Paineen kasvaessa poliittiset konfliktit ovat lähes väistämättömiä. Maat eivät pysty vastaamaan ihmisten perustarpeisiin ja pitämään väestömassoja paikoillaan. Stocchettin mukaan tämä johtaa ennennäkemättömään ihmisvaellukseen kohti Eurooppaa ja epätoivo saa etenkin nuoret radikalisoitumaan.

 

Espanjalainen alus pelastamassa pakolaisia lähellä Libyaa. LOUISA GOULIAMAKI / AFP) - LEHTIKUVA / AFP

”Ne jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle”

varoitus Afrikasta

 

Afrikasta on tulossa valtavampi haaste Euroopalle, kun ilmastonmuutos etenee

 

Vuonna 2015 alkanut maahanmuuttokriisi on konkretisoinut, miten EU:n ja Afrikan kohtalot ovat kiinni toisissaan. Pääosin Afrikasta tulevasta maahanmuutosta on tullut EU:lle poliittinen ongelma, joka on johtanut äärioikeiston nousuun ja ajanut EU-maat erilleen. Sisäiseen turvapaikkapolitiikkaan ei löydy yhteistä kantaa, saati kestävää, toimivaa järjestelmää.

– Afrikka kiinnostaa nyt, koska meistä on tullut uhka, pohjoisafrikkalaisen Young Arab Voices -projektin perustanut ja EU-Afrikka-huippukokouksen delegaatti Esamat Elsayed toteaa.

 

Afrikan ongelmat ovat kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchettin mukaan kietoutuneet yhdeksi vyyhdiksi. Jos vyyhtiä ei saada nopeasti purettua, tuloksena on Afrikka, jossa väestönkasvu vain kiihtyy. Valtaosa tulevasta yli miljardista afrikkalaisesta syntyy äärimmäiseen köyhyyteen Saharan eteläpuolelle, alueelle, millä ei ole kykyä kannatella edes nykyistä väestömäärää, ja missä lapsilla on jo ennen syntymäänsä heikot eväät elämää.

Stocchetti muistuttaa, että jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, seurauksena on jättimäinen humanitaarinen katastrofi.

 

– Ne, jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle. Ihmiset vyöryvät ensin naapurivaltioihin ja köyhiin, konfliktiherkkiin Afrikan sarven, Itä-Afrikan tai Syyrian lähialueille. Nämä alueet kantavat jo nyt suurimman taakan pakolaisista ja kamppailevat samanaikaisesti taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristön tilaan liittyvien ongelmien kanssa, Stocchetti sanoo.

Mitä EU aikoo asialle tehdä? Lue koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta ilmaiseksi kirjatumalla. Voit kirjautua Facebook-tunnuksillasi.

 


 

– Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

 


Juha Sipilä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Juha Sipilä selventää: Suurin osa tulleista ei

täyttänyt kriteerejä

 

Pääministerin mukaan on löydettävä keinoja hallittuun Suomeen ja Eurooppaan tulemiseen.

 

Pääministeri Juha Sipilä toteaa blogissaan, että maahanmuutosta on kyettävä keskustelemaan maltilla. Hän korostaa, että maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Suomella on pääministerin mukaan myös velvollisuus auttaa hädänalaisia. Vuoden 2015 turvapaikkakriisiä hän nimittää kuitenkin “aivan uudeksi tilanteeksi”.

– Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa, Juha Sipilä kirjoittaa.

 

Hän kertaa maahanmuuttoviraston lukuja. Vuosina 2015-17 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei pääministerin mukaan ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa.

Juha Sipilän maahanmuuttoa koskeneet kommentit ovat herättäneet keskustelua ja kirvoittaneet kritiikkiä etenkin oppositiosta.

 

–  Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa, Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Sipilä arvioi myös Saksan äärioikeiston mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten kumpuavan vuosien 2015-2016 hallitsemattomasta maahanmuutosta ja sen seurauksista. Hänen mukaansa EU-tasolla ei reagoitu riittävän nopeasti ja kaikkien tulisi katsoa peiliin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että pääministeri esitti myös Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrän kaksinkertaistamista ja kehitysapuvarojen lisäämistä.

Elintasoeron vaikutus on myönnettävä

Juha Sipilä toteaa blogissaan pitäneensä pitkään esillä tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää.

– Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Pääministeri haluaisi “uudenlaista Afrikka-yhteistyötä”, jossa ihmisiä autetaan lähempänä kotejaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan enemmän.

– On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys, Juha Sipilä kirjoittaa.

– Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa, hän jatkaa.

Eurooppaan ja Suomeen tulemiseksi olisi Sipilän mukaan löydettävä hallittuja keinoja. Hän toteaa Suomen ja Euroopan tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa.

 

Juha Sipilän mukaan rasismille ei saa antaa tilaa.

– Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

 


 

– Tämä ei ole oikea suunta. Asiaa on käsitelty viime aikoina myös [EU-parlamentin] kehitysvaliokunnassa, Hautala sanoi Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa. Hän myös paheksui kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan toteamusta, jonka mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa “kytee väestönkasvun pommi”. – Puhe Afrikan väestöräjähdyksestä on vanhanaikaista, ei ole mitään väestöpommia. On vain valtavaa köyhyyttä ja osattomuutta, Hautala sanoi. - Näkökulma: Afrikassa on ilmiselvä ylikansoitus, joka myös YK:n järjestöjen mukaan kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Jos tätä ei voi kutsua väestöpommiksi, mikä sitten olisi tälle Afrikan väestökatastrofille oikea määritelmä!? - KimsBlog

Heidi Hautala. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

 

 

“Puhe väestöräjähdyksestä on

vanhanaikaista”

 

 

 

Vihreiden europarlamentaarikon mukaan Afrikan ongelmien taustalla on köyhyys ja korruptio.

 

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan on realistista myöntää, että laajenevien globaalien kriisien hillitseminen edellyttää lisäresursseja myös EU-tasolla.

Hän huomautti, että EU on tehnyt pakolaisvirtojen hillitsemiseksi rajavalvontayhteistyötä Sudanin ja muiden autoritaaristen hallintojen kanssa.

 

EU:n ulkosuhteiden eri budjetti-instrumenttien yhdistämistä on perusteltu joustavuuden ja ketteryyden lisäämisellä. Hautalan mukaan vaarana kuitenkin on, että monia tärkeitä tavoitteita voi samalla jäädä pois agendalta.

– Naisilla ei ole oikeuksia, hallitukset ovat korruptoituneita, ihmisillä ei ole sosiaaliturvaa. Tähän halutaan puuttua kehitysyhteistyöllä.

 

Sarvamaa totesi, että ongelmaan tulisi puuttua EU-yhteistyön syventämisellä ja resurssien lisäämisessä. Tämä puolestaan edellyttää jäsenvaltioilta poliittista rohkeutta.

– Muuten ei ole mitään toivoa ongelman ratkaisemisesta. Ymmärrän kyllä aihetta koskevan kritiikin. Mutta jos lähdetään EU:n hajottamisen ja eriyttämisen tielle, niin voin taata, ettei asia tule hoidetuksi.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki huomautti, että EU:n taloudellinen menestys vahvistaa sen kykyä puuttua kansainvälisiin kysymyksiin.

– Ihmiset pysyvät aloillaan, jos ilmastonmuutosta hillitään. Jos EU:lla menee hyvin, niin resurssejakin on enemmän, Artjoki sanoi.

 


 

– Jos pysyvästi luovutaan palautuksista, menee koko turvapaikkajärjestelmältä pohja pois. Miksi me käytämme vuosittain miljoonia euroja migrin toimintaan, hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti, jos lopputulos on kuitenkin se, että jokainen, joka ei suostu lähtemään, saa jäädä, hän kysyy.

 

Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Ben Zyskowicz: Saako jokainen jäädä, joka ei

suostu lähtemään?

 

Kansanedustaja ihmettelee hokemaa ‘turvapaikkajärjestelmä on rikki’.

 

– Hoetaan, että “turvapaikkajärjestelmä on rikki”. Jos tästä on kyse, on se rikki suunnilleen kaikissa muissakin Euroopan valtioissa, kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisille.

 

Etenkin pakkopalautuksia arvostelevat toistavat usein lausetta rikkinäisestä järjestelmästä. Muun muassa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on vaatinut palautusten keskeyttämistä siihen asti, että järjestelmän ongelmat on korjattu. Lentokoneessa palautusta protestoinut vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen toisti vaatimuksen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Ben Zyskowicz ei allekirjoita väitteitä rikkinäisestä järjestelmästä. Hän huomauttaa, ettei Suomen linja esimerkiksi Afganistanista tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen poikkea merkittävästi naapureista.

Suomi antoi Helsingin Sanomien maanantaina julkaiseman tilaston mukaan ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen 42 prosentille hakemuksen tehneistä afganistanilaisista. Norjassa luku oli 50 prosenttia, Saksassa 47 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia ja Tanskassa vain 18 prosenttia. Ranskassa turvapaikkoja myönnettiin ensimmäisessä käsittelyvaiheessa kuitenkin peräti 84 prosentille hakijoista.

*

Ben Zyskowicz näkee vihreiden puheet ideologisina. Hänen mukaansa kyseessä on erimielisyys siitä, missä kulkee raja oleskeluluvan myöntämisen perusteelle.

– Eihän totuus ole se, että turvapaikkajärjestelmä on joka paikassa Euroopassa rikki vaan totuus on se, että Touko Aallolla, Aino Pennasella ja kumppaneilla on erilainen näkemys siitä, missä tilanteessa oleskelulupa pitäisi myöntää kuin mikä on eurooppalainen valtavirran tulkinta, Ben Zyskowicz sanoo.

– Jos ja kun taustalla on linjaero valtavirran ja heidän tulkintansa välillä, niin eihän tätä järjestelmää heidän näkökulmastaan korjata muuten kuin niin, ettei enää tehtäisi kielteisiä päätöksiä, hän jatkaa.

Zyskowiczin mukaan puheet palautusten väliaikaisesta keskeyttämisestä tarkoittavat oikeasti pysyvää keskeyttämistä.

 

HS:n oikaistava

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio totesi keskiviikkona monen toistelevan turvapaikkaprosessin olevan rikki, vaikka harva heistä edes tuntee itse prosessia.

– Sama koskee maatietoa. Merkittävien lähtömaiden maatietoraportit ovat luettavissa #MIGRIn (maahanmuuttovirasto) sivuilla. Kannattaa lukea, Vuorio tviittasi.

Ben Zyskowiczin mukaan julkisuudessa liikkuu väärää tietoa palautuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Hän nostaa esiin Helsingin Sanomien Aino Pennasta koskevassa jutussa faktana esitetyn maininnan “Suomen lain mukaan ihmistä ei saa palauttaa kotimaahansa, jos siellä on käynnissä taisteluja tai hänellä on vaara joutua maassa vainon tai kidutuksen kohteeksi”.

*

Palautuskiellon periaatetta käsitellään ulkomaalaislain 147. pykälässä. Se kuuluu seuraavasti:

“Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.

*

Laissa ei sanota siis mitään siitä, että taistelut jossain päin maata olisivat automaattisesti este palauttamiselle kyseiseen valtioon. Sisäministeriön mukaan Suomen linjana on, ettei “ihmisiä palauteta taisteluiden keskelle”. Palautukset perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja alueittain jaoteltuihin maa-arvioihin.

– Kyse ei ole siis siitä, onko jossain päin maata sotilaallista konfliktia. Tämä Helsingin Sanomien väite ei pidä paikkaansa. Odotan että hesari korjaa väärän väitteensä, Ben Zyskowicz sanoo.

 

Maahanmuuttovirasto vastasi Afganistanin palautuksia koskeneeseen kritiikkiin helmikussa (alla) huomauttamalla, että turvapaikanhakijan maasta poistamisesta on tehtävä päätös, jos hakijalla ei ole mitään lainmukaista perustetta saada oleskelulupaa Suomesta.

“Väkivallan taso ei ole viime aikojen tapahtumista huolimatta Kabulissa niin korkea, että kaikki henkilöt alueella olisivat iskujen vuoksi vaarassa. Kaupungissa ei käydä laajoja maataisteluita, eikä siellä ole esim. ilmapommituksia, tykistötulta tai miinoituksia, jotka aiheuttaisivat siviileille erityistä vaaraa joutua väkivallan kohteeksi. Kaikki tapaukset tutkitaan yksilöllisesti”, maahanmuuttovirasto selvensi tuolloin.

 


 

”Jos valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplaantuisi, ja samoin heidän työllisyysasteensa, saisimme työelämään joka vuosi neljä tuhatta parasta uutta osaajaa nykyistä enemmän. Jo Suomessa olevia, Suomeen sopeutuneita, arkipäivän kielitason hallitsevaa. Tämän on oltava seuraavan hallituksen tavoite, hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman tulos”, Harakka sanoo. Harakka uskoo, että Suomelle realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä.


 

 

”Humanitaarinen ja taloudellinen

maahanmuutto erotettava selvästi toisistaan”

– SDP esittää Suomeen Kanadan-mallia

 
 
Luotu: 
29.8.2018 08:12

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Timo Harakan mukaan Suomi ei ole ammattitaitoiselle työvoimalle houkuttelevin vaihtoehto, joten "realistinen tavoite olisi houkutella lisää ammattiväkeä Venäjältä".
 
|

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan.

 

Harakka toteaa tiedotteessaan, että Suomi tarvitsee hallitun taloudellisen maahanmuuton ohjelman, jollainen on Kanadassa.

”Kanadassa on vielä enemmän tarveharkintaa kuin Suomessa, mutta on luotu osaajien ohituskaistoja työluvan saamiseen. Kun edellytykset täyttyvät, Kanada toivottaa tervetulleeksi. Jotta Suomi voisi olla vaihtoehto, meidän täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda kunnon olosuhteet”, Harakka sanoo.

 

 

Harakka huomauttaa, että työikäisten osuus väestöstä pienenee viisi prosenttiyksikköä 2020-luvun loppuun mennessä.

Tiedotteen mukaan Harakka esitti puheessaan Turussa, että humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotetaan selkeästi toisistaan.

”Taloudellisen maahanmuuton ohjelma kuuluu työministeriön vastuulle, ja se tarvitsee riittävät resurssit.”

 

Harakka arvostelee nykyisen hallituksen ristiriitaista politiikkaa.

”On täysin käsittämätöntä, että kun samaan aikaan hallituksesta kiljutaan saatavuusharkinnan romuttamista, ei kuitenkaan lyhennetä 3000 työntekijän kohtuutonta odotusaikaa yksinkertaisesti TE-toimistojen henkilökuntaa lisäämällä”, hän sanoo.

Laki edellyttää, että työperäiset oleskeluluvat käsitellään neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika venyy varsinkin Etelä-Suomessa yli vuoteen.

 

”Kanadan-mallia tarvittaisiin myös ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittämisessä maahan, sillä Suomi haaskaa Suomessa valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen. CIMO:n tilaston mukaan korkeakoulututkintojen suorittaneista useampi lähti vuoden sisällä maasta kuin työllistyi.”

 


 

Vanhala-Harmasen mukaan suomalaisten yritysten pitäisi rekrytoida rohkeammin ulkomailta. Se vaatii hänen mielestään myös muutoksia Suomen lupaprosesseihin. Vanhala-Harmanen arvostelee, kuinka työ- ja oleskeluluvan hankkiminen EU:n ulkopuolelta tulevalle voi kestää lähes vuoden, kun siinä pitäisi kestää hänen mielestään ”vain noin viikon verran”. –Yhteiskunnan pitää maksaa suomen kielen koulutus työntekijälle ja myös tämän perheelle, Vanhala-Harmanen vaatii Talouselämässä ja korostaa, että se parantaisi maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.


 

 

Toimitusjohtaja TE:ssä: ”Työntekijöitä ei nyt

ole – tarvitaan kymmeniä tuhansia

maahanmuuttajia”

 
 
Luotu: 
10.8.2018 11:28

  • Kuva: Karoliina Vuorenmäki
    Kuva
    Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
 
|

Henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen katsoo Talouselämässä Suomen tarvitsevan kymmeniä tuhansia uusia ulkomaalaisia työntekijöitä. Nykytilanteessa ei Vanhala-Harmasen mukaan ole riittävästi työntekijöitä, joita houkutella töihin.

 

EK:n jäsenistölleen tekemästä kyselybarometristä ilmenee, että runsas neljännes yrityksistä, 28 prosenttia, kertoo rekrytointivaikeuksien hidastavan omaa kasvua. Pahimmin tekijöistä on pulaa juuri it-alalla, mutta teollisuuskin tarvitsisi lisää hitsaajia sekä koneistajia ja palvelualoilla töitä olisi uusille myyjille, kokeille ja siivoojille.

–Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi vapaana – mutta kun heitä ei ole, Vanhala-Harmanen sanoo.

 

 

–Tarvitsemme kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia töihin. Jo pelkästään it-alalla tarve on tuhansia, hän jatkaa.

Asenneilmaston hän näkee kuitenkin kiristyneen vuoden 2015 jälkeen, kun Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Pakolaisuus ja työperäisen maahanmuutto sekoittuvat kuitenkin Baronan toimitusjohtajan mielestä liian usein suomalaisessa keskustelussa.

 

 


 

Maahanmuuttoviraston tekemiä turvapaikkapäätöksiä käsitellään tarvittaessa vielä eri oikeusasteissa. Oikeusprosessiin saa myös valtion varoista maksettavan oikeusavustajan. Turvapaikkaa haetaan usein monta kertaa, joten prosessit voivat kestää vuosia.

 

Leena Meri. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Pakkopalautukset ovat normaali osa

prosessia”

 

Perussuomalaisten ryhmäjohtajan mukaan kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tulisi tehostaa nykyisestä.

 

Kansanedustaja Leena Meren (ps.) mukaan oikeusvaltion ei tule hyväksyä laitonta maassaoloa normaalina ilmiönä, jonka kustannukset maksettaisiin verovaroista.

Hän huomauttaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, joista moni on valittanut päätöksistä.

 

– Turvapaikkaturismi on kohdannut koko Eurooppaa. Satojatuhansia Ihmisiä liikkuu paremman elämän perässä. Se ei kuitenkaan ole peruste turvapaikkaan minkään kansainvälisen sopimuksen tai Suomen perustuslain mukaan. Henkilö, joka ei saa turvapaikkaa joutuu poistumaan Suomesta. Näin sen tulee ollakin. Palautukset perustuvat lakiin, Meri kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

 

– Pakkopalautukseen joudutaan, jos maasta ei poistuta vapaaehtoisesti. Ei kai vaihtoehto voi olla, että tänne saa jäädä, jos vain haluaa. Koko järjestelmä menettää pohjansa, jos näin olisi.

 

Palautusten laillisuusvalvonnasta vastaa muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu.

– Sitten vielä pitäisi erikseen eri puolueiden vaatimuksista pikaisesti selvittää erityisen selvitysmiehen avulla onko kaikki mennyt täydellisesti turvapaikkahakemusten osalta. On selvää, että täydellistä maailmaa ei ole eikä tule, Meri toteaa.

– Selvitysmiesten sijaan tulisi panostaa tehokkaaseen palautukseen kielteisen päätöksen saaneille sekä siihen, että oikeutta hakea turvapaikkaa useaan kertaan rajoitettaisiin.

 


 

Ennätysvuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Migrin mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta, mutta Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. – Se on keskeinen oppi vuodesta 2015. Ei silloin osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista.

 

Maahanmuuttoviraston johtajan Kimmo Lehdon mukaan vuonna 2015 ei osattu arvata, että turvapaikanhakijoita tulisi niin paljon Tornion kautta Ruotsista. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

LM: Suomi varautuu 100.000 maahantulijaan –

lait jumissa sote-paketissa

 

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tullaan todennäköisimmin itärajan suunnalta.

 

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tai jopa kaatuminen vaikeuttaa ja monimutkaistaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista, kertoo Lännen Media.

Tämä johtuu siitä, että turvapaikanhakijoiden alueellinen hoitaminen kuuluu ely-keskuksille, joiden tehtävät on tarkoitus siirtää maakunnille. Samassa lakipaketissa vastuu laajaan maahantuloon valmistautumisesta siirrettäisiin sisäministeriöltä Maahanmuuttovirastolle (Migri).

 

– Meidän pitäisi tietenkin suunnitella nämä asiat yhdessä uusien maakuntien kanssa. Niin kauan kuin lakipakettia ei ole säädetty, meillä ei ole neuvotteluosapuolta, kertoi johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä Lännen Medialle.

Suomi pyrkii varautumaan jopa 100 000 turvapaikanhakijan aaltoon. Luku on sisäministeriön määrittelemä luku ja Lehdon mukaan tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun. Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta.

 


 

Mitä muutos tarkoittaisi käytännössä? Uusintahakemus jätetään jo nyt tutkimatta, mikäli turvapaikkaan ei esitetä uusia perusteita. Nykyisen lain mukaan henkilö voidaan myös tällaisessa tilanteessa poistaa maasta. Lainmuutoksen jälkeen henkilö voitaisiin poistaa silloinkin, kun uusintahakemus on tutkittu, mutta siihen on annettu kielteinen päätös. Muutoksella siis helpotettaisiin maasta poistoa, jos henkilön ensimmäinen uusintahakemus on katsottu perusteettomaksi.

 

Sisäministeriö haluaa vähentää

turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksia –

lakimuutos nopeuttaisi henkilöiden maasta

poistamista

 

Lakimuutos lisäisi poliisin mahdollisuuksia poistaa maasta henkilö, joka on tehnyt useita hakemuksia turvapaikkaa varten.

 

Turvapaikkapäätökset
Arkistomappeja hyllyssä.
Arkistoituja turvapaikkahakemuksia sisäministeriön ulkomaalaiskeskuksessa.Juha-Pekka Inkinen / Yle
 

Sisäministeriön ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden välillä on pitkään ollut meneillään eräänlainen kissa ja hiiri -leikki. Tässä kuviossa ulkomaalaiset yrittävät aloittaa uuden turvapaikkaprosessin ennen kuin poliisi saa poistettua heidät maasta.

 

Teoriassa uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää loputtomia kertoja. Hakemus pitää myös tutkia, mikäli turvapaikkaan esitetään uusia perusteita. Uusintahakemusten määrä ja osuus kaikista hakemuksista onkin kasvanut, koska maassa on tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka yrittävät välttää paluuta kotimaahan.

Uusintahakemusten osuus turvapaikkahakemuksista on kasvussa.

 
 
Yli puolet uusintahakemuksen jättävistä on kansalaisuudeltaan irakilaisia.
 

Sisäministeriö selvittää nyt, voisiko uusintahakemusten määrää vähentää lakimuutoksella.

– Menettelyä turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksissa pyritään tarkentamaan siten, että asialliset syyt tarkastetaan mutta väärinkäyttöä viivytystarkoituksessa rajataan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin, kuvailee sisäministeri Kai Mykkänen sisäministeriön tiedotteessa(siirryt toiseen palveluun).

 

Tällä sisäministeriö haluaa antaa viestin, että ensimmäisessä uusintahakemuksessa on syytä olla mukana selkeä peruste turvapaikalle.

– Viestitään, että mikäli henkilöllä on turvapaikkaan uusia perusteita, ne tulee esittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja täydellisinä, sanoo lakihankkeen johtava asiantuntija Kukka Gruger sisäministeriöstä.

 

Sisäministeriö: painavat perusteet tutkitaan jatkossakin

Yleisiä uusia perusteita uusintahakemukselle on esimerkiksi se, että henkilö on kääntynyt Suomessa ollessaan kristinuskoon ja pelkää asian koituvan hänelle kuolemanvaaraksi kotimaassa. Toinen tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa henkilö ei ole ensimmäistä hakemusta jättäessään maininnut olevansa homoseksuaali, mutta hakee uudestaan turvapaikkaa tällä perusteella.

Grugerin mukaan näistä syistä esitetyt uusintahakemukset tutkitaan mahdollisen lakimuutoksen jälkeenkin.

 Käytännössä hakemus (homoseksuaalisuuden perusteella) otettaisiin tutkittavaksi, sillä näissä tilanteissa voi olla hyvät perusteet, miksi asiaa ei ole aiemmin tuotu esille. Kääntyminen kristinuskoon on myös sellainen peruste, mikä on syntynyt aiemman hakemuksen tutkimisen aikana. Eli hakemus käytännössä tutkittaisiin.

 

Passien takavarikointiin selvennystä

Saman lakihankkeen aikana selvitetään "mahdollisuudet muuttaa ulkomaalaislakia matkustusasiakirjojen haltuunottoa koskevien pykälien osalta".

Muutoksen käytännön merkitys olisi mahdollisesti pieni. Poliisi on toistaiseksi jo nyt ottanut turvapaikanhakijoiden passeja haltuunsa, jotteivät henkilöt yllättäen katoaisi turvapaikkaprosessin aikana tai sen jälkeen.

 

– Tässä selvitetään se, onko tarvetta erillisille lainmuutoksille jotka koskevat tätä asiaa. Nykyinen oikeudentila on ollut tulkinnanvarainen, Gruger sanoo.

 


 

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi jo torstaina Ylelle, että Suomi käy Saksan kanssa neuvotteluja palautussopimuksesta. Sipilän mukaan Suomella ei ole mitään syytä vastustaa Saksan pyyntöä.


 

 

Lehdet: 14 maata antanut Saksalle vakuudet,

että niihin saa palauttaa turvapaikanhakijoita

– Suomi myös mukana

 

Liitokansleri Merkel haluaa kahdenvälisillä sopimuksilla edelleen rauhoittaa Saksan sisäpoliittista kriisiä.

 

Turvapaikanhaku  |  Yle
Angela Merkel yhdessä Donald Tuskin ja Pedro Sanchezin kanssa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel tällä viikolla pidetyssä EU-huippukokouksessa Brysselissä.EPA-EFE/OLIVIER HOSLET
 
 

Saksan sisäpoliittinen kriisi on ajanut liittokansleri Angela Merkelin ahtaalle. Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoo(siirryt toiseen palveluun), että Merkel kirjoitti EU-huippukokouksen jälkeen kirjeen hallituskumppaneilleen, jossa hän kertoi muiden EU-maiden Saksalle antamista vakuuksista.

 

Der Spiegelin mukaan Merkelin kirjeessä kerrotaan 14 EU-maan antaneen Saksalle sanansa siitä, että Saksa saa palauttaa niihin niissä jo rekisteröityjä turvapaikanhakijoita. Kirjelmän mukaan myös Suomi olisi antanut tämänkaltaisen vakuuden Merkelille Brysselissä.

Muita kahdenkeskisesti neuvoteltuja vakuuksia ovat antaneet Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Liettua, Latvia, Luxemburg, Alankomaat, Portugal ja Ruotsi. Myös Unkari, Puola ja Tsekin tasavalta ovat hyväksyneet järjestelyn.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Unkari kuitenkin kiisti lauantaina puheet vakuuksista.

– Mitään sen suuntaista emme ole sopineet, Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltan Kovacs kommentoi.

Myös Tsekin tietotoimisto CTK kertoi, että Tsekin pääministeri kiistää antaneensa vakuuksia Merkelille.

 

Kirjeellä Merkel rauhoittelee hallituskumppaneita

Saksan on voitava työskennellä tehokkaammin Dublin-palautusten osalta, Merkelin kirjeessä lukee. Tällä hetkellä vain 15 prosenttia henkilöistä, jotka saapuvat Saksaan mutta ovat jo rekisteröity turvapaikanhakijoiksi toisessa EU-maassa, palautetaan Dublin-sopimuksen mukaisesti näihin maihin.

Kirjeen on tarkoitus rauhoittaa etenkin hallituskumppani CSU:ta, johon kuuluva sisäministeri Horst Seehofer on uhannut aloittaa tulevalla viikolla rajatarkastukset eteläsaksalaisessa Baijerin osavaltiossa, mikäli tarpeeksi tiukkaa maahanmuuttolinjausta ei EU-tasolla synny.

Lisää aiheesta:

EU-maat pääsivät sopuun – Välimeren rannalle perustetaan siirtolaisten keskuksia

Juha Sipilä: EU:n maahanmuuttoratkaisu Suomen tavoitteiden mukainen

 

Lähteet: REUTERS


 

Mikko Kärnän mielestä pelastustoiminta, jota ihmissalakuljettajat käyttävät hyväkseen, ”tulee lopettaa vaikka lainsäädännöllisin keinoin ja asettaa tarvittaessa myös pelastajat syytteeseen avunannosta ihmissalakuljetukseen”. – Tämä voi kuulostaa brutaalilta, mutta se lienee ainoa keinoa ihmissalakuljettajien pussiin pelaamisen lopettamiseksi, hän toteaa. Hän ehdottaa ihmissalakuljettajien veneiden tuhoamista jo Libyan rannoilla.


  

Saksan yleisradio: Välimeren maat sulkivat jo

satamansa – Italia ei ole ainoa pelastusaluksia

hylkivä

 
 
 
 
Luotu: 
27.6.2018 14:42

  • Kuva: EPA
    Kuva
    Avustusjärjestöt pelastavat Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia huonokuntoisista ja liian täysistä veneistään Välimerellä. Nyt Euroopan maat pyrkivät kitkemään pelastustoimintaa, jonka katsotaan auttavan ihmissalakuljettajia.
 
|

Käytännössä kaikki Välimeren valtiot haluavat estää siirtolaisia kuljettavien avustuslaivojen saapumisen satamiinsa, kertoo Saksan yleisradioon kuuluva Deutsche Welle.

 

Italia on ollut otsikoissa maan kiellettyä mereltä pelastettuja siirtolaisia kuljettaneen pelastusaluksen maihinnousun ja uuden oikeistohallituksen ilmoitettua samalla, että tämä on linja vastakin. Pelastusjärjestö Sea-Eyen perustaja Michael Buschheuer kuitenkin sanoo, että Italia ei ole yksin linjauksensa kanssa.

 

– Italia ei ole ensimmäinen satamansa sulkeva maa, se on vain viimeisin, Buschheuer sanoo Deutsche Wellelle.

 

– Maaliskuusta 2017 lähtien kaikki Euroopan hallitukset ovat alkaneet vaivihkaa taistella hyväntekeväisyysjärjestöjä vastaan, estäen niiden toimintaa. Tämä on vain looginen jatkumo sille.

 

Buschheuer korostaa, että monet Välimeren valtiot sulkivat rajansa jo aiemmin.

– Emme pidä vastuussa vain Eurooppaa. Odottaisimme myös Egyptin ja Tunisian kaltaisten maiden ottavan pakolaisia ja pelastavan hädänalaisia.

Huomionarvoista Italian tilanteessa on, että itse asiassa Italian laivaston – eli valtion – alainen pelastuskeskus on tähän asti ohjannut pelastusoperaatioita ja pakolaisten sijoittelua. Nyt se on ilmoittanut lopettavansa tämän ja ohjaavansa vastuun Libyalle, josta aluksia lähtee liikkeelle.

Toistaiseksi Italiassa ei ole ryhdytty hallinnollisiin toimiin satamien sulkemiseksi, DW kertoo. Se onkin lakien valossa mahdollista vain poikkeustilanteissa kuten terrorihyökkäyksen tai tartuntatautien uhatessa. Kansainvälisten sopimusten mukaan niin Italian kuin Ranskan, Maltan ja Espanjankin tulee ottaa pelastusalukset vastaan, jos aluksissa ei ole tarpeellisia ruoka- tai muita tarvikkeita.

Tosin merenkulkulakeihin erikoistuneen professori Stefan Talomin mukaan kansainvälinen laki on selkeä vain ihmisten mereltä pelastamisen velvollisuuden suhteen. Se on epäselvempää, täytyykö pelastetut päästää omaan satamaan. Lain mukaan merihädässä olevat täytyy kuljettaa ”turvalliseen satamaan”.

 

EU:n linja?

Euroopan unioni etsii uutta virallista turvapaikkalinjaansa torstain huippukokouksessa. Yhteinen, jäsenmaiden hyväksymä suunta on ainakin unionin ulkorajan valvonnan kiristäminen ja turvapaikanhakijoiden liikehdinnän vähentäminen. Turvapaikanhakujärjestelmää yritetään ainakin osin siirtää EU:n ulkopuolelle niin sanottujen maihinnousuleirien avulla.

– Suomi tukee myös EU:n ulkorajavalvonnan tehostamista ja kannattaa alueellisten maihinnousukeskusten mahdollisuuksien tutkimista, hallituskin linjasi kokouksen alla.

Deutsche Wellen mukaan EU:n rajavalvontavirasto Frontex on arvostellut Välimeren pelastusoperaatioita ”vetotekijäksi”, joka mahdollistaa ihmissalakuljettajien toiminnan ja kannustaa ihmishenkiä vaarantaviin yrityksiin Välimeren yli. EU-maiden yhteinen toive onkin saada riskialttiit merenylitykset vähentymään.

Suomessa kansanedustajan paikalta syrjään joutunut entinen rajavartioviranomainen Mikko Kärnä (kesk.) arvioi äskettäin blogissaan, että Välimeren vaarallinen ihmissalakuljetus ei lopu ilman ”väkivaltaa” eli voimatoimia. Hän arvioi, että tilanne on Italian ratkaisun myötä muuttumassa. 

– Valtiolliset pelastusoperaatiot on käytännössä lopetettu ja kansainvälisiin avustusjärjestöihin on myös vedottu niiden lopettamiseksi, Kärnä kirjoittaa. 

 


 

Suomi on yrittänyt sopia palautuksista Irakin kanssa jo vuosia, laihoin tuloksin. Palautuksia on siitä huolimatta tehty säännöllisesti, joskin pienissä erissä. Irakiin Suomen poliisi teki viime vuonna 154 saatettua palautusta. Vapaaehtoisesti kotimaahansa palasi yli tuhat irakilaista. Suomen palautusjonossa oli huhtikuussa noin 1700 henkilöä, joista valtaosa on irakilaisia.


 

 

 

Pakkopalautukset tyssäsivät Irakin poliisiin?

Suomen käännyttämät irakilaiset lähetettiin

Bagdadista paluulennolla Helsinkiin

 

Ylen tietojen mukaan viime viikolla tehdyt pakkopalautukset tyssäsivät Irakin poliisiin, joka lähetti palautettavat Bagdadin lentokentältä saman tien Helsinkiin. Suomen poliisi vahvistaa tapahtuman.

 

Maasta käännyttäminen
Ensimmäiset palautettavat turvapaikanhakijat
Suomesta palautettavia turvapaikanhakijoita astumassa koneeseen 18. helmikuuta 2016. Kuvan henkilöt eivät liity uutisessa mainittuihin pakkopalautuksiin.Helsingin poliisi
 

Suomen käännyttämien irakilaisten turvapaikanhakijoiden palauttaminen kotimaahansa on ollut toistaiseksi hidasta. Nyt vastentahtoisten palauttamisen tielle näyttää tulleen uusi este.

 

Ylen tietojen mukaan kolme viime viikolla Suomesta Bagdadiin palautettua irakilaista lähetettiin siltä seisomalta takaisin Suomeen.

Yle sai tiedon Yasmin Yusufilta, kertoo olevansa turvapaikanhakijoita auttavan Oikeus Elää -verkoston aktivisti. Hänen mukaansa henkilöt olivat saaneet lainvoimaiset kielteiset turvapaikkapäätökset, mutta eivät halunneet palata kotimaahansa vapaaehtoisesti.

Yusufin mukaan henkilöitä yritettiin palauttaa kahdella viime viikolla Suomesta lähteneellä palautuslennolla. Palautus oli kuitenkin pysähtynyt Bagdadin lentokentällä.

– Irakin poliisi kieltäytyi ottamasta heitä vastaan, koska he olivat sanoneet, etteivät ole vapaaehtoisesti palaavia ja koska heillä ei ole passeja.

Suomen poliisi vahvistaa tapahtuneen, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää. Hän ei myöskään kommentoi, mistä syystä henkilöiden palautus Irakiin ei onnistunut.

– Tämä on tapahtunut. Asia on kuitenkin kesken, emmekä anna lisätietoja tai tarkennuksia. Selvittelemme asiaa, sanoo ulkomaalaispoliisin ylikomisario Liisa Lintuluoto Helsingin poliisilaitokselta.

 

Palautus aiemmin onnistunut ilman passiakin

Jos Suomesta käännytyspäätöksen saanut ei suostu palaamaan kotimaahansa niin kutsutun vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta, poliisi yrittää saattaa henkilöt kotimaahansa henkilökohtaisesti. Vasten tahtoaan palautettujen henkilöiden maasta poistoa kutsutaan julkisuudessa myös pakkopalautuksiksi.

Suomi on palauttanut irakilaisia kotimaahansa aiemmin passin puutteesta huolimatta. Viime vuonna Suomen poliisi alkoi tällaisissa tapauksissa myöntää tilapäisiä asiakirjoja, jotta palautus saadaan tehtyä.

Yusufin mukaan tästä oli nytkin kyse. Henkilöillä ei ollut passeja vaan tilapäiset asiakirjat. Yusufin mukaan Irakin poliisi ei kuitenkaan niitä jostain syystä hyväksynyt.

– Hän oli sanonut, että ei oteta vastaan ilman passeja. Sen enempää asiaa ei perusteltu.

Ylen tiedossa ei ole vastaavia aiemmin sattuneita tapauksia. Myöskään säännöllisesti turvapaikanhakijoiden kanssa toimiva Yusuf ei ole kuullut sellaisista. Hän kuitenkin epäilee, että kyse ei ole yksittäisen bagdadilaisen poliisin päähänpiston kaltaisesta sattumasta. Kolmen henkilön tapaukset olivat hänen mukaansa sattuneet eri päivinä.

– Nämä kolme ihmistä oli palautettu kahdella lennolla, eli näin on nyt käynyt kaksi kertaa yhden viikon aikana. Lisäksi olen kuullut huhuja, että Tanskassa olisi käynyt samalla tavalla.

Yusuf pohtiikin, onko Irakin poliisi tehnyt jonkinlaisen linjanmuutoksen pakkopalautusten suhteen.

– Se muuttaisi monen ihmisen asemaa ja elämää. Turvapaikanhakijoista koostuva yhteisö kuohuu asian vuoksi.

 

Palautussopimusta yritetty sorvata Irakin kanssa vuosia

Vastentahtoisten palauttaminen Irakiin takkuaa, sillä Irak haluaisi ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti kotimaahansa palaavat. Palautukset helpottuisivat, jos Suomi saisi aikaan maiden välisen palautussopimuksen. Käytännössä se tarkoittaisi, että Irakin viranomaiset toimittaisivat Suomelle palautukseen tarvittavia matkustusasiakirjoja, ja että Irakin lentokentät ottaisivat vastaan palautetuilla täytettyjä charter-koneita.

 

Suomi käännyttää entistä tehokkaammin – apuna uusi asiakirja, joka korvaa passin

Poliisin arvio: Saatettujen palautusten määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna

 


 

UUDEN EU-viraston perustaminen ei ollut aivan ongelmatonta, vaikka ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaakaan. Laitinen oli jo ollut mukana luomassa eurooppalaisten rajavartiolaitosten hajautettua operatiivista yhteistyötä, jota lähdettiin kehittämään heti vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Laitisen piti puristaa tämä löyhä yhteistyön verkosto yhdeksi organisaatioksi.


Kotimaa
 
 

”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se

ratkaise mitään” – Rajan uuden päällikön

Ilkka Laitisen mukaan sivistysvaltio ei pysty

estämään ihmisten liikkumista maasta

toiseen

 

Ilkka Laitisen mukaan rajamiesten suurin painajainen on itärajalla.

 

 
KENRAALIMAJURI Ilkka Laitinen pyörittää päätään, kun häneltä kysyy mielipidettä maista, jotka haluavat sulkea rajansa siirtolaisilta.

”Eihän sivistysvaltio, oikeusvaltio, pysty tänä päivänä estämään fyysisesti sitä, että ihmiset tulevat, jos valtio aikoo pitää kiinni arvoistaan ja lainsäädännöstään”, Laitinen sanoo.


”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ole kestävää kehitystä, ei se ratkaise mitään. Jos ihmiset ovat tulossa rajan yli, niin he tulevat jos ovat tullakseen. Olennaista on se, että havaitaan, otetaan kiinni, selvitetään keitä he ovat ja millä asialla ja katsotaan, että tilanne pysyy hallinnassa. Palautetaan ne, joilla ei tänne ole oikeasti asiaa.”

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä toimiva Laitinen on valittu laitoksen seuraavaksi päälliköksi syksyllä eläkkeelle jäävän kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen jälkeen.
 

Rajoille ei kuitenkaan ole tarkoitus Suomessakaan jäädä makaamaan. Laitinen paljastaa, että Rajavartiolaitoksen tärkein strateginen investointitavoite lähivuosina on niin kutsutun maarajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen (mrtv).

Mrtv on käytännössä ohjelmisto ja sensori- ja paikkatietojärjestelmä, joka antaa hälytyksen luvattomasta rajanylityksestä. Se myös osin tunnistaa hälytyksen aiheuttajan. Nykyinen järjestelmä on 1990-luvun tekniikkaa, eikä siihen pystytä enää liittämään moderneja sensoreita.

”Toinen ongelma on järjestelmän luotettavuus. Se ikääntyy, se vikaantuu.”

RAJAVARTIOLAITOKSEN esikunnan kokoushuoneet Helsingin Sörnäisissä on nimetty rauhansopimuksien mukaan.

Kokoushuone Moskova puuttuu mutta Täyssinä on, ja sen seinille on aseteltu edellisten Rajavartiolaitosten päälliköiden muotokuvat. Joukossa on legendaarisia rajamiehiä ja sotasankareita, kuten Erkki Raappana.

Takanreunuksella on Viron rajapäällikön aikoinaan lahjoittama miekka.

Laitinen on Nurmeksen poikia, vaikka sukujuuret vievätkin eri puolelle Suomea Helsinkiä ja Pohjanmaata myöten. Suvulla ei ole sotilasperinteitä, vaikka sukuselvitys onkin paljastanut 1700-luvulta ”jonkun ruotuväen rumpalin”. Laitisen isä oli Nurmeksen kauppalan ainoa asianajaja.

Laitinen ei haaveillut pikkupoikana sotilasurasta. Lukion jälkeen hän suunnitteli oikeustieteen opintoja ja isänsä asianajotoimiston jatkamista.

Sitä ennen piti kuitenkin suorittaa varusmiespalvelus. Palveluspaikaksi tuli Pohjois-Karjalan rajavartiosto.

”Kun kotiutuminen alkoi häämöttää, eikä ollut työpaikkaa eikä opiskelupaikkaa, jota kävin alokaskesänä kopaisemassa, kävin kysymässä kesävänrikin paikkaa.”

Laitiselle kerrottiin, että Pohjois-Karjalan rajavartiostossa oli sellainen perinne, että jos hakee kesävänrikiksi, niin pitää hakea myös Kadettikouluun.

”Sitten löysin itseni kurssilta 69 vuonna 1982. Olin sillä mielellä, että käynpä katsomassa, miltä tämä näyttää. Ajatus oli, että rajavartiostoon haluaisin. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen ratkaistiin, pääseekö Rajalle vai ei. Minä olin onnekas ja pääsin. Aika äkkiä selvisi, että kyllä tämä on minun hommaani, tänne minä kuulun.”

LAITINEN on luonut rajamieheksi poikkeuksellisen kansainvälisen uran. Se näkyy myös hänen ansioluettelossaan, jossa on mainittu useita eri maiden kunniamerkkejä.

Työuransa aikana Laitinen on asunut yli kymmenen vuotta ulkomailla, ensin kaksi vuotta rajaturvallisuusasiantuntijana Brysselissä (2000–2002) ja myöhemmin yhdeksän vuotta (2005–2014) Varsovassa. Varsovassa hän oli ensimmäisenä pääjohtajana perustamassa EU:n rajaturvallisuusvirastoa Frontexia.

Laitinen valittiin pääjohtajaksi pitkän lobbaamisen jälkeen. Valintaan tarvittiin kaksi kolmasosaa EU:n jäsenmaiden äänistä.

”Kampanja kesti vuoden. Olin siinä onnellisessa asemassa, että koko valtionhallinto tasavallan presidenttiä myöten lobbasi minua. Tuumasin vaimolle loppuvaiheessa, että joskus voisi nukkumaan mennessä jotain muutakin miettiä kuin että tuleeko valituksi vai ei”, Laitinen naurahtaa.



”Oli suorastaan surrealistisia episodeja, kun Puolan hallituksen kanssa neuvoteltiin esimerkiksi toimitilakysymyksistä. Se oli kuitenkin äärimmäisen antoisaa. Kaikki prosessit piti miettiä ja sitten piti vielä laittaa kaikki operaatiot jaloille”, hän muistelee.

FRONTEX joutui kovan kritiikin kohteeksi niin kutsuttuna arabikeväänä vuonna 2011 ja kun suuri siirtolaisaalto Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan alkoi vuonna 2015.

Laitisen mukaan Frontex oli väärä kohde arvostelulle. Hän korostaa, että on väärä luulo, jos kuvitellaan, että siirtolaisuus saataisiin hallintaan pelkällä rajavalvonnalla.

”Frontexin pääjohtajana koin, että minulle annettiin muutoksentekijän rooli, että kaikki riippuu vain siitä, miten valvonta ulkorajoilla pelaa”, Laitinen sanoo.

”Sehän on yksinkertainen ratkaisu, joka on helppo markkinoida poliittisesti ja selittää suurelle yleisölle, että tämä riippuu siitä, onko meillä partioita ulkorajalla vai ei. Mutta ei se siitä riipu, kuten nähtiin.”

Laitinen korostaa, että rajavalvonta on välttämätön osa kokonaisuudessa. Se ei kuitenkaan riitä, jos turvapaikkaprosessit eivät toimi, asiattomia tulijoita ei pystytä palauttamaan, ihmisiä ei kyetä tunnistamaan eikä puuttumaan taustalla olevaan rikollisuuteen.

”Pelkällä rajavalvonnan lisäämisellä saadaan aikaan aivan marginaalisia hyötyjä. Se oli ehkä turhauttavin kokemus siltä ajalta, kaikki ne odotukset, että kyllä Frontex hoitaa.”

Myös toimivallasta keskusteltiin tuolloin. Mikä kuuluu jäsenmaille, mikä Frontexille.

”Silloin sanoin, että tämä riippuu tilanteesta. Silloin kun kaikki on hyvin, vastuu on jäsenmailla. Silloin kun tulee ongelmia, vastuu on Frontexin.”

Laitinen ei tohdi ottaa kantaa julkisuuteen nousseeseen keskusteluun mahdollisista EU:n ulkopuolelle sijoitettavista turvapaikanhakijoiden palautusleireistä. Hänen mukaansa se menee maahanmuuttopolitiikan puolelle.

SUOMI joutui ongelmiin talvella 2015–2016, kun Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta alkoi yllättäen tulla turvapaikanhakijoita. Venäjän epäiltiin päästäneen tahallaan väkeä pohjoista reittiä Suomeen.

Laitinen ei vastaa suoraan, kun häneltä kysyy, onko Rajavartiolaitos pystynyt selvittämään, mistä tuolloin oli kyse.

”Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.”

LAITISEN kerrotaan olleen aikoinaan Kadettikoulun kuoron kantavia voimia. Lisäksi hän osaa soittaa trumpettia ja pianoa.

”Joskus teinipoikana haaveilin myös muusikon urasta. Aika äkkiä totesin, etteivät lahjat riitä, vaikka olinkin kovin innostunut. Kuorossa en ole laulanut sen jälkeen, kun Kadettikoulusta lähdin.”

Vanha opiskelutoveri kuvaa Laitista ”suorastaan erämieheksi”.

”Isäni oli aivan intohimoinen erämies. Kotona syötiin riistaa paljon. Hänellä oli metsäkämppä, jonka lunastimme veljen ja muutaman muun kanssa. Siellä me olimme todella paljon. Muistan hyvin, kun kakarana linttastiin polkua pitkin, kun tielle oli 3,5 kilometriä. Kaikilla oli omat kantamukset. Reppu selässä mentiin kuin kananpojat kämpälle.”

Laitisella oli joskus tapana Sallassa palvellessaan ruokatunnilla lähteä metsälle.

”Asuimme rajavartioasemalla. Äkkiä kotiin, kamppeiden vaihto, moottoripyörän selkään, haulikko niskaan ja ajo kolme minuuttia ja oltiin metsän keskellä. Puolikin tuntia kun käveli, saattoi jonkin riekon räppänän saada”, hän muistelee.

”Sitten kotiin, vähän soppaa ja takaisin töihin. Sellaista rajamiehen romantiikkaa.”

ILKKA LAITISEN nimi pomppasi julkisuuteen vuonna 2008, kun hallitus esitti häntä sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Nimitysvaltaa käyttänyt tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi kuitenkin virkaan puoluetoverinsa Ritva Viljasen (sd), mikä aiheutti harvinaisen kiistan hallituksen ja presidentin välille.

Laitinen joutui samanlaiseen tilanteeseen taas vuonna 2012, kun kansliapäällikön haussa sisäministeri Päivi Räsästä (kd) epäiltiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän suosi kristillisdemokraattisen taustan omannutta Päivi Nergiä.

Kaihertavatko tapahtumat vielä?

Laitinen ottaa pöydältä karamellin ja laittaa sen suuhunsa.

”Ei. Se, että siitä kehittyi valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen vääntö, syytön mie siihen olen. Sama pätee vuoden 2012 valintaan, jolloin Päivi Nerg valittiin.”

RAJAVARTIOLAITOS on ollut vuosina 2013–2017 voimakkaiden säästötoimien kohteena. Samaan aikaan on tiedossa, että rajan ylittävän liikenteen määrä kasvaa, jolloin rajavartijoita tarvitaan lisää.

Viime vuonna Rajavartiolaitos saikin lisääntyvän työmäärän paikkaamiseksi lisää rahaa 200 työntekijän palkkaamiseen. Samalla pitää kuitenkin toimintamenoista säästää 15 miljoonaa euroa.

Mrtv:n lisäksi Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kaksi muuta strategista hankintaa. Toinen on käytössä olevien kahden Dornier-lentokoneen korvaaminen ja toinen kahden ulkovartiolaivan eli Tursaan ja Uiskon peruskorjaus.

Rajavartiolaitoksen käytössä on neljä ulkovartiolaivaa, joista yksi eli Merikarhu on parhaillaan Välimerellä Frontexin käytössä. Nyt näyttää siltä, että jatkossa on varaa enää kolmeen alukseen, jolloin Merikarhusta luovuttaisiin.

Dornier-koneita ei välttämättä korvata uusilla lentokoneilla.

”En sano suoraan, että haetaan lentokoneita. On tehtäviä, joissa tarvitaan lentokonetta ja tehtäviä, jotka voidaan nykyään hoitaa miehittämättömillä ilma-aluksilla. Tätä pohditaan selvitystyössä.”

Minkälaisia tulevaisuuden uhkia näette?

”Rajavartiolaitoksella on neljä painajaista. Ensimmäinen on se, mikä on itärajan tilanne. Sen ennustettavuus on heikentynyt erityisesti vuodesta 2014 eteenpäin.”

Toiseksi Laitinen nostaa terrorismin.

”Päävastuu kuuluu poliisille, mutta aika äkkiä meille tulee soitto, kun jossakin poksahtaa. Näin kävi esimerkiksi Turun puukotusten yhteydessä.”

Kolmas painajainen on suurimittainen laiton maahantulo.

”Se horjuttaa yhteiskunnan rakenteita, aiheuttaa poliittisia kriisejä ja sellaisen hallinta on osoittautunut erittäin haasteelliseksi.”

Neljäntenä Laitinen nostaa suuren merionnettomuuden Suomenlahdella, jossa öljyä ja rahtia kuljettavien alusten reitit risteävät Helsingin ja Tallinnan välisten matkustaja-alusten reittien kanssa.

”Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Todennäköisyys, että jotain tapahtuu, kasvaa koko ajan.”
 

 

– Vakuutamme, että väkivaltaa ja terrorismia ei voi eikä saa liittää mihinkään uskontoon, kansallisuuteen, kulttuuriin tai etniseen ryhmään, sillä väkivaltaiset ääriliikkeet ja terrorismi kaikissa muodoissaan ja teoissaan, mukaanlukien siviileihin kohdistettu väkivalta ja itsemurhaiskut ovat vastoin islamin pyhiä periaatteita, lausunnossa todetaan.


 

 

Muslimioppineet: Terrorismi on vastoin

islamin periaatteita

 

Kolmen maan muslimipapit yrittävät kannanotollaan edistää Afganistanin rauhankehitystä.

 

Kotimaa
Indonesian presidentti Joko Widodo tervehtii Indonesiaan saapuneita muslimioppineita.
Indonesian presidentti Joko Widodo tervehtii Indonesiaan saapuneita muslimioppineita.Bagus Indahono / Epa
 
 

Afganistanin, Pakistanin ja Indonesian muslimijohtajat ovat kokoontuneet yhteistapaamiseen Bogoriin, Indonesian pääkaupungin Jakartan lähelle.

 

Uskonoppineiden kokoukseen, ulemaan, on saapunut 70 arvostettua muslimijohtajaa.

Tapaamisen tarkoituksena on edistää Afganistanin vuosikymmeniä kestäneen konfliktin loppumista. Ulema ilmoitti tukevansa Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin helmikuussa tekemää rauhansuunnitelmaa.

Samalla kokous antoi maailman muslimeille uskonnollisen ohjeen, fatwan, jonka mukaan väkivaltainen äärimielisyys ja terrorismi, mukaanlukien terrorismi, ovat vastoin islamin periaatteita.

***

Afganistanilainen ääriliike Taliban kehotti uskonoppineita boikotoimaan Bogorin kokousta, jonka taustalla olivat liikkeen mielestä vääräoppiset tahot.

– Älkää antako Afganistania miehittäville vääräoppisille tilaisuutta käyttää väärin nimeänne osallistumalla tähän konferenssiin, joka antaa heille keinoja saavuttaa pahantahoiset tavoitteensa, lausui Taliban omassa kannanotossaan.

Ulema kehottaa kaikkia sotivia osapuolia laskemaan aseensa, kertoo Afganistanissa toimiva Tolo News -televisiokanava(siirryt toiseen palveluun).

 

Lähteet: AP

 


 

Muilla Ruotsin puolueilla ei ole intoa hallitusyhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Valtaa puolue käyttää kuitenkin jo nyt, kun sen linjauksia liukuu muiden puolueiden ohjelmiin.


 

 

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan Ruotsi

on ottanut liikaa pakolaisia –

sosiaalidemokraatit ajavat

maahanmuuttopolitiikkaan kiristyksiä

 

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan Ruotsi on ottanut liikaa pakolaisia.

 

Ruotsin politiikka
Ruotsi pakolaiset
 mielenosoitus.
Ruotsissa järjestettiin keväällä 2016 useita mielenosoituksia turvapaikkalakien tiukennuksia vastaan.Henrik Montgomery / AOP
 

Ruotsin sosiaalidemokraatit haluavat tehdä pakolaiskriisin aikaan säädetyistä turvapaikanhaun kiristyksistä pysyviä. Niiden myötä pysyvän oleskeluluvan saaminen ja perheiden yhdistäminen hankaloituivat huomattavasti.

 

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven kertoi puolueensa maahanmuuttolinjauksista tiedotustilaisuudessa. Linjauksilla puolue asemoi itseään ensi syksyn vaaleihin.

 

Löfvenin mukaan Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita.

– Ruotsi ei voi ottaa suhteetonta vastuuta, Löfven sanoi Ruotsin televisiolle(siirryt toiseen palveluun).

Ruotsi on ollut pettynyt EU:n aikaansaannoksiin turvapaikanhakijoiden tasaisemmassa sijoittamisessa jäsenmaihin.

 

Isot puolueet menossa ruotsidemokraattien linjoille

Ruotsi päätti kiristyksistä syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoita saapui 10 000 viikossa. Yhteensä vuonna 2015 saapui 160 000 turvapaikanhakijaa. Rajoitukset tehtiin määräajaksi, kesästä 2016 alkaen kolmeksi vuodeksi.

 

Sen jälkeen suurin osa tulijoista on saanut ainakin aluksi vain 13 kuukauden oleskeluluvan. Tarkoitus oli vähentää Ruotsin houkuttelevuutta pakolaisten silmissä.

Rajoitukset vähensivät osaltaan turvapaikanhakijoiden määrää niin, että 2016 tulijoita oli alle 30 000. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 27 000, mutta Löfven haluaa yhä pienentää määrää.

Sosiaalidemokraateilla on muitakin tiukennusehdotuksia. Turvapaikanhakijat eivät saisi vapaasti valita asuinpaikkaansa. Kielteisen päätöksen saaneiden poistamista maasta tehostettaisiin, eivätkä paperittomat saisi sosiaalitukia. Tanskan ja Ruotsin välistä tehostettua rajavalvontaa pitää puolueen mielestä jatkaa.

 

Ruotsin kokoomuspuolue moderaatit halusi alun perinkin turvapaikkaprosessin kiristyksistä pysyviä. He tervehtivät(siirryt toiseen palveluun) demarien linjausta ilolla.

Tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa ajavat ruotsidemokraatit, jotka päästäisivät maahan lähinnä vain YK:n kiintiöpakolaisia. Maahanmuuttokriittisyys on houkutellut kannattajia ruotsidemokaattien taakse. Molemmat pääpuolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit, pyrkivät haalimaan kannattajia takaisin.

Sosiaalidemokraattien uutta linjaa kritisoi maahanmuuttomyönteinen hallituskumppani ympäristöpuolue. Maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvat myös keskusta ja vasemmistopuolue. Kristillisdemokraatit ja liberaalit ovat välimaastossa.

 


 

– Meidän tietojemme mukaan Isis lyöttäytyy yhteen Boko Haramin ja al-Qaidan kaltaisten ryhmien kanssa, jotta he voisivat luoda epävakautta ja siten siirtolaisuutta kohti Eurooppaa. He pyrkivät soluttautumaan siirtolaisvirtaan ja aiheuttamaan kaaosta Euroopassa. YK:n Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley lähettää Euroopalle napakan viestin.

 

Libyan laivasto pelasti merihätään joutuneita afrikkalaisia siirtolaisia Libyan rannikon edustalla. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mahmud Turkia

Varoitus ISIS:n suunnitelmasta: Uusi

pakolaisaalto Eurooppaan

 

Isisin kerrotaan yhdistävän voimansa Afrikan äärijärjestöjen kanssa.

Syyriasta pakenevat Isis-johtajat liittoutuvat Afrikan äärijärjestöjen kanssa ja pyrkivät lietsomaan uutta pakolaisaaltoa Afrikasta kohti Eurooppaa, varoittaa YK:n Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley.

 

Samalla jihadistien kerrotaan soluttautuvan pakolaisten joukkoon.

Beasley kehottaa Eurooppaa heräämään ja tiedostamaan Isisin uuden strategian Sahelin alueella, kertoo uutissivusto The Guardian.

Hänen mukaansa Isis-terroristit yhdistävät voimansa paikallisten terroristiryhmien kanssa Sahelin alueella, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen saakka.

Jihadistit pyrkivät käyttämään hyväkseen alueen ruokapulaa rekrytoidakseen jäseniä ja ajaakseen miljoonia afrikkalaisia kohti Eurooppaa.

– Tulette kohtamaan samanlaisen ilmiön kuin pari vuotta sitten, paitsi että tällä kertaa Isisin ja muiden äärijärjestöjen jihadisteja soluttautuu enemmän siirtolaisten joukkoon, Beasley sanoi Brysselissä järjestetyssä Syyria-kokouksessa.

 

– Jos luulitte joutuneenne vaikeuksiin siksi, että 20 miljoonan asukkaan Syyriassa on epävakautta ja konflikti, joka synnytti siirtolaisuutta, niin odottakaahan kun 500 miljoonan ihmisen Sahelin alue muuttuu entistä epävakaammaksi.

– Euroopan ja kansainvälisen yhteisön on herättävä ja ymmärrettävä tämä.

Isisin niin sanottu kalifaatti on tuhottu lähes kokonaan Irakissa ja Syyriassa. Noin 2 200 Isis-jihadistin sanotaan edelleen olevan asemissa Syyrian itäosissa.

 


 

 

Ruotsalaisten suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Ruotsissa enemmistö haluaa vähemmän

pakolaisia maahan

 

Ruotsalaisten suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon on aiempaa kielteisempää.

 

Dagens Nyheterin teettämän mielipidetutkimuksen vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsiin pitäisi ottaa nykyistä vähemmän pakolaisia. Vastaajista 41 prosenttia vähentäisi pakolaisten vastaanottoa merkittävästi ja 19 prosenttia hieman nykyisestä tasosta.

 

Vastaajista 12 prosenttia kertoo, että Ruotsin pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia vastaan.

 

Kun vastaava mielipidetutkimus tehtiin vuonna 2015, vastaajista 36 prosenttia halusi maahan vähemmän ja 26 prosenttia enemmän pakolaisia.

Edellisessä tutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista arvioi maahanmuuton olevan myönteinen asia Ruotsille. Uusimmassa kyselyssä luku on pudonnut 44 prosenttiin. Vastaajista 31 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuutto on haitallista Ruotsille, kun vuonna 2015 näin ajatteli vain 13 prosenttia.

Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 1030 henkilöä.

 


 

Palautukset tehtiin yhteistyössä maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. IOM:n näkemyksen mukaan vapaaehtoinen palautus on kestävin ja tehokkain menetelmä paluumuuttajien kotoutumisen kannalta. IOM auttaa paluussa turvapaikanhakijoita, jumiin jääneitä maahanmuuttajia, ihmiskaupan uhreja ja muita hädänalaisia ryhmiä.


  

 

Maailmanpankki varoittaa: Ilmastonmuutos

ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista

vuoteen 2050 mennessä

 

   

Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa.
Tienvarsikauppaa Pohjois-Sambiassa. KUVA: JANNE SOISALON-SOININEN

Ilmastonmuutokset pahenevat vaikutukset tulevat näkymään erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

 

Maailmanpankin uusi tutkimus antaa synkän kuvan tulevaisuudesta. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen pahenevat vaikutukset tulevat Maailmanpankin mukaan muuttamaan erityisesti kolmea maailman tiheimmin asuttua aluetta.

 

Nämä alueet ovat Saharan etelänpuolinen Afrikka, Etelä-Aasia sekä Latinalaista Amerikkaa.

Ilmastonmuutoksen tähden on mahdollista, että maailmassa jopa noin 140 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan omien maidensa rajojen sisällä. Saharan etelänpuolisesta Afrikasta liikkeelle lähtee 86 miljoonaa sisäistä ilmastosiirtolaista, Etelä-Aasiasta 40 miljoonaa ja Latinalaisesta Amerikasta 17 miljoonaa.

 

Ihmisillä on aina tietenkin ollut monia syitä muuttaa. Syyt ovat voineet olla poliittisia, sosiaalisia tai taloudellisia. Mutta nyt ilmastonmuutos on noussut uudeksi muuttoa ajavaksi voimaksi, kun ihmiset pyrkivät siirtymään kasvavissa määrin haavoittuvammilta alueilta elinkelpoisempiin paikkoihin.

Kaikkein köyhimmät ihmiset joutuvat muuttamaan pakon edessä, kun ilmastonmuutos heikentää satojen tuottavuutta, aiheuttaa vesipulaa ja samalla merenpinnan nousua.

Maailmanpankki peräänkuuluttaa, että pahin skenaario on vielä vältettävissä, jos päästöjä saadaan vähennettyä globaalilla tasolla. Päästöjen vähentämisellä sekä selkeillä kehityssuunnitelmilla pahinta muuttoaaltoa saataisiin hillittyä jopa 80 prosentilla, tai sadalla miljoonalla ihmisellä.

 


 

Maailmanpankki kehottaa ihmiskuntaa leikkaamaan päästöjä, ottamaan ilmastosiirtolaisuuden mukaan kehityksen suunnittelussa sekä investoimaan siihen, että ymmärtäisimme paremmin maiden sisäistä ilmastosiirtolaisuutta.

 

Baijerin kristillisdemokraattien sisäministeri Horst Seehofer (vasemmalla) ja liittokansleri Angela Merkel. LEHTIKUVA / AFP PHOTO John Macdougall
 
 

 

 

Sisäministeri Horst Seehofer haluaa perustaa ensimmäisen keskuksen Baijeriin tänä syksynä.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ehdottanut huomattavia tiukennuksia maan turvapaikkapolitiikkaan.

 

Seehoferin ehdotuksen mukaan turvapaikanhakijat suljettaisiin keskuksiin, kunnes hakemukset saadaan käsiteltyä. Odotusaika voisi olla jopa 1,5 vuotta.

Arvostelijoiden mukaan keskuksiin sulkeminen voisi johtaa väkivaltaan ja vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden integroimista yhteiskuntaan.

BBC:n mukaan ensimmäinen keskus on tarkoitus perustaa Baijeriin myöhemmin tänä vuonna.

Keskus on tarkoitus saada valmiiksi ennen lokakuussa pidettäviä Baijerin osavaltiovaaleja. CSU-puolue yrittää ehkäistä äänestäjien valumista populistiselle Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueelle.

 

Ennakkotietojen mukaan osa turvapaikanhakijoista saisi poistua halutessaan keskuksista. Ministeriön mukaan suunnitelmasta kerrotaan lisätietoja pääsiäisen jälkeen.

 


 

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on aiemmin arvostellut kovin sanoin liittokansleri Angela Merkelin turvapaikkapolitiikkaa. Hän on luvannut nopeuttavansa turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja kertonut lisäävänsä karkotuksia. - Näkökulma: Merkelin asema kanslerina on selvästi heikennyt! Häneltä ei enää kysytä! Hänelle ilmoitetaan asiosta? - KimsBlog

 

Angela Merkel. DPA / LEHTIKUVA
 
 
 

”Kuuluuko islam Saksaan?” – Angela Merkelin

vaalitoimistolle hautakynttilöitä

 

 

Tuntemattomien henkilöiden uskotaan protestoineen maahanmuuttoa jättämällä vaalitoimiston eteen hautakynttilöitä ja punaisia ruusuja.

Tuntemattomat henkilöt toivat 14 hautakynttilää ja punaisia ruusuja Saksan liittokansleri Angela Merkelin Stralsundin kaupungissa sijaitsevan vaalitoimiston eteen, kertoo Der Spiegel.

 

Kyseessä on ilmeisesti protesti Merkelin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka kohtaan. Kristillisdemokraattista CDU:ta johtavaa Merkeliä on arvosteltu hänen liberaalista maahanmuuttopolitiikastaan.

Mecklenburg-Etu-Pommerin poliisi löysi paikalta myös neljä kuvaa nuorista naisista, jotka joutuivat hiljattain väkivallan uhreiksi. Väkivallan tekijöiden väitetään olevan Saksaan tulleita pakolaisia.

Toimiston edustalla olevaan jalkakäytävään oli lisäksi kirjoitettu kysymys ”kuuluuko islam Saksaan?” Poliisi haki tavarat pois torstain ja perjantain välisenä yönä. Rikospoliisi tutkii tapausta.

Tuoreen hallituksen muodostaneet kristillisdemokraatit (CDU), sen baijerilaisen sisarpuolue (CSU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) ovat eripuraisia islamin asemasta Saksassa. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

Saksassa käynnistyi viime viikolla islam-väittely, kun uusi sisäministeri Horst Seehofer(CSU) totesi, että islam ei kuulu Saksaan. Seehoferin mukaan muslimit ovat kuitenkin osa maata.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (SPD) yritti rauhoittaa kuluvalla viikolla tilannetta ja totesi tiistaina, että muslimit ovat osa saksalaista yhteiskuntaa, ja islam kuuluu Saksaan.

 


 

Merkel linjasi keskiviikkona uuden hallituksensa politiikkaa puheessaan maan parlamentille ja totesi niin ikään, että ”islam on osa Saksaa”. CDU/CSU:n parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Alexander Dobrindt (CSU) vastasi Merkelille omassa puheessaan, että ”islam ei kuulu Saksaan”.


 
Optio Kolumni
 
 

Ulkomaalaiset naapurit pelastavat Suomen

 

   

Emil Elo
Emil Elo KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
 
 

Suomen väkiluku ei enää kasva syntyvyyden kautta. Tarvitaan maahanmuuttajia, sanoo Emil Elo.

 

Italiassa vaalivoittaja Viiden tähden liikkeen vaaliteesit olivat tuttua politiikkaa. Köyhiä kosiskeltiin verojen alentamisella, 780 euron perustulolla ja eläkkeiden nostamisella.

 

Jättimäistä velkaa leikataan kuulemma lisävelalla, joka käytetään investointien kasvattamiseen. ”Investointi” on taikasana, joka politiikassa tarkoittaa tulevaisuudessa varmaa rahaa.

 

On oikeastaan sanomattakin selvää, että mihinkään, mitä Viiden tähden liike italialaisille lupaili, ei ole varaa. Hölmöille italialaisille äänestäjille on helppo nauraa, mutta nauru loppuu lyhyeen, kun käy katsomassa Tilastokeskuksen sivuilta suomalaisten omia käyriä.

Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 lasta. Siinä on parisataa tuhatta tuoretta kättä ja jalkaa työskentelemään minun eläkkeeni eteen. Yli 50 000 uutta ja puhdasta aivoa on toki enemmän kuin nolla uutta aivoa, mutta tosiasia on, että edellisen kerran Suomeen syntyi yhtä vähän lapsia vuonna 1868.

Antti Rinne peräänkuulutti viime syksynä synnytystalkoita. Hänen tarkoituksena oli varmasti hyvä, mutta lopputulos oli kansakunnan yli pyyhkäissyt viestinnällinen ehkäisy. Kukaan ei harrasta seksiä, jos Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pekonipastasta innostunut 55-vuotias miesjohtaja pyytää tekemään niin.

Rinne oli keskellä omituista viestintäkatastrofiaan kuitenkin oikeassa. Suomalaisten olisi hyvä alkaa tehdä lapsia, jos nykyiset palvelut halutaan säilyttää. Täällä syntyi 2017 melkein 3 000 vauvaa vähemmän kuin 2016. Luonnollinen väestönkehityksemme on roimasti miinuksella.

 

Jos 100 ihmistä jää eläkkeelle, eikä tilalle löydy kuin 75 keskimäärin yhtä koulutettua uutta työntekijää, kansantalous pienenee tuon 25 työntekijän tuottavuuden verran, jos töissä olevat 75 eivät pysty venymään enempään kuin edeltäjänsä. Eivätkä he siihen pysty näillä markkinamekanismeilla.

Tässä yhtälössä odotan kauhulla Suomen ensi vuoden eduskuntavaaleja, joissa jälleen luvataan todennäköisesti kaikennäköistä, mihin meillä ei ole varaa. Ihmisiä kun on tunnetusti helppo liikuttaa kertomalla heille asioita, joita he haluavat kuulla.

Vallitsevaa tilannetta peilaten voidaan sanoa, että maahanmuuttajat ovat Suomelle tärkeämpiä kuin koskaan. Seksiä ette voi meitä pakottaa harrastamaan, mutta naapuriksemme voitte laittaa ulkomaalaisen veronmaksajan.

Emil Elo on Kauppalehden toimittaja ja Option kolumnisti, jolla ei ole lapsia.