Suomi on harjoittanut ja harjoittaa edelleen erittäin voimakasta kaupungistumisen vastaista politiikkaa, josta kuntien valtionosuusjärjestelmä on yksi osa. Kaupungistumisen edistäminen on toivottavaa ja edistystä olisi jo sekin, että emme lahjoisi ihmisiä asumaan paikoissa, joissa he eivät muuten asuisi.

 
 
 
 
 

Uusimaa maksaa kohtuuttoman paljon

kuntien tulontasauksista

 

  • Kuntien valtionosuuksien tasausmaksut maakunnittain, 2019
    Kuntien valtionosuuksien tasausmaksut maakunnittain, 2019

 Valtio ja kunnat ovat sopineet julkisten palveluiden vastuunjaosta ja valtio osallistuu kuntien tuottamien palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnat saavat siis itse keräämiensä verotulojen lisäksi valtion rahoitusta. Valtionosuusjärjestelmään on sisäänrakennettu vahva tasausmekanismi, jonka tarkoitus on tasoittaa kuntien palveluiden järjestämisestä ja tulopohjasta johtuvia suurimpia eroja.

Alunperin tasausjärjestelmä toimi hyvin ja oikeudenmukaisesti kun maksajia ja saajia oli suurin piirtein yhtä monta. Esimerkiksi vuonna 2005 tasausjärjestelmässä maksavia kuntia oli 88. Näin järjestelmä toimi tarkoituksenmukaisesti, sillä mikään kunta ei joutunut kantamaan kohtuuttoman suurta taakkaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tasauksien maksajien joukko on vähentynyt huomattavasti ja saajakuntien määrä taas kasvanut. Kuntaliiton eilen julkaisemien laskelmien mukaan vuonna 2019 Manner-Suomen 294 kunnasta enää 29 olisi maksajien joukossa ja loput saajien puolella. Samalla kustannukset ovat keskittyneet pääkaupunkiseudun maksettavaksi. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksavat 87% kaikista tasausjärjestelmän maksuista.

 

Esimerkiksi hyvin asiansa hoitanut Espoo menettää tasausjärjestelmän vuoksi 171 miljoonaa euroa vuodessa. Tasausmekanismin vuoksi osa kunnista on tullut täysin riippuvaiseksi valtionosuuksista. Joissakin kunnissa jo yli puolet kunnan tuloista tulee valtiolta, kun taas Espoon menoista valtionosuudet kattavat noin 1,7 %.

 

Lähes koko tasausjärjestelmän maksattaminen pääkaupunkiseudun kunnilla on lyhytnäköistä politiikkaa. Uudenmaan kehittyminen on koko Suomen kannalta elintärkeä kysymys ja tasausjärjestelmä vie resursseja pois alueen kehittämisestä.

Alunperin hyvin toiminut järjestelmä on ajautunut umpikujaan ja kaipaa oikeudenmukaista uudistusta. Useamman kunnan on osallistuttava tasausjärjestelmän kustannuksiin ja pääkaupunkiseudun taakkaa on kevennettävä. Uudenmaan kuntien tulee pitää puoliaan ja vaatia reilumpaa kohtelua.

 

Tasausjärjestelmä totta kai tarvitaan

Vaatimusta reilummasta tasausjärjestelmästä ei tietenkään tule ymmärtää vaatimuksena koko tasausjärjestelmän purkamiseksi. Kuntien välillä on suuria eroja esimerkiksi ikärakenteen ja väestön sairastavuuden osalta. On täysin perusteltua että näistä tekijöistä johtuvia eroja kuntien tuloissa ja menoissa tasoitetaan kuntien välillä. Näin täytyy tehdä myös jatkossa.

 

Näiden tekijöiden lisäksi nykyjärjestelmässä käytetään jakokriteereinä esimerkiksi asukastiheyttä, syrjäisyyttä ja sitä on kunta saaristossa vai ei. Nämä kriteerit ovat alueen ominaisuuksia toisin kuin ikä tai sairastavuus, jotka ovat yksilöperusteisia kriteerejä. Alueiden ominaisuuksien käyttäminen jakoperusteena johtaa siihen että verorahoin ihmisiä kannustetaan asumaan näitä tiettyjä ominaisuuksia omaavilla alueilla.

 

Jos ihmiset haluavat asua tämän tyyppisillä alueilla, heillä on totta kai oikeus tehdä niin, mutta silloin heidän tulisi huomioida siihen liittyvät edut ja kustannukset. Esimerkiksi saaristokunnat ovat varmasti monen mielestä miellyttäviä paikkoja asua, mutta saaristoisuus saattaa myös korottaa kunnallispalveluiden tuotantokustannuksia. Miellyttävän ympäristön tuomat edut ja kustannukset tulee kohdistua alueella asuville. Hyvin suunnitellun valtionosuusjärjestelmän pitäisi varmistaa, että peruspalvelut pystytään tuottamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta. Järjestelmän ei kuitenkaan tulisi kannustaa ihmisiä asumaan tietyn tyyppisillä alueilla.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomen verotus ja kuntien valtionosuusjärjestelmät kuitenkin kannustavat voimakkaasti ihmisiä asumaan harvaan asutuilla matalan tuottavuuden alueilla. Raportinmukaan “esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.”


 
Kaupunki
 

Vantaan kaupunginjohtaja sai näpeilleen –

Poliitikot vaativat Ritva Viljasta tekemään

uuden esityksen hallinto­uudistukseksi

 

Poliitikot ovat joululoman aikana sorvanneet uusiksi kaupunginjohtaja Ritva Viljasen esittämää hallintomallia.

 
SUOMEN neljänneksi suurimman kaupungin vanha hallintomalli muokataan täysin uusiksi. Vantaan kaupungin uutta organisaatiota muovaavalla poliitikko­toimikunnalla on kuitenkin vielä useita kohtia auki.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle (sd) on tulossa lisää valtaa, mikä on muissa puolueissa herättänyt huolta demarien vaikutusvallan kasvusta.

Viljasen oma esitys jäi pöydälle toimikunnassa joulukuun alussa. Hän kommentoi tuoreeltaan toimittajille tarkoitetussa taustatapaamisessa, että uudistus on edennyt yksituumaisesti.

Joulutauon aikana poliitikot ovat kuitenkin sormeilleet Viljasen pohjapaperiin erinäisiä muutoksia. Esimerkiksi Viljasen rootelissa eli kaupunkistrategian toimialalla tehtäviä on siirretty ja soviteltu eri palvelualueisiin.
 

Poliitikkojen Uusi Vantaa -toimikunta otti maanantaina kolmen viikon aikalisän mittavan uudistuksen viimeistelyyn. Kaupunginjohtajan on annettava uusi esitys tammikuun lopussa.

”Kaupunginjohtajan on annettava muutaman tehtävän osalta vielä uusi esitys”, sanoo Viljanen.

TOIMIKUNNAN puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoo, että toimikunta pähkäilee lähinnä kolmea asiaa: lukioiden paikkaa hallinnossa, kaupungin kiinteistöistä vastaavan tilakeskuksen palvelualuetta sekä strategiatyön paikkaa kaupungin johdossa.

”Maanantaina käytiin hyvät keskustelut, minkä perusteella erityisesti noita asioita vielä pohditaan”, vahvistaa toimikunnan varapuheenjohtaja Sari Multala (kok).

Myös vihreiden Timo Juurikkala (vihr) on toiveikas sen suhteen, että uudistus on nyt menossa hyvään suuntaan. Juurikkala pitää luontevana muun muassa sitä, että kaupunkikonsernin johto tulee Viljasen tehtäväkentäksi.

Tähän mennessä Vantaan ykköskaupunginjohtaja on johtanut emokaupunkia, kun taas tytäryhtiöt ja osaomistusyhtiöt ovat olleet apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipposen (kok) toimialaa.
 

UUDISTUKSEN runko on hyväksytty kaupunginhallituksessa jo viime syksynä. Viidestä nykyisestä toimialasta leivotaan kolme toimialaa, jolloin vantaalaisten apulaiskaupunginjohtajien määrä vähenee.

Tavoitteena on selkeyttää kaupunkiorganisaatiota ja tuoda sitä lähemmäs nykypäivää ja ihmisten arkea.

HS kertoi marraskuussa, että etenkin Vantaan kaupungin keskijohdossa moni koki tuolloin uudistuksen olevan menossa väärään suuntaan. Kriitikoiden mielestä uudistuksessa oltiin siirtämässä samaan palvelualueeseen toisilleen vieraita toimintoja.

Monien toimintojen yhdistäminen olisi myös tarkoittanut sitä, että yhden tulosalueen johtajasta olisi tullut uuden palvelualueen johtaja. Uusi johtaja olisi päällikkönä toiminnoille, joista hän ei välttämättä paljon tietäisi.

MUUTOSJOHTORYHMÄSSÄ oli marraskuussa esimerkiksi soviteltu Kaupunkikulttuurin toimialalla nuorisopalvelut, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, kirjasto ja aikuisopisto yhteen uudeksi Nuoriso ja vapaa-aika -palvelualueeksi.

Kaupunginjohtaja Viljanen esitti poliitikkotoimikunnalle joulukuussa, että nuorisopalvelut olisi oma palvelualueensa ja lukiot olisivat yhdessä perusopetuksen kanssa.

Poliitikot punnitsevat nyt, ovatko Vantaan peruskoulut ja lukiot luontaisesti lähempänä toisiaan kuin ammatillinen oppilaitos Varia ja lukiot. Toinen vaihtoehto on, että toisen asteen koulutuksesta eli lukioista ja Variasta muodostetaan oma kokonaisuus, joka hoitaa yhteistyötä työelämään ja korkeakouluihin.

Vuoden vaihtuessa poliittiset ryhmät ovat myös lisänneet palvelualueita muun muassa kaupunkiympäristön toimialalle siten, että rakennusluvat ja lupien valvonta on erotettu omaksi kokonaisuudekseen.

Viljanen oli esittänyt nykyisen tilakeskuksen yhdistämistä liikennesuunnittelun, kuntatekniikan, pysäköinnin valvonnan ja varikon kanssa samaan palvelualueeseen. Poliitikot taas ovat neuvotelleet tilakeskuksen kytkemisestä maanhankintaan ja luovutukseen.

Uusi hallintomalli on määrä ottaa käyttöön vuonna 2020.
 
*

Näkökulma: Merkittävä kehityssuunta Suomen nopeasti kehittyvään kaupunkikeskus rakennemuutokseen. - KimsBlog


 

 

Suomeen uusi ratikkakaupunki? – Kuopio

selvittää raitioliikennettä Pohjois-Savoon

 

Kuopio aloittaa selvityksen Duo-junasta, joka kulkisi sekä olemassa olevalla junarataverkolla että kaupunkiin rakennettavalla raitiotieverkolla.

 

Raitioliikenne
Duo-junia on käytössä muun muassa Saksassa.
Duo-junia on käytössä muun muassa Saksassa.Proxion
 

Tästä on kyse

  • Kuopio selvittää raitioliikenteen avaamista Suonenjoen, Kuopion ja Iisalmen välille.
  • Kyse olisi Duo-junasta, joka voi liikennöidä sekä kaupunkien välillä että kaupungin sisäisellä rataverkolla.
  • Tarkoituksena on edistää etenkin työmatkaliikennettä.

 

Kuopion kaupunki käynnistää selvityksen raitiotieliikenteen avaamiseksi Pohjois-Savoon. Kyse olisi esimerkiksi Saksassa käytössä olevasta Duo-junasta, joka kulkisi Suonenjoen, Kuopion, Siilinjärven, Lapinlahden ja Iisalmen välillä.

 

Duo-juna kykenee liikennöimään sekä kaupungin sisällä raitiotieverkolla että päärataverkolla kaupunkien välillä.

Tällä hetkellä raitioliikennettä on Suomessa vain Helsingissä. Tampereelle ratikkakiskoja ollaan parhaillaan rakentamassa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille on määrä alkaa rakentaa pikaraitiolinjaa(siirryt toiseen palveluun) ensi vuoden alussa. Turun seudulla(siirryt toiseen palveluun) puolestaan on selvitetty raitiotien tai superbussin käyttöönottoa.

Kuopiossa selvityksessä oleva malli yhdistäisi kaupungin sisäisen raitioliikenteen ja kaupunkien välisen lähiliikenteen.

Tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti työmatkaliikennettä. Esimerkiksi arkiaamun ensimmäinen vuoro Suonenjoelta Kuopioon lähtee tällä hetkellä vasta hieman ennen kello kymmentä. Junalla matka taittuu vajaassa puolessa tunnissa.

– Ensi alkuun jo olemassa olevan rataverkon hyödyntäminen olisi hieno juttu. Sitten voisi miettiä, miten sitä voitaisiin jatkaa kaupunkirakenteen sisälle kuten torille, visioi Kuopion kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen.

 

Rahaa toteutukseen ei vielä ole

Selvitystyön tekee raideliikenteen suunnitteluun erikoistunut Proxion Oy. Yhtiön kehitysjohtajan Timo Savolaisen mukaan julkisella rataverkolla on tilaa Duo-junalle.

– Kun junien kulkutietotilastoa katsoo, niin näkee että rata-aikaa on. Jos tavaraliikennettä painottaa hiljaisempiin aikoihin, niin radalle kyllä mahtuu.

Myös hankkeen kustannuksia arvioidaan pian alkavassa selvityksessä. Savolainen ja Romppanen eivät tässä vaiheessa vielä osaa arvioida investointien suuruutta.

– Katsotaan ensin, millaiset mahdollisuudet tähän on, ennen kuin mietitään, mistä rahat saadaan, Romppanen painottaa.

Selvityksessä käydään läpi myös esimerkiksi junan pysäkkipaikat. Savolaisen mukaan lyhyelle Duo-junalle on kohtuullisen edullista rakentaa pysäkkejä.

– Kuopiossahan on valmiiksi jo legendaarisia pysäkkipaikkoja kuten Rättimäki. Ei tietenkään jokaisen työpaikan eteen tule pysäkkiä. Eiköhän sellaiset paikat löydy, joihin työmatkaliikenne eniten keskittyy, Savolainen sanoo.

Romppasen mukaan Kuopion seudulla pysäkkejä voisi olla esimerkiksi Matkuksessa, Savilahdessa, torilla, Kelloniemessä, Sorsasalossa ja Vuorelassa.

– En osaa sanoa, että mitä se maksaisi ja varmaan siinä olisi haasteensa, mutta niihinkin asioihin tartutaan tässä selvitystyössä.

 

Iisalmi näyttää vihreää valoa

Romppanen kertoo, että radan varren kuntien kanssa on jo käyty keskustelua Duo-junasta. Kuntien suhtautuminen asiaan on hänen mukaansa ollut myönteistä.

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen on kuullut selvitystyöstä Pohjois-Savon Liiton kautta. Hän näyttää sille vihreää valoa.

– Kuulostaa oikein hyvältä ja järkevältä selvittää asiaa. Työmatkaliikennettä on tarpeen kehittää ja parantaa, Ronkainen kommentoi.

Romppasen mukaan Duo-juna voi hyvin toimia Pohjois-Savossa, sillä toimivathan dieselvetoiset kiskobussit eli lättähatutkin. Myös Proxionin kehitysjohtaja Timo Savolainen näkee hankkeen realistisena.

– Duo-junista on ulkomailta hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa juna liikennöi suunnilleen Kuopion seudun kokoisilla, parin sadan tuhannen ihmisen kaupunkiseuduilla. Jos se toimii siellä, niin miksei täälläkin.

Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa. Vastaavia selvityksiä on Savolaisen mukaan menossa muuallakin Suomessa. Hankkeen toteutuminen vie aikaa hänen arvionsa mukaan ainakin viidestä kymmeneen vuotta.

Duo-raitiotieselvityksestä kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat(siirryt toiseen palveluun).

Juttua muokattu 20.12. kello 6:27: Juttuun lisätty Espoon ja Turun raitioliikenteeseen liittyvät suunnitelmat. Otsikkoa muutettu.

 


 

Näkökulma: Merkittävä investointihanke Suomen suuriin muutokseen, mm. kaupunkisuunnitteluun, asuinrakentamiseen ja uusiin työpaikkoihin. Pelkästään uusien raidehteyksien varrelle syntyisi arvioiden mukaan uusia, taajamien asuinyhteisöjä ja vanhojen alueiden laajennuksia yli 100.000 suomalaiselle. Näkökulmana tulee olla myös kaupunkikeskusten kehittyminen, ja merkittävät määrät uusia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. On järkevämpää investoida kehitykseen kotimaahan, kuin haihatella tunneleita meren alta etelään!? - KimsBlog


 

 

Vihreät haluaa 3 ”tunnin junaa” – Hintalappu

kovat 10 mrd.€

 
Luotu: 
13.12.2018 10:43

 
|

Vihreät haluaa uusia noin 8,8-11,3 miljardin euron suurinvestointeja raideinfraan. Puolueen tavoitteena on saada tunnin junayhteydet Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Lisäksi pääkaupunkiseudulla tulisi vihreiden mielestä toteuttaa.

 

Uudet investoinnit halutaan käynnistää heti tulevan vaalikauden alussa vuonna 2019. Puolue arvioi, että paketin kaikki investoinnit voitaisiin toteuttaa 12–20 vuodessa.

”Näiden parannusten toteuttamisen mahdollistamiseksi tarvitaan myös sekä Pisararata että Lentorata, jotta Helsingin päärautatieasemalla pystytään hoitamaan sekä lisääntyvä kauko- että lähiliikenne ilman ruuhkautumista ja siitä aiheutuvaa häiriöherkkyyden kasvua”, puolue esittää uudessa ohjelmassaan. 

 

LUE MYÖS: Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema

Lentorata on liikenneviraston suunnittelema suora yhteys Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Pisararadalla puolestaan tarkoitetaan Pasilan ja Helsingin väliin tulevaa ratalenkkiä, jonka tarkoitus on helpottaa päärautatieaseman liikenneruuhkaa.

Noin 10 miljardin euron investoinnit edellyttävät vihreiden mukaan enemmän rahoitusta kuin mitä valtiontalouden kehystaso kehittämishankkeisiin osoittaa. Vihreät ehdottaa, että lisärahoitusta voisi löytyä EU:sta, ruuhkamaksuista tai lentoveron tuotoista.

 

”Mahdollisuuksia raideyhteyksien rahoittamiseen yhtiömallien, esimerkiksi hankekohtaisten yhtiöiden avulla, on syytä selvittää. Mahdollisten hankeyhtiöiden enemmistöomistuksen tulee kuitenkin säilyä julkisilla toimijoilla”, puolue toteaa tiedotteessaan.

”Vihreiden esittämä Suomi Raiteille -paketti on kunnianhimoinen investointikokonaisuus, jolla parannetaan toisaalta suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten välisten yhteyksien toimivuutta ja nopeutta ja toisaalta siirretään suurten kaupunkiseutujen lähiliikennettä vahvasti raitioteiden varaan”, sanoo vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

*

LISÄÄ AIHEESTA:

Anne Berner Turun tunnin junasta: ”2031”

 


 

Selvityksen tekijät suosittavat maalämpö- tai vesistölämpöpumppujen hyödyntämistä, mutta molempiin liittyy vielä suuria teknisiä haasteita. Tiiviisti rakennettuun Helsinkiin jouduttaisiin rakentamaan jopa kilometrin syvyisiä maalämpöjen keruukaivoja. – Tarvittaisiin muutaman vuoden aktiivisen selvittämisen ja pilotoinnin jakso, jotta voitaisiin siirtyä suoraan polttamatta tapahtuvaan energian tuotantoon, mutta nyt se ei välttämättä toteudu, kun kivihiilikieltoa ajetaan, BIOS:n tutkija Antti Majava sanoo Helsingin Sanomille.

 

Turvetuotantoa Alavuudella. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Jan Vapaavuori MT:lle: On hulluutta, ettei

turvetta kielletä

 

Pormestarin mukaan hätiköity energiapolitiikka voi kurittaa Helsinkiä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan hallitus on luopumassa kivihiilen käytöstä liian nopealla aikataululla. Eduskunnalle lokakuussa jätetty lakiesitys kieltäisi kivihiilen käytön sähkö- ja lämmöntuotannon polttoaineena toukokuun alussa vuonna 2029.

Pormestarin mukaan kyseistä energiamuotoa pitäisi voida käyttää vuoteen 2035 asti.

– Lakiesitys on puhdasta aluepolitiikkaa. Ja vaikka kivihiili kielletään, silti ei kielletä turvetta, mikä on täyttä hulluutta. Mutta Helsinkiähän on kiva kurittaa, Vapaavuori sanoi Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Valor-yhtiön ja BIOS-tutkimusyksikön selvityksen luovutustilaisuudessa.

Raportissa todetaan, että hiilineutraali lämmöntuotanto edellyttää kaikesta polttamisesta luopumista. Kivihiilen korvaaminen puun polttamisella olisi ilmastotavoitteiden kannalta Helsingille nykytilannetta huonompi ratkaisu, sillä puun polttamisen ilmastopäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat. Tämän lisäksi hakkuita tai raaka-aineiden tuontia jouduttaisiin lisäämään.

*

Selvityksen tekijät suosittavat maalämpö- tai vesistölämpöpumppujen hyödyntämistä, mutta molempiin liittyy vielä suuria teknisiä haasteita. Tiiviisti rakennettuun Helsinkiin jouduttaisiin rakentamaan jopa kilometrin syvyisiä maalämpöjen keruukaivoja.

– Tarvittaisiin muutaman vuoden aktiivisen selvittämisen ja pilotoinnin jakso, jotta voitaisiin siirtyä suoraan polttamatta tapahtuvaan energian tuotantoon, mutta nyt se ei välttämättä toteudu, kun kivihiilikieltoa ajetaan, BIOS:n tutkija Antti Majava sanoo Helsingin Sanomille.

*


 

Kysyttäessä Vapaavuori vielä lisäsi, että kaikki ääriliikkeiden marssit ovat vastenmielisiä, oli kyse sitten äärioikeistosta tai äärivasemmistosta.

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Jan Vapaavuori: Natsien marssiminen on

vastenmielistä

 

 

Helsingin pormestari tuomitsee natsien marssin suorasanaisesti.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan natsien marssiminen Helsingissä on vastenmielistä. Vapaavuori vastasi twitterissä häneltä asiaa kysyneelle mielipide- ja journalismisivusto Creatille, jonka mukaan ”humaanin arvojohtajan” tulisi sanoa, että ”natsien marssiminen hänen johtamansa kaupungin kaduilla on vastenmielistä”.

– Natsien marssiminen kaupungin kaduilla on vastenmielistä! Vapaavuori vastasi.

*

Kysyttäessä Vapaavuori vielä lisäsi, että kaikki ääriliikkeiden marssit ovat vastenmielisiä, oli kyse sitten äärioikeistosta tai äärivasemmistosta.

*

Helsingissä järjestetään tänään useita mielenosoituksia ja marsseja. Ylen mukaan ensimmäisena marssivat uusnatsit Kohti vapautta -kulkuueessaan Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön, jotka aloittivat marssinsa 15:30. Heitä vastustava Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle alkaa puolestaan 16:30.

Perinteinen ylioppilaiden soihtukulkue kulkee Hietaniemestä Senaatintorille kello 17 alkaen. Maahanmuuttovastainen 612-kulkue kulkee 19:30 alkaen Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Kaupungistuminen voi yllättää suunnallaan,

nopeudellaan ja pikaisilla käänteillään

 

Ihmiset eivät muuta eduskunnan päätöksellä, mutta kaupungistuminen ei ole luonnonvoimakaan.


 
SUHTAUTUMINEN kaupungistumiseen jakaa suomalaisia keskustelijoita kahteen leiriin. Arjessa ihmisten suhtautuminen ilmiöön on todennäköisesti monivivahteisempi, mutta pontevissa puheenvuoroissa esiintyy usein kaksi toisistaan hyvin paljon poikkeavaa kärjistystä.

Toisen näkemyksen mukaan väestön ja taloudellisen toiminnan keskittyminen on yksittäisten tietoisten päätösten seurausta, joten kehityksen suuntaa voidaan muuttaa, jos päätökset muutetaan tai jätetään tekemättä. Toinen väite on, että kaupungistuminen on kuin luonnonvoima, jonka suuntaan tai voimaan ei voida yhteiskunnallisilla päätöksillä vaikuttaa. Kehitys etenee vääjäämättä yhteen suuntaan.

Todellisuus on näiden kärjistysten välissä. Maan hallitus tai eduskunta eivät tee vuosittain päätöstä, jolla tietty määrä ihmisiä määrätään siirtymään asuinpaikasta toiseen, vaan väestö- ja elinkeinorakenne kehittyvät monen erillisen päätöksen ja kehityskulun seurauksena. Osaa vaikutuksista tavoitellaan päätöksenteon hetkellä, mutta usein seuraukset ovat monen muuttujan yhteisvaikutusta.

Siksi kaupungistuminen on ilmiö, johon voidaan vaikuttaa mutta joka saattaa myös yllättää niin nopeudellaan, suunnallaan kuin pikaisilla käänteilläänkin.

SUOMEN AKATEMIA on rahoittanut osana strategista tutkimustaan kaupungistuvaan yhteiskuntaan paneutuvaa ohjelmaa. Urmi- ja Bemine-hankkeiden tieteelliset tulokset julkaistaan aikanaan. Tällä viikolla julkistettiin Demos Helsingin ja hankkeiden yhteistyössä tekemä yleistajuinen kuvaus kaupungistumisen skenaarioista seuraavan kahden vuosikymmenen kuluessa.

Skenaariot ovat nekin eräänlaisia kärjistyksiä, mutta ne toimivat ajattelun apuvälineinä. Skenaariot eivät ennusta todennäköistä tulevaisuutta, eikä mikään niistä toteudu sellaisenaan, mutta pelkistyksinä ne kuvaavat hyvin, millaisia vaikutusketjuja päätöksillä ja ympäröivän maailman muutoksilla voi olla.

Infrastruktuuriin, kuten liikenneyhteyksiin, panostaminen on poliitikkojen vanha leipälaji, mutta se ei ole ainut muutosvoima. Maahanmuutto on toinen merkittävä tekijä, johon voi vaikuttaa. Ensi vuosikymmenen keskeisiä linjaratkaisuja on, ryhtyykö Suomi aktiivisesti houkuttelemaan työn perusteella maahan muuttavia.

Yksittäiset kaupungit puolestaan voivat vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevia ne ovat asuinympäristöinä. Onnistumisilla voidaan saada sekä uusia asukkaita muuttamaan että entisiä asukkaita pysymään paikkakunnalla. Kilpailu ei rajoitu enää Suomen sisälle vaan ylittää valtioiden rajat.

Kiinteistömarkkinat ja työelämän muutos muokkaavat kaupungistumista, mutta niihin poliitikkojen vaikutusvalta on epäsuora. Vielä vähemmän voi vaikuttaa siihen, mitä ihmiset painottavat asumisvalinnoissaan. Tiiviin kaupunkirakenteen vetovoima on tämän vuosikymmenen trendi, jota ei voi selittää hallituspohjan muutoksilla.

KAUPUNGISTUMINEN jatkuu Suomessa nopeana myös siksi, että useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi tulee takamatkalta ja ottaa muita kiinni. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että tarjolla olisi vain yksi polku ja että sen reitti etenisi tasaisesti.

Skenaariot osoittavat hyvin, että suuren yhteiskunnallisen murroksen keskellä tulee koko ajan uusia kysymyksiä ratkaistavaksi. Poliittisen järjestelmän toimivuus ja hyväksyttävyys, talouden menestys kansainvälisessä kilpailussa ja työvoiman saatavuus ovat vaativia mutta joskus kilpailevia tavoitteita. Silti ne pitäisi saavuttaa samaan aikaan.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

– Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä, ja se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa, ministeri Berner toteaa tiedotteessa.

 

Tallinnan varapormestari Andrei Novikov (vas.), Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sekä Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson (oik.). LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Anne Berner: Tallinnan-tunneli olisi

merkittävä koko Euroopalle

 

Suomen ja Viron mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on tärkeä tulevaisuuden suurhanke.

Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä pitää jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.

 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simsontapasivat Helsingissä perjantaina. Tapaamiseen osallistuivat myös Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

Ministeri Bernerin mukaan tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

– Sekä Viro että Suomi tunnetaan maailmalla digitaalisista innovaatioistaan ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja uskon, että voimme yhdessä päästä pitkälle ja vahvistaa toistemme kilpailukykyä. Maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esim. työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista, ministeri Simson korostaa.

 

Kaksoiskaupunki

Ministerien mukaan tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

– Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

Ministerit korostavat tunnelin olevan suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.

Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.

– Jotta tunneli vahvistaisi koko pääkaupunkiseudun ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä sekä globaalia saavutettavuutta, on oleellista että se tavoittaa olemassa olevan liikennejärjestelmän solmupisteitä ja yhdistää kaksi suurinta kaupunkikeskustaa, Helsingin ja Tallinnan. Vain näin voidaan varmistaa taloudellisten ja muiden hyötyjen toteutuminen, Jan Vapaavuori toteaa.

– Meillä on jo nykyisin paljon yhteisiä projekteja, joiden avulla edistämme Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupunkiajattelua. Pian on mahdollista puhua integroiduista julkisista palveluista, kuten yhteisistä liikennepalveluista. Tunneli olisi valtava askel eteenpäin. Sen myötä Talsingista voisi tulla yksi Itämeren alueen johtavista talouskeskuksista, Andrei Novikov tuumaa.

 

Rail Baltica

Ministeri Berner kertoo Suomen sitoutuvan tiiviimmin Rail Balticaan.

– Rail Baltica on tärkeä uusi reitti Suomen kuljetuksille keskeisille markkina-alueille. Suomi on siksi päättänyt valmistautua liittymään osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi, Berner toteaa

Suomi on kuitenkin asettanut mukaantulolle ehtoja. RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta.

Lisäksi kilpailutuksille tulee laatia hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet, ja yhtiön johto sekä hallinto tulee saada ammattimaiselle tasolle.

 


 

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan maailmanlaajuisen startup-yhteisön kiinnostus Helsinkiä kohtaan kasvaa jatkuvasti. – Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä menestyksessä on Slush, joka merkitsee Helsingille ja koko Suomelle paljon enemmän kuin yksittäistä startup- ja teknologiatapahtumaa. Slush tuo Helsinkiin alan ajankohtaisimmat ihmiset ja keskustelut sekä varmistaa, että Helsinki on ja pysyy kehityksen kärjessä, Vapaavuori toteaa tiedotteessa.

 

Yleisnäkymä Slush 2017 -tapahtumaan Messukeskuksessa viime vuonna. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jan Vapaavuori: Slush pitää Helsingin

kehityksen kärjessä

 

Slushin todellinen arvo on kaupungin mukaan kärkitapahtuman taloudellisia vaikutuksiakin laajempi.

 

Helsingin kaupunki kertoo olevansa ylpeä teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushista ja panostavansa yhteistyöhön jatkossa yhä vahvemmin. Slush järjestetään ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa.

Vuodesta 2008 alkaen vuosittain järjestetty Slush kuuluu kaupungin tiedotteen mukaan taloudelliselta vaikutukseltaan Helsingin kärkitapahtumiin, ja sen todellinen arvo on talouslukuja laaja-alaisempi.

*

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan maailmanlaajuisen startup-yhteisön kiinnostus Helsinkiä kohtaan kasvaa jatkuvasti.

– Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä menestyksessä on Slush, joka merkitsee Helsingille ja koko Suomelle paljon enemmän kuin yksittäistä startup- ja teknologiatapahtumaa. Slush tuo Helsinkiin alan ajankohtaisimmat ihmiset ja keskustelut sekä varmistaa, että Helsinki on ja pysyy kehityksen kärjessä, Vapaavuori toteaa tiedotteessa.

*

Helsingin kaupungintalo on mukana Slush-hengessä julkisivuvalaistuksella. Kaupunki on lisäksi kahden viimeisen vuoden aikana ollut Slushin mukana myös maailmalla, Slush Tokyossa ja Slush Singaporessa.

Kaupungin omalla Slush-osastolla esitellään VR-Helsinkiä, joka on tiedotteen mukaan 3D-mallintamalla tuotettu digitaalinen kaksoiskappale kaupungista. Yhteistyössä VR-studio Zoanin kanssa VR-Helsinki luotu tähtää kestävän matkailun palvelualustaksi, jonne on tavoitteena houkutella miljoona kävijää ensi vuoden aikana.

Helsingin seudun liikenteestä vastaava kuntayhtymä HSL puolestaan sponsoroi 10 000 Slush-vieraalle seutulipun tapahtuman ajaksi.

Lisäksi tapahtuman virallinen, kaikille avoin after work -alue Slush Founders Street kokoaa startup-väkeä iltaisin Kalevankadulle.

Viime vuonna tapahtumaan Slushiin osallistui noin 20 000 kävijää, joihin kuului 2 500 startupia, 1 500 sijoittajaa ja 600 kansainvälisen median edustajaa. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan vieraita yli 130 maasta.

Tapahtuman toteuttamiseen osallistuu noin 2 200 vapaaehtoista.

 


 

– Intressien välisen ristiriidan on voinut aistia entistä selkeämmin viime kuukausina ja vuosina. Kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan, Kuntaliiton hiljaisuus historiallisen murroksen keskellä on ollut kovin oireellista, Jan Vapaavuori sanoo. Hän toteaa Helsingin maksavan tällä hetkellä Kuntaliiton jäsenmaksua noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. – Pormestarina velvollisuuteni on miettiä ja selvittää ovatko nämä fiksusti käytettyjä rahoja.

 

Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Jan Vapaavuori: Helsinki on eriytymässä

muusta Suomesta

 

Pormestarin mukaan koko maa hyötyy elinvoimaisesta pääkaupungista.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan suomalaisen yhtenäiskulttuurin aika on murenemassa tai vähintäänkin liudentumassa. Taustalla on kaupungistumisen megatrendi, joka kärjistää alueiden ja eri kaupunkien välisiä eroja.

 

– Suomessa Helsinki eriytyy muusta maasta – hyvässä ja pahassa – pidimme siitä tai emme. Olen moneen kertaan todennut, että pääkaupungissa suhtaudutaan hyvin eri lailla vaikkapa maahanmuuttajiin, seksuaalivähemmistöihin tai vegaaniruokaan, mutta myös vaikkapa auton omistamiseen tai ulkona syömiseen kuin maassa keskimäärin, Vapaavuori kirjoittaa blogissaan.

Hän huomauttaa, että suurin osa Suomen kunnista on väkiluvultaan Helsingin vuotuista väestönkasvua pienempiä. Elinvoimaisen pääkaupungin hyödyt valuvat kuitenkin myös muualle maahan.

– Olen vakuuttunut, että koko maa hyötyy kansainvälisesti mahdollisimman kilpailukykyisestä ja elinvoimaisesta pääkaupunkiseudusta. Samoin olen vakuuttunut siitä, että Helsinki on monessa hyvin riippuvainen koko maan hyvinvoinnista.

Vapaavuori kertoo harkitsevansa vakavasti Helsingin jäsenyyttä Kuntaliitossa. Hän huomauttaa etujärjestön syntyneen 1990-luvulla Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton yhdistyessä.

– Tuolloin siihen oli varmaan siitä ajasta kumpuavat loogiset perusteet. Kuntia ja kaupunkeja koskeva lainsäädäntö läheni toisiaan ja edunvalvontaresursseja oli tarpeen tiivistää. Tällaista maailmaa ei enää kuitenkaan ole.

*

– Intressien välisen ristiriidan on voinut aistia entistä selkeämmin viime kuukausina ja vuosina. Kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan, Kuntaliiton hiljaisuus historiallisen murroksen keskellä on ollut kovin oireellista, Jan Vapaavuori sanoo.

Hän toteaa Helsingin maksavan tällä hetkellä Kuntaliiton jäsenmaksua noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Pormestarina velvollisuuteni on miettiä ja selvittää ovatko nämä fiksusti käytettyjä rahoja.

*

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori
 
 

Blogissa tällä kertaa Helsingin edunvalvonnasta ja mm. Kuntaliitosta. //vapaavuori.net/maailman-murros-haastaa-myos-kaupungin-edunvalvonnan/ 

 
 

Maailman murros haastaa myös kaupungin edunvalvonnan - Jan Vapaavuori

Kaupungistuminen on yksi maailmaa eniten muuttavista megatrendeistä. Kaupungistumiseen linkittyy myös kysymys erilaisten alueiden entistä vahvemmasta eriytymisestä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt,...

vapaavuori.net
 


 

Pekkarinen on tunnettu aluepolitiikan puolestapuhuja. Hänen nimestään on lähtöisin politiikan termi ”pekkarointi”, jolla viitataan kotiinpäin vetämiseen päätöksenteossa. - Näkökulma: Mauri Pekkarinen edustaa hyvin kokeneena keskustan; maalaisliiton menneisyyden kultaaikoja! Suomen kehitys on kuitenkin kulkenut kohti kehittynyttä aluepolitiikkaa, jossa suuremmat keskuskaupunkialueet sekä niihin välittömästi kytketyt nopeasti kehittyvät kunnat, ovat koko Suomen kansantalouden rakenteen perusta. Suurten kaupunkikeskusten korkeasti koulutetut kansalaiset, elinkeinoelämä ja muut keskeiset toimijat, eivät ole valmiita enää rahoittamaan keskustan "aluesosialismia", joka on kaikessa alastomuudessaan keskustan suoraa puoluetukea Pekkarisen edustamalle konservatiiviselle siltarumpupolitiikalle - 2018. Keskusta ei ole vaalien jälkeen enää hallituspuolue. - KimsBlog


 

 

Mauri Pekkarinen jyrähtää: ”On palattava

aluepolitiikkaan – kasvun aikana totuus

paljastui karusti”. Samoin alaston totuus!?

 
Luotu: 
18.11.2018 12:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri Mauri Pekkarinen kertoi kysyneensä Raija-vaimoltaan lupaa lähteä eurovaaleihin. Lupa heltyi. Arkistokuva.
 
|

Eduskunnan toinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk) vaatii paluuta kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Se tarkoittaa hänen mukaansa alueiden tasapuolista kohtelua niin koulutus-, liikenne-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa.

 

Keskustan Keski-Pohjanmaan piirille puhunut Pekkarinen katsoo, että vaikka Juha Sipilän (kesk) hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ”on tuottanut paljon hyvää”, ei se ”Suomen keskittymisvauhdin kiihtymistä” ole jarruttanut.

”Juuri talouden vahvan kasvun oloissa paljastuu karusti se totuus, että Suomi on likipitäen lopettanut tasapainoisen aluekehityksen rahoituksen”, Pekkarinen jyrähtää ja vaatii myös nykyistä hallitusta tekemään suunnanmuutoksen. 

 

Euroopan parlamenttiin ensi keväällä pyrkivä Pekkarinen nostaa esiin, että EU:n koheesiopolitiikka antaa ”mitättömän vähän” resursseja Suomen alue-erojen kaventamiseksi. Samalla julkisia tutkimus- ja kehitysvaroja suunnataan suurimpiin yliopistokaupunkeihin Pekkarisen mukaan verrattomasti enemmän kuin Suomen ja EU:n rahoittamia aluetukia.

”Vielä tätäkin suurempi merkitys keskittymiseen on sillä, että kokonaisvaltaisen aluekehittämisen ideaalista on luovuttu. Siis siitä, että edes kutakuinkin kaikilla valtionhallinnon osa-alueilla olisi oman perustehtävänsä ohessa myös velvoite huolehtia tasapainoisesta aluekehityksestä”, Pekkarinen toteaa.

”Suomen kehityksen ja menestyksen keskeiset luonnonvarat ovat eri puolilla maata, ei vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Siksi hallitusten, nykyisen ja tulevien, on palattava kokonaisvaltaiseen, holistiseen, aluepolitiikkaan ja alueiden kehittämiseen”, hän jatkaa.

*

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki muistuttaa yleiskaavassa olevan sinänsä paljon potentiaalia ja mainitsee esimerkkeinä Laajasalontien bulevardin, Hakaniemenrannan muutokset, Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit ja olemassa olevien kaupunginosien tiivistämisen. Myös kaupunkikeskustojen liikenteen solmukohtien tiivistäminen muun muassa Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Oulunkylässä ja Malmin lentokentän alueella ovat Sinnemäen mukaan potentiaalisia kasvukohteita.


 

 

Sinnemäki: Helsingin tilannekuva päivitettävä

uudelleen – kaupunkibulevardeja ei kuopata

vielä

 

Apulaispormestarin mukaan yleiskaavasuunnitelmia pohditaan uudelleen ja hiotaan entistä paremmiksi.

 

Yleiskaava
Hämeenlinnanväylästä suunnitellan
 kaupunkibulevardia.
Hämeenlinnanväylästä ei tule kaupunkibulevardia ainakaan vielä.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Helsinkiin kaavailtuja kaupunkibulevardeja ei tulla näkemään merkittävimpien sisääntuloväylien alueilla.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan keskeistä on kuitenkin se, että Helsinki pystyy joka tapauksessa lähivuosina kasvamaan ja suunnittelemaan kasvua.

KHO:n päätöksen mukaan Malmin lentokentän alueen osoittaminen yleiskaavassa asuinkäyttöön on täysin perusteltua. Sinnemäen mukaan Malmin lentokenttäalueen suunnittelu nousee nyt keskeisempään rooliin kuin aiemmin.

 

– Nyt kun meillä ei ole käytössä näitä tiettyjen sisääntuloväylien potentiaalia, niin tietenkin Malmin rooli on suurempi kuin olisi muutoin ollut. Merkittävää on myös se, että pystytään suunnittelemaan kaupungin raideverkostoa, esimerkiksi Viikin-Malmin -rataa, ja sen varteen täydennysrakentamista, Sinnemäki sanoo.

 

Vihdintien, Tuusulanväylän ja Laajasalontien osalta bulevardisuunnittelu voi jatkua suunnitellusti. Sen sijaan Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Länsiväylän ja Turunväylän suunnitelmat KHO tyrmäsi, mutta Sinnemäki valaa uskoa tulevaisuuteen.

– Ei tämä päätös sitä tietenkään sanonut, etteivätkö bulevardit olisi tulevaisuudessa mahdollisia. Mutta se, millä tavalla se nyt oli suunniteltu ja perusteltu, ei riittänyt oikeudelle eikä myöskään valtion liikenneviranomaisille.

 

Liikennejärjestelmä muuttuu kaupungin kasvaessa

Apulaispormestari Sinnemäki uskoo, että Helsingin kaupungin on nyt syytä vetää henkeä ja päivittää tilannekuva vastaamaan nykypäivää. Kaupungin väkiluku on ehtinyt kasvaa yli 50 000 asukkaan verran siitä, kun nyt käsiteltyä yleiskaavaa ryhdyttiin suunnittelemaan.

– Keskustelu liikenteestä ja hahmotuserot siitä, millä tavalla kaupungin kasvu, maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät yhteen, sehän on tässä ollut ikään kuin hiertävä kivi kengässä. Se on ollut se syy, miksi valtion liikenneviranomaiset valittivat meidän kaavasta, Sinnemäki sanoo.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa täytyy löytää sellaisia ratkaisuja, missä kaupunki voi kasvaa siten, että myös liikennejärjestelmä muuttuu. Sinnemäki kaipaa lisää dialogia valtion viranomaisten kanssa ja toteaa, että nyt pitää aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Kasvavan kaupungin tiivistyminen ja toimivan liikennejärjestelmän rakentaminen tulisi sovittaa yhteen.

Helsingin yleiskaava maankäytön ja liikennekaavan muutoksen osalta oli joidenkin tahojen mielestä liian radikaali, jolloin asioihin ei tässä vaiheessa löytynyt yhteistä ymmärrystä, Sinnemäki toteaa.

 

Helsingissä paljon potentiaalisia kasvukohteita *

Hän muistuttaa yleiskaavassa olevan sinänsä paljon potentiaalia ja mainitsee esimerkkeinä Laajasalontien bulevardin, Hakaniemenrannan muutokset, Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit ja olemassa olevien kaupunginosien tiivistämisen.

Myös kaupunkikeskustojen liikenteen solmukohtien tiivistäminen muun muassa Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Kannelmäessä, Malminkartanossa, Oulunkylässä ja Malmin lentokentän alueella ovat Sinnemäen mukaan potentiaalisia kasvukohteita. *

Hän uskoo, että yleiskaavan päivittämiseen palataan tavalla tai toisella 2020-luvun alkuvuosina, mikäli kaupungilla halutaan olevan kestävä näkymä pidemmälle tulevaan.

– Mutta mitään kiirettä sen suhteen ei ole. Ja on tärkeää, että tässä huolella ja monipuolisesti analysoidaan myös vielä tämä oikeuden ratkaisu, Sinnemäki sanoo.

*

Lue myös:

Korkein hallinto-oikeus armottomana Helsingin suunnitelmille: Kiistellyille kaupunkibulevardeille tyrmäys, mutta Malmin lentokenttä voidaan kaavoittaa asuntoja varten

Suunnitelmat Vartiosaaren rakentamisesta jäihin – "Osoittaa sen, että kaupunkisuunnittelun pitää huomioida tarkemmin viheralueiden ja luonnon merkitys"

 


 

Mikäli Raide-Jokeria ei onnistuta kehitysvaiheessa suunnittelemaan niin, että aiemmin hyväksytyssä 275 miljoonan euron budjetissa pysytään, siirtyy kustannusarvio uudelleen Helsingin ja Espoon valtuustojen käsiteltäväksi. Raide-Jokeri-allianssissa tilaajia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Palveluntuottajia ovat suunnitteluorganisaatiot Sitowise Oy, Ramboll Finland Oy ja VR Track Oy sekä urakoitsijat YIT Rakennus Oy ja VR Track Oy.

 

Pikaraitiovaunun mallikappale. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Raide-Jokerin hintalappu nyt 367 miljoonaa

 

Lopullinen kustannusarvio selviää ensi vuoden tammikuussa.

Raide-Jokeri tuoreen kustannusarvion mukaan radan kokonaiskustannukset ovat 367 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, kertoo Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL.

 

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen tilaajat, suunnittelijat ja urakoitsijat on yhdistetty yhdeksi organisaatioksi.

 

HKL:n mukaan allianssin kehitysvaiheen tärkeimpiä tehtäviä on saavuttaa kaikkien osapuolten kesken yhteisymmärrys hankkeen toteuttamisen kustannuksista. Kustannuslaskentaprosessiin kuuluu se, että suunnittelun tarkentuessa kustannusarvion riskivarauksia voidaan jatkuvasti pienentää ja näin saada kustannusarviota tarkemmaksi.

Nyt valmistuneen arvion mukaan radan kokonaiskustannukset ovat 367 miljoonaa euroa. Kustannusarvio muodostuu allianssin tavoitekustannusarviosta (348 miljoonaa euroa) ja allianssin tavoitekustannuksen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista, joiden suuruudeksi on arvioitu 19 miljoonaa euroa.

Edellinen, kesäkuussa julkaistu arvio allianssin tavoitekustannuksesta oli 355 miljoonaa euroa. Uusi kustannusarvio on laskettu aiempaa tarkemmilla tiedoilla. Kustannusarviot esitetään vuoden 2015 hintatasossa.

 

Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa. Allianssissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty, miksi tämänhetkinen kustannusarvio eroaa vuoden 2016 hankesuunnitelmassa lasketusta.

HKL:n mukaan suurimpia muutoksia on tapahtunut työnaikaisissa rakenteissa ja järjestelyissä, johtosiirtojen määrässä sekä hajavirtaeristyksen tarpeessa. Lisäksi käytetyt yksikköhinnat ovat tarkentuneet muun muassa katurakenteiden, radan sähköistyksen ja tukimuurien osalta.

– Toisaalta kustannuslaskennassa on saatu myös säästöjä hankesuunnitelmaan nähden esimerkiksi pohjanvahvistustapoja ja ratalinjaa optimoimalla. Työ kustannusarvion alentamiseksi jatkuu edelleen, HKL sanoo.

Helsingin Roihupeltoon tulevan varikon suunnittelu ja kustannusarvion laskeminen etenevät samassa aikataulussa muun hankkeen kanssa. Tämänhetkinen kokonaiskustannusarvio varikon toteuttamiseksi on 64 miljoonaa euroa. Myös varikon kustannusarviota pyritään edelleen alentamaan. Varikon hankepäätöstä käsitellään Helsingin valtuustossa ensimmäistä kertaa ensi keväänä.

Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistuu ensi tammikuun lopussa. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019.

HKL:n mukaan kustannusarviossa pysyminen on osa allianssin kannustinjärjestelmää, mikä ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos kustannusarvio pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli kustannusarvio ylitetään, palveluntuottajat kustantavat omalta osaltaan osan ylityksestä. Näin kaikki riski ei jää tilaajalle.

 


 

Bernelius pitää Jakomäen ja Lauttasaaren välistä eroa kuitenkin jo niin suurena, ettei niin kutsuttuja aluevaikutuksia voida sulkea pois. Aluevaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että lapsen asuinalue ja sen sosiaaliset piirit itsessään rohkaisevat tai ehkäisevät jatkokoulutukseen hakeutumista.


 
Kaupunki
 
 

Yksi kuva näyttää, miten valtava kuilu

Helsingin alueiden välille on revennyt 

”Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut”,

sanoo kaupunki­maantieteilijä

 

Jakomäkeläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista neljä kymmenestä oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa lähes yhdeksän kymmenestä.

 
JAKOMÄKELÄISISTÄ peruskoulun päättäneistä nuorista 39 prosenttia oli viime vuonna lukiossa. Lauttasaaressa sama luku oli 86.


”On se pysäyttävää, jos Jakomäessä neljä kymmenestä menee lukioon kun Lauttasaaressa se on melkein yhdeksän kymmenestä”, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
 
 

Kuvahaun tulos haulle Venla Bernelius (KUVA: RIIKKA HURRI)


 
Bernelius julkaisi aihetta käsittelevän kuvan maanantaina Facebookissa. Tilastotiedot ovat tuoreesta vuoden 2018 Nuorten hyvinvointi­kertomuksesta.


Tilastoissa on nähtävissä selvä kaava. Kantakaupungin ja eteläisemmän Helsingin alueella lukioonmenoprosentit ovat yleisesti ottaen huomattavasti itäisiä- ja pohjoisia lähiöitä suurempia.
 

KOULUTUKSEN periytyvyydestä on jo pitkään ollut selkeää tutkimusnäyttöä. Siis: mitä alhaisempi vanhempien koulutusaste on, sitä epätodennäköisemmin heidän lapsensa kouluttautuu korkealle.
 
*

Bernelius pitää Jakomäen ja Lauttasaaren välistä eroa kuitenkin jo niin suurena, ettei niin kutsuttuja aluevaikutuksia voida sulkea pois. Aluevaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että lapsen asuinalue ja sen sosiaaliset piirit itsessään rohkaisevat tai ehkäisevät jatkokoulutukseen hakeutumista.
 
*

Positiivisista koulutusvaikutuksista on hänen mukaansa olemassa myös suomalaista tutkimusnäyttöä noin vuosikymmenen takaa.

”Kiinnostava kysymys on, että onko ilmiö vahvistunut ja jos on, niin millä tavalla.”

BERNELIUS sanoo, että jo lukiokoulutuksen jakautumista kuvaavaa karttaa katsomalla voidaan todeta, ettei uskolla kaikkien tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ole Suomessa katetta.

”Suomessa sosiaalinen nousu on hidastunut ja koulutustason nousu pysähtynyt. Se on huolestuttavaa.”
 

Hän korostaa, että kyse ei ole Jakomäen kokoisesta ongelmasta vaan koko Suomen ongelmasta.

”Tällä hetkellä kolmannes koululaisista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Isojen kaupunkien sosiaalinen dynamiikka on jo kansallinen kysymys. Puhutaan valtavasta ilmiöstä.”

MUTTA mitä sitten voidaan tehdä?

Keinoja on monia.

Yksi niistä on niin kutsuttu pd-raha. Helsinki jakaa sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien alueiden kouluille niin kutsuttua positiivisen erityiskohtelun rahaa, joiden avulla koulujen oppilaille pystytään takaamaan erityistä tukea.

Käytännöstä on saatu hyviä tuloksia. Positiivisella erityiskohtelulla pystytään vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin lasten taitotaso riittää peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen.

Sekään ei kuitenkaan itsenään riitä, koska kouluttautumisessa on paljolti kyse myös asenteista.

”Mihin oppilaita neuvotaan?” Bernelius kysyy.

Kansainvälisten kokemusten pohjalta pelkona on, että heikompiin opintosuorituksiin tottuneessa koulussa oppilaita aletaan automaattisesti ohjata alemmille koulutustasoille. Sosioekonomisesti paremmin menestyvillä alueilla taas lukioon meneminen on ”maan tapa”.

”Lauttasaarelainen hyvinkoulutettu väestö uusintaa itsensä koulutusjärjestelmässä.”

MYÖS lukioiden sijoittumiselle on väliä. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että lähellä olevat oppilaitokset imevät tyypillisesti oppilaita puoleensa. Erityisen suuri merkitys koulun läheisyydellä on niille, joilla ei ole selvää suunnitelmaa jatkokoulutuksesta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että tällaisia lapsia on usein sellaisissa perheissä, joiden vanhemmatkaan eivät ole korkeasti koulutettuja.

Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia, joten yksinkertaistavia johtopäätöksiä pitäisi varoa. Silti on pantava merkille, että Jakomäessä lukiota ei ole, Lauttasaaressa on.

HELSINGIN poliitikot päättivät tällä viikolla loppuneiden budjettineuvotteluiden yhteydessä panostaa siihen, että toisen asteen oppilaitosten oppimateriaalit saataisiin maksuttomiksi.

Päätöstä valmisteltaessa julkiseen keskusteluun nousi pelkoja siitä, että ilmaiset koulukirjat houkuttelisivat Helsingin lukioihin nykyistäkin enemmän ulkopaikkakuntalaisia. Silloin paikallisten nuorten lukioon pääsy vaikeutuisi entisestään.

Bernelius sanoo tuntevansa keskustelun, mutta pitävänsä päätöstä silti hyvänä asiana. Etenkin, jos muut kunnat seuraavat perässä.

”Lähtökohtaisesti se on hyvä. Ei ole ainakaan kustannustekijää, joka voisi johtaa pohdintaan siitä, onko koulutukseen varaa.”
 

”Meidän talous on vahva ja siitä huolimatta velkaannumme.” VEROTULOT kasvavat Espoossa ensi vuonna hieman odotettua vähemmän. Tämän vuoksi lainan takaisinmaksu myös viivästyy. Verotulojen kasvu jää noin neljään prosenttiin. Verokertymä tulee olemaan 1,5 miljardia euroa.


 
Kaupunki
 
 

Espoon velka kasvaa ensi vuonna lähes 4

miljardiin euroon – ”Kasvaminen on kallista”,

sanoo kaupunginjohtaja budjetista

 

Kotihoidontuen kuntalisä ja luokkakoot ovat jälleen leikkurissa. Espoon vuoden 2019 talousarvioehdotus julkistettiin torstaina.

 

ESPOON lainataakka nousee lähes neljään miljardiin euroon vuonna 2019. Näin ollen Espoo on Suomen velkaisin kunta kun sen lainamäärä suhteutetaan asukaslukuun. Lukuun on laskettu mukaan kaupungin omistamat yhtiöt. Asia ilmenee vuoden 2019 talousarvioehdotuksesta, joka julkistettiin torstaina.


Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan lainan kasvu on odotettua Espoon kasvuvauhdilla.

”Kasvaminen on kallista.” Espoon väkiluku kasvaa joka vuosi noin 4  600 uudella asukkaalla.

Mäkelän mielestä lainaa tärkeämpi kysymys on kuitenkin se miten kaupunki kasvaa.
 

”Haluamme tehdä sen kestävällä tavalla. Se on meillä viiden kaupunkikeskuksen malli ja raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne. Ei voi olla muita vaihtoehtoja.”

Se tarkoittaa ensi vuoden talouden osalta, että länsimetroon kuluu jälleen mojova summa rahaa – noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi Espoo varautuu Raide-jokerin rakentamiseen, jonka pitäisi alkaa vuonna 2019. Mäkelän tavoitteena on keskittää asumista ja palveluita Leppävaaran kaltaisiin kasvukeskuksiin. Kaupunginjohtaja arvioi, että seuraava laaja kaupunkikeskus tulee kehittymään Espoonlahteen, metron varteen.

ESPOON neljän miljardin velka tulee kasvamaan tulevina vuosina vielä noin miljardilla ennen kuin velanotto hidastuu. Vuonna 2023 laina tulee olemaan 15 729 euroa asukasta kohden. Tästä huolimatta Mäkelä pitää Espoon taloutta vahvana.

”Ei kuntaa voi leimata kriisikunnaksi investointeihin otetun lainan perusteella. Taloutta pitää tarkastella suhteessa vuosikatteeseen ja valtion verotulontasaukseen.”

Vuosikate kertoo kuinka paljon kunnalla jää rahaa käytettäväksi investointeihin sen jälkeen kun se on järjestänyt tarvittavat palvelut. Investoinnit tarkoittavat tavallisesti rakentamishankkeita.

Espoolla rakentamiseen jää rahaa ensi vuonna 213 miljoonaa euroa, mikä on joitain kymmeniä miljoonia euroja vähemmän kuin alun perin suunniteltiin. Se ei ilahduta kaupunginjohtajaa.
 

”Verotuloilla pitäisi päästä maksamaan lainaa.”

Syyllisenä Mäkelä pitää valtiota, joka siirtää espoolaisten veroeuroja valtiontasauksen kautta muualle Suomen kuntiin noin 200 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kaupungin lainakannan olisi tarkoitus kääntyä laskuun vasta vuonna 2023, muutamaan vuotta myöhemmin kuin alun perin oli tarkoitus.
 
*

”Meidän talous on vahva ja siitä huolimatta velkaannumme.”

VEROTULOT kasvavat Espoossa ensi vuonna hieman odotettua vähemmän. Tämän vuoksi lainan takaisinmaksu myös viivästyy. Verotulojen kasvu jää noin neljään prosenttiin. Verokertymä tulee olemaan 1,5 miljardia euroa.
 
*

Lainamaksua viivästää myös odotettua kalliimpi metrohanke sekä koulujen korjausohjelma, jonka mukaan koulujen korjauksiin on tarkoitus laittaa reilu miljardi vuoteen 2030 mennessä.


Kaupungilla olisi varaa siirtää rahastoista paukkuja rakentamiseen. Sitä se ei talousarvion mukaan tule tekemään, vaan ottaa mieluummin lisälainaa. Vuonna 2019 rahastoista tuloutetaan kaupungin investointeihin 15 miljoonaa euroa. Yhteensä rahastoiden pääoma liikkuu noin 700 miljoonassa eurossa.


SEN SIJAAN kaupunki keskittyy hillitsemään menojen kasvua. Se saattanee Espoon poliitikot jo tutuksi käyneen keskustelun äärelle. Ei ole ensimmäinen kerta kun kaupunginjohtaja ehdottaa leikkauksia opetukseen ja kotihoidon tuen kuntalisään ja poliitikot päättävät lopulta toisin.

Opetuspuolelle Mäkelän ehdotus toisi jonkin verran kasvavat ryhmäkoot, sillä opetuspuolella sopeuttamistarve on Espoon sivistystoimen johtajan Aulis Pitkälän mukaan noin 10 miljoonan euron luokkaa ja se olisi tarkoitus niistää henkilöstömenoista.

Asia noussee esille budjettineuvotteluissa ja kaupunginvaltuuston käsittelyssä.

MÄKELÄN talousarvioehdotus ehdottaa myös toista poliittisesti herkkää leikkauskohdetta: kotihoidontuen kuntalisän pienentämistä.


Nyt kaupunginjohtaja ehdottaa lisään sekä helpotusta että leikkausta. Tavoitteena on leikata tuki 160 euroon kuukaudessa, mutta maksaa tuota tukea myös silloin kun perheen muut lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa. Lisäksi tuki halutaan rajata vain alle 2– vuotiaille lapsille.

Kotihoidontukea maksetaan perheille alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidosta. Tämän lisäksi maksetaan kuntakohtaista lisää joissain kunnissa. Espoossa kuntalisä on ollut 200 euroa kuukaudessa ja sitä on maksettu vain siinä tapauksessa, että perheen kaikki lapset ovat olleet kotihoidossa.

JOS ESPOON kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginjohtajan ehdotuksen maksetaan Espoossa jatkossa kuntalisää 160 euroa alle 2-vuotiaista lapsista, vaikka perheen muut lapset olisivat kunnallisessa päivähoidossa.


Mäkelän mukaan leikkauksessa ei ole kysymys vain rahasta.

”Haluamme saada kaikki lapset samalle koulupolulle.”

Kysymys on Mäkelän mukaan aiheellinen etenkin maahanmuuttajaperheiden kohdalla. Varhaiskasvatus on Mäkelän mukaan hyvä tapa sitouttaa maahanmuuttajataustaiset lapset suomalaiseen koulujärjestelmään etenkin niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat kouluttamattomia.

Espoon kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta joulukuun alussa.
 

Espoo talouden luvut vuonna 2019

  Espoo-konserni ottaa velkaa 423 miljoonaa euroa 

  Vuosikate on 213 miljoonaa euroa. 

  Kaupungin investointikatto on 280 miljoonaa euroa. 

  Kaupunki tuottaa palveluita kaikkiaan 2,2 miljardilla eurolla. 

  Verotulot ovat 1,5 miljardia euroa. 

  Kaupungin palveluista 1,4 miljardia kustannetaan verotuloilla. 
 

Ideakartoituksen ja selvitysten perusteella laaditaan nyt ratkaisumalleja, jotka esitellään kaupunkilaisille loppuvuodesta. Vaihtoehtoiset yleissuunnitelmaluonnokset tuodaan poliittiseen päätöksentekoon ensi keväänä. Keväällä 2020 poliittiseen päätöksentekoon tuodaan yleissuunnittelun tulokset ja hankkeen edellytysten arviointi ja tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Hankkeen mahdollinen toteutus organisoidaan myöhemmin erikseen.

 

Jalankulkijoita Aleksanterinkadulla Helsingissä marraskuussa 2014. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Helsingin kävelykeskusta ja kokoojakatu

alkavat hahmottua

 

Ideakartoituksen ja selvitysten perusteella laaditaan nyt ratkaisumalleja, jotka esitellään kaupunkilaisille loppuvuodesta.

Helsingin kaupunki sai alkusyksystä kahdeksalta suunnittelutoimistolta ideoita kävelykeskustasta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Ideat on nyt analysoitu.

 

– Suunnittelutoimistojen ehdotukset olivat laajuudeltaan, tarkkuudeltaan ja sisällöltään keskenään erilaisia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ideoiden innovatiivisuuteen, Helsingin kaupunkistrategian huomioimiseen, kaupunkitilalliseen laatuun, ratkaisun toimivuuteen sekä ideoiden toteutettavuuteen, kertoo tiedotteessa projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta.

Ideaehdotuksensa jättivät FCG, Pöyry Finland, Sitowise/YIT, WSP, Destia, Finnmap Infra, Ramboll Finland ja Traficon.

– Ehdotuksista nousi esille jatkotyöstettäväksi kävelykeskustan laajentaminen uusien kävelykatujen tai kävely-yhteyksien muodossa sekä erilaisia kävelykatutyyppien kuvauksia. Maanalaiselle kokoojakadulle ehdotettiin uusia katuyhteyksiä ja liittymäratkaisuja sekä uusi linjausehdotus, joita kaikkia on tarkoitus selvittää tarkemmin jatkossa, Baarman toteaa.

Näkemyksiä kävelykeskustasta ja maanalaisesta kokoojakadusta on kerätty kuluneen kevään ja kesän aikana yrittäjiltä ja kaupunkilaisilta. Näistä löytyvät yhteenvedot osoitteesta hel.fi/kävelykeskusta.

Parhaillaan tutkitaan useissa mielipiteissä kannatettuja ehdotuksia esimerkiksi kävelykeskustan rakenteesta ja kävely-yhteyksistä sekä sitä, miten pohjoisen suunnasta tultaisiin maanalaiselle kokoojakadulle.

 


 

Sujuva raideliikenne on kaupungistuvassa yhteiskunnassa välttämättömyys. Eri puolilla maata myös toivotaan sujuvampia raideyhteyksiä pääkaupunkiin oman elinvoiman turvaamiseksi. Helsingin päässä raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Pisararata on enemmän kuin liikennehanke

 

Raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.

 
HELSINGIN keskustan alittava Pisararata saattaa palata politiikan agendalle seuraavien eduskunta­vaalien myötä. Ainakin mielipide­kyselyjen ykkönen Sdp suunnittelee jo sen ottamista vaaliohjelmaansa (HS 25.10.).

Vaikka Pisararata kaatui edellisen kerran Alexander Stubbin (kok) johtaman hallituksen loppumetreillä vallinneeseen poliittiseen kaaokseen, sen merkitys raideliikenteen kehittämisen kannalta ei ole vähentynyt.


Pisararata olisi pisaran muotoinen rautatietunneli, jonka tarkoitus olisi vähentää Helsingin päärautatieaseman ruuhkia. Lähijunaliikenne kulkisi Pasilasta Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Tämä helpottaisi myös nopeamman raideyhteyden rakentamista lentokentälle, Turkuun ja Tampereelle.
 

Pisararata on ymmärrettävästi juuri Sdp:lle tärkeä asia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne koki karvaan tappion vuonna 2015, kun hän tuolloin valtio­varainministerinä ajoi hanketta, mutta kokoomus veti loppumetreillä hankkeelta tukensa pois. Kokoomus ei pitänyt järkevänä noin miljardin euron hankkeen rahoittamista lisäbudjetista ja sen sysäämistä seuraavan hallituksen harteille.


Samalla valtio petti pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehdyn sopimuksen liikenneinvestointien ja asuntorakentamisen vauhdittamisesta yhdessä.

LIIKENNEVIRASTON teettämä kustannus-hyötylaskelma osoitti, että Pisararadan merkitys matka-aikoihin olisi pieni.

Helsingin seudun liikenne HSL teetti kuitenkin oman laskelmansa, jossa huomioitiin Pisararadan laajemmat vaiku­tukset. Investoinnilla olisi suuri merkitys työllisyyden, maankäytön ja asunto­rakentamisen kannalta.

Myönteiset vaikutukset heijastuisivat koko maahan.
 
*

Sujuva raideliikenne on kaupungistuvassa yhteiskunnassa välttämättömyys. Eri puolilla maata myös toivotaan sujuvampia raideyhteyksiä pääkaupunkiin oman elinvoiman turvaamiseksi. Helsingin päässä raideyhteyksien lisääminen on vaikeaa, jos Helsingin ratapihan ruuhkautumiselle ei tehdä mitään.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

 


 

Soininvaaran mukaan asuntotuotantoa on kiihdytettävä hyvillä paikoilla, jos se hiipuu laidoilla. − Joku voi ajatella, että asuntotuotannon pitääkin alentua hinta- ja vuokratason suojelemiseksi. Minusta kalliissa asumisessa ei ole mitään suojelemista. Asumisen kalleus tulee kalliiksi myös Helsingin kaupungille toimeentulotukimenoina ja paineena nostaa palkkoja. Soininvaaran antaa ”varoituksen sanan niille, jotka haalivat pieniä yksiöitä sijoitusasunnoiksi”. − Niiden korkea vuokrataso johtuu toimeentulotukilain järjettömyyksistä. Lakia voidaan myös muuttaa.

 

Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Osmo Soininvaara: Länsimetron ympärille

rakennettu suuri virhe

 

Entisen ministerin mukaan Espoo on rakentanut metron ympärille ’epäkaupungin’.

 

Tornitalohanke Järvenpäässä peruuntui Lujatalon päätöksellä, koska arvio asuntojen myyntihinnoista oli laskenut. Vihreiden pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaaran mukaan ”tämä menee aivan oppikirjan mukaan”.

− Kun Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa, asuntojen hinnat kaupunkiseudun laidoilla kääntyvät laskuun. Kehyskunnissa ovat laskeneet jo jonkin aikaa, Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

 

Hänen mukaansa sijainnista ollaan siis valmiit maksamaan yhä vain enemmän. Järvenpään keskusta on hänen mielestään kaupunkimaisena ympäristönä kuitenkin paljon onnistuneempi kuin Itäkeskus, Malmi, Leppävaara tai Matinkylä.

− Kun kauppa ja kapakat keskitetään kauppakeskukseen, ympäröivä asuinalue surkastuu tylsäksi ihmisvarastoksi. Pelkään, että Espoo on tehnyt emämunauksen metrokaavoituksessaan. En tarkoita metroa vaan sitä epäkaupunkia, jota on rakennettu metroasemien ympärille. Urbaania ympäristöä ei saada rakentamalla lähiö tiiviisti. Niin saadaan vain entistä ankeampi lähiö, Soininvaara sanoo.

− Saattaa olla, että näillä alueilla tulotaso tulee tuottamaan pettymyksen hyviin veronmaksajiin tottuneille Espoon päättäjille, hän lisää.

 


 

"Kaikilla asuinalueilla sinkut ja dinkut asuvat kaupungin keskihintaa kalliimmilla alueilla. Tämä kuvastaa heidän preferenssejään keskeisen sijainnin ja usein myös uudehkojen asuntojen suhteen. Näistä ominaisuuksista joutuu maksamaan keskimääräistä kalliimman neliöhinnan", Kodit.io-palvelun toimitusjohtaja Kalle Salmi kertoo.


 

 

Katso kartasta, missä asuvat Suomen sinkut

ja dinkut – Helsingin sinkku asuu kaksi kertaa

kalliimmin kuin sinkku Turussa

 

14.10.2018 13:46 | Yle

Kantakaupunkia. Täällä asuvat Helsingin sinkut ja dinkut.KUVA: KODIT.IO
 
 

Kodit.io haarukoi tilastotietojen perusteella sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien suosimat asuinalueet Suomen suurimmissa kaupungeissa.

 

Algoritmeihin perustuvaa kiinteistövälitystä tarjoava Kodit.io on selvittänyt Suomen 5 isoimman kaupungin sinkkujen ja lapsettomien, työssäkäyvien pariskuntien eli dinkkujen suosimia asuinalueita.

Määrittämiseen he käyttivät Tilastokeskuksen Paavo-tietokanta.

"Laskimme kaupungin jokaiselle asuinalueella suhdeluvun, joka kuvastaa sinkkujen ja dinkkujen määrää kyseisellä alueella. Lisäksi suodatimme asuinalueita toteutuneiden kauppojen mukaan arvioidaksemme niiden haluttavuutta. Tämän jälkeen valitsimme viisi korkeimman arvon saanutta aluetta kaupungeittain", Kodit.io-palvelun toimitusjohtaja Kalle Salmi kertoo.

 

Esimerkiksi suosituimpia alueita kaupungeissa ovat Helsingissä Kallion vieressä sijaitseva Sörnäinen, Turun Vesilinna, Tampereen Kaleva, Vantaan Kivistö sekä Espoon Otsolahti.

Helsingissä sinkut ja dinkut maksavat suosituimmilla viidellä asuinalueella keskimäärin 5 465,5 euroa neliöstä. Lisäksi toteutuneiden kauppojen mukaan myydyt asunnot on rakennettu keskimäärin vuonna 1944.

 

Täällä asuvat sinkut ja dinkut Espoossa ja Vantaalla.KUVA: KODIT.IO
 

Vantaalla taas sinkut ja dinkut maksavat suosituimmilla asuinalueilla asunnoistaan keskimäärin 3 159,47 euroa neliöstä. Lisäksi toteutuneiden kauppojen mukaan myydyt asunnot on rakennettu keskimäärin vuonna 1998.

 

Espoossa asunnot taas ovat neliöhinnaltaan 4 209,89 euroa per neliö. Toteutuneiden kauppojen mukaan myydyt asunnot on rakennettu keskimäärin vuonna 1983.

Turussa ja Tampereella sinkut ja dinkut asuvat lähellä keskustaa. Turussa viiden suosituimman asuinalueen keskineliöhinta on noin 2 890,19 euroa, kun taas Tampereella vastaava luku on 2 986,55 euroa. Lisäksi toteutuneiden kauppojen mukaan myydyt asunnot Turussa on rakennettu keskimäärin vuonna 1944 ja Tampereella vuonna 1961.

Entä miten Sinkkujen ja Dinkkujen suosimat alueet eroavat hinnassa kaupungin keskihinnasta?

Helsingissä kokoluokaltaan 20-100 neliöisten asuntojen keskihinta on noin 4784 euroa ja sinkkujen suosimilla alueilla se on lähes 5 500 euroa neliöltä.

Turussa samankokoisista asunnoista maksetaan 2202 euroa neliöltä, kun sinkut maksavat alueellaan keskimäärin lähes 2900 euroa neliöltä.

 

"Kaikilla asuinalueilla sinkut ja dinkut asuvat kaupungin keskihintaa kalliimmilla alueilla. Tämä kuvastaa heidän preferenssejään keskeisen sijainnin ja usein myös uudehkojen asuntojen suhteen. Näistä ominaisuuksista joutuu maksamaan keskimääräistä kalliimman neliöhinnan", Salmi kertoo.

 

Täällä asuvat Tampereen ja Turun sinkut ja dinkut.KUVA: KODIT.IO
 

”Surullisin piirre politiikassa on, että se nähdään pelinä ja taktikointina, jolloin itse asiat ja niiden hoitaminen unohtuu.” Jan Vapaavuoren Helsinki kiinnostaa sekä turisteja että omien alojensa ammattilaisia. Kaupungin vetovoimaa hyödynnetään tälläkin alueella. Kaupunginkansliaan on hiljattain valittu viestintäjohtaja – virkaa ei aikaisemmin ollut. Uusi viestintäjohtaja on Liisa Kivelä, joka aikaisemmin työskenteli Koneen viestintäjohtajana. Elokuussa aloitti myös digijohtaja Mikko Rusama, joka rekrytoitiin Ylen verkkokehityksen päällikön tehtävästä. Helsinki on palkannut myös yhteysjohtajia Milttonista ja Sitrasta.

 

Valtakunnan
 haastaja. Jan Vapaavuori osallistuu mielellään valtakunnalliseen keskusteluun. Kaupungistumisen merkitys kasvaa globaalisti ja se antaa lisää valtaa Helsingin pormestarille Suomessa.

Valtakunnan haastaja. Jan Vapaavuori osallistuu mielellään valtakunnalliseen keskusteluun. Kaupungistumisen merkitys kasvaa globaalisti ja se antaa lisää valtaa Helsingin pormestarille Suomessa.

 
 

Toiminnan mies ottaa kantaa:

kaupungistuminen lisää Jan Vapaavuoren

valtaa koko Suomessa

 

 
 
 

Jan Vapaavuori hallitsee Helsinkiä pormestarina, mutta puoli valtakuntaa saattaa olla hänelle liian vähän.

 

Jan Vapaavuori puhuu juuri oikein. Vakavaa naamaa ja hyvin artikuloitua puhetta leikkaavat muutamat strategisesti laukaistut vitsit. On Flow Festival-viikonlopun perjantai, ja Helsingin kulttuurin ja politiikan vaikuttajille sen avaavat Vapaavuoren ”Flow-etkot”.

Paikalla on kaupungin johtoa poliittiselta ja virkamiespuolelta ja tietysti Helsingin kulttuurivaikuttamisen pieni, mutta kova ydin. Levyjä soittaa kaupungin epävirallinen DJ Aleksi Pahkala, tarjolla on Helsingin uusia kulinaristisia herkkuja. Piha vilisee apulaispormestareita, kansanedustajia ja kaupunginvaltuutettuja. Puhujia riittää aina, mutta pormestarin kutsuvierasjoukkoa yhdistää ehkä se, että he ovat uuden Helsingin tekijöitä.

Tilaisuus on aivan Vapaavuoren näköinen. Barack Obama sai presidenttiaikoinaan meemin, jossa hän katselee asioita. Jos pormestari Vapaavuoresta tehtaisiin meemi, se olisi ehkä ”Jan Vapaavuori avaa asioita”.

Avattavaa riittää: Flow Festivalin lisäksi niitä ovat esimerkiksi Helsinki Pride tai torikortteleihin auennut yhteistyötila Sofia Future Farm. Jan Vapaavuoresta kirjoitetuissa jutuissa kommentoidaan yleensä hänen aikatauluaan. Helsingin pormestarin pitäisi olla yleensä kolmessa paikassa samaan aikaan. Hänen pitäisi ehtiä haastamaan pääministeriä ja sote-keskustelua, isännöidä kansainvälisiä vieraita ja matkustaa Kiinaan markkinoimaan Helsinkiä.

Jotenkin Jan Vapaavuori onnistuu kaikessa suhteellisen hyvin, vaikka kuvailee itse aikatauluaan ”pysyväksi totaaliseksi katastrofiksi, jonka kanssa oppii elämään”.

Vapaavuori on ollut Helsingin pormestarina reilun vuoden. Kauppatorille avautuvassa työhuoneessa juttelee rauhallisen oloinen johtaja.

”Ei ole ollut mitään isompaa hässäkkää. Olemme saaneet eteenpäin suurempia ja pienempiä muutoksia isossa organisaatiossa”, Vapaavuori toteaa.

Helsingin kaupungin johdossa on tapahtunut suuria muutoksia. Ennen Vapaavuoren valintaa kaupungin johtamismalli laitettiin uusiksi. Toimialamalliin siirtyminen ja uusi organisaatio ovat antaneet Vapaavuoren aloittaa alusta. 31 virastosta siirryttiin neljälle toimialalle, mutta yksi suurista muutoksista on Jan Vapaavuori itse. Ministerinä Vapaavuori tottui siihen, että kun asioita on paljon, pitää valita ne, jotka tehdään. Ja ne myös tehdään. Hän on tuonut kaupunkiin rytminvaihdoksen.

”Totta kai, kun maan ylivoimaisesti suurin työnantaja organisoituu isolla tavalla uudelleen, siinä on erilaista kitkaa ja kipuilua. Ja on varmaan pitkään”, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuoren johtamistyylistä annetaan kahdenlaista todistusta. Joillekin hän on valtiomies, joka saa paljon aikaan. Toisille hän on jyrä, joka ei käytä paljon aikaa ihmisten tunteiden pohdiskeluun, jos asioita ei tapahdu. Hämmästyttävää on, että molemmissa leireissä hänen aikaansaannoksiaan kehutaan.

”Minulle toimintakulttuuri on tärkeämpää kuin strategia. Kuten amerikkalaiset sanovat, kulttuuri syö strategian aamiaiseksi. Haluan kehittää Helsinkiä vähän ketterämmäksi, modernimmaksi, digitaalisemmaksi ja palveluhenkisemmäksi”, Vapaavuori sanoo.

Jan Vapaavuori kuvailee johtamisfilosofiaansa jatkuvana liikkeenä. Kun koko ajan tuodaan uusia ideoita ja ajatuksia esiin, liike pysyy vahvana.

”Koen, että koko ajan pitää tapahtua ja paljon. On parempi, että silloin tällöin tehdään joku asia vähän väärinkin kuin että vain loputtomasti varmistellaan. Maailma muuttuu valtavan nopeasti, ja muutoksessa säilyvät vain ne, jotka muuttuvat myös.”

Pormestarin työ on erittäin operatiivista, ja kaupungin johtaminen on yrityksen johtamisen ja ministerin tehtävien välissä, Vapaavuori kuvailee. Suuria trendejä ja niiden vaikutuksia omaan organisaatioon pitää ymmärtää. Vapaavuori selittää pitkään ja innostuneesti siitä, että kaupungintalon aulan sisusta uusitaan.

”Johtajan on liikuttava sulavasti näillä molemmilla kentillä koko ajan.”

Jokainen poliitikko suunnittelee aina seuraavaa liikettä, mutta Jan Vapaavuori tuntuu tekevän sen vaivattomasti ja sotkematta meneillään olevia asioita.

Kaupungistumisen globaali trendi antaa lisää valtaa Vapaavuoren kaltaisille tekijöille. Hän osaa käyttää huomion hyväkseen.

Esimerkkinä toimii Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä. Tapaamista virallisesti isännöi presidentti Sauli Niinistö, mutta Vapaavuori tietysti kiersi suomalaisen ja kansainvälisen median haastatteluissa kertomassa Helsingin erityislaatuisuudesta.

Helsingissä Vapaavuori on profiloitunut valtakunnalliseksi keskustelijaksi, joka haastaa valtiovaltaa kaupunkinäkökulmasta. Hän toppuuttelee kohuja.

”Keskustelua kaupunkien roolin kasvusta on maailmalla käyty jo vuosia. Esimerkiksi USA:ssa se on ollut itsestään selvä trendi pitkään. Jostain syystä Suomessa keskustelua siitä, miten kaupungistumi­sesta saataisiin parhaat puolet irti ja miten sen haittoja voidaan minimoida, ei ole käyty. Edelleen osa kiistää koko trendin olemassaolon. Täällä on jopa ajattelua, että kaupungistuminen ei ole suotavaa ja sitä vastaan pitäisi pystyä taistelemaan”, Vapaavuori sanoo.

Toiminnan mies. Jan Vapaavuori uskoo, että hyvä johtaja johtaa edestä ja keskeltä. Hänelle toimintakulttuuri on tärkeämpää kuin strategia. KUVA: ANTTI MANNERMAA
 
 

Jan Vapaavuori, 53

Kuka: Helsingin pormestari vuodesta 2017. Kausi jatkuu vuoteen 2021 asti.

Syntynyt: Helsingissä vuonna 1965

Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1989

Ura: Kokoomuksen kansan­edustaja 2003–2015, ­asuntoministeri 2007–2011, elinkeinoministeri 2012–2015, Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2015–2017

Perhe: Vaimo Outi Vapaavuori

Harrastukset: ­Lukeminen, pihatyöt, golf, tennis ja kuntosali

*

Ajatus taistelusta kaupunkien – ja erityisesti Helsingin – vallan lisääntymistä vastaan avaa keskustelun siitä, että valtiovalta on laiminlyönyt kaupungistumisen kehityksen merkitystä.

”Osaksi se on myös kaupunkien omaa vikaa ja jopa meidän tutkijayhteisömme vikaa, että kaupungistumiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty puutteellisesti.”

 

Kun Jan Vapaavuori näkee tilaisuuden, hän tarttuu siihen. Esimerkiksi sote-keskustelussa hän on ollut aktiivinen hallituksen kriitikko eikä hän ole pelännyt näyttää vahvaa kaupungistumisen agendaansa.

”Olen tietysti pyrkinyt laajemminkin herättämään keskustelua siitä, että kaupungistuminen tapahtuu, halusimme tai emme. Kaupungit ovat paikkoja, joissa ihmiset enemmän ja enemmän hakevat hyvän elämän edellytyksiä.”

 

Vapaavuori osallistuu sote-keskusteluun aktiivisesti. Hän ampuu blogitekstejä, twiittejä ja tv-lausuntoja. Mutta kyse ei ole vastustamisesta vastustamisen vuoksi. Kyse on kaupungistumisen merkityksen korostamisesta.

”Olen erittäin tyytyväinen, että vahva osallistumiseni sote-keskusteluun on ymmärretty niin, että kyse on paljon muustakin kuin sotesta.

 

Helsinki vastaan muu Suomi -taisteluun Vapaavuori ei voi liian voimakkaasti lähteä. Se ei olisi tulevaisuuden urasuunnitelmien kannalta järkevää. Asiat riitelevät, eivät maantieteelliset alueet. Vapaavuori sanoo kuuluvansa siihen ”helsinkiläiseen keski-ikäiseen keskiluokkaan, joka viettää aikaa ­landella aina, kun siihen on mahdollisuus”.

”Olen yrittänyt olla siinä tarkka ja luulen onnistuneeni. En ole missään vaiheessa mollannut maaseutua. Multa ei löydy sellaista sitaattia. Ikävä kyllä yhteiskunnassa on aina tahoja, jotka saavat voimaa ja virtaa vastakkainasettelun kautta”, Vapaavuori tarkentaa.

Vapaavuori on asiassa hyvin selkeä. Kasvu tapahtuu kaupungeissa, joten on luonnollista, että niiden merkitys korostuu. Hän toteaa, että kaupungistuminen ei ole mielipidekysymys, se on fakta.

 

”Kaupungistuminen johtaa siihen, että Helsinki eriytyy muusta maasta myös arvojen ja elämäntapojen näkökulmasta. Helsingissä suhtaudutaan maahanmuuttoon, seksuaalivähemmistöihin tai vegaaniruokaan ihan eri lailla kuin maaseudulla. Arvoissa ja elämäntavoissa tapahtuva eriytyminen on hyvin uutta Suomessa”, hän pohtii.

Jan Vapaavuoren voi nähdä miehenä, joka rakastaa vastakkainasettelua. Enemmänkin hän on mies, joka ei peräänny tais­telusta. Ne ovat kaksi eri asiaa. Pormestari itse sanoo, että nyky-yhteiskunnassa suurimmat keskusteluteemat jakavat ihmisiä.

”Minuun on yritetty lyödä sellainen leima, että lietsoisin vastakkainasettelua, vaikka itse asiassa ne, jotka leiman lyövät, tekevät sitä paljon enemmän kuin minä. Kaikkein viekkainta vastakkainasettelua on väittää, että joku toinen harrastaa vastakkainasettelua”, hän toteaa.

 

Vapaavuoren mukaan yhä useammin puhutaan siitä, että nuorempi sukupolvi on kiinnostunut yrityksen arvoista ja haluaa tehdä työtä, jolla on merkitystä.

”Ei merkityksellisen työn haluaminen ole vain millenniaalien tai nuoren sukupolven juttu. Yhä useampi haluaa tehdä työtä, jolla kokee olevan laajempaa merkitystä”, Vapaavuori sanoo.

Helsinki esittäytyy työnantajana, jolla on laajempaa merkitystä, pormestari uskoo.

 

”Toinen asia on se, että Helsinki on onnistunut muuttumaan juuri sellaiseksi työpaikaksi. Tämä liittyy mielestäni siihen, että kaupunkien merkitys kasvaa globaalistikin. Kaupungit ovat aivan eri lailla arkisia toimijoita kuin valtiovalta, ja kaupungeilla on suora kontakti kansalaisiin”, Vapaavuori pohtii.

Politiikkaan kuuluvat yllätykset, mutta on hämmästyttävää, miten Vapaavuori on kääntänyt uransa uuteen nousuun. Vuoden 2015 tappio kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa Alexander Stubbille on kääntynyt siihen, että Stubb on Vapaavuoren seuraaja Luxemburgissa Euroopan investointipankin varapääjohtajana ja Petteri Orpo puolueen puheenjohtaja.

 

”Jokainen kokemus, joka ihmisellä on, opettaa. EU-organisaatiossa työskentely opetti esimerkiksi sen, että Suomessa on aika vähän byrokratiaa”, Vapaavuori sanoo.

Paljon on kirjoitettu siitä, että Vapaavuori jätti huippupalkan tullakseen johtamaan Helsinkiä. Kokoomusta ei voi johtaa Helsingistä, sanotaan. Hämmentävää, mutta näköjään voi. Vuonna 2015 Vapaavuori jäi askeleen jälkeen, nyt hän on askeleen edellä. Kilpailu tosin on eri ja vielä aika kaukana tulevaisuudessa.

Vapaavuori vaikuttaa tyytyväiseltä. Pormestari tekee uudistuksia, availee festareita ja keskustelua, mutta myös auraa suomalaista liiketoimintaa ulkomaille. Vapaavuori on aktiivinen Helsingin markkinoija esimerkiksi Aasiassa. Kysyttäessä tulevaisuudesta Vapaavuori nojaa taaksepäin ja hymyilee.

 

”Helsinki on kymmenen vuoden päästä kansainvälisesti nykyistä tunnetumpi ja kiehtovampi Euroopan keskus, joka kilpailee tasapäin Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa.”

Missä Jan Vapaavuori on kymmenen vuoden päästä?

”Ei hajuakaan. Meillä on liian paljon ihmisiä, jotka elävät menneessä, ja liian paljon niitä, jotka elävät tulevaisuudessa. Jos hoitaa kulloisenkin työtehtävän mahdollisimman hyvin ja nauttii elämästä, niin maksimoi omat mahdollisuutensa päästä jatkossakin johonkin jännittävään hommaan.”

 


 

Helsinki ylsi sijalle yhdeksän pisteluvulla 6,7052. MoveHubin laskujen mukaan kaupungissa on 100 000 asukasta kohden 80 kahvilaa ja 3,6 levykauppaa. Suomessa mukaan päässeistä kaupungeista kehnoimmin sijoittui Vantaa, joka jäi sijalle 417. Maailman hipstereimmäksi kaupungiksi MoveHub rankkasi Brightonin Britanniassa. Se ylsi lukemaan 8,1632. Kakkos- ja kolmossijoilla ovat Yhdysvalloista Portland ja Salt Lake City. Eurooppalaisista kaupungeista Helsingin ohi ylsi Brightonin lisäksi vain Portugalin Lissabon.


  

 

Helsinki arvioitiin maailman kaupunkien

"hipsteriydessä" kärkikymmenikköön - näillä

kriteereillä sijoitus irtosi

 

   
 
Helsinki arvioitiin maailman kaupunkien "hipsteriydessä"
 kärkikymmenikköön - näillä kriteereillä sijoitus irtosi

Euroopassa Helsinkiä hipsterimpänä pidettiin vain Brightonia ja Lissabonia.

 

Maailman hipstereintä kaupungia selvitettiin seuraavilla mittareilla: vegaaniravintoloiden, kahviloiden, tatuointiliikkeiden, vintage-liikkeiden ja levykauppojen määrällä 100 000 asukasta kohden. Mukaan otettiin vain kaupungit, joissa on yli 150 000 asukasta. Ei niin vakavaluonteisen indeksin takana on kansainvälisiin muuttoihin erikoistunut Movehub.

 

Firma laski mukaan 446 kaupunkia 20 maassa. Yhteensä niistä löytyi miltei 7800 vegaaniravintolaa ja 14 600 tatuointiliikettä.

Vantaa jäi rankkauksessa sijalle 417.

Movehub huomauttaa, että mahdolliset virheet indeksissä ovat "ironisia ja todella nokkelia".

Korjaus klo 20.08: Juttuun on korjattu, että Euroopassa Helsingin edelle kirivät vain Brighton ja Lissabon. 

 

— Minulla ei ole mitään pyrkimyksiä mihinkään muuhun kuin yrittää vakuuttaa kansakunnan päätäjiä siitä, ettei kannata tehdä tyhmää hallintouudistusta, jonka vaikutukset ovat hyvin kauaskantoiset ja peruuttamattomat, Vapaavuori sanoo. - Näkökulma: Ei puheenjohtaja Petteri Orpolla ole minkäänlaista mandaattia, johtaa Helsinkiä tai metropolialueen intressejä. -Sitävastoin pormestari Jan Vapaavuoren velvollisuus on puolustaa pääkaupungin intressejä ja liittoutua maassa muiden kaupunkien kanssa (C21) ; joilla on samat ongelmat liittyen maakuntauudistukseen. Soten vyörytys metropolialueelle tulee sitten kun tulee! Jos tulee? - KimsBlog

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Jan Vapaavuori sote-kapinan taustoista: Tämä

ratkaisu olisi nielty

 

 

Helsingin pormestari torjuu arvailut kokoomuksen puheenjohtajan haastamisesta.

 

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) myöntää, että jos hallitus olisi tarttunut ehdotukseen pääkaupunkiseudun maakunnasta, hän olisi ollut valmis hyväksymään sote- ja maakuntauudistuksen viemisen eteenpäin.

 

— Totta kai jos siihen (ehdotus pääkaupunkiseudun maakunnasta) olisi tartuttu, niin se olisi nielty. En olisi sen jälkeenkään ollut tähän tyytyväinen, mutta olisi saavutettu ainakin kompromissi, jonka kanssa voi elää ja totta kai se olisi rajun vastarinnan poistanut, Vapaavuori sanoo Verkkouutisille.

Virkamiehet torjuivat talvella Helsingin tekemän ehdotuksen pääkaupunkiseudun maakunnasta vedoten muun muassa taloudellisiin laskelmiin ja etenkin aikataulusyihin. Sote-lakien voimaantulo olisi viivästynyt eikä maakuntavaaleja olisi voitu järjestää ajallaan.

Vapaavuoren voimallinen kriitiikki uudistusta kohtaan on herättänyt arvailuja myös siitä, pyrkiikö hän mahdollisesti haastamaan kokoomuksen nykyistä puheenjohtajaa Petteri Orpoa kesällä Turussa tai lähitulevaisuudessa. Vapaavuoren mielestä hänen motiiviensa kyseenalaistaminen on ”perinteinen viekas keino kääntää keskustelu pois asiakysymyksistä”.

 

Pormestari vastaa myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan (kok.) kritiikkiin pääkaupunkiseudun omasta maakunnasta. Jan Vapaavuoren laaja haastattelu sote- ja maakuntauudistuksesta luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi Verkkouutisten Plus-sivustolta kirjautumalla omilla Facebook-tunnuksilla.

 


 

Vaikka väestö on Helsingissä keskimääräistä nuorempaa, maan suurimpaan kaupunkiin on keskittynyt muita sote-palveluita paljon tarvitsevia ihmisiä, esimerkiksi maahanmuuttajia ja päihdeongelmaisia. Tätä ei pormestarien mukaan huomioida tarpeeksi. Palveluiden lisäksi sote-uudistus voi vaikuttaa Helsingin kykyyn investoida eli rakentaa kaupunkiin esimerkiksi raitioteitä, kouluja ja siltoja. Uudistuksessa kaupungin kunnallisverokertymästä poistuisi noin kaksi kolmannesta ja yhteisöveroistakin leijonanosa.


 
Kaupunki
 
 

Helsingin pormestaristo pitää sote- ja

maakunta­uudistusta vallankaappauksena,

joka voi tulla kalliiksi Suomelle – ”Tästä ei

seuraa mitään hyvää helsinkiläisille”

 

 

Pormestarien näkemyksen mukaan uudistus ajaa suuret kaupungit vaikeaan asemaan. Ja juuri niiden pitäisi kannatella Suomea.

 
MITÄ tarvitaan, että kolmea kilpailevaa puoluetta edustava Helsingin pormestaristo löytää lähes hellyyttävän yksimielisyyden poliittisesta kysymyksestä? Vastaus: maan hallitus käymään kaupunkien vallan kimppuun. Siis luomaan sote- ja maakuntauudistusta.


”Tästä ei seuraa mitään hyvää helsinkiläisille”, sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo.

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) mukaan hallitus on tekemässä sote-uudistuksen varjolla historiallisen suurta hallintoreformia, jota voi verrata ”salakavalaan” vallankaappaukseen.

Koulutuksesta ja kasvatuksesta vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen (kok), kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ovat samoilla linjoilla. Helsinki, pääkaupunkiseutu ja esimerkiksi Tampere kasvavat tällä hetkellä kohisten, mutta maakuntauudistus uhkaa riistää niiltä mahdollisuuden luoda koko maata hyödyttävää kasvua.

Pormestariston mielestä koko sote- ja maakuntauudistus pitäisi peruuttaa. HS esittelee pormestariston huolenaiheet viiden väitteen kautta.

1. Uudistuksen tavoitteet eivät täyty

Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena on luoda uusi maakuntahallinto valtion ja kuntien väliin. Helsingin pormestariston mukaan uudistuksesta koituu ongelmia, eivätkä sen tavoitteet täyty.

Katsotaan esimerkiksi maakuntien ilmeisintä tehtävää, sote-palveluiden järjestämistä. Hallituksen kaavailemassa uudistuksessa helsinkiläisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaisi jatkossa Uudenmaan maakunta, viime kädessä Uudenmaan maakuntavaltuusto.

Maakunta ostaisi perustason sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisiltä ja julkisilta sosiaali- ja terveyskeskuksilta, niin sanotuilta sote-keskuksilta. Uudistuksessa perustettavat sote-keskukset ovat verrattavissa nykyisiin terveyskeskuksiin. Erikoissairaanhoitoon helsinkiläiset pääsisivät Uudenmaan maakunnan pyörittämiin sairaaloihin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa tavallisen helsinkiläisen Tiinan tai Pekan kannalta?

”Suurin ongelma on, että kukaan ei tiedä”, sanoo Vapaavuori.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus. Pormestarien mukaan sen valmistelu on kuitenkin ollut niin pirstaleinen prosessi, ettei kokonaisuus ole kenenkään hallussa.

Helsinki on antanut osakokonaisuuksista 19 erillistä lausuntoa, mutta maan hallitus ei ole tarjonnut mahdollisuutta arvioida hanketta kokonaisuutena.

Nyt Helsinki on sorvaamassa kokonaisuutta koskevaa lausuntoa oma-aloitteisesti. Se tulee maanantaina kaupunginhallituksen käsittelyyn ja on kovasanaista tekstiä.

2. Helsinkiläiset eivät tule kuulluksi

Tähän asti Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden suurista linjoista on päätetty kaupunginvaltuustossa. Palveluiden järjestämiseen on kerätty rahaa kunnallisveroina.

Pormestarit korostavat, että mallia on pidetty hyvänä helsinkiläisten kannalta. Asiaa voi yrittää avata yksinkertaistavan esimerkin kautta. Nykymallissa terveyspalveluihinsa tyytymätön helsinkiläinen voi marssia torilla kaupunginvaltuutetun luo, nykäistä häntä hihasta ja kertoa, mikä terveyspalveluissa ei toimi.

Koska kaupunginvaltuutettu tuntee oman kuntansa asiat, hän osaa arvioida kaupunkilaisen huolen yleisen merkittävyyden. Jos huoli on merkittävä, valtuutettu voi pyrkiä ratkaisemaan ongelmaa kaupungin poliittisen koneiston avulla.

Jos sote- ja maakuntauudistus menee eduskunnassa läpi, valtuustolla ei enää olisi valtaa hienosäätää kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Helsingin ja muun Uudenmaan sote-palvelujen rahanjaosta päätettäisiin Uudenmaan maakuntavaltuustossa.

Maakuntavaltuustokaan ei kuitenkaan pysty päättämään siitä, kuinka paljon rahaa sote-palveluihin käytetään. Maakunta ei nimittäin ole saamassa veronkanto-oikeutta. Lopulta kukkaronnyörien asennosta päätettäisiin siis eduskunnassa.

Pormestarit sanovat, että maakunnasta tulee riippuvainen valtionrahoituksesta. Ketä Pekka tai Tiina sitten lähestyy huoliensa kanssa, he kysyvät. Valtiovarainministeriön virkamiestä?

Sen sijaan, että päätöksentekoa siirretään uudelle maakuntatasolle kauemmas kaupunkilaisista, sitä pitäisi pormestarien näkemyksen mukaan siirtää lähemmäs kaupunkilaisia, siis kuntatasolle.

3. Hallitus unohti megatrendin

Pormestarien mukaan maakuntauudistuksen laatijat näyttävät unohtaneen, että kaupungistumisen megatrendi ravistelee tällä hetkellä maailmaa. Sen sijaan, että Suomen suurille kaupungeille yritettäisiin antaa aseita kansainväliseen kilpailuun, niitä ollaan ottamassa pois.

Uudenmaan maakuntavaltuuston edustajat valitaan vaaleilla eduskuntavaalien tapaan. Pormestarit eivät usko, että maakuntavaltuustolla tai rahan määrästä päättävällä eduskunnalla voisi olla samanlaista ymmärrystä Helsingin erityispiirteistä ja ongelmista kuin helsinkiläisillä kaupunginvaltuutetuilla.

”Hyvän elinkeinopolitiikan hedelmiä on voitu Helsingissä käyttää sote-palveluiden parantamiseen”, Vapaavuori sanoo.

Jatkossa näin ei enää ole. Maakuntavaltuuston tehtävänä on edistää maakunnan asemaa, eivätkä muiden kuntien poliitikot välttämättä ymmärrä maan suurimman kaupungin erityishuolia, pormestarit sanovat.

Jos Helsingistä ei huolehdita, takapakki voi koitua Helsingin lisäksi koko maan maksettavaksi. Helsinki nimittäin rahoittaa valtionosuusjärjestelmän kautta merkittävästi koko maan kehitystä.

Kaikkia samalla lailla koskevan uudistuksen sijaan sote-uudistusta pitäisi pormestarien näkemyksen mukaan viedä eteenpäin ymmärtäen alueiden erilaisuutta. Taantuvat alueet tarvitsevat aidosti apua, mutta esimerkiksi Helsinki seisoo kyllä omilla jaloillaan.

”Nyt kaikki pakotetaan tekemään samaa”, Razmyar sanoo.

Suuruudistuksen sijaan tarvittaisiin siis asteittaista kehitystä.

4. Helsingillä on erityisongelmia, joiden hoitaminen vaikeutuu

Tässä kohtaa voidaan käyttää esimerkkinä alueellista eriarvoistumista eli segregaatiota. Segregaatiokehitys on jatkunut myös Helsingissä jo pitkään, mutta moniin maailman suuriin kaupunkeihin verrattuna tilanne on edelleen hyvä.

Segregaatiota on torjuttu eri hallinnonalojen yhteispelillä. Toisaalta kaupunkisuunnittelussa on pyritty varmistamaan, ettei kaupunkiin syntyisi huonommin toimeentulevien ihmisten vuokrakasarmeja.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on pyritty erityisesti varmistamaan, että heikoimmassa asemassa olevat kaupunkilaiset saisivat tarvitsemaan tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasautua. Yksi tällainen toimi on esimerkiksi se, ettei Helsingissä peritä terveyskeskusmaksuja.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistus siirtäisi sote-asiat kaupungilta maakunnalle. Pormestarit pelkäävät, että esimerkiksi kaupunkisuunnittelun ja sosiaali- ja terveystoimen toimivaan yhteistyöhön tulee samalla särö.

”Kaupungin keinovalikoima pienenee”, Sinnemäki sanoo.

 
Seuraukset voivat näkyä myös hyvin nopeasti ja konkreet­tisesti. Maakun­nalla tuskin on varaa lopettaa terveys­keskusmaksuja kaikissa kunnissa. Koska kuntia pitää kohdella tasapuo­lisesti, terveyskes­kusmaksut saattaisivat uudis­tuksen jälkeen tulla myös Helsinkiin.

Yhteistyöhön liittyvät ongelmat voivat näkyä myös esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Pia Pakarinen toivoo, että sote-palveluja olisi tulevaisuudessa saatavilla lähempänä lapsia ja nuoria. Niin, ettei avun tarve tarkoittaisi pakollista poissaoloa koulusta. Pakarinen pelkää, että sote-asioiden siirtäminen pois kaupungilta ei ainakaan helpota oikeansuuntaista kehitystä.

5. Palveluita joudutaan karsimaan

Uudistukselle on laadittu kovat tehokkuustavoitteet. Pormestarit pelkäävät, etteivät Uudenmaan saamat rahat riitä nykyisen hoitotason ylläpitämiseen Helsingissä. Uudistukset ovat heidän mukaansa toteutettavissa vain asiakasmaksuja korottamalla ja palveluverkkoa supistamalla.

Ongelmat johtuvat muun muassa siitä, että maakunnan valtiolta saaman rahoituksen kaavaillaan perustuvan väestön ikään ja sairastuvuuteen. Uudellamaalla on nuorta väestöä, joten säästöpaineet ovat kovat. Pormestarien mukaan Helsinki kärsii tästä erityispiirteidensä vuoksi.


Tämä kasvattaa kaupungin suhteellista velkaantuneisuutta ja voi heikentää kaupungin mahdollisuutta saada markkinoilta edullista lainaa.


Erot asuntojen hintakehityksessä ovat esimerkki kaupungistumisen vaikutuksista. Niitä suurempi ja kenties suurin kaupungistumisen vaikutus liittyy siihen, että se muokkaa talouskasvun edellytyksiä. Kaupungistuminen synnyttää verkostoja ja kasautumista, jotka parhaimmillaan edistävät talouskasvua. Suomen kannalta merkitsee siis paljon, millaisia kaupungistumiseen vaikuttavia valintoja äänestäjät ja hallitukset tekevät.


 
Optio Suhdanteet
 

Kaupungistumisen hallinta on elämän ja

kuoleman kysymys

 

   
 
 
Juhana Rossi
Juhana Rossi
 
 
 

Erot asuntojen hintojen muutoksissa kertovat kaupunkipolitiikan onnistumisen tärkeydestä, kirjoittaa Juhana Rossi

 

Mielikuvissa Suomi nähdään maaseutuvaltaisena. ”Järvet tuhannet, harmaat peltikatot, / punaiset töllit ja neidot valkeat, / peruna kukkii, kasvavat mukulat ja niityt”, kirjoitti Tuomas Anhavavuonna 1958.

Runollinen mielikuva maaseutumaisesta Suomesta on väestön osalta väärä. Suomi on kaupungistunut tasaisesti viime vuosikymmenet ja kaupungistuu yhä.

Suomen kaupunkialueiden väestö on laskennallisesti kasvanut 74 hengellä ja maaseutualueiden väestö on vähentynyt 22 hengellä joka päivä vuodesta 1990 lähtien. Näin on laskenut muuttoliikkeeseen perehtynyt tutkija Timo Aro.

Kaupungistuminen synnyttää voittajia ja häviäjiä, jos mittana käytetään asuntojen hintojen muutoksia.

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat vuodesta 2013 nousseet pääkaupunkiseudulla, joka on isoin väestönkasvun alue. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat laskeneet muualla Suomessa, kun muu Suomi on määritelty laajasti.

Ilmiölle on looginen selitys. Asunnot seisovat rakennusmaalla, joka on rajallinen hyödyke. Rakennusmaata ei käytännössä synny lisää.

 

Jos ihmisiä muuttaa koko ajan yhteen kaupunkiin, rakennusmaan saatavuus rajaa asuntojen tarjontaa. Asuntojen tarjonta niukkenee ja hinta nousee.

Niinpä väestönkasvu voi nostaa yhden kaupungin tai alueen asuntojen hintoja jopa silloin, kun koko maan kokonaistuotanto supistuu. Näin tapahtui pääkaupunkiseudulla 2012–2015.

Käänteisesti väestön väheneminen pienentää asuntojen kysyntää ja laskee niiden hintoja. Tämä yhtälö voi johtaa siihen, että myyjä ei välttämättä saa asunnostaan hintaa, jonka hän olisi valmis hyväksymään. Asuntokauppa seisahtuu.

Kasvualueiden lainoittajia, asuntosijoittajia, rakentajia ja maanomistajia kaupungistuminen on hyödyttänyt. Kärsijöitä ovat olleet asunnonomistajat niillä alueilla, joilla työpaikat ja väestö ovat vähentyneet.

 

Talouskasvun kannalta kaupungistumista siis tarvitaan. Tässä mielessä kuluvan vaalikauden aikana ja ensi kevään eduskuntavaaleissa on pelissä paljon.

 

Vireillä ovat kunnianhimoiset sote- ja alueuudistukset. Kumpikin uudistus vaikuttaa kaupungistumisen ehtoihin.

Uudistukset ovat alku. Kaupungistuminen jatkuu niiden jälkeen.

 

Sen vuoksi Suomen talouspolitiikan elämän ja kuoleman kysymys – työllisyyden rinnalla – on, kuinka kaupungistumisen myönteisiä vaikutuksia vahvistetaan ja kielteisiä vaikutuksia lievennetään.

Asuntohintojen erisuuntainen kehitys antaa käsityksen siitä, kuinka kouriintuntuvia kaupungistumisen kielteiset vaikutukset voivat olla. Toisaalta monien kaupunkien kukoistus kertoo siitä, kuinka iso mahdollisuus kaupungistuminen on.