Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmio tuottaa myös peräti 55,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. - Näkökulma: Tällä Suomen strategisella kaupungistumisen alueella, keskustapuolueella ei ole poliittisesti mitään sanomista! Kaupunkikeskittymissä ei yleensäkään. - KimsBlog


 
Nostureita Arctech Helsinki Shipyardin telakalla Helsingin Hietalahdessa. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Pysäyttävät luvut: Tämä pieni alue tekee

yli puolet Suomen BKT:sta

 

 

Kasvukolmion alueella on valtava kansallinen merkitys monella sektorilla.

Valtiotieteen tohtori Timo Aro on jakanut Twitterissä alla näkyvän kuvan. Siihen on rajattu niin sanotun ”kasvukolmion” alue. Eli Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien muodostama kolmio ja siihen kuuluvat alueet.

 

Kuvaan on kerätty pysäyttäviä faktalukuja pinta-alaltaan verrattain pienestä alueesta. Kasvukolmion alueella asuu liki puolet Suomen väestöstä ja toimii hieman yli puolet yrityksistä. Avoimen sektorin työpaikoista alueella on niin ikään yli puolet.

Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmio tuottaa myös peräti 55,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Timo Arolta kysytään tviitin kommenttiketjussa onko kyse kolmiosta vai pikemminkin ”triangelista”. Eli tapahtuuko kolmion keskelle jäävällä alueella mitään.

– Triangeli on parempi määre nykykehityksen osalta. Keskellä, varsinkin Kanta-Hämeessä, väestönkehityksen kanssa suuria haasteita, tutkija vastaa.

Aro selittää myös valintaansa nostaa esiin vain avoimen sektorin työpaikat ja sivuuttaa valtion työpaikat.

– Halusin korostaa avoimen sektorin työpaikkojen osuutta kasvudynamiikan ja kerrannaisvaikutusten vuoksi.

 



Näytä kuva Twitterissä
Timo Aro@timoaro 
 

ALUEET MUUTOKSESSA OSA I: Kasvukolmion alueen kansallinen merkitys eräillä tunnusluvuilla@MDIfriends

Pikaratikoista halutaan muodostaa Helsingin joukkoliikenteelle niin sanotut uudet runkoyhteydet; siis tukipilarit, jotka yhdistävät Helsingin esikaupungit entistä selvemmin keskustaan. Pikaratikat mahdollistavat Silvon mukaan kaupungin kasvamisen, aiempaa suuremman väkiluvun ja sujuvan liikkumisen. Ne ovat halvempia kuin metro, mutta nopeampia kuin tavallinen ratikka. Ja ne mahdollistavat bussiliikenteen vähentämisen.


 

 

 

Legendaarinen nelosen spora siirtyy pois

Mannerheimintieltä – uudet pikaratikat

raivaavat vanhat linjat pois tieltään

 

Jos Helsingin bulevardisointi etenee ja pikaraitiotiet toteutuvat, Munkkiniemestä pääsee tulevaisuudessa nelosen ratikalla Töölöntorin kautta ehkä Eiraan.

 

Pikaraitiotie
Ratikka pysäkillä
Mikko Koski / Yle
 

Helsingin kantakaupungin raitiotieverkkoa odottavat suuret mullistukset ensi vuosikymmenen puolivälistä alkaen, jos sisääntuloväylien bulevardisointi etenee suunnitelmien mukaisesti.

 

Esimerkiksi vanha nelosen ratikka on siirtymässä Mannerheimintieltä toiselle reitille Vihdintien pikaratikan tieltä.

Helsingin kaupungin liikenneinsinöörin Anton Silvon mukaan nelosen mahdollinen uusi reitti kulkee pohjoisesta Topeliuksenkatua pitkin Töölöntorille. Siitä eteenpäin reitti on vielä epäselvä.

Yksi vaihtoehto on vetää nelonen Töölöntorilta suoraan aina Eiraan asti. Tämä olisi mahdollista, koska suunnitelmissa on rakentaa Fredrikinkadulle lisää raidetta.

 

Suunnitelmat kismittävät osaa kaupunkilaisista

Kerro kantasi -palvelussa (siirryt toiseen palveluun)asukkaat ovat kritisoineet ajatusta, että nelosella ei enää pääsisi Munkkiniemestä suoraan Senaatintorille ja Katajanokalle. Tässä muutamia poimintoja palautteista.

"Ette kai vain suunnittele, että kympin ja nelosen linjat siirretään alta pois niille uusille Länsi-Töölön kiskoille? Ei tule onnistumaan."

"Raitiovaunu 4 ja sen nykyinen reitti on hyvä ja säilyttämisen arvoinen. Vanhan stadin valtasuoni ja matkailuvaltti. Please, älkää tehkö nyt uudistusinnossa pahaa mokaa."

"Tätä sabotaasia ei kerta kaikkiaan saa tehdä."

"Mitä Rööperissä on tärkeämpää kuin Katajanokalla?"

 


 

Helsingin
 suunnitellut ratikkalinjat
Yle Uutisgrafiikka
 

Päätöksiä ei ole vielä tehty

Anton Silvo tietää, että ihmiset ovat olleet huolissaan siitä, mitä heidän nykyisille yhteyksilleen tapahtuu.

Hän kuitenkin toppuuttelee pelkoja. Vielä ei ole tehty päätöksiä, minne nelonen kurvaisi Töölöntorilta. Se voi olla Eira, Katajanokka tai joku muu paikka keskustassa.

Suunnitelmat tarkentuvat vuosien kuluessa.

– Tulevaan reittiin vaikuttavat ihmisten liikkumistarpeiden ja joukkoliikennejärjestelmän kehitys, Silvo sanoo.

Ratikka kympin on tarkoitus säilyä nykyisellä reitillään Pikku-Huopalahdesta Punavuoreen myös tulevaisuudessa. Silvon mukaan se mahtuisi kulkemaan pikaratikan kanssa Mannerheimintietä pitkin.

Ratikka kakkonen taas siirtyisi Mannerheimintieltä Topeliuksenkadulle Nordenskiöldinkadulle rakennettavien uusien kiskojen jälkeen.

 


 

ratikkalinjat nykyiset linjat
Yle Uutisgrafiikka
 

Vihdintien pikaratikka vuorossa vasta Raide-Jokerin jälkeen

Heti eivät Helsingin kantakaupungin raidelinjat kuitenkaan muutu.

Vihdintien pikaratikkaa aletaan rakentaa aikaisintaan 2020-luvun puolivälissä. Matka-aika Kolmikulmasta Kantelettarentielle olisi 31 minuuttia. Lasipalatsilta Pohjois-Haagaan noin 26 minuuttia.

Tällä hetkellä on käynnissä uusien raitiotieosuuksien yleissuunnittelu.

Silvon mukaan kaupunki haluaa rakentaa ensin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan poikittaislinjan Raide-Jokerin. Raide-Jokerin jälkeen rakennusvuorossa on Kruunusiltojen kautta Laajasaloon menevä pikaratikka. Vihdintien pikaratikka on tarkoitus rakentaa näiden jälkeen kolmantena.

Silvo myös muistuttaa, että Vihdintien pikaratikka rakennetaan vain, jos väylän bulevardisointi toteutuu. Bulevardisointi tarkoittaa, että nykyisen väylän varteen Munkkiniemestä Marttilaan Vihdintien varrelle tehdään kantakaupunkimaisia asuintaloja, liiketiloja ja kauppoja.

– Alueelle pitäisi muuttaa 14 000 ihmistä. Heitä varten tarvitaan pikaratikka, ja tietysti parantaa nykyisten käyttäjien palvelutasoa, Silvo kertoo.

 

Esikaupungit yhdistyvät keskustaan pikaratikoiden avulla

Jatkossa kantakaupungin raideverkosto muuttuu entisestään, sillä pikaratikoita on tarkoitus rakentaa lisää.

Vihdintien jälkeen vuorossa olisi ehkä Viikin–Malmin -pikaratikka.

Pikaratikoista halutaan muodostaa Helsingin joukkoliikenteelle niin sanotut uudet runkoyhteydet; siis tukipilarit, jotka yhdistävät Helsingin esikaupungit entistä selvemmin keskustaan.

Pikaratikat mahdollistavat Silvon mukaan kaupungin kasvamisen, aiempaa suuremman väkiluvun ja sujuvan liikkumisen. Ne ovat halvempia kuin metro, mutta nopeampia kuin tavallinen ratikka. Ja ne mahdollistavat bussiliikenteen vähentämisen.

– Tarkoitus on luoda joukkoliikenteen verkostokaupunki, jossa liikkuminen on mahdollista ilman autoa, Silvo täsmentää.

 

Raitioverkko laajenee kantakaupungista laidoille

Muista pikaratikkalinjoista ei vielä ole tarkempia suunnitelmia. Tiedossa ei siis vielä ole, mille reiteille nykyiset ratikat kuutonen ja kahdeksan esimerkiksi muuttaisivat Viikin–Malmin -pikaratikan tieltä.

Mutta muutoksia on tiedossa.

– Nyt Helsingin raitioverkko alkaa kasvaa ulospäin kantakaupungista. Se tuo muutoksia nykyisiin linjoihin, Silvo sanoo.

 


 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän kehittämään matkailua kaupungissa asukkaita ja yrittäjiä kuunnellen. – Matkailun toimivuus koskettaa paitsi Helsinkiin tulevia turisteja, myös helsinkiläisiä. Matkailua on kehitettävä hallitusti, panostaen laatuun. Kasvavasta matkailijoiden määrästä huolimatta on oleellista taata maailman toimivimman kaupungin kokemus paitsi matkailijoille, myös asukkaille. Haluamme panostaa kestävään kehitykseen matkailussa ja nyt sille on myös erityistä tilausta, Vapaavuori kertoo kaupungin tiedotteessa.


 
Turisteja saapuu Helsinkiin Allegro-junalla Pietarista 3. tammikuuta 2019. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Jan Vapaavuori: Matkailua on kehitettävä

hallitusti

 

Maailman toimivimman kaupungin kokemus pitää Helsingin pormestarin mukaan taataa paitsi matkailijoille, myös asukkaille.

 

Kevään aikana aiotaan järjestellä matkailubussien liikennettä keskustassa, lisätä yleisiä vessoja ja kehittää opastetauluja matkailijoille.

Toteutusta ohjaa kehittämisryhmä, joka vastaa työn koordinaatiosta kaupungin matkailutoimijoiden ja matkailuyritysten kesken. Ryhmän tehtävänä on myös suunnitella seuraavia kehittämiskohteita.

– Olennaista on mieltää, että matkailumarkkina muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Uudet matkailumuodot haastavat perinteisiä ja digitaalisuus vaikuttaa matkailuun entistä enemmän. Siksi myös kehittämistyön on oltava jatkuvaa ja vuoropuhelun paikallisten asukkaiden ja yritysten välillä vilkasta, Vapaavuori painottaa.

 


 

Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää raitiotieinfran lisäksi varikon toteuttamista ja pikaraitiovaunukaluston hankintaa. Lisäksi kaupungit tilaavat Raide-Jokeri -allianssilta liittyviä hankkeita, jotka on järkevää toteuttaa samanaikaisesti pikaraitiotien rakentamisen kanssa.


 
Helsingin ja Espoon välillä pikaraitiotiellä pitäisi kulkea Arctic XL -raitiovaunuja. LEHTIKUVA

Raide-Jokerin toteutus etenee, hinta noin

450 miljoonaa

 

Raide-Jokeri -pikaraitiotien kustannusarvio on valmistunut.

Päivitetty hankesuunnitelma kustannusarvioineen etenee Helsingin ja Espoon kaupunkien hyväksyttäväksi kevään 2019 aikana. Jos kaupungit hyväksyvät uuden kustannusarvion, voidaan rakentaminen aloittaa kesäkuussa. Mikäli rakentaminen päästään tuolloin aloittamaan, alkaisi pikaraitiotien liikennöinti kesäkuussa 2024.

 

Raide-Jokeri-pikaraitiotien lopullinen kustannusarvio on 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa. Helsingin osuus kustannusarviosta on 268 ja Espoon 118 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on 368 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, jossa aiempi hankepäätös on tehty. Korotus aikaisempaan hankepäätöksen kustannusarvioon on siis 93 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa.

– Kustannusarvio perustuu allianssin kehitysvaiheessa laadittuihin tarkentuneisiin suunnitelmiin ja laskelmiin. Toteutusmallina allianssi ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos kustannusarvio pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli kustannusarvio ylitetään, vastaavat palveluntuottajat omalta osaltaan ylityksestä. Allianssimallissa kustannukset ovat aina läpinäkyviä ja laskutus perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, kertoo Raide-Jokeri-projektin tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski.

Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot tekivät kesäkuussa 2016 päätöksen Raide-Jokerin hanke-suunnitelman mukaisesta kustannusarviosta, joka oli 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Koska nyt valmistunut kustannusarvio on tätä korkeampi, etenevät kustannukset uudelleen kaupunkien päätettäväksi.

Päätöksenteko alkaa Helsingissä HKL:n johtokunnasta, jossa asiaa käsitellään 25.1. Espoossa käsittely alkaa kaupunginhallituksesta 28.1.. Tämän jälkeen päätöksenteko etenee molemmissa kaupungeissa kaupunginvaltuustoihin. Tavoitteena on, että Raide-Jokerin rakentaminen voitaisiin aloittaa kesäkuussa.

 

Allianssi toteuttaa raitiotieinfran lisäksi Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon, josta kaupungit tekevät erillisen hankepäätöksen kevään aikana. Allianssin laatima kustannusarvio varikon toteuttamiselle on 69,5 miljoonaa euroa marraskuun 2018 hintatasossa.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit.

 


 

Suomi on harjoittanut ja harjoittaa edelleen erittäin voimakasta kaupungistumisen vastaista politiikkaa, josta kuntien valtionosuusjärjestelmä on yksi osa. Kaupungistumisen edistäminen on toivottavaa ja edistystä olisi jo sekin, että emme lahjoisi ihmisiä asumaan paikoissa, joissa he eivät muuten asuisi.

 
 
 
 
 

Uusimaa maksaa kohtuuttoman paljon

kuntien tulontasauksista

 

  • Kuntien valtionosuuksien tasausmaksut maakunnittain, 2019
    Kuntien valtionosuuksien tasausmaksut maakunnittain, 2019

 Valtio ja kunnat ovat sopineet julkisten palveluiden vastuunjaosta ja valtio osallistuu kuntien tuottamien palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnat saavat siis itse keräämiensä verotulojen lisäksi valtion rahoitusta. Valtionosuusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva tasausmekanismi, jonka tarkoitus on tasoittaa kuntien palveluiden järjestämisestä ja tulopohjasta johtuvia suurimpia eroja.

Alunperin tasausjärjestelmä toimi hyvin ja oikeudenmukaisesti kun maksajia ja saajia oli suurin piirtein yhtä monta. Esimerkiksi vuonna 2005 tasausjärjestelmässä maksavia kuntia oli 88. Näin järjestelmä toimi tarkoituksenmukaisesti, sillä mikään kunta ei joutunut kantamaan kohtuuttoman suurta taakkaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tasauksien maksajien joukko on vähentynyt huomattavasti ja saajakuntien määrä taas kasvanut. Kuntaliiton eilen julkaisemien laskelmien mukaan vuonna 2019 Manner-Suomen 294 kunnasta enää 29 olisi maksajien joukossa ja loput saajien puolella. Samalla kustannukset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudun maksettavaksi. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksavat 87% kaikista tasausjärjestelmän maksuista.

 

Esimerkiksi hyvin asiansa hoitanut Espoo menettää tasausjärjestelmän vuoksi 171 miljoonaa euroa vuodessa. Tasausmekanismin vuoksi osa kunnista on tullut täysin riippuvaiseksi valtionosuuksista. Joissakin kunnissa jo yli puolet kunnan tuloista tulee valtiolta, kun taas Espoon menoista valtionosuudet kattavat noin 1,7 %.

 

Lähes koko tasausjärjestelmän maksattaminen pääkaupunkiseudun kunnilla on lyhytnäköistä politiikkaa. Uudenmaan kehittyminen on koko Suomen kannalta elintärkeä kysymys ja tasausjärjestelmä vie resursseja pois alueen kehittämisestä.

Alunperin hyvin toiminut järjestelmä on ajautunut umpikujaan ja kaipaa oikeudenmukaista uudistusta. Useamman kunnan on osallistuttava tasausjärjestelmän kustannuksiin ja pääkaupunkiseudun taakkaa on kevennettävä. Uudenmaan kuntien tulee pitää puoliaan ja vaatia reilumpaa kohtelua.

 

Tasausjärjestelmä totta kai tarvitaan

Vaatimusta reilummasta tasausjärjestelmästä ei tietenkään tule ymmärtää vaatimuksena koko tasausjärjestelmän purkamiseksi. Kuntien välillä on suuria eroja esimerkiksi ikärakenteen ja väestön sairastavuuden osalta. On täysin perusteltua että näistä tekijöistä johtuvia eroja kuntien tuloissa ja menoissa tasoitetaan kuntien välillä. Näin täytyy tehdä myös jatkossa.

 

Näiden tekijöiden lisäksi nykyjärjestelmässä käytetään jakokriteereinä esimerkiksi asukastiheyttä, syrjäisyyttä ja sitä on kunta saaristossa vai ei. Nämä kriteerit ovat alueen ominaisuuksia toisin kuin ikä tai sairastavuus, jotka ovat yksilöperusteisia kriteerejä. Alueiden ominaisuuksien käyttäminen jakoperusteena johtaa siihen että verorahoin ihmisiä kannustetaan asumaan näitä tiettyjä ominaisuuksia omaavilla alueilla.

 

Jos ihmiset haluavat asua tämän tyyppisillä alueilla, heillä on totta kai oikeus tehdä niin, mutta silloin heidän tulisi huomioida siihen liittyvät edut ja kustannukset. Esimerkiksi saaristokunnat ovat varmasti monen mielestä miellyttäviä paikkoja asua, mutta saaristoisuus saattaa myös korottaa kunnallispalveluiden tuotantokustannuksia. Miellyttävän ympäristön tuomat edut ja kustannukset tulee kohdistua alueella asuville. Hyvin suunnitellun valtionosuusjärjestelmän pitäisi varmistaa, että peruspalvelut pystytään tuottamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta. Järjestelmän ei kuitenkaan tulisi kannustaa ihmisiä asumaan tietyn tyyppisillä alueilla.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomen verotus ja kuntien valtionosuusjärjestelmät kuitenkin kannustavat voimakkaasti ihmisiä asumaan harvaan asutuilla matalan tuottavuuden alueilla. Raportinmukaan “esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.”

Näkökulma: Merkittävä kehityssuunta Suomen nopeasti kehittyvään kaupunkikeskus rakennemuutokseen. - KimsBlog


 

 

Suomeen uusi ratikkakaupunki? – Kuopio

selvittää raitioliikennettä Pohjois-Savoon

 

Kuopio aloittaa selvityksen Duo-junasta, joka kulkisi sekä olemassa olevalla junarataverkolla että kaupunkiin rakennettavalla raitiotieverkolla.

 

Raitioliikenne
Duo-junia on käytössä muun muassa Saksassa.
Duo-junia on käytössä muun muassa Saksassa.Proxion
 

Tästä on kyse

  • Kuopio selvittää raitioliikenteen avaamista Suonenjoen, Kuopion ja Iisalmen välille.
  • Kyse olisi Duo-junasta, joka voi liikennöidä sekä kaupunkien välillä että kaupungin sisäisellä rataverkolla.
  • Tarkoituksena on edistää etenkin työmatkaliikennettä.

 

Kuopion kaupunki käynnistää selvityksen raitiotieliikenteen avaamiseksi Pohjois-Savoon. Kyse olisi esimerkiksi Saksassa käytössä olevasta Duo-junasta, joka kulkisi Suonenjoen, Kuopion, Siilinjärven, Lapinlahden ja Iisalmen välillä.

 

Duo-juna kykenee liikennöimään sekä kaupungin sisällä raitiotieverkolla että päärataverkolla kaupunkien välillä.

Tällä hetkellä raitioliikennettä on Suomessa vain Helsingissä. Tampereelle ratikkakiskoja ollaan parhaillaan rakentamassa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille on määrä alkaa rakentaa pikaraitiolinjaa(siirryt toiseen palveluun) ensi vuoden alussa. Turun seudulla(siirryt toiseen palveluun) puolestaan on selvitetty raitiotien tai superbussin käyttöönottoa.

Kuopiossa selvityksessä oleva malli yhdistäisi kaupungin sisäisen raitioliikenteen ja kaupunkien välisen lähiliikenteen.

Tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti työmatkaliikennettä. Esimerkiksi arkiaamun ensimmäinen vuoro Suonenjoelta Kuopioon lähtee tällä hetkellä vasta hieman ennen kello kymmentä. Junalla matka taittuu vajaassa puolessa tunnissa.

– Ensi alkuun jo olemassa olevan rataverkon hyödyntäminen olisi hieno juttu. Sitten voisi miettiä, miten sitä voitaisiin jatkaa kaupunkirakenteen sisälle kuten torille, visioi Kuopion kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen.

 

Rahaa toteutukseen ei vielä ole

Selvitystyön tekee raideliikenteen suunnitteluun erikoistunut Proxion Oy. Yhtiön kehitysjohtajan Timo Savolaisen mukaan julkisella rataverkolla on tilaa Duo-junalle.

– Kun junien kulkutietotilastoa katsoo, niin näkee että rata-aikaa on. Jos tavaraliikennettä painottaa hiljaisempiin aikoihin, niin radalle kyllä mahtuu.

Myös hankkeen kustannuksia arvioidaan pian alkavassa selvityksessä. Savolainen ja Romppanen eivät tässä vaiheessa vielä osaa arvioida investointien suuruutta.

– Katsotaan ensin, millaiset mahdollisuudet tähän on, ennen kuin mietitään, mistä rahat saadaan, Romppanen painottaa.

Selvityksessä käydään läpi myös esimerkiksi junan pysäkkipaikat. Savolaisen mukaan lyhyelle Duo-junalle on kohtuullisen edullista rakentaa pysäkkejä.

– Kuopiossahan on valmiiksi jo legendaarisia pysäkkipaikkoja kuten Rättimäki. Ei tietenkään jokaisen työpaikan eteen tule pysäkkiä. Eiköhän sellaiset paikat löydy, joihin työmatkaliikenne eniten keskittyy, Savolainen sanoo.

Romppasen mukaan Kuopion seudulla pysäkkejä voisi olla esimerkiksi Matkuksessa, Savilahdessa, torilla, Kelloniemessä, Sorsasalossa ja Vuorelassa.

– En osaa sanoa, että mitä se maksaisi ja varmaan siinä olisi haasteensa, mutta niihinkin asioihin tartutaan tässä selvitystyössä.

 

Iisalmi näyttää vihreää valoa

Romppanen kertoo, että radan varren kuntien kanssa on jo käyty keskustelua Duo-junasta. Kuntien suhtautuminen asiaan on hänen mukaansa ollut myönteistä.

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen on kuullut selvitystyöstä Pohjois-Savon Liiton kautta. Hän näyttää sille vihreää valoa.

– Kuulostaa oikein hyvältä ja järkevältä selvittää asiaa. Työmatkaliikennettä on tarpeen kehittää ja parantaa, Ronkainen kommentoi.

Romppasen mukaan Duo-juna voi hyvin toimia Pohjois-Savossa, sillä toimivathan dieselvetoiset kiskobussit eli lättähatutkin. Myös Proxionin kehitysjohtaja Timo Savolainen näkee hankkeen realistisena.

– Duo-junista on ulkomailta hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa juna liikennöi suunnilleen Kuopion seudun kokoisilla, parin sadan tuhannen ihmisen kaupunkiseuduilla. Jos se toimii siellä, niin miksei täälläkin.

Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa. Vastaavia selvityksiä on Savolaisen mukaan menossa muuallakin Suomessa. Hankkeen toteutuminen vie aikaa hänen arvionsa mukaan ainakin viidestä kymmeneen vuotta.

Duo-raitiotieselvityksestä kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat(siirryt toiseen palveluun).

Juttua muokattu 20.12. kello 6:27: Juttuun lisätty Espoon ja Turun raitioliikenteeseen liittyvät suunnitelmat. Otsikkoa muutettu.

 


 

Selvityksen tekijät suosittavat maalämpö- tai vesistölämpöpumppujen hyödyntämistä, mutta molempiin liittyy vielä suuria teknisiä haasteita. Tiiviisti rakennettuun Helsinkiin jouduttaisiin rakentamaan jopa kilometrin syvyisiä maalämpöjen keruukaivoja. – Tarvittaisiin muutaman vuoden aktiivisen selvittämisen ja pilotoinnin jakso, jotta voitaisiin siirtyä suoraan polttamatta tapahtuvaan energian tuotantoon, mutta nyt se ei välttämättä toteudu, kun kivihiilikieltoa ajetaan, BIOS:n tutkija Antti Majava sanoo Helsingin Sanomille.

 

Turvetuotantoa Alavuudella. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Jan Vapaavuori MT:lle: On hulluutta, ettei

turvetta kielletä

 

Pormestarin mukaan hätiköity energiapolitiikka voi kurittaa Helsinkiä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan hallitus on luopumassa kivihiilen käytöstä liian nopealla aikataululla. Eduskunnalle lokakuussa jätetty lakiesitys kieltäisi kivihiilen käytön sähkö- ja lämmöntuotannon polttoaineena toukokuun alussa vuonna 2029.

Pormestarin mukaan kyseistä energiamuotoa pitäisi voida käyttää vuoteen 2035 asti.

– Lakiesitys on puhdasta aluepolitiikkaa. Ja vaikka kivihiili kielletään, silti ei kielletä turvetta, mikä on täyttä hulluutta. Mutta Helsinkiähän on kiva kurittaa, Vapaavuori sanoi Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Valor-yhtiön ja BIOS-tutkimusyksikön selvityksen luovutustilaisuudessa.

Raportissa todetaan, että hiilineutraali lämmöntuotanto edellyttää kaikesta polttamisesta luopumista. Kivihiilen korvaaminen puun polttamisella olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille nykytilannetta huonompi ratkaisu, sillä puun polttamisen ilmastopäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat. Tämän lisäksi hakkuita tai raaka-aineiden tuontia jouduttaisiin lisäämään.

*

Selvityksen tekijät suosittavat maalämpö- tai vesistölämpöpumppujen hyödyntämistä, mutta molempiin liittyy vielä suuria teknisiä haasteita. Tiiviisti rakennettuun Helsinkiin jouduttaisiin rakentamaan jopa kilometrin syvyisiä maalämpöjen keruukaivoja.

– Tarvittaisiin muutaman vuoden aktiivisen selvittämisen ja pilotoinnin jakso, jotta voitaisiin siirtyä suoraan polttamatta tapahtuvaan energian tuotantoon, mutta nyt se ei välttämättä toteudu, kun kivihiilikieltoa ajetaan, BIOS:n tutkija Antti Majava sanoo Helsingin Sanomille.

*


 

Kysyttäessä Vapaavuori vielä lisäsi, että kaikki ääriliikkeiden marssit ovat vastenmielisiä, oli kyse sitten äärioikeistosta tai äärivasemmistosta.

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Jan Vapaavuori: Natsien marssiminen on

vastenmielistä

 

 

Helsingin pormestari tuomitsee natsien marssin suorasanaisesti.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan natsien marssiminen Helsingissä on vastenmielistä. Vapaavuori vastasi twitterissä häneltä asiaa kysyneelle mielipide- ja journalismisivusto Creatille, jonka mukaan ”humaanin arvojohtajan” tulisi sanoa, että ”natsien marssiminen hänen johtamansa kaupungin kaduilla on vastenmielistä”.

– Natsien marssiminen kaupungin kaduilla on vastenmielistä! Vapaavuori vastasi.

*

Kysyttäessä Vapaavuori vielä lisäsi, että kaikki ääriliikkeiden marssit ovat vastenmielisiä, oli kyse sitten äärioikeistosta tai äärivasemmistosta.

*

Helsingissä järjestetään tänään useita mielenosoituksia ja marsseja. Ylen mukaan ensimmäisena marssivat uusnatsit Kohti vapautta -kulkuueessaan Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön, jotka aloittivat marssinsa 15:30. Heitä vastustava Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle alkaa puolestaan 16:30.

Perinteinen ylioppilaiden soihtukulkue kulkee Hietaniemestä Senaatintorille kello 17 alkaen. Maahanmuuttovastainen 612-kulkue kulkee 19:30 alkaen Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Kaupungistuminen voi yllättää suunnallaan,

nopeudellaan ja pikaisilla käänteillään

 

Ihmiset eivät muuta eduskunnan päätöksellä, mutta kaupungistuminen ei ole luonnonvoimakaan.


 
SUHTAUTUMINEN kaupungistumiseen jakaa suomalaisia keskustelijoita kahteen leiriin. Arjessa ihmisten suhtautuminen ilmiöön on todennäköisesti monivivahteisempi, mutta pontevissa puheenvuoroissa esiintyy usein kaksi toisistaan hyvin paljon poikkeavaa kärjistystä.

Toisen näkemyksen mukaan väestön ja taloudellisen toiminnan keskittyminen on yksittäisten tietoisten päätösten seurausta, joten kehityksen suuntaa voidaan muuttaa, jos päätökset muutetaan tai jätetään tekemättä. Toinen väite on, että kaupungistuminen on kuin luonnonvoima, jonka suuntaan tai voimaan ei voida yhteiskunnallisilla päätöksillä vaikuttaa. Kehitys etenee vääjäämättä yhteen suuntaan.

Todellisuus on näiden kärjistysten välissä. Maan hallitus tai eduskunta eivät tee vuosittain päätöstä, jolla tietty määrä ihmisiä määrätään siirtymään asuinpaikasta toiseen, vaan väestö- ja elinkeinorakenne kehittyvät monen erillisen päätöksen ja kehityskulun seurauksena. Osaa vaikutuksista tavoitellaan päätöksenteon hetkellä, mutta usein seuraukset ovat monen muuttujan yhteisvaikutusta.

Siksi kaupungistuminen on ilmiö, johon voidaan vaikuttaa mutta joka saattaa myös yllättää niin nopeudellaan, suunnallaan kuin pikaisilla käänteilläänkin.

SUOMEN AKATEMIA on rahoittanut osana strategista tutkimustaan kaupungistuvaan yhteiskuntaan paneutuvaa ohjelmaa. Urmi- ja Bemine-hankkeiden tieteelliset tulokset julkaistaan aikanaan. Tällä viikolla julkistettiin Demos Helsingin ja hankkeiden yhteistyössä tekemä yleistajuinen kuvaus kaupungistumisen skenaarioista seuraavan kahden vuosikymmenen kuluessa.

Skenaariot ovat nekin eräänlaisia kärjistyksiä, mutta ne toimivat ajattelun apuvälineinä. Skenaariot eivät ennusta todennäköistä tulevaisuutta, eikä mikään niistä toteudu sellaisenaan, mutta pelkistyksinä ne kuvaavat hyvin, millaisia vaikutusketjuja päätöksillä ja ympäröivän maailman muutoksilla voi olla.

Infrastruktuuriin, kuten liikenneyhteyksiin, panostaminen on poliitikkojen vanha leipälaji, mutta se ei ole ainut muutosvoima. Maahanmuutto on toinen merkittävä tekijä, johon voi vaikuttaa. Ensi vuosikymmenen keskeisiä linjaratkaisuja on, ryhtyykö Suomi aktiivisesti houkuttelemaan työn perusteella maahan muuttavia.

Yksittäiset kaupungit puolestaan voivat vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevia ne ovat asuinympäristöinä. Onnistumisilla voidaan saada sekä uusia asukkaita muuttamaan että entisiä asukkaita pysymään paikkakunnalla. Kilpailu ei rajoitu enää Suomen sisälle vaan ylittää valtioiden rajat.

Kiinteistömarkkinat ja työelämän muutos muokkaavat kaupungistumista, mutta niihin poliitikkojen vaikutusvalta on epäsuora. Vielä vähemmän voi vaikuttaa siihen, mitä ihmiset painottavat asumisvalinnoissaan. Tiiviin kaupunkirakenteen vetovoima on tämän vuosikymmenen trendi, jota ei voi selittää hallituspohjan muutoksilla.

KAUPUNGISTUMINEN jatkuu Suomessa nopeana myös siksi, että useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi tulee takamatkalta ja ottaa muita kiinni. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että tarjolla olisi vain yksi polku ja että sen reitti etenisi tasaisesti.

Skenaariot osoittavat hyvin, että suuren yhteiskunnallisen murroksen keskellä tulee koko ajan uusia kysymyksiä ratkaistavaksi. Poliittisen järjestelmän toimivuus ja hyväksyttävyys, talouden menestys kansainvälisessä kilpailussa ja työvoiman saatavuus ovat vaativia mutta joskus kilpailevia tavoitteita. Silti ne pitäisi saavuttaa samaan aikaan.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

– Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä, ja se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa, ministeri Berner toteaa tiedotteessa.

 

Tallinnan varapormestari Andrei Novikov (vas.), Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sekä Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson (oik.). LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Anne Berner: Tallinnan-tunneli olisi

merkittävä koko Euroopalle

 

Suomen ja Viron mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on tärkeä tulevaisuuden suurhanke.

Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä pitää jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.

 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simsontapasivat Helsingissä perjantaina. Tapaamiseen osallistuivat myös Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

Ministeri Bernerin mukaan tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

– Sekä Viro että Suomi tunnetaan maailmalla digitaalisista innovaatioistaan ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja uskon, että voimme yhdessä päästä pitkälle ja vahvistaa toistemme kilpailukykyä. Maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esim. työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista, ministeri Simson korostaa.

 

Kaksoiskaupunki

Ministerien mukaan tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

– Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

Ministerit korostavat tunnelin olevan suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.

Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.

– Jotta tunneli vahvistaisi koko pääkaupunkiseudun ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä sekä globaalia saavutettavuutta, on oleellista että se tavoittaa olemassa olevan liikennejärjestelmän solmupisteitä ja yhdistää kaksi suurinta kaupunkikeskustaa, Helsingin ja Tallinnan. Vain näin voidaan varmistaa taloudellisten ja muiden hyötyjen toteutuminen, Jan Vapaavuori toteaa.

– Meillä on jo nykyisin paljon yhteisiä projekteja, joiden avulla edistämme Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupunkiajattelua. Pian on mahdollista puhua integroiduista julkisista palveluista, kuten yhteisistä liikennepalveluista. Tunneli olisi valtava askel eteenpäin. Sen myötä Talsingista voisi tulla yksi Itämeren alueen johtavista talouskeskuksista, Andrei Novikov tuumaa.

 

Rail Baltica

Ministeri Berner kertoo Suomen sitoutuvan tiiviimmin Rail Balticaan.

– Rail Baltica on tärkeä uusi reitti Suomen kuljetuksille keskeisille markkina-alueille. Suomi on siksi päättänyt valmistautua liittymään osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi, Berner toteaa

Suomi on kuitenkin asettanut mukaantulolle ehtoja. RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta.

Lisäksi kilpailutuksille tulee laatia hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet, ja yhtiön johto sekä hallinto tulee saada ammattimaiselle tasolle.

 


 

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan maailmanlaajuisen startup-yhteisön kiinnostus Helsinkiä kohtaan kasvaa jatkuvasti. – Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä menestyksessä on Slush, joka merkitsee Helsingille ja koko Suomelle paljon enemmän kuin yksittäistä startup- ja teknologiatapahtumaa. Slush tuo Helsinkiin alan ajankohtaisimmat ihmiset ja keskustelut sekä varmistaa, että Helsinki on ja pysyy kehityksen kärjessä, Vapaavuori toteaa tiedotteessa.

 

Yleisnäkymä Slush 2017 -tapahtumaan Messukeskuksessa viime vuonna. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jan Vapaavuori: Slush pitää Helsingin

kehityksen kärjessä

 

Slushin todellinen arvo on kaupungin mukaan kärkitapahtuman taloudellisia vaikutuksiakin laajempi.

 

Helsingin kaupunki kertoo olevansa ylpeä teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushista ja panostavansa yhteistyöhön jatkossa yhä vahvemmin. Slush järjestetään ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa.

Vuodesta 2008 alkaen vuosittain järjestetty Slush kuuluu kaupungin tiedotteen mukaan taloudelliselta vaikutukseltaan Helsingin kärkitapahtumiin, ja sen todellinen arvo on talouslukuja laaja-alaisempi.

*

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan maailmanlaajuisen startup-yhteisön kiinnostus Helsinkiä kohtaan kasvaa jatkuvasti.

– Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä menestyksessä on Slush, joka merkitsee Helsingille ja koko Suomelle paljon enemmän kuin yksittäistä startup- ja teknologiatapahtumaa. Slush tuo Helsinkiin alan ajankohtaisimmat ihmiset ja keskustelut sekä varmistaa, että Helsinki on ja pysyy kehityksen kärjessä, Vapaavuori toteaa tiedotteessa.

*

Helsingin kaupungintalo on mukana Slush-hengessä julkisivuvalaistuksella. Kaupunki on lisäksi kahden viimeisen vuoden aikana ollut Slushin mukana myös maailmalla, Slush Tokyossa ja Slush Singaporessa.

Kaupungin omalla Slush-osastolla esitellään VR-Helsinkiä, joka on tiedotteen mukaan 3D-mallintamalla tuotettu digitaalinen kaksoiskappale kaupungista. Yhteistyössä VR-studio Zoanin kanssa VR-Helsinki luotu tähtää kestävän matkailun palvelualustaksi, jonne on tavoitteena houkutella miljoona kävijää ensi vuoden aikana.

Helsingin seudun liikenteestä vastaava kuntayhtymä HSL puolestaan sponsoroi 10 000 Slush-vieraalle seutulipun tapahtuman ajaksi.

Lisäksi tapahtuman virallinen, kaikille avoin after work -alue Slush Founders Street kokoaa startup-väkeä iltaisin Kalevankadulle.

Viime vuonna tapahtumaan Slushiin osallistui noin 20 000 kävijää, joihin kuului 2 500 startupia, 1 500 sijoittajaa ja 600 kansainvälisen median edustajaa. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan vieraita yli 130 maasta.

Tapahtuman toteuttamiseen osallistuu noin 2 200 vapaaehtoista.

 


 

– Intressien välisen ristiriidan on voinut aistia entistä selkeämmin viime kuukausina ja vuosina. Kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan, Kuntaliiton hiljaisuus historiallisen murroksen keskellä on ollut kovin oireellista, Jan Vapaavuori sanoo. Hän toteaa Helsingin maksavan tällä hetkellä Kuntaliiton jäsenmaksua noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. – Pormestarina velvollisuuteni on miettiä ja selvittää ovatko nämä fiksusti käytettyjä rahoja.

 

Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Jan Vapaavuori: Helsinki on eriytymässä

muusta Suomesta

 

Pormestarin mukaan koko maa hyötyy elinvoimaisesta pääkaupungista.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan suomalaisen yhtenäiskulttuurin aika on murenemassa tai vähintäänkin liudentumassa. Taustalla on kaupungistumisen megatrendi, joka kärjistää alueiden ja eri kaupunkien välisiä eroja.

 

– Suomessa Helsinki eriytyy muusta maasta – hyvässä ja pahassa – pidimme siitä tai emme. Olen moneen kertaan todennut, että pääkaupungissa suhtaudutaan hyvin eri lailla vaikkapa maahanmuuttajiin, seksuaalivähemmistöihin tai vegaaniruokaan, mutta myös vaikkapa auton omistamiseen tai ulkona syömiseen kuin maassa keskimäärin, Vapaavuori kirjoittaa blogissaan.

Hän huomauttaa, että suurin osa Suomen kunnista on väkiluvultaan Helsingin vuotuista väestönkasvua pienempiä. Elinvoimaisen pääkaupungin hyödyt valuvat kuitenkin myös muualle maahan.

– Olen vakuuttunut, että koko maa hyötyy kansainvälisesti mahdollisimman kilpailukykyisestä ja elinvoimaisesta pääkaupunkiseudusta. Samoin olen vakuuttunut siitä, että Helsinki on monessa hyvin riippuvainen koko maan hyvinvoinnista.

Vapaavuori kertoo harkitsevansa vakavasti Helsingin jäsenyyttä Kuntaliitossa. Hän huomauttaa etujärjestön syntyneen 1990-luvulla Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton yhdistyessä.

– Tuolloin siihen oli varmaan siitä ajasta kumpuavat loogiset perusteet. Kuntia ja kaupunkeja koskeva lainsäädäntö läheni toisiaan ja edunvalvontaresursseja oli tarpeen tiivistää. Tällaista maailmaa ei enää kuitenkaan ole.

*

– Intressien välisen ristiriidan on voinut aistia entistä selkeämmin viime kuukausina ja vuosina. Kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan, Kuntaliiton hiljaisuus historiallisen murroksen keskellä on ollut kovin oireellista, Jan Vapaavuori sanoo.

Hän toteaa Helsingin maksavan tällä hetkellä Kuntaliiton jäsenmaksua noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Pormestarina velvollisuuteni on miettiä ja selvittää ovatko nämä fiksusti käytettyjä rahoja.

*

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori
 
 

Blogissa tällä kertaa Helsingin edunvalvonnasta ja mm. Kuntaliitosta. http://vapaavuori.net/maailman-murros-haastaa-myos-kaupungin-edunvalvonnan/ 

 
 

Maailman murros haastaa myös kaupungin edunvalvonnan - Jan Vapaavuori

Kaupungistuminen on yksi maailmaa eniten muuttavista megatrendeistä. Kaupungistumiseen linkittyy myös kysymys erilaisten alueiden entistä vahvemmasta eriytymisestä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt,...

vapaavuori.net
 


 

Pekkarinen on tunnettu aluepolitiikan puolestapuhuja. Hänen nimestään on lähtöisin politiikan termi ”pekkarointi”, jolla viitataan kotiinpäin vetämiseen päätöksenteossa. - Näkökulma: Mauri Pekkarinen edustaa hyvin kokeneena keskustan; maalaisliiton menneisyyden kultaaikoja! Suomen kehitys on kuitenkin kulkenut kohti kehittynyttä aluepolitiikkaa, jossa suuremmat keskuskaupunkialueet sekä niihin välittömästi kytketyt nopeasti kehittyvät kunnat, ovat koko Suomen kansantalouden rakenteen perusta. Suurten kaupunkikeskusten korkeasti koulutetut kansalaiset, elinkeinoelämä ja muut keskeiset toimijat, eivät ole valmiita enää rahoittamaan keskustan "aluesosialismia", joka on kaikessa alastomuudessaan keskustan suoraa puoluetukea Pekkarisen edustamalle konservatiiviselle siltarumpupolitiikalle - 2018. Keskusta ei ole vaalien jälkeen enää hallituspuolue. - KimsBlog


 

 

Mauri Pekkarinen jyrähtää: ”On palattava

aluepolitiikkaan – kasvun aikana totuus

paljastui karusti”. Samoin alaston totuus!?

 
Luotu: 
18.11.2018 12:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri Mauri Pekkarinen kertoi kysyneensä Raija-vaimoltaan lupaa lähteä eurovaaleihin. Lupa heltyi. Arkistokuva.
 
|

Eduskunnan toinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) vaatii paluuta kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Se tarkoittaa hänen mukaansa alueiden tasapuolista kohtelua niin koulutus-, liikenne-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa.

 

Keskustan Keski-Pohjanmaan piirille puhunut Pekkarinen katsoo, että vaikka Juha Sipilän (kesk) hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ”on tuottanut paljon hyvää”, ei se ”Suomen keskittymisvauhdin kiihtymistä” ole jarruttanut.

”Juuri talouden vahvan kasvun oloissa paljastuu karusti se totuus, että Suomi on likipitäen lopettanut tasapainoisen aluekehityksen rahoituksen”, Pekkarinen jyrähtää ja vaatii myös nykyistä hallitusta tekemään suunnanmuutoksen. 

 

Euroopan parlamenttiin ensi keväällä pyrkivä Pekkarinen nostaa esiin, että EU:n koheesiopolitiikka antaa ”mitättömän vähän” resursseja Suomen alue-erojen kaventamiseksi. Samalla julkisia tutkimus- ja kehitysvaroja suunnataan suurimpiin yliopistokaupunkeihin Pekkarisen mukaan verrattomasti enemmän kuin Suomen ja EU:n rahoittamia aluetukia.

”Vielä tätäkin suurempi merkitys keskittymiseen on sillä, että kokonaisvaltaisen aluekehittämisen ideaalista on luovuttu. Siis siitä, että edes kutakuinkin kaikilla valtionhallinnon osa-alueilla olisi oman perustehtävänsä ohessa myös velvoite huolehtia tasapainoisesta aluekehityksestä”, Pekkarinen toteaa.

”Suomen kehityksen ja menestyksen keskeiset luonnonvarat ovat eri puolilla maata, ei vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Siksi hallitusten, nykyisen ja tulevien, on palattava kokonaisvaltaiseen, holistiseen, aluepolitiikkaan ja alueiden kehittämiseen”, hän jatkaa.

*

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki muistuttaa yleiskaavassa olevan sinänsä paljon potentiaalia ja mainitsee esimerkkeinä Laajasalontien bulevardin, Hakaniemenrannan muutokset, Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit ja olemassa olevien kaupunginosien tiivistämisen. Myös kaupunkikeskustojen liikenteen solmukohtien tiivistäminen muun muassa Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Oulunkylässä ja Malmin lentokentän alueella ovat Sinnemäen mukaan potentiaalisia kasvukohteita.


 

 

Sinnemäki: Helsingin tilannekuva päivitettävä

uudelleen – kaupunkibulevardeja ei kuopata

vielä

 

Apulaispormestarin mukaan yleiskaavasuunnitelmia pohditaan uudelleen ja hiotaan entistä paremmiksi.

 

Yleiskaava
Hämeenlinnanväylästä suunnitellan
 kaupunkibulevardia.
Hämeenlinnanväylästä ei tule kaupunkibulevardia ainakaan vielä.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Helsinkiin kaavailtuja kaupunkibulevardeja ei tulla näkemään merkittävimpien sisääntuloväylien alueilla.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan keskeistä on kuitenkin se, että Helsinki pystyy joka tapauksessa lähivuosina kasvamaan ja suunnittelemaan kasvua.

KHO:n päätöksen mukaan Malmin lentokentän alueen osoittaminen yleiskaavassa asuinkäyttöön on täysin perusteltua. Sinnemäen mukaan Malmin lentokenttäalueen suunnittelu nousee nyt keskeisempään rooliin kuin aiemmin.

 

– Nyt kun meillä ei ole käytössä näitä tiettyjen sisääntuloväylien potentiaalia, niin tietenkin Malmin rooli on suurempi kuin olisi muutoin ollut. Merkittävää on myös se, että pystytään suunnittelemaan kaupungin raideverkostoa, esimerkiksi Viikin-Malmin -rataa, ja sen varteen täydennysrakentamista, Sinnemäki sanoo.

 

Vihdintien, Tuusulanväylän ja Laajasalontien osalta bulevardisuunnittelu voi jatkua suunnitellusti. Sen sijaan Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Länsiväylän ja Turunväylän suunnitelmat KHO tyrmäsi, mutta Sinnemäki valaa uskoa tulevaisuuteen.

– Ei tämä päätös sitä tietenkään sanonut, etteivätkö bulevardit olisi tulevaisuudessa mahdollisia. Mutta se, millä tavalla se nyt oli suunniteltu ja perusteltu, ei riittänyt oikeudelle eikä myöskään valtion liikenneviranomaisille.

 

Liikennejärjestelmä muuttuu kaupungin kasvaessa

Apulaispormestari Sinnemäki uskoo, että Helsingin kaupungin on nyt syytä vetää henkeä ja päivittää tilannekuva vastaamaan nykypäivää. Kaupungin väkiluku on ehtinyt kasvaa yli 50 000 asukkaan verran siitä, kun nyt käsiteltyä yleiskaavaa ryhdyttiin suunnittelemaan.

– Keskustelu liikenteestä ja hahmotuserot siitä, millä tavalla kaupungin kasvu, maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät yhteen, sehän on tässä ollut ikään kuin hiertävä kivi kengässä. Se on ollut se syy, miksi valtion liikenneviranomaiset valittivat meidän kaavasta, Sinnemäki sanoo.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa täytyy löytää sellaisia ratkaisuja, missä kaupunki voi kasvaa siten, että myös liikennejärjestelmä muuttuu. Sinnemäki kaipaa lisää dialogia valtion viranomaisten kanssa ja toteaa, että nyt pitää aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Kasvavan kaupungin tiivistyminen ja toimivan liikennejärjestelmän rakentaminen tulisi sovittaa yhteen.

Helsingin yleiskaava maankäytön ja liikennekaavan muutoksen osalta oli joidenkin tahojen mielestä liian radikaali, jolloin asioihin ei tässä vaiheessa löytynyt yhteistä ymmärrystä, Sinnemäki toteaa.

 

Helsingissä paljon potentiaalisia kasvukohteita *

Hän muistuttaa yleiskaavassa olevan sinänsä paljon potentiaalia ja mainitsee esimerkkeinä Laajasalontien bulevardin, Hakaniemenrannan muutokset, Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit ja olemassa olevien kaupunginosien tiivistämisen.

Myös kaupunkikeskustojen liikenteen solmukohtien tiivistäminen muun muassa Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Oulunkylässä ja Malmin lentokentän alueella ovat Sinnemäen mukaan potentiaalisia kasvukohteita. *

Hän uskoo, että yleiskaavan päivittämiseen palataan tavalla tai toisella 2020-luvun alkuvuosina, mikäli kaupungilla halutaan olevan kestävä näkymä pidemmälle tulevaan.

– Mutta mitään kiirettä sen suhteen ei ole. Ja on tärkeää, että tässä huolella ja monipuolisesti analysoidaan myös vielä tämä oikeuden ratkaisu, Sinnemäki sanoo.

*

Lue myös:

Korkein hallinto-oikeus armottomana Helsingin suunnitelmille: Kiistellyille kaupunkibulevardeille tyrmäys, mutta Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asuntoja varten

Suunnitelmat Vartiosaaren rakentamisesta jäihin – "Osoittaa sen, että kaupunkisuunnittelun pitää huomioida tarkemmin viheralueiden ja luonnon merkitys"

 


 

Mikäli Raide-Jokeria ei onnistuta kehitysvaiheessa suunnittelemaan niin, että aiemmin hyväksytyssä 275 miljoonan euron budjetissa pysytään, siirtyy kustannusarvio uudelleen Helsingin ja Espoon valtuustojen käsiteltäväksi. Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat suunnitteluorganisaatiot Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja VR Track Oy sekä urakoitsijat YIT Rakennus Oy ja VR Track Oy.

 

Pikaraitiovaunun mallikappale. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Raide-Jokerin hintalappu nyt 367 miljoonaa

 

Lopullinen kustannusarvio selviää ensi vuoden tammikuussa.

Raide-Jokeri tuoreen kustannusarvion mukaan radan kokonaiskustannukset ovat 367 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, kertoo Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL.

 

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat on yhdistetty yhdeksi organisaatioksi.

 

HKL:n mukaan allianssin kehitysvaiheen tärkeimpiä tehtäviä on saavuttaa kaikkien osapuolten kesken yhteisymmärrys hankkeen toteuttamisen kustannuksista. Kustannuslaskentaprosessiin kuuluu se, että suunnittelun tarkentuessa kustannusarvion riskivarauksia voidaan jatkuvasti pienentää ja näin saada kustannusarviota tarkemmaksi.

Nyt valmistuneen arvion mukaan radan kokonaiskustannukset ovat 367 miljoonaa euroa. Kustannusarvio muodostuu allianssin tavoitekustannusarviosta (348 miljoonaa euroa) ja allianssin tavoitekustannuksen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista, joiden suuruudeksi on arvioitu 19 miljoonaa euroa.

Edellinen, kesäkuussa julkaistu arvio allianssin tavoitekustannuksesta oli 355 miljoonaa euroa. Uusi kustannusarvio on laskettu aiempaa tarkemmilla tiedoilla. Kustannusarviot esitetään vuoden 2015 hintatasossa.

 

Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa. Allianssissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty, miksi tämänhetkinen kustannusarvio eroaa vuoden 2016 hankesuunnitelmassa lasketusta.

HKL:n mukaan suurimpia muutoksia on tapahtunut työnaikaisissa rakenteissa ja järjestelyissä, johtosiirtojen määrässä sekä hajavirtaeristyksen tarpeessa. Lisäksi käytetyt yksikköhinnat ovat tarkentuneet muun muassa katurakenteiden, radan sähköistyksen ja tukimuurien osalta.

– Toisaalta kustannuslaskennassa on saatu myös säästöjä hankesuunnitelmaan nähden esimerkiksi pohjanvahvistustapoja ja ratalinjaa optimoimalla. Työ kustannusarvion alentamiseksi jatkuu edelleen, HKL sanoo.

Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon suunnittelu ja kustannusarvion laskeminen etenevät samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tämänhetkinen kokonaiskustannusarvio varikon toteuttamiseksi on 64 miljoonaa euroa. Myös varikon kustannusarviota pyritään edelleen alentamaan. Varikon hankepäätöstä käsitellään Helsingin valtuustossa ensimmäistä kertaa ensi keväänä.

Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistuu ensi tammikuun lopussa. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019.

HKL:n mukaan kustannusarviossa pysyminen on osa allianssin kannustinjärjestelmää, mikä ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos kustannusarvio pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli kustannusarvio ylitetään, palveluntuottajat kustantavat omalta osaltaan osan ylityksestä. Näin kaikki riski ei jää tilaajalle.

 


 

Bernelius pitää Jakomäen ja Lauttasaaren välistä eroa kuitenkin jo niin suurena, ettei niin kutsuttuja aluevaikutuksia voida sulkea pois. Aluevaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että lapsen asuinalue ja sen sosiaaliset piirit itsessään rohkaisevat tai ehkäisevät jatkokoulutukseen hakeutumista.


 
Kaupunki
 
 

Yksi kuva näyttää, miten valtava kuilu

Helsingin alueiden välille on revennyt 

”Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut”,

sanoo kaupunki­maantieteilijä

 

Jakomäkeläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista neljä kymmenestä oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa lähes yhdeksän kymmenestä.

 
JAKOMÄKELÄISISTÄ peruskoulun päättäneistä nuorista 39 prosenttia oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa sama luku oli 86.


”On se pysäyttävää, jos Jakomäessä neljä kymmenestä menee lukioon kun Lauttasaaressa se on melkein yhdeksän kymmenestä”, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
 
 

Kuvahaun tulos haulle Venla Bernelius (KUVA: RIIKKA HURRI)


 
Bernelius julkaisi aihetta käsittelevän kuvan maanantaina Facebookissa. Tilastotiedot ovat tuoreesta vuoden 2018 Nuorten hyvinvointi­kertomuksesta.


Tilastoissa on nähtävissä selvä kaava. Kantakaupungin ja eteläisemmän Helsingin alueella lukioonmenoprosentit ovat yleisesti ottaen huomattavasti itäisiä- ja pohjoisia lähiöitä suurempia.
 

KOULUTUKSEN periytyvyydestä on jo pitkään ollut selkeää tutkimusnäyttöä. Siis: mitä alhaisempi vanhempien koulutusaste on, sitä epätodennäköisemmin heidän lapsensa kouluttautuu korkealle.
 
*

Bernelius pitää Jakomäen ja Lauttasaaren välistä eroa kuitenkin jo niin suurena, ettei niin kutsuttuja aluevaikutuksia voida sulkea pois. Aluevaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että lapsen asuinalue ja sen sosiaaliset piirit itsessään rohkaisevat tai ehkäisevät jatkokoulutukseen hakeutumista.
 
*

Positiivisista koulutusvaikutuksista on hänen mukaansa olemassa myös suomalaista tutkimusnäyttöä noin vuosikymmenen takaa.

”Kiinnostava kysymys on, että onko ilmiö vahvistunut ja jos on, niin millä tavalla.”

BERNELIUS sanoo, että jo lukiokoulutuksen jakautumista kuvaavaa karttaa katsomalla voidaan todeta, ettei uskolla kaikkien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ole Suomessa katetta.

”Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut ja koulutustason nousu pysähtynyt. Se on huolestuttavaa.”
 

Hän korostaa, että kyse ei ole Jakomäen kokoisesta ongelmasta vaan koko Suomen ongelmasta.

”Tällä hetkellä kolmannes koululaisista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Isojen kaupunkien sosiaalinen dynamiikka on jo kansallinen kysymys. Puhutaan valtavasta ilmiöstä.”

MUTTA mitä sitten voidaan tehdä?

Keinoja on monia.

Yksi niistä on niin kutsuttu pd-raha. Helsinki jakaa sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien alueiden kouluille niin kutsuttua positiivisen erityiskohtelun rahaa, joiden avulla koulujen oppilaille pystytään takaamaan erityistä tukea.

Käytännöstä on saatu hyviä tuloksia. Positiivisella erityiskohtelulla pystytään vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin lasten taitotaso riittää peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen.

Sekään ei kuitenkaan itsenään riitä, koska kouluttautumisessa on paljolti kyse myös asenteista.

”Mihin oppilaita neuvotaan?” Bernelius kysyy.

Kansainvälisten kokemusten pohjalta pelkona on, että heikompiin opintosuorituksiin tottuneessa koulussa oppilaita aletaan automaattisesti ohjata alemmille koulutustasoille. Sosioekonomisesti paremmin menestyvillä alueilla taas lukioon meneminen on ”maan tapa”.

”Lauttasaarelainen hyvinkoulutettu väestö uusintaa itsensä koulutusjärjestelmässä.”

MYÖS lukioiden sijoittumiselle on väliä. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että lähellä olevat oppilaitokset imevät tyypillisesti oppilaita puoleensa. Erityisen suuri merkitys koulun läheisyydellä on niille, joilla ei ole selvää suunnitelmaa jatkokoulutuksesta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tällaisia lapsia on usein sellaisissa perheissä, joiden vanhemmatkaan eivät ole korkeasti koulutettuja.

Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia, joten yksinkertaistavia johtopäätöksiä pitäisi varoa. Silti on pantava merkille, että Jakomäessä lukiota ei ole, Lauttasaaressa on.

HELSINGIN poliitikot päättivät tällä viikolla loppuneiden budjettineuvotteluiden yhteydessä panostaa siihen, että toisen asteen oppilaitosten oppimateriaalit saataisiin maksuttomiksi.

Päätöstä valmisteltaessa julkiseen keskusteluun nousi pelkoja siitä, että ilmaiset koulukirjat houkuttelisivat Helsingin lukioihin nykyistäkin enemmän ulkopaikkakuntalaisia. Silloin paikallisten nuorten lukioon pääsy vaikeutuisi entisestään.

Bernelius sanoo tuntevansa keskustelun, mutta pitävänsä päätöstä silti hyvänä asiana. Etenkin, jos muut kunnat seuraavat perässä.

”Lähtökohtaisesti se on hyvä. Ei ole ainakaan kustannustekijää, joka voisi johtaa pohdintaan siitä, onko koulutukseen varaa.”
 

Ideakartoituksen ja selvitysten perusteella laaditaan nyt ratkaisumalleja, jotka esitellään kaupunkilaisille loppuvuodesta. Vaihtoehtoiset yleissuunnitelmaluonnokset tuodaan poliittiseen päätöksentekoon ensi keväänä. Keväällä 2020 poliittiseen päätöksentekoon tuodaan yleissuunnittelun tulokset ja hankkeen edellytysten arviointi ja tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Hankkeen mahdollinen toteutus organisoidaan myöhemmin erikseen.

 

Jalankulkijoita Aleksanterinkadulla Helsingissä marraskuussa 2014. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Helsingin kävelykeskusta ja kokoojakatu

alkavat hahmottua

 

Ideakartoituksen ja selvitysten perusteella laaditaan nyt ratkaisumalleja, jotka esitellään kaupunkilaisille loppuvuodesta.

Helsingin kaupunki sai alkusyksystä kahdeksalta suunnittelutoimistolta ideoita kävelykeskustasta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideat on nyt analysoitu.

 

– Suunnittelutoimistojen ehdotukset olivat laajuudeltaan, tarkkuudeltaan ja sisällöltään keskenään erilaisia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ideoiden innovatiivisuuteen, Helsingin kaupunkistrategian huomioimiseen, kaupunkitilalliseen laatuun, ratkaisun toimivuuteen sekä ideoiden toteutettavuuteen, kertoo tiedotteessa projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta.

Ideaehdotuksensa jättivät FCG, Pöyry Finland, Sitowise/YIT, WSP, Destia, Finnmap Infra, Ramboll Finland ja Traficon.

– Ehdotuksista nousi esille jatkotyöstettäväksi kävelykeskustan laajentaminen uusien kävelykatujen tai kävely-yhteyksien muodossa sekä erilaisia kävelykatutyyppien kuvauksia. Maanalaiselle kokoojakadulle ehdotettiin uusia katuyhteyksiä ja liittymäratkaisuja sekä uusi linjausehdotus, joita kaikkia on tarkoitus selvittää tarkemmin jatkossa, Baarman toteaa.

Näkemyksiä kävelykeskustasta ja maanalaisesta kokoojakadusta on kerätty kuluneen kevään ja kesän aikana yrittäjiltä ja kaupunkilaisilta. Näistä löytyvät yhteenvedot osoitteesta hel.fi/kävelykeskusta.

Parhaillaan tutkitaan useissa mielipiteissä kannatettuja ehdotuksia esimerkiksi kävelykeskustan rakenteesta ja kävely-yhteyksistä sekä sitä, miten pohjoisen suunnasta tultaisiin maanalaiselle kokoojakadulle.

 


 

Sujuva raideliikenne on kaupungistuvassa yhteiskunnassa välttämättömyys. Eri puolilla maata myös toivotaan sujuvampia raideyhteyksiä pääkaupunkiin oman elinvoiman turvaamiseksi. Helsingin päässä raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Pisararata on enemmän kuin liikennehanke

 

Raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.

 
HELSINGIN keskustan alittava Pisararata saattaa palata politiikan agendalle seuraavien eduskunta­vaalien myötä. Ainakin mielipide­kyselyjen ykkönen Sdp suunnittelee jo sen ottamista vaaliohjelmaansa (HS 25.10.).

Vaikka Pisararata kaatui edellisen kerran Alexander Stubbin (kok) johtaman hallituksen loppumetreillä vallinneeseen poliittiseen kaaokseen, sen merkitys raideliikenteen kehittämisen kannalta ei ole vähentynyt.


Pisararata olisi pisaran muotoinen rautatietunneli, jonka tarkoitus olisi vähentää Helsingin päärautatieaseman ruuhkia. Lähijunaliikenne kulkisi Pasilasta Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Tämä helpottaisi myös nopeamman raideyhteyden rakentamista lentokentälle, Turkuun ja Tampereelle.
 

Pisararata on ymmärrettävästi juuri Sdp:lle tärkeä asia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne koki karvaan tappion vuonna 2015, kun hän tuolloin valtio­varainministerinä ajoi hanketta, mutta kokoomus veti loppumetreillä hankkeelta tukensa pois. Kokoomus ei pitänyt järkevänä noin miljardin euron hankkeen rahoittamista lisäbudjetista ja sen sysäämistä seuraavan hallituksen harteille.


Samalla valtio petti pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehdyn sopimuksen liikenneinvestointien ja asuntorakentamisen vauhdittamisesta yhdessä.

LIIKENNEVIRASTON teettämä kustannus-hyötylaskelma osoitti, että Pisararadan merkitys matka-aikoihin olisi pieni.

Helsingin seudun liikenne HSL teetti kuitenkin oman laskelmansa, jossa huomioitiin Pisararadan laajemmat vaiku­tukset. Investoinnilla olisi suuri merkitys työllisyyden, maankäytön ja asunto­rakentamisen kannalta.

Myönteiset vaikutukset heijastuisivat koko maahan.
 
*

Sujuva raideliikenne on kaupungistuvassa yhteiskunnassa välttämättömyys. Eri puolilla maata myös toivotaan sujuvampia raideyhteyksiä pääkaupunkiin oman elinvoiman turvaamiseksi. Helsingin päässä raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

 


 

Soininvaaran mukaan asuntotuotantoa on kiihdytettävä hyvillä paikoilla, jos se hiipuu laidoilla. − Joku voi ajatella, että asuntotuotannon pitääkin alentua hinta- ja vuokratason suojelemiseksi. Minusta kalliissa asumisessa ei ole mitään suojelemista. Asumisen kalleus tulee kalliiksi myös Helsingin kaupungille toimeentulotukimenoina ja paineena nostaa palkkoja. Soininvaaran antaa ”varoituksen sanan niille, jotka haalivat pieniä yksiöitä sijoitusasunnoiksi”. − Niiden korkea vuokrataso johtuu toimeentulotukilain järjettömyyksistä. Lakia voidaan myös muuttaa.

 

Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Osmo Soininvaara: Länsimetron ympärille

rakennettu suuri virhe

 

Entisen ministerin mukaan Espoo on rakentanut metron ympärille ’epäkaupungin’.

 

Tornitalohanke Järvenpäässä peruuntui Lujatalon päätöksellä, koska arvio asuntojen myyntihinnoista oli laskenut. Vihreiden pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaaran mukaan ”tämä menee aivan oppikirjan mukaan”.

− Kun Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa, asuntojen hinnat kaupunkiseudun laidoilla kääntyvät laskuun. Kehyskunnissa ovat laskeneet jo jonkin aikaa, Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

 

Hänen mukaansa sijainnista ollaan siis valmiit maksamaan yhä vain enemmän. Järvenpään keskusta on hänen mielestään kaupunkimaisena ympäristönä kuitenkin paljon onnistuneempi kuin Itäkeskus, Malmi, Leppävaara tai Matinkylä.

− Kun kauppa ja kapakat keskitetään kauppakeskukseen, ympäröivä asuinalue surkastuu tylsäksi ihmisvarastoksi. Pelkään, että Espoo on tehnyt emämunauksen metrokaavoituksessaan. En tarkoita metroa vaan sitä epäkaupunkia, jota on rakennettu metroasemien ympärille. Urbaania ympäristöä ei saada rakentamalla lähiö tiiviisti. Niin saadaan vain entistä ankeampi lähiö, Soininvaara sanoo.

− Saattaa olla, että näillä alueilla tulotaso tulee tuottamaan pettymyksen hyviin veronmaksajiin tottuneille Espoon päättäjille, hän lisää.

 


 

”Surullisin piirre politiikassa on, että se nähdään pelinä ja taktikointina, jolloin itse asiat ja niiden hoitaminen unohtuu.” Jan Vapaavuoren Helsinki kiinnostaa sekä turisteja että omien alojensa ammattilaisia. Kaupungin vetovoimaa hyödynnetään tälläkin alueella. Kaupunginkansliaan on hiljattain valittu viestintäjohtaja – virkaa ei aikaisemmin ollut. Uusi viestintäjohtaja on Liisa Kivelä, joka aikaisemmin työskenteli Koneen viestintäjohtajana. Elokuussa aloitti myös digijohtaja Mikko Rusama, joka rekrytoitiin Ylen verkkokehityksen päällikön tehtävästä. Helsinki on palkannut myös yhteysjohtajia Milttonista ja Sitrasta.

 

Valtakunnan
 haastaja. Jan Vapaavuori osallistuu mielellään valtakunnalliseen keskusteluun. Kaupungistumisen merkitys kasvaa globaalisti ja se antaa lisää valtaa Helsingin pormestarille Suomessa.

Valtakunnan haastaja. Jan Vapaavuori osallistuu mielellään valtakunnalliseen keskusteluun. Kaupungistumisen merkitys kasvaa globaalisti ja se antaa lisää valtaa Helsingin pormestarille Suomessa.

 
 

Toiminnan mies ottaa kantaa:

kaupungistuminen lisää Jan Vapaavuoren

valtaa koko Suomessa

 

 
 
 

Jan Vapaavuori hallitsee Helsinkiä pormestarina, mutta puoli valtakuntaa saattaa olla hänelle liian vähän.

 

Jan Vapaavuori puhuu juuri oikein. Vakavaa naamaa ja hyvin artikuloitua puhetta leikkaavat muutamat strategisesti laukaistut vitsit. On Flow Festival-viikonlopun perjantai, ja Helsingin kulttuurin ja politiikan vaikuttajille sen avaavat Vapaavuoren ”Flow-etkot”.

Paikalla on kaupungin johtoa poliittiselta ja virkamiespuolelta ja tietysti Helsingin kulttuurivaikuttamisen pieni, mutta kova ydin. Levyjä soittaa kaupungin epävirallinen DJ Aleksi Pahkala, tarjolla on Helsingin uusia kulinaristisia herkkuja. Piha vilisee apulaispormestareita, kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja. Puhujia riittää aina, mutta pormestarin kutsuvierasjoukkoa yhdistää ehkä se, että he ovat uuden Helsingin tekijöitä.

Tilaisuus on aivan Vapaavuoren näköinen. Barack Obama sai presidenttiaikoinaan meemin, jossa hän katselee asioita. Jos pormestari Vapaavuoresta tehtaisiin meemi, se olisi ehkä ”Jan Vapaavuori avaa asioita”.

Avattavaa riittää: Flow Festivalin lisäksi niitä ovat esimerkiksi Helsinki Pride tai torikortteleihin auennut yhteistyötila Sofia Future Farm. Jan Vapaavuoresta kirjoitetuissa jutuissa kommentoidaan yleensä hänen aikatauluaan. Helsingin pormestarin pitäisi olla yleensä kolmessa paikassa samaan aikaan. Hänen pitäisi ehtiä haastamaan pääministeriä ja sote-keskustelua, isännöidä kansainvälisiä vieraita ja matkustaa Kiinaan markkinoimaan Helsinkiä.

Jotenkin Jan Vapaavuori onnistuu kaikessa suhteellisen hyvin, vaikka kuvailee itse aikatauluaan ”pysyväksi totaaliseksi katastrofiksi, jonka kanssa oppii elämään”.

Vapaavuori on ollut Helsingin pormestarina reilun vuoden. Kauppatorille avautuvassa työhuoneessa juttelee rauhallisen oloinen johtaja.

”Ei ole ollut mitään isompaa hässäkkää. Olemme saaneet eteenpäin suurempia ja pienempiä muutoksia isossa organisaatiossa”, Vapaavuori toteaa.

Helsingin kaupungin johdossa on tapahtunut suuria muutoksia. Ennen Vapaavuoren valintaa kaupungin johtamismalli laitettiin uusiksi. Toimialamalliin siirtyminen ja uusi organisaatio ovat antaneet Vapaavuoren aloittaa alusta. 31 virastosta siirryttiin neljälle toimialalle, mutta yksi suurista muutoksista on Jan Vapaavuori itse. Ministerinä Vapaavuori tottui siihen, että kun asioita on paljon, pitää valita ne, jotka tehdään. Ja ne myös tehdään. Hän on tuonut kaupunkiin rytminvaihdoksen.

”Totta kai, kun maan ylivoimaisesti suurin työnantaja organisoituu isolla tavalla uudelleen, siinä on erilaista kitkaa ja kipuilua. Ja on varmaan pitkään”, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuoren johtamistyylistä annetaan kahdenlaista todistusta. Joillekin hän on valtiomies, joka saa paljon aikaan. Toisille hän on jyrä, joka ei käytä paljon aikaa ihmisten tunteiden pohdiskeluun, jos asioita ei tapahdu. Hämmästyttävää on, että molemmissa leireissä hänen aikaansaannoksiaan kehutaan.

”Minulle toimintakulttuuri on tärkeämpää kuin strategia. Kuten amerikkalaiset sanovat, kulttuuri syö strategian aamiaiseksi. Haluan kehittää Helsinkiä vähän ketterämmäksi, modernimmaksi, digitaalisemmaksi ja palveluhenkisemmäksi”, Vapaavuori sanoo.

Jan Vapaavuori kuvailee johtamisfilosofiaansa jatkuvana liikkeenä. Kun koko ajan tuodaan uusia ideoita ja ajatuksia esiin, liike pysyy vahvana.

”Koen, että koko ajan pitää tapahtua ja paljon. On parempi, että silloin tällöin tehdään joku asia vähän väärinkin kuin että vain loputtomasti varmistellaan. Maailma muuttuu valtavan nopeasti, ja muutoksessa säilyvät vain ne, jotka muuttuvat myös.”

Pormestarin työ on erittäin operatiivista, ja kaupungin johtaminen on yrityksen johtamisen ja ministerin tehtävien välissä, Vapaavuori kuvailee. Suuria trendejä ja niiden vaikutuksia omaan organisaatioon pitää ymmärtää. Vapaavuori selittää pitkään ja innostuneesti siitä, että kaupungintalon aulan sisusta uusitaan.

”Johtajan on liikuttava sulavasti näillä molemmilla kentillä koko ajan.”

Jokainen poliitikko suunnittelee aina seuraavaa liikettä, mutta Jan Vapaavuori tuntuu tekevän sen vaivattomasti ja sotkematta meneillään olevia asioita.

Kaupungistumisen globaali trendi antaa lisää valtaa Vapaavuoren kaltaisille tekijöille. Hän osaa käyttää huomion hyväkseen.

Esimerkkinä toimii Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä. Tapaamista virallisesti isännöi presidentti Sauli Niinistö, mutta Vapaavuori tietysti kiersi suomalaisen ja kansainvälisen median haastatteluissa kertomassa Helsingin erityislaatuisuudesta.

Helsingissä Vapaavuori on profiloitunut valtakunnalliseksi keskustelijaksi, joka haastaa valtiovaltaa kaupunkinäkökulmasta. Hän toppuuttelee kohuja.

”Keskustelua kaupunkien roolin kasvusta on maailmalla käyty jo vuosia. Esimerkiksi USA:ssa se on ollut itsestään selvä trendi pitkään. Jostain syystä Suomessa keskustelua siitä, miten kaupungistumi­sesta saataisiin parhaat puolet irti ja miten sen haittoja voidaan minimoida, ei ole käyty. Edelleen osa kiistää koko trendin olemassaolon. Täällä on jopa ajattelua, että kaupungistuminen ei ole suotavaa ja sitä vastaan pitäisi pystyä taistelemaan”, Vapaavuori sanoo.

Toiminnan mies. Jan Vapaavuori uskoo, että hyvä johtaja johtaa edestä ja keskeltä. Hänelle toimintakulttuuri on tärkeämpää kuin strategia. KUVA: ANTTI MANNERMAA
 
 

Jan Vapaavuori, 53

Kuka: Helsingin pormestari vuodesta 2017. Kausi jatkuu vuoteen 2021 asti.

Syntynyt: Helsingissä vuonna 1965

Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1989

Ura: Kokoomuksen kansan­edustaja 2003–2015, ­asuntoministeri 2007–2011, elinkeinoministeri 2012–2015, Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2015–2017

Perhe: Vaimo Outi Vapaavuori

Harrastukset: ­Lukeminen, pihatyöt, golf, tennis ja kuntosali

*

Ajatus taistelusta kaupunkien – ja erityisesti Helsingin – vallan lisääntymistä vastaan avaa keskustelun siitä, että valtiovalta on laiminlyönyt kaupungistumisen kehityksen merkitystä.

”Osaksi se on myös kaupunkien omaa vikaa ja jopa meidän tutkijayhteisömme vikaa, että kaupungistumiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty puutteellisesti.”

 

Kun Jan Vapaavuori näkee tilaisuuden, hän tarttuu siihen. Esimerkiksi sote-keskustelussa hän on ollut aktiivinen hallituksen kriitikko eikä hän ole pelännyt näyttää vahvaa kaupungistumisen agendaansa.

”Olen tietysti pyrkinyt laajemminkin herättämään keskustelua siitä, että kaupungistuminen tapahtuu, halusimme tai emme. Kaupungit ovat paikkoja, joissa ihmiset enemmän ja enemmän hakevat hyvän elämän edellytyksiä.”

 

Vapaavuori osallistuu sote-keskusteluun aktiivisesti. Hän ampuu blogitekstejä, twiittejä ja tv-lausuntoja. Mutta kyse ei ole vastustamisesta vastustamisen vuoksi. Kyse on kaupungistumisen merkityksen korostamisesta.

”Olen erittäin tyytyväinen, että vahva osallistumiseni sote-keskusteluun on ymmärretty niin, että kyse on paljon muustakin kuin sotesta.

 

Helsinki vastaan muu Suomi -taisteluun Vapaavuori ei voi liian voimakkaasti lähteä. Se ei olisi tulevaisuuden urasuunnitelmien kannalta järkevää. Asiat riitelevät, eivät maantieteelliset alueet. Vapaavuori sanoo kuuluvansa siihen ”helsinkiläiseen keski-ikäiseen keskiluokkaan, joka viettää aikaa ­landella aina, kun siihen on mahdollisuus”.

”Olen yrittänyt olla siinä tarkka ja luulen onnistuneeni. En ole missään vaiheessa mollannut maaseutua. Multa ei löydy sellaista sitaattia. Ikävä kyllä yhteiskunnassa on aina tahoja, jotka saavat voimaa ja virtaa vastakkainasettelun kautta”, Vapaavuori tarkentaa.

Vapaavuori on asiassa hyvin selkeä. Kasvu tapahtuu kaupungeissa, joten on luonnollista, että niiden merkitys korostuu. Hän toteaa, että kaupungistuminen ei ole mielipidekysymys, se on fakta.

 

”Kaupungistuminen johtaa siihen, että Helsinki eriytyy muusta maasta myös arvojen ja elämäntapojen näkökulmasta. Helsingissä suhtaudutaan maahanmuuttoon, seksuaalivähemmistöihin tai vegaaniruokaan ihan eri lailla kuin maaseudulla. Arvoissa ja elämäntavoissa tapahtuva eriytyminen on hyvin uutta Suomessa”, hän pohtii.

Jan Vapaavuoren voi nähdä miehenä, joka rakastaa vastakkainasettelua. Enemmänkin hän on mies, joka ei peräänny tais­telusta. Ne ovat kaksi eri asiaa. Pormestari itse sanoo, että nyky-yhteiskunnassa suurimmat keskusteluteemat jakavat ihmisiä.

”Minuun on yritetty lyödä sellainen leima, että lietsoisin vastakkainasettelua, vaikka itse asiassa ne, jotka leiman lyövät, tekevät sitä paljon enemmän kuin minä. Kaikkein viekkainta vastakkainasettelua on väittää, että joku toinen harrastaa vastakkainasettelua”, hän toteaa.

 

Vapaavuoren mukaan yhä useammin puhutaan siitä, että nuorempi sukupolvi on kiinnostunut yrityksen arvoista ja haluaa tehdä työtä, jolla on merkitystä.

”Ei merkityksellisen työn haluaminen ole vain millenniaalien tai nuoren sukupolven juttu. Yhä useampi haluaa tehdä työtä, jolla kokee olevan laajempaa merkitystä”, Vapaavuori sanoo.

Helsinki esittäytyy työnantajana, jolla on laajempaa merkitystä, pormestari uskoo.

 

”Toinen asia on se, että Helsinki on onnistunut muuttumaan juuri sellaiseksi työpaikaksi. Tämä liittyy mielestäni siihen, että kaupunkien merkitys kasvaa globaalistikin. Kaupungit ovat aivan eri lailla arkisia toimijoita kuin valtiovalta, ja kaupungeilla on suora kontakti kansalaisiin”, Vapaavuori pohtii.

Politiikkaan kuuluvat yllätykset, mutta on hämmästyttävää, miten Vapaavuori on kääntänyt uransa uuteen nousuun. Vuoden 2015 tappio kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Alexander Stubbille on kääntynyt siihen, että Stubb on Vapaavuoren seuraaja Luxemburgissa Euroopan investointipankin varapääjohtajana ja Petteri Orpo puolueen puheenjohtaja.

 

”Jokainen kokemus, joka ihmisellä on, opettaa. EU-organisaatiossa työskentely opetti esimerkiksi sen, että Suomessa on aika vähän byrokratiaa”, Vapaavuori sanoo.

Paljon on kirjoitettu siitä, että Vapaavuori jätti huippupalkan tullakseen johtamaan Helsinkiä. Kokoomusta ei voi johtaa Helsingistä, sanotaan. Hämmentävää, mutta näköjään voi. Vuonna 2015 Vapaavuori jäi askeleen jälkeen, nyt hän on askeleen edellä. Kilpailu tosin on eri ja vielä aika kaukana tulevaisuudessa.

Vapaavuori vaikuttaa tyytyväiseltä. Pormestari tekee uudistuksia, availee festareita ja keskustelua, mutta myös auraa suomalaista liiketoimintaa ulkomaille. Vapaavuori on aktiivinen Helsingin markkinoija esimerkiksi Aasiassa. Kysyttäessä tulevaisuudesta Vapaavuori nojaa taaksepäin ja hymyilee.

 

”Helsinki on kymmenen vuoden päästä kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi ja kiehtovampi Euroopan keskus, joka kilpailee tasapäin Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa.”

Missä Jan Vapaavuori on kymmenen vuoden päästä?

”Ei hajuakaan. Meillä on liian paljon ihmisiä, jotka elävät menneessä, ja liian paljon niitä, jotka elävät tulevaisuudessa. Jos hoitaa kulloisenkin työtehtävän mahdollisimman hyvin ja nauttii elämästä, niin maksimoi omat mahdollisuutensa päästä jatkossakin johonkin jännittävään hommaan.”

 


 

Erot asuntojen hintakehityksessä ovat esimerkki kaupungistumisen vaikutuksista. Niitä suurempi ja kenties suurin kaupungistumisen vaikutus liittyy siihen, että se muokkaa talouskasvun edellytyksiä. Kaupungistuminen synnyttää verkostoja ja kasautumista, jotka parhaimmillaan edistävät talouskasvua. Suomen kannalta merkitsee siis paljon, millaisia kaupungistumiseen vaikuttavia valintoja äänestäjät ja hallitukset tekevät.


 
Optio Suhdanteet
 

Kaupungistumisen hallinta on elämän ja

kuoleman kysymys

 

   
 
 
Juhana Rossi
Juhana Rossi
 
 
 

Erot asuntojen hintojen muutoksissa kertovat kaupunkipolitiikan onnistumisen tärkeydestä, kirjoittaa Juhana Rossi

 

Mielikuvissa Suomi nähdään maaseutuvaltaisena. ”Järvet tuhannet, harmaat peltikatot, / punaiset töllit ja neidot valkeat, / peruna kukkii, kasvavat mukulat ja niityt”, kirjoitti Tuomas Anhavavuonna 1958.

Runollinen mielikuva maaseutumaisesta Suomesta on väestön osalta väärä. Suomi on kaupungistunut tasaisesti viime vuosikymmenet ja kaupungistuu yhä.

Suomen kaupunkialueiden väestö on laskennallisesti kasvanut 74 hengellä ja maaseutualueiden väestö on vähentynyt 22 hengellä joka päivä vuodesta 1990 lähtien. Näin on laskenut muuttoliikkeeseen perehtynyt tutkija Timo Aro.

Kaupungistuminen synnyttää voittajia ja häviäjiä, jos mittana käytetään asuntojen hintojen muutoksia.

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat vuodesta 2013 nousseet pääkaupunkiseudulla, joka on isoin väestönkasvun alue. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat laskeneet muualla Suomessa, kun muu Suomi on määritelty laajasti.

Ilmiölle on looginen selitys. Asunnot seisovat rakennusmaalla, joka on rajallinen hyödyke. Rakennusmaata ei käytännössä synny lisää.

 

Jos ihmisiä muuttaa koko ajan yhteen kaupunkiin, rakennusmaan saatavuus rajaa asuntojen tarjontaa. Asuntojen tarjonta niukkenee ja hinta nousee.

Niinpä väestönkasvu voi nostaa yhden kaupungin tai alueen asuntojen hintoja jopa silloin, kun koko maan kokonaistuotanto supistuu. Näin tapahtui pääkaupunkiseudulla 2012–2015.

Käänteisesti väestön väheneminen pienentää asuntojen kysyntää ja laskee niiden hintoja. Tämä yhtälö voi johtaa siihen, että myyjä ei välttämättä saa asunnostaan hintaa, jonka hän olisi valmis hyväksymään. Asuntokauppa seisahtuu.

Kasvualueiden lainoittajia, asuntosijoittajia, rakentajia ja maanomistajia kaupungistuminen on hyödyttänyt. Kärsijöitä ovat olleet asunnonomistajat niillä alueilla, joilla työpaikat ja väestö ovat vähentyneet.

 

Talouskasvun kannalta kaupungistumista siis tarvitaan. Tässä mielessä kuluvan vaalikauden aikana ja ensi kevään eduskuntavaaleissa on pelissä paljon.

 

Vireillä ovat kunnianhimoiset sote- ja alueuudistukset. Kumpikin uudistus vaikuttaa kaupungistumisen ehtoihin.

Uudistukset ovat alku. Kaupungistuminen jatkuu niiden jälkeen.

 

Sen vuoksi Suomen talouspolitiikan elämän ja kuoleman kysymys – työllisyyden rinnalla – on, kuinka kaupungistumisen myönteisiä vaikutuksia vahvistetaan ja kielteisiä vaikutuksia lievennetään.

Asuntohintojen erisuuntainen kehitys antaa käsityksen siitä, kuinka kouriintuntuvia kaupungistumisen kielteiset vaikutukset voivat olla. Toisaalta monien kaupunkien kukoistus kertoo siitä, kuinka iso mahdollisuus kaupungistuminen on.