Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää ilmastopaneelin näkemystä siitä, että Suomen ei tarvitsisi enää tuoda sähköä muista Pohjoismaista tai Venäjältä vuonna 2030 oman tuotantokapasiteetin kasvun myötä. Suomen hiilineutraalius vaatisi myös sitä, että sähkön ja lämmön varastointi olisi laajasti käytössä.


 

 

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos

Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen

ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa

järeät keinot

 

Esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynti pitäisi kieltää jo vuonna 2027, arvioi Suomen ilmastopaneeli.

 

Ilmasto
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.
Sähköauto latauksessa Helsingin keskustassa.Esko Jämsä / AOP
 

Suomi pystyy vähentämään päästöjään 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimusten mukaisesti, mikäli poliittista tahtoa piisaa. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli väliraportissaan.

Alan johtavien tutkijoiden muodostaman asiantuntijaryhmän tehtävä on toimia hallituksen tieteellisenä neuvonantajana ilmastopolitiikassa.

 

Ilmastopaneeli selvittää paraikaa, mitä 1,5 asteen ilmastotavoite tarkoittaisi käytännössä Suomen kannalta.

Alustavien tulosten mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035, eli kymmenen vuotta aiemmin kuin mitä istuva hallitus on kaavaillut.

 

Mikä on 1,5 asteen tavoite?

  • maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa, että maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajaamaan tällä vuosisadalla selvästi alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tavoitellen 1,5 astetta
  • YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuoreessa suurraportissaan, että kahden asteen lämpeneminen pahentaisi rajusti ilmastonmuutoksen seurauksia ja riskejä 1,5 asteeseen verrattuna
  • IPCC:n mukaan maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi pudottaa nollaan noin 2050 mennessä
  • Suomen kaltaisten vauraiden teollisuusmaiden täytyisi käytännössä nollata omat päästönsä jo selvästi tätä ennen
  • maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä

 

Lähde: IPCC, Suomen ilmastopaneeli

*

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät vuodessa sitomaan.

Ilmastopaneelin mukaan Suomi voi leikata vuotuisia päästöjään 22 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 70 prosentin laskua vuoden 1990 tasolta.

Muutos nykyiseen olisi radikaali. Suomi on nyt sitoutunut EU-tavoitteeseen, jonka mukaan päästöjä leikataan vuosien 1990 ja 2030 välillä 40 prosenttia.

Pienen Suomen päästöt eivät yksin tietenkään ratkaise ilmastonmuutoksen suuntaa. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa Suomen kaltaisten maiden on kuitenkin näytettävä suuntaa, kun kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa patistetaan Kiinan ja Intian kaltaisia valtioita kiristämään omia toimiaan.

Ilmastopaneeli ei anna väliraportissaan varsinaista suositusta, mitä Suomen pitäisi tehdä. Väliarvion ideana on kuvata, kuinka laajoja toimia 1,5 asteen tavoitepolku käytännössä vaatisi.

Yle tiivisti keskeiset havainnot kolmeen kohtaan.

 

1. Autoilu muuttuisi radikaalisti

Kansalaisen kannalta näkyvimmät muutokset koskisivat ennen kaikkea liikennettä. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi sitä, että kotimaan liikenteen päästöt putoaisivat nykytasolta noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastopaneelin mukaan Suomen teillä pitäisi olla 850 000 sähköautoa 2030 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia sähköautoja pitäisi myydä 77 000 kappaletta vuodessa seuraavan 11 vuoden ajan. Vuosittain myytävistä uusista autoista 65 prosenttia pitäisi olla sähköautoja.

Muutos olisi hurja, sillä täyssähköautoja on Suomessa tätä nykyä vajaat 2 000 kappaletta.

Ilmastotavoitteen kiristäminen tarkoittaisi myös bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikieltoa vuonna 2027. Polttomoottorilla toimivien henkilöautojen maahantuonti kiellettäisiin jo pari vuotta aiemmin.

Bussit kulkisivat sähköllä ja kaasulla. Myös kuorma-autot siirtyisivät pitkälti maakaasun ja biokaasun käyttöön. Fossiilinen diesel korvattaisiin 2030 alkaen uusiutuvalla polttoaineella, joka sisältäisi 40 prosenttia bio-osuutta.

Auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, mikä vähentäisi henkilöautoilua.

Suomen nykyiset liikenteen päästövähennystavoitteet nojaavat vahvasti uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön. Ilmastopaneeli katsoo, että ne pitää käytännössä varata raskaan liikenteen käyttöön, koska siellä sähköistäminen on vaikeampaa.

 

2. Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon

Ilmastopaneelin mukaan leijonanosa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sen päästöt voisivat alustavan analyysin mukaan pudota yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen energiakäyttö loppuu keväällä 2029.

Ilmastopaneelin mukaan myös runsaasti päästöjä aiheuttavasta turpeesta pitäisi luopua sähkön- ja lämmöntuotannossa samoihin aikoihin.

Lisäksi pientalojen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon tuohon mennessä. Suomessa on vielä tätä nykyä vajaat 200 000 öljylämmitteistä pientaloa.

Ilmastopaneelin mukaan lämpöpumput ja bioenergia yleistyisivät tuntuvasti kotien lämmityksessä. Sähköä tuotettaisiin selvästi nykyistä enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla. Myös ydinsähkön tuotanto lisääntyy, jahka Olkiluoto 3 valmistuu.

*

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää ilmastopaneelin näkemystä siitä, että Suomen ei tarvitsisi enää tuoda sähköä muista Pohjoismaista tai Venäjältä vuonna 2030 oman tuotantokapasiteetin kasvun myötä.

Suomen hiilineutraalius vaatisi myös sitä, että sähkön ja lämmön varastointi olisi laajasti käytössä.

*

3. Sikoja ja nautoja vähemmän

1,5 asteen tavoite vaikuttaisi laajasti myös elinkeinoelämään teollisuudesta maa- ja metsätalouteen.

Ilmastopaneelin mukaan energiatehokkuuden pitäisi parantua viidenneksellä teollisuudessa ja rakentamisessa.

Maa- ja metsätalouden puolella päästöjä pitäisi leikata esimerkiksi lopettamalla metsänraivaus orgaanisilla mailla uusien peltojen tieltä vuonna 2025. Ilmastopaneelin mukaan yhteiskunnan täytyisi hyvittää viljelijöille turvepeltojen raivauksen loppuminen.

Muutoin maatalouden päästövähennykset nojaavat oletukseen, että sikojen ja nautojen määrä vähenisi neljänneksellä vuoteen 2035 mennessä.

Metsien hiilinielujen tasoon ilmastopaneeli ei ota tarkasti kantaa, koska tiedot ovat vielä arvailujen varassa. Hiilinielu tarkoittaa metsien hiilivarastojen kasvua.

Metsämaan nettonieluun vaikuttavat ilmastopaneelin mukaan tulevat EU-päätökset, jolla asetetaan Suomelle nielukehityksen vertailutaso. Tämän on määrä selvitä ensi vuonna.

Hiilinieluihin vaikuttavat myös esimerkiksi metsänhoito ja hakkuumäärät, jota ilmastopaneeli pitää ratkaisevan tärkeänä. Käytännössä hiilineutraaliuden saavuttaminen kymmenen vuotta etuajassa vaatisi hakkuiden säätelyä.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, sanoi Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa, että hiilinielujen merkitys kasvaa ensi vuosikymmenellä.

Paneeli totesi myös, että mitä enemmän hiilinielut hakkuiden myötä heikentyvät sitä enemmän Suomi joutuu leikkaamaan fossiilisen energian päästöjä muualla yhteiskunnassa ja taloudessa.

Hakkuut ovat nousseet Suomessa ennätystasolle muun muassa sellun voimakkaan kysynnän takia.

*

Lue myös:

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Ministerin yllätys: Suomesta hiilineutraali jo 2045 – "Pohjoismaiden näytettävä mallia ilmastopolitiikassa"

Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

 


 

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta. Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.


 

 

 

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on

kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin

aiemmin on tiedetty – Maapallon

lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

 

Tutkijoilla oli käytössään menetelmä, jolla voidaan mitata valtameriin kertyneen lämmön määrää aiempaa tarkemmin.

 

Ilmastonmuutos
Japanilainen
 kalastusvene merisumussa.
Getty Images
 

Uuden tutkimustiedon mukaan valtameriin on varastoitunut lämpöä 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Tämä merkitsee, että maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä. Lämpö ei olekaan kadonnut avaruuteen, kuten oli toivottu.

 

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että maapallon meret imevät itseensä suurimman osan siitä lämmöstä, joka ei ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia vapaudu avaruuteen.

Tieto merien itseensä imemästä lämmöstä on kuitenkin ollut puutteellista, sillä sitä on kerätty vasta vuodesta 2007 lähtien luotettavalla tavalla. Tätä aikaisemmat tiedot merten fysiologiasta ovat olleet hajanaisia ja puutteellisia.

 

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijoilla oli käytössään uudenlainen tutkimustapa, joka antaa täsmällisemmän tiedon merivesien lämpötilojen muutoksista. Uudet, tarkemmat tiedot antavat pelottavan kuvan maapallon lämpenemisen nopeudesta.

– Olimme ajatelleet, että iso osa ilmakehään päästämästämme hiilidioksidista ei lämmitäkään valtameriä ja ilmastoa. Olimme väärässä. Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet. Se [lämpö] oli piilossa, koska emme osanneet mitata sitä oikein. Mutta siellä se jo oli valtamerissä, sanoi tutkimustyötä johtanut Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy Washington Post -lehdelle(siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä(siirryt toiseen palveluun).

 

Ilmastonmuutoksen estämiselle tuli todella kiire

Tieto valtameriin kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä merkitsee, että ihmiskunnalla on entistä vähemmän aikaa estää ilmaston lämpeneminen ennen kuin se saavuttaa katastrofaalisen mitan. Lämpenemisen estäminen myös vaikeutuu.

Meret voivat imeä itseensä vain tietyn määrän lämpöä. Kun mitta on täyttynyt, ylimääräinen lämpö jää ilmakehään.

 

Jääkarhu katsoo kameraan
Jääkarhujen elinmahdollisuuksien ennustetaan heikentyvän, kun ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen alueen jäitä.Andy Rouse / AOP
 
 

Ilmastotutkijat puhuvat hiilibudjetista

Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on varaa enää päästää ilmakehään hiilidioksidia ja muita lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Tämä budjetti on uuden tutkimuksen valossa selvästi aiemmin oletettua pienempi.

 

Lämmennyt merivesi lämmittää omalta osaltaan tulevaisuudessa ilmastoa. Vaikka ihmiskunta kykenisikin saamaan ilmastopäästöt kuriin, meriveden lämmittävä vaikutus säilyy vuosisatojen ajan.

Ylimääräinen lämpö kiihdyttää myös merenpinnan nousua lämpölaajenemisen takia ja koralliriuttojen kuolemaa.

*

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta.

Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.

*

Uusi tutkimusmetodi

Merten lämpötiloista on vuodesta 2007 lähtien saatu kattavaa tietoa joka puolelle maapalloa sijoitetuilta niin sanotuilta Argo-lautoilta, joita on kaikkiaan 4 000. Tätä ennen meriä koskeva tieto ei ollut yhdenmukaista ja siinä oli aukkoja.

 

Uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu suoraan huomioon meren lämpötilaa. Tutkijat hyödynsivät fysikaalista perustietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Tästä on olemassa kattavaa tutkimustietoa aina vuodesta 1991 lähtien.

Fysiikan lakien mukaan happea ja hiilidioksidia vapautuu vedestä ilmakehään sitä enemmän, mitä lämpimämpää vesi on. Tällä tavoin tutkijat saivat täsmällisempää tietoa meren käyttäytymisestä neljännesvuosisadan ajalta.

– Kun merivesi lämpenee, sen kyky sitoa itseensä näitä kaasuja vähenee, selittää tohtori Laure Resplandy Washington Postille.

– Käytän aina tätä vertausta: kun jätät cokis-pullon aurinkoon, sen kuplat häviävät, hän jatkaa.

 

Autoja moottoritiellä Los Angelesissa.
Mike Nelson / EPA
 
 

Ilmastotavoite karkaa?

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tuonut ilmi vaikutukset, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa. YK:n tavoitteen mukaan maailman maiden tulisi pysäyttää globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna 1800-luvun lopun tilanteeseen. Ilmasto on lämmennyt jo nyt noin yhden asteen.

*

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

– Jos katsotaan IPCC:n 1,5 asteen tavoitetta, sen saavuttamisessa on suuria haasteita. Tutkimuksemme osoittaa, että tavoite on entistäkin vaikeampi, koska olemme sulkeneet pois helpoimmat polut, sanoi Resplandy BBC:n haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tutkimuksen mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää neljänneksen nopeampaa päästöjen rajoittamista kuin aiemmin oli ajateltu.

*

Lue lisää:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Viidessä valtiossa yli 70 prosenttia maapallon koskemattomasta maasta, kertoo tutkimus

1.11. klo 12.45 Uutista korjattu: Raportti on julkaistu Nature-lehdessä, ei Science-lehdessä

 


 

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä. ”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.


 

 

Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin

kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot

lähes merkityksettömiksi”

 
 
 
Luotu: 
30.10.2018 07:59
Päivitetty: 
30.10.2018 08:20

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
     
    ”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen. Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, sosiologian professori toteaa.
 
|

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kirjoittaaKaupan liiton blogissa kuluttajien asenteista koskien ilmastonmuutosta. Wilska toteaa, että ilmastohuoli ei jakaudu tasaisesti kuluttajien keskuudessa ja huomioi, että selkein ja pysyvin ero on miesten ja naisten välillä.

 

”Kotitalouksissa kestävyyteen ja laajemminkin vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat yleensä naisten ja äitien vastuulla”, Wilska kirjoittaa.

Wilska tarjoilee blogissa karun tiedon: vaikka arjessaan kuinka kiinnittäisi huomiota ekologisuuteen, pitkät lentomatkat lähes mitätöivät nämä teot.

 

 

”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen.  Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, Wilska kirjoittaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että syyllistäminen ei ole oikea tapa käsitellä kuluttajien ilmastotekoja.

”Vaikka valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmista johtuu tuotannosta ja infrastruktuureista, yksityisten kuluttajien vastuuta ei voi kieltää tai vähätellä. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea tapa. Sen sijaan kaupan ja palvelualan yritysten, markkinoinnin sekä mediauutisoinnin pitää tehdä ekologiset käytännöt ja valinnat mahdollisimman helpoiksi ja yksiselitteisiksi toteuttaa”, Wilska kirjoittaa.

*

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä.

”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.

*

Myös Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kirjoittaa syyllistämisestä ilmastonmuutokseen liittyen.

”Tappiomieliala ja syyllistäminen saavat vain harvat meistä yrittämään parastaan. Siksi ilmastokeskustelukin hyötyisi myönteisistä, ihmisiä innostamaan ja voimaannuttamaan pyrkivistä sävyistä”, Siimes kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Sitran elämäntapatestin tehnyt Siimes kertoo, että hänen oma hiilijalanjälkensä ei ole mairittelevat juuri lentomatkojen takia.

”Emme ehkä voi vähentää lento­kilometrejämme merkittävästi työmme sisällön siitä kärsimättä, mutta voisimme varmasti ottaa nykyistä suuremman ilmastotietoisuuden kompassiksemme”, Siimes pohtii.

 


 

Hiilamo mainitsee myös kokoomuksen talouspoliittinen seuran julkaiseman Uusi ilmasto- ja energiapolitiikka -raportin vuodelta 2015. − Raportti kertoi uusista tutkimustuloksista ja havainnoista, joiden mukaan ”ilmaston vaihtelu ei juuri lainkaan aiheudu ihmiskunnan toiminnasta”. Johtopäätös kuului seuraavasti: ” Koska hiilidioksidipäästöjen kasvu ei merkittävästi vaikuta ilmastoon, uudessa ilmastopolitiikassa ja energiapolitiikassa ei ole tarvetta suosia uusiutuvaa energiaa”, Hiilamo sanoo.

 

Heikki Hiilamo. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Heikki Hiilamo: Bensiini kuin tupakointi 50

vuotta sitten

 

Professorin mukaan asenteiden muuttuminen osoittaa, että myös suhtautuminen fossiilisten polttoaineiden käyttöön voi muuttua.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vertaa Ylen julkaisemassa kolumnissaan kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoretta raporttia 1960-luvulla julkaistuihin raportteihin tupakan terveysvaikutuksista.

 

− Molemmissa tapauksissa kyse on arvovaltaisista ja laajaan tutkimustiedon soveltamiseen perustuvista kannanotoista, jotka kumoavat aikaisempia käsityksiä. Tutkimustieto ei tupakointia muuttanut nopeasti. Tupakointi kuului arkeen siinä, missä kahvi, puuro ja virvoitusjuomat. Oli vaikea kuvitella, että yleisesti hyväksytty ja paremmin toimeentulevien suosima tapa voisi olla vaarallinen, Heikki Hiilamo kirjoittaa.

 

Fossiilisten polttoaineiden kuluttaminen on hänen mukaansa nyt luonteva osa ihmisten arkea siinä missä tupakointi aikaisempina vuosikymmeninä.

− On itsestään selvää tankata autoonsa bensaa tai dieseliä. On vaikea edes kuvitella maailmaa ilman fossiilisia polttoaineita. Viimeisten vuosikymmenten aikana suhtautuminen tupakointiin on kuitenkin muuttunut rajusti. Yleisestä tavasta on tullut epätoivottua käyttäytymistä, jota rajoitetaan monin tavoin, Hiilamo sanoo.

Tupakkapolitiikkaa on hidastanut Hiilamon mukaan, että tupakkateollisuus ja sen liittolaiset kieltäytyivät tunnustamasta tupakoinnin vaaroja.

− Sama ilmiö on koettu myös ilmastotieteessä. Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla vuonna 2009 Yleisradion tutkivan journalismin ohjelma MOT esitti ohjelman Ilmastokatastrofi peruutettu. Ohjelmassa kerrottiin, että ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt ja että useat tuoreet tutkimukset ennustavat viilenemisen jatkuvan vielä pitkään, jopa pari vuosikymmentä. Ohjelma pilkkasi IPCC:n asiantuntijoita. Sen mukaan luonto ei ole suostunut noudattamaan IPCC:n sille laatimaa käsikirjoitusta.

*

Hiilamo mainitsee myös kokoomuksen talouspoliittinen seuran julkaiseman Uusi ilmasto- ja energiapolitiikka -raportin vuodelta 2015.

− Raportti kertoi uusista tutkimustuloksista ja havainnoista, joiden mukaan ”ilmaston vaihtelu ei juuri lainkaan aiheudu ihmiskunnan toiminnasta”. Johtopäätös kuului seuraavasti: ” Koska hiilidioksidipäästöjen kasvu ei merkittävästi vaikuta ilmastoon, uudessa ilmastopolitiikassa ja energiapolitiikassa ei ole tarvetta suosia uusiutuvaa energiaa”, Hiilamo sanoo.

*

− Tupakkaesimerkki osoittaa, että 50 vuodessa arki voi muuttua todella paljon tavoiteltuun suuntaan. Olennaista on kuitenkin se, että päätöksenteko perustuu punnittuun näyttöön ja kriittiseen suhtautumiseen niitä tahoja kohtaan, jotka ovat vaarassa hävitä eniten ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Oletettavasti fossiilisista polttoaineista hyötyvä teollisuus turvautuu myös vastaaviin yrityksiin, joiden väitetään torjuvan ilmastonmuutosta, vaikka ne eivät sitä tee, eivät ainakaan tehokkaasti, hän lisää.

 


 

 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin. ”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.” Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan. ”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 

Peter Maurer. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Osa väkivallasta johtuu

ilmastonmuutoksesta”

 

Punaisen ristin johtajan mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisiin näkyvät jo nyt.

 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer sanoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt humanitaaristen järjestöjen toimintaan ja olosuhteisiin maailmalla, kertoo The Guardian.

”Kun ajattelen toimintaamme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Somaliassa, muualla maailmassa, näen että ilmastonmuutoksella on jo nyt valtava vaikutus väestön liikkumiseen, maan hedelmällisyyteen. Se liikuttaa rajaa lihantuottajan ja maanviljelijän välillä”, hän sanoo.

*

Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin.

”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan.

”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 


 

Näkökulma: Ihminen on tehokas ja luova eläin. On käsittämätöntä mitä kaikkea voidaan tehdä; kunhan omaan kulutuskäyttämiseen ei tarvitse puuttua!? - Se kun on saavutettu etu. - KimsBlog


 

 

Tapetaan Australian villikamelit ja siirretään

maapalloa – Ilmastonmuutoksen torjumiseksi

on esitetty ällistyttäviä ideoita ja nyt tutkijat

kommentoivat niitä

 

Osa näistä ideoista nousee keskusteluun yhä uudestaan. Mitä mieltä ovat asiantuntijat?

 

Ilmastonmuutos

1

Hiilidioksiidin
 poistolaitos.
Sveitsiläiyritys Climeworksin hiilidioksidin poistolaitos.Julia Dunlop

1. Rakennetaan hiilidioksidi-imureita

Päästöjen vähentäminen, talteenottaminen ja varastoiminen ovat teollisuuden isoja haasteita. Uutta potkua tekniikan kehittymiseen saatin hiljattain, kun kanadalainen yhtiö sai pudotettua tekniikan hintaa. Sveitsissä puolestaan esiteltiin vuonna 2017 kaupallinen versio laitteesta, joka kaappaa kasvihuonekaasua ilmasta(siirryt toiseen palveluun) (bbc.com).

Mikael Hildén, SYKE:

Meillähän on erinomaiset hiilidioksidi-imurit kasvien muodossa. On puhuttu keinopuista ja muista, jotka toteuttaisivat sen, minkä kasvit tekevät.

Kyllä tämä teknisesti on toteutettavissa, mutta hiilidioksidin pitoisuus normaalissa ilmassa on sen verran pieni, että se vaatii erittäin halpaa energiaa, koska talteenotto kuluttaa paljon energiaa.

Tiina Koljonen, VTT:

Suomen kannalta ongelma on se, että meillä ei ole varastointiin sopivia geologisia muodostelmia. Hiilidioksidin tulee pysyä varastossa pysyvästi, eli tuhansia vuosia. Lisäksi hiilidioksidipitoisuus ei ole kovin korkea ilmakehässä ja silloin kustannukset kasvavat.

Tämä menetelmä vaatii lämpöä eli mikään ei ole niin sanotusti ilmaista. VTT:llä ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla oli Soletair-hanke, jossa käytettiin hiilidioksidia uusiutuvien polttoaineiden ja proteiinin tuottamiseen. Se ei ole utopiaa.

2

Lauma Australiassa
 eläviä villikameleita.
Villikameleita Australian Pohjoisterritoriossa. Tuhoeläimiksi luokiteltuja kameleita on Australiassa noin miljoona.EPA

2. Tapetaan Australian villikamelit

Kameleita voisi tappaa päästöoikeuksia vastaan, esitti Northwest Carbon -yritys vuonna 2011. Metaanipäästöt vähenisivät ja kasvillisuus sitoisi enemmän hiilidioksidia, kun kamelit eivät söisi kasvustoa. Kameli tuotiin Australiaan 1800-1900-luvun taitteessa. Vuosikymmenessä niiden määrän arvioidaan nousevan kahteen miljoonaan. Lahtaushanke ei edennyt toteutukseen(siirryt toiseen palveluun) (abc.net.au).

Tiina Koljonen, VTT:

Täytyy sanoa, että niskavillat alkavat nousta pystyyn. Jos samaan aikaan sallitaan karjatalous ja sen aiheuttamat metaanipäästöt. Pitää myös muistaa liikkumisen päästöt, kun niitä kameleita jahdattaisiin.

Tämä on kestämätön heitto luonnon näkökulmasta, eikä varmasti ratkaise mitään. Pikemminkin suosittelisin lihankulutuksen vähentämistä ja karjatalouden päästöjen kuriin laittamista.

Mikael Hildén, SYKE:

Ei tämä yksin ratkaise ongelmaa. Se validi argumentti tässä on, että märehtijät tuottavat paljon metaania ja metaanipäästöt ovat ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisia.

Metaanipäästöjen vähentämistä tutkitaan vakavasti. Silloin puhutaan lihan ja maidon tuotannosta ja kuinka saadaan ruokinnalla ja mahdollisesti rodunjalostuksella aikaan märehtijöitä, jotka päästävät vähemmän metaania. Nollaan sitä ei saada millään.

Siirtyminen liharuoasta kasvispainotteiseen ruokaan vähentäisi märehtijöiden tuotantoa ja se on tehokkaampaa.

3

Iso Atlantin valtameren aalto lähikuvassa.
Atlantin valtameren aalto Etekö-Afrikan Kapin niemimaan lähellä.EPA / Nic Bothma

3. Täytetään aavikot merivedellä

IPCC:n mukaan vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousee enimmillään metrin. Yli sata vuotta sitten muun muassa skotlantilainen Donald MacKenzie ja kirjailija Jules Verne miettivät aavikon täyttämistä merivedellä. Heidän visioissaan Saharaan rakennettaisiin kanavia kaivamalla pieni sisämeri. Se olisi noin puolen Suomen kokoinen pinta-alaltaan.

Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:

Aavikoille ei voi teoriassakaan säilöä paljoa vettä. Loppujen lopuksi vaikutus merenpinnan korkeuteen olisi aika pieni. Kaikenlaisia ideoita voi heitellä, mutta ei tällä konkreettista vaikutusta olisi.

Sen lisäksi aavikon pinta heijastaa veden pintaa tehokkaammin auringonvaloa. Näin ollen nykyistä vähemmän auringonvaloa heijastuisi takaisin avaruuteen, jolla olisi taas sitten ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Mikael Hildén, SYKE:

Vakavaa tutkimusta aiheesta ei ole, mutta on tällaisia niin sanottuja klubiaski-laskelmia siitä, että ei se riitä mihinkään. Vaikka Sahara on iso, niin paljon siitä ei ole merenpinnan alapuolella.

Toinen ulottuvuus on se, että jos Saharaan johdetaan merivettä, syntyy nopeasti suolainen allas. Haihtuminen on niin nopeaa, että saadaan vain aikaiseksi valtavia suolavarastoja. Kanava voitaisiin kyllä kaivaa ja vesi saataisiin sinne valumaan, mutta suolajärvi siitä syntyisi.

4

Noor 1 -aurinkovoimala
 Marokossa.
Noor 1 -aurinkovoimala avattiin Marokossa 2016 ja se on yksi maailman isoimmista.EPA

4. Rakennetaan aavikoille aurinkovoimaloita

Saksalainen fyysikko Gerhard Knies sai ajatuksen aavikon aurinkoenergian käyttämisestä vuoden 1986 Tsernobylin ydinvoimalan onnettomuuden jälkeen. Hän laski, että kuudessa tunnissa maailman aavikot tuottaisivat energiaa yhtä paljon kuin ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Näin syntyi Desertec-hanke, jonka ajateltiin kattavan 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta. Nyt hanke on haudattu.

Tiina Koljonen, VTT:

Tässä tullaan siihen, että aavikoille pitäisi rakentaa infrastruktuuria, kuten teollisuutta, joka kasvattaisi paikallisesti sähkön kysyntää. Jos sähköä tuotaisiin esimerkiksi Eurooppaan, meillä olisi pitkä siirtomatka, minkä takia pitäisi miettiä kustannuksia ja energiahäviötä.

On kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Desertec-hanke kaatui osittain siihen ajatukseen, että paikalliset maa-alueet valjastettaisiin aurinkopaneeleille, jotka tuottaisivat sähköä Euroopan alueelle.

Mikael Hildén, SYKE:

Haaste on sähkönsiirto sinne, missä sähköä kulutetaan paljon. Toki tähän liittyvät myös aavikoiden hiekkamyrskyt, koska aavikkohan ei ole paikka, missä paistaa vain aurinko koko ajan ja on tyyntä ja kaunista. Siellä on vaativat olosuhteet, kuten kuumuus.

5

Työntekijä asentaa aurinkopaneeleja Topangassa Kaliforniassa.
Työntekijä asentaa aurinkopaneeleja Topangassa Kaliforniassa.Mike Nelson / EPA

5. Asennetaan aurinkopaneelit kaikille katoille

Kaliforniassa on päätetty, että vuoden 2020 jälkeen lähes kaikki uudet rakennukset varustetaan aurinkopaneeleilla. Voisiko EU seurata esimerkkiä?

Tiina Koljonen, VTT:

Aurinkopaneelit eivät yksistään riitä, koska aurinko ei aina paista. Sen rinnalle tarvitaan energianvarastointia ja sähköä pitää tuottaa jollain muullakin keinolla, siten että meillä on joka ikinen millisekunti sähköä saatavilla.

Pitkällä aikavälillä maapallon materiaalit eivät riitä, jos kaikki maailmassa lähtevät toteuttamaan Kalifornian mallia PV-paneeleilla. Esimerkiksi hopean saatavuus ja hinta voi olla pullonkaula.

Mikael Hildén, SYKE:

Paneelien kustannukset ovat laskeneet dramaattisesti, eikä olisi ihan mahdotonta, kun tehdään uusia rakennuksia. Toisaalta, Suomessa rakennuskanta uusiutuu aika hitaasti eli puhutaan 1-2 prosentin luokasta.

Niitä pitäisi asentaa jo olemassa oleviin rakennuksiin, että se olisi tehokasta. Jos ajatellaan, että kaikki ongelmat hoidetaan nykyisillä paneeleilla, niin vastaan tulevat luonnonvarakysymykset ja se, millä teknologialla ne tehdään.

Lisäksi joudutaan rakentamaan akkuja, jolloin tietyt luonnonvarat voivat käydä vähiin ja se nostaa niiden hintaa.

6

Auringonlasku
 kuvattuna avaruudesta. Kuvan vasemmassa laidassa on pieni kirkas aurinko ja oikealla iso maapallo.
Arizonan yliopiston tutkijan teorian mukaan heijastavat kappaleet lähetettäisiin kiertoradalle noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallosta.Terry Virts / NASA

6. Ammutaan auringon ja maan väliin linssejä

Tähtitieteilijä Roger Angelin idean mukaan (siirryt toiseen palveluun)(pnas.org) avaruuteen laukaistaisiin pieniä linssejä 800 000 kappaleen erissä. Ne muodostaisivat ison pilven, jonka tekemiseen kuluisi noin 25 vuotta. Hinta lasketaan triljoonissa dollareissa. Linssit ohjaisivat pienen osan auringon säteilystä ohi maapallon.

Mikko Tuomi, Hertfordshiren yliopisto:

Teoreettisesti mahdollista. Linssit ammuttaisiin Lagrangen pisteeseen, jossa maan ja auringon vetovoima on yhtä suuri. Siinä tarvitaan hyvin pieniä kiertoradan korjauksia, että esine pysyy paikallaan maan ja auringon välissä.

Linssien sijaan voisi käyttää muutakin materiaalia, joka vähän estäisi auringonvaloa.

Ongelmaksi tulee aika. Ilman ratakorjauksia linssit tai kappaleet eivät pysy maan ja auringon välissä vaan pikku hiljaa karkaavat. Ei tule kyseeseen, että jokaiseen laitettaisiin ohjausmoottorit, koska meillä ei riitä resurssit sellaiseen. Ne voivat myös törmäillä toisiinsa ja poistua siksi suoralta linjalta maan ja auringon välistä.

Laukaistavia kappaleita pitäisi olla miljardeja ja se on valtava määrä laukaisuja, mikä näkyy hintalapussakin. Ei tuon mittakaavan projekti ole poliittisesti mitenkään realistinen.

Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:

Idea avaruuspeileistä tulee aika usein vastaan. Jos koskaan lähtisimme tekemään ilmastonmuokkausta, niin todennäköisesti joudumme tekemään sitä vuosikymmeniä.

Toisaalta, jos huomaisimme, että sillä on ikäviä seurauksia, niin se todennäköisesti johtaisi ilmastonmuokkauksen keskeyttämiseen. Jos olemme käyttäneet paljon rahaa, että saamme peilit avaruuteen, niin niiden sulkeminen välittömästi olisi kallista ja hölmöä.

Avaruuspeilit olisivat myös huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin esimerkiksi rikin levittäminen ilmakehään. Joka tapauksessa paljon halvemmalla päästäisin, kun vain vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä.

7

Santorini
Kuvassa rakennus Thíran saarelta, joka kuuluu Kreikan Santorínin saariryhmään.Louisa Gouliamaki / EPA

7. Maalataan katot valkoisiksi, ja peitetään Grönlanti heijastimella

Valkoinen pinta heijastaa auringonvaloa ja viilentää. Voisiko samaa ideaa käyttää jäätiköiden kohdalla ja näin estää niiden sulamista? Esimerkiksi sveitsiläiset ovat peittäneet(siirryt toiseen palveluun) (smithsonian.com) Alppeja, etteivät ne sulaisi. Tutkija Jason Box sanoi vuonna 2009, että Grönlannin peittäminen voisi kannattaa(siirryt toiseen palveluun) (telegraph.co.uk).

Tiina Koljonen, VTT:

Rehellisesti sanottuna meidän mallitarkasteluissa tällainen kattojen maalaus ole mukana ollenkaan. Se on paikallinen ratkaisu ja sen vaikutus todennäköisesti jää aika pieneksi.

Ja tällaisessa Grönlannin kattamisessa jonkun pitäisi olla valvomassa, että sellainen peitto pysyisi siellä. Siinä syntyisi varmaan uusi ammattikunta. Se kyllä kuulostaa utopistiselta.

Mikael Hildén, SYKE: Ei tällä globaalia ilmastonmuutosta ratkaista. Onhan myös esitetty, että moottoriteillä ja muilla teillä käytettäisiin mustan sijaan valkoista asfalttia.

Tässä on mittakaavaongelma. Paikallisesti sillä voidaan viilentää, mutta globaalia lämpenemistä ei.

8

Indonesialainen pelastustyöntekijä kävelee Merapi-tulivuoren purkauksen jälkeen tuhojen keskellä.
Tulivuorista voi purkautua valtavat määrät kaasuja ja hiukkasia. Kuvassa pelastustyöntekijä kävelee Indonesiassa Merapi-tulivuoren purkauksen jälkeen vuonna 2010.EPA / Mohammad Ali

8. Ruiskutetaan rikkiä ilmakehään

Pinatubo-tulivuoren purkautuminen viilensi maapalloa kahden vuoden ajan. Jospa muokkaisimme ilmastoa ja ruiskuttamalla ilmakehään vettä, jauhettua kalkkia ja rikkidioksidia? Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston professorit testaavat menetelmää luonnossa, ei laboratoriossa.

Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:

Tämähän on ehkä kaikista tutkituin ilmastonmuokkausmenetelmä, koska se on tämän hetken tutkimusten perusteella kustannustehokkain ja sillä saataisiin tarvittaessa nopeastikin viilennettyä ilmastoa.

Lisäksi menetelmä pohjautuu suuriin tulivuorenpurkauksiin ja on siten yksi harvoista menetelmistä, joista on epäsuorasti jonkinlaisia havaintoja olemassa.

Isoin riski on, että tämäntyyppinen ilmastonmuokkaus johtaisi alueellisesti kuivuuteen, koska se vähentäisi maapallon keskimääräistä sateisuutta. Paikalliset vaikutukset voisivat olla todella kohtalokkaita, varsinkin alueilla, missä ihmisten elinolosuhteet eivät muutenkaan ole kovin hyvät.

Mikael Hildén, SYKE:

Laskelmat viittaavat siihen, että tämä olisi teknisesti toteutettavissa. Ongelma, mikä tähän liittyy on hallinta. Jos tätä lähdetään tekemään, niin kuinka maailmanlaajuinen vastuu jakautuu, kun vaikutukset eivät ole pelkästään positiivisia? Mitä sitten tehdään, kun joillain alueilla ilmasto viileneekin liikaa tai se vaikuttaa sateisuuteen?

Toinen ongelma on, että tällainen varjostusmenetelmä ei rajoita hiilidioksidipäästöjen kasvua. Ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu heijastuu sitten esimerkiksi merten happamoitumiseen, joka on potentiaalisesti erittäin ongelmallinen muutos.

Hiilidioksidin määrällä on siis vaikutuksia, vaikka lämpeneminen saataisiin jollain tasolla hillittyä. Kolmas asia on se, että pienhiukkaset eivät pysy ilmassa ikuisesti vaan tulevat alas.

9

EPA / NASA
Maapallon siirrossa käytettäisiin samaa teoriaa, millä ohjataan luotaimia. Kuvassa vuonna 1977 avaruuteen lähetetty Voyager 1, joka tekee yhä matkaansa yli 20 miljardin kilometrin päässä Maasta.

9. Siirretään Maa kauemmas Auringosta

Vuonna 2001 joukko Nasan insinöörejä kehitteli idean(siirryt toiseen palveluun) (theguardian.com), jolla maapallon elinkelpoisuutta voitaisiin tarvittaessa lisätä miljardeilla vuosilla. He laskivat, miten maapallon kiertorataa Auringon suhteen voisi muuttaa asteroidin avulla. Siirtyisimme siis kiertämään Aurinkoa hieman kauempaa.

Tiina Koljonen, VTT:

Pitäisi miettiä ensiksi, minkälaiset ja kuinka suuret riskit tässä ovat. Entäs, jos jotain menee pieleen? Jos ajatellaan, kuinka paljon helpotkin ratkaisut herättävät vastarintaa, niin sosiaalinen vastustus voi olla aika rajua tällaisessa maapallon siirrossa.

En tiedä kuka poliitikko lähtisi sellaista kesken vaalikauden esittämään. Laskisin tämän sinne potenssiin x utopiat.

Mikko Tuomi, Hertfordshiren yliopisto:

Tässä puhutaan gravitaation linkovaikutuksesta ja se on ihan standarditapa ohjata vaikkapa luotaimia avaruudessa. Se perustuu siihen, että ohjataan asteroidi maapallon läheltä kulkevalle radalle, jolloin asteroidin rata muuttuu maapallon painovoimakentässä. Sama pätee toisinkin päin eli asteroidin painovoima muuttaa hieman maapallon rataa.

Jos muuttaisimme asteroidin rataa, niin se sama asteroidi pitäisi sitten ohjata uudelleen tekemään maapallon lähiohitus, mikä on vaikeaa ja vaatii, että siihen kiinnitetään rakettimoottori tai vastaavaa.

On myös ehdotettu, että siirrettäisiin liike-energiaa maapallon ja Jupiterin välillä, niin että se asteroidi laitettaisiin menemään Jupiterin ja maapallon väliä. Sitten se aina vähän lisäisi maapallon nopeutta, mikä tekisi radasta hiukan suuremman ja laittaisi sen hiukan kauemmas Auringosta. Vastaavasti Jupiterin rata sitten muuttuisi hiukan lähemmäs Aurinkoa.

Tämä on vaikeustasoltaan niin valtavan hankala projekti ja veisi vähimmilläänkin satojatuhansia ellei miljoonia vuosia. Eli ilmastonmuutoksen torjuntaan tällä menetelmällä ei ole mitään mahdollisuuksia.

Juttua varten haastatellut tutkijat: Suomen ympäristökeskuksen Mikael Hildén, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Tiina Koljonen, Helsingin yliopiston Markku Ollikainen, Ilmatieteenlaitoksen Anton Laakso sekä Hertfordshiren yliopiston Mikko Tuomi.

*

Lue myös:

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

 


 

Haagin vetoomustuomioistuimen mukaan hallituksen on varmistettava, että Hollannin päästöt ovat vuonna 2020 ainakin 25 prosenttia vähäisemmät kuin vuonna 1990. Päätöksen mukaan hallituksella on lakiin perustuva velvollisuus suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen haitoilta. - Näkökulma: Merenpinnan nouseminen on Hollannille elämän ja kuoleman kysymys. Merkittävä osa maasta on vallattu mereltä, valleilla, padoilla, ruoppamalla ja kuivattamalla n. 500 vuoden aikana. - KimsBlog


 

 

 

Oikeuden päätös: Hollannin on leikattava

ilmastopäästöjään selvästi aiottua

nopeammin

 

Tuomioistuimen mukaan Hollannin hallituksen on suojeltava kansalaisiaan ilmastonmuutoksen haitoilta.

 

Ilmastonmuutos
tuulivoimaloita
 Hollannissa.
Hollanti tuottaa 60 prosenttia uusiutuvasta energiastaan tuulivoimalla.Remko de Waal / EPA

Hollantilainen tuomioistuin on päättänyt, että hallituksen on leikattava Hollannin ilmastoa lämmittäviä päästöjä nopeammin kuin se on suunnitellut.

 

Haagin vetoomustuomioistuimen mukaan hallituksen on varmistettava, että Hollannin päästöt ovat vuonna 2020 ainakin 25 prosenttia vähäisemmät kuin vuonna 1990.

 

Päätöksen mukaan hallituksella on lakiin perustuva velvollisuus suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen haitoilta.

 

Tavoite on vaikea, sillä Hollannin kasvihuonepäästöt olivat viime vuonna laskeneet vain 13 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Esimerkiksi Suomen päästöt vähenivät Tilastokeskuksen mukaan(siirryt toiseen palveluun) vastaavalla ajanjaksolla lähes 21 prosenttia.

Hollanti on yksi Euroopan suurimmista hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen tuottajista. Hollannin nykyinen hallitus aikoo kuitenkin leikata vuoteen 2030 mennessä päästöjään 49 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

 

Haagin vetoomustuomioistuin piti voimassa alemman tuomioistuimen vuonna 2015 tekemän päätöksen. Alun perin Hollannin hallituksen oli haastanut oikeuteen ympäristöjärjestö Urgenda, joka edusti 900 hollantilaista.

Vastaavia kanteita on nostettu useissa maissa.

*

Lue myös:

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Lähteet: AP, REUTERS

 


 

Yalen yliopistossa professorina toimiva William Nordhaus on tutkinut muun muassa sitä, mikä on tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasujen aiheuttamia ongelmia, Nobel-komitea kertoo pikaviestipalvelu Twitterissä.


  

Nobelin taloustieteen palkinto William

Nordhausille ja Paul Romerille −

tutkimusaiheina ilmastonmuutos ja

innovaatiot

   
 
Nobelin taloustieteen palkinnon voittivat William Nordhaus (vas.) ja Paul Romer (oik.).
Nobelin taloustieteen palkinnon voittivat William Nordhaus (vas.) ja Paul Romer (oik.). KUVA: CORTESÍA

Palkinnon saajan valitsee Ruotsin Kuninkaallinen Tiedeakatemia. Palkinnon suuruus yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 860 000 euroa.

 

Nobelin taloustieteen palkinto on myönnetty William Nordhausille ja Paul Romerille, uutistoimisto Reuters kertoo.

 

Yalen yliopistossa professorina toimiva William Nordhaus on tutkinut muun muassa sitä, mikä on tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasujen aiheuttamia ongelmia, Nobel-komitea kertoo pikaviestipalvelu Twitterissä.

 

Paul Romer on toiminut professorina New Yorkin yliopistossa sekä Maailmanpankin pääekonomistina. Romer on tutkinut tekniikan vaikutusta talouskehitykseen sekä talouskasvun teoreettisia perusteita.

Viralliselta nimeltään Nobelin taloustieteen on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.

Palkinto on perustettu vuonna 1969 Ruotsin keskuspankin aloitteesta. Se ei lukeudu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin alkuperäisiin Nobel-palkintoihin.

Palkinnon saajan valitsee Ruotsin Kuninkaallinen Tiedeakatemia. Palkinnon suuruus yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 860 000 euroa.

 


 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä sotatalouteen ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Historiantutkija Tero Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.


 

 

Uusi jälleenrakennus vai sotatalous?

Ilmastonmuutos tulee, ja sen hillitseminen

vaatii radikaalia muutosta, sanovat

asiantuntijat

 

Maanantaina julkaistaan odotettu raportti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Yle kysyi neljältä asiantuntijalta, onko vielä toivoa, että tehtävässä onnistutaan.

 

Ilmastonmuutos
Kuvitus
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka
 

Vuonna 1953 psykologit James Olds ja Peter Milner tekivät kanadalaisessa yliopistossa rottakokeen, josta tuli pian hyvin tunnettu. He asensivat laatikkoon vivun, jota painamalla eläin voi lähettää aivoihinsa mielihyväkeskuksia stimuloivan sähkösokin. Sitten he panivat laatikkoon rotan.

 

Tulokset olivat hämmästyttäviä. Kun rotta oppi käyttämään vipua, se ei enää halunnut tehdä mitään muuta. Mielihyväsokki sai rotan unohtamaan ruuan, kivun ja tarpeen lisääntyä.

Useiden eläinten kohdalla koe piti lopettaa kesken, sillä ne olisivat kuolleet nälkään kiihottaessaan aivojaan.

 

Ihmiskunta on nyt samankaltaisen rottakokeen kohteena. Tosin tässä panoksena ei ole yhden rotan henki vaan planeetan tulevaisuus.

Fossiiliset polttoaineet ovat tehneet ihmisistä ennennäkemättömän monilukuisia ja hyvinvoivia. Samaan aikaan niiden polttaminen kuitenkin lämmittää maapalloa, nostaa merien pintaa, tuhoaa ekosysteemejä ja, lopulta, uhkaa koko sivilisaatiotamme.

Onko enää mitään mahdollisuutta, että osaisimme lopettaa mielihyvävivun vääntämisen ajoissa? Tässä jutussa neljä asiantuntijaa kertoo, että toivoa on edelleen – mutta onnistuminen tulee vaatimaan radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia.

 

Sata vuotta puhetta

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditut toimet näyttävät vuosi vuodelta kiireellisemmiltä. Maanantaina kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee odotetun raportin. Sen odotetaan vaativan päätöksentekijöiltä nopeita toimia lämpenemisen pitämiseksi 1,5 asteessa verrattuna vuoden 1850 tasoon. Raportin julkisuuteen vuotaneen luonnoksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä taso saavutetaan jo vuonna 2040.

 

Ilmastonmuutos ei ole uusi ajatus. Pitkään on tiedetty, että teollisuuden ilmakehään päästämä hiilidioksidi voi lämmittää maapalloa. Ensimmäisenä tämän todisti ruotsalainen tiedemies ja nobelisti Svante Arrhenius.

Arrheniuksen laskelmissa tosin ei tuntunut olevan mitään hälyttävää. Hänen mukaansa kestäisi 3 000 vuotta ennen kuin ihmisen toiminta nostaisi hiilidioksiditasoa 50 prosentilla, ja sittenkin seurauksena olisi, että tulevat sukupolvet saisivat nauttia “miellyttävästä ilmastosta” ja “paremmista sadoista”(siirryt toiseen palveluun).

 

Kuvakaappaus Popular Mechanics -lehdestä.
 
Svante Arheniuksen ajatuksia esiteltiin suurilevikkisessä amerikkalaisessa Popular Mechanics -lehdessä vuonna 1912. "Maailman miilut polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa", sanottiin kuvatekstissä.Popular Mechanics
 
 

1950-luvun lopulla amerikkalainen Charles Keeling alkoi systemaattisesti seuraamaan ilmakehän hiilidioksidimäärää. Mittaukset näyttivät Arrheniuksen ja tämän aikalaisten olleen väärässä: hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi selvästi ajateltua nopeammin, maapallo lämpenisi paljon nopeammin, ja lämpenemisen seuraukset voisivat olla tuhoisia.

Huoli tosin pysyi pitkään tiedeyhteisön sisällä.

–Vaikka tieteen piirissä ilmastonmuutoksesta puhuttiin, niin kansainväliseen politiikkaan se tuli aika myöhään, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Sittemmin on nähty sarja kansainvälisiä ilmastokokouksia, joissa maailman kasvihuonepäästöjä ei ole onnistuttu hillitsemään. Päinvastoin päästömäärä on noussut vuosi vuodelta.

 

Uusi jälleenrakennus

Aikaa ei ole paljon. IPCC toteaa raporttiluonnoksessaan(siirryt toiseen palveluun), että tarvitaan pikaisia toimia, jos lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa esiteollisesta ajasta.

Jo puoli astetta enemmän merkitsisi sitä, että siirrytään vaarallisesta erittäin vaaralliseen ilmastonmuutokseen: vaikutukset kasautuvat tavalla, jonka seurauksia on äärimmäisen vaikea ennakoida.

– 2020-luku on ratkaiseva siinä, että miten yhteiskuntia pitää ohjata. Tämä on se kohtalon vuosikymmen, sanoo historiantutkija Tero Toivanen.

Heitä juttuun haastateltiin

Marita Laukkanen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija, Suomen ilmastopaneelin jäsen. Tutkinut energiajärjelmiä ja ilmastopolitiikkaa.

Jari Liski. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori. Erikoistunut ilmastonmuutokseen ja erityisesti metsien rooliin hiilikierrossa.

Nani Pajunen. Johtava asiantuntija Sitrassa, aihepiirinä kiertotalous. Aiemmin työskennellyt esimerkiksi asiantuntijana prosessiteollisuudessa ja yliopistotutkijana.

Tero Toivanen.Talouden ja ympäristön välisiin muutoksiin keskittynyt historiantutkija. Töissä monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä, joka tutkii ympäristötekijöiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vaikutuksia yhteiskuntaan.

Kymmenisen vuotta on hyvin lyhyt aika: suunnilleen saman verran on kulunut ensimmäisen iPhonen julkaisemisesta, edellisen talouskriisin alusta tai Barack Obaman valitsemisesta Yhdysvaltain presidentiksi. Ja vaadittu muutos on iso.

– On tärkeää tiedostaa, että tässä ei ole kyse elintapojen, tavaroiden käytön ja kierrätyksen hienosäädöstä, sanoo tutkimusprofessori Liski.

– Hyvinvoinnistamme iso osa perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ja se tekee tästä vaikean rastin.

Muutos ei tule tapahtumaan ilman julkisen vallan apua, sanovat haastatellut asiantuntijat. Pitää tukea hyviä hankkeita, kiristää päästökaupparuuvia ja käyttää olemassaolevia keinoja, kuten hiiliveroja tai tiettyjä yritystukia, kestävän kehityksen edistämiseen.

– Mekanismit ovat olemassa, mutta haaste on, etteivät ne ole sellaisenaan riittävät. Mutta nyt on aika ryhtyä kiristämään sitä ruuvia, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.

Ylipäätään tulee irrottautua kylmän sodan jälkeen syntyneestä totunnaisajatuksesta, ettei valtio saa sotkea näppejään talouden toimintaan, sanoo historiantutkija Toivanen.

– Nyt pitää kaivaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun työpakista sellaisia keinoja, joilla valtio voi investoida, ohjata ja rajoittaa nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi.

 

Helsingin Sanomien lehtileike vuodelta 1978.
Helsingin Sanomat esitteli Newsweekistä käännetyssä artikkelissa ilmastonmuutoksen seurauksia vuonna 1978.HS.fi / aikakone
 
 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä (siirryt toiseen palveluun)sotatalouteen (siirryt toiseen palveluun)ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.

 

Siinä missä sotatalous oli vastaus äkilliseen, mutta ohimenevään kriisin, muutti jälleenrakennus Suomea pysyvästi. Valtion ohjauksella Suomen talous uudistettiin ja teollistettiin, jotta sotakorvaukset pystyttiin maksamaan ja evakot asuttamaan. Samalla muuttui suomalainen elämäntapa ja luotiin hyvinvointivaltion pohja.

– Pointti on, että jos yhteiskunnissa ymmärretään muutoksen syvyys, se on mahdollista toteuttaa demokraattisen yhteiskunnan puitteissa, Toivanen sanoo.

 

Haitat näkyvät kaukana, torjunnan kustannukset nyt

Miksi kasvihuonepäästöille ei sitten ole pystytty tekemään riittävästi?

Ilmatieteen laitoksen Liskin mukaan tärkeä syy on päätöksentekojärjestelmässä: siinä missä ilmastonmuutos vaatii pitkäjänteistä työtä, neuvotteluissa painavat ilmaston lisäksi lyhytjänteiset taloudelliset ja muut tavoitteet.

– Lisäksi toistaiseksi ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset näkyvät voimakkaimmin köyhissä valtioissa, joilla on globaalissa päätöksenteossa vähemmän painoarvoa kuin rikkailla mailla.

Laukkanen lisää, että ilmastonmuutos on paitsi alueellisesti, myös ajallisesti etäinen ongelma: haitat näkyvät kaukana tulevaisuudessa, mutta ilmastotoimien kustannukset maksetaan tässä ja nyt.

Kyse on myös jostain paljon suuremmasta kuin neuvottelutekniikasta: ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii niin suuria yksilötason myönnytyksiä, että niitä on vaikea tehdä ennen kuin on aivan pakko. Koko elämäntapamme perustuu fossiilisten polttoaineiden käytölle.

Tero Toivanen puhuu fossiilitaloudesta: ihmiskunnalla on ollut parisataa vuotta käytettävissään niin helposti saatavilla oleva, edullinen ja joustava energianlähde, että se on tehnyt energiasta näkymätöntä.

 

Istuessani lämpimässä asunnossani talvipakkasella en ajattele kivihiiltä, joka sen lämmittämiseksi palaa Helsingin Hanasaaressa. Enkä autoillessani pohdi, miten tankissa häviävät ilmaan miljardeja vuosia sitten kuolleiden eliöiden jäänteet. Energian eteen ei juuri tarvitse tehdä töitä: se tulee bensapumpusta, töpselistä tai lämpöpatterista.

Toivasen mukaan energia ei ole näkymätöntä ainoastaan kuluttajille, vaan myös ajattelijoille ja päätöksentekijöille:

– Kokonaiset tieteenalat, esimerkiksi taloustiede, ovat muotoutuneet tämän fossiilitalouden aikana. Nyt siirrytään valintatilaan, jossa yhteiskunnallista ajattelua ei enää voi rakentaa sille perustalle.

 

Muutoksen merkit ovat ilmassa

Onko sitten syytä uskoa, että kohtalon vuosikymmenellä tapahtuu jotain, mitä aiemmin ei ole tapahtunut?

 

Viljapelto.
 
 
 
 
Uutisjuttu vuodelta 1987: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen
 
 
Ilmastonmuutoksen riskit näyttäytyivät pitkään hyvin etäisinä. Vuonna 1987 Ylen tv-uutisten jutussa pohdittiin, mitä lämpeneminen tarkoittaisi Suomen maataloudelle. Maatalouden taloudellisen tutkimuskeskuksen Lauri Kettunen katsoi, että ilmiöstä olisi hyötyä: "Tällainen sadon lisäys tulisi ilman mitään lisäpanoksia ja silloin tulotaso nousisi suoraan samassa suhteessa, tai ehkä vähän enemmänkin, eli 20-30 prosenttia."

Kaikki haastatellut asiantuntijat uskovat, että merkkejä on ilmassa: yritykset ovat entistä kiinnostuneempia ilmastonmuutoksesta, poliitikot ainakin puhuvat siitä ja mediassa ilmastonmuutos on muuttunut tiedeosaston erikoisuudesta kaiken läpäiseväksi teemaksi - ainakin näin ennätyksellisen kuuman kesän jälkeen.

– Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi myös vuoden 2015 pakolaiskriisi on konkretisoinut ilmastonmuutoskeskustelua Euroopassa, sanoo Ilmatieteen laitoksen Liski.

 

– Vaikkei se olisi kuin osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, tuo se muutoksen seuraukset entistä lähemmäs.

Sitrassa kiertotalousratkaisuja edistävä Nani Pajunen puolestaan on huomannut, että yritysmaailmassa yhä useampi toimija kiinnostuu siitä, miten omasta liiketoiminnasta voi tehdä kestävämpää. Ja uusia yrityksiä syntyy sinne, missä resurssien entistä tehokkaammalla käytöllä voi tehdä bisnestä.

– Näen koko ajan mahdollisuuksia: paljon on tehty, paljon tehdään mutta paljon pitää vielä tehdä, hän sanoo.

 

VATT:n johtava tutkija Laukkanen sanoo vielä, että tieto ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista ja taloudellisista seurauksista lisääntyy edelleen: tiedetään, mitä hillintätoimet maksavat ja, toisaalta, mitä maksaa, ellei niitä tehdä.

– Nyt jo ymmärretään, ettei kyse ole siitä, että jotakuta vain harmittaa, kun ilmasto vähän lämpenee. Tiedämme, että se vaikuttaa myös esimerkiksi talouteen: lämpeneminen heikentää työn tuottavuutta, voi alentaa kognitiivista suoriutumista ja heikentää talouskasvua.

Laukkanen näkee toivoa myös kansainvälisen yhteistyön tasolla: jo nyt 45 prosenttia maailman päästöistä on jonkinlaisen päästökaupan piirissä. Seuraavaksi mukaan on tulossa Kiina, maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja(siirryt toiseen palveluun).

 

Mutta muutos toki vaatii, että ymmärrys on ensin olemassa, ja käsitys siitä, että jotain kannattaa tehdä.

– Usein sanotaan, ettei Suomi voi pienenä maana tätä ratkaista. Mutta ilmastopolitiikassa on niin, että Suomen kaltaisten hyvinvoivien maiden pitää näyttää johtajuutta, sillä muuten voidaan sanoa hellurei globaalille ilmastopolitiikalle, Toivanen sanoo.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Millaisia valintoja sinä olet tehnyt ilmaston hyväksi? Osallistu keskusteluun artikkelin alla.

 


 

Otsonikerrosta suojelemaan perustetun Montrealin sopimuksen osapuolet hyväksyivät heinäkuussa yksimielisesti päätösehdotuksen, jonka mukaan sopimuksen tieteelliset ja tekniset instituutiot ottavat kielletyn aineen päästöt perusteelliseen tarkasteluun. Montrealin pöytäkirjan osapuolet, eli kaikki maailman maat, auttavat asiantuntijatahoja ja varmistavat, että kielletyn yhdisteen päästöt saadaan kuriin. Päätös vahvistetaan marraskuussa Equadorin Quitossa.

 

 
Jos otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöjen olisi annettu jatkua, liikkuminen päiväsaikaan ulkona vuonna 2050 olisi ollut mahdotonta ilman suojavarusteita. (Kuva: NASA/NOAA)

Mystinen päästölähde tuhoaa otsonikerrosta

 

Maailman maat ovat tehneet päätöksen löytää keväällä esille tulleen otsonikerrosta tuhoavan päästölähteen.

Päästölähteen kuriin saaminen on tärkeää, jotta maapalloa UV-säteilyltä suojaavan otsonikerroksen hyvin alkanut toipuminen ei hidastu.

 

Nature-tiedelehti julkaisi toukokuussa artikkelin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavan aineen päästöistä. Tutkijaryhmän mukaan ilmakehässä oli havaittu merkittävä määrä kiellettyä CFC-11 yhdistettä, jonka teollisten päästöjen olisi jo pitänyt olla kurissa.

Aineen pitoisuudet ilmakehässä laskivat tasaisesti vuosina 2002-2012, mutta tämän jälkeen ne ovat taas kasvaneet. Päästömittausten ja mallinnuksen perusteella uusien päästöjen lähde on Itä-Aasiassa.

 

– Kesäkuussa New York Times uutisoi päästökysymyksen ratkeamisesta viitaten kansalaisjärjestö Environmental Investigation Agencyn (EIA) haastatteluihin perustuvaan selvitykseen ja Kiinan ympäristöviranomaisten toimiin. Selvityksen mukaan CFC-11:n käyttö on yleistä Kiinan vaahtomuovitehtaissa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkia päästöjä yksiselitteisesti. On erittäin tärkeää, että asia selvitetään perin pohjin, jotta maailman tehokkaimman ympäristösopimuksen työ ei valu hukkaan, ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

 

Maailman kattavin ympäristösopimus

Vuonna 1987 allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön menestystarina. Sen ansiosta maailma on välttynyt laajamittaiselta otsonikadolta. Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä.

 

Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt maailmanlaajuisesti yli 98 prosenttia vuodesta 1987, ja haitallisimpien aineiden käytöstä on teollisuusmaissa pääosin luovuttu kokonaan.

Montrealin pöytäkirja on ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka kaikki maailman maat ovat ratifioineet. Nykyisin Montrealin pöytäkirjan avulla rajoitetaan myös fluorattujen kasvihuonekaasujen tuotantoa ja käyttöä. Tällä ehkäistään puolen asteen lämpötilan nousu globaalisti ja torjutaan ilmastonmuutosta.

 


 

SCIENTIFIC REPORTS -lehdessä pari päivää aiemmin julkaistu toinen tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 Kanadan Albertassa raivonneet ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot johtuivat osaksi planeetan ilmavirtojen tietynlaisesta lukkiutumisesta tuolle alueelle. Näitä ilmavirtoja tai aaltoliikettä kutsutaan englanniksi termillä amplified quasi-stationary waves, ja juuri niihin myös Wang viittaa edellisessä sitaatissa. Kun samana vuonna vaikutti myös vahvasti lämmittävä El Niño -ilmiö, olosuhteet rajuille metsäpaloille olivat otolliset.



 
 
Tiede
 

Poikkeuksellisen kuivalle kesälle löytyi yksi

selitys – Ihminen on sekoittanut planetaarisia

tuulia

 

Ilmastonmuutos tasoittaa etelän ja pohjoisen lämpötilaeroja, eivätkä tuulet saa tarpeeksi voimaa siirtääkseen painealueita.

 Kuvahaun tulos haulle Kuivuudesta kärsinyttä ruispeltoa Hollolassa 7. elokuuta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

 
KULUNUT kesä on ollut Suomessa lämmin ja tukala. Euroopassa on kärsitty kuivuutta ja maanviljelijät menettäneet satojaan.

Tiedetään, että tällaiset olot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käsittelee tarkemmin erästä ilmiöön vaikuttavaa mekanismia.

Pohjoiset alueet lämpenevät kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja se alkaa sotkea planeettamme suurimpia ilmavirtauksia.

Puhutaan niin sanotuista planetaarisista tuulista, jotka ovat ilmakehän ja valtamerten hidasta aaltoilua. Pisimmillään näiden myös Rossbyn aalloiksi kutsuttujen tuulien aallonpituus ilmakehässä on tuhansia kilometrejä.
 

Kun näiden aaltojen kierto hidastuu, vallitsevat sääolot lukkiutuvat entistä pidemmiksi ajoiksi paikoilleen Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Artikkeli tarkastelee erityisesti niiden vaikutusta kesän sääoloihin.

YKSI syy kierron hidastumiseen on juuri se, että pohjoinen lämpenee niin nopeasti suhteessa muuhun planeettaan. Kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä pienenee, tuulet menettävät voimaansa. Ne eivät pysty siirtämään painealueita yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.

Helteissä käristyville sisämaa-alueille ei virtaa leudompaa ja kosteampaa ilmaa tilannetta helpottamaan, eikä maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueilla hautuvia hirmumyrskyjä.

Tuore esimerkki jälkimmäisestä on vuosi sitten Texasin rannikolla Meksikonlahdella muhinut hurrikaani Harvey, joka aiheutti valtavia tulvia ja tuhoja.

”On vahvaa näyttöä siitä, että kesäsäihin liittyvät tuulet ovat heikentymässä. Yhdessä ilmakehän paikallaan pysyvien aaltojen kanssa tämä näyttää aiheuttavan yhä pitkäkestoisempia ja rajumpia sääilmiöitä”, kertoo ilmastotieteilijä Simon Wang Utahin osavaltionyliopistosta tiedotteessa.



Fort McMurrayn tienoilta alkaneista metsäpaloista kasvoi Kanadan historian kallein luonnonkatastrofi, jonka jälkien korjaaminen maksoi miljardeja.

”Planeetan ilmavirtaukset eivät olleet tulipalojen ainoa syy, mutta ne olivat yksi tärkeä tekijä, joka mahdollisti hirvittävän tuhon. Analyysimme osoittaa, että planetaarisilla tuulilla on ollut vaikutusta alueella tapahtuneisiin metsäpaloihin jo 1980-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Vladimir Petoukhov Potsdamin ilmastotutkimusinstituutista The Guardian -lehdessä.

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsäpaloja on alueella edeltänyt tietynlaisten ilmavirtausten lukkiutuminen. Ilmavirtojen liikkeet voidaan ennustaa jo kymmenen päivää etukäteen, joten ryhmä toivoo, että tulevaisuudessa riskitekijöihin olisi mahdollista varautua.

”Sehän ei kuulosta pahalta, että kesistä tulee aurinkoisempia, mutta se on kyllä valtava ilmastoriski”, sanoo äärimmäisiä sääilmiöitä Potsdamin instituutissa tutkiva Dim Coumou. Hän oli mukana kummassakin tutkimuksessa.

”Lämpötila kohoaa ihmisen vaikutuksesta ja vahvistaa helleaaltoja sekä rankkasateita. Tämän päälle tulee vielä dynaamisia muutoksia, jotka tekevät sään ääri-ilmiöistä vielä äärimmäisempiä. Se on erittäin huolestuttavaa”, Coumou sanoo.
 

Pienten hiukkasten suihkuttamista stratosfääriin on pohdittu yhtenä mahdollisena keinona vähentää auringonsäteiden lämmittävää vaikutusta Maassa.


 

 

Tutkimus: Ilmastonmuokkaus voisi vaikuttaa

negatiivisesti viljasatoon

 

   

Tutkimus: Ilmastonmuokkaus voisi vaikuttaa negatiivisesti viljasatoon
 
 

Ehdotukset torjua ilmastonmuutosta heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen voisivat johtaa merkittävään viljasadon epäonnistumiseen, kertoo The Guardian.

 

Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat tulivuorenpurkausten vaikutuksia maatalouteen, sillä vaikutukset ovat vastaavia kuin keinotekoisilla menetelmillä. Vaikutukset voisivat olla yllättäviä.

 

”Havaitsimme mahdollisen kielteisen vaikutuksen maataloustuotantoon”, kertoo Jonathan Proctor Kalifornian Berkeleyn yliopistosta.

Tosin vaikeammin havaittavia myönteisiä vaikutuksiakin voi hänen mukaansa esiintyä.

 

Tutkijat tarkastelivat Mexicossa ja Filippiineillä tapahtuneita tulivuorenpurkauksia, jotka johtivat siihen, että suuria määriä sulfaattihiukkasia päätyi stratosfääriin. Se synnytti eräänlaisen ”hunnun”, joka vähensi Maan pinnalle päässeen auringonvalon määrää.

He tutkivat aerosolien määrää, auringonsäteilyä ja viljasatoja. Auringonvalon väheneminen vaikutti kielteisesti monien viljakasvien kuten riisin, vehnän ja maissin satoihin. He päättelivät, että ilmakehään tietoisesti lähetettyjen hiukkasten vaikutus olisi luultavasti samanlainen. Sen seurauksena maataloudelle saatu hyöty viilenemisestä voisi kumoutua vähäisemmän säteilyn vuoksi ja näkyä huonompana satona.

 

Tutkimuksen julkaisi Nature


 
Aurinkopaneeleja K-Citymarketin katolla Vantaan Tammistossa 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sähkön pientuotanto kasvaa vauhdilla

 

Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi viime vuonna kaksi ja puoli kertaiseksi,

Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli Energiaviraston mukaan viime vuoden lopussa noin 70 megawattia. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden aikana.

 

Alle yhden megawatin pientuotannon kapasiteetti oli aurinkosähkön tuotannosta noin 66 megawattia. Suomessa on vain yksi yli yhden megawatin aurinkosähkön tuotantolaitos.

Kokonaisuudessaan kaikki tuotantomuodot mukaan lukien alle yhden megawatin pientuotantoa on Suomessa noin 178 megawattia.

Jos lasketaan mukaan kaikki tuotantolaitokset, niin suuret kuin pienetkin, niin kokonaisuudessaan Suomessa on asennettua sähköntuotantokapasiteettia yli 17 000 megawattia. Tuulivoiman kapasiteetti on reilu 2 000 megawattia ja vesivoiman yli 3 000 megawattia.

 


 

– Emme halua katsella menneisyyteen ja syytellä siitä, mitä silloin tehtiin, kun soita ja metsiä ojitettiin. Se oli toinen aika ja silloin oli toisenlaisia haasteita, joilla haluttiin luoda työtä. Nyt on uusi aika ja uudet haasteet, joista suurin on ilmastonmuutos. Jos meillä on näin hyvä keino torjua sitä, hoidetaan tämä maaliin. - Tero Mustonen


 

 

Tiesitkö että Suomen suot voisivat torjua

ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla

ojitettuja soita ja metsiä palautetaan

hiilinieluiksi

 

Menetetyn suoluonnon ennallistamiseen saadaan kansainvälistä rahaa, ensimmäiset kohteet ovat Pohjois-Karjalassa. Arktisella alueella Inarin Sevettijärvellä aloitetaan metsäluonnon ennallistaminen.

 

Ilmastonmuutos
Linnunsuo
Linnunsuo Kontiolahden Selkien kylässä on entinen turvetuotantoalue, jota on ennallistettu vuodesta 2012.Mika Honkalinna / osuuskunta Lumimuutos
 

Ojitettujen soiden ja ojitettujen huonosti tuottavien metsien palauttaminen luonnontilaan torjuu ilmastonmuutosta. Hiilinielut syntyvät, kun alueet palaavat tilaan, jossa ne olivat ennen ojitusta.

 

Nyt ennallistamisen mahdollisuuksiin on herännyt myös Euroopan investointipankki, joka myönsi miljoonarahoituksen suo- ja metsäluonnon ennallistamiseen Suomessa. Pilottikohteet ovat Pohjois-Karjalassa ja ohjelmaa johtaa osuuskunta Lumimuutos.

Suomessa on arviolta 5 miljoonaa hehtaaria viime vuosisadalla ojitettuja soita ja metsiä. Osa alueista on metsätalousmaana huonotuottoista. Ennallistettavaa pinta-alaa siis riittää, mutta suuria ovat haasteetkin.

– Me tunnustamme, että ilmastomuutoksen torjunnassa aika on loppumassa. Suomen soiden ennallistamisella olisi globaalia merkitystä, koska maailmassa ei ole toista maata, jota olisi ojitettu näin, osuuskunta Lumimuutoksen perustaja, dosentti Tero Mustonen kertoo.

Mustonen on myös ennallistamisohjelman Suomen tiedevastaava ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.

 

Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma.

DOSENTTI TERO MUSTONEN, OSUUSKUNTA LUMIMUUTOS

Suo- ja metsäalueita ojitettiin ja kuivattiin etenkin viime sotien jälkeen. Sillä pyrittiin tuomaan työtä ja lisäämään laidun- ja metsämaata. Osittain epäonnistuttiin ja samalla ravinnevalumat vesistöihin lisääntyivät. Järvien rehevöityminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Palauttamalla alueita vuosisadan takaiseen tilaan, vaikutus näkyy myös muualla kuin hiilinielun syntymisenä.

Soita ja metsiä ennallistetaan muun muassa rakentamalla kosteikkoja, tukkimalla ojia, muodostamalla patoamisen avulla vesipeitteisiä alueita ja poistamalla puustoa.

– Linnuille syntyy elinympäristöjä, samoin muut uhanalaiset eläimet, kuten vaikkapa rupilisko saavat lisää elintilaa lammista, selvittää pilottihankkeena toimineen kontiolahtelainen Linnunsuon omistavan osuuskunta Lumimuutoksen Tero Mustonen.

 

Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

DOSENTTI TERO MUSTONEN, OSUUSKUNTA LUMIMUUTOS

Landscape Rewilding in Finland -ohjelman uusi asia on, että kyseessä ei ole neitseellisten alueiden suojelu, vaan menetettyjen alueiden palauttaminen. Toimenpiteet tehdään ympäröivän yhteisön tuella, saamelaisalueella yhdessä kolttasaamelaisten kanssa.

– Metsästysmahdollisuudet ja -alueet turvataan ja ne jopa paranevat. Kalakannat voivat paremmin, se voi lisätä kalastusmatkailua. Euroopan investointipankki korostaa, että tärkeää on, että syntyy työtä työttömyydestä kärsiville seuduille.

Tälle vuodelle ohjelmaan on budjetoitu lähes 300 tuhatta euroa, jolla rahoitetaan muun muassa kaivurityötä, tutkimusta ja maarakentamista. Tulevien 5 vuoden budjetti on 1,2 miljoonaa euroa, josta osa käytetään maahankintoihin. Jatkossa toivotaan, että alueita voidaan palauttaa myös muiden omistamilla alueilla. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia hehtaareja maata toimenpiteiden pariin alkuvuosina. Pohjois-Karjalassa Kontiolahti, Joensuu, Ilomantsi ja Tohmajärvi on alkuvaiheessa kuntia, joiden alueella tapahtuu.

 

– Kyseessä on Suomen suurin yksityismailla käynnistyvä ennallistamisohjelma, Tero Mustonen sanoo

Suoluonnon ennallistamista on käynnissä monella taholla, myös Suomen luonnonsuojeluliitto on kehitellyt Hiilipörssin, järjestelmän, jonka toivotaan kanavoivan varoja soiden ennallistamiseen. Toisiaan sivuavat hankkeet eivät syö toisiaan, sillä työtä riittää. Jos kolmannes Suomen ojitetuista alueista ennallistettaisiin, se olisi yli miljoona hehtaaria uutta hiiltä varastoivaa maapinta-alaa, unelmoi Tero Mustonen.

 


 

ILMASTONMUUTOKSEN hillintä edellyttää kulutustottumusten ja elintapojen muuttamista vähemmän materialistiseen suuntaan. Se edellyttää myös rikkaiden valtioiden tukea köyhille, ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville maille.


 
Mielipide    |   Kolumni
 
 

Tutkijoiden mukaan ilmastomuutos aiheuttaa

maailmanlopun 0,01 prosentin

todennäköisyydellä – loton päävoiton

todennäköisyys yhdellä rivillä on 0,0000054

prosenttia

 

Jos ihmiskunnalla on vähänkään järkeä ja yhteistyöhalua, varat saadaan jättiläismäisten ja kasvuun kääntyneiden asevarustelumenojen leikkaamisesta.

 
TIEDE-LEHTI (6/2018) kertoo englantilaisen Oxfordin yliopiston raportista, jossa on tarkasteltu mahdollisia maailmanloppuja. Oxfordilaistutkijat ovat arvioineet, mikä on todennäköisyys seitsemälle eri katastrofityypille seuraavien sadan vuoden aikana.

Yksi maailmanlopun aikaansaajista voisi olla ilmastonmuutoksen karkaaminen käsistä. Tiedämme jo, että ilmasto lämpenee vääjäämättä seuraavat vuosikymmenet. Mutta voisiko lämpeneminen jossain vaiheessa karata käsistä ja alkaa ruokkia itse itseään?

Monet tiedemiehet ovat pitäneet tätä mahdollisena, tunnetuimpana äskettäin edesmennyt aikamme kuuluisin fyysikko Stephen Hawking. Tällaisen vaihtoehdon todennäköisyys on oxfordilaistutkijoiden mielestä 0,01 prosenttia. Vertailun vuoksi: todennäköisyys saada loton päävoitto yhdellä rivillä on 0,0000054 prosenttia.

KOLME vuotta sitten syntyi Pariisin ilmastosopimus, jossa jokseenkin kaikki valtiot sitoutuivat pitämään maapallon ilmaston lämpenemisen vuoteen 2050 tultaessa selvästi alle kahden celsiusasteen. Tavoitteena on puolitoista astetta. World Meteorological Organization arvioi pää­sihteerinsä Petteri Taalaksen suulla lämpötilan nousuksi kolme astetta. Monet tiedemiehet arvioivat, että tiedossa oleva politiikka voi johtaa jopa 3,4 asteen lämpenemiseen.

Kolmen asteen lämpeneminen johtaisi katastrofaalisiin seurauksiin. Myrskyt, tulvat, helleaallot ja kuivuus yleistyisivät ja pahenisivat, merenpinta nousisi ja ekosysteemejä tuhoutuisi.

Tällainen kehitys ajaisi sadat miljoonat ihmiset pakolaisiksi, nälän­hätään ja kuolemaan. Valtioita romahtaisi, ja yhteiskuntarauha järkkyisi. Eurooppalainen ja amerikkalainen demokratia huojuisivat pakolaisvirtojen kasvaessa. EU näyttää jo nyt olevan ylipääsemättömissä vaikeuksissa tämän ongelman kanssa.

Presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irrottautuvan vaivalla aikaansaadusta Pariisin sopimuksesta. Tämä on edesvastuuton päätös. Trump on jatkanut samalla linjalla suunnittelemalla tulleja aurinko­paneelien tuojille. Onneksi monet Yhdysvaltojen osavaltiot ja kaupungit työskentelevät määrätietoisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Euroopassa tilanne on parempi. Päästöt ovat vähentyneet EU-alueella vuoden 1990 jälkeen 22 prosenttia ja Suomessa jokseenkin yhtä paljon.

Potentiaalia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kyllä on, kiitos teknologian kehittymisen ja kannustimien parantumisen. Tuoreen raportin mukaan yli 70 prosenttia Euroopassa käytettyjen materiaalien päästöistä on peräisin muovista, teräksestä, alumiinista tai sementistä.

Kiertotaloutta kehittämällä näiden materiaalien hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa alle puoleen vuoden 2050 arvioidusta 530 miljoonasta tonnista.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ puhuttaessa keskitytään yleensä hiilidioksidiin. On kuitenkin syytä muistaa toinen kaasu, metaani. Sen synty ja vaikutukset tunnetaan hiilidioksidia paljon huonommin, ja se voi yllättää ilmaston lämpenemistä jarrutettaessa.

Metaanin määrä ilmakehässä on lisääntynyt 2,5-kertaiseksi verrattuna esiteolliseen aikaan. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana kasvu on ollut erityisen nopeaa. Metaanin lisääntyminen on huolestuttavaa: se on paljon voimakkaampi lämmön vangitsija kuin hiilidioksidi, vaikka sitä on ilmakehässä paljon vähemmän kuin hiilidioksidia ja se poistuu ilmakehästä paljon hiilidioksidia nopeammin.

Metaanin määrän kasvun syyt tunnetaan huonosti. Selitykset vaihtelevat harmillisista hiuksia nostattaviin. Syiksi on tarjottu muun muassa Neuvostoliiton ja nyt Venäjän kaasuntuotannon ja -jakelun holtittomuutta tai Intian ja Kiinan karjamäärien kasvua.


Mistä sitten saadaan tähän tarvittavat varat? Kysymys on sekä hyvin helppo että hyvin vaikea. Jos ihmiskunnalla on vähänkään järkeä ja yhteistyöhalua, varat löytyvät jättiläismäisten ja kasvuun kääntyneiden asevarustelumenojen leikkaamisesta. Jos tässä ei onnistuta, Oxfordin yliopiston tutkijoiden maailmanloppuvaihtoehtojen todennäköisyydet saattavat ikävästi kasvaa.

Kirjoittaja on ministeri.
 

Vera Anttila kuvailee ilmastonmuutosta niin suureksi, että sen käsittely vaatisi Google Mapsin kaltaisen karttapalvelun: plussalla voisi tarkastella lähempää yksityiskohtia ja miinuksella ottaa laajempi näkökulma. Keskusteluryhmä on auttanut liikkumaan näiden ääripäiden välillä. – Joskus tarvitsee jonkun ulkopuolisen, että osaa katsella kauempaa, eikä vain möyriä ikävissä tunteissa, Anttila sanoo.


 

 

Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja

syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa

opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen

käsittelyyn ja muistuttaa toivosta

 

 

Varsinkin monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle ilmastoahdistus on arkipäiväistä.

 

Ilmastonmuutos  |  YLE
sademetsä sumussa
AOP

Mistä on kyse?

  • Aalto-yliopisto on kevään aikana tarjonnut opiskelijoille keskusteluryhmää, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ahdistusta.
  • Ympäristö- tai ilmastoahdistus ilmenee kuten mikä tahansa muukin ahdistus. Lievimmillään se voi olla ahdistuneisuutta ja levottomuutta, mutta pahimmillaan ahdistus voi lamauttaa tai aiheuttaa psykofyysisiä oireita.
  • Tarkkaa tutkimusta aiheesta ei ole vielä tehty. Ympäristöahdistuksen tutkiminen on alkanut vasta 2010-luvulla.
  • Seuraava opiskelijoiden keskusteluryhmä järjestetään Aalto-yliopistossa syksyllä. Tarkoituksena on järjestää oma ryhmä myös opettajille.

 

Vera Anttilalle ahdistus iskee usein kauppojen alennusmyynneissä. Ihmiset ostavat tavaroita, vaikka eivät niitä tarvitsisi, koska ne ovat juuri nyt halvempia kuin aiemmin. Mainokset taas hyödyntävät sitä, että ihmiset haluavat kokea itsensä kauniiksi tai halutuiksi, mutta pääasia on vain saada ostamaan.

 

Anttilalle niistä tulee lähinnä suuttunut, toivoton tai jopa pahoinvoiva olo.

– Kaikki ympärillä oleva tieto tukee kuluttamista. Ajatellaan, että on oikeus omistaa kaikki heti. Ja sitten kuitenkin itsekin sortuu ostamaan jonkun tavaran, Anttila kuvailee.

Anttila on osallistunut kevään aikana Aalto-yliopistossa järjestettyyn keskusteluryhmään, jonka tarkoituksena on käsitellä ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ahdistusta.

Varsinkin monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle ilmastoahdistus on arkipäiväistä. Tämän huomasi Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki, joka on yksi ryhmän alullepanijoista.

– Kohtasin omassa työssäni paljon opiskelijoita, jotka olivat ahdistuneita ilmastonmuutoksesta.

Saarimäki kertoo kokevansa ilmastoahdistusta myös itse. Tämä sai hänet miettimään, minne pitäisi mennä, jos hän haluaisi puhua aiheesta.

– Onko se psykologit, niin kuin minä, tai kirkko? Missä ymmärrettäisiin, että tämä on oma ilmiönsä eikä välttämättä tarvitse olla muita henkilökohtaisia ongelmia taustalla?

 


tyttö kaupassa hyllyjen ääressä
AOP

 

Ilmastoahdistusta ei oteta vakavasti

Moni opiskelija on kokenut jäävänsä yksin tunteidensa kanssa. Saarimäki toteaa, että vaikka ilmastoahdistus on nouseva puheenaihe, se on pitkään ollut tabu.

– Jos kertoo, miksi on kasvissyöjä tai miettii, voiko hankkia lapsia tähän maailmaan, vastapuoli voi kokea sen hyökkäyksenä ja torjua ajatukset. Monelle on sanottu, että ei tähän voi vaikuttaa. Silloin voi jäädä tunne, että tästä ei pitäisi puhua tai että itsessä on jotain vikaa, kun tuntee tällaista ahdistusta, Saarimäki sanoo.

Viisi kertaa kevään aikana kokoontuva ryhmä tarjoaa osallistujilleen vertaistukea ja ymmärrystä. Avarassa luokkatilassa viisi opiskelijaa istuu tuoleilla ringissä ja juo kahvia kauramaidolla, posliinikupeista tietysti.

Osa keskusteluryhmän osallistujista on lukenut päivän lehdestä jutun, jonka otsikossa mainitaan ilmastoahdistus.

– Ilmastoahdistus oli laitettu lainausmerkkeihin. Ihan kuin se ei olisi oikeaa tai että se ei olisi riittävä syy ahdistumiseen, kuvailee yksi opiskelija.

Äänessä kuultaa turhautuminen. Ympärillä nyökytellään selvästi harmistuneina.

Kuvataidekasvatusta opiskeleva Anttila kokee voineensa puhua omasta ahdistuksestaan ääneen.

– Taidealalla näiden asioiden kanssa ei ole niin paljon yksin. Osaa kavereistani ahdistaa niin paljon, etteivät he halua puhua aiheesta ollenkaan. Osa taas ei tiedä, missä ahdistuksesta voisi keskustella ja samalla vaikuttaa asioihin itse, hän pohtii.

 

Käsittelemätön ahdistus voi pahimmillaan lamauttaa

Suru, viha, syyllisyys, häpeä. Muun muassa näitä tunteita on kirjoitettu ylös huoneen fläppitaululle eräällä ryhmän tapaamiskerralla. Suru kohdistuu esimerkiksi menetettyjä eläinlajeja kohtaan, viha aikaansaamattomia päättäjiä kohtaan sekä syyllisyys ja häpeä omaa etuoikeutettua asemaa kohtaan.

– Onko oikeutta olla näin hyvinvoiva, kun Tyynenmeren saaret uppoavat? Tähän meidänkin tekomme ovat vaikuttaneet, esittää ympäristöahdistusta tutkinut teologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

Pohjimmiltaan kyse on oman ja maailman tulevaisuuden pelosta sekä epävarmuudesta.

Entä miten ilmastoahdistus konkreettisesti ilmenee? Se riippuu ihmisestä, toteaa Pihkala. Osalle ahdistus ilmenee vahvoina, psykofyysisinä oireina. Keho voi reagoida kuten missä tahansa ahdistuksessa: sydän hakkaa, kädet hikoavat, olo on levoton eikä saa nukutuksi.

Pahimmillaan oireet voivat johtaa paniikkiin ja lamaantumiseen. Yleisempää ovat kuitenkin lievemmät oireet kuten alakuloisuus ja masentuneisuus.

Käden kosketuksen jälki huurteisessa lasiseinässä.
Kalevi Rytkölä / Yle

 

Huoli jatkuvasti läsnä arjessa

Ylen alkuvuodesta julkaiseman ilmastokyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Moni onkin huolestunut, mutta huolen ja ahdistuksen välillä on selvä ero.

– Jos on vain hiukan huolissaan, sen asian voi vielä siirtää syrjään. Ne opiskelijat, jotka ilmastoahdistuksesta ovat halunneet puhua, kokevat, että ahdistus ja huoli ovat jatkuvasti läsnä arjessa, Saarimäki kertoo.

Ilmastoahdistuksen yleisyydestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Ilmiötä on ryhdytty tutkimaan vasta vähitellen 2010-luvulla. Saarimäki ja Pihkala ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmiö saattaa kasvaa tulevina vuosina.

– Esimerkiksi vuoden 2016 Nuorisobarometri kertoo, että nuoret ja nuoret aikuiset kantavat hyvin paljon huolta ympäristön tilasta. Tuntumani on, että ahdistus lisääntyy, koska luonnontieteellinen data on selkeää siinä, että ilmastonmuutoksen haitat kasvavat, Pihkala sanoo.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten pakolaisuus ovat jo näkyneet Suomessa. Tietoa saa netistä hetkessä, ja ongelmista uutisoidaan yhä enemmän.

Saarimäki ja Pihkala ovat huomanneet, että opiskelualalla on merkitystä koetulle ahdistukselle. Esimerkiksi ympäristöaloilla vahvistuu ajatus siitä, että tieto lisää tuskaa.

– Jos opiskelija kokee, että omalla alalla ei puhuta ilmastonmuutoksesta tai tulevaisuuden haasteista eikä ihminen voi tehdä omien arvojensa mukaisia valintoja, ahdistus voi olla suurempaa, kertoo Saarimäki.

Pahvimuki
 ja keraaminen muki.
Marja Väänänen / Yle

 

Tekoäly vie työpaikat ja Pohjois-Korea aiheuttaa sodan?

Usein ahdistuksessa ei ole kyse vain ilmastonmuutoksesta. Pihkala käyttää kattokäsitteenä ympäristöahdistusta, joka käsittää ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi huolen metsien tulevaisuudesta tai omaan lähiympäristöön liittyvistä muutoksista.

Saarimäki on huomannut myös tulevaisuusahdistusta, jossa ilmastonmuutoksen lisäksi ihmistä pelottavat esimerkiksi tekoälyn vaikutukset ja suurvaltojen politiikka.

Myös Vera Anttilalle suurin huoli on valtioissa ja niiden oman edun tavoittelussa.

– Voidaanko ihmiskunnan vallitsevia ideologioita muuttaa riittävästi, että ilmastonmuutokseen ehtisi vaikuttaa? Omaa ajattelumaailmaa täytyy muuttaa, mutta se ei ainoastaan riitä, jotta kaikki olisi tasapainossa. Talouden ja julkisen sektorin pitäisi myös puuttua peliin, Anttila pohtii.

 

Miten helpottaa omaa tai toisen ilmastoahdistusta?

Tutki tunteitasi. Mistä ne ovat peräisin, millaista faktaa niiden taustalla on?

Jaa tunteesi puhumalla, kirjoittamalla tai vaikka taiteen avulla. Hyväksy tunteesi ja pyri elämään niiden kanssa. Älä välttele tunteita liikaa, mutta niitä ei tarvitse miettiä koko ajan. On hyvä välillä vain elää tässä hetkessä.

Pidä tasapaino omassa hyvinvoinnissa. Aina voi tehdä vähän enemmän ympäristön hyväksi, mutta jossain vaiheessa se nakertaa omaa hyvinvointia. Mitkä ympäristöteot ovat sinulle sopivia, ja mikä tuntuu riittävältä?

Älä vähättele toisen tunteita, vaan tarjoa ymmärrystä.

Vaikka välillä tuntuu, että ilmaston suhteen kaikki on huonosti, on muistettava myös hyvät asiat. Ympäristönsuojelussa on saavutettu paljon asioita viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Älä anna katteetonta optimismia, mutta muistuta, että paljon hyvää on vielä jäljellä.

Vinkkejä antoivat opintopsykologi Sanni Saarimäki ja teologian tutkijatohtori Panu Pihkala.

Tarve vertaistuelle ja ammattiavulle

Opintopsykologi Sanni Saarimäki korostaa, että ahdistus ei ole paha asia eikä sellaista, mikä pitäisi vain hoitaa pois. Olennaista on, että oma suuttumus ja viha saadaan kanavoitua johonkin hyödylliseen, kuten omien elintapojen muuttamiseen tai vapaaehtoistyöhön.

Ahdistusta kokevia auttaisi, että ilmastoahdistuksesta voisi puhua julkisesti ja yhteisöllisesti. Ihmisille olisi hyvä tarjota julkisia käsittelymahdollisuuksia, vertaistukea ja ammattiapua. Myös taide voi helpottaa.

Anttila on saanut helpotusta ajatuksesta, että on olemassa yhteisöjä, joissa saa vertaistukea.

– Aikoinaan yksilöille sysättiin vastuuta valojen sammuttelulla, mutta yhdessä voi saada paljon enemmän aikaan.

Panu Pihkala
Panu PihkalaYle

 

Syksyllä uusi ryhmä opiskelijoille ja opettajille

Vaikka Aalto-yliopiston kokeiluryhmässä on nyt käynyt vasta kuusi opiskelijaa, oli kiinnostusta enemmän kuin ryhmään päätettiin ottaa osallistujia. Uusi ryhmä on tarkoitus järjestää taas syksyllä.

Suunnitelmissa on myös opettajille tarkoitettuja keskusteluryhmiä. Niiden tarkoituksena on auttaa opettajia, jotta he osaisivat työssään tukea opiskelijoita ja luoda totuudenmukaisen, mutta toivoon pohjautuvan käsityksen maapallon tilasta.

Tutkijatohtori Panu Pihkalan mukaan keskusteluryhmille olisi paljon tarvetta eri instituutioissa. Tähän asti ryhmät ovat olleet lähinnä ympäristöjärjestöjen pitämiä.

Esimerkiksi ympäristönsuojelun opiskelijoille ensimmäiset vuodet korkeakoulussa ovat rankkoja, koska kursseilla kerrotaan, kuinka huono tilanne on.

– Heillä pitäisi olla kuten lääkäriopiskelijoilla, että kun käsitellään rankkoja aiheita, niiden herättämien tunteiden käsittelyyn tarjotaan apua. Myös Aallossa on paljon aloja, jotka kytkeytyvät fossiilitalouteen. Nuoret tietävät, että siinä on ongelmia, Pihkala sanoo.

Suomessa herätty monia maita hitaammin

Myös sosiaali- ja terveysalalla on ryhdytty heräämään ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Tähän asti vähäiset toimet on kohdistettu kuitenkin fyysisiin vaikutuksiin.

Lastensuojelun palveluja tarjoavan Perhehoitokumppanien sosiaalityön laatupäällikkö ja tunnetaito-ohjaaja Harriet Rabb on jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt tuomaan esiin ilmastonmuutoksen psykologisia ja emotionaalisia vaikutuksia. Hän on puhunut aiheesta sosiaalialan asiantuntijapäivillä niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa asiaan on kuitenkin herätty monia maita hitaammin.

– Lastensuojelualan ammattilaisena olen huolestunut lasten ja nuorten psyykestä. Lapset ovat hyvin haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tällä hetkellä heille annetaan mallia, ettei näistä asioista puhuta, Rabb kertoo.

Rabb ja Panu Pihkala ovat mukana Kansanvalistusseuran hankkeessa, joka odottaa tällä hetkellä rahoituspäätöstä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen tarkoituksena olisi luoda toimintamalleja ja koulutusmateriaaleja, joiden avulla Aalto-yliopiston keskusteluryhmän kaltaisia vertaistukiryhmiä voitaisiin edistää sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla.

Landsat sateliitin kuva maapallosta.
Planet Observer / AOP
 

Yhtä aikaa surua ja toivoa

Miltä Anttilasta sitten tuntuu juuri nyt? Esille jätetyltä tunteiden fläppitaululta Anttila nostaa esiin surun ja toivon.

– Pitää surra niitä asioita, jotka loppuvat. Esimerkiksi omalta kotikadultani sahattiin täysin terveet puut. Kuitenkin ilmastonmuutoksessa on se sana muutos, ja muutos voi olla myös hyvää. Myös kotikadulleni ollaan istuttamassa uusia puita tulevaisuudessa.

Toivoa voi joskus saada pienistäkin asioista. Anttila kertoo, kuinka Otaniemen Subwayssä jaettiin jokin aika sitten muoviaterimia ja hän laittoi asiasta palautetta. Seuraavalla käyntikerralla aterimet olivat metallisia.

– Siitä tuli täysin utopinen fiilis, että voi oikeasti vaikuttaa asioihin tällä tavalla, Anttila kertoo.

 


 

 

Merenkulku on ollut yksi suurimmista päästölähteistä. Se tuottaa tällä hetkellä noin kaksi prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, suunnilleen yhtä paljon kuin Saksan valtio.


 

 

Merenkulun ilmastopäästöt aiotaan puolittaa

– Päätös voi poikia Suomen telakoille

lisätilauksia

 

Merenkulku sai oman "Pariisin ilmastosopimuksensa".

 

Meri- ja rannikkoliikenne | YLE
Matalikolle ajanut 400 metriä pitkä konttialus CSCL Indian Ocean Elbejoessa helmikuussa 2016.
Matalikolle ajanut 400 metriä pitkä konttialus CSCL Indian Ocean Elbejoessa helmikuussa 2016.Frank Bruendel / Citynewstv / EPA
 

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen tuloksena päässyt sopimukseen merenkulun ilmastopäästöjen vähentämisestä(siirryt toiseen palveluun).

Uuden sopimuksen myötä merenkulun hiilidioksidipäästöt on vuoteen 2050 mennessä määrä vähentää vähintään puoleen verrattuna vuoden 2008 tasoon.

 

Uusi sopimus saa vahvaa tukea laivayhtiöiltä. Merenkulkualan kansainvälinen yhteistyöjärjestö International Chamber of Shipping ilmoitti jo neuvottelujen alkuvaiheessa tukevansa tavoitetta päästöjen vähentämiseksi, kertoo Independent-lehti(siirryt toiseen palveluun).

Merenkulku ja ilmailu jäivät vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Ilmailu teki oman päästöjenvähennyssopimuksensa jo seuraavana vuonna, mutta merenkulun neuvottelut ovat olleet hitaammat. Tämä on johtunut siitä, että suuret rahtilaivat käyttävät paljon huonolaatuista bunkkeriöljyä, mitä on vaikea korvata uusiutuvilla polttoaineilla.

Nyt uusia ratkaisuja on kuitenkin tulossa. Esimerkiksi Turun telakalla on kehitetty uudenlaista polttokenno- ja LNG-teknologiaa, joka mahdollistaa laivojen päästöjen vähentämisen. Yle kertoi tästä vuonna 2016.

 

– Vuoden 2050 tavoitetaso on saavutettavissa. Meillä on valmistumassa malleja, jotka käyttävät polttokennoja. Kun näiden ratkaisujen kriittinen massa on saavutettu, kehitys tulee olemaan hyvin nopeaa, sanoo Suomen Varustamot ry:n neuvonantaja Olof Widén Independent-lehdelle.

Uudenlaisia laivoja tarvitaan paljon ja nopeasti. Tavoitetaso on niin kunnianhimoinen, että viimeistään vuoden 2030 tienoilla rakennettavien uusien laivojen päästötason on oltava lähellä nollaa.

 

Lähteet: AFP

 


 

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, MSc Carolina Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

 

Lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen. (Clipart.com)
 
 

Ikiroudan sulaminen voi vaikuttaa

merkittävästi ilmastoon

 

 

Arktisen alueen lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen voivat vaikuttaa merkittävästi planeettamme ilmastoon, sillä arktisiin maihin on varastoitunut valtava määrä hiiltä ja typpeä.

 

Ilmastonmuutos voi lisätä näiden hiili- ja typpivarantojen vapautumista ilmakehään kasvihuonekaasuina: hiilidioksidina, metaanina ja typpioksiduulina. Arktiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin maapallomme keskimäärin.

 

Väitöskirjassaan Carolina Voigt havaitsi, että lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen lisäsivät näiden kaikkien kolmen kasvihuonekaasun vapautumista subarktisista tundramaista.

Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa tundran ikiroutasuot eivät toimi ainoastaan hiilidioksidin ja metaanin lähteinä, vaan voivat päästää yhä enemmän myös voimakasta kasvihuonekaasua, typpioksiduulia.

Lämpenemisen vaikutuksista arktisen alueen hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin on tehty melko paljon aiempaa tutkimusta. Voigt kuitenkin osoitti väitöskirjassaan ensimmäistä kertaa, että lämpenemisen myötä myös arktisen alueen typpioksiduulipäästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan.

– Maan kosteudessa ja kasvillisuudessa tapahtuvilla muutoksilla tulee olemaan merkittävä rooli arktisten typpioksiduulipäästöjen säätelijänä tulevaisuudessa. Voigtin esittämien tulosten perusteella arktiset suot voivat muuttua merkittäviksi typpioksiduulin lähteiksi ikiroudan sulamisen myötä. Alueet, jotka mahdollisesti tulevat toimimaan typpioksiduulin lähteinä tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa, kattavat jopa neljänneksen arktisesta maa-alueesta.

 

Kenttäkokeessa typpioksiduulin lisäksi myös hiilidioksidin ja metaanin päästöt ilmakehään kasvoivat.

***

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

***

Hänen mukaansa sulamiskokeessa ikiroudan sulaminen toisaalta lisäsi metaanin sidontaa ilmakehästä hapellisen turvekerroksen syvenemisen myötä, mutta toisaalta se lisäsi vanhan hiilen vapautumista ikiroudasta ilmakehään.
Voigtin mukaan tulokset osoittavat selvästi, että lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen.

MSc Carolina Voigtin väitöskirja Effects of climate warming and permafrost thaw on greenhouse gas dynamics in subarctic ecosystems tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa perjantaina.

 


 

Pariisin sopimukseen on kirjattu, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Jotta tavoite saavutettaisiin, kaikkien maiden on vähennettävä päästöjään enemmän kuin ne ovat tähän mennessä luvanneet. Myös Euroopan unioni joutuu tiukentamaan omia päästötavoitteitaan. Tähän mennessä sovittu 40 prosentin päästöleikkaus 1990-luvun tasosta vuoteen 2030 mennessä ei riitä. Uudet tavoitteet pitäisi sopia viimeistään Suomen puheenjohtajuus­kaudella vuonna 2019.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Maailma odottaa uusia ilmastotekoja

 

Ensi vuoden aikana maailman maiden pitäisi päästä sopuun siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta toteutetaan käytännössä.

 



Aurinkokennoja
 Los Angelesin keskustassa. Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa ilmastotavoitteet on otettu tosissaan.
YKSI tämän vuoden hyvistä uutisista oli se, että kaikki maailman maat tulivat mukaan Pariisin ilmasto­sopimukseen. Viimeisinä sopimukseen liittyivät tänä syksynä Nicaragua ja Syyria.

Vuonna 2015 YK:n johdolla aikaansaatu sopimus on merkki siitä, että ilmastonmuutos on otettu poliittisella tasolla tosissaan. Näin kattavia kansainvälisiä sopimuksia saadaan harvoin aikaan.


Huono uutinen taas oli se, että kesäkuussa Yhdysvaltain presidentti ­Donald Trump ilmoitti maansa vetäytyvän sopimuksesta.

Alkavana vuonna maailman maiden pitäisi vihdoin sopia, miten Pariisin sopimusta toteutetaan käytännössä. Siitä ei tule helppoa. Tämä kävi ilmi jo syksyllä Saksan Bonnisssa pidetyssä ilmastokokouksessa, jossa piti pohjustaa tulevaa sääntökirjaa käytännön ilmastoteoille. Bonnissa ei edistytty juuri lainkaan päästöjen mittaamiseen tai vertailukelpoiseen ja läpinäkyvään raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Joka tapauksessa vuoden 2018 aikana käydään keskustelukierros siitä, miten maat kasvattavat päästövähennyssitoumuksiaan. Lopputuloksena syntyvä sääntökirja pitäisi hyväksyä joulukuussa Puolassa pidettävässä kokouksessa.


Yhdysvaltain ilmoitus vetäytyä sopimuksesta on kova isku kansainvälisille ­ponnisteluille siitä huolimatta, että monet osavaltiot, kaupungit ja yritykset Yhdysvalloissa ovat edelleen sitoutuneet Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Käytännössä sopimuksesta eroaminen on mahdollista vasta marraskuussa 2020. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa järjestetään seuraavat presidentinvaalit.

Presidentti Trump toteutti ilmoituksellaan vaalilupauksiaan, jotka miellyttävät muun muassa presidentti Barack Obaman kaudella suljettujen hiilikaivosten työttömiksi jääneitä työntekijöitä. Käytännössä ­Trumpin ilmoitus ei yksin riitä hiilikaivosten ­uudelleen avaamiseen. Asian ratkaisevat kaivostoiminnan kannattavuus ja hiilen hinta.


Samaan aikaan väestömäärältään Yhdysvaltain suurin osavaltio Kalifornia toteuttaa kunnian­himoista puhtaan energian ohjelmaansa ja on asettanut energiatehokkuudelle tiukat tavoitteet. Muiden osavaltioiden ja Yhdysvaltain ­auto­teol­lisuuden pitää reagoida tähän. Samansuuntaista kehitystä vauhdittaa kansain­­välisesti, että vähäpäästöinen tai päästötön energia on halventunut esimerkiksi aurinkokennojen hinnan laskettua.


Markkinatalouden ohella myös kansallinen etu voi olla syy puhtaampien energiavaihtoehtojen edistämiseen. Esimerkiksi nopeasti teollistuvassa ­Kiinassa ilmansaasteet ovat jo niin suuri terveysongelma, ettei maan poliittinen johto voi sivuuttaa niitä­.

Yhdysvaltain vetäytyessä kansainvälisessä yhteistyössä korostuukin Kiinan, Intian ja Euroopan unionin rooli. EU:n omat toimet ovat jo johtaneet siihen, että talouskasvun kiihtyminen EU-maissa ei enää suoraan kasvata hiilidioksidipäästöjä. Silti esimerkiksi Saksan energiatuotannon riippuvuus rusko- ja kivihiilestä on vielä ratkaisematta.
 
***

Pariisin sopimukseen on kirjattu, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Jotta tavoite saavutettaisiin, kaikkien maiden on vähennettävä päästöjään enemmän kuin ne ovat tähän mennessä luvanneet. Myös Euroopan unioni joutuu tiukentamaan omia päästötavoitteitaan. Tähän mennessä sovittu 40 prosentin päästöleikkaus 1990-luvun tasosta vuoteen 2030 mennessä ei riitä. Uudet tavoitteet pitäisi sopia viimeistään Suomen puheenjohtajuus­kaudella vuonna 2019.
 
***

Kun vuonna 1985 merijäästä lähes puolet oli paksua, monivuotista jäätä, nykyään jopa 79 prosenttia on ohuempaa, yksivuotista jäätä. Jääkairanäytteistä, fossiileista ja muista lämpötilan välillisistä mittareista voidaan todeta, että lämpötila pohjoisessa nousee ja jää vähenee tahdilla, jollaista ei ole koettu 1500 vuoteen.


 
Tiede
 
 

Raportti: Arktinen alue lämpenee

huolestuttavaa vauhtia – meri­jää jatkaa

hupenemistaan ja iki­routa sulaa nopeammin

kuin koskaan

 

Pohjoinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo ja joidenkin merialueiden keskilämpötila on neljä astetta tavallista korkeampi, kertoo tuore vuosiraportti arktisten alueiden tilasta.

 

 


 

Jäävuori ajelehti Kulusukin kaupungin sataman ohi Grönlannissa elokuussa 2009. Maapallon pohjoiset
 alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo.
Yhdysvaltain sään- ja valtamerentutkimushallinto NOAA on jälleen julkaissut vuosittaisen raporttinsa pohjoisten alueiden tilasta. Raportti esiteltiin viime viikolla New Orleansissa, ja se on karua kertomaa.


Ikirouta jatkaa sulamistaan ja pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Merijään huippumäärä oli tänä vuonna maaliskuussa pienempi kuin koskaan aiemmin, ja ylipäänsä tämä vuosi oli historian toiseksi lämpimin pohjoisilla alueilla. Ennätysvuosi oli 2016. Tänä vuonna alueella oli 1,6 astetta keskimääräistä lämpimämpää.


BARENTSINMERELLÄ ja Tšuktšimerellä meriveden pintalämpötila oli elokuussa 4 astetta keskiarvoa korkeampi. Koillis-Siperian ja Alaskan välissä sijaitsevan Tšuktšimeren pintalämpötila on noussut 0,7 astetta vuosikymmenessä vuodesta 1982 lähtien.

Leväkukinnot lisääntyvät, kun jää vetäytyy ja päästää auringonvaloa mereen. Myös tundra alkaa vihertää Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa ilmaston lämmetessä. Jään sulaminen vain kiihdyttää lämpenemistä, kun valkoinen, auringonvaloa heijastava pinta vähenee.

Ikirouta sulaa nopeammin kuin koskaan. Sen osalta tiedot ovat vasta alustavia, mutta näyttää siltä, että ennätykset ovat taas rikkoutumassa, raportoi The Guardian-lehti.

HYVIÄKIN uutisia on. Aasian alueella lumipeite oli tavallista suurempi, mikä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2005. Toisaalta Pohjois-Amerikan alueella lumipeite pysyi keskiarvon alapuolella jo yhdettätoista vuotta, raportoi CNN.

Grönlannin merijää suli hieman keskiarvoa hitaammin viileän kesän vaikutuksesta. Vaikka jään maksimimäärä maaliskuussa oli pienempi kuin aiemmin, syyskuussa mitattu vähimmäismäärä oli vain kahdeksanneksi pienin.

Tämä on kuitenkin laiha lohtu. Jää hupenee vuosi vuodelta ja myös ohenee.
 
***

Kun vuonna 1985 merijäästä lähes puolet oli paksua, monivuotista jäätä, nykyään jopa 79 prosenttia on ohuempaa, yksivuotista jäätä.

Jääkairanäytteistä, fossiileista ja muista lämpötilan välillisistä mittareista voidaan todeta, että lämpötila pohjoisessa nousee ja jää vähenee tahdilla, jollaista ei ole koettu 1500 vuoteen.
 
***

”Arktinen alue on perinteisesti ollut maapallon jääkaappi, mutta nyt kaapin ovi on jätetty auki”, muotoilee NOAA:n arktista tutkimusohjelmaa johtava Jeremy Mathis.

TUTKIJAT muistuttavat, että arktisen alueen muutoksilla on valtava vaikutus koko maapalloon. Lämpötilan nousu vaikuttaa ilmastoon monimutkaisilla tavoilla. Esimerkiksi muutokset pohjoisen alueen merijäässä ja lämpötilassa voivat vaikuttaa ilmakehän suihkuvirtauksiin, millä on hyvin voinut olla osansa Yhdysvaltain poikkeuksellisissa sääoloissa ja muun muassa Kalifornian metsäpaloissa.

Mathis kuvailee CNN:lle, kuinka Pohjoinen jäämeri on muuttunut silmissä jopa viimeisen 14 vuoden aikana. Kesäisin jäätä on nykyään enää vain hyvin vähän.

”Vuonna 2003 Arktis oli aivan erilainen. Mursimme jäätä kaikkialla, missä seilasimme, Beringinsalmesta Alaskaan ja pohjoiseen. Tänä vuonna emme nähneet yhtä ainutta jäänpalastakaan 25 päivän purjehduksella”.
 

Tohtori Mathisin mukaan arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat koko maapalloon. Arktinen toimii kuin jääkaappi. – Meiltä on jäänyt jääkaapin ovi auki, hän kiteyttää.


  

 

Tutkijat: Arktinen jääalue ei palaa enää

ennalleen

 

Uuden raportin mukaan arktisella alueella on yhä niukemmin monivuotista, pysyvää jäätä. Talvikaudella syntyvä jää on ohuempaa kuin aikaisemmin.

 

Arktinen alue
Jakobshavnin jäätikkö, tunnettu myös grönlantilaisella nimellään Sermeq Kujalleq, kuvattuna lentokoneesta.
Jakobshavnin jäätikkö, tunnettu myös grönlantilaisella nimellään Sermeq Kujalleq, kuvattuna lentokoneesta.John Sonntag / EPA
 

Yhdysvaltain meren- ja ilmastontutkimushallinto NOAA on julkaissut vuosittaisen raporttinsa arktisen alueen ilmasto- ja jääoloista(siirryt toiseen palveluun). Raporttia esiteltiin Yhdysvaltain geofysikaalisen seuran kokouksessa New Orleansissa.

 

Raportti vahvistaa jo aiemmissa tutkimuksissa havaitun kehityssuunnan, jonka mukaan arktinen jääala kutistuu vuosi vuodelta samaan aikaan, kun tundra-alueella ikiroudassa ollut maaperä on lämpenemässä.

 

Tutkijoiden toteamus on, ettei arktinen jääalue näytä mitään merkkejä, että se olisi palaamassa ilmastonmuutosta edeltävään tilaansa.

– Voimme vahvistaa, ettei se [arktinen jääala] enää pysy luotettavasti jäätyneessä tilassaan, sanoi NOAA:n arktisen tutkimusohjelman johtaja Jeremy Mathis.

Mathis tarkoitti sitä, että yhä pienempi osa pohjoisnapaa ympäröivästä jäästä on jäätyneenä ympäri vuoden. Kun jään laajuuden tilastointi alkoi vuonna 1985, pohjoisen alueen jäästä 45 prosenttia oli monivuotista. Nyt osuus on huvennut 21 prosenttiin.

Pohjoinen jääala sulaa kesäkuukausina ja jäätyy taas talven kylmänä aikana. Nyt jäätymistä tapahtuu yhä lyhyempänä aikana ja syntyvä jää on aiempaa ohuempaa.

 

Nopea muutos

Tutkijoilla on tietoutta jäätikköalueen muuttumisesta aina 1 500 vuoden takaa.

– Mikä minua huolestuttaa erityisesti on se, että arktinen alue muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan, tohtori Mathis totesi BBC:n uutisen mukaan(siirryt toiseen palveluun).

Muutos on niin nopea, etteivät ihmisetkään ehdi reagoida siihen.

– Erityisesti Pohjois-Amerikan arktiksella kyliä huuhtoutuu mereen, mikä tekee asukkaista ilmastopakolaisia.

 

Pohjoisten alueen ikiroudan päälle on rakennettu paljon taloja, teitä ja putkilinjoja. Kun ikirouta alkaa sulaa, nämä rakennelmat ovat vaarassa.

Arktisella alueella vuosi 2016 oli mitatun historian lämpimin. Kuluva vuosi on osoittautumassa toiseksi lämpimimmäksi.

Muutos näyttää pitemmällä aikavälillä olevan kiihtymässä. On syntynyt itseään ruokkiva ilmiö. Kun ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on hieman sulattanut pohjoisen alueen jäätä ja paljastanut tumman maaperän ja veden, se ruokkii lämpenemistä, mikä paljastaa lisää maaperää ja vettä.

***

Tohtori Mathisin mukaan arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat koko maapalloon. Arktinen toimii kuin jääkaappi.

– Meiltä on jäänyt jääkaapin ovi auki, hän kiteyttää.