Yksi ilmastonmuutoksen pelätyistä seurauksista merissä on Atlantin Golfvirran heikkeneminen. Seurauksena voi olla Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston viileneminen, vaikka ilmasto globaalisti lämpenee.


 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutus merten

lämpötilaan: kuin ydinpommi kerran

sekunnissa 150 vuoden ajan

 

Ilmaston lämpenemisestä jopa 90 prosenttia tapahtuu merissä, tutkijat esittävät.
 
 
TIEDE 10.1.2019 07:28 | Suomen Kuvalehti

 
 
Teksti LASSI LAPINTIE
 

Merten lämpeneminen vaikuttaa muun muassa myrskyjen voimakkuuteen. Nasan kuvassa hurrikaani Florence syyskuussa 2018. © NASA

 

 

ILMASTONMUUTOSKESKUSTELUSSA tapana on keskittyä ilman keskilämpötilaan sekä jäätiköihin, mutta numeroiden valossa nämä ovat vain jäävuoren huippu.

Noin 90 prosenttia ilmaston lämpenemisen energiasta vuosien 1971–2010 aikana on uponnut meriin, arvioidaan PNAS-tiedejulkaisussa 7. tammikuuta ilmestyneessä tutkimuksessa.

Uuden arvion mukaan meret ovat vuodesta 1871 lähtien lämmenneet energiamäärässä mitattuna 436 tuhannen triljoonan joulen verran.

Päätähuimaava luku on The Guardian -sanomalehden laskelmissamuunnettu vastaamaan sitä, että meressä olisi räjäytetty yksi Hiroshiman pommia vastaava ydinräjähde sekunnissa jatkuvalla syötöllä 150 vuoden ajan.

Räjäytettyjä ydinpommeja kertyisi 4,7 miljardia kappaletta.

”Yritän välttää tällaisten laskelmien tekemistä, koska ne ovat niin huolestuttavia”, tutkimusta johtanut Oxfordin yliopiston professori Laure Zanna kommentoi the Guardianille.

”Selvästi olemme kuitenkin päästäneet ilmastoon paljon ylimääräistä energiaa, josta suuri osa päätyy meriin.”

Merten lämpeneminen nostaa myös merenpintaa.

VALTAMERIIN ilmaston lämpenemisen vuoksi 150 vuoden aikana sitoutunut energiamäärä on noin tuhat kertaa suurempi kuin koko ihmiskunnan vuotuinen kulutus nykyään.

Merten lämpeneminen on kiihtynyt ihmiskunnan teollistumisen edistyessä. Viime vuosikymmeninä vaikutus on vastannut kolmesta kuuteen Hiroshiman pommia sekunnissa, tutkijat arvioivat.

Merten lämpötilojen muuttumisen arviointi kauas menneisyyteen on haastavaa, sillä 1990-lukua edeltäneet mittausmenetelmät eivät tutkijoiden mukaan ottaneet kunnolla huomioon syvällä olevien vesien lämpötilaa.

Useimmat vanhat lämpötilamittaukset tehtiin alle 700 metrin syvyydeltä. Uudessa tutkimuksessa luotiin merivirtausten tietokonemallinnus, jonka avulla on arvioitu menneisyyden merilämpötiloja.

Pitkän aikavälin merilämpötilojen arvioimista vaikeuttaa myös se, ettei ylimääräinen lämpeneminen jakaudu tasaisesti, vaan siihen vaikuttavat merivirrat.

*

Yksi ilmastonmuutoksen pelätyistä seurauksista merissä on Atlantin Golfvirran heikkeneminen. Seurauksena voi olla Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston viileneminen, vaikka ilmasto globaalisti lämpenee.

*

Huhtikuussa 2018 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan golfvirta olisi tällä hetkellä heikoimmillaan noin 1 600 vuoteen.

Merten lämpeneminen myös osaltaan nostaa merenpintaa lämpölaajenemisen vuoksi.

 


 

– Jatkossa talouden kasvu ei automaattisesti kasvata sähkön käyttöä. Yhteiskunnan sähköistyminen sen sijaan etenee, kun sähköiset ratkaisut korvaavat monilta osin fossiilisia polttoaineita liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi tiedotteessa.


 
Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Energiateollisuus: Kaupunkien lämmitykseen

myös turvetta

 

Viime talvi osoitti, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja.

 

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan sähköntuotantoa pitää tarkastella kokonaisuutena, sillä tarvitsemme monenlaisia tapoja tuottaa sähköä.

Viime vuonna sähkön tukkuhinta nousi keskimäärin 41 prosenttia, kun vesivoimaa oli tarjolla niukasti poikkeuksellisen lämpimän ja kuivan kesän takia. Lisäksi viime talvi oli hyvin kylmä.

– Kun vesivoimaa ei ollut tarjolla, käytössä oli enemmän polttoaineita, joiden hyödyntäminen on selvästi aiempaa kalliimpaa kohonneiden päästöoikeuskustannusten vuoksi, Leskelä kertoo tiedotteessa.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat noin 15 prosenttia, kun viime talven lämmitystarve oli edellisvuosia selvästi suurempi. Niukan vesitilanteen vuoksi sähköä jouduttiin tuottamaan tavallista enemmän myös polttoaineilla.

– Erittäin sateisen syksyn jälkeen energiapuu oli osin heikkolaatuista, eikä kaupunkeja voi lämmittää pelkällä puupolttoaineella. Tarvitaan myös turvetta. Viime talvi osoittaa, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden, Leskelä painottaa.

 

Viime vuodesta huolimatta sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet kymmenen viime vuoden aikana.
Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmityksen tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla.

– Päästöttömän energian tuotantoon ohjaava päästökauppa on saatu EU:ssa viimein toimimaan. Tämä on hyvä asia. Suomessa on jo tehty investointipäätöksiä useista tuulipuistoista ilman yhteiskunnan tukia, Leskelä muistuttaa.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin viime vuonna 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 79 prosenttia.

 

Sähkön kulutuksen kasvu ja vesivoiman väheneminen katettiin pääosin lisääntyneellä lämpö- ja tuulivoimalla. Myös sähkön nettotuonti oli edelleen merkittävää viime vuonna.

– Sähkön tuonti oli edelleen Euroopan ennätystasoa. Tähän on tulossa helpotusta, kun saamme käyttöön lisäydinvoiman ja muun muassa lisää tuulivoimaa, Leskelä huomauttaa.

Leskelä arvioi lisäksi, että teollisuuden sähkönkäytön rakenne on muuttumassa.

 

Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskäytöstä Suomessa on laskenut runsaassa kymmenessä vuodessa. Viime vuonna osuus oli 47 prosenttia, kun se oli 53 prosenttia vuonna 2006 ennen pitkää taantumaa ja teollisuuden rakennemuutosta.

Energiateollisuuden ennakkotilaston mukaan Suomessa käytettiin sähköä viime vuonna yhteensä 87 terawattituntia, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi kaksi prosenttia, kun taas asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen kolme prosenttia.

 


 

Kaukomatkailu lentämällä on arvoiltaan monimutkainen asia. Lentomatkailusta on tullut mahdollista myös muille kuin varakkaille vasta viime vuosikymmenien aikana. Kun hiilipäästöjä ryhdytään suitsimaan esimerkiksi polttoaineiden hinnannostolla, vaikutukset osuvat eniten köyhimpiin. Turismi tuo tuloja myös köyhiin maihin.


 

 

Siirtyykö ilmastoahdistus sanoista tekoihin

vuonna 2019? Lentäminen saattaa pian olla

häpeällistä

 

Ilmastoahdistus kuuluu puheissa. Puheista on matkaa tekoihin, mutta kuinka pitkä se matka on?

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Fly-Ban on kampanjointia lentämättömyyden puolesta.
Fly-Ban-kampanjakuva innostaa rajoittamaan lentämistä pilottilasit silmillä.Sitra / pressikuva

Onko lentomatka vuonna 2019 teko, jota pitää perustella? Moni tiedostava ihminen tuntuu tällä hetkellä häpeävän lentomatkailuaan tai ainakin sanoo tekevänsä niin. Samaan aikaan miljardit ihmiset kehittyvissä ja köyhissä maissa haaveilevat lentomatkailusta ja yrittävät nostaa elintasoaan.

 

Uudet trendit lähtevät liikkeelle pienistä ihmisryhmistä. He ovat edelläkävijöitä, jotka ovat jo aloittaneet lentomatkustamisen rajoittamisen, sanoo Antti HonkanenLapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista.

Lentäminen saattaakin poistua muodista, uumoillaan Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa.(siirryt toiseen palveluun)

 

Lentämisestä puhutaan koko ajan

Yhdestä sattumanvaraisesti valitusta aikakauslehdestä (Anna, 49/2018) löytyi nopeasti useita ilmastoahdistuksesta kumpuavia kommenttia. Ne kaikki liittyivät lentämiseen.

Näyttelijä Iina Kuustonen sanoo: “Enää minulle ei tulisi mieleenkään lentää Aasiaan kolme kertaa vuodessa. Ilmastonmuutosta ei voi ohittaa, jos haluan tehdä maailmasta paremman paikan omille lapsilleni ja heidän lapsilleen.”

Toimittaja Mervi Alatalo kirjoittaa: “Nyt kun joka puolella puhutaan siltä, että lentäminen tuntuu nololta ja vanhanaikaiselta. ---Mutta ne hommat menevät nyt tauolle…”

Media-alan monitoimija Riku Rantala tuntee Annan kuvatekstin mukaan huonoa omaatuntoa jatkuvasta lentomatkailustaan. Hän on miettinyt, että on pakko vähentää lentämistä.

Samassa Anna-lehdessä on myös mainos, jossa hehkutetaan uutuuskohteesta, että “unelmiesi loma lyhyen lentomatkan päässä” ja tyylikonsultti Leena Sarvikertoo tartuttaneensa ainaisen matkakuumeen tyttäreensä: “Meillä pitää olla aina vähintään seuraava matka tiedossa. Maaliskuussa lähdemme yhdessä Dubaihin.”

Sitra ja kumppanit ovat lanseeranneet Lentolakko-haasteen, johon liittyy LitAdvisor(siirryt toiseen palveluun), tunnettua matkavinkkaussivua mukaileva kampanja. Siinä kehotetaan vinkkaamaan kirjasta, jolla on tehnyt lukumatkan tarvitsematta lentää mihinkään.

Lentämisen välttäminen on yksi suurimmista ilmastoteoista, mitä yksilö voi tehdä, perustellaan kampanjassa. Lomalennoista on kuitenkin ehtinyt tulla monelle tuttu tapa, jota voi olla vaikeaa muuttaa, epäillään.

– Kampanjamme tarjoaa lennottomalle valinnalle yhteisön tukea sekä runsaasti vinkkejä vaihtoehtoisista rentoutumistavoista, lupaa Lentolakko-kampanjan koordinaattori Laura Nurminen.

 

Arktiset alueet ja Perun vuoristo lähellä toisiaan

Antropologi Martta Haveria kiinnostavat erityisesti ilmastomuutokseen liittyvät käyttäytymisen muutokset. Haveri on työskennellyt sekä saamelaisten keskuudessa että Perun vuoristossa. Hän on nähnyt, että kun ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti ihmisten elämään, he myös muuttavat käytöstään ja haluavat löytää tapoja torjua muutosta..

Omassa elinympäristössään Helsingissä ilmastouhkan torjuminen näkyy ainakin kierrätyksenä.

– En näe vielä suurta muutosta ihmisten käyttäytymisessä lentämisen suhteen. Vielä vähän täällä naureskellaan sille, että matkustetaan kauas. Mutta saatetaan sanoa, että tämä on sitten viimeinen reissu, pohtii antropologi.

Haverin mielestä Suomessa ilmastomuutoksen vaikutukset eivät vielä ole niin vakavia, että niillä olisi vaikutusta ihmisiin. Esmeriksi ruuan kasvattamisessa ei Suomessa ole ongelmia.

Haverin Perussa havainnoimien maanviljelijöiden elämässä pyrkimykset ovat samat kuin niin monella miljardilla muullakin ihmisellä: tienata enemmän, syödä hyvin, hankkia kulutustavaroita ja nostaa omaa elintasoa. Sekä matkustaa, nähdä maailmaa. Tämä ihmisten halu on ilmastonmuutoksen torjunnan suurimpia haasteita.

Ongelmat ovat samanlaisia ympäri maailman, mutta korostuvat äärialueilla. Ilmastonmuutos on tehnyt joistakin alueista viljelykelvottomia, eikä perinteisillä elinkeinoilla tulla toimeen.

– Silloin ihmisten on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta ruokamme tulee maalta.

 

Lentämisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista *

Kaukomatkailu lentämällä on arvoiltaan monimutkainen asia. Lentomatkailusta on tullut mahdollista myös muille kuin varakkaille vasta viime vuosikymmenien aikana. Kun hiilipäästöjä ryhdytään suitsimaan esimerkiksi polttoaineiden hinnannostolla, vaikutukset osuvat eniten köyhimpiin. Turismi tuo tuloja myös köyhiin maihin.

*

Lentämisen rajoituksilla, vaikkapa hinnannousun kautta, on varakkaiden liikkumiseen ja matkustamiseen vain vähän merkitystä. Vaikutukset osuvat köyhimpiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta uhkaa lisätä eriarvoisuutta, jota köyhyyden torjunnalla on viime vuosikymmeninä vähennetty.

Aiotko sinä rajoittaa vapaaehtoisesti lentämistä? Vai pitäisikö lentämisestä tehdä kalliimpaa? Uskotko, että lentäminen kaukomaille vähenee? Onko lentolakko-tyylisellä kampanjoinnilla vaikutusta? Mitä kaipaat lentokeskusteluun? Keskustele lentomatkailusta jutun alla.

Keskustelu pidetään avoinna uudenvuodenaattona klo 8–15.

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.


 

 

Puolan ilmastokokouksessa päästiin lopulta

sopuun – ”Suomella on EU:n toimien

johtamisessa suuri rooli”

 
 
 
Luotu: 
16.12.2018 09:16

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen johti Katowicen ilmastokokouksessa neuvotteluita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Arkistokuva.
 
|

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon säännöistä on saatu sopu Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa. Maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

 

”Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi.

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020. Sopimuksen keskeiset velvoitteet ovat juuri päästöjen ja niiden vähentämisen seuranta ja raportointi ja viiden vuoden välein tehtävä tarkastelu, jossa katsotaan maiden yhteenlaskettujen päästövähennysten riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja kannustetaan maita kiristämään sitoumuksiaan.

 

 

Katowicen ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat ympäristöministeriön mukaan sitä, miten eri maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.

Ministeriö kertoo, että suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa. 

Erityisesti EU vastusti ympäristöministeriön mukaan sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä ja niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

”Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

*

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

*

”Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle”, Kimmo Tiilikainen summaa.

 

”Katowicen lopputulosta voi pitää kohtuullisena”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvion mukaan neuvottelutulos on askel kohti maailman maiden ilmastotavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa ja niiden kunnianhimon nostamista lähivuosina. EK sanoo, että Katowice rakentaa suomalaiselle ilmastobisnekselle globaaleja kasvunäkymiä ja tasaisempaa pelikenttää eri puolilla maailmaa.

”Katowicen lopputulosta voi pitää ilmastokokouksen ennakko-odotuksiin nähden kohtuullisena. Merkillepantavaa on se, että IPCC-ilmastopaneelin lokakuinen raportti ja Katowicen neuvottelutulos tukevat toinen toisiaan: kumpikin haastaa maailman maita ja talousalueita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin 1,5 asteen tavoitetason suhteen. Toimeenpanoa tulee kiihdyttää kaikkialla. Katowice kirittää siis maailman muita talousalueita seuraamaan EU:n esimerkkiä ilmastotavoitteiden uskottavassa toimeenpanossa”, EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra kommentoi.

Kahra seurasi Katowicessa myös kansainvälisen päästömarkkinan etenemistä. EK pitää olennaisen tärkeänä, että hiilipäästöille saataisiin globaalisti mitattava ”hintalappu”. 

”Oli pettymys, ettei Katowicessa päästy etenemään riittävän päättäväisesti kansainvälisen päästökaupan kehittämisessä. Sitä tarvittaisiin, jotta ilmastopolitiikkaa voitaisiin toteuttaa markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti”, hän toteaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sanoo olevansa tyytyväinen Katowicessa saavutettuun sopuun. MTK pitää myönteisenä Katowicen kokouksen antina myös sitä, että maatalous on vähitellen saamassa suuremman roolin neuvotteluprosessissa.

Lisäksi MTK pitää tärkeänä, että maatalous tunnustetaan osaksi hiilinielua ja että maatalouden käytäntöjä ohjataan kohti ilmastokestävämpiä toimintatapoja.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.

*

Uutistoimisto AFP:n mukaan Yhdysvallat pyrkii lieventämään sitä Pariisin sopimuksen tärkeää kohtaa, jossa huomioidaan valtioiden historian aikana aiheuttamat ilmastopäästöt. Yhdysvallat haluaa, että ilmastopolitiikan kustannukset jaettaisiin vain valtioiden nykyisten päästöjen perusteella. Koska Yhdysvallat on historian aikana ollut pahimpia saastuttajia, sen kuorma kevenisi.


 

 

Puolan ilmastoneuvottelut ajautuivat

loppumetreillä hankaluuksiin – Brasilialla

omat vaatimukset

 

Katowicen ilmastokokous venyy iltapäivälle viime hetken vaikeuksien takia.

 

Ilmastonmuutos
Kaksi miestä plansseineen.
Muun muassa pienet saarivaltiot vetosivat ilmastokokouksessa, että ilmaston lämpeneminen rajattaisiin 1,5 asteeseen IPCC:n raportin mukaan.Hanna Eskonen / Yle
 

Katowicen ilmastohuippukokous on ajautunut yllättäviin vaikeuksiin loppuhetkillä.

 

Ylen tietojen mukaan suurimpana ongelmana pidetään Brasilian kantaa niin sanontun kaksoislaskennan estämiseen.

Kaksoislaskenta tarkoittaa, että kun jokin maa tekee toisen valtion alueella ilmastotoimia, on vaara, että molemmat maat haluavat kirjata päästövähennykset omaksi hyväkseen.

Varsinkin EU haluaa selkeät säännöt, jotka estävät päästövähennysten laskemisen kahden eri maan hyväksi. Brasilialla on tiettävästi omia vaatimuksiaan. Maa ajaa sääntökirjaan tekstimuotoilua, jossa EU:n mielestä on kaksoislaskennan riski.

Kiistan on sanottu uhkaavan koko sopimuksen aikaansaamista. Ylen haastattelemien kokouslähteiden mukaan näin ei välttämättä ole, koska muista suurimmista asiakokonaisuuksista on jo ainakin jonkinlainen sopu.

 

Aikataulu venyy jopa sunnuntaille?

Katowicen ilmastokokouksessa on määrä sopia, miten Pariisin ilmastosopimus pannaan käytännössä toimeen ja miten sitä on määrä valvoa.

Kokouksen oli määrä päästä ratkaisuun perjantaihin puoleenyöhön mennessä. Neuvottelujen venyminen ei ollut kovin suuri yllätys.

Neuvottelijoille annettiin yöllä parin tunnin lepotauko, mutta kokousta jatkettiin jo aamuviideltä. Varsinaisen huippukokouksen oli määrä alkaa kello yksi Suomen aikaa. Sitten alkamisaika siirtyi puoleenpäivään, mutta nyt sitäkin on jatkettu eteenpäin.

Eräät delegaatit arvelevat kokouksen venyvän jopa sunnuntaille.

 

Tiilikainen osin pettynyt, osin tyytyväinen

Ensimmäinen, kokonainen luonnos säännöistä saatiin valmiiksi vasta perjantaina aamulla. Vielä eilen illalla siinä on vielä monia kohtia, joista kokouksen lähes 200 osanottajamaata eivät ole yksimielisiä.

– Ei siihen voi vielä täysin tyytyväinen olla, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen(kesk.) sanoi. Tiilikainen puhui toimittajille Katowicessa. Hän on yksi kahdestatoista ministeristä, jotka ovat olleet isäntämaa Puolan kanssa vetämässä jäljellä olevia neuvotteluja.

Yksi sääntökirjan suurimmista kiistakysymyksistä oli Tiilikaisen mukaan lähellä ratkaisua jo eilen. Neuvotteluissa on väännetty perusteellisesti siitä, pitääkö kaikkien, myös kehitysmaiden raportoida päästöistään yhtä läpinäkyvästi. Toisin sanoen, koskevatko kaikkia maita samat, yhteiset säännöt.

Maat ovat ilmoittaneet päästövähennyksistään kolme vuotta sitten solmitun Pariisin sopimuksen yhteydessä.

Esimerkiksi kehitysmaihin lukeutuva, maailman suurimpiin päästäjiin kuuluva Kiina on ajanut sääntöneuvottelujen aikana helpotusta tähän.

Tiilikaisen mukaan Kiina ei enää loppumetreillä ole toiminut jarruna. Hän kertoi olleensa Kiinan kanssa kahdenvälisessä tapaamisessa.

 

Kimmo Tiilikainen
Ministeri Kimmo Tiilikainen valmistautui torstai-iltana lukemaan sääntökirjan ensimmäistä luonnosta.Hanna Eskonen / Yle
 
 

– Näyttää, että myös Kiinan mielestään ollaan lähellä. Pöydässä oleva esitys on tältä osin hyvä. Siinä raportoidaan päästövähennyksiä samalla mittarilla ja asteikolla.

Sen sijaan kiistakysymykseksi nousi Tiilikaisen mukaan päästövähennysten kunnianhimon kiristäminen. Päästövähennysten tasoa tarkastellaan Pariisin sopimuksen mukaan viiden vuoden välein.

– EU haluaa varmistaa, että säännöt olisivat aidosti kunnianhimoa kirittävät, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia totesi.

Ongelmia, ratkaisuja – ja Yhdysvallat

Sääntöjen luonnostekstissä ei esitetä, miten ilmaston lämpenemisen vastaiset toimet rahoitettaisiin. Maailman rikkaimmat maat ovatkin saaneet osakseen moitteita, että ne ovat livistämässä Pariisin kokouksessa antamistaan lupauksista.

Yhdysvallat on presidenttinsä Donald Trumpin päätöksellä ilmoittanut eroavansa Pariisin sopimuksesta. Maa kuitenkin on yhä mukana neuvotteluissa siihen saakka, kunnes virallinen ero on mahdollinen.

Kiistaa on myös siitä, miten köyhiä ja ilmastonmuutokselle altiita maita avustetaan jo nyt puhkeavissa katastrofeissa, jotka ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Tähän Puolan laatimassa esityksessä on lyhyt ratkaisuehdotus.

 


 

Lue lisää:

Kun Al Gore, Greta Thunberg ja tuhatpäin neuvottelijoita pakkautui Euroopan mustimmalle kivihiilialueelle – Viimeinen ja ratkaiseva päivä alkaa Puolan ilmastoneuvotteluissa, miten siinä käy?

Mitä merkitystä ilmastoneuvotteluilla on? Miten Yhdysvaltojen nihkeilyyn voi vaikuttaa? Lue toimittajien vastaukset lukijoiden kysymyksiin

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

 

Lähteet: AFP

 


 

Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen nopeasta hillitsemisestä huolimatta vaarassa olevan infrastruktuurin määrä säilyy suunnilleen samalla tasolla tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen nopea vähentäminen pienentäisi etenkin korkeimman riskin alueella sijaitsevien teollisuusinfrastruktuurien määrää vuoden 2050 jälkeen.

 

Trans-Alaskan öljyputki kulkee koko Alaskan läpi Jäämereltä Tyynelle valtamerelle. (Kuva: Jan Hjort)

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia

kaupunkeja

 

 

Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla.

Suomalaisten maantieteilijöiden johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu noin neljä miljoonaa ihmistä.

 

Arktisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän taloudellista toimintaa, joka edellyttää tehokasta infrastruktuuria.

– Kaasu- ja öljyteollisuuteen liittyvän infrastruktuurin suuri määrä herkästi sulavan ikiroudan alueilla on kieltämättä huolestuttavaa, toteaa tutkimuksen toinen päätekijä, professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä.

Tutkimuksen tulosten perusteella korkeimman riskin alueella sijaitsee noin kolmasosa kaikesta infrastruktuurista ja 45 prosenttia Venäjän arktisten alueiden öljy- ja kaasukentistä.

– Luonnonvarojen kestävä käyttö on jo nykyisessä arktisessa ympäristössä hyvin haastavaa. Tutkimuksemme osoittaa, että rakennettuun arktiseen ympäristöön kohdistuu laajoja vaikutuksia jo kahden asteen lämpötilan nousulla, sanoo professori Miska Luoto Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastosta.

Ikirouta-alueiden infrastruktuurin rakentamisessa ei ole aina huomioitu sitä, että maaperä voi vettyä tai vajota lisäten ympäristövahinkojen riskiä. Ikiroudan sulamiseen ja maaperän kantavuuden heikkenemiseen voidaan varautua, mutta rakennustekniset ratkaisut ovat usein kalliita.

– Tekemämme kartoitukset paljastavat erityisesti ne alueet, joilla paikalliset riskikartoitukset ja varautuminen ikiroudan sulamisesta johtuviin ongelmiin ovat ensiarvoisen tärkeitä, kertoo Hjort.

Esimerkiksi teollisuuslaitosten tai öljyputkistojen vaurioilla voi olla kauaskantoisia paikallisia, mutta myös laajoja alueellisia ympäristövaikutuksia koko Jäämeren alueella.

Riskiä rakennetulle ympäristölle tutkimuksessa arvioitiin kolmella usein käytetyllä ilmastoskenaariolla.

– On huomioitava, että tuloksissa on laajan tarkastelualueen ja monimutkaisten vuorovaikutusten takia kohtalaisen paljon epävarmuutta, vaikka tulosten pääviesti onkin selkeä, sanoo Luoto.

 

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -julkaisusarjassa.

 


 

– Turpeen polton vähentämiselle – saatikka lopettamiselle – ei Suomessakaan ole rohjettu asettaa tavoitteita. Turve on Suomelle samassa asemassa kuin kivihiili Puolalle: kotimainen mutta saastuttava polttoaine, josta luopuminen on poliittisesti kiusallista mutta välttämätöntä.

 

Entinen hiilikaivosalue Puolan Katowicessa. JANEK SKARZYNSKI / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

”Turve on Suomelle kuin kivihiili Puolalle”

 

 

Sitran asiantuntijan mukaan ilmastoneuvotteluissa leijuu savun haju.

Sitran asiantuntijan Ora Tynkkysen mukaan ilmastoneuvotteluiden isäntäkaupungissa Puolan Katowicessa leijuu savua muistuttava katku.

 

– Haju ei kuitenkaan tule polttopuista, vaan hiilestä. YK:n ilmastokokouksen isäntämaa saa yhä noin 80 prosenttia sähköstään hiilestä. Maan suunnitelmien mukaan osuus olisi 50 prosenttia vielä vuonna 2040, Tynkkynen kirjoittaa Sitran blogissa.

Tynkkysen mukaan hiiliriippuvuuden hinta on kova. Euroopan 50 saastuneimmasta kaupungista Puolassa sijaitsee 33. Tähän joukkoon kuuluu myös Katowice.

– Ilmansaasteet aiheuttavat maassa liki 50 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tämän takia puolalaiset menettävät yhteensä arviolta yli puoli miljoonaa elinvuotta.

– Suomi on pitkään vähentänyt kivihiilen käyttöä ja sitoutunut ajamaan sen alas vuonna 2029. Meikäläisestä näkökulmasta Puolaa on helppo kummeksua ja arvostella – ja ihan syystä.

Tynkkysen mukaan asetelma ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

– Ilmastokokouksessa Puolan johtajat ovat puolustaneet kotimaisen hiilen käyttöä energiaturvallisuudella, kansantaloudella ja työpaikoilla. Jos perustelut kuulostavat tutuilta, ne ovat tismalleen samoja, joita Suomessa käytetään turpeen puolesta.

*

– Turpeen polton vähentämiselle – saatikka lopettamiselle – ei Suomessakaan ole rohjettu asettaa tavoitteita. Turve on Suomelle samassa asemassa kuin kivihiili Puolalle: kotimainen mutta saastuttava polttoaine, josta luopuminen on poliittisesti kiusallista mutta välttämätöntä.

*

Kivihiileen nojaava energiapolitiikka on Tynkkysen mielestä lyhytnäköistä ja siitä maksavat kovimman hinnan ilmaston lisäksi puolalaiset itse. Samalla kivihiilisaasteet kuitenkin muistuttavat puolalaisia olemassaolostaan joka päivä. Tynkkysen mukaan suomalaiset taas ovat ulkoistaneet saasteita muille.

 

– Ostamme muista maista näennäisen halpoja tavaroita, joista tuotantomaiden asukkaat maksavat terveydellään. Osin kulutuksemme takia joku hengittää tälläkin hetkellä saastunutta ilmaa Kiinassa – ja Puolassa.

– Ehkä saastunut ilma onkin terveellinen muistutus valintojemme seurauksista. Ehkä me Suomessakin punnitsisimme asioita hieman toisin, jos näkisimme kulutuksen täyden hinnan.

 


 

”Kansalaisten paikan” ottaa Katowicen kokouksessa luontotoimittaja Sir David Attenborough. Hän pitää puheen maailman kansalaisten puolesta. – "Kansalaisten paikan" on tarkoitus edustaa satoja tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Ihmisiä, joiden elämään ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tai vaikuttaa jo, kuvaili David Attenborough BBC:n haastattelussa.(siirryt toiseen palveluun) – Muistutan politiikkoja, virkamiehiä ja hallintoa siitä, ettei kyseessä ole teoreettinen asia, vaan kyseessä on oikeiden ihmisten tulevaisuus, sanoo Attenborough, joka pitää puheensa avajaistilaisuudessa maanantaina.


 

 

YK:n ilmastokokous alkamassa Puolassa –

Luontotoimittaja David Attenborough puhuu

päättäjille

 

Petteri Taalas: Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan valtion, yritysmaailman ja ihmisten yhteistyötä.

 

Ilmastonmuutos
Pitkän pöydän ääressä on naisia ja miehiä. Heidän edessään yleisöä.
YK:n ympäristökokous käynnistyi sunnuntaina Puolan Katowicessa, virallinen avajaistilaisuus on maanantaina.Andzej Grygiel / EPA
 

YK:n ilmastokokous on alkamassa Puolan Katowicessa. Kokouksen tavoittena on sopia säännöistä, joilla kolme vuotta sitten solmittu Pariisin ilmastosopimus pannaan toimeen käytännössä.

 

Vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen tavoite on hillitä maailman keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Vastikään julkaistun IPCC:n raportin mukaan ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta parhaassa ratkaisussa päästöt alkaisivat laskea jo seuraavan viiden vuoden aikana.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistuttaa, että sillä tiellä me emme vielä ole.

– Pariisin sopimuksen yläraja, eli kahden asteen lämpötilan nousu, saavutetaan myös suhteellisen pian, ellei rivakampiin toimiin ryhdytä, toteaa Taalas.

Ja se viimeinen vaihtoehto.

– Jos emme tee mitään, niin silloin tällä vuosisadalla saavutetaan 3-5 astetta lämpimämpi ilmasto. Se tarkoittaa merkittäviä luonnonkatastrofien määrien kasvua ja merkittäviä tappioita maailman maataloustuotannolle, sanoo Taalas.

 

Petteri Taalas
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.Salvatore di Nolfi / EPA
 

Käytännössä tarvitaan yhteispeliä

Käytännössä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon tarvitaan yhteistyötä. Niin hallinnon, yksityisen sektorin kuin kuluttajienkin on toimittava, jotta ilmastonmuutos saadaan kuriin.

– Hallinnollisella päätöksillä tuetaan sitä, että siirrytään vähäpäästöisiin ja ei-fossiilisiin energia- ja liikenneratkaisuihin.

Taalaksen mukaan yksityisen sektorin toimijoilla on jo hyviä valmiuksi toteuttaa Pariisin sopimusta, mutta nekin tarvitsevat valtion toima, jotta investointiympäristö olisi houkutteleva.

Kolmantena yhteistyötahona olemme me, yksittäiset kuluttajat.

– Kuitenkaan pelkästään kuluttajien valinnoilla ei ilmastonmuutosta ratkaista. Kaikkia kolmea tarvitaan, toteaa Taalas.

 

Vetoomuksia kokouksen alla

Odotukset kokouksen suhteen ovat korkealla. Katowiceen kokoontuu edustajia lähes 200 maasta. Useita vetoomuksia ripeistä toimista ilmastonmuutoksen välttämiseksi onkin julkaistu Katowicen kokouksen alla, muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja joukko eurooppalaisia valtionjohtajia vetosivat ilmastokriisin pysäyttämiseksi.

Petteri Taalas toivoo, että Katowicen kokouksessa kaikki menee hyvin ja huolenaiheista huolimatta tuloksia saadaan.

– Usein neuvotteluprosessit ovat sellaisia, että viimeisinä öinä kyetään punnertamaan se tulos. Toivoa ei pidä heittää, mutta ei ole varmaa, että tulokset syntyy niin kuin toivotaan.

 

Sir David edustaa tavallista ihmistä *

”Kansalaisten paikan” ottaa Katowicen kokouksessa luontotoimittaja Sir David Attenborough. Hän pitää puheen maailman kansalaisten puolesta.

– "Kansalaisten paikan" on tarkoitus edustaa satoja tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Ihmisiä, joiden elämään ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tai vaikuttaa jo, kuvaili David Attenborough BBC:n haastattelussa.

– Muistutan politiikkoja, virkamiehiä ja hallintoa siitä, ettei kyseessä ole teoreettinen asia, vaan kyseessä on oikeiden ihmisten tulevaisuus, sanoo Attenborough, joka pitää puheensa avajaistilaisuudessa maanantaina.

*

 


 

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmaston lämpeminen on ilmeistä ja jatkuvaa. – On toistettava jälleen kerran, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kunnolla ymmärtää ílmastonmuutosta ja viimeinen sukupolvi, joka pystyy vielä tekemään sille jotain, Taalas sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa Genevessä.


 

 

Maailman ilmatieteen järjestön raportti:

Vuodesta 2018 on tulossa yksi

mittaushistorian lämpimimmistä

 

WMO:n alustavien tilastojen mukaan kuluva vuosi on ollut mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

 

Maailman ilmatieteen järjestö
Autoja moottoritiellä Los Angelesissa.
Mike Nelson / EPA
 

Vuodesta 2018 vaikuttaisi olevan tulossa mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Asiasta kertoi YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO(siirryt toiseen palveluun) torstaina.

 

Järjestön mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät vuodet. Aiemmin tässä kuussa WMO kertoi, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli noussut jälleen uuteen ennätykseen.

*

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmaston lämpeminen on ilmeistä ja jatkuvaa.

– On toistettava jälleen kerran, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kunnolla ymmärtää ílmastonmuutosta ja viimeinen sukupolvi, joka pystyy vielä tekemään sille jotain, Taalas sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa Genevessä.

*

Ääri-ilmiöt aiheuttivat tuhoja

WMO listaa useita sään ääri-ilmiöitä, jotka ovat aiheuttaneet eriasteisia tuhoja eri puolilla maailmaa tänä vuonna. Järjestö nostaa esille Pohjois-Eurooppaa koetelleen poikkeuksellisen laajan lämpöaallon

Esimerkkinä poikkeuksellisista lämpötiloista WMO mainitsee, että Helsinki-Vantaalla mitattiin kesällä 25 peräkkäisenä päivänä yli 25 astetta.

Lähes kaksisataa maata kokoontuu ensi viikolla Puolan Katowiceen YK:n COP24-ilmastokokoukseen(siirryt toiseen palveluun). Kokouksessa on pyrkimyksenä sopia Pariisissa kolme vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen säännöistä.

Säännöt koskevat esimerkiksi sitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan ja raportoidaan.

*

Lue myös:

EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Lasten tekemä jättipostikortti lähettää viestin ilmastonmuutosta vastaan – koostuu 125 000 kuvasta

Video: "Tuleeko maapallosta joskus niin kuuma, etteivät täällä voi eläimet ja ihmiset enää elää?" – Näin vastaat kun lapsi kysyy ilmastonmuutoksesta

 

Lähteet: AFP, STT

 


 

Maailmanlaajuisesti viljelymaan hiilinielulla voisi kuitenkin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos ilmastoviisaat viljelymenetelmät otettaisiin käyttöön kaikkialla, kasvaisi maaperän hiilensitovuus niin paljon, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttyisivät, tutkijat sanovat. Luken tutkimus on julkaistu Soil & Tillage Research -tiedelehdessä.


 

 

Kiinan maaperään saadaan sidottua vuosi

vuodelta enemmän hiiltä –  menetelmällä

voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen

 

Suomessa tehty tutkimus kertoo, että ilmastopäästöjen kasvu olisi pysäyttävissä hyödyntämällä maatalousmaata ilmastoviisaalla tavalla.

 

Hiilinielu
Maanviljelystä Shandongin provinsissa.
Wu Hong / EPA
 

Kiinassa viljeltyyn maaperään sitoutuu vuosi vuodelta enemmän hiilidioksidia. Kiinan maatalousmaan hiilivarastot kasvavat arviolta noin neljä promillea vuodessa.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan Kiinan maatalousmaan pintakerroksen hiilivarasto on 1980-luvulta lähtien kasvanut 4,8 promillea vuodessa.

 

Suomen Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen(siirryt toiseen palveluun) Kiinan maaperän hiilivaraston muutoksesta, eri viljelymenetelmien vaikutuksista sekä potentiaalista maaperän hiilivaraston lisäämiseen.

Tutkijoiden mukaan syitä hiilidioksidin kasvavaan sitoutumiseen on useita. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansiosta satotasot ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että biomassaa syntyy enemmän ja maaperään jää aiempaa enemmän esimerkiksi olkea, kertoo Luken erikoistutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja Fulu Tao.

Kiinassa myös maanmuokkausta on vähennetty, maaperää pidetään aiempaa enemmän kasvipeitteisenä ja palkokasvien viljely on lisääntynyt.

Viljelytapojen muutoksen taustalla on siis ollut halu kasvattaa satotasoa, ei tarve kasvattaa hiilinielua. Tutkimus osoittaakin, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Sama pätee viljelymaille, joilla paine kasvattaa satotasoa on suuri, sanoo Fulu Tao.

Hiilivarasto voi kasvaa maailmanlaajuisesti

Maatalousmaiden hiilinielua on mahdollista lisätä maailmanlaajuisesti ottamalla käyttöön "ilmastoviisaita" viljelytapoja, tutkijat toteavat.

Myös Kiinassa maaperän hiilen sidontaa on mahdollista tehostaa kuuteen promilleen vuodessa. Tuolloin Kiinan maaperään sitoutuisi 25 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Tällä ei siltikään voisi juuri kompensoida maan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat 2 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Tutkijat painottavat, että Kiinan on väistämättä kyettävä vähentämään päästöjään.

Kiina kuuluu maailman suurimpiin talouksiin, jonka maa-alasta 130–170 miljoonaa hehtaaria on maatalouskäytössä viljelymaana.

*

Maailmanlaajuisesti viljelymaan hiilinielulla voisi kuitenkin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos ilmastoviisaat viljelymenetelmät otettaisiin käyttöön kaikkialla, kasvaisi maaperän hiilensitovuus niin paljon, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttyisivät, tutkijat sanovat.

Luken tutkimus on julkaistu Soil & Tillage Research -tiedelehdessä(siirryt toiseen palveluun).

*

 


 

Suomi tarvitsee kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta.

 


  

 

Sitra: Suomen päästöjen puolittaminen ei ole

teknisesti temppu eikä mikään – 

Käytännössä muutama mutka matkassa

 

19.11.2018 10:35 päivitetty 19.11.2018 10:41 | Kauppalehti


KUVA: NINA SUSI
 
 

Sitran rohkeat laskelmat: Suomi voi vähentää päästöjään nopeasti 60 prosenttia ja jopa säästää - tuulivoima ja sähköautot keskeisiä keinoja.

 

Suomen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toteutus vaatii kuitenkin selkeää politiikkaohjausta, Sitra tiedottaa.

Sitran yhdessä McKinseyn kanssa laatiman selvityksen mukaan lähes 50 prosentin päästövähennys on saavutettavissa toimin, jotka ovat elinkaarikustannuksiltaan neutraaleja tai jopa tuovat säästöjä.

Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle kustannustehokkaita päästövähennyksiä.

 

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan, pyrkimyksenä rajata nousu 1,5 asteeseen.

Lokakuussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti painotti entisestään, miksi maailmanlaajuisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan lisää.

Sitran tänään julkaisema selvitys esittää Suomelle päästövähennyspolun, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää 60 prosentilla eli noin 27 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (27 MtCO2) verran vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta.

 

Tämä toisi Suomen toimenpiteet linjaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja toimisi välietappina Suomen pyrkimyksille kohti hiilineutraaliutta.

”IPCC:n raportti korosti, että kaikkien maailman maiden on ryhdyttävä nopeisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi tai muuten ilmastonmuutoksen kustannukset karkaavat käsistä. Selvityksemme osoittaa, että Suomi pystyy teknisesti ja taloudellisesti saavuttamaan nykytavoitteita suuremmat päästövähennykset. Päättäjiltämme vaaditaan kuitenkin välittömästi toimia, jotta pääsemme oikealle polulle”, sanoo tiedotteessa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Sitra esittää päästövähennyspolkua Suomelle neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset.

Polku on rakennettu arvioimalla yli 300 mahdollisuutta teknologia- ja polttoainevaihdoksiin sekä valitsemalla sarja vaihdoksia, jotka johtavat mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen.

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, jotka ovat elinkaaritarkastelussa kustannusneutraaleja tai -negatiivisia verrattuna nykyisiin ratkaisuihin.

Keinot, joilla katetaan viimeinen kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä, ovat sen sijaan kalliimpia ja epävarmempia.

”Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden”, sanoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo.

Liikenne sähköistyy vaiheittain. Selvityksen mukaan sähköautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000 sähköautosta jopa 800 000 sähkö- ja hybridiautoon vuoteen 2030 mennessä, mikä on yli kolminkertainen määrä hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna.

 

Ehdotettu lisäys tarkoittaisi noin 30 prosenttia Suomen autokannasta vuonna 2030. Selvityksen mukaan myös sähkökäyttöiset bussit ja rekat tulevat Suomen teille vuoteen 2030 mennessä, jolloin Suomessa olisi 180 000 sähkö- ja 20 000 ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa sekä lähes 8 000 sähköbussia.

Sähköistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden verkosto. Sen rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Tuulivoimaa tarvitaan verkkoon vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran lisää nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että rakentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.

Muiksi keskeisiksi keinoiksi päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen selvitys nimeää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla, teollisuudessa lämmöntuotannon sähköistämisen tai fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla tai biokaasulla sekä öljylämmityksen vaihtamisen lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen asuinrakennuksissa sekä kaupallisissa ja julkisissa kiinteistöissä.

Hiilinielujen säilymisestä täytyy kuitenkin pitää huolta, etenkin kun teollisuus suunnittelee myös biomassan käytön lisäämistä.

Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiilisempi teollisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa viimeiset kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä.

Muita kustannustehokkaita keinoja tähän voi löytyä selvityksessä analysoitujen toimien ulkopuolelta: muilta sektoreilta, kuten maataloudesta, sekä kysyntäpuolelta, kuten käyttäytymisen muutoksista, tai kiertotaloudesta ja materiaalikiertojen tehostamisesta.

Päästövähennyspolun toteuttaminen aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä muutostarpeita.

*

Suomi tarvitsee kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta.

*

Päästövähennyspolun kannalta on kriittistä, että hallitus ohjaa toimillaan sekä yksityisen sektorin että yksilöiden investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

”Hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan ja että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee huolehtia siitä, että olemassa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin”, sanoo Peljo.

  •  
    Harri Junttila
    Kauppalehti
     

– Australiaan on tarjolla hyvin kalliita risteilymatkoja tai yksittäisiä paikkoja rahtialuksissa, jotka myös maksavat varsin paljon. Täytyy ajatella myös kukkaroa. Lopulta tämäkin ongelma siis ratkesi. Ja yksi asia on junassa tullut paljon selvemmäksi kuin lentämällä olisi tullut: – Junalla matkustaessa tuntee hyvin konkreettisesti, miten valtavan suuri planeettamme Maa on. Ja ehtii nähdä kaiken kauneuden myös matkan varrella.


 

 

Junalla ja laivalla Ruotsista Australiaan – tv-

meteorologi tempaisee tekemällä

"ilmastomatkan", joka kouraisee tuntuvasti

kukkaroa

 

Ilmastometeorologi ei usko, että kymmenien tuhansien kilometrien junamatkailu soveltuisi kaikille. Silti hän toivoo, että kaukomatkoille ei lennettäisi joka talvi.

 

Ilmasto
Helen Tronstad
 
 
Ruotsalaisten meteorologien perinne: Juhannussää suomen kielellä
Lentämättä Australiaan matkustava meteorologi Helen Tronstad tunnetaan muun muassa siitä, että hän lukee juhannussäätä Ruotsin televisiossa suomen kielellä.
 

– Ei, ei ole lainkaan vaikeaa pidättäytyä lentämisestä, meteorologi Helen Tronstadväittää.

Helen Tronstad on juuri jäänyt eläkkeelle Ruotsin television SVT:n meteorologien päällikön virasta. Monet suomalaisetkin ovat törmänneet häneen ennustamassa juhannussäätä selvällä suomen kielellä. Hän oli aikoinaan aloittamassa tätä perinnettä SVT:n suomenkielisten uutisten kanssa.

 

Nyt Tronstad on "ilmastomatkalla". Parhaillaan hän matkustaa risteilylaivalla Singaporesta Sydneyyn. Tavoitteena on osoittaa, että kyllä maailman toiselle puolelle voi matkustaa lentämättä.

 

– Eihän 40 vuotta sitten myöskään ollut itsestäänselvää, että lennämme Thaimaahan monta kertaa vuodessa. Tai että koko hääseurue lentää Milanoon juhlimaan hääparia.

 

Ruotsin television meteorologien entinen päällikkö Helen Tronstad matkusti junalla Tukholmasta Singaporeen.
Keskiviikkona Tronstad hyppäsi laivaan Singaporesta määränpäänään Australian Sydney.Helen Tronstad
 

Tapasimme Tronstadin syyskuun alussa Helsingissä, joka oli hänen matkansa ensimmäisen laivaetappi .

Nyt matkaa on taittunut jo yli kaksi kuukautta. Taakse on jäänyt pian 20 000 raidekilometriä sekä Venäjä, Mongolia, Kiina, Vietnam, Kambodža, Thaimaa, Malesia ja Singapore.

Trans-Siperian-junalla halki Venäjän aina Pekingiin mukana oli kokonainen seurue. Siinä missä toiset kuitenkin taittoivat alkumatkan lentämällä Moskovaan, Tronstad kieltäytyi astumasta lentokoneeseen.

– On aivan kestämätöntä, että lennämme niin paljon kuin nykyisin lennetään. Meidän pitäisi kyetä pitämään hiilidioksidipitoisuudet alhaalla, mutta me vain lennämme entistä enemmän. Tämä ei voi jatkua näin.

 

Ilmastoystävällinen matkailu moninkertaisesti kalliimpaa

Aivan ehdottoman jyrkkä Helen Tronstad ei kuitenkaan ole mielipiteessään.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa Thaimaahan lennettäisiin jouluksi vain jonkun kerran elämässä, ei joka vuosi. Silloin matka myös tuntuisi jollain tavalla merkityksellisemmältä.

Eikä Tronstad tosissaan usko, että hänen tapansa matkustaa edes sopisi kovin monelle muulle.

– On ihan kohtuutonta yrittää neljän viikon lomalla ehtiä Thaimaahan junalla. Siihen eivät riitä aika eivätkä rahat.

Ilmastoystävällinen matkustaminen tulee siis tyyriimmäksi kuin lentäminen?

– Moninkertaisesti, Tronstad puuskahtaa.

 


 

Ruotsin television meteorologi Helen Tronstad junamatkalla halki Aasian
Helen Tronstad sanoo, että kaukomatkailu junalla tulee kalliiksi. Samalla hän kehuu nykyisten junien matkustusmukavuutta.Helen Tronstad
 

Hän on laskenut, että pelkästään yhdensuuntainen matka Moskovasta Pekingiin maksoi hänelle 2 500 euroa. Hintaan kuuluu junalippu, viisumi, kahdeksan hotelliyötä ja retki Mongoliassa.. Pelkän junalipun hinta oli 600 euroa.

– Kyllä tämä tulee paljon kalliimmaksi kuin lentäminen. Mitäpä jos lentomatka Thaimaahan maksaisi vaikka 1 800 euroa? Olisiko se kohtuullista? Ei monen mielestä. Minun mielestäni olisi, koska pitäähän sinun maksaa siitä, mitä aiheutat.

Monille viikkojen tai jopa kuukausien junamatkustaminen tekisi tiukkaa jo pelkästään sen vuoksi, että junissa on vaikeaa huolehtia omasta hygieniastaan, eikä niissä nukkuminenkaan aina ole kovin hääviä.

– Minulla ei ole näiden asioiden kanssa suurempia vaikeuksia. Pystyn elämään aika epämukavissakin oloissa. Sitä paitsi nykypäivän junat ovat paljon tasokkaampia kuin ennen. Ja itse matkanteko on osa elämystä, ei pelkästään perille pääseminen.

 

Ilmastohuoli heräsi sisaren näpäytyksestä

Helen Tronstadin ilmastohuolet heräsivät tosissaan jo toistakymmentä vuotta sitten, kun hän keskusteli kesämökillään sisarensa kanssa. Sisar kummasteli, että "mitä sinäkin paasaat ilmastoasioista, kun omistat kaksi asumusta".

Siitä alkoi Helen Tronstadin ilmastokampanjointi. Ruotsin televisio on näyttänyt koko naapurimaan kansalle vuosien varrella, kuinka hänen kesämökistään on askel askeleelta rakennettu hiilineutraalia esimerkiksi aurinkopaneelien ja paremman eristyksen avulla.

 

Helen Tronstad
Syyskuun alussa Helsingin rautatieasemalla, kun Helen Tronstadin ilmastomatka oli alkumetreillään, ei ollut vielä varmuutta, pystyisikö hän matkustamaan aina Australiaan saakka. Haave on toteutumassa parhaillaan.Kai Jaskari / Yle
 

Meneillään oleva ilmastomatka on jatkoa kesämökkitempaukselle. Matkan alkumetreillä Tronstad asetti tavoitteeksi ainakin Thaimaahan asti pääsemisen. Australia kangasteli siinä vaiheessa lähinnä haaveena.

*

– Australiaan on tarjolla hyvin kalliita risteilymatkoja tai yksittäisiä paikkoja rahtialuksissa, jotka myös maksavat varsin paljon. Täytyy ajatella myös kukkaroa.

Lopulta tämäkin ongelma siis ratkesi. Ja yksi asia on junassa tullut paljon selvemmäksi kuin lentämällä olisi tullut:

– Junalla matkustaessa tuntee hyvin konkreettisesti, miten valtavan suuri planeettamme Maa on. Ja ehtii nähdä kaiken kauneuden myös matkan varrella.

*


 

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta. Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.


 

 

 

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on

kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin

aiemmin on tiedetty – Maapallon

lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

 

Tutkijoilla oli käytössään menetelmä, jolla voidaan mitata valtameriin kertyneen lämmön määrää aiempaa tarkemmin.

 

Ilmastonmuutos
Japanilainen
 kalastusvene merisumussa.
Getty Images
 

Uuden tutkimustiedon mukaan valtameriin on varastoitunut lämpöä 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Tämä merkitsee, että maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä. Lämpö ei olekaan kadonnut avaruuteen, kuten oli toivottu.

 

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että maapallon meret imevät itseensä suurimman osan siitä lämmöstä, joka ei ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia vapaudu avaruuteen.

Tieto merien itseensä imemästä lämmöstä on kuitenkin ollut puutteellista, sillä sitä on kerätty vasta vuodesta 2007 lähtien luotettavalla tavalla. Tätä aikaisemmat tiedot merten fysiologiasta ovat olleet hajanaisia ja puutteellisia.

 

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijoilla oli käytössään uudenlainen tutkimustapa, joka antaa täsmällisemmän tiedon merivesien lämpötilojen muutoksista. Uudet, tarkemmat tiedot antavat pelottavan kuvan maapallon lämpenemisen nopeudesta.

– Olimme ajatelleet, että iso osa ilmakehään päästämästämme hiilidioksidista ei lämmitäkään valtameriä ja ilmastoa. Olimme väärässä. Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet. Se [lämpö] oli piilossa, koska emme osanneet mitata sitä oikein. Mutta siellä se jo oli valtamerissä, sanoi tutkimustyötä johtanut Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy Washington Post -lehdelle(siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä(siirryt toiseen palveluun).

 

Ilmastonmuutoksen estämiselle tuli todella kiire

Tieto valtameriin kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä merkitsee, että ihmiskunnalla on entistä vähemmän aikaa estää ilmaston lämpeneminen ennen kuin se saavuttaa katastrofaalisen mitan. Lämpenemisen estäminen myös vaikeutuu.

Meret voivat imeä itseensä vain tietyn määrän lämpöä. Kun mitta on täyttynyt, ylimääräinen lämpö jää ilmakehään.

 

Jääkarhu katsoo kameraan
Jääkarhujen elinmahdollisuuksien ennustetaan heikentyvän, kun ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen alueen jäitä.Andy Rouse / AOP
 
 

Ilmastotutkijat puhuvat hiilibudjetista

Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on varaa enää päästää ilmakehään hiilidioksidia ja muita lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Tämä budjetti on uuden tutkimuksen valossa selvästi aiemmin oletettua pienempi.

 

Lämmennyt merivesi lämmittää omalta osaltaan tulevaisuudessa ilmastoa. Vaikka ihmiskunta kykenisikin saamaan ilmastopäästöt kuriin, meriveden lämmittävä vaikutus säilyy vuosisatojen ajan.

Ylimääräinen lämpö kiihdyttää myös merenpinnan nousua lämpölaajenemisen takia ja koralliriuttojen kuolemaa.

*

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta.

Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.

*

Uusi tutkimusmetodi

Merten lämpötiloista on vuodesta 2007 lähtien saatu kattavaa tietoa joka puolelle maapalloa sijoitetuilta niin sanotuilta Argo-lautoilta, joita on kaikkiaan 4 000. Tätä ennen meriä koskeva tieto ei ollut yhdenmukaista ja siinä oli aukkoja.

 

Uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu suoraan huomioon meren lämpötilaa. Tutkijat hyödynsivät fysikaalista perustietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Tästä on olemassa kattavaa tutkimustietoa aina vuodesta 1991 lähtien.

Fysiikan lakien mukaan happea ja hiilidioksidia vapautuu vedestä ilmakehään sitä enemmän, mitä lämpimämpää vesi on. Tällä tavoin tutkijat saivat täsmällisempää tietoa meren käyttäytymisestä neljännesvuosisadan ajalta.

– Kun merivesi lämpenee, sen kyky sitoa itseensä näitä kaasuja vähenee, selittää tohtori Laure Resplandy Washington Postille.

– Käytän aina tätä vertausta: kun jätät cokis-pullon aurinkoon, sen kuplat häviävät, hän jatkaa.

 

Autoja moottoritiellä Los Angelesissa.
Mike Nelson / EPA
 
 

Ilmastotavoite karkaa?

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tuonut ilmi vaikutukset, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa. YK:n tavoitteen mukaan maailman maiden tulisi pysäyttää globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna 1800-luvun lopun tilanteeseen. Ilmasto on lämmennyt jo nyt noin yhden asteen.

*

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

– Jos katsotaan IPCC:n 1,5 asteen tavoitetta, sen saavuttamisessa on suuria haasteita. Tutkimuksemme osoittaa, että tavoite on entistäkin vaikeampi, koska olemme sulkeneet pois helpoimmat polut, sanoi Resplandy BBC:n haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tutkimuksen mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää neljänneksen nopeampaa päästöjen rajoittamista kuin aiemmin oli ajateltu.

*

Lue lisää:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Viidessä valtiossa yli 70 prosenttia maapallon koskemattomasta maasta, kertoo tutkimus

1.11. klo 12.45 Uutista korjattu: Raportti on julkaistu Nature-lehdessä, ei Science-lehdessä

 


 

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä. ”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.


 

 

Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin

kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot

lähes merkityksettömiksi”

 
 
 
Luotu: 
30.10.2018 07:59
Päivitetty: 
30.10.2018 08:20

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
     
    ”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen. Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, sosiologian professori toteaa.
 
|

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kirjoittaaKaupan liiton blogissa kuluttajien asenteista koskien ilmastonmuutosta. Wilska toteaa, että ilmastohuoli ei jakaudu tasaisesti kuluttajien keskuudessa ja huomioi, että selkein ja pysyvin ero on miesten ja naisten välillä.

 

”Kotitalouksissa kestävyyteen ja laajemminkin vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat yleensä naisten ja äitien vastuulla”, Wilska kirjoittaa.

Wilska tarjoilee blogissa karun tiedon: vaikka arjessaan kuinka kiinnittäisi huomiota ekologisuuteen, pitkät lentomatkat lähes mitätöivät nämä teot.

 

 

”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen.  Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, Wilska kirjoittaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että syyllistäminen ei ole oikea tapa käsitellä kuluttajien ilmastotekoja.

”Vaikka valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmista johtuu tuotannosta ja infrastruktuureista, yksityisten kuluttajien vastuuta ei voi kieltää tai vähätellä. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea tapa. Sen sijaan kaupan ja palvelualan yritysten, markkinoinnin sekä mediauutisoinnin pitää tehdä ekologiset käytännöt ja valinnat mahdollisimman helpoiksi ja yksiselitteisiksi toteuttaa”, Wilska kirjoittaa.

*

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä.

”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.

*

Myös Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kirjoittaa syyllistämisestä ilmastonmuutokseen liittyen.

”Tappiomieliala ja syyllistäminen saavat vain harvat meistä yrittämään parastaan. Siksi ilmastokeskustelukin hyötyisi myönteisistä, ihmisiä innostamaan ja voimaannuttamaan pyrkivistä sävyistä”, Siimes kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Sitran elämäntapatestin tehnyt Siimes kertoo, että hänen oma hiilijalanjälkensä ei ole mairittelevat juuri lentomatkojen takia.

”Emme ehkä voi vähentää lento­kilometrejämme merkittävästi työmme sisällön siitä kärsimättä, mutta voisimme varmasti ottaa nykyistä suuremman ilmastotietoisuuden kompassiksemme”, Siimes pohtii.

 


 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin. ”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.” Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan. ”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 

Peter Maurer. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Osa väkivallasta johtuu

ilmastonmuutoksesta”

 

Punaisen ristin johtajan mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisiin näkyvät jo nyt.

 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer sanoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt humanitaaristen järjestöjen toimintaan ja olosuhteisiin maailmalla, kertoo The Guardian.

”Kun ajattelen toimintaamme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Somaliassa, muualla maailmassa, näen että ilmastonmuutoksella on jo nyt valtava vaikutus väestön liikkumiseen, maan hedelmällisyyteen. Se liikuttaa rajaa lihantuottajan ja maanviljelijän välillä”, hän sanoo.

*

Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin.

”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan.

”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 


 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä sotatalouteen ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Historiantutkija Tero Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.


 

 

Uusi jälleenrakennus vai sotatalous?

Ilmastonmuutos tulee, ja sen hillitseminen

vaatii radikaalia muutosta, sanovat

asiantuntijat

 

Maanantaina julkaistaan odotettu raportti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Yle kysyi neljältä asiantuntijalta, onko vielä toivoa, että tehtävässä onnistutaan.

 

Ilmastonmuutos
Kuvitus
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka
 

Vuonna 1953 psykologit James Olds ja Peter Milner tekivät kanadalaisessa yliopistossa rottakokeen, josta tuli pian hyvin tunnettu. He asensivat laatikkoon vivun, jota painamalla eläin voi lähettää aivoihinsa mielihyväkeskuksia stimuloivan sähkösokin. Sitten he panivat laatikkoon rotan.

 

Tulokset olivat hämmästyttäviä. Kun rotta oppi käyttämään vipua, se ei enää halunnut tehdä mitään muuta. Mielihyväsokki sai rotan unohtamaan ruuan, kivun ja tarpeen lisääntyä.

Useiden eläinten kohdalla koe piti lopettaa kesken, sillä ne olisivat kuolleet nälkään kiihottaessaan aivojaan.

 

Ihmiskunta on nyt samankaltaisen rottakokeen kohteena. Tosin tässä panoksena ei ole yhden rotan henki vaan planeetan tulevaisuus.

Fossiiliset polttoaineet ovat tehneet ihmisistä ennennäkemättömän monilukuisia ja hyvinvoivia. Samaan aikaan niiden polttaminen kuitenkin lämmittää maapalloa, nostaa merien pintaa, tuhoaa ekosysteemejä ja, lopulta, uhkaa koko sivilisaatiotamme.

Onko enää mitään mahdollisuutta, että osaisimme lopettaa mielihyvävivun vääntämisen ajoissa? Tässä jutussa neljä asiantuntijaa kertoo, että toivoa on edelleen – mutta onnistuminen tulee vaatimaan radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia.

 

Sata vuotta puhetta

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditut toimet näyttävät vuosi vuodelta kiireellisemmiltä. Maanantaina kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee odotetun raportin. Sen odotetaan vaativan päätöksentekijöiltä nopeita toimia lämpenemisen pitämiseksi 1,5 asteessa verrattuna vuoden 1850 tasoon. Raportin julkisuuteen vuotaneen luonnoksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä taso saavutetaan jo vuonna 2040.

 

Ilmastonmuutos ei ole uusi ajatus. Pitkään on tiedetty, että teollisuuden ilmakehään päästämä hiilidioksidi voi lämmittää maapalloa. Ensimmäisenä tämän todisti ruotsalainen tiedemies ja nobelisti Svante Arrhenius.

Arrheniuksen laskelmissa tosin ei tuntunut olevan mitään hälyttävää. Hänen mukaansa kestäisi 3 000 vuotta ennen kuin ihmisen toiminta nostaisi hiilidioksiditasoa 50 prosentilla, ja sittenkin seurauksena olisi, että tulevat sukupolvet saisivat nauttia “miellyttävästä ilmastosta” ja “paremmista sadoista”(siirryt toiseen palveluun).

 

Kuvakaappaus Popular Mechanics -lehdestä.
 
Svante Arheniuksen ajatuksia esiteltiin suurilevikkisessä amerikkalaisessa Popular Mechanics -lehdessä vuonna 1912. "Maailman miilut polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa", sanottiin kuvatekstissä.Popular Mechanics
 
 

1950-luvun lopulla amerikkalainen Charles Keeling alkoi systemaattisesti seuraamaan ilmakehän hiilidioksidimäärää. Mittaukset näyttivät Arrheniuksen ja tämän aikalaisten olleen väärässä: hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi selvästi ajateltua nopeammin, maapallo lämpenisi paljon nopeammin, ja lämpenemisen seuraukset voisivat olla tuhoisia.

Huoli tosin pysyi pitkään tiedeyhteisön sisällä.

–Vaikka tieteen piirissä ilmastonmuutoksesta puhuttiin, niin kansainväliseen politiikkaan se tuli aika myöhään, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Sittemmin on nähty sarja kansainvälisiä ilmastokokouksia, joissa maailman kasvihuonepäästöjä ei ole onnistuttu hillitsemään. Päinvastoin päästömäärä on noussut vuosi vuodelta.

 

Uusi jälleenrakennus

Aikaa ei ole paljon. IPCC toteaa raporttiluonnoksessaan(siirryt toiseen palveluun), että tarvitaan pikaisia toimia, jos lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa esiteollisesta ajasta.

Jo puoli astetta enemmän merkitsisi sitä, että siirrytään vaarallisesta erittäin vaaralliseen ilmastonmuutokseen: vaikutukset kasautuvat tavalla, jonka seurauksia on äärimmäisen vaikea ennakoida.

– 2020-luku on ratkaiseva siinä, että miten yhteiskuntia pitää ohjata. Tämä on se kohtalon vuosikymmen, sanoo historiantutkija Tero Toivanen.

Heitä juttuun haastateltiin

Marita Laukkanen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija, Suomen ilmastopaneelin jäsen. Tutkinut energiajärjelmiä ja ilmastopolitiikkaa.

Jari Liski. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori. Erikoistunut ilmastonmuutokseen ja erityisesti metsien rooliin hiilikierrossa.

Nani Pajunen. Johtava asiantuntija Sitrassa, aihepiirinä kiertotalous. Aiemmin työskennellyt esimerkiksi asiantuntijana prosessiteollisuudessa ja yliopistotutkijana.

Tero Toivanen.Talouden ja ympäristön välisiin muutoksiin keskittynyt historiantutkija. Töissä monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä, joka tutkii ympäristötekijöiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vaikutuksia yhteiskuntaan.

Kymmenisen vuotta on hyvin lyhyt aika: suunnilleen saman verran on kulunut ensimmäisen iPhonen julkaisemisesta, edellisen talouskriisin alusta tai Barack Obaman valitsemisesta Yhdysvaltain presidentiksi. Ja vaadittu muutos on iso.

– On tärkeää tiedostaa, että tässä ei ole kyse elintapojen, tavaroiden käytön ja kierrätyksen hienosäädöstä, sanoo tutkimusprofessori Liski.

– Hyvinvoinnistamme iso osa perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ja se tekee tästä vaikean rastin.

Muutos ei tule tapahtumaan ilman julkisen vallan apua, sanovat haastatellut asiantuntijat. Pitää tukea hyviä hankkeita, kiristää päästökaupparuuvia ja käyttää olemassaolevia keinoja, kuten hiiliveroja tai tiettyjä yritystukia, kestävän kehityksen edistämiseen.

– Mekanismit ovat olemassa, mutta haaste on, etteivät ne ole sellaisenaan riittävät. Mutta nyt on aika ryhtyä kiristämään sitä ruuvia, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.

Ylipäätään tulee irrottautua kylmän sodan jälkeen syntyneestä totunnaisajatuksesta, ettei valtio saa sotkea näppejään talouden toimintaan, sanoo historiantutkija Toivanen.

– Nyt pitää kaivaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun työpakista sellaisia keinoja, joilla valtio voi investoida, ohjata ja rajoittaa nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi.

 

Helsingin Sanomien lehtileike vuodelta 1978.
Helsingin Sanomat esitteli Newsweekistä käännetyssä artikkelissa ilmastonmuutoksen seurauksia vuonna 1978.HS.fi / aikakone
 
 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä (siirryt toiseen palveluun)sotatalouteen (siirryt toiseen palveluun)ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.

 

Siinä missä sotatalous oli vastaus äkilliseen, mutta ohimenevään kriisin, muutti jälleenrakennus Suomea pysyvästi. Valtion ohjauksella Suomen talous uudistettiin ja teollistettiin, jotta sotakorvaukset pystyttiin maksamaan ja evakot asuttamaan. Samalla muuttui suomalainen elämäntapa ja luotiin hyvinvointivaltion pohja.

– Pointti on, että jos yhteiskunnissa ymmärretään muutoksen syvyys, se on mahdollista toteuttaa demokraattisen yhteiskunnan puitteissa, Toivanen sanoo.

 

Haitat näkyvät kaukana, torjunnan kustannukset nyt

Miksi kasvihuonepäästöille ei sitten ole pystytty tekemään riittävästi?

Ilmatieteen laitoksen Liskin mukaan tärkeä syy on päätöksentekojärjestelmässä: siinä missä ilmastonmuutos vaatii pitkäjänteistä työtä, neuvotteluissa painavat ilmaston lisäksi lyhytjänteiset taloudelliset ja muut tavoitteet.

– Lisäksi toistaiseksi ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset näkyvät voimakkaimmin köyhissä valtioissa, joilla on globaalissa päätöksenteossa vähemmän painoarvoa kuin rikkailla mailla.

Laukkanen lisää, että ilmastonmuutos on paitsi alueellisesti, myös ajallisesti etäinen ongelma: haitat näkyvät kaukana tulevaisuudessa, mutta ilmastotoimien kustannukset maksetaan tässä ja nyt.

Kyse on myös jostain paljon suuremmasta kuin neuvottelutekniikasta: ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii niin suuria yksilötason myönnytyksiä, että niitä on vaikea tehdä ennen kuin on aivan pakko. Koko elämäntapamme perustuu fossiilisten polttoaineiden käytölle.

Tero Toivanen puhuu fossiilitaloudesta: ihmiskunnalla on ollut parisataa vuotta käytettävissään niin helposti saatavilla oleva, edullinen ja joustava energianlähde, että se on tehnyt energiasta näkymätöntä.

 

Istuessani lämpimässä asunnossani talvipakkasella en ajattele kivihiiltä, joka sen lämmittämiseksi palaa Helsingin Hanasaaressa. Enkä autoillessani pohdi, miten tankissa häviävät ilmaan miljardeja vuosia sitten kuolleiden eliöiden jäänteet. Energian eteen ei juuri tarvitse tehdä töitä: se tulee bensapumpusta, töpselistä tai lämpöpatterista.

Toivasen mukaan energia ei ole näkymätöntä ainoastaan kuluttajille, vaan myös ajattelijoille ja päätöksentekijöille:

– Kokonaiset tieteenalat, esimerkiksi taloustiede, ovat muotoutuneet tämän fossiilitalouden aikana. Nyt siirrytään valintatilaan, jossa yhteiskunnallista ajattelua ei enää voi rakentaa sille perustalle.

 

Muutoksen merkit ovat ilmassa

Onko sitten syytä uskoa, että kohtalon vuosikymmenellä tapahtuu jotain, mitä aiemmin ei ole tapahtunut?

 

Viljapelto.
 
 
 
 
Uutisjuttu vuodelta 1987: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen
 
 
Ilmastonmuutoksen riskit näyttäytyivät pitkään hyvin etäisinä. Vuonna 1987 Ylen tv-uutisten jutussa pohdittiin, mitä lämpeneminen tarkoittaisi Suomen maataloudelle. Maatalouden taloudellisen tutkimuskeskuksen Lauri Kettunen katsoi, että ilmiöstä olisi hyötyä: "Tällainen sadon lisäys tulisi ilman mitään lisäpanoksia ja silloin tulotaso nousisi suoraan samassa suhteessa, tai ehkä vähän enemmänkin, eli 20-30 prosenttia."

Kaikki haastatellut asiantuntijat uskovat, että merkkejä on ilmassa: yritykset ovat entistä kiinnostuneempia ilmastonmuutoksesta, poliitikot ainakin puhuvat siitä ja mediassa ilmastonmuutos on muuttunut tiedeosaston erikoisuudesta kaiken läpäiseväksi teemaksi - ainakin näin ennätyksellisen kuuman kesän jälkeen.

– Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi myös vuoden 2015 pakolaiskriisi on konkretisoinut ilmastonmuutoskeskustelua Euroopassa, sanoo Ilmatieteen laitoksen Liski.

 

– Vaikkei se olisi kuin osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, tuo se muutoksen seuraukset entistä lähemmäs.

Sitrassa kiertotalousratkaisuja edistävä Nani Pajunen puolestaan on huomannut, että yritysmaailmassa yhä useampi toimija kiinnostuu siitä, miten omasta liiketoiminnasta voi tehdä kestävämpää. Ja uusia yrityksiä syntyy sinne, missä resurssien entistä tehokkaammalla käytöllä voi tehdä bisnestä.

– Näen koko ajan mahdollisuuksia: paljon on tehty, paljon tehdään mutta paljon pitää vielä tehdä, hän sanoo.

 

VATT:n johtava tutkija Laukkanen sanoo vielä, että tieto ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista ja taloudellisista seurauksista lisääntyy edelleen: tiedetään, mitä hillintätoimet maksavat ja, toisaalta, mitä maksaa, ellei niitä tehdä.

– Nyt jo ymmärretään, ettei kyse ole siitä, että jotakuta vain harmittaa, kun ilmasto vähän lämpenee. Tiedämme, että se vaikuttaa myös esimerkiksi talouteen: lämpeneminen heikentää työn tuottavuutta, voi alentaa kognitiivista suoriutumista ja heikentää talouskasvua.

Laukkanen näkee toivoa myös kansainvälisen yhteistyön tasolla: jo nyt 45 prosenttia maailman päästöistä on jonkinlaisen päästökaupan piirissä. Seuraavaksi mukaan on tulossa Kiina, maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja(siirryt toiseen palveluun).

 

Mutta muutos toki vaatii, että ymmärrys on ensin olemassa, ja käsitys siitä, että jotain kannattaa tehdä.

– Usein sanotaan, ettei Suomi voi pienenä maana tätä ratkaista. Mutta ilmastopolitiikassa on niin, että Suomen kaltaisten hyvinvoivien maiden pitää näyttää johtajuutta, sillä muuten voidaan sanoa hellurei globaalille ilmastopolitiikalle, Toivanen sanoo.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Millaisia valintoja sinä olet tehnyt ilmaston hyväksi? Osallistu keskusteluun artikkelin alla.

 


 

Otsonikerrosta suojelemaan perustetun Montrealin sopimuksen osapuolet hyväksyivät heinäkuussa yksimielisesti päätösehdotuksen, jonka mukaan sopimuksen tieteelliset ja tekniset instituutiot ottavat kielletyn aineen päästöt perusteelliseen tarkasteluun. Montrealin pöytäkirjan osapuolet, eli kaikki maailman maat, auttavat asiantuntijatahoja ja varmistavat, että kielletyn yhdisteen päästöt saadaan kuriin. Päätös vahvistetaan marraskuussa Equadorin Quitossa.

 

 
Jos otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöjen olisi annettu jatkua, liikkuminen päiväsaikaan ulkona vuonna 2050 olisi ollut mahdotonta ilman suojavarusteita. (Kuva: NASA/NOAA)

Mystinen päästölähde tuhoaa otsonikerrosta

 

Maailman maat ovat tehneet päätöksen löytää keväällä esille tulleen otsonikerrosta tuhoavan päästölähteen.

Päästölähteen kuriin saaminen on tärkeää, jotta maapalloa UV-säteilyltä suojaavan otsonikerroksen hyvin alkanut toipuminen ei hidastu.

 

Nature-tiedelehti julkaisi toukokuussa artikkelin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavan aineen päästöistä. Tutkijaryhmän mukaan ilmakehässä oli havaittu merkittävä määrä kiellettyä CFC-11 yhdistettä, jonka teollisten päästöjen olisi jo pitänyt olla kurissa.

Aineen pitoisuudet ilmakehässä laskivat tasaisesti vuosina 2002-2012, mutta tämän jälkeen ne ovat taas kasvaneet. Päästömittausten ja mallinnuksen perusteella uusien päästöjen lähde on Itä-Aasiassa.

 

– Kesäkuussa New York Times uutisoi päästökysymyksen ratkeamisesta viitaten kansalaisjärjestö Environmental Investigation Agencyn (EIA) haastatteluihin perustuvaan selvitykseen ja Kiinan ympäristöviranomaisten toimiin. Selvityksen mukaan CFC-11:n käyttö on yleistä Kiinan vaahtomuovitehtaissa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkia päästöjä yksiselitteisesti. On erittäin tärkeää, että asia selvitetään perin pohjin, jotta maailman tehokkaimman ympäristösopimuksen työ ei valu hukkaan, ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

 

Maailman kattavin ympäristösopimus

Vuonna 1987 allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön menestystarina. Sen ansiosta maailma on välttynyt laajamittaiselta otsonikadolta. Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä.

 

Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt maailmanlaajuisesti yli 98 prosenttia vuodesta 1987, ja haitallisimpien aineiden käytöstä on teollisuusmaissa pääosin luovuttu kokonaan.

Montrealin pöytäkirja on ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka kaikki maailman maat ovat ratifioineet. Nykyisin Montrealin pöytäkirjan avulla rajoitetaan myös fluorattujen kasvihuonekaasujen tuotantoa ja käyttöä. Tällä ehkäistään puolen asteen lämpötilan nousu globaalisti ja torjutaan ilmastonmuutosta.

 


 

SCIENTIFIC REPORTS -lehdessä pari päivää aiemmin julkaistu toinen tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 Kanadan Albertassa raivonneet ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot johtuivat osaksi planeetan ilmavirtojen tietynlaisesta lukkiutumisesta tuolle alueelle. Näitä ilmavirtoja tai aaltoliikettä kutsutaan englanniksi termillä amplified quasi-stationary waves, ja juuri niihin myös Wang viittaa edellisessä sitaatissa. Kun samana vuonna vaikutti myös vahvasti lämmittävä El Niño -ilmiö, olosuhteet rajuille metsäpaloille olivat otolliset.



 
 
Tiede
 

Poikkeuksellisen kuivalle kesälle löytyi yksi

selitys – Ihminen on sekoittanut planetaarisia

tuulia

 

Ilmastonmuutos tasoittaa etelän ja pohjoisen lämpötilaeroja, eivätkä tuulet saa tarpeeksi voimaa siirtääkseen painealueita.

 Kuvahaun tulos haulle Kuivuudesta kärsinyttä ruispeltoa Hollolassa 7. elokuuta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

 
KULUNUT kesä on ollut Suomessa lämmin ja tukala. Euroopassa on kärsitty kuivuutta ja maanviljelijät menettäneet satojaan.

Tiedetään, että tällaiset olot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käsittelee tarkemmin erästä ilmiöön vaikuttavaa mekanismia.

Pohjoiset alueet lämpenevät kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja se alkaa sotkea planeettamme suurimpia ilmavirtauksia.

Puhutaan niin sanotuista planetaarisista tuulista, jotka ovat ilmakehän ja valtamerten hidasta aaltoilua. Pisimmillään näiden myös Rossbyn aalloiksi kutsuttujen tuulien aallonpituus ilmakehässä on tuhansia kilometrejä.
 

Kun näiden aaltojen kierto hidastuu, vallitsevat sääolot lukkiutuvat entistä pidemmiksi ajoiksi paikoilleen Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Artikkeli tarkastelee erityisesti niiden vaikutusta kesän sääoloihin.

YKSI syy kierron hidastumiseen on juuri se, että pohjoinen lämpenee niin nopeasti suhteessa muuhun planeettaan. Kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä pienenee, tuulet menettävät voimaansa. Ne eivät pysty siirtämään painealueita yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.

Helteissä käristyville sisämaa-alueille ei virtaa leudompaa ja kosteampaa ilmaa tilannetta helpottamaan, eikä maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueilla hautuvia hirmumyrskyjä.

Tuore esimerkki jälkimmäisestä on vuosi sitten Texasin rannikolla Meksikonlahdella muhinut hurrikaani Harvey, joka aiheutti valtavia tulvia ja tuhoja.

”On vahvaa näyttöä siitä, että kesäsäihin liittyvät tuulet ovat heikentymässä. Yhdessä ilmakehän paikallaan pysyvien aaltojen kanssa tämä näyttää aiheuttavan yhä pitkäkestoisempia ja rajumpia sääilmiöitä”, kertoo ilmastotieteilijä Simon Wang Utahin osavaltionyliopistosta tiedotteessa.



Fort McMurrayn tienoilta alkaneista metsäpaloista kasvoi Kanadan historian kallein luonnonkatastrofi, jonka jälkien korjaaminen maksoi miljardeja.

”Planeetan ilmavirtaukset eivät olleet tulipalojen ainoa syy, mutta ne olivat yksi tärkeä tekijä, joka mahdollisti hirvittävän tuhon. Analyysimme osoittaa, että planetaarisilla tuulilla on ollut vaikutusta alueella tapahtuneisiin metsäpaloihin jo 1980-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Vladimir Petoukhov Potsdamin ilmastotutkimusinstituutista The Guardian -lehdessä.

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsäpaloja on alueella edeltänyt tietynlaisten ilmavirtausten lukkiutuminen. Ilmavirtojen liikkeet voidaan ennustaa jo kymmenen päivää etukäteen, joten ryhmä toivoo, että tulevaisuudessa riskitekijöihin olisi mahdollista varautua.

”Sehän ei kuulosta pahalta, että kesistä tulee aurinkoisempia, mutta se on kyllä valtava ilmastoriski”, sanoo äärimmäisiä sääilmiöitä Potsdamin instituutissa tutkiva Dim Coumou. Hän oli mukana kummassakin tutkimuksessa.

”Lämpötila kohoaa ihmisen vaikutuksesta ja vahvistaa helleaaltoja sekä rankkasateita. Tämän päälle tulee vielä dynaamisia muutoksia, jotka tekevät sään ääri-ilmiöistä vielä äärimmäisempiä. Se on erittäin huolestuttavaa”, Coumou sanoo.
 


 
Aurinkopaneeleja K-Citymarketin katolla Vantaan Tammistossa 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sähkön pientuotanto kasvaa vauhdilla

 

Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi viime vuonna kaksi ja puoli kertaiseksi,

Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli Energiaviraston mukaan viime vuoden lopussa noin 70 megawattia. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden aikana.

 

Alle yhden megawatin pientuotannon kapasiteetti oli aurinkosähkön tuotannosta noin 66 megawattia. Suomessa on vain yksi yli yhden megawatin aurinkosähkön tuotantolaitos.

Kokonaisuudessaan kaikki tuotantomuodot mukaan lukien alle yhden megawatin pientuotantoa on Suomessa noin 178 megawattia.

Jos lasketaan mukaan kaikki tuotantolaitokset, niin suuret kuin pienetkin, niin kokonaisuudessaan Suomessa on asennettua sähköntuotantokapasiteettia yli 17 000 megawattia. Tuulivoiman kapasiteetti on reilu 2 000 megawattia ja vesivoiman yli 3 000 megawattia.

 


 

– Emme halua katsella menneisyyteen ja syytellä siitä, mitä silloin tehtiin, kun soita ja metsiä ojitettiin. Se oli toinen aika ja silloin oli toisenlaisia haasteita, joilla haluttiin luoda työtä. Nyt on uusi aika ja uudet haasteet, joista suurin on ilmastonmuutos. Jos meillä on näin hyvä keino torjua sitä, hoidetaan tämä maaliin. - Tero Mustonen


 

 

Tiesitkö että Suomen suot voisivat torjua

ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla

ojitettuja soita ja metsiä palautetaan

hiilinieluiksi

 

Menetetyn suoluonnon ennallistamiseen saadaan kansainvälistä rahaa, ensimmäiset kohteet ovat Pohjois-Karjalassa. Arktisella alueella Inarin Sevettijärvellä aloitetaan metsäluonnon ennallistaminen.

 

Ilmastonmuutos
Linnunsuo
Linnunsuo Kontiolahden Selkien kylässä on entinen turvetuotantoalue, jota on ennallistettu vuodesta 2012.Mika Honkalinna / osuuskunta Lumimuutos
 

Ojitettujen soiden ja ojitettujen huonosti tuottavien metsien palauttaminen luonnontilaan torjuu ilmastonmuutosta. Hiilinielut syntyvät, kun alueet palaavat tilaan, jossa ne olivat ennen ojitusta.

 

Nyt ennallistamisen mahdollisuuksiin on herännyt myös Euroopan investointipankki, joka myönsi miljoonarahoituksen suo- ja metsäluonnon ennallistamiseen Suomessa. Pilottikohteet ovat Pohjois-Karjalassa ja ohjelmaa johtaa osuuskunta Lumimuutos.

Suomessa on arviolta 5 miljoonaa hehtaaria viime vuosisadalla ojitettuja soita ja metsiä. Osa alueista on metsätalousmaana huonotuottoista. Ennallistettavaa pinta-alaa siis riittää, mutta suuria ovat haasteetkin.

– Me tunnustamme, että ilmastomuutoksen torjunnassa aika on loppumassa. Suomen soiden ennallistamisella olisi globaalia merkitystä, koska maailmassa ei ole toista maata, jota olisi ojitettu näin, osuuskunta Lumimuutoksen perustaja, dosentti Tero Mustonen kertoo.

Mustonen on myös ennallistamisohjelman Suomen tiedevastaava ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.

 

Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma.

DOSENTTI TERO MUSTONEN, OSUUSKUNTA LUMIMUUTOS

Suo- ja metsäalueita ojitettiin ja kuivattiin etenkin viime sotien jälkeen. Sillä pyrittiin tuomaan työtä ja lisäämään laidun- ja metsämaata. Osittain epäonnistuttiin ja samalla ravinnevalumat vesistöihin lisääntyivät. Järvien rehevöityminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Palauttamalla alueita vuosisadan takaiseen tilaan, vaikutus näkyy myös muualla kuin hiilinielun syntymisenä.

Soita ja metsiä ennallistetaan muun muassa rakentamalla kosteikkoja, tukkimalla ojia, muodostamalla patoamisen avulla vesipeitteisiä alueita ja poistamalla puustoa.

– Linnuille syntyy elinympäristöjä, samoin muut uhanalaiset eläimet, kuten vaikkapa rupilisko saavat lisää elintilaa lammista, selvittää pilottihankkeena toimineen kontiolahtelainen Linnunsuon omistavan osuuskunta Lumimuutoksen Tero Mustonen.

 

Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

DOSENTTI TERO MUSTONEN, OSUUSKUNTA LUMIMUUTOS

Landscape Rewilding in Finland -ohjelman uusi asia on, että kyseessä ei ole neitseellisten alueiden suojelu, vaan menetettyjen alueiden palauttaminen. Toimenpiteet tehdään ympäröivän yhteisön tuella, saamelaisalueella yhdessä kolttasaamelaisten kanssa.

– Metsästysmahdollisuudet ja -alueet turvataan ja ne jopa paranevat. Kalakannat voivat paremmin, se voi lisätä kalastusmatkailua. Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

Tälle vuodelle ohjelmaan on budjetoitu lähes 300 tuhatta euroa, jolla rahoitetaan muun muassa kaivurityötä, tutkimusta ja maarakentamista. Tulevien 5 vuoden budjetti on 1,2 miljoonaa euroa, josta osa käytetään maahankintoihin. Jatkossa toivotaan, että alueita voidaan palauttaa myös muiden omistamilla alueilla. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja maata toimenpiteiden pariin alkuvuosina. Pohjois-Karjalassa Kontiolahti, Joensuu, Ilomantsi ja Tohmajärvi on alkuvaiheessa kuntia, joiden alueella tapahtuu.

 

– Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma, Tero Mustonen sanoo

Suoluonnon ennallistamista on käynnissä monella taholla, myös Suomen luonnonsuojeluliitto on kehitellyt Hiilipörssin, järjestelmän, jonka toivotaan kanavoivan varoja soiden ennallistamiseen. Toisiaan sivuavat hankkeet eivät syö toisiaan, sillä työtä riittää. Jos kolmannes Suomen ojitetuista alueista ennallistettaisiin, se olisi yli miljoona hehtaaria uutta hiiltä varastoivaa maapinta-alaa, unelmoi Tero Mustonen.

 


 

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, MSc Carolina Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

 

Lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen. (Clipart.com)
 
 

Ikiroudan sulaminen voi vaikuttaa

merkittävästi ilmastoon

 

 

Arktisen alueen lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen voivat vaikuttaa merkittävästi planeettamme ilmastoon, sillä arktisiin maihin on varastoitunut valtava määrä hiiltä ja typpeä.

 

Ilmastonmuutos voi lisätä näiden hiili- ja typpivarantojen vapautumista ilmakehään kasvihuonekaasuina: hiilidioksidina, metaanina ja typpioksiduulina. Arktiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin maapallomme keskimäärin.

 

Väitöskirjassaan Carolina Voigt havaitsi, että lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen lisäsivät näiden kaikkien kolmen kasvihuonekaasun vapautumista subarktisista tundramaista.

Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa tundran ikiroutasuot eivät toimi ainoastaan hiilidioksidin ja metaanin lähteinä, vaan voivat päästää yhä enemmän myös voimakasta kasvihuonekaasua, typpioksiduulia.

Lämpenemisen vaikutuksista arktisen alueen hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin on tehty melko paljon aiempaa tutkimusta. Voigt kuitenkin osoitti väitöskirjassaan ensimmäistä kertaa, että lämpenemisen myötä myös arktisen alueen typpioksiduulipäästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan.

– Maan kosteudessa ja kasvillisuudessa tapahtuvilla muutoksilla tulee olemaan merkittävä rooli arktisten typpioksiduulipäästöjen säätelijänä tulevaisuudessa. Voigtin esittämien tulosten perusteella arktiset suot voivat muuttua merkittäviksi typpioksiduulin lähteiksi ikiroudan sulamisen myötä. Alueet, jotka mahdollisesti tulevat toimimaan typpioksiduulin lähteinä tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa, kattavat jopa neljänneksen arktisesta maa-alueesta.

 

Kenttäkokeessa typpioksiduulin lisäksi myös hiilidioksidin ja metaanin päästöt ilmakehään kasvoivat.

***

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

***

Hänen mukaansa sulamiskokeessa ikiroudan sulaminen toisaalta lisäsi metaanin sidontaa ilmakehästä hapellisen turvekerroksen syvenemisen myötä, mutta toisaalta se lisäsi vanhan hiilen vapautumista ikiroudasta ilmakehään.
Voigtin mukaan tulokset osoittavat selvästi, että lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen.

MSc Carolina Voigtin väitöskirja Effects of climate warming and permafrost thaw on greenhouse gas dynamics in subarctic ecosystems tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa perjantaina.

 


 

Kun vuonna 1985 merijäästä lähes puolet oli paksua, monivuotista jäätä, nykyään jopa 79 prosenttia on ohuempaa, yksivuotista jäätä. Jääkairanäytteistä, fossiileista ja muista lämpötilan välillisistä mittareista voidaan todeta, että lämpötila pohjoisessa nousee ja jää vähenee tahdilla, jollaista ei ole koettu 1500 vuoteen.


 
Tiede
 
 

Raportti: Arktinen alue lämpenee

huolestuttavaa vauhtia – meri­jää jatkaa

hupenemistaan ja iki­routa sulaa nopeammin

kuin koskaan

 

Pohjoinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo ja joidenkin merialueiden keskilämpötila on neljä astetta tavallista korkeampi, kertoo tuore vuosiraportti arktisten alueiden tilasta.

 

 


 

Jäävuori ajelehti Kulusukin kaupungin sataman ohi Grönlannissa elokuussa 2009. Maapallon pohjoiset
 alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo.
Yhdysvaltain sään- ja valtamerentutkimushallinto NOAA on jälleen julkaissut vuosittaisen raporttinsa pohjoisten alueiden tilasta. Raportti esiteltiin viime viikolla New Orleansissa, ja se on karua kertomaa.


Ikirouta jatkaa sulamistaan ja pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Merijään huippumäärä oli tänä vuonna maaliskuussa pienempi kuin koskaan aiemmin, ja ylipäänsä tämä vuosi oli historian toiseksi lämpimin pohjoisilla alueilla. Ennätysvuosi oli 2016. Tänä vuonna alueella oli 1,6 astetta keskimääräistä lämpimämpää.


BARENTSINMERELLÄ ja Tšuktšimerellä meriveden pintalämpötila oli elokuussa 4 astetta keskiarvoa korkeampi. Koillis-Siperian ja Alaskan välissä sijaitsevan Tšuktšimeren pintalämpötila on noussut 0,7 astetta vuosikymmenessä vuodesta 1982 lähtien.

Leväkukinnot lisääntyvät, kun jää vetäytyy ja päästää auringonvaloa mereen. Myös tundra alkaa vihertää Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa ilmaston lämmetessä. Jään sulaminen vain kiihdyttää lämpenemistä, kun valkoinen, auringonvaloa heijastava pinta vähenee.

Ikirouta sulaa nopeammin kuin koskaan. Sen osalta tiedot ovat vasta alustavia, mutta näyttää siltä, että ennätykset ovat taas rikkoutumassa, raportoi The Guardian-lehti.

HYVIÄKIN uutisia on. Aasian alueella lumipeite oli tavallista suurempi, mikä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2005. Toisaalta Pohjois-Amerikan alueella lumipeite pysyi keskiarvon alapuolella jo yhdettätoista vuotta, raportoi CNN.

Grönlannin merijää suli hieman keskiarvoa hitaammin viileän kesän vaikutuksesta. Vaikka jään maksimimäärä maaliskuussa oli pienempi kuin aiemmin, syyskuussa mitattu vähimmäismäärä oli vain kahdeksanneksi pienin.

Tämä on kuitenkin laiha lohtu. Jää hupenee vuosi vuodelta ja myös ohenee.
 
***

Kun vuonna 1985 merijäästä lähes puolet oli paksua, monivuotista jäätä, nykyään jopa 79 prosenttia on ohuempaa, yksivuotista jäätä.

Jääkairanäytteistä, fossiileista ja muista lämpötilan välillisistä mittareista voidaan todeta, että lämpötila pohjoisessa nousee ja jää vähenee tahdilla, jollaista ei ole koettu 1500 vuoteen.
 
***

”Arktinen alue on perinteisesti ollut maapallon jääkaappi, mutta nyt kaapin ovi on jätetty auki”, muotoilee NOAA:n arktista tutkimusohjelmaa johtava Jeremy Mathis.

TUTKIJAT muistuttavat, että arktisen alueen muutoksilla on valtava vaikutus koko maapalloon. Lämpötilan nousu vaikuttaa ilmastoon monimutkaisilla tavoilla. Esimerkiksi muutokset pohjoisen alueen merijäässä ja lämpötilassa voivat vaikuttaa ilmakehän suihkuvirtauksiin, millä on hyvin voinut olla osansa Yhdysvaltain poikkeuksellisissa sääoloissa ja muun muassa Kalifornian metsäpaloissa.

Mathis kuvailee CNN:lle, kuinka Pohjoinen jäämeri on muuttunut silmissä jopa viimeisen 14 vuoden aikana. Kesäisin jäätä on nykyään enää vain hyvin vähän.

”Vuonna 2003 Arktis oli aivan erilainen. Mursimme jäätä kaikkialla, missä seilasimme, Beringinsalmesta Alaskaan ja pohjoiseen. Tänä vuonna emme nähneet yhtä ainutta jäänpalastakaan 25 päivän purjehduksella”.