RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen valiokuntakäsittelyyn pitäisi varata kaikki aika, joka jättiuudistuksen pykälien hieromiseen tarvitaan. Henriksson itse istuu perustuslakivaliokunnassa, jonka on määrä antaa – mahdollisesti uudistuksen kohtalon ratkaiseva – lausuntonsa lähipäivinä. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että työ tehdään rauhassa.


  

RKP: Emme tee lehmänkauppoja sotesta –

"Uudistus ei tässä muodossa kelpaa"

 

Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vakuuttaa, ettei RKP ole ostettavissa soten läpimenon takaajaksi.

 

Sote-uudistus
Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja HenrikssonJarno Kuusinen / AOP

Kun hallituksen maakunta- ja sote-uudistus etenee ratkaiseviin äänestyksiin eduskunnassa, pienilläkin puolueilla olisi pelin paikka. Hallituksen enemmistö on niin niukka, että pääministeri on neuvotellut myös oppositioryhmien kanssa ja maanitellut niitä soten tukijoiksi.

 

Viikonlopun puoluekokoukseensa valmistautuva Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP ei ole yksittäisillä lupauksilla ostettavissa, sanoo puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

 

Julkisuudessa on arvuuteltu, olisiko RKP:n pää käännettävissä lupaamalla hyvin varusteltu lääkintähelikopteri ja laajan päivystystoiminnan sairaala Vaasaan.

 

– Se on aivan selvä asia, ettei mitään sellaista kauppaa käydä. Kun pääministeri kysyy, missä RKP seisoo, niin vastaan ja selitän meidän kipukohdat. Mutta en ole menossa mihinkään diiliin. Itse sote-uudistuksessa on suuria ongelmia, Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukaan hallituksen sote on synnyttämässä Uudellemaalle ylisuuren ja epädemokraattisen maakunnan, jonka rahoitus on "valmiiksi satoja miljoonia euroja pakkasella".

Uudistuksessa on muutoinkin pahoja puutteita, RKP:n johtaja sanoo.

– Valtiovarainvaliokunnan lausunto ei lisännyt luottamusta. Kaikki säästöt, jotka hallitus on uudistukseen kytkenyt, ovat epämääräisiä.

 

RKP:n johto: Ei ryhmäpäätöstä sotesta

RKP:n johdolla ei ole halua tehdä soten hyväksymisestä tai hylkäämisestä ryhmäpäätöstä. Toisin sanoen puolueen kansanedustajat saavat ratkaisun hetkellä äänestää kuten itse parhaaksi katsovat.

– Lähden siitä, että ei tehdä ryhmäpäätöstä suuntaan eikä toiseen. Tällaisesta vaihtoehdosta ei ole sote-keskustelujen yhteydessä puhuttu, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän vetäjä Thomas Blomqvist.

– Jokainen saa äänestää kuten haluaa, mutta RKP ei ole puolueena asettumassa hallituksen tueksi tässä, Henriksson sanoo.

Sekä Blomqvist että puheenjohtaja Henriksson toteavat, että ryhmä on yhtenäisesti hallituksen sote-esitystä vastaan. Lain parantamiseen ei pyritä lehmänkaupoilla, vaan vaikuttamalla lakiesityksen valiokuntakäsittelyyn.

 

"Soten käsittelyyn tarvitaan jokainen aivosolu"

 

– Tämä on harvinaisen tärkeä ja vaikea kokonaisuus. Jokainen solu, joka aivoista löytyy, pitää käyttää. Se vaatii meiltä perustuslakivaliokunnan jäseniltä valtavan paljon. Siksi on liian aikaista sanoa, kuinka paljon aikaa tarvitaan.

 


 

–Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan, Lehtonen huomauttaa. Valtiotieteiden tohtori Göran Djupsund esitti viikko sitten maakuntavaaleista luopumista.


  

Huomio soten aikatauluongelmasta:

 

”Erityisesti kokoomukselle pelottava

vaihtoehto

 
 
 
 
Luotu: 
13.5.2018 10:57

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Hallitus pitää tiukasti kiinni tavoitteestaan, jonka mukaan maakuntavaalit pidetään 28.10.2018. Arkistokuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat Sampo Terho, Juha Sipilä ja Petteri Orpo.
 
|

 
 
 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että jos perustuslakivaliokunta velvoittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen noudattamaan maakuntavaalien suhteen Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja vaalit eivät siirtyisi vain seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan, vaan vielä niitä myöhemmäksi. 

 

–Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hallituksen tavoitteena on pitää maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta, eli poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaalit tulisi järjestää aikaisintaan vuosi sen jälkeen, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. 

 

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on aikaisemmin asettanut eduskunnan sote-äänestyksen ehdottomaksi takarajaksi aikaisemmin heinäkuun alun, jotta maakuntavaalit voidaan järjestää jo lokakuussa. Touokuun alussa hän kuitenkin kommentoi Lännen Medialle, että asia ei ole niin päivän päälle ja vaalien järjestämiseen tarvitaan nyt ”luova ratkaisu”.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmään kuuluva Lehtonen sanoo suoraan, että sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. 

–Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto, hän kommentoi. 

 

Lehtonen muistuttaa, että pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. 

–On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodostaan, hän ennakoi.

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi viimeksi lauantaina, että seuraava hallitus joutuu muuttamaan sote-mallia, jos se menee läpi Sipilän hallituksen esittämässä muodossa.

–Hallitus ajaa läpi tilaajan ja tuottajan erotteluun perustuvaa markkinamallia vastoin kansainvälisiä ja kotimaisia kokemuksia. Se on ongelmakohta, joka tekee tästä järjettömän kalliin ja epäoikeudenmukaisen. Tämä on se osa, jonka seuraava hallitus joutuu muuttamaan, Rinne sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Lehtosen mielestä juuri tästä syystä hallituspuolueet ovat pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. 

 


 

Jungner myöntää, että keskustelu tuskin on heti laadukasta vuorovaikutusta. Siksi keskustelua moderoidaan ja osallistujien pitää rekisteröityä. – Haemme dialogia, emme toisten ohi huutamista. Tuo vaatii harjoittelua ja tuotekehitystä saatujen kokemusten perusteella. Kesällä tuomme tuohon keskusteluun Liikkeen tavoitteita. Ajatus on, että Liikkeen tavoitteet eivät tule perustajilta vaan ne syntyvät nettikeskustelussa.


 

 

Mikael Jungner: Liike Nyt tähtää eduskuntaan

– MT: Houkuttaa selvästi eniten

perussuomalaisia

 
Luotu: 
11.5.2018 09:29
Päivitetty: 
11.5.2018 12:23

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    SDP:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner on mukana markkinaliberaalissa Liike Nytissä. Arkistokuva.
 
|

Uutta poliittista liikettä kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon kanssa luotsaava Mikael Jungner avaa liikkeen tavoitteita blogissaan. Liike Nyt tähtää eduskuntavaaleihin.

 

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Harkimo erosi kokoomuksesta hiljattain ja perusti Jungnerin kanssa poliittisen liikkeen, joka on profiloitu julkisuudessa markkinaliberaaliksi. Jungner sanookin blogissaan, että liike ei ole oikea paikka niille, joiden mielestä ”sosialismi on markkinataloutta ja yrittäjyyttä parempi keino ohjata yhteiskuntaa”.

Jungnerin mukaan liikkeen tavoite on tarjota kiinnostuneille apua ryhtyä ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Ehdokkuus tapahtuu valitsijayhdistysten kautta, eikä liikkeestä tule Jungnerin mukaan puoluetta edes siinä tapauksessa, että edustajia pääsee vaaleissa läpi.

***

– Tuo tarkoittaa sitä, että Liikkeessä ei ole esimerkiksi ryhmäkuria. Liike ei myöskään tule ottamaan vastaan puoluetukea. Ainoa käytössä oleva raha on siis kansanedustajan saama kansliatuki, noin 4000 euroa kuukaudessa, jolla voi palkata itselleen esimerkiksi avustajan. Se, toteutuuko tämä toinen tavoite, riippuu tyystin siitä, löytyykö tarpeeksi kiinnostuneita. Jos ei löydy, emme lähde ehdokkaita asettamaan, Jungner kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

***

Lisäksi liike tarvitsee satoja vaalityöstä kiinnostuneita, jotta ehdokkaita asetetaan, kun nyt heitä on vain noin 50. Maakuntavaalit tulevat joka tapauksessa liian nopeasti ja jäävät Jungnerin mukaan väliin. Mahdollisen eduskuntavaaliehdokkaan on Jungnerin mukaan kerättävä vähintään 100 kannattajaa omasta vaalipiiristään, missä liike auttaa.

– Vaadimme ainoastaan, että ehdokas on tosissaan, allekirjoittaa arvomme (markkinatalous, ihmisistä huolenpito, yrittäjyys ja ilmastonmuutoksen torjunta) ja on valmis kuuntelemaan valituksi tultuaan netin kautta käytävää keskustelua.

 

MT: Houkuttelevin uusista liikkeistä

 

Maaseudun Tulevaisuus on kertonut tänään, että Nyt Liike houkuttelee eniten uusista poliittisista liikkeistä. Lehden teettämän kyselyn mukaan 12 prosenttia suomalaisista voisi äänestää sitä. Sinisellä tulevaisuudella vastaava luku oli 9 prosenttia ja Paavo Väyrysen perustamalla Kansalaispuolueella 6 prosenttia.

Kyselyn mukaan Liike Nyt houkuttaa selvästi muiden puolueiden kannattajia enemmän perussuomalaisia, joista peräti joka kolmas voisi kuvitella äänestävänsä Liike Nytiä. Vasemmistoliiton kannattajista joka viides ja kokoomuksen kannattajista joka kuudes voisi kuvitella antavansa äänensä Liike Nytille. TNS Kantarin Gallup Kanavalla viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa toteutetun kyselyn virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä. Internet-paneeliin vastasi 1 043 suomalaista.

 

Harkimon äänestämiseen voi vaikuttaa

 

Lisäksi Jungner kertoo, että kansanedustaja Harkimo pyrkii toimimaan eduskunnassa liikkeessä syntyneen keskustelun pohjalta. Tarkoitus on luoda uusi tehokas tapa, jolla ihmiset voivat vaikuttaa suoraan kansanedustajan tekoihin ja ”tehdä politiikalle sama, minkä Uber teki takseille”. Tämä tarkoittaa, että ohitetaan digitalisaatiota hyödyntäen vaiheet, jotka hidastavat tai vääristävät vuorovaikutusta kansalaisten ja päättäjien välillä. Tähän Liike Nyt tarjoaa alustan, joka on luotu WordPressille sen helppouden vuoksi.

–Alusta on nyt toimintakunnossa ja siihen on liittynyt noin 10 000 ihmistä. Tuo on riittävä määrä. Ensimmäinen keskustelu koskee ilmastonmuutosta. Tarjoamme asiantuntijakirjoituksen ja hieman näkökulmia aiheeseen. Varsinainen lisäarvo syntyy itse keskustelusta. Keskustelun päätteeksi kokoamme siinä tulleet toimenpide-ehdotukset ja kysymme, mikä näistä on hyväksyttävä. Lopputuloksena ranking toimenpiteistä, joita Liikkeessä mukana olevat kannattavat tai eivät kannata.

 

 

– Kansanedustaja Hjallis Harkimo on luvannut toimia sitä varmemmin tuon keskustelun pohjalta, mitä yksiselitteisempi keskustelun tulos on. Ensimmäinen merkittävä aihe lienee sote-keskustelu. Liikkeen kautta suomalaiset voivat olla mukana vaikuttamassa Harkimon sote-äänestykseen. Haluamme kuitenkin jättää kansanedustajalle harkintavaltaa omissa äänestyksissään, kunhan sen tekee avoimesti ja perustellen. Liike ei siis ole poliittisen päätöksenteon nettiautomaatti.

 

Jungner toteaa myös, ettei Harkimo äänestä välikysymysäänestyksissä hallitusta vastaan, eikä liikkeen intresseissä ole kaataa hallitusta, vaan rikkoa politiikan perinteinen valtapeli. Siksi mukaan ei ole haettu erityisesti kansanedustajia. Tarkoitus on kuitenkin saada myös vanhoja puolueita mukaan uusiin toimintatapoihin, joita liike pyrkii luomaan.

 


 

SDP alkaa repiä kaulaa kokoomukseen Iltalehden ja Uuden Suomen kannatuskyselyssä. SDP saa nyt peräti 21,8 prosentin kannatuksen, kun kokoomus tulee perässä 19,5 prosentin kannatuksella.


 

 

IL-US-gallup: Nyt SDP repäisi kaulan

kokoomukseen

 
 
 
 
Luotu: 
4.5.2018 19:52
Päivitetty: 
4.5.2018 20:27

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinnellä on syytä hymyyn: Puolue kasvatti etumatkaansa kokoomukseen nähden. Arkistokuva. Katso mittauksen tulokset jutun lopusta.
 
|

FAKTAKULMA

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen teki Iltalehden ja Uuden Suomen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.

Haastattelut (1473 kappaletta) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet-kyselyn yhdistelmänä 19.4.–2.5.2018. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkönen Oy:n omat tutkimushaastattelijat. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Puoluekantansa ilmaisi 77,3% vastaajista eli 1138 henkilöä.

Kannatusarvion (n=1138) virhemarginaali on 2,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kannatusarvion laskennassa on käytetty korjauskerrointa, joka pohjautuu sekä edellisiin kunnallis- että eduskuntavaaleihin.

Kolmantena oleva keskusta kouristelee yhä muuttumattomissa ja selvästi alhaisemmissa luvuissa: jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, keskustaa äänestäisi 15,9 prosenttia vastanneista.

 

Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy 19.4.–2.5 ja vastaajia oli kaikkiaan 1473. Muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, joka on suurimman puolueen kohdalla 2,4 prosenttiyksikköä. Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyssä demareiden trendi on kuitenkin selvästi nousujohteinen, sillä juoksu on parantunut joka mittauksessa alkuvuodesta lähtien. Samaan aikaan kokoomuksen kannatuksessa näkyy selvä laskeva trendi. Nyt SDP repäisi ensimmäisen suuremman kaulansa kokoomukseen nähden. Politiikan tutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta ei näe Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyssä yllättäviä piirteitä. Hän huomauttaa, että pääoppositiopuolueella on usein tässä vaiheessa jopa huomattavasti suurempikin kaula kärkipaikalla ja viittaa Ylen tuoreeseen gallupiin, jossa tulos oli hiukan toisenlainen. Ylen päivää aiemmin eli torstaina julkaistussa kyselyssä SDP jäi kokoomuksesta niukasti 20 prosentin kannatuksellaan, kun Yle mittasi kokoomuksen kannatusluvuksi 20,2 prosenttia.

 

Karimäki kuvailee demareiden olevan ”pienoisella nousu-uralla”. Karimäki muistuttaa, että kun keskusta oli oppositiopuolue ennen edellisiä vaaleja, povattiin jopa 25 prosentin kannatusta.

–Jos historiaan katsotaan, oppositiopuolueella pitäisi olla huomattavasti suurempikin kaula seuraaviin. Siinä mielessä ei ole mikään ihme, että hallituskauden loppua lähestyttäessä näin käy ja nyt vielä kiistellään kiivaasti hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta, jota tässä on pitkään jo vatvottu.

Karimäki arvelee, että lukujen taustalla on näyttävien kokoomuskäänteiden vaikutusta: Harry ”Hjallis” Harkimo erosi puolueen riveistä ja perusti oman poliittisen liikkeen ja lisäksi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) avautui muun muassa puolueen johtamistavasta kirjassaan ja on arvostellut hallituksen sote-uudistusta kovin sanoin. Karimäki huomauttaa, että epäsuotuisa julkisuus voisi laskea kannatusta paljon pahemmin. Nyt luvuissa ei näy ”katastrofaalista romahdusta”.

 

–On hyvin ymmärrettävää, että kun puolue on selvästi esillä negatiivissävytteisessä valossa ja ihmisiltä kysytään äänestyshalukkuutta, se näkyy jossain määrin tapahtumahetken ympäristössä. Mielenkiintoisempaa on arvioida seuraavissa gallupeissa, jääkö trendi pysyväksi.

Keskustan madonlukuihin vaikuttaa vastuu pääministeripuolueena, jonka kontolle negatiiviset asiat usein kaatuvat. Karimäki huomauttaa, että hallituskauden aikana jopa keskustan sisältä on kuultu haikailua klassiseen punamultayhteistyöhön pois porvarihallituksesta.

–Tämän hallituksen toteuttama politiikka ei ole ollut sellaista, jota ehkä moni ajattelee, että keskustan pitäisi tehdä. Paljon on puhuttu siitä, että hallituksen politiikka on hyvin kokoomuksen näköistä. Onhan sitä paljon tehty elinkeinoelämän näkemykset edellä. Kyllä se varmasti näkyy keskustan luvuissa.

 

”Demarit jatkavat nousuaan”

Karimäki uskoo, että vaalien lähestyessä demareiden nousu jatkuu, kun vaalipuheet pääsevät kunnolla käyntiin. Toisaalta hän muistuttaa, että kilpailu kovenee, kun muutkin alkavat latoa pöytään vaalilupauksia. Karimäki piti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappuna antamaa lupausta pienimpien eläkkeiden korottamisesta taktisesti hyvänä vetona, kun ajatellaan sitä, että vanhempi polvi lähtee todennäköisimmin uurnille ja lisäksi SDP:n kannattajien keski-ikä on verrattain korkea. Rinteen vappupuheen mahdollinen vaikutus näkyy kuitenkin vasta seuraavassa gallupissa, sillä viimeinen aineistonkeruupäivä oli keskiviikko 2. toukokuuta.

SDP on pitänyt vahvasti esillä eriarvoistumiskeskustelua, minkä Karimäki uskoo iskevän suomalaisiin. Suomalaiset ovat olleet eriarvoistumiskehityksestä huolissaan arvokyselyissä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

 

–Toisaalta se on myös teema, johon kaikki puolueet jollakin tavalla ottavat kantaa, eikä meillä ole yhtään puoluetta, joka avoimesti sanoisi, että eriarvoistuminen on hyvä asia.

Karimäki pitää varsin todennäköisenä, että pääministerin paikasta taistelevat vuoden päästä puheenjohtajat Antti Rinne ja Petteri Orpo (kok.), sillä trendit ovat viitanneet tähän jo jonkin aikaa. Samalla hän muistuttaa, että vaaleihin on vielä aikaa.

 

–Ei se mahdotonta ole, että keskusta lähtisi kirimään lähemmäs kärkeä. Vaaleissa puhutaan voittajan vankkurit -ilmiöstä, joka vetää äänestäjiä vaalien alla sen puolueen kannalle, jolla on paras noste. Se voi vaikuttaa paljonkin lopulliseen tulokseen.

Nykypolitiikka on persoonakeskeistä, ja merkitystä on myös vaaliväittelyillä. Tosin kärkikolmikko on varsin homogeeninen, kaikki keski-ikäisiä miehiä. Vaaliasetelmien loppusuora riippuu nyt paljolti siitä, mitkä teemat alkavat hallita ilmatilaa vaalien lähestyessä.

–Siitä riippuu, miltä kukakin puoluejohtaja näyttää vaalikeskusteluissa. Ovatko ne asiat puolueelle ja itselle hyviä vai huonoja.

 

Vihreiden suuri dilemma

Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyssä myös neljäntenä pysyttelevien vihreiden lukema on mielenkiintoinen, koska puolueen valtava potentiaali ei toistaiseksi näy kannatuksessa, joka on pysytellyt viime mittauksissa suunnilleen samalla tasolla ja oli tällä kertaa 13,2 prosenttia. Julkisuuteen vuotaneessa puoluebarometrissä vihreiden houkuttelevuus oli huippuluokkaa ja selvästi suurin muihin puolueisiin verrattuna. Barometri tehdään puolueiden sisäiseen käyttöön ja tuoreimman kyselyn maksajina olivat keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

 

–Se on kautta linjan vihreiden haaste myös kansainvälisesti. Vihreitä sympatisoidaan paljon ja pidetään yleisesti hyväksyttävänä puolueena, mutta haaste tulee siitä, että vaaliväittelyitä hallitsevat usein teemat, joissa asianomistajuus on jollakin muulla puolueella ja vihreiden on vaikea profiloitua puolueeksi, joka tarjoaa kaikkein uskottavimman vaihtoehdon. Keskustelu hakeutuu usein perinteiselle vasemmisto–oikeisto-akselille, johon vihreät myös itse on haluton asemoimaan itseään.

 

Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyssä viidenneksi sijoittuu vasemmistoliitto ja kuudenneksi perussuomalaiset, joiden kannatus on pysytellyt pitkälti samassa tasossa viime ajat samoin kuin näitä pienempien puolueiden. Karimäki huomauttaa kuitenkin, että perussuomalaisilla voi olla huomattavasti suurempikin kannatuspotentiaali, jos nukkuvat äänestäjät heräävät vaaliuurnille. Hän viittaa Taloustutkimuksen tuoreeseen kyselyyn, jonka mukaan nukkuvat äänestäjät ovat keskimääräistä arvokonservatiivisempia.

–Sieltähän se jytky aiemmin tuli, mutta nykyinen, hyvin maahanmuuttokeskeisenä näyttäytyvä perussuomalaiset ei välttämättä saa sitä potentiaalia aktivoitua.

 


 

Väyrynen kertoo tuoreessa blogissaan, että hänen paluuseensa liittyvät epäselvyydet ovat ratkenneet ja paluu 12. kesäkuuta varmistunut ilmoituksella eduskunnan puhemiehelle. Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen, onko teillä tietoa tästä, että ratkaisu olisi löytynyt? – Ei ole tietoa kyllä. En ole kuullut sen enempää, Tuovinen kertoo puhelimitse. - Näkökulma: Tutkimattomat, ovat Väyrysen politiikan tiet........- KimsBlog


 

 

Eduskunnassa hämmennys Paavo Väyrysen

ilmoituksesta – ”Ei tästä ole tietoa” 

 
 
 
Luotu: 
4.5.2018 11:16
Päivitetty: 
4.5.2018 11:32

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on yhä auki.
 
|

Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen ilmoittaa blogissaan, että hänen paluunsa eduskuntaan on varmistunut. Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että eduskunnassa asiasta ei ole tietoa. 

*

Väyrysen oikeus palata eduskuntaan on vaakalaudalla, koska hänen varaedustajanaan eduskuntaan noussut Mikko Kärnä (kesk.) on ilmoittanut haastavansa keskustasta irtautuneen Väyrysen paluun. Tuovinen on kertonut, että tapauksesta on tulossa ennakkoratkaisu, joka vaatii oikeusoppineiden tulkinta-apua. Tämä selvitystyö on yhä kesken. Lue tarkemmin: Eduskuntapomo IL:lle: Väyrysestä tulossa ennakkotapaus

– Siitä on pyydetty valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden lausunnot ja niitä ei ole vielä saatu, Tuovinen kertoo nyt.

 

Väyrynen toteaa blogissaan, että hänen paluunsa eduskuntaan ”näytti aluksi hankalalta”. Hän katsoo kuitenkin löytäneensä ratkaisun.

– Jos olisin eronnut ensin Euroopan parlamentista, olisi voinut syntyä tilanne, jossa paluuni ja sen ajankohta olisi saattanut olla epävarma, Väyrynen kirjoittaa.

– Onneksi oli kuitenkin tarjolla toinen mahdollisuus. Paluuni eduskuntaan varmistuu ensin eilen antamani ilmoituksen perusteella. Tämän jälkeen Euroopan parlamentissa todetaan, että jäsenyyteni sen säädösten perusteella lakkautuu. 

Timo Tuovinen kommentoi Väyrysen selitystä varovaisesti.

– Olen ymmärtänyt, että Euroopan parlamentissa on kaksi vaihtoehtoa. Euroopan parlamentin jäsenyys ja kansallisen parlamentin jäsenyys ovat ristiriidassa keskenään eikä europarlamentin sääntöjen mukaan voi toimia kahdessa paikassa. Sen perusteella ilmeisesti sieltä myönnetään vapautus, tai sitten vapautusta voi hakea erikseen.

 

Eli ratkaiseeko Väyrysen esittämä malli tilanteen eduskunnan kannalta?

– Siinä edelleen pitää arvioida tätä pykälää, josta on asiantuntijalausunnot pyydetty,  Tuovinen sanoo.

– Se [ilmoitus] on hänen käsityksensä asiasta.

Myös Kärnä, joka joutuisi väistymään Väyrysen tieltä, korostaa sosiaalisessa mediassa tilanteen olevan yhä auki.

Mikko Kärnä@KarnaMikko
 
 

Parasta journalismia Väyrysen mahdollisesta paluusta esittää @uusisuomi. Kaukana varmasta on vielä tämä asia, vaikka Väyrynen muuta kirjoitteleekin.


 
 
Eduskuntavaalit on määrä käydä vuoden 2019 huhtikuussa. Hanne Salonen / Eduskunta

Tällainen kokoonpano eduskuntaan tulisi

uuden mittauksen luvuilla

 

 

Ylen kannatusmittauksen tuloksella Sdp olisi kansanedustajien määrässä suurin.

 

Ylen/Taloustutkimuksen huhtikuun puoluekannatusmittaus julkaistiin torstaina aamulla. Mittauksen kärjessä ovat kokoomus 20,2, Sdp 20,0 ja keskusta 17,0 prosentilla.

Verkkouutiset laski, mitä mittaus käytännössä tarkoittaisi.

Kansanedustajan paikkoina mittaus antaa vaalipiirikohtaisesti laskien seuraavaa (muutos eduskuntavaaleista 2015):

 

Sdp 46 (+12)
Kokoomus 43 (+6)
Keskusta 38 (-11)
Vihreät 30 (+15)
Vasemmistoliitto 17 (+5)
Perussuomalaiset 14 (-24)
RKP 7 (+ Ahvenanmaa 1) (-2)
KD 4 (-1)


 

 

Sdp nousisi vaalimatematiikalla siis suurimmaksi, vaikka kokoomus sai kyselyssä prosenttiyksiköissä hieman enemmän kannatusta.

 

Sdp:llä olisi vaalipiireissä kolme viimeistä läpimenneen paikkaa ja kokoomuksella kolme ensimmäistä putoajaa. Tämä tarkoittaa, että varsin pienillä kannatusmuutoksilla suurimman puolueen paikka vaihtuisi.

Lukuihin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Yle ei kertonut, kuinka moni vastaajista vastasi kyselyyn.

Sinisen tulevaisuuden paikkojen määrää ei voi ennustaa ja heillä ehdokasasettelun merkitys on erittäin suuri.

Kokoomuksen lisäpaikat tulisivat Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä, Vaasasta ja Lapista.

Vihreiden voimakas gallupkannatus on usein jäänyt realisoitumatta itse vaaleissa.

 


 

Seppo Kääriäinen@seppokaariainen
 
 

Sanonpa senkin, että uuden hallituksen muodostaminen noilla luvuilla ja nykyisillä asenteilla/puheilla voi olla kova paikka.

  •  
Seppo Kääriäinen@seppokaariainen
 
 

Kolmen kärki huhtikuussa 2019 voi olla mikä tahansa. Silti; miten on mahdollista, että sdp mataa noin alhaalla? Missä oppositiohyöty? Analyysi?


– Jos jollekin on vielä epäselvää, kuka SDP:n politiikan rahottaisi, niin eipä ole enää. Nuori, sinä maksat. Maksat valtion velkaantumisen korkokustannukset, ennätyskorkeat eläkemaksut, ikäsidonnaisten menojen kasvun sekä Antti Rinteen henkilökohtaisen eläkepommin. Jos joku alle 40-vuotias vielä pohti SDP:n äänestämistä, niin ei kannata pohtia enää, kokoomuslainen tylyttää.


  

”Jos joku alle 40-vuotias vielä pohti SDP:n

äänestämistä, niin ei kannata pohtia enää”

 
 
Luotu: 
2.5.2018 13:32

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomusnuorten mukaan nuoret sukupolvet maksaisivat SDP:n Antti Rinteen "vastuuttoman" eläkelupauksen.
 
|

 
 

Nuori, älä äänestä SDP:tä, vetoaa Kokoomusnuoret tiedotteessaan

 

 

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos tyrmää tiedotteessaan oppositiopuolue SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappuisen eläkelupauksen. Vuornoksen mielestä Rinteen eläkelupaukset ovat ”vastuutonta populismia, jonka maksajiksi joutuisivat nuoret sukupolvet”.

Rinne lupasi vappupuheessaan korottaa alle 1400 euron eläkkeitä nettona 100 eurolla kuukaudessa. Rinne korosti, että toimi toteutettaisiin usean vuoden aikana, ei kerralla. 

 

– Rinne pääministerinä on tuhon tie sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle. 2000-luvulla liki puolet julkisten menojen kasvusta on aiheutunut ikäsidonnaisten menojen lisääntymisestä. Samaan aikaan työssäkäyvät ihmiset maksavat Suomen historian korkeimpia eläkemaksuja, eikä maksujen alenemista ole nähtävissä, Vuornos toteaa.

Hän huomauttaa, että alle 1400 euroa kuussa saavien eläkeläisten piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 710 000 ihmistä. Rinteen esityksessä heidän eläkettään tulisi nostaa 1200 eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen kustannuksia.

– Rinne näytti jo vuotta ennen vaaleja todellisen karvansa. Kun suu aukeaa, saattaa sivulauseessa tulla menolisäysesityksiä sadoilla miljoonilla euroilla, Vuornos toteaa.

 

Rinne on viestinyt Uudelle Suomelle, että SDP ei rahoittaisi pienten eläkkeiden korotusta nostamalla eläkemaksuja vaan laajentamalla veropohjaa.

SDP on pitänyt viimeaikaisissa gallupkyselyissä kärkipaikkaa. Rinne lupasi tiistaina vappupuheessaan, että SDP tulisi seuraavassa hallituksessa parantamaan "pienillä eläkkeillä kituuttavien ihmisten, Suomen rakentajien toimeentuloa".

– Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat, Rinne sanoi puheessaan.

 


 

– Sen lisäksi, että SDP on vastustanut jokseenkin kaikkia viime vuosien säästöjä, nyt demareilla rahaa näyttää löytyvän myös miljardiluokan vaalilupauksiin. Piikki näyttää olevan auki, mutta kuka maksaa? #valtionvelka - Näkökulma: Kyllä Hakaniemessä fyrkkaa piisaa, kunhan porvareiden perseet ensin tervataan! - KimsBlog

 

Antti Rinne. LEHTIKUVA / SAMULI IKÄHEIMO

Mistä rahat otetaan? Sdp tehnyt jo miljardien

lupauksia

 

SDP:n vaalilupaukset tulisivat ekonomistien mukaan kalliiksi

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan suoraan 100 euron nettokorotuksen alle 1 400 euron eläkkeisiin. Korotus toteutettaisiin Rinteen mukaan usean vuoden ohjelmalla.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa twitterissä, että viime vuonna mediaanieläke oli 1 434 euroa kuukaudessa. Jos lupaus koskee kaikkia alle 1 400 euroa kuukaudessa eläkkeitä saavia, saisi sen siis noin puolet eläkeläisistä. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa yhteensä liki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Korotuksen saisi siis noin 750 000 ihmistä. Hintalappu olisi vuositasolla karkeasti laskien noin 900 miljoonan euron luokkaa.

– Tämä muuten ei ole mikään halpa lupaus. Jotenkin sitä toivoisi että hintalappu kerrottaisiin jo reformeja esitettäessä, Olli Kärkkäinen toteaa.

 

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist toteaa esityksestä, että SDP on avannut vaalipelin kalliilla lupauksella.

– Työeläkkeiden rahoitus valmiiksi tiukalla, Appelqvist huomauttaa twitterissä.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kutsuu Antti Rinteen lupausta ”aivan järkyttäväksi”.

 

– @AnttiRinnepj on jo luvannut yleisturvan 5 miljardia, maksuista vapaan varhaiskasvatuksen 1 miljardi ja nyt eläkkeisiin 100 €. Lienee maksavan paljon. Mitenkähän hän aikoo käyttää valtionkassaa jos pääsee ministeriksi?

Maanselkä on aiemmin arvostellut SDP:n ehdottamaa yleisturvamallia ”käsittämättömän kalliiksi”. Olli Kärkkäinen laskeskeli samassa yhteydessä, että SDP:n ehdotusten toteuttaminen vaatisi ”miljardiluokan lisämenoja”. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ihmettelee hänkin lupausta twitterissä.

 


 

– Työtaistelut jopa neuvottelutilanteissa ovat pikemminkin mielenosoituksia kuin voimainkoetuksia, joissa katsotaan, kenen perse merivettä kestää niin kuin ennen oli tapana sanoa. Bergholmilla on työsulusta toinen teoria. – Se liittyy osittain siihen, että meneillään on pseudotupo. Työnantajat eivät suostuneet tuposta neuvottelemaan, mutta yrittävät nyt runnoa väkisin yleisen linjan kaikille aloille. Viime vuonna pääosa työtaisteluissa menetetyistä työpäivistä liittyi työehtosopimusneuvotteluihin.

 
 
 
 

SAK:n tutkija pitää nykyisiä työtaisteluita

varjonyrkkeilynä – ”Talouden kannalta

halvempaa”

 

Julkaistu: 30.4. 12:06 - Taloussanomat


 

 

 
Ennen lakot saattoivat kestää viikkojakin, mutta nykyään uuvutustaistelu ei innosta sen enempää työntekijää kuin työnantajaa. Näin sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.



Hän ei osaa sanoa, onko yksilöiden ja yritysten kestokyky pitkiin työtaisteluihin nykyään niukempi vai onko kyseessä kokemuksen puute. Ehkä on vain totuttu siihen, että neuvotteluissa syntyy aina jonkinlainen tulos.

– Tietyllä tapaa tällainen varjonyrkkeily on tietysti sekä työnantajien että työntekijöiden talouden kannalta halvempaa. Molemmat puolet miettivät, että laiha sopu on usein parempi kuin lihava riita.

Bergholmin mukaan työtaistelut ylipäätään ovat olleet harvinaisia ja vähäisiä Suomessa tällä vuosituhannella. Ne, joita on ollut, ovat olleet lyhyitä ja pieniä.

– Lukumäärä näyttää suurelta pohjoismaisittain, mutta sitten kun katsoo menetettyjä työpäiviä, joka on yhteiskunnan ja talouden kannalta paras mittari, ollaan minimaalisissa luvuissa.

Keskikokoisen kaupungin sairauspoissaolot ovat Bergholmin mukaan mennen tullen suuremmat kuin Suomessa työtaisteluissa menetetyt työpäivät viime vuonna.

Bergholmin mukaan viime vuoden työtaisteluhistoriallinen uutuus oli, että työnantajan julistamat sinänsä harvinaiset työsulutkin olivat lyhyitä pistetyösulkuja hiihtokeskuksissa ja ohjelmapalveluyrityksissä. Tänä vuonna työsulun on julistanut Rakennusteollisuus.


Työnantaja: Osa lakkostrategiaa

Työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden väistyvä työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo, että kohdennetut ja lyhytaikaiset lakot ovat ymmärrettäviä mutta työntekijäpuolelle usein myös osa lakkostrategiaa.


– He yleensä valitsevat strategiset kohteet, joissa hyvin pienen työtaistelun kautta voidaan aikaansaada suurta vahinkoa. Pari päivää lakossa ja pariksi päiväksi takaisin töihin -lakot voivat häiritä toimintaa varsin merkittävällä tavalla. Tämä on varmasti syynä, miksi Rakennusteollisuus joutui työsulun ilmoittamaan.

 

Pari päivää lakossa ja pariksi päiväksi takaisin töihin -lakot voivat häiritä toimintaa varsin merkittävällä tavalla.

 



Lakon jälkeen toiseksi yleisin toimi viime vuonna oli ylityökielto. Se on viime vuosina yleistynyt, mutta tehokkuus riippuu Bergholmin mukaan alasta.

– Joissakin palveluissa ja tuotannoissa, joissa on jo ennestään työvoimapula, ylityökielto voi purra ihan tehokkaastikin.
 

Alpo Rusi huomauttaa, että etenkin monissa Nato-maissa on kiinnitetty huomiota siihen, että Saksa on eri vaiheissa korostanut, miten ongelmat Venäjän kanssa voidaan aina ratkaista diplomatialla. - Näkökulma: A. Merkelistä on muotoutunut Euroopan turvallisuuspolitiikan "Muumi Mamma". Tästä esimerkkinä Minskin rauhansopimus ja Saksan alikehittynyt turvallisuuspolitiikka - Naton yhteydessä. - Venäläiset eivät kunnioita tälläistä poliitikkoa. Hän on heikko 2018, myös sisäpoliittisesti! - KimsBlog


 

 

 

Tyly arvio ex-pääministerien toiminnasta:

”Missä määrin suomettuminen on saamassa

jatkokertomuksen?”

 
 
 
Luotu: 
28.4.2018 11:46

  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Alpo Rusin mukaan ulkopolitiikassa on aina sekä virallisia että epävirallisia kanavia.
 
|

Historioitsija, valtiotieteen tohtori ja entinen diplomaatti Alpo Rusi arvostelee kovin sanoin Suomen entisten pääministerien Esko Ahon (kesk.) ja Paavo Lipposen (sd.) toimintaa venäläisjohtoisissa yhtiöissä.

Aho istuu Venäjän valtion omistaman Sberbankin hallintoneuvostossa ja Lippinen toimii niinikään Venäjän valtion omistamaan Gazprom-yhtymään kuuluvan Nord Stream -kaasuputkihankkeen konsulttina.

 

–Tarvitseeko suomalainen elinkeinoelämä esimerkiksi Kiina-suhteidensa keskeiseksi veturiksi entistä pääministeriä? Tuskin, vaikka valtiojohto onkin edustanut elinkeinoelämää menestyksellä eri puolille maailmaa suuntautuneilla vienninedistämismatkoilla. Onko Suomen elinkeinoelämän kannalta viisasta tasapainottaa, toisin sanoen heikentää, lännen tiukkaa Venäjän politiikkaa. Eikö tässä oteta melkoisia riskejä, varsinkin kun Sberbank on laitettu Yhdysvaltojen sanktiolistalle, Rusi kysyi perjantaina esitelmässään Mikkelin klubilla. Hän julkaisi esitelmänsä myös Puheenvuoron blogissaan.

***

Rusi muistuttaa, että Suomi antoi hiljattain luvan Nord Stream 2:n vetämiselle Suomen talousvesialueen läpi, koska uudenkaan putken ei katsottu olevan ympäristöongelma. Samaan aikaan Saksan liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin asettanut Nord Stream 2-hankkeelle uusia ehtoja. Merkelin mukaan hanke etene ennen kuin Ukrainan rooli selkiytyy.

–Muualla Itämeren alueella hanketta ei enää tueta ja monissa EU-maissa sitä pidetään jopa turvallisuuspoliittisena riskinä. Saksassa Gazpromin ja nyttemmin Rosneftin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimivaa entistä liittokansleri Gerhard Schröderiä arvostellaan näistä konsulttitehtävistä. Suomessa Lipponen on säästynyt arvostelulta lähes kokonaan, vaikka NS2 haittaa EU:n energiaunionin kehittämistä ja on heikentänyt Itämeren alueen turvallisuutta. Hankkeesta ei hyödy Suomi, vaan ainoastaan Lipponen taloudellisesti, Rusi huomauttaa.

Hän muistuttaa, että Gazpromin pääjohtaja Alexei Miller on nyt myös Yhdysvaltojen uusimmalla sanktiolistalla. 

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Nord Stream 2 –hanketta lyhyesti Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

 

–Ymmärtääkseni Saksan hallituksen kanta on edelleen myönteinen, mutta Merkel haluaa nostaa keskusteluun sen, mikä on Ukrainan läpi virtaavan kaasun tulevaisuus. Katsotaan nyt, millaisia vastauksia hän saa Venäjältä, Niinistö sanoi.

Alpo Rusi nostaa esiin myös amerikkalainen Venäjän asiantuntija Karen Dawishan näkemyksen teoksessa ”Putinin kleptokratia”. Dawisha toteaa Rusin mukaan, että esimerkiksi Nord Streamiin kytketyt entiset länsipoliitikot ovat osa Kremlin korruptiivista toimintaa geopoliittisten etujensa ajamisessa.

 

–Ulkopolitiikassa on aina sekä virallisia että epävirallisia kanavia. Taloussuhteissa raja poliittisiin intresseihin on usein myös kuin veteen piirretty viiva. Venäjä on nyt kuitenkin monessa asiassa Suomen ja EU:n sekä Yhdysvaltojen kannalta kasvava turvallisuuspoliittinen ongelma. Taloudelliset vastatoimet ovat poliittisia aseita. Voiko lännen tiukkaa Venäjän politiikkaa tasapainottamaan tarkoitetusta ”epävirallisesta diplomatiasta” seurata Suomelle poliittisia, ei vain taloudellisia riskejä? Missä määrin suomettuminen on saamassa jatkokertomuksen, tällä kertaa taloussuhteiden vedossa, Rusi kysyy.

 

–Nord Stream 2 -hanke on myös eristänyt Saksaa. Maan puolustusbudjetti on jäänyt jälkeen Naton jäsenmaille asetetuista tavoitteista, mistä Yhdysvallat on tyytymätön. Suomi on puolestaan jättäytynyt Naton jäsenyyden ulkopuolelle, eikä ilman Venäjän vaikutusta. Saksaa pidetään Yhdysvalloissa turvallisuuspoliittisena vapaamatkustajana. Tähän saattaa vaikuttaa tosin myös se, että Saksa ei ole YK:n turvallisuusneuvostonpysyvä jäsen, joiden velvollisuudet ovat suuremmat sotilaallisessa kriisinhallinnassa, Rusi kommentoi.

Paavo Lipposen nimi oli esillä maaliskuussa, kun Yhdysvalloissa järjestetyssä seminaarissa esiteltiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisiä eurooppalaisia liittolaisia heitä jopa ”rikostovereiksi” kutsuen. 

 


 

Keskustan puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen Ville-Veikko Rantamaula kaipaa puolueensa puheenjohtajistoon kaupunkilaisia. Hänen mukaansa isoista kaupungeista tulevia ehdokkaita kesän puoluekokouksessa ei nyt ole. – Keskustan kuten muidenkin puolueiden tulevaisuus ratkaistaan sillä, miten pärjäämme kaupungeissa, Rantamaula sanoo blogissaan. - Näkökulma: Heureka! Mikä poliittinen oivallus. Puolueelle se on tosin 50-vuotta myöhässä! Tämä tosiasia on yksi keskeisiä perimmäisiä syitä, miksi keskustapuolue joutuu oppositioon.......pitkäksi aikaa. Syy on Suomen talousmaantiede ja kaupungistuminen yli 20 kasvukeskuksessa, joihin sitoutuu n. 150 kuntaa. - KimsBlog

 

Keskustavaikuttaja kaipaa kaupunkilaisia puolueensa johtoon. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Keskustavaikuttaja: Kaupunkilaiset puuttuvat

puolueen johdosta

 

Puolueiden tulevaisuus on kiinni kaupungeissa pärjäämisestä, arvioi keskustan puoluehallituksen jäsen.

Maaseudulla ja kaupungeilla on hänen mukaansa toisiaan tukevat roolit, joissa ne tarvitsevat toisiaan yhteistyössä koko kansakunnan eduksi. Rantamaulan mukaan kaupunkilaiset varapuheenjohtajat tuntisivat myös kaupunkien poliittisia haasteita.

– Jotta keskustan kansanliike voi edistää maaseudun ja kaupunkien yhteistyötä kaupugeissa, meidän on oltava vahvoja myös kaupungeissa.

 


 

Viime hallitusneuvotteluissa Juha Sipilä toimi kuin yritysjohtaja. Hän kävi yhtä aikaa neuvotteluja sekä kokoomuksen että demarien kanssa ja näin kilpailutti niitä keskenään. Silloin Antti Rinne hävisi kilpailun mutta oppi menetelmän. Vuoden päästä hän voi olla kilpailuttajan paikalla.


 
Sunnuntai    |   Unto Hämäläisen analyysi
 
 
 

Hallitus on lommoilla, perus­suomalaiset

hajalla ja demareilla on nyt niin hyvä

pelitilanne, ettei sitä voi mitenkään sössiä

 

 

Sdp lähtee vuoden mittaiselle marssille, ja määränpää on selvä: vappuna 2019 Hakaniemen torilla juhlii pääministeripuolue. Tämä voi hyvinkin toteutua, kirjoittaa toimittaja Unto Hämäläinen.

 
 
TÄNÄ vappuna Sdp lähtee vuoden mittaiselle marssille. Puolue haluaa palata maan johtoon, kun vappua vietetään 1. toukokuuta 2019.

Jokaisen poliitikon kalenteriin on merkitty kolme päivämäärää. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään 28. lokakuuta, eduskuntavaalit 14. huhtikuuta ja eurovaalit ensi vuoden toukokuussa.


Kalenterissa on toki pieni varauma. Jos pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntahallintouudistus kaatuu, eduskunta hajotetaan kesäkuussa ja seuraavat eduskuntavaalit pidetään jo syksyllä, ehkä 9. syyskuuta yhtä aikaa Ruotsin vaalien kanssa. Siinä tapauksessa ei maakuntavaaleja järjestetä ensi syksynä, kenties ei koskaan.

Vaaleista tärkeimmät ovat eduskuntavaalit. Niiden tuloksen perusteella määräytyy politiikan nokkimisjärjestys. Suurin puolue saa pääministerin paikan, ja pääministerin johdolla muodostetaan hallitus, joka johtaa maata neljä vuotta.
 

Takavuosina totuttiin siihen, että pääministerinä vuorottelivat porvari ja demari. 15 viime vuotta on eletty poikkeuksellista aikaa. Pääministerinä ovat vuorotelleet keskustalainen ja kokoomuslainen: Anneli Jäätteenmäki (kesk), Matti Vanhanen (kesk), Mari Kiviniemi (kesk), Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok) ja nyt Juha Sipilä (kesk).

Entisten hallitusten tilastoa pitää selata 1930-luvulle, jotta löytää näin pitkän porvarillisten pääministerien putken.

SOSIAALIDEMOKRAATTI on viimeksi ollut pääministerinä huhtikuun lopulla 2003. Suomeen on jo ennättänyt kasvaa kokonainen nuori äänestäjäpolvi, joka ei edes tiedä, että voi olla olemassa sellainenkin ihme kuin demaripääministeri.

Nuorille, ja muistin virkistykseksi vanhoillekin, kerrottakoon, että viimeisin demaripääministeri on nimeltään Paavo Lipponen, joka muuten täytti maanantaina 77 vuotta ja on nykyisin yrittäjä, vieläpä menestynyt yrittäjä.

Ennen Paavo Lipposta demaripääministereitä olivat Kalevi SorsaMauno KoivistoRafael PaasioK.-A. Fagerholm ja Väinö Tanner. He olivat omana aikanaan merkittäviä politikkoja ja nousivat valtiomiessarjaan.


Seuraavien eduskuntavaalien suuri kysymys kuuluu, pystyykö Sdp:n puheenjohtaja nousemaan tähän pääministerien sarjaan? Olisiko Antti Rinne se Mooses, joka johdattaisi pitkälle korpivaellukselle eksyneet demarit maan johtoon?

Annetaan Rinteelle hieman historiallista tasoitusta. Myös monet hänen edeltäjänsä joutuivat urallaan kokemaan pahoja vastoinkäymisiä ennen kuin heistä tuli vaalivoittajia ja työväenliikkeen suurmiehiä.

Tasoitus on tarpeen, sillä Antti Rinteen tähänastinen puoluejohtajan ura on ollut surkea. Rinne nousi Sdp:n johtoon keväällä 2014, ja sen jälkeen Sdp on hävinnyt kaikki vaalit. Rinne on jatkanut siinä tappioputkessa, joka oli alkanut jo hänen edeltäjiensä Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen aikana.


Pahimman takaiskun Antti Rinne koki vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joihin Sdp lähti valmiiksi alistuneena. Puolue ei edes tavoitellut suurimman puolueen paikkaa. Sdp:lle olisi mainiosti riittänyt kakkospuolueen asema, jos puolue olisi sen vaaleissa saanut ja päässyt keskustan johtamaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

Sekään ei onnistunut. Sdp jäi vaaleissa neljänneksi, ja lopulta vaalivoittaja Sipilä työnsi Rinteen ulos hallitusneuvotteluista. Se oli Sdp:n musta hetki.

Hallituksen muodostaneet porvaripuolueiden johtajat Juha Sipilä, Alexander Stubb ja Timo Soini tuulettivat. Olihan hallituksella ilman demareitakin vahva enemmistö eduskunnassa, 124 paikkaa.


NYT, kolme vuotta myöhemmin, tilanne on perin toisenlainen. Sipilän hallituksella on vain 104 paikkaa eduskunnassa, ja sen puolueet ovat pahasti lommoilla.

Perussuomalainen puolue on jakautunut kahtia: puolet kansanedustajista on oppositiossa ja puolet hallituksessa. Lisäksi kolme edustajaa on loikannut muihin puolueisiin, yksi demareihin ja kaksi kokoomukseen.

Päähallituspuolueen keskustan kannatus matelee 16–17 prosentin tienoilla. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ennusti keskiviikkona keskustan romahtavan seuraavissa vaaleissa ja ilmoitti eroavansa puolueesta ja perustavansa oman eduskuntaryhmän.


Eikä hyvin mene kokoomuksellakaan. Puheenjohtaja Petteri Orpolla on täysi työ pitää rivit koossa. Hjallis Harkimo lähti kävelemään eduskuntaryhmästä, ja Elina Lepomäki viuhtoo omilla teillään. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori lietsoo sote-kapinaa, ja tilanne on niin kiperä, että Sipilän hallitus voi vielä kaatua kokoomuksen ryhmän sisäiseen eripuraan.

Nyt jos koskaan Sdp:llä on voiton avaimet käsissään. Pelitilanne on niin otollinen oppositiolle, ettei sitä voi mitenkään sössiä.


Eniten Sdp:n pitäisi hyötyä perussuomalaisten hajoamisesta jo siitäkin syystä, että Sdp on viime vuosina eniten kärsinyt perussuomalaisten noususta.

Sdp:n pitkä alamäki alkoi viime vuosikymmenen puolessavälissä. Sen peruskannattajakunta, teollisuustyöväki, menetti rakennemuutoksessa työpaikkoja ja protestoi. Perussuomalaiset keräsivät vihaisten työläisten äänet.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Sdp sai vielä 53 paikkaa, viime vaaleissa enää 34, vähiten sataan vuoteen. Samaan aikaan perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi kolmesta 38:aan.

Nyt perussuomalaiset on nähty, joten paluumuuton sosiaalidemokraatteihin pitäisi alkaa.

JOS nykyiset gallupluvut toteutuisivat eduskuntavaaleissa, menettäisivät Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset ja Sampo Terhonjohtamat siniset yhteensä parikymmentä edustajanpaikkaa. Sdp:n pitäisi voittaa niistä valtaosa, lähes kaikki.

Myös keskustan ja kokoomuksen äänestäjien joukossa on kosolti tyytymättömyyttä. Hallitus on joutunut tekemään kovaa politiikkaa, muun muassa suuria leikkauksia koulutuksen ja sosiaaliturvan määrärahoihin. Moni sivistysporvarikin voi löytää pienen demarin sisältään ja äänestää vaihteeksi sosiaalidemokraatteja.


Liikkuvat äänestäjät ovat muutenkin kasvava ryhmä. Tähän joukkoon Sdp ei ole sitten 1990-luvun alun saanut kosketusta. Poikkeuksen tekevät vain Tarja Halosen kampanjat vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa.

MISTÄ sitten kiikastaa?

Sdp:n täytyy hillitä itsensä. Vaalivoittoa ei voi lähteä tavoittelemaan ylenmääräisellä populismilla, vaikka mieli varmasti tekee.


Jos suuri puolue lupaa ennen vaaleja liikaa, se joutuu vaalien jälkeen lupauksistaan armottomasti tilille. Viimeksi näin kävi perussuomalaisille. Ja monta kertaa myös sosiaalidemokraatit ovat joutuneet maksamaan karvaasti löysistä vaalipuheistaan.

Sdp onkin hankalassa asemassa opposition sisällä. Touko Aallonjohtamat vihreät ja varsinkin Li Anderssonin johtama vasemmistoliitto voivat luvata enemmän kuin demarit, sillä vihreistä tai vasemmistoliitosta ei todennäköisesti tule seuraavan hallituksen pääpuoluetta.

Sdp:n on viisasta rauhoitella pieniä puolueita ja pitää niitä hellästi kädestä. Vihreistä ja vasemmistoliitosta voi olla hyötyä tulevissa hallitusneuvotteluissa, sillä demarit eivät pysty yksinään kokoamaan hallitusta.


Demareita saattaa houkutella jopa ajatus vasemmiston ja vihreiden hallituksesta, jota Antti Rinne johtaisi. Silloin olisi mahdollisuus antaa porvareille takaisin viime vuosien nöyryytyksistä.

Se on vain punavihreä uni. Demareilla, vihreillä ja vasemmistoliitolla on nykyisessä eduskunnassa yhteensä 62 paikkaa. On jokseenkin epärealistista kuvitella, että vasemmisto ja vihreät saisivat 38 paikan vaalivoiton ja enemmistön seuraavaan eduskuntaan.

Demarien on vaalien jälkeen pakko kääntyä keskustan ja kokoomukseen puoleen ja kysyä, kiinnostaisiko hallitusyhteistyö?


Varmasti kiinnostusta löytyy, sillä opposition penkki ei houkuttele valtaan tottuneita porvareita, kävi eduskuntavaaleissa kuinka huonosti tahansa.

Kumman porvaripuolueen Sdp sitten ottaa kumppaniksi, jos pääsee valitsemaan?


 

Lepomäen mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä kehittyy tällä hetkellä hyvään suuntaan omalla painollaan, eikä isoa uudistusta tarvita. Järjestelmä on hänen mukaansa kustannustehokas ja yksityiset ja julkiset sote-menot ovat alhaisemmat kuin OECD:ssä keskimäärin.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki Vapauden voitto -kirjansa julkistamistilaisuudessa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Juha Sipilä kiristi kikyn maaliin – kokoomus

nielaisi väärän syötin”

 

 

Elina Lepomäen mielestä kokoomuksella pitäisi olla visio, jotta se ei hukkaisi mahdollisuuksiaan.

 

Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) 700-sivuinen kirja Vapauden voitto julkaistiin tänään. Lepomäeltä kysyttiin julkistamistilaisuudessa, mihin hän pyrkii kirjallaan.

 

– En ole tavannut yhtään kansanedustajaehdokasta, joka ei pyrkisi valtaan. Mielestäni olisi äänestäjien pettämistä, jos ei pyrkisi valtaa käyttämään tai sitä maksimoimaan, Lepomäki vastasi.

 

Hänen mukaansa kansanedustajan valta voi päästä oikeuksiinsa ja maksimoitua ainoastaan sitä kautta, että pystyy tekemään yhteistyötä ja muodostamaan koalitioita paitsi puolueen sisällä niin myös laajemmin puolueiden välillä.

– Tämä on se, mihin pyrin. Pyrin yhteistyöhön, Lepomäki selvitti.

Lepomäeltä kysyttiin, miten hän muuttaa suuret ideansa konkreettiseksi poliittiseksi ohjelmaksi. Lepomäen mielestä politiikassa tarvitaan ensisijaisesti suuria päämääriä, joista on helpompi muodostaa ohjelmatavoitteet.

– Olen pyrkinyt maailmankuvaan. Se on vapaasti ostettavissa – mikä tahansa puolue saa siihen tarttua. Itse koen, että tämä sopisi kyllä kokoomukselle aika hyvin.

 

Momentum hassattiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui

Lepomäen mielestä jos kokoomuksella olisi eheä visio kymmenen vuoden päähän, siitä voitaisiin palastella tavoitteita lyhyemmälle aikavälille.

– Mahdollisuuksia avautuu sattumalta. Ikkunoita voi tulla ja mennä. Meillä pitäisi olla parempi askellus silloin, kun ikkuna aukeaa, jotta emme missaa mahdollisuuksia.

Lepomäki otti esimerkiksi kiinni menneestä ikkunasta paikallisen sopimisen. Hallitusohjelmassa ei tavoiteltu yleissitovuuden poistoa, mutta hänen mukaansa paikallinen sopiminen oli tarkoitus tehdä niin laajaksi, että työehtosopimuksista voitaisiin poiketa käytännössä laajasti työntekijän subjektiivisella oikeudella.

 

– Momentum hassattiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui uudelleen elokuussa 2015. Silloin olisi pitänyt lähteä päämäärätietoisesti edistämään paikallista sopimista, mutta se sijaan hallitus alkoikin puuhata pakkolakeja, Lepomäki totesi.

Hän kertoi käyttäneensä silloin painokkaan puheenvuoron valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ”neuvonantajana”, ettei kokoomuksen kannata lähteä pakkolakeihin, sillä ne rajoittavat sopimusvapautta. Lisäksi hallitusneuvotteluissa oli jo sovittu askelmerkeistä eli säästöistä, jotka toteutetaan, jos yhteiskuntasopimus ei toteudu.

– Olen ymmärtänyt jälkikäteen, että ehkä (pääministeri Juha) Sipilällä oli tarkoitus kiristää yhteiskuntasopimus maaliin. Oma joukkueeni (kokoomus) nielaisi väärän syötin.

Lepomäki sanoi uskovansa, että Sipilälle (kesk.) yhteiskuntasopimus, joka nimettiin kilpailukykysopimukseksi (kiky), oli isompi juttu kuin paikallinen sopiminen. Sipilä oli yrittänyt jo kertaalleen saada yhteiskuntasopimuksen aikaiseksi hallitusneuvotteluiden aikana.

Eduskuntavaaleihin luvassa Lepomäeltä ohjelma

Lepomäki lupasi, että jos hän on seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolla, niin ”varmasti pukkaa ohjelmaa”.

Hetkeä myöhemmin hän tarkensi näillä näkymin pyrkivänsä ensi vuonna eduskuntaan. Lepomäki on jättänyt ehdokassitoumuksen Uudenmaan kokoomukselle jo alkuvuonna.

– Toistaiseksi en pyri mihinkään muuhun tehtävään. Kesällä täytyy tehdä vähän isompaa suunnitelmaa tulevaisuuden varalle, Lepomäki sanoi.

 

Sen sijaan sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa ensi vaalikaudella yleisturvan suuntaan eri tukimuotoja yhdistäen. Lepomäen mielestä kytkös perusturvan ja ansioturvan väliltä pitäisi purkaa ensi vaalikaudella.

– Koen, että pitäisi nostaa nimenomaan perusturvaa eikä ansiosidonnaista. Se johtaa siihen, ettei perusturvaa voi parantaa, koska se tulisi järkyttävän kalliiksi, kun hyöty siitä menisi kaikille.

Lisäksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi uudistaa. Hänen mukaansa ei ole oikein, että työntekijä joutuu maksamaan työttömyysvakuutusta eikä pääse sen piiriin. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassan jäsenet, vaikka työttömyysvakuutusta maksavat kaikki.

Verotuksen uudistamista ei voida hänen mielestään jatkaa ikuisesti siten, että työn verotuksesta siirretään painopistettä haittaverotukseen, vaan kokonaisveroastetta pitäisi alentaa voimallisemmin.

– Verotuksen siirto kulutukseen syö ostovoimaa erityisesti pienituloisilta. Jos se kompensoidaan sosiaaliturvapuolella, tulee pää vetävän käteen. Näitä pitäisi katsoa kokonaisuutena, Lepomäki sanoi.

Lepomäeltä kysyttiin, miten hän saa porukan mukaansa.

– Ensisijainen asia on, että kerrotaan, mitä tavoitellaan ja millä keinoilla. Ensin pitää olla visio, Lepomäki sanoi.

 


 

Tapauksessa sovelletaan perustuslain 28. pykälää, jonka tulkinnasta on kyse. Pykälän mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä ja edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Paavolan mukaan pykälän tulkinta vaatii vielä selvittelyä. Suoralta kädeltä ei voida antaa vastausta siihen, onko Väyrysen mahdollista palata.


  

 

Väyrysen paluu eduskuntaan epävarmaa –

perustuslain pykälän tulkinta vaatii vielä

selvittelyä

 

Väyrysen varamies on kertonut harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa.

 

Eduskunta
Paavo Väyrynen
Paavo VäyrynenHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan. Vielä ei ole kuitenkaan varmaa, pääseekö Väyrynen toteuttamaan paluuaikeensa.

Eduskuntaan Väyrysen tilalle nousseen keskustan lappilaisen kansanedustajan Mikko Kärnän mielestä eduskunnan työjärjestyksen sanamuodot tukevat tulkintaa siitä, että Väyrysen voi olla mahdotonta palata. Kärnä toteaa tiedotteessaan, että useat lakimiehet ovat todenneet hänelle Väyrysen paluun olevan juridisesti haastavaa.

 

Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun edustaja palaa eduskuntaan kesken europarlamentin toimikauden.

– On tulkittava tarkoittaako keskeytyminen koko euroopan parlamentin toimikautta eli voiko sieltä palata kesken toimikauden, Paavola sanoo.

Paavolan mukaan pykälä on kirjoitettu hieman tulkinnanvaraisesti. Lainsäätäjän tarkoitus ei käy yksiselitteisesti ilmi myöskään lain perusteluista. Hänen mukaansa asiasta pyydetään mahdollisesti valtionsääntöasiantuntijoiden lausunto.

 

– Kirjoitustapa antaisi viitteitä siitä, että edustajan on mahdollista palata. Puhutaan keskeytymisestä eikä päättymisestä.

Paavolan mukaan asian kanssa tulisi ottaa pieni aikalisä ja perehtyä asiaan hyvin ennen ratkaisujen tekoa.

Väyrysen varamies Mikko Kärnä on kertonut harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa, mikäli tämä pyrkii palaamaan eduskuntaan kesäkuussa.

Paavolan mukaan Kärnällä on oikeus saattaa arvioitavaksi pykälän tulkinta. Hän ei kuitenkaan osaa vielä sanoa miten asia etenisi tai viivästyttäisikö riitauttaminen Väyrysen paluuta. Paavolan mukaan kyseessä on eduskunnan sisäinen asia, eikä hän näe että aihetta tultaisiin käsittelemään tuomioistuimessa.

 


 

– On vakavaa, että tämmöinen varjo ja epäily on olemassa, kun kuitenkin tämä taho edustaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja täällä on hyvin tarkat eettiset säännökset, Anttila sanoi STT:lle yleiskokouksen kiireellisen keskustelun jälkeen. Anttila muistuttaa kuitenkin, että lobbaus on laillista, kun sitä tehdään eettisten pelisääntöjen mukaisesti.


 

 

Ex-kansanedustaja Laakson korruptioepäily

siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi

 

Euroopan neuvoston tutkimusryhmän mukaan ex-kansanedustaja on rikkonut neuvoston sääntöjä toimimalla Azerbaidzhanin lobbarina.

 

Euroopan neuvosto
Jaakko Laakso kuvattuna eduskunnassa Helsingissä marraskuussa 2010.
Jaakko Laakso kuvattuna eduskunnassa Helsingissä marraskuussa 2010.Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
 

Vasemmistoliiton entistä kansanedustajaa Jaakko Laaksoa koskeva korruptioepäily siirtyy Euroopan neuvostolta Suomen eduskunnan käsiteltäväksi.

 

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous julkisti sunnuntaina tutkimusryhmän raportin, jonka mukaan useat yleiskokouksen entiset ja nykyiset jäsenet ovat toimineet vastoin sen eettisiä periaatteita ottamalla Azerbaidzhanilta vastaan lahjoja ja etuja.

Azerbaidzhanin tavoitteena on ollut maan ihmisoikeusloukkausten lakaiseminen maton alle.

Tutkimusryhmä ei kuitenkaan löytänyt todisteita esimerkiksi siitä, että Azerbaidzhanilta toimeksiantoja ottanut Laakso olisi lahjonut neuvoston jäseniä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.)mukaan tapausten käsittely päätettiin siirtää jäsenmaiden parlamenteille, koska ne ovat valinneet edustajat yleiskokoukseen.

Laakso ei kuitenkaan ole ollut tutkimusryhmän mukaan neuvoston varsinainen jäsen vaan kunniajäsen sääntöjä rikkoessaan. Laakso on jo ilmoittanut jättäneensä neuvoston, eikä ole uudistanut kunniajäsenyyttään.

Anttilan mukaan epäilyt ovat iso kolaus Euroopan neuvoston yleiskokoukselle.

 

Laakso myönsi jo aiemmin rikkoneensa sääntöjä

Laakso on kertonut jo aiemmin, että hänen tavoitteenaan on ollut suhteiden normalisointi Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välillä. Hänen mielestään se ei ole sisällöllisesti ristiriidassa neuvoston periaatteiden kanssa.

Sääntöjä on kuitenkin Laakson mukaan tulkittu niin, että palkallisissa konsulttitehtävissä olevat eivät voi olla kunniajäseninäkään neuvoston tiloissa. Laakso myöntää, että hänen voi tulkita rikkoneen pykälää 16.

– Jos tätä katsotaan kirjallisesti ilman että katsotaan, mikä on tehtävän tarkoitus, niin siinä tapauksessa toiminta on ristiriidassa tämän pykälän kanssa, Laakso kertoi jo maanantaina.

 


 

Harkimon ja politiikan tapa toimia eroavat Ervastin mukaan toisistaan: Harkimo on sprintteri ja politiikka on kestävyyslaji. – Harkimo ei jaksanut vääntää rautalangasta omia neroja ajatuksiaan, Ervasti veistelee. Harkimo arvosteli keskiviikkona Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistapaa, mutta Ervasti uskoo, että kritiikin taustalla on Harkimon ajatus siitä, ettei hänen kykyjään huomattu puolueessa riittävästi. – Kaikki kansanedustajat haluavat ministeriksi, mutta harva sinne kuitenkaan pääsee heti eduskuntaan tultuaan, Ervasti sanoo.


 

 

Politiikan toimittaja Pekka Ervasti: Harkimon

lähtö voi viedä Kokoomukselta pääministerin

paikan

 

Aamu-tv:ssä vieraillut vapaa toimittaja Pekka Ervasti uskoo, että Harry Harkimon lähtö on Kokoomukselle kovempi paikka kuin puoleen johto antaa ymmärtää.

 

Hjallis Harkimo
Politiikan uusin myrsky
 
 
Politiikan uusin myrsky

Aamu-tv:ssä vierailleen politiikan toimittajan Pekka Ervastin mukaan Harkimon lähtö Kokoomuksesta voi koitua ensi vaaleissa puoleen kohtaloksi.

 

Kokoomus taistelee Ervastin mukaan pääministeripuolueen paikasta ensi vuoden eduskuntavaaleissa SDP:n kanssa, joten Harkimon lähtö voi vaikuttaa asetelmaan.
– Harkimon lähtö on isompi kolaus kuin Kokoomus antaa ymmärtää, Ervasti toteaa.
Hän viittaa tuleviin vaaleihin.
– Taistelu ykköspuolueesta on tosi täpärä demarien kanssa. Harkimon liike voi ratkaista juuri sen verran asiaa, että pääministerin paikka lipuu Kokoomukselta pois, Ervasti toteaa.

Hänen mukaansa Harkimo on viihtynyt koko vaalikauden huonosti Kokoomuksessa.

– Hän tuli varmaan (eduskuntaan) suurilla odotuksilla, ja hänen näytöillään hän suorastaan kävelee hallitukseen ministeriksi, Ervasti sanoo.

Pekka Ervasti on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa politiikasta muun muassa Suomen Kuvalehteen. Hän työskenteli Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkönä vuosina 2012–15.

Ervasti jäi vapaaksi toimittajaksi Ylestä vuonna 2016.

 


 


  

Näköulma: Hallitus ja sen ylin virkamiehistö toimii sote ja maakuntauudistuksessa, kuten Ranskan Arevan Olkiluodon pilottihanketta myytäessä Suomeen. - Itsevarmasti ja arogantisti.  

-Myytiin hulppeata teknologiaa pilottina, ilman dokumentaatiota, ilman kokonaisvaltaisia piirustuksia ja vailla uskottavaa projektisuunnitelmaa, jonka Suomen eduskunta ja viranomaiset vaativat jo atomivoimalan perussopimuksessa.  

Seurauksena oli 10-vuoden sählinki ja vuosien miljardien riita! Vieläkään ei olla valmiita Olkiluodossa!?

***

 

- Keskustan strategiana on saada maahan nopeasti 18 maakuntaa, joilla voidaan luoda uusi kolmas hallintotaso; joka taasen kumoaa merkittävästi suurten kaupunkien alueellista ja taloudellista painoarvoa sekä poliittista; demokraattista valtaa. 

-Sattumoisin keskustapuolue ei ole pärjännyt poliittisesti näillä kasvavien talousmaantieteen alueilla aikoihin; ei vuosikymmeniin! Eikä varsinkaan Etelä-Suomessa.

 

Keskustalle maakunnat ovat näin poliittisen eloonjäämisen strateginen kulmakivi

Elinehto.

 

Tietenkin muiden toimijoiden kustannuksella. Tämä kaikki myydään nyt keväällä ja kesäkuussa eduskunnalle paketteina, ja aikataulusta johtuen vieläpä avaamattomina paketteina! -Kuin käärmettä pyssyyn, niinkuin sanonta kuuluu. 

 

- Sipilän hallituksen kompromissihalu on ymmärrettävästi siksi nolla!? - Arpa on heitetty hallitukselle.

- KimsBlog


 

 

Ote HS artikkelista 7.4. | Teija Sutinen HS.


 

 

HELSINGIN pormestari Jan Vapaavuori sanoo HS:lle, että Helsinki ei saanut mahdollisuutta kommentoida virkamiesraporttia ennen kuin hallituksen ylin johto teki päätöksensä, ettei erillistä pääkaupunkiseudun maakuntaa lähdetä edistämään.



Vapaavuoren mukaan arvio saatiin jälkeenpäin, ja hänen mielestään siellä on virheellistä tietoa. Helsingin laskelmien mukaan muu Uusimaa olisi voittanut rahoituksessa eikä hävinnyt, kuten arviossa lasketaan.

TOINEN perustelu pääkaupunkiseudun omaa maakuntaa vastaan liittyy koko uudistuksen aikatauluun. Hallitus haluaa maakuntauudistuksen voimaan vuoden 2020 alusta eikä suostu tästä tinkimään.

Tähän liittyy se, että ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää jo tämän vuoden lokakuussa. Näin saadaan maakuntavaltuustot, joille jää koko vuosi 2019 aikaa tehdä päätökset maakuntien toiminnan, hallinnon ja talouden käynnistämisestä.

Virkamiehet arvioivat, että uudet lakiesitykset pääkaupunkiseudun maakunnasta romahduttaisivat aikataulun:

”Esitys viivästyttäisi merkittävästi siten koko sote- ja maakuntauudistusta koskevan lakipaketin käsittelyä eduskunnassa. Johtopäätös on, että koko sote- ja maakuntauudistusta koskevaa esitystä ei saataisi eduskunnassa käsiteltyä siten, että lait tulevat voimaan kesäkuussa 2018 ja että vaalit voidaan pitää lokakuussa 2018, kuten eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on linjattu.”

 

Virkamiesarvion viesti lainvalmistelun osalta on se, että Vapaavuori ja Helsinki ovat kapinansa kanssa auttamattomasti myöhässä.

 

Perustuslakiasiantuntijat kritisoivat tällä viikolla maakunta- ja sote-lakien kiireistä aikataulua ja lakien juoksuttamista läpi eduskunnan niin, että kaikki olisi hyväksyttynä jo kesäkuussa.

Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan eduskunnan ei pitäisi tinkiä lakien asianmukaisesta käsittelystä hallituksen aikataulutuksen takia.

VIRKAMIEHET arvioivat, että pääkaupunkiseudun oma maakunta vaatisi vähintään täydentäviä hallituksen esityksiä, ja joiltakin osin muutokset olisivat isoja.

”Esimerkiksi omaisuusjärjestelyjä koskevaa säännöstä ei ole luotu näin merkittävään omaisuuden jakoon. Pelastustoimessa muutos merkitsisi merkittävää uutta valmistelua.”

Täydentävät esitykset vaatisivat lausuntokierroksia, ja eduskunnassa ne menisivät perustuslakivaliokunnan kautta, mikä sekin vaatisi aikaa.

Virkamiesarvion viesti lainvalmistelun osalta on se, että Vapaavuori ja Helsinki ovat kapinansa kanssa auttamattomasti myöhässä. Vapaavuori on itse sanonut, ettei mikään ole myöhäistä niin kauan kuin eduskunta ei ole säätänyt lakeja eikä presidentti ole niitä hyväksynyt.

VIRKAMIESARVIOSSA käydään läpi myös Uudenmaan sairaaloiden työnjakoa.

Uudellamaalla toimii Hus, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jonka toimintaan ja talouteen Uudenmaan sisäinen maakuntajako voisi vaikuttaa merkittävästi.

 

Arviossa uumoillaan, että pääkaupunkiseudun oman maakunnan perustaminen johtaisi vastaavanlaiseen separatismiin muuallakin Suomessa.

 

Virkamiehet povaavat päällekkäisyyksiä muun Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun maakunnan välillä.

”Uudenmaan jako lisäisi merkittävästi kilpavarustelun riskiä nykyiseen, koko Husin laajuiseen sairaaloiden työnjakoon nähden.”

Tiedossa voisi olla myös muita ongelmia soten kustannusten kanssa:

”Jako kahteen maakuntaan poistaisi myös voimakkaan muutospaineen Helsingin, Espoon ja Vantaan sote-palveluiden yhteensovittamisesta koko Uudenmaan maakunnan palveluiden kokonaisuuteen. Käytännössä jako jäädyttäisi Husin erikoissairaanhoidon työnjaon edelleen kehittämisen ja uudistuksen kustannussäästötavoitteet vaarantuisivat.”

VIRKAMIESTEN arvioon sisältyy myös mielenkiintoinen perustelu, joka kertoo siitä, että hallituksessa pelätään kapinaliikkeen laajentumista.

Arviossa nimittäin uumoillaan, että pääkaupunkiseudun oman maakunnan perustaminen johtaisi vastaavanlaiseen separatismiin muuallakin Suomessa. Se sotkisi aikataulua vielä lisää.

”Maakuntajaon avaaminen ja pääkaupunkiseudun kuntia koskevan oman maakunnan perustaminen lisäisivät riskiä siihen, että eduskunnan käsittelyssä jo oleva maakuntajakoa koskeva esitys avautuisi muuallekin päin Suomea.”

 


 

Harkimo toteaa demokratian olevan kriisissä, mutta päättäjät eivät sitä myönnä.


 

 

Sisäministeri tiukkana: Nykyinen sosiaaliturva

ja vapaa maahanmuutto mahdoton yhtälö

 
 
 
 
Luotu: 
14.3.2018 14:17

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Sisäministeri Kai Mykkänen, kok.
 
|

Euroopassa pitäisi siirtää pakolaisuuden painopistettä turvapaikkajärjestelmästä kiintiöpakolaisuuteen, katsoo sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

 

Vaikka turvapaikanhakijavirta on vähentynyt selvästi syksystä 2015, arvioi Mykkänen Afrikan väestönkasvun tarkoittavan sitä, että Eurooppaan on halukkaita tulijoita ”satoja miljoonia” aina hänen sukupolvensa elämän loppuun saakka.

YK arvioi vuonna 2013, että Afrikan väkiluku tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.  Vuonna 2100 Afrikassa arvioidaan asuvan 4,2 miljardia ihmistä.

 

– Valitettavasti sellaista ei ole näköpiirissä, että keskiluokan osuus kasvaisi niin nopeasti, että se merkittävästi vähentäisi maasta muuttamaan pyrkivien ihmisten määrää väestönkasvun jatkuessa, Mykkänen sanoo.

Samalla yhtälö asettaa haasteita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmälle. Maahanmuuton kontrollointia Mykkänen pitää ehdottomana.

–Ei voi olla samaan aikaan asumisperusteista sosiaaliturvaa ja vapaata maahanmuuttoa, hän linjaa.

 

Mykkänen on aiemmin esittänyt, että Suomi voisi kasvattaa pakolaiskiintiötään jopa kymmeneen tuhanteen pakolaiseen. Esityksensä hän on kytkenyt pakolaisuuden painopisteen muuttamiseen kiintiöpakolaisjärjestelmään, jota Mykkänen pitää paremmin hallittuna kuin turvapaikkajärjestelmää.

Sisäministeri peräänkuuluttaa erityisesti keskustelua yhteiseurooppalaisesta järjestelmästä. Tällöin voitaisiin pohtia myös esimerkiksi afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden hädän arviointia erillisissä käsittelykeskuksissa jo ennen kuin he saapuvat Eurooppaan. Mykkänen arvioi, että tällöin kansainväliseen suojeluun olisi mahdollisuus myös heillä, joilla ei nykyisin ole varaa ihmissalakuljetuksen avulla tapahtuvaan turvapaikanhakuun.

 

–Aivan varmasti turvapaikanhakijoiden joukossa on suojelun tarpeessa olevia ja aivan varmasti myös niitä, joihin ei kohdistu henkilökohtaista vainoa tai uhkaa.

Mykkäsen mukaan turvapaikkajärjestelmän heikko puoli on nyt Euroopassa nähty ilmiö: laittomasti maassa oleskelevat. Osa turvapaikanhakijoista häviää valvovan silmän alta kesken turvapaikkaprosessin ja osa kielteisen päätöksen saatuaan. Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on noin kaksi tuhatta laittomasti maassa oleskelevaa. Mykkänen pitää selvänä, että ilmiöllä on vaikutusta myös Suomen sisäiseen turvallisuusympäristöön.

–Kyllä se sitten näkyy siinä, että turvallisuusympäristöä on vaikeampi hallita, Mykkänen toteaa viitaten Saksan kokemuksiin.

 

Moni turvapaikanhakija myös katoaa Suomen rajojen ulkopuolelle

Viime vuonna perusteella Suomeen tehtiin palautuspyyntöjä muista EU-maista Dublin-asetuksen yhteensä noin 2 350, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Jorma Vuorio. Niistä noin 600 toteutui. Eniten palautuspyyntöjä tehtiin Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista.

 

Irakin palautussopimusta odotetaan vieläkin

Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palautuksia tulisi vauhdittaa yhteisillä eurooppalaisilla ratkaisuilla, katsoo sisäministeri Mykkänen.

Esimerkiksi palautukset Suomesta Irakiin ovat takkuilleet, eikä maiden välillä vieläkään ole kunnolla toimivaa palautussopimusta. Suomi on pyrkinyt edistämään sopimusta pitkään. Jo syksyllä 2015 ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi Irakin katsovan Suomen vaatimusta ”myönteisessä valossa”.

Nyt sisäministeri Mykkänen kuitenkin myöntää, että neuvotteluissa ei ole juuri edistytty.

–Irakin Suomen-suurlähettiläs kertoi aiemmin Irakin odottavan, että Isil saadaan hallintaan maan alueella. Jos Isil on Irakissa käytännössä nyt lyöty, niin tällä reunaehdolla heidän pitäisi pystyä nyt ottamaan vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

–On kuitenkin totta, että Irakille sisäinen pakolaisuus on valtaisa ongelma tällä hetkellä, Mykkänen myöntää.

 


 

Valiokunta pitää työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen edistämistä ja lisäämistä sekä tasavertaista mahdollisuutta oppisopimukseen kaikilla toimialoilla tärkeänä. Valiokunta puoltaa hallituksen esittämiä muutoksia, jotka omalta osaltaan poistavat esteitä työpaikalla tapahtuvalta koulutukselta.

 

Vihreiden Osmo Soininvaara vuonna 2012. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
 
 

Osmo Soininvaara panee toivonsa Paavo

Väyryseen, joka sabotoi keskustan

pienpuolueeksi

 

”Keskusta on syypää Suomen surkeaan tilaan.”

Keskustan poliitikot ovat kilpailijoihin verrattuna ylivoimaisia, mutta puolue taantuu vastustaessaan kaupungistumista. Keskusta on syypää Suomen surkeaan tilaan verrattuna muihin pohjoismaihin.

 

Näin toteaa ex-kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.), joka arvioi blogissaan puolueita.

***

– Vaikka keskusta on onnistunut pysymään vallan syrjässä kiinni, maailman kehitykselle se ei mitään voi.

Soininvaara sanoo, että Helsingin Vironniemessä – hänen kotikulmillaan – kaikki toivo pannaan nyt Paavo Väyryseen (kesk. ja kp.).

– Hänen kansalaispuolueensa ei tule pääsemään 20 kansanedustajaan, mutta pystyy ehkä sabotoimaan keskustaa niin, että sen kansanedustajamäärä alkaa kakkosella.

***