Suomenlahteen ja Suomen rannikkovesiin valuvien ravinteiden määrää on saatu vähennettyä mantereelta ja muun muassa Pietarin jätevesistä. Vähennykset eivät kuitenkaan näy veden laadun parantumisena, kun Suomenlahden tilanne ja kukinnat ovat tällä hetkellä täysin riippuvaisia siitä, kuinka paljon pääaltaalta tulee ravinteita. – Pääaltaalla ei tällä hetkellä näy mitään valoa, summaa erikoistutkija Seppo Knuuttila noidankehän päälähteen tilannetta.


 

 

Tätä menoa Suomenlahti kunnossa

aikaisintaan vuonna 2060 – Merentutkija

toivoo viileää kesää: "Ei hyvältä näytä"

 

Suomenlahdelle on virrannut poikkeuksellisen paljon levien ruokaa Itämeren syvistä vesistä.

 

Itämeri
sinileväpuuroa meressä
Jaani Lampinen / Yle
 

Suomenlahden levätilanteeseen vaikuttaa entistä enemmän koko Itämeren huono tila.

Suomenlahti on tällä hetkellä Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Tilan heikkenemiseen vaikuttaa eteläisemmältä Itämerelta, niin sanotulta pääaltaalta Suomenlahteen työntyneet runsaat määrät ravinteita.

 

Keskuksen tutkijat ovat palanneet talven seurantamatkalta Itämereltä ja löytäneet entistä huonomassa kunnossa olevan Itämeren pääaltaan. Pääaltaan entistä laajemmat hapettomat tai lähes hapettomat pohjat johtuvat mereen pitkän ajan aikana valuneista ravinteista meren rantavaltioista.

Pääaltaan pohjien heikentynyt kunto vaikuttaa seurantamatkan perusteella entistä selvemmin myös Suomenlahdella ja laajemmin Suomen eteläisillä merialueilla. Alueet ovat poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Suomenlahden syvät pohjat ovat monin paikoin hapen puutteessa käytännössä kuolleita tai vähähappisia.

 

Puhtaampiin vesiin menee vielä vuosikymmeniä, jopa vuosisata

Suomi ei voi kehitykselle yksin mitään. Seurantamatkan tulosten mukaan pääaltaalta on tullut lisää ravinteikasta ja suolaista vettä myös Suomen aluevesille, pääasiassa Suomenlahdelle. Fosfaattiravinteet eivät ole kuitenkaan sekoittuneet niin hyvin pintavesiin, kuin kaksi vuotta sitten. Silloin ennakoitiin erittäin runsaita leväkukintoja, mutta kukinnot jäivät melko pieniksi viileän kesän takia.

Uuden Itämeren merentutkijoiden tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan ilmiö on osa meren huonoa tilannetta. He arvioivat, että muun muassa Suomenlahti on hyvässä kunnossa aikaisintaan vuonna 2060. Itämeren pääaltaan tilanne paranee paljon hitaammin, mutta sen vaikutus Suomenlahteen heikkenee.

 

Selvimmin huono tilanne näkyy leväkukintoina, jotka voivat olla laajoja myös ensi kesänä.

– Meillä on ihan sama tilanne nyt kuin viime vuonna. Ei hyvältä näytä. Voisi sanoa, että toivotaan viileää kesää, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta hahmottelee tilannetta seurantamatkan jälkeen.

Osa runsaista ravinnemääristä johtuu Kotilaisen mukaan viime kesän runsaista levistä, jotka ovat hajonneet ja vajonneet kasvimössönä merenpohjille. Kuolleiden levien vajoaminen on paikallisesti osa niin sanottua sisäistä kuormitusta(siirryt toiseen palveluun). Kuormitus kulkee pääosin niin, että pohjaan kertyy elävää materiaa, joka kuluttaa pohjakerrosten happea. Hapettomissa oloissa vapautuu veteen uusia ravinteita.

 

Suomen omat päästöt jäävät toiseksi

Pääaltaan pohjat etenkin meren syvimmässä kohtaa Gotlannin syvänteessä ovat olleet jo pitkään ravinteiden liiallisen määrän takia hapettomia. Hapettomuuden laajuuteen vaikuttaa tällä hetkellä pitkälti se, tuleeko Tanskan salmista hapekasta uutta vettä Itämereen.

Seurantamatkan havaintojen mukaan vuoden 2014 jälkeen tulleet niin sanotut suolapulssit ovat työntäneet edeltään pääaltaan ravinnerikkaita vesiä pohjoiseen ja Suomenlahden pohjaosiin. Työntyneiden fosfaattipitoisten vesien määrästä ei ole tarkkoja tietoja, mutta määrät ovat kuitenkin suuria.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi vuodenvaihteen 2016-2017 määriä niin isoiksi, että ne olivat 2,5 -kertaiset verrattuna koko Suomenlahden fosforikuormaan Suomesta, Venäjältä ja Virosta. Viime kesän levät käyttivät ravinteista suuren osan, mutta merialueille on tullut seurannan mukaan myös lisää ravinteita.

 


 

Ison-Beltin silta Tanskassa.
Juutinrauman silta Tanskan ja Ruotsin välissä säätelee myös merivesien liikkeitä Itämerellä.Tim K. Jensen / EPA
 

Suomenlahteen ja Suomen rannikkovesiin valuvien ravinteiden määrää on saatu vähennettyä mantereelta ja muun muassa Pietarin jätevesistä. Vähennykset eivät kuitenkaan näy veden laadun parantumisena, kun Suomenlahden tilanne ja kukinnat ovat tällä hetkellä täysin riippuvaisia siitä, kuinka paljon pääaltaalta tulee ravinteita.

– Pääaltaalla ei tällä hetkellä näy mitään valoa, summaa erikoistutkija Seppo Knuuttila noidankehän päälähteen tilannetta.

Viime vuosina tulleet suolapulssit eivät enää riitä pääaltaan pohjien hapettamiseen. Knuuttila jopa toivoisi, että suolapulsseja ja samalla pääaltaan vesiä ei tulisi, jotta niin sanotun ulkoisen kuormituksen eli jätevesien ja maatalouden vähennykset näkyisivät.

 

Suomen merivesien tilan parantuminen vaatii vähennyksiä myös muualla

Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi, että pääallas olisi hyvässä kunnossa arviolta sadan vuoden päästä. Nyt hapettomien pohjien vesimassan koko on ennätystasolla.

Laskelmissa ei ole kuitenkaan vielä huomioitu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia muun muassa siihen, että kasvit ja levät kasvavat yhä reippaammin läpimämmässä vedessä.

– Valitettavaa, mutta Suomelahden tilaa säätelee vahvasti mitä pääaltaalta tulee, vahvistaa tutkija Kotilainen.

Suomen avomerialueiden vedet olisivat lähialueiden vähennysten takia hyvin toisenlaisia, jos Itämeri ei olisi kokonaisuus, jota säätelee sen yhteys Atlantin valtamereen.

– Suomenlahden vedet olisivat hyvinkin kirkkaita, jos pääallas ei vaikuttaisi siihen, Knuuttila havainnollistaa.

 

Tilanteen parantaminen on Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiinni koko Itämeren alueen päästövähennyksistä. Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet Itämeren suojelukomissiolle vähentämään typpi- ja fosforipäästöjä niin, että merialue olisi hyvässä kunnossa jo vuonna 2021. Tavoitteissa on vielä paljon tekemistä. Myös tutkijaryhmä olettaa, että tavoitteet toteutuvat, jotta heidän ennustukseen päästään.

Ympäristökeskus antaa tarkemman arvion ensi kesän levätilanteesta huhtikuussa.

Matkalla saatiin vahvistuksia myös siihen, että Selkämeren syvien osien happitilanne on hitaasti heikentynyt. Aikaisemmin selkeästi puhtaamman Selkämeren tilanne on heikentynyt myös Itämeren eteläosien ravinteista.

*

klo 11.05 15.02.2019 Juttuun korjattu kohta, jossa kerrotaan Suomenlahteen tulevan ravinnekuorman määrästä. Vertailuluvussa on mukana Suomen lisäksi Venäjän ja Viron fosforipäästöt.

klo 13.35 Juttuun korjattu osuus, jossa Selkämeren tilanteen kerrotaan johtuvan Kokemäenjoen ravinteista. Selkämerelle on virrannut sen sijaan ravinteita etelästä.

 


 

WMO:n mukaan erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä. Viime vuonna oli poikkeuksellisen rajuja maastopaloja muun muassa Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Kreikassa. Rajuja tulvia oli muun muassa Intiassa. Kuluvan vuoden tammikuu puolestaan oli Australiassa kaikkien aikojen kuumin.


 

 

Viime vuosi oli historian neljänneksi

lämpimin, kertoo Maailman ilmatieteen

järjestö

 

Kautta aikojen 20. lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 22 vuoden aikana. 

 

Ilmastonmuutos
Sydney kuumuus
Tammikuu oli Australian kuumin kuukausi koskaan. Ihmiset vilvoittelivat Sydneyn Bronte Beachilla 16. tammikuuta.Joel Carrett / EPA
 

Vuosi 2018 oli tilastoidun historian neljänneksi lämpimin, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO.

Maapallon keskilämpötila oli viime vuonna yhden asteen korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.

 

Neljä viimeistä vuotta ovat olleet mitatun historian lämpimimmät. Kautta aikojen 20. lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 22 vuoden aikana.

 

YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön mukaan mittaustulokset ovat selkeä merkki pitkäaikaisesta ilmastonmuutoksesta.

Kaikkien aikojen lämpimin vuosi on toistaiseksi ollut vuosi 2016, jolloin el Niño -sääilmiö lämmitti Tyynenmeren aluetta. Seuraavaksi lämpimimmät vuodet ovat olleet vuodet 2017 ja 2015.

– Lämpenemisen voimakkuus on ollut viimeisen neljän vuoden aikana poikkeuksellista sekä maalla että valtamerissä, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

 

WMO: Sään ääri-ilmiöt seurausta ilmastonmuutoksesta

Taalas toteaa, että pitkäaikainen lämpenemiskehitys on paljon merkityksellisempää kuin yksittäiset vuodet.

 

WMO:n mukaan erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Viime vuonna oli poikkeuksellisen rajuja maastopaloja muun muassa Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Kreikassa. Rajuja tulvia oli muun muassa Intiassa. Kuluvan vuoden tammikuu puolestaan oli Australiassa kaikkien aikojen kuumin.

Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat vähentämään päästöjään ja rajaamaan maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Pariisin sopimus tulee voimaan 2020.

YK:n arvion mukaan puolentoista asteen lämpeneminen uhkaa olla edessä vuosina 2030–2052. Nykyisellä vauhdilla vaarana on kolmen asteen lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä, YK on arvioinut.

Jo tammikuussa EU:n ilmastonmuutosta tutkiva Copernicus-järjestö ilmoitti, että viime vuosi oli mitatun historian neljänneksi lämpimin.

*

Lisää aiheesta:

Puolan ilmastokokouksessa syntyi sopu – maille puristettiin yhteiset säännöt päästövähennysten valvontaan

 


 

– Meidän kannalta keskeisintä on kuitenkin lopputulos: että turvallinen ja luotettava voimalaitos saadaan verkkoon tuottamaan päästötöntä sähköä. Juuri nyt näyttää siltä, että olemme hyvin lähellä tätä vaihetta. Valtioneuvosto saattaa jo muutaman viikon kuluttua antaa päätöksen laitoksen käyttöluvasta. Tällöin täysmittainen kaupallinen sähköntuotanto voisi alkaa vuoden 2020 alussa, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen arvioi, Helsingissä Nordic Nuclear Forum -konferenssissa.


 
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

”Ydinvoimalla vielä pitkään keskeinen rooli

sähköntuotannossa”

 

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajan mukaan ydinvoimalla vielä on pitkään keskeinen rooli sähköntuotannossa.

– Ydinvoimalla on vielä pitkään keskeinen rooli ilmastoystävällisessä sähköntuotannossa, kun fossiilisia polttoaineita on korvattava nopeasti päästöttömillä tavoilla tuottaa energiaa. Tämä rooli korostuu lähivuosina ja tulevina vuosikymmeninä, jolloin globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä dramaattisesti ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi, totesi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen tiistaina Helsingissä Nordic Nuclear Forum -konferenssissa.

 

Hän totesi, että tarvitaan nopeasti toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden osa-alueilla. Energia-alalla suurin huoli on se, että maailman energiantuotannosta yli 80 prosenttia perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin.

– Meidän on onnistuttava katkaisemaan talouden kasvun ja päästöjen kasvun välinen yhteys. Tarvittava muutos edellyttää energiantuotantoon valtavan määrän uusia investointeja, jotka lisäävät resurssitehokkuutta esimerkiksi kiertotalouden kautta ja joilla lisätään päästötöntä energiantuotantoa. Myös uusiutuvien energialähteiden ja teknologioiden laaja käyttö globaalisti ovat ratkaisevan tärkeitä.

Huttusen mukaan ydinvoiman roolia ei kuitenkaan saa unohtaa.

– Monissa maissa ydinenergialla on keskeinen osa vähähiilisessä sähköntuotannossa. Meillä Suomessa sähköntuotannosta jo 80 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä ja sen osuus kasvaa edelleen uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan tehtävien investointien ansiosta, hän korosti.

Huttunen totesi, että Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen on antanut oppia kaikille osapuolille.

– Meidän kannalta keskeisintä on kuitenkin lopputulos: että turvallinen ja luotettava voimalaitos saadaan verkkoon tuottamaan päästötöntä sähköä. Juuri nyt näyttää siltä, että olemme hyvin lähellä tätä vaihetta. Valtioneuvosto saattaa jo muutaman viikon kuluttua antaa päätöksen laitoksen käyttöluvasta. Tällöin täysmittainen kaupallinen sähköntuotanto voisi alkaa vuoden 2020 alussa, hän arvioi.

 


 

Yksi ilmastonmuutoksen pelätyistä seurauksista merissä on Atlantin Golfvirran heikkeneminen. Seurauksena voi olla Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston viileneminen, vaikka ilmasto globaalisti lämpenee.


 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutus merten

lämpötilaan: kuin ydinpommi kerran

sekunnissa 150 vuoden ajan

 

Ilmaston lämpenemisestä jopa 90 prosenttia tapahtuu merissä, tutkijat esittävät.
 
 
TIEDE 10.1.2019 07:28 | Suomen Kuvalehti

 
 
Teksti LASSI LAPINTIE
 

Merten lämpeneminen vaikuttaa muun muassa myrskyjen voimakkuuteen. Nasan kuvassa hurrikaani Florence syyskuussa 2018. © NASA

 

 

ILMASTONMUUTOSKESKUSTELUSSA tapana on keskittyä ilman keskilämpötilaan sekä jäätiköihin, mutta numeroiden valossa nämä ovat vain jäävuoren huippu.

Noin 90 prosenttia ilmaston lämpenemisen energiasta vuosien 1971–2010 aikana on uponnut meriin, arvioidaan PNAS-tiedejulkaisussa 7. tammikuuta ilmestyneessä tutkimuksessa.

Uuden arvion mukaan meret ovat vuodesta 1871 lähtien lämmenneet energiamäärässä mitattuna 436 tuhannen triljoonan joulen verran.

Päätähuimaava luku on The Guardian -sanomalehden laskelmissamuunnettu vastaamaan sitä, että meressä olisi räjäytetty yksi Hiroshiman pommia vastaava ydinräjähde sekunnissa jatkuvalla syötöllä 150 vuoden ajan.

Räjäytettyjä ydinpommeja kertyisi 4,7 miljardia kappaletta.

”Yritän välttää tällaisten laskelmien tekemistä, koska ne ovat niin huolestuttavia”, tutkimusta johtanut Oxfordin yliopiston professori Laure Zanna kommentoi the Guardianille.

”Selvästi olemme kuitenkin päästäneet ilmastoon paljon ylimääräistä energiaa, josta suuri osa päätyy meriin.”

Merten lämpeneminen nostaa myös merenpintaa.

VALTAMERIIN ilmaston lämpenemisen vuoksi 150 vuoden aikana sitoutunut energiamäärä on noin tuhat kertaa suurempi kuin koko ihmiskunnan vuotuinen kulutus nykyään.

Merten lämpeneminen on kiihtynyt ihmiskunnan teollistumisen edistyessä. Viime vuosikymmeninä vaikutus on vastannut kolmesta kuuteen Hiroshiman pommia sekunnissa, tutkijat arvioivat.

Merten lämpötilojen muuttumisen arviointi kauas menneisyyteen on haastavaa, sillä 1990-lukua edeltäneet mittausmenetelmät eivät tutkijoiden mukaan ottaneet kunnolla huomioon syvällä olevien vesien lämpötilaa.

Useimmat vanhat lämpötilamittaukset tehtiin alle 700 metrin syvyydeltä. Uudessa tutkimuksessa luotiin merivirtausten tietokonemallinnus, jonka avulla on arvioitu menneisyyden merilämpötiloja.

Pitkän aikavälin merilämpötilojen arvioimista vaikeuttaa myös se, ettei ylimääräinen lämpeneminen jakaudu tasaisesti, vaan siihen vaikuttavat merivirrat.

*

Yksi ilmastonmuutoksen pelätyistä seurauksista merissä on Atlantin Golfvirran heikkeneminen. Seurauksena voi olla Suomen ja muun Pohjois-Euroopan ilmaston viileneminen, vaikka ilmasto globaalisti lämpenee.

*

Huhtikuussa 2018 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan golfvirta olisi tällä hetkellä heikoimmillaan noin 1 600 vuoteen.

Merten lämpeneminen myös osaltaan nostaa merenpintaa lämpölaajenemisen vuoksi.

 


 

– Jatkossa talouden kasvu ei automaattisesti kasvata sähkön käyttöä. Yhteiskunnan sähköistyminen sen sijaan etenee, kun sähköiset ratkaisut korvaavat monilta osin fossiilisia polttoaineita liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi tiedotteessa.


 
Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Energiateollisuus: Kaupunkien lämmitykseen

myös turvetta

 

Viime talvi osoitti, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja.

 

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan sähköntuotantoa pitää tarkastella kokonaisuutena, sillä tarvitsemme monenlaisia tapoja tuottaa sähköä.

Viime vuonna sähkön tukkuhinta nousi keskimäärin 41 prosenttia, kun vesivoimaa oli tarjolla niukasti poikkeuksellisen lämpimän ja kuivan kesän takia. Lisäksi viime talvi oli hyvin kylmä.

– Kun vesivoimaa ei ollut tarjolla, käytössä oli enemmän polttoaineita, joiden hyödyntäminen on selvästi aiempaa kalliimpaa kohonneiden päästöoikeuskustannusten vuoksi, Leskelä kertoo tiedotteessa.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat noin 15 prosenttia, kun viime talven lämmitystarve oli edellisvuosia selvästi suurempi. Niukan vesitilanteen vuoksi sähköä jouduttiin tuottamaan tavallista enemmän myös polttoaineilla.

– Erittäin sateisen syksyn jälkeen energiapuu oli osin heikkolaatuista, eikä kaupunkeja voi lämmittää pelkällä puupolttoaineella. Tarvitaan myös turvetta. Viime talvi osoittaa, että Suomi tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden, Leskelä painottaa.

 

Viime vuodesta huolimatta sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet kymmenen viime vuoden aikana.
Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmityksen tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosikymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla.

– Päästöttömän energian tuotantoon ohjaava päästökauppa on saatu EU:ssa viimein toimimaan. Tämä on hyvä asia. Suomessa on jo tehty investointipäätöksiä useista tuulipuistoista ilman yhteiskunnan tukia, Leskelä muistuttaa.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin viime vuonna 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 79 prosenttia.

 

Sähkön kulutuksen kasvu ja vesivoiman väheneminen katettiin pääosin lisääntyneellä lämpö- ja tuulivoimalla. Myös sähkön nettotuonti oli edelleen merkittävää viime vuonna.

– Sähkön tuonti oli edelleen Euroopan ennätystasoa. Tähän on tulossa helpotusta, kun saamme käyttöön lisäydinvoiman ja muun muassa lisää tuulivoimaa, Leskelä huomauttaa.

Leskelä arvioi lisäksi, että teollisuuden sähkönkäytön rakenne on muuttumassa.

 

Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskäytöstä Suomessa on laskenut runsaassa kymmenessä vuodessa. Viime vuonna osuus oli 47 prosenttia, kun se oli 53 prosenttia vuonna 2006 ennen pitkää taantumaa ja teollisuuden rakennemuutosta.

Energiateollisuuden ennakkotilaston mukaan Suomessa käytettiin sähköä viime vuonna yhteensä 87 terawattituntia, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi kaksi prosenttia, kun taas asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen kolme prosenttia.

 


 

Kaukomatkailu lentämällä on arvoiltaan monimutkainen asia. Lentomatkailusta on tullut mahdollista myös muille kuin varakkaille vasta viime vuosikymmenien aikana. Kun hiilipäästöjä ryhdytään suitsimaan esimerkiksi polttoaineiden hinnannostolla, vaikutukset osuvat eniten köyhimpiin. Turismi tuo tuloja myös köyhiin maihin.


 

 

Siirtyykö ilmastoahdistus sanoista tekoihin

vuonna 2019? Lentäminen saattaa pian olla

häpeällistä

 

Ilmastoahdistus kuuluu puheissa. Puheista on matkaa tekoihin, mutta kuinka pitkä se matka on?

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Fly-Ban on kampanjointia lentämättömyyden puolesta.
Fly-Ban-kampanjakuva innostaa rajoittamaan lentämistä pilottilasit silmillä.Sitra / pressikuva

Onko lentomatka vuonna 2019 teko, jota pitää perustella? Moni tiedostava ihminen tuntuu tällä hetkellä häpeävän lentomatkailuaan tai ainakin sanoo tekevänsä niin. Samaan aikaan miljardit ihmiset kehittyvissä ja köyhissä maissa haaveilevat lentomatkailusta ja yrittävät nostaa elintasoaan.

 

Uudet trendit lähtevät liikkeelle pienistä ihmisryhmistä. He ovat edelläkävijöitä, jotka ovat jo aloittaneet lentomatkustamisen rajoittamisen, sanoo Antti HonkanenLapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista.

Lentäminen saattaakin poistua muodista, uumoillaan Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa.(siirryt toiseen palveluun)

 

Lentämisestä puhutaan koko ajan

Yhdestä sattumanvaraisesti valitusta aikakauslehdestä (Anna, 49/2018) löytyi nopeasti useita ilmastoahdistuksesta kumpuavia kommenttia. Ne kaikki liittyivät lentämiseen.

Näyttelijä Iina Kuustonen sanoo: “Enää minulle ei tulisi mieleenkään lentää Aasiaan kolme kertaa vuodessa. Ilmastonmuutosta ei voi ohittaa, jos haluan tehdä maailmasta paremman paikan omille lapsilleni ja heidän lapsilleen.”

Toimittaja Mervi Alatalo kirjoittaa: “Nyt kun joka puolella puhutaan siltä, että lentäminen tuntuu nololta ja vanhanaikaiselta. ---Mutta ne hommat menevät nyt tauolle…”

Media-alan monitoimija Riku Rantala tuntee Annan kuvatekstin mukaan huonoa omaatuntoa jatkuvasta lentomatkailustaan. Hän on miettinyt, että on pakko vähentää lentämistä.

Samassa Anna-lehdessä on myös mainos, jossa hehkutetaan uutuuskohteesta, että “unelmiesi loma lyhyen lentomatkan päässä” ja tyylikonsultti Leena Sarvikertoo tartuttaneensa ainaisen matkakuumeen tyttäreensä: “Meillä pitää olla aina vähintään seuraava matka tiedossa. Maaliskuussa lähdemme yhdessä Dubaihin.”

Sitra ja kumppanit ovat lanseeranneet Lentolakko-haasteen, johon liittyy LitAdvisor(siirryt toiseen palveluun), tunnettua matkavinkkaussivua mukaileva kampanja. Siinä kehotetaan vinkkaamaan kirjasta, jolla on tehnyt lukumatkan tarvitsematta lentää mihinkään.

Lentämisen välttäminen on yksi suurimmista ilmastoteoista, mitä yksilö voi tehdä, perustellaan kampanjassa. Lomalennoista on kuitenkin ehtinyt tulla monelle tuttu tapa, jota voi olla vaikeaa muuttaa, epäillään.

– Kampanjamme tarjoaa lennottomalle valinnalle yhteisön tukea sekä runsaasti vinkkejä vaihtoehtoisista rentoutumistavoista, lupaa Lentolakko-kampanjan koordinaattori Laura Nurminen.

 

Arktiset alueet ja Perun vuoristo lähellä toisiaan

Antropologi Martta Haveria kiinnostavat erityisesti ilmastomuutokseen liittyvät käyttäytymisen muutokset. Haveri on työskennellyt sekä saamelaisten keskuudessa että Perun vuoristossa. Hän on nähnyt, että kun ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti ihmisten elämään, he myös muuttavat käytöstään ja haluavat löytää tapoja torjua muutosta..

Omassa elinympäristössään Helsingissä ilmastouhkan torjuminen näkyy ainakin kierrätyksenä.

– En näe vielä suurta muutosta ihmisten käyttäytymisessä lentämisen suhteen. Vielä vähän täällä naureskellaan sille, että matkustetaan kauas. Mutta saatetaan sanoa, että tämä on sitten viimeinen reissu, pohtii antropologi.

Haverin mielestä Suomessa ilmastomuutoksen vaikutukset eivät vielä ole niin vakavia, että niillä olisi vaikutusta ihmisiin. Esmeriksi ruuan kasvattamisessa ei Suomessa ole ongelmia.

Haverin Perussa havainnoimien maanviljelijöiden elämässä pyrkimykset ovat samat kuin niin monella miljardilla muullakin ihmisellä: tienata enemmän, syödä hyvin, hankkia kulutustavaroita ja nostaa omaa elintasoa. Sekä matkustaa, nähdä maailmaa. Tämä ihmisten halu on ilmastonmuutoksen torjunnan suurimpia haasteita.

Ongelmat ovat samanlaisia ympäri maailman, mutta korostuvat äärialueilla. Ilmastonmuutos on tehnyt joistakin alueista viljelykelvottomia, eikä perinteisillä elinkeinoilla tulla toimeen.

– Silloin ihmisten on pakko muuttaa kaupunkeihin, mutta ruokamme tulee maalta.

 

Lentämisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista *

Kaukomatkailu lentämällä on arvoiltaan monimutkainen asia. Lentomatkailusta on tullut mahdollista myös muille kuin varakkaille vasta viime vuosikymmenien aikana. Kun hiilipäästöjä ryhdytään suitsimaan esimerkiksi polttoaineiden hinnannostolla, vaikutukset osuvat eniten köyhimpiin. Turismi tuo tuloja myös köyhiin maihin.

*

Lentämisen rajoituksilla, vaikkapa hinnannousun kautta, on varakkaiden liikkumiseen ja matkustamiseen vain vähän merkitystä. Vaikutukset osuvat köyhimpiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta uhkaa lisätä eriarvoisuutta, jota köyhyyden torjunnalla on viime vuosikymmeninä vähennetty.

Aiotko sinä rajoittaa vapaaehtoisesti lentämistä? Vai pitäisikö lentämisestä tehdä kalliimpaa? Uskotko, että lentäminen kaukomaille vähenee? Onko lentolakko-tyylisellä kampanjoinnilla vaikutusta? Mitä kaipaat lentokeskusteluun? Keskustele lentomatkailusta jutun alla.

Keskustelu pidetään avoinna uudenvuodenaattona klo 8–15.

Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen nopeasta hillitsemisestä huolimatta vaarassa olevan infrastruktuurin määrä säilyy suunnilleen samalla tasolla tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen nopea vähentäminen pienentäisi etenkin korkeimman riskin alueella sijaitsevien teollisuusinfrastruktuurien määrää vuoden 2050 jälkeen.

 

Trans-Alaskan öljyputki kulkee koko Alaskan läpi Jäämereltä Tyynelle valtamerelle. (Kuva: Jan Hjort)

Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia

kaupunkeja

 

 

Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla.

Suomalaisten maantieteilijöiden johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu noin neljä miljoonaa ihmistä.

 

Arktisiin alueisiin kohdistuu yhä enemmän taloudellista toimintaa, joka edellyttää tehokasta infrastruktuuria.

– Kaasu- ja öljyteollisuuteen liittyvän infrastruktuurin suuri määrä herkästi sulavan ikiroudan alueilla on kieltämättä huolestuttavaa, toteaa tutkimuksen toinen päätekijä, professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä.

Tutkimuksen tulosten perusteella korkeimman riskin alueella sijaitsee noin kolmasosa kaikesta infrastruktuurista ja 45 prosenttia Venäjän arktisten alueiden öljy- ja kaasukentistä.

– Luonnonvarojen kestävä käyttö on jo nykyisessä arktisessa ympäristössä hyvin haastavaa. Tutkimuksemme osoittaa, että rakennettuun arktiseen ympäristöön kohdistuu laajoja vaikutuksia jo kahden asteen lämpötilan nousulla, sanoo professori Miska Luoto Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastosta.

Ikirouta-alueiden infrastruktuurin rakentamisessa ei ole aina huomioitu sitä, että maaperä voi vettyä tai vajota lisäten ympäristövahinkojen riskiä. Ikiroudan sulamiseen ja maaperän kantavuuden heikkenemiseen voidaan varautua, mutta rakennustekniset ratkaisut ovat usein kalliita.

– Tekemämme kartoitukset paljastavat erityisesti ne alueet, joilla paikalliset riskikartoitukset ja varautuminen ikiroudan sulamisesta johtuviin ongelmiin ovat ensiarvoisen tärkeitä, kertoo Hjort.

Esimerkiksi teollisuuslaitosten tai öljyputkistojen vaurioilla voi olla kauaskantoisia paikallisia, mutta myös laajoja alueellisia ympäristövaikutuksia koko Jäämeren alueella.

Riskiä rakennetulle ympäristölle tutkimuksessa arvioitiin kolmella usein käytetyllä ilmastoskenaariolla.

– On huomioitava, että tuloksissa on laajan tarkastelualueen ja monimutkaisten vuorovaikutusten takia kohtalaisen paljon epävarmuutta, vaikka tulosten pääviesti onkin selkeä, sanoo Luoto.

 

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -julkaisusarjassa.

 


 

– Turpeen polton vähentämiselle – saatikka lopettamiselle – ei Suomessakaan ole rohjettu asettaa tavoitteita. Turve on Suomelle samassa asemassa kuin kivihiili Puolalle: kotimainen mutta saastuttava polttoaine, josta luopuminen on poliittisesti kiusallista mutta välttämätöntä.

 

Entinen hiilikaivosalue Puolan Katowicessa. JANEK SKARZYNSKI / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

”Turve on Suomelle kuin kivihiili Puolalle”

 

 

Sitran asiantuntijan mukaan ilmastoneuvotteluissa leijuu savun haju.

Sitran asiantuntijan Ora Tynkkysen mukaan ilmastoneuvotteluiden isäntäkaupungissa Puolan Katowicessa leijuu savua muistuttava katku.

 

– Haju ei kuitenkaan tule polttopuista, vaan hiilestä. YK:n ilmastokokouksen isäntämaa saa yhä noin 80 prosenttia sähköstään hiilestä. Maan suunnitelmien mukaan osuus olisi 50 prosenttia vielä vuonna 2040, Tynkkynen kirjoittaa Sitran blogissa.

Tynkkysen mukaan hiiliriippuvuuden hinta on kova. Euroopan 50 saastuneimmasta kaupungista Puolassa sijaitsee 33. Tähän joukkoon kuuluu myös Katowice.

– Ilmansaasteet aiheuttavat maassa liki 50 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tämän takia puolalaiset menettävät yhteensä arviolta yli puoli miljoonaa elinvuotta.

– Suomi on pitkään vähentänyt kivihiilen käyttöä ja sitoutunut ajamaan sen alas vuonna 2029. Meikäläisestä näkökulmasta Puolaa on helppo kummeksua ja arvostella – ja ihan syystä.

Tynkkysen mukaan asetelma ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

– Ilmastokokouksessa Puolan johtajat ovat puolustaneet kotimaisen hiilen käyttöä energiaturvallisuudella, kansantaloudella ja työpaikoilla. Jos perustelut kuulostavat tutuilta, ne ovat tismalleen samoja, joita Suomessa käytetään turpeen puolesta.

*

– Turpeen polton vähentämiselle – saatikka lopettamiselle – ei Suomessakaan ole rohjettu asettaa tavoitteita. Turve on Suomelle samassa asemassa kuin kivihiili Puolalle: kotimainen mutta saastuttava polttoaine, josta luopuminen on poliittisesti kiusallista mutta välttämätöntä.

*

Kivihiileen nojaava energiapolitiikka on Tynkkysen mielestä lyhytnäköistä ja siitä maksavat kovimman hinnan ilmaston lisäksi puolalaiset itse. Samalla kivihiilisaasteet kuitenkin muistuttavat puolalaisia olemassaolostaan joka päivä. Tynkkysen mukaan suomalaiset taas ovat ulkoistaneet saasteita muille.

 

– Ostamme muista maista näennäisen halpoja tavaroita, joista tuotantomaiden asukkaat maksavat terveydellään. Osin kulutuksemme takia joku hengittää tälläkin hetkellä saastunutta ilmaa Kiinassa – ja Puolassa.

– Ehkä saastunut ilma onkin terveellinen muistutus valintojemme seurauksista. Ehkä me Suomessakin punnitsisimme asioita hieman toisin, jos näkisimme kulutuksen täyden hinnan.

 


 

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmaston lämpeminen on ilmeistä ja jatkuvaa. – On toistettava jälleen kerran, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kunnolla ymmärtää ílmastonmuutosta ja viimeinen sukupolvi, joka pystyy vielä tekemään sille jotain, Taalas sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa Genevessä.


 

 

Maailman ilmatieteen järjestön raportti:

Vuodesta 2018 on tulossa yksi

mittaushistorian lämpimimmistä

 

WMO:n alustavien tilastojen mukaan kuluva vuosi on ollut mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

 

Maailman ilmatieteen järjestö
Autoja moottoritiellä Los Angelesissa.
Mike Nelson / EPA
 

Vuodesta 2018 vaikuttaisi olevan tulossa mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Asiasta kertoi YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO(siirryt toiseen palveluun) torstaina.

 

Järjestön mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät vuodet. Aiemmin tässä kuussa WMO kertoi, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli noussut jälleen uuteen ennätykseen.

*

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmaston lämpeminen on ilmeistä ja jatkuvaa.

– On toistettava jälleen kerran, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kunnolla ymmärtää ílmastonmuutosta ja viimeinen sukupolvi, joka pystyy vielä tekemään sille jotain, Taalas sanoi järjestön tiedotustilaisuudessa Genevessä.

*

Ääri-ilmiöt aiheuttivat tuhoja

WMO listaa useita sään ääri-ilmiöitä, jotka ovat aiheuttaneet eriasteisia tuhoja eri puolilla maailmaa tänä vuonna. Järjestö nostaa esille Pohjois-Eurooppaa koetelleen poikkeuksellisen laajan lämpöaallon

Esimerkkinä poikkeuksellisista lämpötiloista WMO mainitsee, että Helsinki-Vantaalla mitattiin kesällä 25 peräkkäisenä päivänä yli 25 astetta.

Lähes kaksisataa maata kokoontuu ensi viikolla Puolan Katowiceen YK:n COP24-ilmastokokoukseen(siirryt toiseen palveluun). Kokouksessa on pyrkimyksenä sopia Pariisissa kolme vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen säännöistä.

Säännöt koskevat esimerkiksi sitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan ja raportoidaan.

*

Lue myös:

EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Lasten tekemä jättipostikortti lähettää viestin ilmastonmuutosta vastaan – koostuu 125 000 kuvasta

Video: "Tuleeko maapallosta joskus niin kuuma, etteivät täällä voi eläimet ja ihmiset enää elää?" – Näin vastaat kun lapsi kysyy ilmastonmuutoksesta

 

Lähteet: AFP, STT

 


 

Maailmanlaajuisesti viljelymaan hiilinielulla voisi kuitenkin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos ilmastoviisaat viljelymenetelmät otettaisiin käyttöön kaikkialla, kasvaisi maaperän hiilensitovuus niin paljon, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttyisivät, tutkijat sanovat. Luken tutkimus on julkaistu Soil & Tillage Research -tiedelehdessä.


 

 

Kiinan maaperään saadaan sidottua vuosi

vuodelta enemmän hiiltä –  menetelmällä

voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen

 

Suomessa tehty tutkimus kertoo, että ilmastopäästöjen kasvu olisi pysäyttävissä hyödyntämällä maatalousmaata ilmastoviisaalla tavalla.

 

Hiilinielu
Maanviljelystä Shandongin provinsissa.
Wu Hong / EPA
 

Kiinassa viljeltyyn maaperään sitoutuu vuosi vuodelta enemmän hiilidioksidia. Kiinan maatalousmaan hiilivarastot kasvavat arviolta noin neljä promillea vuodessa.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan Kiinan maatalousmaan pintakerroksen hiilivarasto on 1980-luvulta lähtien kasvanut 4,8 promillea vuodessa.

 

Suomen Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen(siirryt toiseen palveluun) Kiinan maaperän hiilivaraston muutoksesta, eri viljelymenetelmien vaikutuksista sekä potentiaalista maaperän hiilivaraston lisäämiseen.

Tutkijoiden mukaan syitä hiilidioksidin kasvavaan sitoutumiseen on useita. Parantuneiden viljelymenetelmien ja lannoituksen ansiosta satotasot ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että biomassaa syntyy enemmän ja maaperään jää aiempaa enemmän esimerkiksi olkea, kertoo Luken erikoistutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja Fulu Tao.

Kiinassa myös maanmuokkausta on vähennetty, maaperää pidetään aiempaa enemmän kasvipeitteisenä ja palkokasvien viljely on lisääntynyt.

Viljelytapojen muutoksen taustalla on siis ollut halu kasvattaa satotasoa, ei tarve kasvattaa hiilinielua. Tutkimus osoittaakin, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Sama pätee viljelymaille, joilla paine kasvattaa satotasoa on suuri, sanoo Fulu Tao.

Hiilivarasto voi kasvaa maailmanlaajuisesti

Maatalousmaiden hiilinielua on mahdollista lisätä maailmanlaajuisesti ottamalla käyttöön "ilmastoviisaita" viljelytapoja, tutkijat toteavat.

Myös Kiinassa maaperän hiilen sidontaa on mahdollista tehostaa kuuteen promilleen vuodessa. Tuolloin Kiinan maaperään sitoutuisi 25 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Tällä ei siltikään voisi juuri kompensoida maan kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat 2 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Tutkijat painottavat, että Kiinan on väistämättä kyettävä vähentämään päästöjään.

Kiina kuuluu maailman suurimpiin talouksiin, jonka maa-alasta 130–170 miljoonaa hehtaaria on maatalouskäytössä viljelymaana.

*

Maailmanlaajuisesti viljelymaan hiilinielulla voisi kuitenkin olla merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos ilmastoviisaat viljelymenetelmät otettaisiin käyttöön kaikkialla, kasvaisi maaperän hiilensitovuus niin paljon, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttyisivät, tutkijat sanovat.

Luken tutkimus on julkaistu Soil & Tillage Research -tiedelehdessä(siirryt toiseen palveluun).

*

 


 

Suomi tarvitsee kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta.

 


  

 

Sitra: Suomen päästöjen puolittaminen ei ole

teknisesti temppu eikä mikään – 

Käytännössä muutama mutka matkassa

 

19.11.2018 10:35 päivitetty 19.11.2018 10:41 | Kauppalehti


KUVA: NINA SUSI
 
 

Sitran rohkeat laskelmat: Suomi voi vähentää päästöjään nopeasti 60 prosenttia ja jopa säästää - tuulivoima ja sähköautot keskeisiä keinoja.

 

Suomen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toteutus vaatii kuitenkin selkeää politiikkaohjausta, Sitra tiedottaa.

Sitran yhdessä McKinseyn kanssa laatiman selvityksen mukaan lähes 50 prosentin päästövähennys on saavutettavissa toimin, jotka ovat elinkaarikustannuksiltaan neutraaleja tai jopa tuovat säästöjä.

Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle kustannustehokkaita päästövähennyksiä.

 

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan, pyrkimyksenä rajata nousu 1,5 asteeseen.

Lokakuussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti painotti entisestään, miksi maailmanlaajuisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan lisää.

Sitran tänään julkaisema selvitys esittää Suomelle päästövähennyspolun, jonka avulla päästöjä voidaan vähentää 60 prosentilla eli noin 27 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (27 MtCO2) verran vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta.

 

Tämä toisi Suomen toimenpiteet linjaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja toimisi välietappina Suomen pyrkimyksille kohti hiilineutraaliutta.

”IPCC:n raportti korosti, että kaikkien maailman maiden on ryhdyttävä nopeisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi tai muuten ilmastonmuutoksen kustannukset karkaavat käsistä. Selvityksemme osoittaa, että Suomi pystyy teknisesti ja taloudellisesti saavuttamaan nykytavoitteita suuremmat päästövähennykset. Päättäjiltämme vaaditaan kuitenkin välittömästi toimia, jotta pääsemme oikealle polulle”, sanoo tiedotteessa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Sitra esittää päästövähennyspolkua Suomelle neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset.

Polku on rakennettu arvioimalla yli 300 mahdollisuutta teknologia- ja polttoainevaihdoksiin sekä valitsemalla sarja vaihdoksia, jotka johtavat mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen.

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on jo mahdollista päästä keinoilla, jotka ovat elinkaaritarkastelussa kustannusneutraaleja tai -negatiivisia verrattuna nykyisiin ratkaisuihin.

Keinot, joilla katetaan viimeinen kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä, ovat sen sijaan kalliimpia ja epävarmempia.

”Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden”, sanoo Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo.

Liikenne sähköistyy vaiheittain. Selvityksen mukaan sähköautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000 sähköautosta jopa 800 000 sähkö- ja hybridiautoon vuoteen 2030 mennessä, mikä on yli kolminkertainen määrä hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna.

 

Ehdotettu lisäys tarkoittaisi noin 30 prosenttia Suomen autokannasta vuonna 2030. Selvityksen mukaan myös sähkökäyttöiset bussit ja rekat tulevat Suomen teille vuoteen 2030 mennessä, jolloin Suomessa olisi 180 000 sähkö- ja 20 000 ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa sekä lähes 8 000 sähköbussia.

Sähköistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden verkosto. Sen rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Tuulivoimaa tarvitaan verkkoon vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran lisää nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii myös riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että rakentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.

Muiksi keskeisiksi keinoiksi päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen selvitys nimeää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla, teollisuudessa lämmöntuotannon sähköistämisen tai fossiilisten polttoaineiden korvaamisen biomassalla tai biokaasulla sekä öljylämmityksen vaihtamisen lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen asuinrakennuksissa sekä kaupallisissa ja julkisissa kiinteistöissä.

Hiilinielujen säilymisestä täytyy kuitenkin pitää huolta, etenkin kun teollisuus suunnittelee myös biomassan käytön lisäämistä.

Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiilisempi teollisuus on kustannustehokkain tapa hoitaa viimeiset kymmenen prosenttiyksikköä päästövähennyksistä.

Muita kustannustehokkaita keinoja tähän voi löytyä selvityksessä analysoitujen toimien ulkopuolelta: muilta sektoreilta, kuten maataloudesta, sekä kysyntäpuolelta, kuten käyttäytymisen muutoksista, tai kiertotaloudesta ja materiaalikiertojen tehostamisesta.

Päästövähennyspolun toteuttaminen aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä muutostarpeita.

*

Suomi tarvitsee kansallisen hiilineutraaliussuunnitelman, joka hahmottelee reitin kaikille sektoreille. Suunnitelma on tärkeä, jotta ilmastotavoitteet saadaan selkiytettyä ja luotua yli vaalikausien ulottuvaa ennustettavuutta. Sen tulisi sitouttaa Suomi 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, matkalla kohti hiilineutraaliutta.

*

Päästövähennyspolun kannalta on kriittistä, että hallitus ohjaa toimillaan sekä yksityisen sektorin että yksilöiden investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

”Hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan ja että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee huolehtia siitä, että olemassa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin”, sanoo Peljo.

  •  
    Harri Junttila
    Kauppalehti
     

– Australiaan on tarjolla hyvin kalliita risteilymatkoja tai yksittäisiä paikkoja rahtialuksissa, jotka myös maksavat varsin paljon. Täytyy ajatella myös kukkaroa. Lopulta tämäkin ongelma siis ratkesi. Ja yksi asia on junassa tullut paljon selvemmäksi kuin lentämällä olisi tullut: – Junalla matkustaessa tuntee hyvin konkreettisesti, miten valtavan suuri planeettamme Maa on. Ja ehtii nähdä kaiken kauneuden myös matkan varrella.


 

 

Junalla ja laivalla Ruotsista Australiaan – tv-

meteorologi tempaisee tekemällä

"ilmastomatkan", joka kouraisee tuntuvasti

kukkaroa

 

Ilmastometeorologi ei usko, että kymmenien tuhansien kilometrien junamatkailu soveltuisi kaikille. Silti hän toivoo, että kaukomatkoille ei lennettäisi joka talvi.

 

Ilmasto
Helen Tronstad
 
 
Ruotsalaisten meteorologien perinne: Juhannussää suomen kielellä
Lentämättä Australiaan matkustava meteorologi Helen Tronstad tunnetaan muun muassa siitä, että hän lukee juhannussäätä Ruotsin televisiossa suomen kielellä.
 

– Ei, ei ole lainkaan vaikeaa pidättäytyä lentämisestä, meteorologi Helen Tronstadväittää.

Helen Tronstad on juuri jäänyt eläkkeelle Ruotsin television SVT:n meteorologien päällikön virasta. Monet suomalaisetkin ovat törmänneet häneen ennustamassa juhannussäätä selvällä suomen kielellä. Hän oli aikoinaan aloittamassa tätä perinnettä SVT:n suomenkielisten uutisten kanssa.

 

Nyt Tronstad on "ilmastomatkalla". Parhaillaan hän matkustaa risteilylaivalla Singaporesta Sydneyyn. Tavoitteena on osoittaa, että kyllä maailman toiselle puolelle voi matkustaa lentämättä.

 

– Eihän 40 vuotta sitten myöskään ollut itsestäänselvää, että lennämme Thaimaahan monta kertaa vuodessa. Tai että koko hääseurue lentää Milanoon juhlimaan hääparia.

 

Ruotsin television meteorologien entinen päällikkö Helen Tronstad matkusti junalla Tukholmasta Singaporeen.
Keskiviikkona Tronstad hyppäsi laivaan Singaporesta määränpäänään Australian Sydney.Helen Tronstad
 

Tapasimme Tronstadin syyskuun alussa Helsingissä, joka oli hänen matkansa ensimmäisen laivaetappi .

Nyt matkaa on taittunut jo yli kaksi kuukautta. Taakse on jäänyt pian 20 000 raidekilometriä sekä Venäjä, Mongolia, Kiina, Vietnam, Kambodža, Thaimaa, Malesia ja Singapore.

Trans-Siperian-junalla halki Venäjän aina Pekingiin mukana oli kokonainen seurue. Siinä missä toiset kuitenkin taittoivat alkumatkan lentämällä Moskovaan, Tronstad kieltäytyi astumasta lentokoneeseen.

– On aivan kestämätöntä, että lennämme niin paljon kuin nykyisin lennetään. Meidän pitäisi kyetä pitämään hiilidioksidipitoisuudet alhaalla, mutta me vain lennämme entistä enemmän. Tämä ei voi jatkua näin.

 

Ilmastoystävällinen matkailu moninkertaisesti kalliimpaa

Aivan ehdottoman jyrkkä Helen Tronstad ei kuitenkaan ole mielipiteessään.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa Thaimaahan lennettäisiin jouluksi vain jonkun kerran elämässä, ei joka vuosi. Silloin matka myös tuntuisi jollain tavalla merkityksellisemmältä.

Eikä Tronstad tosissaan usko, että hänen tapansa matkustaa edes sopisi kovin monelle muulle.

– On ihan kohtuutonta yrittää neljän viikon lomalla ehtiä Thaimaahan junalla. Siihen eivät riitä aika eivätkä rahat.

Ilmastoystävällinen matkustaminen tulee siis tyyriimmäksi kuin lentäminen?

– Moninkertaisesti, Tronstad puuskahtaa.

 


 

Ruotsin television meteorologi Helen Tronstad junamatkalla halki Aasian
Helen Tronstad sanoo, että kaukomatkailu junalla tulee kalliiksi. Samalla hän kehuu nykyisten junien matkustusmukavuutta.Helen Tronstad
 

Hän on laskenut, että pelkästään yhdensuuntainen matka Moskovasta Pekingiin maksoi hänelle 2 500 euroa. Hintaan kuuluu junalippu, viisumi, kahdeksan hotelliyötä ja retki Mongoliassa.. Pelkän junalipun hinta oli 600 euroa.

– Kyllä tämä tulee paljon kalliimmaksi kuin lentäminen. Mitäpä jos lentomatka Thaimaahan maksaisi vaikka 1 800 euroa? Olisiko se kohtuullista? Ei monen mielestä. Minun mielestäni olisi, koska pitäähän sinun maksaa siitä, mitä aiheutat.

Monille viikkojen tai jopa kuukausien junamatkustaminen tekisi tiukkaa jo pelkästään sen vuoksi, että junissa on vaikeaa huolehtia omasta hygieniastaan, eikä niissä nukkuminenkaan aina ole kovin hääviä.

– Minulla ei ole näiden asioiden kanssa suurempia vaikeuksia. Pystyn elämään aika epämukavissakin oloissa. Sitä paitsi nykypäivän junat ovat paljon tasokkaampia kuin ennen. Ja itse matkanteko on osa elämystä, ei pelkästään perille pääseminen.

 

Ilmastohuoli heräsi sisaren näpäytyksestä

Helen Tronstadin ilmastohuolet heräsivät tosissaan jo toistakymmentä vuotta sitten, kun hän keskusteli kesämökillään sisarensa kanssa. Sisar kummasteli, että "mitä sinäkin paasaat ilmastoasioista, kun omistat kaksi asumusta".

Siitä alkoi Helen Tronstadin ilmastokampanjointi. Ruotsin televisio on näyttänyt koko naapurimaan kansalle vuosien varrella, kuinka hänen kesämökistään on askel askeleelta rakennettu hiilineutraalia esimerkiksi aurinkopaneelien ja paremman eristyksen avulla.

 

Helen Tronstad
Syyskuun alussa Helsingin rautatieasemalla, kun Helen Tronstadin ilmastomatka oli alkumetreillään, ei ollut vielä varmuutta, pystyisikö hän matkustamaan aina Australiaan saakka. Haave on toteutumassa parhaillaan.Kai Jaskari / Yle
 

Meneillään oleva ilmastomatka on jatkoa kesämökkitempaukselle. Matkan alkumetreillä Tronstad asetti tavoitteeksi ainakin Thaimaahan asti pääsemisen. Australia kangasteli siinä vaiheessa lähinnä haaveena.

*

– Australiaan on tarjolla hyvin kalliita risteilymatkoja tai yksittäisiä paikkoja rahtialuksissa, jotka myös maksavat varsin paljon. Täytyy ajatella myös kukkaroa.

Lopulta tämäkin ongelma siis ratkesi. Ja yksi asia on junassa tullut paljon selvemmäksi kuin lentämällä olisi tullut:

– Junalla matkustaessa tuntee hyvin konkreettisesti, miten valtavan suuri planeettamme Maa on. Ja ehtii nähdä kaiken kauneuden myös matkan varrella.

*


 

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta. Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.


 

 

 

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on

kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin

aiemmin on tiedetty – Maapallon

lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

 

Tutkijoilla oli käytössään menetelmä, jolla voidaan mitata valtameriin kertyneen lämmön määrää aiempaa tarkemmin.

 

Ilmastonmuutos
Japanilainen
 kalastusvene merisumussa.
Getty Images
 

Uuden tutkimustiedon mukaan valtameriin on varastoitunut lämpöä 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Tämä merkitsee, että maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä. Lämpö ei olekaan kadonnut avaruuteen, kuten oli toivottu.

 

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että maapallon meret imevät itseensä suurimman osan siitä lämmöstä, joka ei ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia vapaudu avaruuteen.

Tieto merien itseensä imemästä lämmöstä on kuitenkin ollut puutteellista, sillä sitä on kerätty vasta vuodesta 2007 lähtien luotettavalla tavalla. Tätä aikaisemmat tiedot merten fysiologiasta ovat olleet hajanaisia ja puutteellisia.

 

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijoilla oli käytössään uudenlainen tutkimustapa, joka antaa täsmällisemmän tiedon merivesien lämpötilojen muutoksista. Uudet, tarkemmat tiedot antavat pelottavan kuvan maapallon lämpenemisen nopeudesta.

– Olimme ajatelleet, että iso osa ilmakehään päästämästämme hiilidioksidista ei lämmitäkään valtameriä ja ilmastoa. Olimme väärässä. Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet. Se [lämpö] oli piilossa, koska emme osanneet mitata sitä oikein. Mutta siellä se jo oli valtamerissä, sanoi tutkimustyötä johtanut Princetonin yliopiston tutkija Laure Resplandy Washington Post -lehdelle(siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä(siirryt toiseen palveluun).

 

Ilmastonmuutoksen estämiselle tuli todella kiire

Tieto valtameriin kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä merkitsee, että ihmiskunnalla on entistä vähemmän aikaa estää ilmaston lämpeneminen ennen kuin se saavuttaa katastrofaalisen mitan. Lämpenemisen estäminen myös vaikeutuu.

Meret voivat imeä itseensä vain tietyn määrän lämpöä. Kun mitta on täyttynyt, ylimääräinen lämpö jää ilmakehään.

 

Jääkarhu katsoo kameraan
Jääkarhujen elinmahdollisuuksien ennustetaan heikentyvän, kun ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen alueen jäitä.Andy Rouse / AOP
 
 

Ilmastotutkijat puhuvat hiilibudjetista

Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on varaa enää päästää ilmakehään hiilidioksidia ja muita lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Tämä budjetti on uuden tutkimuksen valossa selvästi aiemmin oletettua pienempi.

 

Lämmennyt merivesi lämmittää omalta osaltaan tulevaisuudessa ilmastoa. Vaikka ihmiskunta kykenisikin saamaan ilmastopäästöt kuriin, meriveden lämmittävä vaikutus säilyy vuosisatojen ajan.

Ylimääräinen lämpö kiihdyttää myös merenpinnan nousua lämpölaajenemisen takia ja koralliriuttojen kuolemaa.

*

Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta.

Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.

*

Uusi tutkimusmetodi

Merten lämpötiloista on vuodesta 2007 lähtien saatu kattavaa tietoa joka puolelle maapalloa sijoitetuilta niin sanotuilta Argo-lautoilta, joita on kaikkiaan 4 000. Tätä ennen meriä koskeva tieto ei ollut yhdenmukaista ja siinä oli aukkoja.

 

Uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu suoraan huomioon meren lämpötilaa. Tutkijat hyödynsivät fysikaalista perustietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Tästä on olemassa kattavaa tutkimustietoa aina vuodesta 1991 lähtien.

Fysiikan lakien mukaan happea ja hiilidioksidia vapautuu vedestä ilmakehään sitä enemmän, mitä lämpimämpää vesi on. Tällä tavoin tutkijat saivat täsmällisempää tietoa meren käyttäytymisestä neljännesvuosisadan ajalta.

– Kun merivesi lämpenee, sen kyky sitoa itseensä näitä kaasuja vähenee, selittää tohtori Laure Resplandy Washington Postille.

– Käytän aina tätä vertausta: kun jätät cokis-pullon aurinkoon, sen kuplat häviävät, hän jatkaa.

 

Autoja moottoritiellä Los Angelesissa.
Mike Nelson / EPA
 
 

Ilmastotavoite karkaa?

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tuonut ilmi vaikutukset, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa. YK:n tavoitteen mukaan maailman maiden tulisi pysäyttää globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna 1800-luvun lopun tilanteeseen. Ilmasto on lämmennyt jo nyt noin yhden asteen.

*

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

– Jos katsotaan IPCC:n 1,5 asteen tavoitetta, sen saavuttamisessa on suuria haasteita. Tutkimuksemme osoittaa, että tavoite on entistäkin vaikeampi, koska olemme sulkeneet pois helpoimmat polut, sanoi Resplandy BBC:n haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tutkimuksen mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää neljänneksen nopeampaa päästöjen rajoittamista kuin aiemmin oli ajateltu.

*

Lue lisää:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Viidessä valtiossa yli 70 prosenttia maapallon koskemattomasta maasta, kertoo tutkimus

1.11. klo 12.45 Uutista korjattu: Raportti on julkaistu Nature-lehdessä, ei Science-lehdessä

 


 

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä. ”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.


 

 

Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin

kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot

lähes merkityksettömiksi”

 
 
 
Luotu: 
30.10.2018 07:59
Päivitetty: 
30.10.2018 08:20

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
     
    ”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen. Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, sosiologian professori toteaa.
 
|

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kirjoittaaKaupan liiton blogissa kuluttajien asenteista koskien ilmastonmuutosta. Wilska toteaa, että ilmastohuoli ei jakaudu tasaisesti kuluttajien keskuudessa ja huomioi, että selkein ja pysyvin ero on miesten ja naisten välillä.

 

”Kotitalouksissa kestävyyteen ja laajemminkin vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat yleensä naisten ja äitien vastuulla”, Wilska kirjoittaa.

Wilska tarjoilee blogissa karun tiedon: vaikka arjessaan kuinka kiinnittäisi huomiota ekologisuuteen, pitkät lentomatkat lähes mitätöivät nämä teot.

 

 

”Korkea koulutus on myös yhteydessä ekologiseen kuluttaminen, mutta moni koulutettu, arjessaan ekologinen kuluttaja on vapaa-ajan kulutustapojensa suhteen ristiriitainen.  Esimerkiksi pitkiä lentomatkoja tekevät selvästi eniten koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Siis ne, jotka arjessaan kierrättävät tunnollisesti, ovat vähentäneet lihan syöntiä, välttävät muovipakkauksia ja ovat kenties ostaneet hybridi- tai sähköauton. Valitettavasti yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”, Wilska kirjoittaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että syyllistäminen ei ole oikea tapa käsitellä kuluttajien ilmastotekoja.

”Vaikka valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä ongelmista johtuu tuotannosta ja infrastruktuureista, yksityisten kuluttajien vastuuta ei voi kieltää tai vähätellä. Syyllistäminen ei kuitenkaan ole oikea tapa. Sen sijaan kaupan ja palvelualan yritysten, markkinoinnin sekä mediauutisoinnin pitää tehdä ekologiset käytännöt ja valinnat mahdollisimman helpoiksi ja yksiselitteisiksi toteuttaa”, Wilska kirjoittaa.

*

Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Johanna Niemistö kirjoitti kesällä Sitran sivuilla, että lentomatkustaminen aiheuttaa hurjasti päästöjä.

”Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä”, Niemistö kirjoitti.

*

Myös Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kirjoittaa syyllistämisestä ilmastonmuutokseen liittyen.

”Tappiomieliala ja syyllistäminen saavat vain harvat meistä yrittämään parastaan. Siksi ilmastokeskustelukin hyötyisi myönteisistä, ihmisiä innostamaan ja voimaannuttamaan pyrkivistä sävyistä”, Siimes kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Sitran elämäntapatestin tehnyt Siimes kertoo, että hänen oma hiilijalanjälkensä ei ole mairittelevat juuri lentomatkojen takia.

”Emme ehkä voi vähentää lento­kilometrejämme merkittävästi työmme sisällön siitä kärsimättä, mutta voisimme varmasti ottaa nykyistä suuremman ilmastotietoisuuden kompassiksemme”, Siimes pohtii.

 


 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin. ”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.” Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan. ”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 

Peter Maurer. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Osa väkivallasta johtuu

ilmastonmuutoksesta”

 

Punaisen ristin johtajan mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisiin näkyvät jo nyt.

 

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) puheenjohtaja Peter Maurer sanoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt humanitaaristen järjestöjen toimintaan ja olosuhteisiin maailmalla, kertoo The Guardian.

”Kun ajattelen toimintaamme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Somaliassa, muualla maailmassa, näen että ilmastonmuutoksella on jo nyt valtava vaikutus väestön liikkumiseen, maan hedelmällisyyteen. Se liikuttaa rajaa lihantuottajan ja maanviljelijän välillä”, hän sanoo.

*

Maurer muistuttaa, että lämpötilan nousu johtaa myös yhä useamman maahanmuuttoon toisiin maihin.

”Kun väestöt alkavat muuttaa suurissa määrin se johtaa jännitteisiin maahanmuuttajien ja paikallisen väestöjen kesken. Tämä on hyvin näkyvissä Keski-Afrikan, Malin tai muiden maiden kaltaisissa toimintaympäristöissä.”

Hänen mukaansa esimerkiksi Aasiassa ilmastonmuutos on vaikuttanut sademääriin ja sitä kautta maan hedelmällisyyteen. Tämä taas on pakottanut alueilla jopa satoja vuosia asuneet väestöt muuttamaan.

”On hyvin selvää, että osa näkemästämme väkivallasta on suoraan kytköksissä ilmastonmuutokseen ja sademääriin.”

 


 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä sotatalouteen ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Historiantutkija Tero Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.


 

 

Uusi jälleenrakennus vai sotatalous?

Ilmastonmuutos tulee, ja sen hillitseminen

vaatii radikaalia muutosta, sanovat

asiantuntijat

 

Maanantaina julkaistaan odotettu raportti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Yle kysyi neljältä asiantuntijalta, onko vielä toivoa, että tehtävässä onnistutaan.

 

Ilmastonmuutos
Kuvitus
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka
 

Vuonna 1953 psykologit James Olds ja Peter Milner tekivät kanadalaisessa yliopistossa rottakokeen, josta tuli pian hyvin tunnettu. He asensivat laatikkoon vivun, jota painamalla eläin voi lähettää aivoihinsa mielihyväkeskuksia stimuloivan sähkösokin. Sitten he panivat laatikkoon rotan.

 

Tulokset olivat hämmästyttäviä. Kun rotta oppi käyttämään vipua, se ei enää halunnut tehdä mitään muuta. Mielihyväsokki sai rotan unohtamaan ruuan, kivun ja tarpeen lisääntyä.

Useiden eläinten kohdalla koe piti lopettaa kesken, sillä ne olisivat kuolleet nälkään kiihottaessaan aivojaan.

 

Ihmiskunta on nyt samankaltaisen rottakokeen kohteena. Tosin tässä panoksena ei ole yhden rotan henki vaan planeetan tulevaisuus.

Fossiiliset polttoaineet ovat tehneet ihmisistä ennennäkemättömän monilukuisia ja hyvinvoivia. Samaan aikaan niiden polttaminen kuitenkin lämmittää maapalloa, nostaa merien pintaa, tuhoaa ekosysteemejä ja, lopulta, uhkaa koko sivilisaatiotamme.

Onko enää mitään mahdollisuutta, että osaisimme lopettaa mielihyvävivun vääntämisen ajoissa? Tässä jutussa neljä asiantuntijaa kertoo, että toivoa on edelleen – mutta onnistuminen tulee vaatimaan radikaaleja yhteiskunnallisia uudistuksia.

 

Sata vuotta puhetta

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditut toimet näyttävät vuosi vuodelta kiireellisemmiltä. Maanantaina kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee odotetun raportin. Sen odotetaan vaativan päätöksentekijöiltä nopeita toimia lämpenemisen pitämiseksi 1,5 asteessa verrattuna vuoden 1850 tasoon. Raportin julkisuuteen vuotaneen luonnoksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä taso saavutetaan jo vuonna 2040.

 

Ilmastonmuutos ei ole uusi ajatus. Pitkään on tiedetty, että teollisuuden ilmakehään päästämä hiilidioksidi voi lämmittää maapalloa. Ensimmäisenä tämän todisti ruotsalainen tiedemies ja nobelisti Svante Arrhenius.

Arrheniuksen laskelmissa tosin ei tuntunut olevan mitään hälyttävää. Hänen mukaansa kestäisi 3 000 vuotta ennen kuin ihmisen toiminta nostaisi hiilidioksiditasoa 50 prosentilla, ja sittenkin seurauksena olisi, että tulevat sukupolvet saisivat nauttia “miellyttävästä ilmastosta” ja “paremmista sadoista”(siirryt toiseen palveluun).

 

Kuvakaappaus Popular Mechanics -lehdestä.
 
Svante Arheniuksen ajatuksia esiteltiin suurilevikkisessä amerikkalaisessa Popular Mechanics -lehdessä vuonna 1912. "Maailman miilut polttavat nyt noin kaksi miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Tämän seuraukset voivat olla tuntuvat muutamassa vuosisadassa", sanottiin kuvatekstissä.Popular Mechanics
 
 

1950-luvun lopulla amerikkalainen Charles Keeling alkoi systemaattisesti seuraamaan ilmakehän hiilidioksidimäärää. Mittaukset näyttivät Arrheniuksen ja tämän aikalaisten olleen väärässä: hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi selvästi ajateltua nopeammin, maapallo lämpenisi paljon nopeammin, ja lämpenemisen seuraukset voisivat olla tuhoisia.

Huoli tosin pysyi pitkään tiedeyhteisön sisällä.

–Vaikka tieteen piirissä ilmastonmuutoksesta puhuttiin, niin kansainväliseen politiikkaan se tuli aika myöhään, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Sittemmin on nähty sarja kansainvälisiä ilmastokokouksia, joissa maailman kasvihuonepäästöjä ei ole onnistuttu hillitsemään. Päinvastoin päästömäärä on noussut vuosi vuodelta.

 

Uusi jälleenrakennus

Aikaa ei ole paljon. IPCC toteaa raporttiluonnoksessaan(siirryt toiseen palveluun), että tarvitaan pikaisia toimia, jos lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa esiteollisesta ajasta.

Jo puoli astetta enemmän merkitsisi sitä, että siirrytään vaarallisesta erittäin vaaralliseen ilmastonmuutokseen: vaikutukset kasautuvat tavalla, jonka seurauksia on äärimmäisen vaikea ennakoida.

– 2020-luku on ratkaiseva siinä, että miten yhteiskuntia pitää ohjata. Tämä on se kohtalon vuosikymmen, sanoo historiantutkija Tero Toivanen.

Heitä juttuun haastateltiin

Marita Laukkanen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija, Suomen ilmastopaneelin jäsen. Tutkinut energiajärjelmiä ja ilmastopolitiikkaa.

Jari Liski. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori. Erikoistunut ilmastonmuutokseen ja erityisesti metsien rooliin hiilikierrossa.

Nani Pajunen. Johtava asiantuntija Sitrassa, aihepiirinä kiertotalous. Aiemmin työskennellyt esimerkiksi asiantuntijana prosessiteollisuudessa ja yliopistotutkijana.

Tero Toivanen.Talouden ja ympäristön välisiin muutoksiin keskittynyt historiantutkija. Töissä monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä, joka tutkii ympäristötekijöiden, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vaikutuksia yhteiskuntaan.

Kymmenisen vuotta on hyvin lyhyt aika: suunnilleen saman verran on kulunut ensimmäisen iPhonen julkaisemisesta, edellisen talouskriisin alusta tai Barack Obaman valitsemisesta Yhdysvaltain presidentiksi. Ja vaadittu muutos on iso.

– On tärkeää tiedostaa, että tässä ei ole kyse elintapojen, tavaroiden käytön ja kierrätyksen hienosäädöstä, sanoo tutkimusprofessori Liski.

– Hyvinvoinnistamme iso osa perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ja se tekee tästä vaikean rastin.

Muutos ei tule tapahtumaan ilman julkisen vallan apua, sanovat haastatellut asiantuntijat. Pitää tukea hyviä hankkeita, kiristää päästökaupparuuvia ja käyttää olemassaolevia keinoja, kuten hiiliveroja tai tiettyjä yritystukia, kestävän kehityksen edistämiseen.

– Mekanismit ovat olemassa, mutta haaste on, etteivät ne ole sellaisenaan riittävät. Mutta nyt on aika ryhtyä kiristämään sitä ruuvia, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.

Ylipäätään tulee irrottautua kylmän sodan jälkeen syntyneestä totunnaisajatuksesta, ettei valtio saa sotkea näppejään talouden toimintaan, sanoo historiantutkija Toivanen.

– Nyt pitää kaivaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun työpakista sellaisia keinoja, joilla valtio voi investoida, ohjata ja rajoittaa nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi.

 

Helsingin Sanomien lehtileike vuodelta 1978.
Helsingin Sanomat esitteli Newsweekistä käännetyssä artikkelissa ilmastonmuutoksen seurauksia vuonna 1978.HS.fi / aikakone
 
 

Jotkut ilmastotieteilijät ja -aktivistit ovat jopa sanoneet, että yhteiskuntien pitää siirtyä (siirryt toiseen palveluun)sotatalouteen (siirryt toiseen palveluun)ilmastonmuutoksesta selvitäkseen. Toivanen ottaa kuitenkin toisenlaisen metaforan: toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakentamisen ajan Suomessa.

 

Siinä missä sotatalous oli vastaus äkilliseen, mutta ohimenevään kriisin, muutti jälleenrakennus Suomea pysyvästi. Valtion ohjauksella Suomen talous uudistettiin ja teollistettiin, jotta sotakorvaukset pystyttiin maksamaan ja evakot asuttamaan. Samalla muuttui suomalainen elämäntapa ja luotiin hyvinvointivaltion pohja.

– Pointti on, että jos yhteiskunnissa ymmärretään muutoksen syvyys, se on mahdollista toteuttaa demokraattisen yhteiskunnan puitteissa, Toivanen sanoo.

 

Haitat näkyvät kaukana, torjunnan kustannukset nyt

Miksi kasvihuonepäästöille ei sitten ole pystytty tekemään riittävästi?

Ilmatieteen laitoksen Liskin mukaan tärkeä syy on päätöksentekojärjestelmässä: siinä missä ilmastonmuutos vaatii pitkäjänteistä työtä, neuvotteluissa painavat ilmaston lisäksi lyhytjänteiset taloudelliset ja muut tavoitteet.

– Lisäksi toistaiseksi ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset näkyvät voimakkaimmin köyhissä valtioissa, joilla on globaalissa päätöksenteossa vähemmän painoarvoa kuin rikkailla mailla.

Laukkanen lisää, että ilmastonmuutos on paitsi alueellisesti, myös ajallisesti etäinen ongelma: haitat näkyvät kaukana tulevaisuudessa, mutta ilmastotoimien kustannukset maksetaan tässä ja nyt.

Kyse on myös jostain paljon suuremmasta kuin neuvottelutekniikasta: ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii niin suuria yksilötason myönnytyksiä, että niitä on vaikea tehdä ennen kuin on aivan pakko. Koko elämäntapamme perustuu fossiilisten polttoaineiden käytölle.

Tero Toivanen puhuu fossiilitaloudesta: ihmiskunnalla on ollut parisataa vuotta käytettävissään niin helposti saatavilla oleva, edullinen ja joustava energianlähde, että se on tehnyt energiasta näkymätöntä.

 

Istuessani lämpimässä asunnossani talvipakkasella en ajattele kivihiiltä, joka sen lämmittämiseksi palaa Helsingin Hanasaaressa. Enkä autoillessani pohdi, miten tankissa häviävät ilmaan miljardeja vuosia sitten kuolleiden eliöiden jäänteet. Energian eteen ei juuri tarvitse tehdä töitä: se tulee bensapumpusta, töpselistä tai lämpöpatterista.

Toivasen mukaan energia ei ole näkymätöntä ainoastaan kuluttajille, vaan myös ajattelijoille ja päätöksentekijöille:

– Kokonaiset tieteenalat, esimerkiksi taloustiede, ovat muotoutuneet tämän fossiilitalouden aikana. Nyt siirrytään valintatilaan, jossa yhteiskunnallista ajattelua ei enää voi rakentaa sille perustalle.

 

Muutoksen merkit ovat ilmassa

Onko sitten syytä uskoa, että kohtalon vuosikymmenellä tapahtuu jotain, mitä aiemmin ei ole tapahtunut?

 

Viljapelto.
 
 
 
 
Uutisjuttu vuodelta 1987: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen
 
 
Ilmastonmuutoksen riskit näyttäytyivät pitkään hyvin etäisinä. Vuonna 1987 Ylen tv-uutisten jutussa pohdittiin, mitä lämpeneminen tarkoittaisi Suomen maataloudelle. Maatalouden taloudellisen tutkimuskeskuksen Lauri Kettunen katsoi, että ilmiöstä olisi hyötyä: "Tällainen sadon lisäys tulisi ilman mitään lisäpanoksia ja silloin tulotaso nousisi suoraan samassa suhteessa, tai ehkä vähän enemmänkin, eli 20-30 prosenttia."

Kaikki haastatellut asiantuntijat uskovat, että merkkejä on ilmassa: yritykset ovat entistä kiinnostuneempia ilmastonmuutoksesta, poliitikot ainakin puhuvat siitä ja mediassa ilmastonmuutos on muuttunut tiedeosaston erikoisuudesta kaiken läpäiseväksi teemaksi - ainakin näin ennätyksellisen kuuman kesän jälkeen.

– Äärimmäisten sääilmiöiden lisäksi myös vuoden 2015 pakolaiskriisi on konkretisoinut ilmastonmuutoskeskustelua Euroopassa, sanoo Ilmatieteen laitoksen Liski.

 

– Vaikkei se olisi kuin osaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, tuo se muutoksen seuraukset entistä lähemmäs.

Sitrassa kiertotalousratkaisuja edistävä Nani Pajunen puolestaan on huomannut, että yritysmaailmassa yhä useampi toimija kiinnostuu siitä, miten omasta liiketoiminnasta voi tehdä kestävämpää. Ja uusia yrityksiä syntyy sinne, missä resurssien entistä tehokkaammalla käytöllä voi tehdä bisnestä.

– Näen koko ajan mahdollisuuksia: paljon on tehty, paljon tehdään mutta paljon pitää vielä tehdä, hän sanoo.

 

VATT:n johtava tutkija Laukkanen sanoo vielä, että tieto ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista ja taloudellisista seurauksista lisääntyy edelleen: tiedetään, mitä hillintätoimet maksavat ja, toisaalta, mitä maksaa, ellei niitä tehdä.

– Nyt jo ymmärretään, ettei kyse ole siitä, että jotakuta vain harmittaa, kun ilmasto vähän lämpenee. Tiedämme, että se vaikuttaa myös esimerkiksi talouteen: lämpeneminen heikentää työn tuottavuutta, voi alentaa kognitiivista suoriutumista ja heikentää talouskasvua.

Laukkanen näkee toivoa myös kansainvälisen yhteistyön tasolla: jo nyt 45 prosenttia maailman päästöistä on jonkinlaisen päästökaupan piirissä. Seuraavaksi mukaan on tulossa Kiina, maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja(siirryt toiseen palveluun).

 

Mutta muutos toki vaatii, että ymmärrys on ensin olemassa, ja käsitys siitä, että jotain kannattaa tehdä.

– Usein sanotaan, ettei Suomi voi pienenä maana tätä ratkaista. Mutta ilmastopolitiikassa on niin, että Suomen kaltaisten hyvinvoivien maiden pitää näyttää johtajuutta, sillä muuten voidaan sanoa hellurei globaalille ilmastopolitiikalle, Toivanen sanoo.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Millaisia valintoja sinä olet tehnyt ilmaston hyväksi? Osallistu keskusteluun artikkelin alla.

 


 

Otsonikerrosta suojelemaan perustetun Montrealin sopimuksen osapuolet hyväksyivät heinäkuussa yksimielisesti päätösehdotuksen, jonka mukaan sopimuksen tieteelliset ja tekniset instituutiot ottavat kielletyn aineen päästöt perusteelliseen tarkasteluun. Montrealin pöytäkirjan osapuolet, eli kaikki maailman maat, auttavat asiantuntijatahoja ja varmistavat, että kielletyn yhdisteen päästöt saadaan kuriin. Päätös vahvistetaan marraskuussa Equadorin Quitossa.

 

 
Jos otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöjen olisi annettu jatkua, liikkuminen päiväsaikaan ulkona vuonna 2050 olisi ollut mahdotonta ilman suojavarusteita. (Kuva: NASA/NOAA)

Mystinen päästölähde tuhoaa otsonikerrosta

 

Maailman maat ovat tehneet päätöksen löytää keväällä esille tulleen otsonikerrosta tuhoavan päästölähteen.

Päästölähteen kuriin saaminen on tärkeää, jotta maapalloa UV-säteilyltä suojaavan otsonikerroksen hyvin alkanut toipuminen ei hidastu.

 

Nature-tiedelehti julkaisi toukokuussa artikkelin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavan aineen päästöistä. Tutkijaryhmän mukaan ilmakehässä oli havaittu merkittävä määrä kiellettyä CFC-11 yhdistettä, jonka teollisten päästöjen olisi jo pitänyt olla kurissa.

Aineen pitoisuudet ilmakehässä laskivat tasaisesti vuosina 2002-2012, mutta tämän jälkeen ne ovat taas kasvaneet. Päästömittausten ja mallinnuksen perusteella uusien päästöjen lähde on Itä-Aasiassa.

 

– Kesäkuussa New York Times uutisoi päästökysymyksen ratkeamisesta viitaten kansalaisjärjestö Environmental Investigation Agencyn (EIA) haastatteluihin perustuvaan selvitykseen ja Kiinan ympäristöviranomaisten toimiin. Selvityksen mukaan CFC-11:n käyttö on yleistä Kiinan vaahtomuovitehtaissa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkia päästöjä yksiselitteisesti. On erittäin tärkeää, että asia selvitetään perin pohjin, jotta maailman tehokkaimman ympäristösopimuksen työ ei valu hukkaan, ylitarkastaja Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

 

Maailman kattavin ympäristösopimus

Vuonna 1987 allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja on kansainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön menestystarina. Sen ansiosta maailma on välttynyt laajamittaiselta otsonikadolta. Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä.

 

Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt maailmanlaajuisesti yli 98 prosenttia vuodesta 1987, ja haitallisimpien aineiden käytöstä on teollisuusmaissa pääosin luovuttu kokonaan.

Montrealin pöytäkirja on ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka kaikki maailman maat ovat ratifioineet. Nykyisin Montrealin pöytäkirjan avulla rajoitetaan myös fluorattujen kasvihuonekaasujen tuotantoa ja käyttöä. Tällä ehkäistään puolen asteen lämpötilan nousu globaalisti ja torjutaan ilmastonmuutosta.

 


 

SCIENTIFIC REPORTS -lehdessä pari päivää aiemmin julkaistu toinen tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 Kanadan Albertassa raivonneet ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot johtuivat osaksi planeetan ilmavirtojen tietynlaisesta lukkiutumisesta tuolle alueelle. Näitä ilmavirtoja tai aaltoliikettä kutsutaan englanniksi termillä amplified quasi-stationary waves, ja juuri niihin myös Wang viittaa edellisessä sitaatissa. Kun samana vuonna vaikutti myös vahvasti lämmittävä El Niño -ilmiö, olosuhteet rajuille metsäpaloille olivat otolliset.



 
 
Tiede
 

Poikkeuksellisen kuivalle kesälle löytyi yksi

selitys – Ihminen on sekoittanut planetaarisia

tuulia

 

Ilmastonmuutos tasoittaa etelän ja pohjoisen lämpötilaeroja, eivätkä tuulet saa tarpeeksi voimaa siirtääkseen painealueita.

 Kuvahaun tulos haulle Kuivuudesta kärsinyttä ruispeltoa Hollolassa 7. elokuuta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

 
KULUNUT kesä on ollut Suomessa lämmin ja tukala. Euroopassa on kärsitty kuivuutta ja maanviljelijät menettäneet satojaan.

Tiedetään, että tällaiset olot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käsittelee tarkemmin erästä ilmiöön vaikuttavaa mekanismia.

Pohjoiset alueet lämpenevät kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja se alkaa sotkea planeettamme suurimpia ilmavirtauksia.

Puhutaan niin sanotuista planetaarisista tuulista, jotka ovat ilmakehän ja valtamerten hidasta aaltoilua. Pisimmillään näiden myös Rossbyn aalloiksi kutsuttujen tuulien aallonpituus ilmakehässä on tuhansia kilometrejä.
 

Kun näiden aaltojen kierto hidastuu, vallitsevat sääolot lukkiutuvat entistä pidemmiksi ajoiksi paikoilleen Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Artikkeli tarkastelee erityisesti niiden vaikutusta kesän sääoloihin.

YKSI syy kierron hidastumiseen on juuri se, että pohjoinen lämpenee niin nopeasti suhteessa muuhun planeettaan. Kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä pienenee, tuulet menettävät voimaansa. Ne eivät pysty siirtämään painealueita yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.

Helteissä käristyville sisämaa-alueille ei virtaa leudompaa ja kosteampaa ilmaa tilannetta helpottamaan, eikä maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueilla hautuvia hirmumyrskyjä.

Tuore esimerkki jälkimmäisestä on vuosi sitten Texasin rannikolla Meksikonlahdella muhinut hurrikaani Harvey, joka aiheutti valtavia tulvia ja tuhoja.

”On vahvaa näyttöä siitä, että kesäsäihin liittyvät tuulet ovat heikentymässä. Yhdessä ilmakehän paikallaan pysyvien aaltojen kanssa tämä näyttää aiheuttavan yhä pitkäkestoisempia ja rajumpia sääilmiöitä”, kertoo ilmastotieteilijä Simon Wang Utahin osavaltionyliopistosta tiedotteessa.



Fort McMurrayn tienoilta alkaneista metsäpaloista kasvoi Kanadan historian kallein luonnonkatastrofi, jonka jälkien korjaaminen maksoi miljardeja.

”Planeetan ilmavirtaukset eivät olleet tulipalojen ainoa syy, mutta ne olivat yksi tärkeä tekijä, joka mahdollisti hirvittävän tuhon. Analyysimme osoittaa, että planetaarisilla tuulilla on ollut vaikutusta alueella tapahtuneisiin metsäpaloihin jo 1980-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Vladimir Petoukhov Potsdamin ilmastotutkimusinstituutista The Guardian -lehdessä.

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsäpaloja on alueella edeltänyt tietynlaisten ilmavirtausten lukkiutuminen. Ilmavirtojen liikkeet voidaan ennustaa jo kymmenen päivää etukäteen, joten ryhmä toivoo, että tulevaisuudessa riskitekijöihin olisi mahdollista varautua.

”Sehän ei kuulosta pahalta, että kesistä tulee aurinkoisempia, mutta se on kyllä valtava ilmastoriski”, sanoo äärimmäisiä sääilmiöitä Potsdamin instituutissa tutkiva Dim Coumou. Hän oli mukana kummassakin tutkimuksessa.

”Lämpötila kohoaa ihmisen vaikutuksesta ja vahvistaa helleaaltoja sekä rankkasateita. Tämän päälle tulee vielä dynaamisia muutoksia, jotka tekevät sään ääri-ilmiöistä vielä äärimmäisempiä. Se on erittäin huolestuttavaa”, Coumou sanoo.
 

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, MSc Carolina Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

 

Lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen. (Clipart.com)
 
 

Ikiroudan sulaminen voi vaikuttaa

merkittävästi ilmastoon

 

 

Arktisen alueen lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen voivat vaikuttaa merkittävästi planeettamme ilmastoon, sillä arktisiin maihin on varastoitunut valtava määrä hiiltä ja typpeä.

 

Ilmastonmuutos voi lisätä näiden hiili- ja typpivarantojen vapautumista ilmakehään kasvihuonekaasuina: hiilidioksidina, metaanina ja typpioksiduulina. Arktiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin maapallomme keskimäärin.

 

Väitöskirjassaan Carolina Voigt havaitsi, että lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen lisäsivät näiden kaikkien kolmen kasvihuonekaasun vapautumista subarktisista tundramaista.

Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa tundran ikiroutasuot eivät toimi ainoastaan hiilidioksidin ja metaanin lähteinä, vaan voivat päästää yhä enemmän myös voimakasta kasvihuonekaasua, typpioksiduulia.

Lämpenemisen vaikutuksista arktisen alueen hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin on tehty melko paljon aiempaa tutkimusta. Voigt kuitenkin osoitti väitöskirjassaan ensimmäistä kertaa, että lämpenemisen myötä myös arktisen alueen typpioksiduulipäästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan.

– Maan kosteudessa ja kasvillisuudessa tapahtuvilla muutoksilla tulee olemaan merkittävä rooli arktisten typpioksiduulipäästöjen säätelijänä tulevaisuudessa. Voigtin esittämien tulosten perusteella arktiset suot voivat muuttua merkittäviksi typpioksiduulin lähteiksi ikiroudan sulamisen myötä. Alueet, jotka mahdollisesti tulevat toimimaan typpioksiduulin lähteinä tulevaisuuden lämpimämmässä ilmastossa, kattavat jopa neljänneksen arktisesta maa-alueesta.

 

Kenttäkokeessa typpioksiduulin lisäksi myös hiilidioksidin ja metaanin päästöt ilmakehään kasvoivat.

***

– Tärkeä havainto oli, että jopa alle yhden asteen nousu ilman lämpötilassa lisäsi kasvihuonekaasujen tuottoa syvällä maaperässä. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että lämpenemisen myötä liukoisten yhdisteiden, kuten liukoisen eloperäisen hiilen valunta maan pintakerroksista syvemmälle lisääntyy, Voigt kertoo väitöstiedotteessaan.

***

Hänen mukaansa sulamiskokeessa ikiroudan sulaminen toisaalta lisäsi metaanin sidontaa ilmakehästä hapellisen turvekerroksen syvenemisen myötä, mutta toisaalta se lisäsi vanhan hiilen vapautumista ikiroudasta ilmakehään.
Voigtin mukaan tulokset osoittavat selvästi, että lämpeneminen lisää arktisten alueiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä taas voimistaa ilmastonmuutosta edelleen.

MSc Carolina Voigtin väitöskirja Effects of climate warming and permafrost thaw on greenhouse gas dynamics in subarctic ecosystems tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa perjantaina.