Ministeri Kai Mykkäsen ehdotus valtion vastaanottokeskuksissa järjestettävän tietokonepohjaisen kurssikokeen pilotoinnista sisältyy sisäministeriön lisätalousarvioesitykseen.


 
Kai Mykkänen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kai Mykkänen: Vastaanottokeskuksiin kokeet

pelisäännöistä

 

 

Tuloksia voidaan hyödyntää pysyvän oleskeluluvan hakuprosessissa.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) esittää, että vastaanottokeskuksissa järjestetään turvapaikanhakijoille kurssikoe suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksesta. Nykyisin jokaisen yli 16-vuotiaan turvapaikanhakijan on suoritettava peruskurssi, jolla hän perehtyy suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin.

 

– Kurssille osallistuminen ei kuitenkaan yksin riitä vaan on tarpeen myös varmistaa, että kurssin opetukset on sisäistetty. Tämän takia haluamme pilotoida valtion vastaanottokeskuksissa tietokonepohjaisen kurssikokeen, Kai Mykkänen kertoo tiedotteessaan.

Mykkäsen ehdotus valtion vastaanottokeskuksissa järjestettävän tietokonepohjaisen kurssikokeen pilotoinnista sisältyy sisäministeriön lisätalousarvioesitykseen.

 

Kurssin sisältöön on myös lisätty Oulun vastaanottokeskuksen sekä poliisihallituksen ja poliisiammattikorkeakoulun yhteisessä Turva -hankkeessa tuottama videosarja, joka kertoo perusoikeuksista, rikoslaista ja rikosten seuraamuksista turvapaikanhakijoille.

– Lisäksi kurssin suorittamisen velvoittavuutta ja kattavuutta lisätään edelleen nykyisestä. Jokaisen turvapaikanhakijan on suoritettava kurssi heti Suomeen tulonsa jälkeen. Jatkossa kurssikoepilotin kokemuksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan tai Suomen kansalaisuuden myöntämisprosessin kehittämisessä, Mykkänen kertoo.

 


 

TANSKAN malli voi olla myös Suomen tie maahanmuuttopolitiikassa. Tanskassa kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan hyvää kirjallista ja suullista kielitaitoa. Suomessa riittää selvästi matalampi taso. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd) pitää mahdollisena, että kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi asetetaan riittävä kielitaito.


 

PÄÄJUTUT
  

Ryhtiä kotoutukseen

 

Maahanmuuttajat eivät opi suomea. Kunnon kielitaitoa vaaditaan ehdoksi kansalaisuudelle.

 

KAHTA MIELTÄ 01.02.2019 06:00  |  Suomen Kuvalehti
TEKSTI HEIKKI VENTO
KUVAT JARMO WRIGHT

 

TANSKAN malli voi olla myös Suomen tie maahanmuuttopolitiikassa.

Tanskassa kansalaisuuden saamiseksi vaaditaan hyvää kirjallista ja suullista kielitaitoa. Suomessa riittää selvästi matalampi taso.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd) pitää mahdollisena, että kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi asetetaan riittävä kielitaito.

Valiokunnan selvityksen mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen toimii surkeasti. Esimerkiksi vain 35 prosenttia maahanmuuttajista saavuttaa kielikoulutuksen tavoitetason.

Valiokunta ehdottaa mietinnössään maahanmuuttajille maksettavien etuuksien leikkaamista, jos he eivät osallistu kotouttamisen edistämiseksi tarkoitettuun opetukseen.

Vaikka valiokunta ja eduskunta hyväksyivät mietinnön yksimielisesti, soraääniäkin löytyy. Vasemmistoliitolla ei ollut edustusta valiokunnassa. Heinäluoma ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) ovat samaa mieltä ongelmasta, mutta eri mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä.

 

Pitäisikö kansalaisuuden ehdoksi panna riittävä suomen tai ruotsin kielen taito?

HEINÄLUOMA: Asia on keskustelun arvoinen. Pidän mahdollisena, että tulemme tilanteeseen, että Suomessa säädetään kansalaisuuden ehdoksi suomen tai ruotsin kielen osaaminen. Se liittyy yhteiskuntaan integroimiseen ja toisaalta suomen kielen ja kulttuurin suojaamiseen.

SARKKINEN: Minä en nostaisi kansalaisuuden kynnystä. En antaisi viestiä, että maahanmuutto tehdään vaikeaksi. Onko meidän ongelmamme se, että kansalaisuuden saaneet eivät osaa riittävän hyvin kieltä? Mikä olisi viesti, jonka sillä antaisimme? Mehän tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Olennaisin uhka ovat suomalaiset, kun tiede- ja businessmaailmassa ei enää käytetä suomen kieltä. Suomalaiset itse luopuvat suomen kielestä.

 

 

Kuinka tärkeää on hallita suomen kieli?

HEINÄLUOMA: Jotta pärjää työpaikalla, jotta voi opiskella koulussa ja voi kiinnittyä omaan alueeseensa, pitää osata suomea tai ruotsia. Vastaanottokeskuksissa voi alkuvaiheessa olla perusteltua antaa myös englanninkielistä opetusta.

SARKKINEN: Suomen ja ruotsin kielen oppiminen on kotoutumisen kannalta ehdottomasti pääsääntö. Espanjassa asuu paljon suomalaisia. Osa heistä ei osaa espanjaa, mutta he asuvat siellä ja kenties ovat töissäkin. Ei varmaan ajatella, että heidän pitäisi muuttaa Suomeen, jos he eivät osaa paikallista kieltä.

 

Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Onko olemassa uhka, että suomen kieli kuihtuu, jos sitä ei opeteta?

HEINÄLUOMA: Ne maahanmuuttajat, jotka opettelevat suomen kielen, kiinnittyvät yhteiskuntaan paremmin. Jos sitä ei tee, silloin on vaarassa jäädä syrjään. Se vaara on varsinkin pitkään kotona olevilla naisilla. Meillä on kansallinen intressi, että Suomessa asioidaan suomeksi ja ruotsiksi. Se on keino säilyttää oma kulttuurimme. Pitäisin kummallisena, että ryhtyisimme yleisesti käyttämään vaikka englantia. Se olisi maailman mittakaavassa köyhtymistä.

SARKKINEN: Kun suomen kieli ei ole kovin hyvä, on helpompi omaksua tietoa omalla kielellä. Toimivuus edellä. Totta kai kielikoulutus on aivan olennaista, mutta pitää pystyä antamaan palveluja maahanmuuttajan omalla kielellä ainakin alkuvaiheessa.

 

Voiko suomen tai ruotsin kielen oppimista kytkeä oleskeluluvan myöntämiseen?

SARKKINEN: Minusta sitä ei voi kytkeä, ei varsinkaan humanitaarista suojelua saavien kohdalla. En tiedä, mitä valiokunta on oikein ajatellut.

HEINÄLUOMA: Jotain täytyy tehdä toisin, koska kielikoulutuksen suorittaneista vain joka kolmas saavuttaa tavoitetason. Tulokset ovat hälyttäviä. Päästäksemme parempaan täytyy varmistaa riittävä koulutuksen tarjonta ja lisätä myös velvoittavuutta. Saadakseeen täydet korvaukset pitää osallistua kursseille.

 

Pitäisikö kielitaitovaatimus panna pysyvän oleskeluluvan ehdoksi?

HEINÄLUOMA: Kansainvälisesti tunnustettua suojelua pitää antaa, mutta pysyvän oleskeluluvan saamisessa voisi olla tiukempia ehtoja. Sen ehtona voisi olla, että pitää tuntea yhteiskuntaa, sen kulttuuria ja pystyä kommunikoimaan maan kielellä.

SARKKINEN: En ainakaan heti sano, että kyllä. Vaatimus on aika kategorinen, vaikka kielitaidon oppimisen pitää olla lähtökohtana. Suurin osa tulijoista ei ole turvapaikanhakijoita. He tulevat perhe-, työ- tai opiskeluperusteisesti.

 

SARKKINEN: On leimaavaa sanoa, että kotoutuminen on epäonnistunut.

SARKKINEN: On leimaavaa sanoa, että kotoutuminen on epäonnistunut.

 

”Suomalaiset itse luopuvat suomen kielestä.”

 

Kuinka hyvin maahanmuuttajien pitäisi osata suomen kieltä kotouttamisen jälkeen?

HEINÄLUOMA: Kaikkien pitäisi osata alkeet, pärjätä kaupassa ja työyhteisössä. Selvää on, että kaikki eivät opi puhumaan sujuvasti.

SARKKINEN: Alkeet. Kunnollinen kielitaito saavutetaan, kun kieltä käytetään. Sellainen taso, että voi mennä esimerkiksi ammattikouluun tai harrastuksiin. Täydellistä kielitaitoa ei voi koulutuksella saada.

 

Voisiko kotouttamisen tehostamiseksi ryhtyä leikkaamaan kotouttamisrahaa niiltä, jotka eivät osallistu kielikoulutukseen?

SARKKINEN: Mitäs sitten, jos ei omaksu koulutusta tai kieltä? Mitä sitten, jos tavoiteltua koulutustasoa ei saavuteta?

HEINÄLUOMA: Se olisi tuen porrastamista. On näiden ihmisten kannalta kauheinta, että heillä on monen vuoden riippuvuus sosiaaliturvasta ilman kielitaitoa. Silloin on hankala avata ovia ja tulla tekemisiin suomalaisen yhteiskunnan kanssa.

SARKKINEN: Haluan  nähdä sen esityksen, koska nykyisinkin ehdollistaminen on mahdollista. Jää hieman epäselväksi, mitä tarkastusvaliokunta ehdottaa.

HEINÄLUOMA: Ikävä havainto oli, että nykyiset velvoitteet eivät toimi. Niitä ei seurata, eikä kursseille osallistumista tilastoida kunnolla. Valiokunta ei saanut tietoja kurssien osallistujamääristä tai vastaanottorahan leikkaamisesta. Se kertoo, että systeemi ei toimi. Sille täytyy tehdä jotain. Käytännössä on hyväksytty se, että keskuksissa voi olla ilman osallistumista koulutustoimintaan.

 

Eivätkö viranomaiset noudata lakeja, vai ovatko säädökset menneestä maailmasta?

SARKKINEN: Sehän ei ole ensisijaisesti lakiongelma, vaan kyse on lakien toimeenpanosta.

HEINÄLUOMA: Se on sekä että. Onnistunut kotouttaminen vaatii sekä säädösten muuttamista velvoittavampaan suuntaan että vastaanoton johtamisen kehittämistä.

 

Mitä mieltä olette kotouttamislain kolmannesta pykälästä, jossa korostetaan pelkästään maahanmuuttajien oman kulttuurin ylläpitämistä?

HEINÄLUOMA: Siinä ei ole sanaakaan suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja pelisääntöjen opettamisesta. Tämä on suomalaisten ujo ja turhan vaatimaton tapa lähestyä. Tähän pitää tulla yhteiskunnan pelisääntöjen ja kulttuurin kertominen.

SARKKINEN: Kotouttamisen keskeinen elementti on tässä yhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja tietojen saaminen: perustiedot ihmisoikeuksista, Suomen lainsäädännöstä ja tapakulttuurista. Sen pitäisi näkyä myös laeissa.

 

Laki kuvannee suomalaisten tai ainakin lainsäätäjän eli eduskunnan asennetta. Kuinka paljon tuollainen muotoilu on vaikuttanut Oulun tapahtumiin, joissa rikoksesta epäiltyinä on maahanmuuttajia?

HEINÄLUOMA: Voi se olla osatekijä, mutta ei varmaankaan ratkaiseva. Olemme olleet tässä löperöitä, eikä viesti ei ole mennyt perille tänne tulijoille. Vastaanoton pitää olla ensimmäisestä päivästä alkaen jämäkämpi. Siihen täytyy kuulua selkeämmin suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen kertominen.

SARKKINEN: Tuskin laki sinällään synnyttää rikollisuutta, mutta kotoutumisella sitä voi ehkäistä. Puheissa kotoutumisen epäonnistumisesta on ongelma siinä, että suurin osa Suomeen ulkomailta muuttaneista on aivan hyvin sopeutunut ja kotoutunut. Ei voi sanoa, että kotoutuminen on epäonnistunut. Voidaan sanoa, että järjestelmä ei ole kaikilta osin kunnossa. Kenties lainsäädännössäkin on ongelmia. On leimaavaa sanoa, että kotoutuminen on epäonnistunut.

 

HEINÄLUOMA: Olemme olleet tässä löperöitä.

HEINÄLUOMA: Olemme olleet tässä löperöitä.

 

”Suomessa asioidaan suomeksi ja ruotsiksi. Se on keino säilyttää oma kulttuuri.”

 

Valiokunnan mielestä kotouttamisaika pitäisi lyhentää viidestä vuodesta yhteen vuoteen. Onko tämä toiveajattelua?

HEINÄLUOMA: Se on erittäin kova tavoite. Se ei tule toteutumaan kaikkien kohdalla, ei ehkä enemmistönkään kohdalla. Ensimmäisen suunnitelman täytyy olla vuoden mittainen. Sitten katsotaan yksilökohtaisia eroja. Tämä on tapa soittaa kelloa yhteiskunnassa. Se on myös viesti virkamiehille, että ryhdytään miettimään tätä kunnianhimoisemmin.

SARKKINEN: Oli mukava kuulla, että vuosi ei ole ehdoton. Ihmisten edellytykset oppia kieltä ovat hyvin erilaiset. Toki sisällön parantaminen, toiminnan sujuvoittaminen ja tiivistäminen ovat kaikkien etu.

 

Mikä on tärkeintä kotouttamisessa?

SARKKINEN: Olennainen asia on kiinnittää huomiota oppimiseroihin suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välillä. Ne eivät selity pelkästään taloudellisilla ja sosiaalisilla eroilla. Varhaiskasvatukseen osallistumisen parantaminen, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja oppivelvollisuusiän pidentäminen olisivat tärkeitä.

HEINÄLUOMA: Tässäkin meidän täytyy ravistella itseämme. Tulokset toisen polven pärjäämisestä kouluissa ovat hälyttäviä. Suomessa maahanmuuttajien ja kantaväestön erot ovat suurimpia Pisa-maissa.

 

Valiokunnan mietinnössä esitetään erityisesti maahanmuuttajille tarkoitettua työharjoittelua. Mitä se tarkoittaa?

HEINÄLUOMA: Olisi työharjoittelun tapaisia työpaikkoja, joihin maahanmuuttajat pääsisivät käsiksi, ja kielitaito lähtisi kehittymään. Ruotsi on luonut avustavia työtehtäviä, joissa ei vaadita kunnon kielitaitoa. Se vaatisi omat pelisääntönsä ja keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

 

Olisiko siinä mukana palkkatuki?

HEINÄLUOMA: Palkkatuki koskisi vaativampia tehtäviä.

SARKKINEN: Tarvitaan matalan kynnyksen keinoja päästä työelämään. Palkkatuki voi olla hyvä keino. Jos nämä matalan kynnyksen keinot ovat ainoita, silloin lukitsemme monet ihmiset pysyvästi matalapalkkatyöhön, jos ei ole näkymää pääsystä ammatilliseen koulutukseen tai jatkokoulutukseen.

 

Maahanmuuttajamiesten työllistyminen lähestyy koko maan keskiarvoja. Miksi naiset eivät työllisty?

SARKKINEN: Esimerkiksi kotihoidon tuki voi muodostua kannustinloukuksi. Perhevapaauudistus kytkeytyy myös maahanmuuttoon. Samoin varhaiskasvatuksen vahvistaminen.

HEINÄLUOMA: Naiset, erityisesti Lähi-idästä tulevat, jäävät pitkäksi aikaa kotiin. Siinä on monta tekijää: naisten asema lähtömaissa, miesten asenne. Maahanmuuttajanaiset ovat erityinen kohderyhmä. Pitäisi olla velvoite osallistua kielikoulutukseen. Pitää murtaa lähtömaiden kulttuuri, jonka mukaan naisen pitää olla kotona.

SARKKINEN: Ei riitä, että puututaan asenteisiin, jos kannusteet eivät ole kohdallaan. Siksi perhevapaakysymys on tärkeä.

 

Miksi vastuu kotouttamisesta pitäisi siirtää kunnille?

SARKKINEN: Kokonaisuuden pitää olla yhden toimijan vastuulla. Kenties kunta olisi luontevin vaihtoehto.

HEINÄLUOMA: Vastuun pitää olla yksissä käsissä, ja kunta on lähinnä ihmistä. Pitää miettiä, pitäisikö vastuu kielikoulutuksesta olla opetus- ja kulttuuriministeriöllä, kun se on nyt työ- ja elinkeinoministeriöllä.

Juttua muutettu 1.2. klo 15.35. Täsmennetty tietoja Tanskan mallista.

 

HANNA SARKKINEN

  • 30-vuotias oululainen kansanedustaja (vas)

EERO HEINÄLUOMA

  • 63-vuotias helsinkiläinen kansanedustaja (sd)
 
 

”Se oli periaatteellinen linjaus, että velvollisuudet ja oikeudet pitää olla tasapainossa – että maahanmuuttajalla on myös oma velvollisuus osallistua kotouttamiseen ja kielikoulutukseen ja muuhun. Jos ei osallistu, niin sitten se säädösten mukainen sanktio pitää vain toteuttaa”, Ala-Nissilä sanoo.


 

 

Kansanedustaja: Pelko reaktiosta

vastaanottokeskuksessa ei saa estää

turvapaikanhakijoiden sanktion käyttöä

 
 
 
Luotu: 
25.1.2019 16:58
Päivitetty: 
25.1.2019 17:24

  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    ”Sanktioiminen isossa [vastaanotto]keskuksessa nähdään turvallisuusriskinä”, todetaan Maahanmuuttoviraston lisäselvityksessä eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.
 
|

FAKTAKULMA

Valtaosa turvapaikanhakijoista osallistuu

Migri on aiemmin kertonut tarkastusvaliokunnalle, että kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista 88 prosenttia osallistui aktiivisesti vastaanottokeskusten työ- ja opintotoimintaan vuoden 2017 alussa. Asiasta ei ole tuoreempaa valtakunnallisesti yhteismitallista tietoa, Migrin vastauksesta selviää nyt.

Hakijoiden opintoihin osallistumista seurataan keskuksissa opettajien toimesta ja ”niistä raportoidaan vastaanottokeskuksen sosiaalipalveluille yksiköstä riippuen päivittäin tai muutaman viikon välein”. Turvapaikanhakijat eivät ole varsinaisen kotouttamistoiminnan piirissä.

Pelko reaktiosta vastaanottokeskuksessa ei saa estää vastaanottorahan sanktiomahdollisuuden käyttöä, linjaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk).

 

Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan joissain vastaanottokeskuksissa sanktiomahdollisuutta ei käytetä, koska ”sanktioiminen isossa keskuksessa nähdään turvallisuusriskinä”.

Tarkastusvaliokunnan jäsen, entinen sisäministeri Päivi Räsänen nosti asian esiin eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Hän kertoi valiokunnan saamasta tiedosta, jonka mukaan velvollisuuksistaan laistavia turvapaikanhakijoita ei aina rankaista lain mahdollistamalla vastaanottorahan sanktiolla, koska sen pelätään aiheuttavan vaarallisia reaktioita vastaanottokeskuksissa.

 

”Yksi syy, joka [valiokunnassa] nousi esiin, oli se, että asiakkaiden sanktioiminen nähdään turvallisuusriskinä eli pelätään, että henkilöt reagoivat turvallisuutta vaarantaen siihen, jos heiltä vähennetään vastaanottorahaa”, Räsänen kertoi eduskunnassa.

LUE LISÄÄ: Paljastus eduskunnassa: Turvapaikanhakijoiden sanktiota ei käytetä, koska se on ”turvallisuusriski”

 

Turvapaikanhakijoiden saamaa vastaanottorahaa on mahdollista alentaa 20 prosenttia hetkellisesti, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy tarjotusta työ- tai opintotoiminnasta. Tarkastusvaliokunnan kotouttamismietinnöstä kuitenkin selvisi, että tätä sanktiomahdollisuutta ei ”juuri” ole käytetty, mihin yksi syy ovat mainitut turvallisuuspelot.

Päivi Räsäsen kertoman tiedon lähde on lisäselvityspyyntö, jonka valiokunta teki Maahanmuuttovirastolle (Migri). Kirjallista lisäselvitystä ei ole julkaistu eduskunnan sivuilla.

Turvallisuushuoli nousee esiin valiokunnan kysyessä, miten paljon vastaanottokeskuksissa on tehty vastaanottolain mukaisia vähennyksiä sillä perusteella, että vastaanottokeskuksen asukas ilman perusteltua syytä toistuvasti kieltäytyy hänelle osoitetusta työ- tai opintotoiminnasta.

”Sanktiokäytänteet (varoitukset ja vastaanottorahan leikkaus) ovat käytössä keskuksissa yksiköstä riippuen, joissain yksiköissä opiskeluihin osallistumatta jättämisestä asiakasta ei sanktioida lainkaan, toisissa yksiköissä varoituksia ja vastaanottorahan leikkauksia tehdään n. 5–10% keskuksen asiakkaille”, selvittää Migrin vastaanottoyksikön ylitarkastaja Tiina Järvinen vastauksessaan.

 

”Syynä sille, että asiakkaiden osallistumattomuutta ei sanktioida voi olla esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät näkökohdat (asiakkaiden sanktioiminen isossa keskuksessa nähdään turvallisuusriskinä tilanteessa, jossa asiakkaiden prosessi on kestänyt jo useamman vuoden)”, Järvinen jatkaa.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä kertoo Uudelle Suomelle, että lisäselvityksessä mainittu syy oli esillä valiokunnan keskusteluissa. Puhetta oli hänen mukaansa myös muista sanktion käyttöä rajoittavista käytännön syistä.

 

Miten valiokunta suhtautui siihen, voiko tällainen huoli reaktioista sanktion käyttöön estää lainmukaisen sanktion käyttöä?

 

”Ei tietenkään saa estää, se on ihan selvä”, Ala-Nissilä sanoo.

Valiokunta linjaa mietinnössään, että hallituksen tulee lisätä turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Valiokunta piti myös tarpeellisena selvittää, miten vastaanottorahaa voidaan kehittää ”kannustavampaan suuntaan aktiivisuuden ja oppimisen edistämiseksi”.

Olavi Ala-Nissilän mukaan linjaukset viittaavat lopulta myös sanktion käytön lisäämiseen.

 

Käytännön toimenpiteitä valiokunta ei lähtenyt tässä asiassa esittämään.

”Niin konkretiaan emme menneet, mutta nostimme tämän asian esille [mietinnössä]. Ja Räsänen ihan oikein nosti sen esiin keskustelussa”, Ala-Nissilä sanoo.

Ala-Nissilän mukaan on Migrin ja viranomaisten tehtävä varmistaa, että sanktiota tarvittaessa myös käytetään.

Uusi Suomi ei tavoittanut valiokunnan puheenjohtajaa Eero Heinäluomaa (sd) kommentoimaan asiaa.

*

LUE MYÖS:

Eero Heinäluoma paljasti ”murheellisen tosiasian”: Enemmistö Suomeen tulijoista ei opi suomea – vastaanottorahan sanktiota ”ei ole käytetty”

 


 

TILASTOJEN syitä selittävää tutkimusta Suomessa ei juuri ole. Yksi sentään. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tarkasteli vuonna 2014, miten ikä ja sukupuoli selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta neljässä rikostyypissä: pahoinpitelyissä, ryöstöissä, varkauksissa ja raiskausrikoksissa. Samalla tutkittiin tulotason ja asuinpaikan vaikutusta. ”Niiden selitysarvo on aika suuri, mutta ei tyhjentävä”, yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistotutkija Martti Lehti sanoo.


  

 

RAISKATTU LUOTTAMUS

 

 

Ulkomaalaiset ja etenkin turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina Suomen seksuaalirikostilastoissa. Epäilyt useiden lasten törkeästä hyväksikäytöstä Oulussa ja Helsingissä ovat saaneet poliitikot lupaamaan nopeita toimia. Helppoja ratkaisuja ei ole.

 

PÄÄJUTUT
  
KOTIMAA 17.01.2019 20:50 | Suomen Kuvalehti
 
 
TEKSTI AURORA RÄMÖ

 
 
 

JÄRKYTTÄVÄÄ. PöyristyttävääSuututtavaa. Puoluejohtajat kiirehtivät tuomitsemaan kuin yhdestä suusta.

Epäiltyjä seksuaalirikoksia oli tammikuun alkuun mennessä paljastunut lyhyessä ajassa yhdeksän. Kaikki Oulussa, kaikki alaikäisiin kohdistuneita, useat törkeitä. Kaikissa epäiltynä ulkomaalaistaustainen mies, tai useampi.

Myös Helsingin poliisi kertoi tammikuussa ottaneensa kiinni kolme miestä epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta. Ulkomaalaistaustaisia. Kaksi vapautettiin heti, ei ollut syytä epäillä.

Sisäministeri Kai Mykkänen puhui ”ilmiöstä”. Hallituksen kerrottiin ryhtyvän toimiin sen ”yleistymistä vastaan”.

 

Tällainen ei mahdu Suomeen!

 

Perussuomalaiset olivat asialla jo aiemmin. Puolueen naiset julkaisivat ennen joulua valokuvan, jossa heidän suunsa oli suljettu teipillä. He pitivät kylttiä, jossa luki: ”Outoa on hiljaisuus maahanmuuttajien tekemisen seksuaalirikosten ympärillä.”

Se on viesti, jota perussuomalaiset toistaa jatkuvasti. Puolueen mielestä julkisuudessa hyssytellään ja paapotaan raiskaajia, jätetään kertomatta väkivallasta. Suvaitsevaisuussyistä.

Mielipiteen tukena on tilasto: ulkomaalaistaustaiset miehet ovat yliedustettuinaseksuaalirikostilastoissa.

Viime vuonna lähes joka neljäs seksuaalirikoksista epäilty oli ulkomaalainen. Alaikäisiin kohdistuneissa tapauksissa joka viides. Tilastojen kärjessä ovat irakilaiset ja afganistanilaiset.

Luvut ovat peräisin poliisille ilmoitetuista tapauksista. Kun rikollisuutta tutkitaan, vertaillaan aina ilmoitusmääriä, sillä ne ovat lähempänä itse tapahtumaa. Oikeudessa tuomittujen määrä kertoisi enemmän näyttökynnyksestä, oikeusprosessista, juridiikasta.

Syitä ja selityksiä yliedustavuudelle on pohdittu paljon. Varsinaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän.

 

KEVÄÄLLÄ 2018 kahdesta raiskauksesta ja yhdestä raiskauksen yrityksestä tuomittu syyrialaismies valitti tuomiostaan hovioikeuteen.

Siellä hän vetosi hyvin harvinaiseen puolustukseen: kulttuurisyihin.

Parikymppinen mies oli kasvanut hartaassa muslimiperheessä Damaskoksessa, mutta karannut esiteini-ikäisenä Turkkiin. Aloittaakseen uuden elämän, ryhtyäkseen työntekoon, niin hän kertoi.

 

Mies oli käynyt koulua muutaman vuoden ajan ja tullut erotetuksi. Lukemaan tai kirjoittamaan hän ei ehtinyt oppia.

Hän oli päätynyt Istanbulin ja Ankaran kautta Kreikkaan. Sieltä Serbiaan, Unkariin, Ruotsiin, sitten Suomeen, Lohjalle. Tarinasta on totta ainakin Unkarissa oleskelu, siitä on virallisia dokumentteja.

Käräjäoikeuden tuomio annettiin helmikuussa 2018. Mies oli seurannut yöllä kadulla kävellyttä naista, yrittänyt suudella ja kosketella, päästä rappuun. Naisen onnistui päästä pakoon. Seuraavan ei. Mies oli tunkenut asuntoon ja raiskannut. Viikkoa myöhemmin hän teki saman kolmannelle naiselle.

 

Kolme ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

Ennen pidätystä mies oli asunut joitakin kuukausia Suomessa. Valituksessa hän sanoi, ettei ollut vielä ehtinyt sopeutua Suomeen. Ettei hän tiennyt, että raiskaus on rikos. Toisaalta mies myös sanoi, että hänen isänsä oli kyllä kertonut hänelle jo nuorena Syyriassa, ettei naisia saa lähestyä ilman suostumusta.

Valitus ei menestynyt. Kulttuuritausta ei ole peruste rangaistuksen alentamiselle. Tuomioistuimelle pitäisi olla yksi ja sama, mistä syytetty on kotoisin.

Jostain syystä kuitenkin ulkomaalaistaustaiset toimitaan raiskauksista huomattavasti suomalaistaustaisia useammin ehdottomaan vankeuteen.

Vuosina 2008–2014 ulkomaalaistaustaisille tuomioista ehdottomia oli 65 prosenttia, suomalaistaustaisille 40 prosenttia.

 

On saatettu viettää aikaa keskustassa, alkaa seurustella. Toisinaan tuttavuus on alkanut niin, että nuori on pyytänyt ostamaan tupakkaa tai alkoholia.

 

SYYRIALAISMIEHEN tapaus päätyi alun perin juristi Elisabeth Vuorenhelanpöydälle. Hän avusti miestä käräjäoikeudessa, hovin hoiti toinen avustaja.

Vuorenhela on työskennellyt hallinto-oikeuden tuomarina ja tuntee ulkomaalaisasiat hyvin. Oman toimiston perustamisen jälkeen hän on auttanut turvapaikanhakijoita oleskelulupa-asioissa.

 

Siksi poliisi soittaa usein, kun Suomeen tulleet ovat epäiltyinä ja tarvitsevat oikeusapua. Yleisin Vuorenhelan hoitama nimike on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Monesti Vuorenhela puolustaa sellaisia syytettyjä, jotka ovat tunteneet uhrin entuudestaan edes jotenkin. On saatettu viettää aikaa Helsingin keskustassa, alkaa seurustella. Toisinaan tuttavuus on syntynyt niin, että alaikäinen nuori on pyytänyt ostamaan tupakkaa tai alkoholia.

Samasta kerrotaan Poliisiammattikorkeakoulun turvapaikanhakijoita koskevassa raportissa. Sen mukaan teini-ikäisiin kohdistuneissa tapauksissa on käynyt usein niin, että päihteiden oston yhteydessä on vaihdettu yhteystietoja.

 

Merkittävä osa poliisin tietoon tulleista tapauksista on alkanut sosiaalisessa mediassa.

Kun Vuorenhela menee tapaamaan asiakasta ensimmäisen kerran, hän kyselee, minkä verran tämä tietää Suomen laista. Hän kysyy, mitä asiakkaan mielestä raiskaus tarkoittaa. Se on muutakin kuin penetraatio. Hän kysyy samaa suomalaisilta.

”Kyllä melkein kaikki tietävät. Moni tuntee lainsäädäntöä, on kyllä teoriassa selvää, missä rajat menevät”, Vuorenhela sanoo.

”Netissä jutteleminen on ehkä sellainen, mistä kaikki eivät tiedä, mikä on rikollista. Mutta eivät tiedä suomalaisetkaan.”

 

TILASTOJEN syitä selittävää tutkimusta Suomessa ei juuri ole. Yksi sentään.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tarkasteli vuonna 2014, miten ikä ja sukupuoli selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta neljässä rikostyypissä: pahoinpitelyissä, ryöstöissä, varkauksissa ja raiskausrikoksissa. Samalla tutkittiin tulotason ja asuinpaikan vaikutusta.

”Niiden selitysarvo on aika suuri, mutta ei tyhjentävä”, yksi tutkimuksen tekijöistä, yliopistotutkija Martti Lehti sanoo.

 

Iän, sukupuolen ja sosiaalisten syiden vaikutus pyritään poistamaan, jotta luvut olisivat kuvaavampia. Sitä kutsutaan vakioinniksi. Suomeen tulleissa, erityisesti irakilaisissa ja afganistanilaisissa, kun on nuoria miehiä suhteellisesti paljon.

”Raiskauksissa vaikutus oli erittäin pieni, toisin kuin muissa rikostyypeissä. Tasot Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneilla olivat kymmenkertaiset syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna vakioinnin jälkeenkin.”

Lehden mielestä ei ole perusteltua puhua maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten rikollisuudesta. Erot rikollisuustasoissa maahanmuuttajaryhmien välillä ovat niin suuret.

Kulttuurieroilla, joita perussuomalaiset toistelevat ja joihin syyrialaismies vetosi hovioikeudessa, ei vaikuttaisi olevan suurempaa merkitystä. Maahantulon muodolla näyttäisi olevan enemmän vaikutusta kuin lähtömaalla.

”Ne maat, joista tullaan pakolaisstatuksella, ovat aika korkealla tilastoissa. Sieltä, mistä maahanmuutto on pääasiassa työperäistä, myös Afrikan maista tulevilla, rikollisuusluvut ovat matalat”, Lehti sanoo.

Se ei tarkoita, että turvapaikan hakeminen aiheuttaisi rikokseen syyllistymisen. Jotta aiheuttavat tekijät voisi eritellä, pitäisi tutkia epäiltyjen taustoja. Sellaista tutkimusta ei ole tehty.

 

SEKSUAALIRIKOKSET ovat nousseet puheenaiheeksi aina kuohuttavien oikeustapausten kautta.

Niihin ei ole suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä julkisuudessa niin vakavasti kuin nykyään. Eikä laissakaan: avioliiton sisällä tapahtuva raiskaus ei ollut edes rikos ennen vuotta 1994. Seksuaalinen ahdistelu kirjattiin rikoslakiin 2014.

 

Mutta kun tekijä on ollut tuntematon, 80-lukulaisin termein ”himoraiskaaja” tai ”puskaraiskaaja”, otsikoihin on kyllä päässyt.

Kesällä 1981 kolme helsinkiläistä miestä tuomittiin 16-vuotiaan raiskauksesta. He olivat kaapanneet tytön autoonsa ja ajaneet kaupungin laidalle. Yksi miehistä raiskasi, toiset avustivat.

Samana kesänä espoolainen linja-autonkuljettaja raiskasi ja tappoi 18-vuotiaan tytön. Häntä epäiltiin sarjamurhaajaksi.

Lehdissä oli tapana maalailla rikolliset erityislaatuisiksi ja pidäkkeettömiksi hirviöksi. Tilastoja ei juuri tarkasteltu. Asiantuntijaksi Helsingin Sanomiin kelpasi oikeustieteiden ylioppilas. Pirkko Viitala selitti, että suurin osa raiskauksista on tosiasiassa tuttujen, ”ihan tavallisten miesten”, tekemiä.

Poliisi ja media antoivat jatkuvasti ymmärtää, että vastuu on naisilla. ”Naisen pitäisi tietää, mihin mies pyrkii. Jos mies ei onnistu viettely-yrityksessään, hän saattaa turvautua väkivaltaan”, Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston johtaja Väinö Rantio varoitteli kesäkuussa 1979.

 

Sama jatkui seuraavilla vuosikymmenillä

”Kunpa naiset huolehtisivat yhtä hyvin itsestään kuin kännykästä ja käsilaukusta”poliisit huokailivat Helsingin Sanomissa kesällä 1999.

”Miesten ja naisten erilaisuus on edelleen tosiseikka, jota ei pidä unohtaa. Nainen kaipaa juttuseuraa, mies haluaa seksikumppanin.”

 

Uutisointi häiritsi parikymppistä valtiotieteiden opiskelijaa Anna Mäkelää. Hän halusi tehdä siitä gradun. Tutkimusta oli hyvin vähän, Suomessa ei yhtään.

Mäkelä päätyi kirjoittamaan vuonna 2000 lopputyössään, että media ylläpitää myyttiä petomaisesta puskaraiskaajasta, joka on ”oikeampi” raiskaaja kuin tuttu mies.

”Jako Meihin ja Niihin, Meihin ja Toiseen auttaa jaottelemaan raiskaukset oikeisiin ja vääriin”, Mäkelä kirjoitti.

Hän on lopettanut tutkijantyön jo kymmenen vuotta sitten, mutta seuraa uutisia.

”Hätkähdyttää, että ulkomaalaisiin liittyvistä seksuaalirikoksista on rakennettu ’meidän’ ja ’toisten’ toimintaa”, Mäkelä sanoo.

 

”Se sama 90-lukulainen asetelma toistuu”

Aihe nousi esille, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi äkisti syksyllä 2015. Saksan Kölnistä raportoitiin seuraavana uutenavuotena, että ”ulkomaalaiset miehet” olivat syyllistyneet satoihin ja satoihin ahdistelutapauksiin.

Yhtäkkiä Helsinginkin poliisi oli sitä mieltä, että Helsingin rautatieasemalla oli tapahtunut vuodenvaihteessa jotain Kölnin joukkoahdistelun tapaista. Ensin se oli tiedottanut, että juhlinta oli sujunut rauhallisesti, rauhallisemmin kuin aiempina vuosina.

Sitten se pyysikin tekemään rikosilmoituksia paikasta, johon oli kokoontunut paljon ulkomaalaistaustaisia. Tutkintapyyntöjä tuli kuusitoista, mutta jo helmikuuhun 2016 mennessä tutkinta oli keskeytetty kaikkien paitsi yhden osalta.

Kaikkia ahdistelun uhreja ei edes löydetty. Puolella tavoitetuista ei ollut rangaistusvaatimuksia.

 

”Syistä voi esittää hypoteeseja, ja suurimmaksi osaksi ne ovat järkeenkäypiä. Mutta asiaa kannattaisi tutkia ennen kuin ryhdytään tekemään ehkäisysuunnitelmia.”

 

OULUN ja Helsingin rikosepäilyistä tiedetään vielä hyvin vähän.

Tapauksista on silti tullut nopeasti valtava poliittinen kysymys. Niiden takia kevään vaaleista on jo ryhdytty puhumaan maahanmuuttovaaleina.

Epäilyt on niputettu yhdeksi ja samaksi ilmiöksi epäiltyjen taustan takia. Ne saattavat olla keskenään hyvinkin erilaisia, kuten muutkin seksuaalirikostapaukset.

 

Yhdessä Oulun tutkinnassa epäillyt eivät ole itsekään täysi-ikäisiä. Joihinkin tapauksiin liittyy useampi tekijä, toisiin yksi. Vain kolmen tapauksen osalta on kerrottu, että kyse on turvapaikanhakijoista tai kiintiöpakolaisista.

Keskusrikospoliisin erityistutkija Tuija Hietaniemi on joutunut toppuuttelemaan: keskeisessä roolissa näyttäisi olevan internet, ei kenenkään syntymämaa.

Netin kautta tapahtuva alaikäisten houkuttelu, niin sanottu grooming, ei ole uusi ilmiö. Se ei vain koskaan ole yltänyt puolueiden vaaliteemaksi.

 

Tilastot ovat silti mitä ovat. Ne näyttävät samalta Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.

Tutkijoille se kertoo, ettei eri maiden maahanmuuttopolitiikan erityispiirteillä ole vaikutusta, mutta niiden yhteisillä tekijöillä saattaa olla. Mitä ne sitten ovat, pitäisi selvittää erikseen.

Muissakaan maissa ei ole tehty kovin syvällistä tutkimusta rikoksiin syyllistyneiden taustoista.

Julkisuudessa on arvailtu, että kysymys voisi olla traumoista, pitkistä vastaanottokeskuksissa vietetyistä ajoista, perheestä erossa olemisen aiheuttamasta sosiaalisen kontrollin puutteesta.

”Syistä voi esittää mitä tahansa hypoteeseja, ja suurimmaksi osaksi ne ovat ihan järkeenkäypiä. Mutta asiaa kannattaisi tutkia ennen kuin ryhdytään tekemään ehkäisysuunnitelmia. Onko jostain kansalaiskasvatuksesta sitten mitään hyötyä, jos syyt ovat muualla”, tutkija Martti Lehti sanoo.

 

Sisäministeriö on ilmoittanut valmistelevansa kymmenkohtaista toimenpideohjelmaa, jolla torjutaan ulkomaalaistaustausten rikollisuutta.

Siihen kuuluu palautuspolitiikan uudelleentarkastelua, ilmeisesti erityisesti maasta poistamisen nopeuttamiseksi, ja valistuskampanjoita.

Ennen maaliskuisia vaaleja nykyinen hallitus yrittää ainakin koventaa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia. Oulun kaupungille annetaan todennäköisesti rahaa kriisinhoitoon, mahdollisesti lisäbudjettia suunnataan myös työhön, jolla ehkäistään lasten houkuttelua netissä.

 

Enää perussuomalaisetkaan eivät voi väittää, että suut olisi teipattu umpeen.

 


 

 
 
 

– Vaikka me olisimme aloittaneet sisärajatarkastukset, joita monet muut aloittivat, se ei olisi muuttanut tilannetta. Koska he olivat tulossa Suomeen viimeisenä maana. He olisivat tulleet rajalle, siellä on suomalainen rajavartija, ja he olisivat pyytäneet turvapaikkaa samalla tavalla. Se ei olisi muuttanut tilannetta käytännössä silloin mihinkään.


 
Kokoomuksen Petteri Orpo (vas.), Sdp:n Sanna Marin ja keskustan Annika Saarikko osallistuivat Ilta-Sanomien puoluejohtajatenttiin.

Petteri Orpolta kysyttiin syksystä 2015:

Tämän takia rajalle ei voitu pistää puomia

 

 

Ministerin mukaan asiantuntijat ja eduskunta olivat yhtä mieltä, ettei tulijoita voitu jättää Ruotsin rajalle.

Ilta-Sanomien torstai-iltana järjestämässä puoluejohtajatentissä torstai-iltana kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolta kysyttiin maahanmuutosta. Orpo toimi sisäministerinä 2015, kun Eurooppa koki maahanmuuttokriisin.

 

Tentissä puheenjohtajille esitettiin yleisökysymyksiä. Pekka Haminasta kysyi ”miksi ette ollessanne sisäministerinä tehneet mitään hallitsemattoman maahanmuuton estämiseksi, vaikka se olisi ollut mahdollista? Sen sijaan väititte rajavalvonnan olevan vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Se ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Jos toimettomuutenne perustui luuloon, mitä muuta luulette? Luuletteko, että teihin kansa, Suomen kansa luottaisi pääministerinä?”.

 

Puolentoista minuutin vastauksessaan Petteri Orpo kiitti kysyjää mahdollisuudesta saada vastata.

– Ensiksikin – me tehtiin vaikka kuinka paljon. Siitä hetkestä lähtien, kun Eurooppa yllätettiin maahanmuuttokriisin keskellä, alkoivat välittömät toimenpiteet, Petteri Orpo aloitti.

– Suomessa me pystyimme siihen, että laivareitit Suomeen saatiin tukittua hallitsemattomalta turvapaikanhaulta, lentoreitit samoin. Venäjän raja, siinä oli ongelma, se saatiin neuvoteltua kuntoon.

– Silloin kaikki kärjistyi käytännössä Ruotsin rajalle, joka on Euroopan unionin sisäraja.

Orpon mukaan tilanne käytiin läpi ”oikeusoppineiden kanssa, rajavartiolaitoksen kanssa, eduskunnassa moneen kertaan hallintovaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa”. Tulos oli tämä:

– Yksinkertaisesti: jos me noudatamme – ja kun Suomessa noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä, perustuslakia, ja sopimuksia joihin olemme kansainvälisesti sitoutuneet – meillä ei olisi ollut mahdollisuutta jättää niitä turvapaikanhakijoita sinne Ruotsin rajalle, Petteri Orpo sanoi.

 

– Me teimme määrätietoisesti toimia, kymmeniä lakiuudistuksia on tehty, erilaisia toimia kuten poliisien määrän turvaaminen on tehty. Tumput suorana ei ole oltu, mutta edelleen tämä vaatii koko ajan toimia.

 

Noudatetaan
Suomen lakia

Simo Oulusta halusi tietää Orpolta, Sdp:n Sanna Marinilta ja keskustan Annika Saarikolta ”mitä meidän vanhempien tulisi sanoa tyttölapsillemme, kun he kysyvät ’miksi valtio päästää näitä pahoja ihmisiä meille, miksi valtio ei estänyt tätä’? Oletteko jo valmis myöntämään, että teitte järkyttävän virheen 2015?”.

Juontaja kysyi päälle ”kolkuttaako hallituspuolueissa omatunto”.

Petteri Orpo vastasi, että omatunto ei kolkuta 2015 toimista. Sen sijaan mielessä on ”tietenkin inhimillisesti se, mitä Oulussa on tapahtunut”.

– Ja rikolliset toimet, joita tehdään tyttöjä ja lapsia kohtaan. Ketä tahansa kohtaan. Ne ovat järkyttäviä. Meidän pitää tehdä enemmän, jotta yhteiskunta on sellainen että tällaista ei nähdä, Petteri Orpo sanoi.

 

Hän palasi 2015 tapahtumiin:

– Suomen lainsäädäntö ja meidän kansainväliset sopimuksemme eivät mahdollistaneet sitä, että rajavartiolaitos olisi pistänyt puomin Ruotsin rajalle. Tämä on yksiselitteisesti näin. Tämä on siis oikeusoppineiden, eduskunnan ja valtioneuvoston asiantuntijoiden näkemys, Orpo totesi.

Hänen mukaansa on tehtävä kaikki sen eteen, ”että kun Suomeen tulee maahanmuuttajia, heille tehdään selväksi millainen on suomalainen lainsäädäntö, mikä on naisten ja tyttöjen asema Suomessa”.

– Lisäksi meidän täytyy viedä ne rikosprosessit, jotka tällä hetkellä ovat käynnissä, tehokkaasti ja päättäväisesti loppuun. Pitää antaa näille rikoksen tekijöille tuomiot, ja se on toivottavasti sellainen viesti ja signaali myös kaikkia sellaisia (rikoksia) suunnitteleville, että me emme Suomessa tällaista hyväksy. Tämän pitää olla aivan selvää: Suomessa noudatetaan Suomen lakia.

 


 

”Kyse on käytännössä täsmennyksestä. Nämä samat edellytykset ovat olleet sovellettavissa jo voimassa olevassa laissa, mutta eivät samalla tavalla kirjattuina itse lakiin”, Kukka Kroger sanoo Uudelle Suomelle. Hakijan olisi jatkossa pystyttävä esittämään perustellut syyt sille, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin. Tällaisia syitä voivat olla hakijan kotimaassa tapahtuneet muutokset tai hakijan henkilökohtaisessa tilanteessa Suomessa tapahtuneet muutokset, hallituksen tiedotteessa kerrotaan. Uusintahakemus on jatkossa tehtävä heti, kun perusteet sille ovat olemassa, ei jälkikäteen eli esimerkiksi vasta silloin, kun henkilöä ollaan palauttamassa. - Näkökulma: Suomen poliitikkojen ja lainsäätäjien ryhdittömyys on tullut tiensä päähän. Jokaisen maahanmuuttajan on saatava omalla äidinkielenään; tavalla tai toisella tiedokseen Suomen tasavallan lainsäädännön arvot. Omalla hyväksynnällään ja omalla allekirjoituksellaan. Tai vastaavasti - puumerkillään. - KimsBlog


  

 

Ulkomaalaisten karkotuksia nopeutetaan

1.1.2019 – Myös uusintahakemusten

”väärinkäyttöön” halutaan puuttua

 
 
 
Luotu: 
5.12.2018 16:46

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ulkomaalaislain uudistuksella pyritään nopeuttamaan rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista.
 
|

Oulun seksuaalirikosvyyhti on nostanut keskusteluun muun muassa vaatimuksia rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten nopeuttamisesta. Asiaan liittyen on jo 1. tammikuuta 2019 tulossa voimaan hallituksen lakimuutos.

 

Marraskuun lopussa presidentiltä sinetin saanut ulkomaalaislain uudistus muuttaa maasta karkottamista koskevien päätösten täytäntöönpanoa siten, että ”tietyt yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät karkottamista koskevat päätökset voitaisiin panna täytäntöön nykyistä nopeammin”.

Karkottamisen nopeuttaminen koskee ulkomaalaisia, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, joista on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, tai joiden on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle.

 

 

LUE MYÖS: Monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja: Rikolliset takaisin kotimaihinsa – Valtion toimittava nyt

 

Näiden rikollisten osalta luovuttaisiin nykyisestä sääntelystä, jonka mukaan heitä ei voida poistaa maasta ennen kuin karkottamispäätös on saanut lainvoiman eli mahdollinen valitus käsitelty hallinto-oikeudessa. Nykytilanne on tarkoittanut sitä, että jos karkotettava rikollinen on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen, hän on saanut odottaa Suomessa hallinto-oikeuden päätöstä.

Käytännössä lähes kaikista rikosperusteisista karkottamispäätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen. Viivästys on pitkä, sillä valitusasioiden keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa oli 7,9 kuukautta vuonna 2017.

”Karkottamista koskevasta esityksestä täytäntöönpanokelpoiseen päätökseen voi kulua 2–3 vuotta”, hallituksen esityksessä kerrotaan.

Lakiuudistuksen tultua voimaan nämä karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta, ellei hallinto-oikeus ole kieltänyt täytäntöönpanoa. Karkotettavalla olisi 30 päivää aikaa päätöksen tiedoksi saamisesta tehdä keskeyttämistä tai kieltämistä koskeva hakemus hallinto-oikeudelle.

Lisäksi hallinto-oikeuksien on jatkossa käsiteltävä karkottamispäätöksiä koskevat valitukset kiireellisenä. Tuomioistuimille ei kuitenkaan säädetty ehdotonta määräaikaa ratkaisun antamiselle.

”Säätämällä käsittelystä hallintotuomioistuimissa kiireellisenä, voidaan tuomioistuinprosesseja nopeuttaa”, hallitus perustelee.

”Ehdotuksella nopeutettaisiin päätösten lainvoimaiseksi tulemista ja tällä tavoin karkotettavan maasta poistamista.”

Jos karkotettava suorittaa rangaistustaan vankilassa, hänelle voidaan tehdä karkottamispäätös, joka pannaan täytäntöön kun rangaistus on suoritettu.

Hallituksen lakiesityksestä ilmenee, että vuonna 2017 tehtiin 900 karkottamista koskevaa päätöstä. Näistä päätöksistä 99 eli 11 prosenttia tehtiin rikosperusteella. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 429 karkotuspäätöstä, joista 146 rikosperusteisia.

 

LUE MYÖS: Kansanedustaja julkaisi synkän listan raiskausuutisista – ”Tähän on reagoitava heti”

Sisäministeriön johtava asiantuntija Kukka Kruger toteaa Uudelle Suomelle, että tämä kertoo suuruusluokan, millaista määrää ihmisiä lakimuutos koskee. Lakiuudistus ei luo uusia karkotusperusteita, eikä sinällään siis lisää karkotusten määrää, vaan nopeuttaa nykyisten kriteerien mukaisia karkotuksia.

Lakiuudistuksen taustalla on hallitusohjelma, jonka mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan.

Karkotuksia rajoittaa Suomen perustuslakiin ja ulkomaalaislakiin sisältyvä palautuskielto. Sen mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua ”kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.

 

Lakiuudistus ei koske käännytyksiä

Esimerkiksi Oulun seksuaalirikoksesta epäiltyjen ulkomaalaisten joukossa on mediatietojen mukaan niin turvapaikanhakijoita kuin Suomen kansalaisuuden jo saaneita henkilöitä. Karkottaa voidaan ulkomaalainen, jolla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa, kun taas turvapaikanhakijoiden kohdalla puhutaan käännyttämisestä. Lakiuudistus koskee vain karkotuksia, ei käännytyksiä.

Turvapaikanhakijan rikostuomio ei vaikuta hänen turvapaikkahakemuksensa käsittelyyn, vaan hakemus käsitellään normaalisti siitä huolimatta, ja normaalit rikosoikeudelliset seuraamukset käsitellään erikseen. Turvapaikanhakijan maasta poistamisessa Suomea sitoo EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi ja tuleva turvapaikkamenettelyasetus.

 

Törkeänkään rikoksen tekeminen Suomessa ei peruuta turvapaikkaa tai keskeytä turvapaikkaprosessia. LUE LISÄÄ: Törkeäkään rikos ei estä turvapaikkaa Suomessa – Migri vastasi Turun iskun herättämiin kysymyksiin

Hallitus tiedotti: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten ”väärinkäytölle” tulee loppu

 

Hallitus tiedotti keskiviikkona jättäneensä eduskunnalle esityksen kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten käsittelyn muutoksesta. Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin, jonka kaikkia säännöksiä Suomi ei ole aiemmin sisällyttänyt ulkomaalaislakiin.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan turvapaikkajärjestelmä ei toimi, jos lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta. Uusintahakemuksia käytetään ministerin mukaan nykyisellään lainvoimaisen päätöksen välttelyyn.

”Oikeusvaltion kuuluu taata turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen käsittely. Siihen kuuluu myös valitusoikeus tuomioistuimiin ja mahdollisuus uuteen hakemukseen, jos siihen on pätevä syy”, Mykkänen sanoo.

 

”Nyt tehtävillä muutoksilla pyritään estämään uusintahakemusten väärinkäyttö viivytystarkoituksessa.”

Uusintahakemuksella tarkoitetaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aiemmin tekemäänsä hakemukseen. Hallituksen esitys tarkentaa uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.

 

*

LUE MYÖS: Oulun poliisi varoittaa perheitä: Nuoria tyttöjä houkutellaan kontaktiin – johtanut seksuaalirikoksiin

Kunta saa korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta. Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi maksaa kunnille myös muita korvauksia pakolaisista koituvista kustannuksista. Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Suomen viime vuosina ottamat kiintiöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganistanilaisia ja sudanilaisia.


 

 

Pakolaiskriisi sai aikaan muutoksen: kunnat

ottaisivat vastaan enemmän kiintiöpakolaisia

kuin heitä tulee Suomeen

 

Tietoisuus pakolaisten vastaanottamisesta on lisääntynyt kunnissa, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.

 

Pakolaiset
Syyrialaispoika harjoittelee kirjoittamista äidinkielen tunnilla yhdessä leirin kolmesta koulusta.
Syyrialaispoika harjoittelee kirjoittamista äidinkielen tunnilla pakolaisleirillä Turkissa. Arkistokuva.Lotta Nuotio
 

Kunnat ovat innostuneet ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia. Suomi on ottamassa vastaan ensi vuonna 750 kiintiöpakolaista. Kunnat puolestaan olisivat valmiita vielä suurempaan kiintiöön: kuntapaikkoja on tällä hetkellä 1 078.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Katja Vänskä-Rajalan mukaan tilanne on poikkeuksellinen. Yleensä kuntapaikoista on ollut pulaa.

– Muutama vuosi sitten kuntapaikkoja ei meinannut riittää edes kiintiöpakolaisille.

Vänskä-Rajala arvioi, että tietoisuus pakolaisten vastaanottamisesta on lisääntynyt kunnissa. Kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi rajusti vuonna 2015, pakolaisten kuntapaikkoja tarvittiin lisää.

 

– Tuolloin käynnistettiin paljon hankkeita, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Asia oli myös runsaasti esillä mediassa. Vaikka tilanne on tasaantunut, kunnille jäi kuitenkin positiivinen suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan, kuinka kiintiöpakolaiset jaetaan eri alueille. Yksi mahdollisuus on Vänskä-Rajalan mukaan se, että 750 kiintiöpakolaista jaetaan tasaisesti maakuntien välille.

Jaossa otetaan huomioon esimerkiksi oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä. Kiintiöpakolaisia sijoitettaisiin vähemmän niille alueille, joille muuttaa paljon oleskeluluvan saaneita.

– Asiasta neuvotellaan ELY-keskuksien kanssa. Jos jollakin alueella halutaan ottaa vastaan vähemmän pakolaisia ja jollakin enemmän, niin määriä voidaan painottaa sen mukaisesti eri alueiden välillä, Vänskä-Rajala kertoo.

 

Valtio korvaa kustannuksia

Suomi on vastaanottanut viime vuosina 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Poikkeuksia olivat vuodet 2014 ja 2015, jolloin kiintiötä nostettiin Syyrian sodan seurauksena 1 050 henkilöön.

*

Kunta saa korvauksia(siirryt toiseen palveluun) pakolaisten vastaanottamisesta. Yli 7-vuotiaista kiintiöpakolaisista kunta saa vuosittain 2 300 euroa ja sitä nuoremmista 6 845 euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Valtio voi maksaa kunnille myös muita korvauksia pakolaisista koituvista kustannuksista.

Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Suomen viime vuosina ottamat kiintiöpakolaiset ovat olleet pääasiassa syyrialaisia, kongolaisia, afganistanilaisia ja sudanilaisia.

*

 


 

– Siirtolaisuus ei ole eikä saa olla ihmisoikeus, sanoo Itävallan vapauspuoluetta edustava Strache. – Ei voi olla niin, että kuka tahansa voi ilmaston tai köyhyyden takia saada maahanmuutto-oikeuden. Silloin meillä olisi edessämme kehitys, jota kukaan ei voisi ennakoida, hän jatkoi. Yhdysvallat ja Unkari ovat jo ilmoittaneet, etteivät nekään ratifioi sopimusta. Australian hallitus on todennut, ettei se allekirjoita sopimusta sen ehdotetussa muodossa. Myös Puolan hallitus epäröi hyväksymistä. * Sopimuksen on hyväksymässä noin 160 maata. 31.10. klo 12.10 Uutista täydennetty Australian ja Puolan osalta., klo 13.21 lisätty linkki sopimukseen sekä tietoja siitä, ettei sopimus velvoita laillisesti allekirjoittajamaita.


 

 

Itävalta irrottautuu YK:n

siirtolaisuussopimuksesta

 

Itävalta seuraa Yhdysvaltain ja Unkarin esimerkkiä.

 

Itävalta
Siirtolaisia odottamassa vastaanottokeskukseen pääsyä Itävallan ja Slovenian rajalla.
Siirtolaisia odottamassa vastaanottokeskukseen pääsyä Itävallan ja Slovenian rajalla helmikuussa 2016.Gyorgy Varga / EPA
 

Itävalta ei aio allekirjoittaa kesällä valmiiksi neuvoteltua YK:n siirtolaisuussopimusta(siirryt toiseen palveluun). Asiasta kertovat Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ja apulaisliittokansleri Heinz-Christian Strache Itävallan uutistoimiston APAn haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).

 

YK järjestää joulukuussa kokouksen, jossa osanottajamaat allekirjoittavat lopullisen sopimuksen. Sopimus ei ole laillisesti sitova(siirryt toiseen palveluun), eikä se aseta vaatimuksia allekirjoittaville maille. Sen sijaan se kannustaa maita yhteistyöhön(siirryt toiseen palveluun) ja asettaa tavoitteeksi pakolaisten aseman kohentamisen ja eniten pakolaisia vastaanottaneiden, köyhien kehitysmaiden tukemisen.

Silti Itävalta ei aio lähettää edustajaa Marokon Marrakeshissä järjestettävään kokoukseen.

Itävallan oikeistohallitus katsoo, että sopimukseen sitoutuminen kaventaisi maan itsemääräämisoikeutta. Lisäksi sopimuksen pelätään vesittävän laillisen ja laittoman siirtolaisuuden, samoin kuin työperäisen maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen välisen eron.

*

– Siirtolaisuus ei ole eikä saa olla ihmisoikeus, sanoo Itävallan vapauspuoluetta edustava Strache.

– Ei voi olla niin, että kuka tahansa voi ilmaston tai köyhyyden takia saada maahanmuutto-oikeuden. Silloin meillä olisi edessämme kehitys, jota kukaan ei voisi ennakoida, hän jatkoi.

Yhdysvallat ja Unkari ovat jo ilmoittaneet, etteivät nekään ratifioi sopimusta. Australian hallitus on todennut, ettei se allekirjoita sopimusta sen ehdotetussa muodossa. Myös Puolan hallitus epäröi hyväksymistä.

*

Sopimuksen on hyväksymässä noin 160 maata.

31.10. klo 12.10 Uutista täydennetty Australian ja Puolan osalta., klo 13.21 lisätty linkki sopimukseen sekä tietoja siitä, ettei sopimus velvoita laillisesti allekirjoittajamaita.

 

Lähteet: REUTERS

 


 

Ruotsissa yksin tulleita alaikäisiä

turvapaikanhakijoita on kadonnut 60

koululuokan verran – Suomessa parisataa

 

EU-maihin ja Norjaan yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huippuvuodesta 2015. Tulomaista kadonneiden nuorten kokonaismäärä on kuitenkin kasvussa.

 

Turvapaikanhaku
Lapsia ulkona.
Syyrialaisia lapsia leirissä Latakiassa, Syyriassa.Mohammed Badra / EPA
 

Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja Federica Toscanini esittää ensi töikseen alaikäisten muuttoliikkeeseen liittyvän näkemyksensä. Hän haluaa oikoa yleistä käsitystä turvapaikanhakijoiden katoamisista.

– On väärin ajatella, että nuoret katoavat, koska he haluavat mennä maasta toiseen, etelästä pohjoiseen, Toscanini sanoo.

 

– Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suuri joukko nuoria toki katoaa Italiassa ja Kreikassa, mutta myös Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa.

 

Euroopan Unioniin ja Norjaan on tullut neljän vuoden aikana yksin noin 220 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, heistä ainakin 10 000 on kadonnut – lähinnä odottaessaan turvapaikkapäätöstä.

Katoamisten pääsyynä Federica Toscanini pitää käsittelyaikojen pituutta ja monimutkaisuutta. Hänen mukaansa huomioon kyllä otetaan, ettei nuorilla ole huoltajaa, mutta yksilöllisiä tarpeita ei huomioida.

– Valitettavasti eurooppalainen järjestelmä perustuu laajoihin määritelmiin. Kaikille tarjotaan sama vastaus henkilökohtaisen hoitosuunnitelman sijasta.

Ohjelmajohtaja Toscanini myöntää, että tavoite henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta on kova, mutta siten luottamus syntyy.

 

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

 
 

Majoitus on vasta alku

– Monissa maissa on keskitytty hätäapuun, kuten majoitukseen. Valitettavasti se jää siihen, vaikka asumisen pitäisi oikeastaan olla alku.

Federica Toscaninin mukaan nuoret pitäisi saada sopeutumaan yhteisöön luottamusta herättävän tukihenkilön avulla.

Hänestä on usein itsepetosta arvioida, että yhdestä maasta kadonnut lapsi olisi turvassa jossakin muualla.

 

– Kun alaikäinen lähtee maasta toiseen, hänellä ei ole aina tietoa majapaikasta, ruuasta tai turvallisuudesta. Nuoret voivat pahimmillaan joutua tuottoisan rikollisuudenhaaran, ihmiskaupan tai ääriliikkeiden(siirryt toiseen palveluun) uhriksi.

Toscanini painottaa, että alaikäisen katoaminen on ensisijaisesti lastensuojelukysymys, ei muuttoliikekäytäntöihin liittyvä seikka.

Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, sillä esimerkiksi psyykkisten ongelmien hoito viivästyy, jos tutkimukset ja selvitykset tulijan voinnista aloitetaan aina uudestaan kuormittavissa oloissa.

 

"Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään."

Federica Toscanini, Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja
*

Suomi saa kiitosta alaikäisten vastaanotosta

Helsinkiin Toscaninin toi Euroopan muuttoliikeverkoston Helsingissä perjantaina järjestetty seminaari, jossa pohdittiin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asemaa.

Suomea Toscanini kiittelee siitä, että tänne päätettiin ensimmäisten maiden joukossa ottaa vastaan ilman huoltajaa tulleita nuoria.

– Koska määrät ovat pieniä, on voitu keskittyä laatuun. Suuret joukot kuormittavat järjestelmää. Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään.

Eniten turvapaikkoja yksintulleet alaikäiset hakivat Saksasta, Ruotsista ja Italiasta. Eniten tulijoita oli puolestaan Afganistanista, Syyriasta, Eritreasta, Irakista ja Somaliasta.

 

Ruotsiin tulee joukoittain alaikäisiä ja heitä myös katoaa

Ruotsiin on saapunut ilman huoltajaa yli 45 000 alaikäistä. Korkeat katoamisluvut, parituhatta, ovat suhteessa korkeaan turvapaikanhakijoiden määrään.

– Heitä lähtee arviolta kuudenkymmenen koululuokan verran.

Suomessa luvut ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä sekä tulijoiden että katoajien osalta. Esimerkiksi vuonna 2014 katoamistapauksia oli kuusi. Yhteensä Suomesta on kadonnut vuosina 2014–2017 vajaat kaksisataa nuorta.

Suomen tilannetta selvittää ylitarkastaja Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta.

– Yksi syy on varmasti se, että kun Suomi on täällä kaukana pohjoisessa, tänne tullaan tarkoituksella. Katoamisia tapahtuu juuri eteläisen Euroopassa, jossa on yleisiä kauttakulkumaita. Niistä halutaankin lähteä jatkamaan matkaa etsimään sukulaisia tai ystäviä tai toisenlaisia olosuhteita.

Saastamoisen mukaan syitä katoamiseen voi vain arvella, sillä nuoria ei yleensä katoamisen jälkeen tavoiteta.

– Yleensä lähdetään etsimään sukulaisia. Esimerkiksi vuonna 2015 kadonneista kolmasosa löytyi toisesta Euroopan maasta. He ovat hakeneet siellä turvapaikkaa tai päätyneet tekemisiin viranomaisten kanssa, sillä tieto tuli juuri viranomaisilta.

Ylitarkastajat Jutta Saastamoinen ja Johanna Väänänen Euroopan muuttoliikeverkostosta ovat kirjoittaneet yksin tulleita alaikäisiä koskevan Suomen kansallisen vuosiraportin(siirryt toiseen palveluun). Maakohtaisten raporttien pohjalta kootaan Eurooppaa koskeva vertailututkimus(siirryt toiseen palveluun).

 

Kuuma linja 116 000 etsii kadonneita

Kadonneiden etsinnässä tai pulmatilanteissa auttaa yleiseurooppalainen palveleva puhelin.

– Palvelulinja on käytössä EU-alueen lisäksi esimerkiksi Serbiassa ja Ukrainassa. Numerosta jakavat tietoa muun muassa sosiaalityöntekijät, Federica Toscanini kertoo.

Hän antaa esimerkin pakomatkalla eroon joutuneista veljeksistä.

Toinen veli oli päätynyt Kreikasta Saksaan. Paikallinen sosiaalityöntekijä otti kuumalla linjalla yhteyttä Kreikkaan ja kertoi pikkuveljen tapauksesta.

Viranomaiset löysivät isoveljen kehnoista oloista Kreikassa. Lopulta veljekset pääsivät samaan paikkaan perheenyhdistämisprosessissa.


 

 

Yle selvitti puolueiden

maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi

paperittomien palveluita – vain kaksi

puoluetta kieltäisi naisilta burkat

 

 

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa kymmeneen polttavaan maahanmuuttokysymykseen – tutki puolueiden kannat.

Maahanmuuttopolitiikka
Puoluejohtajat koottuna kuvaan burkhaan pukeutuneen naisen kanssa.
Yle Uutisgrafiikka

Pitäisikö kiintiöpakolaisia ottaa Suomeen nykyistä enemmän vai vähemmän?

Entä tulisiko naisen kasvot peittävän burkan käyttö Suomessa kieltää?

Pitäisikö kehitysapua lisätä tai laittomasti maassa oleskeleville tarjota nykyistä paremmat terveyspalvelut?

Maahanmuuttokysymykset ovat nostaneet viime vuosina päätään ja kannatelleet erityisesti populistipuolueita vaalimenestykseen eri puolilla Eurooppaa, viimeksi Ruotsissa. Tämä on pakottanut kaikki puolueet pohtimaan linjauksiaan tarkoin.

Yle kysyi kannat kymmeneen maahanmuuttopoliittiseen kiistakysymykseen eduskunnan yhdeksältä puoluejohtajalta. Sairaslomalla olevan puheenjohtajan Touko Aallon sijaan vihreiden vastaukset antoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Tässä jutussa puheenjohtajien vastauksia käsitellään heidän edustamiensa puolueiden kantoina.

Kyselygrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pakolaiskiintiön kasvattaminen saa tukea

Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista. Tämä on ollut perusluku koko vuosituhannen ajan, mutta eduskunta voi tarvittaessa päättää lisäkiintiöstä. Vuosina 2014 ja 2015 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050 Syyrian sodan vuoksi.

Kyselyn tulos osoittaa, että viiden puolueen johtajat kasvattaisivat Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Monet heistä näkevät kiintiöpakolaisten vastaanottamisen hallituimpana vaihtoehtona pakolaisten vastaanottamiselle.

– Tällä hetkellä nämä ihmiset pyrkivät kumiveneissä Välimeren yli ja maksavat ihmissalakuljettajille. Siksi haluan nostaa pakolaiskiintiön 2 500:aan, kirjoittaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Myös vasemmistoliitto ja vihreät nostaisivat määrän 2 500:aan. Keskusta ja kokoomus eivät määrittele toivottua kiintiön kokoa, mutta kasvattaisivat sitä nykyisestä.

– Apu voidaan kohdentaa sitä eniten tarvitseville, haavoittuville ryhmille. Tämän takia koko EU:ssa pitäisi siirtää painopistettä rajalta haun sijaan kiintiöpakolaisjärjestelmiin, kirjoittaa Kokoomuksen Petteri Orpo.

Siniset tyytyisi nykytasoon. Samoin kristillisdemokraatit ja SDP, joskin niistäkin molemmat pitävät kiintiön kasvattamista mahdollisena tietyin ehdoin.

– Kiintiöpakolaisuudesta tulisi pyrkiä tekemään tulevaisuudessa Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuden pääasiallinen väylä. Jos tässä onnistutaan, on myös pakolaiskiintiön nostaminen nykyisestä tasosta mahdollista, SDP:n Antti Rinnekirjoittaa.

Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottaisi kiintiöpakolaisia nykyistä vähemmän, koska "Suomen kiintiö väestön kokoon suhteutettuna on poikkeuksellisen suuri".

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Rinne ja Orpo: Turvapaikanhaku EU:n ulkopuolelle

Perussuomalaiset ja siniset, sekä suurista puolueista SDP ja kokoomus vastaavat myöntävästi kysymykseen, pitäisikö turvapaikanhaku järjestää ensisijaisesti Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi järjestelykeskuksissa, joiden perustamista EU on päättänyt selvittää.

Perussuomalaisten Halla-aho katsoo, että turvapaikanhaun siirtäminen EU:n ulkopuolelle vähentäisi Euroopan houkuttelevuutta "elintasosiirtolaisille". Sinisten Sampo Terhon mukaan se hillitsisi "hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki".

SDP:n Rinne ja kokoomuksen Orpo pehmentävät kantaansa perusteluissaan.

– Järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaissa voisivat olla osa uudenlaista EU-tason kiintiöpakolaisjärjestelmää, kirjoittaa Orpo.

Rinne painottaa, että EU:n ulkopuolisten leirien hyvät olosuhteet olisi ensin varmistettava, eikä muita reittejä tulleita turvapaikanhakijoita palautettaisi näille leireille.

Viisi puoluejohtajaa katsoo, että hakuprosessia ei tule ensisijaisesti siirtää pois EU:n alueelta. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan esityksessä järjestelykeskuksista on "ratkaisemattomia ongelmia". Samaa mieltä on vasemmistoliitto.

– Päävastuun pakolaisten vastaanotosta kantavat jo tällä hetkellä kriisialueiden lähimaat. Ratkaisu ei voi olla se, että EU vielä entuudestaan pyrkii ulkoistamaan omaa vastuutaan, perustelee vasemmistoliiton Li Andersson.

RKP, kristillisdemokraatit ja keskusta katsovat, että järjestelykeskuksista olisi hyötyä, mutta eivät pidä EU:n ulkopuolelta tapahtuvaa turvapaikanhakua ensisijaisena mahdollisuutena.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Paperittomien terveyspalveluita halutaan lisätä – yksi poistaisi kokonaan

Jos turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, mutta jää Suomeen ilman lupaa, pitääkö hänen terveyttään silti hoitaa ja kuinka laajat palvelut tällaisille ihmisille pitäisi suoda?

Tällä hetkellä paperittomia hoidetaan kiireellisissä, välttämätöntä hoitoa vaativissa tilanteissa omakustanteisesti. Terveyspalveluiden lisääminen paperittomille nauttii vastausten perusteella vankkaa kannatusta.

Yksikään puolue ei laajentaisi paperittomien palveluita tasolle, jolla ne kaikilla suomalaisilla ovat, mutta kiireellisen tilanteiden lisäksi tulisi hoitaa alaikäiset lapset ja raskaana olevat tai synnyttäneet äidit. Näin osa kunnista jo tekeekin.

– Kysymys on kaikkein haavoittuvimmassa olevien ihmisten auttamisesta, joten on inhimillistä antaa heille hoitoa, perustelee keskustan Juha Sipilä.

Vihreät laajentaisivat paperittomien palveluita tätäkin enemmän: samalle tasolle kaikkien turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Vihreät haluavat, että kaikille paperittomille joka puolella Suomea taataan välttämätön terveydenhoito, Krista Mikkonen kirjoittaa.

Vain siniset ja kokoomus pitäisivät palvelut nykytasollaan. Kokoomuksen Orpo ei halua perustella kantaansa. Sinisten Sampo Terho painottaa vastustavansa verorahojen kuluttamista laittomasti maassa oleviin, mutta viittaa tartuntatautien vaaraan.

– Terveyspalveluita on jossain määrin tarjottava esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on esimerkiksi tarttuvia tauteja ja jotka voivat vakavasti vaarantaa muuten kanssaihmisten turvallisuutta, Terho kirjoittaa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho jää yksin vaatiessaan nykyisenkin, kiireellisen hoidon lopettamista laittomasti maassa oleskelevilta.

– Maahanmuuttosäädökset menettävät merkityksensä, jos palvelut ja muut edut tarjotaan myös säädöksiä rikkoville, Halla-aho perustelee.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Työvoiman tarveharkinta: Vasemmisto ja PS löytävät toisensa

Kysymys Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta luo hieman epätodennäköisen rintaman. Maahanmuuttokriitikot ja vasemmistopuolueet haluavat säilyttää tarveharkinnan, kaikki muut luopuisivat siitä.

Tarveharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jonka mukaan EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille myönnetään oleskelulupa vain, jos tehtävään ei ole saatavilla työvoimaa omasta takaa.

– Tarveharkinta on suomalaisen duunarin ja koko kansakunnan etu, kirjoittaa sinisten Sampo Terho.

Sekä SDP:n Antti Rinne että perussuomalaisten Jussi Halla-aho viittaavat Ruotsiin, joka ainoana länsimaana on poistanut tarveharkinnan. Länsinaapurin kokemukset ovat puoluejohtajien mukaan huonoja.

Vasemmistoliitolla ei ole yhtenäistä kantaa tarveharkinnan poistoon, kertoo Li Andersson. Hän näkee nykykäytännön paljon ongelmia, mutta ei silti poistaisi sitä kokonaan.

Keskusta, kokoomus, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit luopuisivat tarveharkinnasta työvoimapulaan ja osaajien tarpeeseen vedoten. Kristilliset tosin vain löysäisivät nykykäytäntöä.

– Tarveharkintaa tulisi nykyisestään lieventää, koska useilla aloilla on työvoimapula ja yrityksillä vaikeuksia löytää työntekijöitä.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 
Kyselygrafiikka
 

Vain kaksi kieltäisi burkat naisilta ja sotilasvirat kaksoiskansalaisilta

Kasvot ja vartalon peittävä musliminaisten asu burka ei herätä intohimoja politiikan valtavirrassa, vaikka asun käyttö julkisilla paikoilla on kielletty joissakin länsimaissa.

Puheenjohtajat vetoavat perustuslailliseen henkilökohtaiseen vapauteen pukeutua miten haluaa. Kristillisdemokraattien Sari Essayah katsoo että pukeutumista voi rajoittaa vain tietyissä virkatehtävissä ja tunnistautumista vaativissa tilanteissa.

– Muutoin ihmisten vapaa-ajallaan tapahtuvaan pukeutumiseen ei tarvitse puuttua, Essayah toteaa.

Perussuomalaiset ja siitä irtautuneiden sinisten johtajat kuitenkin kieltäsivät burkan myös meillä. Molemmat vetoavat naisten oikeuksiin. Halla-ahon mukaan burka eristää musliminaisia yhteiskunnasta ja ylläpitää vääristynyttä naiskuvaa.

– Suomi on länsimainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa naisten ei tarvitse kulkea päästä varpaisiin peitettynä, kirjoittaa puolestaan Terho.

Myös kysymys kaksoiskansalaisten sopivuudesta sotilasvirkoihin jättää perussuomalaiset ja siniset oppositioon muita vastaan.

Sininen puolustusministeri Jussi Niinistö on ajanut kieltoa laiksi, mutta hallituskumppanit keskusta ja kokoomus torjuvat yleisen virkakiellon kaksoiskansalaille. Samoin tekevät kaikki oppositiopuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.

– Ei kategorista kieltoa kaikille kaksoiskansalaisille. Keskusta kuitenkin tunnistaa ongelman ja on valmis harkitsemaan joitain tarkennuksia, kirjoittaa keskustan Juha Sipilä.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Kehitysapu YK:n vaatimalle tasolle – sitten joskus

Suomi on vuosikymmeniä ollut sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysavun määrä YK:n tavoitetasolle, 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on saavutettu kerran 90-luvun alussa. Tänä vuonna kehitysavun osuus BKT:sta on alle 0,4 prosenttia.

Puolueista vain vasemmistoliitto katsoo, että kansainvälinen tavoite olisi täytettävä ensi hallituskauden aikana.

Valtaosa puolueista pitää tavoitetta oikeana, koska kehitysavulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakolaisuuden "juurisyihin". Mutta potin kasvattamista YK:n toivomalle tasolle jo lähivuosina pidetään epärealistisena, kun rahaa tarvittaisiin paljon.

– Se merkitsisi satojen miljoonien vuositason lisäystä kehitysavun määrään samaan aikaan kun meillä on tarpeita myös muualla, kirjoittaa kokoomuksen Petteri Orpo.

Antti Rinteen mukaan tavoitteeseen tulisi päästä "mahdollisimman nopeasti". RKP ja keskusta puhuvat "pitkästä tähtäimestä", vihreät vuodesta 2030 ja kristillisdemokraatit "tulevasta ja sitä seuraavasta hallituskaudesta" .

Perussuomalaiset ja siniset ovat tässäkin kysymyksessä omassa sarjassaan: YK:n tavoitetaso saa jäädä toteutumatta, ne katsovat.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Puolueet eivät innostu maahanmuuttajakiintiöistä kouluissa

Vain siniset lämpenevät ajatukselle maahanmuuttajalasten määrän rajaamisesta kouluissa.

– Ghettoutuminen on estettävä, eikä maahanmuuttajalasten tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin, jonne huono-osaisuus kasaantuu, Sampo Terho perustelee.

Terho tosin toteaa, että humanitaarisen maahanmuuton kokonaismäärä pitäisi pitää niin alhaalla, ettei kysymystä lasten määrästä kouluissa tarvitsisi pohtia.

Muut puolueet torjuvat ajatuksen maahanmuuttajaoppilaiden maksimimäärästä. Ne vähentäisivät koulujen ja asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä mieluummin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla tai tukisivat yksittäisiä kouluja tarvittaessa.

Tämä on ainoa kysymys, jossa perussuomalaisten Halla-aho on enemmistön kanssa samaa mieltä, tosin eri perusteella.

– Yläraja edellyttäisi joko pitkiä koulukuljetuksia tai asuinalueiden sosiaalista sekoittamista verovaroin, hän kirjoittaa.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

Maasta poistettavien vapaus liikkua – harva kaipaa kiristyksiä

Kun turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen ja määrätään poistumaan maasta, hänellä on 30 vuorokautta aikaa lähteä.

Jo nykylaki mahdollistaa hänen vapautensa rajoittamisen tänä aikana yksittäistapauksissa, jos viranomaiset katsovat tämän tarpeelliseksi. Hänelle voidaan määrätä säännöllinen ilmoittautumisvelvollisuus tai ottaa jopa säilöön.

Puolueista suurin osa katsoo, että näitä keinoja ei tarvitse laajentaa kaikkiin kielteisen päätöksen saaneisiin.

Halla-aho ja Terho ovat kuitenkin tässäkin kiristysten kannalla – rajoitusten tulisi heistä koskea kaikkia kielteisen päätöksen saaneita. Myös kokoomus vastaa "kyllä" kysymykseen liikkumisvapauden rajoittamisesta, tosin Petteri Orpon perustelut kuvaavat lähinnä nykytilannetta.

– Osalle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi ja katoamisten estämiseksi olla tarpeen rajoittaa liikkumisvapautta, hän kirjoittaa.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä.(siirryt toiseen palveluun)

Kyselygrafiikka
 

SDP: Rikollisten karkottamista voisi "sujuvoittaa"

Puolueiden kannat rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta jäävät kyselyssä hieman epäselviksi.

Viisi puoluejohtajaa vastaa, ettei palauttamista tarvitse nykyisestä "helpottaa", mutta RKP ja SDP kaipaavat silti karkottamisen "tehostamista" tai "sujuvoittamista" tietyissä tilanteissa.

Neljä puoluejohtajaa vastaa kannattavansa rikollisten karkottamisen helpottamista.

Kokoomus viittaa vireillä olevaan lakihankkeeseen, jolla ei muutettaisi karkottamisen perusteita, mutta karkotuksia pyrittäisiin nopeuttamaan. Myös kristillisdemokraatit nopeuttaisivat karkotuksia. Perussuomalaiset ja siniset toteavat ykskantaan kannattavansa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista.

Keskustan Juha Sipilä katsoo, että nykylainsäädäntö riittää. Myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat nykysääntöjen riittävyyttä rikoksiin syyllistyneiden karkotuksissa.

– Rikoksiin syyllistyneiden osalta karkottaminen on tosiasiassa tehty laissa jo pitkälti niin helpoksi, kuin kansainvälisen oikeuden asettamissa rajoissa on mahdollista, toteaa SDP:n Antti Rinne.

Lue myös: Puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut (PDF).

 


 

Paineen kasvaessa poliittiset konfliktit ovat lähes väistämättömiä. Maat eivät pysty vastaamaan ihmisten perustarpeisiin ja pitämään väestömassoja paikoillaan. Stocchettin mukaan tämä johtaa ennennäkemättömään ihmisvaellukseen kohti Eurooppaa ja epätoivo saa etenkin nuoret radikalisoitumaan.

 

Espanjalainen alus pelastamassa pakolaisia lähellä Libyaa. LOUISA GOULIAMAKI / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

”Ne jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle”

varoitus Afrikasta

 

Afrikasta on tulossa valtavampi haaste Euroopalle, kun ilmastonmuutos etenee

 

Vuonna 2015 alkanut maahanmuuttokriisi on konkretisoinut, miten EU:n ja Afrikan kohtalot ovat kiinni toisissaan. Pääosin Afrikasta tulevasta maahanmuutosta on tullut EU:lle poliittinen ongelma, joka on johtanut äärioikeiston nousuun ja ajanut EU-maat erilleen. Sisäiseen turvapaikkapolitiikkaan ei löydy yhteistä kantaa, saati kestävää, toimivaa järjestelmää.

– Afrikka kiinnostaa nyt, koska meistä on tullut uhka, pohjoisafrikkalaisen Young Arab Voices -projektin perustanut ja EU-Afrikka-huippukokouksen delegaatti Esamat Elsayed toteaa.

 

Afrikan ongelmat ovat kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchettin mukaan kietoutuneet yhdeksi vyyhdiksi. Jos vyyhtiä ei saada nopeasti purettua, tuloksena on Afrikka, jossa väestönkasvu vain kiihtyy. Valtaosa tulevasta yli miljardista afrikkalaisesta syntyy äärimmäiseen köyhyyteen Saharan eteläpuolelle, alueelle, millä ei ole kykyä kannatella edes nykyistä väestömäärää, ja missä lapsilla on jo ennen syntymäänsä heikot eväät elämää.

Stocchetti muistuttaa, että jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, seurauksena on jättimäinen humanitaarinen katastrofi.

 

– Ne, jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle. Ihmiset vyöryvät ensin naapurivaltioihin ja köyhiin, konfliktiherkkiin Afrikan sarven, Itä-Afrikan tai Syyrian lähialueille. Nämä alueet kantavat jo nyt suurimman taakan pakolaisista ja kamppailevat samanaikaisesti taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristön tilaan liittyvien ongelmien kanssa, Stocchetti sanoo.

Mitä EU aikoo asialle tehdä? Lue koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta ilmaiseksi kirjatumalla. Voit kirjautua Facebook-tunnuksillasi.

 


 

– Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

 


Juha Sipilä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Juha Sipilä selventää: Suurin osa tulleista ei

täyttänyt kriteerejä

 

Pääministerin mukaan on löydettävä keinoja hallittuun Suomeen ja Eurooppaan tulemiseen.

 

Pääministeri Juha Sipilä toteaa blogissaan, että maahanmuutosta on kyettävä keskustelemaan maltilla. Hän korostaa, että maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Suomella on pääministerin mukaan myös velvollisuus auttaa hädänalaisia. Vuoden 2015 turvapaikkakriisiä hän nimittää kuitenkin “aivan uudeksi tilanteeksi”.

– Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa, Juha Sipilä kirjoittaa.

 

Hän kertaa maahanmuuttoviraston lukuja. Vuosina 2015-17 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei pääministerin mukaan ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa.

Juha Sipilän maahanmuuttoa koskeneet kommentit ovat herättäneet keskustelua ja kirvoittaneet kritiikkiä etenkin oppositiosta.

 

–  Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa, Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Sipilä arvioi myös Saksan äärioikeiston mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten kumpuavan vuosien 2015-2016 hallitsemattomasta maahanmuutosta ja sen seurauksista. Hänen mukaansa EU-tasolla ei reagoitu riittävän nopeasti ja kaikkien tulisi katsoa peiliin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että pääministeri esitti myös Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrän kaksinkertaistamista ja kehitysapuvarojen lisäämistä.

Elintasoeron vaikutus on myönnettävä

Juha Sipilä toteaa blogissaan pitäneensä pitkään esillä tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää.

– Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Pääministeri haluaisi “uudenlaista Afrikka-yhteistyötä”, jossa ihmisiä autetaan lähempänä kotejaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan enemmän.

– On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys, Juha Sipilä kirjoittaa.

– Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa, hän jatkaa.

Eurooppaan ja Suomeen tulemiseksi olisi Sipilän mukaan löydettävä hallittuja keinoja. Hän toteaa Suomen ja Euroopan tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa.

 

Juha Sipilän mukaan rasismille ei saa antaa tilaa.

– Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

 


 

– Tämä ei ole oikea suunta. Asiaa on käsitelty viime aikoina myös [EU-parlamentin] kehitysvaliokunnassa, Hautala sanoi Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa. Hän myös paheksui kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan toteamusta, jonka mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa “kytee väestönkasvun pommi”. – Puhe Afrikan väestöräjähdyksestä on vanhanaikaista, ei ole mitään väestöpommia. On vain valtavaa köyhyyttä ja osattomuutta, Hautala sanoi. - Näkökulma: Afrikassa on ilmiselvä ylikansoitus, joka myös YK:n järjestöjen mukaan kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Jos tätä ei voi kutsua väestöpommiksi, mikä sitten olisi tälle Afrikan väestökatastrofille oikea määritelmä!? - KimsBlog

Heidi Hautala. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

 

 

“Puhe väestöräjähdyksestä on

vanhanaikaista”

 

 

 

Vihreiden europarlamentaarikon mukaan Afrikan ongelmien taustalla on köyhyys ja korruptio.

 

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan on realistista myöntää, että laajenevien globaalien kriisien hillitseminen edellyttää lisäresursseja myös EU-tasolla.

Hän huomautti, että EU on tehnyt pakolaisvirtojen hillitsemiseksi rajavalvontayhteistyötä Sudanin ja muiden autoritaaristen hallintojen kanssa.

 

EU:n ulkosuhteiden eri budjetti-instrumenttien yhdistämistä on perusteltu joustavuuden ja ketteryyden lisäämisellä. Hautalan mukaan vaarana kuitenkin on, että monia tärkeitä tavoitteita voi samalla jäädä pois agendalta.

– Naisilla ei ole oikeuksia, hallitukset ovat korruptoituneita, ihmisillä ei ole sosiaaliturvaa. Tähän halutaan puuttua kehitysyhteistyöllä.

 

Sarvamaa totesi, että ongelmaan tulisi puuttua EU-yhteistyön syventämisellä ja resurssien lisäämisessä. Tämä puolestaan edellyttää jäsenvaltioilta poliittista rohkeutta.

– Muuten ei ole mitään toivoa ongelman ratkaisemisesta. Ymmärrän kyllä aihetta koskevan kritiikin. Mutta jos lähdetään EU:n hajottamisen ja eriyttämisen tielle, niin voin taata, ettei asia tule hoidetuksi.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki huomautti, että EU:n taloudellinen menestys vahvistaa sen kykyä puuttua kansainvälisiin kysymyksiin.

– Ihmiset pysyvät aloillaan, jos ilmastonmuutosta hillitään. Jos EU:lla menee hyvin, niin resurssejakin on enemmän, Artjoki sanoi.

 


 

– Jos pysyvästi luovutaan palautuksista, menee koko turvapaikkajärjestelmältä pohja pois. Miksi me käytämme vuosittain miljoonia euroja migrin toimintaan, hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti, jos lopputulos on kuitenkin se, että jokainen, joka ei suostu lähtemään, saa jäädä, hän kysyy.

 

Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Ben Zyskowicz: Saako jokainen jäädä, joka ei

suostu lähtemään?

 

Kansanedustaja ihmettelee hokemaa ‘turvapaikkajärjestelmä on rikki’.

 

– Hoetaan, että “turvapaikkajärjestelmä on rikki”. Jos tästä on kyse, on se rikki suunnilleen kaikissa muissakin Euroopan valtioissa, kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisille.

 

Etenkin pakkopalautuksia arvostelevat toistavat usein lausetta rikkinäisestä järjestelmästä. Muun muassa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on vaatinut palautusten keskeyttämistä siihen asti, että järjestelmän ongelmat on korjattu. Lentokoneessa palautusta protestoinut vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen toisti vaatimuksen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Ben Zyskowicz ei allekirjoita väitteitä rikkinäisestä järjestelmästä. Hän huomauttaa, ettei Suomen linja esimerkiksi Afganistanista tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen poikkea merkittävästi naapureista.

Suomi antoi Helsingin Sanomien maanantaina julkaiseman tilaston mukaan ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen 42 prosentille hakemuksen tehneistä afganistanilaisista. Norjassa luku oli 50 prosenttia, Saksassa 47 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia ja Tanskassa vain 18 prosenttia. Ranskassa turvapaikkoja myönnettiin ensimmäisessä käsittelyvaiheessa kuitenkin peräti 84 prosentille hakijoista.

*

Ben Zyskowicz näkee vihreiden puheet ideologisina. Hänen mukaansa kyseessä on erimielisyys siitä, missä kulkee raja oleskeluluvan myöntämisen perusteelle.

– Eihän totuus ole se, että turvapaikkajärjestelmä on joka paikassa Euroopassa rikki vaan totuus on se, että Touko Aallolla, Aino Pennasella ja kumppaneilla on erilainen näkemys siitä, missä tilanteessa oleskelulupa pitäisi myöntää kuin mikä on eurooppalainen valtavirran tulkinta, Ben Zyskowicz sanoo.

– Jos ja kun taustalla on linjaero valtavirran ja heidän tulkintansa välillä, niin eihän tätä järjestelmää heidän näkökulmastaan korjata muuten kuin niin, ettei enää tehtäisi kielteisiä päätöksiä, hän jatkaa.

Zyskowiczin mukaan puheet palautusten väliaikaisesta keskeyttämisestä tarkoittavat oikeasti pysyvää keskeyttämistä.

 

HS:n oikaistava

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio totesi keskiviikkona monen toistelevan turvapaikkaprosessin olevan rikki, vaikka harva heistä edes tuntee itse prosessia.

– Sama koskee maatietoa. Merkittävien lähtömaiden maatietoraportit ovat luettavissa #MIGRIn (maahanmuuttovirasto) sivuilla. Kannattaa lukea, Vuorio tviittasi.

Ben Zyskowiczin mukaan julkisuudessa liikkuu väärää tietoa palautuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Hän nostaa esiin Helsingin Sanomien Aino Pennasta koskevassa jutussa faktana esitetyn maininnan “Suomen lain mukaan ihmistä ei saa palauttaa kotimaahansa, jos siellä on käynnissä taisteluja tai hänellä on vaara joutua maassa vainon tai kidutuksen kohteeksi”.

*

Palautuskiellon periaatetta käsitellään ulkomaalaislain 147. pykälässä. Se kuuluu seuraavasti:

“Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.

*

Laissa ei sanota siis mitään siitä, että taistelut jossain päin maata olisivat automaattisesti este palauttamiselle kyseiseen valtioon. Sisäministeriön mukaan Suomen linjana on, ettei “ihmisiä palauteta taisteluiden keskelle”. Palautukset perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja alueittain jaoteltuihin maa-arvioihin.

– Kyse ei ole siis siitä, onko jossain päin maata sotilaallista konfliktia. Tämä Helsingin Sanomien väite ei pidä paikkaansa. Odotan että hesari korjaa väärän väitteensä, Ben Zyskowicz sanoo.

 

Maahanmuuttovirasto vastasi Afganistanin palautuksia koskeneeseen kritiikkiin helmikussa (alla) huomauttamalla, että turvapaikanhakijan maasta poistamisesta on tehtävä päätös, jos hakijalla ei ole mitään lainmukaista perustetta saada oleskelulupaa Suomesta.

“Väkivallan taso ei ole viime aikojen tapahtumista huolimatta Kabulissa niin korkea, että kaikki henkilöt alueella olisivat iskujen vuoksi vaarassa. Kaupungissa ei käydä laajoja maataisteluita, eikä siellä ole esim. ilmapommituksia, tykistötulta tai miinoituksia, jotka aiheuttaisivat siviileille erityistä vaaraa joutua väkivallan kohteeksi. Kaikki tapaukset tutkitaan yksilöllisesti”, maahanmuuttovirasto selvensi tuolloin.

 


 

”Jos valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplaantuisi, ja samoin heidän työllisyysasteensa, saisimme työelämään joka vuosi neljä tuhatta parasta uutta osaajaa nykyistä enemmän. Jo Suomessa olevia, Suomeen sopeutuneita, arkipäivän kielitason hallitsevaa. Tämän on oltava seuraavan hallituksen tavoite, hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman tulos”, Harakka sanoo. Harakka uskoo, että Suomelle realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä.


 

 

”Humanitaarinen ja taloudellinen

maahanmuutto erotettava selvästi toisistaan”

– SDP esittää Suomeen Kanadan-mallia

 
 
Luotu: 
29.8.2018 08:12

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Timo Harakan mukaan Suomi ei ole ammattitaitoiselle työvoimalle houkuttelevin vaihtoehto, joten "realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä".
 
|

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan.

 

Harakka toteaa tiedotteessaan, että Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, jollainen on Kanadassa.

”Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet”, Harakka sanoo.

 

 

Harakka huomauttaa, että työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä.

Tiedotteen mukaan Harakka esitti puheessaan Turussa, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan.

”Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit.”

 

Harakka arvostelee nykyisen hallituksen ristiriitaista politiikkaa.

”On täysin käsittämätöntä, että kun samaan aikaan hallituksesta kiljutaan saatavuusharkinnan romuttamista, ei kuitenkaan lyhennetä 3000 työntekijän kohtuutonta odotusaikaa yksinkertaisesti TE-toimistojen henkilökuntaa lisäämällä”, hän sanoo.

Laki edellyttää, että työperäiset oleskeluluvat käsitellään neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika venyy varsinkin Etelä-Suomessa yli vuoteen.

 

”Kanadan-mallia tarvittaisiin myös ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittämisessä maahan, sillä Suomi haaskaa Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen. CIMO:n tilaston mukaan korkeakoulututkintojen suorittaneista useampi lähti vuoden sisällä maasta kuin työllistyi.”

 


 

Ennätysvuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Migrin mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta, mutta Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. – Se on keskeinen oppi vuodesta 2015. Ei silloin osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista.

 

Maahanmuuttoviraston johtajan Kimmo Lehdon mukaan vuonna 2015 ei osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

LM: Suomi varautuu 100.000 maahantulijaan –

lait jumissa sote-paketissa

 

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista, kertoo Lännen Media.

Tämä johtuu siitä, että turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri).

 

– Meidän pitäisi tietenkin suunnitella nämä asiat yhdessä uusien maakuntien kanssa. Niin kauan kuin lakipakettia ei ole säädetty, meillä ei ole neuvotteluosapuolta, kertoi johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä Lännen Medialle.

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijan aaltoon. Luku on sisäministeriön määrittelemä luku ja Lehdon mukaan tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun. Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta.

 


 

Mitä muutos tarkoittaisi käytännössä? Uusintahakemus jätetään jo nyt tutkimatta, mikäli turvapaikkaan ei esitetä uusia perusteita. Nykyisen lain mukaan henkilö voidaan myös tällaisessa tilanteessa poistaa maasta. Lainmuutoksen jälkeen henkilö voitaisiin poistaa silloinkin, kun uusintahakemus on tutkittu, mutta siihen on annettu kielteinen päätös. Muutoksella siis helpotettaisiin maasta poistoa, jos henkilön ensimmäinen uusintahakemus on katsottu perusteettomaksi.

 

Sisäministeriö haluaa vähentää

turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia –

lakimuutos nopeuttaisi henkilöiden maasta

poistamista

 

Lakimuutos lisäisi poliisin mahdollisuuksia poistaa maasta henkilö, joka on tehnyt useita hakemuksia turvapaikkaa varten.

 

Turvapaikkapäätökset
Arkistomappeja hyllyssä.
Arkistoituja turvapaikkahakemuksia sisäministeriön ulkomaalaiskeskuksessa.Juha-Pekka Inkinen / Yle
 

Sisäministeriön ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden välillä on pitkään ollut meneillään eräänlainen kissa ja hiiri -leikki. Tässä kuviossa ulkomaalaiset yrittävät aloittaa uuden turvapaikkaprosessin ennen kuin poliisi saa poistettua heidät maasta.

 

Teoriassa uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää loputtomia kertoja. Hakemus pitää myös tutkia, mikäli turvapaikkaan esitetään uusia perusteita. Uusintahakemusten määrä ja osuus kaikista hakemuksista onkin kasvanut, koska maassa on tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka yrittävät välttää paluuta kotimaahan.

Uusintahakemusten osuus turvapaikkahakemuksista on kasvussa.

 
 
Yli puolet uusintahakemuksen jättävistä on kansalaisuudeltaan irakilaisia.
 

Sisäministeriö selvittää nyt, voisiko uusintahakemusten määrää vähentää lakimuutoksella.

– Menettelyä turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksissa pyritään tarkentamaan siten, että asialliset syyt tarkastetaan mutta väärinkäyttöä viivytystarkoituksessa rajataan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin, kuvailee sisäministeri Kai Mykkänen sisäministeriön tiedotteessa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tällä sisäministeriö haluaa antaa viestin, että ensimmäisessä uusintahakemuksessa on syytä olla mukana selkeä peruste turvapaikalle.

– Viestitään, että mikäli henkilöllä on turvapaikkaan uusia perusteita, ne tulee esittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja täydellisinä, sanoo lakihankkeen johtava asiantuntija Kukka Gruger sisäministeriöstä.

 

Sisäministeriö: painavat perusteet tutkitaan jatkossakin

Yleisiä uusia perusteita uusintahakemukselle on esimerkiksi se, että henkilö on kääntynyt Suomessa ollessaan kristinuskoon ja pelkää asian koituvan hänelle kuolemanvaaraksi kotimaassa. Toinen tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa henkilö ei ole ensimmäistä hakemusta jättäessään maininnut olevansa homoseksuaali, mutta hakee uudestaan turvapaikkaa tällä perusteella.

Grugerin mukaan näistä syistä esitetyt uusintahakemukset tutkitaan mahdollisen lakimuutoksen jälkeenkin.

 Käytännössä hakemus (homoseksuaalisuuden perusteella) otettaisiin tutkittavaksi, sillä näissä tilanteissa voi olla hyvät perusteet, miksi asiaa ei ole aiemmin tuotu esille. Kääntyminen kristinuskoon on myös sellainen peruste, mikä on syntynyt aiemman hakemuksen tutkimisen aikana. Eli hakemus käytännössä tutkittaisiin.

 

Passien takavarikointiin selvennystä

Saman lakihankkeen aikana selvitetään "mahdollisuudet muuttaa ulkomaalaislakia matkustusasiakirjojen haltuunottoa koskevien pykälien osalta".

Muutoksen käytännön merkitys olisi mahdollisesti pieni. Poliisi on toistaiseksi jo nyt ottanut turvapaikanhakijoiden passeja haltuunsa, jotteivät henkilöt yllättäen katoaisi turvapaikkaprosessin aikana tai sen jälkeen.

 

– Tässä selvitetään se, onko tarvetta erillisille lainmuutoksille jotka koskevat tätä asiaa. Nykyinen oikeudentila on ollut tulkinnanvarainen, Gruger sanoo.

 


 

Mikko Kärnän mielestä pelastustoiminta, jota ihmissalakuljettajat käyttävät hyväkseen, ”tulee lopettaa vaikka lainsäädännöllisin keinoin ja asettaa tarvittaessa myös pelastajat syytteeseen avunannosta ihmissalakuljetukseen”. – Tämä voi kuulostaa brutaalilta, mutta se lienee ainoa keinoa ihmissalakuljettajien pussiin pelaamisen lopettamiseksi, hän toteaa. Hän ehdottaa ihmissalakuljettajien veneiden tuhoamista jo Libyan rannoilla.


  

Saksan yleisradio: Välimeren maat sulkivat jo

satamansa – Italia ei ole ainoa pelastusaluksia

hylkivä

 
 
 
 
Luotu: 
27.6.2018 14:42

  • Kuva: EPA
    Kuva
    Avustusjärjestöt pelastavat Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia huonokuntoisista ja liian täysistä veneistään Välimerellä. Nyt Euroopan maat pyrkivät kitkemään pelastustoimintaa, jonka katsotaan auttavan ihmissalakuljettajia.
 
|

Käytännössä kaikki Välimeren valtiot haluavat estää siirtolaisia kuljettavien avustuslaivojen saapumisen satamiinsa, kertoo Saksan yleisradioon kuuluva Deutsche Welle.

 

Italia on ollut otsikoissa maan kiellettyä mereltä pelastettuja siirtolaisia kuljettaneen pelastusaluksen maihinnousun ja uuden oikeistohallituksen ilmoitettua samalla, että tämä on linja vastakin. Pelastusjärjestö Sea-Eyen perustaja Michael Buschheuer kuitenkin sanoo, että Italia ei ole yksin linjauksensa kanssa.

 

– Italia ei ole ensimmäinen satamansa sulkeva maa, se on vain viimeisin, Buschheuer sanoo Deutsche Wellelle.

 

– Maaliskuusta 2017 lähtien kaikki Euroopan hallitukset ovat alkaneet vaivihkaa taistella hyväntekeväisyysjärjestöjä vastaan, estäen niiden toimintaa. Tämä on vain looginen jatkumo sille.

 

Buschheuer korostaa, että monet Välimeren valtiot sulkivat rajansa jo aiemmin.

– Emme pidä vastuussa vain Eurooppaa. Odottaisimme myös Egyptin ja Tunisian kaltaisten maiden ottavan pakolaisia ja pelastavan hädänalaisia.

Huomionarvoista Italian tilanteessa on, että itse asiassa Italian laivaston – eli valtion – alainen pelastuskeskus on tähän asti ohjannut pelastusoperaatioita ja pakolaisten sijoittelua. Nyt se on ilmoittanut lopettavansa tämän ja ohjaavansa vastuun Libyalle, josta aluksia lähtee liikkeelle.

Toistaiseksi Italiassa ei ole ryhdytty hallinnollisiin toimiin satamien sulkemiseksi, DW kertoo. Se onkin lakien valossa mahdollista vain poikkeustilanteissa kuten terrorihyökkäyksen tai tartuntatautien uhatessa. Kansainvälisten sopimusten mukaan niin Italian kuin Ranskan, Maltan ja Espanjankin tulee ottaa pelastusalukset vastaan, jos aluksissa ei ole tarpeellisia ruoka- tai muita tarvikkeita.

Tosin merenkulkulakeihin erikoistuneen professori Stefan Talomin mukaan kansainvälinen laki on selkeä vain ihmisten mereltä pelastamisen velvollisuuden suhteen. Se on epäselvempää, täytyykö pelastetut päästää omaan satamaan. Lain mukaan merihädässä olevat täytyy kuljettaa ”turvalliseen satamaan”.

 

EU:n linja?

Euroopan unioni etsii uutta virallista turvapaikkalinjaansa torstain huippukokouksessa. Yhteinen, jäsenmaiden hyväksymä suunta on ainakin unionin ulkorajan valvonnan kiristäminen ja turvapaikanhakijoiden liikehdinnän vähentäminen. Turvapaikanhakujärjestelmää yritetään ainakin osin siirtää EU:n ulkopuolelle niin sanottujen maihinnousuleirien avulla.

– Suomi tukee myös EU:n ulkorajavalvonnan tehostamista ja kannattaa alueellisten maihinnousukeskusten mahdollisuuksien tutkimista, hallituskin linjasi kokouksen alla.

Deutsche Wellen mukaan EU:n rajavalvontavirasto Frontex on arvostellut Välimeren pelastusoperaatioita ”vetotekijäksi”, joka mahdollistaa ihmissalakuljettajien toiminnan ja kannustaa ihmishenkiä vaarantaviin yrityksiin Välimeren yli. EU-maiden yhteinen toive onkin saada riskialttiit merenylitykset vähentymään.

Suomessa kansanedustajan paikalta syrjään joutunut entinen rajavartioviranomainen Mikko Kärnä (kesk.) arvioi äskettäin blogissaan, että Välimeren vaarallinen ihmissalakuljetus ei lopu ilman ”väkivaltaa” eli voimatoimia. Hän arvioi, että tilanne on Italian ratkaisun myötä muuttumassa. 

– Valtiolliset pelastusoperaatiot on käytännössä lopetettu ja kansainvälisiin avustusjärjestöihin on myös vedottu niiden lopettamiseksi, Kärnä kirjoittaa. 

 


 

UUDEN EU-viraston perustaminen ei ollut aivan ongelmatonta, vaikka ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaakaan. Laitinen oli jo ollut mukana luomassa eurooppalaisten rajavartiolaitosten hajautettua operatiivista yhteistyötä, jota lähdettiin kehittämään heti vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Laitisen piti puristaa tämä löyhä yhteistyön verkosto yhdeksi organisaatioksi.


Kotimaa
 
 

”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se

ratkaise mitään” – Rajan uuden päällikön

Ilkka Laitisen mukaan sivistysvaltio ei pysty

estämään ihmisten liikkumista maasta

toiseen

 

Ilkka Laitisen mukaan rajamiesten suurin painajainen on itärajalla.

 

 
KENRAALIMAJURI Ilkka Laitinen pyörittää päätään, kun häneltä kysyy mielipidettä maista, jotka haluavat sulkea rajansa siirtolaisilta.

”Eihän sivistysvaltio, oikeusvaltio, pysty tänä päivänä estämään fyysisesti sitä, että ihmiset tulevat, jos valtio aikoo pitää kiinni arvoistaan ja lainsäädännöstään”, Laitinen sanoo.


”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ole kestävää kehitystä, ei se ratkaise mitään. Jos ihmiset ovat tulossa rajan yli, niin he tulevat jos ovat tullakseen. Olennaista on se, että havaitaan, otetaan kiinni, selvitetään keitä he ovat ja millä asialla ja katsotaan, että tilanne pysyy hallinnassa. Palautetaan ne, joilla ei tänne ole oikeasti asiaa.”

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä toimiva Laitinen on valittu laitoksen seuraavaksi päälliköksi syksyllä eläkkeelle jäävän kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen jälkeen.
 

Rajoille ei kuitenkaan ole tarkoitus Suomessakaan jäädä makaamaan. Laitinen paljastaa, että Rajavartiolaitoksen tärkein strateginen investointitavoite lähivuosina on niin kutsutun maarajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen (mrtv).

Mrtv on käytännössä ohjelmisto ja sensori- ja paikkatietojärjestelmä, joka antaa hälytyksen luvattomasta rajanylityksestä. Se myös osin tunnistaa hälytyksen aiheuttajan. Nykyinen järjestelmä on 1990-luvun tekniikkaa, eikä siihen pystytä enää liittämään moderneja sensoreita.

”Toinen ongelma on järjestelmän luotettavuus. Se ikääntyy, se vikaantuu.”

RAJAVARTIOLAITOKSEN esikunnan kokoushuoneet Helsingin Sörnäisissä on nimetty rauhansopimuksien mukaan.

Kokoushuone Moskova puuttuu mutta Täyssinä on, ja sen seinille on aseteltu edellisten Rajavartiolaitosten päälliköiden muotokuvat. Joukossa on legendaarisia rajamiehiä ja sotasankareita, kuten Erkki Raappana.

Takanreunuksella on Viron rajapäällikön aikoinaan lahjoittama miekka.

Laitinen on Nurmeksen poikia, vaikka sukujuuret vievätkin eri puolelle Suomea Helsinkiä ja Pohjanmaata myöten. Suvulla ei ole sotilasperinteitä, vaikka sukuselvitys onkin paljastanut 1700-luvulta ”jonkun ruotuväen rumpalin”. Laitisen isä oli Nurmeksen kauppalan ainoa asianajaja.

Laitinen ei haaveillut pikkupoikana sotilasurasta. Lukion jälkeen hän suunnitteli oikeustieteen opintoja ja isänsä asianajotoimiston jatkamista.

Sitä ennen piti kuitenkin suorittaa varusmiespalvelus. Palveluspaikaksi tuli Pohjois-Karjalan rajavartiosto.

”Kun kotiutuminen alkoi häämöttää, eikä ollut työpaikkaa eikä opiskelupaikkaa, jota kävin alokaskesänä kopaisemassa, kävin kysymässä kesävänrikin paikkaa.”

Laitiselle kerrottiin, että Pohjois-Karjalan rajavartiostossa oli sellainen perinne, että jos hakee kesävänrikiksi, niin pitää hakea myös Kadettikouluun.

”Sitten löysin itseni kurssilta 69 vuonna 1982. Olin sillä mielellä, että käynpä katsomassa, miltä tämä näyttää. Ajatus oli, että rajavartiostoon haluaisin. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen ratkaistiin, pääseekö Rajalle vai ei. Minä olin onnekas ja pääsin. Aika äkkiä selvisi, että kyllä tämä on minun hommaani, tänne minä kuulun.”

LAITINEN on luonut rajamieheksi poikkeuksellisen kansainvälisen uran. Se näkyy myös hänen ansioluettelossaan, jossa on mainittu useita eri maiden kunniamerkkejä.

Työuransa aikana Laitinen on asunut yli kymmenen vuotta ulkomailla, ensin kaksi vuotta rajaturvallisuusasiantuntijana Brysselissä (2000–2002) ja myöhemmin yhdeksän vuotta (2005–2014) Varsovassa. Varsovassa hän oli ensimmäisenä pääjohtajana perustamassa EU:n rajaturvallisuusvirastoa Frontexia.

Laitinen valittiin pääjohtajaksi pitkän lobbaamisen jälkeen. Valintaan tarvittiin kaksi kolmasosaa EU:n jäsenmaiden äänistä.

”Kampanja kesti vuoden. Olin siinä onnellisessa asemassa, että koko valtionhallinto tasavallan presidenttiä myöten lobbasi minua. Tuumasin vaimolle loppuvaiheessa, että joskus voisi nukkumaan mennessä jotain muutakin miettiä kuin että tuleeko valituksi vai ei”, Laitinen naurahtaa.



”Oli suorastaan surrealistisia episodeja, kun Puolan hallituksen kanssa neuvoteltiin esimerkiksi toimitilakysymyksistä. Se oli kuitenkin äärimmäisen antoisaa. Kaikki prosessit piti miettiä ja sitten piti vielä laittaa kaikki operaatiot jaloille”, hän muistelee.

FRONTEX joutui kovan kritiikin kohteeksi niin kutsuttuna arabikeväänä vuonna 2011 ja kun suuri siirtolaisaalto Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan alkoi vuonna 2015.

Laitisen mukaan Frontex oli väärä kohde arvostelulle. Hän korostaa, että on väärä luulo, jos kuvitellaan, että siirtolaisuus saataisiin hallintaan pelkällä rajavalvonnalla.

”Frontexin pääjohtajana koin, että minulle annettiin muutoksentekijän rooli, että kaikki riippuu vain siitä, miten valvonta ulkorajoilla pelaa”, Laitinen sanoo.

”Sehän on yksinkertainen ratkaisu, joka on helppo markkinoida poliittisesti ja selittää suurelle yleisölle, että tämä riippuu siitä, onko meillä partioita ulkorajalla vai ei. Mutta ei se siitä riipu, kuten nähtiin.”

Laitinen korostaa, että rajavalvonta on välttämätön osa kokonaisuudessa. Se ei kuitenkaan riitä, jos turvapaikkaprosessit eivät toimi, asiattomia tulijoita ei pystytä palauttamaan, ihmisiä ei kyetä tunnistamaan eikä puuttumaan taustalla olevaan rikollisuuteen.

”Pelkällä rajavalvonnan lisäämisellä saadaan aikaan aivan marginaalisia hyötyjä. Se oli ehkä turhauttavin kokemus siltä ajalta, kaikki ne odotukset, että kyllä Frontex hoitaa.”

Myös toimivallasta keskusteltiin tuolloin. Mikä kuuluu jäsenmaille, mikä Frontexille.

”Silloin sanoin, että tämä riippuu tilanteesta. Silloin kun kaikki on hyvin, vastuu on jäsenmailla. Silloin kun tulee ongelmia, vastuu on Frontexin.”

Laitinen ei tohdi ottaa kantaa julkisuuteen nousseeseen keskusteluun mahdollisista EU:n ulkopuolelle sijoitettavista turvapaikanhakijoiden palautusleireistä. Hänen mukaansa se menee maahanmuuttopolitiikan puolelle.

SUOMI joutui ongelmiin talvella 2015–2016, kun Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta alkoi yllättäen tulla turvapaikanhakijoita. Venäjän epäiltiin päästäneen tahallaan väkeä pohjoista reittiä Suomeen.

Laitinen ei vastaa suoraan, kun häneltä kysyy, onko Rajavartiolaitos pystynyt selvittämään, mistä tuolloin oli kyse.

”Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.”

LAITISEN kerrotaan olleen aikoinaan Kadettikoulun kuoron kantavia voimia. Lisäksi hän osaa soittaa trumpettia ja pianoa.

”Joskus teinipoikana haaveilin myös muusikon urasta. Aika äkkiä totesin, etteivät lahjat riitä, vaikka olinkin kovin innostunut. Kuorossa en ole laulanut sen jälkeen, kun Kadettikoulusta lähdin.”

Vanha opiskelutoveri kuvaa Laitista ”suorastaan erämieheksi”.

”Isäni oli aivan intohimoinen erämies. Kotona syötiin riistaa paljon. Hänellä oli metsäkämppä, jonka lunastimme veljen ja muutaman muun kanssa. Siellä me olimme todella paljon. Muistan hyvin, kun kakarana linttastiin polkua pitkin, kun tielle oli 3,5 kilometriä. Kaikilla oli omat kantamukset. Reppu selässä mentiin kuin kananpojat kämpälle.”

Laitisella oli joskus tapana Sallassa palvellessaan ruokatunnilla lähteä metsälle.

”Asuimme rajavartioasemalla. Äkkiä kotiin, kamppeiden vaihto, moottoripyörän selkään, haulikko niskaan ja ajo kolme minuuttia ja oltiin metsän keskellä. Puolikin tuntia kun käveli, saattoi jonkin riekon räppänän saada”, hän muistelee.

”Sitten kotiin, vähän soppaa ja takaisin töihin. Sellaista rajamiehen romantiikkaa.”

ILKKA LAITISEN nimi pomppasi julkisuuteen vuonna 2008, kun hallitus esitti häntä sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Nimitysvaltaa käyttänyt tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi kuitenkin virkaan puoluetoverinsa Ritva Viljasen (sd), mikä aiheutti harvinaisen kiistan hallituksen ja presidentin välille.

Laitinen joutui samanlaiseen tilanteeseen taas vuonna 2012, kun kansliapäällikön haussa sisäministeri Päivi Räsästä (kd) epäiltiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän suosi kristillisdemokraattisen taustan omannutta Päivi Nergiä.

Kaihertavatko tapahtumat vielä?

Laitinen ottaa pöydältä karamellin ja laittaa sen suuhunsa.

”Ei. Se, että siitä kehittyi valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen vääntö, syytön mie siihen olen. Sama pätee vuoden 2012 valintaan, jolloin Päivi Nerg valittiin.”

RAJAVARTIOLAITOS on ollut vuosina 2013–2017 voimakkaiden säästötoimien kohteena. Samaan aikaan on tiedossa, että rajan ylittävän liikenteen määrä kasvaa, jolloin rajavartijoita tarvitaan lisää.

Viime vuonna Rajavartiolaitos saikin lisääntyvän työmäärän paikkaamiseksi lisää rahaa 200 työntekijän palkkaamiseen. Samalla pitää kuitenkin toimintamenoista säästää 15 miljoonaa euroa.

Mrtv:n lisäksi Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kaksi muuta strategista hankintaa. Toinen on käytössä olevien kahden Dornier-lentokoneen korvaaminen ja toinen kahden ulkovartiolaivan eli Tursaan ja Uiskon peruskorjaus.

Rajavartiolaitoksen käytössä on neljä ulkovartiolaivaa, joista yksi eli Merikarhu on parhaillaan Välimerellä Frontexin käytössä. Nyt näyttää siltä, että jatkossa on varaa enää kolmeen alukseen, jolloin Merikarhusta luovuttaisiin.

Dornier-koneita ei välttämättä korvata uusilla lentokoneilla.

”En sano suoraan, että haetaan lentokoneita. On tehtäviä, joissa tarvitaan lentokonetta ja tehtäviä, jotka voidaan nykyään hoitaa miehittämättömillä ilma-aluksilla. Tätä pohditaan selvitystyössä.”

Minkälaisia tulevaisuuden uhkia näette?

”Rajavartiolaitoksella on neljä painajaista. Ensimmäinen on se, mikä on itärajan tilanne. Sen ennustettavuus on heikentynyt erityisesti vuodesta 2014 eteenpäin.”

Toiseksi Laitinen nostaa terrorismin.

”Päävastuu kuuluu poliisille, mutta aika äkkiä meille tulee soitto, kun jossakin poksahtaa. Näin kävi esimerkiksi Turun puukotusten yhteydessä.”

Kolmas painajainen on suurimittainen laiton maahantulo.

”Se horjuttaa yhteiskunnan rakenteita, aiheuttaa poliittisia kriisejä ja sellaisen hallinta on osoittautunut erittäin haasteelliseksi.”

Neljäntenä Laitinen nostaa suuren merionnettomuuden Suomenlahdella, jossa öljyä ja rahtia kuljettavien alusten reitit risteävät Helsingin ja Tallinnan välisten matkustaja-alusten reittien kanssa.

”Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Todennäköisyys, että jotain tapahtuu, kasvaa koko ajan.”
 

 

Palautukset tehtiin yhteistyössä maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. IOM:n näkemyksen mukaan vapaaehtoinen palautus on kestävin ja tehokkain menetelmä paluumuuttajien kotoutumisen kannalta. IOM auttaa paluussa turvapaikanhakijoita, jumiin jääneitä maahanmuuttajia, ihmiskaupan uhreja ja muita hädänalaisia ryhmiä.


  

 

Maailmanpankki varoittaa: Ilmastonmuutos

ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista

vuoteen 2050 mennessä

 

   

Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa.
Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa. KUVA: JANNE SOISALON-SOININEN

Ilmastonmuutokset pahenevat vaikutukset tulevat näkymään erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

 

Maailmanpankin uusi tutkimus antaa synkän kuvan tulevaisuudesta. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen pahenevat vaikutukset tulevat Maailmanpankin mukaan muuttamaan erityisesti kolmea maailman tiheimmin asuttua aluetta.

 

Nämä alueet ovat Saharan etelänpuolinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalaista Amerikkaa.

Ilmastonmuutoksen tähden on mahdollista, että maailmassa jopa noin 140 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan omien maidensa rajojen sisällä. Saharan etelänpuolisesta Afrikasta liikkeelle lähtee 86 miljoonaa sisäistä ilmastosiirtolaista, Etelä-Aasiasta 40 miljoonaa ja Latinalaisesta Amerikasta 17 miljoonaa.

 

Ihmisillä on aina tietenkin ollut monia syitä muuttaa. Syyt ovat voineet olla poliittisia, sosiaalisia tai taloudellisia. Mutta nyt ilmastonmuutos on noussut uudeksi muuttoa ajavaksi voimaksi, kun ihmiset pyrkivät siirtymään kasvavissa määrin haavoittuvammilta alueilta elinkelpoisempiin paikkoihin.

Kaikkein köyhimmät ihmiset joutuvat muuttamaan pakon edessä, kun ilmastonmuutos heikentää satojen tuottavuutta, aiheuttaa vesipulaa ja samalla merenpinnan nousua.

Maailmanpankki peräänkuuluttaa, että pahin skenaario on vielä vältettävissä, jos päästöjä saadaan vähennettyä globaalilla tasolla. Päästöjen vähentämisellä sekä selkeillä kehityssuunnitelmilla pahinta muuttoaaltoa saataisiin hillittyä jopa 80 prosentilla, tai sadalla miljoonalla ihmisellä.