Myös keskusta on alkanut kärsiä samoista ongelmista, ja puolueen joukossa epävarmojen osuus on lähes yhtä suuri kuin perussuomalaisten äänestäjien joukossa. – Keskustan kannalta on mielenkiintoista, että viimeisimmissä kannatusmittauksissa katsomoon siirtynyt porukka löytyy heidän ydinkannatusalueeltaan, eli vanhasta Oulun läänistä ja Itä-Suomesta. Siellä keskustalla saattaa olla potentiaalia kannatuksen nostamiseen, Turja sanoo Ylelle.


 

 

Yle: Perussuomalaisista vuotaa eniten

äänestäjiä – ”Aivan omassa luokassaan”

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.7.2018 09:38

  • Kuva: Arttu Laitala
    Kuva
    Taloustutkimuksen mukaan vuoto perussuomalaisista on aivan omaa luokkaansa. Arkistokuvassa puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
 
|

Perussuomalaisista vuotaa eniten äänestäjiä muihin puolueisiin, kertoo Yle. Tulos perustuu Ylen kesäkuun kannatusmittauksen tausta-aineistoon.

 

Perussuomalaisia aiemmin kannattaneista vain vajaa puolet aikoo äänestää puoluetta uudelleen. Noin neljännes ei tiedä, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa ja noin neljännes ilmoitti aikovansa äänestää toista puoluetta Taloustutkimuksen keräämässä aineistossa.

 

Tästä huolimatta perussuomalaisten tilanne on nyt Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan parempi kuin aikaisemmissa kannatusmittauksissa. 

 

– Perussuomalaiset ovat olleet tässä suhteessa aivan omassa luokassaan. Pahimmillaan ainoastaan kolmasosa perussuomalaisia aiemmin äänestäneistä oli valmis äänestämään heitä uudestaan, Turja sanoo Ylelle.

 

Uskollisimpia ovat vasemmistoliiton kannattajat, mitä selittää osaltaan se, että puolue kärsi vaalitappion viime eduskuntavaaleissa. Viime vaaleissa vasemmistoliittoa äänestäneistä peräti 77 prosenttia olisi valmis äänestämään samaa puoluetta ensi vuonna.

Gallup-kärkeä ovat hallinneet kokoomus ja SDP. Viime vaaleissa surkeasti menestynyttä SDP:tä olisi Ylen aineiston mukaan valmis äänestämään uudelleen peräti 71 prosenttia kannattajista. Kokoomuksen kannattajat ovat olleet perinteisesti uskollisia, mutta epävarmojen osuus on kasvanut hieman, ja nyt kokoomuksen kannattajista 67 prosenttia olisi valmis äänestämään taas kokoomusta.

Henna Virkkunen kaipaisi päämiestason aktiivisuutta myös komissaarien suuntaan. Hänen mukaansa pääministerin pitäisi ehdottomasti tavata Suomessa vierailevat komissaarit. – Samoin komissaareja pitää aktiivisesti kutsua. Ei ole komission puheenjohtaja käynyt Suomessa koko kaudella. Ja milloin mahtaa olla maatalouskomissaari tulossa?, Virkkunen pohtii.

 

Henna Virkkunen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Henna Virkkunen: Miksi pääministeriä ei näy

europarlamentissa?

 

 

Europarlamentaarikko toivoo, että Suomi ottaisi mallia aktiivisesti EU:ssa toimivasta Virosta.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok./EPP) toivoo pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) lisää aktiivisuutta Eurooppa-politiikassa. Virkkunen toivoo, että myös Sipilä nähtäisiin Euroopan parlamentin edessä kertomassa visionsa EU:n tulevaisuudesta.

 

Parlamentin puheenjohtaja Antonio Tajani on kutsunut kaikkien hallitusten johtajat kertomaan visionsa EU:n tulevaisuudesta ja käymään keskustelua EU-parlamentin kanssa.

Jäsenmaiden hallitusten johtajista 14 käy tai on jo käynyt tämän vuoden aikana puhumassa parlamentille. Suomea ei puhujalistalla kuitenkaan näy.

 

Virkkusen mukaan mallia voitaisi ottaa esimerkiksi naapurimaastamme Virosta.

– Viron pääministeri on tulossa puhumaan taas alkusyksyn täysistuntoon, vaikka Viro oli viime vuonna puheenjohtajamaa ja sen ansiosta sen näkemykset paljon esillä koko viime vuoden. Jo sitä ennen tällä kaudella Viron presidenttikin (Toomas Hendrik Ilves) kävi puhumassa Strasbourgin täysistunnossa, meppi kertoo Verkkouutisille.

Virkkunen harmittelee, että Suomen tulevasta puheenjohtajuuskaudesta huolimatta Suomi ei ole aktivoitunut Eurooppa-politiikassa. Suomen puheenjohtajuuskausi sijoittuu vuoden 2019 loppupuolelle.

– Suomesta ei ole käynyt ketään koko kaudella. Jyrki Katainen (kok.) lienee viimeisin Suomen pääministeri, joka EU-parlamentissa on käynyt puhumassa, ja siitä on viisi vuotta, meppi toteaa.

Europarlamentti aloittaa kesätaukonsa ensi viikolla. Parlamentin seuraava täysistunto järjestetään syyskuussa.

 

Komissaarienkin tapaaminen tärkeää

Henna Virkkunen kaipaisi päämiestason aktiivisuutta myös komissaarien suuntaan. Hänen mukaansa pääministerin pitäisi ehdottomasti tavata Suomessa vierailevat komissaarit.

– Samoin komissaareja pitää aktiivisesti kutsua. Ei ole komission puheenjohtaja käynyt Suomessa koko kaudella. Ja milloin mahtaa olla maatalouskomissaari tulossa?, Virkkunen pohtii.

Meppi lisää vielä, että sekä komission puheenjohtaja että maatalouskomissaari saapuvat Suomeen EPP:n puoluekokoukseen marraskuussa, mutta toivottavaa olisi, että heitä kutsuttaisiin myös tavallisille työmatkoille.

 


 

– On mielenkiintoista seurata, miten neuvottelut etenevät. EU:lla on erilaisia vaihtoehtoja, mutta niistä ei ole vielä keskusteltu brittien kanssa. Heillä ei ole toistaiseksi ollut valmiuksia tähän, sillä heidän kantansa on ollut epäselvä. – Voi toki olla, että heillä on B-suunnitelma eli tuhat sivua kassakaapissa. Tämä voidaan sitten kaivaa viime hetkellä esiin, Pietikäinen pohtii.

 

Theresa May. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Virginia Mayo

Sirpa Pietikäinen: Britannian Brexit-linja on

järjetön

 

Europarlamentaarikon mukaan Theresa Mayn linjaukset ajavat maata kohti jyrkkää EU-eroa.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) arvostelee Britannian hallituksen torstaina julkistamaa Brexit-linjapaperia.

 

Hänen mukaansa kyseessä on pikemminkin yleisen tason poliittinen julistus, joka jättää EU-eron yksityiskohdat edelleen pimentoon.

Pääministeri Theresa May kertoi haluavansa säilyttää jatkossakin muun muassa hyödykkeiden vapaakauppa-alueen ja rahaliikenteen helpotukset. Yhteistyötä tehtäisiin myös turvallisuuden ja monien EU-virastojen parissa.

– He haluaisivat siis olla päättämässä ja tekemässä yhteistyötä heille sopivien asioiden suhteen. Muuten Britannia tekisi mitä haluaa. Tähän linjaan olisi saatava joku tolkku, Pietikäinen sanoo Verkkouutisille.

 

Hänen mukaansa linjaukset ajavat Britanniaa kohti ”kovaa” Brexitiä, koska niiden pohjalta on tuskin mahdollista löytää järkevää kompromissia.

– Miltä tämänkaltainen asenne kuulostaisi, jos kyseessä olisi Suomi, Kreikka tai Romania? Ehdottaisimme diiliä, jonka perusteella olisimme mukana kaikissa EU-virastoissa, jotka tekevät meitä koskevia pelisääntöjä ja niiden tulkintoja. Tuotteille ei tulisi tulleja ja jatkaisimme sisämarkkinoilla, koska lainsäädäntömme olisi lähtökohtaisesti yhteensopivaa.

Jos esimerkin mukaisessa tilanteessa EU kieltäisi maatalouden torjunta-aineena käytetyn glyfosaatin, voisi Suomi jatkaa edelleen sen käyttöä. Maataloustuotteet pitäisi silti päästää ilman rajoituksia unionin sisämarkkinoille.

– Tämäkään ei riittäisi. Sanoisimme, että viime kädessä Suomen parlamentti päättää kaikista asioista. Tämä tarkoittaisi käytännössä kaikkea EU-lainsäädäntöä koskevaa veto-oikeutta, Pietikäinen sanoo.

 

Tuhat sivua kassakaapissa

Pietikäinen suhtautuu varauksella Britannian ja EU:n neuvotteluiden etenemiseen. Taustalla ovat erityisesti Britannian sisäpoliittiset haasteet, sillä May joutuu tasapainoilemaan konservatiivipuolueen eri laitojen kanssa.

Myös koalitiokumppanina toimivalla Pohjois-Irlannin demokraattisella unionistipuolueella (DUP) on oma agendansa.

– Vaikea kuvitella, että tämä esitys sopisi EU:lle. Kysyisin, että kuka tällaiseen diiliin suostuisi?

– Britit eivät koskaan ajatelleet, että Brexit oikeasti tapahtuisi. Ennen kansanäänestystä ei tehty mitään etukäteisvalmistelua. Kansalaisille ei kerrottu, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki on vieläkin ihan levällään, Pietikäinen toteaa.

 

Hän huomauttaa, että suuri osa EU-asioita hoitaneista virkamiehistä on eronnut tai siirtynyt muualle.

– He eivät halunneet olla mukana valmistelussa, koska näkivät, ettei tästä ole tulossa mitään järkevää.

Jos sopuun ei päästä lokakuuhun mennessä, voi Britannia syöksyä kohti arvaamattoman jyrkkää EU-eroa. Lähikuukausien aikana konservatiivihallituksen hermostuneisuus tulee vain kasvamaan.

 

 


 

"Olen ihan varma, että se kaatuu eduskunnassa, ja olen ihan varma myös siitä, että esitys ei tule koskaan äänestykseen. Siellä tulee muitakin äänestämään vastaan eli tämä tulee kaatumaan, ja siksi hallitus ei tule koskaan tuomaan tätä eduskuntaan", Harkimo sanoo Ylelle.


 

 

Yle: Harkimo äänestää sotea vastaan

 

 

Yle: Harkimo äänestää sotea vastaan
KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 
 

"Olen nyt päättänyt, että äänestän sote-uudistusta vastaan."

 

Kansanedustaja Harry Harkimo on tehnyt päätöksen kannastaan eduskunnan mahdollisessa sote-äänestyksessä, Yle kertoo.

 

Kokoomuksesta irtautunut Liike Nytin edustaja äänestää uudistusta vastaan. Päätös ei ole yllätys, olihan Harkimon sote-kriittisyys yksi syy hänen lähtöönsä kokoomuksesta.

"Olen nyt päättänyt, että äänestän sote-uudistusta vastaan. Viimeinen pisara oli Liike Nytin äänestys, jossa 90 prosenttia äänesti vanhan malin kehittämisen puolesta. 10 prosenttia äänesti, että hallituksen mallia kehitettäisiin. Minun mielestä se on aika murskaavaa", Harkimo perustelee päätöstään Ylelle.

Yksi Harkimon perustaman Liike Nytin toiminnan lähtökohdista on juuri jäsenistön äänestykset, joiden on tarkoitus ohjata liikkeen poliitikkojen toimintaa.

Hallituksen sote-enemmistö on päätöksen varmistumisen myötä hyvin niukka. Hallituksella on 101 edustajaa, jotka tällä tietoa äänestäisivät soten puolesta. Vastustajia on 98, jos hallituspuolueiden kapinallisten eli Susanna Kosken ja Elina Lepomäen lisäksi myös Kansalaispuolueen Paavo Väyrynen äänestää vastaan.

 

Pari lipeämistä riittää siis keikauttamaan tilanteen ympäri. Harkimo tosin ei usko, että uudistus päätyy täysistunnon äänestykseen.

 


 

Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ottanut etäisyyttä Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. – Näkisin, että tämä noudattaa ruotsalaista mallia. Linja omaksuttiin vuosi sitten, kun arvopohjaan vedoten ei haluttu jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, Jokisipilä sanoo.

 

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ja Saksan sisäministeri Horst Seehofer. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Alex Halada

Euroopan keskustaoikeisto tiukentaa

turvapaikkalinjaa, Suomi seuraa Ruotsia

 

 

Tutkijan mukaan kokoomuksen sisarpuolueet ovat joutuneet reagoimaan populistipuolueiden nousuun.

 

Ylen tuoreimmassa mielipidemittauksessa perussuomalaisten kannatus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä 10,3 prosenttiin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan EU:n sisällä käyty keskustelu turvapaikanhakijoista selittänee tulosta ainakin osittain.

– Saksan tilanne oli esillä koko kyselyn ajan. Sisäministeri Horst Seehoferin ja liittokansleri Angela Merkelin välistä kiistaa seurattiin tiiviisti myös Suomessa, Jokisipilä sanoo Verkkouutisille.

 

Hän toteaa, että kokoomuksen eurooppalaiset sisarpuolueet ovat viime vuosina muuttaneet maahanmuuttolinjauksiaan. Painetta tähän on tullut sisäpolitiikasta ja erityisesti populistipuolueiden kannatuksen noususta.

– On ollut yleiseurooppalainen trendi, että maltillisemmat keskitien porvarilliset puolueet ovat tiukentaneet linjaansa turvapaikkakysymyksissä. On menty lähemmäs populistiliikkeitä.

– Tässä törmätään herkästi uskottavuusongelmiin. On puhuttu arvomaailmasta ja Euroopan historian luomista varoituksista. Toisaalta vaaleissa on nähty, että tiukalla maahanmuuttopoliittisella linjalla on voitu kohentaa omaa kannatusta, Jokisipilä toteaa.

Esimerkiksi Puolan, Unkarin ja Baltian maiden näkökulma maahanmuuttoon on huomattavasti tiukempi. Maiden näkemyksiä ei voida ohittaa noin vain EU:ssa, tai päätöksenteko voi halvaantua.

– Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on mielenkiintoinen esimerkki johtajasta, joka istuu sujuvasti kahdella pallilla: hän on samoissa pöydissä länsieurooppalaisten liittolaisten kanssa, mutta tekee samalla yhteistyötä Itä-Euroopan maiden kanssa.

 

Ruotsidemokraatit pyrkii valtavirtaan

Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ottanut etäisyyttä Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin.

– Näkisin, että tämä noudattaa ruotsalaista mallia. Linja omaksuttiin vuosi sitten, kun arvopohjaan vedoten ei haluttu jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, Jokisipilä sanoo.

 

– Näin on toimittu Ruotsissa jo vuosikausia ruotsidemokraattien (SD) kanssa. Voi kuitenkin pohtia, millaisiin tuloksiin tämä on johtanut. Tämän kysymyksen seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista myös Suomessa, sillä maiden poliittiset ilmapiirit heijastelevat toisiaan.

SD:n kannatus on pyörinyt uusimmissa gallupeissa 22 prosentin tienoilla, mikä nostaisi sen syyskuussa pidettävissä vaaleissa Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

– Näyttää vahvasti siltä, että SD on ottamassa todella kovan vaalituloksen Ruotsin parlamenttivaaleissa. Halla-aho on puheenjohtajavalinnastaan asti puhunut siitä, että haluaa tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Eduskuntavaalikampanjassa tullaan varmasti pitämään Ruotsin tilannetta esillä.

Ruotsidemokraatit on pyrkinyt liikkumaan äärioikeistolaisilta juuriltaan kohti politiikan valtavirtaa. Aiemmin tällä viikolla puolue siirtyi euroskeptikkojen ja populistien europarlamenttiryhmästä maltillisempaan ECR-ryhmittymään, johon myös perussuomalaiset kuuluvat.

 

Kaksi strategista vaihtoehtoa

– Meillä on julkisessa keskustelussa ehkä seurattu liikaa sitä Ruotsin valtavirtanäkemystä, jonka mukaan kyseessä on äärioikeistolainen populistipuolue, jonka juuret ovat uusnatsismissa. Tämä kyllä pitää paikkansa, mutta pitäisi huomioida myös se, mihin suuntaan puoluetta on viety Jimmie Åkessoninpuheenjohtajakaudella.

 

– Puolueesta on heitetty pois höyrypääporukkaa pois. On ollut jo vuosia selvää, että pyrkimyksenä on tehdä SD:stä normaalimpi poliittinen puolue. Kun katsoo kannatustrendiä, niin yhä useampi ruotsalainen on tehnyt sen johtopäätöksen, että tämä alkaa olla ihan uskottava poliittinen voima siinä missä muutkin puolueet.

Jokisipilän mukaan valtapuolueilla on kaksi strategista vaihtoehtoa SD:n suhteen: suhteiden normalisointi tai eristämisen jatkaminen.

 

– Heihin voitaisiin suhtautua kuten muihinkin poliittisiin puolueisiin, jolloin SD:n voisi myös ottaa mukaan hallitukseen. Tämä voisi tosin hajottaa perinteisen blokkipolitiikan.

– Toinen vaihtoehto on sinnitellä eristämislinjalla ja imeä omaan puolueeseen maahanmuuttopoliittisia teemoja. Tämä voi olla vaikeaa, kun ruotsidemokraattien kannatus on yli 20 prosentissa. Joka tapauksessa uskon, ettei nykyistä linjaa voida jatkaa.

 


 

Kyselyn suurin nousija on perussuomalaiset, jonka kannatus on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Se nousi nyt vasemmistoliiton ohi 10,3 prosenttiin. Puolueen kannatus on pitkästä aikaa yli kymmenen prosenttia. Vasemmistoliiton kannatus oli 8,6 prosenttia. Perussuomalaisista irtautuneen hallituspuolue Sinisen tulevaisuuden kannatus romahti 1,6 prosenttiyksikköä vain 1,1 prosentin tasolle.


  

Ylen gallup: Perussuomalaiset nousi

reippaasti – Sininen tulevaisuus romahti

entisestään

 
 
Luotu: 
5.7.2018 08:36

  • Kuva: Alma Media arkisto / Timo Marttila
    Kuva
    Entisten puoluetovereiden Jussi Halla-ahon (ps.) ja Sampo Terhon (sin.) puolueet liikahtivat kesäkuun Yle-gallupissa eri suuntiin.
 
|

SDP ja kokoomus ovat yhä selvä kärkikaksikko Ylen torstaina julkaistussa puoluegallupissa.

 

Kesäkuun mittauksen suurin puolue on SDP, jota äänestäisi nyt 20,3 prosenttia vastaajista. Kokoomuksen kannatus on 19,7 prosenttia. Molempien kannatus nousi hieman.

Pääministeripuolue keskustan kannatus oli kesäkuussa 16,6 prosenttia. Vihreiden kannatus on laskenut hieman 13,9 prosenttiin.

***

Kyselyn suurin nousija on perussuomalaiset, jonka kannatus on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Se nousi nyt vasemmistoliiton ohi 10,3 prosenttiin. Puolueen kannatus on pitkästä aikaa yli kymmenen prosenttia. Vasemmistoliiton kannatus oli 8,6 prosenttia.

Perussuomalaisista irtautuneen hallituspuolue Sinisen tulevaisuuden kannatus romahti 1,6 prosenttiyksikköä vain 1,1 prosentin tasolle.

 

Lue myös:

Tutkimus: 12 000 puolueiden jäsentä kertoi ammattinsa – ”Vihervasemmisto” näyttää olevan totta

Li Andersson on Suomen vetovoimaisin puoluejohtaja – Kannatusveneessä kaksi isoa reikää

IL-US-kysely: Kokoomus aivan SDP:n kannoilla – Onko keskustan kannatusalho nyt nähty?

 


 

–Ammattirakenteiden perusteella voidaankin nähdä, että sosiaalidemokraatit ovat kuluvan vuosikymmenen aikana palanneet voimakkaammin perinteiseksi työväenpuolueeksi, kun vasemmistoliitto puolestaan on alkanut muuntua niin sanotun uuden vasemmiston puolueeksi, tutkijat toteavat. Toimistotyöntekijöiden ja fyysistä työtä tekevien osuuksien kasvu vihreiden jäsenistössä puolestaan kertoo puolueen hiljattaisesta muuntumisesta yleispuolueeksi, tutkijat katsovat.


 

 

 

Tutkimus: 12 000 puolueiden jäsentä kertoi

ammattinsa – ”Vihervasemmisto” näyttää

olevan totta, mutta SDP:stä löytyi

duunariyllätys

 
 
 
 
Luotu: 
4.7.2018 16:27

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Duunarimiesten osuus SDP:n jäsenistössä on kasvanut, selviää puolueiden jäsenistöstä tehdystä tutkimuksesta.
 
|

Suomessa on nykyisin kolme niin sanottua duunaripuoluetta, mutta niistä Vasemmistoliitto on matkalla uuteen suuntaan puolueen jäsenistön ammattirakenteen samankaltaistuessa vihreiden jäsenistön kanssa. Muun muassa tämä selviää uraauurtavasta puolueiden jäsenten ammattitutkimuksesta, joka on julkaistu THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

 

Tutkijaryhmä halusi selvittää puolueiden jäsenistön ammattirakenteita, koska siitä on tiedetty yllättävän vähän, vaikka jäsenet käyttävät suurta yhteiskunnallista valtaa. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 12 427 jäsentä kuudesta suurimmasta eduskuntapuolueesta vuonna 2016. Se tuottaa uutta tietoa puolueiden välisistä jakolinjoista ja intresseistä ”jälkiteollisen yhteiskunnan kontekstissa”.

Yksi suuri muutos huomataan, kun tarkastellaan niin sanottuja duunaripuolueita eli puolueita, joiden jäsenistössä ammattitaitoisten työntekijöiden sekä muiden fyysisen työn tekijöiden osuus on suuri. Tutkimus vahvistaa, että perinteisten työväenammatteja edustavien puolueiden eli sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton pottia on tullut jakamaan perussuomalaiset. Perussuomalaisissa on eri työntekijäammateissa toimivia suurempi osuus kuin perinteisissä työväenpuolueissa.

 

–Oikeistopopulismi näyttääkin tarjonneen uuden poliittisen vaihtoehdon nimenomaan työväen edustajille myös puoluejäsenien ammattirakenteiden tarkastelun perusteella, tutkimuksessa todetaan.

Samaan aikaan puoluejäsenistön ammattirakenteet kertovat, että SDP ja Vasemmistoliitto ovat muuttumassa eri tavoin. Sosiaalidemokraattien kannatuksen laskun on arvioitu johtuneen siitä, että se menettäisi perinteisiä työväen ääniä perussuomalaisille. Tutkimuksessa tehty vertailu siitä, mikä on työväen edustajien osuus ennen vuotta 2011 ja sen jälkeen SDP:hen liittyneissä jäsenissä, osoittaa kuitenkin yllättäen erilaista suuntaa.

 

–Tältä osin onkin kiinnostavaa havaita ennakko-oletuksista poiketen, että puolueen tuoreimmissa jäsenissä on suurempi osuus fyysisen työn tekijöitä kuin aiemmin. SDP:n puoluejäsenten ammattirakenteissa tapahtuneet muutokset eivät täten ole suoranaisesti linjassa äänestäjiä koskevien havaintojen kanssa. Pikemminkin perinteisistä työväenpuolueista tapahtuva vuoto perussuomalaisiin kohdentuu enemmälti vasemmistoliittoon, kun tarkastellaan puoluejäsenistöissä tapahtuneita muutoksia, tutkijat kirjoittavat.

Vasemmistoliitossa duunarijäsenten määrä on yhä suuri, tutkimus osoittaa, mutta uusissa jäsenissä työväkeä on vähemmän kuin vanhoissa. Samalla ”vihreissä ja vasemmistoliitossa on havaittavissa muutoksia, jotka tukevat ajatuksia näiden kahden puolueen osittaisesta samankaltaistumisesta”.

 

–Vihreissä on perinteisesti ollut poikkeuksellisen suuri osuus sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoita, mutta heidän osuutensa on verrattain pieni uusien jäsenten keskuudessa. Alle viisi vuotta puolueen jäseninä olleissa on aikaisempaa suurempi osuus jäseniä työntekijäluokista. Vasemmistoliitossa on puolestaan tapahtumassa päinvastainen muutos kuin vihreissä, tutkijat kertovat.

Vasemmiston uusissa jäsenissä on yhä enemmän korkeakoulutettuja, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijatehtävissä toimivia naisia, jotka ovat vihreiden tyypillisimpiä jäseniä. Sen sijaan fyysistä työtä tekevien miesten suhteellinen osuus on vähentynyt vasemmistoliitossa. SDP:ssä se on kasvanut.

 

Lisäksi tutkimus tuotti havainnon vihreiden ja kokoomuksen jäsenistön ammattirakenteiden eroista. Puolueet ovat tyypillisesti muistuttaneet toisiaan jäsen- ja kannattajarakenteeltaan, ja onpa vihreitä joskus pilkattu kokoomuksen puisto-osastoksikin.

 

Tutkimuksen mukaan hienojakoisempi ammattirakenteiden tarkastelu kuitenkin osoittaa, että puolueiden välillä on suuria eroja.

–Kokoomuksen jäsenistä jopa neljännes on ylempiä teknokraatteja [kuten insinöörejä ja yritysjohtajia], kun vastaavasti vihreiden jäsenistä teknokraatteja on noin 15 prosenttia. Sen sijaan vihreissä on kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna huomattavasti suurempi osuus ylempiä ja alempia sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoita, artikkelissa kerrotaan.

Hallitus-oppositio-jakolinja näkyy tutkimuksessa selvästi. Artikkelin mukaan Juha Sipilän hallituksen kolmen puolueen jäsenistöissä on huomattavasti enemmän yrittäjiä kuin oppositiopuolueiden jäsenistöissä.

–Tästä näkökulmasta ei ole yllättävää, että joiltain osin hallituspuolueilla on ollut helppoa löytää riittävän yhtenäiset tavoitteet kansantalouden kohentamiseksi erityisesti yrittäjien lähtökohdista.

 

Tulosten perusteella näyttäisi äkkiseltään, että hallituksen todellinen yrittäjäpuolue on keskusta, ei kokoomus. Huomionarvoista on kuitenkin yrittäjien jakautuminen selkeästi eri aloille: keskustan yrittäjistä yli 60 prosenttia on maanviljelijöitä tai metsätyöntekijöitä. Kokoomuslaiset yrittäjät taas ovat enemmistöltään johtajia tai ylempiä toimihenkilöitä. Myös perussuomalaisissa yrittäjiä on huomattavan paljon, ja heistä muita huomattavasti suurempi osuus tekee rakennus-, korjaus-, valmistus- tai kuljetustyötä.

Kokoomuksessa edellä mainittujen teknokraattien osuus on pienentymässä, ja samalla puolueen uusista jäsenistä aiempaa useampi on työntekijäammatissa. Kiistelty Työväenpuolue-vaalislogan ei siis ole aivan tyhjää puhetta.

 

Tutkijat toteavat johtopäätöksissään, että vertailtaessa uusia jäseniä aikaisemmin liittyneisiin voidaan huomata, että puolueiden perinteiset intressiryhmäsidonnaisuudet ovat osittain hälventymässä tai ainakin muuttumassa. Erityisesti keskustassa muutokset ovat suuria lähinnä siksi, että maanviljelijöiden kokonaismäärä pienentyy Suomessa ja siten keskustan yrittäjäjäsenten osuus laskee.

Tutkimuksessa oli mukana keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen, SDP:n, vihreiden sekä vasemmistoliiton jäseniä. Kristillisdemokraattien ja RKP:n jäsenille ei ole tehty vastaavia kyselyitä, joten he eivät olleet mukana.

 


 

Alun perin Trump lähti vaalilupaustensa mukaisesti rökittämään Kiinaa, jonka hän väitti hankkineen ansiotonta etua muun muassa pitämällä valuutan arvon keinotekoisesti liian alhaalla ja jättämällä ulkomaisten investointien suojan retuperälle. Väitteet eivät ole ihan katteettomia. Tullipäätökset käänsivät kuitenkin hyökkäyksen kärjen ystävään ja liittolaiseen, Eurooppaan. Kiina on saanut sittenkin paremman kohtelun.

Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

   

EU ei voi antaa periksi Trumpin

painostukselle

 

EU-maat ovat yhtenäisiä sentään yhdestä asiasta: Trumpin painostukselle ei anneta periksi.


VANHA sanonta kertoo, että sotia on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa. Sama pätee kauppasotiin. Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välisiä tulehtuneita taloussuhteita voi kuvailla sanomalla, että menossa on jo kauppasota, jossa iskua seuraa vastaisku.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti sodan ottamalla käyttöön alumiinin ja teräksen tuonnille suojatullit. Hän väitti, että kauppasota on vain hyväksi ja helppo voittaa.


EU neuvotteli taloudesta terästulliuhan alla Yhdysvaltain kauppavirkamiesten kanssa. Neuvotteluihin osallistuneen korkeassa asemassa olevan EU-virkamiehen mukaan EU teki tarjouksen, joka olisi alentanut tullimaksuja muun muassa molempien osapuolten autojenvienniltä. Win-win-periaate ei kelvannut. Yhdysvaltain neuvottelijat kertoivat avoimesti eurooppalaisille kollegoilleen, että presidentille kelpaa vain tilanne, jossa Eurooppa häviää ja Yhdysvallat voittaa.


Jos Trump on jossain ollut johdonmukainen niin sitten siinä, että hän käsittää kaupalliset suhteet nollasummapeleiksi: jos joku saa etua, se on toiselta pois. Sekä teoria että kokemus kertovat, että Trump on väärässä. Monenkeskiset, yhteistyötä kasvattavat ja vapaata kauppa sekä ennakoitavuutta lisäävät sopimukset toimivat win-win-periaatteella. Kauppasodat taas lose-lose-periaatteella – kaikki hä­viävät.

Viime viikon lopulla pidetyssä EU:n huippukokouksessa jäsenmaiden rivejä repivät maahanmuuttokysymykset. Monet muutkin teemat ovat viime vuosina jakaneet maakatrasta. Yhdestä asiasta kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä: EU ei voi perääntyä Trumpin uhkailun edessä. Unionin virkamiehet ovat jo valmistelleet kattavan listan tullimaksujen korotuksista, jotka unioni ottaa käyttöön, jos Trump ei peräänny. Listalla on amerikkalaisia tuotteita noin 300 miljardin dollarin arvosta.


Euroopan unionilla ei ole vaihtoehtoa. Järjestelmä, joka hakee taloudellista etua monenkeskisten kauppasopimusten kautta ja uskoo oikeusperiaatteisiin, ei voi peruuttaa maailmaan, jossa taloussuhteita hoidetaan kahdenvälisesti ja uskotaan voimaan sekä nollasummapeleihin.

Yllättävää on se, että Trumpin paineen alla EU ja Kiina ovat lähentyneet kovaa vauhtia. Ne neuvottelevat juuri nyt uusista investointisuojasopimuksista, ja Kiina on kertonut unionin neuvottelijoille toivovansa, että yhteistyö Euroopan kanssa laajenee ja syvenee, koska luottamus Yhdysvaltoihin on mennyt.


Trump puskee järjetöntä linjaansa niin kauan kuin hän luulee voivansa näyttäytyä vahvana äänestäjiensä silmissä. Paine suunnanmuutokseen on haettava alhaalta ja kotimaasta: amerikkalaisilta yrityksiltä ja kuluttajilta. Maan autoteollisuus, vähittäiskauppa ja elintarviketuotanto ovat jo varoittaneet, että Trumpin politiikka johtaa vakaviin vaaroihin kotimaassa. EU:n vastatoimet lisäävät tätä sisäistä painetta. Tullit alkavat näkyä kuluttajahintojen korotuksina Yhdysvalloissa, ja jos ne vähentävät kysyntää, Trumpin politiikka vie työpaikkoja.
 

Kaikkien kolmen ison median (IL-US, Yle, HS) mittauksista voisi päätellä, että keskustan osalta nykyinen kannatusalho saattaa olla jo nähty. - Näkökulma: Näillä näkymin keskusta ei ole mukana seuraavassa hallituksessa. Olivatpa eduskuntavaalit syksyllä 2018, tai keväällä 2019! - KimsBlog


 

 

IL-US-kysely: Kokoomus aivan SDP:n kannoilla

– Onko keskustan kannatusalho nyt nähty?

 
 
Luotu: 
28.6.2018 19:00

  • Kuva: Mikael Perilä
    Kuva
    Paina nuolta kuvan päällä nähdäksesi laajemman kuvan tuloksista.
  1. 1
  2. 2
 
|

FAKTAKULMA


 

 

 

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen on tehnyt Iltalehden ja Uuden Suomen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.

Haastattelut (1500 kappaletta) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet -kyselyn yhdistelmänä 6.6.-26.6.2018. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkönen Oy:n omat tutkimushaastattelijat. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Puoluekantansa ilmaisi 76,3% vastaajista eli 1145 henkilöä.

Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta (n=1500) on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kannatusarvio-osiossa (n=1145) suurimman puolueen virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uusimman IL-US-kannatusmittauksen mukaan SDP:n liuku alaspäin jatkuu ja kilpailu kokoomuksen kanssa on yhä tiukempaa. Keskusta oikaisi alamäkensä tässä mittauksessa.

Uusimman IL-US-kannatusmittauksen aineisto on kerätty ajalla 6. kesäkuuta – 26. kesäkuuta 2018. Tänä aikana poliittista keskustelua ovat hallinneet muun muassa sote-uudistuksen viimeisimmät käänteet, kokoomuksen ja SDP:n nokittelu vaalilupauksista ja puoluekokoukset (kokoomus, keskusta ja vihreät).

Puolueet saavat kokouksiensa ansiosta paljon julkisuutta ja pääsevät korostamaan yhtenäisyyttään ja tavoitteitaan. Tästä syystä puoluekokoukset usein lisäävät kannatusmittauksissa niitä pitäneiden puolueiden kannatusta, ainakin väliaikaisesti.

 

Kärkipari lähekkäin

Turussa kokoustanut kokoomus onnistuikin kääntämään tai ainakin pysäyttämään lievän luisunsa alaspäin. Kesäkuun mittauksemme antaisi sille 19,7 prosentin kannatuksen.

Kokoomus kolkuttelee jälleen aivan SDP:n kantapäillä. Kesäkuun mittauksemme antaisi SDP:lle nyt 20,2 prosentin kannatuksen, eli eroa kärkikaksikon välillä on vain puoli prosenttiyksikköä. Virhemarginaali suurimman puolueen kohdalla on +/- 2,3 prosenttiyksikköä, joten tässä liikutaan reippaasti sen sisällä.

Edellisestä, toukokuun mittauksestamme, SDP tuli alaspäin prosenttiyksikön, huhtikuun mittauksesta 1,6 prosenttiyksikköä. Näyttää siis, että gallup-ykkösen käyrä on kääntynyt alaspäin ainakin toistaiseksi.

Yleisradion viimeisin kannatusmittaus (julkaistu 7. kesäkuuta) on hyvin linjassa IL-US-kyselyn kanssa: se antoi demareille 20,0 prosentin kannatuksen. Sen sijaan Helsingin Sanomien gallup (julkaistu 14. kesäkuuta) näytti SDP:lle 21,6 prosentin kannatusta. Mielenkiintoista onkin nähdä, mihin suuntaan SDP:n kannatus jatkossa menee.

 

Keskusta: suunta ylöspäin?

Pääministeripuolue keskusta sai alamäkensä oikaistua kesäkuun IL-US-kannatuskyselyssä. Sille annettaisiin nyt 15,9 prosentin kannatus.

Kaikkien kolmen ison median (IL-US, Yle, HS) mittauksista voisi päätellä, että keskustan osalta nykyinen kannatusalho saattaa olla jo nähty.

HS antoi kesäkuussa keskustalle 15,8 prosentin kannatuksen, Yle 17,6 prosenttia. Myös Ylen mittauksessa oli nousua keskustan luvussa. Muutokset ovat virhemarginaalin sisällä.

Keskustan viimeisinkään mittaustulos ei ole häävi, jos ajatellaan, että edellisissä eduskuntavaaleissa se sai 21,1 prosenttia äänistä.

Nykyisillä kannatustasoilla keskusta kärsisi ensi vuoden eduskuntavaaleissa huomattavan tappion, sen sijaan kokoomus (eduskuntavaaleissa 2015 18,2 prosenttia) ja SDP (16,5 %) olisivat selviä voittajia.

 

Vihreilläkin käänne?

Myös vihreät piti puoluekokouksensa kesäkuussa. Myös se katkaisi alamäkensä ja nosti kannatustaan IL-US-kyselyssä. Tosin HS:n ja Ylen viimeisimmät mittaukset eivät tue näkemystä, että vihreiden trendi olisi kääntynyt nousuun. Kehityksen suunta selviää seuraavissa mittauksissa.

Vihreille ennustetaan nyt 13,9 prosentin kannatusta. Sillä tasolla myös vihreät olisi seuraavissa vaaleissa huomattava voittaja, viime eduskuntavaaleissa sen tulos oli 8,5 prosenttia äänistä.

Myös vasemmistoliitto saattaa olla lievässä kannatusnousussa, tosin senkin kohdalla muutos mahtuu selvästi virhemarginaalin sisälle. Perussuomalaiset näyttää junnaavan paikoillaan, samoin RKP, KD ja Sininen tulevaisuus.

 


 

Näkökulma: Kiistellyn nimenkin voi pilata ihan itse omassa egossaan. Tästä esimerkki 27.6. eduskunnan kyselytunti, jossa Väyrynen laitettiin potalle koko kansan nähden. Hän halusi itselleen julkeasti puheenvuoron yhden miehen ryhmässään!? Puhemies Risikko ojensi häntä, ja kehotti tutustumaan huolella eduskunnan sääntöihin. Seitsämän tähden liikkeen kahdeksas narsistinen tähti´on; kukas muukaan kun hän Paavo.....itse! - KimsBlog

 

Kansanedustaja Paavo Väyrynen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Häikäilemätön kaappausyritys tuhosi

kansalaispuolueen nimen ja maineen”

 

Paavo Väyrynen ryhtyy keräämään ’Seiska-liikkeelle’ kannattajakortteja, jos kansalaispuoluetta ei saada pelastettua.

Kansalaispuolueen eduskuntaryhmän ainut jäsen Paavo Väyrynen (kp.) perusti eilen torstaina uuden ”Seitsemän tähden liikkeen”.

 

– Seitsemän tähden liike perustettiin sen vuoksi, että häikäilemätön kaappausyritys on tuhonnut runsaat kaksi vuotta sitten perustamani kansalaispuolueen nimen ja maineen, Väyrynen kertoo blogissaan.

Hän pyrkii edelleen pelastamaan kansalaispuolueen. Jos hanke onnistuu ja ratkaisu saadaan nopeasti, Väyrynen kävisi ensi kevään eduskuntavaaleihin sen puitteissa, mutta puoleen nimi olisi Väyrysen mukan muutettava.

 

– Jos puolue jäisi kaappareiden käsiin tai jos ratkaisu kovasti viivästyisi, keräisimme ”Seiska-liikkeelle” 5000 kannattajakorttia, veisimme sen puoluerekisteriin ja osallistuisimme vaaleihin sen puitteissa, Väyrynen suunnittelee.

Väyrynen kertoo, että viisi vuosikymmentä kestäneen poliittisen urani aikana en ole koskaan kohdannut sellaista epärehellisyyttä ja röyhkeyttä kuin tämän kaappausyrityksen yhteydessä.

– Kansalaispuolueelle valittiin presidentinvaalien ajaksi väliaikainen johto, jonka piti väistyä siinä vaiheessa kun palaan eduskuntaan. Se ryhtyi kuitenkin sääntöjä ja yhdistyslakia rikkoen kaappaamaan puoluetta omaan määräysvaltaansa.

 

Väyrysen mukaan ratkaiseva askel oli 20. helmikuuta pidetty puoluehallituksen kokous. Se järjestettiin Väyrysen mukaan siten, että Väyrynen ja Sakari Linden eivät päässeet paikalle.

– Pidimme kokousta laittomana ja vastustimme sen järjestämistä, Väyrynen kertoo.

Kokouksessa erotettiin yksitoista jäsentä sillä perusteella, että he eivät olleet siihen mennessä maksaneet jäsenmaksua. Jäseniä oli silloin 36. Uusiksi jäseniksi kaapparit ottivat kahdeksan omaa tukijaansa.

 


 

Mielenkiintoista on muutenkin nähdä, millaiseen tulokseen Rinteen johtaman SDP:n tiukka vastustus soten valinnanvapautta kohtaan johtaa. Täytyy muistaa, että iso osa demarienkin äänestäjistä on työterveyshuollon piirissä eli yksityisten terveysyhtiöiden asiakkaina. Jakavatko puolueen kannattajat samat pelot sote-uudistuksesta kuin puolueen johto?


 

 

Näkökulma: Hiipuuko demarien vauhti – onko

kärki liian kapea?

 
 
Luotu: 
28.6.2018 19:08

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
 

Onko SDP:n kärki sittenkin liian kapea, onko puheenjohtaja Antti Rinne liian yksin, kysyy Juha Ristamäki.

 

IL-US -kannatuskyselyn merkittävin havainto on, että SDP:n kannatusliuku näyttäisi jatkuvan. Huhti-toukokuussa mittauksemme antoi demareille 21,8 prosentin kannatuksen, nyt ollaan 1,6 prosenttiyksikköä alempana.

 

Muutos kyllä mahtuu virhemarginaalin sisään, eivätkä HS:n ja Ylen mittaukset tue ainakaan vielä sitä, että kannatus olisi trendinomaisesti laskussa. Se selviää, kun uusia mittauksia tulee.

 

Joka tapauksessa IL-US-kannatusmittauksen kehitys demarien osalta on pohtimisen arvoinen.

Lue myös: IL-US-kysely: Kokoomus aivan SDP:n kannoilla – Onko keskustan kannatusalho nyt nähty?

***

Demareilla oli keväällä päällä hyvä vauhti. Puolueen poliittinen koneisto tuotti solkenaan avauksia Suomen uudistamiseksi. Oli oppivelvollisuuden pidentämistä, toisen asteen maksuttomuutta, tulevaisuuden sosiaaliturvamallia ja niin edelleen.

Nyt vauhti on hiipunut ja sitä kautta ehkä myös julkisuus. Eikä ollut nyt puoluekokousta, mistä olisi saanut lisäpotkua.

SDP näyttää tänään yhtenäisemmältä kuin koskaan nykyisen puheenjohtajan Antti Rinteen aikana. Eduskuntaryhmän riidatkin on lakaistu maton alle.

Mutta onko puolueen kärki sittenkin liian kapea, onko Rinne liian yksin? Oppositiopuolueen ongelma tietysti on, että sillä ei ole ministereitä, jotka pysyvät väistämättä julkisuudessa tehtäviensä kautta.

***

Viime aikoina Rinteen lisäksi demareista ovat eniten julkisuudessa olleet kansanedustajat Timo Harakka ja Krista Kiuru.

Harakka taistelee kokoomuksen kanssa lähinnä verotuskysymyksistä. Kiuru puolestaan johtaa sote-valiokuntaa, jonka työ on monestakin syystä mennyt solmuun.

Kiurun osalta julkisuus on todennäköisesti kääntynyt niin päin, että demarit nähdään uudistuksen jarruttajana, ei kansalaisten terveyspalvelujen pelastajana.

***

Mielenkiintoista on muutenkin nähdä, millaiseen tulokseen Rinteen johtaman SDP:n tiukka vastustus soten valinnanvapautta kohtaan johtaa.

Täytyy muistaa, että iso osa demarienkin äänestäjistä on työterveyshuollon piirissä eli yksityisten terveysyhtiöiden asiakkaina. Jakavatko puolueen kannattajat samat pelot sote-uudistuksesta kuin puolueen johto?

***

Jos demarien kannatus ryhtyy junnaamaan noin 20 prosentin paikkeilla, niin puolue voi aina luottaa siihen, että hallitus ja eduskunta onnistuvat syksyllä vielä kerran aiheuttamaan sote-myrskyn.

Mikäänhän ei takaa, että sote menisi vieläkään läpi. Maakuntien rahoitus- ja EU:n notifikaatiokysymykset ovat edelleen sen luokan kysymyksiä, että niihin voi Juha Sipilän hallitus vielä kompastua.

 


 

‒ Eurooppalaiset kattopuolueet tulevat asettamaan omia kärkiehdokkaitaan komission puheenjohtajan tehtävään. Myös eurooppalaiset sosialidemokraatit tulevat asettamaan kärkiehdokkaan viikko sitten Riiassa tekemänsä päätöksen mukaisesti. Ehdokas julkistetaan 1. joulukuuta, Tuppurainen korostaa.

 

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

SDP:n Tytti Tuppurainen: Seuraava hallitus

valitsee komissaarin, ei kokoomus

 

SDP:n kansanedustajan mukaan suurin parlamenttiryhmä ei voi sanella EU:n huippuvirkojen valintaa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muistuttaa, että Suomen EU-komissaarin valinta ei ole ilmoitusasia.

 

‒ Suomen seuraava hallitus valitsee Suomen seuraavan komissaarin. Valintaa ei siis tee EPP tai sen suomalainen jäsenpuolue kokoomus. Nyt kannattaisikin laittaa jäitä hattuun ennenaikaisille nimityspuheille maamme seuraavasta komissaarista. Ensin on käytävä kahdet vaalit ennen kuin komissaarin, saati komission puheenjohtajan henkilöt ovat selvillä, Tuppurainen sanoo tiedotteessaan.

Tuppuraisen mielestä Suomessa on useita hyviä ehdokkaita seuraavaksi komissaariksi, sekä miehiä että naisia.

Suomen nykyinen komissaari Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti eilen jättävänsä politiikan. Katainen ei tavoittele paikkaa seuraavien eurovaalien jälkeisessä komissiossa eikä Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaana.

Katainen sanoi antavansa täyden tukensa Euroopan investointipankin varapääjohtajan Alexander Stubbinkampanjalle, jos tämä päättää lähteä EPP:n kärkiehdokaskisaan. Stubb on Kataisen mukaan henkilö, joka täyttää kaikki EU-komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti keskustelevansa Stubbin ja ”eurooppalaisten ystävien” eli muiden kokoomuksen eurooppalaisen kattopuolueen EPP:n jäsenten kanssa Stubbin kärkiehdokkuudesta.

Komission tuleva puheenjohtaja ratkaistaan seuraavien Euroopan parlamentin vaalien tuloksen perusteella. EPP:tä pidetään todennäköisenä suurimpana puolueena.

Tuppurainen korostaa, että vaikka suurin parlamenttiryhmä on hyvässä asemassa komission puheenjohtajan paikkaa tavoiteltaessa, voi parlamenttiin syntyä myös valtasuhteisiin vaikuttavia koalitioita. Yksittäinen puolue tai parlamenttiryhmä ei siten voi sanella tulevien unionin huippuvirkojen valintaa.

‒ Eurooppalaiset kattopuolueet tulevat asettamaan omia kärkiehdokkaitaan komission puheenjohtajan tehtävään. Myös eurooppalaiset sosialidemokraatit tulevat asettamaan kärkiehdokkaan viikko sitten Riiassa tekemänsä päätöksen mukaisesti. Ehdokas julkistetaan 1. joulukuuta, Tuppurainen korostaa.

Hän on Euroopan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajiston jäsen.

 


 

–Edessä siintävä vaalisuma tulee johtamaan siihen, että samat ihmiset tulevat toimimaan päätöksentekijöinä niin eduskunnassa, maakuntavaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissakin. Tässä vaiheessa on tehtävä muutoksia, ettei valta keskity ja päätöksenteon laatu heikkene kiireen takia, nuorisojärjestöjen puheenjohtajat lausuivat tiedotteessaan helmikuussa.


  

 

Eero Heinäluoman lakialoite: Ministereille

kielto kunnallisvaaleihin, salkun

vastaanottavan erottava

 

Eero Heinäluoman mielestä ministerinä olevalla poliitikolla ei riitä aikaa kunnan- tai kaupunginvaltuustossa toimimiseen.

 

JOEL MAISALMI / ARKISTO

Eero Heinäluoman lakialoite: Ministereille kielto kunnallisvaaleihin,
 salkun vastaanottavan erottava

Eero Heinäluoman aloitteen mukaan ministeriksi valitun poliitikon on luovuttava paikastaan kunnan- tai kaupunginvaltuustossa.

 

Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoma aikoo tänään 28. kesäkuuta jättää lakialoitteen, joka kieltäisi ministereitä istumasta kunnanvaltuustoissa. Aloitteen mukaan ministerit eivät saisi asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Vastaava kielto koskee nykyisessä lainsäädännössä esimerkiksi kuntien johtotehtävissä työskenteleviä.

 

Kunnanvaltuustossa jo istuvan poliitikon taas täytyy aloitteen mukaan erota valtuustosta, jos hän aloittaa ministerinä.

Lännen Media ei tavoittanut Heinäluomaa kommentoimaan asiaa, mutta aloitteen jättämisen vahvisti Heinäluoman avustaja Matti Sadeniemi.

Keväällä Heinäluoma perusteli aloitetta Suomen Kuvalehdelle ministerien kiireellä ja lainvalmistelun laadun parantamisella.

Heinäluoman mielestä poliitikon aika ei millään riitä kunnanvaltuustoon, jos toimii ministerinä. Hän uskoo, että hallituksen esitykset olisivat laadukkaampia, jos ministereiden aikaa ei kuluisi valtuustoissa.

 

Vaalikelpoisuus pois

Aloitteen mukaan muutos tehtäisiin kuntalakiin, jossa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa.

 

Ministereitä koskeva kielto rinnastuisi nykyiseen säännökseen, jossa vaaleihin osallistuminen kielletään esimerkiksi valtion virkamiehiltä, jotka hoitavat kuntien valvontaan liittyviä tehtäviä.

Jo valtuustossa istuvien, ministeriksi valittujen eroamisen käsittelee valtuustoryhmä, Heinäluoman avustaja sanoo. Kyse on kuitenkin muodollisuudesta, koska lakimuutos määräisi ministerin luovuttamaan paikkansa.

Heinäluoma kertoi keväällä Suomen Kuvalehdelle hakevansa aloitteelle allekirjoittajia kaikista puolueista. Tuolloin allekirjoittajiksi oli lupautunut myös yhden hallituspuolueen kansanedustaja, Heinäluoma kertoi.

Aloite ei koske maakuntavaltuustoja, jotka on tarkoitus perustaa osana maakuntauudistusta.

Heinäluoman avustaja huomauttaa, että kieltoa olisi mahdotonta ulottaa koskemaan maakuntavaltuustoja, koska niitä ei ole vielä perustettu, eikä niitä koskevaa lainsäädäntöä ole saatu valmiiksi.

 

Kaksi kolmesta tasosta

Alkuvuonna eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt ehdottivat, että Suomessa otettaisiin käyttöön niin sanottu kaksi kolmesta -malli.

Ruotsissa jo käytössä olevassa mallissa poliitikko ei saa toimia kaikilla hallinnon tasoilla. Esimerkiksi parlamentin lisäksi päättäjä saa olla joko maakunta- tai kunnanvaltuustossa, muttei molemmissa.

Ehdotus ei koske pelkästään ministereitä vaan kaikkia kansanedustajia.

Mallissa ei kiellettäisi vaaleihin osallistumista, mutta edustajan täytyisi luovuttaa paikka joltakin hallinnon tasolta, jos tulisi valituksi kaikille tasoille.

 

Poliitikkojen ajankäytön lisäksi nuorisojärjestön tavoitteena on turvata nuorten pääsy politiikkaan ja hajauttaa valtaa.

Järjestöt pelkäävät eduskunnan sekä maakunta- ja kunnanvaltuustojen täyttyvän etupäässä pitkäaikaisista poliitikoista, jos samanaikaisia luottamustoimia ei rajoiteta hallinon eri tasoilla.

 

Ministerit kunnanvaltuustoissa

Eero Heinäluoman lakialoite kieltäisi ministereitä istumasta kunnanvaltuustossa samanaikaisesti ministerinpestin kanssa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen 17 ministeristä kunnanvaltuutettuja on 12.

Sinisten ministereistä kunnanvaltuustoissa istuvat Timo Soini, Sampo Terho, Jari Lindström, Pirkko Mattila ja Jussi Niinistö.

Keskustalaisista ministereistä valtuustoissa ovat Jari Leppä ja Annikko Saarikko. Ministeri Kimmo Tiilikainen ei yltänyt valtuustoon Helsingissä.

Kokoomuksesta ministereinä ja kunnanvaltuutettuina toimivat yhtäaikaisesti Antti Häkkänen, Kai Mykkänen, Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Sanni Grahn-Laasonen.

 


 

Väyrynen perusti yhden miehen eduskuntaryhmän perustamansa Kansalaispuolueen nimissä palattuaan eduskuntaan. Risikko kehotti Väyrystä perehtymään ohjeisiin. –Edustaja Väyryselle vain totean, että teidän kannattaa lukea ne ohjeet, mitä sanotaan ryhmien koosta suhteessa ryhmäpuheenvuoroihin. Tästä syystä annoin teille kaksi vastauspuheenvuoroa ja kannattaa olla tyytyväinen siihen, Risikko näpäytti ja sai salin nauramaan.


  

Paula Risikko näpäytti Paavo Väyrystä –

eduskunta nauroi: ”Kannattaa lukea ne

ohjeet”

 
 
Luotu: 
27.6.2018 17:17

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen ei palannut keskustan riveihin, vaan perusti oman eduskuntaryhmän, kun palasi Brysselistä kesäkuussa.
 
|

Vastikään Brysselistä eduskuntaan palannut Paavo Väyrynen toi suuressa salissa ilmi pettymyksensä siihen, ettei hänelle myönnetty ryhmäpuheenvuoroa. Puhemies Paula Risikko antoi hänelle välittömän vastauksen.

Eduskunnassa on juuri päättynyt pääministerin ilmoituksesta käynnistynyt sote-keskustelu. Kun Risikko myönsi Väyryselle toisen vastauspuheenvuoron, Väyrynen yllättyi ja totesi, ettei ollut sellaista pyytänyt, mutta käyttäisi vuoron mielellään. Risikko totesi Väyrysen kyllä pyytäneen puheenvuoroa.

–Eipä väitellä siitä. Minä käytän nyt puheenvuoron, kun sain sen, Väyrynen sanoi.

–Totean ensinnäkin kuitenkin sen, että minusta olisi reilua, että kaikki eduskuntaryhmät saisivat ryhmäpuheenvuoron, Väyrynen jatkoi.

 


 

– Oli vaalitulos mitä vaan, minusta Kokoomuksen tulee vaatia hallitusyhteistyöltä vähintään 75% työllisyysastetavoite ja tutkija-vm-”sertifioidut” reformit joilla se saavutetaan. Ei vähempää, Vartiainen toteaa.


 
Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Juhana Vartiainen: Tulee vaatia 75 prosentin

työllisyystavoitetta

'

Kansanedustaja vaatii tutkijoiden hyväksymiä reformeja

 

Kokoomuksen Juhana Vartiainen ottaa twitterissä kantaa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakuntavaalikyselystä ilmenneisiin puolueiden kannatuslukuihin.

 

Kyselyn mukaan SDP:tä kannattaisi 20,9 prosenttia, kokoomusta 20 prosenttia, keskustaa 16 prosenttia ja vihreitä 14,5 prosenttia äänestäjistä.

Kantar TNS Oy:n toteuttama tutkimus on tiedotteen mukaan koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Virhemarginaali on noin prosenttiyksikkö suuntaansa. Verkkouutiset kertoo kyselystä lisää tässä.

juhana vartiainen@filsdeproust
 

 
 

Oli vaalitulos mitä vaan, minusta Kokoomuksen tulee vaatia hallitusyhteistyöltä vähintään 75% työllisyysastetavoite ja tutkija-vm-”sertifioidut” reformit joilla se saavutetaan. Ei vähempää. https://www.verkkouutiset.fi/uusi-kysely-sdp-209-kok-20-kesk-16/ 

– Koska työikäisten osuus laskee jyrkästi, hyvinvointivaltion säilymiseksi tarvitaan pian reformeja, jotka turvaavat työn­tarjonnan potentiaalin kasvun. Pitää purkaa kustannustasonongelmat, joita taannoin loivat ja kasvattivat tupot ja Sari Sairaanhoitaja -kampanjat.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Juhana Vartiainen HS:lle: SDP on jäänyt ay-

liikkeen vangiksi

 

Kansanedustajan mielestä kokoomus on sosiaalidemokratisoitunut.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen oli nelisenkymmentä vuotta demari. Vartiainen oli nuorena heittäytynyt demarileiriin osittaisena protestina porvarilliselle taustalleen, kertoo Helsingin Sanomat.

– Kotini edusti oikeistolais-kristillisiä perinnäisarvoja, mutta ilmapiiri oli boheemi, Juhana Vartiainen kertoi HS:lle.

Tutkijana ja tutkimusjohtajana Vartiainen edusti kysynnästä huolehtivia keynesiläisiä virtauksia. Viimeisimmän talouskriisin aikana hänen ajattelunsa alkoi kuitenkin vähitellen kääntyä.

 

Väestön jyrkkä ikääntyminen edellyttää hänen mukaansa sellaisia työelämän uudistuksia, joihin työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike eivät Var­tiaisen mielestä taivu tai kykene.

 

Vartiaisen omaa kääntymystä nopeutti, että hän arvioi SDP:n jääneen ajatuksellisesti ay-liikkeen vangiksi. Samaan aikaan hänen aiempi inhokkipuolueensa, ”kypäräpappikokoomus”, osoitti valmiuttaan uudistuksiin ja ymmärtämystään hyvinvointivaltiolle.

– Myönteisessä mielessä kokoomus on sosiaalidemokratisoitunut, Vartiainen arvioi.

Hallituksen esityksellä eivät terveys- ja hyvinvointierot kavennu, Touko Aalto sanoo. Hänen mielestään hallituksen on korkea aika tunnustaa tosiasiat. – Sen sote-esitys on toteuttamiskelvoton ja se on joko korjattava tai kaadettava, Aalto niittaa.

 

Touko Aalto. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Touko Aalto: Susanna Kosken kritiikki

horjuttaa sote-uudistusta entisestään

 

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon mukaan Susanna Kosken (kok.) kritiikki hallituksen sote-esitystä kohtaan ei ole yllättävää.

 

Susanna Koski ilmoitti Pohjalaisessa perjantaina äänestävänsä hallituksen sote-esitystä vastaan.

– Hyvä, että yhä useampi hallituspuolueen kansanedustaja uskaltautuu kritisoimaan kelvotonta uudistusta, Touko Aalto sanoo.

Aallon mielestä Kosken kritiikki on oikeassa siinä, että kustannusten hillintä ei hallituksen mallilla toteudu.

– Sen lisäksi ongelmana on edelleen se, että hallituksen malli ei täytä mitään muitakaan uudistuksen tavoitteita. Se ei turvaa suomalaisten saumattomia palveluita ja hoitoketjuja, koska palveluiden integraatio ei parane. 

 


 

– Jos jollekin on vielä epäselvää, kuka SDP:n politiikan rahottaisi, niin eipä ole enää. Nuori, sinä maksat. Maksat valtion velkaantumisen korkokustannukset, ennätyskorkeat eläkemaksut, ikäsidonnaisten menojen kasvun sekä Antti Rinteen henkilökohtaisen eläkepommin. Jos joku alle 40-vuotias vielä pohti SDP:n äänestämistä, niin ei kannata pohtia enää, kokoomuslainen tylyttää.


  

”Jos joku alle 40-vuotias vielä pohti SDP:n

äänestämistä, niin ei kannata pohtia enää”

 
 
Luotu: 
2.5.2018 13:32

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomusnuorten mukaan nuoret sukupolvet maksaisivat SDP:n Antti Rinteen "vastuuttoman" eläkelupauksen.
 
|

 
 

Nuori, älä äänestä SDP:tä, vetoaa Kokoomusnuoret tiedotteessaan

 

 

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos tyrmää tiedotteessaan oppositiopuolue SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappuisen eläkelupauksen. Vuornoksen mielestä Rinteen eläkelupaukset ovat ”vastuutonta populismia, jonka maksajiksi joutuisivat nuoret sukupolvet”.

Rinne lupasi vappupuheessaan korottaa alle 1400 euron eläkkeitä nettona 100 eurolla kuukaudessa. Rinne korosti, että toimi toteutettaisiin usean vuoden aikana, ei kerralla. 

 

– Rinne pääministerinä on tuhon tie sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle. 2000-luvulla liki puolet julkisten menojen kasvusta on aiheutunut ikäsidonnaisten menojen lisääntymisestä. Samaan aikaan työssäkäyvät ihmiset maksavat Suomen historian korkeimpia eläkemaksuja, eikä maksujen alenemista ole nähtävissä, Vuornos toteaa.

Hän huomauttaa, että alle 1400 euroa kuussa saavien eläkeläisten piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 710 000 ihmistä. Rinteen esityksessä heidän eläkettään tulisi nostaa 1200 eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen kustannuksia.

– Rinne näytti jo vuotta ennen vaaleja todellisen karvansa. Kun suu aukeaa, saattaa sivulauseessa tulla menolisäysesityksiä sadoilla miljoonilla euroilla, Vuornos toteaa.

 

Rinne on viestinyt Uudelle Suomelle, että SDP ei rahoittaisi pienten eläkkeiden korotusta nostamalla eläkemaksuja vaan laajentamalla veropohjaa.

SDP on pitänyt viimeaikaisissa gallupkyselyissä kärkipaikkaa. Rinne lupasi tiistaina vappupuheessaan, että SDP tulisi seuraavassa hallituksessa parantamaan "pienillä eläkkeillä kituuttavien ihmisten, Suomen rakentajien toimeentuloa".

– Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat, Rinne sanoi puheessaan.

 


 

Keskustan puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen Ville-Veikko Rantamaula kaipaa puolueensa puheenjohtajistoon kaupunkilaisia. Hänen mukaansa isoista kaupungeista tulevia ehdokkaita kesän puoluekokouksessa ei nyt ole. – Keskustan kuten muidenkin puolueiden tulevaisuus ratkaistaan sillä, miten pärjäämme kaupungeissa, Rantamaula sanoo blogissaan. - Näkökulma: Heureka! Mikä poliittinen oivallus. Puolueelle se on tosin 50-vuotta myöhässä! Tämä tosiasia on yksi keskeisiä perimmäisiä syitä, miksi keskustapuolue joutuu oppositioon.......pitkäksi aikaa. Syy on Suomen talousmaantiede ja kaupungistuminen yli 20 kasvukeskuksessa, joihin sitoutuu n. 150 kuntaa. - KimsBlog

 

Keskustavaikuttaja kaipaa kaupunkilaisia puolueensa johtoon. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Keskustavaikuttaja: Kaupunkilaiset puuttuvat

puolueen johdosta

 

Puolueiden tulevaisuus on kiinni kaupungeissa pärjäämisestä, arvioi keskustan puoluehallituksen jäsen.

Maaseudulla ja kaupungeilla on hänen mukaansa toisiaan tukevat roolit, joissa ne tarvitsevat toisiaan yhteistyössä koko kansakunnan eduksi. Rantamaulan mukaan kaupunkilaiset varapuheenjohtajat tuntisivat myös kaupunkien poliittisia haasteita.

– Jotta keskustan kansanliike voi edistää maaseudun ja kaupunkien yhteistyötä kaupugeissa, meidän on oltava vahvoja myös kaupungeissa.