Tiilikainen asettautuu linjalle, jolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut jo pitkään: sotilaallista ulottuvuutta tulisi vahvistaa Euroopassa. Tiilikainen huomautti, että tästä ovat viime aikoina myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhuneet.


 

 

Hyytävä asiantuntijan arvio: Venäjä mellastaa

ja ”piirtää etupiiriään” Euroopassa Trumpin

takia

 
Luotu: 
14.11.2018 09:36

  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    ”Mitä enemmän Yhdysvallat joutuu kantamaan huolta Kiinasta ja panostamaan Aasiaan, sitä enemmän vapautuu toimintatila Venäjällä”, Teija Tiilikainen sanoo.
 
|

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että Yhdysvaltain politiikkaa antaa Venäjälle lisää toimintatilaa ja vapautta harjoittaa pyrkimyksiään Euroopassa.

 

Tämä puolestaan johtuu Tiilikaisen mukaan siitä, että presidentti Donald Trumpin politiikka on lietsonut Kiinassa esiin ”sotilaallisen tekijän”. Kiina tavoittelee nyt talouden ohella myös sotilaallista johtajuutta, Tiilikainen sanoi tänään eduskunnassa järjestetyssä ulkoisen turvallisuuden seminaarissa.

Tiilikaisen mukaan Kiinalle ei enää riitä se, että se ottaa paikan Yhdysvaltain rinnalla. Nyt Kiina haluaa ottaa Yhdysvaltojen paikan.

 

 

”Yhdysvallat joutuu Kiinan sitomiseksi, patoamiseksi ja rajoittamiseksi sitomaan resursseja Itä-Aasiaan. Se tarjoaa Venäjälle toimintatilaa ja vapautta Euroopassa. Ja tätä toimintatilaa olemme viime vuosina seuranneet. Venäjä piirtää etupiiriään”, Tiilikainen sanoi puheenvuorossaan.

”Mitä enemmän Yhdysvallat joutuu kantamaan huolta Kiinasta ja panostamaan Aasiaan, sitä enemmän vapautuu toimintatila Venäjällä”, Tiilikainen sanoi.

Hän arvioi, että Venäjän ja Kiinan välillä vallitsee epäsuhtainen ja epäpyhä kumppanuus, joka toimii niin kauan kuin se hyödyttää molempia. Tiilikaisen mukaan kyseessä on strateginen liitto, joka on Venäjälle edullinen, sillä se hakee Kiinan kautta tukea suurvaltapyrkimyksilleen.

EU ja Eurooppa on se, joka tästä kaikesta kärsii, Tiilikainen toteaa.

*

Tiilikainen asettautuu linjalle, jolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut jo pitkään: sotilaallista ulottuvuutta tulisi vahvistaa Euroopassa. Tiilikainen huomautti, että tästä ovat viime aikoina myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhuneet.

*

EU:n uskottavuuden vahvistaminen edellyttää poliittis-sotilaallisen toimintakyvyn vahvistamista.

Presidentti Niinistö on pitänyt ajatusta pitkään esillä. Hiljattain hän iloitsi, että muutkin ovat tulleet asiassa Suomen linjalle. Lue lisää: Sauli Niinistö: Trump ja Putinkin sen todenneet – ”Euroopalla voisi olla enemmän lujuutta

*

LUE MYÖS:

Tutkija: GPS-häiriön taustalla voi olla Venäjän Shoigun uhkaus Suomelle

 


 

Viron Helsingin-suurlähetystöstä tulee vuoden 2019 alussa Naton kontaktipiste Suomessa, mikä on omiaan lisäämään Suomen ja Viron välistä puolustuskysymyksiin liittyvää vuorovaikutusta entisestään.

 

Naton miinantorjunta-alusosaston virolainen lippulaiva ENS Wambola. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Viro haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä

Suomen kanssa

 

 

Viron suurlähetystöstä tulee tammikuussa Naton kontaktipiste Suomessa.

Viron ja Suomen kahdenvälinen puolustusyhteistyö on noussut muutaman viime vuoden aikana kokonaan uudelle tasolle, ja sitä on syytä tiivistää edelleen, toteaa Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Hanso.

 

– Asiat, joita emme ennen tehneet, ovat muuttuneet tavanomaisiksi ja säännöllisiksi, Hanso lausuu valiokunnan tällä viikolla toteuttaman Suomen-vierailun johdosta annetussa tiedotteessa.

– Virolaiset joukot osallistuvat harjoituksiin Suomessa ja suomalaiset sotilaat harjoituksiin Virossa. Ei ole epäilystäkään siitä, että molemmilla mailla on yhteinen intressi jatkaa tätä trendiä ja toteuttaa mahdollisimman läheistä ja käytännöllistä yhteistyötä – erityisesti ottaen huomioon itäisen naapurimme toimet, Hanso jatkaa.

Viro on Hanson mukaan kiinnostunut lisäämään maiden puolustusvoimien keskinäistä tiedonvaihtoa muun muassa ilma- ja merivalvonnan tilannekuvan osalta. Kyse on hänen mukaansa riittävien suorituskykyjen varmistamisesta Itämeren turvallisuuden takaamiseksi. Liikekannallepanojärjestelmään ja yhteisiin puolustustarvikehankintoihin liittyvästä kokemusten vaihdosta hän kertoo saadun myönteisiä kokemuksia jo aiemmin.

 

Vierailudelegaatiossa mukana ollut puolustusvaliokunnan jäsen Margus Tsahkna mainitsee maiden puolustusyhteistyön painopistealueina panssarijoukkojen yhteisharjoittelun, keskipitkän kantaman ilmatorjunnan sekä molempien maiden maavoimien käytössä olevaa panssarihaupitsi K9 Thunderia varten muodostettavan yhteisen huoltotukikohdan perustamisen.

– Viron ja Suomen on myös syytä tehdä yhteistyötä Euroopan puolustusrahaston ja puolustusteollisuuden investointien saamiseksi myös meidän alueellemme, Tsahkna toteaa.

Sekä Hanso että Tsahkna ovat aiemmin toimineet maansa puolustusministereinä.

Suomen-vierailunsa yhteydessä Viron parlamentin puolustusvaliokunnan delegaatio tapasi muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.), puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen edustajia.

*

Viron Helsingin-suurlähetystöstä tulee vuoden 2019 alussa Naton kontaktipiste Suomessa, mikä on omiaan lisäämään Suomen ja Viron välistä puolustuskysymyksiin liittyvää vuorovaikutusta entisestään.

*


 


 

”Suomen linja on selvä: meillä ei sitä artikla viiden velvoitetta ole olemassa. Sen sijaan meillä on tämä EU:n niin sanotun solidaarisuusartiklan velvoitus, jota on kerran käytetty Ranskan terrori-iskun yhteydessä. Suomi on Ranskan ohella yksi maa, joka haluaa keskustella siitä, mitä tämä artikla tarkoittaa. Minusta on äärettömän tärkeä keskustella, mitä kriisitilanteessa tuon artiklan puitteissa voitaisiin tehdä. Kyllä sitä voitaisiin ehkä harjoitellakin.”


 

 

”Sellaista kyvykkyyttä tiedetään Venäjällä

olevan” – Juha Sipilä otti haastattelutunnilla

kantaa Suomessa annettuun harvinaiseen

varoitukseen

 
 
 
Luotu: 
11.11.2018 15:00

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilän mukaan GPS-häirintää on tapahtunut aikaisemminkin muutaman kerran ja se on ajoittunut sotaharjoitusten yhteyteen.
 
 

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Lapissa tällä viikolla tapahtunut GPS-häirintä korostaa tarvetta hybridivaikuttamiseen varautumiselle.

 

”Ei tässä ihan pienestä asiasta ole kysymys, koska siviililentoturvallisuutta on vaarannettu”, Sipilä sanoi pääministerin haastattelutunnilla Radio Suomessa sunnuntaina.

Yle kertoi perjantaina, että lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö ANS Finland antoi tällä viikolla ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa. Häiriön uskotaan liittyvän Pohjois-Norjassa pidettyyn Naton suursotaharjoitukseen, ja ainakin Norjassa häirinnästä syytetään Venäjää. Maiden välille on syntynyt jännitettä Trident Juncture -harjoituksen vuoksi.

 

 

Sipilä pitää mahdollisena, että häiritsevä osapuoli oli Venäjä. Hän kuitenkin korosti, että asian tutkimukset ovat vielä kesken.

”Sanotaanko näin, että se on teknisesti kohtuullisen helppoa häiritä avoimessa tilassa kulkevaa radiosignaalia. Kyllä se mahdollista on, että Venäjä on ollut tässä häiritsevä osapuoli, sellaista kyvykkyyttä tiedetään Venäjällä olevan”, hän kommentoi.

”Varmasti viesti on kaikille osapuolille sotaharjoituksen yhteydessä, että tällaisia kyvykkyyksiä on”, Sipilä jatkoi.

Pääministerin mukaan samanlaista häirintää on tapahtunut aikaisemminkin muutaman kerran ja se on ajoittunut sotaharjoitusten yhteyteen. Sipilä totesi myös, että kaikki osapuolet myös harjoittelevat, miten häirintää tehdään ja miten siinä tilassa voi toimia.

Valtiotieteilijä, historian tutkija Jukka Tarkka on kertonut pitävänsä GPS-häirintää rutiinina kriisitilanteissa. 

 

”Jos sitä ei ole huomioitu harjoituksen suunnittelussa, häirinnän järjestänyt taho teki palveluksen Natolle. Puolustajan pitää pystyä toimimaan myös kohdatessaan odottamattomia asioita. On erittäin todennäköistä, että häirintään oli varauduttu. Kummallista on vain se, jos sen vaikutuksesta siviili-ilmailuun ei varoitettu etukäteen”, hän kirjoitti.

Lue tarkemmin: Jukka Tarkka Suomessa annetusta harvinaisesta varoituksesta: ”Todellisen aseellisen kriisin päällä ollessa niin tapahtuu vuorenvarmasti”

Sipilä kommentoi haastattelutunnilla myös Suomen osallistumista Naton sotaharjoituksiin, kuten Trident Juncture 18 – harjoitukseen. Sipilän mukaan olennaista on se, että Suomi ei osallistu artikla viittä koskevien tilanteiden harjoituksiin.

*

”Suomen linja on selvä: meillä ei sitä artikla viiden velvoitetta ole olemassa. Sen sijaan meillä on tämä EU:n niin sanotun solidaarisuusartiklan velvoitus, jota on kerran käytetty Ranskan terrori-iskun yhteydessä. Suomi on Ranskan ohella yksi maa, joka haluaa keskustella siitä, mitä tämä artikla tarkoittaa. Minusta on äärettömän tärkeä keskustella, mitä kriisitilanteessa tuon artiklan puitteissa voitaisiin tehdä. Kyllä sitä voitaisiin ehkä harjoitellakin.”

*

Henkilöt: 
 
 

”Olemme saaneet eri lähteistä tietoa, että Pohjois- tai Koillis-Suomessa olisi GPS-signaali mahdollisesti epäluotettava. Tieto on haluttu toimittaa lentoyhtiöiden ja ilmailijoiden tietoon turvallisuussyistä”, varoituksen antaneen ANS Finlandin operatiivinen johtaja Heikki Isomaa kertoi Ylelle. Isomaan mukaan ANS Finland sai tietoa myös Puolustusvoimilta.


 

 

Matti Vanhanen vaatii reagointia GPS-

häiriöön: ”Kyse vähintään samasta kuin

ilmatilaloukkauksissa”

 
Luotu: 
9.11.2018 09:36
Päivitetty: 
9.11.2018 09:41

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    "Tämän ongelman tausta on selvitettävä ja reagoitava siten, että ongelma ei jatku tai toistu", kansanedustaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen kommentoi Lapin GPS-varoitusta.
 

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) vaatii Suomen Lappiin annetun ilmaliikenteen GPS-varoituksen taustojen selvittämistä.

Yle kertoi perjantaina, että lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö ANS Finland antoi tällä viikolla ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa. Häiriön uskotaan liittyvän Pohjois-Norjassa pidettyyn Naton suursotaharjoitukseen, ja ainakin Norjassa häirinnästä syytetään Venäjää. Maiden välille on syntynyt jännitettä Trident Juncture -harjoituksen vuoksi.

Kansanedustaja Vanhanen kommentoi uutista sosiaalisessa mediassa. Hän korostaa, että lentoturvallisuus on Suomelle korkean profiilin asia.

 

 

”Tämänkin ongelman tausta on selvitettävä ja reagoitava siten, että ongelma ei jatku tai toistu. Kyse on vähintään samasta kuin ilmatilaloukkauksissa, nämäkin ongelmat on heti julkistettava”, Vanhanen toteaa.

Uusi Suomi ei heti tavoittanut Vanhasta kommentoimaan asiaa tarkemmin. Ylen mukaan Suomen puolustusvoimat oli haluton kommentoimaan asiaa millään tavalla.

Matti Vanhanen@VanhanenMatti
 
 

Lentoturvallisuus on Suomelle korkean profiilin asia. Tämän tausta on selvitettävä ja varmistettava, että ongelma ei jatku tai toistu. Kuten ilmatilan loukkaukset, myös nämä on julistettava. https://yle.fi/uutiset/3-10498891?utm_source=twitter-share&utm_medium=social 

Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana

Norjan viranomaisten mukaan vastaavaa häirintää on tullut Venäjältä. Suomen viranomaiset vaikenevat lähteestä.

yle.fi
 
*
”Olemme saaneet eri lähteistä tietoa, että Pohjois- tai Koillis-Suomessa olisi GPS-signaali mahdollisesti epäluotettava. Tieto on haluttu toimittaa lentoyhtiöiden ja ilmailijoiden tietoon turvallisuussyistä”, varoituksen antaneen ANS Finlandin operatiivinen johtaja Heikki Isomaa kertoi Ylelle.

Isomaan mukaan ANS Finland sai tietoa myös Puolustusvoimilta.

*

Suomessa varoitus oli voimassa vain tiistaista keskiviikkoon, mutta Norjan Lapissa lokakuinen varoitus on yhä voimassa. Käytännön ongelmia ilmaliikenteelle ei ole ainakaan Suomessa aiheutunut, sillä lentokoneissa on muitakin suunnistusvälineitä kuin GPS.

Lue lisää: Yle: Harvinainen GPS-varoitus annettiin Suomessa – Norjassa syytetään Venäjää

*

Lue myös:

Venäjä ampuu ohjuksia Norjanmerellä – alueella käynnissä Naton sotaharjoitus

Venäjä aikoo vastata Naton suurharjoitukseen – Norjan uudet amerikkalaissotilaat ja Venäjän varustautuminen kiristävät välejä

 


 

– EU:lla täytyy olla jatkossakin vahva rooli maailman kauppajärjestö WTO:n uudistamisessa. Yhtä lailla meidän tulee pyrkiä sitouttamaan myös Yhdysvallat ja Kiina tähän prosessiin, Sipilä toteaa. Sipilä ja Juncker keskustelivat lisäksi myös EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä hybridiuhkiin varautumisesta, brexit-neuvottelujen tilanteesta, EU:n ja Afrikan yhteistyöstä, ilmastokysymyksistä ja EU:n tulevasta rahoituskehyksestä.

 

Pääministeri Juha Sipilä ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. LEHTIKUVA/AFP

Juha Sipilä ja Jean-Claude Juncker puhuivat

ulkorajojen valvonnasta

 

Keskusteluissa nousivat esille muun muassa EU:n toimet muuttoliikkeeseen vastaamiseksi.

Pääministeri Juha Sipilä ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapasivat torstaina Helsingissä.

 

Juha Sipilä ja Jean-Claude Juncker kävivät laajan keskustelun EU:n kehittämisestä ja sen tulevaisuuden haasteista. Päämiehet keskustelivat myös Suomen prioriteeteista komission tulevaan viisivuotisohjelmaan sekä Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta.

Sipilän ja Junckerin keskusteluissa esille nousi muun muassa EU:n toimet muuttoliikkeeseen vastaamiseksi sekä kansainvälisen kaupan kysymykset ja EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen.

– Muuttoliikkeen osalta meidän tulee ennen kaikkea keskittyä juurisyiden hoitoon ja yhteistyöhön lähtömaiden kanssa. Tarvitsemme myös tehokkaampaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja näin ollen EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista. Suomi on puheenjohtajakaudellaan sitoutunut etsimään ratkaisuja muuttoliikkeen haasteisiin käytännön läheisellä ja ratkaisuhakuisella otteella, Sipilä toteaa tiedotteessa.

Sipilä ja Juncker olivat yhtä mieltä siitä, että sääntöpohjaisen kansainvälisen kaupankäyntijärjestelmän vahvistamisen tulee olla jatkossakin EU:n kauppapolitiikan prioriteetteja.

*

– EU:lla täytyy olla jatkossakin vahva rooli maailman kauppajärjestö WTO:n uudistamisessa. Yhtä lailla meidän tulee pyrkiä sitouttamaan myös Yhdysvallat ja Kiina tähän prosessiin, Sipilä toteaa.

Sipilä ja Juncker keskustelivat lisäksi myös EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä hybridiuhkiin varautumisesta, brexit-neuvottelujen tilanteesta, EU:n ja Afrikan yhteistyöstä, ilmastokysymyksistä ja EU:n tulevasta rahoituskehyksestä.

*

Junckerin lisäksi Sipilä tapasi Bulgarian pääministeri Boyko Borisovin. Tapaamiset olivat osa Suomen EU-puheenjohtajakautta pohjustavien tapaamistensa sarjaa.

Pääministeri Sipilä tulee tapaamaan kaikki EU-maiden päämiehet ennen Suomen EU-puheenjohtajakauden alkamista.

 


 

Ruotsin viemistä Natoon on pidetty yleisesti niin suurena kysymyksenä, että se vaatisi selvän tuen puolueiden enemmistöltä. Käytännössä tämä on merkinnyt jäsenyyskaavailujen kilpistymistä pitkäaikaisen valtapuolue sosialidemokraattien ankaraan Naton vastustukseen. – Tämä vaikeuttaa asioita. Haluaisin tehdä tämän yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa. Emmehän me voi liittyä yhtenä vuotena ja lähteä seuraavana, Ulf Kristersson sanoo.

 

Ruotsalaishävittäjiä Naton Trident Juncture 18 -harjoituksissa. Nato/Flickr.com/CC BY-NC-ND 2.0

Ruotsin kokoomusjohtaja: Suomea ei saa

yllättää Natolla

 

Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsin sosialidemokraateilla ei ole ikuista veto-oikeutta Naton suhteen.

– Kaikki neljä Ruotsin porvariallianssin puoluetta kannattavat Naton jäsenyyttä selvästi, mutta tavallaan varovaiseen tapaan, Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson toteaa Verkkouutisille EPP-ryhmän suurkongressissa Helsingissä.

Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsissa seurataan todella tarkkaan Suomen Nato-kantoja. Suomi ja Ruotsi tekevät runsaasti puolustusyhteistyötä ja mahdollinen Naton jäsenyys nähdään usein enemmän tai vähemmän yhteisenä kysymyksenä.

 

Kristersson pitää tärkeänä, että tieto Nato-suunnitelmista kulkee molempiin suuntiin.

– Muotoilisin asian näin. Meidän ei tule toistaa EU-jäsenyysprosessin virheitä ja yllättää ystäviämme. On parempi pitää prosessi avoimena. Tiedämme , että Suomi tekee muodollisesti omat päätöksensä ja Ruotsi omansa, mutta meillä on niin paljon syitä tehdä tämä koordinoidusti ja kulkea käsi kädessä niin paljon kuin pystymme, Ulf Kristersson sanoo.

Hän näkee suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautuvan Natoon eri tavalla.

– Yksinkertaistettuna minusta näyttää siltä, että Suomessa monet johtajat kannattavat pitkälti Naton jäsennyttä, mutta epäilevät kansalaisten tukea.

– Ruotsissa asia on toisin päin. Jos johto sopisi, että nyt on aika tulla Naton täysjäseneksi, uskon, että kansa olisi mukana.

 

”Ikuinen veto-oikeus” *

Ruotsin viemistä Natoon on pidetty yleisesti niin suurena kysymyksenä, että se vaatisi selvän tuen puolueiden enemmistöltä. Käytännössä tämä on merkinnyt jäsenyyskaavailujen kilpistymistä pitkäaikaisen valtapuolue sosialidemokraattien ankaraan Naton vastustukseen.

– Tämä vaikeuttaa asioita. Haluaisin tehdä tämän yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa. Emmehän me voi liittyä yhtenä vuotena ja lähteä seuraavana, Ulf Kristersson sanoo. 

*

– Yhtäältä arvostaisin yhteistä kantaa sosialidemokraattien kanssa, mutta toisaalta olen vannottanut heille, ettei heillä ole ikuista veto-oikeutta. Emme aio muuttaa mieltämme sen takia, että he eivät suostu keskustelemaan asiasta, hän jatkaa.

Kristersson haluaisi, että Naton jäsenyydestä ja sen hyödyistä ja haitoista käytäisiin Ruotsissa avoin ja yksityiskohtainen keskustelu.

 

Sekä Ulf Kristersson että sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven ovat yrittäneet tuloksetta muodostaa hallitusta Ruotsin hankalan vaalituloksen jälkeen. Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlén ilmoitti maanantaina, ettei edellytyksiä tunnustelujen jatkamiselle ole ja esitti Kristerssonia Ruotsin pääministeriksi. Valtiopäivät äänestää asiasta ensi viikolla. Kristersson kertoo Ruotsin hallitusneuvottelujen pattitilanteesta tästä löytyvässä Verkkouutisten haastattelussa.

 


 

Tutkimuslaitos CSIS:n Eurooppa-asiantuntija Heather A. Conley huomauttaa myös, että Yhdysvaltain ja Euroopan välit eivät palaudu ennalleen Trumpin jälkeen, vaikka eurooppalaiset sitä odottaisivat. Jo presidentit ennen Trumpia pitivät Eurooppa-suhteita vähemmän tärkeinä kuin kylmän sodan aikana. ”Yhdysvallat on heilunut 2000-luvulla edestakaisin sekaantumisen ja eristäytyneisyyden välillä. Molempien puolueiden tulisi tarkentaa sitä, mikä niiden ulkopolitiikka oikeastaan on”, Conley sanoo.


 
Ulkomaat    |   HS-analyysi

 

Yhdysvaltain vaalitulos liikuttaa suuria voimia

koko maailmassa – Suomen pitää varautua

muutoksiin kauppapolitiikassa ja

ulkosuhteissa

 

Demokraatit pyrkivät luultavasti ojentamaan kättä Euroopalle.

 

 

Kuvahaun
 tulos haulle kuva Yuri Gripas / reuters
WASHINGTON 


YHDYSVALTAIN kongressivaalien tulos vaikuttaa myös Suomeen, koska vaalitulos heijastuu Yhdysvaltain ja Euroopan suhteisiin.


Jos republikaanit olisivat pitäneet hallussaan kongressin molemmat kamarit, kyse olisi ollut isosta voitosta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nationalistiselle Amerikka ensin -politiikalle. Nyt tämä politiikka koki takaiskun.

Edustajainhuoneen demokraattienemmistö yrittää luultavasti sitoa Trumpin kädet sekä sisä- että ulkopolitiikassa. He tekevät eroa presidenttiin korostamalla kansainvälistä yhteistyötä ja länsimaisia arvoja, toisin kuin Trump on tehnyt.


SUORIN vaikutus saattaa olla kauppapolitiikassa. Trump on ollut valmis käyttämään tulleja painostaakseen liittolaisia, mikä on kiristänyt Yhdysvaltain ja Euroopan välejä. Suomi on ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Epävarmuus markkinoilla ei ole sille hyväksi.

Demokraattivaltainen edustajainhuone voi halutessaan käyttää paljonkin valtaa kauppapolitiikassa, sanoo Yhdysvaltain ja EU:n välisten suhteiden asiantuntija, joka ei halua nimeään lehteen.


”Esimerkiksi tullit kuuluisivat perustuslain mukaan kongressin toimivaltaan. Kongressi on itse antanut presidentille valtaoikeuksia, joita Trump nyt käyttää täysimääräisesti”, hän sanoo.

Kongressilla on valta sekä poistaa presidentin oikeudet että kumota hänen tekemänsä tullipäätökset. Demokraatit tarvitsisivat tällaiseen kuitenkin myös republikaanien tukea. Osa republikaaneista vastustaa tulleja, toisin kuin Trump.

”Nähtäväksi jäisi, lähtisivätkö republikaanit missään tilanteessa yhdessä demokraattien kanssa presidenttiä vastaan”, asiantuntija sanoo.

Demokraatit pääsevät joka tapauksessa vaikuttamaan muun muassa tulevan Yhdysvaltain ja Euroopan välisen vapaakauppasopimuksen sisältöön. Kongressin pitää myös hyväksyä uudet kauppasopimukset.


ULKOPOLITIIKASSA demokraateista tulee Trumpin vastavoima suhteessa Eurooppaan, ja he haluavat luultavasti ojentaa kättä perinteisten liittolaisten suuntaan. Myös ilmastopolitiikassa demokraatit ovat lähempänä Eurooppaa kuin Trumpia.

Edustajainhuoneen vaikutusvalta tulee budjettivallan kautta. Yhdysvaltain antamaa kansainvälistä apua saatetaan esimerkiksi kasvattaa. Demokraatit voisivat haastaa Trumpin kasvattamat sotilasmenot ja vaatia parempia perusteluja päätöksille Iranista Pohjois-Koreaan. Puolan ja Unkarin demokratiatilanne saa todennäköisesti kritiikkiä.

Nykyään demokraatit ovat vähintään yhtä kriittisiä Venäjää kohtaan kuin republikaanit, ja heitä ihmetyttää Trumpin myötäilevä suhtautuminen Vladimir Putiniin. Demokraattien hallitsema edustajainhuone saattaisikin ajaa lisäpakotteita Venäjää vastaan.

Demokraatit voivat aloittaa uudestaan kongressin tutkimukset Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. He saattavat myös vaatia kuulemisia esimerkiksi presidentin Venäjä-bisneksistä.


Turvallisuuspolitiikassa Yhdysvaltain ja Euroopan suhteet eivät kuitenkaan ole yhtä jännitteiset kuin Trumpin kauden alussa. Vaikka Trump on väittänyt Euroopan käyttävän Yhdysvaltoja hyväkseen, Yhdysvallat on sijoittanut Trumpin aikana lisää rahaa Euroopan puolustukseen. Trumpin hallinto on myös myynyt Ukrainalle aseita ja asettanut uusia pakotteita Venäjälle.

Tiukan Venäjä-politiikan voi odottaa jatkuvan, mikä on helpotus etenkin Naton itäisille jäsenmaille.


ONGELMA jaetussa vallassa on se, että jos valta edustajainhuoneessa ja senaatissa on eri puolueilla, Yhdysvaltain hallinto ajautuu nopeasti keskinäiseen riitelyyn.

Vaikka monet EU-maat ovat eri linjoilla Trumpin hallinnon kanssa, Euroopan etujen mukaista on, että Yhdysvaltain demokratia toimisi, muistuttaa yksi suomalainen tarkkailija.
 
*

Tutkimuslaitos CSIS:n Eurooppa-asiantuntija Heather A. Conley huomauttaa myös, että Yhdysvaltain ja Euroopan välit eivät palaudu ennalleen Trumpin jälkeen, vaikka eurooppalaiset sitä odottaisivat. Jo presidentit ennen Trumpia pitivät Eurooppa-suhteita vähemmän tärkeinä kuin kylmän sodan aikana.

”Yhdysvallat on heilunut 2000-luvulla edestakaisin sekaantumisen ja eristäytyneisyyden välillä. Molempien puolueiden tulisi tarkentaa sitä, mikä niiden ulkopolitiikka oikeastaan on”, Conley sanoo.
 
*

Sekä republikaani- että demokraattipuolueessa suuri osa poliitikoista keskittyisi paljon mieluummin kotimaan kuin maailman ongelmiin. Maailmalla ei ole vaaleissa ääniä.

”Ongelma on se, että vaaleissa me emme edes puhu ulkopolitiikasta. Keskustelun välttely johtaa siihen, että tavalliset amerikkalaiset eivät ymmärrä, mikä merkitys liittolaisilla on. Silloin päädymme ikäviin tilanteisiin.”
 

– Pariisin rauhanfoorumi ja sen keskustelut tarjoavat hyvän tilaisuuden sääntöpohjaisen turvallisuusjärjestelmän puolustamiseen, ja sitä henkeä Euroopan on syytä korostaa. Asiassa riittää Suomelle EU-puheenjohtajana työnsarkaa, presidentti sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Tasavallan presidentti: Suomi aikoo edistää

suurvaltojen neuvotteluja

 

Sauli Niinistön mukaan USA:n ja Venäjän kiista ydinsopimuksesta haastaa myös Euroopan turvallisuutta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen tarjoamille diplomaattisille palveluksille on ollut kysyntää myös suurvaltojen osalta.

 

Hän viittasi erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän kiistaan INF-sopimuksesta, jonka tarkoitus on rajoittaa keskipitkän matkan ydinohjuksia. Yhdysvallat ilmoitti lokakuussa irtautuvansa sopimuksesta.

*

– Pariisin rauhanfoorumi ja sen keskustelut tarjoavat hyvän tilaisuuden sääntöpohjaisen turvallisuusjärjestelmän puolustamiseen, ja sitä henkeä Euroopan on syytä korostaa. Asiassa riittää Suomelle EU-puheenjohtajana työnsarkaa, presidentti sanoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

*

Hän sanoi ottavansa tulevissa tapaamisissa esille Suomen valmiuden edesauttaa uuden neuvottelukierroksen aloittamista.

 

– Kylmän sodan perintönä meillä on ollut toimiva ydinaseita rajoittava sopimusjärjestelmä. Nyt se on vaarassa kadota. Sopimukseton tila toisi mukanaan valtavia riskejä. Mennyt kylmä sota vaihtuisikin jääkylmäksi sodaksi, Sauli Niinistö totesi.

TPKanslia
 
@TPKanslia
 
 

Presidentti @Niinisto: “Pariisin rauhanfoorumi ja sen keskustelut tarjoavat hyvän tilaisuuden sääntöpohjaisen turvallisuusjärjestelmän puolustamiseen. Sitä henkeä Euroopan on syytä korostaa ja se avaa myös Suomelle :n tulevana puheenjohtajana työsarkaa.”

 

 

TPKanslia
 
@TPKanslia
 
 

Presidentti @Niinisto: “Tulen ottamaan seuraavissa tapaamisissani suurvaltojen johdon kanssa esille aseriisuntakysymykset ja Suomen valmiuden edesauttaa uuden neuvottelukierroksen aloittamista.”

Samaan asiaan kiinnittää huomiota Kentin yliopiston politiikan professori Matthew Goodwin. ”Kun puhutaan, että populistit kärsivät valtaan pääsystä, niin Italian maaliskuussa pidettyjen vaalien jälkeen 85 prosenttia Legan äänestäjistä sanoo edelleen olevansa lojaaleja puolueelle ja 54 prosenttia niistä, jotka nyt sanovat äänestävänsä Legaa eivät äänestäneet puoluetta maaliskuussa”, hän kommentoi Twitterissä.


 

 

Uusi gallup: Äärioikeiston kannatus nousi

rajusti Italiassa

 

4.11.2018 12:27 | Kauppalehti

Viiden tähden liikkeen Luigi Di Maio (vas.), Giuseppe Conte ja Legan Matteo Salvini.KUVA: ALESSIA PIERDOMENICO
 
 

Äärioikeistolainen populistipuolue La Lega on nostanut kannatuksensa 34,7 prosenttiin, joka on uusi ennätys.

 

Tuoreimman puoluegallupin mukaan Italian äärioikeistolainen populistipuolue La Lega on nostanut kannatuksensa 34,7 prosenttiin, eli korkeimmilleen ikinä. Viime kevään parlamenttivaaleissa Legan kannatus oli 17,4 prosenttia.

Hallituskumppanin Viiden tähden liikkeen kannatus oli lauantaina julkistetussa gallupissa 28,5 prosenttia. Vaaleissa puolue sai 32,7 prosentin kannatuksen.

 

”Italian poliittinen kenttä myllerryksessä. Hallitusaika ei ole pienentänyt populistien kannatusta”, Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Matti Välimäki kommentoi Twitterissä.

Samaan asiaan kiinnittää huomiota Kentin yliopiston politiikan professori Matthew Goodwin.

”Kun puhutaan, että populistit kärsivät valtaan pääsystä, niin Italian maaliskuussa pidettyjen vaalien jälkeen 85 prosenttia Legan äänestäjistä sanoo edelleen olevansa lojaaleja puolueelle ja 54 prosenttia niistä, jotka nyt sanovat äänestävänsä Legaa eivät äänestäneet puoluetta maaliskuussa”, hän kommentoi Twitterissä.

*

Tuore gallup hiertää kuitenkin hallituksessa yhdessä istuvien Legan ja Viiden tähden liikkeen välejä, sillä Viiden tähden liikkeen kannatus on ollut pienessä tasaisessa laskussa vaaleista asti.

 

”Ainoa asia, mikä minua kiinnostaa on se, että hallituksella on italialaisten vakaa enemmistö takanaan”, Legan johtaja, sisäministeri Matteo Salvini sanoi Corriere della Seralle.

Viiden tähden liikettä närästää kuitenkin juuri nyt etenkin se, että Legaa edustava valtiosihteeri Giancarlo Giorgetti on arvionut 780 euron kansalaispalkan olevan mahdoton toteuttaa. Kansalaispalkka oli Viiden tähden liikkeen pääasiallinen teema vaaleissa ja toi puolueelle voiton Etelä-Italiassa.

”Olemme olleet täysin selkeitä tässä asiassa. Kansalaispalkan maksu aloitetaan maaliskuussa 2019. Ongelmia aiheuttaa se, etteivät kaikki hallituksessa usko siihen, mitä olemme tekemässä”, Viiden tähden liikkeen poliittinen johtaja, työministeri Luigi Di Maio kommentoi Corrierelle.

Konsultti Andrea Trunzo arvioi, että kansalaispalkan toteuttaminen on Viiden tähden liikkelle elintärkeää eurovaaleja ajatellen.

”Jos he onnistuvat kansalaispalkassa, he saattavat saada menettämänsä kannatuksen takaisin. Viime kuukausina huomio Italiassa on ollut maahanmuutossa ja Eurooppaan liittyvissä asioissa, mikä on hyödyttänyt Legaa. Viiden tähden liikkeen ainoa toivo eurovaaleja ajatellen on kansalaispalkka”, hän kommentoi.

Lisäjännitteitä hallituspuolueiden välille toi viikonloppuna valtiovarainministeri Giovanni Tria. Italialaisten mediatietojen mukaan hän on ”yksityisissä keskusteluissa” arvioinut, että Italian alijäämä jää ensi vuonna alle hallitusken budjetoiman 2,4 prosentin. Lega ja Viiden tähden liike ovat toistuvasti ilmoittaneet, ettei alijäämästä tingitä, vaikka se on ajanut Italian törmäyskurssille EU:n kanssa.

Italian on määrä ilmoittaa EU:lle 13. marraskuuta mennessä, aikooko se korjata budjettiaan, jonka EU on tyrmännyt rahaliiton sääntöjen vastaisena. Asiantuntijoiden mukaan EU saattaa määrätä Italialle sanktioita jo tämän vuoden puolella, jos populistit pitävät budjetistaan kiinni.

  •  
    Katja Incoronato
    Kauppalehti

 


 

Yksittäisten väärintekijöiden käräyttämisen sijaan ministeriössä tuntuu kuplivan paljon monisyisempi kysymys: Onko koko erivapauksiin perustuva diplomaattijärjestelmä, passeineen ja cocktail-kutsuineen itse asiassa osa ongelmaa – rakennelma, joka mahdollistaa vallan väärinkäytön?


 

 

Suurlähetystöjen työntekijät: Ulkoministeriön

riidat kumpuavat menneen maailman

meiningistä – diplomaattiura on ihmiskoe,

joka voi altistaa vallankäytölle

 

Kosmopoliittien työpaikassa kaikki eivät enää jaksaisi suhtautua diplomaattien touhuihin diplomaattisesti.

 

Lähetystöt
Diplomaatit
Yle Uutisgrafiikka
 

Ensin pitää tuottaa pettymys niille, jotka toivovat, että tässä jutussa paljastettaisiin, miten Suomen suurlähetystöissä maailmalla olisi taas käräytetty joku harjoittelijoiden kyykytyksestä tai alaisten kähmimisestä.

 

Niinhän kävi Tukholmassa, jossa suurlähettiläs sai 2016 varoituksen seksuaalisesti häiritsevästä käytöksestä, tai New Yorkissa(siirryt toiseen palveluun), jonka pääkonsuli sai tänä vuonna moitteita johtamisongelmista.

Uusia nimiä ei ole tässä jutussa luvassa, eikä tiedossa. Ei vaikka tällä viikolla julkisuuteen tulikin ulkoministeriön kysely, jossa yli 50 työntekijää kertoi kokeneensa kiusaamista tai häirintää vielä tänä ja viime vuonna.

*

Yksittäisten väärintekijöiden käräyttämisen sijaan ministeriössä tuntuu kuplivan paljon monisyisempi kysymys: Onko koko erivapauksiin perustuva diplomaattijärjestelmä, passeineen ja cocktail-kutsuineen itse asiassa osa ongelmaa – rakennelma, joka mahdollistaa vallan väärinkäytön?

Arvostelijoiden mielestä se on pikemminkin "tsaarinaikainen", kuten 1800-luvulla rakennettu ulkoministeriön linnakin.

– Kun ihmisestä tulee suurlähettiläs, hänestä tulee maanosan kunkku. Kukaan ei valvo häntä, kuvailee useissa edustoissa työskennellyt työntekijä.

– Sky is the limit, vain taivas on rajana, kuvailee yli 30 vuotta ministeriössä ja edustoissa toiminut Juha Parikka lähetystön johtajan mandaattia.

Parikka on ulkoministeriön virkailijayhdistyksen UHVY:n puheenjohtaja.

– Ongelma on usein se, että edustuston päällikkönä toimivan suurlähettilään esivalta on kaukana Helsingissä, eikä varsinaista esimiestä ole, Parikka jatkaa.

 

Eifeltorni on on osana valoinstallaatiota ilmastokokouksen aikana 6. joulukuuta.
Pariisin suurlähetystö on yksi diplomaattien suosituimpia asemapaikkoja.Ian Langsdon / EPA

 

Osalle isoin järkytys ei ollut asiaton kohtelu, vaan se ettei tukea tullutkaan

 

– Niin mukava mies! Miten semmoisesta voidaan valittaa, kuvailee yksi työntekijä johtoportaan ensireaktiota Katajanokalla, kun taannoinen reklamaatio edustuston "ykkösen" käytöksestä kantautui Suomeen asti.

– Koska minulla ei ollut kaikkea ylös kirjoitettuna, valitustani ei pidetty uskottavana.

Vastaavia kokemuksia on muillakin.

Haastattelin juttuun kymmentä entistä tai nykyistä edustuston työntekijää, osaa heidän toiveestaan nimettömästi. Heistä vain yksi oli henkilökohtaisesti kokenut häirintää ja yksi kiusaamista.

Nekin haastateltavat, jotka kertoivat kuunnelleensa illanvietoissa korvat punaisina haarat levällään istuvan suurlähettilään rasvaisia vitsejä, tai todistivat esimiehen yrittäneen suudella harjoittelijaa väkisin, muistuttivat, että kyse on kulttuurista, ei siitä että talo olisi täynnä hankalia ihmisiä.

 

UM:n Rouhe kiistää: Ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti

Kun ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) lupaama ulkopuolinen selvitys häirintätapausten käsittelystä UM:ssä valmistuu, ministerille saattaa tulla hyvin kaksijakoinen käsitys UM:n todellisuudesta. Niin erilaiset näkemykset osapuolilla on.

UM:n hallintojohtaja Ari Rouhe on häirintäuutisista ja niihin liittyvistä järjestöjen edustajien väitteistä paitsi harmissaan myös ymmällään. Hän on huolissaan viime vuosien uutisten aiheuttamasta kokonaiskuvasta.

– On yksinkertaisesti väärä mielikuva, että ulkoministeriössä olisi tämäntyyppisiä ongelmia enemmän kuin muissa ministeriöissä, ja että tapauksia ei käsiteltäisi asianmukaisesti, Rouhe sanoo.

Vuonna 2013 UM sai työhyvinvoinnin Kaiku-palkinnon. Rouheen mukaan olisi täysin järjetöntä, että UM sahaisi omaa oksaansa välttelemällä kiusaamis- tai häirintätapausten käsittelyä.

– Sehän olisi tosi lyhytnäköistä. Meidän etu työnantajana on, että tällaiset asiat käsitellään ja saadaan pois päiväjärjestyksestä.

Rouheen näkemyksen jakaa työhyvinvointipäällikkö Valtteri Hirvonen. Hänen mukaansa talossa rohkaistaan ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta.

Hirvonen on palvellut kuudessa maassa diplomaattina – myös suurlähettiläänä – ja UM:n sisäisen tarkastuksen yksikössä.

– En osta myöskään väitettä diplomaattien koskemattomuudesta, en vain mitenkään. Diplomaattien tai muun henkilökunnan väärinkäytöksiä ei paineta villaisella. Tarkastajan tehtävissäkin huomasi, että ystävänkauppoja ei yritetä tehdä, sellaisesta jäisi kiinni.

Hallintojohtaja Ari Rouhe ihmettelee, miksi vastakkainasettelu esimerkiksi työntekijäjärjestön Jukon ja ulkoministeriön välillä on kiihtynyt juuri nyt.

Voisiko selitys olla niin yksinkertainen, että järjestö ajaa ministeriön työkulttuuriin tyytymättömien jäsentensä etua?

– En tietenkään pysty arvioimaan Jukon motiiveja, Rouhe sanoo.

 

Shinjukun pilvenpiirtäjät Fuji-vuoren edessä.
Japani ja Suomi viettävät diplomaattisuhteidensa satavuotisjuhlaa ensi vuonna. Suurlähetystö on Tokiossa.Kimimasa Mayama / EPA
 

Kahden kerroksen väkeä: eri palkat, eri oikeudet

Nimittäin Ylen haastattelussa nekin, jotka eivät olleet itse asiatonta käytöstä tai häirintää havainneet, nostivat esiin lähetystöjen hierarkkisuuden.

Kahden kerroksen ongelma liittyy etenkin edustustojen paikan päältä palkattuihin työntekijöihin.

Suomesta lähetetyt työntekijät työskentelevät Suomen palkoilla, virkaehdoilla ja lomaoikeuksilla, mutta paikan päältä palkatut ovat paikallisten työehtosopimusten varassa.

Heidän oleskelulupansa on yleensä riippuvainen siitä, jatkuuko työsuhde edustustossa. Se tekee heistä haavoittuvia, ja riippuvaisia päälliköstä.

– Työehtosopimusten ero voi olla ällistyttävä. Vaikka oma osaaminen ja koulutus vastaisivat kollegojen taustaa, organisaation rakenne jakaa työntekijät pahimmillaan eri kasteihin. Ulkopuolisuuden kokemus on sisäänrakennettu systeemiin, kertoo muualle johtotehtäviin lähtenyt asiantuntija.

Juha Parikan mukaan suurlähettiläällä on valtaa määräillä työntekijän pienistä ja isoistakin asioista: työsuhdeasunnosta, työtodistuksesta ja myös pestin jatkosta tai päättymisestä. Kulkuoikeutta toimistossa voidaan rajoittaa.

– Sanotaan niin, että asetelma tekee ihmisen hyvin varovaiseksi, Parikka sanoo.

 

Ostoskeskuksesta Addis Abebassa, Etiopian pääkaupungissa.
Etiopian kanssa diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1959. Addis Abeban lähetystö perustettiin 1965.Mikko Pihavaara / EPA
 

Ihmiskoe suljetussa ympäristössä

Parikan mukaan vaikenemista ylläpitää myös koko diplomaatin ammattiin sisäänkirjoitettu työnkierto, rotaatio ympäri maailman.

– Kukaan ei ole pysyvästi missään. Kaikkia arvioidaan jatkuvasti. Ihmiset ovat kunnianhimoisia. Kolmen, neljän vuoden välein yritetään päästä tikapuita pitkin ylös. Se aiheuttaa paineita, Parikka selittää.

Oikeastaan diplomaatin hommissa on kyse vähän kuin työuran mittaisesta sosiaalipsykologisesta kokeesta suljetussa ryhmässä. Diplomaattiura alkaa Kavakusta eli Kansainvälisen asioiden valmennuskurssista ja ihanteellisesti päättyy eläkkeelle suurlähettilään tehtävästä.

Juuri nyt on käynnissä historian 42. Kavaku(siirryt toiseen palveluun), johon valittiin 18 hakijaa.

Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu päästä ensimmäiseen asemapaikkaan, saada hieno titteli käyntikorttiin ja vaikka palveluskunta. Työn keskeinen osa on drinkkilasi kädessä edustaminen, vaikka kosteimmat vuosikymmenet ovatkin takana päin.

Sitten 3–4 vuoden välein tehtävät kilpailutetaan, ja voittajista päättävät työkaverit työpaikan sisältä.

– Kynnys tehdä ilmoitus kollegasta on hirveän korkea, kun ollaan samassa rotaatiossa kymmeniä vuosia, Parikka myöntää.

Vai uskaltaisitko itse aiheuttaa hankaluuksia ihmiselle, joka voi seuraavassa rotaatiossa päättää, jatkatko maailman metropoleissa vai jäätkö ministeriön käytäville pölyyntymään?

Suurlähetystöjen kermaa ovat läntiset suurkaupungit: Pariisi, Lontoo, Washington D.C. Kehitysmaat eivät kiinnosta yhtä paljon. Välillä palataan takaisin Suomeen.

–Jos isossa yrityksessä ei viihdy tai ei etene, voi lähteä Nokialta Ericssonille tai toisin päin. Diplomaattina ainoa vaihtoehto on pysyä ulkoministeriössä. Se on epäterve tilanne, kertoo muualle johtotehtäviin lähtenyt asiantuntija.

 

No mikä sitten on totuus UM:n työilmapiiristä?

Kääntäen voi sanoa, että jos ulkoministeriön noin 2 000 työntekijästä 50 kertoi kokeneensa epäasiallista kohtelua, 1 950 ei sellaiseen ole törmännyt.

Osa kriitikoista huomauttaakin, että heidän kohtaamistaan ongelmista huolimatta UM:ssä on ollut myös useita inspiroivia ja alaisiaan tukevia johtajia.

Mutta tunnistaako UM:n johto, mistä työntekijät puhuvat, kun he mainitsevat diplomaattipiirien ja suurlähetystöverkoston rakenteelliset ongelmat?

Ari Rouhe kuuluu UM:n avainryhmään, joka tekee suurlähettiläsvalinnat. Hän arvelee, että mielikuva muuta valtionhallintoa hierakkisemmasta ulkoministeriöstä on vanhentunut.

– Mielestäni UM ei ole erityisen hierarkkinen laajuuteensa nähden. Pikemminkin aika joustavasti toimiva.

Rouheen mukaan on totta, että muutamissa edustustoissa on viime vuosina tullut esiin johtamisongelmia, mutta painottaa, että niitä on käsitelty asianmukaisella tavalla.

– Kyllä työntekijät uskaltavat (ilmoittaa ongelmista). Joskus on päädytty siihenkin, että kesken nelivuotiskauden edustustosta tullaan pois.

 

punainen
 tori
Paitsi Moskovassa, Suomella on Venäjällä lähetystön toimipisteet Pietarissa, Petroskoissa ja Murmanskissa.AOP
 

Entä puhkeaako diplomaattinen kupla?

Kavakut aloitettiin vuonna 1970 tuomaan johdonmukaisuutta diplomaattien valintaan ja koulutukseen.

Sitä ennen suurlähettiläät valittiin sanonnan mukaan sen perusteella, kuka oli presidentti Urho Kekkosen mielestä sopivin. Puhuttiin, että suurlähettiläs sai tehdä ihan mitä halusi.

Siitä kulttuurista on tultu kauas. Mutta kun esimerkiksi Valtteri Hirvonen kävi Kavakun, kurssilla kävi vielä Kekkosen ajan diplomaatteja evästämässä tulevaan tehtävään.

Kahden kerroksen väen asetelma on Hirvosen mukaan osittain väistämätön. Palautteeseen on kuitenkin havahduttu, sillä tulehtuneet työyhteisöt tulevat kalliiksi.

– Keskimäärin edustustoissa työskentelee 5–6 ihmistä. Jos niin pienestä työpaikasta yksikin on poissa, menetetään 20 prosenttia työpanoksesta, Hirvonen sanoo.

Kavakun ohjelman suunnittelusta vastaavan, henkilöstön kehittämispäällikön Juha Mustosen mukaan koulutusta uudistetaan parhaillaan.

Työntekijöiden välisten hierarkioiden madaltamista on UM:ssä pohdittu esimerkiksi diplomaattien ja hallinnon uran välillä sekä myös Suomesta ja asemamaasta palkattujen välillä.

– Näin laajennettaisiin porukkaa, joka kokee toisiaan kohtaan kollegiaalisuutta, Mustonen sanoo.

Myös siirtomaa-ajan mielikuvia halutaan liudentaa. 2000-luvulla ei näytä kovin hohdokkaalta, kun suurlähettilään pyykit pesee tai autoa kuljettaa kehitysmaasta palkattu palveluskunta, vaikka sillä onkin tärkeä työllistävä vaikutus.

– Myös monikulttuurisuuskoulutusta kehitetään, jotta voimme purkaa asenteita edustustoon lähetettyjen ja asemamaasta palkattujen väliltä, Mustonen sanoo.

Hänen mukaansa ulkoministeriössä esiin noussut kritiikki liittyy kulttuurin muutokseen. Vaatimus yhdenvertaisuudesta, itseohjautuvuudesta ja joustavuudesta on entistä tärkeämpää.

– Tämä pitää myös työantajan ennakoida, Mustonen lisää.

*

Lisää aiheesta:

Ulkoministeriön työntekijät syyttävät johtoa laiminlyönneistä: Häirintään ei puututa ja sitä vähätellään

 


 

 

– Kaikki valitettavasti ajavat omaa etuaan. Meidän pitäisi itse kyetä tekemään ne ratkaisut, miten haluamme toimia ja elää, ja valita liittoudummeko vai emme, hän jatkaa. Ex-komentajan mukaan arvuuttelu asiasta ei johda mihinkään. – Liittoudutaan, koska olemme länteen suuntautuneita, mutta rakennetaan äärettömän hyvät välit itänaapurin kanssa, toimitaan linkkinä Natoon ja rakennetaan hyviä yhteyksiä. – Totuus on, että yksin emme pärjää.

 

Euroopan unionin (vas.), Suomen ja Naton liput. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ilmavoimien ex-komentaja: Totuus on, että

yksin ei pärjätä

 

Suomen tulisi entisen komentajan mukaan liittoutua ja olla linkki Naton ja Venäjän välillä.

 

Suomen Hornet-hävittäjien korvaajan hankinnalla on ilmavoimien entisen komentajan mukaan kytkentä siihen, miten miten kriisin aikana varmistetaan tehokkuus ja huoltovarmuus sekä tarvittavat aseet ja ammukset, joita taistelu vaatii, jos siihen joudutaan.

 

– Tähän asiaan, kuten liittoutumiseemmekin, valtakunnan poliitikot suhtautuvat kovin kevyellä kädellä, nimettömänä pysyttelevä ex-komentaja toteaa ilmailutoimittaja Pentti Perttulan tänään julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo).

Perttula kertoo hastatelleensa alkusyksystä 2017 ”paria Suomen ilmavoimien entistä komentajaa” tulevasta hävittäjähankinnasta. Ex-komentajien kommentit on kerätty kirjan viimeiseen osaan suorina lainauksina.

Entinen komentaja huomauttaa, että suomalaisia on EU:n asukasmäärästä vain yksi prosentti. Hänen mukaansa Suomen painoarvo on monen mielestä paljon tätä suurempi, mutta välttämättä asia ei näin ole.

*

– Kaikki valitettavasti ajavat omaa etuaan. Meidän pitäisi itse kyetä tekemään ne ratkaisut, miten haluamme toimia ja elää, ja valita liittoudummeko vai emme, hän jatkaa.

Ex-komentajan mukaan arvuuttelu asiasta ei johda mihinkään.

– Liittoudutaan, koska olemme länteen suuntautuneita, mutta rakennetaan äärettömän hyvät välit itänaapurin kanssa, toimitaan linkkinä Natoon ja rakennetaan hyviä yhteyksiä.

– Totuus on, että yksin emme pärjää.

 


 

 

Tiedustelupäällikkö Aladar Paasonen (vas.) marsalkka Mannerheimin kanssa kesällä 1942. LEHTIKUVA/SA-KUVA

 

Presidentti lahjoitti Mannerheim-aineistoa

Kansallisarkistoon

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lahjoittanut Kansallisarkistoon kokoelman Mannerheim-suvun alkuperäisiä asiakirjoja.

Kansallisesti merkittävä kokoelma sisältää noin 170 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiin sekä perheen muihin jäseniin liittyvää asiakirjaa ja valokuvaa. Presidentti Sauli Niinistö sai asiakirjat 70-vuotislahjaksi Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vieraillessaan tämän luona Sotshissa elokuussa.

 

Kansallisarkiston mukaan kokoelma täydentää merkittävällä tavalla Kansallisarkistossa ennestään säilytettävää Mannerheim-sukua koskevaa aineistoa. Asiakirjat on jaettu kahteen kansioon ja pakattu isoon metalliseen salkkuun.

Presidentti Niinistö lahjoitti kokoelman Kansallisarkistoon, koska hänen mielestään kansallisesti tärkeä aineisto kuuluu Suomen kansalle ja tutkijoiden käytettäväksi. Tasavallan presidentin toivomuksesta lahjaksi saatu aineisto säilytetään omana eheänä kokonaisuutenaan.

 

Marsalkan viestejä

Esimerkkeinä sisällöstä voidaan mainita Mannerheimin käsin kirjoittama puhe muutama viikko sen jälkeen, kun hän vuonna 1919 oli eronnut valtionhoitajan tehtävästä. Puheessaan hän arvioi nuoren tasavallan senhetkistä sisä- ja ulkopoliittista tilannetta.

Lisäksi aineistoon sisältyy hänen Ruotsin lehdistölle Tukholmassa vuonna 1936 antamansa lausunto Skandinavian poliittisesta tilanteesta. Mannerheim oli tuolloin matkalla Lontooseen osallistuakseen kuningas Yrjö V:n hautajaisiin. Suomen eduskunta oli juuri julistanut Suomen liittyneen Skandinavian puolueettomuusrintamaan.

Aineisto sisältää lisäksi runsaasti perheen muiden jäsenten kirjeitä, jotka kuvaavat perhejäsenten elämää 1800- ja 1900-luvuilla. Ne täydentävät merkittävällä tavalla Kansallisarkiston aiempaa Mannerheim-suvun arkistoa ja tarjoavat kiinnostavan mikrohistorian lähdeaineiston.

Kansallisarkistolle on vuoden aikana tehty toinenkin merkittävä lahjoitus liittyen marsalkka Mannerheimiin. Se käsittää marsalkan ja kreivitär Gertrud Arco auf Valleyn kirjeenvaihtoa vuosilta 1946−1951. Alkuperäisasiakirjoista digitaalisesti kopioidun aineiston luovutti Wallenberg-suvun säätiö.

Lahjoitukset syventävät yhdessä marsalkka Mannerheimin ja hänen sukunsa vaiheita 1800-luvulta 1950-luvun alkuun.

 

Lahjoitus yleisön nähtävillä

Tasavallan presidentin lahjoittama aineisto myytiin keväällä 2018 Yhdysvalloissa järjestetyssä huutokaupassa. Se päätyi eri reittejä Venäjälle ja lopulta presidentti Vladimir Putinille, jonka hallintoon myös Venäjän valtion keskusarkiston Venäjän pääarkistohallinto kuuluu.

Aineiston vaiheista ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa, mutta lisätutkimus antanee siihen valaistusta. Joihinkin asiakirjoihin on laadittu saksankielisiä selosteita.

Kokoelma on yleisön nähtävillä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) maanantaina 24.9. kello 9-16.

 


 

Steinmeier peräänkuulutti Euroopan unionin yhtenäisyyttä. – Euroopan unionin ja Venäjän välinen suhde on huono. Tämä on seurausta päätöksistä, joita ei ole tehty Euroopan unionissa. Kyse on siitä että on tehty yksipuolinen päätös rajojen siirtämisestä, Krimin laittomasta liittämisestä, hän sanoi.

 

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Presidentti Sauli Niinistö: Euroopan aika

kantaa huolta itsestään

 

 

Tasavallan presidentti ja Saksan liittopresidentti ovat yhtä mieltä turvallisuuskeskustelun tärkeydestä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo olevansa ilahtunut siitä, että Euroopassa keskustellaan yhä enemmän, miten Eurooppa voisi kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

 

– On todellakin se aika, jolloin Eurooppa joutuu miettimään, miten se kantaa itse itsestään huolta. Nyt myöskin Lissabonin sopimuksen 42.7-artikla, keskinäinen avunantovelvollisuus, on noussut keskusteluun. Pidän erinomaisen hyvänä asiana, että sille hyvin pitkälle menevälle velvollisuudelle löytyisi joku konkreettinen käsitys, presidentti Sauli Niinistö sanoi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierinvaltiovierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

 

– Euroopassa turvallisuus on tärkeä aihe eurooppalaisille, kansalaisille, turvallisuus laajasti ajatellen: ei pelkästään sotilaallinen ja puolustuksellinen vaan myöskin terrorismin uhkaa, kyberuhkaa ja hybridisodankäynnin uhka. Tässä meidän täytyy olla vahvempia. Nimittäin vahva Eurooppa, vahva Euroopan unioni, on perusedellytys sille, että eurooppalainen ääni kuuluu maailmalla, Niinistö lisäsi.

Ranska ja Suomi ovat antaneet yhteisen julistuksen yhteistyön tiivistämisestä puolustuksessa. Presidenteiltä kysyttiin mahdollisuudesta tiivistää puolustusyhteistyötä Saksan ja Suomen välillä.

– Olen iloinen siitä, että Saksa ja Suomi ovat niitä valtioita, jotka tekevät ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n sisällä. Pitää katsoa, mihin tuloksiin hallitukset päätyvät keskenään, liittopresidentti Steinmeier kommentoi.

– Meillä on Saksan kanssa samanlainen aiesopimus kuin eräiden muidenkin maiden kanssa. Se ei ole velvoittava, mutta se kuvastaa tiettyä yhteistä ajattelua ja henkeä. Tällainen sopimus tultaneen myöskin Ranskan kanssa tekemään, presidentti Niinistö sanoi.

 

Sanomaa suhteiden arvosta Yhdysvaltoihin

Presidentit keskustelivat valtiovierailun yhteydessä transatlanttisesta suhteesta.

– Siinä näyttäisi nyt olevan tärkeää osoittaa se että, vaikkei transatlanttista suhdetta voikaan dollareissa mitata, sen arvoa, niin että tällaisella immateriaalisella asialla on oma immateriaalinen arvonsa, joka on yhtä tärkeä kuin jonkun hyödykkeen rahallinen arvo. Tällaista sanomaa Yhdysvaltoihin päin on varmasti nyt syytä viedä, Niinistö sanoi.

Steinmeier haluasi korostaa, että muutokset suhteissa eivät liity vain Yhdysvaltain presidentti DonaldTrumpiin.

– On toisaalta USA:n presidentin näkemykset ja toisaalta USA:n hallinnon näkemykset, toisaalta on myös erittäin pitkä kehitys, joka on tuonut mukanaan uusia painopisteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, hän sanoi.

 

Ymmärrystä EU:n ja Venäjän välille

Kysymykseen keinoista parantaa Venäjän ja Euroopan unionin välisiä suhteita presidentti Niinistö vastasi, että syytä on hakea keinoja, ”jotka hyödyttävät sekä Eurooppaa että Venäjää, ehkä koko maailmaakin”.

– Tällä tarkoitan nyt sitä, että ainakin itse olen pyrkinyt, kun me olemme Arktisen neuvoston puheenjohtajana, kovasti perustelemaan niitä ympäristökysymyksiä, joita nyt olisi siellä arktisella alueella aivan välttämättä ja kiireellisesti huomioitava. Tämäntyyppisiä asioita ei tietysti sanktiopolitiikka mitenkään estä, hän sanoi.

– Joskus on niin, että pieneltäkin tuntuvassa asiassa saavutettu yhteinen käsitys voisi auttaa laajemminkin ymmärtämään toinen toisiaan, Niinistö lisäsi.

 

– Meidän täytyy olla Euroopan unionin sisällä yksimielisiä tästä asiasta. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että samaan aikaan meidän pitää avoimin korvin kuunnella tilannetta ja käyttää keskustelutilaisuudet silloin kun niitä ilmenee, jotta voimme mahdollisesti parantaa tilannetta, Steinmeier lisäsi.

 


 

–Putin teki ohuesti verhotun uhkauksen siitä, että Eurooppaan tulee enemmän pakolaisia, jos emme maksa sotkua, jonka hän sai aikaan, Dalsjö vastaa Bildtille Twitterissä. Bildt jatkaa asian pohtimista sunnuntai-iltana julkaisemassaan blogissa, ja toteaa, ettei ole mitään takeita siitä, että Syyria missään tapauksessa ottaisi pakolaisiksi lähteneitä takaisin. –Assadin hallinto haluaa varmasti rahat, ja todennäköisesti he toivovat EU:n poistavan talouspakotteet. Kovin moni pakolainen tuskin kuitenkaan palaa, hän kirjoittaa. - Näkökulma: EU:n "sinisilmäinen die Mutti", ei näytä vieläkään tajuta, kuinka suuren historiallisen sotkun osapuoli kansleri Merkel todellisuudessa on! - KimsBlog


  

Tutkijan jäätävä huomio Vladimir Putinin

lausunnosta: ”Ohuesti verhottu uhkaus

 
 
 
 
Luotu: 
19.8.2018 18:41

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Vladimir Putinin mukaan Euroopan maiden on osallistuttava Syyrian jälleenrakentamiseen.
 
|

Ruotsin Kokonaispuolustuksen instituutin FOIn tutkimusjohtaja Robert Dalsjö ja Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt ovat kiinnittäneet huomiota Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausuntoon, jonka mukaan Euroopan maiden on osallistuttava Syyrian jälleenrakentamiseen.

–Tarkoitan kaikkea humanitäärista apua syyrialaisille. Lisäksi on autettava niitä alueita, joille ulkomailla nyt olevat pakolaiset voivat palata, Putin sanoi The Guardianin mukaan lauantaina ennen tapaamistaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.

Putinin mukaan Turkissa on kolme miljoonaa pakolaista, Jordaniassa ja Libanonissa molemmissa miljoonan verran.  

*

–Tämä on mahdollisesta valtava taakka Euroopalle, Venäjän presidentti totesi.

*

 

Carl Bildt huomauttaa, että lausunnosta voidaan päätellä, ettei Venäjä aio osallistua jälleenrakentamisen rahoittamiseen.

–Putin haluaa Euroopan maksavan Syyrian jälleenrakentamisen. Venäjällä ei ole aikomustakaan auttaa siinä, ja (Syyrian presidentti) Assad tarvitsee rahaa epätoivoisesti, hän tviittaa.

Robert Dalsjö näkee lausunnossa myös syvemmän merkityksen.

 

Putin ja Merkel keskustelivat Syyrian tilanteesta lauantaina. Merkel totesi tapaamisen yhteydessä lyhyesti vain, että päämääränä tulee olla humanitäärisen katastrofin välttäminen.

 


 

Uusi Suomi on tällä viikolla kertonut Suomen puolustuspoliittisen aseman muutoksesta. Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoo, että Suomi on nyt käytännössä sotilaallisesti liittoutunut – tarkemmin sanottuna selvästi sotilaallisesti asemoitunut tai suuntautunut – länteen. Tähän aseman muutokseen, jonka takana on sekä EU-jäsenyys että kahdenväliset puolustusyhteistyön sopimukset Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa, on viitannut julkisesti myös presidentti Sauli Niinistö.


 

 

Sotilasprofessori: Suomen linjanmuutos

ärsyttää Venäjää – kenraalin puhe paljasti

uuden paineen

 
Luotu: 
17.8.2018 09:58
Päivitetty: 
17.8.2018 10:08

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu voitonpäivän paraatissa toukokuussa. Kenraali väläytti heinäkuussa vastatoimia Suomelle ja Ruotsille maiden Nato-lähentymisen vuoksi.
 
|

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä kansainvälinen puolustusyhteistyö Naton ja länsimaiden kanssa ärsyttää Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa, arvioidaan Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän raportissa. Raportin on kirjoittanut ryhmän johtaja, sotilasprofessori ja everstiluutnantti Petteri Lalu.

 

Lalun mukaan Venäjän suhtautuminen Suomen läntiseen puolustusyhteistyöhön on muuttunut. Kun aiemmin Venäjä on uhannut vastatoimilla siinä tapauksessa, että Suomi liittyisi puolustusliitto Natoon, on vastatoimien uhka nyt laajentunut koskemaan jäsenyyden lisäksi myös puolustusyhteistyön tiivistymistä.

Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu otti heinäkuisessa puheessaan kantaa Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Hän piti yhteistyötä ja Nato-harjoituksia uhkina, joiden vuoksi Venäjän on ryhdyttävä jopa vastatoimiin.

 

 

Lalun mukaan lausunnossa on uutta, vaikka suomalaispoliitikot ovat halunneet kuvata sitä perinteiseksi venäläiseksi retoriikaksi.

– Aiemmin vastatoimet on kytketty Suomen ja Ruotsin läntisen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen – nyt ne mainittiin puolustusyhteistyön tiivistymisen vaatimiksi. Toisin kuin suomalaispoliitikkojen arvioissa tämä muutos huomattiin venäläismedian reaktioissa. Kommersant-sanomalehti uutisoi puolustusministerin puheen seuraavana päivänä otsikoimalla: ”Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin Natoon «mukaanvetämiseen»”, Lalu kirjoittaa raportissa.

Šoigun puheen kanssa linjassa oli myös puhetta taustoittanut Venäjän asevoimien lehden artikkeli.

 

– Ainakaan Venäjän puolustushallinnon piirissä ei ministerin puhetta pidetä irrallisena heittona. Häntä myöskään ei ole arvosteltu maansa hallituksen linjasta poikkeavasta omavaltaisesta ulostulosta. Ehkäpä Venäjän valtiojohdon kantaan saadaan selvyyttä Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisen tiedotustilaisuudessa elokuun lopussa Šotsissa, Lalu kirjoittaa.

Lalun mukaan Šoigun puheen, asevoimien lehden artikkelin ja aikaisempien venäläispuheenvuorojen perusteella on selvää, että Suomen ja Ruotsin läheinen puolustusyhteistyö ja kansallisen puolustuksen harjoittelu ärsyttävät Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa.

– Tällainen lähestymistapa on seurausta venäläisestä dialektiikkaan perustuvasta nollasummapelistä. Omaa sotilaallista turvallisuutta tavoitellaan kaikilla keinoilla ja siinä paras saavutus on tietysti Sunzin opetuksen mukaisesti vastapuolen alistuminen taisteluja käymättä, Lalu kirjoittaa.

 

– Huomattavaa on, että tällaisella logiikalla toimiessaan Venäjän ei tarvitse milloinkaan tarkastella horjuttavatko sen omat toimet kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää.

Venäjän asevoimien laajalevikkisessä Krasnaja zvezda -lehdessä kritisoitiin pian Šoigun puheen jälkeen yksityiskohtaisesti Suomen ja Ruotsin kansainvälisen puolustusyhteistyön piirteitä.

– Huolimatta ilmoituksistaan sitoutumisesta perinteisiin puolueettomuuden periaatteisiin ja siitä, ettei mailla ole tarkoituksena liittyä Natoon Suomi ja Ruotsi joka vuosi laajentavat yhteistoimintaa Pohjois-Atlantin liiton kanssa, lehti kirjoitti Lalun käyttämän käännöksen mukaan.

 

Lue lisää: Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Esimerkkinä puolueettomuudesta luopuvasta kehityksestä artikkeli mainitsi Ruotsin ja Suomen allekirjoittamat Naton isäntämaasopimukset.

– Lehti huomauttaa, että tällainen sopimus on ”luonteenomainen mille tahansa sotilasliitolle, vaan ei puolueettomille maille”, Lalu kertoo.

– Lehti jatkaa väittämällä, ettei Washingtonissa toukokuussa 2018 allekirjoitetun kolmikantaisen aiejulistuksen sotilaallisen yhteistyön laajentamisesta perusteella ei ole enää epäilystäkään siitä, ettei kyseessä olisi jälleen yksi askel kohti kahden puolueettoman maan siirtymisessä Naton vaikutuspiiriin.

Lehti väittää lisäksi muun muassa, että laajeneva yhteistyö Naton kanssa vaatisi Suomea ja Ruotsia nostamaan puolustusmenojaan nykyistä korkeammalle tasolle.

 

 

Lue lisää: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Lue myös: Näkökulma: Suomi on nyt sotilaallisesti suuntautunut

 


 

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon lausunnossa viitataan Helsingin Etyk-kokouksessa vuonna 1975 hyväksyttyyn periaatteeseen, jonka mukaan valtioiden rajoja ei voi muuttaa voimakeinoja käyttäen.

 

Ulkoministeri Mike Pompeo saapui senaatin kuultavaksi keskiviikkona. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Al Drago

Näin USA linjasi Krimistä – viittaus Helsingin

Etyk-kokoukseen

 

 

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo selvensi maan Venäjä-politiikkaa keskiviikkona.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo korostaa sanoneensa Venäjän johdolle, että maan vaaleihin sekaantumisella tulisi olemaan vakavia seurauksia.

Pompeo osallistui keskiviikkona senaatin ulkoasianvaliokunnan tiukkaan kuulemistilaisuuteen. Presidentti Donald Trumpin lausunnot Helsingissä pidetyn huippukokouksen lehdistötilaisuudessa ovat aiheuttaneet suuttumusta myös republikaanien parissa.

Senaattorit vaativat ulkoministeriltä selvitystä aiheista, joista Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putinolivat keskustelleet kahdenvälisessä tapaamisessaan. Pompeon mukaan Yhdysvaltain linjaukset Venäjälle asetetuista pakotteista eivät ole muuttuneet huippukokouksen jälkeen.

– Presidenteillä on oikeus valita, ketkä tapaamisiin osallistuvat. Olen varma, että teilläkin on ollut elämänne aikana kahdenvälisiä tapaamisia, Pompeo sanoi demokraattisenaattori Bob Menendezille.

– Kysyin yksinkertaisen kysymyksen. Kertoiko hän sinulle, mitä noiden kahden tunnin aikana tapahtui, Menendez tivasi.

Pompeo totesi, ettei hän ole keskustellut tapaamiseen osallistuneen tulkin kanssa tai käynyt läpi tämän muistiinpanoja. Hän myös painotti yksityisesti käytyjen keskusteluiden merkitystä diplomatiassa.

Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi ennen kuulemistilaisuutta Krimin niemimaata koskevan lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Ukrainan ja liittolaistensa alueelliseen koskemattomuuteen.

– Venäjä on toiminut tavalla, joka ei sovi suurvallalle. Maa on eristänyt itsensä kansainvälisestä yhteisöstä, Pompeo toteaa.

 

– Yhdysvallat ei hyväksy Krimin niemimaan liittämisyritystä Venäjään ja aikoo pitää tämän linjan, kunnes Ukrainalle kuuluva alue on palautettu, Pompeo jatkaa.

 



Näytä kuva Twitterissä
Secretary Pompeo
 
@SecPompeo
 
 

The U.S. does not, and will not, recognize Russia’s purported annexation of . We stand together with allies & partners in our commitment to Ukraine and its territorial integrity, and have formalized our non-recognition policy in today’s Crimea Declaration.

 

 

Jeff Seldin
 
@jseldin
 
 

.@StateDept tells 'no' on : "The United States reaffirms as policy its refusal to recognize the Kremlin’s claims of sovereignty over territory seized by force in contravention of international law" per @SecPompeo statement


–Mielestäni sain hyvin esille arktisen kokonaisuuden, erityisesti mustan hiilen ongelman. Uskon, että pääsemme myöhemmin arktisen neuvoston kautta siinä pidemmälle. Puhuimme myös Euroopan merkityksestä ja myös siitä sotilaallisesta harjoitustoiminnasta jota Itämerenkin alueella käydään, erityisesti presidentti Trumpin kanssa. Ne kysymyksethän eivät tulleet presidenttien kahdenkeskisissä keskusteluissa, hän kertoi.


 

 

Sauli Niinistö: ”Puhuimme Euroopan

merkityksestä ja sotilaallisesta

harjoitustoiminnasta, jota Itämerenkin

alueella käydään”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
16.7.2018 20:28

  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Sauli Niinistö.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi Suomen valikoituneen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi muun muassa siitä syystä, että Suomella on maine vakaimpana ja vapaimpana maana maailmassa. 

 

–Monet tiedostusvälineet ovat puhuneet Suomesta puolueettomana. Suomella on sopimukset yhteistyöstä monien maiden kanssa ja Suomi kuuluu Euroopan unioniin. Jos se on puolueeton, niin olkoon sitten puolueeton, hän kommentoi huippukokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

 

Niinistö viittasi arvioihin, joiden mukaan kansainvälinne tilanne on kireämpi kuin kylmän sodan aikana. 

–Koko kansainvälinen yhteisö, ainakin niin sanottu läntinen yhteisö on ollut hyvin yksimielinen siitä, että kaivataan vuoropuhelua. Me kaikki tunnemme murhetta siitä, että on väitetty, että tilanne on pahempi kuin kylmän sodan aikana. Johtopäätöksemme näistä murheista on se, että kannustetaan keskusteluun. Kun Suomea kysyttiin tapaamispaikaksi, niin johdonmukaisesti päätettiin ryhtyä siihen.

Niinistö ei halunnut tarkemmin kommentoida keskusteluja Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kanssa.

 

–Olen käyttänyt useastikin sellaisen puheenvuoron, että olisi hyvä että on dialogia. Mutta on huono, jos dialogi käy jonkun ylitse, jota ei siinä kuultaisiin. Kun seurasi tiedotustilaisuutta, ei tullut ilmi mitään sellaista, että eurooppalaisista asioista oltaisiin sovittu, hän totesi hetkeä myöhemmin.

 


 

Verkkouutiset keräsi alle viisi raportissa mainittua skenaariota ja niiden pääpiirteet. Tilannekuvissa huomioarvoista on muun muassa, että Suomen todetaan liittyvän Natoon kahdessa lähitulevaisuuden tilannekuvassa.

 

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Länsisatamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Näissä tilanteissa Suomi liittyy Natoon –

viranomaisen viisi arviota

 

Huoltovarmuuskeskus arvioi mahdollisia kehityskulkuja vuosina 2018-2030.

Huoltovarmuuskeskuksen hiljattain julkaisemassa Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportissa annetaan viisi mahdollista kehityskulkua vuosille 2018-2030 ja kerrotaan, kuinka niihen varaudutaan.

 

– Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta. Todennäköisesti toteutuva tulevaisuus on yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaariot
tarjoavat kuitenkin apuvälineitä ajattelulle ja huoltovarmuustoimien suunnittelulle erilaisissa tilanteissa, tästä kokonaisuudessaan löytyvässä raportissa todetaan.

 

Raportin mukaan skenaariot ja niiden myötä tuotettu aineisto muodostavat
arvokkaan tietovarannon huoltovarmuustyön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Skenaariot laadittiin huoltovarmuuskeskuksen tiedotteen mukaan Huoltovarmuusorganisaation ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä syksyn 2017 aikana. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko Huoltovarmuuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talouden heikkoudet ja länsimaiset valtiot ja pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tekemään yhteistyötä.  Keskinäisriippuvuus ja kansainvälisten instituutioiden legitimiteetti vahvistuvat. Blockchain luo uusia toimintamalleja ja luottamusta.

EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Suomi liittyy Natoon.  Globalisaatio on aikaisempaa hitaampaa, vakaampaa ja säädellympää.

Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät ja korkeasti koulutettua väestöä muuttaa länsimaihin.

 

2. Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet luovat kuivuutta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia. Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu lisääntyy. Kulttuuriset yhteentörmäykset toimivat alustana laajalle järjestäytyneelle terrorismille.

Lähi-idän, Pohjois-Korean Itä-Ukrainan konfliktit kärjistyvät ja kietoutuvat toisiinsa ja maailma ajautuu konfliktoituneeseen valtapolitiikan aikaan. Sotilasliittoumat laajentuvat ja voimistuvat. Suomi liittyy Natoon.

EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden intressien jalkoihin. Avaruusvarustelu, Itämeren alue, arktinen alue ja keskeiset logistiset reitit toimivat valtapolitiikan areenoina.

 

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Globaalien sopimusten voima vähenee populismin aikakaudella. Kylmä sota syvenee ja sodan määritelmä hämärtyy: kriisit liittyvät usein hybridivaikuttamiseen aseellisten konfliktien sijaan.

Maailma blokkiutuu moniulotteisesti ja kerroksellisesti. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liittyvät erot blokkien välillä ovat merkittäviä. Luottamus vähenee radikaalisti.

Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Blokit kehittävät omia sisäisiä internetejään ja järjestelmiään. EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.

Naton uskottavuus kärsii: USA vetäytyy, eikä Nato pysty reagoimaan hybridivaikuttamiseen.

 

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Globalisaatio on nopeaa, verkostomaista ja markkinaehtoista. Robotiikan ja tekoälyn kehitys muuttaa radikaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta.

Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin. Monialaisten teknologiayhtiöiden valta kasvaa ja elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille.

Samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknologioiden ja alustatalouden mahdollistamana. Globaalit painopisteet keskittyvät teknologiahubeihin ja kaupunkien rooli suhteessa valtioihin kasvaa. Alueiden ja ihmisten väliset erot ja polarisaatio lisääntyvät.

 

5. Idän dominanssi

Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-aineiden arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta.

Aasian maiden keskiluokka kasvaa. Aasiasta tulee trendien asettamisen veturi. Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yhteisen tahtotilan lännen dominanssin murtamiseksi.

EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta madaltuu. Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi väyläksi idän ja lännen välissä. Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita. Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa.

Talouden, yritysmaailman ja politiikan painopiste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi päättyy.

 


 

CEPA:n mukaan valtion levittämää disinformaatiota ei tulisi kohdella tavanomaisena sotilaallisena uhkana, vaan ”ihmisen luomana viruksena”. Virus voi ylittää helposti rajoja ja sen torjuminen vaatii tarkkoja vastatoimia. Sputkinin lisäksi Venäjän työkaluja Baltian maissa ovat Rubaltic ja Baltnews, joka sisältää kolme venäjänkielistä uutissivustoa. Myös Baltnewsillä on yhteyksiä RIA Novostiin ja ulkomaille suunnattuun tiedotukseen keskittyvään Rossiya Segodnya -mediaan.

 

Jukka Tarkka. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jukka Tarkka varoittaa: Suomalaisilla on

epärealistinen käsitys turvallisuudesta

 

 

Valtiotieteilijän mukaan on vaarallista, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustilanteella ei mene perille.

Suomalaiset hyväksyvät Nato-yhteistyön, mutta vastustavat raivokkaasti puolustussopimusta yhteistyökumppanin kanssa, Jukka Tarkka pohtii Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.

 

Kolumni on julkaistu kokonaisuudessaan Tarkan kotisivuilla.

Hän vertaa Nato-tilannetta siihen, kuinka presidentti J.K Paasikivi ”pakotti runnomalla suomalaiset hyväksymään yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa”.

– Nyrkin jyräyttäminen pöytään ei nyt auta. Se onnistui Paasikivelle, koska kansa ymmärsi tilanteen vakavuuden, Jukka Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa nykysuomalaisilla on hyvin epärealistinen käsitys Pohjois-Euroopan tilanteesta ja Suomen asemasta siinä.

– Tilanne on vaarallinen, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustarpeella ei mene perille.

Tarkka toteaa, että kovan ulkopolitiikan isot asiat on kahlittu sisäpolitiikkaan. Tässä tilanteessa ratkaisut riippuvat hänen mielestään muista asioista kuin kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen puolustuskyvystä.

 

Jukka Tarkan mukaan puolueiden on varauduttava ensi vaalikauden suuriin turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen perusratkaisuihin.

 

Se, miten urakasta selvitään, riippuu Tarkan mielestä siitä, millaisia historian ja kansainvälisten asioiden tuntijoita puolueet saavat ehdokkaikseen ja miten heidän valtaansa pystytään tukemaan.

 


 

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta. – Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.


 
 
 
 

Professori Henrik Meinander: Ruotsi-

puolustusyhteistyölle on vankat perusteet

 

VERKKOUUTISET

 

Kahdenvälinen yhteistyö ei voi korvata Yhdysvaltain vakauttavaa roolia Itämerellä.

 

  • HUOM! EMBARGO 27.04.2017, 00:01 LKS 20170426 / Filosofian tohtori, Helsingin
 yliopiston historian professori Henrik Meinander Helsingissä maanantaina 24. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid totesi äskettäisessä Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on nyt läheisempää kuin koskaan sitten vuoden 1809.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander löytää nopeasti tiivistyneessä puolustusyhteistyössä vielä enemmän yhtymäkohtia 1930-luvun lopulle.

 

– Suomi ja Ruotsi valmistelivat silloin Ahvenanmaan linnoittamista yhdessä. Suunnitelmat olivat jo pitkällä. Ilmeisesti myös Neuvostoliitto olisi ollut valmis hyväksymään järjestelyn, jos Suomi olisi luovuttanut sille tiettyjä saaria itäiseltä Suomenlahdelta. Lopulta Ruotsin hallitus kuitenkin vetäytyi hankkeesta, Meinander sanoo.

Nykyistä puolustusyhteistyötä hän pitää historian valossa luontevana.

– Maidemme välillä ei ole koskaan ollut konfliktia. Suomen itsenäisyyden ensi vuosina koettu Ahvenanmaan kriisikin ratkesi rauhanomaisesti, ja se kyettiin jättämään nopeasti taakse.

Talvisodassa Suomi sai Ruotsista mittavaa apua puolustustaisteluunsa hyökkääjää vastaan, Meinander muistuttaa. Jatkosodan aikana Ruotsi salli saksalaisten joukkojen ja sotamateriaalin kauttakulun alueensa halki, ja kun sodasta irtautuminen tuli ajankohtaiseksi, Tukholma tuki hänen mukaansa Suomen hallituksen rauhanponnisteluja taitavasti.

 

Suomessa ei harhakuvitelmia Venäjästä

Vaikka kahdenvälinen puolustusyhteistyö on Meinanderin mielestä yksinomaan tervetullutta sinänsä, hän varoittaa kohdistamasta siihen epärealistisia odotuksia.

– Kumpikin maa tekee kriisitilanteessa ratkaisunsa vain oman etunsa pohjalta. Ei pidä myöskään kuvitella, että tämä yhteistyö olisi vaihtoehto yhteistyölle Yhdysvaltain kanssa.

***

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta.

– Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.

Meinanderin tulkinnan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käytetään molemmissa maissa eräänlaisena kulissina entistä kiinteämmälle yhteistyölle Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

– Kun sotilaamme harjoittelevat yhdessä, toiminta tapahtuu Nato-standardein ja edistää yhteistoimintakykyä myös USA:n kanssa. Jopa amerikkalaisjoukkojen osallistuminen harjoituksiin näyttää olevan helpompi hyväksyä silloin, kun kyse on Suomen ja Ruotsin yhteisestä harjoituksesta.

Vaikka Nato-jäsenyyden kannatus on ruotsalaisten keskuudessa noussut ja osa puolueista on asettunut avoimesti sen kannalle, Meinander pitää liittymistä lähivuosina epätodennäköisenä.

– Ruotsalaisessa ajattelussa liittoutumattomuus ja kansankoti nivoutuvat kiinteästi yhteen. Ei ole toista ilman toista, moni näyttää ajattelevan, hän sanoo.

Venäjän strategisena tavoitteena on Meinanderin mukaan sekä Suomen että Ruotsin pitäminen Naton ulkopuolella. Siksi kahdenvälinen puolustusyhteistyö saattaa tietyssä mielessä palvella Kremlin pyrkimyksiä.

– Varsinkin Ruotsiin on kohdistunut suuri paine. Venäjä ei ole epäröinyt kritisoida maan kaikkea lähentymistä Naton ja USA:n kanssa, hän sanoo.

– Myös Naton kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta vastaan on kampanjoitu Ruotsissa voimakkaasti. Suomessahan vastaava sopimus ei sanottavaa keskustelua synnyttänyt.

Ruotsissa tehtiin kylmän sodan päätyttyä arvio, jonka mukaan sotilaalliset jännitteet lähialueilla olivat lopullisesti väistyneet. Herääminen muuttuneeseen todellisuuteen viimeistään Venäjän toteuttaman Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan myötä onkin Meinanderin mukaan ollut Ruotsille traumaattinen kokemus.

&n