Eurovaalien vaalipäivä on Suomessa 26.5.2019. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25.4.2019. Britannian EU-eron vuoksi Suomelle tulee kevään eurovaaleissa yksi paikka lisää, joten meppejä valitaan yhteensä 14.


 

 

Uusi ennuste Suomelle – Politico: Punavihreä

voitto eurovaaleissa

 
Luotu: 
17.1.2019 13:27

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Politicon ennusteen mukaan sdp ja vihreät olisivat eurovaalien voittajia Suomessa.
 
|

Politico-lehti on julkistanut eurovaalien Suomea koskevan paikkaennusteen, joka on koostettu useasta eri puoluegallupista. Ennusteen mukaan sdp ja vihreät olisivat eurovaalien voittajia Suomessa.

 

Ennusteen mukaan sdp olisi saamassa kaksi lisäpaikkaa. Puolueen paikkamäärä kasvaisi nykyisestä kahdesta neljään. Vihreät olisi saamassa kaksi paikkaa, kun puolueella nykyisin on yksi europarlamentaarikko.

Kokoomus ja keskusta pitäisivät ennusteessa nykyiset kolme paikkaansa. Myös vasemmistoliiton paikkamäärä pysyisi ennallaan yhdessä paikassa. 

 

Perussuomalaisille ennuste odottaa yhden paikan pudotusta nykyisestä kahdesta paikasta.

Rkp, kd ja siniset ei yllä ennusteessa europarlamenttipaikkoihin.

 

LUE MYÖS: EU-parlamenttia odottaa iso myllerrys – Kansallismielisille jopa neljännes paikoista?

 

Ehdokastilanne tällä hetkellä

Sdp:n europarlamentaarikoista Liisa Jaakonsaari on ilmoittanut, ettei enää asetu ehdolle. Nimekkäimmät puolueen nimeämät ehdokkaat ovat nykyinen euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja Eero Heinäluoma ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Ehdolla ovat myös muun muassa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny sekä Euroopan demarinuorten kattojärjestön pääsihteeri Tuulia Pitkänen.

Kokoomuksessa kaikki nykyiset euroedustajat eli Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa ovat ehdolla. Lisäksi ehdokkaina ovat muun muassa entinen kansanedustaja Kimmo Sasi ja EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin neuvonantajatiimissä työskentelevä Aura Salla.

Keskustan nykyisistä euroedustajista Anneli Jäätteenmäki ei lähde ehdolle, mutta Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen ovat ehdolla. Muista ehdokkaista tunnetuimmat ovat kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Pekka Puska.

Vihreiden eurovaaliehdokkaina ovat nykyinen meppi Heidi Hautala, Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Iiris Suomela ja puolueen varapuheenjohtaja Veli Liikanen. Kansanedustaja, puoleen ex-puheenjohtaja Ville Niinistö on kertonut harkitsevansa eurovaaliehdokkuutta.

Perussuomalaisista ehdolla ovat ainakin puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Asseri Kinnunen, europarlamentissa avustajana ja neuvonantajana työskentelevät Olli Kotro ja kaupunginvaltuutettu Samuli Sibakoff. Puolueen puheenjohtaja, nykyinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho keskittyy eduskuntavaaleihin. Puolue on ilmoittanut asettavansa eurovaaleihin täyden listan eli 20 ehdokasta.

Vasemmistoliitossa muun muassa nykyinen euroedustaja Merja Kyllönen hakee jatkoa. Myös rkp:ssä ehdolla on muiden muassa nykyinen meppi Nils Torvalds.

Sinisissä ehdolle on ilmoittautunut työministeri Jari Lindström. Ulkoministeri Timo Soinin odotetaan lähiaikoina kertovan ratkaisustaan.

Kristillisdemokraatit ei ole vielä asettanut eurovaaliehdokkaita. Puheenjohtaja Sari Essayah kertoo Uudelle Suomelle, että puolue asettaa ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa 9. helmikuuta.

*

Eurovaalien vaalipäivä on Suomessa 26.5.2019. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25.4.2019.

Britannian EU-eron vuoksi Suomelle tulee kevään eurovaaleissa yksi paikka lisää, joten meppejä valitaan yhteensä 14.

*

 

Nykyiset Suomen europarlamenttiedustajat

Kokoomus: Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Petri Sarvamaa

Keskusta: Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Mirja Vehkaperä

Sdp: Miapetra Kumpula-Natri, Liisa Jaakonsaari

Ps: Jussi Halla-aho, Pirkko Ruohonen-Lerner

Vihr: Heidi Hautala

Vas: Merja Kyllönen

Rkp: Nils Torvalds

 


 

”Lainsäädännön on mahdollistettava törkeissä rikoksissa kansalaisuuden menettäminen ja ilman kansalaisuutta olevien karkottaminen. Kansanturvallisuus ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan eivät kestä, että Suomeen tullaan suojelun varjolla ja sen jälkeen itse aiheutetaan uhkaa, pelkoa ja tuhoa muille. Poliisin ja muiden viranomaisten resurssit sekä käytänteet pitää olla sellaiset, että näihin rikoksiin tartutaan välittömästi ja tehokkaasti. Valitettavasti nyt on jäänyt kansalaisille käsitys, että viranomaisten toiminta ei ole ollut riittävän aktiivista ja tehokasta. Näin ei voi jatkua.” - Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino


 

 

Seksuaalirikokset: Ministerin avustajalta

kolme ehdotusta – ”Nyt mitataan poliittisen

päätöksenteon uskottavuus

 
 
 
Luotu: 
13.1.2019 11:58

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesityksiä, joissa muun muassa puututaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten väärinkäyttöön ja mahdollistetaan kansalaisuuden menettäminen esimerkiksi terrorismirikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta. 
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino (sin) esittää, että kolme kokonaisuutta on korjattava seksuaalirikoksiin syyllistyneiden osalta.

 

Ensimmäiseksi lainsäädäntöä on Leinon mukaan kiristettävä merkittävästi. 

”Eduskunnan käsittelyssä olevat hallituksen esitykset on hyväksyttävä nykyisen eduskunnan aikana. Tarvittaessa hallituksen on annettava täydentäviä esityksiä”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

 

 

Lisäksi viranomaisten resursseja on Leinon mukaan lisättävä ja toiminnan on oltava nykyistä uskottavampaa.

Kolmanneksi hän listaa, että tuomiovallan on huomioitava nykyistä paremmin kansalaisten oikeustaju ja moraalikäsitys. 

”Tuomioiden on oltava nykyistä ankarampia. Ilman näitä toimia kansalaisten luottamus yhteiskuntaan rapautuu. Kansalaiset odottavat nyt nopeita ja tehokkaita toimia. Nyt mitataan poliittisen päätöksenteon uskottavuus”, Leino sanoo.

Hän huomauttaa, että ongelman ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien eduskuntapuolueiden tuki.

”Viime päivien kommenttien perusteella olen vakuuttunut myös oppositiopuolueiden halusta tukea hallitusta nopeilla korjaavilla toimilla. Suomalaisella lainsäätäjällä on mahdollisuus näyttää mihin se kykenee. Aikaa on kaksi kuukautta.”

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on kiristää lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Tämä laki on Leinon mukaan saatava voimaan vielä nykyisen eduskunnan aikana.

*

”Lainsäädännön on mahdollistettava törkeissä rikoksissa kansalaisuuden menettäminen ja ilman kansalaisuutta olevien karkottaminen. Kansanturvallisuus ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan eivät kestä, että Suomeen tullaan suojelun varjolla ja sen jälkeen itse aiheutetaan uhkaa, pelkoa ja tuhoa muille. Poliisin ja muiden viranomaisten resurssit sekä käytänteet pitää olla sellaiset, että näihin rikoksiin tartutaan välittömästi ja tehokkaasti. Valitettavasti nyt on jäänyt kansalaisille käsitys, että viranomaisten toiminta ei ole ollut riittävän aktiivista ja tehokasta. Näin ei voi jatkua.”

*

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) huomautti lauantaina, että käytännön lainvalmistelutyö ei aina ole yksinkertaista. 

”Meidän kaikkien oikeustaju sanoo, että teemme kaikkemme, ettei rikollisia tule Suomeen. Joka Suomeen tulee, lähtökohtana on, että täällä noudatetaan Suomen lakeja ja toimitaan Suomen arvojen mukaisesti tai täältä poistetaan. Käytännössä se ei ole ihan näin yksinkertaista, meitä sitoo kansainväliset sopimukset ja oma perustuslaki”, hän sanoi Oulussa tavattuaan kaupunginjohtoa yhdessä sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) kanssa.

Sipilän mukaan sisäministeriössä on joulukuussa aloitettu lisätoimien selvittäminen ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Työssä selvitetään esimerkiksi kansalaisuuden myöntämiskriteerejä ja maahantulojärjestelmän toimintaa kokonaisuudessaan.

Lisäksi eduskunnassa on käsittelyssä kaksi hallituksen esitystä, joista  toisessa puututaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten väärinkäyttöön ja toisessa mahdollistetaan kansalaisuuden menettäminen esimerkiksi terrorismirikoksiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta. 

Poliisi otti Helsingin Roihuvuoressa lauantai-iltana kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltyinä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. 

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Rikoksiin epäiltyjen on kerrottu olevan ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Oulun poliisilla on tutkittavana myös joulukuussa paljastunut tapaus, jossa epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaaseen tyttöön kuluvan vuoden aikana. Tästä rikoksesta epäiltyinä on kahdeksan henkilöä.

*

Lue lisää:

Näkökulma: Oulun seksuaalirikosepäilyistä tuli yhteinen huolenaihe

STT: Kolme otettu kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista Helsingissä

 


 

Ministeri Niinistö osallistuu konferenssiin ensimmäistä kertaa. Niinistö on kutsuttu Säleniin jo aiemmin, mutta hän ei ole voinut osallistua tapahtumaan aikataulusyistä. Näin kertoi puolustusministeriön viestintäjohtaja Niina HyrskySTT:lle joulukuussa. Aiemmin Sälenin-konferenssissa ovat vierailleet Suomesta muun muassa presidentti Sauli Niinistö, aiemmat ministerit Carl Haglund (r.) ja Erkki Tuomioja(sd.), Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sekä suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. Sälenin turvallisuus- ja puolustuskonferenssissa on vuosittain satoja osallistujia. Lavalla nähdään kymmeniä puhujia. Seminaarilavan keskustelut lähetetään suorana verkossa myös tänä vuonna.


 

 

Ruotsidemokraatit jäävät pois korkean tason

turvallisuuskonferenssista – syynä puolueen

edustajien puuttuminen ohjelmasta

 

Tapahtuman järjestäjien mukaan konferenssin ohjelmavalinnat eivät ole kannanotto ruotsidemokraattien suuntaan. 

 

Sälen
Åkesson puhuu vaalipäivän juhlatilaisuudessa.
Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson.Anders Wiklund / EPA
 

Ruotsin Taalainmaalla alkaa iltapäivällä vuosittainen korkean tason turvallisuus- ja puolustustapahtuma. Kolmipäiväinen Sälenin konferenssi kokoaa yhteen muun muassa poliitikkoja, turvallisuusviranomaisten edustajia, tutkijoita sekä järjestöväkeä.

Konferenssin tämänvuotinen ohjelma on synnyttänyt jo ennalta debattia, sillä Ruotsin kolmanneksi suurimman puolueen ruotsidemokraattien delegaatio on jättäytymässä pois kokonaan konferenssista. Ruotsidemokraattien puolustuspoliittinen edustaja Roger Richtoff perustelee poisjääntiä sillä, että puolueen edustajia ei ole kutsuttu puhumaan tapahtuman ohjelmaosuuksiin. Sen sijaan muista valtiopäiväpuolueista tai niiden nuorisojärjestöistä on edustajia eri ohjelmakohdissa.

– Miksi matkustaisimme Säleniin ja istuisimme katsojiksi yleisöön? Voimme yhtä hyvin seurata verkkolähetystä etänä, ruotsidemokraattien Richtoff perustelee STT:lle.

Vaikka puolue ei ole edustettuna paikan päällä, se suunnittelee kommentoivansa Sälenin turvallisuus- ja puolustusaiheita etäältä.

 

"Ruotsidemokraatteja ei syrjitä"

Konferenssia järjestävän Folk och Försvar -järjestön mukaan ohjelmavalinnat eivät ole kannanotto ruotsidemokraattien suuntaan.

– Kaikki puolueet eivät ole joka vuosi lavalla. Ruotsidemokraatit ovat käytännössä olleet mukana joka vuosi, joten heihin ei kohdistu syrjintää. Näin ohjelma vain on rakentunut tänä vuonna, Folk och Försvarin pääsihteeri Maud Holma von Heijnesanoi keskiviikkona ruotsalaisuutistoimisto TT:lle.

Järjestön pääsihteerin mukaan viime vuonna poliitikkoja haluttiin enemmän Sälenin konferenssin lavalle, koska kyse oli vaalivuodesta.

– Tänä vuonna olemme päättäneet keskittyä vähemmän politiikkaan, muun muassa sen takia, että hallituksen muodostaminen on venynyt.

Sälenin konferenssin lisäksi Folk och Försvar -järjestö järjestää vuoden mittaan lukuisia muita tapahtumia ja koulutuksia turvallisuus- ja puolustusasioista.

 

Niinistö pohjoismaisessa seurassa

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vierailee Sälenin konferenssissa huomenna maanantaina. Hän nousee puhumaan lavalle pohjoismaisten puolustusministerikollegoidensa kanssa.

 

Lähetyksiin pääsee Folk och Försvar -järjestön kotisivujen kautta(siirryt toiseen palveluun) tai suoraan järjestön YouTube-palvelussa.

 


 


 

 

Ilmastouutiset vaikuttivat arkeen

 

Suomalaisten ilmastotekoja ovat kierrätys ja säästeliäisyys. Naiset ovat muuttaneet käyttäytymistään miehiä enemmän.

 

KOTIMAA 11.01.2019 06:00 | Suomen Kuvalehti

 
 
TEKSTI HEIKKI VENTO
 

Kolmannes vastaajista kertoi vähentäneensä ympäristösyistä työmatka-autoilua.© VESA MOILANEN / LK

 
 
 

SUURI osa suomalaisista on tarkistanut kulutuskäyttäytymistään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Muutokset koskevat erityisesti jätteitä, kulutustavaroiden kierrätystä, energiaa ja ruokailutottumuksia, selviää Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelletekemästä kyselystä.

 

Vain kuuden prosentin mukaan ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut heidän käyttäytymiseensä.

Tutkimus tehtiin 12.–30. marraskuuta 2018 ja siihen haastateltiin 1 009:ää suomalaista kaikista maakunnista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, ”oletteko muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutustottumuksianne ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa”. Kysymyksiin oli neljä vastausvaihtoehtoa: melko paljon, jonkin verran, vain vähän, en lainkaan.

 

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin.

 

TUTKIMUKSEN mukaan enemmistö suomalaisista on vähentänyt kaikkea kulutusta.

Eniten on kiinnitetty huomiota asumismenoihin. Yli puolet on nipistänyt asumiseen käytettävän sähkön ja muun energian kulutusta. Reilun viidenneksen energiankäyttöön ilmastonmuutoksen hillintä ei ole vaikuttanut.

Lihan osuus ruokavaliossa on ollut laskussa. Noin puolet vastaajista, 51 prosenttia, kertoi korvanneensa kasviksilla lihan osuutta ruokapöydässä.

Syöminen kuitenkin jakoi vastaajat kahteen suureen ryhmään, koska yli kolmanneksen ruokailutottumukset eivät ole muuttuneet. Naiset näyttävät olevan miehiä valmiimpia korvaamaan lihaa kasviksilla.

Myös jätteiden lajittelu on yleistynyt. Vastanneista puolet kertoi muuttaneensa lajittelua melko paljon. Kyselyn mukaan kestokulutustavaroiden kierrätys on arkipäivää useimmissa kotitalouksissa.

Vastaajista 75 prosentin kierrätysinto on lisääntynyt vähintään jonkin verran. Vain noin joka kymmenes vastasi kieltävästi kysymykseen.

 

TULOKSET muuttuivat selvästi, kun kysymykset siirtyivät kodin seinien ulkopuolelle.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja oma auto on edelleen tärkeä kulkuväline sekä työmatkoilla että vapaa-aikana. Noin kolmannes on vähentänyt oman auton käyttöä työmatkoilla. Lähes puolet, 45 prosenttia, ajaa entiseen tapaan. 14 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.

Luvut pysyivät samanlaisina, kun vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he vähentäneet autoilua vapaa-aikana tai asiointimatkoilla. Kysymyksestä riippuen noin 40 prosenttia vastaajista ei ole supistanut vapaa-ajan autoilua.

Lomamatkoilla autoa kuitenkin käytetään aiempaa vähemmän. Niukka enemmistö, 53 prosenttia, kertoi ilmastonmuutoksen torjumisen vaikuttaneen auton matkailukäyttöön.

Joka kolmas on tinkinyt lentämisestä lomamatkoilla, mutta 43 prosenttia lentää kuten aiemmin. Noin joka kymmenes ei osannut arvioida, onko heidän lentomatkustamisensa määrä muuttunut.

 


 


 

 

VASTAUKSISSA on eroja riippuen sukupuolesta, asuinpaikasta, tulotasosta, iästä ja koulutuksesta. Merkittävin jakaja on sukupuoli.

Naiset ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan selvästi miehiä enemmän. Naisista 73 prosenttia kertoi vähentäneensä kaikkea kulutusta ainakin jonkin verran. Miesten vastaava luku oli 44 prosenttia.

Erityisesti helsinkiläiset ja muut uusmaalaiset ovat tarkistaneet kuluttamistaan. Yli 70 prosenttia vastaajista oli hillinnyt ostohalujaan ainakin jonkin verran.

Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa vastaavat lukemat olivat 51–56 prosenttia. Silti koko maassa miestenkin kulutuskäyttäytyminen on muuttanut ainakin vähän.

Myös koulutustaso vaikuttaa kulutukseen. Peruskoulun suorittaneista puolet kertoi vähentäneensä kulutusta, mutta viidennes ei lainkaan. Ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 60 prosenttia vastasi supistaneensa kaikkea kulutusta.

Tulos voi selittyä sillä, että korkeammin koulutetuilla on paremmat ansiot ja heillä on enemmän mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään.

IKÄRYHMITTÄIN kaikki vastaajat ovat reagoineet ilmastonmuutokseen, nuorimmat ikääntyneitä vähemmän. Puolet 15–29-vuotiaista kertoi hillinneensä kulutustaan ainakin jonkin verran. Vanhimmassa ryhmässä, 50–79-vuotiaat, vastaava osuus oli 75 prosenttia.

Tulotason mukaan tehdyssä jaottelussa ryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja. Vastaajat jaettiin kolmeen tuloluokkaan: 20 000 euroa tai vähemmän vuodessa ansaitsevat, 20 001–35 000 ja yli 35 000 euroa tienaavat.

Kaikissa ryhmissä enemmistö kertoi vähentäneensä henkilökohtaista kulutustaan melko paljon tai jonkin verran. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista kuitenkin joka viides ei ole muuttanut kulutustapojaan. Tulos saattaa johtua siitä, ettei pienituloisilla ole mahdollisuuksia tinkiä kulutuksestaan.


  

ILMASTONMUUTOS on noussut kansainvälisen politiikan pysyväksi aiheeksi. Toimintaa ohjaavat Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimus ja Euroopan unionin päätökset, Pariisin ilmastosopimus ja Puolan Katowicessa pidetyn YK:n ilmastokokouksen linjaukset. Keskeinen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen keskimäärin 1,5 asteeseen.

 

Ensi vuosi 2020 on tärkeä mittauspiste. Silloin kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi olla 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Seuraava etappi on vuosi 2030, jolloin päästöjä saisi olla korkeintaan 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

EU:ssa päästökaupan piirissä olevien päästöjen tulisi olla 2020 viidenneksen vuoden 2005 tasoa pienemmät. Päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähennystavoite on 10 prosenttia. Suomelle asetettu tavoite on 16 prosenttia.

 

KATOWICESSA puhunut presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. EU:n tavoitevuosi on 2050.

Ilmastonmuutos nousee väistämättä esille huhtikuun 14. pidettävien eduskuntavaalien väittelyissä ja kampanjoissa. Selvitimme nykyisten eduskuntapuolueiden valmiutta ilmastotoimiin kyselyllä, jota käsittelevän jutun löydät täältä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat miettimään Suomen ilmastolinjaa.

Joulukuussa kahdeksan puoluetta julkaisi yhteiset tavoitteensa ilmastopolitiikan kiristämiseksi. Vuoden 2030 päästötavoitetta on kovennettava 60 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, koska EU:n pitää olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.

Suomalaiset vaativat päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseksi, koskemaan niiden lämmitystä ja jäähdytystä.

Eduskuntaryhmistä perussuomalaiset, Harry Harkimon Liike nyt ja Paavo Väyrynen eivät olleet mukana hyväksymässä kannanottoa, jossa vaaditaan EU:n ilmastopolitiikan tiukentamista.

 

43 prosenttia vastaajista oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaisten kannattajat erottuvat joukosta.

 

TALOUSTUTKIMUKSEN kysely tehtiin ennen Katowicen kokouksen päättymistä. Puolueiden ilmastokannanotto ei ollut vastaajien tiedossa silloin, kun heiltä kysyttiin, ”miten Suomen pitäisi mielestänne toimia Euroopan unionissa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä”.

Perussuomalaisten kannattajat olivat selvästi eri linjoilla kuin muut. Enemmistö perussuomalaisista oli sitä mieltä, että jätehuollon, liikenteen ja asumisen kustannusten nousun hillitsemiseksi Suomen pitää toteuttaa vain EU:n minimivaatimukset.

Toiseen ääripäähän sijoittuivat vihreiden kannattajat, joista kahden kolmasosan mielestä Suomen pitää olla EU:n eturintamassa, vaikka se tarkoittaisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon merkittävää kallistumista. Vasemmistoliiton kannattajat olivat käytännössä samaa mieltä vihreiden kanssa.

 

Suurista eduskuntapuolueista keskustan kannattajat suhtautuivat penseimmin ilmastopolitiikan kiristämiseen, jos se johtaa kustannusten kasvuun. Keskustankin kannattajien enemmistö hyväksyy EU:n ilmastolinjaukset, vaikka reilu viidennes vastaajista piti minimilinjaa parhaimpana.

Sdp:n tukijoissa ilmastopolitiikan kiristäminen saa hieman enemmän kannatusta kuin keskustassa.

Kokoomuslaisista 48 prosentin mielestä Suomen pitää olla EU:n etulinjassa, vaikka se tarkoittaisi autoilun ja asumisen kallistumista.

Kaikista vastaajista 43 prosenttia oli valmis tiukentamaan ilmastopolitiikkaa, kolmannes seuraisi EU:n linjauksia ja viidennes sitoutuisi minimitavoitteisiin.

 

Juttua on päivitetty 11.1.2019 kello 9.58: Lisätty tieto puolueiden ilmastokantoja ja -toimia käsittelevästä SK:n jutusta.

 


 

Harkimon, Tuomas Enbusken ja Mikael Jugnerin liike on sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista populismia. Osa heistä ehkä kuvittelee edustavansa Ranskan tyyppistä En Marche! -liikettä. Harkimo on kuitenkin kaukana Macronista. Pikemminkin kyseessä on köyhän miehen Trump, aina Venäjän bisneksiä myöten. - Näkökulma: Harkimo on tehnyt täsmälleen saman virheen, poliittisessa Liike Nyt arvosegmentoinnissa, kuin Soini aikanaan perussuomalaisten pitkässä kasvukehityksessä. Kun aikaa kuluu kevääseen 2019, porvarilliset arvot, sitoutumattomat, yrittäjät, tyytymättömät ja ay-vasemmistoaktiivit sekoittuvat riitaisasti liikkeen prosessissa ja sisäisissä äänestyksissä, täysin keskeneräisessä internet sovelluksessa! Tulta ei voi yhdistää veteen, kuten perussuomalaisten kävi omissa riidoissaan ja sisäisessä arvokurissa. Joistakin tuhansista ei voi tehdä käden käänteessä Liike Nyt liikkeessä; järjestäytyneesti, 1500 yhtenäistä vaaliliiton avaintoimijaa eduskuntavaaleissa. Just like that!? Ei edes liikemies Harkimon "säästöillä"! - Hosuen ei hyvä tule. Julkisuuskuva kärsii!? - KimsBlog


 
Kommentti
 
 

Harkimosta tuli köyhän miehen Trump –

yhdistysmuoto mahdollistaa hämärärahat

 

28.11.2018 13:41 päivitetty 28.11.2018 13:45 | Kauppalehti

KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo aikoo pitää Liike nyttinsä yhdistyksenä, eikä siis rekisteröi sitä puolueeksi. Harkimo ei halua puoluetukea. Hänestä puoluetuki pitäisi poistaa. Jokaisen täytyy pärjätä omillaan (HS 28.11).

 

Ajatus puoluetuesta luopumisesta voi tuntua houkuttelevalta. Sillä on kuitenkin merkittävä seuraus: jos tuesta luovutaan, lainsäädäntöä ovat tekemässä vain ne, joilla on varaa kustantaa itse vaalikampanjansa. Myös rahoittavien yhteisöjen valta lisääntyy; narun päässä sätkii ostettu lainsäätäjä.

Puoluerahoitukseen liittyy rajoitteita ja avoimuuden vaatimus. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV valvoo sekä vaalirahoitusta että puoluerahoitusta. VTV:lla on myös halutessaan pääsy puolueiden kirjanpitoon.

 

Yhdistyksillä näitä rasitteita ei ole. Periaatteessa mikä tahansa hämärätaho voi ostaa ehdokkaan omiin tarpeisiinsa, tehdä diilejä.

Kyse on myös valtiollisesta turvallisuudesta. Venäjän tiedetään sotkeutuneen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja rahoittaneen muun muassa Ranskan äärioikeistoa, Marine Le Penin puoluetta. Myös lännestä löytyvät omat hämmentäjänsä.

Harkimon Liike nyt -idea on osa yhteiskunnallista valtavirtaa, jossa valtaan noustaan ikään kuin politiikan "ulkopuolelta". Yhdysvalloissa se on liikemies Donald Trump, Italiassa koomikko Beppe Grillon Viiden tähden liike, Ranskassa Emmanuel Macronin En Marche!

 

Maaperä uudenlaisille liikkeille on otollinen. Globalisaatio, finanssikriisi ja digitalisaatio laittoivat keskiluokan ja työväestön selkeä seinää vastan. Kun perinteiset puolueet pettivät, apu haetaan muualta.

*

Harkimon, Tuomas Enbusken ja Mikael Jugnerin liike on sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista populismia. Osa heistä ehkä kuvittelee edustavansa Ranskan tyyppistä En Marche! -liikettä.

Harkimo on kuitenkin kaukana Macronista. Pikemminkin kyseessä on köyhän miehen Trump, aina Venäjän bisneksiä myöten. *

 

  • Kaija Ahtela
    Kauppalehti

”Lain mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneeltä voidaan peruuttaa oleskelulupa ja 1.1.2019 alkaen hänet voidaan karkoittaa maasta nopeammin”. - Petteri Orpo


 
Petteri Orpo. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

  

”Tiukempia lakeja ulkomaalaisten

rikollisuuden estämiseksi

 

 

Petteri Orpo on suuttunut ja järkyttynyt Oulun epäillyistä seksuaalirikoksista

 

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi Oulun seksuaalirikosepäilyksiä twitterissä.

– Oulun epäillyt seksuaalirikokset järkyttävät ja suututtavat. Ne ovat yksiselitteisen tuomittavia. Annan tukeni poliisille ja oikeuslaitokselle tekojen selvittämiseksi juurta jaksain ja syyllisten saattamiseksi vastuuseen. Suomessa ei saa tapahtua tällaista!, Petteri Orpo kirjoittaa.

Hän jatkaa, että ”lain mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneeltä voidaan peruuttaa oleskelulupa ja 1.1.2019 alkaen hänet voidaan karkoittaa maasta nopeammin”.

– Kun on tullut Suomeen asumaan, on elettävä Suomen lakien mukaan. Siihen kuuluu jokaisen koskemattomuus ja loukkaamattomuus.

– Kokoomus esittää lakien tiukentamista ulkomaalaisiin liittyvän rikollisuuden estämiseksi ja edellyttää lakien pikaista käsittelyä. Valmistelu on jo käynnissä sisäministeriössä. Lakien on oltava ankarampia niin, että ne vastaavat suomalaisten oikeustajua, Orpo twiittaa.

Petteri Orpo
 
@PetteriOrpo 
 

'n epäillyt seksuaalirikokset järkyttävät ja suututtavat. Ne ovat yksiselitteisen tuomittavia. Annan tukeni poliisille ja oikeuslaitokselle tekojen selvittämiseksi juurta jaksain ja syyllisten saattamiseksi vastuuseen. Suomessa ei saa tapahtua tällaista! (1/3)


 

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu, Sarkomaa kirjoittaa. Sarkomaan mukaan lisää työpaikkoja toki tarvitaan eri puolelle Suomea. Ratkaisu ei hänen mukaansa kuitenkaan ole se, että valtionhallinnon työpaikkoja ”ripotellaan ympäri maata”. – Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa.


Sari Sarkomaa. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Sari Sarkomaa: Alueellistaminen käy kalliiksi

veronmaksajille

 

 

Keskustan esittämä alueellistaminen johtaa Sarkomaan mukaan tehottomuuteen.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan alueellistaminen on ollut valtion varojen haaskausta.

Sarkomaa kommentoi blogissaan keskustan torstaina julkaisemaa aluekehityslinjausta, jossa esitetään 5000–6000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin kahden seuraavan vaalikauden aikana. Verkkouutiset kertoi linjauksesta tässä.

– Alueellistamispolitiikan nostaminen tilanteessa, jossa kaupunkipolitiikasta on huutava pula, saa hälytyskellot soimaan, toteaa Sarkomaa.

Hän kirjoittaa, että ”aiemmat hajasijoituskokemukset ovat opettaneet, että alueellistaminen johtaa usein tehottomuuteen ja tulee veronmaksajille monin tavoin kalliiksi”.

– Pakkosiirrot ovat hävittäneet asiantuntemusta ja vaikeuttaneet siirretyn yksikön ydintoimintoja. Lääkelaitoksen eli nykyisen Fimean pallottelu on tästä karmea esimerkki. Arvioinnit ovat osoittaa alueellistamisen haittojen olevan suurempia kuin hyötyjen.

Sarkomaan mukaan alueellistamisen sijaan seuraavan eduskunnan ja hallituksen on keskityttävä vahvaan metropoli- ja kaupunkipolitiikkaan.

– Ymmärrän varsin hyvin, että digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä paikasta riippumatta. Ei ole kuitenkaan valtion ydintehtävä tätä sanella, kuka ja missä tehtävässä tekee etätyötä, toteaa Sari Sarkomaa.

 


 

Näkökulma: Vartiaisen ajattelu ei ole vaalien alla populismia, vaan täysin järkevä poliittinen ulostulo. Toisinsanoen harkittu tulonsiirto heiltä joilla on, heille joilla ei ole. Näin KELAa ei tarvittaisi päällepäsmärinä byrokratiassa.- KimsBlog


 
Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Juhana Vartiainen: Matalien palkkojen

verotus alas tai kokonaan pois

 

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan sosiaaliturvan taso on sidoksissa työllisyysasteeseen.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja taloustieteilijä Juhana Vartiainen kiittelee Twitterissä Helsingin Sanomien juttua talousahdingossa elävistä. Vartiaiselta kysytään, miten kokoomuksen ajama sosiaaliturvamalli vastaa tällaisiin tilanteisiin.

– Aina voi parantaa, mutta ajattelen: 1 matalapalkkatyön verotus alas/pois 2 mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva 3 jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita 4 kilpailun avulla hintoja alas, Juhana Vartiainen listaa.

Vartiaista syytetään Twitter-keskustelussa myös politiikasta, joka on aiheuttanut jutussa kuvattua köyhyyttä.

– Tuskin. Köyhien osuus väestöstä ei ole vähään aikaan muuttunut mihinkään suuntaan. Ja se on maailman pienimpiä. Mikä ei tarkoita, ettei pitäisi miettiä mitä voidaan tehdä paremmin, Vartiainen vastaa.

Milo Toivonen@milotoivonen
 

Vastauksista huokuu stressi, huoli, viha yhteiskuntaa kohtaan, toivottomuus, epävarmuus ja totaalinen uupumus. Miten sinun puolueesi ajama sosiaaliturvamalli vastaa näihin hätähuutoihin? Lisäämällä velvoitteita ja vastikkeellisuutta? Onko sellainen valtio enää hyvinvointivaltio?

juhana vartiainen@filsdeproust
 

Aina voi parantaa, mutta ajattelen: 1 matalapalkkatyön verotus alas/pois 2 mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva 3 jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita 4 kilpailun avulla hintoja alas.

 
Näytä käyttäjän juhana vartiainen muut twiitit
 

 

Mikko Pöri@mikkopori
 

Juhana, olet ollut etunenässä tekemässä politiikkaa, joka on aiheuttanut tämän. Miten et ole tiennyt asiasta kuin vasta nyt? Etkö lue vaikuttavuusarviointeja ja kuuntele opposition argumentteja?

juhana vartiainen@filsdeproust
 

Tuskin. Köyhien osuus väestöstä ei ole vähään aikaan muuttunut mihinkään suuntaan. Ja se on maailman pienimpiä. Mikä ei tarkoita, ettei pitäisi miettiä mitä voidaan tehdä paremmin.


Tapahtumaketju osoittaa, että rasistiset ajatukset yrittävät tunkea jatkuvasti uusiutuvin muodoin suomalaiseen politiikkaan, erityisesti tämän yhden eduskuntapuolueen kautta. Ei perussuomalaiset vahingossa väyläksi ole valikoitunut. - Näkökulma: Korjaus tekstiin: Rasistit ja uusnatsit! Nyt on Halla-Aho mussutukset, mussuttanut. Vaalimediassa tavataan. - KimsBlog


 

 

”Valkoisen Suomen” ajajat tunkevat esiin

Halla-ahon varjosta

 

  • Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuva: Arttu Laitala
    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuva: Arttu Laitala

 

Sisäinen vääntö perussuomalaisissa ei päättynyt siihen, että Jussi Halla-ahon maahanmuuttokielteinen laita sai puolueen haltuunsa kesän 2017 puoluekokouksessa.

 

Samaan aikaan kun perussuomalaiset on puolueena muuttunut maahanmuuttovastaisemmaksi, ovat ihmisiä ihonvärin perusteella arvottavat ”etnonationalistit” rohkaistuneet jyrkentämään retoriikkaansa.

Joulun aikaan perussuomalaisissa kupli, kun Lapin perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, Suomen Sisun Lapin piirin 2. varapuheenjohtaja Johannes Sipola esitti Twitterissävalkoista ihonväriä ihailevia näkemyksiään.

Kun häneltä kysyttiin, ovatko ei-valkoiset hänen mielestään suomalaisia, hän vastasi: ”Eivät ole”.

Sipolalla on oma ratkaisunsa ihmisille, jotka eivät hänen maailmassaan mahdu suomalaisuuden käsitteen alle: ”Ei-suomalaiset tietenkin ohjataan pois Suomesta. Mieluiten nostamalla heidän verotusta ja tukien poistamisella”.

 

Perussuomalaisilta kyseltiin Twitterissä pitkin pyhiä ja välipäiviä näkemystä siihen, hyväksyykö puolue sen, että näkyvä toimija esittää radikaaleja ihonvärinäkemyksiä.

Vastaukseksi PS-Nuorista annettiin vähäeleinen linkkaus periaateohjelmaan, jonka mukaan järjestö ilmoittaa olevansa ”laadukkaan maahanmuuton puolesta”. Ihonväreistä tuossa ohjelmassa ei puhuta eikä etnonationalismista.

Uuden Suomen toimitus yritti viime viikon loppupuolen arkipäivinä saada perussuomalaisista puhelimitse kommenttia asiaan, mutta turhaan.

 

Eilen keskiviikkona Uusi Suomi onnistui tavoittamaan PS-Nuorten puheenjohtajan Asseri Kinnusen. Hän ei suoraan tuominnut Lapin piirin puheenjohtajan näkemyksiä, jos kohta ei niihin yhtynytkään.

”Hän (Sipola) kommentoi häntä kiinnostavia asioita ja edustaa omaa näkemystään, ei nuorisojärjestön kantaa. Meillä järjestönä on omat näkemykset”, Kinnunen muun muassa sanoi. (Lue koko haastattelu täältä).

Jo lauantaina oli kuitenkin käynyt epävirallisesti ilmi, että Sipolan rooli puolueensa nuorisojärjestön näkyvällä paikalla ei ole kiveen hakattu.

PS-Nuorten viimevuotisen hallituksen varajäsen Tommi O. Pälve kirjoitti Twitterissä, että ”Sipola on ollut määräaikaisesti erotettuna PS-nuorista keväästä lähtien”. Tosin PS-Nuorten Lapin piirin puheenjohtajana Sipola jatkaa ainakin toistaiseksi.

 

Kyse ei ole kuitenkaan vain järjestön yhdestä henkilöstä. Pälve raportoi Kansalainen-sivustolla viime heinäkuun lopussa, että PS-Nuorten sisäisillä foorumeilla on riidelty rankasti, ja puheenjohtaja Halla-ahokin olisi joutunut puuttumaan riitoihin kahdesti.

”Foorumille alkoi ilmestymään jatkuvasti uusia päivityksiä, joissa itseään etnonationalisteiksi kutsuvat tahot julistivat, että jos on järjestö, josta löytyy epäpuhtauksia, se ajan kanssa lopulta mädättää järjestön sisältäpäin… Jussi Halla-aho kirjoitti toisen kirjeen, että jos järjestö ei saa tilannetta hallintaan, on itse puolueen pakko tulla väliin.”, Pälve kirjoitti viitisen kuukautta sitten.

Tiettävästi näitä etnonationalisteja on PS-Nuorissa alle kymmenesosa, mutta ryhmä on sitäkin äänekkäämpi. Viime vuonna lähdön PS-Nuorista sai Sipolan lisäksi saamani tiedon mukaan kaksi muuta, toinen pysyvästi.

 

PS-Nuorista potkittu ”etnonationaali” ja Suomen Sisun aktiivi Tuukka Kuru on levittänyt puheenjohtaja Halla-ahon nuorisojärjestölle lähettämää paimenkirjettä Twitterissä. Siinä Halla-aho tuomitsee fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittämisen puolueelle ja sen poliittisille tavoitteille vahingollisena.

Jussi Halla-aho antoi Uudelle Suomelle tänään haastattelun (Lue haastattelu täältä), jossa hän pitää Sipolan näkemyksiä ihonväristä suomalaisuuden määrittäjänä ”typerinä”. Hyvä niin. Syrjintä ihonvärin tai minkään muunkaan perusteella ei ole millään tavalla hyväksyttävää, minkä pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys.

 


 

Näkökulma: Timo Soinin kokoama jytkyjoukkue, piti sisällään jo alkuvuosina rasistisia uusnatsiaineksia. Nyt on vaalit edessä ja tie pystyssä hallitukseen. Sdp, kokoomus, keskusta, vihreät ja rkp, eivät mene persujen kanssa samaan hallitukseen. Kävi vaaleissa miten tahansa! Persut ovat politiikassa vähän kuin koiranpaska puistossa. Antaa ensin kuivua. Sade huuhtoo pois ajan kuluessa! - KimsBlog


 

 

Jupakka ”ei-valkoisista”: PS-Nuorten

piirijohtaja viittaa Suomen Sisuun ja

puoluetoimiston Purraan

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.1.2019 17:34

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    PS-Nuoret erotti Lapin piirin puheenjohtajan määräajaksi, jonka on tarkoitus päättyä ensi viikolla. Johannes Sipola on kuitenkin koko ajan jatkanut PS-Nuorten Lapin piirin puheenjohtajana.
 
|

Perussuomalaisten nuorisojärjestön PS-Nuorten Lapin piirin puheenjohtaja Johannes Sipola kertoo Uudelle Suomelle olevansa ensi viikkoon asti määräaikaisesti erotettuna PS-Nuorista. Sipola kokee, että hänen näkemyksensä ”ei-suomalaisista” ovat jatkumoa perussuomalaisten poliittisen suunnittelijan Riikka Purran kannanotoille. Sipolan mukaan hänen edustamallaan etnonationalismilla on myös yhtymäkohta Suomen Sisun linjauksiin.

 

Erottamisen määräaika ensi viikolla

Sipola erotettiin viime vuonna määräaikaisesti emojärjestö PS-Nuorista. Sipolan mukaan erottamispäätöksen teki PS-Nuorten silloinen hallitus ja erottamisen on tarkoitus päättyä ensi viikolla. 

 

Sipolan kirjoitukset sosiaalisessa mediassa ovat herättäneet keskustelua joulunpyhistä lähtien, ja tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuomitsi ne Uuden Suomen haastattelussaLue tarkemmin: Halla-aho PS-Nuoret-jupakasta: ”Emme aja rotuerottelupolitiikkaa – typeriä kommentteja”

Sipola kirjoitti, että ”ei-suomalaiset”, joihin hän lukee muun muassa juutalaiset ja romanit, tulisi ohjata pois Suomesta esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Sipola on toistuvasti korostanut some-kirjoituksissaan valkoisen ihonvärin merkitystä suomalaisuuden määrittelyssä. Lue myös: PS-Nuorten johtohahmo ohjaisi ”ei-valkoiset” ulos maasta – Järjestö kieli keskellä suuta

 

”Minusta on vähän outoa, että hän [Halla-aho] lähtee tuolla tavalla kommentoimaan”, Sipola toteaa Halla-ahon lausunnoista viitaten siihen, että PS-Nuoret on itsenäinen taho, joka päättää omista asioistaan.

Tätä Halla-ahokin korosti, vaikkakin vahvisti lähettäneensä viime vuonna PS-Nuorten jäsenistölle muutamaan otteeseen sähköpostia, joissa hän otti kantaa nuorisojärjestön jäsenten toimintaan.

Sipolan mielestä Halla-ahon kommentit ovat tässä mielessä ristiriitaisia.

Sipola edustaa PS-Nuorissa niin sanottua ”etnonationalistista” siipeä, jolle muun muassa ihmisen ihonväri vaikuttaa olevan keskeinen tekijä. Sipolan mukaan hänen on vaikea arvioida, kuinka suuri osuus PS-Nuorten jäsenistä on etnonationalisteja.

”Sitä on vaikea arvioida, kun olen nyt erotettuna eikä minulla ole pääsyä [PS-Nuorten] sisäisiin asioihin. Mutta jos jotain pitäisi sanoa, niin 50 prosenttia tai jopa ylikin”, Sipola sanoo todeten kuitenkin samalla, että osuus ”voi olla mitä tahansa”.

Halla-aho puolestaan arvioi, että PS-Nuorissa on lähinnä ”muutama ihminen, jotka yrittävät provosoida paitsi mediaa myös perussuomalaisia ja pakottaa puolueen jollain tapaa ottamaan kantaa” puheisiinsa. Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko puolestaan kirjoittaa, että tiettävästi etnonationalisteja on PS-Nuorissa alle kymmenesosa. Lue Puheenvuorosta: ”Valkoisen Suomen” ajajat tunkevat esiin Halla-ahon varjosta

 

Suomen Sisu ja perussuomalaisten Purra

Sipola on lisäksi Suomen Sisu -järjestön Lapin piirin toinen varapuheenjohtaja. Toinen Suomen Sisu -aktiivi Tuukka Kuru erotettiin PS-Nuorista samassa yhteydessä kuin Sipolakin, mutta Kurun kohdalla erottaminen oli pysyvä. Kuru on aiemmin toiminut Suomen Sisun Lapin piirin vetäjänä.

Suomen Sisua johtaa valtakunnallisesti perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen. Lue arkistojuttu: Näissäkin piireissä Olli Immonen pyörii – Äärioikeiston tutkija: ”Hyvin erikoista”

Suomen Sisu on omien sanojensa mukaan puoluepoliittisesti sitoutumaton ja ”kansallismielinen yhteistyöjärjestö, joka suomalaisen kansanvallan keinoin turvaa tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet sekä oikeuden suomalaiseen identiteettiin ja sen täyteen ilmaisuun”.

Sipolan mielestä etnonationalismilla ja Suomen Sisulla on yhtymäkohtia.

”Suomen Sisun suomalaisuuden määritelmä on linjassa [etnonationalismin kanssa]”, Sipola kokee.

Suomen Sisun sivuilla suomalaisuuden määritelmästä todetaan muun muassa näin:

”Suomalaisuus on niin syntyperän, kielen kuin ryhmähengenkin muodostama arvokas ja puolustettava kokonaisuus. Syntyperä linkittää suomalaiset osaksi samaa jatkumoa edellisten sukupolvien kanssa, yhteinen kieli linkittää heidät osaksi samaa keskinäisen kommunikaation perustaa ja yhteinen kokemus suomalaisuudesta taasen mahdollistaa yhteisön turvaverkon.”

Lisäksi Sipola sanoo kokevansa, että hänen ajatuksensa ovat jatkumoa perussuomalaisten puoluetoimistolla työskentelevän poliittisen suunnittelijan Riikka Purran näkemyksille.

Sipola viittaa erityisesti Purran kommenttiin, jonka mukaan ”suurin osa suomalaisista osaa intuitiivisesti kertoa, kuka on suomalainen ja kuka ei”.

 

Lisäksi Purra kirjoitti tänään torstaina blogissaan ”väestönmuutoksesta”.

”Ruotsalaisille vanhemmille syntyneitä ruotsalaisia on enää n. 68,5 % väestöstä. Suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi suomalaisten ohi ovat nousseet syyrialaiset – muita kovia nousijoita ovat somalialaiset, turkkilaiset, afganistanilaiset ja eritrealaiset. Suomi seuraa vakaasti perässä, mutta moni ei vain joko usko tai tiedä asiasta”, Purra kirjoitti.

”Jatkan hänen linjoillaan ja tuon menetelmiä esille”, Sipola sanoo.

Sipola sanoo haluavansa jatkaa PS-Nuorten Lapin piirin johdossa jatkossakin. Eduskunta- tai eurovaaleihin hänellä ei ole haluja lähteä.

Lue myös: ”Julkisuushakuista provosointia” – Näin perussuomalaiset kommentoi PS-nuoren ”valkoista” isänpäivätoivotusta

 


 

Sdp ja kokoomus ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että jos Rinne ei saa alkanutta kannatusalamäkeä käännettyä, tulee kisasta vielä äärimmäisen tiukka. Ennen vaaleja demarit voivat saada vielä kerran vetoapua ay-liikkeeltä: esimerkiksi työttömyyspalvelujen ulkoistamisesta yrityksille voi aina järjestää rähäkän. - Näkökulma: Ay Antin poliittinen nosto on nyt loppu. Vain kevään yleislakko voisi terästää enää hänen tilannettaan! - Oppositio odottaa Hakaniemessä? - KimsBlog


 

 

Näkökulma: Antti Rinteen pahimmat uhat:

Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto

 
Luotu: 
22.12.2018 09:01

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Sdp:n kannatusta "vuotaa" vihreiden ja perussuomalaisten suuntaa. Arkistokuvassa Juha Sipilä, Petteri Orpo, Antti Rinne ja Pekka Haavisto Keskuskauppakamarin tentissä.
 
|

Jos perussuomalaisten nousulle hakee yhtä asiaa selitykseksi, niin se on Oulu ja turvapaikanhakijoiden epäillyt seksuaalirikokset. Nämä uutiset satavat maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten laariin.

 

Jos pohditaan vähän enemmän, taustalla on muitakin syitä. Viimeisin puoluebarometri (jota puolueet itse tilaavat omaan käyttöönsä) osoitti, että perussuomalaisten sanoma on kirkastunut kansalaisille.

Ja se sanoma on maahanmuuttokriittisyyden lisäksi erityisesti se, että muut puolueet (ps:n mukaan) tuhoavat ilmastonmuutosvouhotuksellaan suomalaisen teollisuuden työpaikkoja ja käyvät tavallisten suomalaisten kukkaroilla. Tämä viesti tehoaa etenkin duunariäänestäjiin, jotka miettivät perussuomalaisten ja demarien välillä.

 

 

Sdp ja Antti Rinne ovat varovaisia maahanmuuttolinjauksissaan ja hamuavat vihertäviä äänestäjiä. Kannatusta vuotaa perussuomalaisten suuntaan. Perussuomalaisten kannatustrendi on nyt ylöspäin, ensi vuosi näyttää, riittääkö veto vaaleihin asti.

Sdp:n kannatusta vuotaa myös vihreiden suuntaan. Pitää muistaa, että viimeisissä kaksissa presidentinvaaleissa Haavisto pesi demareista niin Paavo Lipposen kuin Tuula Haataisenkin.

Antti Rinteen pääministeriyden tiellä ovatkin pahiten Halla-aho ja Haavisto.

Sdp:n kannatus on Alman mittauksissa ollut laskussa lokakuun nurkilta. Taistelussa irtisanomissuojan heikentämisestä on höyryt päästetty pihalle, ammattiyhdistysliikkeestä ei ainakaan tällä hetkellä ole vetoapua demareille.

Antti Rinne puurtaa aika yksinäisenä demarien kärkenä, vaikkakin vanha puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaivautui menneellä viikolla jo tv-studioon asti. Enemmän leveyttä johtoon tai uusia tömäköitä, uskottavia poliittisia avauksia, muuten voi kannatusluisusta tulla pysyvämpää.

Tuleva helmi-maaliskuu on viimeinen oljenkorsi pääministeripuolue keskustalle. Talousnäkymät kääntyvät jo mollivoittoisiksi, joten tuolloin on puheenjohtaja Juha Sipilän pakko runtata keskustalle tärkeä maakuntauudistus läpi. 

Ennuste ei ole kovin hyvä, uudistus uhkaa hyytyä ajanpuutteeseen. Vihervasemmistolla pelottelulla keskusta saa tietysti aina hieman henkeä päälle.

Kokoomus taaplaa Petteri Orpon johdolla tasaista latua. Ongelmiakin on, muun muassa maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla kokoomuksella ei ole selvää kärkiehdokasta ja ääniä syö Hjallis Harkimon poppoo. 

 

*

Lue lisää: Alma-kysely: Halla-aho antoi myrskyvaroituksen

 


 

”Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon. Käytössä olevaa infrastruktuuria, henkilöstöä, koulutusjärjestelmää ja lentotuntien mitoitusta sekä johtamisjärjestelmää voidaan hyödyntää aikanaan HX-käyttöönotossa.” Kenraalimajuri Lauri Puranen, entinen Ilmavoimien komentaja, on puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Näistä hankkeista merkittävin on tällä hetkellä HX-hanke.


  

Kenraalimajuri Puranen ihmettelee

professorin hävittäjäpuheita:

”Turvallisuustilanteen muutos ei tue

hävittäjämäärän vähentämistä, päinvastoin”

 

 

18.12.2018 12:53 päivitetty 18.12.2018 12:53 | Kauppalehti

19.3.2018 14.29.55 Lauri Puranen KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 
 

Ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Purasen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee Ilmavoimien vaatimat 64 hävittäjää.

 
 

Suomen Hornet-hävittäjien korvaajaehdokkaat kilpailuttavan HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen ottaa osaa keskusteluun Suomen tarvitsemien hävittäjien määrästä.

Purasen puheista kirjoittaa Uusi Suomi.

Professori, taloustieteilijä ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo herätteli keskustelua siitä, tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää, ja sai suorasanaisen vastauksen puolustusministeriltä.

 
Roope Uusitalo@roope_uusitalo
 
 

Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi.

Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja.

Kauppalehti@KauppalehtiFi
 

Suomi tilaa Ilmavoimilla 64 hävittäjää – USA:ssa haarukoidaan nyt F-35-koneen hintalappua//www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-tilaa-ilmavoimilla-64-havittajaa-usassa-haarukoidaan-nyt-f-35-koneen-hintalappua/d02876d2-2e41-49da-bd1c-f4c27b69c562 

 
129 ihmistä puhuu tästä
 

Ohjelmajohtaja Purasen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee Ilmavoimien vaatimat 64 hävittäjää. Turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos puhuu pikemminkin koneiden määrän lisäämisen kuin vähentämisen puolesta.

”Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa”, Puranen kirjoittaa HX-hankkeen sivuilla.

Vuoden 2017 puolustusselonteossa todetaan, että ”Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut”.

 

Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan, Puranen kirjoittaa viitaten valtioneuvoston puolustusselonteon kirjaukseen.

Puranen muistuttaa, että vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa. Kaikki koneet eivät ole koko ajan käytettävissä; esimerkiksi rauhan aikana hävittäjälaivueesta käytettävissä on joka heti noin 75–80 prosenttia huoltojen vuoksi.

”Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi”, Puranen kirjoittaa.

Vastalauseena on esitetty, että uuden sukupolven koneet ovat Suomen nykyisiä Horneteja kehittyneempiä, jolloin täysmääräinen suorituskyky voitaisiin saavuttaa pienemmällä määrällä hävittäjiä. Purasen mukaan uudet hävittäjät ovat toki tehokkaampia kuin Hornet, ”mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin”.

”Ilmavoimien taistelukyvyn ja tehtävien hoitamisen kannalta on keskeistä, että uudet hävittäjät eivät ole Hornetia nopeampia tai ulottuvampia eikä niiden toiminta-aika ilmassa ei ole juurikaan pidempi. Myöskään niiden aseistaminen ja tankkaaminen maassa uuteen lentotehtävään ei ole yhtään nopeampaa”, Puranen vastaa.

Mutta miksi juuri 64 konetta? Purasen mukaan lukumäärään vaikutti aikanaan ratkaisevasti Pariisin rauhansopimuksen ”60 taistelukoneen rajoitus”.

”Päätökseen hankkia juuri 64 Hornet-hävittäjää päädyttiin perusteellisen valintaprosessin kautta vuonna 1992. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme oli tuolloin varsin erilainen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja YYA-sopimus oli lopetettu. Suomi oli mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat ja hakemassa EU:n jäsenyyttä. Rautaesirippu oli vaihtunut uskoon Euroopan kahtiajaon päättymisestä ja liennytyksen alkamisesta”, Puranen taustoittaa.

”Hornet-hankinnan kokoluokka oli hankkeen alkuvaiheessa, siis jo 1980-luvun puolella, mitoitettu Pariisin rauhansopimuksen ’60 taistelukoneen rajoituksen’ mukaiseksi, vaikka tarve katsottiin suuremmaksi jo tuolloin. Monen mielenkiintoisen vaiheen kautta päädyttiin lopulta hankkimaan 57 kappaletta yksipaikkaisia Hornet F-18C -hävittäjiä ja 7 kappaletta kaksipaikkaisia Hornet F-18D -koulutushävittäjiä, jotka nekin lopulta osoittautuivat C-version tavoin täysiverisiksi hävittäjiksi.”

 

Kenraali pohtii myös koneiden määrän lisäämistä. Käytettävissä olevat resurssit käytännössä määrittävät, ettei määrää voida nykyisestä juuri lisätä.

”Vaikka joiltain osin olisikin perusteltu tarve hankkia nykyistä enemmän hävittäjiä, nykyisten ilmavoimiemme koko ja resurssit säätelevät omalta osaltaan hankittavien hävittäjien määrää”, hän kirjoittaa.

*

”Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon. Käytössä olevaa infrastruktuuria, henkilöstöä, koulutusjärjestelmää ja lentotuntien mitoitusta sekä johtamisjärjestelmää voidaan hyödyntää aikanaan HX-käyttöönotossa.”

Puranen, entinen Ilmavoimien komentaja, on puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Näistä hankkeista merkittävin on tällä hetkellä HX-hanke.

Lue lisää

  • Teppo Ovaskainen
    Kauppalehti
     

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tilaamassa selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan. - Näkökulma: Jokainen suomalainen veronmaksaja ja jokainen yritys osallistuu liittojen ja ay-toiminnan rahoittamiseen verovaroin. Samoin verottoman liittojen kiinteistöliiketoiminnan laita, jonka arvo on 2018 n. 6 mrd. Ay liikkeen kiinteistöt tuottavat siis enemmän kuin jäsenmaksut!? -Tähän tulee saada muutos Suomessa pikimmiten. Kela on meidän kaikkien kansalaisten hallinnollinen toimija. Tämä yhteiskunnallinen vääristymä on myös vaaliteemana keväällä 2019. - KimsBlog


Antti Rinne. LEHTIKUVA / MIKA KANERVA

Antti Rinne ansiosidonnaisen laajentamisesta:

Ay-liikettä rapautetaan

 

SDP:n puheenjohtajan mukaan voi ’vapaasti valita’, haluaako kyseisen vakuutusturvan.

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tyrmää esityksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille.

 

– Nyt tuli kiire löytää uusia keinoja, joilla voidaan rapauttaa ay-liikkeen kykyä, Rinne sanoi Demokraatin mukaan Teollisuuden palkansaajien syyskokouksessa.

*

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tilaamassa selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan.

*

Uudistuksen on nähty lisäävän työttömien välistä yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistavan nykyistä työttömyysturvajärjestelmää. Tällä hetkellä ilman ansiosidonnaista jää vuodessa yli 70 000 työtöntä.

Antti Rinne painotti, että ansiosidonnainen päiväraha on osa sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa työttömyysvakuutusta.

– Sehän on jokaisen itse vapaasti valittavissa, haluaako tämän vakuutusturvan vai ei. Vaihtoehtoja on.

Näkökulma: Poliitikko Antti Rinne ja SDP ovat vielä kaukana vaalivoitosta, myöhemmin keväällä 2019. Onko kysymys hänen vaalikuumeesta, tai Hakaniemen poliittisesta, syksyn ylikunnosta, jää auki !? - Hänen kysymykset viittavat kuitenkin siihen, että omien visioiden ja poliittisten määritelmien puute; on varsin ilmeistä! Ay mies Rinnettä, ei tunneta vuosien varrelta kovinkaan merkittävänä yhteiskunnallisena visionäärinä. Hän tekee mieluiten hommia porukassa! Vastauksia tuskin kuuluu muilta puolueilta, mutta aloitteen julkisuus on kylläkin taattu! - Heikko propagandistinen, 1-3 esitys. - KimsBlog


 

 
Antti Rinne. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

SK: Antti Rinne valmistelee jo

hallitusohjelmaa

 

Sdp:n puheenjohtajalla on valmiina hallituksen muodostajan kysymyksiä puolueille.

Suomen Kuvalehti on haastatellut Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, jonka sanotaan aloittaneen ”valmistautumisensa pääministeriksi”. Rinne innostuu pohtimaan eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvotteluiden vetäjän, josta yleensä tulee pääministeri, kysymyksiä eduskuntapuolueille.

 

– Epäilen, että niitä tulee olemaan seitsemän, Antti Rinne sanoo SK:ssa.

Rinne kertoo kolme ensimmäistä hahmoteltua kysymystään hallitusneuvottelijoiden vetäjänä puolueille. Ne ovat:

1. Onko puolueellanne valmiutta tehdä tulevaisuusinvestointeja, jotka varmistavat Suomen kestävyyden 2030-luvulla? Jos on jotain reunaehtoja, pyydän kirjaamaan ne.

2. Miten pysäyttäisitte ja kääntäisitte suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen. Mitkä ne keinot ovat?

3. Onko teillä valmiutta ratkaista sote sillä tavalla, että julkinen sektori on palveluiden järjestäjä ja tuottaja, eikä peruspalveluita ja sosiaalihuoltoa siirretä markkinoille nykyisen hallituksen esityksen mukaisesti?

 


 

”Suomalainen rahapelijärjestelmä ruokkii tilannetta, jossa raha kanavoituu etenkin isoille katto- ja edunvalvonta-organisaatioille. Tällä rakennetaan jatkuvasti lisää hallintobyrokratiaa. Järjestöjä on valtavasti ja ne hakevat tukea Veikkauksen lisäksi myös kunnilta, säätiöiltä ja yrityksiltä”, Sinisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tiina Elovaara kirjoittaa.


 

 

 

Blogisti ihmettelee järjestöjen

lomatoimintaa: "Käsittämätöntä tukea

tällaista julkisista varoista"

 

22.11.2018 18:34 | Kauppalehti

KUVA: SANNA LIIMATAINEN
 
 

Ajatuspaja Libera nostaa sivuillaan esille Veikkauksen tuottojen jakamisen lomajärjestöille.

 

Nykyisin MustRead-palvelussa toimiva Liberan entinen toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ihmettelee Libera-blogissa, miksi Veikkaus-varoja jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön kautta järjestöille, jotka ovat lähellä poliittisia puolueita ja ay-liikettä.

 

Pursiainen nostaa esiin esimerkiksi Maaseudun terveys- ja lomahuolto -järjestön, jonka jäseniä ovat muun muassa keskusta ja keskustanuoret. Järjestö on perustettu aikanaan Maalaisliiton naiset ry:n aloitteesta. Tosin jäseninä ovat myös esimerkiksi Invalidiliitto ja Aivoliitto. Maaseudun terveys- ja lomahuolto sai sosiaali- ja terveysministeriön avustusta noin viisi miljoonaa euroa viime vuonna.

Tämäntyyppiset järjestöt kertovat järjestävänsä lomia esimerkiksi vähävaraisille perheille ja erityisryhmille.

 

”Järjestö järjestää lomia erityisryhmille, mutta myös sellaisille varsin erikoisille lomantarvitsijoille kuin journalisteille, yrittäjille, toimiupseerien perheille ja maataloustuottajille. On jokseenkin käsittämätöntä tukea tällaista lomatoimintaa julkisista varoista”, Pursiainen kirjoittaa.

Pursiaisen kirjoitus on osa viime vuonna julkaistua Liberan raporttia, jossa ihmetellään ylipäätään sitä, että julkinen tuki kohdistetaan järjestöille ihmisten sijaan.

Myös sinisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tiina Elovaara nosti esiin lomajärjestöt aiemmin tässä kuussa julkaistussa blogissaan.

 

”Suomalainen rahapelijärjestelmä ruokkii tilannetta, jossa raha kanavoituu etenkin isoille katto- ja edunvalvonta-organisaatioille. Tällä rakennetaan jatkuvasti lisää hallintobyrokratiaa. Järjestöjä on valtavasti ja ne hakevat tukea Veikkauksen lisäksi myös kunnilta, säätiöiltä ja yrityksiltä”, Elovaara kirjoittaa.

”Eduskunta valvoo – Veikkauksen hallituksen jäsenistössä oleville kansanedustajille (hallituksessa muitakin jäseniä) maksetaan kiinteä kuukausipalkkio 2000 e/kk, jota voidaan pitää poikkeuksellisen suurena korvauksena kokouspalkkioiden päälle. Kuka siis kyseenalaistaisi, kun hyvissä asemissa olevat tuntuvat hyötyvän rahapelimonopolista?” Elovaara kysyy.

Valtion rahapeliyhtiöt Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistettiin vuoden 2017 alussa. Uusi Suomi kertoi maaliskuussa 2017, että kaikille Veikkauksen hallituksen jäsenille maksetaan 2000 euron kuukausikorvausta sekä 600 euron kokouspalkkiot.

Elovaaran mielestä on ongelma, että rahapelituotot kerätään pääasiassa vähätuloisilta, sairailta ja eläkeläisiltä, ”vaikka tämä ei olekaan tarkoitus”. Elovaara ehdottaa yhtenä vaihtoehtona nykyjärjestelmälle, että rahapelituotot siirrettäisiin suoraan valtion budjettiin, mikä katkaisisi etujärjestöjen riippuvuussuhteen.

  • Jenni Tamminen
    Kauppalehti
     

Sari Sarkomaan mielestä Pekkarisen puheet ovat menneestä maailmasta. Sarkomaan mukaan painopisteen on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. ”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa sanoo. ”Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi.”


 

 

Kokoomuksesta tyrmäys Pekkarisen

aluepolitiikalle: ”Asia on juuri päinvastoin”

 

 
Luotu: 
19.11.2018 09:54

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomuksen Sari Sarkomaa kertoo tiedotteessaan ”täystyrmäävänsä” hallituskumppani keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen kannanoton aluepolitiikasta.
 
|

Eri puolille Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta ratkaisu ei ole valtion hallinnon työpaikkojen ripotteleminen ympäri maata, linjaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa. Sarkomaa kertoo tiedotteessaan ”täystyrmäävänsä” hallituskumppani keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen kannanoton.

 

Pekkarinen ilmoitti viikonloppuna, että Suomen on palattava kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Se tarkoittaa hänen mukaansa keskittymisen pysäyttämistä ja alueiden tasapuolista kohtelua niin koulutus-, liikenne-, elinkeino- kuin työllisyyspolitiikassakin. Pekkarisen mielestä hallitus on tehnyt paljon hyvää, mutta jättänyt puuttumatta Suomen ”keskittymisvauhdin kiihtymiseen”.

”Suomen kehityksen ja menestyksen keskeiset luonnonvarat ovat eri puolilla maata, ei vain muutamassa suurimmassa keskuksessa. Siksi hallitusten, nykyisen ja tulevien, on palattava kokonaisvaltaiseen, holistiseen, aluepolitiikkaan ja alueiden kehittämiseen”, Pekkarinen linjasi.

 

 

Sarkomaan mielestä asia on juuri päinvastoin

”Juha Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on tuottanut paljon hyvää, mutta hallitus ei ole riittävästi hyödyntänyt kaupunkipolitiikkaa. Hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vastavalmistunut kaupunkipoliittinen ohjelma on askel oikeaan suuntaan mutta se ei vielä vastaa riittävästi kaupunkien kasvun tuomiin haasteisiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia mm. kouluihin ja päiväkoteihin”, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

*

Sarkomaan mielestä Pekkarisen puheet ovat menneestä maailmasta. Sarkomaan mukaan painopisteen on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa.

”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa sanoo.

”Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi.”

*

Lue myös: Mauri Pekkarinen jyrähtää: ”On palattava aluepolitiikkaan – kasvun aikana totuus paljastui karusti”

 


 

Julkisessa keskustelussa heiteltiin työtaistelutoimien aikana puolin ja toisin väitteitä puoluepolitiikasta. Jotkut ovat jopa olleet sitä mieltä, ettei tällaista porua verrattain vaatimattomasta lakimuutoksesta olisi edes syntynyt, ellei ensi keväänä olisi vaaleja. Siinä missä hallitusta on syytetty Suomen Yrittäjien pillin mukaan tanssimisesta, on ay-liikkeen lakkoilua väitetty etenkin SDP:tä tukevaksi vaalitempaukseksi.

 

Lakkovahteja Meyer Turku Oy telakan portilla Turussa lokakuussa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Nämä ovat SDP:n ja SAK:n johdon kytkökset

 

Ammattiliitoilla on vahvat yhteydet puoluepolitiikkaan.

Hallituksen esittämän niin kutsutun irtisanomislain laukaisemia poliittisia työtaistelutoimia on uumoiltu ainakin osaksi ennalta suunnitelluksi operaatioksi hallitusta vastaan. Muun muassa keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ovat olleet sitä mieltä, että lakkojen takana oli muutakin kuin hallituksen esityksen vastustus.

*

Julkisessa keskustelussa heiteltiin työtaistelutoimien aikana puolin ja toisin väitteitä puoluepolitiikasta. Jotkut ovat jopa olleet sitä mieltä, ettei tällaista porua verrattain vaatimattomasta lakimuutoksesta olisi edes syntynyt, ellei ensi keväänä olisi vaaleja. Siinä missä hallitusta on syytetty Suomen Yrittäjien pillin mukaan tanssimisesta, on ay-liikkeen lakkoilua väitetty etenkin SDP:tä tukevaksi vaalitempaukseksi.

*

Ay-liikkeen toiminnan puoluepoliittisuus nousi uudestaan esiin, kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder voitti luottamusäänestyksensä Akavan hallituksessa.

Akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA ei tyytynyt tulokseen. YKA:n hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm ilmoitti äänestyksen jälkeen järjestönsä vaativan, että Sture Fjäderin luottamus mitataan vielä Akavan ylimääräisessä liittokokouksessa.

 

Manööveri herätti kysymyksiä, sillä Antton Rönnholm on myös SDP:n puoluesihteeri. Ilta-Sanomat kysyiRönnholmilta suoraan, oliko kyse poliittisesta operaatiosta sekä miltä hänestä tuntuisi, jos jonkin toisen puolueen puoluesihteeri vaatisi ammattiliiton puheenjohtajana SAK:n puheenjohtajan eroa.

 

Kytköksiä, onko niitä?

Monilla työmarkkinajärjestöjen vaikuttajilla niin työnantaja- kuin palkansaajapuolellakin on vahvoja yhteyksiä puolueisiin.

Esimerkiksi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tunnetusti pitkän linjan kokoomuspoliitikko ja entinen ministeri. Kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen on aiemmin työskennellyt EK:ssa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen oli keskustan ehdokkaana vuoden 2014 eurovaaleissa.

Julkisuudessa toistuukaikkein sitkeimmin SDP:n ja myös vasemmistoliiton yhteys suurimpiin ammattiliittoihin. SAK:laisessa ay-liikkeessä puolueet ovat historiallisesti hallinneet liittoja, taistelleet niiden vallasta ja jakaneet johtopaikkoja keskenään.

Verkkouutiset listasi eräitä ay-liikkeen näkyvien nykyisten avainhenkilöiden ja SDP:n yhteyksiä.

*

SAK:n ja sen liittojen puheenjohtajistoon kuuluvista henkilöistä SDP:n jäseniä ovat muun muassa:

 

– Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja

 Päivi Niemi-Laine, JHL:n puheenjohtaja (SDP:n entinen kaupunginvaltuutettu Riihimäellä, SDP:n eurovaaliehdokas)

 Ann Selin, PAM:n puheenjohtaja

– Riku Aalto, Teollisuusliiton puheenjohtaja (entinen SDP:n puoluehallituksen jäsen)

 Heli Puura, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja (SDP:n eduskuntaryhmän eduskuntasihteeri 1999–2005. 2005–2012 SDP:n Helsingin kaupunginvaltuutettu)

– Jari Nilosaari, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Marko Piirainen, AKT:n puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Porvoossa)

 Petri Vanhala, Paperiliiton puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Sauli Väntti, Sähköliiton puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

 Simo Zitting, Merimies-Unionin puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n liikennetyöryhmän jäsen)

 Heidi Nieminen, PAU:n puheenjohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n edustaja Kevassa, SDP:n entinen kunnanvaltuutettu Jyväskylästä)

Eräitä muita näkyviä ay-liikkeen aktiividemareita ovat:

 Jaana Ylitalo, PAM:n edunvalvontajohtaja, SAK:n hallituksen jäsen (SDP:n eduskuntavaaliehdokas)

– Håkan Ekström, JHL:n toimialajohtaja, SAK:n hallituksen jäsen

– Ville Kopra, Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö (entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisentalouspoliittinen erityisavustaja)

– Vesa Mauriala, JHL:n suunnittelupäällikkö (entinen SDP:n järjestöpäällikkö, entinen Antti Rinteenkampanjapäällikkö, entinen SDP:n ministeriryhmän avustaja, Hyvinkään SDP:n kaupunginvaltuutettu)

 Matti Hirvola, Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri (entinen SDP:n ministeriryhmän / Antti Rinteen avustaja),

 Jyrki Konola, PAM:n johdon neuvonantaja ja toiminnanjohtaja (entinen SDP:n ministeriryhmän avustaja, entinen Antti Rinteen erityisavustaja, entinen SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri)

– Jukka Kärnä, SAK:n elinkeinopoliittinen asiamies (entinen SDP:n kansanedustaja)

 Aslak Haara-Hiltunen, Teollisuusliiton järjestämisvastaava (entinen SDP:n järjestöpäällikkö ja eduskuntavaaliehdokas)

 Harri Järvinen, SAK:n yhteyspäällikkö (entinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäen ja Eero Heinäluomanerityisavustaja)

 Joonas Rahkola, SDP:n eduskuntaryhmän ekonomisti (SDP, entinen SAK:n ekonomisti ja entinen Antti Rinteen erityisavustaja)

 


 

Näkökulma: Erkki Tuomiojan toivoisi itse kertovan hänen juonimishistoriansa historian alun, Zavidovon vuodosta 1972, jossa hän puukotti Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa suoraan selkään, jäämättä koskaan kiinni? Sijaiskärsijöitä olivat muut. - Pitkien puukkojen, SAK taustaisen Antti Rinteen selkäänpuukotusoperaatio puheenjohtaja Jutta Urpilaista vastaan, on vielä ihmisten muistissa, vaikka aikaa on kulunut jo viisi vuotta. Tämä tosiasia osoittaa, että hän ei ole todellista Suomen pääministeriainesta 2019 - kansainvälistymistaidoista puhumattakaan? - KimsBlog

 

Päivi Lipponen. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

  

Päivi Lipponen Erkki Tuomiojan kirjasta: Huh,

kuinka likaista ajattelua

 

 

Ex-kansanedustaja kertoo hänelle jysähtäneen karmea takauma politiikasta.

 

Sdp:n kansanedustajana 2007-15 toiminut nykyinen kirjailija Päivi Lipponen kertoo Facebookissa lukeneensa tästä avautuvan jutun Helsingin Sanomista.

– Aamulla jysähti karmea takauma politiikasta, kun luin (Unto) Hämäläisen selostuksen (Erkki) Tuomiojan kirjasta. Nousi tunne ”sinäkinbrutukseni”. Huh, kuinka politiikan mindset (ajattelutapa) on likaista, Päivi Lipponen kirjoittaa.

 

Kirjassa Erkki Tuomioja kertoo, miten hän oli juonimassa Paavo Lipposen syrjäyttämistä Sdp:n puheenjohtajan paikalta. Jo tuolloin mukana oli myös Antti Rinne.

 

– Tuo juonittelu… Useat ihmiset ovat kokeneet mitä työpaikoilla on selkäänpuukotus ja kiusaaminen. Se vierottaa ihmisiä, Päivi Lipponen kommentoi.

Lipponen kysyy ”kuinka paljon hukkaamme osaamista ja innostusta tuolla mindsetilla?”.

 


 

Sasin mukaan sekä kommunismi että fasismi syyllistyivät viime vuosisadalla historian suurimpiin ihmisoikeusrikoksiin ja murhasivat miljoonia ihmisiä. Euroopan neuvosto on tuominnut kummatkin ideologiat yhdenvertaisesti.

 

Kimmo Sasi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kimmo Sasi: Taistolaisuus ei ollut harmiton

nuorisoliike

 

 

Liikkeen tavoitteena oli ex-kansanedustajan mukaan työväenluokan diktatuuri.

 

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että HS:ssa julkaistu analyysi antoi väärän kuvan taistolaisuudesta harmittomana nuorisoliikkeenä.

– Tuon ajan taistelut kokeneena puolustuskirjoitus antoi väärän kuvan ilmiöstä, Kimmo Sasi kirjoittaa.

Sasi vertaa taistolaisuutta Isänmaalliseen kansanliikkeeseen, joka syntyi Suomessa 1930-luvulla fasismin ja Saksan taloudellisen menestyksen siivittämänä.

– Vastaavasti Neuvostososialismin propagandamenestyksen myötä meille syntyi Neuvostoliittoa ihaillut taistolaisliike. Sen tavoitteena oli siirtyä työväenluokan diktatuuriin ja murskata kapitalismi. Tavoite oli tärkeämpi kuin demokratia ja ihmis­oikeudet.

 

– Saksa on häviäjävaltiona tehnyt hienoa työtä ihmisoikeuskasvatuksessa. Neuvostoliiton voitettua sodan Venäjä ei ole tehnyt vastaavaa. Sen sijaan monet Itä-Euroopan valtiot ovat ottaneet vastuun kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan.

– Sinänsä sovinnollista mutta vastuun pakoilua on todeta, ­että ”Neuvostoliittoon taistolaiset suhtautuivat tietenkin hyvin naiivisti”. Näin kai sitten voidaan sanoa myös 1930-luvun IKL:n suhtautumisesta natsi-Saksaan, Sasi jatkaa.

Hänen mukaansa ”tyypillistä vahingollisille ääriliikkeille on usko omaan asiaan, jolloin totuus, demokraattisten vaalien tuloksen ja ihmisoikeuksien ja oikeuslaitoksen kunnioittaminen unohdetaan”.

– Suomi tarvitsisi varsinkin nyt kansalaiskasvatusta varten fasismin ja kommunismin ihmis­oikeusrikosten museon. Elo­kuva Ikitie kuvaa sitä, etteivät suomalaisetkaan ole täysin välttyneet raaimmilta rikoksilta. Museossa voitaisiin analysoida, kuinka taistolaisliike saattoi syntyä. Meidän on opittava mekanismeista, jotka hullaannuttavat nuorison ääriajatteluun.

 


 

Kansalaisia huolettaa aivan liian vähän, mistä poliittisen kampanjoinnin datat ovat peräisin, miten data on kerätty ja jaettu sekä ovatko sovelletut menettelyt laillisia ja läpinäkyviä. Kansalaisten tulisi olla perillä siitä, mistä mainokset tulevat ja kuka ne on maksanut sekä mihin niillä pyritään. Nyt niin ei ole. Vaalilainsäädäntömme laahaa pahasti jäljessä.

 

Googlen käyttäjä luovuttaa itsestään muun muassa sijaintitietoja. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Matti Wiberg: Poliittinen kampanjointi

digitalisoituu

 

Data-analytikan kehitys on mullistamassa poliittisen kampanjoinnin tapoja ja vaikutuksia sekä puolueiden toimintatapoja.

Kuluttajademografisia tietoja samoin kuin kansalaisten käyttäytymistä ja asenteita koskevaa dataa syntyy ja kerätään sekä analysoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista dataa voidaan käyttää myös poliittisen kampanjoinnin tarpeisiin. Ihmisten yksityisyydensuoja on koetteilla.

Harva meistä on ihastunut ajatuksesta, että äänestyskäyttäytymistämme määrittäisi pitkälle se, mitä uutisvirrassamme sattuu kulloinkin olemaan. On kuitenkin jo osoitettu vakuuttavasti, että uutisvirtamme vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseemme.

 

Jo nyt on massiivisessa käytössä joukko tekniikoita, joilla hankitaan kampanjoinnissa hyödyllisiä tietoja.

Näitä ovat, esimerkiksi:

 

1 Yksityiskohtaiset yleisösegmentoinnit eli sen kartoittaminen, millaisiin väestöryhmiin äänestäjät jakautuvat kohdennetun mainonnan tehostamiseksi.

*

2 Eri laitteista kerätyn informaation yhteen kokoaminen. Kuluttaja luovuttaa jatkuvasti puhelimensa ja esimerkiksi Googlen käyttämisellään itsestään tietoja, sijaintitiedot mukaan lukien. Näitä voidaan yhdistellä.

*

3 Psykografiikkatekniikoiden soveltaminen. Näillä tarkoitetaan asennekartoituksia, joilla pyritään asenteiden ja tunteiden selville saamiseen. Jopa ihmisen äänensävystä voidaan eritellä hänen tunnetilojaan. Näin saatujen tietojen avulla hänelle voidaan kohdentaa juuri otollista aineistoa, mm. mainoksia. Nämä tekniikat kartoittavat henkilön persoonallisuustyyppiä, asenteita, tunteita ja kiinnostuksenkohteita.

*

4 Tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää esimerkiksi sisältöä automaattisesti tuottamalla sekä äänestystulosten ennakointiin henkilökohtaisen datan perusteella.

*

5 Uusien jakelukanavien käyttöönotto. Digitaaliset videot, kannettavat teknologiat (wearable tech), esimerkiksi älyvaatteet sekä virtuaalinen todellisuus (VR) ovat kaikki käytettävissä myös poliittiseen kampanjointiin. Eräs viheliäinen sovellus eli ”deepfakes”-kasvonvaihtoalgoritmi eli ohjelmisto joka mahdollistaa sanojen sijoittamisen poliittisen kilpailijan suuhun.

*

6 Sentimenttianalyysilla voidaan kartoittaa ihmisten kantoja, asenteita tai mielipiteitä jostakin tietystä aihepiiristä, henkilöstä tai poliittisesta ehdotuksesta. Tätä tietoa voidaan käyttää kampanjan suuntaamiseen ja poliittisten avausten testaamiseen. Näissä tekniikoissa sovelletaan luonnollisen kielen prosessointia (Natural Language Processing, NLP), joka on eräänlaista tietokoneistettua koneoppimista tekstianalyysin keinoin.

Näitä menetelmiä otetaan jatkuvasti käyttöön. Vuoden 2017 Ison Britannian vaaleissa käytetyistä mainosrahoista peräti 40 % oli digitaalimenetelmien soveltamisesta aiheutuneita kuluja.

*

Vaakalaudalla ovat kuitenkin aivan perustavat arvot: poliittisen kampanjoinnin totuudenmukaisuus, reiluus, kilpailijoiden kunnioittaminen, ylipäänsä luottamuksen ylläpitäminen kampanjointia kohtaan.

 

Ainakin puolueiden tulisi sitoutua yhteisiin sääntöihin. Näitä sääntöjä koskeva keskustelu ei ole meillä vielä alkanutkaan.

EU:ssa komissio on uudistamassa puoluerahoitusta koskevaa sääntelyään. Tavoitteena on sakottaa niitä, jotka väärinkäyttävät äänestäjien yksityisiä tietoja vaikuttaakseen vaalikampanjoihin.

 

Tavoitteena on estää Facebook-Cambridge Analytican kaltaiset väärinkäytösskandaalit tulevaisuudessa. Nämä yrityksethän väärinkäyttivät miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja.

 

Komission suunnitelmissa on, että sakko väärinkäytöksestä olisi noin viisi prosenttia puolueen vuosibudjetista. Sakko koskisi eurooppalaisia puolueperheitä, jotka yhdistävät kansallisia puolueita eurooppalaisella tasolla.

 

Ehdotus vaatii niin EU:n jäsenmaiden kuin Euroopan parlamentin hyväksynnän. Niiden hankkimiseen tähdätään ennen ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleja.

EU:n tavoitteena on myös suositella kansallisille hallituksille, etteivät ne hyväksyisi digitaalista poliittista mainontaa, jota vastaanottaja nimenomaisesti ei ole tilannut.

Korkea aika olisi Suomessakin aloittaa tätä koskeva säädössuunnittelu ja pelisääntöjen luominen puolueiden kesken.

 


 

Korkman kehottaa luomaan säätelyä ja politiikkaa, joka kantaa huolta koko väestöstä. – Hyvinvointivaltio on markkinatalouden eettinen perusta. Sillä on keskeinen rooli kansalaisten luottamuksen ylläpitämisessä, mikä on olennaista toimivan demokratian kannalta, Korkman toteaa.

 

Professori Sixten Korkman. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sixten Korkman: Populismi on traaginen liike

 

 

Talousasiantuntijan mukaan populistien ajama politiikka on usein haitallista myös liikkeiden kannattajille.

”Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike”, sanoo talousasiantuntija Sixten Korkman kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Korkmanin mukaan kansallismielinen populismi on seurausta talouden epävakaistumisesta ja sosiaalisesta eriarvoistumisesta.

– Tyytymättömyyden taustan voi ymmärtää hyväksymättä tarjottua lääkettä. Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike. Näin siksi, että sen ajama politiikka on yleensä joko merkityksetöntä tai haitallista myös kannattajiensa kannalta.

 

Korkmanin mukaan ”markkinafundamentalistinen hurmio” on ajanut yhteiskunnan umpikujaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Eliitit ovat myös usein suhtautuneet populismiin ylimielisesti.

– Tämä on perusteetonta ja vaarallistakin.

Tyytymättömyyden taustalla on erityisesti se, että keskiluokan elintaso on polkenut paikallaan viime vuosikymmenten aikana. Monia myös risoo se tapa, jolla vuoden 2008 finanssikriisissä kärsineet pankit pelastettiin veronmaksajien kustannuksella.

– Olisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta.