Kunta saa korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta. Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi maksaa kunnille myös muita korvauksia pakolaisista koituvista kustannuksista. Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Suomen viime vuosina ottamat kiintiöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganistanilaisia ja sudanilaisia.


 

 

Pakolaiskriisi sai aikaan muutoksen: kunnat

ottaisivat vastaan enemmän kiintiöpakolaisia

kuin heitä tulee Suomeen

 

Tietoisuus pakolaisten vastaanottamisesta on lisääntynyt kunnissa, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.

 

Pakolaiset
Syyrialaispoika harjoittelee kirjoittamista äidinkielen tunnilla yhdessä leirin kolmesta koulusta.
Syyrialaispoika harjoittelee kirjoittamista äidinkielen tunnilla pakolaisleirillä Turkissa. Arkistokuva.Lotta Nuotio
 

Kunnat ovat innostuneet ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia. Suomi on ottamassa vastaan ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Kunnat puolestaan olisivat valmiita vielä suurempaan kiintiöön: kuntapaikkoja on tällä hetkellä 1 078.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Katja Vänskä-Rajalan mukaan tilanne on poikkeuksellinen. Yleensä kuntapaikoista on ollut pulaa.

– Muutama vuosi sitten kuntapaikkoja ei meinannut riittää edes kiintiöpakolaisille.

Vänskä-Rajala arvioi, että tietoisuus pakolaisten vastaanottamisesta on lisääntynyt kunnissa. Kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi rajusti vuonna 2015, pakolaisten kuntapaikkoja tarvittiin lisää.

 

– Tuolloin käynnistettiin paljon hankkeita, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Asia oli myös runsaasti esillä mediassa. Vaikka tilanne on tasaantunut, kunnille jäi kuitenkin positiivinen suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan, kuinka kiintiöpakolaiset jaetaan eri alueille. Yksi mahdollisuus on Vänskä-Rajalan mukaan se, että 750 kiintiöpakolaista jaetaan tasaisesti maakuntien välille.

Jaossa otetaan huomioon esimerkiksi oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä. Kiintiöpakolaisia sijoitettaisiin vähemmän niille alueille, joille muuttaa paljon oleskeluluvan saaneita.

– Asiasta neuvotellaan ELY-keskuksien kanssa. Jos jollakin alueella halutaan ottaa vastaan vähemmän pakolaisia ja jollakin enemmän, niin määriä voidaan painottaa sen mukaisesti eri alueiden välillä, Vänskä-Rajala kertoo.

 

Valtio korvaa kustannuksia

Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Poikkeuksia olivat vuodet 2014 ja 2015, jolloin kiintiötä nostettiin Syyrian sodan seurauksena 1 050 henkilöön.

*

Kunta saa korvauksia(siirryt toiseen palveluun) pakolaisten vastaanottamisesta. Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi maksaa kunnille myös muita korvauksia pakolaisista koituvista kustannuksista.

Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Suomen viime vuosina ottamat kiintiöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganistanilaisia ja sudanilaisia.

*

 


 

– Siirtolaisuus ei ole eikä saa olla ihmisoikeus, sanoo Itävallan vapauspuoluetta edustava Strache. – Ei voi olla niin, että kuka tahansa voi ilmaston tai köyhyyden takia saada maahanmuutto-oikeuden. Silloin meillä olisi edessämme kehitys, jota kukaan ei voisi ennakoida, hän jatkoi. Yhdysvallat ja Unkari ovat jo ilmoittaneet, etteivät nekään ratifioi sopimusta. Australian hallitus on todennut, ettei se allekirjoita sopimusta sen ehdotetussa muodossa. Myös Puolan hallitus epäröi hyväksymistä. * Sopimuksen on hyväksymässä noin 160 maata. 31.10. klo 12.10 Uutista täydennetty Australian ja Puolan osalta., klo 13.21 lisätty linkki sopimukseen sekä tietoja siitä, ettei sopimus velvoita laillisesti allekirjoittajamaita.


 

 

Itävalta irrottautuu YK:n

siirtolaisuussopimuksesta

 

Itävalta seuraa Yhdysvaltain ja Unkarin esimerkkiä.

 

Itävalta
Siirtolaisia odottamassa vastaanottokeskukseen pääsyä Itävallan ja Slovenian rajalla.
Siirtolaisia odottamassa vastaanottokeskukseen pääsyä Itävallan ja Slovenian rajalla helmikuussa 2016.Gyorgy Varga / EPA
 

Itävalta ei aio allekirjoittaa kesällä valmiiksi neuvoteltua YK:n siirtolaisuussopimusta(siirryt toiseen palveluun). Asiasta kertovat Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ja apulaisliittokansleri Heinz-Christian Strache Itävallan uutistoimiston APAn haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).

 

YK järjestää joulukuussa kokouksen, jossa osanottajamaat allekirjoittavat lopullisen sopimuksen. Sopimus ei ole laillisesti sitova(siirryt toiseen palveluun), eikä se aseta vaatimuksia allekirjoittaville maille. Sen sijaan se kannustaa maita yhteistyöhön(siirryt toiseen palveluun) ja asettaa tavoitteeksi pakolaisten aseman kohentamisen ja eniten pakolaisia vastaanottaneiden, köyhien kehitysmaiden tukemisen.

Silti Itävalta ei aio lähettää edustajaa Marokon Marrakeshissä järjestettävään kokoukseen.

Itävallan oikeistohallitus katsoo, että sopimukseen sitoutuminen kaventaisi maan itsemääräämisoikeutta. Lisäksi sopimuksen pelätään vesittävän laillisen ja laittoman siirtolaisuuden, samoin kuin työperäisen maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen välisen eron.

*

– Siirtolaisuus ei ole eikä saa olla ihmisoikeus, sanoo Itävallan vapauspuoluetta edustava Strache.

– Ei voi olla niin, että kuka tahansa voi ilmaston tai köyhyyden takia saada maahanmuutto-oikeuden. Silloin meillä olisi edessämme kehitys, jota kukaan ei voisi ennakoida, hän jatkoi.

Yhdysvallat ja Unkari ovat jo ilmoittaneet, etteivät nekään ratifioi sopimusta. Australian hallitus on todennut, ettei se allekirjoita sopimusta sen ehdotetussa muodossa. Myös Puolan hallitus epäröi hyväksymistä.

*

Sopimuksen on hyväksymässä noin 160 maata.

31.10. klo 12.10 Uutista täydennetty Australian ja Puolan osalta., klo 13.21 lisätty linkki sopimukseen sekä tietoja siitä, ettei sopimus velvoita laillisesti allekirjoittajamaita.

 

Lähteet: REUTERS

 


 

Ruotsissa yksin tulleita alaikäisiä

turvapaikanhakijoita on kadonnut 60

koululuokan verran – Suomessa parisataa

 

EU-maihin ja Norjaan yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huippuvuodesta 2015. Tulomaista kadonneiden nuorten kokonaismäärä on kuitenkin kasvussa.

 

Turvapaikanhaku
Lapsia ulkona.
Syyrialaisia lapsia leirissä Latakiassa, Syyriassa.Mohammed Badra / EPA
 

Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja Federica Toscanini esittää ensi töikseen alaikäisten muuttoliikkeeseen liittyvän näkemyksensä. Hän haluaa oikoa yleistä käsitystä turvapaikanhakijoiden katoamisista.

– On väärin ajatella, että nuoret katoavat, koska he haluavat mennä maasta toiseen, etelästä pohjoiseen, Toscanini sanoo.

 

– Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suuri joukko nuoria toki katoaa Italiassa ja Kreikassa, mutta myös Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa.

 

Euroopan Unioniin ja Norjaan on tullut neljän vuoden aikana yksin noin 220 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, heistä ainakin 10 000 on kadonnut – lähinnä odottaessaan turvapaikkapäätöstä.

Katoamisten pääsyynä Federica Toscanini pitää käsittelyaikojen pituutta ja monimutkaisuutta. Hänen mukaansa huomioon kyllä otetaan, ettei nuorilla ole huoltajaa, mutta yksilöllisiä tarpeita ei huomioida.

– Valitettavasti eurooppalainen järjestelmä perustuu laajoihin määritelmiin. Kaikille tarjotaan sama vastaus henkilökohtaisen hoitosuunnitelman sijasta.

Ohjelmajohtaja Toscanini myöntää, että tavoite henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta on kova, mutta siten luottamus syntyy.

 

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

 
 

Majoitus on vasta alku

– Monissa maissa on keskitytty hätäapuun, kuten majoitukseen. Valitettavasti se jää siihen, vaikka asumisen pitäisi oikeastaan olla alku.

Federica Toscaninin mukaan nuoret pitäisi saada sopeutumaan yhteisöön luottamusta herättävän tukihenkilön avulla.

Hänestä on usein itsepetosta arvioida, että yhdestä maasta kadonnut lapsi olisi turvassa jossakin muualla.

 

– Kun alaikäinen lähtee maasta toiseen, hänellä ei ole aina tietoa majapaikasta, ruuasta tai turvallisuudesta. Nuoret voivat pahimmillaan joutua tuottoisan rikollisuudenhaaran, ihmiskaupan tai ääriliikkeiden(siirryt toiseen palveluun) uhriksi.

Toscanini painottaa, että alaikäisen katoaminen on ensisijaisesti lastensuojelukysymys, ei muuttoliikekäytäntöihin liittyvä seikka.

Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, sillä esimerkiksi psyykkisten ongelmien hoito viivästyy, jos tutkimukset ja selvitykset tulijan voinnista aloitetaan aina uudestaan kuormittavissa oloissa.

 

"Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään."

Federica Toscanini, Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja
*

Suomi saa kiitosta alaikäisten vastaanotosta

Helsinkiin Toscaninin toi Euroopan muuttoliikeverkoston Helsingissä perjantaina järjestetty seminaari, jossa pohdittiin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asemaa.

Suomea Toscanini kiittelee siitä, että tänne päätettiin ensimmäisten maiden joukossa ottaa vastaan ilman huoltajaa tulleita nuoria.

– Koska määrät ovat pieniä, on voitu keskittyä laatuun. Suuret joukot kuormittavat järjestelmää. Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään.

Eniten turvapaikkoja yksintulleet alaikäiset hakivat Saksasta, Ruotsista ja Italiasta. Eniten tulijoita oli puolestaan Afganistanista, Syyriasta, Eritreasta, Irakista ja Somaliasta.

 

Ruotsiin tulee joukoittain alaikäisiä ja heitä myös katoaa

Ruotsiin on saapunut ilman huoltajaa yli 45 000 alaikäistä. Korkeat katoamisluvut, parituhatta, ovat suhteessa korkeaan turvapaikanhakijoiden määrään.

– Heitä lähtee arviolta kuudenkymmenen koululuokan verran.

Suomessa luvut ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä sekä tulijoiden että katoajien osalta. Esimerkiksi vuonna 2014 katoamistapauksia oli kuusi. Yhteensä Suomesta on kadonnut vuosina 2014–2017 vajaat kaksisataa nuorta.

Suomen tilannetta selvittää ylitarkastaja Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta.

– Yksi syy on varmasti se, että kun Suomi on täällä kaukana pohjoisessa, tänne tullaan tarkoituksella. Katoamisia tapahtuu juuri eteläisen Euroopassa, jossa on yleisiä kauttakulkumaita. Niistä halutaankin lähteä jatkamaan matkaa etsimään sukulaisia tai ystäviä tai toisenlaisia olosuhteita.

Saastamoisen mukaan syitä katoamiseen voi vain arvella, sillä nuoria ei yleensä katoamisen jälkeen tavoiteta.

– Yleensä lähdetään etsimään sukulaisia. Esimerkiksi vuonna 2015 kadonneista kolmasosa löytyi toisesta Euroopan maasta. He ovat hakeneet siellä turvapaikkaa tai päätyneet tekemisiin viranomaisten kanssa, sillä tieto tuli juuri viranomaisilta.

Ylitarkastajat Jutta Saastamoinen ja Johanna Väänänen Euroopan muuttoliikeverkostosta ovat kirjoittaneet yksin tulleita alaikäisiä koskevan Suomen kansallisen vuosiraportin(siirryt toiseen palveluun). Maakohtaisten raporttien pohjalta kootaan Eurooppaa koskeva vertailututkimus(siirryt toiseen palveluun).

 

Kuuma linja 116 000 etsii kadonneita

Kadonneiden etsinnässä tai pulmatilanteissa auttaa yleiseurooppalainen palveleva puhelin.

– Palvelulinja on käytössä EU-alueen lisäksi esimerkiksi Serbiassa ja Ukrainassa. Numerosta jakavat tietoa muun muassa sosiaalityöntekijät, Federica Toscanini kertoo.

Hän antaa esimerkin pakomatkalla eroon joutuneista veljeksistä.

Toinen veli oli päätynyt Kreikasta Saksaan. Paikallinen sosiaalityöntekijä otti kuumalla linjalla yhteyttä Kreikkaan ja kertoi pikkuveljen tapauksesta.

Viranomaiset löysivät isoveljen kehnoista oloista Kreikassa. Lopulta veljekset pääsivät samaan paikkaan perheenyhdistämisprosessissa.


 

 

Yle selvitti puolueiden

maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi

paperittomien palveluita – vain kaksi

puoluetta kieltäisi naisilta burkat

 

 

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa kymmeneen polttavaan maahanmuuttokysymykseen – tutki puolueiden kannat.

Maahanmuuttopolitiikka
Puoluejohtajat koottuna kuvaan burkhaan pukeutuneen naisen kanssa.
Yle Uutisgrafiikka

Pitäisikö kiintiöpakolaisia ottaa Suomeen nykyistä enemmän vai vähemmän?

Entä tulisiko naisen kasvot peittävän burkan käyttö Suomessa kieltää?

Pitäisikö kehitysapua lisätä tai laittomasti maassa oleskeleville tarjota nykyistä paremmat terveyspalvelut?

Maahanmuuttokysymykset ovat nostaneet viime vuosina päätään ja kannatelleet erityisesti populistipuolueita vaalimenestykseen eri puolilla Eurooppaa, viimeksi Ruotsissa. Tämä on pakottanut kaikki puolueet pohtimaan linjauksiaan tarkoin.

Yle kysyi kannat kymmeneen maahanmuuttopoliittiseen kiistakysymykseen eduskunnan yhdeksältä puoluejohtajalta. Sairaslomalla olevan puheenjohtajan Touko Aallon sijaan vihreiden vastaukset antoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Tässä jutussa puheenjohtajien vastauksia käsitellään heidän edustamiensa puolueiden kantoina.

Kyselygrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pakolaiskiintiön kasvattaminen saa tukea

Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. Tämä on ollut perusluku koko vuosituhannen ajan, mutta eduskunta voi tarvittaessa päättää lisäkiintiöstä. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050 Syyrian sodan vuoksi.

Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

– Tällä hetkellä nämä ihmiset pyrkivät kumiveneissä Välimeren yli ja maksavat ihmissalakuljettajille. Siksi haluan nostaa pakolaiskiintiön 2 500:aan, kirjoittaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Myös vasemmistoliitto ja vihreät nostaisivat määrän 2 500:aan. Keskusta ja kokoomus eivät määrittele toivottua kiintiön kokoa, mutta kasvattaisivat sitä nykyisestä.

– Apu voidaan kohdentaa sitä eniten tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin, kirjoittaa Kokoomuksen Petteri Orpo.

Siniset tyytyisi nykytasoon. Samoin kristillisdemokraatit ja SDP, joskin niistäkin molemmat pitävät kiintiön kasvattamista mahdollisena tietyin ehdoin.

– Kiintiöpakolaisuudesta tulisi pyrkiä tekemään tulevaisuudessa Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuden pääasiallinen väylä. Jos tässä onnistutaan, on myös pakolaiskiintiön nostaminen nykyisestä tasosta mahdollista, SDP:n Antti Rinnekirjoittaa.

Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottaisi kiintiöpakolaisia nykyistä vähemmän, koska "Suomen kiintiö väestön kokoon suhteutettuna on poikkeuksellisen suuri".

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Rinne ja Orpo: Turvapaikanhaku EU:n ulkopuolelle

Perussuomalaiset ja siniset, sekä suurista puolueista SDP ja kokoomus vastaavat myöntävästi kysymykseen, pitäisikö turvapaikanhaku järjestää ensisijaisesti Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi järjestelykeskuksissa, joiden perustamista EU on päättänyt selvittää.

Perussuomalaisten Halla-aho katsoo, että turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle vähentäisi Euroopan houkuttelevuutta "elintasosiirtolaisille". Sinisten Sampo Terhon mukaan se hillitsisi "hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki".

SDP:n Rinne ja kokoomuksen Orpo pehmentävät kantaansa perusteluissaan.

– Järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaissa voisivat olla osa uudenlaista EU-tason kiintiöpakolaisjärjestelmää, kirjoittaa Orpo.

Rinne painottaa, että EU:n ulkopuolisten leirien hyvät olosuhteet olisi ensin varmistettava, eikä muita reittejä tulleita turvapaikanhakijoita palautettaisi näille leireille.

Viisi puoluejohtajaa katsoo, että hakuprosessia ei tule ensisijaisesti siirtää pois EU:n alueelta. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan esityksessä järjestelykeskuksista on "ratkaisemattomia ongelmia". Samaa mieltä on vasemmistoliitto.

– Päävastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat jo tällä hetkellä kriisialueiden lähimaat. Ratkaisu ei voi olla se, että EU vielä entuudestaan pyrkii ulkoistamaan omaa vastuutaan, perustelee vasemmistoliiton Li Andersson.

RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta katsovat, että järjestelykeskuksista olisi hyötyä, mutta eivät pidä EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa turvapaikanhakua ensisijaisena mahdollisuutena.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Paperittomien terveyspalveluita halutaan lisätä – yksi poistaisi kokonaan

Jos turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, mutta jää Suomeen ilman lupaa, pitääkö hänen terveyttään silti hoitaa ja kuinka laajat palvelut tällaisille ihmisille pitäisi suoda?

Tällä hetkellä paperittomia hoidetaan kiireellisissä, välttämätöntä hoitoa vaativissa tilanteissa omakustanteisesti. Terveyspalveluiden lisääminen paperittomille nauttii vastausten perusteella vankkaa kannatusta.

Yksikään puolue ei laajentaisi paperittomien palveluita tasolle, jolla ne kaikilla suomalaisilla ovat, mutta kiireellisen tilanteiden lisäksi tulisi hoitaa alaikäiset lapset ja raskaana olevat tai synnyttäneet äidit. Näin osa kunnista jo tekeekin.

– Kysymys on kaikkein haavoittuvimmassa olevien ihmisten auttamisesta, joten on inhimillistä antaa heille hoitoa, perustelee keskustan Juha Sipilä.

Vihreät laajentaisivat paperittomien palveluita tätäkin enemmän: samalle tasolle kaikkien turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Vihreät haluavat, että kaikille paperittomille joka puolella Suomea taataan välttämätön terveydenhoito, Krista Mikkonen kirjoittaa.

Vain siniset ja kokoomus pitäisivät palvelut nykytasollaan. Kokoomuksen Orpo ei halua perustella kantaansa. Sinisten Sampo Terho painottaa vastustavansa verorahojen kuluttamista laittomasti maassa oleviin, mutta viittaa tartuntatautien vaaraan.

– Terveyspalveluita on jossain määrin tarjottava esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on esimerkiksi tarttuvia tauteja ja jotka voivat vakavasti vaarantaa muuten kanssaihmisten turvallisuutta, Terho kirjoittaa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho jää yksin vaatiessaan nykyisenkin, kiireellisen hoidon lopettamista laittomasti maassa oleskelevilta.

– Maahanmuuttosäädökset menettävät merkityksensä, jos palvelut ja muut edut tarjotaan myös säädöksiä rikkoville, Halla-aho perustelee.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Työvoiman tarveharkinta: Vasemmisto ja PS löytävät toisensa

Kysymys Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luo hieman epätodennäköisen rintaman. Maahanmuuttokriitikot ja vasemmistopuolueet haluavat säilyttää tarveharkinnan, kaikki muut luopuisivat siitä.

Tarveharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jonka mukaan EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille myönnetään oleskelulupa vain, jos tehtävään ei ole saatavilla työvoimaa omasta takaa.

– Tarveharkinta on suomalaisen duunarin ja koko kansakunnan etu, kirjoittaa sinisten Sampo Terho.

Sekä SDP:n Antti Rinne että perussuomalaisten Jussi Halla-aho viittaavat Ruotsiin, joka ainoana länsimaana on poistanut tarveharkinnan. Länsinaapurin kokemukset ovat puoluejohtajien mukaan huonoja.

Vasemmistoliitolla ei ole yhtenäistä kantaa tarveharkinnan poistoon, kertoo Li Andersson. Hän näkee nykykäytännön paljon ongelmia, mutta ei silti poistaisi sitä kokonaan.

Keskusta, kokoomus, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit luopuisivat tarveharkinnasta työvoimapulaan ja osaajien tarpeeseen vedoten. Kristilliset tosin vain löysäisivät nykykäytäntöä.

– Tarveharkintaa tulisi nykyisestään lieventää, koska useilla aloilla on työvoimapula ja yrityksillä vaikeuksia löytää työntekijöitä.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 
Kyselygrafiikka
 

Vain kaksi kieltäisi burkat naisilta ja sotilasvirat kaksoiskansalaisilta

Kasvot ja vartalon peittävä musliminaisten asu burka ei herätä intohimoja politiikan valtavirrassa, vaikka asun käyttö julkisilla paikoilla on kielletty joissakin länsimaissa.

Puheenjohtajat vetoavat perustuslailliseen henkilökohtaiseen vapauteen pukeutua miten haluaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayah katsoo että pukeutumista voi rajoittaa vain tietyissä virkatehtävissä ja tunnistautumista vaativissa tilanteissa.

– Muutoin ihmisten vapaa-ajallaan tapahtuvaan pukeutumiseen ei tarvitse puuttua, Essayah toteaa.

Perussuomalaiset ja siitä irtautuneiden sinisten johtajat kuitenkin kieltäsivät burkan myös meillä. Molemmat vetoavat naisten oikeuksiin. Halla-ahon mukaan burka eristää musliminaisia yhteiskunnasta ja ylläpitää vääristynyttä naiskuvaa.

– Suomi on länsimainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa naisten ei tarvitse kulkea päästä varpaisiin peitettynä, kirjoittaa puolestaan Terho.

Myös kysymys kaksoiskansalaisten sopivuudesta sotilasvirkoihin jättää perussuomalaiset ja siniset oppositioon muita vastaan.

Sininen puolustusministeri Jussi Niinistö on ajanut kieltoa laiksi, mutta hallituskumppanit keskusta ja kokoomus torjuvat yleisen virkakiellon kaksoiskansalaille. Samoin tekevät kaikki oppositiopuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.

– Ei kategorista kieltoa kaikille kaksoiskansalaisille. Keskusta kuitenkin tunnistaa ongelman ja on valmis harkitsemaan joitain tarkennuksia, kirjoittaa keskustan Juha Sipilä.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Kehitysapu YK:n vaatimalle tasolle – sitten joskus

Suomi on vuosikymmeniä ollut sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysavun määrä YK:n tavoitetasolle, 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on saavutettu kerran 90-luvun alussa. Tänä vuonna kehitysavun osuus BKT:sta on alle 0,4 prosenttia.

Puolueista vain vasemmistoliitto katsoo, että kansainvälinen tavoite olisi täytettävä ensi hallituskauden aikana.

Valtaosa puolueista pitää tavoitetta oikeana, koska kehitysavulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakolaisuuden "juurisyihin". Mutta potin kasvattamista YK:n toivomalle tasolle jo lähivuosina pidetään epärealistisena, kun rahaa tarvittaisiin paljon.

– Se merkitsisi satojen miljoonien vuositason lisäystä kehitysavun määrään samaan aikaan kun meillä on tarpeita myös muualla, kirjoittaa kokoomuksen Petteri Orpo.

Antti Rinteen mukaan tavoitteeseen tulisi päästä "mahdollisimman nopeasti". RKP ja keskusta puhuvat "pitkästä tähtäimestä", vihreät vuodesta 2030 ja kristillisdemokraatit "tulevasta ja sitä seuraavasta hallituskaudesta" .

Perussuomalaiset ja siniset ovat tässäkin kysymyksessä omassa sarjassaan: YK:n tavoitetaso saa jäädä toteutumatta, ne katsovat.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Puolueet eivät innostu maahanmuuttajakiintiöistä kouluissa

Vain siniset lämpenevät ajatukselle maahanmuuttajalasten määrän rajaamisesta kouluissa.

– Ghettoutuminen on estettävä, eikä maahanmuuttajalasten tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin, jonne huono-osaisuus kasaantuu, Sampo Terho perustelee.

Terho tosin toteaa, että humanitaarisen maahanmuuton kokonaismäärä pitäisi pitää niin alhaalla, ettei kysymystä lasten määrästä kouluissa tarvitsisi pohtia.

Muut puolueet torjuvat ajatuksen maahanmuuttajaoppilaiden maksimimäärästä. Ne vähentäisivät koulujen ja asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä mieluummin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla tai tukisivat yksittäisiä kouluja tarvittaessa.

Tämä on ainoa kysymys, jossa perussuomalaisten Halla-aho on enemmistön kanssa samaa mieltä, tosin eri perusteella.

– Yläraja edellyttäisi joko pitkiä koulukuljetuksia tai asuinalueiden sosiaalista sekoittamista verovaroin, hän kirjoittaa.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Maasta poistettavien vapaus liikkua – harva kaipaa kiristyksiä

Kun turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen ja määrätään poistumaan maasta, hänellä on 30 vuorokautta aikaa lähteä.

Jo nykylaki mahdollistaa hänen vapautensa rajoittamisen tänä aikana yksittäistapauksissa, jos viranomaiset katsovat tämän tarpeelliseksi. Hänelle voidaan määrätä säännöllinen ilmoittautumisvelvollisuus tai ottaa jopa säilöön.

Puolueista suurin osa katsoo, että näitä keinoja ei tarvitse laajentaa kaikkiin kielteisen päätöksen saaneisiin.

Halla-aho ja Terho ovat kuitenkin tässäkin kiristysten kannalla – rajoitusten tulisi heistä koskea kaikkia kielteisen päätöksen saaneita. Myös kokoomus vastaa "kyllä" kysymykseen liikkumisvapauden rajoittamisesta, tosin Petteri Orpon perustelut kuvaavat lähinnä nykytilannetta.

– Osalle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi ja katoamisten estämiseksi olla tarpeen rajoittaa liikkumisvapautta, hän kirjoittaa.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

SDP: Rikollisten karkottamista voisi "sujuvoittaa"

Puolueiden kannat rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta jäävät kyselyssä hieman epäselviksi.

Viisi puoluejohtajaa vastaa, ettei palauttamista tarvitse nykyisestä "helpottaa", mutta RKP ja SDP kaipaavat silti karkottamisen "tehostamista" tai "sujuvoittamista" tietyissä tilanteissa.

Neljä puoluejohtajaa vastaa kannattavansa rikollisten karkottamisen helpottamista.

Kokoomus viittaa vireillä olevaan lakihankkeeseen, jolla ei muutettaisi karkottamisen perusteita, mutta karkotuksia pyrittäisiin nopeuttamaan. Myös kristillisdemokraatit nopeuttaisivat karkotuksia. Perussuomalaiset ja siniset toteavat ykskantaan kannattavansa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista.

Keskustan Juha Sipilä katsoo, että nykylainsäädäntö riittää. Myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat nykysääntöjen riittävyyttä rikoksiin syyllistyneiden karkotuksissa.

– Rikoksiin syyllistyneiden osalta karkottaminen on tosiasiassa tehty laissa jo pitkälti niin helpoksi, kuin kansainvälisen oikeuden asettamissa rajoissa on mahdollista, toteaa SDP:n Antti Rinne.

Lue myös: Puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut (PDF).

 


 

Paineen kasvaessa poliittiset konfliktit ovat lähes väistämättömiä. Maat eivät pysty vastaamaan ihmisten perustarpeisiin ja pitämään väestömassoja paikoillaan. Stocchettin mukaan tämä johtaa ennennäkemättömään ihmisvaellukseen kohti Eurooppaa ja epätoivo saa etenkin nuoret radikalisoitumaan.

 

Espanjalainen alus pelastamassa pakolaisia lähellä Libyaa. LOUISA GOULIAMAKI / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

”Ne jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle”

varoitus Afrikasta

 

Afrikasta on tulossa valtavampi haaste Euroopalle, kun ilmastonmuutos etenee

 

Vuonna 2015 alkanut maahanmuuttokriisi on konkretisoinut, miten EU:n ja Afrikan kohtalot ovat kiinni toisissaan. Pääosin Afrikasta tulevasta maahanmuutosta on tullut EU:lle poliittinen ongelma, joka on johtanut äärioikeiston nousuun ja ajanut EU-maat erilleen. Sisäiseen turvapaikkapolitiikkaan ei löydy yhteistä kantaa, saati kestävää, toimivaa järjestelmää.

– Afrikka kiinnostaa nyt, koska meistä on tullut uhka, pohjoisafrikkalaisen Young Arab Voices -projektin perustanut ja EU-Afrikka-huippukokouksen delegaatti Esamat Elsayed toteaa.

 

Afrikan ongelmat ovat kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchettin mukaan kietoutuneet yhdeksi vyyhdiksi. Jos vyyhtiä ei saada nopeasti purettua, tuloksena on Afrikka, jossa väestönkasvu vain kiihtyy. Valtaosa tulevasta yli miljardista afrikkalaisesta syntyy äärimmäiseen köyhyyteen Saharan eteläpuolelle, alueelle, millä ei ole kykyä kannatella edes nykyistä väestömäärää, ja missä lapsilla on jo ennen syntymäänsä heikot eväät elämää.

Stocchetti muistuttaa, että jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, seurauksena on jättimäinen humanitaarinen katastrofi.

 

– Ne, jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle. Ihmiset vyöryvät ensin naapurivaltioihin ja köyhiin, konfliktiherkkiin Afrikan sarven, Itä-Afrikan tai Syyrian lähialueille. Nämä alueet kantavat jo nyt suurimman taakan pakolaisista ja kamppailevat samanaikaisesti taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristön tilaan liittyvien ongelmien kanssa, Stocchetti sanoo.

Mitä EU aikoo asialle tehdä? Lue koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta ilmaiseksi kirjatumalla. Voit kirjautua Facebook-tunnuksillasi.

 


 

– Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

 


Juha Sipilä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Juha Sipilä selventää: Suurin osa tulleista ei

täyttänyt kriteerejä

 

Pääministerin mukaan on löydettävä keinoja hallittuun Suomeen ja Eurooppaan tulemiseen.

 

Pääministeri Juha Sipilä toteaa blogissaan, että maahanmuutosta on kyettävä keskustelemaan maltilla. Hän korostaa, että maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Suomella on pääministerin mukaan myös velvollisuus auttaa hädänalaisia. Vuoden 2015 turvapaikkakriisiä hän nimittää kuitenkin “aivan uudeksi tilanteeksi”.

– Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa, Juha Sipilä kirjoittaa.

 

Hän kertaa maahanmuuttoviraston lukuja. Vuosina 2015-17 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei pääministerin mukaan ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa.

Juha Sipilän maahanmuuttoa koskeneet kommentit ovat herättäneet keskustelua ja kirvoittaneet kritiikkiä etenkin oppositiosta.

 

–  Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa, Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Sipilä arvioi myös Saksan äärioikeiston mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten kumpuavan vuosien 2015-2016 hallitsemattomasta maahanmuutosta ja sen seurauksista. Hänen mukaansa EU-tasolla ei reagoitu riittävän nopeasti ja kaikkien tulisi katsoa peiliin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että pääministeri esitti myös Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrän kaksinkertaistamista ja kehitysapuvarojen lisäämistä.

Elintasoeron vaikutus on myönnettävä

Juha Sipilä toteaa blogissaan pitäneensä pitkään esillä tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää.

– Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Pääministeri haluaisi “uudenlaista Afrikka-yhteistyötä”, jossa ihmisiä autetaan lähempänä kotejaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan enemmän.

– On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys, Juha Sipilä kirjoittaa.

– Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa, hän jatkaa.

Eurooppaan ja Suomeen tulemiseksi olisi Sipilän mukaan löydettävä hallittuja keinoja. Hän toteaa Suomen ja Euroopan tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa.

 

Juha Sipilän mukaan rasismille ei saa antaa tilaa.

– Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

 


 

– Tämä ei ole oikea suunta. Asiaa on käsitelty viime aikoina myös [EU-parlamentin] kehitysvaliokunnassa, Hautala sanoi Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa. Hän myös paheksui kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan toteamusta, jonka mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa “kytee väestönkasvun pommi”. – Puhe Afrikan väestöräjähdyksestä on vanhanaikaista, ei ole mitään väestöpommia. On vain valtavaa köyhyyttä ja osattomuutta, Hautala sanoi. - Näkökulma: Afrikassa on ilmiselvä ylikansoitus, joka myös YK:n järjestöjen mukaan kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Jos tätä ei voi kutsua väestöpommiksi, mikä sitten olisi tälle Afrikan väestökatastrofille oikea määritelmä!? - KimsBlog

Heidi Hautala. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

 

 

“Puhe väestöräjähdyksestä on

vanhanaikaista”

 

 

 

Vihreiden europarlamentaarikon mukaan Afrikan ongelmien taustalla on köyhyys ja korruptio.

 

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan on realistista myöntää, että laajenevien globaalien kriisien hillitseminen edellyttää lisäresursseja myös EU-tasolla.

Hän huomautti, että EU on tehnyt pakolaisvirtojen hillitsemiseksi rajavalvontayhteistyötä Sudanin ja muiden autoritaaristen hallintojen kanssa.

 

EU:n ulkosuhteiden eri budjetti-instrumenttien yhdistämistä on perusteltu joustavuuden ja ketteryyden lisäämisellä. Hautalan mukaan vaarana kuitenkin on, että monia tärkeitä tavoitteita voi samalla jäädä pois agendalta.

– Naisilla ei ole oikeuksia, hallitukset ovat korruptoituneita, ihmisillä ei ole sosiaaliturvaa. Tähän halutaan puuttua kehitysyhteistyöllä.

 

Sarvamaa totesi, että ongelmaan tulisi puuttua EU-yhteistyön syventämisellä ja resurssien lisäämisessä. Tämä puolestaan edellyttää jäsenvaltioilta poliittista rohkeutta.

– Muuten ei ole mitään toivoa ongelman ratkaisemisesta. Ymmärrän kyllä aihetta koskevan kritiikin. Mutta jos lähdetään EU:n hajottamisen ja eriyttämisen tielle, niin voin taata, ettei asia tule hoidetuksi.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki huomautti, että EU:n taloudellinen menestys vahvistaa sen kykyä puuttua kansainvälisiin kysymyksiin.

– Ihmiset pysyvät aloillaan, jos ilmastonmuutosta hillitään. Jos EU:lla menee hyvin, niin resurssejakin on enemmän, Artjoki sanoi.

 


 

– Jos pysyvästi luovutaan palautuksista, menee koko turvapaikkajärjestelmältä pohja pois. Miksi me käytämme vuosittain miljoonia euroja migrin toimintaan, hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti, jos lopputulos on kuitenkin se, että jokainen, joka ei suostu lähtemään, saa jäädä, hän kysyy.

 

Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Ben Zyskowicz: Saako jokainen jäädä, joka ei

suostu lähtemään?

 

Kansanedustaja ihmettelee hokemaa ‘turvapaikkajärjestelmä on rikki’.

 

– Hoetaan, että “turvapaikkajärjestelmä on rikki”. Jos tästä on kyse, on se rikki suunnilleen kaikissa muissakin Euroopan valtioissa, kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisille.

 

Etenkin pakkopalautuksia arvostelevat toistavat usein lausetta rikkinäisestä järjestelmästä. Muun muassa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on vaatinut palautusten keskeyttämistä siihen asti, että järjestelmän ongelmat on korjattu. Lentokoneessa palautusta protestoinut vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen toisti vaatimuksen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Ben Zyskowicz ei allekirjoita väitteitä rikkinäisestä järjestelmästä. Hän huomauttaa, ettei Suomen linja esimerkiksi Afganistanista tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen poikkea merkittävästi naapureista.

Suomi antoi Helsingin Sanomien maanantaina julkaiseman tilaston mukaan ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen 42 prosentille hakemuksen tehneistä afganistanilaisista. Norjassa luku oli 50 prosenttia, Saksassa 47 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia ja Tanskassa vain 18 prosenttia. Ranskassa turvapaikkoja myönnettiin ensimmäisessä käsittelyvaiheessa kuitenkin peräti 84 prosentille hakijoista.

*

Ben Zyskowicz näkee vihreiden puheet ideologisina. Hänen mukaansa kyseessä on erimielisyys siitä, missä kulkee raja oleskeluluvan myöntämisen perusteelle.

– Eihän totuus ole se, että turvapaikkajärjestelmä on joka paikassa Euroopassa rikki vaan totuus on se, että Touko Aallolla, Aino Pennasella ja kumppaneilla on erilainen näkemys siitä, missä tilanteessa oleskelulupa pitäisi myöntää kuin mikä on eurooppalainen valtavirran tulkinta, Ben Zyskowicz sanoo.

– Jos ja kun taustalla on linjaero valtavirran ja heidän tulkintansa välillä, niin eihän tätä järjestelmää heidän näkökulmastaan korjata muuten kuin niin, ettei enää tehtäisi kielteisiä päätöksiä, hän jatkaa.

Zyskowiczin mukaan puheet palautusten väliaikaisesta keskeyttämisestä tarkoittavat oikeasti pysyvää keskeyttämistä.

 

HS:n oikaistava

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio totesi keskiviikkona monen toistelevan turvapaikkaprosessin olevan rikki, vaikka harva heistä edes tuntee itse prosessia.

– Sama koskee maatietoa. Merkittävien lähtömaiden maatietoraportit ovat luettavissa #MIGRIn (maahanmuuttovirasto) sivuilla. Kannattaa lukea, Vuorio tviittasi.

Ben Zyskowiczin mukaan julkisuudessa liikkuu väärää tietoa palautuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Hän nostaa esiin Helsingin Sanomien Aino Pennasta koskevassa jutussa faktana esitetyn maininnan “Suomen lain mukaan ihmistä ei saa palauttaa kotimaahansa, jos siellä on käynnissä taisteluja tai hänellä on vaara joutua maassa vainon tai kidutuksen kohteeksi”.

*

Palautuskiellon periaatetta käsitellään ulkomaalaislain 147. pykälässä. Se kuuluu seuraavasti:

“Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.

*

Laissa ei sanota siis mitään siitä, että taistelut jossain päin maata olisivat automaattisesti este palauttamiselle kyseiseen valtioon. Sisäministeriön mukaan Suomen linjana on, ettei “ihmisiä palauteta taisteluiden keskelle”. Palautukset perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja alueittain jaoteltuihin maa-arvioihin.

– Kyse ei ole siis siitä, onko jossain päin maata sotilaallista konfliktia. Tämä Helsingin Sanomien väite ei pidä paikkaansa. Odotan että hesari korjaa väärän väitteensä, Ben Zyskowicz sanoo.

 

Maahanmuuttovirasto vastasi Afganistanin palautuksia koskeneeseen kritiikkiin helmikussa (alla) huomauttamalla, että turvapaikanhakijan maasta poistamisesta on tehtävä päätös, jos hakijalla ei ole mitään lainmukaista perustetta saada oleskelulupaa Suomesta.

“Väkivallan taso ei ole viime aikojen tapahtumista huolimatta Kabulissa niin korkea, että kaikki henkilöt alueella olisivat iskujen vuoksi vaarassa. Kaupungissa ei käydä laajoja maataisteluita, eikä siellä ole esim. ilmapommituksia, tykistötulta tai miinoituksia, jotka aiheuttaisivat siviileille erityistä vaaraa joutua väkivallan kohteeksi. Kaikki tapaukset tutkitaan yksilöllisesti”, maahanmuuttovirasto selvensi tuolloin.

 


 

”Jos valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplaantuisi, ja samoin heidän työllisyysasteensa, saisimme työelämään joka vuosi neljä tuhatta parasta uutta osaajaa nykyistä enemmän. Jo Suomessa olevia, Suomeen sopeutuneita, arkipäivän kielitason hallitsevaa. Tämän on oltava seuraavan hallituksen tavoite, hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman tulos”, Harakka sanoo. Harakka uskoo, että Suomelle realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä.


 

 

”Humanitaarinen ja taloudellinen

maahanmuutto erotettava selvästi toisistaan”

– SDP esittää Suomeen Kanadan-mallia

 
 
Luotu: 
29.8.2018 08:12

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Timo Harakan mukaan Suomi ei ole ammattitaitoiselle työvoimalle houkuttelevin vaihtoehto, joten "realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä".
 
|

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan.

 

Harakka toteaa tiedotteessaan, että Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, jollainen on Kanadassa.

”Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet”, Harakka sanoo.

 

 

Harakka huomauttaa, että työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä.

Tiedotteen mukaan Harakka esitti puheessaan Turussa, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan.

”Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit.”

 

Harakka arvostelee nykyisen hallituksen ristiriitaista politiikkaa.

”On täysin käsittämätöntä, että kun samaan aikaan hallituksesta kiljutaan saatavuusharkinnan romuttamista, ei kuitenkaan lyhennetä 3000 työntekijän kohtuutonta odotusaikaa yksinkertaisesti TE-toimistojen henkilökuntaa lisäämällä”, hän sanoo.

Laki edellyttää, että työperäiset oleskeluluvat käsitellään neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika venyy varsinkin Etelä-Suomessa yli vuoteen.

 

”Kanadan-mallia tarvittaisiin myös ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittämisessä maahan, sillä Suomi haaskaa Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen. CIMO:n tilaston mukaan korkeakoulututkintojen suorittaneista useampi lähti vuoden sisällä maasta kuin työllistyi.”

 


 

Vanhala-Harmasen mukaan suomalaisten yritysten pitäisi rekrytoida rohkeammin ulkomailta. Se vaatii hänen mielestään myös muutoksia Suomen lupaprosesseihin. Vanhala-Harmanen arvostelee, kuinka työ- ja oleskeluluvan hankkiminen EU:n ulkopuolelta tulevalle voi kestää lähes vuoden, kun siinä pitäisi kestää hänen mielestään ”vain noin viikon verran”. –Yhteiskunnan pitää maksaa suomen kielen koulutus työntekijälle ja myös tämän perheelle, Vanhala-Harmanen vaatii Talouselämässä ja korostaa, että se parantaisi maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.


 

 

Toimitusjohtaja TE:ssä: ”Työntekijöitä ei nyt

ole – tarvitaan kymmeniä tuhansia

maahanmuuttajia”

 
 
Luotu: 
10.8.2018 11:28

  • Kuva: Karoliina Vuorenmäki
    Kuva
    Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
 
|

Henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen katsoo Talouselämässä Suomen tarvitsevan kymmeniä tuhansia uusia ulkomaalaisia työntekijöitä. Nykytilanteessa ei Vanhala-Harmasen mukaan ole riittävästi työntekijöitä, joita houkutella töihin.

 

EK:n jäsenistölleen tekemästä kyselybarometristä ilmenee, että runsas neljännes yrityksistä, 28 prosenttia, kertoo rekrytointivaikeuksien hidastavan omaa kasvua. Pahimmin tekijöistä on pulaa juuri it-alalla, mutta teollisuuskin tarvitsisi lisää hitsaajia sekä koneistajia ja palvelualoilla töitä olisi uusille myyjille, kokeille ja siivoojille.

–Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi vapaana – mutta kun heitä ei ole, Vanhala-Harmanen sanoo.

 

 

–Tarvitsemme kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia töihin. Jo pelkästään it-alalla tarve on tuhansia, hän jatkaa.

Asenneilmaston hän näkee kuitenkin kiristyneen vuoden 2015 jälkeen, kun Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Pakolaisuus ja työperäisen maahanmuutto sekoittuvat kuitenkin Baronan toimitusjohtajan mielestä liian usein suomalaisessa keskustelussa.

 

 


 

Maahanmuuttoviraston tekemiä turvapaikkapäätöksiä käsitellään tarvittaessa vielä eri oikeusasteissa. Oikeusprosessiin saa myös valtion varoista maksettavan oikeusavustajan. Turvapaikkaa haetaan usein monta kertaa, joten prosessit voivat kestää vuosia.

 

Leena Meri. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Pakkopalautukset ovat normaali osa

prosessia”

 

Perussuomalaisten ryhmäjohtajan mukaan kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tulisi tehostaa nykyisestä.

 

Kansanedustaja Leena Meren (ps.) mukaan oikeusvaltion ei tule hyväksyä laitonta maassaoloa normaalina ilmiönä, jonka kustannukset maksettaisiin verovaroista.

Hän huomauttaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, joista moni on valittanut päätöksistä.

 

– Turvapaikkaturismi on kohdannut koko Eurooppaa. Satojatuhansia Ihmisiä liikkuu paremman elämän perässä. Se ei kuitenkaan ole peruste turvapaikkaan minkään kansainvälisen sopimuksen tai Suomen perustuslain mukaan. Henkilö, joka ei saa turvapaikkaa joutuu poistumaan Suomesta. Näin sen tulee ollakin. Palautukset perustuvat lakiin, Meri kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

 

– Pakkopalautukseen joudutaan, jos maasta ei poistuta vapaaehtoisesti. Ei kai vaihtoehto voi olla, että tänne saa jäädä, jos vain haluaa. Koko järjestelmä menettää pohjansa, jos näin olisi.

 

Palautusten laillisuusvalvonnasta vastaa muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu.

– Sitten vielä pitäisi erikseen eri puolueiden vaatimuksista pikaisesti selvittää erityisen selvitysmiehen avulla onko kaikki mennyt täydellisesti turvapaikkahakemusten osalta. On selvää, että täydellistä maailmaa ei ole eikä tule, Meri toteaa.

– Selvitysmiesten sijaan tulisi panostaa tehokkaaseen palautukseen kielteisen päätöksen saaneille sekä siihen, että oikeutta hakea turvapaikkaa useaan kertaan rajoitettaisiin.

 


 

Ennätysvuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Migrin mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta, mutta Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. – Se on keskeinen oppi vuodesta 2015. Ei silloin osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista.

 

Maahanmuuttoviraston johtajan Kimmo Lehdon mukaan vuonna 2015 ei osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

LM: Suomi varautuu 100.000 maahantulijaan –

lait jumissa sote-paketissa

 

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista, kertoo Lännen Media.

Tämä johtuu siitä, että turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri).

 

– Meidän pitäisi tietenkin suunnitella nämä asiat yhdessä uusien maakuntien kanssa. Niin kauan kuin lakipakettia ei ole säädetty, meillä ei ole neuvotteluosapuolta, kertoi johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä Lännen Medialle.

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijan aaltoon. Luku on sisäministeriön määrittelemä luku ja Lehdon mukaan tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun. Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta.

 


 

Mitä muutos tarkoittaisi käytännössä? Uusintahakemus jätetään jo nyt tutkimatta, mikäli turvapaikkaan ei esitetä uusia perusteita. Nykyisen lain mukaan henkilö voidaan myös tällaisessa tilanteessa poistaa maasta. Lainmuutoksen jälkeen henkilö voitaisiin poistaa silloinkin, kun uusintahakemus on tutkittu, mutta siihen on annettu kielteinen päätös. Muutoksella siis helpotettaisiin maasta poistoa, jos henkilön ensimmäinen uusintahakemus on katsottu perusteettomaksi.

 

Sisäministeriö haluaa vähentää

turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia –

lakimuutos nopeuttaisi henkilöiden maasta

poistamista

 

Lakimuutos lisäisi poliisin mahdollisuuksia poistaa maasta henkilö, joka on tehnyt useita hakemuksia turvapaikkaa varten.

 

Turvapaikkapäätökset
Arkistomappeja hyllyssä.
Arkistoituja turvapaikkahakemuksia sisäministeriön ulkomaalaiskeskuksessa.Juha-Pekka Inkinen / Yle
 

Sisäministeriön ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden välillä on pitkään ollut meneillään eräänlainen kissa ja hiiri -leikki. Tässä kuviossa ulkomaalaiset yrittävät aloittaa uuden turvapaikkaprosessin ennen kuin poliisi saa poistettua heidät maasta.

 

Teoriassa uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää loputtomia kertoja. Hakemus pitää myös tutkia, mikäli turvapaikkaan esitetään uusia perusteita. Uusintahakemusten määrä ja osuus kaikista hakemuksista onkin kasvanut, koska maassa on tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka yrittävät välttää paluuta kotimaahan.

Uusintahakemusten osuus turvapaikkahakemuksista on kasvussa.

 
 
Yli puolet uusintahakemuksen jättävistä on kansalaisuudeltaan irakilaisia.
 

Sisäministeriö selvittää nyt, voisiko uusintahakemusten määrää vähentää lakimuutoksella.

– Menettelyä turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksissa pyritään tarkentamaan siten, että asialliset syyt tarkastetaan mutta väärinkäyttöä viivytystarkoituksessa rajataan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin, kuvailee sisäministeri Kai Mykkänen sisäministeriön tiedotteessa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tällä sisäministeriö haluaa antaa viestin, että ensimmäisessä uusintahakemuksessa on syytä olla mukana selkeä peruste turvapaikalle.

– Viestitään, että mikäli henkilöllä on turvapaikkaan uusia perusteita, ne tulee esittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja täydellisinä, sanoo lakihankkeen johtava asiantuntija Kukka Gruger sisäministeriöstä.

 

Sisäministeriö: painavat perusteet tutkitaan jatkossakin

Yleisiä uusia perusteita uusintahakemukselle on esimerkiksi se, että henkilö on kääntynyt Suomessa ollessaan kristinuskoon ja pelkää asian koituvan hänelle kuolemanvaaraksi kotimaassa. Toinen tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa henkilö ei ole ensimmäistä hakemusta jättäessään maininnut olevansa homoseksuaali, mutta hakee uudestaan turvapaikkaa tällä perusteella.

Grugerin mukaan näistä syistä esitetyt uusintahakemukset tutkitaan mahdollisen lakimuutoksen jälkeenkin.

 Käytännössä hakemus (homoseksuaalisuuden perusteella) otettaisiin tutkittavaksi, sillä näissä tilanteissa voi olla hyvät perusteet, miksi asiaa ei ole aiemmin tuotu esille. Kääntyminen kristinuskoon on myös sellainen peruste, mikä on syntynyt aiemman hakemuksen tutkimisen aikana. Eli hakemus käytännössä tutkittaisiin.

 

Passien takavarikointiin selvennystä

Saman lakihankkeen aikana selvitetään "mahdollisuudet muuttaa ulkomaalaislakia matkustusasiakirjojen haltuunottoa koskevien pykälien osalta".

Muutoksen käytännön merkitys olisi mahdollisesti pieni. Poliisi on toistaiseksi jo nyt ottanut turvapaikanhakijoiden passeja haltuunsa, jotteivät henkilöt yllättäen katoaisi turvapaikkaprosessin aikana tai sen jälkeen.

 

– Tässä selvitetään se, onko tarvetta erillisille lainmuutoksille jotka koskevat tätä asiaa. Nykyinen oikeudentila on ollut tulkinnanvarainen, Gruger sanoo.

 


 

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi jo torstaina Ylelle, että Suomi käy Saksan kanssa neuvotteluja palautussopimuksesta. Sipilän mukaan Suomella ei ole mitään syytä vastustaa Saksan pyyntöä.


 

 

Lehdet: 14 maata antanut Saksalle vakuudet,

että niihin saa palauttaa turvapaikanhakijoita

– Suomi myös mukana

 

Liitokansleri Merkel haluaa kahdenvälisillä sopimuksilla edelleen rauhoittaa Saksan sisäpoliittista kriisiä.

 

Turvapaikanhaku  |  Yle
Angela Merkel yhdessä Donald Tuskin ja Pedro Sanchezin kanssa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel tällä viikolla pidetyssä EU-huippukokouksessa Brysselissä.EPA-EFE/OLIVIER HOSLET
 
 

Saksan sisäpoliittinen kriisi on ajanut liittokansleri Angela Merkelin ahtaalle. Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoo(siirryt toiseen palveluun), että Merkel kirjoitti EU-huippukokouksen jälkeen kirjeen hallituskumppaneilleen, jossa hän kertoi muiden EU-maiden Saksalle antamista vakuuksista.

 

Der Spiegelin mukaan Merkelin kirjeessä kerrotaan 14 EU-maan antaneen Saksalle sanansa siitä, että Saksa saa palauttaa niihin niissä jo rekisteröityjä turvapaikanhakijoita. Kirjelmän mukaan myös Suomi olisi antanut tämänkaltaisen vakuuden Merkelille Brysselissä.

Muita kahdenkeskisesti neuvoteltuja vakuuksia ovat antaneet Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Liettua, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Portugal ja Ruotsi. Myös Unkari, Puola ja Tsekin tasavalta ovat hyväksyneet järjestelyn.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Unkari kuitenkin kiisti lauantaina puheet vakuuksista.

– Mitään sen suuntaista emme ole sopineet, Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltan Kovacs kommentoi.

Myös Tsekin tietotoimisto CTK kertoi, että Tsekin pääministeri kiistää antaneensa vakuuksia Merkelille.

 

Kirjeellä Merkel rauhoittelee hallituskumppaneita

Saksan on voitava työskennellä tehokkaammin Dublin-palautusten osalta, Merkelin kirjeessä lukee. Tällä hetkellä vain 15 prosenttia henkilöistä, jotka saapuvat Saksaan mutta ovat jo rekisteröity turvapaikanhakijoiksi toisessa EU-maassa, palautetaan Dublin-sopimuksen mukaisesti näihin maihin.

Kirjeen on tarkoitus rauhoittaa etenkin hallituskumppani CSU:ta, johon kuuluva sisäministeri Horst Seehofer on uhannut aloittaa tulevalla viikolla rajatarkastukset eteläsaksalaisessa Baijerin osavaltiossa, mikäli tarpeeksi tiukkaa maahanmuuttolinjausta ei EU-tasolla synny.

Lisää aiheesta:

EU-maat pääsivät sopuun – Välimeren rannalle perustetaan siirtolaisten keskuksia

Juha Sipilä: EU:n maahanmuuttoratkaisu Suomen tavoitteiden mukainen

 

Lähteet: REUTERS


 

Mikko Kärnän mielestä pelastustoiminta, jota ihmissalakuljettajat käyttävät hyväkseen, ”tulee lopettaa vaikka lainsäädännöllisin keinoin ja asettaa tarvittaessa myös pelastajat syytteeseen avunannosta ihmissalakuljetukseen”. – Tämä voi kuulostaa brutaalilta, mutta se lienee ainoa keinoa ihmissalakuljettajien pussiin pelaamisen lopettamiseksi, hän toteaa. Hän ehdottaa ihmissalakuljettajien veneiden tuhoamista jo Libyan rannoilla.


  

Saksan yleisradio: Välimeren maat sulkivat jo

satamansa – Italia ei ole ainoa pelastusaluksia

hylkivä

 
 
 
 
Luotu: 
27.6.2018 14:42

  • Kuva: EPA
    Kuva
    Avustusjärjestöt pelastavat Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia huonokuntoisista ja liian täysistä veneistään Välimerellä. Nyt Euroopan maat pyrkivät kitkemään pelastustoimintaa, jonka katsotaan auttavan ihmissalakuljettajia.
 
|

Käytännössä kaikki Välimeren valtiot haluavat estää siirtolaisia kuljettavien avustuslaivojen saapumisen satamiinsa, kertoo Saksan yleisradioon kuuluva Deutsche Welle.

 

Italia on ollut otsikoissa maan kiellettyä mereltä pelastettuja siirtolaisia kuljettaneen pelastusaluksen maihinnousun ja uuden oikeistohallituksen ilmoitettua samalla, että tämä on linja vastakin. Pelastusjärjestö Sea-Eyen perustaja Michael Buschheuer kuitenkin sanoo, että Italia ei ole yksin linjauksensa kanssa.

 

– Italia ei ole ensimmäinen satamansa sulkeva maa, se on vain viimeisin, Buschheuer sanoo Deutsche Wellelle.

 

– Maaliskuusta 2017 lähtien kaikki Euroopan hallitukset ovat alkaneet vaivihkaa taistella hyväntekeväisyysjärjestöjä vastaan, estäen niiden toimintaa. Tämä on vain looginen jatkumo sille.

 

Buschheuer korostaa, että monet Välimeren valtiot sulkivat rajansa jo aiemmin.

– Emme pidä vastuussa vain Eurooppaa. Odottaisimme myös Egyptin ja Tunisian kaltaisten maiden ottavan pakolaisia ja pelastavan hädänalaisia.

Huomionarvoista Italian tilanteessa on, että itse asiassa Italian laivaston – eli valtion – alainen pelastuskeskus on tähän asti ohjannut pelastusoperaatioita ja pakolaisten sijoittelua. Nyt se on ilmoittanut lopettavansa tämän ja ohjaavansa vastuun Libyalle, josta aluksia lähtee liikkeelle.

Toistaiseksi Italiassa ei ole ryhdytty hallinnollisiin toimiin satamien sulkemiseksi, DW kertoo. Se onkin lakien valossa mahdollista vain poikkeustilanteissa kuten terrorihyökkäyksen tai tartuntatautien uhatessa. Kansainvälisten sopimusten mukaan niin Italian kuin Ranskan, Maltan ja Espanjankin tulee ottaa pelastusalukset vastaan, jos aluksissa ei ole tarpeellisia ruoka- tai muita tarvikkeita.

Tosin merenkulkulakeihin erikoistuneen professori Stefan Talomin mukaan kansainvälinen laki on selkeä vain ihmisten mereltä pelastamisen velvollisuuden suhteen. Se on epäselvempää, täytyykö pelastetut päästää omaan satamaan. Lain mukaan merihädässä olevat täytyy kuljettaa ”turvalliseen satamaan”.

 

EU:n linja?

Euroopan unioni etsii uutta virallista turvapaikkalinjaansa torstain huippukokouksessa. Yhteinen, jäsenmaiden hyväksymä suunta on ainakin unionin ulkorajan valvonnan kiristäminen ja turvapaikanhakijoiden liikehdinnän vähentäminen. Turvapaikanhakujärjestelmää yritetään ainakin osin siirtää EU:n ulkopuolelle niin sanottujen maihinnousuleirien avulla.

– Suomi tukee myös EU:n ulkorajavalvonnan tehostamista ja kannattaa alueellisten maihinnousukeskusten mahdollisuuksien tutkimista, hallituskin linjasi kokouksen alla.

Deutsche Wellen mukaan EU:n rajavalvontavirasto Frontex on arvostellut Välimeren pelastusoperaatioita ”vetotekijäksi”, joka mahdollistaa ihmissalakuljettajien toiminnan ja kannustaa ihmishenkiä vaarantaviin yrityksiin Välimeren yli. EU-maiden yhteinen toive onkin saada riskialttiit merenylitykset vähentymään.

Suomessa kansanedustajan paikalta syrjään joutunut entinen rajavartioviranomainen Mikko Kärnä (kesk.) arvioi äskettäin blogissaan, että Välimeren vaarallinen ihmissalakuljetus ei lopu ilman ”väkivaltaa” eli voimatoimia. Hän arvioi, että tilanne on Italian ratkaisun myötä muuttumassa. 

– Valtiolliset pelastusoperaatiot on käytännössä lopetettu ja kansainvälisiin avustusjärjestöihin on myös vedottu niiden lopettamiseksi, Kärnä kirjoittaa. 

 


 

UUDEN EU-viraston perustaminen ei ollut aivan ongelmatonta, vaikka ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaakaan. Laitinen oli jo ollut mukana luomassa eurooppalaisten rajavartiolaitosten hajautettua operatiivista yhteistyötä, jota lähdettiin kehittämään heti vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Laitisen piti puristaa tämä löyhä yhteistyön verkosto yhdeksi organisaatioksi.


Kotimaa
 
 

”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se

ratkaise mitään” – Rajan uuden päällikön

Ilkka Laitisen mukaan sivistysvaltio ei pysty

estämään ihmisten liikkumista maasta

toiseen

 

Ilkka Laitisen mukaan rajamiesten suurin painajainen on itärajalla.

 

 
KENRAALIMAJURI Ilkka Laitinen pyörittää päätään, kun häneltä kysyy mielipidettä maista, jotka haluavat sulkea rajansa siirtolaisilta.

”Eihän sivistysvaltio, oikeusvaltio, pysty tänä päivänä estämään fyysisesti sitä, että ihmiset tulevat, jos valtio aikoo pitää kiinni arvoistaan ja lainsäädännöstään”, Laitinen sanoo.


”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ole kestävää kehitystä, ei se ratkaise mitään. Jos ihmiset ovat tulossa rajan yli, niin he tulevat jos ovat tullakseen. Olennaista on se, että havaitaan, otetaan kiinni, selvitetään keitä he ovat ja millä asialla ja katsotaan, että tilanne pysyy hallinnassa. Palautetaan ne, joilla ei tänne ole oikeasti asiaa.”

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä toimiva Laitinen on valittu laitoksen seuraavaksi päälliköksi syksyllä eläkkeelle jäävän kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen jälkeen.
 

Rajoille ei kuitenkaan ole tarkoitus Suomessakaan jäädä makaamaan. Laitinen paljastaa, että Rajavartiolaitoksen tärkein strateginen investointitavoite lähivuosina on niin kutsutun maarajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen (mrtv).

Mrtv on käytännössä ohjelmisto ja sensori- ja paikkatietojärjestelmä, joka antaa hälytyksen luvattomasta rajanylityksestä. Se myös osin tunnistaa hälytyksen aiheuttajan. Nykyinen järjestelmä on 1990-luvun tekniikkaa, eikä siihen pystytä enää liittämään moderneja sensoreita.

”Toinen ongelma on järjestelmän luotettavuus. Se ikääntyy, se vikaantuu.”

RAJAVARTIOLAITOKSEN esikunnan kokoushuoneet Helsingin Sörnäisissä on nimetty rauhansopimuksien mukaan.

Kokoushuone Moskova puuttuu mutta Täyssinä on, ja sen seinille on aseteltu edellisten Rajavartiolaitosten päälliköiden muotokuvat. Joukossa on legendaarisia rajamiehiä ja sotasankareita, kuten Erkki Raappana.

Takanreunuksella on Viron rajapäällikön aikoinaan lahjoittama miekka.

Laitinen on Nurmeksen poikia, vaikka sukujuuret vievätkin eri puolelle Suomea Helsinkiä ja Pohjanmaata myöten. Suvulla ei ole sotilasperinteitä, vaikka sukuselvitys onkin paljastanut 1700-luvulta ”jonkun ruotuväen rumpalin”. Laitisen isä oli Nurmeksen kauppalan ainoa asianajaja.

Laitinen ei haaveillut pikkupoikana sotilasurasta. Lukion jälkeen hän suunnitteli oikeustieteen opintoja ja isänsä asianajotoimiston jatkamista.

Sitä ennen piti kuitenkin suorittaa varusmiespalvelus. Palveluspaikaksi tuli Pohjois-Karjalan rajavartiosto.

”Kun kotiutuminen alkoi häämöttää, eikä ollut työpaikkaa eikä opiskelupaikkaa, jota kävin alokaskesänä kopaisemassa, kävin kysymässä kesävänrikin paikkaa.”

Laitiselle kerrottiin, että Pohjois-Karjalan rajavartiostossa oli sellainen perinne, että jos hakee kesävänrikiksi, niin pitää hakea myös Kadettikouluun.

”Sitten löysin itseni kurssilta 69 vuonna 1982. Olin sillä mielellä, että käynpä katsomassa, miltä tämä näyttää. Ajatus oli, että rajavartiostoon haluaisin. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen ratkaistiin, pääseekö Rajalle vai ei. Minä olin onnekas ja pääsin. Aika äkkiä selvisi, että kyllä tämä on minun hommaani, tänne minä kuulun.”

LAITINEN on luonut rajamieheksi poikkeuksellisen kansainvälisen uran. Se näkyy myös hänen ansioluettelossaan, jossa on mainittu useita eri maiden kunniamerkkejä.

Työuransa aikana Laitinen on asunut yli kymmenen vuotta ulkomailla, ensin kaksi vuotta rajaturvallisuusasiantuntijana Brysselissä (2000–2002) ja myöhemmin yhdeksän vuotta (2005–2014) Varsovassa. Varsovassa hän oli ensimmäisenä pääjohtajana perustamassa EU:n rajaturvallisuusvirastoa Frontexia.

Laitinen valittiin pääjohtajaksi pitkän lobbaamisen jälkeen. Valintaan tarvittiin kaksi kolmasosaa EU:n jäsenmaiden äänistä.

”Kampanja kesti vuoden. Olin siinä onnellisessa asemassa, että koko valtionhallinto tasavallan presidenttiä myöten lobbasi minua. Tuumasin vaimolle loppuvaiheessa, että joskus voisi nukkumaan mennessä jotain muutakin miettiä kuin että tuleeko valituksi vai ei”, Laitinen naurahtaa.



”Oli suorastaan surrealistisia episodeja, kun Puolan hallituksen kanssa neuvoteltiin esimerkiksi toimitilakysymyksistä. Se oli kuitenkin äärimmäisen antoisaa. Kaikki prosessit piti miettiä ja sitten piti vielä laittaa kaikki operaatiot jaloille”, hän muistelee.

FRONTEX joutui kovan kritiikin kohteeksi niin kutsuttuna arabikeväänä vuonna 2011 ja kun suuri siirtolaisaalto Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan alkoi vuonna 2015.

Laitisen mukaan Frontex oli väärä kohde arvostelulle. Hän korostaa, että on väärä luulo, jos kuvitellaan, että siirtolaisuus saataisiin hallintaan pelkällä rajavalvonnalla.

”Frontexin pääjohtajana koin, että minulle annettiin muutoksentekijän rooli, että kaikki riippuu vain siitä, miten valvonta ulkorajoilla pelaa”, Laitinen sanoo.

”Sehän on yksinkertainen ratkaisu, joka on helppo markkinoida poliittisesti ja selittää suurelle yleisölle, että tämä riippuu siitä, onko meillä partioita ulkorajalla vai ei. Mutta ei se siitä riipu, kuten nähtiin.”

Laitinen korostaa, että rajavalvonta on välttämätön osa kokonaisuudessa. Se ei kuitenkaan riitä, jos turvapaikkaprosessit eivät toimi, asiattomia tulijoita ei pystytä palauttamaan, ihmisiä ei kyetä tunnistamaan eikä puuttumaan taustalla olevaan rikollisuuteen.

”Pelkällä rajavalvonnan lisäämisellä saadaan aikaan aivan marginaalisia hyötyjä. Se oli ehkä turhauttavin kokemus siltä ajalta, kaikki ne odotukset, että kyllä Frontex hoitaa.”

Myös toimivallasta keskusteltiin tuolloin. Mikä kuuluu jäsenmaille, mikä Frontexille.

”Silloin sanoin, että tämä riippuu tilanteesta. Silloin kun kaikki on hyvin, vastuu on jäsenmailla. Silloin kun tulee ongelmia, vastuu on Frontexin.”

Laitinen ei tohdi ottaa kantaa julkisuuteen nousseeseen keskusteluun mahdollisista EU:n ulkopuolelle sijoitettavista turvapaikanhakijoiden palautusleireistä. Hänen mukaansa se menee maahanmuuttopolitiikan puolelle.

SUOMI joutui ongelmiin talvella 2015–2016, kun Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta alkoi yllättäen tulla turvapaikanhakijoita. Venäjän epäiltiin päästäneen tahallaan väkeä pohjoista reittiä Suomeen.

Laitinen ei vastaa suoraan, kun häneltä kysyy, onko Rajavartiolaitos pystynyt selvittämään, mistä tuolloin oli kyse.

”Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.”

LAITISEN kerrotaan olleen aikoinaan Kadettikoulun kuoron kantavia voimia. Lisäksi hän osaa soittaa trumpettia ja pianoa.

”Joskus teinipoikana haaveilin myös muusikon urasta. Aika äkkiä totesin, etteivät lahjat riitä, vaikka olinkin kovin innostunut. Kuorossa en ole laulanut sen jälkeen, kun Kadettikoulusta lähdin.”

Vanha opiskelutoveri kuvaa Laitista ”suorastaan erämieheksi”.

”Isäni oli aivan intohimoinen erämies. Kotona syötiin riistaa paljon. Hänellä oli metsäkämppä, jonka lunastimme veljen ja muutaman muun kanssa. Siellä me olimme todella paljon. Muistan hyvin, kun kakarana linttastiin polkua pitkin, kun tielle oli 3,5 kilometriä. Kaikilla oli omat kantamukset. Reppu selässä mentiin kuin kananpojat kämpälle.”

Laitisella oli joskus tapana Sallassa palvellessaan ruokatunnilla lähteä metsälle.

”Asuimme rajavartioasemalla. Äkkiä kotiin, kamppeiden vaihto, moottoripyörän selkään, haulikko niskaan ja ajo kolme minuuttia ja oltiin metsän keskellä. Puolikin tuntia kun käveli, saattoi jonkin riekon räppänän saada”, hän muistelee.

”Sitten kotiin, vähän soppaa ja takaisin töihin. Sellaista rajamiehen romantiikkaa.”

ILKKA LAITISEN nimi pomppasi julkisuuteen vuonna 2008, kun hallitus esitti häntä sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Nimitysvaltaa käyttänyt tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi kuitenkin virkaan puoluetoverinsa Ritva Viljasen (sd), mikä aiheutti harvinaisen kiistan hallituksen ja presidentin välille.

Laitinen joutui samanlaiseen tilanteeseen taas vuonna 2012, kun kansliapäällikön haussa sisäministeri Päivi Räsästä (kd) epäiltiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän suosi kristillisdemokraattisen taustan omannutta Päivi Nergiä.

Kaihertavatko tapahtumat vielä?

Laitinen ottaa pöydältä karamellin ja laittaa sen suuhunsa.

”Ei. Se, että siitä kehittyi valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen vääntö, syytön mie siihen olen. Sama pätee vuoden 2012 valintaan, jolloin Päivi Nerg valittiin.”

RAJAVARTIOLAITOS on ollut vuosina 2013–2017 voimakkaiden säästötoimien kohteena. Samaan aikaan on tiedossa, että rajan ylittävän liikenteen määrä kasvaa, jolloin rajavartijoita tarvitaan lisää.

Viime vuonna Rajavartiolaitos saikin lisääntyvän työmäärän paikkaamiseksi lisää rahaa 200 työntekijän palkkaamiseen. Samalla pitää kuitenkin toimintamenoista säästää 15 miljoonaa euroa.

Mrtv:n lisäksi Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kaksi muuta strategista hankintaa. Toinen on käytössä olevien kahden Dornier-lentokoneen korvaaminen ja toinen kahden ulkovartiolaivan eli Tursaan ja Uiskon peruskorjaus.

Rajavartiolaitoksen käytössä on neljä ulkovartiolaivaa, joista yksi eli Merikarhu on parhaillaan Välimerellä Frontexin käytössä. Nyt näyttää siltä, että jatkossa on varaa enää kolmeen alukseen, jolloin Merikarhusta luovuttaisiin.

Dornier-koneita ei välttämättä korvata uusilla lentokoneilla.

”En sano suoraan, että haetaan lentokoneita. On tehtäviä, joissa tarvitaan lentokonetta ja tehtäviä, jotka voidaan nykyään hoitaa miehittämättömillä ilma-aluksilla. Tätä pohditaan selvitystyössä.”

Minkälaisia tulevaisuuden uhkia näette?

”Rajavartiolaitoksella on neljä painajaista. Ensimmäinen on se, mikä on itärajan tilanne. Sen ennustettavuus on heikentynyt erityisesti vuodesta 2014 eteenpäin.”

Toiseksi Laitinen nostaa terrorismin.

”Päävastuu kuuluu poliisille, mutta aika äkkiä meille tulee soitto, kun jossakin poksahtaa. Näin kävi esimerkiksi Turun puukotusten yhteydessä.”

Kolmas painajainen on suurimittainen laiton maahantulo.

”Se horjuttaa yhteiskunnan rakenteita, aiheuttaa poliittisia kriisejä ja sellaisen hallinta on osoittautunut erittäin haasteelliseksi.”

Neljäntenä Laitinen nostaa suuren merionnettomuuden Suomenlahdella, jossa öljyä ja rahtia kuljettavien alusten reitit risteävät Helsingin ja Tallinnan välisten matkustaja-alusten reittien kanssa.

”Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Todennäköisyys, että jotain tapahtuu, kasvaa koko ajan.”
 

 

Palautukset tehtiin yhteistyössä maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. IOM:n näkemyksen mukaan vapaaehtoinen palautus on kestävin ja tehokkain menetelmä paluumuuttajien kotoutumisen kannalta. IOM auttaa paluussa turvapaikanhakijoita, jumiin jääneitä maahanmuuttajia, ihmiskaupan uhreja ja muita hädänalaisia ryhmiä.


  

 

Maailmanpankki varoittaa: Ilmastonmuutos

ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista

vuoteen 2050 mennessä

 

   

Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa.
Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa. KUVA: JANNE SOISALON-SOININEN

Ilmastonmuutokset pahenevat vaikutukset tulevat näkymään erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

 

Maailmanpankin uusi tutkimus antaa synkän kuvan tulevaisuudesta. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen pahenevat vaikutukset tulevat Maailmanpankin mukaan muuttamaan erityisesti kolmea maailman tiheimmin asuttua aluetta.

 

Nämä alueet ovat Saharan etelänpuolinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalaista Amerikkaa.

Ilmastonmuutoksen tähden on mahdollista, että maailmassa jopa noin 140 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan omien maidensa rajojen sisällä. Saharan etelänpuolisesta Afrikasta liikkeelle lähtee 86 miljoonaa sisäistä ilmastosiirtolaista, Etelä-Aasiasta 40 miljoonaa ja Latinalaisesta Amerikasta 17 miljoonaa.

 

Ihmisillä on aina tietenkin ollut monia syitä muuttaa. Syyt ovat voineet olla poliittisia, sosiaalisia tai taloudellisia. Mutta nyt ilmastonmuutos on noussut uudeksi muuttoa ajavaksi voimaksi, kun ihmiset pyrkivät siirtymään kasvavissa määrin haavoittuvammilta alueilta elinkelpoisempiin paikkoihin.

Kaikkein köyhimmät ihmiset joutuvat muuttamaan pakon edessä, kun ilmastonmuutos heikentää satojen tuottavuutta, aiheuttaa vesipulaa ja samalla merenpinnan nousua.

Maailmanpankki peräänkuuluttaa, että pahin skenaario on vielä vältettävissä, jos päästöjä saadaan vähennettyä globaalilla tasolla. Päästöjen vähentämisellä sekä selkeillä kehityssuunnitelmilla pahinta muuttoaaltoa saataisiin hillittyä jopa 80 prosentilla, tai sadalla miljoonalla ihmisellä.