"En halua vastata hypoteettisiin kysymyksiin."

Näin vastasi Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo keskiviikkona FOX-kanavan toimittajan Martha MacCallumin kysymykseen siitä, puolustaisiko USA Nato-kumppaniaan Montenegroa sotilaallisesti, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Vastaus oli oikeudellisesta näkökulmasta väärä. Natossa on vallalla "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -periaate, eli hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan tulkitaan hyökkäykseksi koko liittokuntaa vastaan, ja kaikki rientävät puolustamaan hyökkäyksen kohdetta. Näin ainakin sanotaan Naton peruskirjan artiklassa numero viisi.

 

Toistaiseksi artiklaa on sovellettu käytäntöön vain kerran, syyskuussa 2001, kun Yhdysvallat joutui terrori-iskun kohteeksi ja tarvitsi apua hyökätäkseen terroristeja auttaneeseen Afganistaniin. Kaikki Nato-maat antoivat sille apua.

Yhdysvaltain asenne artikla vitoseen näyttää nyt muuttuneen. Kaikki jäsenet eivät puolustakaan toisiaan, tai ainakaan USA ei puolusta Montenegroa. Miksi se sitten puolustaisi muitakaan eurooppalaisia liittolaisiaan?

 

Pikkuruinen Montenegro on entinen Jugoslavian osavaltio, joka liittyi Natoon kesällä 2017. Montenegrosta näyttää tulleen pakkomielle presidentti Donald Trumpin Nato-skeptistä linjaa kannattavalle FOXille. Montenegrolla pelleilyn aloitti viime kesänä FOXin tähtireportteri Tucker Carlson haastatellessaan Trumpia.

"Pitäisikö minun lapseni puolustaa Montenegroa?" Carlson kysyi, ja Trump vastasi: "Ymmärrän mitä sanot. Olen kysynyt itseltäni samaa. Montenegro on pieni maa, jossa on hyvin vahva kansa. Hyvin vahva kansa. Hyvin aggressiivinen kansa. He voivat alkaa aggressiiviseksi, ja sitten onneksi olkoon: olette kolmannessa maailmansodassa - mutta näin se asetelma nyt on."

 

Trumpin tavoite on tunnetusti saada kaikki Nato-maat maksamaan puolustuksestaan nykyistä enemmän, jotta amerikkalaisten veronmaksajien niskaan ei kaatuisi suhteettoman suurta osuutta lännen puolustuksesta. Asian voisi toki hoitaa diplomaattisemminkin.

Kuten hyvin tiedetään, Trump vaatii alaisiltaan ehdotonta kuuliaisuutta, joten ulkoministeri Pompeolla tuskin oli muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa Montenegrolle naureskelua.

Jos MacCallumilla olisi ollut vähänkään journalistista rohkeutta, hän olisi tietysti kysynyt, että puolustaako USA tarvittaessa Britanniaa, Ranskaa tai jotain muuta Naton isoa jäsenmaata - tai vaikka Viroa, jonka puolustusmenot ovat selvästi yli tavoitteen eli kaksi prosenttia kansantuotteesta.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toivotti perjantaina Pohjois-MakedonianNaton seuraavaksi jäsenmaaksi, kun Kreikan parlamentti oli hyväksynyt pienen naapurimaansa nimenmuutoksen. Amerikkalaisten maatiedon osaaminen on niin heikkoa, ettei voi kuvitellakaan USA:n auttavan jotain Pohjois-Makedoniaa kriisin tullessa, jos se ei auta myöskään Montenegroa.

Tämä on hyvä pitää mielessä myös Suomessa. Nato-jäsenyys on meillekin tarpeellinen vaihtoehto, mutta vain siinä tapauksessa, että Naton peruskirja on voimassa. Jäsenyydestä on aivan turha puhua niin kauan kuin Venäjäkin tietää, ettei nykyisestä hypoteettisesta Natosta olisi Suomelle mitään hyötyä.

Kaiken lisäksi Ruotsissa on taas demarivetoinen hallitus, joka ei aio hakea Naton jäsenyyttä. Viisas ratkaisu. Palataan asiaan heti kun USA:ta johtaa joku tolkullisempi henkilö.

Matti Virtanen