– Miksemme kävisi keskustelua 5. artiklasta, joka velvoittaa meitä puolustamaan muita Nato-maita, Carlson totesi. Hän kysyi, miksi Yhdysvaltojen tulisi satsata resurssejaan esimerkiksi ”Viron alueellisen koskemattomuuden takaamisen” kaltaisiin asioihin. Carlsonin pohti myös, tajuaako keskiverto amerikkalainen, että ”lapsemme joutuvat kuolemaan Latvian puolesta”. Toomas Hendrik Ilves ei niele Tucker Carlsonin puheita.


 
Toomas Hendrik Ilves. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Natoa arvosteltiin, Viron ex-presidentiltä

jäinen vastaus

 

 

Toomas Hendrik Ilves muistutti virolaisten kuolleen USA:n operaatioissa.

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves vastaa jyrkästi amerikkalaisen Fox Newsin Tucker Carlsonin Nato-kommentteihin.

Carlson ruoti ohjelmassaan Yhdysvaltain Nato-jäsenyyttä ja kysyi, miksi siitä ei pitäisi keskustella.

*

– Miksemme kävisi keskustelua 5. artiklasta, joka velvoittaa meitä puolustamaan muita Nato-maita, Carlson totesi.

Hän kysyi, miksi Yhdysvaltojen tulisi satsata resurssejaan esimerkiksi ”Viron alueellisen koskemattomuuden takaamisen” kaltaisiin asioihin. Carlsonin pohti myös, tajuaako keskiverto amerikkalainen, että ”lapsemme joutuvat kuolemaan Latvian puolesta”.

Toomas Hendrik Ilves ei niele Tucker Carlsonin puheita.

*

– Olivatko siis kaikki Yhdysvaltoja Afganistanissa ja Irakissa tukeneiden virolaisten sotilaiden hautajaiset, joissa kävin turhia? Vastaa ystävällisesti. Kyllä tai ei, entinen presidentti tviittaa.

Ilveksen tviittiä on jaettu ja tykätty tuhansia kertoja.

Tucker Carlson väitteli ohjelmassaan Yhdysvaltain edellisen presidentin Barack Obaman entisen ulkopoliittisen neuvonantajan David Tafurin kanssa. Carlson muun muassa väitti keskustelussa, ettei nykyinen Venäjä kykene enää hyökkäämään läntiseen Eurooppaan ja vetosi siihen, ettei Neuvostoliittoa ole ollut yli 25 vuoteen.

David Tafurin mukaan Nato on ollut menestyksekäs hanke ja toimii nykyisin muun muassa ”sotilas- ja tiedustelutiedon jakamisen liittona”. Tafuri muistutti, että Nato auttoi päihittämään Neuvostoliiton.

– (Presidentti Vladimir) Putinin Venäjä ei ole sama (kuin Neuvostoliitto), mutta se yrttää tuhota oikeusvaltion ja vapaat markkinat.

David Tafurin mukaan Baltian maiden joutuminen Venäjän hampaisiin merkitsisi, että seuraavaksi edessä voisivat olla Itä- ja Länsi-Euroopan maat.

toomas hendrik ilves
 
@IlvesToomas
 
 

So all the funerals I went to for Estonian soldiers who died supporting the US in Afghanistan and Iraq were for naught? Please answer. Yes or No. //insider.foxnews.com/2019/01/15/tucker-carlson-battled-obama-adviser-over-trump-bashing-nato-russia 

'So Our Kids Get to Die' For Baltic States?: Tucker Battles Dem Over Keeping NATO Intact

Tucker Carlson debated an Obama foreign policy adviser over whether it is a civic offense to consider withdrawing the United States from NATO or discussing whether the alliance should be altered.

insider.foxnews.com

 
Suomen ja Kiinan presidenttiparit Suomen presidentin valtiovierailulla. Tasavallan presidentin kanslia

Sauli Niinistö: EU:n ja Kiinan yhteistyö

päästökaupassa arvokasta

 

 

Tasavallan presidentin mukaan Suomi arvostaa Kiinan roolia ilmastoneuvotteluissa.

– Kiinan ja EU:n läheinen yhteistyö oli hyvin tärkeää Puolassa järjestetyn ilmastokokouksen menestykselle. Olen iloinen voidessani keskustella näistä teemoista täällä Pekingissä, tasavallan presidentti Sauli Niinistösanoi Kiinassa ilmastoseminaarissa pitämässään puheessa.

 

Presidentti Sauli Niinistö on puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailulla Kiinassa.

EU:n tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

– Tämä perustuu (hallitusten välisen ilmastopaneelin) tuoreeseen IPCC:n raporttiin. Se oli todellinen herätys useille meistä, presidentti Niinistö totesi.

Raportti suosittaa ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.

Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä, ja tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045.

– EU:n ja Kiinan yhteistyö päästökaupassa on ollut arvokasta. Odotamme innolla sen jatkumista ja kehittämistä, presidentti Niinistö sanoi.

Hän korosti, että arktinen alue muuttuu paljon muuta maailmaa nopeammin.

– Arktisen lämpötila nousee tasolle, joka poikkeaa selvästi aiemmista ennätyksistä. Arktinen alue on läheisesti sidoksissa globaaliin ilmastoon. Lämmetessään arktisen alueen kyky maailmanlaajuisten sääolosuhteiden tasapainottamisessa heikkenee.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää arktista aluetta.

Presidentti Niinistö sanoi, että energia-ala tuottaa kolme neljäsosaa Suomen päästöistä.

– Näiden päästöjen leikkaaminen on vaikea tehtävä, mutta sitä ei voi välttää. Tämä on myös suuri haaste Kiinalle, jonka talouskasvu on ollut ennätyksellistä viime vuosikymmeninä.

– Uskon, että Kiinan ja Suomen lisääntyvälle yhteistyölle tällä alalla on suuria mahdollisuuksia.

TPKanslia
 
@TPKanslia
 
 

President of Xi Jinping and Mrs Peng Liyuan welcomed President @Niinisto and Mrs @JenniHaukio to Beijing. | Kiinan presidentti Xi Jinping ja rouva Peng Liyuan toivottivat presidentti Niinistön ja rouva Jenni Haukion tervetulleiksi valtiovierailulle Kiinaan.

 


 

Tatjana Stanovaja katsoo joulukuisen lehdistötilaisuuden ennen kaikkea osoittaneen, että presidentti Putinin ulkopoliittinen liikkumatila on kaventunut, ja että hänen uskonsa läpimurtoon sisäpoliittisten haasteiden ratkaisemisessa on täydellisen epärealistista. – Presidentin vastaukset heijastelivat hänen vakaata käsitystään Venäjän geopoliittisesta yksinäisyydestä. Putin on vakuuttunut siitä, että kaikki myönteiset mahdollisuudet ovat aikoja sitten ehtyneet, ja että vain yksipuoliset toimet voivat tuottaa tulosta. Vaikuttaa siltä, että häntä eivät enää ymmärrä muut kuin sotilaat, arvostetun venäläisen politiikan tutkijan Tatjana Stanovaja toteaa. - Näkökulma: Kenraalien valta Venäjällä on Suomelle riski, prioriteetissä 1. - KimsBlog


 
Presidentti Vladimir Putin. LEHTIKUVA/AFP
 
 

 

Sotilaiden vaikutusvalta Kremlin politiikkaan näyttää vahvistuvan entisestään

 

Presidentti Vladimir Putinin vuotuiset lehdistötilaisuudet noudattelevat arvostetun venäläisen politiikan tutkijan Tatjana Stanovajan mukaan pitkälti ennalta valmisteltua käsikirjoitusta, mutta tarjoavat yhden harvoista mahdollisuuksista ymmärtää Putinin motiiveja ja aikomuksia.

Tilaisuuksien analysointi on käynyt vuosi vuodelta tärkeämmäksi samaan aikaan, kun Kremlin päätöksenteosta tihkuu tietoja yhä vähemmän.

Stanovajan ensimmäinen johtopäätös Putinin viimeisestä, joulukuussa järjestetystä lehdistötilaisuudesta on se, että Venäjä ei ole ottamassa minkäänlaisia merkityksellisiä askelia liennyttääkseen suhteitaan länteen.

– Putin teki selväksi, että Venäjän johto ei ole ottanut tehtäväkseen pakotteista vapautumista, vaan sen sijaan valmistautuu elämään pitkän aikaa vihamielisessä ympäristössä, Stanovaja toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen tuoreessa artikkelissa.

– Putinin logiikka ei ole muuttunut: jos Venäjä haluaa säilyä suvereenina ja omavaraisena – jota pyrkimystä kukaan ei ole kyseenalaistanut – sen kohtalona on elää pakotteiden kanssa. Tämä uskomus heijastaa tietynlaista alistumista ja vakuuttuneisuutta siitä, että länneltä on hyödytöntä hakea ymmärrystä. Samaan aikaan Venäjän johtaja selvästi aliarvioi pakotteiden todellisen vaikutuksen maansa talouteen, Stanovaja arvioi.

 

Kenraalien vaikutusvalta jatkaa vahvistumistaan

Stanovajan toinen johtopäätös koskee ydinaseita. Putin pitää hänen mukaansa ydinsodan mahdollisuutta aiempaa suurempana ja tekee selväksi, että Venäjä ei sulje pois pahimpiakaan skenaarioita. Syypääksi kielteiseen kehitykseen Putin nimeää Yhdysvallat, mutta vakuuttaa Venäjän olevan pakotettu vastaamaan samalla mitalla.

– Putin vakuutti kansalleen, että Venäjällä on keinot vastata noihin uhkiin. Ydinaseet ovat Kremlin hätävara-argumentti vastakkainasettelussa suhteessa länteen, Stanovaja sanoo.

– Tämä viittaa myös aiempaa suurempaan rooliin, joka maan ydinasepotentiaalista vastaavalle tiede- ja sotilasyhteisölle on nyt annettu. Näiden vaikutusvalta Venäjän ulkopoliittisen ajattelun taustalla tulee korostumaan entisestään.

 

Kipeästi kaivattuja talousreformeja ei tule

Putinin lehdistötilaisuudessaan esittämien lausuntojen pohjalta Stanovaja päättelee, että minkäänlaisia aidosti merkittäviä talousuudistuksia ei ole näköpiirissä. Toisin kuin taloustieteilijät, Kreml pitää Venäjän taloustilannetta myönteisenä ja vakaana.

– Putin ei vastannut kovinkaan innokkaasti lukuisiin heikentyneitä sosioekonomisia olosuhteita koskeviin kysymyksiin, joita esitettiin myös hallitusta tukevien tiedotusvälineiden taholta, Stanovaja toteaa.

Paljon huomiota saaneet suurhankkeet muun muassa Venäjän infrastruktuurin, koulutuksen ja terveydenhuollon uudistamiseksi ovat hänen mukaansa Putinin mielestä tavattoman tärkeitä, vaikka asiantuntijoista ja virkamiehistä vain harva uskoo niiden toteutumiseen.

– Vallitsee hämmästyttävä yhteyskatkos presidentin ja sen virkamieskunnan välillä, jonka pitäisi hänen käskyjänsä toteuttaa.

 


 

Äänestyksen tulos oli odotettu. Keskustan eduskuntaryhmä oli jo aikaisemmin hyväksynyt sopimuksen, jonka myötä maahan todennäköisesti nousee sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus.


  

Ruotsin keskusta vahvisti tukevansa Stefan

Löfveniä pääministeriksi

 

Keskustan puoluevaltuusto äänesti tukevansa sosiaalidemokraattien pääministeriehdokasta.

 

Stefan Löfven
Stefan Löfven
Stefan Löfvenin nousu Ruotsin uudeksi pääministeriksi vaikuttaa todennäköiseltä.Alastair Grant / AFP
 
 
 

Ruotsissa keskustan puoluevaltuusto on vahvistanut tukevansa sosiaalidemokraattien puheenjohtajaa Stefan Löfvenia maan uudeksi pääministeriksi.

 

Valtuusto puolsi Löfvenin tukemista äänin 56-2. Äänestyksen tuloksesta kertoi tänään iltapäivällä keskustan puheenjohtaja Annie Lööf Tukholmassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

 

Valtiopäivien puhemies esittää maanantaina eduskuntapuolueiden johtoa kuultuaan pääministeriehdokasta. Pääministeristä äänestetään keskiviikkona.

Periaatteessa keskustan tuki riittää nostamaan Löfvenin pääministeriksi ensi viikon äänestyksessä, sillä sosiaalidemokraateilla, ympäristöpuolueella, vasemmistopuolueella ja keskustalla on yhteensä 175 paikkaa valtiopäivillä. Se on pienin mahdollinen enemmistö.

Liberaalit päättävät tuestaan Löfvenille ja hallitukselle sunnuntaina.

*

Lue lisää:

Ruotsin keskustan Annie Lööf: Löfvenin hallitus on paras olemassaoleva ratkaisu

 


 

EU:n edustusto oli nostettu samaan asemaan kuin varsinaiset valtiot pitkän prosessin jälkeen presidentti Barack Obaman aikana syksyllä 2016. Päätös EU:n edustuston statuksen muuttamisesta on ilmeisesti tehty jossain vaiheessa lokakuun ja marraskuun vaihteessa. Nimettömänä pysyttelevä EU-valtion diplomaatti Washingtonissa lyttää päätöksen statuksen alentamisesta. Hänen mukaansa kyse on poliittisesta ratkaisusta.


 
USA:n ulkoministeriön päärakennus Washingtonissa. Wikimedia Commons/CC BY-SA 3.0

USA pudotti EU:n diplomaattisen aseman

järjestöksi

 

Yhdysvallat laski varoituksetta EU:n edustuston diplomaattista statusta.

 

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinto on alentanut EU:n Washingtonin edustuston diplomaattisen statuksen valtiollisesta toimijasta kansainväliseksi järjestöksi, Deutsche Welle uutisoi.

Viime vuoden lopulla voimaan astunut päätös tuli varoituksetta ja yllätti EU-diplomaatit.

– Emme tiedä tarkkaan, milloin he tämän tekivät, koska he unohtivat sopivasti ilmoittaa siitä meille, asiasta perillä oleva nimettömänä pysyttelevä EU-virkamies kommentoi.

Lähteen mukaan EU vasta pohtii virallista vastausta asiaan.

– Voin vahvistaa, ettei tätä ole otettu hyvin vastaan Brysselissä, hän jatkaa.

Asiasta saatiin vihiä, kun EU:n Washingtonin lähettilästä ei kutsuttukaan viime vuoden lopulla korkean tason tilaisuuksiin samaan tapaan kuin ennen.

Lopullinen vahvistus tuli, kun Yhdysvaltain entisen presidentin George H.W Bushin valtiollisten hautajaisten järjestäjät paljastivat diplomaateille, että EU:n edustuston statusta on alennettu. EU:n Washingtonin lähettiläs David O’Sullivan pantiin hautajaisissa yli 150 hengen lähettiläsjonon viimeiseksi. Aiemmin hän olisi ollut virkaikäjärjestyksen mukaisesti ensimmäisten parinkymmenen lähettilään joukossa.

*

EU:n edustusto oli nostettu samaan asemaan kuin varsinaiset valtiot pitkän prosessin jälkeen presidentti Barack Obaman aikana syksyllä 2016. Päätös EU:n edustuston statuksen muuttamisesta on ilmeisesti tehty jossain vaiheessa lokakuun ja marraskuun vaihteessa.

Nimettömänä pysyttelevä EU-valtion diplomaatti Washingtonissa lyttää päätöksen statuksen alentamisesta. Hänen mukaansa kyse on poliittisesta ratkaisusta.

*

– Tässä ei selvästikään ole kyse pelkästä protokollasta, hän toteaa.

 


 

Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Vierailulla ovat lisäksi mukana Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Suomen ja Kiinan välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean puheenjohtaja Risto Siilasmaa.


  

 

Presidentti Niinistö viikon päästä

valtiovierailulle Kiinaan

 

Presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailevat kaksi päivää Kiinassa.

 

Sauli Niinistö
Suomen ja Kiinan presidentit puolisoineen tapasivat
 Helsingissä huhtikuussa 2017.
Suomen ja Kiinan presidentit puolisoineen tapasivat Helsingissä huhtikuussa 2017.Mauri Ratilainen / EPA
 

Presidentti Sauli Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina 14. tammikuuta, tiedotti presidentinkanslia maanantaina.

 

Kanslian mukaan presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet.

Ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqianginja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari.

*

Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Vierailulla ovat lisäksi mukana Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Suomen ja Kiinan välisen innovatiivisen liiketoiminnan komitean puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

*

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun presidentit tapaavat. Edellinen tapaaminen oli toissa vuoden huhtikuussa, kun Presidentti Xi oli puolisonsa Peng Liyuanin kanssa valtiovierailulla Suomessa.

Presidentti Niinistö ja puoliso Jenni Haukio olivat virallisella vierailulla Kiinassa vuonna 2013.

 


 

Niinistö kommentoi asiaa myös tänään lauantaina Ilta-Sanomille. ”Tilanne on perin ongelmallinen. INF:sta luopuminen vaatisi välttämättä, että sopijakumppanit eli Venäjä ja Yhdysvallat välittömästi pystyisivät keskustelemaan asiasta. On valtava tarve keskusteluun, ja ellei ole mahdollisuuksia, se on valtava ristiriita”, hän sanoo.


 

 

Tutkija: ”Suurvaltajännitteet nousevat –

puolueissa pitäisi nyt pitää pää kylmänä”

 
 
 
Luotu: 
5.1.2019 12:02

  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Tutkija Matti Pesu sanoo, että puolustusyhteistyön omaehtoinen rajaaminen olisi seuraavalta hallitukselta "typerä veto".
 
|

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu linjaa, että Suomen tulee jatkaa nykyistä puolustusyhteistyöhön perustuvaa linjaansa. Hän ennakoi samalla suurvaltajännitteiden nousevan.

 

”Suurvaltajännitteet nousevat, ja Venäjän politiikka ei muuttune yhtään meille paremmaksi. Puolueissa pitäisi nyt pitää pää kylmänä, ja jatkaa erittäin perusteltua puolustusyhteistyöhön nojaavaa linjaa”, Pesu kirjoittaa Twitterissä.

Kommentti on vastaus Iltalehden artikkeliin, jossa pohditaan tasavallan presidentin Sauli Niinistön maanpuolustuskurssin avajaisissa marraskuun alussa pitämää puhetta. Iltalehden mukaan Niinistö teki puheessaan ”lähes u-käännöksen tähänastiseen politiikkaansa” sanoessaan, että Suomi ei anna aluettaan käytettäväksi vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia osapuolia kohtaan. 

 

 

Niinistö sanoi puheessaan sanatarkasti näin:

”Tiiviistä kumppanuudestamme huolimatta rajoja tietenkin on, molemmin puolin. Emme ole Naton jäseniä. Toimimme ”kartalla” aivan kuten toimisimme tositilanteissakin. Emme siis osallistu Naton artikla 5:n päätöksentekoon emmekä sen toimeenpanoon. Eduskunnan kannan mukaisesti pidämme huolen omasta alueestamme, emmekä anna muiden käyttää sitä vihamielisiin tarkoituksiin kolmansia osapuolia kohtaan. Tänne tullaan vain jos kutsu käy.”

Matti Pesu kommentoi, että oman suvereniteetin signaloiminen ”on ihan ok”.

”Oman suvereniteetin signaloiminen, minä Niinistön viittauksen näen, on ihan ok. Ottaen huomioon, että läntisten kumppanien toimissa näkyy halu välttää eskalaatiota, puolustusyhteistyön omaehtoinen rajaaminen olisi seuraavalta hallitukselta typerä veto.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

Matti Pesu@PesuMatti
 

Toisaalta Norja on perustanut WW2-jälkeisen politiikkansa vastaavanlaiseen ”reassurance”-linjaukseen, joka on sovitettu yhteen Nato-jäsenyyden kanssa.

Matti Pesu@PesuMatti
 

Suurvaltajännitteet nousevat, ja Venäjän politiikka ei muuttune yhtään meille paremmaksi. Puolueissa pitäisi nyt pitää pää kylmänä, ja jatkaa kehittää erittäin perusteltua puolustusyhteistyöhön nojaavaa linjaa.

 
See Matti Pesu's other Tweets
 

 

 

Matti Pesu@PesuMatti
 
 

Oman suvereniteetin signaloiminen, minä Niinistön viittauksen (+F-22-keissin) näen, on ihan ok. Ottaen huomioon, että läntisten kumppanien toimissa näkyy halu välttää eskalaatiota, puolustusyhteistyön omaehtoinen rajaaminen olisi seuraavalta hallitukselta typerä veto.

Olli Ainola@Ainola1
 

Presidentti ⁦@niinisto⁩ ryhtyi kannattamaan Erkki Tuomiojan ja Sdp:n paasikiviläistä puolustuslinjausta.
Sdp vaatii rajoituksia Suomen sotilasyhteistyölle Naton ja sen jäsenmaiden kanssa, osana tavoitetta vältellä vastakkainasettelua Venäjän kanssa. //www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba9d252c-7be5-46c0-bd24-4d7cec20f30a 

 
See Matti Pesu's other Tweets
 

 

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan tiistaina, että maailmanjärjestys muuttaa muotoaan ja ilmaisi huolensa ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään.

” Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä. Tässä muutoksessa meidän on pysyttävä valppaina. Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi”, presidentti sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut aikovansa vetää Yhdysvallat keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Yhdysvallat solmi keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävän INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987. 

*

Lue myös: 

Presidentti Niinistö varoittaa ”jääkylmästä sodasta” USA:n ja Venäjän välillä

 


 

– Vaikka suomalaisten vapaaehtoisten määrä oli koko sodan mittakaavassa suhteellisen pieni, Virossa heidän panoksensa merkittävyys ymmärretään ja sitä arvostetaan. Tämänpäiväinen tilaisuus Kuusalussa on siitä hieno konkreettinen osoitus. Suomen jatkosodassa taisteli vuorostaan noin 3 400 virolaista vapaaehtoista.


 
Aukusti Tuomisen tyttärenpojanpoika Heikki Knookala ja Terhi Knookala (eturivissä) sekä Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö ja Viron puolustusministeri Juri Luik (oik) Viron Vapaussodassa ensimmäisenä kaatuneen suomalaissotilaan hautakiven paljastustilaisuudessa. LEHTIKUVA / RAUL MEE

Puolustusministerit: Suomen rooli Viron

vapaussodassa oli ratkaisevan tärkeä

 

 

Suomalaisten roolia Viron vapaussodassa on juhlistettu näyttävästi.

 

Sata vuotta sitten alkanutta Viron vapaussotaa on muisteltu torstaina juhlavin menoin, joihin osallistui sekä Suomen että Viron valtiojohdon edustajia.

Kuusalussa Tallinnan itäpuolella järjestetyissä seremonioissa esiintyivät muun muassa Viron parlamentin varapuhemies Enn Eesmaa, arkkipiispa Urmas Viilma ja puolustusministeri Jüri Luik. Suomen edustajana puhui puolustusministeri Jussi Niinistö.

Kuusalussa yhdistyivät Viron vapaussodassa taistelleiden sotilaiden muistopäivä ja ensimmäisen sodassa kaatuneen suomalaisen hautamuistomerkin paljastus.

Viroon joulukuun lopulla 1918 saapuneen suomalaisen vapaaehtoisjoukon riveissä taistellut Aukusti Tuominen sai surmansa puna-armeijan tulituksessa 5.1.1919, ja hänet haudattiin tuntemattomana. Lapualla vuonna 1885 syntyneen vainajan henkilöllisyys selvisi vasta joitakin vuosia sitten. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.

 

Suomen apu käänsi sodan kulun

Viron vapaussodan raskaita taisteluita käytiin pitkälti toista vuotta, ja siksi myös maan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelma ulottuu helmikuuhun 2020 – Venäjän kanssa allekirjoitetun rauhansopimuksen satavuotispäivään – saakka.

Vapaussodan alkuvaihe oli puolustusministeri Luikin mukaan monin tavoin vaikea. Taustalla heijastuivat niin maailmansodan aiheuttama väsymys kuin tsaarinvallan luhistumisen synnyttämä poliittinen myllerrys. Suomalaisten vapaaehtoisten ja Britannian laivaston antamalla avulla oli mielialoihin ratkaisevan tärkeä vaikutus.

– Meillä oli ja on hyviä ystäviä ja liittolaisia. Yhdessä heidän kanssaan olemme vahvoja, Luik totesi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö muistutti Suomen antaneen apua veljeskansalleen, kun muut Pohjoismaat vetäytyivät puolueettomuutensa taakse.

– Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko siirtyi Suomenlahden eteläpuolelle jo tammikuun [1919] alkuun mennessä. Tämä joukko yhdessä virolaisten kanssa eteni nopeasti Narvaan asti. Vain kymmenessä päivässä Pohjois-viro oli vapautettu punaisesta terrorista, Niinistö sanoi.

Suomen ja Viron aseveljeys jäi Niinistön mukaan lepäämään Neuvostoliiton miehitettyä Viron toisessa maailmansodassa.

– Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ei edes työläisten pakkoparatiisi, hän totesi.

Vaikka Viro on nyt Naton jäsen ja Suomi sotilaallisesti liittoutumaton, Niinistö luonnehti maiden aseveljeyttä edelleen tiiviiksi.

Sotilasapu lähensi veljeskansoja

Suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen tärkeä rooli Viron vapaussodassa ja virolaisten vapaaehtoisten osallistuminen Suomen jatkosotaan ilmentävät suurlähettiläs Timo Kantolan mukaan veljeskansojen vankkaa historiallista yhteyttä.

– Viron vapaussotaan osallistui noin 3 700 suomalaista vapaaehtoista. Suomesta saapuneella sotilasavulla oli erittäin tärkeä merkitys varsinkin sodan alkuvaiheessa, jolloin Venäjän puna-armeija oli edennyt syvälle itsenäisen Viron alueelle, Suomen Tallinnan-edustuston päällikkönä toimiva Kantola toteaa.

*

– Vaikka suomalaisten vapaaehtoisten määrä oli koko sodan mittakaavassa suhteellisen pieni, Virossa heidän panoksensa merkittävyys ymmärretään ja sitä arvostetaan. Tämänpäiväinen tilaisuus Kuusalussa on siitä hieno konkreettinen osoitus.

Suomen jatkosodassa taisteli vuorostaan noin 3 400 virolaista vapaaehtoista.

*

– Näiden ”Suomen-poikien” osa oli monella tavalla kovin raskas. Ensin heidän maansa oli joutunut miehitetyksi, sitten he joutuivat ankariin taisteluihin Suomen puolustusvoimien riveissä, ja kotimaahan palattuaan osa heistä päätyi Siperiaan – moni jäi sille tielleen, Kantola sanoo.

– Minulla on ollut tilaisuus useita heistä tavata, ja heidän kokemuksiaan on ollut vaikuttavaa kuulla. Olen iloinen siitä, että Suomi on voinut useiden vaikeiden vuosikymmenten jälkeen vihdoin osoittaa heille kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan monin eri tavoin.

 


 

Työvierailun aikana ministeri Niinistö tapaa myös Viron puolustusministeri Jüri Luikin. Ministerit keskustelevat maiden kahdenvälisistä suhteista, Itämeren alueen turvallisuustilanteesta, materiaaliyhteistyöstä sekä harjoitusyhteistyöstä.


 
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.). LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Jussi Niinistö osallistuu Viron vapaussodan

juhlallisuuksiin

 

 

Puolustusministeri tekee työvierailun Viroon.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vierailee Viron Kuusalussa 3.1.2019.

 

Ministeri Niinistö osallistuu Viron vapaussodassa 1918-1920 taistelleiden muistopäivän juhlallisuuksiin sekä suomalaisen vapaaehtoisen Aukusti Tuomisen hautakiven paljastustilaisuuteen Kuusalun hautausmaalla.

Lapualla 1885 syntynyt Aukusti Tuominen oli todennäköisesti ensimmäinen Viron vapaussodassa kaatunut suomalainen vapaaehtoinen.

Tuomiselle myönnettiin postuumisti Viron vapaudenristi henkilökohtaisesta sankaruudesta 1923. Vapaussotaan osallistui kaikkiaan 3 700 suomalaista vapaaehtoista.

 


 

”Euroopalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta. Sen rinnalle, sitä korvaamaankin, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa, välitöntä ja nopeaa vaikuttamista. Syntyy muutosta vaativia marsseja, liikkeitä ja vastaliikkeitä. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.”


 

 

Sauli Niinistö näkee huolestuttavia merkkejä

vaarallisista ääriliikkeistä: ”Demokratiassa ei

niille ole sijaa”

 
 
 
Luotu: 
1.1.2019 12:13

  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti uudenvuodenpuheessaan huomiota turvallisuustilanteeseen Euroopassa ja globaalisti. Samalla hän ennakoi, ettei muuttoliike ole poistumassa maailmasta, vaan paine siihen päinvastoin kasvaa.  

Niinistön mukaan Eurooppa on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maanosa, joka kuitenkin on nyt ajautunut repiviin riitoihin juuri omista arvoistaan.

 ”Jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta, kehnolta vaikuttaa ennuste koko maailmalle. Houkutus valita toisenlainen tie kasvaa. Ja onko nähtävissä pyrkimystä meille vieraampien arvojen tuontiin? Demokratian, tasa-arvon ja vapauden vastakohdat tunnemme.”

 

 

Niinistö korosti puheessaan, että kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä on puolustettava herkeämättä. 

”YK-järjestelmä on tärkeä tukipilari Suomen omallekin turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Samalla on varauduttava siihenkin, ettei nykyjärjestelmä enää ehkä toivu ennalleen.”  

Maailma moninapaistuu presidentin mukaan kovaa vauhtia. Eurooppa on Niinistön mukaan saatava takaisin niihin pöytiin, joissa tulevaisuudesta päätetään.

”Maailmanjärjestys muuttaa muotoaan. Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä. Tässä muutoksessa meidän on pysyttävä valppaina”, hän sanoi.

”Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi”, presidentti jatkoi.

Niinistö sanoo, että elämme parhaillaan murroskautta, jossa uuteen tartutaan hanakasti, mutta siitä saatetaan myös nopeasti luopua.

 

*

”Euroopalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta. Sen rinnalle, sitä korvaamaankin, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa, välitöntä ja nopeaa vaikuttamista. Syntyy muutosta vaativia marsseja, liikkeitä ja vastaliikkeitä. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.”

*

 

Muutoksen keskellä näkyy Niinistön mukaan huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä. 

 

”Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa.”

Hän ennakoi, ettei muuttoliike ole poistumassa maailmasta, vaan paine siihen päinvastoin kasvaa.  

”Siksi sitä on kyettävä paremmin hallitsemaan, olipa kyse työperäisestä maahanmuutosta, pakolaisuudesta tai turvapaikan hakemisesta. Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä, ilman että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava. Mutta kuten meilläkin on koettu, jättää järjestelmä mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville. Lisäksi olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.”

 

Niinistö sanoo, että jos muuttoliikkeen hallinnassa onnistutaan, monet maat, myös Suomi, olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää. 

”Unohtaa ei sovi, että me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Valmiita osaajia ja sellaisiksi oppivia, osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitämiseen.”

 


 

Tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä kiristyi marraskuun lopulla, kun Venäjä tulitti ja valtasi ukrainalaisaluksia miehittämänsä Krimin niemimaan lähistöllä marraskuun lopulla ja on kiristänyt otettaan Kertsinsalmesta, joka erottaa Asovanmeren Mustastamerestä.


 

 

Ukrainalaisministeri vaatii kovempia Venäjä-

pakotteita: ”Tätä asetta Venäjä käyttää

Eurooppaa vastaan”

 
 
 
Luotu: 
26.12.2018 12:32

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ukrainan varapääministeri Ivanna Klympush-Tsintsadzen mukaan Venäjä ja yrittää syventää Euroopan maiden erimielisyyksiä.
 
|

Ukrainan varapääministeri Ivanna Klympush-Tsintsadze vaatii EU-maita koventamaan Venäjän vastaisia pakotteitaan.

”Valitettavasti nähtävissä on lyhytnäköisyyttä tietyissä Euroopan maissa. Kaikki eivät tajua Venäjän kunnianhimon mittakaavaa”, hän sanoo Financial Timesin haastattelussa.

 

Varapääministeri viittaa erityisesti Italiassa ja Itävallassa esiin nousseisiin näkemyksiin Venäjä-pakotteiden lopettamisesta.  

”Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen ja yrittää syventää Euroopan maiden erimielisyyksiä. Tätä asetta Venäjä käyttää Eurooppaa vastaan”, hän kommentoi.

 

Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle talouspakotteita Venäjän miehitettyä Krimin ja aloitettua sodan Itä-Ukranassa vuonna 2014. Venäjä on asettanut omia vastapakotteitaan länsimaille ja Ukrainalle. Joulupäivänä Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti Ukrainan vastaisia pakotteita laajentavan asetuksen. 

Uutistoimisto Reuters kertoi perjantaina yli kymmenen venäläishävittäjän laskeutuneen Krimin niemimaalle Sevastopolin lähellä sijaitsevaan Belbekin lentotukikohtaan. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan on syyttänyt Ukrainan valmistelevan jonkinlaista "provokaatiota" Krimillä ennen vuodenvaihdetta.

 

*

Lue myös:

Nytkö löytyi selitys Venäjän käytökselle? – ”Käynnissä suora hyökkäys Ukrainaa vastaan”

Natolta täysi tuki Ukrainalle – ”Ukrainassa on käynnissä sota, Venäjän vetäydyttävä”

Varoitus Virosta: Täysi sota voi alkaa Ukrainassa hetkenä minä hyvänsä

Varustautuminen kiihtyy: Venäjä tuo uudet ohjukset Krimille – Ukraina kutsuu Naton aluksia apuun

 


 

Yhdysvallat solmi keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävän INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987.


Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

 

 

Trumpin Amerikka heikentää itseään, kun se

ei etsi ratkaisuja, joissa kaikki voisivat voittaa

 

Yhdysvallat ei ole ihan väärällä asialla pitäessään Kiinaa tiukoilla ja saisi Euroopan helposti rinnalleen. Mutta kiristyvät keskinäiset kauppasuhteet tekevät sekä Euroopasta että Yhdysvalloista heikomman suhteessa Kiinaan.

 Kuvahaun tulos haulle (KUVA: KEVIN LAMARQUE/REUTERS)

 Presidentti Xi Jinpingin neuvottelujoukkue Argentiinassa sai ihan eri käsityksen neuvottelujen lopputuloksesta kuin vastapäätä istuneet presidentti Donald Trumpin neuvottelijat. (KUVA: KEVIN LAMARQUE/REUTERS)

YHDYSVALTOJEN, Kiinan ja Euroopan keskinäisiä taloudellisia suhteita repinyt kauppasota tuntuu hieman laantuneen. Argentiinassa suurten talouksien G20-kokouksen yhteydessä valtiojohtajat liennyttivät välejään. Mutta kun jälkikäteen analysoi tapaamisten tuloksia, niin ne ovat edelleen kovin epämääräisiä.

Kovin vääntö käytiin Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Presidentti Donald Trumpin kauppasuhteita koskevia linjauksia on ollut vaikea seurata. Ne eivät ole kovin johdonmukaisia. Päätökset ovat välillä täsmällisiä, välillä epätäsmällisiä. Joskus epätäsmällinen muuttuu myöhemmin täsmälliseksi, joskus täsmällinen epätäsmälliseksi, eikä etukäteen voi tietää, mihin suuntaan Trumpin linjaukset lopulta kääntyvät.

Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tekemä alustava sovinto vaikuttaa olevan epätäsmällinen, millä Trump hakee tilaa omille selityksilleen. Hän haluaa kertoa ­äänestäjilleen selättäneensä Kiinan. Trumpin kannalta hankalaa on se, että lopulta ylimmänkin tason kauppasuhteet muuttuvat käytännön elämässä hyvinkin täsmälli­siksi ratkaisuiksi ja paljastavat bluffin, jos sellaista on käytetty.

Tämänkin Argentiinassa tehdyn sovun olisi muututtava tullimaksuiksi, yritysten investoinneiksi, ostoiksi ja myynneiksi maiden välillä. Ikävä kyllä Yhdysvaltojen ja Kiinan neuvottelijoilla on täysin toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, mitä tuli sovittua. Vaikuttaa siltä, että he eivät olleet edes samassa huoneessa.

AMERIKKALAISTEN mukaan nyt esimerkiksi sovittiin, että Kiina alkaa heti ostaa Yhdysvalloista suuria määriä maataloustuotteita ja aloittaa toimet, joilla Kiinassa suojataan paremmin immateriaalioikeuksia ja yrityssalaisuuksia. Ja sekin amerikkalaisten mukaan päätettiin että Kiinalla on 90 päivää aikaa muuttaa tapojaan. Kiinalaiset neuvottelijat eivät muista tällaisista asioista tai päivämääristä sovitun, maataloustuotteita luvattiin kyllä ostaa enemmän. Niin tosin luvattiin jo aiemmin.

Trumpia voi hetken lämmittää se, että Yhdysvalloissa hän voi esitellä lopputulosta voittona. Mutta ennen pitkää amerikkalainen viljelijä tai patenttioikeuksien haltija kuitenkin huomaa, jos kiinalaisten versio neuvotteluista oli sittenkin oikea. Jos siis tällä kertaa epätäsmällinen muuttuu epäedullisella tavalla täsmälliseksi.

TRUMPIN hallinnon kanssa hahmotelluissa kauppasopimuksissa on yleisenä vaivana myös se, että Yhdysvallat ei miellä näitä sopimuksia enää sellaisiksi, joissa kaikki voisivat voittaa. Trumpin kauppaneuvottelijat ovat tehneet selväksi muun muassa Euroopan unionille, että uusissa kaupallisissa ratkaisuissa Euroopan on hävittävä ja Yhdysvaltain voitettava. Trumpille on järjestettävä siis mahdollisuus esiintyä voittajana. Tällainen lähtökohta ei ole kovin hedelmällinen tapa hakea yhteisymmärrystä.

Se on sääli, sillä Yhdysvallat ei ole ihan väärällä asialla pitäessään Kiinaa tiukoilla. Yhdysvallat saisi Euroopan helposti rinnalleen. Kiina suojelee omia markkinoitaan ­tavalla, joka ei sovi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenelle. Eikä Kiina yritä estää läntisen teknologian luvatonta siirtoa maahan. Lännessä yritysostoksilla liikkuvien kiinalaisyritysten rahoituksen yhteys valtion intressiin kaipaisi lisää avoimuutta.
 
*

Jos Yhdysvallat ja EU keskittyisivät yhteisessä rintamassa neuvottelemaan vaikkapa näistä teemoista Kiinan kanssa ja luomaan yhteisiä kaupallisia standardeja, lopputulos olisi voitto sekä amerikkalaisille että eurooppalaisille. Mutta tässä ideassa on tietysti se ongelma, että Trumpin maailmassa ei saa näkyä muita voittajia kuin hän.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 

Exactly on this day, November 26, in 1939 Soviet army orchestrated an incident by shelling a village of Mainila near the Soviet-Finnish border. Then the Soviets claimed the shelling was done by Finnish side and used it as a pretext for the invasion on November 30. @YelchenkoUN - Jeltshenko jatkoi Suomeen vertaamista myös lehdistötilaisuudessa. – Ei ole sattuma, että aloitin lausuntoni historialla vuodesta 1939. Mielestäni nyt tapahtuu aivan sama, hyvä vanha venäläinen tai neuvostoliittolainen perinne. He kehittävät ongelman ja sitten syyttävät siitä ympärillään olevia. Hänen puheestaan uutisoi muun muassa New York Times.

 

Mariia Ionova. / Concordia / Youtube

Ukrainan kansanedustaja VU:lle: Venäjä

horjuttaa itsenäisyyttämme

 

Mariia Ionovan mukaan Vladimir Putin näkee demokraattisen Ukrainan uhkana omalle hallinnolleen.

Ukrainan parlamentin jäsen Mariia Ionova pitää Kertsinsalmen välikohtausta jatkona kuukausia kestäneelle Venäjän painostukselle. Hän huomauttaa, että Venäjä on käytännössä saartanut Berdjanskin ja Mariupolin satamat pysäyttämällä Asovanmeren meriliikenteen.

 

– 35 laivaa on tällä hetkellä jumissa, sillä ne eivät pääse poistumaan tai saapumaan alueelle. Sen sijaan liikenne Venäjän omiin satamiin Asovanmerellä jatkuu normaalisti, presidentti Petro Poroshenkon Solidaarisuus-blokkia edustava Ionova sanoo Verkkouutisille.

– Ukrainan ja muiden maiden lipun alla purjehtivien alusten liikkumista on häiritty jatkuvasti, mikä on johtanut merkittäviin taloudellisiin tappioihin.

Ukraina on vaatinut Venäjää palauttamaan vallattujen laivojen miehistöt kotimaahansa ja sallimaan haavoittuneiden merimiesten asianmukainen hoitaminen. Ukrainan näkemyksen mukaan miehistön jäseniä tulisi kohdella sotavankeina Geneven sopimuksen mukaisesti.

Venäjän miehittämässä Krimissä sijaitseva tuomioistuin päätti tiistaina pitää 12 miehistön jäsentä vangittuina tammikuun 25. päivään asti. Heitä syytetään Venäjän rajan laittomasta ylittämisestä, josta annettava enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta.

Ukraina vastasi tilanteen kärjistymiseen julistamalla poikkeustilan kymmeneen rajaseudulla sijaitsevaan maakuntaansa kuukauden ajaksi. Toimenpide sisältää myös armeijan osittaisen liikekannallepanon.

– Poikkeustila on varotoimi, joka otettiin käyttöön laajamittaisen maahyökkäyksen uhkan vuoksi, Ionova toteaa.

 

Ukraina on sitoutunut diplomaattiseen ratkaisuun

Ionovan mukaan vuonna 2014 alkaneen Ukrainan sodan taustalla olivat Venäjän valtapoliittiset tavoitteet.

– Kremlissä on aina ajateltu, ettei Venäjästä voi tulla todellista suurvaltaa ilman Ukrainan hallitsemista. Demokraattinen ja menestyvä Ukraina on suora uhka Venäjän nykyiselle autoritaariselle hallintokoneistolle.

– Krimin niemimaan laiton miehitys ja Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen olivat ensimmäisiä askeleita suunnitelmassa, joka tähtää koko maan itsenäisyyden uhkaamiseen.

Mariia Ionova viittaa presidentti Petro Poroshenkon lausuntoihin, joiden mukaan poikkeustila on tarkoitettu vain puolustukselliseksi toimenpiteeksi. Hänen mukaansa maa tarvitsee kaiken mahdollisen avun Venäjän aggression torjumiseen.

*

– Olemme sitoutuneita Itä-Ukrainan tilanteen poliittiseen ja diplomaattiseen ratkaisuun. Noudatamme tarkasti kansainvälisiä velvoitteitamme ja Minskin sopimusta.

– Venäjää vastaan suunnattuja talouspakotteita tulisi vahvistaa entisestään. Ukraina tarvitsee myös sotilaallista tukea pystyäkseen suojaamaan kansainvälisesti tunnustettuja rajojaan, Ionova sanoo.

*

 


 

Venäläisjoukot valtasivat viikonloppuna kaksi ukrainalaista tykkivenettä ja yhden hinaajan, joita kohti myös tulitettiin. Ukrainan parlamentti päättää maanantaina mahdollisen poikkeustilan julistamisesta. – Meillähän on vain Venäjän väite siitä, että Ukrainan alukset olivat loukanneet aluevesiä, Matti Vanhanen sanoo IS:lle. Hänen mukaansa YK:n olisi tehtävä selkeä linjaus, jonka mukaan kaikki osapuolet voivat kulkea vapaasti Asovanmereen Kertsinsalmen kautta. Vanhanen toteaa, ettei kansainvälinen yhteisö voi hyväksyä liikenteen yksipuolista estämistä.

 


Ukrainan suurlähettiläs Volodymyr Jeltshenko YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa. Don EMMERT - LEHTIKUVA / AFP

Ukraina vertasi Venäjän toimia Krimillä

Mainilan laukauksiin

 

Ukrainan YK-suurlähettiläs sanoi turvallisuusneuvostolle, että Venäjä etsii vastaavaa tekosyytä kuin talvisodassa.

YK:n turvallisuusneuvosto käsitteli maanantai-iltana Suomen aikaa Krimin Kertsinsalmen tapahtumia.

 

Ukrainan YK-suurlähettiläs Volodymyr Jeltshenko vertasi sunnuntain tapahtumia Suomen talvisodan alkuun. Jeltshenkon mukaan Asovanmeren väkivalta tapahtui Mainilan laukausten vuosipäivänä.

– Täsmälleen tänä päivänä, 26. marraskuuta 1939 neuvostoarmeija järjesti tapauksen Mainilan kylässä lähellä Neuvostoliiton ja Suomen rajaa. Sitten neuvostoliittolaiset väittivät tykkitulen tulleen Suomen puolelta ja käyttivät tätä tekosyynä hyökkäykselle 30. marraskuuta.

– Se mitä tapahtuu tänään Asovanmerellä on hyvin samanlaista kuin 1930-luvulla, YK-suurlähettiläs sanoi.

*

Jeltshenko jatkoi Suomeen vertaamista myös lehdistötilaisuudessa.

– Ei ole sattuma, että aloitin lausuntoni historialla vuodesta 1939. Mielestäni nyt tapahtuu aivan sama, hyvä vanha venäläinen tai neuvostoliittolainen perinne. He kehittävät ongelman ja sitten syyttävät siitä ympärillään olevia.

Hänen puheestaan uutisoi muun muassa  New York Times.

*

UkraineWorld@ukraine_world
 
 

Kerch Strait violence occurred close to the 79th anniversary of the start of the Soviet Union’s war with Finland in 1939, a fact that was no coincidence, — @YelchenkoUN //www.nytimes.com/2018/11/26/world/europe/russia-ukraine-kerch-strait.html?smid=fb-nytimes&smtyp=cur&fbclid=IwAR0IJ8WQmzB3xnOl9LKKTAW8DM4QShGRU3VoV21TuuRsClPCt4UBRoHEcHk 

President Petro O. Poroshenko of Ukraine speaking to lawmakers in Parliament, who on Monday approved his proposal
 to introduce martial law for 30 days, after Russia seized three Ukrainian ships a day earlier.

Ukraine Declares Martial Law Over Naval Attack by Russia

The action by Ukraine’s parliament came as criticism of Russia rose at the United Nations and NATO.

nytimes.com
 
Näytä käyttäjän UkraineWorld muut twiitit
 
 

 

UKR Mission to UN
 
@UKRinUN
 
 

Exactly on this day, November 26, in 1939 Soviet army orchestrated an incident by shelling a village of Mainila near the Soviet-Finnish border. Then the Soviets claimed the shelling was done by Finnish side and used it as a pretext for the invasion on November 30. @YelchenkoUN

Ruotsin viemistä Natoon on pidetty yleisesti niin suurena kysymyksenä, että se vaatisi selvän tuen puolueiden enemmistöltä. Käytännössä tämä on merkinnyt jäsenyyskaavailujen kilpistymistä pitkäaikaisen valtapuolue sosialidemokraattien ankaraan Naton vastustukseen. – Tämä vaikeuttaa asioita. Haluaisin tehdä tämän yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa. Emmehän me voi liittyä yhtenä vuotena ja lähteä seuraavana, Ulf Kristersson sanoo.

 

Naton miinantorjunta-alusosaston virolainen lippulaiva ENS Wambola. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Viro haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä

Suomen kanssa

 

 

Viron suurlähetystöstä tulee tammikuussa Naton kontaktipiste Suomessa.

Viron ja Suomen kahdenvälinen puolustusyhteistyö on noussut muutaman viime vuoden aikana kokonaan uudelle tasolle, ja sitä on syytä tiivistää edelleen, toteaa Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Hanso.

 

– Asiat, joita emme ennen tehneet, ovat muuttuneet tavanomaisiksi ja säännöllisiksi, Hanso lausuu valiokunnan tällä viikolla toteuttaman Suomen-vierailun johdosta annetussa tiedotteessa.

– Virolaiset joukot osallistuvat harjoituksiin Suomessa ja suomalaiset sotilaat harjoituksiin Virossa. Ei ole epäilystäkään siitä, että molemmilla mailla on yhteinen intressi jatkaa tätä trendiä ja toteuttaa mahdollisimman läheistä ja käytännöllistä yhteistyötä – erityisesti ottaen huomioon itäisen naapurimme toimet, Hanso jatkaa.

Viro on Hanson mukaan kiinnostunut lisäämään maiden puolustusvoimien keskinäistä tiedonvaihtoa muun muassa ilma- ja merivalvonnan tilannekuvan osalta. Kyse on hänen mukaansa riittävien suorituskykyjen varmistamisesta Itämeren turvallisuuden takaamiseksi. Liikekannallepanojärjestelmään ja yhteisiin puolustustarvikehankintoihin liittyvästä kokemusten vaihdosta hän kertoo saadun myönteisiä kokemuksia jo aiemmin.

 

Vierailudelegaatiossa mukana ollut puolustusvaliokunnan jäsen Margus Tsahkna mainitsee maiden puolustusyhteistyön painopistealueina panssarijoukkojen yhteisharjoittelun, keskipitkän kantaman ilmatorjunnan sekä molempien maiden maavoimien käytössä olevaa panssarihaupitsi K9 Thunderia varten muodostettavan yhteisen huoltotukikohdan perustamisen.

– Viron ja Suomen on myös syytä tehdä yhteistyötä Euroopan puolustusrahaston ja puolustusteollisuuden investointien saamiseksi myös meidän alueellemme, Tsahkna toteaa.

Sekä Hanso että Tsahkna ovat aiemmin toimineet maansa puolustusministereinä.

Suomen-vierailunsa yhteydessä Viron parlamentin puolustusvaliokunnan delegaatio tapasi muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.), puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen edustajia.

*

Viron Helsingin-suurlähetystöstä tulee vuoden 2019 alussa Naton kontaktipiste Suomessa, mikä on omiaan lisäämään Suomen ja Viron välistä puolustuskysymyksiin liittyvää vuorovaikutusta entisestään.

*


 


 

– Kaikki valitettavasti ajavat omaa etuaan. Meidän pitäisi itse kyetä tekemään ne ratkaisut, miten haluamme toimia ja elää, ja valita liittoudummeko vai emme, hän jatkaa. Ex-komentajan mukaan arvuuttelu asiasta ei johda mihinkään. – Liittoudutaan, koska olemme länteen suuntautuneita, mutta rakennetaan äärettömän hyvät välit itänaapurin kanssa, toimitaan linkkinä Natoon ja rakennetaan hyviä yhteyksiä. – Totuus on, että yksin emme pärjää.

 

Ruotsalaishävittäjiä Naton Trident Juncture 18 -harjoituksissa. Nato/Flickr.com/CC BY-NC-ND 2.0

Ruotsin kokoomusjohtaja: Suomea ei saa

yllättää Natolla

 

Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsin sosialidemokraateilla ei ole ikuista veto-oikeutta Naton suhteen.

– Kaikki neljä Ruotsin porvariallianssin puoluetta kannattavat Naton jäsenyyttä selvästi, mutta tavallaan varovaiseen tapaan, Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson toteaa Verkkouutisille EPP-ryhmän suurkongressissa Helsingissä.

Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsissa seurataan todella tarkkaan Suomen Nato-kantoja. Suomi ja Ruotsi tekevät runsaasti puolustusyhteistyötä ja mahdollinen Naton jäsenyys nähdään usein enemmän tai vähemmän yhteisenä kysymyksenä.

 

Kristersson pitää tärkeänä, että tieto Nato-suunnitelmista kulkee molempiin suuntiin.

– Muotoilisin asian näin. Meidän ei tule toistaa EU-jäsenyysprosessin virheitä ja yllättää ystäviämme. On parempi pitää prosessi avoimena. Tiedämme , että Suomi tekee muodollisesti omat päätöksensä ja Ruotsi omansa, mutta meillä on niin paljon syitä tehdä tämä koordinoidusti ja kulkea käsi kädessä niin paljon kuin pystymme, Ulf Kristersson sanoo.

Hän näkee suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautuvan Natoon eri tavalla.

– Yksinkertaistettuna minusta näyttää siltä, että Suomessa monet johtajat kannattavat pitkälti Naton jäsennyttä, mutta epäilevät kansalaisten tukea.

– Ruotsissa asia on toisin päin. Jos johto sopisi, että nyt on aika tulla Naton täysjäseneksi, uskon, että kansa olisi mukana.

 

”Ikuinen veto-oikeus” *

Ruotsin viemistä Natoon on pidetty yleisesti niin suurena kysymyksenä, että se vaatisi selvän tuen puolueiden enemmistöltä. Käytännössä tämä on merkinnyt jäsenyyskaavailujen kilpistymistä pitkäaikaisen valtapuolue sosialidemokraattien ankaraan Naton vastustukseen.

– Tämä vaikeuttaa asioita. Haluaisin tehdä tämän yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa. Emmehän me voi liittyä yhtenä vuotena ja lähteä seuraavana, Ulf Kristersson sanoo. 

*

– Yhtäältä arvostaisin yhteistä kantaa sosialidemokraattien kanssa, mutta toisaalta olen vannottanut heille, ettei heillä ole ikuista veto-oikeutta. Emme aio muuttaa mieltämme sen takia, että he eivät suostu keskustelemaan asiasta, hän jatkaa.

Kristersson haluaisi, että Naton jäsenyydestä ja sen hyödyistä ja haitoista käytäisiin Ruotsissa avoin ja yksityiskohtainen keskustelu.

 

Sekä Ulf Kristersson että sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven ovat yrittäneet tuloksetta muodostaa hallitusta Ruotsin hankalan vaalituloksen jälkeen. Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlén ilmoitti maanantaina, ettei edellytyksiä tunnustelujen jatkamiselle ole ja esitti Kristerssonia Ruotsin pääministeriksi. Valtiopäivät äänestää asiasta ensi viikolla. Kristersson kertoo Ruotsin hallitusneuvottelujen pattitilanteesta tästä löytyvässä Verkkouutisten haastattelussa.

 


 

 

Euroopan unionin (vas.), Suomen ja Naton liput. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ilmavoimien ex-komentaja: Totuus on, että

yksin ei pärjätä

 

Suomen tulisi entisen komentajan mukaan liittoutua ja olla linkki Naton ja Venäjän välillä.

 

Suomen Hornet-hävittäjien korvaajan hankinnalla on ilmavoimien entisen komentajan mukaan kytkentä siihen, miten miten kriisin aikana varmistetaan tehokkuus ja huoltovarmuus sekä tarvittavat aseet ja ammukset, joita taistelu vaatii, jos siihen joudutaan.

 

– Tähän asiaan, kuten liittoutumiseemmekin, valtakunnan poliitikot suhtautuvat kovin kevyellä kädellä, nimettömänä pysyttelevä ex-komentaja toteaa ilmailutoimittaja Pentti Perttulan tänään julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo).

Perttula kertoo hastatelleensa alkusyksystä 2017 ”paria Suomen ilmavoimien entistä komentajaa” tulevasta hävittäjähankinnasta. Ex-komentajien kommentit on kerätty kirjan viimeiseen osaan suorina lainauksina.

Entinen komentaja huomauttaa, että suomalaisia on EU:n asukasmäärästä vain yksi prosentti. Hänen mukaansa Suomen painoarvo on monen mielestä paljon tätä suurempi, mutta välttämättä asia ei näin ole.

*

– Kaikki valitettavasti ajavat omaa etuaan. Meidän pitäisi itse kyetä tekemään ne ratkaisut, miten haluamme toimia ja elää, ja valita liittoudummeko vai emme, hän jatkaa.

Ex-komentajan mukaan arvuuttelu asiasta ei johda mihinkään.

– Liittoudutaan, koska olemme länteen suuntautuneita, mutta rakennetaan äärettömän hyvät välit itänaapurin kanssa, toimitaan linkkinä Natoon ja rakennetaan hyviä yhteyksiä.

– Totuus on, että yksin emme pärjää.

 


 

Uusi Suomi on tällä viikolla kertonut Suomen puolustuspoliittisen aseman muutoksesta. Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoo, että Suomi on nyt käytännössä sotilaallisesti liittoutunut – tarkemmin sanottuna selvästi sotilaallisesti asemoitunut tai suuntautunut – länteen. Tähän aseman muutokseen, jonka takana on sekä EU-jäsenyys että kahdenväliset puolustusyhteistyön sopimukset Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa, on viitannut julkisesti myös presidentti Sauli Niinistö.

 

Tiedustelupäällikkö Aladar Paasonen (vas.) marsalkka Mannerheimin kanssa kesällä 1942. LEHTIKUVA/SA-KUVA

 

Presidentti lahjoitti Mannerheim-aineistoa

Kansallisarkistoon

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lahjoittanut Kansallisarkistoon kokoelman Mannerheim-suvun alkuperäisiä asiakirjoja.

Kansallisesti merkittävä kokoelma sisältää noin 170 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiin sekä perheen muihin jäseniin liittyvää asiakirjaa ja valokuvaa. Presidentti Sauli Niinistö sai asiakirjat 70-vuotislahjaksi Venäjän presidentti Vladimir Putinilta vieraillessaan tämän luona Sotshissa elokuussa.

 

Kansallisarkiston mukaan kokoelma täydentää merkittävällä tavalla Kansallisarkistossa ennestään säilytettävää Mannerheim-sukua koskevaa aineistoa. Asiakirjat on jaettu kahteen kansioon ja pakattu isoon metalliseen salkkuun.

Presidentti Niinistö lahjoitti kokoelman Kansallisarkistoon, koska hänen mielestään kansallisesti tärkeä aineisto kuuluu Suomen kansalle ja tutkijoiden käytettäväksi. Tasavallan presidentin toivomuksesta lahjaksi saatu aineisto säilytetään omana eheänä kokonaisuutenaan.

 

Marsalkan viestejä

Esimerkkeinä sisällöstä voidaan mainita Mannerheimin käsin kirjoittama puhe muutama viikko sen jälkeen, kun hän vuonna 1919 oli eronnut valtionhoitajan tehtävästä. Puheessaan hän arvioi nuoren tasavallan senhetkistä sisä- ja ulkopoliittista tilannetta.

Lisäksi aineistoon sisältyy hänen Ruotsin lehdistölle Tukholmassa vuonna 1936 antamansa lausunto Skandinavian poliittisesta tilanteesta. Mannerheim oli tuolloin matkalla Lontooseen osallistuakseen kuningas Yrjö V:n hautajaisiin. Suomen eduskunta oli juuri julistanut Suomen liittyneen Skandinavian puolueettomuusrintamaan.

Aineisto sisältää lisäksi runsaasti perheen muiden jäsenten kirjeitä, jotka kuvaavat perhejäsenten elämää 1800- ja 1900-luvuilla. Ne täydentävät merkittävällä tavalla Kansallisarkiston aiempaa Mannerheim-suvun arkistoa ja tarjoavat kiinnostavan mikrohistorian lähdeaineiston.

Kansallisarkistolle on vuoden aikana tehty toinenkin merkittävä lahjoitus liittyen marsalkka Mannerheimiin. Se käsittää marsalkan ja kreivitär Gertrud Arco auf Valleyn kirjeenvaihtoa vuosilta 1946−1951. Alkuperäisasiakirjoista digitaalisesti kopioidun aineiston luovutti Wallenberg-suvun säätiö.

Lahjoitukset syventävät yhdessä marsalkka Mannerheimin ja hänen sukunsa vaiheita 1800-luvulta 1950-luvun alkuun.

 

Lahjoitus yleisön nähtävillä

Tasavallan presidentin lahjoittama aineisto myytiin keväällä 2018 Yhdysvalloissa järjestetyssä huutokaupassa. Se päätyi eri reittejä Venäjälle ja lopulta presidentti Vladimir Putinille, jonka hallintoon myös Venäjän valtion keskusarkiston Venäjän pääarkistohallinto kuuluu.

Aineiston vaiheista ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa, mutta lisätutkimus antanee siihen valaistusta. Joihinkin asiakirjoihin on laadittu saksankielisiä selosteita.

Kokoelma on yleisön nähtävillä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) maanantaina 24.9. kello 9-16.

 


 

CEPA:n mukaan valtion levittämää disinformaatiota ei tulisi kohdella tavanomaisena sotilaallisena uhkana, vaan ”ihmisen luomana viruksena”. Virus voi ylittää helposti rajoja ja sen torjuminen vaatii tarkkoja vastatoimia. Sputkinin lisäksi Venäjän työkaluja Baltian maissa ovat Rubaltic ja Baltnews, joka sisältää kolme venäjänkielistä uutissivustoa. Myös Baltnewsillä on yhteyksiä RIA Novostiin ja ulkomaille suunnattuun tiedotukseen keskittyvään Rossiya Segodnya -mediaan.


 

 

Sotilasprofessori: Suomen linjanmuutos

ärsyttää Venäjää – kenraalin puhe paljasti

uuden paineen

 
Luotu: 
17.8.2018 09:58
Päivitetty: 
17.8.2018 10:08

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu voitonpäivän paraatissa toukokuussa. Kenraali väläytti heinäkuussa vastatoimia Suomelle ja Ruotsille maiden Nato-lähentymisen vuoksi.
 
|

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä kansainvälinen puolustusyhteistyö Naton ja länsimaiden kanssa ärsyttää Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa, arvioidaan Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän raportissa. Raportin on kirjoittanut ryhmän johtaja, sotilasprofessori ja everstiluutnantti Petteri Lalu.

 

Lalun mukaan Venäjän suhtautuminen Suomen läntiseen puolustusyhteistyöhön on muuttunut. Kun aiemmin Venäjä on uhannut vastatoimilla siinä tapauksessa, että Suomi liittyisi puolustusliitto Natoon, on vastatoimien uhka nyt laajentunut koskemaan jäsenyyden lisäksi myös puolustusyhteistyön tiivistymistä.

Venäjän puolustusministeri, armeijankenraali Sergei Šoigu otti heinäkuisessa puheessaan kantaa Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Hän piti yhteistyötä ja Nato-harjoituksia uhkina, joiden vuoksi Venäjän on ryhdyttävä jopa vastatoimiin.

 

 

Lalun mukaan lausunnossa on uutta, vaikka suomalaispoliitikot ovat halunneet kuvata sitä perinteiseksi venäläiseksi retoriikaksi.

– Aiemmin vastatoimet on kytketty Suomen ja Ruotsin läntisen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen – nyt ne mainittiin puolustusyhteistyön tiivistymisen vaatimiksi. Toisin kuin suomalaispoliitikkojen arvioissa tämä muutos huomattiin venäläismedian reaktioissa. Kommersant-sanomalehti uutisoi puolustusministerin puheen seuraavana päivänä otsikoimalla: ”Sergei Šoigu lupasi vastata Suomen ja Ruotsin Natoon «mukaanvetämiseen»”, Lalu kirjoittaa raportissa.

Šoigun puheen kanssa linjassa oli myös puhetta taustoittanut Venäjän asevoimien lehden artikkeli.

 

– Ainakaan Venäjän puolustushallinnon piirissä ei ministerin puhetta pidetä irrallisena heittona. Häntä myöskään ei ole arvosteltu maansa hallituksen linjasta poikkeavasta omavaltaisesta ulostulosta. Ehkäpä Venäjän valtiojohdon kantaan saadaan selvyyttä Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisen tiedotustilaisuudessa elokuun lopussa Šotsissa, Lalu kirjoittaa.

Lalun mukaan Šoigun puheen, asevoimien lehden artikkelin ja aikaisempien venäläispuheenvuorojen perusteella on selvää, että Suomen ja Ruotsin läheinen puolustusyhteistyö ja kansallisen puolustuksen harjoittelu ärsyttävät Venäjän poliittista ja sotilaallista johtoa.

– Tällainen lähestymistapa on seurausta venäläisestä dialektiikkaan perustuvasta nollasummapelistä. Omaa sotilaallista turvallisuutta tavoitellaan kaikilla keinoilla ja siinä paras saavutus on tietysti Sunzin opetuksen mukaisesti vastapuolen alistuminen taisteluja käymättä, Lalu kirjoittaa.

 

– Huomattavaa on, että tällaisella logiikalla toimiessaan Venäjän ei tarvitse milloinkaan tarkastella horjuttavatko sen omat toimet kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää.

Venäjän asevoimien laajalevikkisessä Krasnaja zvezda -lehdessä kritisoitiin pian Šoigun puheen jälkeen yksityiskohtaisesti Suomen ja Ruotsin kansainvälisen puolustusyhteistyön piirteitä.

– Huolimatta ilmoituksistaan sitoutumisesta perinteisiin puolueettomuuden periaatteisiin ja siitä, ettei mailla ole tarkoituksena liittyä Natoon Suomi ja Ruotsi joka vuosi laajentavat yhteistoimintaa Pohjois-Atlantin liiton kanssa, lehti kirjoitti Lalun käyttämän käännöksen mukaan.

 

Lue lisää: Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Esimerkkinä puolueettomuudesta luopuvasta kehityksestä artikkeli mainitsi Ruotsin ja Suomen allekirjoittamat Naton isäntämaasopimukset.

– Lehti huomauttaa, että tällainen sopimus on ”luonteenomainen mille tahansa sotilasliitolle, vaan ei puolueettomille maille”, Lalu kertoo.

– Lehti jatkaa väittämällä, ettei Washingtonissa toukokuussa 2018 allekirjoitetun kolmikantaisen aiejulistuksen sotilaallisen yhteistyön laajentamisesta perusteella ei ole enää epäilystäkään siitä, ettei kyseessä olisi jälleen yksi askel kohti kahden puolueettoman maan siirtymisessä Naton vaikutuspiiriin.

Lehti väittää lisäksi muun muassa, että laajeneva yhteistyö Naton kanssa vaatisi Suomea ja Ruotsia nostamaan puolustusmenojaan nykyistä korkeammalle tasolle.

 

 

Lue lisää: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Lue myös: Näkökulma: Suomi on nyt sotilaallisesti suuntautunut

 


 

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta. – Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.

 

Jukka Tarkka. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jukka Tarkka varoittaa: Suomalaisilla on

epärealistinen käsitys turvallisuudesta

 

 

Valtiotieteilijän mukaan on vaarallista, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustilanteella ei mene perille.

Suomalaiset hyväksyvät Nato-yhteistyön, mutta vastustavat raivokkaasti puolustussopimusta yhteistyökumppanin kanssa, Jukka Tarkka pohtii Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.

 

Kolumni on julkaistu kokonaisuudessaan Tarkan kotisivuilla.

Hän vertaa Nato-tilannetta siihen, kuinka presidentti J.K Paasikivi ”pakotti runnomalla suomalaiset hyväksymään yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa”.

– Nyrkin jyräyttäminen pöytään ei nyt auta. Se onnistui Paasikivelle, koska kansa ymmärsi tilanteen vakavuuden, Jukka Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa nykysuomalaisilla on hyvin epärealistinen käsitys Pohjois-Euroopan tilanteesta ja Suomen asemasta siinä.

– Tilanne on vaarallinen, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustarpeella ei mene perille.

Tarkka toteaa, että kovan ulkopolitiikan isot asiat on kahlittu sisäpolitiikkaan. Tässä tilanteessa ratkaisut riippuvat hänen mielestään muista asioista kuin kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen puolustuskyvystä.

 

Jukka Tarkan mukaan puolueiden on varauduttava ensi vaalikauden suuriin turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen perusratkaisuihin.

 

Se, miten urakasta selvitään, riippuu Tarkan mielestä siitä, millaisia historian ja kansainvälisten asioiden tuntijoita puolueet saavat ehdokkaikseen ja miten heidän valtaansa pystytään tukemaan.