Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo keskustelleensa Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta Venäjän presidentti Vladimir Putin kanssa maanantaina Helsingin huippukokouksessa. Molemmat johtajat keskustelivat myös ydinaseiden vähentämisestä maailmanlaajuisesti. Trump puhuu toimittajille Valkoisessa talossa tiistaina. Samalla hän sanoi, että Pohjois-Korean ei tarvinnut kiirehtiä, sillä aikarajaa ei ole annettu.


  

Trump: Pohjois-Korean ydinaseriisunnalla ei

ole aikarajaa

 

Aiemmin ydinaseriisunnan oli luvattu alkavan pian ja etenevän nopeasti.

Ydinaseriisunta
Yhdysvaltain presidentti
 Donald Trump
Yhdysvaltain presidentti Donald TrumpMichael Reynolds / EPA
 

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoo, ettei Yhdysvallat ole asettanut Pohjois-Korealle minkäänlaista takarajaa ydinaseriisunnassa. Trumpin mukaan ydinaseriisunnan edistymisen suhteen ei ole annettu aikarajaa.

 

Aikaisemmin Trump ja muut hänen hallintonsa edustajat olivat sanoneet, että ydinaseriisunta alkaisi saman tien, hyvin pian tai hyvin nopeasti. Ulkoministeri Mike Pompeo oli jopa sanonut, että maa saataisiin riisuttua kokonaan ydinaseista Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana eli noin vuoden 2020 loppuun mennessä.

 

Yhdysvallat ja Pohjois-Korea sopivat ydinaseriisunnasta, kun Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin. He eivät kuitenkaan sopineet hankkeen aikataulusta tai muista käytännön yksityiskohdista. Tapaamisesta on nyt kuukausi, eikä Trumpin hallinto ole kertonut yksityiskohdista sopimisen edenneen millään tavoin.

Hiljattain Pohjois-Korea valitti julkisesti, että Yhdysvallat esittää yksipuolisia ja ahneita vaatimuksia, ja että maa on pettynyt tähänastisiin neuvotteluihin.

Trump kuitenkin vakuutti tiistaina toimittajille, että neuvottelut etenevät "erittäin, erittäin hyvin".

Trump: Keskustelin Putin kanssa Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta.

 

Lähteet: REUTERS, AFP

 


 

Myönnytysten tekeminen Venäjälle toimeentulemisen takia on CNN:n jutun mukaan tehty Suomessa taidelajiksi. – Kytkeydy Moskovaan, mutta myös valmistaudu pahimpaan – siten pieni Suomi on säilynyt venäläisen naapurinsa tummassa varjossa. Yhdysvallat, jonka presidentti aikoo takoa paremman suhteen Moskovan kanssa, voi pian seurata.

 

Helsingin kerrotaan olevan bunkkerikaupunki. CNN

”Herkkä suomettuminen Venäjän varjossa”:

raportti bunkkeri-Helsingistä

 

CNN kertoo Helsingistä presidenttien huippukokouksen alla maailmalle tunneli-citynä.

 

CNN:n huippukokousartikkelin otsikko on Helsinki’s bunker city: How Finland has survived in Russia’s dark shadow.

– Suomen pääkaupungin, Helsingin, vilkkailla kaduilla turvavalmistelut ovat menossa paljon odotetun USA:n presidentti Donald Trumpin ja Venäjän johtajan Vladimir Putinin huippukokouksen alla. Mutta syvällä katujen alla, veistettynä graniittiin, on laaja tunneleiden ja luolien verkosto, joka tarjoaa tälle pohjoismaalle sen siviilipuolustuksen viimeisen rajan, CNN aloittaa.

Helsingin tunneleiden sanotaan voivan ottaa vastaan koko kaupungin väestön. Maan alta löytyy jopa jääkiekkokaukalo, jota on kuvattukin.

Suomen kerrotaan taistelleen yli vuosisadan ajan saadakseen Kremliltä itsenäisyyden. Maan todetaan pyrkineen tasapainottelemaan jättinaapurinsa ja oman itsenäisyytensä intressejä.

– Se ei tarkoita Venäjän vastustamista, mutta ei myöskään sen kanssa liittoutumista, herkkä asennoituminen joka tunnetaan ”suomettumisena”. Termi kuvaa myös miten Suomi, nyt Euroopan unionin jäsen, pysyi virallisesti neutraalina kylmän sodan ajan. Se on status joka on sisältänyt kompromisseja.

 


 

Nordic to UK@NordicNewsInUK
 
 

Helsinki's bunker city: How Finland has survived in Russia's dark shadow http://dld.bz/gUe4b 

Helsinki's bunkers: How Finland survives in Russia's shadow

On the busy streets of Finland's capital, Helsinki, security preparations are underway to host a much-anticipated summit between US President Donald Trump and Russian leader Vladimir Putin.

edition.cnn.com

 

Britannian ja Yhdysvaltain suhteet ovat aina olleet tiiviit. Kun Britannia on jättämässä EU:n, spesiaalisuhde Yhdysvaltoihin olisi entistä arvokkaampi Lontoossa ollaan perjantaina järjestämässä suurta Trumpin vastaista mielenosoitusta. Mielenosoittajat aikovat muun muassa lennättää valtavaa Trump-vauvaa esittävää ilmapalloa Lontoon yllä tapaamisen aikana.


  

Britit odottavat ristiriitaisissa tunnelmissa

ensivierailulle saapuvaa presidentti Trumpia

 

Donald Trump
Poliitikot kuvaustilanteessa Brysselissä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskusteli Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa Nato-huippukokouksessa 11. heinäkuuta.EPA/OLIVIER HOSLET
 

Britanniassa odotetaan ristiriitaisissa tunnelmissa presidentti Donald Trumpin presidenttikauden ensimmäistä vierailua maahan.

Yhdysvaltain presidentti matkustaa Britanniaan Brysselistä Nato-kokouksesta. Kokouksen odotetaan päättyvän iltapäivällä tai illansuussa.

Vierailun aikana Trump käy keskusteluja pääministeri Theresa Mayn kanssa. Hän tapaa myös kuningatar Elisabetin.

 

Matkan varrella on odotettavissa myös muita protesteja.

 

Lisää aiheesta:

Trump aloitti Euroopan-kiertueensa ryminällä: Sanoi Euroopan olevan täynnä vapaamatkustajia

 


 

Saksan valtiovarainministeriön tiedottajan mukaan toimitus olisi toteutuessaan yksi Saksan historian suurimpia käteiskuljetuksia. Ulkoministeriö selvittää nyt, rikkoisiko suunniteltu kulejtus nykyisin voimassa olevia sanktioita. Jotta Saksa voisi puuttua asiaan, tarvittaisiin laittomuuksista kiistaton näyttö.


 

 

USA:n lähettiläs ärähti heti: Saksan estettävä

300 milj. euron rahakuljetus Iraniin

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.7.2018 13:15

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Arkistokuvassa Iranin valtion Boeing 707.
 

Saksassa viranomaiset ovat ryhtyneet selvittämään Iranin hallituksen suunnitelmaa lennättää satojen miljoonien eurojen rahavarat Hampurista Teheraniin. Yhdysvalloista tulee Saksalle painetta puuttua asiaan.

 

300 miljoonan euron varat ovat Iranin valtion omistaman, Iranin ja Euroopan väliseen kauppaan erikoistuneen Europäisch-Iranische Handelsbankin hallussa, kertoo Deutsche Welle. Iranilainen luottolaitos on rekisteröity Saksan keskuspankin alaisuuteen. Saksalaisraporttien mukaan Iran haluaa toimittaa rahat kotimaahan pikaisesti, jotta niitä ei ehdittäisi jäädyttää Yhdysvaltain sanktioiden palatessa voimaan elokuussa.

DW:n mukaan operaatio aiheuttaa toteutuessaan varmasti vahvan reaktion Yhdysvalloissa. Maan Saksan-lähettiläs Richard Grenell sanoi jo Bild-sanomalehden haastattelussa, että presidentti Donald Trumpin hallinto on hyvin huolestunut asiasta. Hän vaati Saksaa puuttumaan asiaan ja pysäyttämään suunnitelman.  

 

Yhdysvaltain lisäksi Saksalle luovat painetta sekä Iran että Euroopan unioni, sillä siirron estäminen voisi kaataa Iranin ydinasesopimuksen. EU toivoo yhä voivansa pitää sopimuksen voimassa, vaikka Yhdysvallat on sen hylännyt.

 


 

Osa Saksan demaripoliitikoista pitää Seehoferia ”poliittisena uhkapelurina”, joka ajaa omia ”baijerilaisia” etujaan. Saksan hallituspuolueet kokoontuvat torstai-iltana neuvottelemaan CDU/CSU:n esittämästä maahanmuuttotiukennuksesta. SPD ei ole vielä hyväksynyt kompromissia.

 

Saksan hallituspuolueet kokoontuvat torstai-iltana neuvottelemaan CDU/CSU:n esittämästä maahanmuuttotiukennuksesta. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Christof Stache

Poliisit lyttäävät pakolaisratkaisun, Saksassa

povataan sisäministerin eroa

 

 

Sisäministeri Horst Seehofer tapaa torstaina Itävallan liittokanslerin.

Saksan kristillisdemokraattinen puolue CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU saivat alkuviikolla sovittua pakolaisriitansa toistaiseksi.

Saksan poliisien ammattiliitto GdP pitää CDU:n ja CSU:n kaavailemia kauttakulkukeskuksia oikeudellisesti kyseenalaisina ja epäkäytännöllisinä, uutisoi Der Spiegel.

 

– Kyse on tilkkutäkistä, joka ei ota huomioon Saksan muita rajoja eikä tarjoa niille ratkaisumallia, sanoo GdP:n varapuheenjohtaja Jörg Radek.

CDU ja CSU haluavat perustaa Saksan ja Itävallan rajalle kauttakulkukeskuksia, joihin ohjataan turvapaikanhakijat, jotka on jo rekisteröity johonkin muuhun EU-maahan. Saksa neuvottelee kahdenvälisesti maiden kanssa heidän paluustaan ensimmäiseen maahan. Jos ensimmäinen maa ei ota heitä vastaan, turvapaikanhakijat voitaisiin palauttaa Itävaltaan.

 

Ennen kompromissin löytymistä CSU:n puheenjohtaja, sisäministeri Horst Seehofer vaati Saksan rajalta käännytettäväksi ne turvapaikanhakijat, jotka jokin muu EU-maa on jo rekisteröinyt. Tämä ei käynyt CDU:ta johtavalle liittokansleri Angela Merkelille.

Sisäministeri Seehofer selostaa torstaina maansa uutta maahanmuuttolinjaa Itävallan johdolle. Seehofer tapaa Wienissä liittokansleri Sebastian Kurzin. Itävallan hallitus on ilmoittanut, että se ei hyväksy turvapaikanhakijoiden palautuksia rajan yli takaisin Saksasta.

CDU/CSU:n hallituskumppani SPD hyökkää rajusti sisäministeri Seehoferia vastaan.

– En usko, että Horst Seehofer pysyy virassaan enää kauan. Hän saa kiittää Angela Merkelin heikkoutta siitä, että hän ylipäänsä on vielä ministeri, sanoo Saksan liittopäivien varapuhemies Thomas Oppermann (sd.).

***

Osa Saksan demaripoliitikoista pitää Seehoferia ”poliittisena uhkapelurina”, joka ajaa omia ”baijerilaisia” etujaan.

Saksan hallituspuolueet kokoontuvat torstai-iltana neuvottelemaan CDU/CSU:n esittämästä maahanmuuttotiukennuksesta. SPD ei ole vielä hyväksynyt kompromissia.

 


 

Eläkeiän saavuttaneille tuomareille on annettu mahdollisuus hakea jatkoa presidentiltä. Gersdorf kieltäytyi hakuprosessista, sillä hän katsoo kautensa jatkuvan Puolan perustuslain mukaan vuoteen 2020 asti, kertoo uutistoimisto AP. Gersdorf on luonnehtinut uuden lain vaikutuksia puhdistuksiksi. Puolan entinen presidentti, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Lech Wałesa on ilmoittanut saapuvansa keskiviikkona puolustamaan korkeinta oikeutta.


 

 

Kiista Puolan korkeimmasta oikeudesta

kärjistyy – puheenjohtaja uhmaa eläkekäskyä

ja aikoo saapua huomenna töihin

 

Puolassa astui voimaan kiistelty laki, joka laskee korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeikää. Kiista hiertää myös Euroopan unionin ja Puolan välejä.

 

Puola
Puolan korkeimman oikeuden tuomari mielenosoituksessa
Puolan korkeimman oikeuden puheenjohtaja Malgorzata Gersdorf osallistui viime kesänä oikeuslaitoksen uudistusta vastustaneeseen mielenosoitukseen. Hän aikoo uhmata eläkekäskyä.Pawel Supernak / EPA
 

Puolan korkeimman oikeuden puheenjohtaja Małgorzata Gersdorf aikoo uhmata maansa johtoa jatkamalla töissään.

 

Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti Gersdofin jäävän eläkkeelle huomenna keskiviikkona. Gersdorf vastasi tiedottajansa välityksellä, että hän aikoo kuitenkin saapua töihin tavalliseen tapaan, kertoi uutistoimisto Reuters.

Puolassa tuli tänään voimaan kiistelty laki, joka laskee korkeimman oikeuden tuomarien eläkeikää nykyisestä 70 vuodesta 65 vuoteen. Lain seurauksena yli kolmannes nykyisistä tuomareista joutuu jäämään eläkkeelle.

Arvostelijoiden pelkona on, että konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus voi nimittää heidän tilalleen omia tukijoitaan. Korkein oikeus on Puolassa merkittävä toimija, sillä se esimerkiksi vahvistaa vaalien tulokset.

 

Mielenosoittajat
Puolalaiset osoittivat mieltään korkeimman oikeuden uudistamista vastaan kesäkuun lopulla.Adam Guz / EPA
 

EU-komissiolla käynnissä toimenpiteitä Puolaa vastaan

Kiista oikeuslaitoksesta hiertää myös Euroopan unionin ja Puolan välejä. EU-komission mukaan uudistus heikentää Puolan tuomioistuinten riippumattomuutta.

Komissio aloitti tällä viikolla asiasta uuden rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan.

Komissio oli jo joulukuussa käynnistänyt Lissabonin sopimuksen mukaisen kurinpitomenettelyn Puolaa vastaan oikeuslaitoksen uudistusten vuoksi. Se voi periaatteessa johtaa jopa tukien leikkaamiseen tai Puolan äänioikeuden menettämiseen EU:n päätöksenteossa.

Unkari on kuitenkin ilmoittanut estävänsä tällaiset toimet veto-oikeudellaan.

 


 

Eräs The Wall Street Journalin haastattelema yritys kutsui käytäntöä alan likaiseksi salaisuudeksi. Google kommentoi BBC:lle, että lupa viestien lukemiseen annetaan vain tarkoin valituille yrityksille. Myös käyttäjän on itsensä annettava lupa lukemiseen.


 

 

Gmailin yksityiset sähköpostit voivat päätyä

ulkopuolisten yritysten työntekijöiden

luettavaksi

 

Käyttäjät antavat usein ymmärtämättään luvan viestiensä lukemiseen yhdistäessään Gmail-tilinsä muihin sovelluksiin.

 

Gmail
Gmail-ikoni älypuhelimen näytöllä.
AOP

Gmailin sähköpostit ja muut yksityiset tiedot voivat päätyä kolmansien yritysten työntekijöiden luettavaksi, kertoo sanomalehti The Wall Street Journal(siirryt toiseen palveluun).

 

Käyttäjät, jotka ovat yhdistäneet tilinsä muihin sovelluksiin, ovat saattaneet antaa tahattomasti samalla niiden työntekijöille luvan viestiensä lukemiseen. Luettavaksi ovat voineet päätyä niin saapuvat kuin lähtevät viestit.

Gmail on yksi maailman suosituimmista sähköpostipalveluista. Sillä on Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan(siirryt toiseen palveluun) 1,4 miljardia käyttäjää. Gmailin omistaa internetjätti Google.

 

The Wall Street Journal haastatteli useiden sovelluskehittäjien työntekijöitä, jotka kertoivat lukeneensa tuhansia sähköposteja. Lupa viestien lukemiseen voi olla kätkettynä yritysten pitkissä ja monimutkaisissa ehdoissa.

Tietoja on käytetty esimerkiksi algoritmien kehittämiseen.

The Wall Street Journalin mukaan myös muut sähköpostipalvelut tarjoavat ulkopuolisille sovelluksille samanlaista mahdollisuutta kuin Gmail.

 


 

Näkökulma: Tyyntä ennen myrskyä! En usko tähän "sopuun"! A. Merkel ei pysty enää muuttamaan johtamistyyliään. Hän ei enää elä nopeasti muuttuvassa ajassamme! Muutosvastustajien aika on Euroopassa ohi. - KimsBlog

 

Horst Seehofer. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Adam Berry

Näin Saksa sopi maahanmuutosta –

hallituskriisi ohi ?

 

 

Liittokansleri Angela Merkelin mukaan kyse on hyvästä kompromissista.

Saksassa on päästy sopuun turvapaikkapoliittisesta riidasta, joka uhkasi kaataa maan hallituksen.

 

Wall Street Journalin mukaan Saksa perustaa rajan lähelle niin kutsuttuja ”suljettuja keskuksia”, joissa turvapaikkahakemukset käsitellään nopeasti. Suunnitelmaa ei ole avattu enempää. Sisäministerin ja CSU-puolueen puheenjohtajan Horst Seehoferin mukaan sopimus on riittävä, jotta hän voi pysyä hallituksessa.

– Olen tyytyväinen, että sopimukseen päästiin. Vakaumuksen puolesta kannatti taas taistella. Se mitä nyt sovittiin on selvä sopimus, joka on kestävä myös tulevaisuudessa, Seehofer luonnehti.

Seehofer tarjoutui myöhään sunnuntaina eroamaan tehtävistään kiistan vuoksi.  Seehoferin mielestä EU-maiden hiljattaisessa huippukokouksessa sopimat yhteiset toimet turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi eivät riitä. Seehofer on halunnut määrätä Saksan rajalta käännytettäväksi ne turvapaikanhakijat, jotka jokin muu EU-maa on jo rekisteröinyt. Liittokansleri Angela Merkel taas ei halua sulkea rajoja.

Merkel kutsui sovintoa tuoreeltaan ”erittäin hyväksi kompromissiksi”. Hänen mukaansa se auttaa sääntelemään turvapaikanhakijoiden liikkeitä Euroopassa aiheuttamatta jännitteitä Saksan naapureiden kanssa.

Eurooppa ei ole voimaton Yhdysvaltain-suhteissa eikä Trump voi hyötyä Euroopan kustannuksella, Merkel sanoi. Siksi niin Euroopan kuin Kanadan on puolustettava itseään, kun Trump kerää kierroksia kauppasodassa. Merkelin mukaan Trumpin ei voi antaa toistuvasti pyyhkiä Euroopalla pöytää.


 
Ulkomaat
 
 

Merkel poikkeuksellisen tylynä: Kuvaili

Trumpin toimia G7-kokouksessa järkyttäviksi

ja masentaviksi

 

 

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin irtiottoa G7-kokouksen päätöksistä masentavaksi.

 
 
BERLIINI


YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin poikkeuksellisen tyly omien liittolaisten tyrmäys G7-ryhmän maiden Kanadan-kokouksen päätteeksi sai myös Saksan liittokanslerin Angela Merkelin käyttämään itselleen poikkeuksellisen tylyä sävyä ja sanoja.


Merkel kuvasi Trumpin toimia G7-ryhmän kokouksessa ja päätöstä irrottaa Yhdysvallat kokouksen julkilausumasta järkyttäväksi ja masentavaksi kokemukseksi. Merkel puhui myöhään sunnuntai-iltana ARD-kanavan tv-haastattelussa.


Merkelin mukaan nyt saatiin viimeinen todiste sille, ettei Trump välitä liittolaisistaan, vaan hänelle vain Yhdysvallat on tärkeä. Euroopalle tämä tarkoittaa Merkelin mukaan entistäkin selvemmin sitä, että Euroopan maiden on yhdessä puolustettava Euroopan periaatteita ja arvoja ilman, että Eurooppa voisi luottaa Yhdysvaltojen tukeen.

”Meidän täytyy kysyä itseltämme, missä asioissa meidän on nyt toimittava yksin”, hän sanoi.

KYSYMYKSEEN siitä, onko Yhdysvaltain ja Euroopan suhde tiensä päässä, Merkel vastasi yhdellä sanalla: ei.

”Suhteen parantamisen puolesta kamppailemiseen on paljon hyvin syitä.”

Merkelin politiikan ytimessä on yrittää sinnikkäästi puhua ja neuvotella vaikeistakin asioista. Tästä tyylistä hän sanoi aikovansa pitää kiinni myös Trumpin kohdalla.

”Olen toiminut niin monen muunkin kanssa. Ja jos tämä ei onnistu, on kummankin mentävä omaa tietään.”


ENNEN muita valtionjohtajia Kanadasta lähtenyt Trump suuttui muutoinkin hyvin kireissä tunnelmissa edenneen G7-kokouksen päätteeksi Kanadan pääministeri Justin Trudeaulle. Trudeau nimittäin ilmoitti Kanadan vastaavan Yhdysvaltojen Kanadalle asettamiin uusiin alumiini- ja terästulleihin omilla amerikkalaistuotteisiin kohdistetuilla tullikorotuksilla.

Merkel antoi ARD:n Anne Will -ohjelman haastattelussa tukensa Trudeaun päätökselle.

Mikäli tilanne ei muutu, myös EU pitää kiinni siitä, että se korottaa useiden satojen amerikkalaistuotteiden tulleja heinäkuun alussa, Merkel sanoi.


Sitä, pitääkö G7-kokouksessa sovittu Trumpin irtiotosta huolimatta muiden maiden osalta, on avoin kysymys. Merkelin mielestä kokouksen päätökset ovat ”oikeudellisesti sitovia” – mitä se käytännössä sitten tarkoittaakaan.

Trump on toistuvasti kutsunut tutkintaa noitavainoksi siitä huolimatta, että 19 ihmistä on jo saanut syytteet. Heidän joukossaan ovat muun muassa Trumpin entinen turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Michael Flynn ja entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort.


 

 

Trump leimasi Venäjä-tutkinnan vakoiluksi ja

nimesi sen "Spygateksi"

 

Arvostelijoiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yrittää vakoilusyytöksillään vesittää erikoissyyttäjä Muellerin johtaman tutkinnan uskottavuutta.

 

Donald Trump
Donald Trump
Oliver Contreras / EPA

WASHINGTONReilun viikon ajan Yhdysvalloissa on päässyt seuraamaan, miten etevä presidentti Donald Trump on markkinoinnissa ja brändäämisessä. Kampanjansa Venäjä-yhteyksien tutkinta sai päättyneellä viikolla Trumpilta "Spygate"-leiman.

 

"Gate"-osa viittaa luonnollisesti Watergateen, skandaaliin, joka kaatoi 1970-luvulla presidentti Richard Nixonin. Spy- eli vakoojaetuliitteen taustalla puolestaan on se hiljattain paljastunut seikka, että liittovaltion poliisi FBI oli pyytänyt tietolähdettään lähestymään kolmea Trumpin kampanjaan kuulunutta henkilöä vaalivuonna 2016. FBI epäili heillä olevan yhteyksiä Venäjään.

Tietolähde paljastui Britanniassa asuvaksi yhdysvaltalaisprofessoriksi. Trump aloitti Twitter-vyörytyksen, jossa hän väitti FBI:n soluttaneen vakoojan kampanjaansa. Trumpin väittämän mukaan FBI yritti "vakoojalla" vaikuttaa vaaleihin Hillary Clintonin hyväksi.

 

Trumpin "Spygate"-kehys meni sukkana sisään konservatiivisella Fox-kanavalla, jossa Trumpiin suhtaudutaan myötämielisesti. Perjantaina parhaaseen katseluaikaan Fox lähetti erikoisohjelman otsikolla "Spygate", Vakoiliko FBI Trumpin kampanjaa? Ohjelman juontaja kysyi asiantuntijapaneeliltaan heti kärkeen, "onko ’Spygate’ aikamme Watergate?".

 

Uutistoimisto AP:n saamien tietojen mukaan Trump olisi halunnut leimata tietolähteen vakoojaksi(siirryt toiseen palveluun), koska uskoi, että pahemmalta kalskahtava termi saisi enemmän vastakaikua mediassa ja yleisössä.

Trump ei ole ensimmäistä kertaa liikkellä vahvoin syytöksin. Vuosi sitten maaliskuussa hän syytti edeltäjäänsä Barack Obamaa Trump Towerin puhelimien salakuuntelemisesta. Väite osoittautui perättömäksi.

 

Trumpin Spygate-brändäys ei ole kuitenkaan täysin onnistunut. Washington Postin mukaan osa yhdysvaltalaistiedotusvälineistä, muun muassa The New York Times, AP ja Bloomberg sekä Washington Post(siirryt toiseen palveluun) itse, ovat päättäneet, etteivät käytä "Spygateä" sellaisenaan vaan ainoastaan siteeratessaan. Termi on näiden uutisorganisaatioiden mukaan poliittisesti latautunut ja mahdollisesti väärä.

Trumpin erottama FBI:n entinen johtaja James Comey muistutti, että tietolähteiden käyttö on tarkasti säädeltyä ja FBI:tä vastaan hyökkääminen vahingoittaa koko Yhdysvaltoja. FBI aloitti tutkinnan Trumpin kampanjan Venäjä-yhteyksistä, kun Comey vielä toimi viraston johtajana.

Arvostelijoiden mukaan koko Trumpin "Spygate"-brändäyksessä onkin kyse yrityksestä heikentää erikoissyyttäjä Muellerin johtaman Venäjä-tutkinnan uskottavuutta. Trumpin hallinnon näkemys kun on, että yli vuoden kestänyt tutkinta varjostaa ja vaikeuttaa presidentin viranhoitoa.

 


 

Satelliittikuvien vuotamisen voikin nähdä Iranille annettuna varoituksena: Israel vihjaa iskevänsä, jos Iran siirtää Syyriaan lisää joukkojaan tai tekee uusia lennokkihyökkäyksiä Israelin puolelle.

 

Israelin ilmavoimien F-16-hävittäjä. Kuva: IDF / Cpl. Eden Briand

Iran kokoaa ilmavoimia Syyriaan, Israel uhkaa

iskulla

 

Israelin medialle vuodettujen satelliittikuvien mukaan Iranin joukot toimivat aktiivisesti ainakin viidellä lentokentällä Syyriassa.

 

Israelin armeija väittää Iranin siirtäneen lentokoneitaan syyrialaisille sotilaslentokentille, kertoo Business Insider.

Armeija julkaisi paikalliselle medialle satelliittikuvia viidestä lentokentästä, joita Iranin kerrotaan käyttävän huoltolennoilla ja lennokkien tukikohtina.

 

– Iranilaiset ovat hyödyntäneet Syyrian sisällissodan kaaosta ja vahvistaneet joukkojaan alueella. Tarkoituksena on Israelin uhkaaminen ja kehittyneiden asejärjestelmien lähettäminen Libanoniin, FDD-ajatuspajan Tony Badran ja Jonathan Schanzer totesivat WSJ:lle aiemmin keväällä.

Asiantuntijoiden mukaan Syyrian sijoitetut iranilaiset ovat silti haavoittuvaisia Israelin mahdollisille ilmaiskuille.

Pääministeri Benjamin Netanyahun mukaan Israel aikoo tehdä kaikkensa estääkseen Iranin vaikutusvallan kasvun lähellä rajojaan.

Israel tuhosi helmikuussa alueelleen lentäneen iranilaisen lennokin, joka oli armeijan mukaan aseistettu räjähteillä.

 

Iran ja Venäjä ovat syyttäneet Israelia huhtikuun 9. päivänä tehdystä ilmaiskusta Syyriassa sijaitsevalle T-4-lentokentälle. Iskussa kuoli seitsemän Iranin vallankumouskaartin jäsentä. Iranin johto on luvannut kostaa iskun.

Tilanteen kärjistymisestä kertoo myös Israelin päätös perua F-15-hävittäjäosaston lähettämisen Yhdysvalloissa järjestettävään sotaharjoitukseen. Koneet pysyvät valmiustilassa Israelissa.

Syyriassa arvioidaan olevan noin 15 000 iranilaissotilasta, minkä lisäksi alueella toimii kymmeniä tuhansia sen rahoittamia miliisitaistelijoita.

 


 

Kommunismin rikosten museo vie noin 5 000 neliötä Patarein itäsiivestä. Martin Andrellerin mukaan Viron valtio ei ole vielä ratkaissut, mitä rakennuksen muille osille tehdään. Hän kertoo, että museon rahoitus on osin auki, mutta hanke käynnistyy Viron valtion rahoituksella.


  

 

Tallinnaan perustetaan museo, joka tarjoaa

vastalääkettä neuvostonostalgiaan –

Kansainvälinen museohanke avaa

kommunistimaiden julmuuksia

 

Japanilaisen arkkitehdin laatima design alleviivaa Itä-Euroopan asemaa kahden totalitaristisen vallan puristuksessa.

 

Kommunismi
Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus perustetaan entiseen Patarein vankilaan, jossa monet poliittiset vangit
 istuivat neuvostoaikana.
Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus perustetaan entiseen Patarein vankilaan, jossa monet poliittiset vangit istuivat neuvostoaikana.Markus Kuokkanen
 

TALLINNATallinnaan perustetaan viiden maan yhteistyönä "Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus". Museon tarkoituksena on esitellä kommunistihallintojen rikoksia ihmisyyttä vastaan kaikkialla maailmassa.

 

Museo perustetaan Patarein entiseen vankilaan, jossa istui neuvostoaikana kymmeniä tuhansia poliittisia vankeja.

Viron historiallisen muistin instituutin kuraattori ja tutkija Martin Andreller pohtii, että virolaisilla on velvollisuus kertoa maailmalle totalitarismin karusta todellisuudesta, koska maalla on kokemusta sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton miehityksistä.

 

Patarein selleissä museovieraat saavat tuntumaa vankien arkeen.
Patarein selleissä museovieraat saavat tuntumaa vankien arkeen.Markus Kuokkanen

 

– On ihmisiä, jotka ikävöivät neuvostoaikaa. He haluaisivat olla taas osa suurta supervaltaa. Mutta on pidettävä mielessä, että vaikka Neuvostoliitto oli supervalta, se ei ollut humaani eikä demokraattinen, hän sanoo.

 

Hankkeeseen menee vielä vuosia

Hankkeessa ovat mukana Viron historiallisen muistin instituutti, Latvian miehitysmuseo, Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskus, Puolan kansallisen muistin instituutti sekä Itä-Saksan kommunistisen diktatuurin tutkimista tukeva Saksan liittovaltion säätiö.

 

Viron historiallisen
 muistin instituutin tutkija ja kuraattori Martin Andreller esittelee Patarein teloitushuonetta.
Viron historiallisen muistin instituutin tutkija ja kuraattori Martin Andreller esittelee Patarein teloitushuonetta.Markus Kuokkanen

 

Patarein historiallisen rakennuksen kunnustamiseen menee kuitenkin vuosia. Martin Andreller arvioi, että Kommunismin rikosten museo avaa ovensa ehkä kuuden vuoden päästä.

Itä-Saksan diktatuurin tutkimussäätion johtaja Anna Kaminsky perustelee kansainvälistä museohanketta sillä, että kommunismikin oli kansainvälinen ilmiö.

– Kommunismi oli maailmanlaajuinen liike. 1980-luvulla yli kolmannes ihmiskunnasta eli kommunistisissa diktatuureissa. Tässä museossa voi saada käsityksen kommunistisen ideologian juurista ja siitä, millaisilla eri tavoilla äärivasemmistolaista ideologiaa toteutettiin diktatuureissaa, Kaminsky sanoo.

 

Tukea kansainväliselle tutkimukselle

Museo on tarkoitettu eläväksi monumentiksi, jolla kunnioitetaan kommunismin uhrien muistoa.

 

Ennen kuin uusi museo voidaan avata, Patarein laaja rakennuskompleksi
 pitää kunnostaa. Kunnostusurakkaan menee vuosia.
Ennen kuin uusi museo voidaan avata, Patarein laaja rakennuskompleksi pitää kunnostaa. Kunnostusurakkaan menee vuosia.Markus Kuokkanen

 

Hankkeen verkkosivulla linjataan, että keskus tutkii ja esittelee historiaa objektiivisesti sotkeutumatta kansallisiin poliittisiin väittelyihin.

Tutkimuskeskus aikoo muun muassa järjestää konferensseja, organisoida kansainvälistä tutkimusta ja luoda opetusmateriaaleja. Sen on tarkoitus myös tukea tutkijoita, joiden omassa maassa laki estää historian julmuuksien tutkimisen.

– Museo ja keskus puolustavat globaalisti ihmisiä, joita vainotaan, koska he tekevät työtä kommunismin rikosten paljastamiseksi, tai jotka kamppailevat aktiivisesti nykyisiä totalitaristisia hallintoja vastaan, hankkeen sivuilla kerrotaan.

 

Design-kilpailun voitto Japaniin

Patareihin rakennettava näyttely kertoo kommunismiajan lisäksi myös holokaustista, sillä se on osa rakennuksen historiaa.

 

Patarei rakennettiin alunperin 1800-luvulla linnoitukseksi. Viimeisen sadan vuoden ajan se on toiminut pääasiassa
 vankilana.
Patarei rakennettiin alunperin 1800-luvulla linnoitukseksi. Viimeisen sadan vuoden ajan se on toiminut pääasiassa vankilana.Markus Kuokkanen

 

Patareissa teloitettiin juutalaisia Viron saksalaismiehityksen aikana. Myös museon design nostaa natsi-Saksan roolin vahvasti esiin.

Japanilainen arkkitehti Shuhei Endo voitti huhtikuussa museon design-kilpailun. Hänen suunnitelmassaan museoon saapuva kulkuväylä on piirretty sellaiseen kulmaan, että se kulkee Berliinin suunnasta Pietarin suuntaan, lävistäen Patarein.

Tämä natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välille jännittyvä linja symboloi arkkitehdin mukaan Viron historiaa, jossa väkivallan aallot ovat saapuneet molemmista suunnista.

 

Patarein rannan piikkilanka-aita välittää nyt rakkauden viestiä.
Patarein rannan piikkilanka-aita välittää nyt rakkauden viestiä.Markus Kuokkanen

 

***Kommunismin rikosten museo vie noin 5 000 neliötä Patarein itäsiivestä. Martin Andrellerin mukaan Viron valtio ei ole vielä ratkaissut, mitä rakennuksen muille osille tehdään. Hän kertoo, että museon rahoitus on osin auki, mutta hanke käynnistyy Viron valtion rahoituksella.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan siitä tarvitaanko uutta kommunisajan rikoksista kertovaa museota.

 


 

Venäjällä Armenian mielenosoituksia on seurattu tarkalla silmällä. Armenia on ollut Venäjä-mielinen, mutta Kremlin pelkona on, että se kääntyy mielenosoitusten myötä liittolaisesta vastustajaksi Ukrainan ja Georgian mallia seuraten. Pashinian on vakuuttanut, että Armenia pysyy Venäjän liittolaisena, vaikka hän nousisikin pääministeriksi.


 

 

Armeniassa jälleen kymmenet tuhannet

kaduilla – oppositiojohtaja varoittaa

"poliittisesta tsunamista"

 

 

Oppositiojohtaja Nikol Pashinianin valinta pääministeriksi on mutkistunut. Parlamentti on parhaillaan koolla päättämässä pääministerivalinnasta.

 

Armenia
Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kaduilla oppositiota tukevassa mielenosoituksessa.
Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kaduilla oppositiota tukevassa mielenosoituksessa 1. toukokuuta.Zurab Kurtsikidze / EPA
 

Armenian pääkaupungissa Jerevanissa kymmenet tuhannet ihmiset ovat jälleen kaduilla oppositiota tukevassa mielenosoituksessa. Oppositiojohtaja Nikol Pashinian kutsui tukijansa kadulle ja varoitti "poliittisesta tsunamista", mikäli vanha hallinto takertuu valtaan.

Armenian parlamentti on parhaillaan koolla päättämässä uudesta pääministeristä. Pashinian, 42, on ainoa ehdokas, sillä hallituspuolue ei asettanut omaa ehdokasta tilannetta rauhoittaakseen.

 

Pashinian ei kuitenkaan välttämättä saa tuekseen tarvittavaa määrää edustajia.

– Tietojen mukaan entiset presidentit Serzh Sarkisian ja Robert Kotsharian – kuuluisa tandem – suunnittelevat ottavansa vallan takaisin, Pashinian sanoi parlamentin istunnossa.

Kymmenen vuotta presidenttinä ollut Sakisian erosi viime maanantaina pääministerin virasta mielenosoitusten jälkeen.

– Haluan varoittaa heitä, hyvät herrat, siitä virheestä, että tulkitsisitte ihmisten kärsivällisyyden heikkoudeksi, sillä se voi johtaa poliittiseen tsunamiin, hän jatkoi.

 

Nikol Pashinian
Oppositiojohtaja Nikol Pashinian.Zurab Kurtsikidze / EPA

 

Kissa ja hiiri -leikki

Pashinianin valinnan piti olla jo lähes sovittu maata pitkään hallinneen republikaanipuolueen kanssa, mutta oppositiojohtajan mukaan republikaanit ovat perääntyneet sopimuksesta.

– Sitä luulisi, että tässä tilanteessa olisi vedetty johtopäätökset, mutta republikaanipuolue on aloittanut kissa ja hiiri -leikin kansalaisten kanssa, sanoi Pashinian.

Pashinian tarvitsisi tuekseen enemmistön eli 53 ääntä 105-paikkaisesta parlamentista. Tiettävästi häntä tukee 47 edustajaa.

Parlamenttilähteiden mukaan Pashinian voidaan silti edelleen valita, mutta se vaatisi useiden republikaaniedustajien itsenäistä äänestyspäätöstä.

– Republikaanipuolueen johto roikkuu kiinni vallassa ja vastustaa Pashinianin valintaa. Vaalin tulos riippuu siitä, miten itsenäisesti tasavaltalaiset äänestävät, nimettömänä pysytellyt lähde sanoi uutistoimisto AFP:lle.

 

Armenialaiset osoittavat mieltään oppositiota tukevassa mielenilmauksessa.
Zurab Kurtsikidze / EPA

 

Muutos Armeniassa

Mielenosoittajat seuraavat Jerevanin Tasavallan aukiolla parlamentin istuntoa videoscreeneiltä.

– Olen varma, että voitamme tänään, Armenia voittaa, sanoi opiskelija Suren Gevorkian.

Mikäli Pashinian nousee pääministeriksi, kyseessä olisi dramaattinen muutos Armenian politiikassa. Republikaanipuolue on hallinnut maata 1990-luvun lopulta saakka.

Sarkisian oli Armenian presidenttinä kaksi kautta, minkä jälkeen hänet valittiin pääministeriksi. Hän ajoi läpi perustuslain muutoksen, jossa pääministerin valtaoikeuksia on kasvatettu ja presidentin valtaoikeuksia heikennetty.

 


 

Oppositiojohtaja Nikol Pashinyan päästettiin vapaaksi maanantaina. Hänet oli pidätetty sunnuntaina sen jälkeen, kun neuvottelut Sargsyanin kanssa päättyivät tuloksettomina. - Näkökulma: Kuvat kertovat enemmän kuin tuhannet tukahdetut ja vaietut sanat Armeniassa. - KimsBlog

 

Mielenosoittajia Jerevanissa maanantaina. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Vano Shlamov

Armenian pääministeri erosi – Jerevanin

kaduilla tanssitaan

 

Serzh Sargsyania vastaan oli järjestetty mielenosoituksia jo yli viikon ajan.

Armenian pääministeri Serzh Sargsyan on eronnut 11 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen, kertoo BBC.

Ihmisten kerrottiin kokoontuneen kadulle juhlimaan eropäätöstä.

Oppositio on syyttänyt Sargsyania valtaan takertumisesta, sillä hän oli ollut aiemmin presidenttinä enimmäisajan eli kymmenen vuotta.

– Kansanliike on suunnattu sitä vastaan, että jatkaisin virassani. Tottelen vaatimustanne, Sargsyan sanoi valtiollisen television mukaan.

Sargsyan nimitettiin pääministeriksi viime viikon tiistaina.

 



Näytä kuva Twitterissä
RFE/RL
 
 

Tutkimuksessa vertailtiin 44 eri maata Euroopassa ja Aasiassa. Näiden kohdalla tutkittiin maantieteen, uskonnon, poliittisen järjestelmän ja kulttuuriperinnön vaikutusta. Tuloksia verrattiin YK:n inhimillisen kehityksen indeksiin (HDI), joka mittaa muun muassa tulotasoa ja elinajanodotetta.

 

DDR:n juhlaparaati Berliinissä vuonna 1989. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Tutkimus: Kommunismi heikentää terveyttä

ja aiheuttaa köyhyyttä

 

 

Kielteinen vaikutus on kestänyt vuosikymmeniä järjestelmän romahtamisen jälkeen.

Entisten kommunistimaiden asukkaat ovat muita köyhempiä ja sairaampia, vaikka kommunismin romahduksesta on jo lähes 30 vuotta.

 

Britannian Royal Society Open Science -sivustolla julkistetussa tutkimuksessa vertailtiin historiallisten tapahtumien ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta inhimillisen kehityksen indeksiin.

– Alhaisen elinajanodotteen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat muun muassa korkea alkoholinkulutus, tupakointi, heikot työolosuhteet ja huonolaatuinen ruokavalio, tutkijat kirjoittavat.

– Maiden köyhtymisen vuoksi myös asuinalueet ovat muita heikommalla tasolla.

Kulttuuritaustan havaittiin olevan yhteydessä HDI:hin ja sen eri osiin. Kun maantieteellinen läheisyys otetaan huomioon, vain tulotason ja terveyden osalta voidaan havaita pieniä eroja.

Kun tarkasteluun otettiin mukaan kommunismi ja uskonto, ei kulttuurisella taustalla ollut enää väliä. Kommunismi ennakoi voimakkaasti kielteistä HDI-vaikutusta tulotason ja terveyden osalta.

Tutkimuksen mukaan lähihistorialla on usein suurempi vaikutus yhteiskuntien nykyiseen tilanteeseen kuin syvemmillä kulttuurisilla tekijöillä.