– Vakuutamme, että väkivaltaa ja terrorismia ei voi eikä saa liittää mihinkään uskontoon, kansallisuuteen, kulttuuriin tai etniseen ryhmään, sillä väkivaltaiset ääriliikkeet ja terrorismi kaikissa muodoissaan ja teoissaan, mukaanlukien siviileihin kohdistettu väkivalta ja itsemurhaiskut ovat vastoin islamin pyhiä periaatteita, lausunnossa todetaan.


 

 

Muslimioppineet: Terrorismi on vastoin

islamin periaatteita

 

Kolmen maan muslimipapit yrittävät kannanotollaan edistää Afganistanin rauhankehitystä.

 

Kotimaa
Indonesian presidentti Joko Widodo tervehtii Indonesiaan saapuneita muslimioppineita.
Indonesian presidentti Joko Widodo tervehtii Indonesiaan saapuneita muslimioppineita.Bagus Indahono / Epa
 
 

Afganistanin, Pakistanin ja Indonesian muslimijohtajat ovat kokoontuneet yhteistapaamiseen Bogoriin, Indonesian pääkaupungin Jakartan lähelle.

 

Uskonoppineiden kokoukseen, ulemaan, on saapunut 70 arvostettua muslimijohtajaa.

Tapaamisen tarkoituksena on edistää Afganistanin vuosikymmeniä kestäneen konfliktin loppumista. Ulema ilmoitti tukevansa Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin helmikuussa tekemää rauhansuunnitelmaa.

Samalla kokous antoi maailman muslimeille uskonnollisen ohjeen, fatwan, jonka mukaan väkivaltainen äärimielisyys ja terrorismi, mukaanlukien terrorismi, ovat vastoin islamin periaatteita.

***

Afganistanilainen ääriliike Taliban kehotti uskonoppineita boikotoimaan Bogorin kokousta, jonka taustalla olivat liikkeen mielestä vääräoppiset tahot.

– Älkää antako Afganistania miehittäville vääräoppisille tilaisuutta käyttää väärin nimeänne osallistumalla tähän konferenssiin, joka antaa heille keinoja saavuttaa pahantahoiset tavoitteensa, lausui Taliban omassa kannanotossaan.

Ulema kehottaa kaikkia sotivia osapuolia laskemaan aseensa, kertoo Afganistanissa toimiva Tolo News -televisiokanava(siirryt toiseen palveluun).

 

Lähteet: AP

 


 

Muilla Ruotsin puolueilla ei ole intoa hallitusyhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Valtaa puolue käyttää kuitenkin jo nyt, kun sen linjauksia liukuu muiden puolueiden ohjelmiin.


 

 

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan Ruotsi

on ottanut liikaa pakolaisia –

sosiaalidemokraatit ajavat

maahanmuuttopolitiikkaan kiristyksiä

 

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan Ruotsi on ottanut liikaa pakolaisia.

 

Ruotsin politiikka
Ruotsi pakolaiset
 mielenosoitus.
Ruotsissa järjestettiin keväällä 2016 useita mielenosoituksia turvapaikkalakien tiukennuksia vastaan.Henrik Montgomery / AOP
 

Ruotsin sosiaalidemokraatit haluavat tehdä pakolaiskriisin aikaan säädetyistä turvapaikanhaun kiristyksistä pysyviä. Niiden myötä pysyvän oleskeluluvan saaminen ja perheiden yhdistäminen hankaloituivat huomattavasti.

 

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven kertoi puolueensa maahanmuuttolinjauksista tiedotustilaisuudessa. Linjauksilla puolue asemoi itseään ensi syksyn vaaleihin.

 

Löfvenin mukaan Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita.

– Ruotsi ei voi ottaa suhteetonta vastuuta, Löfven sanoi Ruotsin televisiolle(siirryt toiseen palveluun).

Ruotsi on ollut pettynyt EU:n aikaansaannoksiin turvapaikanhakijoiden tasaisemmassa sijoittamisessa jäsenmaihin.

 

Isot puolueet menossa ruotsidemokraattien linjoille

Ruotsi päätti kiristyksistä syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoita saapui 10 000 viikossa. Yhteensä vuonna 2015 saapui 160 000 turvapaikanhakijaa. Rajoitukset tehtiin määräajaksi, kesästä 2016 alkaen kolmeksi vuodeksi.

 

Sen jälkeen suurin osa tulijoista on saanut ainakin aluksi vain 13 kuukauden oleskeluluvan. Tarkoitus oli vähentää Ruotsin houkuttelevuutta pakolaisten silmissä.

Rajoitukset vähensivät osaltaan turvapaikanhakijoiden määrää niin, että 2016 tulijoita oli alle 30 000. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 27 000, mutta Löfven haluaa yhä pienentää määrää.

Sosiaalidemokraateilla on muitakin tiukennusehdotuksia. Turvapaikanhakijat eivät saisi vapaasti valita asuinpaikkaansa. Kielteisen päätöksen saaneiden poistamista maasta tehostettaisiin, eivätkä paperittomat saisi sosiaalitukia. Tanskan ja Ruotsin välistä tehostettua rajavalvontaa pitää puolueen mielestä jatkaa.

 

Ruotsin kokoomuspuolue moderaatit halusi alun perinkin turvapaikkaprosessin kiristyksistä pysyviä. He tervehtivät(siirryt toiseen palveluun) demarien linjausta ilolla.

Tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa ajavat ruotsidemokraatit, jotka päästäisivät maahan lähinnä vain YK:n kiintiöpakolaisia. Maahanmuuttokriittisyys on houkutellut kannattajia ruotsidemokaattien taakse. Molemmat pääpuolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit, pyrkivät haalimaan kannattajia takaisin.

Sosiaalidemokraattien uutta linjaa kritisoi maahanmuuttomyönteinen hallituskumppani ympäristöpuolue. Maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvat myös keskusta ja vasemmistopuolue. Kristillisdemokraatit ja liberaalit ovat välimaastossa.

 


 

– Meidän tietojemme mukaan Isis lyöttäytyy yhteen Boko Haramin ja al-Qaidan kaltaisten ryhmien kanssa, jotta he voisivat luoda epävakautta ja siten siirtolaisuutta kohti Eurooppaa. He pyrkivät soluttautumaan siirtolaisvirtaan ja aiheuttamaan kaaosta Euroopassa. YK:n Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley lähettää Euroopalle napakan viestin.

 

Libyan laivasto pelasti merihätään joutuneita afrikkalaisia siirtolaisia Libyan rannikon edustalla. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mahmud Turkia

Varoitus ISIS:n suunnitelmasta: Uusi

pakolaisaalto Eurooppaan

 

Isisin kerrotaan yhdistävän voimansa Afrikan äärijärjestöjen kanssa.

Syyriasta pakenevat Isis-johtajat liittoutuvat Afrikan äärijärjestöjen kanssa ja pyrkivät lietsomaan uutta pakolaisaaltoa Afrikasta kohti Eurooppaa, varoittaa YK:n Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley.

 

Samalla jihadistien kerrotaan soluttautuvan pakolaisten joukkoon.

Beasley kehottaa Eurooppaa heräämään ja tiedostamaan Isisin uuden strategian Sahelin alueella, kertoo uutissivusto The Guardian.

Hänen mukaansa Isis-terroristit yhdistävät voimansa paikallisten terroristiryhmien kanssa Sahelin alueella, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen saakka.

Jihadistit pyrkivät käyttämään hyväkseen alueen ruokapulaa rekrytoidakseen jäseniä ja ajaakseen miljoonia afrikkalaisia kohti Eurooppaa.

– Tulette kohtamaan samanlaisen ilmiön kuin pari vuotta sitten, paitsi että tällä kertaa Isisin ja muiden äärijärjestöjen jihadisteja soluttautuu enemmän siirtolaisten joukkoon, Beasley sanoi Brysselissä järjestetyssä Syyria-kokouksessa.

 

– Jos luulitte joutuneenne vaikeuksiin siksi, että 20 miljoonan asukkaan Syyriassa on epävakautta ja konflikti, joka synnytti siirtolaisuutta, niin odottakaahan kun 500 miljoonan ihmisen Sahelin alue muuttuu entistä epävakaammaksi.

– Euroopan ja kansainvälisen yhteisön on herättävä ja ymmärrettävä tämä.

Isisin niin sanottu kalifaatti on tuhottu lähes kokonaan Irakissa ja Syyriassa. Noin 2 200 Isis-jihadistin sanotaan edelleen olevan asemissa Syyrian itäosissa.

 


 

Presidentti Emmanuel Macronin La République en marche -puolueen mukaan lain tarkoituksena on lyhentää turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia.

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Frederick Florin

Ranska kiristää turvapaikkalinjauksia

 

 

Parlamentin alahuone väitteli Emmanuel Macronin puolueen ajamasta lakiesityksestä yli 60 tuntia.

 

Ranskan parlamentin alahuone on hyväksynyt kiistellyn maahanmuuttolain uudistuksen, kertoo Le Monde.

 

Uusi laki kiristää tietyiltä osin maan turvapaikkalinjauksia. Turvapaikkahakemusten määräaikoja lyhennetään ja laittoman maahanmuuton rangaistuksia kovennetaan.

Jatkossa kielteisen päätöksen saaneita voidaan pitää pidätyskeskuksissa 90 päivää, kun aiempi raja oli 45 päivää. Jatkossa laittomasta rajanylityksestä voi saada vuoden vankeusrangaistuksen.

Turvapaikan saaneiden integraatiota tehostetaan muun muassa kielenopetuksen osalta.

Lakiesityksestä väiteltiin yli 60 tuntia parlamentissa, minkä yhteydessä edustajat äänestivät sadoista lisäys- ja muutosehdotuksista. Esitys hyväksyttiin lopulta lukemin 228–139.

Yksi REM-puolueen edustajista kertoi eroavansa parlamenttiryhmästä lain vuoksi. Aiemmin sosialistien leirissä ollut Jean-Michel Clément piti lakiesitystä liian jyrkkänä.

Opposition vasemmistopuolueet vastustivat jyrkästi kaikkia muutoksia.

Ranskan senaatti käsittelee lakiesitystä kesäkuussa.

 

Ruotsalaisten suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Ruotsissa enemmistö haluaa vähemmän

pakolaisia maahan

 

Ruotsalaisten suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon on aiempaa kielteisempää.

 

Dagens Nyheterin teettämän mielipidetutkimuksen vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsiin pitäisi ottaa nykyistä vähemmän pakolaisia. Vastaajista 41 prosenttia vähentäisi pakolaisten vastaanottoa merkittävästi ja 19 prosenttia hieman nykyisestä tasosta.

 

Vastaajista 12 prosenttia kertoo, että Ruotsin pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia vastaan.

 

Kun vastaava mielipidetutkimus tehtiin vuonna 2015, vastaajista 36 prosenttia halusi maahan vähemmän ja 26 prosenttia enemmän pakolaisia.

Edellisessä tutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista arvioi maahanmuuton olevan myönteinen asia Ruotsille. Uusimmassa kyselyssä luku on pudonnut 44 prosenttiin. Vastaajista 31 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuutto on haitallista Ruotsille, kun vuonna 2015 näin ajatteli vain 13 prosenttia.

Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1030 henkilöä.

 


 

– Tämä on dramaattinen muutos. Eikä vähiten sen takia, että se on tapahtunut näin nopeasti, Marie Demker Göteborgin yliopistosta kertoo Dagens Nyheterille. Myös suhtautuminen maahanmuutton on muuttunut kolmen vuoden aikana.


 

 

 

EU-tuomioistuin linjasi: Alaikäisenä maahan

tulleella on oikeus perheenyhdistämiseen

 

   
 
EU-tuomioistuin linjasi: Alaikäisenä maahan tulleella on oikeus perheenyhdistämiseen
KUVA: ZUMA WIRE
 
 
 

Täysi-ikäiseksi tulo ei vie oikeutta perheenyhdistämiseen

 

Alaikäisenä maahan tulleilla turvapaikan hakijoilla on oikeus perheenyhdistämiseen. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi asian torstaina.

Tuomioistuimen päätöksen mukaan jäsenvaltioilla ei ole harkintavaltaa perheenyhdistämisasiassa, vaan ilman huoltajaa maahan tulleella alaikäisellä on oikeus perheenyhdistämiseen, vaikka hän tulisi täysi-ikäiseksi turvapaikkaprosessin aikana.

 


 

Oikeuden päätöstä haki Eritreasta Hollantiin yksin tullut turvapaikanhakija, joka jätti turvapaikkahakemuksensa helmikuussa 2014 ja tuli täysikäiseksi saman vuoden kesäkuussa. Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan perheenyhdistämishakemus pitää jättää kohtuullisessa ajassa, kolmen kuukauden sisällä siitä, kun on tullut maahan. Perheenyhdistämispäätös ei edellytä, että turvapaikkastatus olisi myönnetty.

 

231 henkilöä on palannut vapaaehtoisesti Irakiin. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Satoja turvapaikanhakijoita palannut

vapaaehtoisesti

 

 

Irakiin matkusti takaisin tammi-helmikuussa 161 henkeä ja maaliskuussa 70 henkeä.

Lähes 300 henkilöä on palannut kevään aikana Suomesta takaisin lähtömaihin vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

 

Suurin osa eli 231 henkilöä palasi Irakiin. Paluumaita oli yhteensä 18.

Irakiin palasi tammi-helmikuussa 161 henkeä ja maaliskuussa 70 henkeä. 18 henkeä palasi Georgiaan ja 10 Venäjälle.

68 prosenttia palanneista oli yksin matkustavia. Suurin osa oli 18–34-vuotiaita.

Lähes puolet sai vapaaehtoisen paluun tukena 801–1500 euroa. 23 prosenttia sai avustusta 1501–2000 euroa.

Näytä
 kuva Twitterissä

IOM Finland@IOMFinland 
 

Tänä vuonna lähes 300 henkilöä on palannut lähtömaihinsa Suomesta avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta. Suurin osa heistä, 231 hklöä, palasi :iin. Kaiken kaikkiaan paluumaita oli 18. http://iom.fi/en/news/almost-300-persons-have-returned-iom-year 


 

Palautukset tehtiin yhteistyössä maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. IOM:n näkemyksen mukaan vapaaehtoinen palautus on kestävin ja tehokkain menetelmä paluumuuttajien kotoutumisen kannalta. IOM auttaa paluussa turvapaikanhakijoita, jumiin jääneitä maahanmuuttajia, ihmiskaupan uhreja ja muita hädänalaisia ryhmiä.


  

 

Maailmanpankki varoittaa: Ilmastonmuutos

ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista

vuoteen 2050 mennessä

 

   

Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa.
Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa. KUVA: JANNE SOISALON-SOININEN

Ilmastonmuutokset pahenevat vaikutukset tulevat näkymään erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

 

Maailmanpankin uusi tutkimus antaa synkän kuvan tulevaisuudesta. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen pahenevat vaikutukset tulevat Maailmanpankin mukaan muuttamaan erityisesti kolmea maailman tiheimmin asuttua aluetta.

 

Nämä alueet ovat Saharan etelänpuolinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalaista Amerikkaa.

Ilmastonmuutoksen tähden on mahdollista, että maailmassa jopa noin 140 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan omien maidensa rajojen sisällä. Saharan etelänpuolisesta Afrikasta liikkeelle lähtee 86 miljoonaa sisäistä ilmastosiirtolaista, Etelä-Aasiasta 40 miljoonaa ja Latinalaisesta Amerikasta 17 miljoonaa.

 

Ihmisillä on aina tietenkin ollut monia syitä muuttaa. Syyt ovat voineet olla poliittisia, sosiaalisia tai taloudellisia. Mutta nyt ilmastonmuutos on noussut uudeksi muuttoa ajavaksi voimaksi, kun ihmiset pyrkivät siirtymään kasvavissa määrin haavoittuvammilta alueilta elinkelpoisempiin paikkoihin.

Kaikkein köyhimmät ihmiset joutuvat muuttamaan pakon edessä, kun ilmastonmuutos heikentää satojen tuottavuutta, aiheuttaa vesipulaa ja samalla merenpinnan nousua.

Maailmanpankki peräänkuuluttaa, että pahin skenaario on vielä vältettävissä, jos päästöjä saadaan vähennettyä globaalilla tasolla. Päästöjen vähentämisellä sekä selkeillä kehityssuunnitelmilla pahinta muuttoaaltoa saataisiin hillittyä jopa 80 prosentilla, tai sadalla miljoonalla ihmisellä.

 


 

Maailmanpankki kehottaa ihmiskuntaa leikkaamaan päästöjä, ottamaan ilmastosiirtolaisuuden mukaan kehityksen suunnittelussa sekä investoimaan siihen, että ymmärtäisimme paremmin maiden sisäistä ilmastosiirtolaisuutta.

 

Baijerin kristillisdemokraattien sisäministeri Horst Seehofer (vasemmalla) ja liittokansleri Angela Merkel. LEHTIKUVA / AFP PHOTO John Macdougall
 
 

 

 

Sisäministeri Horst Seehofer haluaa perustaa ensimmäisen keskuksen Baijeriin tänä syksynä.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ehdottanut huomattavia tiukennuksia maan turvapaikkapolitiikkaan.

 

Seehoferin ehdotuksen mukaan turvapaikanhakijat suljettaisiin keskuksiin, kunnes hakemukset saadaan käsiteltyä. Odotusaika voisi olla jopa 1,5 vuotta.

Arvostelijoiden mukaan keskuksiin sulkeminen voisi johtaa väkivaltaan ja vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden integroimista yhteiskuntaan.

BBC:n mukaan ensimmäinen keskus on tarkoitus perustaa Baijeriin myöhemmin tänä vuonna.

Keskus on tarkoitus saada valmiiksi ennen lokakuussa pidettäviä Baijerin osavaltiovaaleja. CSU-puolue yrittää ehkäistä äänestäjien valumista populistiselle Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueelle.

 

Ennakkotietojen mukaan osa turvapaikanhakijoista saisi poistua halutessaan keskuksista. Ministeriön mukaan suunnitelmasta kerrotaan lisätietoja pääsiäisen jälkeen.

 


 

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on aiemmin arvostellut kovin sanoin liittokansleri Angela Merkelin turvapaikkapolitiikkaa. Hän on luvannut nopeuttavansa turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja kertonut lisäävänsä karkotuksia. - Näkökulma: Merkelin asema kanslerina on selvästi heikennyt! Häneltä ei enää kysytä! Hänelle ilmoitetaan asiosta? - KimsBlog

 

Angela Merkel. DPA / LEHTIKUVA
 
 
 

”Kuuluuko islam Saksaan?” – Angela Merkelin

vaalitoimistolle hautakynttilöitä

 

 

Tuntemattomien henkilöiden uskotaan protestoineen maahanmuuttoa jättämällä vaalitoimiston eteen hautakynttilöitä ja punaisia ruusuja.

Tuntemattomat henkilöt toivat 14 hautakynttilää ja punaisia ruusuja Saksan liittokansleri Angela Merkelin Stralsundin kaupungissa sijaitsevan vaalitoimiston eteen, kertoo Der Spiegel.

 

Kyseessä on ilmeisesti protesti Merkelin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka kohtaan. Kristillisdemokraattista CDU:ta johtavaa Merkeliä on arvosteltu hänen liberaalista maahanmuuttopolitiikastaan.

Mecklenburg-Etu-Pommerin poliisi löysi paikalta myös neljä kuvaa nuorista naisista, jotka joutuivat hiljattain väkivallan uhreiksi. Väkivallan tekijöiden väitetään olevan Saksaan tulleita pakolaisia.

Toimiston edustalla olevaan jalkakäytävään oli lisäksi kirjoitettu kysymys ”kuuluuko islam Saksaan?” Poliisi haki tavarat pois torstain ja perjantain välisenä yönä. Rikospoliisi tutkii tapausta.

Tuoreen hallituksen muodostaneet kristillisdemokraatit (CDU), sen baijerilaisen sisarpuolue (CSU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) ovat eripuraisia islamin asemasta Saksassa. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

Saksassa käynnistyi viime viikolla islam-väittely, kun uusi sisäministeri Horst Seehofer(CSU) totesi, että islam ei kuulu Saksaan. Seehoferin mukaan muslimit ovat kuitenkin osa maata.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (SPD) yritti rauhoittaa kuluvalla viikolla tilannetta ja totesi tiistaina, että muslimit ovat osa saksalaista yhteiskuntaa, ja islam kuuluu Saksaan.

 


 

Merkel linjasi keskiviikkona uuden hallituksensa politiikkaa puheessaan maan parlamentille ja totesi niin ikään, että ”islam on osa Saksaa”. CDU/CSU:n parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Alexander Dobrindt (CSU) vastasi Merkelille omassa puheessaan, että ”islam ei kuulu Saksaan”.


 
Optio Kolumni
 
 

Ulkomaalaiset naapurit pelastavat Suomen

 

   

Emil Elo
Emil Elo KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
 
 

Suomen väkiluku ei enää kasva syntyvyyden kautta. Tarvitaan maahanmuuttajia, sanoo Emil Elo.

 

Italiassa vaalivoittaja Viiden tähden liikkeen vaaliteesit olivat tuttua politiikkaa. Köyhiä kosiskeltiin verojen alentamisella, 780 euron perustulolla ja eläkkeiden nostamisella.

 

Jättimäistä velkaa leikataan kuulemma lisävelalla, joka käytetään investointien kasvattamiseen. ”Investointi” on taikasana, joka politiikassa tarkoittaa tulevaisuudessa varmaa rahaa.

 

On oikeastaan sanomattakin selvää, että mihinkään, mitä Viiden tähden liike italialaisille lupaili, ei ole varaa. Hölmöille italialaisille äänestäjille on helppo nauraa, mutta nauru loppuu lyhyeen, kun käy katsomassa Tilastokeskuksen sivuilta suomalaisten omia käyriä.

Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 lasta. Siinä on parisataa tuhatta tuoretta kättä ja jalkaa työskentelemään minun eläkkeeni eteen. Yli 50 000 uutta ja puhdasta aivoa on toki enemmän kuin nolla uutta aivoa, mutta tosiasia on, että edellisen kerran Suomeen syntyi yhtä vähän lapsia vuonna 1868.

Antti Rinne peräänkuulutti viime syksynä synnytystalkoita. Hänen tarkoituksena oli varmasti hyvä, mutta lopputulos oli kansakunnan yli pyyhkäissyt viestinnällinen ehkäisy. Kukaan ei harrasta seksiä, jos Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pekonipastasta innostunut 55-vuotias miesjohtaja pyytää tekemään niin.

Rinne oli keskellä omituista viestintäkatastrofiaan kuitenkin oikeassa. Suomalaisten olisi hyvä alkaa tehdä lapsia, jos nykyiset palvelut halutaan säilyttää. Täällä syntyi 2017 melkein 3 000 vauvaa vähemmän kuin 2016. Luonnollinen väestönkehityksemme on roimasti miinuksella.

 

Jos 100 ihmistä jää eläkkeelle, eikä tilalle löydy kuin 75 keskimäärin yhtä koulutettua uutta työntekijää, kansantalous pienenee tuon 25 työntekijän tuottavuuden verran, jos töissä olevat 75 eivät pysty venymään enempään kuin edeltäjänsä. Eivätkä he siihen pysty näillä markkinamekanismeilla.

Tässä yhtälössä odotan kauhulla Suomen ensi vuoden eduskuntavaaleja, joissa jälleen luvataan todennäköisesti kaikennäköistä, mihin meillä ei ole varaa. Ihmisiä kun on tunnetusti helppo liikuttaa kertomalla heille asioita, joita he haluavat kuulla.

Vallitsevaa tilannetta peilaten voidaan sanoa, että maahanmuuttajat ovat Suomelle tärkeämpiä kuin koskaan. Seksiä ette voi meitä pakottaa harrastamaan, mutta naapuriksemme voitte laittaa ulkomaalaisen veronmaksajan.

Emil Elo on Kauppalehden toimittaja ja Option kolumnisti, jolla ei ole lapsia.

 


 

Onneksi meillä on kuitenkin tämä globalisaatio! Sen ansiosta Suomen väestökehitys oli viime vuonna plussalla. Ulkomailta muutti Suomeen 30 217 henkeä. Tämäkin luku tosin laski melkein 5 000 henkilöllä vuodesta 2016. Vain pieni osa muuttaneista oli turvapaikan saaneita.


  

 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo pian

palautuslentoja entistä tarkemmin

 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valvonut maastapoistettavien ihmisten palautuslentoja vuodesta 2014. Valtuutetulla on tekeillä tähän mennessä toinen kantelu palautettavien kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

 

Laillisuusvalvonta

Ensimmäiset
 palautettavat turvapaikanhakijat
Helmikuussa 2016 lähteneellä palautuslennolla Irakiin oli yhteensä 103 ihmistä.Helsingin poliisi

Maastapoistamisten valvonta tuli yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäväksi vuonna 2014. Resursseja tehtävään ei viraston mukaan herunut.

 

Tuona vuonna valvojat olivat paikalla muutamia kertoja seuraamassa maastapoistettavien ihmisten lähtövaiheita ja mukana parilla lennolla. Valvonta perustuu Euroopan unionin palauttamisdirektiiviin ja ulkomaalaislakiin.

 

Mikä maastapoistaminen?

  • ihmiselle, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa, tehdään käännytys- tai karkotuspäätös
  • oleskelulupaa ei esimerkiksi ole myönnetty ollenkaan tai se on vanhentunut
  • jos ihminen ei poistu Suomesta vapaaehtoisesti, poliisi saattaa hänet
  • viime vuonna poliisi poisti maasta eniten Viron kansalaisia, lähes 460 ihmistä

Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Helsingin poliisilaitos

Vuosina 2015–2017 valvojat ovat olleet mukana 20–30 tehtävässä vuosittain. Valvojia on ollut yhteensä kaksi tai kolme. Pian heitä on viisi:

– Tänä vuonna pystymme olemaan mukana useammin, sanoo ylitarkastaja Pirjo Kruskopf yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Maaliskuun loppupuolella kaksi uutta valvojaa alkaa tehdä työtä itsenäisesti. Yleensä valvontatehtävään lähtee yksi valvoja.

– Meillä on pienet resurssit. Valvonnan määrä jäisi pieneksi, jos olisimme liikkeellä kahdella valvojalla yhtä aikaa, Kruskopf kuvailee.

Tänä vuonna valvoja on ollut tarkkailemassa 15 tapausta. He ovat seuranneet esimerkiksi palautettavan lähtövaiheita siihen asti, että hän asettuu lentokoneeseen saattopartion mukana. He ovat olleet mukana myös lennoilla.

Poliisi saattoi viime vuonna kaikkiaan 554 maastapoistettavaa. Nyt tammi–helmikuussa saatettuja on ollut 115.

 


Mielenosoittajia maahanmuuttoviraston edessä.
Mielenosoittajia maahanmuuttoviraston edessä 13. heinäkuuta 2017.Antti Kolppo / Yle

 

Kantelu ei edennyt valtakunnansyyttäjän virastossa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemät kantelut palautettavien kohtelusta ovat harvinaisia. Viime vuonna valtuutettu teki yhden kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja nyt yksi on valmisteilla.

Tehty kantelu koski vuonna 2016 tehtyä palautusta. Silloin palautettavan, hiv-positiivisen naisen, suu tukittiin, eikä hän voinut hengittää normaalisti.

Oikeusasiamies katsoi, että asia oli tarpeen siirtää valtakunnansyyttäjän virastoon arvioitavaksi. Se ratkaisi, ettei esitutkintaa suoriteta.

– Meille se oli tietysti pettymys, Kruskopf kuvailee.

Eduskunnan oikeusasiamies jatkaa kuitenkin tapauksen käsittelyä.

Vuodesta 1991 Euroopan palautuslennoilla on raportoitu lähes 20 kuolemantapausta. Suuri osa niistä on johtunut virheellisen voimankäytön aiheuttamasta tukehtumisesta.

Tekeillä oleva uusi kantelu puolestaan koskee maastapoistamisen valmisteluvaihetta.

 


Turvapaikanhakija käyttää kännykkää käytävällä
Turvapaikanhakija vastaanottokeskuksessa.Kay Nietfeld / EPA

 

"Tietyillä reiteillä matkustajat näkevät palautettavia enemmän"

Turvapaikkaa haki Suomesta vuonna 2015 yli 32 000 ihmistä. Moni jää ilman sitä ja poliisi arvioi, että tulevaisuudessa palautuksia on paljon. Myös vastentahtoisia, joita on viime aikoina noussut otsikoihin. Esimerkiksi viime kesänä palautukset Irakiin saivat niitä vastustaneet mielenosoittajat paikalle muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

– Vastentahtoiset palautukset ovat lähes jokapäiväisiä. Tietyillä lentoreiteillä ihmiset näkevät niitä useammin kuin muilla, Kruskopf kuvailee nykytilannetta.

Yleensä lento sujuu hänen mukaansa rauhallisesti, vaikka palautettava ei haluaisi lähteä.

– Useimmiten ihminen on hyväksynyt tilanteen, että mitään ei ole enää tehtävissä. Ellei ole mitään näkyvää, muut matkustajat eivät välttämättä edes huomaa, että lennolla on palautettava saattajien kanssa, Kruskopf luonnehtii.

 

"Turvapaikkapolitiikan suurimmat ongelmat vaiheissa ennen maastapoistamista"

Esimerkiksi järjestöt ovat vaatineet, että lakimuutoksista, joita turvapaikkaprosessiin on tehty, olisi tehtävä ulkopuolinen selvitys ja palautukset Afganistaniin olisi keskeytettävä selvityksen teon ajaksi. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on kommentoinut Uusimaa-lehdelle(siirryt toiseen palveluun), ettei näe tarvetta tällaiseen.

Huhtikuussa eduskunnalle luovutetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, jossa käsitellään esimerkiksi ulkomaalaisten oikeusasemaa ja havaintoja, joita valvojat ovat panneet merkille maastapoistamisista.

 


Mielenosoittajia Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Ville Vedenpää / Yle

 

Suurimpina ongelmina hän listaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemät muutokset ulkomaalaislakiin: on kavennettu turvapaikanhakijan oikeutta saada oikeudellista apua, kun turvapaikka-asia on vireillä. Valitusaikoja on lyhennetty. Oikeudellisten avustajien mahdollisuuksia saada palkkio tekemästään työstä on huononnettu.

Muutoksia perusteltiin turvapaikkaprosessin nopeuttamisella. Käytännössä ihmisten oikeusturva on kärsinyt.

 


 

– Meidän mielestämme turvapaikkapolitiikan isoimmat ongelmat ovat vaiheissa ennen maastapoistamista. Ongelma on, että kaikki eivät pysty luottamaan, että ennen maastapoistamista tehdyt viranomaispäätökset ovat oikeita. Monella on suuri hätä, ovatko ihmiset vaarassa maassa, johon heidät palautetaan, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Pirjo Kruskopf kuvailee.


  

 

Kreikasta Suomeen turvapaikanhakijoita, tai

Suomesta Kreikkaan rahaa? Tuleva EU-asetus

saattaa pakottaa Suomen maksumieheksi

 

 

EU-maat saattavat piankin äänestää asetuksesta, joka sitoo maat joko jakamaan turvapaikanhakijoita keskenään, tai sitten antamaan paineen alla oleville maille taloudellista tukea.

 

Turvapaikanhaku
Tuhansia pakolaisia kävelee kreikkalaisen Idomenin kylän leiriltä kohti Makedonian rajaa 14. maaliskuuta.
Tuhansia pakolaisia käveli kreikkalaisen Idomenin kylän leiriltä kohti Makedonian rajaa 14. maaliskuuta 2016.Nake Batev / EPA
 

Vuonna 2015 Eurooppaan saapuneet yli miljoona turvapaikanhakijaa osoittivat, että nykyinen turvapaikkajärjestelmä ei käytännössä ole valmis suurten ihmismäärien vastaanottamiseen. EU-maat ovat siitä lähtien yrittäneet sopiaturvapaikkakäytäntöjä koskevista asetuksista.

 

Keskeisimpiä puheen- ja kiistanaiheita on ollut taakanjakomekanismin käyttöönottaminen. Se tarkoittaisi sitä, että jokaiselle EU-maalle määriteltäisiin kiintiö, jonka ylityttyä turvapaikanhakijoita alettaisiin siirtää paineen alla olevasta maasta toisiin.

Suomi on koko ajan vastustanut pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Nyt jäsenmaiden väliset neuvottelut ovat kuitenkin kallistuneet sille kantille, että EU-maat sitoutuvat auttamaan toisiaan joko vastaanottamalla turvapaikanhakijoita, tai sitten rahalla.

– On mahdollista, että siirrot voitaisiin kompensoida antamalla taloudellista tukea maalle joka on paineen alaisena. Joko antamalla materiaalista tukea, henkilöstöä, tai sitten selvää rahaa, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio.

 

Uusi käytäntö voisi olla voimassa jo vuoden päästä

Sopiminen taakanjaosta sisältyy niin sanottuun Dublin-asetukseen, jonka uusimisesta pyritään saamaan sopu kesäkuussa. Jos yksimielisyyttä ei löydy, asiasta todennäköisesti päätetään neuvoston, eli tässä tapauksessa jäsenmaiden sisäministerien, äänestyksellä.

– Näkemykseni on, että asiasta päätetään ennemmin tai myöhemmin enemmistöpäätöksellä. Kaikki maat joutuvat sitten sitoutumaan siihen. Kukaan ei voi täysin varmasti sanoa miten käy, mutta tämä todennäköisin vaihtoehto, Vuorio sanoo.

Yksityiskohtia, kuten jäsenmaille määriteltyä kantokykyä, ei ole sovittu. Kantokyky kuitenkin Vuorion mukaan todennäköisesti perustuisi jäsenmaan väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen.

Neuvoston äänestyksen jälkeen asetuksesta neuvotellaan Euroopan parlamentin kanssa. Jos uusiksi muokattu asetus hyväksytään, se sitoo jäsenmaita teoriassa heti. Käytännössä sen käyttöönottoon menee kuitenkin aikaa, sillä jäsenmaiden on rukattava lainsäädäntöjään asetuksen mukaiseksi.

– On puhuttu kuuden kuukauden implementointijaksosta. Uskoisin, että vuoden päästä kaikki saattaisi olla voimassa.

On kuitenkin mahdollista, että Dublin-asetuksen uusimista lykätään edelleen. Asetuksen korjaaminen on vain osa EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamispakettia, johon kuuluu kuusi muuta asetusta tai direktiiviä koskevaa säädösehdotusta.

Paine saada päätös aikaan myös Dublinin osalta on kuitenkin kova, sillä se on turvapaikkajärjestelemän osista olennaisin.

– Komission ja parlamentin mandaatti on loppumassa. Tämä yritetään kaikin keinoin ratkaista tällä kaudella, Vuorio sanoo.

 

Uudistus tarvitaan, jotta vuoden 2015 tilanne ei toistuisi

Turvapaikkajärjestelmän uusimisella on kiire, sillä vuoden 2015 kaltaisen "muuttoliikekriisin" ei haluta toistuvan. Silloin turvapaikanhakijat tulivat Eurooppaan ennen kaikkea Kreikan kautta. Kreikan kantokyky tuli kuitenkin nopeasti täyteen, jonka jälkeen turvapaikanhakijat kulkivat rekisteröimättöminä Euroopan läpi haluamiinsa maihin.

Se ei ainoastaan osoittanut miten huonosti EU:n turvapaikkapolitiikka toimii, vaan myös vei uskottavuuden EU:n ulkorajavalvonnalta.

– Jos paljon ihmisiä saapuu paljon unionin alueelle, on tärkeää, että kaikki pystytään rekisteröimään. Ulkorajavalvonta menettää muuten nopeasti merkityksensä, Vuorio sanoo.

Dublin-asetuksen mukaan ensimmäinen maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta. Vastuumaa tarkistetaan EU-maiden yhteisestä rekisteristä, jonne ulkorajan ylittäneen tiedot tallennetaan.

Vuosina 2015-2016 turvapaikanhakijoita ei kuitenkaan voitu palauttaa kantokykynsä ylittäneeseen Kreikkaan, joten vastuumaaksi määrittyi useimmiten se mihin turvapaikkahakemus lopulta jätettiin. Kreikasta Suomeen kulkeneen ja rekisteröinnin välttäneen turvapaikanhakijan prosessi käsiteltiin siis Suomessa, vaikka henkilö olikin kulkenut Suomeen usean turvallisen EU-maan kautta.

– Jos he jättävät turvapaikkahakemuksen, heidät on otettava sisään. Se on kansainvälinen pakolaisoikeudellinen periaate, josta ei voida luopua.

Juttua päivitetty 15.3.2018 klo 12:11: Jutussa luki: "Dublin-asetuksen mukaan EU:n ulkorajan ylittäneen tulisi hakea turvapaikkaa ensimmäisestä turvallisesta maasta. Turvapaikanhakijan tiedot tallennetaan EU:n yhteiseen rekisteriin ja maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta". Muutettu muotoon: "Dublin-asetuksen mukaan ensimmäinen maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta. Vastuumaa tarkistetaan EU-maiden yhteisestä rekisteristä, jonne ulkorajan ylittäneen tiedot tallennetaan".

 


 

Turvapaikanhakijat suosivat todennäköisesti jatkossakin tiettyjä Länsi-Euroopan maita, minkä vuoksi vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta jakautuu epätasaisesti. Se on synnyttänyt poliittista eripuraa jäsenmaiden välille, mikä osittain lisää painetta turvapaikkajärjestelmän uusimiseen. Oikeudesta hakea turvapaikkaa kun ei voida luopua, sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio sanoo.


  

 

Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki

turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä

 

Turvapaikanhakijoilla oli monta syytä jättää Irak. Mutta miksi he tulivat juuri Suomeen? Entä voiko ilmiö toistua? Jos yhtään mietit, lue tämä.

 

Turvapaikanhaku
Turvapaikanhakijoita
Antti Kolppo / Yle
 

Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista kaksi kolmasosaa oli irakilaisia. Suomen väkilukuun suhteutettuna se vastaa Saksaan tullutta puolta miljoonaa turvapaikkahakemusta.

Jokin siis veti irakilaisia juuri Suomeen. Tämän tekstin on tarkoitus tiivistää, mitä se jokin oli. Lopuksi pohditaan, voisivatko irakilaiset lähteä suurin joukoin Suomeen jatkossakin?

 

Aluksi on kuitenkin hyvä kerrata syyt, jotka työnsivät ihmiset pois Irakista.

 

1. Irak on maailman vaarallisimpia maita

Irak on pitkään ollut maailman vaarallisimpia maita. Varovaisten arvioiden(siirryt toiseen palveluun)mukaan Irakin sodissa ja terrori-iskuissa on vuoden 2003 jälkeen kuollut satoja tuhansia siviilejä.

Irakilainen ei välttämättä ole kotimaassaan turvassa, vaikka kotikortteli olisikin säästynyt sodalta ja terrorismilta. Maassa ei ole ollut vahvaa hallintoa sen jälkeen, kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin diktatuurin. Se ajoi etenkin maan sunnivähemmistön ahdinkoon, mikä osaltaan petasi tietä Isiksen nousulle.

Kun luotettavaa poliisia tai oikeuslaitosta ei ole, turvaa haetaan muualta. Irakissa se tarkoittaa esimerkiksi oman heimon tai maan lukuisten puolisotilaallisten joukkojen puoleen kääntymistä. Aseistautuneen mahtisuvun vesa saattaa elää elämäänsä suhteellisen huolettomasti. Sen sijaan oman suvun tai shiiamilitian kanssa ongelmiin joutuminen saattaa tarkoittaa vainoa, jota ei pääse pakoon maan sisälläkään.

 

2. Irakissa on paljon nuoria, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen

Sota, terrori-iskut tai henkilökohtainen vaino eivät ole ainoita syitä irakilaisten joukkopakoon.

Yli puolet irakilaisista on alle 30-vuotiaita ja nuorisotyöttömyys on korkea. Tämän päivän parikymppinen irakilainen on elänyt lähes koko elämänsä sodan runtelemassa maassa. Lopputuloksena Irakissa on suuri joukko nuoria, joka eivät näe elämälleen valoisaa tulevaisuutta. Rahan, turvan tai kunnioituksen puute on ajanut nuorisoa erilaisten asejoukkojen jäseniksi, mikä entisestään lisää maan turvattomuutta.

Kaikki irakilaiset eivät siis tulleet Suomeen, koska pelkäsivät kotimaassaan henkensä puolesta. Turvapaikkaprosessin läpikäyneistä yli kymmenen tuhatta sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Lukumäärästä ei kannata vetää ehdottomia johtopäätöksiä sen suhteen, kuinka moni haki turvapaikkaa ilman oikeaa syytä. Sen sijaan enemmän väitteen puolesta puhuu se, että tuhannet irakilaiset päättivät lähteä Suomesta heti saavuttuaan, eli ennen kuin edes saivat turvapaikkapäätöksiään Maahanmuuttovirastolta.

 

3. Miksi juuri vuonna 2015? Ensin paine kasvoi Syyriassa, sitten tie avautui Eurooppaan

Mutta miksi emme nähneet vastaavaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrää esimerkiksi vuonna 2006, jolloin Irakin shiiojen ja sunnien välinen väkivalta yltyi suoranaiseksi sisällissodaksi?

Yksi olennainen syy on uuden ja entistä helpomman tuloväylän avautuminen kesällä 2015. Sitä ennen suurin osa EU-maihin tulevista turvapaikanhakijoista saapui Eurooppaan Libyan ja Italian kautta. Kesäkuussa 2015 Makedonia, Serbia ja Kroatia alkoivat päästää(siirryt toiseen palveluun) laittomasti maahan saapuneita kulkemaan vapaasti maan läpi. Tämä tarkoitti, että Lähi-idästä pääsi Eurooppaan aiempaa nopeammin ja vaarattomammin, niin sanotun Länsi-Balkanin reitin kautta.

Samaan aikaan osa Syyrian pakolaisista sai vuosia jatkuneesta maanpaosta tarpeekseen ja lähti Syyrian naapurimaista Eurooppaan. Satojen tuhansien pakolaisten virta ja aiempaa lyhyemmän pakoreitin avautuminen laski salakuljettajien pyytämää hintaa niinkin alas kuin muutamaan tuhanteen(siirryt toiseen palveluun) dollariin. Monella, jolle matka Lähi-idästä Eurooppaan olisi aiemmin ollut täysi mahdottomuus, olikin yhtäkkiä siihen varaa.

 

4. Älypuhelin vihjaa paremmasta elämästä – ja ohjaa pakolaisten liikkeitä

Koko pakolaisilmiö olisi mahdollisesti jäänyt tapahtumatta, jos tieto ei kulkisi niin liukkaasti kuin se nykyisin kulkee. Vielä 15 vuotta sitten Lähi-idästä Eurooppaan pyrkivä turvapaikanhakija olisi ollut maansa lehdistön ja kuulopuheiden varassa. Tänä päivänä maailman köyhilläkin on teoriassa kaikki tarpeellinen tieto hyppysissään.

Somen kautta tiedot salakuljetusreiteistä, rajojen avautumisesta ja Euroopan eri maiden turvapaikkapolitiikasta kulkivat hetkessä Eurooppaa kohti liikkuvien älypuhelimien näytöille. Kun portti toisaalla sulkeutui, parviäly ohjasi turvapaikanhakijat sinne, missä reitti oli selvä. Luonnollisesti somen kautta kulki myös huhuja ja katteettomiakin lupauksia Euroopan helposta elämästä.

Tästä päästäänkin Suomeen. Ilman älypuhelintaan moni turvapaikanhakija ei nimittäin olisi ikinä Suomesta kuullutkaan.

 

5. Maailman paras koulu ja Sipilän mökki – näin Suomi alkoi kiinnostaa

Sananvapaus, maailman paras peruskoulu, äitiyspakkaukset, ja niin edelleen. Suomen ylpeydenaiheista on tehtailtu(siirryt toiseen palveluun) viime vuosina paljon kansainvälisiä otsikoita(siirryt toiseen palveluun), joita suomalaiset itsekin mielellään jakavat.

Vuonna 2015 otsikot kiinnostivat luonnollisesti myös turvapaikanhakijoita, jotka EU:n ulkorajan läpäistyään miettivät, mistä jäsenmaasta oleskelulupaa hakisivat. Valtaosa matkusti Saksaan, joka liittokanslerinsa Angela Merkelin johdolla oli ilmoittanut avaavansa ovensa turvapaikanhakijoille.

Monia alkoi kuitenkin kiinnostaa myös aiemmin tuntematon pohjoinen kolkka nimeltä Suomi. Maa, joka muutamassa sukupolvessa nosti itsensä köyhyydestä maailman vauraimpien, turvallisimpien ja onnellisimpien maiden joukkoon. Tarina vetosi irakilaisiin nuoriin, jotka halusivat rakentaa elämäänsä turvallisessa, vakaassa ja vapaassa ympäristössä.

Kirsikkana kakun päällä Suomen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa 2015 luovuttavansa Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Uutinen levisi nopeasti kansainvälisessä mediassa(siirryt toiseen palveluun) ja kääntyi myös arabiaksi(siirryt toiseen palveluun). Samaan aikaan kun rajoja kiinni vaativat äänenpainot alkoivat Euroopassa voimistua, Suomi profiloitui maana, joka toivotti turvapaikanhakijat tervetulleeksi.

 

6. Vielä vuonna 2015 Suomen turvapaikkapolitiikka oli pohjoismaisittain “löyhää”

Sipilän mökkilupauksia selkeämpi viesti oli kuitenkin tämä: kun turvapaikanhakijat matkasivat Euroopan läpi, Suomi antoi 85 prosentille turvapaikkaa hakevista irakilaisista oleskeluluvan.

Suomi ei edustanut EU:n löyhintä linjaa. Irakilaisen turvapaikanhakijan näkökulmasta Suomen ovet olivat kuitenkin enemmän raollaan kuin Ruotsin, Tanskasta puhumattakaan. Tämä oli olennaista tietoa irakilaisille, joille oleskeluluvan saaminen oli hyvin epävarmaa, toisin kuin esimerkiksi syyrialaisilla. Osa Suomeen päätynyt turvapaikanhakija mahdollisesti alun perin suunnitteli jäävänsä Ruotsiin, mutta päätti Ruotsiin päästyään jatkaa matkaa edelleen.

Johtopäätös osoittautui vääräksi, kuten nyt hyvin tiedetään. Jo keväällä 2016 irakilaisten kielteisten päätösten osuus oli Suomessa moninkertaistunut.

 


Kuvassa näkyy kännykkää näppäilevä turvapaikanhakijan käsi vastaanottokeskuksessa Saksan Wilmersdorfissa.
Turvapaikanhakija vastaanottokeskuksessa Saksan Wilmersdorfissa.Kay Nietfeld / EPA

 

Voisiko ilmiö toistua?

Irakilaisia kotimaastaan työntävien ja Suomeen vetävien tekijöiden kautta päästään miettimään, voisiko vuoden 2015 pakolaisilmiö toistua?

 

Ainakaan irakilaiset eivät kuitenkaan voisi tulla Eurooppaan samaa reittiä kuin vuonna 2015. Olennaisin syy on EU:n ja Turkin solmima sopimus, jonka mukaan Turkista Kreikkaan tulevat turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin. Vastavuoroisesti EU antaa Turkille kuusi miljardia euroa ja viisumihelpotuksia.

Esteitä on pystytetty myös EU:n sisälle. Osa näistä on fyysisiä aitoja, joita esimerkiksi Makedonia, Unkari ja Itävalta ovat pystyttäneet rajoilleen. Todennäköisesti EU-maat ottaisivat myös ripeästi käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia, mikäli turvapaikanhakijoita alkaisi taas kulkea unionin läpi. Toimenpiteillä on merkitystä etenkin Suomelle, joka on Euroopan pussinperä. Mitä vaikeammaksi EU-maasta toiseen liikkuminen käy, sitä epätodennäköisemmin he pääsevät Suomen rajalle turvapaikkaa hakemaan.

 

Turkin ja EU:n välisestä palautussopimus tuskin on ikuinen. Itse asiassa sopimuksen tehdessään EU antoi Erdoganille keinon kiristää EU:n jäsenmaita: Jos ne eivät tanssi Turkin pillin tahtiin, Turkki päästää turvapaikanhakijat taas liikkeelle.

 

Epävakaan Lähi-idän tulevaisuuden ennustaminen on vielä suurempaa arpapeliä. Irakista ihmisiä pois työntäviä tekijöitä riittää edelleen, vaikka maa onkin olennaisesti rauhoittunut vuodesta 2015. Irakin toistaiseksi heikko hallitus ei voi riisua shiiamilitioita aseista. Osa aseistautuneista ryhmistä on uskollisia Iranille, joka yrittää saada maasta vahvempaa jalansijaa. Miljoonia elää pakolaisina maan rajojen sisällä. Iso osa nuorisosta on edelleen työtöntä, mikä on turvallisuusriski minkä tahansa maan tulevaisuuden kannalta.

Toisin sanoen Irakissa toistaiseksi vähenevän väkivallan vaihtuminen jälleen sisällissodaksi ei ole poissuljettu vaihtoehto. Muurit ja rajatarkastukset eivät pysäytä satoja tuhansia. Ja vaikka pysäyttäisivätkin, osa turvapaikanhakijoista päätyisi silti Suomeen EU:n sisäisen siirtojen kautta, joita todennäköisesti tehdään tulevaisuudessakin.

Entä Suomen entistä tiukempi turvapaikkapolitiikka?

 

Ylen Bagdadissa haastattelemat turvapaikanhakijat vakuuttivat palaavansa Suomeen vielä uudestaan hakemaan turvapaikkaa. Pienen joukon kommenteista ei kannata vetää pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Se kuitenkin vihjaa, että edes ovien sulkeminen ei välttämättä vie kaikkien lähtöhaluja. Jos kotimaahan jäämistä ei nähdä vaihtoehtona ja mahdollisuus lähtöön on, oleskeluluvan mahdollisuuteen tullaan todennäköisesti myös tarttumaan, oli se kuinka pieni tahansa.

Elämää Suomen jälkeen – Ylen juttusarja Bagdadista kertoo käännytettyjen kohtalosta

Juttua muokattu 10.3.2018 klo 12:40: Lause "osa turvapaikanhakijoista päätyisi silti Suomeen EU:n sisäisen siirto-ohjelman kautta". Muutettu muotoon: "osa turvapaikanhakijoista päätyisi silti Suomeen EU:n sisäisen siirtojen kautta, joita todennäköisesti tehdään tulevaisuudessakin".

 


 

Euroopan komission turvallisten maiden listaa koskevassa ehdotuksessa on mukana esimerkiksi Turkki, jossa hallituksen kritisoijat on ajettu ahtaalle. Sisäministeri ei lähde kommentoimaan sitä, mitä maita listalle voisi lopulta päätyä. – Mutta ei tule olemaan helpoin juttu pitää listaa ajan tasalla. On maita, joiden tilanteet muuttuvat nopeasti. Muut komission ehdotuksessa olevat maat ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Serbia. Kyseisistä maista tulleet turvapaikkahakemukset kattavat 17 prosenttia kaikista EU:n turvapaikkahakemuksista. Turvallisten maiden lista on tarkoitus saada käyttöön EU:n turvapaikkapolitiikan kokonaisuudistuksen myötä, jonka on määrä tapahtua tulevina vuosina.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Pakolaiskriisi antoi EU:lle opetuksen

yhteistyön merkityksestä

 

EU:n rajavalvonta toimii aiempaa paremmin, mutta muuttovirran hillitsemiseksi on panostettava myös talousyhteistyöhön Afrikan maiden kanssa.

 



Pelastustyöntekijä piti pientä vauvaa sylissään, kun Libyan rannikkovartiosto pelasti Eurooppaan pyrkineitä siirtolaisia Välimereltä viime maanantaina 15. tammikuuta.
VÄLIMEREN yli Eurooppaan tulleiden siirtolaisten ja turvapaikan­hakijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi. YK:n siirtolais­järjestön IOM:n mukaan Italiaan, Kreikkaan, Kyprokselle ja Espanjaan saapui viime vuonna Välimeren yli 170 000 ihmistä, ­alle puolet edellisen vuoden määrästä. Vaarallisella merimatkalla kuoli 3 000 ihmistä, kun vuonna 2016 matkalla menehtyneitä oli noin 5 000.


Vaikka tilanne ei juuri nyt ole samalla tavalla hallitsematon kuin vuonna 2015, hyvin suuri määrä ihmisiä pyrkii yhä Eurooppaan vaarallisia reittejä pitkin. Muuttopaine Lähi-idän ja Afrikan maista ei ole hävinnyt, vaikka EU on onnistunut saamaan ulkorajansa aiempaa paremmin hallintaan. ­Siksi ongelmien ratkomiseksi tarvitaan vastedeskin yhä tiiviimpää kansainvälistä ­yhteistyötä.

Vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti EU-maissa kriisin, joka osaltaan pakotti jäsenmaat opettelemaan parempaa yhteistyötä. Euroopan raja- ja ­merivartiosto Frontexin kautta jäsenmaat tekevät nyt pysyvästi yhteistyötä ja auttavat esimerkiksi Kreikkaa ja Italiaa ulkorajojensa valvonnassa. Välimerellä partioi edelleen muun muassa suomalainen ulkovartiolaiva.


Kreikkaan ja Italiaan on avattu niin sanottuja hot spot -keskuksia, joissa kaikki maahantulijat pyritään rekisteröimään. Turvapaikkahakemukset jätetään nyt aiempaa useammin ensimmäisessä turvallisessa maassa, aivan kuten EU:n yhteiset säädökset edellyttävät.

Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää on hillinnyt ennen kaikkea toiminta EU:n ­ulkopuolisissa kauttakulkumaissa. Sopimus Turkin kanssa sekä järjestelyt Libyassa ovat avainasemassa. Nämä järjestelyt hakevat vielä muotoaan ja niissä on paljon parannettavaa myös ihmisoikeuksien näkökulmasta. Yhteistyössä IOM:n kanssa siirtolaisiksi pyrkiviä on myös palautettu kotimaihinsa.

Suuri turvapaikanhakijoiden määrä paljasti myös EU:n turvapaikkajärjestelmän puutteet vuonna 2015. Komissio onkin antanut jo kaksi vuotta sitten seitsemän ehdotusta yhteisen turvapaikkapolitiikan ja niin kutsutun Dublin-järjestelmän uudistamiseksi. Niillä pyritään muun muassa selkeyttämään ja nopeuttamaan turvapaikka­menettelyä. Poliittisesti vaikein kohta uudistuksessa ovat turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-maiden välillä. Niistä olisi tarkoitus tehdä pysyvä järjestely. Osa EU-maista ei ole tähän halukkaita.


Hädänalaisten auttamiseksi yksi tehokkaimpia keinoja on ottaa kiintiöpakolaisia, joiden suojelun tarve on jo valmiiksi arvioitu. Tänäkin vuonna Suomi ottaa 750 kiin­tiöpakolaista, joista osa on syyrialaisia pakolaisia Turkista ja osa kongolaisia pakolaisia Sambiasta.
 
***

Lyhyen aikavälin toimet eivät riitä ratkaisemaan niitä syitä, jotka ajavat tuhansia ihmisiä erityisesti Afrikasta pyrkimään Eurooppaan. Nopea väestönkasvu ­yhdistyy monessa Afrikan maassa taloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen sekä huonoon koulutukseen. Nuori työikäinen väestö voisi olla myös Afrikan maiden voimavara, jos näihin maihin saadaan investointeja ja työpaikkoja.
 
***

EU-maiden on syytä kehittää paitsi rajavalvontaansa myös pitkäjänteistä taloudel­lista yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Panostukset tyttöjen ja naisten koulutukseen sekä naisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä – esimerkiksi lapsi­määrään – ovat tehokkaimpia keinoja hillitä väestönkasvua.
 
 

– Ihmisten kuljettaminen Sudanista, Tšadista ja Nigeristä on teollinen prosessi. Sen pysäyttämiseksi Libyaan on luotava eteläistä rajaa vartioiva rajapoliisijoukko.


 
Siirtolaiset odottavat pelastusalusta Libyan rannikon edustalla. (Lehtikuva /AFP)
 

Turvayhtiöllä raju ehdotus: Näin

ratkaistaisiin siirtolaistulva Afrikasta

 

 

Yksityiset poliisijoukot voisivat valvoa Libyan eteläistä rajaa ja tyrehdyttää Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran.

 

Yhdysvaltalaiset palkkasotilaat voisivat kouluttaa joukon libyalaisia poliiseja, jotka pyrkisivät rauhoittamaan Libyasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisvirtaa. Näin esittää turvayhtiö Blackwaterin perustaja Erik Prince.

Blackwaterin nimi on nykyään Academi, joka on yksityinen sotilasalan yritys. Yhtiön nimi tahraantui välikohtauksessa, jossa sen henkilöstö syyllistyi irakilaissiviilien ampumisiin.

Princen suunnitelman mukaan hänen perustamansa Frontier Services Group -yhtiö perustaisi Libyaan kolme poliisitukikohtaa ja lähettäisi 750 ”ulkomaalaista kouluttajaa”, jotka työskentelisivät libyalaisten rinnalla, kertoo The Guardian viitaten Corriere della Sera -lehteen.

– He johtaisivat toimintaa, keräisivät tiedustelutietoa, tehostaisivat viestintää ja vahvistaisivat valvontaa lentokonein ja helikopterein, Erik Prince sanoo.

– Ihmiskauppiaiden pitää ajaa pitkiä matkoja. Siksi heidän kuljetusajoneuvonsa on helppo paikallistaa ja pysäyttää.

 

Princen mukaan hänen ehdotuksensa on inhimillisempi kuin Euroopan unionin tukemat ohjelmat, joilla yritetään pysäyttää siirtolaisten virta.

Hänen mukaansa EU nojautuu voimakkaasti useisiin Libyassa toimiviin asejoukkoihin, jotka ottavat siirtolaisia kiinni ennen Libyasta Eurooppaan suuntautuvaa merimatkaa. Asejoukkojen kerrotaan syyllistyneen raiskauksiin, pahoinpitelyihin ja pakkotyön käyttämiseen kiinniottokeskuksissa.

– Voisin kuvitella, että EU haluaa torpata siirtolaisvirran mahdollisimman humaanilla ja ammattimaisella tavalla, Prince sanoo.

– En usko, että asejoukoille maksaminen on hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä.

Princen mukaan hänen yhtiönsä voisi suhteellisen helposti ottaa kiinni satoja tuhansia afrikkalaissiirtolaisia ja palauttaa heidät kotimaihinsa.

Prince kertoo, että tämä voitaisiin toteuttaa erittäin kustannustehokkaasti verrattuna EU:n menoeriin, joilla varustetaan Välimerellä partioivia laivoja. Alukset pysäyttävät siirtolaisten veneitä.

***

– Ihmisten kuljettaminen Sudanista, Tšadista ja Nigeristä on teollinen prosessi. Sen pysäyttämiseksi Libyaan on luotava eteläistä rajaa vartioiva rajapoliisijoukko.

***


 


 

 

 

Suomi haluaa listan “turvallisista maista”,

joista tulleet turvapaikanhakijat voitaisiin

käännyttää pikavauhtia

 

Sisäministeri Paula Risikko vakuuttaa, että turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossakin yksilöllisesti, vaikka hakijan lähtömaa olisikin luokiteltu turvalliseksi.

 

Kotimaa
Paula Risikko.
Paula Risikko.Jarno Kuusinen / AOP
 
 
 

Turvallisten maiden lista on osa EU:n turvapaikkapolitiikan laajamittaista uudistusta. Tällä hetkellä 12 jäsenmaalla on jo listat "turvallisista lähtömaista". EU:n yhteinen lista korvaa ne ja tuo listan jäsenmaihin, joilla sellaista ei ole. Kuten Suomeen.

 

Sisäministeriön asiaa koskevassa muistiossa(siirryt toiseen palveluun) todetaan, että turvallisiksi luokitelluista maista tulleiden turvapaikkahakemukset "jätettäisiin lähtökohtaisesti tutkimatta ja pyrittäisiin nopeaan käännyttämiseen". Listan tarkoitus on "nopeuttaa ja tehostaa palauttamista sekä antaa signaali EU:n ulkopuolelle".

Sisäministeri Paula Risikko (kok. ) kuitenkin vakuuttaa, että oikeus pyytää turvapaikkaa säilyisi jatkossa niilläkin, jotka tulevat "turvallisista maista".

– Ei tule suoraa käännyttämistä rajalta, vaan henkilö voisi edelleenkin esittää perusteluja turvapaikalleen.

Sisäministerin mukaan turvallisten maiden lista ei myöskään poista velvollisuutta tutkia hakemusta, jos perusteita turvapaikalle on esitetty.

– Se on oikeus ja kohtuus.

 

Turvallisista maista tulleille nopea käsittely ja maastapoisto

Turvallisiksi luokitellusta maista tulevien turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä ja heidät voitaisiin myös poistaa maasta nopeasti käännytyspäätöksen jälkeen.

Tuomioistuin voisi kuitenkin tarpeen vaatiessa jäädyttää käännytyksen, sisäministeri muistuttaa.

– Siinäkin tapauksessa hakijalla olisi mahdollisuus hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanokieltoa käännytyspäätökselle. Tuomioistuin voisi pysäyttää maastapoistamisen valituksen käsittelyn ajaksi.

Risikon mukaan tuomioistuin todennäköisesti keskeyttäisi maastapoiston, mikäli turvapaikkahakemusta ei ole tutkittu.

Kaikkia turvapaikkaa hakevia on siis kuultava ja hakemukset on tutkittava, sisäministeri sanoo.

Jos perusteita voisi jatkossakin esittää ja hakemukset pitää tutkia, mihin turvallisten maiden listaa sitten tarvitaan?

– Se miksi Suomi kannattaa turvallisten maiden listaa on, että CEAS-paketin myötä jäsenmaihin tulee yhtenäiset menettelytavat ja lainsäädäntö . Turvallisten maiden lista on osa sitä. Siitä saisi tukea omille päätöksille, Risikko vastaa.

 

Komission ehdotuksessa seitsemän "turvallista maata", mukana myös Turkki

"Turvallinen alkuperämaa" on jo nyt määritelty Suomen laissa, vaikka Suomi ei tällaisista maista listaa vielä pidäkään. Ulkomaalaislain mukaan turvalliseksi maaksi voidaan katsoa valtio, jossa "ei ole vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkausten vaaraa" turvapaikanhakijalle. Valtion tulisi noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja siellä tulisi olla riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos.

***

Siitä huolimatta Euroopan komission turvallisten maiden listaa koskevassa ehdotuksessa(siirryt toiseen palveluun) on mukana esimerkiksi Turkki, jossa hallituksen kritisoijat on ajettu ahtaalle. Sisäministeri ei lähde kommentoimaan sitä, mitä maita listalle voisi lopulta päätyä.

– Mutta ei tule olemaan helpoin juttu pitää listaa ajan tasalla. On maita, joiden tilanteet muuttuvat nopeasti.

Muut komission ehdotuksessa olevat maat ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Serbia. Kyseisistä maista tulleet turvapaikkahakemukset kattavat 17 prosenttia kaikista EU:n turvapaikkahakemuksista.

Turvallisten maiden lista on tarkoitus saada käyttöön EU:n turvapaikkapolitiikan kokonaisuudistuksen myötä, jonka on määrä tapahtua tulevina vuosina.

 


 

Ennen keskustelua Suomen osallistumisesta Italian auttamiseen, Risikko haluaa muistuttaa, että myös muiden jäsenmaiden tulee kantaa vastuunsa turvapaikanhakijoista. EU:ssa on hänen mukaansa jäsenmaita, jotka "eivät ole hoitaneet hommiansa". Esimerkiksi Puola ja Unkari eivät ole osallistuneet sisäisiin siirtoihin ollenkaan. – Sellainen patistaminen on ollut joka kokouksessa näitä maita kohtaan, Risikko totesi.


 
Siirtolaiset odottavat pelastusalusta Libyan rannikon edustalla. (Lehtikuva /AFP)
 

Turvayhtiöllä raju ehdotus: Näin

ratkaistaisiin siirtolaistulva Afrikasta

 

 

Yksityiset poliisijoukot voisivat valvoa Libyan eteläistä rajaa ja tyrehdyttää Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvirran.

 

Yhdysvaltalaiset palkkasotilaat voisivat kouluttaa joukon libyalaisia poliiseja, jotka pyrkisivät rauhoittamaan Libyasta Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisvirtaa. Näin esittää turvayhtiö Blackwaterin perustaja Erik Prince.

Blackwaterin nimi on nykyään Academi, joka on yksityinen sotilasalan yritys. Yhtiön nimi tahraantui välikohtauksessa, jossa sen henkilöstö syyllistyi irakilaissiviilien ampumisiin.

Princen suunnitelman mukaan hänen perustamansa Frontier Services Group -yhtiö perustaisi Libyaan kolme poliisitukikohtaa ja lähettäisi 750 ”ulkomaalaista kouluttajaa”, jotka työskentelisivät libyalaisten rinnalla, kertoo The Guardian viitaten Corriere della Sera -lehteen.

– He johtaisivat toimintaa, keräisivät tiedustelutietoa, tehostaisivat viestintää ja vahvistaisivat valvontaa lentokonein ja helikopterein, Erik Prince sanoo.

– Ihmiskauppiaiden pitää ajaa pitkiä matkoja. Siksi heidän kuljetusajoneuvonsa on helppo paikallistaa ja pysäyttää.

 

Princen mukaan hänen ehdotuksensa on inhimillisempi kuin Euroopan unionin tukemat ohjelmat, joilla yritetään pysäyttää siirtolaisten virta.

Hänen mukaansa EU nojautuu voimakkaasti useisiin Libyassa toimiviin asejoukkoihin, jotka ottavat siirtolaisia kiinni ennen Libyasta Eurooppaan suuntautuvaa merimatkaa. Asejoukkojen kerrotaan syyllistyneen raiskauksiin, pahoinpitelyihin ja pakkotyön käyttämiseen kiinniottokeskuksissa.

– Voisin kuvitella, että EU haluaa torpata siirtolaisvirran mahdollisimman humaanilla ja ammattimaisella tavalla, Prince sanoo.

– En usko, että asejoukoille maksaminen on hyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä.

Princen mukaan hänen yhtiönsä voisi suhteellisen helposti ottaa kiinni satoja tuhansia afrikkalaissiirtolaisia ja palauttaa heidät kotimaihinsa.

Prince kertoo, että tämä voitaisiin toteuttaa erittäin kustannustehokkaasti verrattuna EU:n menoeriin, joilla varustetaan Välimerellä partioivia laivoja. Alukset pysäyttävät siirtolaisten veneitä.

***

– Ihmisten kuljettaminen Sudanista, Tšadista ja Nigeristä on teollinen prosessi. Sen pysäyttämiseksi Libyaan on luotava eteläistä rajaa vartioiva rajapoliisijoukko.

***


 

Hänen mukaansa elintason nousu laskee syntyvyyttä aikanaan, mutta siihen väliin mahtuu nopean väestönkasvun vaihe, johon Afrikka näyttää juuttuneen. Jotain pitäisi hänen mielestään tehdä, ettei kaikki jatkuisi samalla tavalla ja Afrikasta alkaisi siirtyä väkeä Eurooppaan samassa mittakaavassa kuin aikanaan Euroopasta Amerikkaan.


 

 

Paula Risikko Ylellä: 5300 turvapaikanhakijaa

”kadonnut” Suomessa

 
Luotu: 
24.8.2017 08:06
Päivitetty: 
24.8.2017 08:13

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tuhansia turvapaikanhakijoita on viimeisen kahden vuoden aikana kadonnut vastaanottokeskuksista kesken prosessin niin, että heidän olinpaikkaansa ei tiedetä.
 
|

Kaikkiaan noin 5300 turvapaikanhakijaa on ”kadonnut” turvapaikkaprosessista ja viranomaisten silmistä vuodesta 2015 lähtien, sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoi Ylen aamutelevisiossa torstaina.

 

Katoaminen tarkoittaa sitä, että henkilö on poistunut vastaanottokeskuksesta kesken hakemuksensa käsittelyn eikä hänen tiedetä varmasti poistuneen maasta. Ministerin mukaan viranomaisten arvio on, että ”kadonneista” ainakin puolet on poistunut Suomesta esimerkiksi muualle Eurooppaan tai lähtömaihinsa.

Risikko kertoi lähetyksessä myös ministeriön näkemyksen palautuskeskuksista, jotka ovat jälleen olleet esillä julkisessa keskustelussa. Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tarkemmin valvottuja palautuskeskuksia ei viranomaispiireissä nähdä ratkaisuksi, Risikko kertoo, koska nekään eivät mahdollistaisi kattavaa henkilöiden valvontaa. Palautuskeskuksessa olijoita koskisi ilmoittautumisvelvollisuus määräajoin, mutta ”siinä välissä voisi kadota”, Risikko sanoo.

 

Eri mahdollisuudet kuitenkin käydään jälleen läpi, Risikko kertoi. Nyt jo on käytössä esimerkiksi erityinen vastaanottokeskus muun muassa mielenterveyden häiriöistä kärsiville turvapaikanhakijoille. Säilöönottoyksikkö puolestaan tarkoittaa väliaikaiseksi tarkoitettua, ympärivuorokautisen valvonnan keskusta, mutta säilöönottoa käytetään vain poikkeustapauksissa. 

– Nämä muuttoliikkeet, mitä nyt olemme nähneet, ovat vasta alkusoittoa. Arvio on, että Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä ja tulee olemaan 2,4 miljardia, mistä suurin osa on nuorisoväestöä, ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikössä työskentelevä Rasimus totesi Ykkösaamussa. Tämä voi tulevaisuudessa tarkoittaa kymmeniä miljoonia tulijoita Afrikasta Eurooppaan etenkin, jos Afrikan nuorisotyöttömyys säilyy nykyisellään, Rasimus vahvisti toimittajan kysymyksen Ykkösaamussa. Hänen mukaansa kaikkein tärkeintä kehitysyhteistyötä olisi nyt nuorisotyöllisyyteen panostaminen, mikäli Eurooppa haluaa pyrkiä ehkäisemään muuttoliikettä.


 

 

Suomeen tulossa tänä vuonna 5 000–8 000

turvapaikanhakijaa – Ministeri Risikko ei usko

uuteen turvapaikanhakijakriisiin

 

Italiaan on saapunut alkuvuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, mutta kriisin ei odoteta vielä ulottuvan Suomeen saakka.

 

Turvapaikanhaku
Siirtolaisia Aquarius-aluksen kyydissä satamassa.
Kesäkuun lopussa 1004 siirtolaista saapui Aquarius-aluksen kyydissä Salernon satamaan Sisiliassa.Carlo Hermann / AFP

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Suomeen ei ainakaan vielä ole odotettavissa vuoden 2015 kaltaista turvapaikanhakijakriisiä. Risikko sanoi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että tämän hetkisen arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna 5 000-8 000 turvapaikanhakijaa.

 

– Tuosta määrä voi mennä jopa alemmaksikin. Turvapaikanhakijoiden määrä on tullut koko ajan lähemmäs sitä, mitä se oli ennen vuotta 2015, Risikko kertoi.

Vuonna 2015 Suomeen saapui runsaat 30 000 turvapaikanhakijaa.

Italiaan on alkuvuonna saapunut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä yli 85 000. On uumoiltu, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa myös Suomessa, kun he pyrkivät yli Euroopan. Asiasta on kirjoittanut blogissaan(siirryt toiseen palveluun) muun muassa ex-kansanedustaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara.

Risikko kuvailee Italian tilannetta vakavaksi ja sanoo, että Suomenkin on varauduttava turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, vaikka siitä ei ole vielä näkyvissä merkkejä.

– Kun olin viime viikolla Virossa pidetyssä epävirallisessa EU:n sisäministerien kokouksessa, niin kyllähän siellä Italian edustaja oli todella tuskaisen oloinen siitä, miten vaikea tilanne maalla on.

 

"Kaikki jäsenmaat eivät ole hoitaneet hommiansa"

Risikon mukaan Suomi ei ole vielä luvannut mitään, miten se auttaisi Italiaa uudessa turvapaikanhakijakriisissä. Risikko sanoo, että EU:n sisäministerit ovat käyneet epävirallisissa kokouksissaan läpi vasta vain kriisin tilannekuvaa. Hän arvioi, että seuraavissa kokouksissa jäsenmaat alkavat jo keskustella, miten he voisivat auttaa Italiaa. Keskusteluissa voivat olla esillä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden uudet sisäiset siirrot.

Risikko korostaa, että Suomi on hoitanut aiemmin sopimansa sisäiset siirrot mallikkaasti. Hän myös huomauttaa, että Suomi auttaa Italiaa jo nyt. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu osallistuu Frontex-operaatioon Välimerellä. Suomi antaa alueella myös asiantuntija- ja kehitysapua.

***

Ennen keskustelua Suomen osallistumisesta Italian auttamiseen, Risikko haluaa muistuttaa, että myös muiden jäsenmaiden tulee kantaa vastuunsa turvapaikanhakijoista. EU:ssa on hänen mukaansa jäsenmaita, jotka "eivät ole hoitaneet hommiansa". Esimerkiksi Puola ja Unkari eivät ole osallistuneet sisäisiin siirtoihin ollenkaan.

– Sellainen patistaminen on ollut joka kokouksessa näitä maita kohtaan, Risikko totesi.