Seuraava askel kauppasodassa olisi, jos Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa autojen tullikorotuksista. Se vakavoittaisi kauppasotaa tuntuvasti.


  

EK:n asiantuntija: EU voi joutua muuttamaan

taktiikkaansa Trumpin kanssa

 

Julkaistu: 17.7. 14:08  |  Taloussanomat


  

 

EU-maat joutuvat päättämään, lähtevätkö ne neuvotteluihin uhattuina EU:n ja Yhdysvaltojen tulehtunutta kauppasuhdetta sovitellaan tällä tietoa ensi viikolla Washingtonissa.
Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin on ennakkotietojen mukaan määrä matkustaa Washingtoniin.


EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula arvioi, ettei tapaamisesta kannata odottaa läpimurtoa vaan asetelmien tunnustelua.

Tapaaminen on hänen mielestään osoitus siitä, että EU on ottamassa käytännöllisemmän linjan suhteessa Yhdysvaltoihin. Aiemmin EU-maat ovat olleet tiukkoina siitä, että ne eivät keskustele kaupasta, jos niitä uhataan.

Autotullien korotusten uhka on koko ajan ilmassa, ja epävarmuus voi jatkua vielä kuukausia. Ylikarjula ennakoi, että Yhdysvalloissa pidetään silmällä kongressin välivaaleja, jotka ovat marraskuussa. Ennen vaaleja Trump saattaa pyrkiä jonkinlaiseen näyttävään ulostuloon.

Ulospääsytienä voisi Ylikarjulan mukaan olla se, että EU ja Yhdysvallat käynnistävät neuvottelut tietyistä tulleista.

– Trumpilla on vahva mandaatti kauppapolitiikan puolella. Ei voida myöskään pois sulkea sitä, että hänet valitaan toiselle kaudelle, Ylikarjula perustelee.

Sektorikohtaisten neuvotteluiden käyminen tulleista on EU:lle kuitenkin vaikea päätös. EU-mailla Välimereltä pohjolaan on keskenään erilaisia toiveita siitä, mitä tulleja olisi syytä alentaa.

Kauppaneuvotteluiden rajaaminen tulleihin on myös vastoin Euroopan unionin periaatetta laajoista vapaakauppasopimuksista. EU on neuvotellut viime vuosina laajoista sopimuksista, joissa sovitaan kaupan ehdoista paljon tulleja laajemmin.


Tiistaina allekirjoitetussa Japanin yhteistyösopimuksessa on esimerkiksi sovittu myös tuotteiden turvallisuudesta ja ympäristön suojelun periaatteista.

EU:n ja Yhdysvaltain käymät neuvottelut TTIP-vapaakauppasopimuksesta ovat käytännössä kariutuneet.

Yhdysvaltain tullikorotukset EU-maista tuodulle alumiinille ja teräkselle ovat olleet voimassa kesäkuun alusta. EU on sittemmin tehnyt oman päätöksensä nostaa tiettyjen amerikkalaistuotteiden tulleja.


–Mielestäni sain hyvin esille arktisen kokonaisuuden, erityisesti mustan hiilen ongelman. Uskon, että pääsemme myöhemmin arktisen neuvoston kautta siinä pidemmälle. Puhuimme myös Euroopan merkityksestä ja myös siitä sotilaallisesta harjoitustoiminnasta jota Itämerenkin alueella käydään, erityisesti presidentti Trumpin kanssa. Ne kysymyksethän eivät tulleet presidenttien kahdenkeskisissä keskusteluissa, hän kertoi.


 

 

Sauli Niinistö: ”Puhuimme Euroopan

merkityksestä ja sotilaallisesta

harjoitustoiminnasta, jota Itämerenkin

alueella käydään”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
16.7.2018 20:28

  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Sauli Niinistö.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi Suomen valikoituneen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamispaikaksi muun muassa siitä syystä, että Suomella on maine vakaimpana ja vapaimpana maana maailmassa. 

 

–Monet tiedostusvälineet ovat puhuneet Suomesta puolueettomana. Suomella on sopimukset yhteistyöstä monien maiden kanssa ja Suomi kuuluu Euroopan unioniin. Jos se on puolueeton, niin olkoon sitten puolueeton, hän kommentoi huippukokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

 

Niinistö viittasi arvioihin, joiden mukaan kansainvälinne tilanne on kireämpi kuin kylmän sodan aikana. 

–Koko kansainvälinen yhteisö, ainakin niin sanottu läntinen yhteisö on ollut hyvin yksimielinen siitä, että kaivataan vuoropuhelua. Me kaikki tunnemme murhetta siitä, että on väitetty, että tilanne on pahempi kuin kylmän sodan aikana. Johtopäätöksemme näistä murheista on se, että kannustetaan keskusteluun. Kun Suomea kysyttiin tapaamispaikaksi, niin johdonmukaisesti päätettiin ryhtyä siihen.

Niinistö ei halunnut tarkemmin kommentoida keskusteluja Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kanssa.

 

–Olen käyttänyt useastikin sellaisen puheenvuoron, että olisi hyvä että on dialogia. Mutta on huono, jos dialogi käy jonkun ylitse, jota ei siinä kuultaisiin. Kun seurasi tiedotustilaisuutta, ei tullut ilmi mitään sellaista, että eurooppalaisista asioista oltaisiin sovittu, hän totesi hetkeä myöhemmin.

 


 

Pekingin näkökulmasta luonteva kumppani olisi EU ja erityisesti Saksa nyt, kun sukset Trumpin kanssa ovat auttamattomasti ristissä. Kiinan presidentti ja hänen aseenkantajansa yrittävät ­liehitellä nimenomaan Berliiniä yhteiseen rintamaan puolustamaan vapaakauppaa Washingtonin iskuilta.


 

 

Kiina ei voi olla EU:lle USA:n korvaaja

 

 

Kiina ei voi olla EU:lle
 USA:n korvaaja

Trump uskaltaa öykkäröidä, koska hän tietää, että USA:sta ei vielä pitkään aikaan löydy riittävän laajaa rintamaa vastustamaan valittua hyökkäävää Kiina-politiikkaa.

 

 

Yksi asia näyttää jo nyt selvältä. USA:n ja Kiinan välisestä kauppasodasta tulee pitkä. Ja se tekee kipeää monille. Ei vähiten Euroopassa.

 

Se, joka uskoo ”järjen voittavan”, erehtyy pahasti. Järki ei voita kummallakaan puolella. Ei ainakaan nopeasti.

Yhdysvallat kyseenalaistaa presidentti Donald Trumpin johdolla käytännössä koko Kiinan valtiojohtoisen talousmallin, joka on noussut nykyiseen mahtiasemaan kiistatta kyseenalaisin keinoin. Keinot ovat kismittäneet myös eurooppalaisia jo kauan. Niihin on puututtu silkkihansikkain, koska keskeisillä EU-mailla, erityisesti Saksalla, on Kiinan kanssa liian paljon menetettävää.

Jos presidentti Xi Jinping taipuisi Washingtonin kanssa nopeasti neuvotteluratkaisuun, hän samalla kyseenalaistaisi oman politiikkansa. Se olisi yhden puolueen diktatuurissa kohtalokas virhe.

 

Trump taas uskaltaa öykkäröidä, koska hän tietää, että USA:sta ei vielä pitkään aikaan löydy riittävän laajaa rintamaa vastustamaan valittua hyökkäävää Kiina-politiikkaa. Liian moni amerikkalainen jaksaa kaikista haittavaikutuksista huolimatta uskoa Trumpin luomaan harhaan ”helposti” voitettavasta kauppasodasta.

Vaikka Kiina iskee takaisin, sen on pakko yrittää löytää liittolaisia lännestä. Xi Jinpingin kunnianhimoinen ”Made in China 2025” -strategia kuivuu kokoon ilman länsimaista osaamista. Kiina ei ­pysty nousemaan teknologiateollisuuden suurvallaksi omin avuin. Ei vielä pitkään aikaan.

 

Liehittely uppoaa otolliseen maaperään. Saksan autoteollisuus on jo pitkään ollut liian riippuvainen Kiinan markkinoista. Myös monilla muilla aloilla tulevaisuuden kasvua on rakennettu itäisen suurvallan varaan.

EU ja Saksa tekisivät kuitenkin historiallisen virheen, jos ne vastaisivat myöntävästi Xi Jinpingin ja Kiinan kommunistisen puolueen kosintaan. Kiina tuskin ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja muuttuisi demokraattisemmaksi tai vähemmän imperialistiseksi sen jälkeen, kun se EU:n tuella nousisi USA:n rinnalle tai peräti sen ohi.

 

Vaikka Trump nyt yrmii vanhan liiton länttä ­hajalle hartiavoimin, Euroopalla ja USA:lla on edelleen paljon enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin Euroopalla ja Kiinalla. Onneksi liittokansleri Angela Merkel, jos joku ylipäätään, tiedostaa tämän ja toimii sen mukaan. Ainakin vielä.

*

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Saksassa.

”Järki ei voita Kiinan ja USA:n kauppasodassa pitkään aikaan.”

 


 

Päätöstä ei ole vielä tehty. Valtioneuvoston tehtävä on päättää, otetaanko myös Schengen-alueelta saapuvien matkustajien tarkastukset käyttöön. – Rajavartiolaitos varautuu parhaillaan siihen, että voimme toteuttaa ne, jos valtioneuvosto niin päättää, kertoi esikunnan apulaisosastopäällikkö Kimmo Elomaa Rajavartiolaitoksesta lehdelle.


 

 

HS: Suomi saattaa palauttaa

sisärajatarkastukset Putinin ja Trumpin

vierailun yhteydessä

 

Rajavalvontaa on jo tehostettu huipputapaamisen alla.

 

Trumpin ja Putinin huippukokous
Vaalimaan rajanylityspaikka
Vaalimaan raja-asema.Mauri Ratilainen / AOP
 

Suomi saattaa palauttaa joksikin aikaa sisärajatarkastukset Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi.

 

Helsingin Sanomat kertoo, että Rajavartiolaitos valmistautuu palauttamaan tarkastukset vierailun yhteydessä, mahdollisesti joiksikin päiviksi. Jo nyt rajavalvontaa on tulevan vierailun vuoksi tehostettu.

Tarkoituksena olisi estää Suomeen pääsy henkilöiltä, jotka voivat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä presidenttien vierailulla. Tarkastuksia olisi esimerkiksi tietyillä rajanylityspaikoilla, lennoilla ja laivayhteyksillä.

 

Trump ja Putin tapaavat Suomessa maanantaina 16. heinäkuuta.

Suomi lopetti Schengen-alueelta saapuvien matkailijoiden rajatarkastukset vuonna 2001. Sisärajatarkastukset ovat sittemmin olleet käytössä kuitenkin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä 2005.

 


 

Suomi on yhä avoimempi yhteistoimintakyvystä Ruotsin ja Naton jäsenmaiden asevoimien kanssa. Tämä suuntaus vahvistuu, kun Suomi valmistautuu osallistumaan isoihin kansainvälisiin harjoituksiin ja järjestämään niitä. Turvallisuuspolitiikassa Suomen ulkopolitiikan eliitti on kuitenkin vanhemmman tutkijan, Charly Salonius-Pasternakin mukaan varautunut, mikä käytännössä lisää epäselvyyttä Suomen aikomuksista kriisitilanteessa.

 

Ilmavoimien F/A 18 Hornet -hävittäjiä puolustusvoimien Uusimaa 17 -pääsotaharjoituksessa Vuosaaren satamassa Helsingissä 2017. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tutkija: Ulkopoliittinen eliitti varautunut –

epäselvyyttä Suomen aikeista

 

Suomen lähestymistapa on Upin tutkijan mielestä samanaikaisesti sekä lisännyt että vähentänyt Itämeren alueen turvallisuuspoliittista sekavuutta.

Ulkopoliittisen instituutin tuoreen katsauksen mukaan Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö vaikuttaa alueelliseen turvallisuuteen.

Yhteistyö sekä lisää että vähentää epäselvyyttä Itämeren alueella, arvioi laitoksen vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

 

Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittisen yhteistyön vaikutukset alueelliseen vakauteen ovat hänen mukaansa selkeät. Nykytilanne on strategisesti vakaa. Jos Venäjä kuitenkin edelleen horjuttaa sitä, Suomi ja ehkä myös Ruotsi pyrkivät tasapainottamaan sitä muuttamalla politiikkaansa, mahdollisesti liittymällä Natoon.

Ruotsin lähestymistapa solidaarisuuteen ja valmistautuminen maan puolustamiseen muiden kanssa ovat Salonius-Pasternakin mukaan vähentäneet alueen turvallisuuspoliittista epäselvyyttä.

Suomen lähestymistapa puolestaan on hänen mielestään samanaikaisesti sekä lisännyt että vähentänyt sekavuutta.

 


 

Kultaranta-keskustelujen päätösistunnossa pureudutaan talouden ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittamiseen. Keskusteluun ”Talous ja ympäristö – kohti yhteistä hyvinvointia?”

 

Presidentti Sauli Niinistö Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa 2017 LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kultaranta-keskustelut alkamassa — he

osallistuvat keskusteluihin

 

YK:n pääsihteeri António Guterres tapaa presidentti Sauli Niinistön maanantaina.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut ovat alkamassa Naantalissa.

Kaksipäiväisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman aiheena on tänä vuonna kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus. Keskustelut alkavat sunnuntaina kello 18 presidentti Niinistön puheenvuorolla. Sen jälkeen käydään keskustelu sääntöpohjaisen maailman haasteista otsikolla ”Voima ja vahvuus vai yhteinen järjestys?”. CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitien vetämään keskusteluun osallistuvat YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miroslav Lajcak, Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt sekä OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. Loppusanat esittää presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari.

Maanantaiaamuna klo 9.30 keskustelussa ”Täällä EU, kuuleeko kukaan?” pohditaan keinoja saada EU yhtenäisemmäksi ja vahvemmaksi. Samalla on tarkoitus miettiä, minkälaisia tavoitteita Suomella on EU:n suhteen ja miten tavoitteet saavutetaan. Keskusteluun osallistuvat pääministeri Juha Sipilä, Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sekä Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä. Keskustelun vetää Talouselämän toimittaja Matti Virtanen.

Kultaranta-keskustelujen päätösistunnossa kello 14.30 pureudutaan talouden ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittamiseen. Keskusteluun ”Talous ja ympäristö – kohti yhteistä hyvinvointia?” osallistuvat Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sekä Gold&Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen. Keskustelun vetää Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen.

Keskustelujen päätössanat pitää YK:n pääsihteeri António Guterres maanantaina iltapäivällä. Lisäksi presidentti Niinistöllä ja pääsihteeri Guterresilla on kahdenvälinen tapaaminen.

 


 

 

Kultaranta-keskustelujen osallistujalista (muutosvarauksin):

Ahtisaari Martti, presidentti

Bildt Carl, Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri

Guterres António, YK:n pääsihteeri

Kiviniemi Mari, OECD:n apulaispääsihteeri

Lajčák Miroslav, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja

Aalto Touko, kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja

Aittokoski Heikki, tulevaisuuskirjeenvaihtaja, Helsingin Sanomat

Andersson Li, kansanedustaja, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Anttonen Matti, valtiosihteeri, ulkoministeriö

Anttonen Mika, hallituksen puheenjohtaja, ST1

Appelsin Ulla, päätoimittaja, Ilta-Sanomat

Apunen Matti, johtaja, EVA

Artjoki Sari, edustuston päällikkö, Euroopan komission Suomen-edustusto

Aunesluoma Juhana, tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto, Helsingin yliopisto

Baldauf Sari, hallituksen jäsen, Nokia

Bjon Sylvia, toimittaja, Hufvudstadsbladet

Dayib Fadumo, maajohtaja, UN Women Somalia

Eerola Juho, kansanedustaja

Eloranta Jarkko, puheenjohtaja, SAK

Ervasti Pekka, vapaa toimittaja

Essayah Sari, kansanedustaja, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja

Gebhard Elisa, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry

Grundström Elina, puheenjohtaja, Julkisen sanan neuvosto

Haapala Timo, erikoistoimittaja, Ilta-Sanomat

Halme Minna, vastuullisen liiketoiminnan professori, Aalto-yliopisto

Halonen Kare, EU-asioiden valtiosihteeri, valtioneuvoston kanslia

Harkki Sini, maajohtaja, Greenpeace Suomi

Haukkala Hiski, professori, Tampereen yliopisto

Hautala Heidi, Euroopan parlamentin jäsen

Heinonen Olli-Pekka, pääjohtaja, opetushallitus

Henriksson Anna-Maja, kansanedustaja, RKP:n puheenjohtaja

Henttonen Jaakko, asiantuntija, ulkoministeriö

Hurme Annikka, toimitusjohtaja, Valio

Hyrkkö Saara, pääsihteeri, Suomen lukiolaisten liitto

Häkämies Jyri, toimitusjohtaja, EK

Iloniemi Jaakko, ministeri

Itkonen Maija, toimitusjohtaja, Gold&Green Foods

Jokinen Jouko, päätoimittaja, Yleisradio

Jutila Karina, johtaja, e2

Juusti Jukka, kansliapäällikkö, puolustusministeriö

Juvonen Arja, kansanedustaja

Kanerva Ilkka, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Kangasniemi Jaakko, toimitusjohtaja, Finnfund

Kari Mika, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kaskinen Tuuli, neuvonantaja, Demos Helsinki

Katainen Jyrki, Euroopan komission varapuheenjohtaja

Kaukoranta Päivi, oikeuspäällikkö, ulkoministeriö

Kauppinen Perttu, uutispäätoimittaja, Iltalehti

Kemppainen Jouni, päätoimittaja, Maaseudun tulevaisuus

Kullas Emilia, päätoimittaja, Talouselämä

Kulmuni Katri, kansanedustaja

Kumpula-Natri Miapetra, Euroopan parlamentin jäsen

Kärki Jussi, politiikan toimituksen päällikkö, MTV

Lahti Taneli, johtaja, EK

Lamminen Johanna, toimitusjohtaja, Gasum

Laukko Helena, toiminnanjohtaja, Suomen YK-liitto

Lehtomäki Paula, valtiosihteeri, valtioneuvoston kanslia

Lindberg Jarmo, puolustusvoimain komentaja, kenraali

Linnainmaa Leena, varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Lintilä Mika, elinkeinoministeri

Londén Laura, apulaispääsihteeri, varapääjohtaja, UNFPA

Lundmark Pekka, toimitusjohtaja, Fortum

Mykkänen Kai, sisäministeri

Niinistö Jussi, puolustusministeri

Nygren Heidi, toiminnanjohtaja, Kalliolan setlementti

Ojanen Hanna, dosentti, Helsingin yliopisto

Orpo Petteri, valtiovarainministeri

Pakkanen Johanna, pääsihteeri, Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry

Pesu Matti, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

Pietikäinen Sirpa, Euroopan parlamentin jäsen

Pimiä Kirsi, yhdenvertaisuusvaltuutettu

Pokkinen Paula, politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö, Yleisradio

Puustinen Pekka, suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä

Ranta Helena, professori, Helsingin yliopisto

Rasi Marjatta, suurlähettiläs

Rinne Antti, kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja

Rislakki Marja, suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa

Ruotsalainen Jenni, puheenjohtaja, Suomen YK-nuoret

Saarikko Annika, perhe- ja peruspalveluministeri

Saarikoski Sonja, toimituspäällikkö, Image

Salolainen Pertti, kansanedustaja

Santala Satu, kehityspoliittisen osaston päällikkö, ulkoministeriö

Satonen Arto, kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja

Sauer Kai, suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustusto YK:ssa

Seppä Tarja, lehtori, Tampereen yliopisto

Seppälä Jyri, johtaja, Suomen ympäristökeskus

Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry

Sipilä Annamari, Lontoon-kirjeenvaihtaja, Helsingin Sanomat

Sipilä Juha, pääministeri

Sipiläinen Anne, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö

Soini Timo, ulkoministeri

Suominen Riikka, päätoimittaja, Vihreä Lanka

Talvitie Tuija, toiminnanjohtaja, CMI

Tanner Teemu, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö Pariisissa

Terho Sampo, Eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeri

Tarkka Jukka, tietokirjailija

Tiilikainen Kimmo, asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Tiilikainen Teija, johtaja, Ulkopoliittinen instituutti

Torsti Pilvi, kansanedustaja

Tuomioja Erkki, kansanedustaja

Tuppurainen Tytti, kansanedustaja

Tuulensuu Jussi, päätoimittaja, Aamulehti

Tynkkynen Oras, vanhempi neuvonantaja, Sitra

Urpilainen Jutta, kansanedustaja, rauhanvälityksen erityisedustaja

Vanhanen Matti, kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

Vartia Antero, kansanedustaja

Virolainen Anne-Mari, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Virtanen Matti, toimittaja, Talouselämä

Ylä-Anttila Merja, toimitusjohtaja, Yle (1.9. alkaen)

 


 

Raportin mukaan neljästä toimijasta vain EU sitoutuu yhä vahvasti sääntöperustaiseen järjestykseen ja torjuu selkeästi näkemyksen siitä, että kansainväliset suhteet perustuisivat suurvaltojen nollasummapeliin. Instituutin nykyiset ja entiset vanhemmat tutkijat Kristi Raik, Mika Aaltola, Jyrki Kallio ja Katri Pynnöniemi vertailevat raportissa Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän ja Euroopan unionin turvallisuusstrategioita.

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping. LEHTIKUVA / AFP PHOTO

USA, Kiina ja Venäjä uskovat

nollasummapeliin

 

 

Vain EU sitoutuu Upin tuoreen raportin mukaan yhä vahvasti sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestykseen.

Sääntöihin perustuva liberaali kansainvälinen järjestys on kasvavan paineen alla geopoliittisen kilpailun koventumisen ja lännen hegemonian heikentymisen vuoksi, arvioidaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa.

 

*Instituutin nykyiset ja entiset vanhemmat tutkijat Kristi RaikMika AaltolaJyrki Kallio ja Katri Pynnöniemi vertailevat raportissa Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän ja Euroopan unionin turvallisuusstrategioita.*

 

Lisäksi raportissa tarkastellaan näiden neljän keskeisen kansainvälisen toimijan käsityksiä kansainvälisestä järjestyksestä ja mahdollisia pyrkimyksiä muuttaa sitä.

Globaalit valtarakenteet ja vallan välineet muuttuvat raportin mukaan paraikaa nopeasti, ja muutokset näkyvät jokaisessa neljässä strategiassa. Kasvanut kilpailu vaikuttaa monilla aloilla, ei vain sotilaallisessa voimassa vaan myös taloussuhteissa ja arvoissa.

Kun Yhdysvaltain strategia määrittelee Venäjän ja Kiinan päävastustajiksi, joiden kasvavaa vaikutusvaltaa on hillittävä, Venäjä ja Kiina vastaavasti pyrkivät rakentamaan vastavoimaa Yhdysvaltojen vallalle moninapaisessa maailmassa.

 


 

Trump lupaili Kimin tapaamista seuranneessa lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvallat lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Koreassa. Pompeo lisäsi omassa lehdistötapaamisessaan, että harjoitukset aloitetaan uudelleen, jos Pohjois-Korea ei noudata sopimusta.


 

 

USA:n ulkoministeri: Pakotteita ei vähennetä

ennen kuin Pohjois-Korea luopuu ydinaseista

 

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan Pohjois-Korea on sitoutunut luopumaan ydinaseista.

 

Mike Pompeo
Ulkoministerit Pompeo, Kang ja Kono
Japanin ulkoministeri Taro Kono (vasemmalla) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kättelevät tiedotustilaisuudessa Soulissa. Edustalla Etelä-Korean ulkoministeri Kang Kyung-hwa.Kim Hong-Ji / EPA-EFE
 

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan Yhdysvallat vähentää Pohjois-Korealle asetettuja pakotteita vasta sitten, kun Korean niemimaa on tyhjennetty ydinaseista.

 

Presidentti Trump ei maininnut vastaavanlaista ehtoa suoraan puheessaan.

Pompeo kiistää Pohjois-Korean uutistoimiston tiedon siitä, että pakotteet purettaisiin asteittain.

Pompeo piti torstaina yhteisen tiedotustilaisuuden Etelä-Korean ulkoministerin Kang Kyung-hwan ja Japanin ulkoministerin Taro Konon kanssa.

Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani lupaavat tehdä yhteistyötä Korean niemimaan riisumiseksi ydinaseista.

– Uskomme Pohjois-Korean Kimin ymmärtävän, että ydinaseista on luovuttava nopeasti, Pompeo sanoo.

Pompeo uhkaa sotaharjoituksilla

Pompeo matkusti Souliin kertomaan presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamisen tuloksista. Samalla Pompeo tapasi Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin.

Aiemmin ulkoministeri kertoi Yhdysvaltojen haluavan, että Pohjois-Korea toteuttaisi laajamittaisen aseistariisunnan seuraavien kahden ja puolen vuoden kuluessa.

 

Kolmenkeskisen keskustelun jälkeen Etelä-Korean ulkoministeri Kang ehdotti, että Yhdysvalloilla on edelleen selitettävää. Sotaharjoituksista ei ole vielä keskusteltu tarpeeksi syvällisesti.

– Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen sotilasjoukkojen pitää keskustella lisää, Kang kertoi.

 


 

– On surullista, että juuri nyt kun EU:n pitäisi olla vahva ja yhtenäinen ulospäin, sitä repii Brexit, pakolaiskysymys ja Itä-Euroopan sisäiset eripuraa aiheuttavat arvoihin liittyvät ongelmat. Eurooppa tarvitsee nyt pikaisesti keskinäistä lojaalisuutta ja vahvaa harkitsevaa johtajuutta. Tässä toiminnassa Suomella on oltava keskeinen rooli, Salolainen katsoo.

 

Pertti Salolainen. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Pertti Salolainen: Lännen sekaannus

hyödyttää Venäjää

 

 

– Euroopan unionia haastetaan nyt kahdesta suunnasta: idästä ja lännestä. On selvää, että lännen sekaannus antaa Venäjälle etuja, joita se käyttää johdonmukaisesti hyväksi, Pertti Salolainen sanoi tiistaina eduskunnan ulkopoliittisessa keskustelussa.

 

Hän totesi, että Saksan liittokansleri Angela Merkel kuvasi G7-maiden kokouksessa Yhdysvaltain ja Euroopan yhteistyötä sekä presidentti Donald Trumpin toimintaa ”järkyttäväksi ja masentavaksi kokemukseksi”. Euroopalle tämä tarkoittaa Merkelin mukaan sitä, että maiden on ryhdyttävä toimimaan useimmissa asioissa yksin ilman Yhdysvaltain tukea.

– Edellä lainatut Merkelin sanat ovat kovaa tekstiä ja on tärkeää huomata, että emme ole ulkopuolisia. Olemme sataprosenttisesti samassa eurooppalaisessa veneessä. Suomella on kuitenkin kaksijakoinen ongelma; olemme kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa erittäin riippuvaisia hyvästä yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa. Samalla meidän on kuitenkin oltava päättäväisiä EU:n tavoitteiden puolella, Salolainen totesi.

 

Ulkomaankaupasta poikkeuksellisen riippuvaisena maana Suomi tarvitsee vapaakauppaa, Pariisin ilmastosopimuksen, yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja jatkon Iranin ydinsopimukselle.

 

 
 
Suurlähettilään mukaan kansan kykyyn päättää pitää luottaa. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Suurlähettiläs puuttuu Nato-keskusteluun:

Näin sanovat aliarvioivat kansaa ja

presidenttiä

 

 

Vesa Himasen mukaan Nato-linjaa voidaan muuttaa turvallisuusympäristön mukaisesti

 

– Pitkin matkaa vastaan on tullut mielipiteitä siitä, että presidentti (SauliNiinistöllä olisi jonkinlainen salakanta NATO-jäsenyyteen ja että mielipidejakauma sen suhteen muuttuisi heti jos hän vain tulisi julkisuuteen sen kanssa. Näin sanovat aliarvioivat mielestäni pahasti Presidenttiämme ja kansalaisten kykyä mielipiteenmuodostukseen, entinen Suomen Geneven ja Varsovan suurlähettiläs Vesa Himanen kirjoittaa Facebookissa.

Presidentti Niinistö on jakanut Himasen kirjoituksen twitterissä.

– Viisaita sanoja suurlähettiläs Vesa Himasella, Niinistö tviittaa.

Himasen arvion mukaan presidentti kuuntelee kansalaismielipiteitä laidasta laitaan eikä yritä manipuloida niitä.

 

– Myös hänen kasvava kansainvälinen arvostuksensa perustuu tiukkaan mutta johdonmukaiseen suhtautumiseensa vaikkapa Venäjään, Himanen toteaa.

Hänen mukaansa tämä luottamus ja arvostus on suuri voimavara myös vaikeita päätöksiä tehtäessä.

– Tämän tultua sanotuksi on toistettava se, että NATO-asiassakin voidaan linjauksia ja kantoja muuttaa, mikäli turvallisuusympäristössämme tapahtuu merkittäviä muutoksia, mitä tuskin kukaan toivoo, Vesa Himanen kirjoittaa.

 


 

Näytä kuva Twitterissä
Sauli Niinistö
 
@niinisto 

Viisaita sanoja suurlähettiläs Vesa Himasella Facebookissa:https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=428771204296209&id=100014899996078 

Tulevien Kultaranta-keskustelujen presidentti Niinistö kertoi keskittyvän kansainväliseen järjestykseen, joka hänen mukaansa on viime aikoina hieman "horjahdellut". Niinistö viittasi Pohjois-Koreaan ja Lähi-itään. Keskusteluihin on tulossa myös YK:n pääsihteeri António Guterres "kansainvälisen järjestyksen suurena hahmona", josta Niinistö oli silminnähden hyvillään.


 

 

Presidentti Niinistö kokoomuksen Nato-

haluista: Mikään ei ole muuttunut

 

Että pitäisi muuttaa oma kanta ja perään suomalaisten kanta, on vähän naivia ajattelua, presidentti sivalsi.

 

Sauli Niinistö
Presidenttipari saapuu Kultarantaan.
 
 
 
Presidentti Niinistö puolisoineen saapui Naantaliin
 

Presidentti Sauli Niinistö joutui Naantalissa tervetulotoivotusten jälkeen vastaamaan muutamaan kansainvälistä politiikkaa koskevaan kysymykseen.

 

Paikalla ollut media käytti tilaisuuden hyväkseen ja tivasi Niinistöltä kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Pontimena kyselyille oli kokoomuksen puoluekokouksessa kerrottu puolueen Nato-kanta: kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Sitä pitäisi hakea vieläpä lähivuosina. Tosin puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hanke ei ole yksin kokoomuksesta kiinni.

Niinistö toisti olevansa edelleen samaa mieltä Suomen Nato-jäsenyydestä kuin mitä hän on kertonut kannakseen jo kolmissa presidentinvaaleissa. Mikään ei ole hänen mukaansa muuttunut.

– Kokoomus on kolmet eduskuntavaalit käynyt ihan samalla ohjelmalla Naton suhteen kuin mikä kanta on nyt. Vähiten Nato-myönteiset kannat ovat syntyneet kokoomus-pääministerien aikana, Niinistö sanoi.

*

Niinistö lievästi suivaantuneena mainitsi joidenkin tahojen toivovan presidentin johtajuutta Nato-asiassa.

*

– Se, että pitäisi muuttaa oma kanta ja perään suomalaisten kanta, on vähän naivia ajattelua, hän kuittasi.

 

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio.
Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio.Jussi Nukari / Lehtikuva

 

Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien komentajien hiljattaisesta tapaamisesta Suomessa Niinistö oli omien sanojensa mukaan ilahtunut – erityisesti tunnelmasta, joka tapaamisissa vallitsi.

Hänen mukaansa on erittäin tärkeää koko maailmalle, että yhteydenpito nimenomaan suurvaltojen sotilasjohtojen välillä toimii.

*

Saatiinpa kuulla vielä presidenttiparin toiveet Naantalin-ajaltaan.

– Jos kaikki se, mitä on aikaisempina kesinä koettu taas kerran täyttyy, niin siinä se kaikki on. Siis rauhallista, iloistakin olemista hienossa ympäristössä.

Sama mieltä oli myös rouva Jenni Haukio. Hän toivoi lisäksi vielä lisää aurinkoisia päiviä myös loppukesälle.

Perheen nuorimmainen, Aaro-vauva, oli haastatteluhetken hoidossa.

– Kun hän ei ihan yksin pärjää vielä eikä Lennustakaan siihen hommaan ole, Niinistö kertoi.

 


 

Niinistön kirjoitus on alustus kesäkuussa kuudetta kertaa järjestettäville Kultaranta-keskusteluille. Kultarantaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta. Vieraita on niin politiikan, talouden, tieteen kuin kulttuurin saralta. Joukossa on myös kansainvälisiä vieraita.


 

 

Sauli Niinistöltä vakava kannanotto: ”Jos

poikkeusten tielle lähdetään, mihin piirtyy

raja?”

 
Luotu: 
14.5.2018 19:38

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Transatlanttinen yhteys joutuu Sauli Niinistön mukaan kovalle koetukselle Iranin kysymyksen vuoksi.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvailee maailman olevan ”oudossa mallissa”. Juuri nyt akuutteja asioita ovat Niinistön mukaan muun muassa, miten käy Israelin ja Iranin konfliktissa, ja miten käy transatlanttisen suhteen.

 

–Yhtäkkiä, muutaman viime vuoden kuluessa, on harpattu valtapolitiikan ajassa taaksepäin. Digiajan, tekoälyn ja taloudenkin huima kehitys ei ihmiselle ollenkaan korvaa sitä, että samaan aikaan taannutaan arkipäiväistämään sanat ballistinen ohjus, ydinase ja sota, siis suursota. Puitteiltaan parempi ihmiskunnan tulevaisuus on muuttumassa perusteiltaan epävarmemmaksi, hän kirjoittaa Presidentin kynästä -blogissaan

–Ja se, että maailman kuva muuttuu jatkuvaan hektiseen tahtiin, on huono asia, presidentti jatkaa.

 

Transatlanttinen yhteys joutuu Niinistön mukaan kovalle koetukselle Iranin kysymyksen vuoksi.

Euroopan maat aikovat jatkaa Iranin ydinsopimuksessa, josta Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa. Samalla Yhdysvallat palauttaa Iranille sanktiot, jotka välillisesti koskevat myös maassa toimivia eurooppalaisyhtiöitä.

 

–Yhdysvaltojen Iranille asettamat tiukat talouspakotteet purevat myös Eurooppaa. Rahoitussanktioilla on itseään laajentava taipumus – sanktion ympärille kertyy varovaisuuden kehä, joka moninkertaistaa vaikutukset. Eurooppalaiset yritykset tulevat tämän kohtaamaan, Niinistö pohtii.

Yhdysvallat on ilmoittanut keskustelevansa EU:n kanssa siitä, miten se tulee suhtautumaan yrityksiin, jotka toimivat pakotteiden vastaisesti. 

Niinistö muistuttaa, että eurooppalaisen teollisuuden intressit Iranissa ovat suuria. Hän uskoo, että poikkeuksia tullaan Yhdysvalloilta peräämään siinäkin tilanteessa, että EU pysyttelisi ydinsopimuksessa.

 

–Jos taas poikkeusten tielle lähdetään, niin mihin sitten piirtyy raja? Jotkut jäävät rannalle, eikä se ole ollenkaan omiaan vahvistamaan eurooppalaista yhtenäisyyttä, presidentti huomauttaa. 

Presidentti Trumpin vetäytyminen sopimuksesta synnyttää Niinistön mukaan myös yleisen luottamuskysymyksen. 

 

–Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo toistanut eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen oppinsa strategisesta autonomiasta. Euroopan tasolla tämä lyhyesti kuvattuna tarkoittaisi, että Natolle ollaan solidaarisia, mutta varaudutaan hoitamaan joitain turvallisuusongelmia myös ilman Yhdysvaltoja. Omaan eurooppalaiseen puolustukseen asti oppi ei ole venynyt, hän kuvailee.

Niinistön mukaan voima ja vahvuus tuntuvat määrittelevän tulevaisuutemme. 

–Miten siihen tuottaa yhteisen järjestyksen arvoja? Huonosti saa heikko äänensä kuulumaan, vaikka kuinka hyvä sanoma olisi. Siksi olisi koottava voimaa ja vahvuutta kuuluvuuden takeeksi. EU:lla on siinä paljon tehtävää.

 


 

Verkkouutiset keräsi alle viisi raportissa mainittua skenaariota ja niiden pääpiirteet. Tilannekuvissa huomioarvoista on muun muassa, että Suomen todetaan liittyvän Natoon kahdessa lähitulevaisuuden tilannekuvassa.

 

Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Länsisatamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Näissä tilanteissa Suomi liittyy Natoon –

viranomaisen viisi arviota

 

Huoltovarmuuskeskus arvioi mahdollisia kehityskulkuja vuosina 2018-2030.

Huoltovarmuuskeskuksen hiljattain julkaisemassa Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportissa annetaan viisi mahdollista kehityskulkua vuosille 2018-2030 ja kerrotaan, kuinka niihen varaudutaan.

 

– Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta. Todennäköisesti toteutuva tulevaisuus on yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaariot
tarjoavat kuitenkin apuvälineitä ajattelulle ja huoltovarmuustoimien suunnittelulle erilaisissa tilanteissa, tästä kokonaisuudessaan löytyvässä raportissa todetaan.

 

Raportin mukaan skenaariot ja niiden myötä tuotettu aineisto muodostavat
arvokkaan tietovarannon huoltovarmuustyön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Skenaariot laadittiin huoltovarmuuskeskuksen tiedotteen mukaan Huoltovarmuusorganisaation ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä syksyn 2017 aikana. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko Huoltovarmuuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talouden heikkoudet ja länsimaiset valtiot ja pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tekemään yhteistyötä.  Keskinäisriippuvuus ja kansainvälisten instituutioiden legitimiteetti vahvistuvat. Blockchain luo uusia toimintamalleja ja luottamusta.

EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Suomi liittyy Natoon.  Globalisaatio on aikaisempaa hitaampaa, vakaampaa ja säädellympää.

Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät ja korkeasti koulutettua väestöä muuttaa länsimaihin.

 

2. Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet luovat kuivuutta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia. Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu lisääntyy. Kulttuuriset yhteentörmäykset toimivat alustana laajalle järjestäytyneelle terrorismille.

Lähi-idän, Pohjois-Korean Itä-Ukrainan konfliktit kärjistyvät ja kietoutuvat toisiinsa ja maailma ajautuu konfliktoituneeseen valtapolitiikan aikaan. Sotilasliittoumat laajentuvat ja voimistuvat. Suomi liittyy Natoon.

EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden intressien jalkoihin. Avaruusvarustelu, Itämeren alue, arktinen alue ja keskeiset logistiset reitit toimivat valtapolitiikan areenoina.

 

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Globaalien sopimusten voima vähenee populismin aikakaudella. Kylmä sota syvenee ja sodan määritelmä hämärtyy: kriisit liittyvät usein hybridivaikuttamiseen aseellisten konfliktien sijaan.

Maailma blokkiutuu moniulotteisesti ja kerroksellisesti. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liittyvät erot blokkien välillä ovat merkittäviä. Luottamus vähenee radikaalisti.

Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Blokit kehittävät omia sisäisiä internetejään ja järjestelmiään. EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.

Naton uskottavuus kärsii: USA vetäytyy, eikä Nato pysty reagoimaan hybridivaikuttamiseen.

 

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Globalisaatio on nopeaa, verkostomaista ja markkinaehtoista. Robotiikan ja tekoälyn kehitys muuttaa radikaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta.

Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin. Monialaisten teknologiayhtiöiden valta kasvaa ja elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille.

Samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknologioiden ja alustatalouden mahdollistamana. Globaalit painopisteet keskittyvät teknologiahubeihin ja kaupunkien rooli suhteessa valtioihin kasvaa. Alueiden ja ihmisten väliset erot ja polarisaatio lisääntyvät.

 

5. Idän dominanssi

Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-aineiden arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta.

Aasian maiden keskiluokka kasvaa. Aasiasta tulee trendien asettamisen veturi. Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yhteisen tahtotilan lännen dominanssin murtamiseksi.

EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta madaltuu. Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi väyläksi idän ja lännen välissä. Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita. Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa.

Talouden, yritysmaailman ja politiikan painopiste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi päättyy.

 


 

CEPA:n mukaan valtion levittämää disinformaatiota ei tulisi kohdella tavanomaisena sotilaallisena uhkana, vaan ”ihmisen luomana viruksena”. Virus voi ylittää helposti rajoja ja sen torjuminen vaatii tarkkoja vastatoimia. Sputkinin lisäksi Venäjän työkaluja Baltian maissa ovat Rubaltic ja Baltnews, joka sisältää kolme venäjänkielistä uutissivustoa. Myös Baltnewsillä on yhteyksiä RIA Novostiin ja ulkomaille suunnattuun tiedotukseen keskittyvään Rossiya Segodnya -mediaan.

 

Jukka Tarkka. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jukka Tarkka varoittaa: Suomalaisilla on

epärealistinen käsitys turvallisuudesta

 

 

Valtiotieteilijän mukaan on vaarallista, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustilanteella ei mene perille.

Suomalaiset hyväksyvät Nato-yhteistyön, mutta vastustavat raivokkaasti puolustussopimusta yhteistyökumppanin kanssa, Jukka Tarkka pohtii Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.

 

Kolumni on julkaistu kokonaisuudessaan Tarkan kotisivuilla.

Hän vertaa Nato-tilannetta siihen, kuinka presidentti J.K Paasikivi ”pakotti runnomalla suomalaiset hyväksymään yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa”.

– Nyrkin jyräyttäminen pöytään ei nyt auta. Se onnistui Paasikivelle, koska kansa ymmärsi tilanteen vakavuuden, Jukka Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa nykysuomalaisilla on hyvin epärealistinen käsitys Pohjois-Euroopan tilanteesta ja Suomen asemasta siinä.

– Tilanne on vaarallinen, jos turvallisuuspolitiikan perustelu turvallisuustarpeella ei mene perille.

Tarkka toteaa, että kovan ulkopolitiikan isot asiat on kahlittu sisäpolitiikkaan. Tässä tilanteessa ratkaisut riippuvat hänen mielestään muista asioista kuin kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen puolustuskyvystä.

 

Jukka Tarkan mukaan puolueiden on varauduttava ensi vaalikauden suuriin turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen perusratkaisuihin.

 

Se, miten urakasta selvitään, riippuu Tarkan mielestä siitä, millaisia historian ja kansainvälisten asioiden tuntijoita puolueet saavat ehdokkaikseen ja miten heidän valtaansa pystytään tukemaan.

 


 

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik arvioi, että sekä lännestä että Venäjältä löytyy yhä aitoa halua parantaa suhteita. Tätä tavoitellaan kuitenkin omilla reunaehdoilla. Hän uskoo, että konflikti jatkuu vielä vuosia, koska osapuolten erimielisyydet ovat perustavanlaatuisia. Hän suosittelee länsimaita vahvistamaan kykyään selvitä Venäjän vaikutusyrityksistä, jotka voivat jatkossakin saada ”varsin ikäviä muotoja”.


  

 

EU ottaa uuden askeleen kohti

puolustusunionia: ”Ainoa tapa tehokkaaseen

toimintaan tämän päivän maailmassa

 
 
Luotu: 
28.3.2018 15:08

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Federica Mogherinin mukaan sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen on uusi askel yhteistyön syventämisessä EU:n tasolla.
 
|

Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ovat esittäneet toimintasuunnitelman sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Komission mukaan EU etenee näillä toimilla kohti puolustusunionia.

 

Toimintasuunnitelmassa määritellään joukko operatiivisia toimia, joilla pyritään puuttumaan sotilaallista liikkuvuutta haittaaviin esteisiin. Komission mukaan sotilasjoukkojen ja -varustusten liikkumisen helpottaminen on olennaisen tärkeää Euroopan kansalaisten turvallisuuden kannalta. 

 

–Helpottamalla sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa voimme ehkäistä kriisejä tehokkaammin, tehostaa operaatioitamme ja reagoida nopeammin, kun haasteita kohdataan. Se on uusi askel yhteistyön syventämisessä EU:n tasolla, muun muassa osana hiljattain käynnistettyä pysyvää rakenteellista yhteistyötä. Se on uusi askel myös yhteistyössä, jotka teemme kumppaneidemme, ennen muuta Naton kanssa. EU:lle yhteistyö on ainoa tapa tehokkaaseen toimintaan tämän päivän maailmassa, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja ja komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini kommentoi.

 

Liikenteestä vastaavan komissaarin Violeta Bulcin mukaan tavoitteena on hyödyntää liikenneverkkoa paremmin ja varmistaa, että sotilaalliset tarpeet otetaan huomioon infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa.

–Tämä merkitsee julkisten varojen tehokkaampaa käyttöä ja paremmin varusteltua liikenneverkkoa, joka takaa nopean ja saumattoman liikkuvuuden koko mantereen alueella. Tämä parantaa EU:n yhteistä turvallisuutta, hän sanoo.

Lisäksi komissio on määrä vuoteen 2019 mennessä määritellä sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat sekä nykyiseen infrastruktuuriin tarvittavat parannukset. Hankkeista laaditaan prioriteettiluettelo.

Komissio tarkastelee myös vaihtoehtoja sotilasoperaatioihin liittyvien tullimuodollisuuksien selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja arvioi tarvetta yhdenmukaistaa vaarallisten aineiden sotilaskuljetuksiin sovellettavia sääntöjä.

 


 

Jos Eurooppa liittyy joukkoon ja muuttuu yhteistyöstä ja pelisäännöistä piittaamattomien itsekkäiden valtioiden rykelmäksi, se merkitsee monien kymmenien vuosien henkistä loikkaa taaksepäin vuosiin, jotka eivät ole maanosalle kunniaksi.


 
 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Venäjä ei pysty eristämään kaasuputkiaan

politiikalta

 

 

 

Uuden Venäjältä Saksaan ulottuvan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen valmistelu etenee täyttä vauhtia, mutta hankkeen tielle nostetaan jatkuvasti myös uusia esteitä.

 
ITÄMEREN POHJAAN Venäjältä Saksaan kaavaillun uuden kaasuputken venäläinen omistajayhtiö on käynyt viime aikoina kovaa kampanjaa vakuuttaakseen, että putken rakentaminen etenee suunnitellusti ja hanke on kaikkien osapuolten edun mukainen. Hanke todella etenee, mutta vakuuttelun tarve kertoo siitä, että putken rakentamisen tielle kasataan jatkuvasti myös esteitä. 


Vuonna 2011 käyttöön otetun Nord Stream -kaasuputkiparin rinnalle kaa­vailtu samanlainen Nord Stream 2 -putkipari ei ole saanut ravisteltua kannoiltaan Venäjän valtapoliittisen projektin leimaa, vaikka hanke useimpien arvioiden mukaan kannattaa myös taloudellisesti. 

Kaasuputkihankkeet ovat osa presidentti Vladimir Putinin ohjaamaa ener­giapolitiikkaa, jonka tavoitteisiin suhtaudutaan epäluuloisesti erityisesti Baltiassa ja osassa itäisen Keski-Euroopan maista. 

Venäjän valtiollisen energiajätin Gaz­promin omistaman Nord Stream 2 -yh­tiön edustajat kertovat, että hankkeen noin 9,5 miljardin euron kustannuksista on toteutunut jo melkein puolet. Läntiset energiayhtiöt maksavat 50 prosenttia kuluista. Ympäristöarviot Itämeren maissa etenevät. Putkia pinnoitetaan jo täyttä vauhtia muun muassa Kotkassa ja Hangossa. Putkiparin kautta voi virrata Venäjältä Eurooppaan 55 miljardia kuu­tiometriä kaasua vuodesta 2020 alkaen. 

Hanke on jo selvinnyt muun muassa alkuperäisen omistajakonsortion hajoamisesta ja juridisista ongelmista EU:ssa, mutta nyt edessä on kaksi uutta estettä. 

Saksan ratkaiseva tuki Nord Stream 2:lle horjahtelee. Itämeren kaasuputkia alusta asti ajaneet sosiaalidemokraatit ovat siirtyneet oppositioon. Liittokansleri Angela Merkel neuvottelee hallitusyhteistyöstä liberaalin FDP:n ja erityisen kielteisesti hankkeeseen suhtautuvien vihreiden kanssa. 
 
***

Laajempi ongelma ilmaantui keskiviikkona, kun EU:n komissio esitti uusien sääntöjen ulottamista EU:n ulkopuolelta tuleviin kaasuputkiin. Putken ja kaasun omistaja ei saisi olla sama. Kilpailijoille pitäisi pyydettäessä jakaa kapasiteettia. 

Nämäkään esteet eivät välttämättä ­kaada Nord Stream 2 -hanketta, mutta ne osoittavat, että politiikasta syntynyt hanke ei pääse politiikasta eroon.
 
***
 

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta. – Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.


 
 
 
 

Professori Henrik Meinander: Ruotsi-

puolustusyhteistyölle on vankat perusteet

 

VERKKOUUTISET

 

Kahdenvälinen yhteistyö ei voi korvata Yhdysvaltain vakauttavaa roolia Itämerellä.

 

  • HUOM! EMBARGO 27.04.2017, 00:01 LKS 20170426 / Filosofian tohtori, Helsingin
 yliopiston historian professori Henrik Meinander Helsingissä maanantaina 24. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid totesi äskettäisessä Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on nyt läheisempää kuin koskaan sitten vuoden 1809.

Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander löytää nopeasti tiivistyneessä puolustusyhteistyössä vielä enemmän yhtymäkohtia 1930-luvun lopulle.

 

– Suomi ja Ruotsi valmistelivat silloin Ahvenanmaan linnoittamista yhdessä. Suunnitelmat olivat jo pitkällä. Ilmeisesti myös Neuvostoliitto olisi ollut valmis hyväksymään järjestelyn, jos Suomi olisi luovuttanut sille tiettyjä saaria itäiseltä Suomenlahdelta. Lopulta Ruotsin hallitus kuitenkin vetäytyi hankkeesta, Meinander sanoo.

Nykyistä puolustusyhteistyötä hän pitää historian valossa luontevana.

– Maidemme välillä ei ole koskaan ollut konfliktia. Suomen itsenäisyyden ensi vuosina koettu Ahvenanmaan kriisikin ratkesi rauhanomaisesti, ja se kyettiin jättämään nopeasti taakse.

Talvisodassa Suomi sai Ruotsista mittavaa apua puolustustaisteluunsa hyökkääjää vastaan, Meinander muistuttaa. Jatkosodan aikana Ruotsi salli saksalaisten joukkojen ja sotamateriaalin kauttakulun alueensa halki, ja kun sodasta irtautuminen tuli ajankohtaiseksi, Tukholma tuki hänen mukaansa Suomen hallituksen rauhanponnisteluja taitavasti.

 

Suomessa ei harhakuvitelmia Venäjästä

Vaikka kahdenvälinen puolustusyhteistyö on Meinanderin mielestä yksinomaan tervetullutta sinänsä, hän varoittaa kohdistamasta siihen epärealistisia odotuksia.

– Kumpikin maa tekee kriisitilanteessa ratkaisunsa vain oman etunsa pohjalta. Ei pidä myöskään kuvitella, että tämä yhteistyö olisi vaihtoehto yhteistyölle Yhdysvaltain kanssa.

***

Talvisota osoitti hänen mukaansa Suomen valtiojohdolle pysyvästi, kuinka tärkeää on varmistua Itämeren alueen vahvimman suurvallan tuesta.

– Nyt siinä asemassa on Yhdysvallat. USA:n läsnäololla on alueellisen vakauden kannalta olennainen merkitys.

Meinanderin tulkinnan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä käytetään molemmissa maissa eräänlaisena kulissina entistä kiinteämmälle yhteistyölle Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

– Kun sotilaamme harjoittelevat yhdessä, toiminta tapahtuu Nato-standardein ja edistää yhteistoimintakykyä myös USA:n kanssa. Jopa amerikkalaisjoukkojen osallistuminen harjoituksiin näyttää olevan helpompi hyväksyä silloin, kun kyse on Suomen ja Ruotsin yhteisestä harjoituksesta.

Vaikka Nato-jäsenyyden kannatus on ruotsalaisten keskuudessa noussut ja osa puolueista on asettunut avoimesti sen kannalle, Meinander pitää liittymistä lähivuosina epätodennäköisenä.

– Ruotsalaisessa ajattelussa liittoutumattomuus ja kansankoti nivoutuvat kiinteästi yhteen. Ei ole toista ilman toista, moni näyttää ajattelevan, hän sanoo.

Venäjän strategisena tavoitteena on Meinanderin mukaan sekä Suomen että Ruotsin pitäminen Naton ulkopuolella. Siksi kahdenvälinen puolustusyhteistyö saattaa tietyssä mielessä palvella Kremlin pyrkimyksiä.

– Varsinkin Ruotsiin on kohdistunut suuri paine. Venäjä ei ole epäröinyt kritisoida maan kaikkea lähentymistä Naton ja USA:n kanssa, hän sanoo.

– Myös Naton kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta vastaan on kampanjoitu Ruotsissa voimakkaasti. Suomessahan vastaava sopimus ei sanottavaa keskustelua synnyttänyt.

Ruotsissa tehtiin kylmän sodan päätyttyä arvio, jonka mukaan sotilaalliset jännitteet lähialueilla olivat lopullisesti väistyneet. Herääminen muuttuneeseen todellisuuteen viimeistään Venäjän toteuttaman Krimin miehityksen ja Ukrainan sodan myötä onkin Meinanderin mukaan ollut Ruotsille traumaattinen kokemus.

&n