutoksia.

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat vuodesta 2013 nousseet pääkaupunkiseudulla, joka on isoin väestönkasvun alue. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat laskeneet muualla Suomessa, kun muu Suomi on määritelty laajasti.

Ilmiölle on looginen selitys. Asunnot seisovat rakennusmaalla, joka on rajallinen hyödyke. Rakennusmaata ei käytännössä synny lisää.

 

Jos ihmisiä muuttaa koko ajan yhteen kaupunkiin, rakennusmaan saatavuus rajaa asuntojen tarjontaa. Asuntojen tarjonta niukkenee ja hinta nousee.

Niinpä väestönkasvu voi nostaa yhden kaupungin tai alueen asuntojen hintoja jopa silloin, kun koko maan kokonaistuotanto supistuu. Näin tapahtui pääkaupunkiseudulla 2012–2015.

Käänteisesti väestön väheneminen pienentää asuntojen kysyntää ja laskee niiden hintoja. Tämä yhtälö voi johtaa siihen, että myyjä ei välttämättä saa asunnostaan hintaa, jonka hän olisi valmis hyväksymään. Asuntokauppa seisahtuu.

Kasvualueiden lainoittajia, asuntosijoittajia, rakentajia ja maanomistajia kaupungistuminen on hyödyttänyt. Kärsijöitä ovat olleet asunnonomistajat niillä alueilla, joilla työpaikat ja väestö ovat vähentyneet.

 

Talouskasvun kannalta kaupungistumista siis tarvitaan. Tässä mielessä kuluvan vaalikauden aikana ja ensi kevään eduskuntavaaleissa on pelissä paljon.

 

Vireillä ovat kunnianhimoiset sote- ja alueuudistukset. Kumpikin uudistus vaikuttaa kaupungistumisen ehtoihin.

Uudistukset ovat alku. Kaupungistuminen jatkuu niiden jälkeen.

 

Sen vuoksi Suomen talouspolitiikan elämän ja kuoleman kysymys – työllisyyden rinnalla – on, kuinka kaupungistumisen myönteisiä vaikutuksia vahvistetaan ja kielteisiä vaikutuksia lievennetään.

Asuntohintojen erisuuntainen kehitys antaa käsityksen siitä, kuinka kouriintuntuvia kaupungistumisen kielteiset vaikutukset voivat olla. Toisaalta monien kaupunkien kukoistus kertoo siitä, kuinka iso mahdollisuus kaupungistuminen on.