Kuluneella viikolla tiedustelujohtaja siirrettiin Merkelin hallituksessa istuvien sosiaalidemokraattien (SPD) vaatimuksesta toisiin tehtäviin. Käytännössä hän sai ylennyksen sisäministeriön valtiosihteeriksi. Suuri koalitio oli vähällä kaatua jälleen kerran.


MEDIAHUOMIO
 
 

Saksan valtamedia työntää perinteisiä

puolueita alamäkeen

 

   

Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Saksan liittokansleri Angela Merkel. KUVA: CLEMENS BILAN
 
 

Kokenut politiikan tutkija ja tarkkailija uskoo, että asetelma nakertaa erityisesti Angela Merkelin johtaman CDU:n kannatusta.

 

Saksan tiedotusvälineet ovat viime päivinä keskittyneet käytännössä yhteen aiheeseen: maan sisäisestä ­tiedustelusta vastaavan johtajan Hans-Georg Maassenin törppöilyyn Chemnitzissä tapahtuneen puukotuksen yhteydessä.

Välikohtauksessa kuoli yksi 35-vuotias saksalainen. Tekijöiksi epäiltyinä pidätettiin yksi syyrialainen ja yksi irakilainen. Toinen heistä on vapautettu. Puukotus laukaisi Chemnitzissä sarjan oikeistoradikaalien ja uusnatsien väkivaltaisia mielenosoituksia.

Liittokansleri Angela Merkel tuomitsi jyrkin sanakääntein oikeistoradikaalit, jotka hänen mielestään jahtasivat Chemnitzin kaduilla ulkomaalaisilta näyttäviä ihmisiä. Maassen kyseenalaisti tämän näkemyksen.

 

Hans-Georg Maassenin toiminta Chemnitzin mellakoiden yhteydessä oli kaikkea muuta kuin vakuuttavaa. Samaa voi sanoa Berliinin hallituksen tavasta hoitaa kiusallinen jälkipyykki.

Chemnitzin tapahtumien jälkeen haastattelin tunnettua saksalaista politiikan tutkijaa, professori Werner J. Patzeltia Dresdenissä. Aiheena oli maltillista oikeistoa perinteisesti äänestäneiden siirtyminen oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) tueksi.

Patzeltin mielestä Saksan kristillisdemokraatit (CDU) saavat syyttää tästä äänestäjäkadosta puoluetta johtavaa liittokansleri Merkeliä

 

”AfD onnistui ensin mobilisoimaan tietyt äänestäjät eurokriisillä ja sen jälkeen, mikä on oleellista, vielä enemmän Merkelin epäonnistuneella maahanmuuttopolitiikalla”, Patzelt korostaa.

Hänen mukaansa CDU:sta on Merkelin johdolla tullut liian keskustalainen tai jopa sosiaalidemokraattinen ja siksi vanhat kannattajat rankaisevat kansleria äänestämällä AfD:tä.

Patzelt tähdentää, että saksalainen valtamedia vauhdittaa ­tätä ­kehitystä ja työntää Saksan suuria kansanpuolueita eli CDU:ta ja ­SPD:tä alamäkeen.

”Erityisesti CDU:ta perinteisesti äänestävien mielestä todelliset ­ongelmat unohtuvat, kun media keskittyy vatvomaan tiedustelu- johtajan sanomisia tai sitä, miksi oikeistoradikaalien mellakointia ­pitää kutsua”, Patzelt erittelee. ”Todellisilla ongelmilla” hän tarkoittaa kansalaisten huolta huonon maahanmuuttopolitiikan seurauksista.

Patzeltin arvio on, että erityisesti monien konservatiivisesti ajattelevien saksalaisten silmissä tiedotusvälineet keskittyivät Chemnitzin tapauksen yhteydessä paheksumaan oikeistoradikaalien mellakointia ja unohtivat puukotuksessa menehtyneen saksalaisen. Moni on ­professorin mukaan lisäksi vakuuttunut, yleensä huonoin perustein, että valtaa pitävät ovat tavalla tai toisella tässä juonessa mukana. Myös Saksassa puhutaan Lügenpressen (valemedia) ja poliitikkojen liitosta.

Kokenut politiikan tutkija ja tarkkailija uskoo, että asetelma nakertaa erityisesti Merkelin johtaman CDU:n kannatusta.

*

”AfD hyötyy ja toisaalta myös vihreät hyötyvät, koska puolue sanoutuu muita yksiselitteisemmin irti AfD:n maahanmuutto- ja ulkomaalaisvastaisesta linjasta.”

Patzeltin mukaan suhtautuminen kansallisvaltion ja kansakunnan tulevaisuuteen on yhä tärkeämpi puoluekenttää jakava tekijä.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Münchenissä.

Suhtautuminen kansallisvaltion ja kansakunnan ­tulevaisuuteen on yhä tärkeämpi puoluekenttää jakava tekijä.”

 


 

Myös sisäministeri Horst Seehoferin asema on kyseenalaistettu. Julkiset riidat liittokansleri Merkelin kanssa ovat syöneet CSU:n puheenjohtajan uskottavuutta. Tällä hetkellä ainakaan oma puolue tuskin on vaihtamassa ministeriään. Baijerissa järjestetään nimittäin osavaltiovaalit vajaan kuukauden kuluttua, ja siellä CDU:n sisarpuolue CSU tavoittelee yli 50 prosentin äänisaalista.


 

 

Saksa kuohuu, hallitus natisee – erotetun

tiedustelupäällikön palkkiovirka ärsyttää

demareita

 

Saksan hallitus heikkeni entisestään, kun liittokansleri Merkel päästi tehtävässään epäonnistuneen tiedustelujohtajan sisäministeriön korkeaan virkaan.

 

Saksa
Tiedustelupäällikkö Hans-Georg Maaßen ja sisäministeri Horst Seehofer.
Tiedustelupäällikkö Hans-Georg Maaßen ja sisäministeri Horst Seehofer.Hayoung Jeon / EPA

Tapaus Hans-Georg Maaßen koettelee Saksan hallitusta ja erityisen rankasti hallituspuolue sosiaalidemokraattien rivejä.

 

Kaikki alkoi siitä, kun kotimaan tiedustelupalvelun BfV:n johtaja Maaßen kommentoi toissa viikolla Chemnitzin rasistisia mellakoita. (siirryt toiseen palveluun)Hänen mukaansa viranomaisilla ei ollut näyttöä siitä, että äärioikeistolaiset joukot olivat jahdanneet ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.

– Herra Maaßenin täytyy lähteä. Ja minä kerron teille: hän lähtee, julisti SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles viime viikonvaihteen vaalitilaisuudessa Offenbachissa.

Maaßen lähtikin, mutta ei sillä tavalla kuin Saksassa on tapana.

Potkujen jälkeen äärioikeiston toimia vähätellyt tiedustelupalvelun ammattilainen nimitettiin sisäministeriön valtiosihteeriksi. Palkka nousi lähes kolmella tuhannella eurolla kuukaudessa.

 

"Seehofer YK:n pääsihteeriksi"

Yksin tämä olisi saanut demarikentän rivit sekaisin, mutta lisää oli tulossa. CSU:n puheenjohtaja, sisäministeri Horst Seehofer käytti valtaoikeuksiaan ja siirsi entisen valtiosihteerin Gunther Adlerin syrjään Maaßenin tieltä.

Adler on puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti.

– Jos epälojaalisuus ja epäpätevyys lasketaan virkauralla eduksi, Horst Seehoferilla on hyvät mahdollisuudet päästä YK:n pääsihteeriksi, SPD:n entinen puheenjohtaja ja Saksan entinen ulkoministeri Sigmar Gabriel tviittasi.

Arvostelijoiden joukkoon liittyi SPD:n varapuheenjohtaja Ralf Stegner, joka epäili jo hallituskoalition toimintakykyä(siirryt toiseen palveluun) . Samalla hän antoi tukensa Maaßenin uutta virkaa vastustaneelle puolueen nuorisojärjestölle.

Puoluejohtaja Nahles ei perääntynyt vaatimuksesta erottaa Maaßen, mutta virkasiirtoon hän suostui.

 

Merkel vaikeuksissa

Liittokansleri Angela Merkelin neljäs hallitus on heikoilla. Osa poliiittisista kommentaattoreista (siirryt toiseen palveluun)on sitä mieltä, että hallituskoalitio on käytännössä jo hajonnut.

 

 


 

Trump määräsi myös julkaisemaan oikeusministeriön ja FBI:n virkamiesten välisiä tekstiviestejä. Oikeus- ja tiedustelupalvelun virkamiehet ovat vastustaneet tietojen salassapitoluokituksen poistamista sillä perusteella, että tiedot ovat liian arkaluontoisia julkaistavaksi. - Trumpin ahdingossa, hyökkäys on paras puolustus! - KimsBlog


 

 

Trump vaatii Venäjä-tutkinnan salaisia

dokumentteja julkisiksi – tiedustelupalvelun

virkamiehet järkyttyneitä

 

Trumpin määräys koskee myös oikeusministeriön ja FBI:n virkamiesten välisiä tekstiviestejä.

 

Donald Trump
trump
EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt poistamaan salassapitoluokituksen osasta Venäjä-tutkintaan liittyvistä dokumenteista ja tekstiviesteistä, uutisoi NBC(siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä on ennenkuulumaton toimenpide. Tiedustelupalvelun entisten ja nykyisten virkamiesten kerrotaan olevan asiasta järkyttyneitä.

Trumpin määräys liittyy tietoihin, jotka koskevat muun muassa oikeuden määräystä, jolla Trumpin entinen kampanja-avustaja Carter Page asetettiin tarkkailuun, kertoo Valkoinen talo lehdistötiedotteessa.

 

 


 

Japan Todayn mukaan osuus on kasvussa, sillä viime vuonna yli 70-vuotiaita oli 19,9 prosenttia väestöstä. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan 35,3 prosenttiin Japanin väestöstä vuoteen 2040 mennessä. Laskevan syntyvyyden ja väestön ikääntymisen pelätään luovan yhä suurempaa painetta maan taloudelle. Sosiaalimenot kasvavat samalla kun työikäinen väestö kutistuu. Japanin ohella maailman ikääntyneimmät väestöt löytyvät Euroopasta. Yli 65-vuotiaiden osuus on Italiassa 23,3 prosenttia, Portugalissa 21,9 prosenttia ja Saksassa 21,7 prosenttia.

 

Vuonna 2040 noin 35 prosenttia japanilaisista on yli 65-vuotiaita. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Japani täyttyy yli 65-vuotiaista

 

Ikääntyvä väestö ja laskeva syntyvyys luovat yhä kovempaa painetta Japanin taloudelle.

Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut Japanissa noin noin 440 000:lla viime vuoteen verrattuna. Ikäryhmään kuuluu nyt ennätysmäärä eli 35,57 miljoona kansalaista.

 

70-vuotiaiden ja tätä vanhempien osuus on samalla noussut ensimmäistä kertaa 20,7 prosenttiin Japanin väestöstä. Kyseiseen ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä 26,18 miljoonaa japanilaista.

 

 


 

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters nimettömään lähteeseen vedoten. Wall Street Journal puolestaan kertoo, että Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat vaarassa kariutua asian vuoksi.


 

 

Trumpilta tulossa uusi isku kauppasodassa? –

Tilanne USA:n ja Kiinan välillä kiristyy

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.9.2018 08:07

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Yhdysvaltain presidentti Trump.
 
|

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin odotetaan ilmoittavan  uusista tulleista kiinalaistavaroille, joiden vuotuinen tuontiarvo on yhteensä 200 miljardia dollaria.

 

Lisätulli on todennäköisesti 10 prosenttia, eikä aiemmin uumoiltu 25 prosenttia. Nyt Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä voimassa olevat 50 miljardin dollarin tuontia koskevat lisätullit ovat 25 prosenttia.

 

 

Tuotteiden joukossa on verkkoteknologiaa ja muuta elektroniikka ja kuluttajatuotteita kuten kiinalaiset merenelävät, muovi, polkupyörät ja autojen vauvanistuimet. Lopullisen listan sisältö ei ole vielä tiedossa.

Jo perjantaina Yhdysvaltojen presidentti Trumpin kerrottiin käskeneen alaisiaan etenemään hallinnon suunnitelmassa lisätä kiinalaistuontia koskevalle tullilistalle tavaraa 200 miljardin dollarin arvosta, uutistoimisto Bloomberg kertoi.

 

Samaan aikaan valtiovarainministeri Steven Mnuchin on pyrkinyt avaamaan uudelleen maiden väliset kauppaneuvottelut, jotta kauppasodan eskaloituminen voitaisiin välttää. Kiinan ulkoministeriö kertoi torstaina vastaanottaneensa kutsun kauppaneuvotteluihin Yhdysvaltojen Mnuchinilta. Nyt Kiina kuitenkin harkitsee uudelleen, lähteekö keskusteluihin lainkaan, WSJ kertoo.

Maiden välinen kauppasota käynnistyi toden teolla heinäkuun alussa. Tuolloin asetetut 25 prosentin lisätullit koskevat tällä hetkellä noin 50 miljardin dollarin arvoista vuotuista tuontia molemmin puolin.

 


 

Aihe on herkkä, sillä Horst Seehofer on sisäministerinä poliittisesti vastuussa tiedusteluelimistä. Seehofer on kotoisin Baijerin osavaltiosta ja sen entinen pääministeri. Baijerissa pidetään osavaltiovaalit lokakuun puolessavälissä. Seehoferin edustama CSU-puolue yrittää suitsia äänestäjien siirtymistä maahanmuuttovastaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen taakse. Sen takia Maassenin erottaminen saattaisi olla poliittisesti kallis operaatio Seehoferille.


 

 

Joutuuko Saksan kotimaantiedustelun johtaja

eroamaan kommenttiensa vuoksi? Maassen

epäili, tapahtuiko Chemnitzissä

ulkomaalaisten ajojahtia

 

Tiedustelupalvelu Verfassungsschutzin pääjohtaja Hans-Georg Maassen on tänään Saksan parlamentin kahden valiokunnan kuultavana lausuntojensa takia.

 

Saksan politiikka
Maassen sivuprofiilissa, takana epätarkkana toinen mies.
Saksan kotimaantiedustelun johtaja Hans-Georg Maassen joutuu tänään keskiviikkona selittämään paljon huomiota herättäneitä lausuntojaan.Filip Singer / EPA
 

Tästä on kyse

  • Itäsaksalaisessa Chemnitzin kaupungissa puhkesi väkivaltaisia mielenosoituksia elokuun lopussa kaupungissa tapahtuneen puukotuksen seurauksena. 35-vuotias saksalaismies kuoli puukotuksessa. Kaksi turvapaikanhakijaa pidätettiin epäiltyinä taposta.
  • Osa mielenosoittajista oli äärioikeistolaisia, jotka tekivät Hitler-tervehdyksiä ja kävivät ohikulkevien ulkomaalaistaustaisten ihmisten kimppuun. Videoklippi asiasta on näytetty julkisuudessa useaan otteeseen. Liittokansleri Merkel ja moni muu piti tapausta ulkomaalaisten ajojahtina.
  • Saksan kotimaantiedustelun johtaja Maassen epäili lehtihaastattelussa videon aitoutta, mistä häntä on kritisoitu.

 

Saksassa on viime viikon aikana vellonut kiivas keskustelu siitä, tapahtuiko Chemnitzissä ulkomaalaisen näköisten ihmisten ajojahtia maahanmuuttovastaisen mielenosoituksen yhteydessä vai ei.

Julkisuudessa on näytetty videopätkä, jossa tämä näyttää tapahtuvan. Liittokansleri Angela Merkel on myös tuominnut ulkomaalaisten ajojahdin Chemnitzissä.

Viime viikon perjantaina Saksan kotimaantiedustelun eli Verfassungsschutzin johtaja Hans-Georg Maassen kyseenalaisti videon aitouden. Maassenin mielestä kyseessä saattaa olla tietoinen väärän tiedon levittäminen.

Tiedustelujohtaja Maassen on joutunut kommenttiensa vuoksi kovan arvostelun kohteeksi. Häntä on kritisoinut muun muassa hallituspuolue sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Andrea Nahles, joka on esittänyt epäilyjä Maassenin kyvystä hoitaa virkaansa.

Maassen on myös joutunut selittämään lausuntojaan kirjeessä sisäasiainministeri Horst Seehoferille.

 

Maassen vastaa tänään sanoistaan

Saksan television ZDF-kanava kertoi eilen tiistaina, että Chemnitzin paikallispoliisin sisäisessä raportissa puhuttiin kivillä aseistautuneista naamioituneista mielenosoittajista, jotka etsivät ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä, sekä vahingonteosta juutalaisen ravintolan tiloissa.

Käynnissä on tosin saivartelu siitä, oliko kyse ajojahdista vai muuten vain ulkomaalaisten kiusaamisesta.

Keskiviikkoiltana Maassen on parlamentin kahden valiokunnan kuultavana. Hän joutuu selittämään lehtilausuntojaan sekä liittopäivien sisäasiainvaliokunnalle että tiedusteluelinten valvontavaliokunnalle.

 

Vaihtoehto Saksalle -puolue on puolustanut Maassenia puolueettomana virkamiehenä. Vasemmistopuolue taas on sitä mieltä, että Maassen sekaantuu virkamiehenä politiikkaan.

 

"Vapaan demokratian myrkyttämistä"

ZDF:n varapäätoimittaja Elmar Thevessen muistutti kommentissaan Saksan historiasta ja Weimarin tasavallasta.

– Weimarin tasavallassa horjutettiin jo kerran luottamusta parlamentaarisen demokratian kykyyn ratkaista ongelmia tunnetuin seurauksin.

Hitler nousi valtaan Weimarin tasavallan epäonnistuttua. Thevessenin mielestä Maassen itse kylvää epäluottamusta tekemisillään.

– Tällä tavalla myrkytetään meidän vapaata demokratiaamme. Hänen täytyy vakuuttavasti selittää asia julkisesti, tai vetää itse johtopäätökset. Muuten perustuslain viholliset voivat käyttää hänen nimeään hyväksi, Thevessen sanoi.

Saksan TV1:n kommentaattorin Tina Hasselin mielestä on epätodennäköistä, että Maassen erotettaisiin näin lähellä Baijerin osavaltiovaaleja.

– Tämä lisäisi levottomuutta ja antaisi Vaihtoehto Saksalle -puolueelle tilaisuuden tehdä hänestä (Maassenista) marttyyrin, Hassel sanoi.

 


 

Human Rights Watch -järjestön mukaan uiguurien sorto on ”mittakaavaltaan ennennäkemätöntä Kiinassa vuosien 1966–1976 kulttuurivallankumouksen jälkeen”. Leireille suljetut muslimit pakotetaan kieltämään islamin opetuksia, opiskelemaan kiinalaista kulttuuria sekä vannomaan lojaalisuutta Kiinan kommunistiselle puolueelle. Leireiltä päässeet ovat raportoineet myös kidutuksesta.


 

 

NYT: ”Massiiviset” sortoleirit järkyttävät –

Yhdysvallat harkitsee pakotteita Kiinalle

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.9.2018 09:22

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Uiguurien muslimivähemmistö muodostaa noin 40 prosenttia väestöstä luoteis-Kiinassa sijaitsevassa Xinjiangin autonomisessa maakunnassa, jota riivaavat levottomuudet ja väkivaltaisuudet. Arkistokuvassa uiguuriviljelijöitä töissään Turpanissa.
 

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto harkitsee taloudellisia sanktioita Kiinalle uiguurivähemmistön sorron vuoksi. Satoja tuhansia uiguureja ja muita muslimivähemmistön edustajia on suljettu niin sanotuille internointileireille, asiasta raportoiva amerikkalaislehti New York Times kertoo.

 

Pakotteet kohdistuisivat kiinalaisiin korkeisiin virkamiehiin ja kiinalaisyhtiöihin. Lisäksi yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden myyntejä Kiinaan rajoitettaisiin, sillä Kiinan viranomaiset käyttävät amerikkalaista valvontateknologiaa valvoakseen uiguureja pohjoisessa Kiinassa.

Jos taloudelliset sanktiot toteutuvat, tämä on ensimmäisiä kertoja kun Yhdysvallat asettaa Kiinalle pakotteita ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. 

 

Kiinan muslimivähemmistön pakkoleirit ovat olleet kiihtyvän kansainvälisen kriitikin kohteena ja äskettäin muun muassa YK:n ihmisoikeuspaneelin hampaissa. Äskettäin Yhdysvaltain kongressin edustajat vaativat ulkoministeri Mike Pompeota ryhtymään taloudellisiin toimiin kiinalaisvirkamiehiä kohtaan. Presidentti Trump on tähän asti vastustanut Kiinan-vastaisia toimia, joiden pelätään kärjistävän maiden kauppapoliittisia riitoja.

 

”Tämän [sorron] mittakaava on massiivinen”, sanoo senaattori Marco Rubio New York Timesille.

”Kyse ei ole vain ihmisten pelottelusta poliittisella puheella, vaan myös halusta riistää ihmisiltä heidän etninen ja uskonnollinen identiteettinsä tasolla, jollaista emme ole nähneet modernina aikana.”

 


 

Näkökulma: Kello tikittää Die Muttille - Anegela Merkelille. Saksa tarvitsee johtajan, jolla on kyky tehdä päätöksiä nopeammin ja tehokkaammin! Etana päätöksentekojärjestelmälle ei ole enää sijaa Euroopassa. Vanhat väistyköön. Tarvitaan muutosta. Time Runs.......- KimsBlog

 

Liittokansleri Angela Merkel ja SPD:n puheenjohtaja Olaf Scholz. LEHTIKUVA / AFP

Saksan hallituskoalition kannatus

ennätysalhaalla

 

Vaihtoehto Saksalle ei hyötynyt mittaushistorian alhaisimmasta hallituksen lukemasta.

 

Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johtama koalitiohallitus on menettänyt kannatustaan, kertoo Bild am Sonntag. Koalitiolle mitattu 46 prosentin yhteiskannatus on mittaushistorian huonoin.

Hallituspuolueista Merkelin kristillisdemokraattinen CDU/CSU menetti prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 29 prosenttia. Sosialidemokraattien SPD menetti kaksi prosenttiyksikköä, kannatuksen ollessa nyt 17 prosenttia.

Oppositiopuolueista ainoa hyötyjä mittauksessa oli vasemmistolainen Die Linke, jonka kannatus nousi prosenttiyksiköllä 10 prosenttiin. Sekä vihreiden (14%), Vaihtoehto Saksalle -puolueen (15%), että Vapaan demokraattisen puolueen (9%) kannatukset pysyivät entisellään.

Kaksi prosenttia hallituksen kannatuksesta valui muille määrittelemättömille puolueille, joiden kannatusosuus nousi kuuteen prosenttiin.

 


 

Edellisvuoden vastaavassa kyselyssä terrorismi oli saksalaisten suurin huoli. Nyt terrorismi oli pudonnut pelkolistalla viidenneksi. Alle 60 prosenttia saksalaisista pitää terrorismia pahimpana pelkonaan. Trumpin jälkeen seuraavaksi eniten – 63 prosenttia – saksalaiset pelkäävät maahanmuuttoa ja sen aiheuttamia sosiaalisia jännitteitä. Yli 60 prosenttia vastaajista pelkäsi myös sitä, ettei poliitikoilla riitä kyvyt ratkoa ja hallita monimutkaisia ongelmia.


 

 

Nyt se on tutkittu: saksalaiset pelkäävät

Trumpia enemmän kuin terrorismia

 

Yhdysvaltain aggressiivinen Amerikka ensin -politiikka on säikäyttänyt saksalaiset. Saksassa pelätään Trumpia jo enemmän kuin terrorismia ja ympäristökatastrofeja.

 

Saksa
G7 kokouksessa Angela Merkel ja Donald Trump.
Donald Trumpin aggressiivinen politiikkaa on säikäyttänyt usein liittokansleri Angela Merkelinkin.Neil Hall / EPA
 

Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista on tullut saksalaisten suurin pelon aihe. Saksalaisen R+V -vakuutusyhtiön mielipidetiedustelussa lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi Trumpin tehneen maailmasta vaarallisemman.

 

– Trumpin säälimätön "Amerikka ensin" -politiikka, hänen aggressiivinen suhtautumisensa kansainvälisiin sopimuksiin ja kauppaan sekä turvallisuuteen pelottaa väestön enemmistöä, politiikan tutkija Manfred Schmidt arvioi tutkimuksen tulosta.

Heidelbergin Ruprecht Karls yliopiston tutkija Schmidtin mukaan saksalaisten pelkoja lisäävät myös Trumpin voimakkaat hyökkäykset Saksaa ja sen politiikkaa kohtaan.

Trump on toistuvasti arvostellut Saksan maahanmuuttopolitiikkaa ja vaatinut maata lisäämään sotilasmenojaan.

 

Terrorismin pelko hälventynyt

Terrorismin jälkeen seuraavat pelon aiheet olivat euroalueen velkataakka veronmaksajille, poliittiset ja uskonnolliset ääriliikkeet, ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit ja muut ympäristöongelmat.

Kysely tehtiin kesä-heinäkuussa ja siihen vastasi yli 2 300 saksalaista ympäri maata. Vastaajille esitettiin 21 erilaista kysymystä, joilla pelkoja kartoitettiin.

 

Lähteet: AFP

 


 

Neuvostoliiton miehitys päättyi Virossa vuonna 1991. Delfin jutun mukaan nykyajan virolaislapset kuuntelevat Neuvostoliitossa varttuneiden vanhempiensa kouluruokailumuistoja myötätuntoisina.

 

Neuvostoaikaisia ruokia ei muistella lämmöllä Virossa. Kuva: Wikipedia

Ruokapyramidi painajaisista – Virossa

muistellaan neuvostokoulujen ruokia

 

Neuvostokoululaisen ruokavalio muodostui läskistä ja kiisselistä.

Neuvostoliiton aikaiset kouluruoat on nostettu Virossa legendaariseen asemaan, mutta lähinnä vain niiden pahan maun takia. Ruoka oli tietenkin kauheaa, koska koko aikakausi oli kauheaa. Näin kiteyttää virolainen uutisportaali Delfi.

 

Ruokatunnin kerrotaan olleen monelle koulupäivän yksi vihatuimmita hetkistä. Neuvostolasten mieleen on jäänyt haju, joka levittäytyi jo varhain aamulla keittolasta koko koulurakennukseen. Haju tarttui vaatteisiin ja seurasi pitkälle iltaan.

 

– Imassa leijaili yleensä palaneen maidon tai paistettujen kalapihvien käry. Ja koska ilmanvaihdosta ei ollut tuolloin tietoakaan, tiesivät myös vanhemmat illalla, mitä heidän lapsensa olivat syöneet koulussa, ironisesti neuvostoaikoja muistelevassa jutussa kerrotaan.

Ateriat oli annosteltu ruokaloissa valmiiksi lautasille. Ruokaa syötiin alumiinista tehdyillä ruokailuvälineillä, jotka vääntyilivät tai hajosivat jo pienestä kosketuksesta.

Lautanen oli syötävä aina tyhjäksi, vaikka ruoka ei olisi maistunut. Ja yleensä neuvostokeittäjien loihtimat yksipuoliset ateriat eivät maistuneet lapsille.

 

– Kun lihaa ei ollut, keittäjät tekivät maitosoppaa, maito-kasvissoppaa, maito-riisisoppaa, maito-makaronisoppaa, jutussa luetellaan.

Kouluissa tarjoiltiin myös tattarista, mannasta tai hirssistä valmistettuja puuroja. Toisinaan tarjolla oli myös lihaa, kuten makkarakastiketta, läskisoosia, kalapihvejä tai maksakastiketta keitettyjen perunoiden kera.

 

Läskiä kaikkialla

Delfi kertoo, että perusraaka-aineena koulujen ruokaloissa käytettiin läskiä. Sitä oli kaikkialla: sopan seassa, kastikkeissa, viipaleina läskikeiton päällä tai jopa piilotettuna kastikkeeseen, jossa sitä ei pitänyt olla.

Jälkiruoaksi tarjoiltiin yleensä sokerilla kyllästettyjä kiisseleitä. Jutun mukaan neuvostolapsen koulupäivän ruokaympyrä muodostuikin pitkälti läskistä ja kiiseelistä.

 

– Tuon ajan valikoimasta ei saa tietenkään rakennettua kunnollista ruokapyramidia, vaan se näyttäisi enemmänkin neliön muotoiselta laatikolta, joka on täynnä rasvaa, jutussa kauhistellaan.

Neuvostoliitossa torstai oli kalapäivä, joten mereneläviä tarjoiltiin sinä päivänä myös kouluissa. Useimmiten jonkinlaista kalapihviä muistuttavassa muodossa, joka ei ollut lasten makuun.

– Joskus lautaselta löytyi myös kalan makuista lihaa vihannesmuhennoksen seasta. Puhuttiin, että sikoja syötettiin meren läheisissä paikoissa kalanperkausjätteillä, joista maku tarttui.

 

– Nykyään noudatetaan terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota, jotta eläisimme mahdollisimman pitkään terveinä. Tuolloin ajateltiin vain sitä, miten vatsan saa täyteen tarjolla olevila asioilla. Niin helppoa oli elämä, nälässä syötiin kaikkea.

 


 

Vladimir Putin selitti puheessaan pitkästi Venäjän ongelmia, kuten työikäisen väestön määrän vähenemistä ja eläkeläisten määrän kasvua. – Hän jätti kuitenkin mainitsematta, että juuri hän ja hänen hallituksensa lakkasivat panemasta rahaa eläkerahastoon ja käyttivät rahat Krimin valtaukseen. Eikä Putin – itsekin eläkkeellä oleva upseeri – sanonut mitään siitä, että sotilashenkilöillä on yhä oikeus varhaiseen eläkkeeseen ja muihin etuihin.

 

Vladimir Putin. DRUZHININ / SPUTNIK / AFP

Vladimir Putin pelasti itsensä, mutta “hinta

on järkyttävä”

 

 

Suosion putoaminen säikytti Venäjän presidentin.

Orastava kannatuskriisi on venäläistutkijan mukaan pakottanut Venäjän presidentti Vladimir Putininesiintymään “kansakunnan isänä” tavallisen poliitikon tai virkamiehen sijaan.

 

– Presidentti oli täpärällä menettää statuksensa lippuun tai kansallislauluun verrattavana kansallisena symbolina ensi kertaa sitten alkuvuoden 2014, jolloin Krimin valtaus sai Putinin kannatusluvut nousuun, Carnegie Moscow Center -ajatushautomon vanhempi tutkija ja keskuksen Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelman johtaja Andrei Kolesnikov kirjoittaa The Moscow Timesissa.

Yllättävä kannatuksen sukellus liittyy Venäjän eläkeuudistukseen. Se on nakertanut presidentin kannatusta. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen keräämien tietojen mukaan heinäkuussa enää 67 prosenttia vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä Putinin toimet, kun vastaava luku vielä huhtikuussa oli 82 prosenttia. Luottamus presidenttiin on laskenut tammikuun 60 prosentista heinäkuun 48 prosenttiin. Vaikka absoluuttiset luvut ovat edelleen korkeita, pudotus on ollut hätkähdyttävän nopeaa.

Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona televisiopuheessaan lieventävänsä hallituksen päätöstä.

Isällisesti esiintynyt Putin pyrki perustelemaan eläkeratkaisun tarpeellisuutta. Naisten eläkeikää on tarkoitus nostaa 55:stä 60 vuoteen. Aiemmin tavoitteena oli 63 vuotta. Miesten eläkeikä nostetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti 60:stä 65 vuoteen.

Käytännössä eläkeuudistus merkitsee, ettei monikaan venäläinen selviä hengissä eläkeikään asti. Venäläismiesten elinajanodote on maailman terveysjärjestö WHO:n tilastojen mukaan 66 vuotta ja naisten 77 vuotta.

Andrei Kolesnikov huomauttaa, ettei Vladimir Putin myöntänyt keskiviikkona venäläispäättäjien virheitä vaan tyytyi selittämään kansalaisille, miksi uudistus tarvitaan. Sävy oli ystävällinen ja isällinen.

– Sävy, joka olisi voinut vaikuttaa itsehillinnän ja itsevarmuuden ilmaukselta, mutta joka paljasti hänen pelkäävän menettävänsä kansakunnan luottamuksen.

 

Andrei Kolesnikov arvioi Vladimir Putinin pelastaneen itsensä toistaiseksi.

– Vaikka hänen kannatuslukunsa eivät kasvaisikaan, saattavat ne ainakin lakata putoamasta.

Kolesnikov huomauttaa kuitenkin, että “eversti Putinin pelastuksen hinta tulee osoittautumaan järkyttävän korkeaksi budjetille ja taloudelle”.

Hänen mukaansa presidentin tekemät muutokset merkitsevät, että säästöksi tarkoitettu eläkeuudistus tuleekin kalliiksi. Venäjän valtiovarainministeriön mukaan Putinin muutoksen hintalapuksi tulee noin 6,5 miljardia euroa seuraavan kuuden vuoden aikana.

– Kaikki tämä tapahtuu samalla, kun valtio etsii kuumeisesti rahaa toteuttaakseen Putinin toukokuun määräyksen sosiaalimenojen kasvattamisesta, eli lisäyrityksistä ostaa ihmisten uskollisuutta, Andrei Kolesnikov toteaa.

 

Tutkija huomauttaa, että Venäjä on jo muun muassa nostanut arvonlisäveroa 18 prosentista 20 prosenttiin. Vladimir Putinin lähipiiriläisen, Igor Setshinin johtama öljyjätti Rosneft on taas samalla saanut liki viiden miljardin euron verohelpotukset.

– Verratkaa näitä lukuja, Kolesnikov päivittelee.

 


 

Tapaamisessa Iranin presidentin Hassan Ruhanin ja hallituksen kanssa keskiviikkona ajatollah Ali Khamenei sanoi myös, että Iran ei neuvottele "kohtuuttomien" Yhdysvaltain viranomaisten kanssa uudenlaisesta sopimuksesta maan ydinohjelmaa koskien.


 

 

Iranin ylin johtaja: Jos ydinsopimus ei palvele

tarkoitustaan, voimme jättää sen

 

Iranin vaikutusvaltaisin johtaja ajatollah Ali Khamenei nosti esiin ydinsopimuksesta vetäytymisen sen jälkeen, kun Yhdysvallat on jarruttanut sopimuksesta Iranille tulevaa taloudellista hyötyä.

 

Iran
Ajatolla Ali Khamenei on Iranin korkein johtaja.
Ajatolla Ali Khamenei on Iranin korkein johtaja.Iranian supreme leader office / EPA-EFE
 

Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein mukaan Iran voi irtautua maata koskevasta ydinsopimuksesta, mikäli sopimus ei enää palvele Iranin kansallista etua.

 

Lausunto on seurausta Yhdysvaltojen vetäytymisestä ydinsopimuksesta ja siitä, että eurooppalaiset yritykset ovat tämän jälkeen jarrutelleet omaa kauppaansa Iraniin.

 

– Ydinsopimus on väline, ei itsetarkoitus, ja jos tulemme johtopäätökseen, että se ei palvele kansallisia intressejämme, voimme vetäytyä siitä, kertovat Khamenein edustajat hänen sanoneen.

 

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois vuoden 2015 ydinsopimuksesta toukokuussa. Tämä merkitsee, että Yhdysvaltain talouspakotteet Iranille palaavat voimaan. Trump haluaisi neuvotella Iranin kanssa uuden sopimuksen.

Iranin ydinsopimuksessa ovat edelleen mukana Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Kiina ja Venäjä.

Trump kuitenkin uhkasi elokuussa, ettei kukaan, joka tekee kauppaa Iranin kanssa voi enää tehdä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa.

 

– Odotamme, että eurooppalaiset yritykset ymmärtävät selvästi, että he tekevät valinnan kaupankäynnistä joko Iranin tai Yhdysvaltojen kanssa, sanoi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton The Guardianille (siirryt toiseen palveluun).

 


 

On myös syytä muistaa, että Donald Trumpin vaalikampanjan tutkinta on vielä kesken. Virkarikossyytteitä tuskin nostetaan ennen kuin erikoissyyttäjä Robert Mueller on selvittänyt perin pohjin, millaisia Trumpin vaalikampanjan ja Venäjän hallinnon suhteet olivat vuosina 2015–2016. Tutkinnan valmistuminen saattaa vielä kestää.


 

 

Rikollisia alkaa löytyä yhä lähempää ja

lähempää – Miten Trumpin nyt käy?

 

 

Analyysi: Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia voida horjuttaa oikeustoimin. Poliittiset keinotkaan eivät näytä todennäköisiltä. Vielä.

 

 

JIM LO CALZO / PATRICK FALLON / BRYAN SMITH / EPA / ZUMA PRESS

Rikollisia alkaa löytyä yhä lähempää ja lähempää
 – Miten Trumpin nyt käy?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin (vas.) imago kokee kovia. Hänen entinen kampanjapäällikkönsä Paul Manafort (ylh. oik.) todettiin syylliseksi kahdeksaan syytekohtaan. Ex-asianajaja Michel Cohen taas myönsi syyllistyneensä kahdeksaan rikokseen.

 

Tuomo Hyttinen | Aamulehti
 

Tiistai oli Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille henkilökohtaisesti pahin päivä. Trumpin presidentinvaalikampanjan entistä päällikköä Paul Manafortia odottaa pitkä vankilareissu, kun valamiehistö totesi hänet syylliseksi kaikkiaan kahdeksaan syytekohtaan.

 

Samaan aikaan kun Manafortille luettiin tuomiota, asteli presidentin entinen henkilökohtainen asianajaja Michael Cohen oikeuteen tunnustamaan syyllisyytensä lukuisiin liittovaltiotason rikoksiin. Trumpin kannalta pahinta oli, että Cohen kertoi toimineensa Trumpin käskystä syksyllä 2016, kun hän maksoi pornotähti Stormy Danielsin ja playboy-malli Karen McDougalin hiljaiseksi.

Cohen myönsi, että maksut rikkoivat kampanjalahjoituksia koskevaa lainsäädäntöä, ja hän joutuu vankilaan arviolta 3–5 vuodeksi.

 

Mitä seurauksia Trumpille koituu?

Vaikka Cohen nimesi Donald Trumpin rikoskumppanikseen, rikostutkinta ei todennäköisesti yllä presidenttiin asti. Yhdysvaltojen oikeusministeriö on vuosina 1973 ja 2000 päätellyt, ettei istuvaa presidenttiä vastaan voi nostaa rikossyytettä. Ministeriön tulkintaa ei ole testattu tuomioistuimessa.

 

On siis melko varmaa, ettei Trumpia voida horjuttaa oikeustoimilla. Presidentti Trump kaatuu ainoastaan poliittisin keinoin.

 

Poliittiset seuraukset eivät kuitenkaan näytä kovinkaan todennäköisiltä. Trumpin puolueella, eli republikaaneilla ei ole varaa kyseenalaistaa presidentin asemaa juuri nyt. Yhdysvalloissa äänestetään marraskuussa välivaaleissa, eikä puolueella ole varaa sisäiseen riitelyyn viime metreillä. Lisäksi republikaanien pitäisi saada nimitettyä tuomari korkeimpaan oikeuteen ennen vaalipäivää.

Välivaaleissa taas näyttää todennäköiseltä, että demokraattipuolue voittaa enemmistön edustajainhuoneessa. Ja edustajainhuone on se elin, joka voi nostaa virkasyytteen istuvaa presidenttiä vastaan.

 

Virkasyyte mainittu – voitaisiinko se nostaa?

Virkasyytteen nostaminen voisi olla periaatteessa mahdollista, sillä siihen tarvitaan edustajainhuoneessa yksinkertainen enemmistö. Presidentin erottamiseen tarvitaan kuitenkin 100-paikkaisessa senaatissa 60 ääntä.

 

Käytännössä Trumpin erottamiseen tarvitaan siis republikaanien ääniä. Se ei nykyisessä Yhdysvaltojen poliittisessa ilmapiirissä näytä lainkaan todennäköiseltä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana demokraatit ja republikaanit eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen juuri mistään merkittävästä lainsäädännöstä. Presidentin erottaminen on niin poikkeuksellinen teko, että puolueiden välisen yhteisymmärryksen synnyttäminen on käytännössä mahdotonta.

 

Lisäksi pitää huomioida, että virkasyyteprosessi on hyvin pitkä. Watergate-skandaalin aikaan presidentti Richard Nixon erosi vuoden kuluttua siitä, kun kongressi alkoi tutkia virkarikossyytteen mahdollisuutta. Nixonkin erosi vasta kun kävi selväksi, että senaatista löytyy erottamiseen tarvittava enemmistö.

 


 

– Kansallistunnon nostatuksen onkin ylläpitänyt presidentin suosiota Krimin jälkeisen laman ajan 2014-16, mutta sillä ei enää voida täyttää kansalaisten vatsoja ja kukkaroita, Sinikka Parviainen sanoo. Hän huomauttaa presidentti Vladimir Putinin suosion tippuneen Krimin jälkeisen ajan pohjalukemiin, eli noin 67 prosentin kannatukseen. Vielä ennen eläkeuudistuksen julkituloa Putinia tuki noin 80 prosenttia kansasta.

 

Putin-tarraa tallotaan eläkeuudistuksen vastaisessa mielenosoituksessa Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Vasily Maximov

Venäjän kansa raivona Kremlille:

Tätä ei ole ennen nähty

 

Eläkeuudistuksen laukaisema protestihenki näkyy jo Vladimir Putininkin kannatuksessa.

 

Kremlin kaavailema eläkeuudistus on saanut tavalliset venäläiset takajaloilleen. Kuohuntaa aiheuttaneessa uudistuksessa hallitus ehdottaa naisten eläkeiän nostamista 55 vuodesta 63 vuoteen 2034 mennessä ja miesten eläkeiän nostoa 60 ikävuodesta 65 vuoteen 2028 mennessä alkaen vuodesta 2019. Ehdotus on mennyt läpi jo ensimmäisessa Duuman käsittelyssä.

East Officen analyytikko Sinikka Parviaisen mukaan kansalaisten valtava vastustus on kuitenkin alkanut lehtitietojen mukaan huolettaa maan johtoa eikä presidentti Vladimir Putininkaan suosio ole selvinnyt kuivin jaloin kansalaisten ”vihan ryöpsähdyksistä”.

Parviainen huomauttaa East Officen blogissaan, ettei vastustuksen syy niinkään ole se, etteivät kansalaiset ymmärtäisi reformin syitä, jotka liittyvät Venäjän väestön ikärakenteeseen ja eläkerahastojen riittämättömyyteen. Kyselytutkimusten perusteella venäläiset ovat Kremlin kanssa eri mieltä siitä, mihin Venäjän valtio on viime vuosina rahaa käyttänyt.

 

Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan 89 prosenttia venäläisistä vastustaa eläkeuudistusta. Samalla venäläisten halukkuus osallistua protesteihin on kasvanut korkeimmalle tasolleen sitten 1990-luvun. Sinikka Parviaisen mukaan peräti 69 prosenttia venäläisistä näki heinäkuussa protesteihin osallistumisen mahdollisena.

– Eläkereformia koskevan kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset ymmärtävät kyllä hyvin, että venäläiset vanhenevat kiihtyvään tahtiin ja että yksinkertaisesti rahaa ei ole: jo nykyisellään vain 60 prosenttia eläkkeistä pystytään maksamaan valtion eläkerahastosta ja loput eläkkeet joudutaan kattamaan federaation budjetista.

 

Parviaisen mukaan venäläisiä harmittaakin rahan käyttäminen muuhun kuin omaan kansaa.

– Erityisiä rahareikiä ja kalliita turhakkeita mainitaan olevan esimerkiksi yllä mainitut jalkapallon MM-kisat, Sotshin olympialaiset sekä sodat Syyriassa ja Ukrainassa.  Mutta eikö näiden ”projektien” pitänyt olla juuri ne Venäjän (ja sen presidentin) suuruutta korostavat asiat ja lisätä maan johdon arvostusta kotimaassa?

 

Oligarkkien tukeminen ja jatkuvat korruptioskandaalit suututtavat lisäksi kansaa kaikissa ikäryhmissä ja matala- ja keskituloisten parissa. Sinikka Parviainen huomauttaa, ettei Venäjällä ole koskaan aiemmin nähty Levadan tutkimusten perusteella vastaavaa vastustusta jotakin tiettyä uudistusta kohtaan.

Asiantuntijan mukaan kansallistuntoa pönkittävät hankkeet ovat saattaneet toimia Venäjällä sellaisina aikoina, kun kansalaisten elinolot ja tulot ovat kohentuneet ja tulevaisuus näyttänyt valoisalta myös seuraavalle polvelle.

 


 

Meneillään oleva Facebookin ja Yhdysvaltain hallinnon välinen oikeusjuttu poikkeaa Applen tapauksesta siten, että tällä kertaa poliisilla ei ole hallussaan puhelinta, jonka tietoihin se haluaa päästä, vaan kyse on yhden ihmisen käymien Messenger-keskusteluiden salakuuntelusta.


  

Yhdysvalloissa viranomaiset painostavat

Facebookia valjastamaan Messenger-

sovelluksen vakoiluvälineeksi

 

Rikostutkinaan liittyvällä tapauksella voi olla laajempia vaikutuksia viestipalveluiden viranomaisvalvontaan ja käyttäjien tietosuojaan.

 

Tietosuoja
Facebook Messenger -sovellus.
 

Yhdysvalloissa hallinnon viranomaiset yrittävät painostaa Facebookia purkamaan viestien salauksen suositussa Messenger-viestisovelluksessa, jotta poliisi voi vakoilla epäillyn ääniviesteillä käymiä keskusteluita meneillään olevassa rikostutkinnassa.

 

Tieto perustuu kolmeen Reutersin lähteeseen, jotka ovat perillä tapauksesta. Lähteiden mukaan Facebook vastustaa Yhdysvaltojen oikeuslaitoksen vaatimusta.

Tapausta käsitellään kalifornialaisessa tuomistuimessa suljettujen ovien takana, joten tapauksesta ei ole saatavilla virallisia asiakirjoja.

Hallinnon vaatimus Facebookia kohtaan liittyy Kaliforniassa toimivan MS-13-rikollisjengin tutkintaan, mutta päätöksellä voi laajempia vaikutuksia.

Tapaus nostaa esiin keskustelun siitä, voivatko viranomaiset vaatia teknologiayrityksiä muokkaamaan viestipalveluitaan mahdollistaakseen niiden käyttäjien valvonnan.

 

Facebookilla painetta monelta suunnalta

Mikäli viranomaiset onnistuvat taivuttelemaan Facebookia helpottamaan Messenger-sovelluksen valvontaa purkamalla viestiketjujen salauksen, on mahdollista että samanlaisia vaatimuksia tehdään muillekin suosituille viestisovelluksille, arvioivat Reutersin haastattelemat lakiasiantuntijat.

Esimerkiksi Facebookin omistamaa Whatsapp-viestisovellusta käyttää puolitoista miljardia ihmistä. Myös Whatsappissa on ääniviesti-toiminto.

Sekä Whatsappissa että Messengerissä käyttäjien viestiketjut ovat päästä päähän salattuja siten, että ulkopuolisten on mahdotonta lukea niitä.

 

Ohjelmistojen uudelleenkirjoittaminen ja tietojen luovuttaminen viranomaisille pakon edessä olisi painajainen sosiaalisen median yrityksille, jotka ovat viime vuosina vakuutelleet käyttäjilleen turvaavansa näiden tietosuojan.

Yhdysvalloissa käytiin samankaltainen oikeusjuttu vuonna 2016. Siinä liittovaltion poliisi FBI vaati Applelta pääsyä hallussaan olevan iPhone-puhelimen tietoihin. iPhone kuului San Bernandinon terrori-iskusta epäillylle ISISin tukijalle.

 

Apple vastusti vaatimusta ja vetosi perustuslain takamaan sanan- ja ilmaisunvapauteen. Yhdysvaltain hallinto luopui jutusta, kun se pääsi käsiksi puhelimen tietoihin muuta kautta.

Jos demokraatit voittavat kongressin välivaaleissa marraskuussa, tulee Trumpin kauden jatkosta vaikeampi kuin kahdesta ensimmäisestä vuodesta, Ulkopoliittisessa instituutissa vieraileva amerikkalaistutkija Mark Katz ennustaa. Presidenttiin ja hänen lähipiiriinsä kohdistuvat tutkinnat kiihtyvät, vaikkei enemmistö senaatissa riitäkään Trumpin asettamiseen virkasyytteeseen.


 

 

Amerikkalaistutkija: Trump on ollut Venäjälle

paha pettymys

 

Presidentin vaihtelevat sanomiset ja hallinnon johdonmukaisempi linja aiheuttavat hämmennystä.

 

Venäjän pakotteet
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa Helsingissä 16. heinäkuuta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa Helsingissä 16. heinäkuuta.AOP
 

– Washingtonista voi nykyään odottaa ihan mitä tahansa

 

Näin hämmästeli Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov viime viikolla, kun Yhdysvaltojen ulkoministeriö oli määrännyt Venäjälle uusia pakotteita. Muutamaa viikkoa aiemmin Helsingissä presidentti Donald Trump oli vakuuttanut maiden suhteiden parantuneen kertaheitolla tapaamisessa presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Venäjä ei ole yksin ihmettelemässä Yhdysvaltain ulkopolitiikan ailahtelua, mutta pettymys Trumpiin on ollut Kremlissä suuri, sanoo Ulkopoliittisessa instituutissa vieraileva amerikkalaistutkija Mark Katz.

Hän kertoo kuulleensa Moskovassa käydessään vitsailua, jonka mukaan venäläiset eivät tunne saaneensa "rahoilleen vastinetta" presidentinvaaleihin sekaantumisesta.

– Sen täytyy olla hyvin hämmentävää: Trump vaikuttaa ystävälliseltä, mutta samalla jotenkin Yhdysvalloista vain tulee aina lisää pakotteita, Venäjään perehtynyt Katz sanoo.

Sama Trump, joka ei torju amerikkalaisten ja venäläisten yhteistyötä tutkinnassa Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumisesta, on hyväksynyt amerikkalaisten aseiden lähettämisen Ukrainaan. Ei siis ihme, että Putin on valittanut amerikkalaisten olevan arvaamattomia .

 

Trump ei voi yksin kääntää kelkkaa

Katzin mukaan nyt on jo melko selvää, että Hillary Clinton olisi ollut monien venäläisten mielestä presidenttinä pienempi paha kuin Trump.

– Silloin olisi ainakin tiedetty, mitä tuleman pitää, Katz tulkitsee venäläisten tuntoja.

Mutta onko Yhdysvalloilla selkeää ulkopoliittista Venäjä-linjaa? Kyllä ja ei. Trump tviittailee sitä sun tätä, mutta heti hänen alapuolellaan politiikkaa tehdään Katzin mukaan johdonmukaisemmin.

Esimerkiksi turvallisuusneuvonantaja John Bolton on tunnettu kovasta Venäjä-linjastaan. Kansallisen turvallisuuden neuvostossa sekä ulko- ja puolustusministeriöissä on koko ajan pysytty epäilevällä linjalla Venäjän suhteen, ja nämä toimijat näyttävät haluavan jatkaa samaan malliin.

– Trumpin on hyvin vaikea kääntää hallinnon rattaita. Hän ei voi yksin muuttaa asioita, Katz kertoo.

 

Toinen kausi paljolti demokraattien käsissä

Ulkomailla moni odottaa, että puoltaväliä lähestyvä presidenttikausi vihdoin päättyisi ja päästäisiin takaisin normaalitilaan. Suurin osa Yhdysvaltain presidenteistä on tosin valittu myös toiselle kaudelle.

Katzin mukaan Trumpin jatko riippuu paljolti siitä, kykeneekö demokraattinen puolue kokoamaan rivinsä tarpeeksi houkuttelevan presidenttiehdokkaan taakse.

 

Toinen tekijä on tällä hetkellä hyvässä jamassa oleva talous. Jos käyrät kääntyvät alaspäin ja amerikkalaiset mieltävät sen olevan Trumpin politiikan syytä, voi toinen kausi jäädä haaveeksi.

Professori Katz on perehtynyt urallaan Yhdysvaltain sekä Neuvostoliiton ja Venäjän ulkopolitiikkaan ja Lähi-itään. Helsingissä aiemminkin työskennellyt Katz arvelee Suomella olevan muita paremmat edellytykset tulla toimeen Trumpin kanssa.

– Teillä on kokemusta siitä, kuinka olla tekemisissä hankalien johtajien kanssa, hän sanoo viitaten Suomen historiaan osana Venäjää ja Neuvostoliiton naapurina.

 


 

Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että nyt tarvittaisiin voimakkaita toimia Turkin valuutan luisun pysäyttämiseksi. Sen sijaan presidentti Recep Tayyip Erdogan piti viikonloppuja uhmakkaita puheita, joissa hän vastusti korkeita korkoja ja väitti, että valuutan romahdus on ulkomainen operaatio. - Näkökulma: EU:n investoinnit ovat merkittäviä Turkissa. Mm. Italian pankeilla on huomattavat riskit jo entuudestaan vaikeassa EKP:n tukiasemassa!? - KimsBlog

 

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. LEHTIKUVA / AFP

Turkin toimet eivät vakuuta taloustuntijoita

 

Maan keskuspankin maanantaina aamulla ilmoittamia toimia valuutan vakauttamiseksi ei pidetä vakuuttavina.

Turkin valuutan näkymät ovat edelleen heikot, arvioidaan varainhoitoyhtiö FIM aamuraportissaa.

 

Maan keskuspankin maanantaina aamulla ilmoittamat toimet likviditeetin kasvattamisesta ja pankkien vakavaraisuusvaatimusten laskusta eivät FIMin raportin mielestä ole vakuuttavia.

”Kyseessä on talous, jonka ongelma on liian voimakas vajeiden kautta tapahtunut kasvu, jota pitäisi hillitä korkojen nostolla. Maan hallinto on kuitenkin haluton korkojen nostoon, mikä luultavasti johtaa kriisin jatkumiseen ja kärjistymiseen edelleen”, raportissa todetaan.

Turkki on kärsinyt pitkään talouden epävakaudesta. Tilanne pahentui perjantaina, jolloin Turkin liiran arvo romahti ennätyksellisen alhaalle suhteessa dollariin. Kurssilaskun taustalla on USA:n päätös teräs- ja alumiinitullien kaksinkertaistamisesta.

 

Talousanalyytikko Tim Lee on varoittanut The New York Timesin haastattelussa, että Turkin talousvaikeudet johtavat maailmanlaajuiseen rahoitusmarkkinakriisiin.

– Edessämme on pahempi romahdus kuin vuonna 2008, analyytikko arvioi.

 


 

Satelliittikuvien vuotamisen voikin nähdä Iranille annettuna varoituksena: Israel vihjaa iskevänsä, jos Iran siirtää Syyriaan lisää joukkojaan tai tekee uusia lennokkihyökkäyksiä Israelin puolelle.

 

Israelin ilmavoimien F-16-hävittäjä. Kuva: IDF / Cpl. Eden Briand

Iran kokoaa ilmavoimia Syyriaan, Israel uhkaa

iskulla

 

Israelin medialle vuodettujen satelliittikuvien mukaan Iranin joukot toimivat aktiivisesti ainakin viidellä lentokentällä Syyriassa.

 

Israelin armeija väittää Iranin siirtäneen lentokoneitaan syyrialaisille sotilaslentokentille, kertoo Business Insider.

Armeija julkaisi paikalliselle medialle satelliittikuvia viidestä lentokentästä, joita Iranin kerrotaan käyttävän huoltolennoilla ja lennokkien tukikohtina.

 

– Iranilaiset ovat hyödyntäneet Syyrian sisällissodan kaaosta ja vahvistaneet joukkojaan alueella. Tarkoituksena on Israelin uhkaaminen ja kehittyneiden asejärjestelmien lähettäminen Libanoniin, FDD-ajatuspajan Tony Badran ja Jonathan Schanzer totesivat WSJ:lle aiemmin keväällä.

Asiantuntijoiden mukaan Syyrian sijoitetut iranilaiset ovat silti haavoittuvaisia Israelin mahdollisille ilmaiskuille.

Pääministeri Benjamin Netanyahun mukaan Israel aikoo tehdä kaikkensa estääkseen Iranin vaikutusvallan kasvun lähellä rajojaan.

Israel tuhosi helmikuussa alueelleen lentäneen iranilaisen lennokin, joka oli armeijan mukaan aseistettu räjähteillä.

 

Iran ja Venäjä ovat syyttäneet Israelia huhtikuun 9. päivänä tehdystä ilmaiskusta Syyriassa sijaitsevalle T-4-lentokentälle. Iskussa kuoli seitsemän Iranin vallankumouskaartin jäsentä. Iranin johto on luvannut kostaa iskun.

Tilanteen kärjistymisestä kertoo myös Israelin päätös perua F-15-hävittäjäosaston lähettämisen Yhdysvalloissa järjestettävään sotaharjoitukseen. Koneet pysyvät valmiustilassa Israelissa.

Syyriassa arvioidaan olevan noin 15 000 iranilaissotilasta, minkä lisäksi alueella toimii kymmeniä tuhansia sen rahoittamia miliisitaistelijoita.

 


 

Kommunismin rikosten museo vie noin 5 000 neliötä Patarein itäsiivestä. Martin Andrellerin mukaan Viron valtio ei ole vielä ratkaissut, mitä rakennuksen muille osille tehdään. Hän kertoo, että museon rahoitus on osin auki, mutta hanke käynnistyy Viron valtion rahoituksella.


  

 

Tallinnaan perustetaan museo, joka tarjoaa

vastalääkettä neuvostonostalgiaan –

Kansainvälinen museohanke avaa

kommunistimaiden julmuuksia

 

Japanilaisen arkkitehdin laatima design alleviivaa Itä-Euroopan asemaa kahden totalitaristisen vallan puristuksessa.

 

Kommunismi
Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus perustetaan entiseen Patarein vankilaan, jossa monet poliittiset vangit
 istuivat neuvostoaikana.
Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus perustetaan entiseen Patarein vankilaan, jossa monet poliittiset vangit istuivat neuvostoaikana.Markus Kuokkanen
 

TALLINNATallinnaan perustetaan viiden maan yhteistyönä "Kommunismin rikosten museo ja tutkimuskeskus". Museon tarkoituksena on esitellä kommunistihallintojen rikoksia ihmisyyttä vastaan kaikkialla maailmassa.

 

Museo perustetaan Patarein entiseen vankilaan, jossa istui neuvostoaikana kymmeniä tuhansia poliittisia vankeja.

Viron historiallisen muistin instituutin kuraattori ja tutkija Martin Andreller pohtii, että virolaisilla on velvollisuus kertoa maailmalle totalitarismin karusta todellisuudesta, koska maalla on kokemusta sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton miehityksistä.

 

Patarein selleissä museovieraat saavat tuntumaa vankien arkeen.
Patarein selleissä museovieraat saavat tuntumaa vankien arkeen.Markus Kuokkanen

 

– On ihmisiä, jotka ikävöivät neuvostoaikaa. He haluaisivat olla taas osa suurta supervaltaa. Mutta on pidettävä mielessä, että vaikka Neuvostoliitto oli supervalta, se ei ollut humaani eikä demokraattinen, hän sanoo.

 

Hankkeeseen menee vielä vuosia

Hankkeessa ovat mukana Viron historiallisen muistin instituutti, Latvian miehitysmuseo, Liettuan kansanmurhan ja vastarinnan tutkimuskeskus, Puolan kansallisen muistin instituutti sekä Itä-Saksan kommunistisen diktatuurin tutkimista tukeva Saksan liittovaltion säätiö.

 

Viron historiallisen
 muistin instituutin tutkija ja kuraattori Martin Andreller esittelee Patarein teloitushuonetta.
Viron historiallisen muistin instituutin tutkija ja kuraattori Martin Andreller esittelee Patarein teloitushuonetta.Markus Kuokkanen

 

Patarein historiallisen rakennuksen kunnustamiseen menee kuitenkin vuosia. Martin Andreller arvioi, että Kommunismin rikosten museo avaa ovensa ehkä kuuden vuoden päästä.

Itä-Saksan diktatuurin tutkimussäätion johtaja Anna Kaminsky perustelee kansainvälistä museohanketta sillä, että kommunismikin oli kansainvälinen ilmiö.

– Kommunismi oli maailmanlaajuinen liike. 1980-luvulla yli kolmannes ihmiskunnasta eli kommunistisissa diktatuureissa. Tässä museossa voi saada käsityksen kommunistisen ideologian juurista ja siitä, millaisilla eri tavoilla äärivasemmistolaista ideologiaa toteutettiin diktatuureissaa, Kaminsky sanoo.

 

Tukea kansainväliselle tutkimukselle

Museo on tarkoitettu eläväksi monumentiksi, jolla kunnioitetaan kommunismin uhrien muistoa.

 

Ennen kuin uusi museo voidaan avata, Patarein laaja rakennuskompleksi
 pitää kunnostaa. Kunnostusurakkaan menee vuosia.
Ennen kuin uusi museo voidaan avata, Patarein laaja rakennuskompleksi pitää kunnostaa. Kunnostusurakkaan menee vuosia.Markus Kuokkanen

 

Hankkeen verkkosivulla linjataan, että keskus tutkii ja esittelee historiaa objektiivisesti sotkeutumatta kansallisiin poliittisiin väittelyihin.

Tutkimuskeskus aikoo muun muassa järjestää konferensseja, organisoida kansainvälistä tutkimusta ja luoda opetusmateriaaleja. Sen on tarkoitus myös tukea tutkijoita, joiden omassa maassa laki estää historian julmuuksien tutkimisen.

– Museo ja keskus puolustavat globaalisti ihmisiä, joita vainotaan, koska he tekevät työtä kommunismin rikosten paljastamiseksi, tai jotka kamppailevat aktiivisesti nykyisiä totalitaristisia hallintoja vastaan, hankkeen sivuilla kerrotaan.

 

Design-kilpailun voitto Japaniin

Patareihin rakennettava näyttely kertoo kommunismiajan lisäksi myös holokaustista, sillä se on osa rakennuksen historiaa.

 

Patarei rakennettiin alunperin 1800-luvulla linnoitukseksi. Viimeisen sadan vuoden ajan se on toiminut pääasiassa
 vankilana.
Patarei rakennettiin alunperin 1800-luvulla linnoitukseksi. Viimeisen sadan vuoden ajan se on toiminut pääasiassa vankilana.Markus Kuokkanen

 

Patareissa teloitettiin juutalaisia Viron saksalaismiehityksen aikana. Myös museon design nostaa natsi-Saksan roolin vahvasti esiin.

Japanilainen arkkitehti Shuhei Endo voitti huhtikuussa museon design-kilpailun. Hänen suunnitelmassaan museoon saapuva kulkuväylä on piirretty sellaiseen kulmaan, että se kulkee Berliinin suunnasta Pietarin suuntaan, lävistäen Patarein.

Tämä natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välille jännittyvä linja symboloi arkkitehdin mukaan Viron historiaa, jossa väkivallan aallot ovat saapuneet molemmista suunnista.

 

Patarein rannan piikkilanka-aita välittää nyt rakkauden viestiä.
Patarein rannan piikkilanka-aita välittää nyt rakkauden viestiä.Markus Kuokkanen

 

***Kommunismin rikosten museo vie noin 5 000 neliötä Patarein itäsiivestä. Martin Andrellerin mukaan Viron valtio ei ole vielä ratkaissut, mitä rakennuksen muille osille tehdään. Hän kertoo, että museon rahoitus on osin auki, mutta hanke käynnistyy Viron valtion rahoituksella.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan siitä tarvitaanko uutta kommunisajan rikoksista kertovaa museota.

 


 

Tutkimuksessa vertailtiin 44 eri maata Euroopassa ja Aasiassa. Näiden kohdalla tutkittiin maantieteen, uskonnon, poliittisen järjestelmän ja kulttuuriperinnön vaikutusta. Tuloksia verrattiin YK:n inhimillisen kehityksen indeksiin (HDI), joka mittaa muun muassa tulotasoa ja elinajanodotetta.

 

DDR:n juhlaparaati Berliinissä vuonna 1989. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Tutkimus: Kommunismi heikentää terveyttä

ja aiheuttaa köyhyyttä

 

 

Kielteinen vaikutus on kestänyt vuosikymmeniä järjestelmän romahtamisen jälkeen.

Entisten kommunistimaiden asukkaat ovat muita köyhempiä ja sairaampia, vaikka kommunismin romahduksesta on jo lähes 30 vuotta.

 

Britannian Royal Society Open Science -sivustolla julkistetussa tutkimuksessa vertailtiin historiallisten tapahtumien ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta inhimillisen kehityksen indeksiin.

– Alhaisen elinajanodotteen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat muun muassa korkea alkoholinkulutus, tupakointi, heikot työolosuhteet ja huonolaatuinen ruokavalio, tutkijat kirjoittavat.

– Maiden köyhtymisen vuoksi myös asuinalueet ovat muita heikommalla tasolla.

Kulttuuritaustan havaittiin olevan yhteydessä HDI:hin ja sen eri osiin. Kun maantieteellinen läheisyys otetaan huomioon, vain tulotason ja terveyden osalta voidaan havaita pieniä eroja.

Kun tarkasteluun otettiin mukaan kommunismi ja uskonto, ei kulttuurisella taustalla ollut enää väliä. Kommunismi ennakoi voimakkaasti kielteistä HDI-vaikutusta tulotason ja terveyden osalta.

Tutkimuksen mukaan lähihistorialla on usein suurempi vaikutus yhteiskuntien nykyiseen tilanteeseen kuin syvemmillä kulttuurisilla tekijöillä.