– Ei kai kukaan ole väittänyt, että ennemmin haluaa työllistää tänne ulkomaalaisia kuin omaa väkeä. Hoiva-alalla tällä tarkoitetaan vaikkapa sitä, että kun niin iso joukko eläköityy ja tarve hoivalle kasvaa, niin yhtälö on yhteensovittamaton meidän omin voimavaroin, Saarikko sanoo.


 
Peruspalveluministeri Annika Saarikko. Kuva: Timo Mäkinen

Annika Saarikko: ”Järjetön tilanne” –

työperäinen maahanmuutto avattava

 

 

Keskustan varapuheenjohtajan mukaan turvapaikkajärjestelmä tukitaan työkykyisillä ihmisillä.

Keskustan varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Annika Saarikko vaatii Suomea ja koko Eurooppaa yhdessä ratkaisemaan työperäisen maahanmuuton esteet. Hänestä voimavaroja kuluu väärään paikkaan, kun työikäiset ihmiset hakevat parempaa tulevaisuutta turvapaikkajärjestelmän kautta.

 

– Olemme järjettömässä tilanteessa, jossa paremman elämän toivossa uutta tietä etsivät nuoret miehet Afrikasta – tai muista maista kauempaa kuin Euroopasta – etsivät toivoa ja mahdollisuutta turvapaikkajärjestelmän  kautta. Kulutamme voimavaroja torppaamalla heidän pyrkimyksiään, vaikka tiedämme, että töitä täällä kyllä olisi, Saarikko sanoo Verkkouutisten vaalipodcastissa.

Saarikon mukaan ongelmaan olisi löydettävä eurooppalaiset ratkaisut.

– Jos pitäisi nimetä yksi eurooppalaisen yhteisen päätöksenteon tavoite, niin se olisi, että Eurooppa kykenisi yhteisesti ratkaisemaan maahanmuuttojärjestelmänsä niin, että työperäinen maahanmuutto olisi aidosti mahdollista.

 

Saarikko muistuttaa, että esimerkiksi Suomessa tarvitaan tuhansia uusia hoitajia, kun vanhusväestön osuus kasvaa. Hänen mukaansa yhtälö ei ratkea Suomessa oman väestön voimin, vaan tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

 

Keskusta on Saarikon mukaan valmis poistamaan työvoiman tarveharkinnan, eli järjestelmän, jossa työvoimaviranomaiset arvioivat, onko ulkomaiselle työvoimalle tarvetta sen sijaan, että yritykset voisivat ottaa haluamansa ulkomaisen työntekijän. Hän ymmärtää, että riskit ovat olemassa, mutta pitää niitä selvästi liioiteltuina. Esimerkiksi ay-liike vastustaa tarveharkinnan poistamista.

 

– On riski, että heidän työehtojaan poljetaan ja sitä kautta rakennetaan kaksia pelisääntöjä, mutta se ei käy. Työperäisen maahanmuuton ilmiö tarkoittaa, että tullaan osaksi suomalaista työelämää, sen pelisäännöillä.

 

– Ei kai kukaan ole väittänyt, että ennemmin haluaa työllistää tänne ulkomaalaisia kuin omaa väkeä. Hoiva-alalla tällä tarkoitetaan vaikkapa sitä, että kun niin iso joukko eläköityy ja tarve hoivalle kasvaa, niin yhtälö on yhteensovittamaton meidän  omin voimavaroin, Saarikko sanoo.

Annika Saarikon podcast tallennettiin 13. helmikuuta. Kahtena edellisenä sunnuntaina äänessä olivat kokoomuksen Petteri Orpo ja SDP:n Ville Skinnari.

 


 

– Kyse on aina tulkinnasta. Eikä ole niin, että jos perustuslakiprofessori sanoo jotain, on se juridiikkaa, ja jos vaikka Ben Zyskowicz – joka on ollut viidellä vuosikymmenellä perustuslakivaliokunnan jäsen, opiskellut valtiosääntöoikeutta ja toiminut aikanaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana – sanoo jotain niin se on politiikkaa.


 
Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Ben Zyskowicz: Perustuslain tulkintalinja on

liian tiukka

 

 

Perustuslaki ei kansanedustajan mukaan anna yksiselitteisiä vastauksia monimutkaisiin oikeudellisiin kysymyksiin.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan perustuslain tulkintalinja on liian kireä. Zyskowicz viittaa Verkkouutisten BenTV:ssä sote- ja maakuntauudistuksen eduskuntakäsittelyyn.

– Perustuslakivaliokunta löysi ensimmäisen kerran tätä käsitellessään viisitoista perustuslain vastaisuutta. Seuraavalla kerralla kaksikymmentäkaksi. Ja nyt kolmannella kerralla, vaikka kaikki ne oli yritetty korjata, löytyi noin parikymmentä uutta perustuslain vastaisuutta, Zyskowicz sanoo.

 

– Ajatelkaa itse. Yli viisikymmentä perustuslain vastaista asiaa yhdessä ja samassa uudistuksessa, joka on tosi iso ja ja jättimäinen, mutta silti… Ovatko hallituksen juristit menettäneet järkensä? En usko, kyllä se perustuslain tulkintalinja on vaan liian tiukka.

Kokoomusedustaja myös muistuttaa, että perustuslaki ei yleensä anna ”yksittäisiin oikeudellisiin kysymyksiin eksaktia ja tarkkaa vastausta”.

*

– Kyse on aina tulkinnasta. Eikä ole niin, että jos perustuslakiprofessori sanoo jotain, on se juridiikkaa, ja jos vaikka Ben Zyskowicz – joka on ollut viidellä vuosikymmenellä perustuslakivaliokunnan jäsen, opiskellut valtiosääntöoikeutta ja toiminut aikanaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana – sanoo jotain niin se on politiikkaa.

 

– Molemmat voivat käyttää juridisia argumentteja, ja perustuslain tulkitseminen on aina jossain siellä juridiikan ja politiikan välimaastossa.

BenTV:n uusimman jakson voi katsoa tästä.

 


 

Aura Salla muistuttaa Unkarin saavan liki 22 miljardia euroa EU:n koheesiorahaa vuosina 2014-2020.


 
Aura Salla.

”Unkarin EU-tuki pitää lopettaa”

 

 

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Aura Sallan mukaan Fidesz-puolue tulee erottaa EPP-ryhmästä.

 

– (Unkarin pääministeri Viktor) Orbánin Fidesz-puolueen ei ole ainoastaan aika erota EPP:stä, vaan EPP:n on aika erottaa #Fidesz puolueesta, kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas AuraSalla tviittaa.

 

Hän on jakanut Helsingin Sanomien jutun, jossa kerrotaan Unkarin hallituksen masinoimasta salaliittoteoriajulistekampanjasta. Julisteissa hyökätään Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria ja miljardööri George Sorosta vastaan. Julisteiden tavoitteeksi kerrotaan tiedottaminen EU:n väitetyistä maahanmuuttosuunnitelmista. Euroopan komissio on tyrmännyt julisteet ”naurettavina salaliittoteorioina”.

 

Aura Salla muistuttaa Unkarin saavan liki 22 miljardia euroa EU:n koheesiorahaa vuosina 2014-2020.

– Kiitoksena EU:lle rikkovat yhteisiä arvoja vastaan ja nyt vielä tämä. Ei käy. Tuki tulee lopettaa, hän toteaa.

Aura Salla
 
@AuraSalla 
 

Orbánin Fidesz-puolueen ei ole ainoastaan aika erota EPP:stä, vaan EPP:n on aika erottaa puolueesta. saa koheesiorahaa 2014-2020 €21,9 mrd., kiitoksena EU:lle rikkovat yhteisiä arvoja vastaan ja nyt vielä tämä. Ei käy. Tuki tulee lopettaa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006009682.html?share=bb9dc50a51c53325f7612ed3546f4388 

 

 

Unkarin hallituksen salaliittoteoriaa levittävä julistekampanja suututti EU-johtajat – Orbánin...

Unkarin hallituksen masinoima, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria vastaan hyökkäävä julistekampanja on monille EPP-parlamenttiryhmän jäsenille viimeinen pisara.

hs.fi

– Suomessa on viime vuosikymmeninä luotu mahtava sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen järjestelmä, joka jakaa tuloja uudelleen, tietääkseni voimakkaammin kuin missää muussa maassa. Hyvä niin, mutta minusta näyttää siltä, että turvallisuuden poliittinen kysyntä ja riskien sietokyky alenee samalla kun yhteiskunta todella on muuttunut verrattomasti turvallisemmaksi kuin aiemmin.


 
Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Juhana Vartiainen: Suomessa jaetaan tuloja

voimakkaammin kuin missään muualla

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan perustulopuheet tuovat mieleen hurmosliikkeet.

Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan ilmaston pelastaminen kytketään vasemmistolaisessa ajattelussa nykyisin usein muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin.

 

– Sen sijaan, että ihmiskunnan suuri yhteinen tehtävä määriteltäisiin ”1. Pelasta ilmasto”, se määritelläänkin vasemmistossa: ”1. Korvaa kapitalismi jollakin muulla, 2. Pelasta ilmasto”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

– Kun muistaa, että viime vuosisadalla uhrattiin suunnattomasti verta ja ihmishenkiä kohdan 1 toteuttamiseksi, eikä sosialidemokraattista hyvinvointikapitalismia parempaa löytynyt, jälkimmäinen tehtävänanto vaikuttaa järjenvastaiselta, hän jatkaa.

Juhana Vartiainen kertoo ymmärtävänsä hyvin, että ilmastosopimus ja tarvittavat ympäristörasituksen ohjauskeinot pitää valita tietoisena niiden tulonjakovaikutuksista. Hänen mielestään hyvä lähtökohta olisi, että ilmastotoimet olisivat tulonjakoneutraaleja eivätkä järkyttäisi nykyistä tulonjakotasapainoa.

–  Ylimääräiset tulonjakotavoitteet tuskin ainakaan helpottavat ilmastosopimusten solmimista ja toteuttamista, Vartiainen toteaa.

Hänen mukaansa on sitävastoin perusteltua tutkia, miten erilaiset ilmaston pelastamisen keinot vaikuttavat maiden sisäiseen tulonjakoon.

 

”Vasemmistolaista utopiaa”

Juhana Vartiainen osallistui perjantaina Demos-ajatuspajan järjestämään paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin brittiläisen vasemmistoaktiivin Paul Masonin esitelmää ja uutta kirjaa.

– Mason maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa kapitalismi on korvattu jollain muulla talousjärjestyksellä, ilmasto pelastuu, vapaa-aika kasvaa, tulonmuodostus on irrotettu työnteosta ja kaikki voivat paremmin, Vartiainen summaa.

Hän toteaa Masonin liittävän ilmaston pelastamisen ”yleisiin vasemmistolaisiin utopioihin”, joissa tulonmuodostus irrotetaan työnteosta, työntekoa vähennetään radikaalisti ja vapaa-aikaa lisätään.

– Kun hänen tarkoituksensa on, että valtiovalta maksaa kaikille riittävän toimeentulon perustulon muodossa, meidän tavallisten hyvinvointiliberaalien on täysin mahdotonta ymmärtää, miten tämä olisi rahoitettavissa. Jotta perustulo voidaan maksaa, tarvitaan arvonlisää, joka luo ne veropohjat, joista julkinen valta saa resurssinsa — ja arvonlisä luodaan tietenkin, mitenkäpä muuten, kuin tekemällä työtä, Vartiainen toteaa.

Hänen mukaansa tulonmuodostus ei voi olla erillään työnteosta ellei ajatella, että kaikki tekevät työtä suuressa kommunistisessa komentataloudessa.

– Ja kun kaikki hyvinvointivaltiot ovat rahoitusvaikeuksissa ikääntymisen vuoksi, ei ole mahdollista rahoittaa hyvinvointimenoja muuten kuin lisäämällä, ei vähentämällä työtunteja. Eduskunta kun ei voi säätää aritmetiikan lakeja uusiksi, oli poliittinen tahto kuinka väkevä tahansa.

 

Uskomusjärjestelmä

– Kun keskustelen nuorten vasemmistolaisten ja vasemmistovihreiden kanssa, he eivät peräänkuuluta kommunistista komentotaloutta. Sen sijaan he ovat luoneet uskomusjärjestelmän, jossa toimeentulohuolen poistuminen vapauttaa ihmisten luovat voimavarat, Juhana Vartiainen toteaa.

–  Ajatus kulkee käsittääkseni niin, että tietoisuus raskaasta elon huolesta lamauttaa, mutta kun tarjolla on riittävä perustulo, jokainen aktivoituu ja kukoistaa ja ahkeroi, hän summaa.

Tämä voi Vartiaisen mukaan pitää paikkansa kaikkein köyhimpien parissa. Suuremmassa mittakaavassa ajatus on kuitenkin hänen mielestään utopistinen eikä vastaa sitä, mitä ihmisten käyttäytymisestä tiedetään. Vastikkeettomalla tulonsiirrolla on hänen mukaansa vapaa-ajan kysyntää lisäävä vaikutus.

– Aivan standardioletuksin ja sen nojalla, mitä empiirisesti ihmisen käyttäytymisestä tiedämme, ei voi olettaa, että ihminen on sitä ahkerampi, mitä suuremman työpanoksesta riippumattoman tulonsiirron hän saa.

– Eikä ole yllätys, että perustulomallien simulointi johtaa lopputuloksiin, joissa työnteko vähenee. Vihreän Liiton perustulopoliitikot eivät toistaiseksi ole osanneet vastata siihen kritiikkiin, että heidän kaavailemastaan perustulosta tulee peräkammarin pojan ikuinen peliraha ja kotiäidin ikuinen kotihoidontuki.

Juhana Vartiaisen mukaan perustulo siis parantaisi tulonsiirroilla elämisen houkuttelevuutta eikä mitenkään merkitsisi, että työhön pyrittäisiin hanakammin. Hän pitää parempana Tanskan mallista korkean, mutta verrattain lyhytaikaisen ja aktivoivan sosiaali- ja työttömyysturvan järjestelmää.

– ”Perustuloon siirtymisen” odotuksessa alkaa mielestäni olla pelastusopin piirteitä ja se tuo mieleen sen, mitä tiedämme viime vuosisadan hurmoksellisista liikkeistä, jotka lupasivat vapautusta ihmisen suurista toimeentulon huolista.

Juhana Vartiaisen mukaan ilmiö on kuitenkin todellinen ja kertoo monien nuorten vasemmistolaisten vilpittömistä ajatuksista ja tunnoista.

–  Suomessa on viime vuosikymmeninä luotu mahtava sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen järjestelmä, joka jakaa tuloja uudelleen, tietääkseni voimakkaammin kuin missää muussa maassa. Hyvä niin, mutta minusta näyttää siltä, että turvallisuuden poliittinen kysyntä ja riskien sietokyky alenee samalla kun yhteiskunta todella on muuttunut verrattomasti turvallisemmaksi kuin aiemmin.

 


 

Kongressissa demokraatit ja osa republikaaneistakin ovat takajaloillaan, koska Trumpin veto hätätilan turvin pakkosiirtää jo budjetoituja rahoja muualle ei ole perustuslaillisesti mikään läpihuutojuttu. Kongressi käyttää Yhdysvalloissa lainsäädäntövaltaa sekä päättää mihin tarkoituksiin liittovaltion kukkaronnyörejä avataan.


 

 

 

Analyysi: Hätätilan julistus kiihdyttää

kongressin ja presidentin valtataistelua

 

Presidentti Donald Trump haluaa ohittaa kongressin saadakseen muurirahat. Mutta presidentti ei ole USA:ssa itsevaltias, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

 

Meksikon ja Yhdysvaltojen raja
Donald Trump
Jim Lo Scalzo / EPA
 

Yhdysvalloissa kirjoitetaan parhaillaan valtio-opillisesti erittäin mielenkiintoista lukua maan poliittiseen historiaan.

 

Presidentti Donald Trumpin itsepintainen tavoite saada rahoitus etelärajan muurille on ajanut presidentin ja kongressin valtataistoon, jonka voittaja saattaa löytyä vasta oikeudessa.

Tilanne kärjistyi, kun presidentti kertoi perjantaiaamuna julistavansa hätätilan muurirahoituksen saamiseksi. Kongressin torstaina hyväksymässä lakipaketissa rahaa raja-aitaan heltisi vain alle neljännes Trumpin haluamasta 5,7 miljardista dollarista.

Hätätilan turvin Trump yrittää ottaa muurilleen nyt kahdeksan miljardia, joista peräti viisi miljardia puolustusbudjetista.

 

Suurin yksittäinen summa, 3,5 miljardia, lähtisi puolustusministeriön alaisista rakennusprojekteista. Mahdollinen kohde(siirryt toiseen palveluun) on esimerkiksi Saksassa Landstuhlin tukikohdan sotilassairaala.

Trump itse pitää kuviota yksinkertaisena. Hän haluaa pysäyttää rikolliset ja huumeiden maahantulon, ja muuri on siihen hänen mielestään toimiva keino.

Joidenkin oikeusoppineiden mielestä Trump kuitenkin heiluttaa manööverillään koko vallan kolmijaon perustaa.

Trump on oikeassa siinä, että presidentillä on Yhdysvalloissa lain suoma oikeus julistaa hätätila. Näin on noin 40 kertaa tapahtunutkin.

Republikaanisenaattori Susan Collins kuitenkin muistutti, että oikeus julistaa hätätila on tarkoitettu luonnonkatastrofien tai maahan hyökkäämisen kaltaisiin tilanteisiin.

Arvostelijoiden mielestä tilanne etelärajalla ei ole suinkaan nyt sellainen, joka hätätilan julistusta vaatisi.

Laittomien maahantulijoiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt, päinvastoin kuin Trump antaa ymmärtää. Vuosituhannen alussa etelärajalla pidätettiin yli 1,6 miljoonaa ihmistä, viime vuonna alle 400 000.

Kongressin edustajainhuoneessa valtaa pitävät demokraatit miettivät parhaillaan vastatoimiaan.

He voivat lähteä ajamaan kongressissa päätöslauselmaa, jolla kumottaisiin presidentin julistama hätätila. Tähän kuitenkin tarvittaisiin myös senaatin hyväksyntä, ja siellä enemmistö on vielä republikaaneilla.

 

Kongressissa demokraatit ja osa republikaaneistakin ovat takajaloillaan, koska Trumpin veto hätätilan turvin pakkosiirtää jo budjetoituja rahoja muualle ei ole perustuslaillisesti mikään läpihuutojuttu.

Kongressi käyttää Yhdysvalloissa lainsäädäntövaltaa sekä päättää mihin tarkoituksiin liittovaltion kukkaronnyörejä avataan.

Trump näyttää itsekin odottavan, että kiista ratkaistaan lopulta oikeudessa. Hän uskoo voittavansa, mutta on selvä, että nopeaa ratkaisua oikeusistuimesta tuskin tulee.

Oikeusprosessin aikana myöskään muurirahoitus tuskin etenee. Mutta Trumpille voi ollakin tässä vaiheessa tärkeintä näyttää kannattajilleen, että hän ei anna periksi.

 


 

Suomen ja Ruotsin nopeasti tiivistynyttä puolustusyhteistyötä Lepomäki pitää erittäin tärkeänä ja tervetulleena. Vaikka yhteistyötä määrittävä asiakirja ei sisällä muodollista velvoitetta sotilaallisen avun antamiseen eikä korvaa kummankaan maan kansallista puolustusta miltään osin, sillä on merkittävä täydentävä vaikutus.


 
Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Elina Lepomäki: Voimapolitiikan paluu

Eurooppaan on tosiasia

 

 

Option käsite voi kansanedustajan mukaan luoda mielikuvan vaihtoehdosta, jota ei todellisuudessa ole.

Suomen turvallisuusympäristö on kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan muuttunut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana.

 

– Kohtaamme nyt monimutkaisemman, vaikeammin ennustettavan ja haasteellisemman turvallisuusympäristön kuin mitä Eurooppa on nähnyt vuosikymmeniin, Lepomäki toteaa.

– Sotilaallinen aktiviteetti Itämeren alueella, arktisella alueella ja Barentsinmeren ympäristössä on lisääntynyt. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja voimankäytön tai -näytön kynnys on madaltunut. Voimapolitiikka enää ole tuulahdus menneisyydestä, vaan se on todellakin palannut Euroopan turvallisuuspoliittiselle agendalle.

Lepomäki muistuttaa Suomen investoineen puolustukseensa pitkäjänteisesti myös kylmän sodan päätyttyä, vaikka moni muu eurooppalainen valtio valitsi toisenlaisen tien.

Venäjän vuonna 2014 toteuttama Krimin valtaus antoi hänen mukaansa muistutuksen rauhanajan asevelvollisuusjärjestelmän tarpeellisuudesta. Se myös antoi Puolustusvoimille impulssin varmistaa, että sodanajan reservien liikekannallepano kyetään toteuttamaan nopeasti tilanteen sitä edellyttäessä.

 

Yksipuolinen julistus ei riitä

Kun Suomi kasvattaa puolustusmenojaan ja valmistautuu korvaamaan F/A-18 Hornet -hävittäjänsä vuoteen 2030 mennessä, Lepomäki sanoo Suomen saavuttavan Naton suosituksen mukaisen puolustusmenojen kahden prosentin tason bruttokansantuotteesta.

– Tämä on myönteinen signaali liittolaisillemme: meidät nähdään luotettavana ja arvostettuna kumppanina. Se lähettää samalla vahvan viestin siitä, että säilytämme optiomme avoimina, hän toteaa.

Se, mitkä Suomen optiot lopulta ovat ja kuinka pitkälle ne riittävät, on Lepomäen mukaan kuitenkin epäselvää.

– Minulle entisenä investointipankkiirina optio merkitsee aina yhteisymmärrystä, sopimusta vähintään kahden osapuolen välillä. Ilman sopimusta ei ole myöskään optiota aktivoitavaksi, hän sanoo.

Suomen ja Ruotsin nopeasti tiivistynyttä puolustusyhteistyötä Lepomäki pitää erittäin tärkeänä ja tervetulleena. Vaikka yhteistyötä määrittävä asiakirja ei sisällä muodollista velvoitetta sotilaallisen avun antamiseen eikä korvaa kummankaan maan kansallista puolustusta miltään osin, sillä on merkittävä täydentävä vaikutus.

– Ja vielä enemmän: se on pelotteen luonnollinen muoto, Lepomäki toteaa.

Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa hänen mukaansa niiden ääntä kansainvälisillä foorumeilla ja auttaa puolustamaan yhteisiä arvoja niitä vastaan, jotka eivät samoja arvoja jaa.

– Paras tapa puolustaa läntisiä arvojamme, kuten vapautta ja demokratiaa, on vuoropuhelun edistäminen. Meidän ei tulisi arastella avointa keskustelua uhkista ja mahdollisista skenaarioista, hän sanoo.

Elina Lepomäki esitteli näkemyksiään Ajatuspaja Liberan ja ruotsalaisen ajatushautomo Frivärldin järjestämässä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Espoossa.

 


 

Vaikeuksista huolimatta unioni on monissa jäsenmaissa suositumpi kuin vuosiin. EU-myönteisillä on vielä parlamenttienemmistö lähes kaikissa jäsenmaissa. Mutta Salvinin ja kumppaneiden takia nämä enemmistöt ovat poliittiselta toimintakyvyltään heikompia kuin koskaan.


  

Uudet eurooppalaiset arvot

 

 

PÄÄKIRJOITUS 01.02.2019 06:00 | Suomen Kuvalehti
VILLE PERNAA

 

”MUISTAKAAMME ne yhteiset ihanteet, periaatteet ja arvot, joille Eurooppa on rakennettu”, hehkutti Romanian pääministeri Viorica Dancila maan EU-puheenjohtajakauden avajaisissa Bukarestissa tammikuun alussa. ”Aikanaan kaikki alkoi uskosta siihen, että yhdessä olemme enemmän.”

Hän korosti yhtenäisyyden tekevän Euroopasta entistä vahvemman ja painotti Romanian valmiutta viedä unionia eteenpäin: ”Uskaltakaa uskoa Romaniaan!”

 

USKOA SE vaatiikin, vaikka pääministerin puhe oli EU-mittareilla melkein muotovalio. Puhe oli niin hyvä, että sen olisi voinut pitää myös moni muu kauttaan aloittava EU-puheenjohtajamaa.

Retoriikan lisäksi puhe oli ansiokas myös siksi, että se ylipäätään tuli pidetyksi. Siinä määrin Romanian valmiutta ryhtyä puheenjohtajamaaksi epäiltiin.

Edes Romanian presidentti ei uskonut maansa suoriutumiseen, eikä pääministeri ollut juuri vakuuttavampi. Puheenjohtajana Romaniaa seuraavan Suomenkin oli kysyttävä, kykenevätkö romanialaiset suoriutumaan urakastaan.

 

BUKARESTISSA kuultu Euroopan yhteisten arvojen veisuu kuulostaa ontolta, kääntää katseen minne kohtaa maanosaa hyvänsä. Romania ja monet muut entiset itäblokin maat loukkaavat röyhkeästi eurooppalaisia arvoja, esimerkiksi ihannetta oikeusvaltiosta ja riippumattomasta oikeuslaitoksesta.

 

Enää huolenaiheet eivät lopu uusiin jäsenmaihin. Euroalueen kolmanneksi suurimman talouden ja unionin yhden perustajamaan Italian todellisen johtajan, sisäministeri Matteo Salvinin puheet ja teot ovat kaukana yhteisistä eurooppalaisista periaatteista.

Oikeistopopulisti Salvini on sulkenut satamat turvapaikanhakijoiden laivoilta, viitannut kintaalla euroalueen budjettisäännöille ja usuttanut naapurimaa Ranskan keltaliivisiä mielenosoittajia Eurooppa-mielisen presidentin Emmanuel Macroninkimppuun.

 

Italian Matteo Salvini ja muut unionin kriitikot haluavat näyttää Euroopan kansallismielisten voiman.

 

NYT ITALIAN Salvini ja monet muut unionin kriitikot rakentavat yhteistyötä näyttääkseen voimansa toukokuun eurovaaleissa. He haluavat tuoda esiin tämän päivän Euroopassa nousevat kansallismieliset ihanteet, periaatteet ja arvot.

 

Unionilla on suuria vaikeuksia näiden teemojen kanssa. EU-vastaisten populistien painoarvo kasvaa, ja Euroopan ytimestä on puhti loppu. Unionin johtavat maat Saksa ja Ranska tiivistävät näennäisesti yhteistyötään, mutta kotimaa syö niin lähtevän liittokanslerin kuin hiljattain aloittaneen presidentinkin poliittista pääomaa.

Vaikeuksista huolimatta unioni on monissa jäsenmaissa suositumpi kuin vuosiin. EU-myönteisillä on vielä parlamenttienemmistö lähes kaikissa jäsenmaissa.

Mutta Salvinin ja kumppaneiden takia nämä enemmistöt ovat poliittiselta toimintakyvyltään heikompia kuin koskaan.

 
 
Ville Pernaa

päätoimittaja

 

 * 
 
LUE MYÖS

Euroopan vuosi 2019 alkaa kaaoksessa – Kevään eurovaalit ratkaisevat maanosan tulevaisuuden

Emmanuel Macron ponnahti taas: Suosio kääntyi nousuun, jo yli puolet ranskalaisista kannattaa presidenttiä

”Paljon vihollisia, paljon kunniaa” – Italian sisäministeri Matteo Salvini haluaa koko Euroopan šeriffiksi

Matteo Salvini pyrkii Euroopan äärioikeiston johtajaksi – ”Teemme kaikkemme, jotta Italia olisi jälleen suuri”

Ovatko Ranskan mielenosoittajat lapsellisia – vai onko suomalainen media vain ihan pihalla?

Huhtikuun eduskuntavaaleissa Tradeka tulee antamaan jokaiselle ehdokkaalleen tukea 2 500 euroa.


 
Vasemmistopuolueiden Tradekan ostama Med Group on nettisivujensa mukaan Suomen johtava kotiin vietävien palveluiden tuottaja. https://www.onniterveys.fi/medgroup

Vasemmiston vaalirahoittaja on

hoivabisneksen jätti

 

 

Sdp:n ja vasemmistoliiton hallitsemasta Tradekasta tuli vuosi sitten hoiva-alan suurtoimija.

Monet poliitikot ovat tuominneet hoiva- ja terveysyritys Esperi Caren toiminnan ja pääministeri Juha Sipilän(kesk.) kommentit yhtiön valvonnasta. Sdp:n vt. puheenjohtaja Sanna Marin twiittaa heidän harkitsevan välikysymystä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen totesi tapauksen olevan ”karu esimerkki siitä, miten vanhimpien ja heikoimpien hyvinvoinnin kustannuksella tehdään valtavia voittoja”.

 

Vasemmistopuolueiden hallitsema monialakonserni Tradeka on itse mukana alan liiketoiminnassa. Tradeka osti vajaa vuosi sitten terveysyhtiö Med Groupin hoivan, ensihoidon ja julkisen terveyden palvelut.

 

Med Groupin brandinimi alalla on Onni. Se on Suomen suurin kotiin vietävien hoivapalveluiden kuten vanhusten kotihoidon tuottaja ja henkilökohtaisen avustamisen markkinajohtaja. Med Groupilla on 3000 työntekijää ja vuonna 2017 sillä oli 100 miljoonan euron liikevaihto.

Suomen Kuvalehti kertoi joulukuussa, että Tradeka antoi syksyn 2017 kuntavaaleissa tukea 105 Sdp:n ja vasemmistoliiton ehdokkaalle, yhteensä 52 500 euroa. Vaalirahaa saivat Tradekan hallintoelimissä, pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivat.

Sdp:n kansanedustajista kuntavaalituen saivat Osuuskunta Tradekan hallituksen jäsen Eero Heinäluoma jaentinen jäsen Jukka Gustafsson sekä Maria Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Johanna Ojala-Niemeläja Tytti Tuppurainen.

Tradeka-yhtiöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja on entinen Sdp:n puoluesihteeri Markku Hyvärinen.

Edustajistoon kuuluvat muun muassa Li Andersson, Paavo Arhinmäki, Antti Lindtman, Maria Guzenina, Ilkka Kantola, Aino-Kaisa Pekonen ja lukuisat muut vasemmistopuolueiden nykyiset ja entiset kansanedustajat.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa Tradeka tulee antamaan jokaiselle ehdokkaalleen tukea 2 500 euroa.

 


 

”Lainsäädännön on mahdollistettava törkeissä rikoksissa kansalaisuuden menettäminen ja ilman kansalaisuutta olevien karkottaminen. Kansanturvallisuus ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan eivät kestä, että Suomeen tullaan suojelun varjolla ja sen jälkeen itse aiheutetaan uhkaa, pelkoa ja tuhoa muille. Poliisin ja muiden viranomaisten resurssit sekä käytänteet pitää olla sellaiset, että näihin rikoksiin tartutaan välittömästi ja tehokkaasti. Valitettavasti nyt on jäänyt kansalaisille käsitys, että viranomaisten toiminta ei ole ollut riittävän aktiivista ja tehokasta. Näin ei voi jatkua.” - Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino


 

 

Seksuaalirikokset: Ministerin avustajalta

kolme ehdotusta – ”Nyt mitataan poliittisen

päätöksenteon uskottavuus

 
 
 
Luotu: 
13.1.2019 11:58

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesityksiä, joissa muun muassa puututaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten väärinkäyttöön ja mahdollistetaan kansalaisuuden menettäminen esimerkiksi terrorismirikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta. 
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino (sin) esittää, että kolme kokonaisuutta on korjattava seksuaalirikoksiin syyllistyneiden osalta.

 

Ensimmäiseksi lainsäädäntöä on Leinon mukaan kiristettävä merkittävästi. 

”Eduskunnan käsittelyssä olevat hallituksen esitykset on hyväksyttävä nykyisen eduskunnan aikana. Tarvittaessa hallituksen on annettava täydentäviä esityksiä”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

 

 

Lisäksi viranomaisten resursseja on Leinon mukaan lisättävä ja toiminnan on oltava nykyistä uskottavampaa.

Kolmanneksi hän listaa, että tuomiovallan on huomioitava nykyistä paremmin kansalaisten oikeustaju ja moraalikäsitys. 

”Tuomioiden on oltava nykyistä ankarampia. Ilman näitä toimia kansalaisten luottamus yhteiskuntaan rapautuu. Kansalaiset odottavat nyt nopeita ja tehokkaita toimia. Nyt mitataan poliittisen päätöksenteon uskottavuus”, Leino sanoo.

Hän huomauttaa, että ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien eduskuntapuolueiden tuki.

”Viime päivien kommenttien perusteella olen vakuuttunut myös oppositiopuolueiden halusta tukea hallitusta nopeilla korjaavilla toimilla. Suomalaisella lainsäätäjällä on mahdollisuus näyttää mihin se kykenee. Aikaa on kaksi kuukautta.”

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on kiristää lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Tämä laki on Leinon mukaan saatava voimaan vielä nykyisen eduskunnan aikana.

*

”Lainsäädännön on mahdollistettava törkeissä rikoksissa kansalaisuuden menettäminen ja ilman kansalaisuutta olevien karkottaminen. Kansanturvallisuus ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan eivät kestä, että Suomeen tullaan suojelun varjolla ja sen jälkeen itse aiheutetaan uhkaa, pelkoa ja tuhoa muille. Poliisin ja muiden viranomaisten resurssit sekä käytänteet pitää olla sellaiset, että näihin rikoksiin tartutaan välittömästi ja tehokkaasti. Valitettavasti nyt on jäänyt kansalaisille käsitys, että viranomaisten toiminta ei ole ollut riittävän aktiivista ja tehokasta. Näin ei voi jatkua.”

*

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) huomautti lauantaina, että käytännön lainvalmistelutyö ei aina ole yksinkertaista. 

”Meidän kaikkien oikeustaju sanoo, että teemme kaikkemme, ettei rikollisia tule Suomeen. Joka Suomeen tulee, lähtökohtana on, että täällä noudatetaan Suomen lakeja ja toimitaan Suomen arvojen mukaisesti tai täältä poistetaan. Käytännössä se ei ole ihan näin yksinkertaista, meitä sitoo kansainväliset sopimukset ja oma perustuslaki”, hän sanoi Oulussa tavattuaan kaupunginjohtoa yhdessä sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) kanssa.

Sipilän mukaan sisäministeriössä on joulukuussa aloitettu lisätoimien selvittäminen ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Työssä selvitetään esimerkiksi kansalaisuuden myöntämiskriteerejä ja maahantulojärjestelmän toimintaa kokonaisuudessaan.

Lisäksi eduskunnassa on käsittelyssä kaksi hallituksen esitystä, joista  toisessa puututaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten väärinkäyttöön ja toisessa mahdollistetaan kansalaisuuden menettäminen esimerkiksi terrorismirikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta. 

Poliisi otti Helsingin Roihuvuoressa lauantai-iltana kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltyinä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. 

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Rikoksiin epäiltyjen on kerrottu olevan ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Oulun poliisilla on tutkittavana myös joulukuussa paljastunut tapaus, jossa epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaaseen tyttöön kuluvan vuoden aikana. Tästä rikoksesta epäiltyinä on kahdeksan henkilöä.

*

Lue lisää:

Näkökulma: Oulun seksuaalirikosepäilyistä tuli yhteinen huolenaihe

STT: Kolme otettu kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista Helsingissä

 


 


 

 

Ilmastouutiset vaikuttivat arkeen

 

Suomalaisten ilmastotekoja ovat kierrätys ja säästeliäisyys. Naiset ovat muuttaneet käyttäytymistään miehiä enemmän.

 

KOTIMAA 11.01.2019 06:00 | Suomen Kuvalehti

 
 
TEKSTI HEIKKI VENTO
 

Kolmannes vastaajista kertoi vähentäneensä ympäristösyistä työmatka-autoilua.© VESA MOILANEN / LK

 
 
 

SUURI osa suomalaisista on tarkistanut kulutuskäyttäytymistään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Muutokset koskevat erityisesti jätteitä, kulutustavaroiden kierrätystä, energiaa ja ruokailutottumuksia, selviää Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelletekemästä kyselystä.

 

Vain kuuden prosentin mukaan ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut heidän käyttäytymiseensä.

Tutkimus tehtiin 12.–30. marraskuuta 2018 ja siihen haastateltiin 1 009:ää suomalaista kaikista maakunnista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, ”oletteko muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutustottumuksianne ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa”. Kysymyksiin oli neljä vastausvaihtoehtoa: melko paljon, jonkin verran, vain vähän, en lainkaan.

 

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin.

 

TUTKIMUKSEN mukaan enemmistö suomalaisista on vähentänyt kaikkea kulutusta.

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin. Yli puolet on nipistänyt asumiseen käytettävän sähkön ja muun energian kulutusta. Reilun viidenneksen energiankäyttöön ilmastonmuutoksen hillintä ei ole vaikuttanut.

Lihan osuus ruokavaliossa on ollut laskussa. Noin puolet vastaajista, 51 prosenttia, kertoi korvanneensa kasviksilla lihan osuutta ruokapöydässä.

Syöminen kuitenkin jakoi vastaajat kahteen suureen ryhmään, koska yli kolmanneksen ruokailutottumukset eivät ole muuttuneet. Naiset näyttävät olevan miehiä valmiimpia korvaamaan lihaa kasviksilla.

Myös jätteiden lajittelu on yleistynyt. Vastanneista puolet kertoi muuttaneensa lajittelua melko paljon. Kyselyn mukaan kestokulutustavaroiden kierrätys on arkipäivää useimmissa kotitalouksissa.

Vastaajista 75 prosentin kierrätysinto on lisääntynyt vähintään jonkin verran. Vain noin joka kymmenes vastasi kieltävästi kysymykseen.

 

TULOKSET muuttuivat selvästi, kun kysymykset siirtyivät kodin seinien ulkopuolelle.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja oma auto on edelleen tärkeä kulkuväline sekä työmatkoilla että vapaa-aikana. Noin kolmannes on vähentänyt oman auton käyttöä työmatkoilla. Lähes puolet, 45 prosenttia, ajaa entiseen tapaan. 14 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

Luvut pysyivät samanlaisina, kun vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he vähentäneet autoilua vapaa-aikana tai asiointimatkoilla. Kysymyksestä riippuen noin 40 prosenttia vastaajista ei ole supistanut vapaa-ajan autoilua.

Lomamatkoilla autoa kuitenkin käytetään aiempaa vähemmän. Niukka enemmistö, 53 prosenttia, kertoi ilmastonmuutoksen torjumisen vaikuttaneen auton matkailukäyttöön.

Joka kolmas on tinkinyt lentämisestä lomamatkoilla, mutta 43 prosenttia lentää kuten aiemmin. Noin joka kymmenes ei osannut arvioida, onko heidän lentomatkustamisensa määrä muuttunut.

 


 


 

 

VASTAUKSISSA on eroja riippuen sukupuolesta, asuinpaikasta, tulotasosta, iästä ja koulutuksesta. Merkittävin jakaja on sukupuoli.

Naiset ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan selvästi miehiä enemmän. Naisista 73 prosenttia kertoi vähentäneensä kaikkea kulutusta ainakin jonkin verran. Miesten vastaava luku oli 44 prosenttia.

Erityisesti helsinkiläiset ja muut uusmaalaiset ovat tarkistaneet kuluttamistaan. Yli 70 prosenttia vastaajista oli hillinnyt ostohalujaan ainakin jonkin verran.

Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa vastaavat lukemat olivat 51–56 prosenttia. Silti koko maassa miestenkin kulutuskäyttäytyminen on muuttanut ainakin vähän.

Myös koulutustaso vaikuttaa kulutukseen. Peruskoulun suorittaneista puolet kertoi vähentäneensä kulutusta, mutta viidennes ei lainkaan. Ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 60 prosenttia vastasi supistaneensa kaikkea kulutusta.

Tulos voi selittyä sillä, että korkeammin koulutetuilla on paremmat ansiot ja heillä on enemmän mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään.

IKÄRYHMITTÄIN kaikki vastaajat ovat reagoineet ilmastonmuutokseen, nuorimmat ikääntyneitä vähemmän. Puolet 15–29-vuotiaista kertoi hillinneensä kulutustaan ainakin jonkin verran. Vanhimmassa ryhmässä, 50–79-vuotiaat, vastaava osuus oli 75 prosenttia.

Tulotason mukaan tehdyssä jaottelussa ryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja. Vastaajat jaettiin kolmeen tuloluokkaan: 20 000 euroa tai vähemmän vuodessa ansaitsevat, 20 001–35 000 ja yli 35 000 euroa tienaavat.

Kaikissa ryhmissä enemmistö kertoi vähentäneensä henkilökohtaista kulutustaan melko paljon tai jonkin verran. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista kuitenkin joka viides ei ole muuttanut kulutustapojaan. Tulos saattaa johtua siitä, ettei pienituloisilla ole mahdollisuuksia tinkiä kulutuksestaan.


  

ILMASTONMUUTOS on noussut kansainvälisen politiikan pysyväksi aiheeksi. Toimintaa ohjaavat Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimus ja Euroopan unionin päätökset, Pariisin ilmastosopimus ja Puolan Katowicessa pidetyn YK:n ilmastokokouksen linjaukset. Keskeinen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen keskimäärin 1,5 asteeseen.

 

Ensi vuosi 2020 on tärkeä mittauspiste. Silloin kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi olla 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Seuraava etappi on vuosi 2030, jolloin päästöjä saisi olla korkeintaan 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

EU:ssa päästökaupan piirissä olevien päästöjen tulisi olla 2020 viidenneksen vuoden 2005 tasoa pienemmät. Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähennystavoite on 10 prosenttia. Suomelle asetettu tavoite on 16 prosenttia.

 

KATOWICESSA puhunut presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. EU:n tavoitevuosi on 2050.

Ilmastonmuutos nousee väistämättä esille huhtikuun 14. pidettävien eduskuntavaalien väittelyissä ja kampanjoissa. Selvitimme nykyisten eduskuntapuolueiden valmiutta ilmastotoimiin kyselyllä, jota käsittelevän jutun löydät täältä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat miettimään Suomen ilmastolinjaa.

Joulukuussa kahdeksan puoluetta julkaisi yhteiset tavoitteensa ilmastopolitiikan kiristämiseksi. Vuoden 2030 päästötavoitetta on kovennettava 60 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, koska EU:n pitää olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.

Suomalaiset vaativat päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseksi, koskemaan niiden lämmitystä ja jäähdytystä.

Eduskuntaryhmistä perussuomalaiset, Harry Harkimon Liike nyt ja Paavo Väyrynen eivät olleet mukana hyväksymässä kannanottoa, jossa vaaditaan EU:n ilmastopolitiikan tiukentamista.

 

43 prosenttia vastaajista oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten kannattajat erottuvat joukosta.

 

TALOUSTUTKIMUKSEN kysely tehtiin ennen Katowicen kokouksen päättymistä. Puolueiden ilmastokannanotto ei ollut vastaajien tiedossa silloin, kun heiltä kysyttiin, ”miten Suomen pitäisi mielestänne toimia Euroopan unionissa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä”.

Perussuomalaisten kannattajat olivat selvästi eri linjoilla kuin muut. Enemmistö perussuomalaisista oli sitä mieltä, että jätehuollon, liikenteen ja asumisen kustannusten nousun hillitsemiseksi Suomen pitää toteuttaa vain EU:n minimivaatimukset.

Toiseen ääripäähän sijoittuivat vihreiden kannattajat, joista kahden kolmasosan mielestä Suomen pitää olla EU:n eturintamassa, vaikka se tarkoittaisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon merkittävää kallistumista. Vasemmistoliiton kannattajat olivat käytännössä samaa mieltä vihreiden kanssa.

 

Suurista eduskuntapuolueista keskustan kannattajat suhtautuivat penseimmin ilmastopolitiikan kiristämiseen, jos se johtaa kustannusten kasvuun. Keskustankin kannattajien enemmistö hyväksyy EU:n ilmastolinjaukset, vaikka reilu viidennes vastaajista piti minimilinjaa parhaimpana.

Sdp:n tukijoissa ilmastopolitiikan kiristäminen saa hieman enemmän kannatusta kuin keskustassa.

Kokoomuslaisista 48 prosentin mielestä Suomen pitää olla EU:n etulinjassa, vaikka se tarkoittaisi autoilun ja asumisen kallistumista.

Kaikista vastaajista 43 prosenttia oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa, kolmannes seuraisi EU:n linjauksia ja viidennes sitoutuisi minimitavoitteisiin.

 

Juttua on päivitetty 11.1.2019 kello 9.58: Lisätty tieto puolueiden ilmastokantoja ja -toimia käsittelevästä SK:n jutusta.

 


 

Harkimon, Tuomas Enbusken ja Mikael Jugnerin liike on sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista populismia. Osa heistä ehkä kuvittelee edustavansa Ranskan tyyppistä En Marche! -liikettä. Harkimo on kuitenkin kaukana Macronista. Pikemminkin kyseessä on köyhän miehen Trump, aina Venäjän bisneksiä myöten. - Näkökulma: Harkimo on tehnyt täsmälleen saman virheen, poliittisessa Liike Nyt arvosegmentoinnissa, kuin Soini aikanaan perussuomalaisten pitkässä kasvukehityksessä. Kun aikaa kuluu kevääseen 2019, porvarilliset arvot, sitoutumattomat, yrittäjät, tyytymättömät ja ay-vasemmistoaktiivit sekoittuvat riitaisasti liikkeen prosessissa ja sisäisissä äänestyksissä, täysin keskeneräisessä internet sovelluksessa! Tulta ei voi yhdistää veteen, kuten perussuomalaisten kävi omissa riidoissaan ja sisäisessä arvokurissa. Joistakin tuhansista ei voi tehdä käden käänteessä Liike Nyt liikkeessä; järjestäytyneesti, 1500 yhtenäistä vaaliliiton avaintoimijaa eduskuntavaaleissa. Just like that!? Ei edes liikemies Harkimon "säästöillä"! - Hosuen ei hyvä tule. Julkisuuskuva kärsii!? - KimsBlog


 
Kommentti
 
 

Harkimosta tuli köyhän miehen Trump –

yhdistysmuoto mahdollistaa hämärärahat

 

28.11.2018 13:41 päivitetty 28.11.2018 13:45 | Kauppalehti

KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo aikoo pitää Liike nyttinsä yhdistyksenä, eikä siis rekisteröi sitä puolueeksi. Harkimo ei halua puoluetukea. Hänestä puoluetuki pitäisi poistaa. Jokaisen täytyy pärjätä omillaan (HS 28.11).

 

Ajatus puoluetuesta luopumisesta voi tuntua houkuttelevalta. Sillä on kuitenkin merkittävä seuraus: jos tuesta luovutaan, lainsäädäntöä ovat tekemässä vain ne, joilla on varaa kustantaa itse vaalikampanjansa. Myös rahoittavien yhteisöjen valta lisääntyy; narun päässä sätkii ostettu lainsäätäjä.

Puoluerahoitukseen liittyy rajoitteita ja avoimuuden vaatimus. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV valvoo sekä vaalirahoitusta että puoluerahoitusta. VTV:lla on myös halutessaan pääsy puolueiden kirjanpitoon.

 

Yhdistyksillä näitä rasitteita ei ole. Periaatteessa mikä tahansa hämärätaho voi ostaa ehdokkaan omiin tarpeisiinsa, tehdä diilejä.

Kyse on myös valtiollisesta turvallisuudesta. Venäjän tiedetään sotkeutuneen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja rahoittaneen muun muassa Ranskan äärioikeistoa, Marine Le Penin puoluetta. Myös lännestä löytyvät omat hämmentäjänsä.

Harkimon Liike nyt -idea on osa yhteiskunnallista valtavirtaa, jossa valtaan noustaan ikään kuin politiikan "ulkopuolelta". Yhdysvalloissa se on liikemies Donald Trump, Italiassa koomikko Beppe Grillon Viiden tähden liike, Ranskassa Emmanuel Macronin En Marche!

 

Maaperä uudenlaisille liikkeille on otollinen. Globalisaatio, finanssikriisi ja digitalisaatio laittoivat keskiluokan ja työväestön selkeä seinää vastan. Kun perinteiset puolueet pettivät, apu haetaan muualta.

*

Harkimon, Tuomas Enbusken ja Mikael Jugnerin liike on sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista populismia. Osa heistä ehkä kuvittelee edustavansa Ranskan tyyppistä En Marche! -liikettä.

Harkimo on kuitenkin kaukana Macronista. Pikemminkin kyseessä on köyhän miehen Trump, aina Venäjän bisneksiä myöten. *

 

  • Kaija Ahtela
    Kauppalehti

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu, Sarkomaa kirjoittaa. Sarkomaan mukaan lisää työpaikkoja toki tarvitaan eri puolelle Suomea. Ratkaisu ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, että valtionhallinnon työpaikkoja ”ripotellaan ympäri maata”. – Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa.


Sari Sarkomaa. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Sari Sarkomaa: Alueellistaminen käy kalliiksi

veronmaksajille

 

 

Keskustan esittämä alueellistaminen johtaa Sarkomaan mukaan tehottomuuteen.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan alueellistaminen on ollut valtion varojen haaskausta.

Sarkomaa kommentoi blogissaan keskustan torstaina julkaisemaa aluekehityslinjausta, jossa esitetään 5000–6000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin kahden seuraavan vaalikauden aikana. Verkkouutiset kertoi linjauksesta tässä.

– Alueellistamispolitiikan nostaminen tilanteessa, jossa kaupunkipolitiikasta on huutava pula, saa hälytyskellot soimaan, toteaa Sarkomaa.

Hän kirjoittaa, että ”aiemmat hajasijoituskokemukset ovat opettaneet, että alueellistaminen johtaa usein tehottomuuteen ja tulee veronmaksajille monin tavoin kalliiksi”.

– Pakkosiirrot ovat hävittäneet asiantuntemusta ja vaikeuttaneet siirretyn yksikön ydintoimintoja. Lääkelaitoksen eli nykyisen Fimean pallottelu on tästä karmea esimerkki. Arvioinnit ovat osoittaa alueellistamisen haittojen olevan suurempia kuin hyötyjen.

Sarkomaan mukaan alueellistamisen sijaan seuraavan eduskunnan ja hallituksen on keskityttävä vahvaan metropoli- ja kaupunkipolitiikkaan.

– Ymmärrän varsin hyvin, että digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä paikasta riippumatta. Ei ole kuitenkaan valtion ydintehtävä tätä sanella, kuka ja missä tehtävässä tekee etätyötä, toteaa Sari Sarkomaa.

 


 

Näkökulma: Vartiaisen ajattelu ei ole vaalien alla populismia, vaan täysin järkevä poliittinen ulostulo. Toisinsanoen harkittu tulonsiirto heiltä joilla on, heille joilla ei ole. Näin KELAa ei tarvittaisi päällepäsmärinä byrokratiassa.- KimsBlog


 
Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Juhana Vartiainen: Matalien palkkojen

verotus alas tai kokonaan pois

 

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan sosiaaliturvan taso on sidoksissa työllisyysasteeseen.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja taloustieteilijä Juhana Vartiainen kiittelee Twitterissä Helsingin Sanomien juttua talousahdingossa elävistä. Vartiaiselta kysytään, miten kokoomuksen ajama sosiaaliturvamalli vastaa tällaisiin tilanteisiin.

– Aina voi parantaa, mutta ajattelen: 1 matalapalkkatyön verotus alas/pois 2 mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva 3 jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita 4 kilpailun avulla hintoja alas, Juhana Vartiainen listaa.

Vartiaista syytetään Twitter-keskustelussa myös politiikasta, joka on aiheuttanut jutussa kuvattua köyhyyttä.

– Tuskin. Köyhien osuus väestöstä ei ole vähään aikaan muuttunut mihinkään suuntaan. Ja se on maailman pienimpiä. Mikä ei tarkoita, ettei pitäisi miettiä mitä voidaan tehdä paremmin, Vartiainen vastaa.

Milo Toivonen@milotoivonen
 

Vastauksista huokuu stressi, huoli, viha yhteiskuntaa kohtaan, toivottomuus, epävarmuus ja totaalinen uupumus. Miten sinun puolueesi ajama sosiaaliturvamalli vastaa näihin hätähuutoihin? Lisäämällä velvoitteita ja vastikkeellisuutta? Onko sellainen valtio enää hyvinvointivaltio?

juhana vartiainen@filsdeproust
 

Aina voi parantaa, mutta ajattelen: 1 matalapalkkatyön verotus alas/pois 2 mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva 3 jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita 4 kilpailun avulla hintoja alas.

 
Näytä käyttäjän juhana vartiainen muut twiitit
 

 

Mikko Pöri@mikkopori
 

Juhana, olet ollut etunenässä tekemässä politiikkaa, joka on aiheuttanut tämän. Miten et ole tiennyt asiasta kuin vasta nyt? Etkö lue vaikuttavuusarviointeja ja kuuntele opposition argumentteja?

juhana vartiainen@filsdeproust
 

Tuskin. Köyhien osuus väestöstä ei ole vähään aikaan muuttunut mihinkään suuntaan. Ja se on maailman pienimpiä. Mikä ei tarkoita, ettei pitäisi miettiä mitä voidaan tehdä paremmin.


Tapahtumaketju osoittaa, että rasistiset ajatukset yrittävät tunkea jatkuvasti uusiutuvin muodoin suomalaiseen politiikkaan, erityisesti tämän yhden eduskuntapuolueen kautta. Ei perussuomalaiset vahingossa väyläksi ole valikoitunut. - Näkökulma: Korjaus tekstiin: Rasistit ja uusnatsit! Nyt on Halla-Aho mussutukset, mussuttanut. Vaalimediassa tavataan. - KimsBlog


 

 

”Valkoisen Suomen” ajajat tunkevat esiin

Halla-ahon varjosta

 

  • Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuva: Arttu Laitala
    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuva: Arttu Laitala

 

Sisäinen vääntö perussuomalaisissa ei päättynyt siihen, että Jussi Halla-ahon maahanmuuttokielteinen laita sai puolueen haltuunsa kesän 2017 puoluekokouksessa.

 

Samaan aikaan kun perussuomalaiset on puolueena muuttunut maahanmuuttovastaisemmaksi, ovat ihmisiä ihonvärin perusteella arvottavat ”etnonationalistit” rohkaistuneet jyrkentämään retoriikkaansa.

Joulun aikaan perussuomalaisissa kupli, kun Lapin perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, Suomen Sisun Lapin piirin 2. varapuheenjohtaja Johannes Sipola esitti Twitterissävalkoista ihonväriä ihailevia näkemyksiään.

Kun häneltä kysyttiin, ovatko ei-valkoiset hänen mielestään suomalaisia, hän vastasi: ”Eivät ole”.

Sipolalla on oma ratkaisunsa ihmisille, jotka eivät hänen maailmassaan mahdu suomalaisuuden käsitteen alle: ”Ei-suomalaiset tietenkin ohjataan pois Suomesta. Mieluiten nostamalla heidän verotusta ja tukien poistamisella”.

 

Perussuomalaisilta kyseltiin Twitterissä pitkin pyhiä ja välipäiviä näkemystä siihen, hyväksyykö puolue sen, että näkyvä toimija esittää radikaaleja ihonvärinäkemyksiä.

Vastaukseksi PS-Nuorista annettiin vähäeleinen linkkaus periaateohjelmaan, jonka mukaan järjestö ilmoittaa olevansa ”laadukkaan maahanmuuton puolesta”. Ihonväreistä tuossa ohjelmassa ei puhuta eikä etnonationalismista.

Uuden Suomen toimitus yritti viime viikon loppupuolen arkipäivinä saada perussuomalaisista puhelimitse kommenttia asiaan, mutta turhaan.

 

Eilen keskiviikkona Uusi Suomi onnistui tavoittamaan PS-Nuorten puheenjohtajan Asseri Kinnusen. Hän ei suoraan tuominnut Lapin piirin puheenjohtajan näkemyksiä, jos kohta ei niihin yhtynytkään.

”Hän (Sipola) kommentoi häntä kiinnostavia asioita ja edustaa omaa näkemystään, ei nuorisojärjestön kantaa. Meillä järjestönä on omat näkemykset”, Kinnunen muun muassa sanoi. (Lue koko haastattelu täältä).

Jo lauantaina oli kuitenkin käynyt epävirallisesti ilmi, että Sipolan rooli puolueensa nuorisojärjestön näkyvällä paikalla ei ole kiveen hakattu.

PS-Nuorten viimevuotisen hallituksen varajäsen Tommi O. Pälve kirjoitti Twitterissä, että ”Sipola on ollut määräaikaisesti erotettuna PS-nuorista keväästä lähtien”. Tosin PS-Nuorten Lapin piirin puheenjohtajana Sipola jatkaa ainakin toistaiseksi.

 

Kyse ei ole kuitenkaan vain järjestön yhdestä henkilöstä. Pälve raportoi Kansalainen-sivustolla viime heinäkuun lopussa, että PS-Nuorten sisäisillä foorumeilla on riidelty rankasti, ja puheenjohtaja Halla-ahokin olisi joutunut puuttumaan riitoihin kahdesti.

”Foorumille alkoi ilmestymään jatkuvasti uusia päivityksiä, joissa itseään etnonationalisteiksi kutsuvat tahot julistivat, että jos on järjestö, josta löytyy epäpuhtauksia, se ajan kanssa lopulta mädättää järjestön sisältäpäin… Jussi Halla-aho kirjoitti toisen kirjeen, että jos järjestö ei saa tilannetta hallintaan, on itse puolueen pakko tulla väliin.”, Pälve kirjoitti viitisen kuukautta sitten.

Tiettävästi näitä etnonationalisteja on PS-Nuorissa alle kymmenesosa, mutta ryhmä on sitäkin äänekkäämpi. Viime vuonna lähdön PS-Nuorista sai Sipolan lisäksi saamani tiedon mukaan kaksi muuta, toinen pysyvästi.

 

PS-Nuorista potkittu ”etnonationaali” ja Suomen Sisun aktiivi Tuukka Kuru on levittänyt puheenjohtaja Halla-ahon nuorisojärjestölle lähettämää paimenkirjettä Twitterissä. Siinä Halla-aho tuomitsee fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittämisen puolueelle ja sen poliittisille tavoitteille vahingollisena.

Jussi Halla-aho antoi Uudelle Suomelle tänään haastattelun (Lue haastattelu täältä), jossa hän pitää Sipolan näkemyksiä ihonväristä suomalaisuuden määrittäjänä ”typerinä”. Hyvä niin. Syrjintä ihonvärin tai minkään muunkaan perusteella ei ole millään tavalla hyväksyttävää, minkä pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys.

 


 

Sari Sarkomaan mielestä Pekkarisen puheet ovat menneestä maailmasta. Sarkomaan mukaan painopisteen on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. ”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa sanoo. ”Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi.”


 

 

Kokoomuksesta tyrmäys Pekkarisen

aluepolitiikalle: ”Asia on juuri päinvastoin”

 

 
Luotu: 
19.11.2018 09:54

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomuksen Sari Sarkomaa kertoo tiedotteessaan ”täystyrmäävänsä” hallituskumppani keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen kannanoton aluepolitiikasta.
 
|

Eri puolille Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta ratkaisu ei ole valtion hallinnon työpaikkojen ripotteleminen ympäri maata, linjaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa. Sarkomaa kertoo tiedotteessaan ”täystyrmäävänsä” hallituskumppani keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen kannanoton.

 

Pekkarinen ilmoitti viikonloppuna, että Suomen on palattava kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Se tarkoittaa hänen mukaansa keskittymisen pysäyttämistä ja alueiden tasapuolista kohtelua niin koulutus-, liikenne-, elinkeino- kuin työllisyyspolitiikassakin. Pekkarisen mielestä hallitus on tehnyt paljon hyvää, mutta jättänyt puuttumatta Suomen ”keskittymisvauhdin kiihtymiseen”.

”Suomen kehityksen ja menestyksen keskeiset luonnonvarat ovat eri puolilla maata, ei vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Siksi hallitusten, nykyisen ja tulevien, on palattava kokonaisvaltaiseen, holistiseen, aluepolitiikkaan ja alueiden kehittämiseen”, Pekkarinen linjasi.

 

 

Sarkomaan mielestä asia on juuri päinvastoin

”Juha Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on tuottanut paljon hyvää, mutta hallitus ei ole riittävästi hyödyntänyt kaupunkipolitiikkaa. Hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vastavalmistunut kaupunkipoliittinen ohjelma on askel oikeaan suuntaan mutta se ei vielä vastaa riittävästi kaupunkien kasvun tuomiin haasteisiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia mm. kouluihin ja päiväkoteihin”, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

*

Sarkomaan mielestä Pekkarisen puheet ovat menneestä maailmasta. Sarkomaan mukaan painopisteen on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa.

”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa sanoo.

”Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi.”

*

Lue myös: Mauri Pekkarinen jyrähtää: ”On palattava aluepolitiikkaan – kasvun aikana totuus paljastui karusti”

 


 

Julkisessa keskustelussa heiteltiin työtaistelutoimien aikana puolin ja toisin väitteitä puoluepolitiikasta. Jotkut ovat jopa olleet sitä mieltä, ettei tällaista porua verrattain vaatimattomasta lakimuutoksesta olisi edes syntynyt, ellei ensi keväänä olisi vaaleja. Siinä missä hallitusta on syytetty Suomen Yrittäjien pillin mukaan tanssimisesta, on ay-liikkeen lakkoilua väitetty etenkin SDP:tä tukevaksi vaalitempaukseksi.

 

Lakkovahteja Meyer Turku Oy telakan portilla Turussa lokakuussa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Nämä ovat SDP:n ja SAK:n johdon kytkökset

 

Ammattiliitoilla on vahvat yhteydet puoluepolitiikkaan.

Hallituksen esittämän niin kutsutun irtisanomislain laukaisemia poliittisia työtaistelutoimia on uumoiltu ainakin osaksi ennalta suunnitelluksi operaatioksi hallitusta vastaan. Muun muassa keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ovat olleet sitä mieltä, että lakkojen takana oli muutakin kuin hallituksen esityksen vastustus.

*

Julkisessa keskustelussa heiteltiin työtaistelutoimien aikana puolin ja toisin väitteitä puoluepolitiikasta. Jotkut ovat jopa olleet sitä mieltä, ettei tällaista porua verrattain vaatimattomasta lakimuutoksesta olisi edes syntynyt, ellei ensi keväänä olisi vaaleja. Siinä missä hallitusta on syytetty Suomen Yrittäjien pillin mukaan tanssimisesta, on ay-liikkeen lakkoilua väitetty etenkin SDP:tä tukevaksi vaalitempaukseksi.

*

Ay-liikkeen toiminnan puoluepoliittisuus nousi uudestaan esiin, kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder voitti luottamusäänestyksensä Akavan hallituksessa.

Akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA ei tyytynyt tulokseen. YKA:n hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm ilmoitti äänestyksen jälkeen järjestönsä vaativan, että Sture Fjäderin luottamus mitataan vielä Akavan ylimääräisessä liittokokouksessa.

 

Manööveri herätti kysymyksiä, sillä Antton Rönnholm on myös SDP:n puoluesihteeri. Ilta-Sanomat kysyiRönnholmilta suoraan, oliko kyse poliittisesta operaatiosta sekä miltä hänestä tuntuisi, jos jonkin toisen puolueen puoluesihteeri vaatisi ammattiliiton puheenjohtajana SAK:n puheenjohtajan eroa.

 

Kytköksiä, onko niitä?

Monilla työmarkkinajärjestöjen vaikuttajilla niin työnantaja- kuin palkansaajapuolellakin on vahvoja yhteyksiä puolueisiin.

Esimerkiksi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tunnetusti pitkän linjan kokoomuspoliitikko ja entinen ministeri. Kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen on aiemmin työskennellyt EK:ssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen oli keskustan ehdokkaana vuoden 2014 eurovaaleissa.

Julkisuudessa toistuukaikkein sitkeimmin SDP:n ja myös vasemmistoliiton yhteys suurimpiin ammattiliittoihin. SAK:laisessa ay-liikkeessä puolueet ovat historiallisesti hallinneet liittoja, taistelleet niiden vallasta ja jakaneet johtopaikkoja keskenään.

Verkkouutiset listasi eräitä ay-liikkeen näkyvien nykyisten avainhenkilöiden ja SDP:n yhteyksiä.

*

SAK:n ja sen liittojen puheenjohtajistoon kuuluvista henkilöistä SDP:n jäseniä ovat muun muassa:

 

– Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja

 Päivi Niemi-Laine, JHL:n puheenjohtaja (SDP:n entinen kaupunginvaltuutettu Riihimäellä, SDP:n eurovaaliehdokas)

 Ann Selin, PAM:n puheenjohtaja

– Riku Aalto, Teollisuusliiton puheenjohtaja (entinen SDP:n puoluehallituksen jäsen)

 Heli Puura, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja (SDP:n eduskuntaryhmän eduskuntasihteeri 1999–2005. 2005–2012 SDP:n Helsingin kaupunginvaltuutettu)

– Jari Nilosaari, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Marko Piirainen, AKT:n puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Porvoossa)

 Petri Vanhala, Paperiliiton puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Sauli Väntti, Sähköliiton puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

 Simo Zitting, Merimies-Unionin puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n liikennetyöryhmän jäsen)

 Heidi Nieminen, PAU:n puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n edustaja Kevassa, SDP:n entinen kunnanvaltuutettu Jyväskylästä)

Eräitä muita näkyviä ay-liikkeen aktiividemareita ovat:

 Jaana Ylitalo, PAM:n edunvalvontajohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n eduskuntavaaliehdokas)

– Håkan Ekström, JHL:n toimialajohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Ville Kopra, Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö (entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisentalouspoliittinen erityisavustaja)

– Vesa Mauriala, JHL:n suunnittelupäällikkö (entinen SDP:n järjestöpäällikkö, entinen Antti Rinteenkampanjapäällikkö, entinen SDP:n ministeriryhmän avustaja, Hyvinkään SDP:n kaupunginvaltuutettu)

 Matti Hirvola, Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri (entinen SDP:n ministeriryhmän / Antti Rinteen avustaja),

 Jyrki Konola, PAM:n johdon neuvonantaja ja toiminnanjohtaja (entinen SDP:n ministeriryhmän avustaja, entinen Antti Rinteen erityisavustaja, entinen SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri)

– Jukka Kärnä, SAK:n elinkeinopoliittinen asiamies (entinen SDP:n kansanedustaja)

 Aslak Haara-Hiltunen, Teollisuusliiton järjestämisvastaava (entinen SDP:n järjestöpäällikkö ja eduskuntavaaliehdokas)

 Harri Järvinen, SAK:n yhteyspäällikkö (entinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäen ja Eero Heinäluomanerityisavustaja)

 Joonas Rahkola, SDP:n eduskuntaryhmän ekonomisti (SDP, entinen SAK:n ekonomisti ja entinen Antti Rinteen erityisavustaja)

 


 

Näkökulma: Erkki Tuomiojan toivoisi itse kertovan hänen juonimishistoriansa historian alun, Zavidovon vuodosta 1972, jossa hän puukotti Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa suoraan selkään, jäämättä koskaan kiinni? Sijaiskärsijöitä olivat muut. - Pitkien puukkojen, SAK taustaisen Antti Rinteen selkäänpuukotusoperaatio puheenjohtaja Jutta Urpilaista vastaan, on vielä ihmisten muistissa, vaikka aikaa on kulunut jo viisi vuotta. Tämä tosiasia osoittaa, että hän ei ole todellista Suomen pääministeriainesta 2019 - kansainvälistymistaidoista puhumattakaan? - KimsBlog

 

Päivi Lipponen. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

  

Päivi Lipponen Erkki Tuomiojan kirjasta: Huh,

kuinka likaista ajattelua

 

 

Ex-kansanedustaja kertoo hänelle jysähtäneen karmea takauma politiikasta.

 

Sdp:n kansanedustajana 2007-15 toiminut nykyinen kirjailija Päivi Lipponen kertoo Facebookissa lukeneensa tästä avautuvan jutun Helsingin Sanomista.

– Aamulla jysähti karmea takauma politiikasta, kun luin (Unto) Hämäläisen selostuksen (Erkki) Tuomiojan kirjasta. Nousi tunne ”sinäkinbrutukseni”. Huh, kuinka politiikan mindset (ajattelutapa) on likaista, Päivi Lipponen kirjoittaa.

 

Kirjassa Erkki Tuomioja kertoo, miten hän oli juonimassa Paavo Lipposen syrjäyttämistä Sdp:n puheenjohtajan paikalta. Jo tuolloin mukana oli myös Antti Rinne.

 

– Tuo juonittelu… Useat ihmiset ovat kokeneet mitä työpaikoilla on selkäänpuukotus ja kiusaaminen. Se vierottaa ihmisiä, Päivi Lipponen kommentoi.

Lipponen kysyy ”kuinka paljon hukkaamme osaamista ja innostusta tuolla mindsetilla?”.

 


 

Sasin mukaan sekä kommunismi että fasismi syyllistyivät viime vuosisadalla historian suurimpiin ihmisoikeusrikoksiin ja murhasivat miljoonia ihmisiä. Euroopan neuvosto on tuominnut kummatkin ideologiat yhdenvertaisesti.

 

Kimmo Sasi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kimmo Sasi: Taistolaisuus ei ollut harmiton

nuorisoliike

 

 

Liikkeen tavoitteena oli ex-kansanedustajan mukaan työväenluokan diktatuuri.

 

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että HS:ssa julkaistu analyysi antoi väärän kuvan taistolaisuudesta harmittomana nuorisoliikkeenä.

– Tuon ajan taistelut kokeneena puolustuskirjoitus antoi väärän kuvan ilmiöstä, Kimmo Sasi kirjoittaa.

Sasi vertaa taistolaisuutta Isänmaalliseen kansanliikkeeseen, joka syntyi Suomessa 1930-luvulla fasismin ja Saksan taloudellisen menestyksen siivittämänä.

– Vastaavasti Neuvostososialismin propagandamenestyksen myötä meille syntyi Neuvostoliittoa ihaillut taistolaisliike. Sen tavoitteena oli siirtyä työväenluokan diktatuuriin ja murskata kapitalismi. Tavoite oli tärkeämpi kuin demokratia ja ihmis­oikeudet.

 

– Saksa on häviäjävaltiona tehnyt hienoa työtä ihmisoikeuskasvatuksessa. Neuvostoliiton voitettua sodan Venäjä ei ole tehnyt vastaavaa. Sen sijaan monet Itä-Euroopan valtiot ovat ottaneet vastuun kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan.

– Sinänsä sovinnollista mutta vastuun pakoilua on todeta, ­että ”Neuvostoliittoon taistolaiset suhtautuivat tietenkin hyvin naiivisti”. Näin kai sitten voidaan sanoa myös 1930-luvun IKL:n suhtautumisesta natsi-Saksaan, Sasi jatkaa.

Hänen mukaansa ”tyypillistä vahingollisille ääriliikkeille on usko omaan asiaan, jolloin totuus, demokraattisten vaalien tuloksen ja ihmisoikeuksien ja oikeuslaitoksen kunnioittaminen unohdetaan”.

– Suomi tarvitsisi varsinkin nyt kansalaiskasvatusta varten fasismin ja kommunismin ihmis­oikeusrikosten museon. Elo­kuva Ikitie kuvaa sitä, etteivät suomalaisetkaan ole täysin välttyneet raaimmilta rikoksilta. Museossa voitaisiin analysoida, kuinka taistolaisliike saattoi syntyä. Meidän on opittava mekanismeista, jotka hullaannuttavat nuorison ääriajatteluun.

 


 

Kansalaisia huolettaa aivan liian vähän, mistä poliittisen kampanjoinnin datat ovat peräisin, miten data on kerätty ja jaettu sekä ovatko sovelletut menettelyt laillisia ja läpinäkyviä. Kansalaisten tulisi olla perillä siitä, mistä mainokset tulevat ja kuka ne on maksanut sekä mihin niillä pyritään. Nyt niin ei ole. Vaalilainsäädäntömme laahaa pahasti jäljessä.

 

Googlen käyttäjä luovuttaa itsestään muun muassa sijaintitietoja. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Matti Wiberg: Poliittinen kampanjointi

digitalisoituu

 

Data-analytikan kehitys on mullistamassa poliittisen kampanjoinnin tapoja ja vaikutuksia sekä puolueiden toimintatapoja.

Kuluttajademografisia tietoja samoin kuin kansalaisten käyttäytymistä ja asenteita koskevaa dataa syntyy ja kerätään sekä analysoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista dataa voidaan käyttää myös poliittisen kampanjoinnin tarpeisiin. Ihmisten yksityisyydensuoja on koetteilla.

Harva meistä on ihastunut ajatuksesta, että äänestyskäyttäytymistämme määrittäisi pitkälle se, mitä uutisvirrassamme sattuu kulloinkin olemaan. On kuitenkin jo osoitettu vakuuttavasti, että uutisvirtamme vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseemme.

 

Jo nyt on massiivisessa käytössä joukko tekniikoita, joilla hankitaan kampanjoinnissa hyödyllisiä tietoja.

Näitä ovat, esimerkiksi:

 

1 Yksityiskohtaiset yleisösegmentoinnit eli sen kartoittaminen, millaisiin väestöryhmiin äänestäjät jakautuvat kohdennetun mainonnan tehostamiseksi.

*

2 Eri laitteista kerätyn informaation yhteen kokoaminen. Kuluttaja luovuttaa jatkuvasti puhelimensa ja esimerkiksi Googlen käyttämisellään itsestään tietoja, sijaintitiedot mukaan lukien. Näitä voidaan yhdistellä.

*

3 Psykografiikkatekniikoiden soveltaminen. Näillä tarkoitetaan asennekartoituksia, joilla pyritään asenteiden ja tunteiden selville saamiseen. Jopa ihmisen äänensävystä voidaan eritellä hänen tunnetilojaan. Näin saatujen tietojen avulla hänelle voidaan kohdentaa juuri otollista aineistoa, mm. mainoksia. Nämä tekniikat kartoittavat henkilön persoonallisuustyyppiä, asenteita, tunteita ja kiinnostuksenkohteita.

*

4 Tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää esimerkiksi sisältöä automaattisesti tuottamalla sekä äänestystulosten ennakointiin henkilökohtaisen datan perusteella.

*

5 Uusien jakelukanavien käyttöönotto. Digitaaliset videot, kannettavat teknologiat (wearable tech), esimerkiksi älyvaatteet sekä virtuaalinen todellisuus (VR) ovat kaikki käytettävissä myös poliittiseen kampanjointiin. Eräs viheliäinen sovellus eli ”deepfakes”-kasvonvaihtoalgoritmi eli ohjelmisto joka mahdollistaa sanojen sijoittamisen poliittisen kilpailijan suuhun.

*

6 Sentimenttianalyysilla voidaan kartoittaa ihmisten kantoja, asenteita tai mielipiteitä jostakin tietystä aihepiiristä, henkilöstä tai poliittisesta ehdotuksesta. Tätä tietoa voidaan käyttää kampanjan suuntaamiseen ja poliittisten avausten testaamiseen. Näissä tekniikoissa sovelletaan luonnollisen kielen prosessointia (Natural Language Processing, NLP), joka on eräänlaista tietokoneistettua koneoppimista tekstianalyysin keinoin.

Näitä menetelmiä otetaan jatkuvasti käyttöön. Vuoden 2017 Ison Britannian vaaleissa käytetyistä mainosrahoista peräti 40 % oli digitaalimenetelmien soveltamisesta aiheutuneita kuluja.

*

Vaakalaudalla ovat kuitenkin aivan perustavat arvot: poliittisen kampanjoinnin totuudenmukaisuus, reiluus, kilpailijoiden kunnioittaminen, ylipäänsä luottamuksen ylläpitäminen kampanjointia kohtaan.

 

Ainakin puolueiden tulisi sitoutua yhteisiin sääntöihin. Näitä sääntöjä koskeva keskustelu ei ole meillä vielä alkanutkaan.

EU:ssa komissio on uudistamassa puoluerahoitusta koskevaa sääntelyään. Tavoitteena on sakottaa niitä, jotka väärinkäyttävät äänestäjien yksityisiä tietoja vaikuttaakseen vaalikampanjoihin.

 

Tavoitteena on estää Facebook-Cambridge Analytican kaltaiset väärinkäytösskandaalit tulevaisuudessa. Nämä yrityksethän väärinkäyttivät miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja.

 

Komission suunnitelmissa on, että sakko väärinkäytöksestä olisi noin viisi prosenttia puolueen vuosibudjetista. Sakko koskisi eurooppalaisia puolueperheitä, jotka yhdistävät kansallisia puolueita eurooppalaisella tasolla.

 

Ehdotus vaatii niin EU:n jäsenmaiden kuin Euroopan parlamentin hyväksynnän. Niiden hankkimiseen tähdätään ennen ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleja.

EU:n tavoitteena on myös suositella kansallisille hallituksille, etteivät ne hyväksyisi digitaalista poliittista mainontaa, jota vastaanottaja nimenomaisesti ei ole tilannut.

Korkea aika olisi Suomessakin aloittaa tätä koskeva säädössuunnittelu ja pelisääntöjen luominen puolueiden kesken.

 


 

Korkman kehottaa luomaan säätelyä ja politiikkaa, joka kantaa huolta koko väestöstä. – Hyvinvointivaltio on markkinatalouden eettinen perusta. Sillä on keskeinen rooli kansalaisten luottamuksen ylläpitämisessä, mikä on olennaista toimivan demokratian kannalta, Korkman toteaa.

 

Professori Sixten Korkman. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sixten Korkman: Populismi on traaginen liike

 

 

Talousasiantuntijan mukaan populistien ajama politiikka on usein haitallista myös liikkeiden kannattajille.

”Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike”, sanoo talousasiantuntija Sixten Korkman kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Korkmanin mukaan kansallismielinen populismi on seurausta talouden epävakaistumisesta ja sosiaalisesta eriarvoistumisesta.

– Tyytymättömyyden taustan voi ymmärtää hyväksymättä tarjottua lääkettä. Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike. Näin siksi, että sen ajama politiikka on yleensä joko merkityksetöntä tai haitallista myös kannattajiensa kannalta.

 

Korkmanin mukaan ”markkinafundamentalistinen hurmio” on ajanut yhteiskunnan umpikujaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Eliitit ovat myös usein suhtautuneet populismiin ylimielisesti.

– Tämä on perusteetonta ja vaarallistakin.

Tyytymättömyyden taustalla on erityisesti se, että keskiluokan elintaso on polkenut paikallaan viime vuosikymmenten aikana. Monia myös risoo se tapa, jolla vuoden 2008 finanssikriisissä kärsineet pankit pelastettiin veronmaksajien kustannuksella.

– Olisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta.