Yksi pelkääjistä on säveltäjä Kaj Chydenius (taist.), joka toimii Kulttuurityöntekijöiden Liiton (taist.) arkiston portinvartijana. Leena Sharma anoi tutkimuslupaa, ja sai vastaukseksi: ”Hei, vielä ei ole mielestämme aika antaa Kansan Arkistossa olevan Kulttuurityöntekijäin Liiton arkiston tutkimuslupaa, vastuussa olevien puolesta, Kaj Chydenius.” Hei, mutta sehän on kuin Tiitisen lista!

 

Toimittaja Leena Sharma. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Maamme kommunistinen kulttuuriväki palvoi

Neuvostoliittoa

 

 

Suomen Kuvalehden toimittaja kokosi karmean kokoelman taideväen veljeilystä Neuvostoliiton kanssa.

 

Harva on näkyvästi hävennyt toimintaansa kommunismin hyväksi. Leena Sharma olisi voinut hyvin perustein nimetä kirjansa otsakkeella ”Vaikka voissa paistais”. Äärivasemmistolaista, sotien jälkeistä poliittista ystävyystoimintaa Neuvostoliiton kanssa romantisoidaan yhä. Monet ilmiöön läheisissä suhteissa eläneet vähättelevät ns. taistolaisuuden aikaansa.

Sharman Ikuiset ystävät on varmasti kommunismia kaipaavien kielletyllä listalla. Vastaavanlainen musta lista eli aikansa 1970-luvun opiskelupoliittisessa kuohunnassa, jolloin maamme hallitusta muistutettiin Neuvostoliiton kannalta haitallisesta oppimateriaalista.

Vuonna 1974 opetusministeri Ulf Sundqvist (sd.) oli valmis poistamaan ”mädän aineksen” korkeakouluopetuksesta. Vuotta aiemmin Sundqvist yhdessä Erkki Liikasen (sd.) kanssa yrittivät kriminalisoida Neuvostoliiton arvostelun Suomessa. Tarja Halonen (sd.) oli puolestaan DDR:n ystävä.

Sharman keräämät esimerkit kertovat, miten jopa demarit olivat äärivasemmiston panta kaulassa – vaikka Kalevi Sorsa (sd.) muistelmissaan toista väittää. Erittäin aktiivinen oli ennen kaikkea SOL – Sosialistinen opiskelijaliitto (taist.) – jonka vuoden 1975 liittokokouksessa komeili tunnus ”Otto Wille Kuusisen viitoittamalla tiellä”.

 

Sankareita oli harvassa

Kun Neuvostosuhteissa Suomessa pääasiassa vain hyssyteltiin, otsikkoihin pääsivät harvat ja rohkeat. Kalevi Sorsan hallituksen kulttuuriministerinä toiminutta Marjatta Väänästä (kesk.) nimitettiin hallituksen ainoaksi mieheksi. Tämä siksi, että Väänänen pani kapuloita vasemmistolaisten kulttuurijärjestöjen tuelle ja rohkaisi porvareiden oikeutta päätöksentekoon.

 

Sanomalehti Uusi Suomi sekä osa maakuntalehdistä kävivät omaa sotaansa sosialisointia vastaan. Kullervo Rainio nosti ETYK:n vuonna 1975 eduskunnassa julkisuuteen ns. Pirkkalan monisteet. Siitä tuli Suomen mainetta vahingoittava skandaali. Paljastui, että kouluhallitus kopioi kritiikittä neuvostoliittolaista opintomateriaalia ja pyrki kasvattamaan koululaisista aatteellisesti puhtaita idän opetuslapsia.

 

Kirjassaan Sherma ei anna edellä mainitun toiminnan kaltaista anteeksi, vaan nostaa suomalaisen taistolaisen seurakunnan ja sitä tukeneet tikun nokkaan. Tuossa suhteessa vanhaa vasenta järjestystä ikävöivä voi perustein syyttää Sharmaa vaikkapa Neuvostovihamieliseksi tai suomettumisen halveksijaksi – siksi rankkoja hänen kuvauksensa ovat suomalaisten kritiikittömyydestä kaikkea mahdollista Neuvostoliiton parasta ajaessaan.

Eino S. Repo Yleisradion vaikuttajahahmona saa kirjassa paljon huomiota osakseen. Hänen toimintansa edisti aatetovereiden taiteellista arvovaltaa ja taloudellista hyvin vointia. Toimillaan Yle pyrki selvästi vaikuttamaan kansalaisten asenteisiin, mutta todellisuus oli toiveita ihmeellisempää: parlamentarismi vei voiton presidentin ja Revon yhteispelistä, valta vaihtui vähitellen Yleisradiossa.

 

Ääliöiden olympialaiset

Varsin paljon Leena Sharma uhraa sivutilaa Renny Harlinin ja Markus Selinin elokuvan Jäätävä poltekäsittelylle. Se juuttui kielletyksi pitkäksi aikaa. Kohtaloksi muodostui käsky Neuvostoliiton Suomen suurlähetystöstä. Presidentti Mauno Koiviston ensimmäinen kausi oli yhä pelon aikaa.

Tätä Sharma kirjassaan ei kerro: Kun Finlandia-talon vihkiäiset olivat vuonna 1971 jo ovella, laitavasemmiston Rauhanpuolustajien pääsihteeri Mirjam Vire-Tuominen (taist.) löysi onnekseen ilmiselvän yrityksen solvata rauhaa rakastavaa ja maailmaan demokratiaa levittävää Neuvostoliittoa. Avajaisohjelmistoon oli ujutettu salakavalasti tshekkiemigrantti Jan Novakin sävellys Ignis pro Joanne Palach, joka oli omistettu vastalauseena Neuvostoliiton Tshekkoslovakian miehitykselle polttoitsemurhan tehneen Jan Palachinmuistolle.

Olisiko vähemmistökommunisti voinut sen arvokkaampaa palvelusta tehdä omalle maineelleen ja kommunistiselle internationaalille!? Eivätkä Finlandia-talon sivustot kerro vielä tänäänkään, mitä avajaisissa olisi pitänyt soittaa, vaan kertoo, mitä soitettiin. Näin meillä vaalitaan jopa rakennusten puhtoisuutta.

 

Harva katuu, moni vähättelee

Suomalaisissa teattereissa kyti vallankumous, jonka hehkuun puhallettiin niin, ettei puheista enää saanut selvää, onko henkilö järjissään. Kaisa Korhonen kuvaili poliittista tiedostamisprosessiaan Kulttuurivihkojen
(taist.) haastattelussa vuonna 1974:

”Teatteriopiskelijana minunkin tieni suuntautui 60-luvun alussa Berliiniin näkemään teatteria. Näin sekä suurenmoista teatteria että sosialistisen maan, jonka ihmisten sosialistisesti turvattu elämä vahvisti jo syntynyttä näkemystäni sosialistisen järjestelmän paremmuudesta”. Tautologiaako?

Ikuiset ystävät vie lokaan monet kirkasotsaiset Neuvostoliiton lumoissa eläneet ja yhä elävät. Noloja henkilöitä näiden vallankumouksellisten listoilta voi poimia joukoittain. Esimerkkinä olkoon vaikkapa suomalaisstalinistien solidaarisuussähke Itä-Saksaan vuodelta 1976. Siinä iloittiin laulaja Wolf BiermanninDDR:sta tapahtuneen karkottamisen puolesta. Allekirjoittajina Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Aulikki OksanenMarja-Leena Mikkola, lauluyhtye Agit-Prop ja KOM-teatteri.

*

Moni vähättelee osallistumistaan sosialismin palvontaan ja selittää stalinistisen uskon aallon olleen vaikutukseltaan pientä ja lyhytkestoinen. Ilmiöstä puhuminen ja kirjoittaminen herättävät kuitenkin varovaisuutta: olisivatkohan menneisyyteni noloudet jo hautautuneet unholaan?

*

Leena Sharma: Ikuiset ystävät. Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet sotien jälkeen. SKS 2018.

 


 

Sasin mukaan sekä kommunismi että fasismi syyllistyivät viime vuosisadalla historian suurimpiin ihmisoikeusrikoksiin ja murhasivat miljoonia ihmisiä. Euroopan neuvosto on tuominnut kummatkin ideologiat yhdenvertaisesti.

 

Kimmo Sasi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kimmo Sasi: Taistolaisuus ei ollut harmiton

nuorisoliike

 

 

Liikkeen tavoitteena oli ex-kansanedustajan mukaan työväenluokan diktatuuri.

 

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että HS:ssa julkaistu analyysi antoi väärän kuvan taistolaisuudesta harmittomana nuorisoliikkeenä.

– Tuon ajan taistelut kokeneena puolustuskirjoitus antoi väärän kuvan ilmiöstä, Kimmo Sasi kirjoittaa.

Sasi vertaa taistolaisuutta Isänmaalliseen kansanliikkeeseen, joka syntyi Suomessa 1930-luvulla fasismin ja Saksan taloudellisen menestyksen siivittämänä.

– Vastaavasti Neuvostososialismin propagandamenestyksen myötä meille syntyi Neuvostoliittoa ihaillut taistolaisliike. Sen tavoitteena oli siirtyä työväenluokan diktatuuriin ja murskata kapitalismi. Tavoite oli tärkeämpi kuin demokratia ja ihmis­oikeudet.

 

– Saksa on häviäjävaltiona tehnyt hienoa työtä ihmisoikeuskasvatuksessa. Neuvostoliiton voitettua sodan Venäjä ei ole tehnyt vastaavaa. Sen sijaan monet Itä-Euroopan valtiot ovat ottaneet vastuun kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan.

– Sinänsä sovinnollista mutta vastuun pakoilua on todeta, ­että ”Neuvostoliittoon taistolaiset suhtautuivat tietenkin hyvin naiivisti”. Näin kai sitten voidaan sanoa myös 1930-luvun IKL:n suhtautumisesta natsi-Saksaan, Sasi jatkaa.

Hänen mukaansa ”tyypillistä vahingollisille ääriliikkeille on usko omaan asiaan, jolloin totuus, demokraattisten vaalien tuloksen ja ihmisoikeuksien ja oikeuslaitoksen kunnioittaminen unohdetaan”.

– Suomi tarvitsisi varsinkin nyt kansalaiskasvatusta varten fasismin ja kommunismin ihmis­oikeusrikosten museon. Elo­kuva Ikitie kuvaa sitä, etteivät suomalaisetkaan ole täysin välttyneet raaimmilta rikoksilta. Museossa voitaisiin analysoida, kuinka taistolaisliike saattoi syntyä. Meidän on opittava mekanismeista, jotka hullaannuttavat nuorison ääriajatteluun.

 


 

Näkökulma: Vaikka blogin ylläpitäjä ei ole demari, edustaja Tytti Tuppuraisen huomiot ovat ajankohtaisia ja varsin osuvia. - KimsBlog

 

Tytti Tuppurainen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

SDP:n Tytti Tuppurainen: Äänestys antaa

pelottavan kuvan

 

Kansanedustajan mukaan ’trumpismi’ on leviämässä myös Suomeen.

Sosialidemokraattien kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestys kuvastaa laajempaa kansainvälistä trendiä, jossa ”konservatiivinen taantumus” on jyräämässä liberaalit arvot.

 

Ulkoministerille esitetty epäluottamuslause kaatui perjantaina eduskunnassa äänin 100–60.

– Luottamusäänestys on pelottava kuva tämän päivän Suomesta ja tämän päivän maailmasta, Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä.

– Yksilönvapaudet ja liberaalit arvot jäävät konservatiivisen taantumuksen ja opportunismin alle. Nyt olisi ollut aika pitää kiinni periaatteista. Mutta trumpismi leviää täälläkin.

Tuppuraisen mukaan äänestys osoitti, että naisten oikeudet ovat hallitukselle vain ”tilannekohtainen asia”.

– Niitä lämpimikseen tuetaan, mutta tarvittaessa ne saavat väistyä.

– Mikä on murheellisinta? Se että hallituspuolueiden edustajat kulkivat ympäriinsä sanomassa: ”Jos sinäkin olisit hallituspuolueen edustaja, toimisit samoin.” Peili on vääristynyt. Jos omat arvot ovatkin kaupan, ei koko yhteiskunta kuitenkaan ole toripaikka, Tuppurainen kirjoittaa.

Tytti Tuppurainen@TyttiTup
 
 

Luottamusäänestys on pelottava kuva tämän päivän Suomesta ja tämän päivän maailmasta. Yksilönvapaudet ja liberaalit arvot jäävät konservatiivisen taantumuksen ja opportunismin alle. Nyt olisi ollut aika pitää kiinni periaatteista. Mutta trumpismi leviää täälläkin.

  •  
Tytti Tuppurainen@TyttiTup
 
 

Tulos kertoo, että hallituspuolueille ovat tilannekohtainen asia. Niitä lämpimikseen tuetaan, mutta tarvittaessa ne saavat väistyä. Kokoomus ei osoittautunut arvopuolueeksi. Ja keskustalle tärkeintä on maakuntahallinto.

  •  
Tytti Tuppurainen@TyttiTup
 
 

Mikä on murheellisinta? Se että hallituspuolueiden edustajat kulkivat ympäriinsä sanomassa: ”Jos sinäkin olisit hallituspuolueen edustaja, toimisit samoin.” Peili on vääristynyt. Jos omat arvot ovatkin kaupan, ei koko yhteiskunta kuitenkaan ole toripaikka.

 


 

Poliittisesta lakko-oikeudesta luopuminen ja yleislakon määrittely juridisesti päivittäisi Kosken mukaan työehtosopimuslainsäädännön eurooppalaiselle, sivistyneelle, aikaan ja ennen kaikkea avoimeen talouteen sopivalle tasolle. – Yksinkertaisinta olisi lisätä työehtosopimuslakiin säädös, jonka mukaan lakko voi kohdistua ainoastaan työntekijöiden ja työnantajan välisesti sovittaviin asioihin.

 

Susanna Koski. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Susanna Koski: Poliittiset lakot kiellettävä

lailla

 

Kansanedustajan mukaan irtisanominen on aina kova paikka myös työnantajalle itselleen.

Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski on ihmeissään ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailemaa irtisanomissuojan muutosta vastaan. Kosken mukaan muutoksella on tarkoitus alentaa pienten yritysten kynnystä kasvattaa toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä.

 

– Ay-liikkeen uhkailut ja valheellinen propaganda kertovat karua kieltään vastuuttomasta kiristyspolitiikasta, joka on ollut tunnusomaista ay-liikkeelle koko sen olemassaolonsa ajan, Koski sanoo mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Pohjalaisessa.

Hän viittaa ammattiliittojen ilmoittamiin vastatoimiin, sekä SAK:n #viimeinenniitti -kampanjaan.

– On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi. Irtisanominen on aina kova paikka työntekijän lisäksi myös työnantajalle itselleen.

Kosken mukaan näissäkin työtaistelu- ja mielenilmauksissa on kyse poliittisista lakoista, kun työtaistelutoimet kohdistetaan hallituksen politiikkaa vastaan. Hän olisikin valmis kieltämään poliittiset lakot Suomessa.

– Miksi työnantajan pitäisi kantaa taloudellinen riski ja kustannukset, jotta työajalla voidaan osoittaa mieltä hallitusta tai eduskuntaa vastaan?

 

 


 

Yhteensä näiden kahden populistipuolueen kannatus on yli 60 prosenttia, mikä merkitsee, että italialaisten selkeä enemmistö kannattaa niiden harjoittamaa EU-kriittistä ja maahanmuuttovastaista politiikkaa.


 

 

Valtaannousu ei ollutkaan populisteille

myrkkyä – Italiassa La Lega on noussut maan

suurimmaksi puolueeksi

 

 

Maahanmuuttovastainen La Lega on kaksinkertaistanut kannatuksensa lyhyen hallitustaipaleensa aikana. Sitä kannattaa nyt lähes joka kolmas italialainen.

 

Italia
Puoluejohtaja Matteo Salvini puhuu La Legan puolukokouksessa Italian
 Bergamossa.
Puoluejohtaja Matteo Salvini puhuu La Legan puolukokouksessa Italian Bergamossa.Paolo Magni / EPA

Yleinen uskomus on, että populistipuolueiden kannatus alkaa hiipua, kun ne pääsevät hallitusvastuuseen. Näin kävi(siirryt toiseen palveluun) sekä perussuomalaisille Suomessa että edistyspuolueelle Norjassa.

 

Italiassa maahanmuuttovastainen ja euroskeptinen La Lega, entiseltä nimeltään Pohjoisen Liitto, on kuitenkin lähes kaksinkertaistanut kannatuksensa sitten Italian maaliskuun parlamenttivaalien.

La Lega sai vaaleissa hieman yli 17 prosenttia äänistä, kun se tuoreimpien italialaisten mielipidetutkimusten mukaan(siirryt toiseen palveluun) nauttii yli 31 prosentin kannatusta.

 

Giuseppe Conte ja EU-lippuja
Italian tuore pääministeri Giuseppe Conte uhkaa EU-huippukokousta veto-oikeudella.Ben Stansall / AFP
 

Samanaikaisesti La Legan hallituskumppani, populistinen Viiden Tähden Liike, on menettänyt kannatustaan noin neljä prosenttiyksikköä hallituskauden aikana.

Viiden Tähden Liikkeen kannatus on nyt hieman 30 prosenttia.

Yhteensä näiden kahden populistipuolueen kannatus on yli 60 prosenttia, mikä merkitsee, että italialaisten selkeä enemmistö kannattaa niiden harjoittamaa EU-kriittistä ja maahanmuuttovastaista politiikkaa.

 


 

Näkökulma: Sata vuotta on kulunut, ja vihanpito se vaan jatkuu laillista hallitusvaltaa vastaan! - Koska porvareiden perseen tervaaminen alkaa Hakaniemessä, osana SAK / SDP:n vaalikampanjaa!? - KimsBlog

 

Sdp:n Eero Heinäluoma, Sirpa Paatero ja Antti Rinne eduskunnan täysistunnossa tiistaina. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Mistä teidän käsityksenne demokratiasta

on?” Antti Rinne ei kommentoinut

 

Sdp:n puheenjohtaja sivuutti kysymykset työmarkkinoita koskeneesta lausunnostaan.

Eduskunnan lähetekeskustelussa valtion budjetista kokoomuksen Ben Zyskowicz kysyi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä.

– Mistä teidän demokratiakäsityksenne on kotoisin? Ei ainakaan Suomen perustuslaista, ehkä jostakin Kiljavan opiston kurssilta, kun sanotte että suutari pysyköön lestissään. ”Hallituksen ei siis pidä sekaantua sellaiseen lainsäädäntöön, joka koskee työmarkkinoita?”. Käsittämätön ajatus! Eikö kaikki lainsäädäntö kuulu hallitukselle ja eduskunnalle, Ben Zyskowicz sanoi.

 

Antti Rinne ei ilmaissut halukkuuttaan vastata. Tämä sai valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) toteamaan, että hän kysyy saman kysymyksen kuin edustaja Zyskowicz.

Petteri Orpon puheeseen Antti Rinne sai heti vastauspuheenvuoron, jossa hän totesi näin:

– Elämme tällä hetkellä maailmassa, joka muuttuu todella nopeasti. Siinä on teknologiakehitys ja elinkeinorakenteen murros taustalla. Nyt kysyn, ministeri Orpo, kun totesitte useampaan otteeseen puheenvuorossanne, että nyt pitää katsoa että ollaan kestävän kasvun uralla, niin kysymys kuuluu että miksi te ette ole valmis satsaamaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, Antti Rinne sanoi.

– Miksi ette ole valmis satsaamaan toisen asteen koulutukseen, maksuttomaan, oppivelvollisuutta pidentämällä, tai perhevapaajärjestelmään, tai sosiaaliturvauudistukseen? Miksi näitä tulevaisuusinvestointeja ei laiteta liikkeelle millään tavalla? Tästä syystä me olemme kritisoineet teidän budjettianne näköalattomaksi, tästä syystä, että meidän mielestämme siitä puuttuu tulevaisuus.

Rinne jatkoi vielä kysymällä ministeriltä, eikö koulutuksen kautta tule rakentaa vahvuutta selvitä nopeista maailman muutoksista.

Ben Zyskowicz palasi vastausta vaille jääneeseen kysymykseensä ”demokratiasta ja siitä kenelle kuuluu lainsäädäntövalta” myöhemmässä puheenvuorossa.

– Tämä on mielestäni oikeasti vakava kysymys. Edustaja Rinne on suuren eduskuntapuolueen puheenjohtaja, ja hän todellakin – ja nyt en ymmärrä väärin – Ykkösaamussa viime lauantaina sanoi, että ”suutari pysyköön lestissään”. Ja katsoi, että hallituksen ei tulisi puuttua työelämää koskevan lainsäädännön valmisteluun.

– Ja minä todellakin kysyn edustaja Rinteeltä, ja muilta sosiaalidemokraateilta, että mistä tällainen demokratiakäsitys on peräisin? Onko se peräisin Mussolinin Italiasta, jossa todellakin oltiin sitä mieltä, että nimenomaan korporaatioille kuuluu työelämää koskeva lainsäädäntö?

Zyskowiczin jälkimmäiseen puheenvuoroon vastasi Sdp:n Lauri Ihalainen.

– Me olemme olleet se puolue historiassa, joka on puolustanut parlamentarismia, silloinkin, kun sillä on ollut vähän ystäviä tässä maassa. Ja meidän käsitys parlamentarismista on se, että eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Nyt on kyse siitä, että Suomen vahvuus on perustunut siihen, että meillä on ollut myös vahva sopimusyhteiskunta, joka on tukenut parlamentarismia eikä ole ollut sen uhka, Lauri Ihalainen sanoi.

Ihalaisen mukaan ”hallitus on kuunnellut yhtä etujärjestöä, jonka nimi on SY”.

 

Kaikki osallisina

Keskustan Seppo Kääriäinen sanoi, että kaikki puolueet ovat tavalla tai toisella osallistuneet hukattuun tai menetettyyn vuosikymmeneen, jota termiä eduskunnassa paljon käytettiin.

– Uskottavuuttamme voisi jonkin verran lisätä se, että hallituskin, hyvä hallituskin voisi sanoa, että oppositiolla on kohtalaisen hyviä ehdotuksia tulevaisuuteen päin. niin kuin onkin. Ja toisaalta oppositio voisi sanoa, että kyllä hallitus on aika mukavasti tehtävässä onnistunut, kuten täällä edustaja (Aino-Kaisa) Pekonen ja myös (Sari) Essayah ovat todenneet.

Kääriäinen muistutti, että ”politiikka on aina väärää, me tiedämme sen”. Hänen mukaansa pitää kuitenkin katsoa tulevaisuuteen, jossa on kaksi isoa asiaa: talouden hyvä veto pitää saada jatkumaan ja eheyttä vahvistavaa politiikkaa on kyettävä parantamaan.

 


 

– Eduskuntavaaleihin on aikaa enää runsaat kuusi kuukautta. Ellemme saa kerätyksi kortteja lokakuun puoliväliin mennessä, vaaleihin on turha osallistua. Aikaa ehdokkaiden asettamiseen ja vaaleihin valmistautumiseen olisi liian vähän, Väyrynen kirjoittaa. -Näkökulma: P. Väyrynen on karkeasti aliarvioinut toiminnassaan kansalaisten poliittisen arvostelukyvyn. Nyt meidän Paavon on jatkettava yksin, minä, minä, minä retoriikalla vaaleissa. - KimsBlog

 

Paavo Väyrynen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Paavo Väyrynen: Aika on loppumassa

 

 

Uuden liikkeen kannattajakorttien kerääminen on ollut hidasta.

 

Kansanedustaja Paavo Väyrynen kertoo Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan kannattajakorttien keräämisen perustamansa Seitsemän tähden liikkeen saamiseksi puoluerekisteriin sujuvan hitaasti.

 

Hän toteaa, että ”aika on loppumassa”.

 

 


 

Näkökulma: SAK ei ole koskaan 50-luvulta lähtien aidosti ja rehellisesti painottanut niitä kansantalouden tekijöitä, jotka luovat työtä pk-sektorilla. Siksi EK ja Hakaniemi pärjäsivät niin hienosti kolmikannassa ja TuPo - sulle mulle intresseissä pitkään. Valtiovalta ei enää osallistu tähän rakenteelliseen korruptioon, ja avoimesti poliittiseen SAK/SDP ulkoparlamentaariseen edunvalvontaan. Sattumoisin juuri vaaleja ennen!! - KimsBlog


 

 

”Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille

jylläämään” – Selitys tunteet kuumentavalle

väitteelle irtisanomislaista

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
13.9.2018 14:09

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
 
|

Hallituksen suunnitelma helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä on saanut ay-väen takajaloilleen. Samalla hallituspuolueiden ja yrittäjien puolelta tunteita on kuumentanut se, että työtekijäpuoli puhuu pärstäkertoimen tulevan lain myötä irtisanomisen perusteeksi.

 

”Pärstäkerroinpykälän” onkin jyrkästi kiistänyt muun muassa työministeri Jari Lindström(sin). Hiljattain myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari kiisti täysin Ylen Politiikkaradiossa, että mikään henkilöön menevä syy voisi olla syy irtisanomiselle ja piti pärstäkerroinpuheita harhaanjohtavina.

Pärstäkertoimen ohella ay-väki on myös varoittanut, että uusi laki toisi työnantajalle mahdollisuuden mielivaltaan. 

*

Pärstäkerroin-sanan käyttö liittyy ensisijaisesti lakiluonnoksen kohtaan, joka käsittelee työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta ja työtekijän epäasiallista käyttäytymistä. Lakiluonnoksessa kohta kuuluu näin:

”Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidettäisiin myös momentin 1 virkkeessä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.”

Tarkemmin luonnoksessa kuvaillaan epäasiallista käytöstä ja luottamuksen horjumista näin:

”Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Epäasiallinen käyttäytyminen voisi kohdistua esimerkiksi työnantajaan, muihin työntekijöihin tai asiakkaisiin. Moitittavalla käyttäytymisellä tulisi olla yhteys työntekijän työsuhteesta johtuviin velvoitteisiin, kuten lojaliteettivelvoitteiseen.

Jos työntekijän epäasiallisesta käytöksestä aiheutuu työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen, tämä voi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan.”

 

Vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät oikeuttaisi irtisanomiseen. Irtisanomisen edellytyksenä olisi, että työntekijän moitittava menettely horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa tavalla, jonka vuoksi työsuhteen jatkaminen ei olisi työnantajan kannalta enää kohtuullista. Työsuhteeseen liittyvän luottamussuhteen merkitys korostuu erityisesti pienissä työyhteisöissä.”

Toisaalta hallituspuolueista on kiistetty pärstäkerroinperusteen olemassaolo vetoamalla samaan tekstiin. Näin on tehnyt esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

juhana vartiainen@filsdeproust
 
 

Et voi Markku olla tosissasi. "Pärstäkertoimen mukaan" ??

Vartiaisen puoluetoveri Jaskari puolestaan korosti hiljattain Politiikkaradiossa, että muutoksen jälkeenkin irtisanomisen taustalla pitäisi olla työvelvoitteen laiminlyöntiä.

 

Sekä SAK:n lakimies Paula Ilveskivi että Teollisuusliiton Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito ovat tarttuneet nimenomaan luottamusta koskevaan kohtaan kirjoituksissaan.

”Hallitus esittää työsopimuslain henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden ’keventämistä’ lisäämällä lainsäädäntöön niin sanotun pärstäkerroinpykälän, joka koskisi alle 20 työntekijää työllistäviä työpaikkoja. Esityksen mukaan irtisanomisperusteeksi riittäisi nykyistä vähäisempi, työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta horjuttava tai työnantajan tai työyhteisön toimintaa vaikeuttava epäasiallinen käyttäytyminen. Esityksen perusteluissa epäasiallista käyttäytymistä kuvataan muun ohella ilmaisulla ’työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen’. Esityksen mukaan tämä voisi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan”, Ilveskivi kirjoitti SAK:n blogissa jo kesällä.

 

Raito puolestaan perusteli pääkirjoituksessaan tässä kuussa, miksi irtisanomislaki ay-väen mielestä lisäisi mielivaltaa:

”Lakiesitys avaa oven mielivaltaisuudelle. Irtisanomisen voisi toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella. Jos sille tielle lähdettäisiin, vellottaisiin syvällä subjektiivisten kokemusten maailmassa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset kokevat epäluottamusta ympäristöönsä ja muihin ihmisiin herkemmin kuin toiset. Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään.”

”Työilmapiirin ongelmat voivat olla moninaisia ja ne voivat aiheutua esimerkiksi itse työstä, työn järjestelyistä ja johtamisesta. Nämä ongelmat kasautuessaan heijastuvat työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja aiheuttavat työstä johtuvaa psykososiaalista kuormitusta, joka voi ilmetä pitkään jatkuessaan myös työpaikan ilmapiirin myrkyttymisenä”, Ilveskivi kirjoittaa.

Ilveskiven mukaan epävarmaksi jää, ”kohdistuuko irtisanominen ongelman aiheuttajaan vai siihen työntekijään, joka herkemmin reagoi työpaikan ongelmiin”.   

Raito esittää myös huolen siitä, että luottamuksen horjumisesta voisi tulla tekosyy.

”Luottamuksen horjumiseen sisältyvä toinen ongelma on, että sitä voitaisiin helposti käyttää tekosyynä silloin, kun irtisanomisen todelliset syyt eivät kestä päivänvaloa. Hyökkäyksiä järjestäytymisen tai mielipiteen vapautta tai yksilöllistä, sosiaalista ja kulttuurista erilaisuutta kohtaan ei voida eikä pidä oikeuttaa”, Raito kirjoittaa.

 

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kysyy, riittäisikö luottamuksen horjumiseen esimerkiksi se, että työntekijä haluaa pitää kiinni kahvitauoista, joista pomo painostaa luopumaan.

”Luottamus on subjektiivinen kokemus. Kyllähän sen horjumista voi perustella pelkästään sillä, että työpaikassa on huono henki tai että henkilö ei sovi työyhteisöön, tai mitä näitä eufemismeja sitten onkin hankalalle tyypille”, Kontula sanoo Uudelle Suomelle.

Jos hallituksen suunnitelma menee läpi, näemme vasta oikeustapausten myötä, millaisia todisteita työnantajalta edellytetään luottamuksen horjumisesta, Kontula toteaa.

”Miten sellaista voi todistaa suuntaan tai toiseen, kun luottamushan on tunne?” Kontula kysyy.

 


 

Näkökulma: En olisi uskonut, että näin tunkkaisella, kaunaisella ulostulolla voi kunnallistasolla edistää omaa etuaan Sdp:n puolueorganisaation sisällä! Häpeämätöntä ja häikäilemätöntä. - KimsBlog

 

Mannerheimin patsas Lahdessa. BluePuddle Wikimedia Commons

Sdp:n valtuutettu: Mannerheim oli maanpetturi ja sotarikollinen

 

Lahtelaispoliitikon mielestä ratsastajapatsas pitää saada pois kaupungin keskeltä.

Sdp:n kaupunginvaltuutettu, eläkkeellä oleva radiotoimittaja Tapani Ripatti perusteli Lahden valtuuston kokouksessa maanantai-iltana huomiotaherättävästi aloitettaan. Siinä halutaan siirtää marsalkka C.G.E. Mannerheimin ratsastajapatsas pois Lahden rautatieaseman vierestä.

 

– Mannerheim oli itsevaltainen, vallanhimoinen, narsistinen, sosiaalisesti rajoitteinen johtajavaje, Tapani Ripatti sanoi.

– Tällaiselle miehelle me haluamme pitää patsaan: ”Hänen jumalansa oli vain hän itse. Hän oli täynnä itseään jopa siinä määrin, että jokaisen oli uhrattava itsensä hänen vuokseen. Hän uskoi olevansa kuningas. Hän oli kostonhimoinen ja maksoi aina takaisin, jos joku oli toista mieltä kuin hän itse”, Ripatti siteerasi.

Ripatti piti Lahden valtuustolle esitelmänomaisen yhteenvedon Mannerheimin elämän ”ilmeisestä epäonnistumisesta”. Valtuutettu puhui 50 000 henkeä Suomelle maksaneesta Mannerheimin sisärenkaan virheestä kesäkuussa 1941 ja ”pienen kansan liian suuresta hinnasta”.

Ripatti totesi Lahden kaupunginmuseon sanovan aloitetta vastustavissa perusteluissaan patsasta kunnianosoitukseksi – ”no, tässä muutama toisenlainen ajatus”.

 

Valtuutettu listasi Mannerheimin ”rikokset ihmisyyttä kohtaan”, toisen maailmansodan keskitysleirit ja sotavangit. Ripatin mukaan 1918 kuolemanleireillä oli pahimmillaan 80 000 vankia, toisessa maailmansodassa Karjalan venäläinen väestö kuljetettiin keskitysleireihin ja sotavankeja kuoli 22 000. Lisäksi hän mainitsi syytelistalla muun muassa suomalaisten ampumat 89 rintamakarkuria ja omia antautuvia miehiä sekä Tallinnan pakolaisten murhenäytelmän.

Otsikolla ”Mannerheimin maanpetoksellinen toiminta” Tapani Ripatti totesi muun muassa heimosoturien sotaretket, tuen Lapuan liikkeelle, Lapin sodan ja painostuksen Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamiseen.

 

Ripatin mukaan talvi- ja jatkosodan aikana Mannerheimilla ei ylipäällikkönä ollut minkäänlaista asiantuntemusta eikä sotilaallista ammattitaitoa ja hänen johtamiskykynsä olivat nollatasoa. Presidenttinä hän oli valtuutetun mielestä ”koko ajan sairas” ja ”täysin kyvytön johtamaan Suomea”.

– (Risto) Ryti oli sotarikosoikeudessa syyllinen numero 1, Mannerheim syyllinen numero 2, mutta (Urho) Kekkonen ja (Josif) Stalin sallivat että Mannerheim voi paeta Suomesta, Tapani Ripatti sanoi.

Kokoomuksen Francis McCarron kävi puhujakorokkeella kysymässä, tätäkö on moderni ja eteenpäin katsova sosiaalidemokratia. McCarron sanoi luulleensa olevansa itse paha suustaan.

– Ripatin perusteet oli tehty loukkaamaan useiden sukupolvien uhrauksia ja kokemuksia. Patsaan fyysinen siirto oli keppihevonen jolla loukata kansakuntaa ja sen yhteisiä arvoja, McCarron katsoo.

 

Vasemmistoliiton Elisa Lientola sanoi Ripatin puheenvuoroa raikkaaksi. Lientolan mukaan hänen sukupolvensa arvomaailma ei halua ympärilleen vallan symboleina ”sotaisia, miehisiä pronssipökäleitä” ja pönöttävää mieskulttuuria.

Tapani Ripatti jatkoi toteamalla, että hän on puolustamassa totuutta. Hän kertoi lähteikseen Pirkko Turpeinen-Saaren, Juhani Suomen, Aapo Roseliuksen, Martti Turtolan, Jukka Seppisen, Esko Valtaojan, Tuulikki Pekkasen ja Seppo Rustaniuksen sekä Lars Westerlundin kirjat.

Ylipomestari, pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Raimo Ilaskivi arvostelee suorin sanoin Teollisuusliiton toimintaa, ja sanoo, että kyseessä on puhtaasti poliittisen lakon suunnittelu.


  

Politiikan veteraanilta raju ryöpytys ay-

liikkeelle: ”Kyseessä on mitä puhtaimman

poliittisen lakon suunnittelu”

 
Luotu: 
25.8.2018 10:13
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Teollisuusliitto on ilmoittanut aloittavansa mittavat järjestölliset painostuskeinot saadakseen hallituksen luopumaan irtisanomissuojan heikennyksestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.
 
|

 

SAK:hon kuuluva Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina aloittavansa laajat järjestölliset painostuskeinot saadakseen hallituksen luopumaan irtisanomisten helpottamisesta pienissä, yt-lain ulkopuolelle jäävissä yrityksissä. Myös SAK on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan työpaikkakohtaiset toimet, joilla se vastustaa irtisanomislaiksi kutsumaansa lakihanketta. 

 

Ilaskiven mukaan nyt ei ole kyse työmarkkinoiden keskeisten riitojen ratkaisuun tarkoitetusta  lakko-oikeudesta. ”Nyt kyseessä on mitä puhtaimman poliittisen lakon suunnittelu; Teollisuusliiton jäsenet vastaan maan hallitus.

 

Teollisuusliitto haluaa sanella hallituksen esityksen sisällön. Ja tärkeinkin on unohdettu. Hallitus ei lopullisia ratkaisuja tee. Hallitus vie esityksensä eduskuntaan - siis siihen, joka kansaa edustaa - ja se päättää. Jos Teollisuusliitto on siis itse asiasta toista mieltä, sen oikeana toimintatapana olisi informoida eduskuntaa, pyrkiä esittämään sille omat näkemyksensä ja tyytyä sitten eduskunnan päätökseen. Eikö Teollisuusliiton johto tätä ymmärrä vai eikö se siitä välitä. Nyt näyttää siltä, ettei perustuslaki sitä velvoita vaan se haluaa suorittaa maassa hiljaisen vallankumouksen”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Ilaskivi pitää Teollisuusliiton johdon sananvalintoja harkitsemattomina ja ennenkuulumattomina.

”Ne voitaisiin kenties hyvällä tahdolla ymmärtää, jos ne edustaisivat työmarkkinajärjestöjen keskeistä riitaa. Mutta ne ovat täysin sopimattomia sananvalintoja, kun kohteena on maan laillinen hallitus. Ne edustavat sellaista harkitsemattomuutta, jota Teollisuusliiton johdon ei olisi kuvitellut edustavan”, hän kommentoi.

 

Ilasksiven mukaan kyseessä on vakava haaste hallitukselle, mutta myös koko Suomen demokraattiselle järjestelmälle.  

”Joskus puoli vuosisataa sitten, kun itse istuin eduskunnassa ja maan poliittinen tilanne oli toinen, tällaiset menettelyt saattoivat saada jopa ymmärtämystä. Nyt sen sijaan toivoisi, että Teollisuusliiton johto nukkuisi yönsä hyvin ja heräisi aamulla ajattelemaan, mitä tuli sanottua ja kuinka sen voisi korjata.”

 

Pöäluottamusmies ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen Petri Partanen (sd) totesi perjantaina, että oikeistohallitus on viimein ”saamassa kunnolla siipeensä, ja tälle tulee olemaan palkansaajien laaja tuki”. Hänen mukaansa toimet tulevat olemaan voimakkaampia kuin helmikuinen yhden vuorokauden poliittinen lakko.

 


 

Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virénin mukaan on ongelmallista, että ammattiliitot keskittyvät omaisuuden kartuttamiseen, mutta eivät maksa tuotoistaan veroja. ”Ammattiliitot alkavat olla tilanteessa, jossa omaisuustulot dominoivat tulonhankintaa. Se pistää miettimään, mikä on kupletin juoni”, Virén sanoo Kauppalehdelle. - Näkökulma: Ay liikkeen ulkoparlamentaarinen toiminta verovapaalla omaisuuden muodostamisella, on merkittävä parlamentaarinen kilpailuhäirikkö! Ei vaan yhteiskunnallisessa päätännässä vaan myös kiinteistö ja laajasti talouselämässä. Näin 1950-luvulta hankitut erivapaudet (privilegiot) ovat kasvaneet miljardimittoihin 2000-luvulla. Samasta varannosta rahoitetaan myös SDP:n ja vasemmistoliiton vaalibudjetit. Vuosikymmenestä toiseen!? - KimsBlog


 

 

KL selvitti: Teollisuusliitolla on varaa pitää

kaikki työssäkäyvät jäsenet yhtä aikaa lakossa

99 päivää

 
Luotu: 
3.9.2018 07:26

  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Kuvituskuva.
 
|

Teollisuusliiton nettovarallisuus oli viime vuoden lopussa niin suuri, että kaikki sen työssäkäyvät jäsenet voisivat olla yhtä aikaa lakossa 99 päivän ajan, kertoo Kauppalehti.

 

Kauppalehti kävi läpi kuuden ammattiliiton Patentti- ja rekisterihallitukseen toimitetut tilinpäätökset: OAJ:n, JHL:n, Teollisuusliiton, PAM:n, Rakennusliiton ja Tekniikan Akateemisten. Niistä vain OAJ pystyi viime vuonna kattamaan kulunsa jäsenmaksuilla.

Kauppalehden mukaan Teollisuusliitto on ammattiliitoista äveriäin. Yhteinen piirre liitoille on se, että niillä on huomattavasti piilovarallisuutta ja huomattava kiinteistöomaisuus. Pörssiin kesällä listattu vuokratalojätti Kojamon osakkeiden omistus on sitä omistaville liitoille piilovarallisuutta, joka ei näy liittojen taseissa. 

 

Ammattiliittojen ei tarvitse yleishyödyllisinä yhteisöinä maksaa tuotoistaan veroja. Esimerkiksi Kojamo eli entinen VVO on maksanut ammattiliitoille kymmenien miljoonien eurojen osingot verovapaina. Liittojen johtajat ovat perustelleet varallisuuden keräämistä sillä, että ne ovat riittävän uskottavia, jos työmarkkinaneuvottelut ajautuvat hankaluuksiin.

 

Lue lisää Kauppalehdestä

 


 

Kansalaisia huolettaa aivan liian vähän, mistä poliittisen kampanjoinnin datat ovat peräisin, miten data on kerätty ja jaettu sekä ovatko sovelletut menettelyt laillisia ja läpinäkyviä. Kansalaisten tulisi olla perillä siitä, mistä mainokset tulevat ja kuka ne on maksanut sekä mihin niillä pyritään. Nyt niin ei ole. Vaalilainsäädäntömme laahaa pahasti jäljessä.

 

Googlen käyttäjä luovuttaa itsestään muun muassa sijaintitietoja. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Matti Wiberg: Poliittinen kampanjointi

digitalisoituu

 

Data-analytikan kehitys on mullistamassa poliittisen kampanjoinnin tapoja ja vaikutuksia sekä puolueiden toimintatapoja.

Kuluttajademografisia tietoja samoin kuin kansalaisten käyttäytymistä ja asenteita koskevaa dataa syntyy ja kerätään sekä analysoidaan kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista dataa voidaan käyttää myös poliittisen kampanjoinnin tarpeisiin. Ihmisten yksityisyydensuoja on koetteilla.

Harva meistä on ihastunut ajatuksesta, että äänestyskäyttäytymistämme määrittäisi pitkälle se, mitä uutisvirrassamme sattuu kulloinkin olemaan. On kuitenkin jo osoitettu vakuuttavasti, että uutisvirtamme vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseemme.

 

Jo nyt on massiivisessa käytössä joukko tekniikoita, joilla hankitaan kampanjoinnissa hyödyllisiä tietoja.

Näitä ovat, esimerkiksi:

 

1 Yksityiskohtaiset yleisösegmentoinnit eli sen kartoittaminen, millaisiin väestöryhmiin äänestäjät jakautuvat kohdennetun mainonnan tehostamiseksi.

*

2 Eri laitteista kerätyn informaation yhteen kokoaminen. Kuluttaja luovuttaa jatkuvasti puhelimensa ja esimerkiksi Googlen käyttämisellään itsestään tietoja, sijaintitiedot mukaan lukien. Näitä voidaan yhdistellä.

*

3 Psykografiikkatekniikoiden soveltaminen. Näillä tarkoitetaan asennekartoituksia, joilla pyritään asenteiden ja tunteiden selville saamiseen. Jopa ihmisen äänensävystä voidaan eritellä hänen tunnetilojaan. Näin saatujen tietojen avulla hänelle voidaan kohdentaa juuri otollista aineistoa, mm. mainoksia. Nämä tekniikat kartoittavat henkilön persoonallisuustyyppiä, asenteita, tunteita ja kiinnostuksenkohteita.

*

4 Tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää esimerkiksi sisältöä automaattisesti tuottamalla sekä äänestystulosten ennakointiin henkilökohtaisen datan perusteella.

*

5 Uusien jakelukanavien käyttöönotto. Digitaaliset videot, kannettavat teknologiat (wearable tech), esimerkiksi älyvaatteet sekä virtuaalinen todellisuus (VR) ovat kaikki käytettävissä myös poliittiseen kampanjointiin. Eräs viheliäinen sovellus eli ”deepfakes”-kasvonvaihtoalgoritmi eli ohjelmisto joka mahdollistaa sanojen sijoittamisen poliittisen kilpailijan suuhun.

*

6 Sentimenttianalyysilla voidaan kartoittaa ihmisten kantoja, asenteita tai mielipiteitä jostakin tietystä aihepiiristä, henkilöstä tai poliittisesta ehdotuksesta. Tätä tietoa voidaan käyttää kampanjan suuntaamiseen ja poliittisten avausten testaamiseen. Näissä tekniikoissa sovelletaan luonnollisen kielen prosessointia (Natural Language Processing, NLP), joka on eräänlaista tietokoneistettua koneoppimista tekstianalyysin keinoin.

Näitä menetelmiä otetaan jatkuvasti käyttöön. Vuoden 2017 Ison Britannian vaaleissa käytetyistä mainosrahoista peräti 40 % oli digitaalimenetelmien soveltamisesta aiheutuneita kuluja.

*

Vaakalaudalla ovat kuitenkin aivan perustavat arvot: poliittisen kampanjoinnin totuudenmukaisuus, reiluus, kilpailijoiden kunnioittaminen, ylipäänsä luottamuksen ylläpitäminen kampanjointia kohtaan.

 

Ainakin puolueiden tulisi sitoutua yhteisiin sääntöihin. Näitä sääntöjä koskeva keskustelu ei ole meillä vielä alkanutkaan.

EU:ssa komissio on uudistamassa puoluerahoitusta koskevaa sääntelyään. Tavoitteena on sakottaa niitä, jotka väärinkäyttävät äänestäjien yksityisiä tietoja vaikuttaakseen vaalikampanjoihin.

 

Tavoitteena on estää Facebook-Cambridge Analytican kaltaiset väärinkäytösskandaalit tulevaisuudessa. Nämä yrityksethän väärinkäyttivät miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja.

 

Komission suunnitelmissa on, että sakko väärinkäytöksestä olisi noin viisi prosenttia puolueen vuosibudjetista. Sakko koskisi eurooppalaisia puolueperheitä, jotka yhdistävät kansallisia puolueita eurooppalaisella tasolla.

 

Ehdotus vaatii niin EU:n jäsenmaiden kuin Euroopan parlamentin hyväksynnän. Niiden hankkimiseen tähdätään ennen ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleja.

EU:n tavoitteena on myös suositella kansallisille hallituksille, etteivät ne hyväksyisi digitaalista poliittista mainontaa, jota vastaanottaja nimenomaisesti ei ole tilannut.

Korkea aika olisi Suomessakin aloittaa tätä koskeva säädössuunnittelu ja pelisääntöjen luominen puolueiden kesken.

 


 

PERUSSUOMALAISTEN suhtautuminen Turun mielenilmauksiin näyttää Jyväskylän yliopiston Tommi Kotosen mukaan ”jossain määrin siltä”, että perussuomalaiset ovat Halla-ahon johdolla siirtyneet lähemmäksi äärioikeistolaisia liikkeitä. Perussuomalaisten jäsenet on aikaisemminkin yhdistetty suomalaiseen äärioikeistoon. Vuonna 2013 puolueen kansanedustaja James Hirvisaari erotettiin sen jälkeen, kun hänen vieraansa teki Eduskunnan lehterillä natsitervehdyksen. Kesällä 2015 kansanedustaja Olli Immonen esiintyi vastarintaliikkeen aktiivien kanssa äärioikeiston tapahtumassa Eugen Schaumanin muistomerkillä. ”Nyt on ilmeisesti lähdetty sille linjalle, että on hyvin korkea kynnys puuttua.”


 
Kotimaa
 

Perussuomalaiset ja uusnatsit kulkivat

yhdessä Turun puukotusten vuosipäivänä –

Tutkijan mukaan puolueella on ”hyvin korkea

kynnys puuttua” jäsentensä yhteyksiin

 

Perussuomalaisaktiivit osallistuivat toissa viikonloppuna Turussa samaan kulkueeseen kuin kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet. Puolueen puheenjohtaja Halla-ahon ei tuomitse toimintaa.

 

LAUANTAINA 18. elokuuta Turussa vietettiin vuoden takaisen terroriteon vuosipäivää.

Kaupungin keskustaan kerääntyi satoja ihmisiä kolmeen mielenilmaukseen: uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Eläköön Vastarinta! -marssiin, Ei natseja Turkuun -vastamielenosoitukseen ja Kansallismielisten liittouman 188-Kukkavirta -kulkueeseen.


Jälkimmäisessä oli mukana useita perussuomalaisia. Heidän osallistumisensa ja sen saama vähäinen julkisuus herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Tampereen perussuomalaisten rahastonhoitaja Seikku Kaita osallistui Kansallismielisten liittouman kulkueen järjestelyihin, ja tilaisuuden puhujana oli Kaustisen perussuomalaisten hallituksessa istuva Mauri Peltokangas.
 

Perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luotoosallistui Kukkavirta-kulkueeseen, ja sen etenemistä seurasivat kansanedustaja Kike Elomaa sekä Turun perussuomalaisten hallituksen jäsen Jyrki Ålund. 

”Seisoin siinä kadun reunassa, en ollut marssimassa. Siinä oli marssijoita joka lähtöön”, Elomaa sanoo.
 
 

KAIDAN mukaan kulkue oli kaikille avoin muistotilaisuus.

Siihen otti osaa myös lukuisia uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä, joiden oma marssi oli päättynyt juuri ennen kulkueen alkamista. PVL:n marssin yhteydessä tehtiin sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja videoiden mukaan natsitervehdyksiä.

Tampereen käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi viime vuoden lopussa. Asiaa käsitellään parhaillaan Turun hovioikeudessa, jossa Suojelupoliisin erikoistutkija arvioi PVL:n olevan luonteeltaan vallankumouksellinen ja militantti ääriliike. Sen visiossa valtiojärjestyksen muutos tapahtuu tarvittaessa väkivaltaisen vallankumouksen kautta.

Perussuomalaisaktiivit osallistuivat siis samaan mielenilmaukseen kuin tämän järjestön jäsenet.

Kulkueen järjestäjällä yhteyksiä Soldiers of Odiniin

KUKKAVIRTA-KULKUEEN järjestäjällä, Kansallismielisten liittoumalla, on äärioikeistolaista taustaa.

Se on perustettu reilu vuosi sitten kansallismielisten ihmisten ja järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Liittouman tiedotuksesta vastaa Tampereen perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, sittemmin puolueesta erotettu ja sakkotuomion kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saanut Terhi Kiemunki.

”Se [Kansallismielisten liittouma] on vielä sillä lailla alkutekijöissään”, Kiemunki sanoo.

 


Hän ei tarkemmin kerro, minkälaisia taustoja Kukkavirta-tapahtuman järjestäjillä tai Kansallismielisten liittouman aktiiveilla on. Hän kuitenkin kiistää, että kulkueen järjestelyihin olisi osallistunut uusnatsijärjestö PVL:n jäseniä.

”Minulla ei ole valtuuksia puhua näiden henkilöiden puolesta. En ala heitä nimeämään.”

Peltokangas painottaa, että hän oli tilaisuudessa ainoastaan puhujana, ei järjestäjänä. Hän ei halunnut kommentoida asiaa sen enempää, koska Peltokankaan mukaan Helsingin Sanomat on ”täyttä propagandaa”.

Peltokankaan julkisen, yli 11 000 seuraajan Facebook-sivun mukaan perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri on asettanut hänet eduskuntavaaliehdokkaaksi. Peltokangas on julkaissut useita maahanmuuttoa käsitteleviä blogikirjoituksia esimerkiksi kansallismielisellä kansalainen.fi-sivustolla.

Kansallismielisten liittouman Youtube-videon perusteella verkostossa on mukana ainakin katupartioliike Soldiers of Odinin (SOO) jäseniä. Vuosi sitten julkaistussa videossa kerrotaan, että liittouman alullepanija on SOO-aktiivi Mika Ranta, joka tuomittiin toukokuussa 2016 vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Hän on kertonut HS:lle olevansa kansallissosialisti.

Suomalaista äärioikeistoa tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattorin Tommi Kotosen mukaan Kansallismielisten liittouman tähänastista toimintaa yhdistää islam-vastaisuus.

”He ovat sanoneet omasta ideologiastaan kovin vähän, mutta siinä on taustalla sellaisia toimijoita, joita voi selkeästi luokitella kuuluvaksi äärioikeistoon.”

Perussuomalaiset eivät tuomitse kulkueeseen osallistumista

PERUSSUOMALAISET ovat antaneet Turun PVL:n marssille ja Kansallismielisten liittouman kulkueelle hyväksyntänsä. Turun muut valtuustopuolueet ilmaisivat paheksuntansa uusnatsijärjestö PVL:n marssia kohtaan ennen vuosipäivää.


Sen sijaan perussuomalaiset keskittyivät tuomitsemaan Ei natseja Turkuun -tapahtuman.

Puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari julkaisi Turun terroriteon vuosipäivänä Facebook-sivuillaan videon, jossa kommentoi vuosipäivän tapahtumia.

”Jos olisin ollut Turussa, en olisi vastustanut natseja vaan terroristeja”, Huhtasaari sanoi videollaan painokkaasti.

Kotonen arvioi, että 188-Kukkavirta-tapahtuma ja sen retoriikka muistuttaa läheisesti itsenäisyyspäivän 612-kulkuetta. Myös itsenäisyyspäivän kulkueeseen on ottanut osaa PVL:n uusnatseja.

”Tapahtuma esitetään hyvin epäpoliittisena ja isänmaallisena”, Kotonen sanoo.

Hänen mukaansa tapahtuman järjestäjien voimakasta maahanmuutto- ja islam-vastaisuutta ei haluta alleviivata.

”He tarkoituksellisesti puhuvat mieluummin isänmaallisuudesta ja terrorisminvastaisuudesta, jotta saataisiin mahdollisimman paljon ihmisiä liikkeelle.”

PUOLUEEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vuosipäivän tapahtumia turhautuneena viime viikon maanantaina Twitterissä.

”Suomi on varmaan ainoa maa maailmassa, jossa yksikään virallinen taho ei noteeraa terrori-iskun vuosipäivää ja niitä yksityisiä kansalaisia, jotka noteeraavat, kutsutaan natseiksi. Mielenkiintoista verrata esim. Breivikin iskun muistamiseen Norjassa”, Halla-aho kirjoitti.
 

Halla-aho kertoo HS:lle keskustelleensa Peltokankaan kanssa.

”Hän kertoi, että hänet oli pyydetty sinne puhumaan.”

Ja se ei ole ongelma?

”En tiedä, mikä tämä Kansallismielisten liittouma on, eikä minun tiedossani ole, että perussuomalaiset osallistuisivat sen toimintaan. Tiedän, että perussuomalaisia oli Turussa kunnioittamassa terrori-iskun uhrien muistoa, ja minun mielestäni se on ok.”

Halla-aho painottaa, ettei perussuomalaisilla ole yhteyksiä uusnatsien PVL:ään. Hänen mukaansa perussuomalaisilla ei myöskään ole mitään tarvetta pitää yhteyksiä järjestöön, joka pyrkii edistämään tavoitteitaan epädemokraattisin ja ulkoparlamentaarisin keinoin.

”Perussuomalaiset osallistuvat sellaisiin tilaisuuksiin, joiden tarkoituksen me voimme allekirjoittaa, ja Turun terrori-iskun muistaminen on tällainen tarkoitus”, Halla-aho sanoo.

Tutkija: Kynnys puuttumiseen näyttää nousseen

KUKKAVIRTA-KULKUEESEEN osallistui myös perussuomalaisten tamperelainen kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto. Hän ei ole aikaisemmin osallistunut Kansallismielisten liittouman tapahtumiin, mutta on kuullut verkostosta.

”Joillakin tutuilla on ollut paitoja, joissa se lukee.”

Luoto kertoo, että muistokulkueeseen osallistuneiden PVL:n paidat herättivät hänen huomionsa, mutta eivät estäneet osallistumasta kulkueeseen.

”Jos on muistotilaisuus, ei se mikään hyvä juttu välttämättä ole, että on poliittisia tunnuksia esillä. Kyllä se vähän jäi häiritsemään.”

Luodon mukaan tapahtumassa oli noin kymmenkunta henkilöä, jotka hän tuntee perussuomalaisten toiminnan kautta.


 
***

Osa SKP:n (Suomen kommunistinen puolue) kannattajista puolusti Neuvostoliiton toimintaa Tšekkoslovakiassa. Suomalaisen äärivasemmiston kesken oli ollut erimielisyyttä jo aiemminkin, mutta miehityksestä tuli riitelyn vedenjakaja. Neuvostoliiton intressejä ymmärtävää vähemmistökommunistien joukkoa alettiin myöhemmin kutsua taistolaiseksi. Taistolaisuuden ehdottomuus viehätti erityisesti juuri kulttuuriväkeä.


 

 

Sinä päivänä pääministerikin itki:

Tšekkoslovakian miehitys muutti politiikkaa

myös Suomessa – "Ensimmäiset

mielenosoitukset saatiin kasaan tunneissa"

 

Kolme tunnettua suomalaista muistelee, millainen järkytys tankkien vyöryminen Prahaan vuonna 1968 oli heille, edistysuskoa pursuaville nuorille.

 

Tšekkoslovakia
Grafiikka
Kansanedustaja Erkki Tuomioja oli miehityksen aikaan 22-vuotias järjestöaktiivi, kirjailija Pirkko Saisio 19-vuotias tuore ylioppilas ja M. A. Numminen 28-vuotias esiintyvä taiteilija.Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka
 

Kuusikymmentäluvun loppu hehkui – Suomessa ja muualla. Nuoriso radikalisoitui. Mallia saatiin opiskelijoiden mielenosoituksista Ranskasta.

Työväenaatteella kulki kovaa. Vuoden 1966 Suomen eduskuntavaaleissa vasemmisto voitti enemmistön.

Erityisen vasemmistolaista oli nuori kulttuuriväki. Uransa jo tuolloin aloittanut muusikko, taitelija M. A. Numminen muistelee, miten kiinnostuneena keväällä 1968 seurattiin, mitä Tšekkoslovakiassa tapahtuu.

– Me kaikki kulttuuriradikaalit olimme aivan innoissamme siitä, että sosialismissa vihdoin tapahtuu kehitystä, Numminen kertoo.

Oli meneillään niin sanottu Prahan kevät. Tšekkoslovakiassa voimistui ihmiskasvoiseksi sosialismiksi nimetty liike.

Se halusi tehdä pesäeron stalinistiseen politiikkaan. Se halusi kansalaisille enemmän vapautta ja vähemmän kontrollia.

Se oli liikaa tahdottu.

 

Neuvostotankkeja Prahan kadulla.
Neuvostoliiton väliintuloa osattiin pelätä, silti miehitys oli monelle suuri järkytys.AOP
 

Elokuussa viisikymmentä vuotta sitten neuvostopanssarit ja Varsovan liiton joukot jyristivät Prahaan palauttamaan järjestystä. Ihmiskasvoisen sosialismin ihanne tallattiin telaketjujen alle.

Muodollisesti Varsovan liiton joukot tulivat kutsuttuina. Kaikki tiesivät, että kutsu oli lavastus.

 

Suomen nuoriso nousee kapinaan

M. A. Numminen muistaa valtavan pettymyksen, kun selvisi, mitä oli tapahtunut. Ympäri Helsinkiä levisi kulovalkean tavoin viesti: jotain pitää tehdä!

– Lähdin muiden mukana mielenosoitukseen Helsingin Tehtaankadulle Neuvostoliiton suurlähetystön eteen. Kun ohi ajoi tšekkiläinen Škoda, hurrasimme. Neukku-Mosselle buuattiin ja jotkut olivat kuulemma yrittäneet kaataa kadulla olleen venäläisen pikku Popedankin, Numminen kertoo.

 

M.
 A. Nummisen underground-konsertti Helsingin Taidehallissa vuonna 1968.
”Ennen miehitystä olimme innoissamme siitä, että sosialismissa tapahtuu vihdoin kehitystä”, taiteilija M. A. Numminen muistelee.Lehtikuva
 

Mielenosoitus ei kuitenkaan äitynyt oikeasti väkivaltaiseksi. Numminen kertoo kuitenkin nousseensa Pyhän Henrikin kirkon portaille, hiukan syrjemmälle varmuuden vuoksi.

– En ole poliisin kanssa painivaa tyyppiä. Sieltä näki sitä paitsi paremmin, taiteilija naurahtaa.

 

mielenosoittajat nujakoivat poliisien kanssa
Kun tieto Prahan tapahtumista tavoitti Suomen, ensimmäiset mielenosoitukset polkaistiin kokoon pikavauhtia.Pressfoto
 

Miehitys sinetöi äärivasemmiston kahtiajaon

Miehitys tuomittiin laajasti maailmalla. Suomessa se lukitsi politiikkaan jakolinjan, joka jäi elämään vuosiksi eteenpäin.

 

Neuvostopanssareita Prahan kadulla elokuussa 1968.
Maailmalla miehitys tuomittiin voimakkaasti. Virallinen Suomi oli kannanotoissaan varovainen.Libor Hajsky / Lehtikuva
 

Liikkeestä kiinnostui 1970-luvun alussa myös kirjailija ja teatteripersoona Pirkko Saisio.

Elokuussa 1968 Saision poliittinen kotipesä oli kuitenkin vielä määrittelemättä. Hän oli vasta kirjoittanut ylioppilaaksi ja oli koko abi-vuotensa seurannut herkeämättä Tšekkoslovakian ihmiskasvoisen sosialismin liikettä.

– Olin hurjan innoissani. Siksi tieto miehityksestä oli hirveä järkytys. Ihmiset itkivät, Saisio sanoo ääni vieläkin värähtäen.

Sitten puhe puuroutuu kokonaan.

– Sehän johti siihen… Palachin polttoitsemurhaan…

Tauon jälkeen Saisio saa sanottua, että vielä vuosien jälkeenkin on vaikea puhua asiasta.

Saisio viittaa nuoreen tšekkimieheen Jan Palachiin, joka sytytti itsensä tuleen myöhemmin talvella protestina miehitykselle. Saision vaikuttavin muistikuva miehityksestä liittyy tähän tapaukseen.

– Muistan, kuinka itkin sitä. Mutta heti miehityksen tapahduttua en osallistunut mielenosoituksiin tai muuhun sellaiseen. Olin niin nuori, etten vielä kuulunut porukoihin, Saisio kertoo.

 

Pirkko Saisio
Kirjailija Pirkko Saisio viehättyi 1970-luvulla taistolaisesta liikkeestä. Se ei arvostellut Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa. Silti suhde Tšekkoslovakian miehitykseen jäi kaihertamaan Saision mieltä.Vesa Klemetti / Lehtikuva
 

Kirjailija kertoo myös, kuinka tieto miehityksestä ahdisti hänen isäänsä. Tämä työskenteli Suomi-Neuvostoliitto -seurassa ja joutui vasten tahtoaan puolustelemaan suuren naapurin toimintaa.

Saisio uskoo, että suhde itänaapuriin oli vasemmistolaiselle nuorisolle helpompi, kuin vanhalle polvelle.

– Meidän vasemmistolaisuutemme ponnisti eurooppalaisesta ajattelusta. Oltiin huolissaan autoritäärisyydestä, vallan väärinkäytöksistä ja kehitysmaista. Ei Neuvostoliitto ollut vielä mikään esikuva tai ajattelun keskiössä.

Vaikka taistolaiset myöhemmin omaksuivat kaikissa kannanotoissaan Neuvostoliittoa myötäilevän linjan, kysymys Tšekkoslovakian miehityksestä jäi silti joillekin kaihertamaan mieltä.

– Minulla on taistolainen tausta, mutta tulen enemistöläisestä perheestä. Minun mielestäni taistolaisten kesken oltiin erimielisiä Tšekkoslovakian kysymyksestä. Sitä välteltiin puheenaiheena, Saisio kertoo.

 

Neuvostosotilaita panssareiden päällä Prahan kadulla elokuussa 1968.
Tšekkoslovakian miehitys 21. elokuuta 1968 muutti myös suomalaista sisäpolitiikkaa. Miehitys lukitsi kommunistisen liikkeen jakautumisen enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin.Libor Hajsky / Lehtikuva
 

Kyyneleitä ja kirjanjulkaisun maailmanennätys

Elokuussa 1968 tuleva demaripoliitikko, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Erkki Tuomioja puolusti rauhaa Sadankomiteassa ja hääräsi Teiniliitossa. Tuomioja sanoo, että kun tieto miehityksestä tuli, mielenilmaisua alettiin järjestää vauhdilla.

– Se oli nopeaa toimintaa. Ensimmäiset mielenosoitukset saatiin kasaan tunneissa, Tuomioja kertoo.

Reagointi oli muutenkin nopeaa. Tuomioja kirjoitti siitä paikasta miehityksen tuomitsevan lehtitekstin ja niin teki moni muukin.

 

Suomessa osoitettiin mieltä Neuvostoliiton toimintaa vastaan 22. elokuuta 1968
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (keskellä) oli 1960-luvun lopussa järjestöaktiivi ja free lancer -toimittaja, joka aloitteli poliittista uraansa. Tuomioja oli järjestämässä Tšekkoslovakiaa tukevia mielenosoituksia.Pekka Haraste / Lehtikuva
 

Kustannusyhtiö Tammi oli juuri aloittamassa kuuluisaa Huutomerkki-sarjaansa. Miehityksen käynnistyttyä Suomen Kuvalehden toimittaja Jaakko Okker toimitti yhdessä viikossa usean kirjoittajan voimin pamfletin Praha 21.8.1968.

Kului muutama viikkoa lisää ja kirja tuli ulos Tammen painosta. Kirjan syntyä kolmessa viikossa on pidetty julkaisunopeuden epävirallisena maailmanennätyksenä.

 

Demokraattisen sosialismin unelma hiipuu

On historian ironiaa, että vaikka suhtautuminen Tšekkoslovakian miehitykseen jakoi kommunisteja, myös miehitystä selvästi paheksuneet lausunnot tulivat äärivasemmistosta.

Enemmistöläinen SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen tuomitsi miehityksen ja saman teki selvin sanoin äärivasemmiston kattojärjestön SKDL:n puheenjohtaja Ele Alenius.

SKP peruutti miehityksen johdosta jopa tulevat 50-vuotisjuhlansa.

Virallinen Suomi mumisi kieli keskellä suuta. Keskityttiin pahoittelemaan sitä, ettei tilannetta Tšekkoslovakiassa saatu ratkaistua neuvottelemalla.

Silti miehitys järkytti myös valtiojohtoa. Tasavallan presidentti Urho Kekkosta loukkasi se, miten venäläiset valehtelivat hänelle tapahtumien kulusta.

Silloinen pääministeri Mauno Koivisto kertoo muistelmissaan suorastaan itkeneensä kuullessaan miehitysuutisen.

Tuomioja arvelee, että uutinen murensi Koiviston uskon demokraattisen sosialismin mahdollisuuksiin.

 

Suomen pääministeri
 Mauno Koivisto haastateltavana pääministerin kyselytunnilla televisiossa.
Pääministeri Mauno Koivisto kommentoi julkisuudessa miehitystä hyvin maltillisesti. Yksityisesti hän oli järkyttynyt. Koivisto kertoi yöhemmin itkeneensä kuullessaan miehitysuutisen.Hannu Lindroos / Lehtikuva
 

Kävikö näin oikeasti? Näyttikö Tšekkoslovakia mallin siitä, että sosialismi ja demokratia eivät voi tulla toimeen? Tuomioja on hetken hiljaa, ja toteaa sitten, että kysymys on vaikea.

Viisi vuotta myöhemmin Chilessä unelma demokraattisesta sosialismista mureni lisää. Silloin puolestaan amerikkalaiset hääräsivät vaaleissa valitun sosialistijohtaja Salvador Allenden syrjäyttämisen takana. Allende kuoli vallankaappauksessa.

– Tämä on täyttä jossittelua, mutta ehkä historia olisi kulkenut toisin, jos vuoden 1968 esimerkkiä Prahasta ei olisi ollut, Tuomioja pohtii.

 

Lisää Tšekkoslovakian miehityksestä:

Ylen Elävä arkisto tarjoaa muun muassa ääni- ja kuvaraportin miehitetystä Prahasta elokuussa 1968.

Lue myös artikkeli: Tšekkoslovakian miehitys 50 vuotta sitten säikäytti myös suomalaiset – Armeijaa ei kuitenkaan pantu hälytystilaan, ja komentaja lähti mökille

 


 

Korkman kehottaa luomaan säätelyä ja politiikkaa, joka kantaa huolta koko väestöstä. – Hyvinvointivaltio on markkinatalouden eettinen perusta. Sillä on keskeinen rooli kansalaisten luottamuksen ylläpitämisessä, mikä on olennaista toimivan demokratian kannalta, Korkman toteaa.

 

Professori Sixten Korkman. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Sixten Korkman: Populismi on traaginen liike

 

 

Talousasiantuntijan mukaan populistien ajama politiikka on usein haitallista myös liikkeiden kannattajille.

”Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike”, sanoo talousasiantuntija Sixten Korkman kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Korkmanin mukaan kansallismielinen populismi on seurausta talouden epävakaistumisesta ja sosiaalisesta eriarvoistumisesta.

– Tyytymättömyyden taustan voi ymmärtää hyväksymättä tarjottua lääkettä. Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike. Näin siksi, että sen ajama politiikka on yleensä joko merkityksetöntä tai haitallista myös kannattajiensa kannalta.

 

Korkmanin mukaan ”markkinafundamentalistinen hurmio” on ajanut yhteiskunnan umpikujaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Eliitit ovat myös usein suhtautuneet populismiin ylimielisesti.

– Tämä on perusteetonta ja vaarallistakin.

Tyytymättömyyden taustalla on erityisesti se, että keskiluokan elintaso on polkenut paikallaan viime vuosikymmenten aikana. Monia myös risoo se tapa, jolla vuoden 2008 finanssikriisissä kärsineet pankit pelastettiin veronmaksajien kustannuksella.

– Olisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta.

 

 


 

Sasi kirjoittaa, että neuvosto kehottaakin ”kaikkia kommunistisia ja kommunististen puolueiden perillispuolueita jäsenmaissaan, mikäli ne eivät ole vielä sitä tehneet, arvioimaan uudelleen kommunismin historian ja oman menneisyytensä ja selvästi ottamaan etäisyyttä ­totalitaaristen kommunististen hallitusten tekemiin rikoksiin ja tuomitsemaan ne vilpittömästi”. – Suomessakaan ei tätä ar­viointia ole tähän päivään mennessä tehty, mikä näkyy nyt käytävässä keskustelussa. – Keskitysleirit, vankileirien saaristo ja kulttuurivallan­kumous ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, joita kukaan ei saa vähätellä, Kimmo Sasi kirjoitaa.

 

Kimmo Sasi. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kimmo Sasi: Kommunistien rikokset yhä

käsittelemättä

 

Kommunismin osalta ei ole suoritettu samaa itsearviointia kuin fasismin osalta.

 

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että kommunismi ja fasismi voidaan rinnastaa toisiinsa.

Sasi vertasi aiemmin julkaistussa mielipidekirjoituksessaan taistolaisuutta Isänmaalliseen kansanliikkeeseen, joka syntyi Suomessa 1930-luvulla fasismin ja Saksan taloudellisen menestyksen siivittämänä. Sasin mukaan sekä kommunismi että fasismi syyllistyivät viime vuosisadalla historian suurimpiin ihmisoikeusrikoksiin ja murhasivat miljoonia ihmisiä. Molemmat aatteet vertautuvat Sasin mukaan toisiinsa.

 

Kirjoitus poiki mielipidepalstalle vastineita, joissa Sasin näkymyksen kanssa oltiin eri mieltä.

Uusimmassa mielipidekirjoituksessaan Sasi muistuttaa, että Euroopan neuvosto on yksimielisesti tuominnut ”totalitaaristen kommunististen hallitusten massiiviset ihmisoikeusrikkomukset” ja ilmaissut ”sympatiaa, ymmärrystä ja tunnustusta näiden ­rikosten uhreille”.

– Neuvosto on huolissaan siitä, että kommunismin osalta ei ole suoritettu samaa itsearviointia kuin fasismin osalta, Sasi toteaa.

 


 

”Sosiaalinen media ruokkii vastakkainasetteluja myös siksi, että se on antanut entistä isommat aseet liberaaleja eliittejä puolustaville ajatuspoliiseille. He puolustavat kirkasotsaisesti omia ’oikeita arvojaan’ väärinajattelijoiden vähäisempiäkin puuskahduksia vastaan, mutta tahtomattaan nämä ajatuspoliisit kärjistävät keskustelua ja radikalisoivat toisella tavalla kokevia ja ajattelevia”, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo.

 

Heikki Hiilamo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Heikki Hiilamo: Populismi pysäytettävä 

sosiaalisen median sääntelyllä

 

 

Professorin mukaan sosiaalinen media on tarjonnut keinon lietsoa populismia.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo uskovansa, että populismi on nostanut päätään länsimaissa, koska rikkaus ja vapaus ovat jakautuneet epätasaisesti.

 

Lisäksi sosiaalinen media lietsoo Hiilamon mukaan populismia ja ”tarjoaa mahtavan keinon puhaltaa tuulta kytevään nuotioon”.

”Suomessa perussuomalaisten kannatus kasvoi yhdessä Hommafoorumin kanssa. [DonaldTrump on osoittanut, miten tehokkaasti hän saa Twitterillä viestinsä läpi ohi perinteisen median”, Hiilamo kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Nopea mahdollisuus reagointiin houkuttelee hänen mukaansa tunnepohjaisiin reaktioihin, ”jotka lietsovat kiihkeää ja henkilöön käyvää keskustelua”.

 

Hiilamo vaatii some-kulttuurille täysremonttia.

”Vihdoin eri puolilla maailmaa – viimeksi Isossa-Britanniassa – on herätty siihen, että sosiaalista mediaa on säänneltävä. Sääntely lienee välttämätön, muttei riittävä ratkaisu demokratian pelastamiseksi.”

”Sosiaalisen median keskustelukulttuuri kaipaa täysremonttia, jonka pitäisi alkaa jo siitä, miten lapsia opetetaan kirjoittamaan ja miten aikuisten tehtävä on toimia hyvänä esimerkkinä myös sosiaalisessa mediassa”, Hiilamo päättää.

 


 

– Koska työikäisten osuus laskee jyrkästi, hyvinvointivaltion säilymiseksi tarvitaan pian reformeja, jotka turvaavat työn­tarjonnan potentiaalin kasvun. Pitää purkaa kustannustasonongelmat, joita taannoin loivat ja kasvattivat tupot ja Sari Sairaanhoitaja -kampanjat.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Juhana Vartiainen HS:lle: SDP on jäänyt ay-

liikkeen vangiksi

 

Kansanedustajan mielestä kokoomus on sosiaalidemokratisoitunut.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen oli nelisenkymmentä vuotta demari. Vartiainen oli nuorena heittäytynyt demarileiriin osittaisena protestina porvarilliselle taustalleen, kertoo Helsingin Sanomat.

– Kotini edusti oikeistolais-kristillisiä perinnäisarvoja, mutta ilmapiiri oli boheemi, Juhana Vartiainen kertoi HS:lle.

Tutkijana ja tutkimusjohtajana Vartiainen edusti kysynnästä huolehtivia keynesiläisiä virtauksia. Viimeisimmän talouskriisin aikana hänen ajattelunsa alkoi kuitenkin vähitellen kääntyä.

 

Väestön jyrkkä ikääntyminen edellyttää hänen mukaansa sellaisia työelämän uudistuksia, joihin työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike eivät Var­tiaisen mielestä taivu tai kykene.

 

Vartiaisen omaa kääntymystä nopeutti, että hän arvioi SDP:n jääneen ajatuksellisesti ay-liikkeen vangiksi. Samaan aikaan hänen aiempi inhokkipuolueensa, ”kypäräpappikokoomus”, osoitti valmiuttaan uudistuksiin ja ymmärtämystään hyvinvointivaltiolle.

– Myönteisessä mielessä kokoomus on sosiaalidemokratisoitunut, Vartiainen arvioi.

Keskustan puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen Ville-Veikko Rantamaula kaipaa puolueensa puheenjohtajistoon kaupunkilaisia. Hänen mukaansa isoista kaupungeista tulevia ehdokkaita kesän puoluekokouksessa ei nyt ole. – Keskustan kuten muidenkin puolueiden tulevaisuus ratkaistaan sillä, miten pärjäämme kaupungeissa, Rantamaula sanoo blogissaan. - Näkökulma: Heureka! Mikä poliittinen oivallus. Puolueelle se on tosin 50-vuotta myöhässä! Tämä tosiasia on yksi keskeisiä perimmäisiä syitä, miksi keskustapuolue joutuu oppositioon.......pitkäksi aikaa. Syy on Suomen talousmaantiede ja kaupungistuminen yli 20 kasvukeskuksessa, joihin sitoutuu n. 150 kuntaa. - KimsBlog

 

Keskustavaikuttaja kaipaa kaupunkilaisia puolueensa johtoon. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Keskustavaikuttaja: Kaupunkilaiset puuttuvat

puolueen johdosta

 

Puolueiden tulevaisuus on kiinni kaupungeissa pärjäämisestä, arvioi keskustan puoluehallituksen jäsen.

Maaseudulla ja kaupungeilla on hänen mukaansa toisiaan tukevat roolit, joissa ne tarvitsevat toisiaan yhteistyössä koko kansakunnan eduksi. Rantamaulan mukaan kaupunkilaiset varapuheenjohtajat tuntisivat myös kaupunkien poliittisia haasteita.

– Jotta keskustan kansanliike voi edistää maaseudun ja kaupunkien yhteistyötä kaupugeissa, meidän on oltava vahvoja myös kaupungeissa.