− Soinin hölmöilyt eivät ole ulkomailla nostattaneet kulmakarvoja, sen sijaan kuulen Tuomiojan ulkoministeriajasta − henkilökohtaisesta linjasta ja ulkosuhteiden hoidosta − monenlaista vielä nyt vuosien jälkeen, hän lisää. Tuomiojan toiminta ei Lepomäen mukaan varsinaisesti lähentänyt meitä länsimaihin. − Jotka kuitenkin ovat sopimus- ja arvokumppaneitamme kaikilla politiikan saroilla; niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin ihmisoikeuksissa ja demokratian edistämisessä, hän sanoo.

 

Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Elina Lepomäki: Missä oli Twitter-myrsky

Erkki Tuomiojan toimista

 

Kansanedustaja kysyy, miksei Erkki Tuomiojan toiminnasta ulkoministerinä noussut kohua.

Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan perjantaina ei äänestetä Suomen kannasta aborttiin, vaan siitä, onko hallituksella edellytyksiä jatkaa toimintaansa.


Lepomäki kertoo Facebook-päivityksessään äänestävänsä hallituksen puolesta.

− Pidän [TimoSoinin abortinvastaista toimintaa ministerinä tuomittavana. Asia on käsitelty hallituksen piirissä ja Soinille on annettu moitteet. Soini on kuitenkin viranhoidossaan toteuttanut hallituksen linjaa ja ulkoministeriö on pitänyt systemaattisesti esillä ihmisoikeuksia, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia, Lepomäki kirjoittaa.

Hänen mukaansa olemassa on näyttöä aivan toisenlaisesta viranhoidosta ulkoministerin tehtävässä.

− Missä oli Twitter-myrsky silloin, kun Erkki Tuomioja (sd.) kirjautti oman kantansa Venäjän vastaisiin pakotteisiin EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjaan vuonna 2014? Lepomäki kysyy.

 

 



Näytä kuva Twitterissä
Elina Lepomäki@elinalepomaki
 
 

Missä oli Twitter-myrsky silloin, kun Tuomioja (sd.) teki voitavansa siirtääkseen meitä sivuun länsimaiden yhteisrintamasta? Länsimaat ovat ylivoimaisesti tärkein kumppanimme kaikilla politiikan saroilla; erityisesti arvojemme, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä.


 

 

Tiedustelupäällikkö Aladar Paasonen (vas.) marsalkka Mannerheimin kanssa kesällä 1942. LEHTIKUVA/SA-KUVA

 

Presidentti lahjoitti Mannerheim-aineistoa

Kansallisarkistoon

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lahjoittanut Kansallisarkistoon kokoelman Mannerheim-suvun alkuperäisiä asiakirjoja.

Kansallisesti merkittävä kokoelma sisältää noin 170 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiin sekä perheen muihin jäseniin liittyvää asiakirjaa ja valokuvaa. Presidentti Sauli Niinistö sai asiakirjat 70-vuotislahjaksi Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vieraillessaan tämän luona Sotshissa elokuussa.

 

Kansallisarkiston mukaan kokoelma täydentää merkittävällä tavalla Kansallisarkistossa ennestään säilytettävää Mannerheim-sukua koskevaa aineistoa. Asiakirjat on jaettu kahteen kansioon ja pakattu isoon metalliseen salkkuun.

Presidentti Niinistö lahjoitti kokoelman Kansallisarkistoon, koska hänen mielestään kansallisesti tärkeä aineisto kuuluu Suomen kansalle ja tutkijoiden käytettäväksi. Tasavallan presidentin toivomuksesta lahjaksi saatu aineisto säilytetään omana eheänä kokonaisuutenaan.

 

Marsalkan viestejä

Esimerkkeinä sisällöstä voidaan mainita Mannerheimin käsin kirjoittama puhe muutama viikko sen jälkeen, kun hän vuonna 1919 oli eronnut valtionhoitajan tehtävästä. Puheessaan hän arvioi nuoren tasavallan senhetkistä sisä- ja ulkopoliittista tilannetta.

Lisäksi aineistoon sisältyy hänen Ruotsin lehdistölle Tukholmassa vuonna 1936 antamansa lausunto Skandinavian poliittisesta tilanteesta. Mannerheim oli tuolloin matkalla Lontooseen osallistuakseen kuningas Yrjö V:n hautajaisiin. Suomen eduskunta oli juuri julistanut Suomen liittyneen Skandinavian puolueettomuusrintamaan.

Aineisto sisältää lisäksi runsaasti perheen muiden jäsenten kirjeitä, jotka kuvaavat perhejäsenten elämää 1800- ja 1900-luvuilla. Ne täydentävät merkittävällä tavalla Kansallisarkiston aiempaa Mannerheim-suvun arkistoa ja tarjoavat kiinnostavan mikrohistorian lähdeaineiston.

Kansallisarkistolle on vuoden aikana tehty toinenkin merkittävä lahjoitus liittyen marsalkka Mannerheimiin. Se käsittää marsalkan ja kreivitär Gertrud Arco auf Valleyn kirjeenvaihtoa vuosilta 1946−1951. Alkuperäisasiakirjoista digitaalisesti kopioidun aineiston luovutti Wallenberg-suvun säätiö.

Lahjoitukset syventävät yhdessä marsalkka Mannerheimin ja hänen sukunsa vaiheita 1800-luvulta 1950-luvun alkuun.

 

Lahjoitus yleisön nähtävillä

Tasavallan presidentin lahjoittama aineisto myytiin keväällä 2018 Yhdysvalloissa järjestetyssä huutokaupassa. Se päätyi eri reittejä Venäjälle ja lopulta presidentti Vladimir Putinille, jonka hallintoon myös Venäjän valtion keskusarkiston Venäjän pääarkistohallinto kuuluu.

Aineiston vaiheista ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa, mutta lisätutkimus antanee siihen valaistusta. Joihinkin asiakirjoihin on laadittu saksankielisiä selosteita.

Kokoelma on yleisön nähtävillä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) maanantaina 24.9. kello 9-16.

 


 

Steinmeier peräänkuulutti Euroopan unionin yhtenäisyyttä. – Euroopan unionin ja Venäjän välinen suhde on huono. Tämä on seurausta päätöksistä, joita ei ole tehty Euroopan unionissa. Kyse on siitä että on tehty yksipuolinen päätös rajojen siirtämisestä, Krimin laittomasta liittämisestä, hän sanoi.

 

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Presidentti Sauli Niinistö: Euroopan aika

kantaa huolta itsestään

 

 

Tasavallan presidentti ja Saksan liittopresidentti ovat yhtä mieltä turvallisuuskeskustelun tärkeydestä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo olevansa ilahtunut siitä, että Euroopassa keskustellaan yhä enemmän, miten Eurooppa voisi kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

 

– On todellakin se aika, jolloin Eurooppa joutuu miettimään, miten se kantaa itse itsestään huolta. Nyt myöskin Lissabonin sopimuksen 42.7-artikla, keskinäinen avunantovelvollisuus, on noussut keskusteluun. Pidän erinomaisen hyvänä asiana, että sille hyvin pitkälle menevälle velvollisuudelle löytyisi joku konkreettinen käsitys, presidentti Sauli Niinistö sanoi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierinvaltiovierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

 

– Euroopassa turvallisuus on tärkeä aihe eurooppalaisille, kansalaisille, turvallisuus laajasti ajatellen: ei pelkästään sotilaallinen ja puolustuksellinen vaan myöskin terrorismin uhkaa, kyberuhkaa ja hybridisodankäynnin uhka. Tässä meidän täytyy olla vahvempia. Nimittäin vahva Eurooppa, vahva Euroopan unioni, on perusedellytys sille, että eurooppalainen ääni kuuluu maailmalla, Niinistö lisäsi.

Ranska ja Suomi ovat antaneet yhteisen julistuksen yhteistyön tiivistämisestä puolustuksessa. Presidenteiltä kysyttiin mahdollisuudesta tiivistää puolustusyhteistyötä Saksan ja Suomen välillä.

– Olen iloinen siitä, että Saksa ja Suomi ovat niitä valtioita, jotka tekevät ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n sisällä. Pitää katsoa, mihin tuloksiin hallitukset päätyvät keskenään, liittopresidentti Steinmeier kommentoi.

– Meillä on Saksan kanssa samanlainen aiesopimus kuin eräiden muidenkin maiden kanssa. Se ei ole velvoittava, mutta se kuvastaa tiettyä yhteistä ajattelua ja henkeä. Tällainen sopimus tultaneen myöskin Ranskan kanssa tekemään, presidentti Niinistö sanoi.

 

Sanomaa suhteiden arvosta Yhdysvaltoihin

Presidentit keskustelivat valtiovierailun yhteydessä transatlanttisesta suhteesta.

– Siinä näyttäisi nyt olevan tärkeää osoittaa se että, vaikkei transatlanttista suhdetta voikaan dollareissa mitata, sen arvoa, niin että tällaisella immateriaalisella asialla on oma immateriaalinen arvonsa, joka on yhtä tärkeä kuin jonkun hyödykkeen rahallinen arvo. Tällaista sanomaa Yhdysvaltoihin päin on varmasti nyt syytä viedä, Niinistö sanoi.

Steinmeier haluasi korostaa, että muutokset suhteissa eivät liity vain Yhdysvaltain presidentti DonaldTrumpiin.

– On toisaalta USA:n presidentin näkemykset ja toisaalta USA:n hallinnon näkemykset, toisaalta on myös erittäin pitkä kehitys, joka on tuonut mukanaan uusia painopisteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, hän sanoi.

 

Ymmärrystä EU:n ja Venäjän välille

Kysymykseen keinoista parantaa Venäjän ja Euroopan unionin välisiä suhteita presidentti Niinistö vastasi, että syytä on hakea keinoja, ”jotka hyödyttävät sekä Eurooppaa että Venäjää, ehkä koko maailmaakin”.

– Tällä tarkoitan nyt sitä, että ainakin itse olen pyrkinyt, kun me olemme Arktisen neuvoston puheenjohtajana, kovasti perustelemaan niitä ympäristökysymyksiä, joita nyt olisi siellä arktisella alueella aivan välttämättä ja kiireellisesti huomioitava. Tämäntyyppisiä asioita ei tietysti sanktiopolitiikka mitenkään estä, hän sanoi.

– Joskus on niin, että pieneltäkin tuntuvassa asiassa saavutettu yhteinen käsitys voisi auttaa laajemminkin ymmärtämään toinen toisiaan, Niinistö lisäsi.

 

– Meidän täytyy olla Euroopan unionin sisällä yksimielisiä tästä asiasta. Se ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että samaan aikaan meidän pitää avoimin korvin kuunnella tilannetta ja käyttää keskustelutilaisuudet silloin kun niitä ilmenee, jotta voimme mahdollisesti parantaa tilannetta, Steinmeier lisäsi.

 


 

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro on aiemmin arvioinut Kiinan ja Venäjän tiivistyvää sotilasyhteistyötä huolestuneeseen sävyyn. Hänen mukaansa pahin skenaario olisi Venäjän ja Kiinan yhteinen sotilasliitto, jollaista ei kuitenkaan toistaiseksi ole näköpiirissä.


 

 

Tutkija Venäjän jättimäisestä

sotaharjoituksesta: ”Vladimir Putin luottaa

bluffiin ja teatteriin”

 
 
 
Luotu: 
16.9.2018 10:02

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Venäjän presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu seurasivat Vostok-sotaharjoitusta torstaina.
 
|

Pitkään Venäjää seurannut Institute of International Affairs Praguen tutkija ja New Yorkin yliopiston entinen professori Mark Galeotti sanoo, ettei Venäjän tiistaina aloittaman jättimäisen sotaharjoituksen merkitystä pidä yliarvioida. 

Vostok 2018 -sotaharjoitusta pidetään Venäjän modernin historian suurimpana sotaharjoituksena, jota puolustusministeri Sergei Shoigu on kuvaillut suurimmaksi sitten vuoden 1981 Zapad-harjoituksen.

”Tarkoituksena on voimannäyttö, mutta Venäjä ei tässä tilanteessa ole valmis minkäänlaiseen oikeaan konfliktiin”, Galeotti kirjoittaa The Atlanticissa

 

Sotaharjoitukseen osallistuvat myös Mongolia ja Kiina, joka on tiivistänyt viime aikoina yhteistyötä Venäjän kanssa. Itä-Venäjällä ja Siperiassa järjestettävä harjoitus päättyy ensi maanantaina.

 

Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoituksiin osallistuu noin 300 000 venäläissotilasta, yli 1000 ilma-alusta ja jopa 36 000 tankkia ja ajoneuvoa sekä jopa 80 laivaa. Neuvostoliiton Zapad-81-harjoituksessa oli mukana noin 100 000 sotilasta.

”Kyseessä on massiivinen psykologien sodankäynnin operaatio ja geopoliittinen pelinavaus. Voimannäyttämisestä on kuitenkin pitkä matka todelliseen sodankäyntiin. Meidän ei pidä edes olettaa, että Venäjä toivoisi todellista konfliktia, sillä ei olisi varaa taisteluun”, Galeotti kommentoi.

 

Hän kutsuu Venäjän sotaharjoitusta raskaan sarjan diplomatiaksi.

”Venäjä pelottelee ja harhauttaa länttä. Olemme nähneet samanlaista epädiplomaattista diplomatiaa Euroopassa, kun Moskova vastasi Suomessa ja Ruotsissa käytävään keskusteluun Nato-jäsenyydestä. Samaa diplomatiaa käytetään monissa peleissä, joita Vladimir Putin pelaa.”

Galeotti arvion mukaan Venäjällä ei tosi tilanteessa olisi varaa tai kapasiteettia 300 000 sotilaan liikuttamiseen. 

”Putin luottaa bluffiin ja teatteriin. Hän haluaa luoda kuvan vaarallisesta maasta, jota ei pidä haastaa. ”

 

Galeotti kiinnittää huomiota siihen, että Kiina osallistuu harjoitukseen ja Putin tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin harjoitusten yhteydessä. Kyseessä oli jo kaksikon kolmas tapaaminen tänä vuonna. 

 

”Samaan aikaan, kun Washington ja Eurooppa yrittävät eristää Moskovaa diplomaattisesti, tämä on selvä viesti siitä, että Putin pystyy edelleen solmimaan suhteita muihin maihin.”

 

 


 

Niinistö vastasi myös kysymyksiin Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista, joka näkee Euroopan kilpailijana ja jopa vihollisena. – Tämä on ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun joudumme miettimään näin vaikeita ongelmia transatlanttisessa suhteessa. On aina ollut selvää, että tämä on arvokas suhde. Trump on muuttanut tämän. Niinistö vastasi myös kysymyksiin koskien EU-yhteistyötä. Hän on huolestunut EU:n nykyisestä kehityksestä. Unkari on vain yksi esimerkki.


 

 

Presidentti Niinistö saksalaislehden

haastattelussa: Pitäisi olla todella varovainen

kun tapaa Putinin

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on antanut haastattelun saksalaiselle laatulehdelle Frankfurter Allgemeine Zeitungille. Niinistö puhui haastattelussa Euroopan tulevaisuudesta, Trumpista ja Suomen suhteesta Venäjään.

 

Sauli Niinistö
Sauli niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Sotšissa 22. elokuuta.
Sauli niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Sotšissa 22. elokuuta.Alexey Nikolsky / AFP
 
 

Berliini Presidentti Sauli Niinistö kommentoi FAZ:in haastattelussa heinäkuun huippukokousta Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välillä Helsingissä.

 

– Pitäisi olla todella varovainen kun tapaa Putinin. Hän on aina hyvin valmistautunut, todella hyvin, Niinistö sanoi lehdelle.

Frankfurter Allgemeinen toimittaja kysyi Suomen suhteesta Venäjään ja otti esille pitkän maarajan maiden välillä.

– Maantiedettämme emme voi muuttaa. Olemme naapureita ja meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Tämä on suurin piirtein yhtä pitkä raja kuin muilla EU- ja Nato-mailla on yhteensä (Venäjän kanssa).

Niinistön mielestä Suomen ja Venäjän välisen suhteen pitää toimia.

Niinistö arvioi, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on useammin yhteydessä Putiniin kuin hän itse.

– Tulen hyvin toimeen hänen (Putinin) kanssa, voimme puhua hyvin avoimesti asioista, myös erittäin arkaluontoisista sellaisista.

 

Presidentti Niinistön haastattelu Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehdessä.
Dan Ekholm / Yle
 

Lehden toimittaja kysyi Niinistöltä, keskustelevatko hän ja Putin Suomessa aika ajoin käytävästä Nato-keskustelusta. Presidentti toisti, että Suomella on Nato-optio. Samalla presidentti sanoi, että Suomen ei tule tässä vaiheessa hakea Nato-jäsenyyttä.

 

– Venäläiset ovat tehneet sen hyvin selväksi, että kun he nyt katsovat rajan yli, he näkevät suomalaisia. Jos olisimme Natossa, he näkisivät vihollisia. Se on heidän kantansa.

– En usko, että uudet säännöt tai rakenteet ovat ratkaisu tähän niin kauan kuin eurooppalaisuuden henki puuttuu.

Maanantaina tasavallan presidentti vastaanottaa Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin, joka saapuu kolmepäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Steinmeier vierailee sekä Helsingissä, että Oulussa.

 

Lisää aiheesta:

Frankfurter Allgemeine Zeitungin artikkeli (maksumuurin takana).

 


 

 

EU:n ulkoasiain edustaja Federica Mogherini kehotti presidentti Vladimir Putinin hallintoa käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta marraskuun 11. päivälle kaavaillut vaalit voitaisiin perua. Ukrainan ulkoministeriö on todennut, ettei maa aio tunnustaa Itä-Ukrainassa mahdollisesti järjestettävien vaalien laillisuutta tai tuloksia.

 

Kuolleiden ukrainalaissotilaiden kuvia Venäjän suurlähetystön edessä Kiovassa. / Anatolii Stepanov / AFP - LEHTIKUVA

USA:n mukaan Itä-Ukrainaan tehtaillaan

feikkivaaleja

 

Yhdysvaltain mukaan Donetskin ja Luhanskin marraskuiset vaalit uhkaavat alueen rauhanprosessia.

Yhdysvallat paheksuu Ukrainan separatistien suunnittelemia vaaleja Itä-Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa.

Maan ulkoministeriön tiedottaja Heather Nauertin mukaan ”feikkivaalien tehtaileminen” uhkaa konfliktin rauhanomaista ratkaisua.

 

– Aitojen vaalien järjestämistä ei voi edes ajatella, sillä kyseiset alueet ovat edelleen Venäjän hallinnassa. Toimenpide rikkoo räikeästi Venäjän tekemiä sitoumuksia Minskin sopimukseen liittyen, Nauert sanoi Radio Free Europen mukaan.

 

Separatistialueiden poliittinen johto on ollut viime aikoina myllerryksessä, sillä Donetskin ”kansantasavallan” johtaja Aleksandr Zakharchenko surmattiin kahvilaan tehdyssä autopommi-iskussa elokuun lopulla. Alueen tilapäiseksi johtajaksi nimettiin ”kansanneuvoston” johtaja Denis Pushilin.

 


 

– Tämä on työvoitto meille suomalaisille. Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimmekin, Sipilä toteaa.

 

Pääministeri Juha Sipilä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Pääministeri: Jean-Claude Junckerin puhe

merkittävä Suomelle

 

Juha Sipilän mielestä komission puheenjohtajan puhe oli merkittävä Suomen EU-puheenjohtajakauden kannalta.

 

– Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esille EU:n suuria haasteita ja ideoi konkreettisia esityksiä. Puhe oli monella tapaa erinomainen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittelee.

Hänen mukaansa yksi pieni, mutta arkinen asia oli, että Junckerin mukaan kellojen siirtämiselle ollaan saamassa viimein piste.

 

Hänen mielestään Junckerin puhe oli merkittävä Suomen puheenjohtajakauden kannalta

– Hän nosti esille asioita, joiden eteen Suomi on tehnyt pitkään töitä. Näistä asioista lähetin viime viikolla myös Junckerille kirjeen.

 

Sipilä nostaa Junckerin puheesta kuusi asiaa:

1. Selkeä vaatimus monenkeskisen järjestelmän sekä avoimen ja vapaan kaupan puolesta, jossa EU:lla on merkittävä globaalin toimijan rooli. Juncker puhui myös yhtenäisten sisämarkkinoiden sekä digitalisaation puolesta.

– Nämä ovat Suomelle hyvin keskeisiä asioita. Tätäkin esimerkiksi käsittelin kirjeessäni Junckerille, Sipilä toteaa.

 

2. EU:n on pyrittävä kunnianhimoisimpiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Säädösten on tuettava muovinkäytön hillintää.

– Näin otamme askeleita kohti EU:n ilmastojohtajuutta, jota olen peräänkuuluttanut, Sipilä sanoo.

 

3. Vahvempi ja turvallisempi EU. Komissio jatkaa töitä EU:n vastuullisemman ja itsenäisemmän puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Sipilän mukaan vain tällä tavoin voimme olla vahvoja ulkoisia sekä sisäisiä uhkia vastaan.

 

4. EU:n yhtenäisyys ja kyky puhua yhdellä äänellä.

– Tarvitsemme tätä kauppapolitiikassa, ulkosuhteissa ja ilmastopolitiikassa. Ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, emme voi kilpailla globaalista johtajuudesta.

 

5. Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta. Sipilän mielestä on tärkeää, että EU tekee konkreettisia parannuksia rajavalvontaan ja tehostaa toimia myös palautusprosessissa.

– Kaiken lähtökohtana on aina oltava ihmisyys. EU:n on löydettävä tapa, joka huomioi jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden sekä uudet ja lailliset maahantuloväylät. Junckerin näkemykset ovat sitä, mitä Suomi on pitänyt pitkään esillä. Nyt on pidettävä huoli, että muutoksia tapahtuu.

 

6. Afrikasta entistä vahvempi kumppani EU:lle. Konkreettiset panostukset Afrikkaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien lisäämiseksi ovat EU:n todellinen tulevaisuuden tehtävä. Junckerin esittämät avaukset vievät kehitystä askeleen pidemmälle.

 

– Tämä on hyvä asia, arvioi pääministeri Sipilä.

 


 

Kysymykseen Suomen puolueettomuudesta ja liittymisestä Macronin interventioaloitteeseen Niinistö totesi, että poliittisesti Suomi ei ole puolueeton.

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja presidentti Sauli Niinistö torstaina 30. elokuuta Helsingissä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Presidentti France24:lle: Venäjä-pakotteet

pysyvät

 

Tasavallan presidentin mukaan Venäjän vastaisia pakotteita ei pureta ennen kuin Ukrainan kysymys on ratkaistu.

 

– Viisitoista vuotta sitten keskustelimme Venäjän kanssa varsin rauhallisesti, keskustelimme Turkin EU-jäsenyydestä ja yritimme rakentaa demokratiaa Pohjois-Afrikkaan. Nyt 15 vuotta myöhemmin tämä kaikki on muuttunut. Nyt näemme ympärillämme paljon levottomuutta sekä puheissa että teoissa, kuten Ukrainassa. Ehkä on aika rakentaa Euroopan ympärille rauhallinen vyöhyke, joka hyödyttäisi meitä ja kaikkia muitakin, presidentti Sauli Niinistö sanoo France24-uutiskanavan haastattelussa.

 

Presidentti sanoi ymmärtäneensä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajatteli paljolti samansuuntaisesti heidän tapaamisessaan Helsingissä.

– Minusta kukaan ei ole sanomassa, että pakotteet olisi lopetettava. Pakotteet ovat olemassa siksi, mitä tapahtui Ukrainassa ja ennen kuin se on korjattu, pakotteet pysyvät.

– Meidän täytyy nyt yrittää saada Minskin sopimus täytäntöön ja saada tappaminen loppumaan Ukrainassa, Niinistö sanoi.

 

France24:n toimittaja totesi, että Venäjän armeija teki heinäkuussa sotaharjoituksen, joka sisälsi kuvitellun maihinnousun Suomenlahdella ja on nyt aloittamassa suurimman sotaharjoituksen eli Vostok-18:n sitten kylmän sodan syyskuun 11. päivänä.

Niinistö ei kuitenkaan pitänyt heinäkuista harjoitusta tarkoituksellisena provokaationa. Hänen mukaansa kaikkien Euroopassa olisi nyt syytä liennyttää jännitteitä, jotta sellaiset sotaharjoitukset eivät olisi tarpeellisia.

 

– Olemme EU:n jäsen, joten olemme kaukana puolueettomasta – poliittisesti. Emme ole Naton jäsen ja se on eri asia. Olemme hyvin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, samoin Ruotsin kanssa, meillä on suorat yhteydet Yhdysvaltoihin ja nyt suoraan Ranskaan. Tuemme presidentti Macronin aloitetta. Idea on suojella Euroopan kansalaisia. Euroopan on tehtävä enemmän taatakseen oman turvallisuutensa. Se on ollut unohduksissa vuosikymmeniä. Ajattelimme, että on ihanaa ikuisesti, Sauli Niinistö toteaa.

 

Tasavallan presidentti totesi, ettei Suomi ole hakemassa Nato-jäsenyyttä.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin heinäkuisesta tapaamisesta Helsingissä Niinistö kertoi, ettei Trump missään vaiheessa sanonut Eurooppaa viholliseksi. Vain vähän ennen Helsingin huippukohtaamista Trump sanoi CBS Newsin haastattelussa, että hän pitää EU:ta yhtenä Yhdysvaltain suurimmista vihollisista

– Hän (Trump) ei toistanut minulle mitään sellaista … Yritin kertoa hänelle, kuinka tärkeää on pitää hyvää huolta translatlanttisesta suhteesta. Hän ei kiistänyt sitä, Sauli Niinistö sanoo.

 


 

Sauli Niinistö kiitti Macronia siitä, että Ranska on tuonut turvallisuusnäkökulman vahvasti EU:n pöytiin. – Vuosituhannen alussa eurooppalaisilla oli käsitys, että meillä eurooppalaisilla on turvallisuuden rengas. Tuo kehä on rikkoutunut, Niinistö sanoi.

 

Emmanuel Macron ja Sauli Niinistö lehdistötilaisuudessa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

 

 

Emmanuel Macron: Suomella ja Ranskalla

sama käsitys turvallisuusuhista

 

Emmanuel Macron aikoo jatkaa turvallisuuspoliittisen näkökulman syventämistä Euroopan Unionissa. Hänen mukaansa Eurooppa tarvitsee puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla strategista ajattelua.

 

Macron korosti Suomen vierailun yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että suvereniteetti ja solidaarisuus kulkevat käsi kädessä. Jälkimmäistä pitäisi hänestä vahvistaa Euroopassa.

– Emme muodosta Naton vastaisia hankkeita, mutta pitää olla eurooppalainen vahvistettu strategia turvallisuuskysymyksissä. Nämä asiat (Nato ja eurooppalainen puolustus) tukevat toisiaan, Macron sanoi.

Macron aikoo järjestää marraskuussa rauhankonferenssin, jonne kutsun on saanut vierailua isännöinyt presidentti Sauli Niinistö.

Macron kiitti Suomen valmiutta tulla mukaan Ranskan ehdottamiin interventiojoukkoihin. Macronin mukaan Euroopan kansalaisille pitää tehdä selväksi, mitä Lissabonin sopimuksessa mainittu solidaarisuus oikein tarkoittaa ja avata sitä, millaisia riskejä maailmassa on turvallisuuden saralla.

 

– Meillä (Ranskalla ja Suomella) on sama käsitys geopoliittisista uhista.

 


 

Yksi Macronin ajamista uudistuksista saattaa edetä hänen Suomen-vierailunsa aikana. Ranska on tehnyt niin sanotun interventioaloitteen EU-maiden turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena on parantaa yhteiseurooppalaista toimintakykyä esimerkiksi terrorismin, luonnonkatastrofien tai mahdollisen sotilaallisen uhan varalta. Ranska, Saksa, Britannia, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja ja Portugali allekirjoittivat aiejulistuksen interventioaloitteesta Luxemburgissa kesäkuussa. Myös Suomi on nyt ilmaissut kiinnostuksensa aloitteeseen.


 
Pääkirjoitus
 

Puolustusaloite ”oui”, eurobudjetti ”non”

 

   

Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu keskiviikkona
 Suomeen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu keskiviikkona Suomeen. KUVA: NICOLAS LAMBERT

Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi on vähemmän kiistanalainen uudistus, ja se todennäköisesti etenee.

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu keskiviikkona Suomeen viralliselle vierailulle puolisonsa Brigitte Macronin kanssa. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö yhdessä puolisonsa Jenni Haukion kanssa. Macron tapaa kaksipäiväisen vierailunsa aikana myös pääministeri Juha Sipilän (kesk).

 

Macron tuli valituksi Ranskan presidentiksi runsas vuosi sitten perustamansa En Marche! -liikkeen keulahahmona. Tieto EU-myönteisen ja markkinaliberaalin Macronin valinnasta EU:n toiseksi suurimman talouden johtoon otettiin Brysselissä huojentuneena vastaan. Macronin uudistusinto ja aktiivisuus ovat saaneet kuitenkin monet EU-kumppanit varpailleen.

Ranska haluaa vähentää Euroopan sotilaallista ja taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista. Macron sanoi maanantaina Pariisissa, että EU tarvitsee strategista autonomiaa nyt, kun vanha liittolainen, Yhdysvallat, on kääntänyt sille selkänsä.

Macron on ajanut euroalueelle muun muassa omaa budjettia. Hän sai ajatukselleen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin periaatteellisen tuen kesäkuussa Mesebergissä. Päämiesten yhteisymmärrystä asiasta on pidetty symbolisesti merkittävänä, vaikka itse budjetin yksityiskohdat jäivätkin pimentoon.

Pian ehdotus törmäsi kuitenkin vastustukseen, kun EU:n 12 pohjoista maata – Suomi mukaan lukien – kirjoittivat hanketta kritisoivan kirjeen. Arvostelijoiden mielestä eurobudjetti voi johtaa moraalikatoon ja budjettikurin löystymiseen. Kesäkuun lopulla EU:n huippu- kokous tyytyikin toteamaan, että euroalueen omaa budjettia ja mahdollisia suhdannetasaajia tulee toistaiseksi vain selvittää.

Keskustelu rahaliitto Emun kehittämisestä varmastikin jatkuu syksyn aikana euroryhmän ja EU:n päämiesten tapaamisissa. Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi on vähemmän kiistanalainen uudistus, ja se todennäköisesti etenee. Euroalueen budjetilla ei sen sijaan ole kiirettä.

 
 

Macronin uudistusinto voi olla myös syynä siihen, miksi Saksa tavoittelee EU-komission puheenjohtajan paikkaa. Samalla kun Merkel yhteistyön jatkuvuuden nimissä haluaa ilmaista tukensa Ranskan uuden presidentin pyrkimyksille, Saksa haluaa varmistaa, että se on avainpaikalla EU:ta ja euroaluetta kehitettäessä.

 

Yksi Macronin ajamista uudistuksista saattaa edetä hänen Suomen-vierailunsa aikana. Ranska on tehnyt puolustusaloitteen, johon myös Suomi on ilmaissut kiinnostuksensa.”

 


 

Presidentti Niinistö on kuitenkin havainnut Putinin toiminnassa pyrkimystä lähemmäs Euroopan unionia. Hän kertoo keskustelleensa asiastaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa, joka on Niinistön mukaan tehnyt samanlaisen havainnon. – Ihan selvästi hän on nyt samalla tiellä ja sitä kuvastaa mielestäni hyvin sovinnolliset tapaamiset Macronin ja Merkelin kanssa. – Tässä on vaan se ongelma, että ei voi olla kahta raidetta. Toinen, jossa haetaan sovinnollisesti talousyhteistyötä EU:n kanssa ja toinen, joka pysyy jumissa Ukrainassa.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Yle Radio 1:n tasavallan presidentin kyselytunnilla. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sauli Niinistö Ylellä: Venäjällä ei voi olla

kahta raidetta

 

Tasavallan presidentin mukaan Vladimir Putin ei ole muuttanut ajatteluaan Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteesta.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomella ei ole ”myyttistä yhteyttä” Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.

– Tämä on vähän tällainen myytti. Kun Putinin puheluita katsoo, niin kyllähän siellä kärjessä ovat Angela MerkelEmmanuel Macron, (Itävallan liittokansleri SebastianKurz ja nyt varmasti Italian uusi hallitus.

 

Niinistö puhui asiasta Ylen tasavallan presidentin kyselytunnilla. Hän kuitenkin huomautti tuntevansa Putinin melko pitkältä ajalta, mikä helpottaa tämän ajattelun ymmärtämistä.

Niinistö vieraili aiemmin tällä viikolla Sotšissa tapaamassa Putinia.

 

– Puhuimme Ukrainasta, Syyriasta ja niin edelleen. Paljonkin, Niinistö sanoi.

Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteen osalta Putinin ajattelu ei Niinistön mukaan ole muuttunut.

 

– Jos ajatellaan pelkästään Krimiä, niin ei hänen ajattelunsa ole mihinkään muuttunut. Itä-Ukrainan kohdalla on ollut pyrkimystä Minskin sopimuksen kautta edetä, jossa ei ole lainkaan edetty, eli ei siinäkään mitään erityisempää valoa ole mielestäni näkynyt.

 

 


 

–Putin teki ohuesti verhotun uhkauksen siitä, että Eurooppaan tulee enemmän pakolaisia, jos emme maksa sotkua, jonka hän sai aikaan, Dalsjö vastaa Bildtille Twitterissä. Bildt jatkaa asian pohtimista sunnuntai-iltana julkaisemassaan blogissa, ja toteaa, ettei ole mitään takeita siitä, että Syyria missään tapauksessa ottaisi pakolaisiksi lähteneitä takaisin. –Assadin hallinto haluaa varmasti rahat, ja todennäköisesti he toivovat EU:n poistavan talouspakotteet. Kovin moni pakolainen tuskin kuitenkaan palaa, hän kirjoittaa. - Näkökulma: EU:n "sinisilmäinen die Mutti", ei näytä vieläkään tajuta, kuinka suuren historiallisen sotkun osapuoli kansleri Merkel todellisuudessa on! - KimsBlog


  

Tutkijan jäätävä huomio Vladimir Putinin

lausunnosta: ”Ohuesti verhottu uhkaus

 
 
 
 
Luotu: 
19.8.2018 18:41

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Vladimir Putinin mukaan Euroopan maiden on osallistuttava Syyrian jälleenrakentamiseen.
 
|

Ruotsin Kokonaispuolustuksen instituutin FOIn tutkimusjohtaja Robert Dalsjö ja Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt ovat kiinnittäneet huomiota Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausuntoon, jonka mukaan Euroopan maiden on osallistuttava Syyrian jälleenrakentamiseen.

–Tarkoitan kaikkea humanitäärista apua syyrialaisille. Lisäksi on autettava niitä alueita, joille ulkomailla nyt olevat pakolaiset voivat palata, Putin sanoi The Guardianin mukaan lauantaina ennen tapaamistaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.

Putinin mukaan Turkissa on kolme miljoonaa pakolaista, Jordaniassa ja Libanonissa molemmissa miljoonan verran.  

*

–Tämä on mahdollisesta valtava taakka Euroopalle, Venäjän presidentti totesi.

*

 

Carl Bildt huomauttaa, että lausunnosta voidaan päätellä, ettei Venäjä aio osallistua jälleenrakentamisen rahoittamiseen.

–Putin haluaa Euroopan maksavan Syyrian jälleenrakentamisen. Venäjällä ei ole aikomustakaan auttaa siinä, ja (Syyrian presidentti) Assad tarvitsee rahaa epätoivoisesti, hän tviittaa.

Robert Dalsjö näkee lausunnossa myös syvemmän merkityksen.

 

Putin ja Merkel keskustelivat Syyrian tilanteesta lauantaina. Merkel totesi tapaamisen yhteydessä lyhyesti vain, että päämääränä tulee olla humanitäärisen katastrofin välttäminen.

 


 

–Donald Trumpin ajan politiikka USA:ssa on tärkein tekijä siinä, että Merkelin ja Putinin välit ovat parantuneet. Molemmat haluavat lähettää Washingtonin viestin, ettei heitä voi kiristää. Tapaamisen tarkoituksena oli normalisoida Saksan ja Venäjän suhteet, saksalainen politiikan tutkija Stefan Meister kommentoi Financial Timesille.


 

 

Tutkija: Angela Merkel ja Vladimir Putin

lähettivät viestin Donald Trumpille

 
 
 
 
Luotu: 
19.8.2018 09:27

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Angela Merkel ja Vladimir Putin tapasivat lauantaina Saksassa.
 
|

Saksalainen politiikan tutkija Stefan Meister sanoo, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin lähettivät lauantaisessa tapaamisessaan viestin Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.

 

Merkel ja Putin keskustelivat muun muassa Nord Stream 2 –kaasuputkihankkeesta. Trump on painostanut etekin Saksaa luopumaan kaasuputkesta ja korostanut, että se lisää niin Saksan kuin koko Euroopan riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. 

 

Lue lisää: Trump löysi uuden aseen Saksaa vastaan: Nord Stream 2

Merkel korosti jälleen kerran, että maakaasun on kuljettava Ukrainan läpi myös Nord Stream 2:n valmistumisen jälkeen.

–Haluan painottaa, että kyse on vain ja ainoastaan taloudellisesta hankkeesta, eikä se sulje pois kaasutoimituksia Ukrainan kautta. Pääasia on, että taloudelliset vaatimukset täyttyvät, Putin vastasi tähän uutistoimistojen mukaan.

Putinin tiedottaja Dimitri Peskov kommentoi tapaamisen jälkeen, että tarkoituksena on nimenomaan torjua ”kolmansien osapuolien” sekaantuminen kaasuputkiprojektiin. 

–On välttämätöntä ryhtyä toimiin mahdollisia kolmansien osapuolien laittomia toimia vastaan, jotta projekti valmistuu ajoissa, hän sanoi Reutersille.

Lue myös: Saksalaisarvio Vladimir Putinin ja Angela Merkelin tapaamisesta: ”Venäjän presidentti on ajanut itsensä umpikujaan”

 


 

Uusi Suomi on tällä viikolla kertonut Suomen puolustuspoliittisen aseman muutoksesta. Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoo, että Suomi on nyt käytännössä sotilaallisesti liittoutunut – tarkemmin sanottuna selvästi sotilaallisesti asemoitunut tai suuntautunut – länteen. Tähän aseman muutokseen, jonka takana on sekä EU-jäsenyys että kahdenväliset puolustusyhteistyön sopimukset Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa, on viitannut julkisesti myös presidentti Sauli Niinistö.


 

 

Sotilasprofessori: Suomen linjanmuutos

ärsyttää Venäjää – kenraalin puhe paljasti

uuden paineen

 
Luotu: 
17.8.2018 09:58
Päivitetty: 
17.8.2018 10:08

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu voitonpäivän paraatissa toukokuussa. Kenraali väläytti heinäkuussa vastatoimia Suomelle ja Ruotsille maiden Nato-lähentymisen vuoksi.
 
|

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä kansainvälinen puolustusyhteistyö Naton ja länsimaiden kanssa ärsyttää Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa, arvioidaan Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän raportissa. Raportin on kirjoittanut ryhmän johtaja, sotilasprofessori ja everstiluutnantti Petteri Lalu.

 

Lalun mukaan Venäjän suhtautuminen Suomen läntiseen puolustusyhteistyöhön on muuttunut. Kun aiemmin Venäjä on uhannut vastatoimilla siinä tapauksessa, että Suomi liittyisi puolustusliitto Natoon, on vastatoimien uhka nyt laajentunut koskemaan jäsenyyden lisäksi myös puolustusyhteistyön tiivistymistä.

Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu otti heinäkuisessa puheessaan kantaa Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Hän piti yhteistyötä ja Nato-harjoituksia uhkina, joiden vuoksi Venäjän on ryhdyttävä jopa vastatoimiin.

 

 

Lalun mukaan lausunnossa on uutta, vaikka suomalaispoliitikot ovat halunneet kuvata sitä perinteiseksi venäläiseksi retoriikaksi.

– Aiemmin vastatoimet on kytketty Suomen ja Ruotsin läntisen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen – nyt ne mainittiin puolustusyhteistyön tiivistymisen vaatimiksi. Toisin kuin suomalaispoliitikkojen arvioissa tämä muutos huomattiin venäläismedian reaktioissa. Kommersant-sanomalehti uutisoi puolustusministerin puheen seuraavana päivänä otsikoimalla: ”Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin Natoon «mukaanvetämiseen»”, Lalu kirjoittaa raportissa.

Šoigun puheen kanssa linjassa oli myös puhetta taustoittanut Venäjän asevoimien lehden artikkeli.

 

– Ainakaan Venäjän puolustushallinnon piirissä ei ministerin puhetta pidetä irrallisena heittona. Häntä myöskään ei ole arvosteltu maansa hallituksen linjasta poikkeavasta omavaltaisesta ulostulosta. Ehkäpä Venäjän valtiojohdon kantaan saadaan selvyyttä Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisen tiedotustilaisuudessa elokuun lopussa Šotsissa, Lalu kirjoittaa.

Lalun mukaan Šoigun puheen, asevoimien lehden artikkelin ja aikaisempien venäläispuheenvuorojen perusteella on selvää, että Suomen ja Ruotsin läheinen puolustusyhteistyö ja kansallisen puolustuksen harjoittelu ärsyttävät Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa.

– Tällainen lähestymistapa on seurausta venäläisestä dialektiikkaan perustuvasta nollasummapelistä. Omaa sotilaallista turvallisuutta tavoitellaan kaikilla keinoilla ja siinä paras saavutus on tietysti Sunzin opetuksen mukaisesti vastapuolen alistuminen taisteluja käymättä, Lalu kirjoittaa.

 

– Huomattavaa on, että tällaisella logiikalla toimiessaan Venäjän ei tarvitse milloinkaan tarkastella horjuttavatko sen omat toimet kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää.

Venäjän asevoimien laajalevikkisessä Krasnaja zvezda -lehdessä kritisoitiin pian Šoigun puheen jälkeen yksityiskohtaisesti Suomen ja Ruotsin kansainvälisen puolustusyhteistyön piirteitä.

– Huolimatta ilmoituksistaan sitoutumisesta perinteisiin puolueettomuuden periaatteisiin ja siitä, ettei mailla ole tarkoituksena liittyä Natoon Suomi ja Ruotsi joka vuosi laajentavat yhteistoimintaa Pohjois-Atlantin liiton kanssa, lehti kirjoitti Lalun käyttämän käännöksen mukaan.

 

Lue lisää: Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Esimerkkinä puolueettomuudesta luopuvasta kehityksestä artikkeli mainitsi Ruotsin ja Suomen allekirjoittamat Naton isäntämaasopimukset.

– Lehti huomauttaa, että tällainen sopimus on ”luonteenomainen mille tahansa sotilasliitolle, vaan ei puolueettomille maille”, Lalu kertoo.

– Lehti jatkaa väittämällä, ettei Washingtonissa toukokuussa 2018 allekirjoitetun kolmikantaisen aiejulistuksen sotilaallisen yhteistyön laajentamisesta perusteella ei ole enää epäilystäkään siitä, ettei kyseessä olisi jälleen yksi askel kohti kahden puolueettoman maan siirtymisessä Naton vaikutuspiiriin.

Lehti väittää lisäksi muun muassa, että laajeneva yhteistyö Naton kanssa vaatisi Suomea ja Ruotsia nostamaan puolustusmenojaan nykyistä korkeammalle tasolle.

 

 

Lue lisää: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Lue myös: Näkökulma: Suomi on nyt sotilaallisesti suuntautunut

 


 

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himasen mielestä puhe EU-liittoutumisesta edustaa johdonmukaisesti Suomen kantaa jo 1990-luvulta saakka. Hän huomauttaa, että Suomi on jo tuolloin todennut, että EU-jäsenyys merkitsee Suomelle poliittista liittoa, jonka takia Suomea ei voi pitää puolueettomana maana samaan tapaan kuin siihen saakka oli pidetty kylmän sodan aikana.


  

Kokenut diplomaatti jyrkästi eri mieltä

presidentti Niinistön väitetyistä

kulissipuheista: ”Tosiasiallisia turvatakuita”

ei ole

 
 
 
 
Luotu: 
13.8.2018 17:44

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Presidentti Sauli Niinistöstä esitetään väitteitä tuoreessa kirjassa. Katso kuva Hannu Himasesta painamalla nuolta kuvan päällä.
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Diplomaattiuransa jälkeen Hannu Himanen on nähty usein julkisuudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisena asiantuntijana.
 
|

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen painottaa, että Suomella ei ole turvatakuita, joita presidentti Sauli Niinistö pitäisi kirjaväitteen mukaan ”tosiasiallisina”. Niinistöstä on julkiastu tänään auktorisoimaton elämäkerta Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into).

 

Kirjan toinen kirjoittaja, politiikan toimittaja Lauri Nurmi sanoi tänään julkistustilaisuudessa, että Niinistö puhuu suljettujen ovien takana ”tosiasiallisista turvatakuista”, vaikka ei niistä julkisesti puhukaan. Teoksen mukaan Niinistö pohjaa ajatuksensa kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa. Kirjan mukaan Niinistö on arvioinut läheisilleen, että ”’Liittoja syntyy tarvittaessa’ -asetelma on äärimmäisen hyvä turvatakuu”.

Himanen toteaa, ettei ole lukenut kirjaa, eikä voi tietää, mitä Niinistö todella ajattelee, mutta hänen mielestään kahdenvälisissä sopimuksissa ei voi nähdä turvatakuiden aineksia. 

 

–Itse en näe sitä lainkaan niin, että näiden kahdenvälisten sopimusten varaan voisi rakentaa tällaista turvatakuuajattelua, Himanen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän huomauttaa, että asiakirjat ovat julkisia, eivätkä ne ”sisällä mitään turvatakuita”.

–Totta kai voi sanoa näin, että kahdenväliset sopimukset puolustusalalla ja turvallisuuspolitiikan alalla vahvistavat Suomen turvallisuutta ikään kuin yleisellä tasolla, mutta ne eivät sisällä turvatakuita.

 

Lue lisää: Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

Todelliset turvatakuut on Himasen mielestä mahdollista saada käytännössä vain puolustusliitto Naton kautta. Himanen onkin jo aiemmin liputtanut voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

–Tämän hetken ajattelu on kyllä sellainen, että ainoa mahdollinen turvatakuiden lähde voisi olla Nato-jäsenyys, jonka Naton perustamissopimuksen viides artikla sisältää.

Kirjan mukaan Niinistö pitää Suomen vahvaa omaa puolustusta houkuttelevana asiana liittolaisten kannalta. Himanen huomauttaa, että saman Niinistö on sanonut jo aiemmin julkisuudessa, joskin ehkä hiukan kryptisesti. Himasen mielestä Suomi, jolla on vahva oma kansallinen puolustus, on luonnollisesti paljon houkuttelevampi jäsen Naton kaltaiselle puolustusliitolle kuin sellainen maa, jolla tällaista puolustuskykyä ei ole.

–Silloin puhutaan nimenomaan siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos Suomi haluaisi pyrkiä Naton jäseneksi ja tämähän ei julkisuudessa olevien tietojen mukaan ole sen paremmin hallituksen kuin presidentinkään näkemys tällä hetkellä.

Kirjasta käy ilmi, että Niinistö pitää Suomea ”EU-liittoutuneena”, mutta ei kannata sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Taannoisessa Financial Timesin haastattelussa Niinistö sanoi, etteivät suomalaiset kannata Natoa, ja hän on suomalainen.

 

Tuoreessa kirjassa on esitetty väitteitä myös Niinistön suuresta roolista Fortum-Fennovoima-Venäjä-vyyhdissä. Kirja väittää, että Niinistö olisi komentanut Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta Fennovoiman ydinvoimalahanke toteutuisi. Himanen oli vielä tuolloin Moskovan-suurlähettiläänä, mutta hän toteaa, ettei kommentoi väitteitä millään tavalla, koska hänellä ei ole asiasta mitään tietoa.

Kokenut diplomaatti Himanen oli Moskovassa suurlähettiläänä vuosina 2012–2016.

 

Lue myös:

Uutuuskirja: Näin Sauli Niinistö todella ajattelee Vladimir Putinista – ”Moderni Hannibal”

 


 

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon lausunnossa viitataan Helsingin Etyk-kokouksessa vuonna 1975 hyväksyttyyn periaatteeseen, jonka mukaan valtioiden rajoja ei voi muuttaa voimakeinoja käyttäen.

 

Ulkoministeri Mike Pompeo saapui senaatin kuultavaksi keskiviikkona. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Al Drago

Näin USA linjasi Krimistä – viittaus Helsingin

Etyk-kokoukseen

 

 

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo selvensi maan Venäjä-politiikkaa keskiviikkona.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo korostaa sanoneensa Venäjän johdolle, että maan vaaleihin sekaantumisella tulisi olemaan vakavia seurauksia.

Pompeo osallistui keskiviikkona senaatin ulkoasianvaliokunnan tiukkaan kuulemistilaisuuteen. Presidentti Donald Trumpin lausunnot Helsingissä pidetyn huippukokouksen lehdistötilaisuudessa ovat aiheuttaneet suuttumusta myös republikaanien parissa.

Senaattorit vaativat ulkoministeriltä selvitystä aiheista, joista Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putinolivat keskustelleet kahdenvälisessä tapaamisessaan. Pompeon mukaan Yhdysvaltain linjaukset Venäjälle asetetuista pakotteista eivät ole muuttuneet huippukokouksen jälkeen.

– Presidenteillä on oikeus valita, ketkä tapaamisiin osallistuvat. Olen varma, että teilläkin on ollut elämänne aikana kahdenvälisiä tapaamisia, Pompeo sanoi demokraattisenaattori Bob Menendezille.

– Kysyin yksinkertaisen kysymyksen. Kertoiko hän sinulle, mitä noiden kahden tunnin aikana tapahtui, Menendez tivasi.

Pompeo totesi, ettei hän ole keskustellut tapaamiseen osallistuneen tulkin kanssa tai käynyt läpi tämän muistiinpanoja. Hän myös painotti yksityisesti käytyjen keskusteluiden merkitystä diplomatiassa.

Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi ennen kuulemistilaisuutta Krimin niemimaata koskevan lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Ukrainan ja liittolaistensa alueelliseen koskemattomuuteen.

– Venäjä on toiminut tavalla, joka ei sovi suurvallalle. Maa on eristänyt itsensä kansainvälisestä yhteisöstä, Pompeo toteaa.

 

– Yhdysvallat ei hyväksy Krimin niemimaan liittämisyritystä Venäjään ja aikoo pitää tämän linjan, kunnes Ukrainalle kuuluva alue on palautettu, Pompeo jatkaa.

 



Näytä kuva Twitterissä
Secretary Pompeo
 
@SecPompeo
 
 

The U.S. does not, and will not, recognize Russia’s purported annexation of . We stand together with allies & partners in our commitment to Ukraine and its territorial integrity, and have formalized our non-recognition policy in today’s Crimea Declaration.

 

 

Jeff Seldin
 
@jseldin
 
 

.@StateDept tells 'no' on : "The United States reaffirms as policy its refusal to recognize the Kremlin’s claims of sovereignty over territory seized by force in contravention of international law" per @SecPompeo statement


–Mielestäni sain hyvin esille arktisen kokonaisuuden, erityisesti mustan hiilen ongelman. Uskon, että pääsemme myöhemmin arktisen neuvoston kautta siinä pidemmälle. Puhuimme myös Euroopan merkityksestä ja myös siitä sotilaallisesta harjoitustoiminnasta jota Itämerenkin alueella käydään, erityisesti presidentti Trumpin kanssa. Ne kysymyksethän eivät tulleet presidenttien kahdenkeskisissä keskusteluissa, hän kertoi.


 

 

Sauli Niinistö: ”Puhuimme Euroopan

merkityksestä ja sotilaallisesta

harjoitustoiminnasta, jota Itämerenkin

alueella käydään”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
16.7.2018 20:28

  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Sauli Niinistö.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi Suomen valikoituneen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi muun muassa siitä syystä, että Suomella on maine vakaimpana ja vapaimpana maana maailmassa. 

 

–Monet tiedostusvälineet ovat puhuneet Suomesta puolueettomana. Suomella on sopimukset yhteistyöstä monien maiden kanssa ja Suomi kuuluu Euroopan unioniin. Jos se on puolueeton, niin olkoon sitten puolueeton, hän kommentoi huippukokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

 

Niinistö viittasi arvioihin, joiden mukaan kansainvälinne tilanne on kireämpi kuin kylmän sodan aikana. 

–Koko kansainvälinen yhteisö, ainakin niin sanottu läntinen yhteisö on ollut hyvin yksimielinen siitä, että kaivataan vuoropuhelua. Me kaikki tunnemme murhetta siitä, että on väitetty, että tilanne on pahempi kuin kylmän sodan aikana. Johtopäätöksemme näistä murheista on se, että kannustetaan keskusteluun. Kun Suomea kysyttiin tapaamispaikaksi, niin johdonmukaisesti päätettiin ryhtyä siihen.

Niinistö ei halunnut tarkemmin kommentoida keskusteluja Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kanssa.

 

–Olen käyttänyt useastikin sellaisen puheenvuoron, että olisi hyvä että on dialogia. Mutta on huono, jos dialogi käy jonkun ylitse, jota ei siinä kuultaisiin. Kun seurasi tiedotustilaisuutta, ei tullut ilmi mitään sellaista, että eurooppalaisista asioista oltaisiin sovittu, hän totesi hetkeä myöhemmin.

 


 

Verkkouutiset keräsi alle viisi raportissa mainittua skenaariota ja niiden pääpiirteet. Tilannekuvissa huomioarvoista on muun muassa, että Suomen todetaan liittyvän Natoon kahdessa lähitulevaisuuden tilannekuvassa.

 

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Länsisatamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Näissä tilanteissa Suomi liittyy Natoon –

viranomaisen viisi arviota

 

Huoltovarmuuskeskus arvioi mahdollisia kehityskulkuja vuosina 2018-2030.

Huoltovarmuuskeskuksen hiljattain julkaisemassa Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportissa annetaan viisi mahdollista kehityskulkua vuosille 2018-2030 ja kerrotaan, kuinka niihen varaudutaan.

 

– Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta. Todennäköisesti toteutuva tulevaisuus on yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaariot
tarjoavat kuitenkin apuvälineitä ajattelulle ja huoltovarmuustoimien suunnittelulle erilaisissa tilanteissa, tästä kokonaisuudessaan löytyvässä raportissa todetaan.

 

Raportin mukaan skenaariot ja niiden myötä tuotettu aineisto muodostavat
arvokkaan tietovarannon huoltovarmuustyön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Skenaariot laadittiin huoltovarmuuskeskuksen tiedotteen mukaan Huoltovarmuusorganisaation ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä syksyn 2017 aikana. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko Huoltovarmuuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talouden heikkoudet ja länsimaiset valtiot ja pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tekemään yhteistyötä.  Keskinäisriippuvuus ja kansainvälisten instituutioiden legitimiteetti vahvistuvat. Blockchain luo uusia toimintamalleja ja luottamusta.

EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Suomi liittyy Natoon.  Globalisaatio on aikaisempaa hitaampaa, vakaampaa ja säädellympää.

Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät ja korkeasti koulutettua väestöä muuttaa länsimaihin.

 

2. Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet luovat kuivuutta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia. Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu lisääntyy. Kulttuuriset yhteentörmäykset toimivat alustana laajalle järjestäytyneelle terrorismille.

Lähi-idän, Pohjois-Korean Itä-Ukrainan konfliktit kärjistyvät ja kietoutuvat toisiinsa ja maailma ajautuu konfliktoituneeseen valtapolitiikan aikaan. Sotilasliittoumat laajentuvat ja voimistuvat. Suomi liittyy Natoon.

EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden intressien jalkoihin. Avaruusvarustelu, Itämeren alue, arktinen alue ja keskeiset logistiset reitit toimivat valtapolitiikan areenoina.

 

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Globaalien sopimusten voima vähenee populismin aikakaudella. Kylmä sota syvenee ja sodan määritelmä hämärtyy: kriisit liittyvät usein hybridivaikuttamiseen aseellisten konfliktien sijaan.

Maailma blokkiutuu moniulotteisesti ja kerroksellisesti. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liittyvät erot blokkien välillä ovat merkittäviä. Luottamus vähenee radikaalisti.

Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Blokit kehittävät omia sisäisiä internetejään ja järjestelmiään. EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.

Naton uskottavuus kärsii: USA vetäytyy, eikä Nato pysty reagoimaan hybridivaikuttamiseen.

 

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Globalisaatio on nopeaa, verkostomaista ja markkinaehtoista. Robotiikan ja tekoälyn kehitys muuttaa radikaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta.

Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin. Monialaisten teknologiayhtiöiden valta kasvaa ja elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille.

Samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknologioiden ja alustatalouden mahdollistamana. Globaalit painopisteet keskittyvät teknologiahubeihin ja kaupunkien rooli suhteessa valtioihin kasvaa. Alueiden ja ihmisten väliset erot ja polarisaatio lisääntyvät.

 

5. Idän dominanssi

Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-aineiden arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta.

Aasian maiden keskiluokka kasvaa. Aasiasta tulee trendien asettamisen veturi. Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yhteisen tahtotilan lännen dominanssin murtamiseksi.

EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta madaltuu. Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi väyläksi idän ja lännen välissä. Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita. Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa.

Talouden, yritysmaailman ja politiikan painopiste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi päättyy.

 


 

CEPA:n mukaan valtion levittämää disinformaatiota ei tulisi kohdella tavanomaisena sotilaallisena uhkana, vaan ”ihmisen luomana viruksena”. Virus voi ylittää helposti rajoja ja sen torjuminen vaatii tarkkoja vastatoimia. Sputkinin lisäksi Venäjän työkaluja Baltian maissa ovat Rubaltic ja Baltnews, joka sisältää kolme venäjänkielistä uutissivustoa. Myös Baltnewsillä on yhteyksiä RIA Novostiin ja ulkomaille suunnattuun tiedotukseen keskittyvään Rossiya Segodnya -mediaan.

 

Jukka Tarkka. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jukka Tarkka varoittaa: Suomalaisilla on

epärealistinen käsitys turvallisuudesta

 

 

Valtiotieteilijän mukaan on vaarallista, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustilanteella ei mene perille.

Suomalaiset hyväksyvät Nato-yhteistyön, mutta vastustavat raivokkaasti puolustussopimusta yhteistyökumppanin kanssa, Jukka Tarkka pohtii Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.

 

Kolumni on julkaistu kokonaisuudessaan Tarkan kotisivuilla.

Hän vertaa Nato-tilannetta siihen, kuinka presidentti J.K Paasikivi ”pakotti runnomalla suomalaiset hyväksymään yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa”.

– Nyrkin jyräyttäminen pöytään ei nyt auta. Se onnistui Paasikivelle, koska kansa ymmärsi tilanteen vakavuuden, Jukka Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa nykysuomalaisilla on hyvin epärealistinen käsitys Pohjois-Euroopan tilanteesta ja Suomen asemasta siinä.

– Tilanne on vaarallinen, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustarpeella ei mene perille.

Tarkka toteaa, että kovan ulkopolitiikan isot asiat on kahlittu sisäpolitiikkaan. Tässä tilanteessa ratkaisut riippuvat hänen mielestään muista asioista kuin kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen puolustuskyvystä.

 

Jukka Tarkan mukaan puolueiden on varauduttava ensi vaalikauden suuriin turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen perusratkaisuihin.

 

Se, miten urakasta selvitään, riippuu Tarkan mielestä siitä, millaisia historian ja kansainvälisten asioiden tuntijoita puolueet saavat ehdokkaikseen ja miten heidän valtaansa pystytään tukemaan.

 


 

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta. – Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.


 
 
 
 

Professori Henrik Meinander: Ruotsi-

puolustusyhteistyölle on vankat perusteet

 

VERKKOUUTISET

 

Kahdenvälinen yhteistyö ei voi korvata Yhdysvaltain vakauttavaa roolia Itämerellä.

 

  • HUOM! EMBARGO 27.04.2017, 00:01 LKS 20170426 / Filosofian tohtori, Helsingin
 yliopiston historian professori Henrik Meinander Helsingissä maanantaina 24. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid totesi äskettäisessä Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on nyt läheisempää kuin koskaan sitten vuoden 1809.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander löytää nopeasti tiivistyneessä puolustusyhteistyössä vielä enemmän yhtymäkohtia 1930-luvun lopulle.

 

– Suomi ja Ruotsi valmistelivat silloin Ahvenanmaan linnoittamista yhdessä. Suunnitelmat olivat jo pitkällä. Ilmeisesti myös Neuvostoliitto olisi ollut valmis hyväksymään järjestelyn, jos Suomi olisi luovuttanut sille tiettyjä saaria itäiseltä Suomenlahdelta. Lopulta Ruotsin hallitus kuitenkin vetäytyi hankkeesta, Meinander sanoo.

Nykyistä puolustusyhteistyötä hän pitää historian valossa luontevana.

– Maidemme välillä ei ole koskaan ollut konfliktia. Suomen itsenäisyyden ensi vuosina koettu Ahvenanmaan kriisikin ratkesi rauhanomaisesti, ja se kyettiin jättämään nopeasti taakse.

Talvisodassa Suomi sai Ruotsista mittavaa apua puolustustaisteluunsa hyökkääjää vastaan, Meinander muistuttaa. Jatkosodan aikana Ruotsi salli saksalaisten joukkojen ja sotamateriaalin kauttakulun alueensa halki, ja kun sodasta irtautuminen tuli ajankohtaiseksi, Tukholma tuki hänen mukaansa Suomen hallituksen rauhanponnisteluja taitavasti.

 

Suomessa ei harhakuvitelmia Venäjästä

Vaikka kahdenvälinen puolustusyhteistyö on Meinanderin mielestä yksinomaan tervetullutta sinänsä, hän varoittaa kohdistamasta siihen epärealistisia odotuksia.

– Kumpikin maa tekee kriisitilanteessa ratkaisunsa vain oman etunsa pohjalta. Ei pidä myöskään kuvitella, että tämä yhteistyö olisi vaihtoehto yhteistyölle Yhdysvaltain kanssa.

***

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta.

– Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.

Meinanderin tulkinnan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käytetään molemmissa maissa eräänlaisena kulissina entistä kiinteämmälle yhteistyölle Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

– Kun sotilaamme harjoittelevat yhdessä, toiminta tapahtuu Nato-standardein ja edistää yhteistoimintakykyä myös USA:n kanssa. Jopa amerikkalaisjoukkojen osallistuminen harjoituksiin näyttää olevan helpompi hyväksyä silloin, kun kyse on Suomen ja Ruotsin yhteisestä harjoituksesta.

Vaikka Nato-jäsenyyden kannatus on ruotsalaisten keskuudessa noussut ja osa puolueista on asettunut avoimesti sen kannalle, Meinander pitää liittymistä lähivuosina epätodennäköisenä.

– Ruotsalaisessa ajattelussa liittoutumattomuus ja kansankoti nivoutuvat kiinteästi yhteen. Ei ole toista ilman toista, moni näyttää ajattelevan, hän sanoo.

Venäjän strategisena tavoitteena on Meinanderin mukaan sekä Suomen että Ruotsin pitäminen Naton ulkopuolella. Siksi kahdenvälinen puolustusyhteistyö saattaa tietyssä mielessä palvella Kremlin pyrkimyksiä.

– Varsinkin Ruotsiin on kohdistunut suuri paine. Venäjä ei ole epäröinyt kritisoida maan kaikkea lähentymistä Naton ja USA:n kanssa, hän sanoo.

– Myös Naton kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta vastaan on kampanjoitu Ruotsissa voimakkaasti. Suomessahan vastaava sopimus ei sanottavaa keskustelua synnyttänyt.

Ruotsissa tehtiin kylmän sodan päätyttyä arvio, jonka mukaan sotilaalliset jännitteet lähialueilla olivat lopullisesti väistyneet. Herääminen muuttuneeseen todellisuuteen viimeistään Venäjän toteuttaman Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan myötä onkin Meinanderin mukaan ollut Ruotsille traumaattinen kokemus.

&n