– Nykyistä enemmän huomiota on kiinnitettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta sieltä saadaan riittävät taidot toisella asteella pärjäämiseen. Esimerkiksi heikkoon lukutaitoon puuttuminen toisella asteella on jo huomattavasti hankalampaa. Siksi varhainen tuki on tärkeässä asemassa myöhemmän koulumenestyksen kannalta, kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo kiteyttää.


 
Raija Vahasalo vaatii lisää toimia koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Raija Vahasalo: Opintojen keskeytymisen

syihin on puututtava

 

 

Kansanedustaja lisäisi toisen asteen opinto-ohjausta ja tukisi opiskelijoita jo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Raija Vahasalo vaatii toimia, joilla varmistetaan jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkintoon. Vahasalon mukaan hallituksen toimet esimerkiksi toisen asteen opintojen oppimateriaalikustannusten hillitsemiseksi eivät yksinään riitä.

 

Kolmen ministeriön viime viikolla julkaiseman tiedotteen mukaan työn ja opiskeluiden ulkopuolella olevien nuorten osuus oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut 11,8 prosenttiin. Vahasalo iloitsee ministeriöiden julkaisemista tuloksista, mutta hänen mukaansa opintojen keskeyttämisten määrään tulisi edelleen kiinnittää huomiota.

 

– Vain pieni osa keskeytyksistä johtuu oppimateriaalikustannuksista ja tähän ongelmaanhan hallitus on jo tarttunut. Seuraavaksi on pureuduttava muihinkin syihin. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttämiselle merkittävin syy oli kokemus väärästä alasta. Toisen asteen koulutuksessa tuleekin panostaa opintojen ohjaukseen ja moniammatilliseen tukeen siten, että kenenkään koulutus ei keskeytyisi, vaan oppilas saa tarvitsemansa tuen siirtyäkseen koulupolulla eteenpäin, Vahasalo sanoo tiedotteessa.

Opinto-ohjauksen lisäksi Vahasalo huolehtisi siitä, että tarvittavat taidot opitaan jo ennen toiselle asteelle siirtymistä.

 

– Nykyistä enemmän huomiota on kiinnitettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, jotta sieltä saadaan riittävät taidot toisella asteella pärjäämiseen. Esimerkiksi heikkoon lukutaitoon puuttuminen toisella asteella on jo huomattavasti hankalampaa. Siksi varhainen tuki on tärkeässä asemassa myöhemmän koulumenestyksen kannalta, Vahasalo kiteyttää.

 


 

”THL:n tilastojen mukaan meillä on sote-koulutuksen saaneita Suomessa 330 000, joista 72 000 työskentelee tällä hetkellä eri aloilla. 72 000 ihmistä reservissä. Joten kyllä sieltä löytyy tällä hetkellä työvoimaa, jos niin halutaan”, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi.


 

 

”Suomen valtio teki hoitajapulan ihan itse” –

72 000 ihmisen reservi nousi esiin Ylellä

 
Luotu: 
19.2.2019 10:00

  • Kuva: Toni Repo / Alma Media
    Kuva
    ”Ihan itse tehty hoitajapula”, kuvaa Silja Paavola.
 
|

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja hoitoalan ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ovat sitä mieltä, että opetuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa hoitoalalla. Rytkönen ja Paavola keskustelivat aiheesta Ylen Ykkösaamussa.

 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi aiemmin helmikuussa lisäävänsä jo tänä vuonna lähihoitajaopiskelijoiden määrää ja rahoitusta ammattikorkeakouluille. Jo tänä vuonna lisätään 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen, Grahn-Laasonen kertoi. 

 

LUE LISÄÄ: Ministeri Sanni Grahn-Laasonen teki päätöksen: Heti 500 lähihoitajaopiskelijaa lisää – ”Vanhuspalveluihin ei saada tarpeeksi hoitajia”

Paavolan ja Rytkösen mukaan kyseessä on laastariratkaisu. Heidän mielestään Suomessa ei olisi hoitajapulaa, jos hoitajat saisivat tehdä hoitotyötä. Ay-liitot ovat nostaneet esiin sen, että hoitajat tekevät nykyisin myös muita työtehtäviä, kuten esimerkiksi siivousta.  

 

”Ihan itse tehty hoitajapula”, kuvasi Paavola.

”Ihan itse valtio on tehnyt tämän gäpin”, hän sanoi.

LUE MYÖS: Aki Lindén: 99%:lla suomalaisista väärä käsitys hoitajien desimaaleista – Laskelmat: Tätä 0,5:n mitoitus tarkoittaa

Rytkönen nosti esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen hoitoalan henkilöstöstä. Sieltä paljastuu, että 72 000 hoitoalan koulutuksen saanutta on muilla aloilla töissä.

 

”THL:n tilastojen mukaan meillä on sote-koulutuksen saaneita Suomessa 330 000, joista 72 000 työskentelee tällä hetkellä eri aloilla. 72 000 ihmistä reservissä. Joten kyllä sieltä löytyy tällä hetkellä työvoimaa, jos niin halutaan”, Rytkönen sanoi.

”Näen, että opetusministeri nyt alkoi avohaavaa hoitamaan laastarilla, kun se pitäisi ommella umpeen. Opetusministerin korviin ei ole tainnut mennä nämä tutkimustulokset, joiden mukaan 38 prosenttia sairaanhoitajista on tällä hetkellä valmiita vaihtamaan alaa. Nämä ovat tosi huolestuttavia lukuja ja silti tuntuu, että opetusministeri ei halua kuulla sitä, mikä on kerrottu moneen kertaan. En tiedä sitten, vaikuttaako opetusministerillä jo huhtikuun 14. päivä”, Rytkönen piikitteli eduskuntavaaleihin liittyen.

LUE MYÖS: Hoitoalan edustajat pöyristyivät Attendo-johtajan kommentista: ”Hoitajana tiedän, että ihminen ei kuole muuttoon”

THL:n tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma sanoi Taloussanomille hiljattain, että tämän 72 000 hoitajan reservin suuruus on huolestuttava.

”Palkka on yksi syy, ja yksityisellä maksetaan vielä julkista puolta vähän vähemmän [hoitotyöstä]”, Luoma sanoi.

Rytkösen mukaan avain työvoimapulaan on hoitoalan houkuttelevuuden lisääminen työoloja ja palkkausta parantamalla. LUE LISÄÄ: ”Vaikka tilastot näyttäisivät kauniilta, todellisuus on ihan toinen” – Tehyn johtaja: Riittävä hoito on ”täysin arvovalinta”

*

LUE MYÖS: Viranomaisten paperit paljastavat Esperi Caresta yhä erikoisempia piirteitä – Sätti tarkastajia: ”Miksi työntekijöitä kuunnellaan, ovat epäluotettavia”

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus vaatisi erityishuomiota. Jos hanketta päätettäisiin edistää, olisi alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan. – Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) toteaa ministeriön tiedotteessa. - Näkökulma: Suomen ratayhteys Ruotsin kautta Norjaan on mm. huoltovarmuuden ja vääjämättömän arktisen muutosprosessin takia välttämätön. - KimsBlog


 
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Jäämeren rataa ei arvioitu kannattavaksi

 

Selvitystyöryhmän raportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi.

Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren junaradasta on valmistunut. Raportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi.

 

Selvityksen mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua.

 

Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Raportti oli vasta esiselvitys Rovaniemi-Kirkkoniemi -ratalinjauksesta. Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Liikenne- ja viestintäministeri mukaan suunnittelun aloittaminen edellyttäisi, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.

Matkailutuloilla ei radan rakentamista kuitenkaan rahoitettaisi, eikä matkailu ole riittävä peruste ratahankkeelle.

 

Selvityksessä nousi myös esiin, että Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusketjuna Keski-Eurooppaan saakka edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä erityisesti sen vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki-Tampere.

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus vaatisi erityishuomiota. Jos hanketta päätettäisiin edistää, olisi alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan.

– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) toteaa ministeriön tiedotteessa.

 


 

 

Näkökulma: Jokainen järkevä äänestäjä ymmärtää, että tästä poliittisesta vanhuspalveluiden kriisistä, ovat viimekädessä vastuussa valtakunnan poliitikot, ja osto osaamattomuudessaan myös lukuisat kuntapoliitikot. Poliitikkojen käsien pesu on alkanut näin ennen vaaleja! - KimsBlog


 

 

Uusi Esperi Care –tapaus järkyttää: ”Tämä

huutolaismarkkina on lopetettava”

 
 
 
Luotu: 
10.2.2019 12:19 

  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii, että hoiva-alan laiminlyöntien selvitys tulisi aloittaa pikaisesti erityistarkastuksilla.
 
|

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok) toimia hoivayritysten toimien selvittämiseksi. Sunnuntaina esiin tuli uusi tapaus, tällä kertaa Esperi Caren tarjoamissa vammaispalveluissa Helsingissä.

 

”Olisi perusteltua, että hän (Häkkänen) ryhtyy asiassa ripeästi toimiin ja selvityttää tarvittavat lakimuutokset, joilla alan mädät omenat karsitaan pois. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Nyt esille tulleiden laiminlyöntien selvitys tulisi aloittaa pikaisesti erityistarkastuksilla. Erityistarkastusten kustannukset tulisi sälyttää yhtiöiden vastuulle”, Kaikkonen linjaa tiedotteessaan.

Hän korostaa, että toistuvat laiminlyönnit sattuvat nimenomaan alan suurille toimijoille, jotka ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla ja laajentaneet toimintaansa eri puolille maata. 

 

 

”Vaikuttaa siltä, että yritysten voittoja on kasvatettu suurella riskillä inhimillisen ja laadukkaan hoidon kustannuksella. Tällaista ei pidä hyväksyä. Lisäksi joutuu kysymään, onko sama meininki päällä myös vammaispalveluissa?”

Antti Kaikkonen viittaa Helsingin Sanomien sunnuntaiseen uutiseen, jonka mukaan Esperi Care sulkee maanantaina Helsingissä toimineen Esperi Yhteiselon täysi-ikäisille tarkoitetun osaston kokonaan. Yhteiselossa on lyhytaikaisessa hoidossa vammaisia ja kehitysvammaisia lapsia ja nuoria aikuisia. 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo, että yhden osaston sulkemisen taustalla on kaksi kaupungin tekemää tarkastuskäyntiä. 

”Epäkohtia havaittiin tiloissa, apuvälineissä, henkilömitoituksessa ja laadussa. Koulutettuja työntekijöitä ei ollut riittävästi huolehtimaan yksikön molemmista kerroksista”, hän sanoo.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Mari Rantanen (ps) kertoo ottaneensa Esperi Caren Yhteiselo-kodin ongelmia esille jo marraskuussa. 

”Reagointi on ollut liian hidasta, joskin nyt voidaan sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Rantasen mukaan tilannetta ei voida korjata pelkällä hoitajamitoituksella. 

”On päivänselvää, että nyt on valittava mitä tämä yhteiskunta puolustuskyvyttömimmille ihmisilleen tarjoaa. Otammeko sen ongelman tosissaan, että halvimmalla hinnalla ei saa laatua. Ladan hinnalla ei saa mersuakaan”, hän kirjoittaa.

 

Rantasen mukaan nyt on tehtävä päätöksiä siitä, tuottavatko kunnat hoivapalveluita itse vai haetaanko palveluntuottajia neuvotellen.

”Tämä huutolaismarkkina on lopetettava. Poliitikkojen on jokaisen kyettävä asettumaan toisen asemaan, miltä tuntuisi, kun oma läheinen olisi tämän huutolaismarkkinan pelinappula. Miltä tuntuu, kun lähetät läheisesi hoitoon ja pelkäät koko ajan mitä hänelle tapahtuu? Nyt riittää.”

Esperi Care ja hoivapalvelut yleensä nousivat puheenaiheeksi pari viikkoa sitten, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän Hoivakoti Ulrikan toiminnan. Perjantaina Länsi-Suomen aluehallintovirasto päätti keskeyttää Attendon Alavudella sijaitsevan hoivakoti Pelimannin toiminnan väliaikaisesti. 

 

Perhe- ja peruspalveuministeri Annika Saarikko (kesk) piti hoiva-alan toimijoiden kanssa työkokouksen helmikuun alussa. Kokouksessa päädyttiin 25 toimenpiteeseen, joilla alan toimintaa tervehdytetään. Toimenpiteisiin sitoutuivat myös esimerkiksi Attendo ja Esperi Care. 

Antti Kaikkonen sanoo, että ehkä Suomessa tarvitaan järeämpiä keinoja tilanteen korjaamiseksi.  

”On syytä selvittää väärin toimineihin yhtiöihin kohdistuvia sanktioita mahdollisten sopimussanktioiden lisäksi. Voidaanko pahoista hoivapalveluvelvoitteiden laiminlyönneistä asettaa esimerkiksi yhteisösakko ja tilapäinen kielto voitonjaolle”, hän kysyy.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) vaatii keskusrikospoliisia (KRP) tutkimaan vanhustenhoidossa toimivien hoivajättien toimintaa ja ohjeistuksia keskitetysti. Hänen mukaansa hoitoalan ammattiliitot voisivat olla asiassa aktiivisia.

*

Lue lisää: 

Kansanedustaja vaatii KRP:tä puuttumaan hoivajättien toimintaan: ”Ovatko Attendo, Esperi ja Mehiläinen saaneet oikeudettomasti voittoa?”

Attendon tapaus raivostuttaa – Nyt reagoi Juha Sipilä: ”Tämä lista kuntoon”

Hoitoalan edustajat pöyristyivät Attendo-johtajan kommentista: ”Hoitajana tiedän, että ihminen ei kuole muuttoon”

 


 

Ongelman ratkaisemiksi tarvitaan rakenteellisia reformeja kuten kilpailun esteiden purkua, yksityistämistä, työmarkkinoiden joustavoittamista ­sekä yrittäjyyteen, omistamiseen ja työntekoon kannustava verojärjestelmää. Mika Kuismanen


 
Mielipide
 

Ylisuuri julkinen sektori heikentää

kansakuntaa

 

4.2.2019 18:00 | Kauppalehti

Vaikea päätös. Kestävyysvaje on tosiasia, ja ensi vuosikymmen tulee ikääntymisestä johtuen olemaan haasteellinen. Ongelmat ovat yleisesti tiedossa, mutta niihin tarttuminen ei takaa poliitikoille uudelleen valintaa, kirjoittaa Mika Kuismanen.KUVA: MARKUS SOMMERS
 
 

Julkisen sektorin pitäisi keskittyä perustehtäviinsä. ­Nykyisin ­kunnat ja valtio hoitavat valtavasti asioita, jotka eivät kuulu ­niiden ydintoimintoihin, kirjoittaa Mika Kuismanen.

 
 

Julkisen sektorin tulee keskittyä perustehtäviinsä. Vuosien saatossa julkisiin toimiin on siirtynyt valtavasti asioita, jotka eivät ole kuntien ja valtion ydintoimintaa. Tilanne syö kansakunnan resursseja.

Julkinen sektori tuottaa muun muassa ateriapalveluita, ­rakentamista, tietotekniikkaa, kiinteistöhuoltoa, jätehuoltoa, kuljetus- ja logistiikkapalveluita sekä tilitoimistopalveluja ja häiriköi markkinoilla kuntasektorin sisäisellä kaupalla. Lista ei ole tyhjentävä.

Johtuen ylisuuresta julkisesta sektorista, kansalaisten ja yritysten verorasitus on muodostunut liian korkeaksi. On pakko verottaa ankarasti, jotta saamme rahoitetuksi julkiset menot.

Suomen julkinen sektori on yksi OECD- ja EU-maiden suurimmista, käytetään mitä tahansa yleisimmin käytettyä mittaria.

 

On hyödytöntä vaatia alempaa verorasitusta, jos ei pystytä leikkaamaan julkisia menoja. Ei riitä, että virkamiehet tekevät hallituskaudesta toiseen menoleikkauslistoja, jotka eivät johda mihinkään.

Ei kuitenkaan pidä leikata mistä tahansa. Jotkut julkiset menot ovat tulevan talouskasvun kannalta tärkeämpiä kuin toiset. On uskallettava priorisoida. Osaaminen on tärkeämpää kuin julkisen sektorin viihdepalvelut. Panostus t&k-toimintaan on tärkeämpää kuin kilpaurheilu.

Vastuullisen hallituksen tulee tehdä julkisten menojen tasosta sitova suunnitelma ja vasta sen jälkeen linjata verotuksen tasosta. Ei ole kestävä tie, että veronalennuksia toteutetaan ilman menosopeutuksia tai velkaantumalla lisää. Myös ehdotukset useamman miljardin veronkorotuksista julkisen talouden tasapainottamiseksi ilman menosopeutuksia vain pahentavat tilannetta.

 

Ikärakenteen muutoksen vuoksi tuleva vuosikymmen on todellinen haaste kansantaloudelle. Jos julkisen talouden rakenteita ei uudisteta, velka- ja ­verotaakka kasvavat kohtuuttomiksi.

Suomessa keskustelu julkisesta sektorista on vääristynyt. Usein korostetaan, kuinka markkinat ovat aiheuttaneet pettymyksiä. Yhtä lailla tulisi keskustella julkisen sektorin epäonnistumisista. Ei ole takeita, että julkinen sektori pystyy markkinoita parempaan lopputulemaan, ainakaan yllä listatuilla toimialoilla.

Toinen näkökulma liittyy tulonjakoon. Markkinamekanismi ja kilpailu ovat taloushistoriassa ylivoimainen tapa luoda hyvinvointia, mutta keskustelu keskittyy tulonjaon tasa-arvoa mittaavaan Gini-kertoimen desimaalin muutokseen. Kakun mahdollisimman tasainen jako vaikuttaa olevan kakun kokoa tärkeämpää.

 

Tehokkaasti toimiva julkinen sektori kirittää markkinoita ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Myönteisistä vaikutuksista mainittakoon panostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Parhaimmillaan julkinen sektori luo sääntelyä, joka edesauttaa markkinoita. Pahimmillaan sääntely kääntyy markkinoita haittaavaksi ylisääntelyksi. Sen seurauksena taloudellista toimintaa siirtyy valvonnan ulkopuolelle, kuten rahoitusmarkkinoilla on käymässä.

Kun julkisia menoja leikataan, aina joku syyttää, että hyvinvointivaltiota romutetaan. Harvemmin kysytään, eikö ylisuuri julkinen sektori tuhoa hyvinvointivaltiotamme. Aidosti apua tarvitsevat ovat häviäjän roolissa, kun resurssit kohdentuvat mukavuuspalveluiden tuottamiseen.

 

Olennaista ei ole vain määrä, vaan myös laatu, ja sama pätee julkiseen sektoriin. Julkisen toimeliaisuuden laajentuessa ydintoimintojensa ulkopuolelle laatu voi kärsiä.

Usein väitetään, että jos laatua on vaikea todentaa, yrityssektorilla on kannustin tavoitella säästöjä tai voittoa alentamalla laatua. On esitetty, ettei julkisella sektorilla olisi tällaista pyrkimystä. Itse asiassa julkiselta puolelta puuttuvat kannustimet tehokkuuteen ja hyvän laadun tavoitteluun. Ulkoistaminen luo usein tarvittavan kilpailuasetelman.

Kestävyysvaje on tosiasia, ja ensi vuosikymmen tulee ikääntymisestä johtuen olemaan haasteellinen. Ongelmat ovat yleisesti tiedossa, mutta niihin tarttuminen ei takaa poliitikoille uudelleen valintaa. Valitaan mieluummin entistäkin höveliäämpi julkisten menojen käyttö kysyntäelvytyksen muodossa.

Ongelman ratkaisemiksi tarvitaan rakenteellisia reformeja kuten kilpailun esteiden purkua, yksityistämistä, työmarkkinoiden joustavoittamista ­sekä yrittäjyyteen, omistamiseen ja työntekoon kannustava verojärjestelmää.

Mika Kuismanen

pääekonomisti, Ph.D, Suomen Yrittäjät

 


 

Vuonna 2012 tarkastaja huomautti, että kemikaaliriskinarviointia ei ollut tehty. Seuraavana vuonna hän pyysi yhtiön biomonitorointituloksia nähtäväkseen. Suomen Kuvalehti kysyi asiakirjoja virastosta. Ylitarkastaja Ketolan mukaan asiakirjat on joko tuhottu tai lähetetty takaisin yritykselle. Hän sanoo, että asia oli tuolloin kunnossa, koska se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin.

 


 
 
PÄÄJUTUT
  

Myrkkyä virtsassa

 

Terrafamen aliurakoitsijan työntekijät kertovat elimistön korkeista nikkelipitoisuuksista, puutteellisista suojavarusteista ja testien laiminlyönneistä.

 

KOTIMAA 31.01.2019 12:19 | Suomen Kuvalehti
 
TEKSTI SALLA VUORIKOSKI

Terrafamen kaivosalueella työskentelee useita kymmeniä aliurakoitsijoita.© KIMMO RAUATMAA / LK

 
 
 

YKSITOIKKOISTA seisomatyötä, yhä uudelleen samoja kädenliikkeitä. Satoi lunta, satoi vettä, oli kylmä, välillä helle paahtoi. Osa uusista työntekijöistä lopetti saman tien.

 

Jani sai aluksi työstä palkkaa 12,60 euroa tunnissa. Summa tuntui pieneltä, sillä työ oli raskasta.

Putkissa ja letkuissa oli vihreää, myrkyllistä, metallipitoista PLS-liuosta. Sitä oli myös kasojen päällä lammikoina. Työssä kastui.

”Hanskat hajoilivat ja neste meni niistä läpi. Jos se ei mennyt hanskojen läpi, sitä meni kenkiin. Ja housujen ja takin läpi.”

 

Töiden aloittamisen yhteydessä oli kerrottu suojaimista, mutta Jani kertoo havahtuneensa liuoksen koostumukseen vasta myöhemmin.

”Ruokatauolla oli niin tylsää. Ruvettiin porukalla lukemaan, mitä Terrafamen turvallisuusohje sanoo liuoksesta. Kun luimme, se avautui vielä enemmän, että sehän on ihan saatananmoista myrkkyä.”

Janin käsityksen mukaan työssä olisi pitänyt käyttää liuoksen iholle pääsyn estävää suojapukua ja -saappaita. Työntekijöillä oli tavalliset työvaatteet.

Janin mukaan hengitystä suojaavaa naamaria ei juuri käytetty – lukuunottamatta joitakin tilanteita, kun ilman rikkipitoisuudet nousivat.

 

”Työ oli normaaleissakin varusteissa tosi raskasta.”

 

JANI työskenteli Sotkamossa valtio-omisteisella Terrafamen kaivoksella vajaan vuoden, henkilöstövuokrausyhtiö Sihdin palkkalistoilla. Sihti välittää työntekijöitä Terrafamen aliurakoitsijalle Heapson Oy:lle.

 

Tehtäviin kuului bioliuotuskasan huuhtelujärjestelmän huoltamista. Pieniä pilliletkuja vaihdettiin ja isoja runkoputkia pestiin.

Putket ovat osa Terrafamen, entisen Talvivaaran, bioliuotusmenetelmää. Se on mittakaavaltaan poikkeuksellinen maailmassa. Yli kilometrin pituiset ja puoli kilometriä leveät kasat koostuvat murskatusta malmista.

Kasasta liuotetaan metalleja – muun muassa nikkeliä – bakteerien avulla. Rikkihappo vauhdittaa liuotusta.

PLS-liuos kiertää kaivoksella putkissa ja päätyy letkuihin, joiden rei’istä se valuu kasaan. Kasassa liuokseen liukenee lisää metalleja. Neste kerätään kasan alla olevalle kalvolle ja johdetaan uudestaan kasan läpi.

Kun liuos on saatu riittävän vahvaksi, se johdetaan tehtaaseen. Siellä metallit saostetaan pois.

 

”Tuli koko naama täyteen sitä liuosta.”

 

VALOKUVISSA näkyy työntekijöitä, joilla on tavalliset työvaatteet. Yhdessä kuvassa työntekijän lahkeet ovat polviin asti märän ravan peitossa.

Kaksi muuta työntekijää kertoo suojautumisesta samoin kuin Jani.

”Aluksi käytettiin hengityssuojaimia melko paljon, mutta sitten alkoi tuntua, ettei siitä tule helkkariakaan. Talvella kun olisi pitänyt käyttää suojalaseja ja hengittää suojan läpi, se olisi ollut niin raskasta.”

 

Liuokselta suojaavien kumihanskojen pitäminen oli välillä mahdotonta. ”Kun pilliletkuja vaihdetaan, siinä pitää pyöritellä käsillä. Miten sinä sellaisilla hanskoilla pyörittelet”, ihmettelee kokenut työntekijä.

PLS-liuosta oli joka paikassa. ”Sellaistakin kävi, että putki posahti ja tuli koko naama täyteen sitä liuosta”, sanoo toinen.

 

MILLAISIA suojavarusteita työntekijöiden olisi pitänyt käyttää? Suomen Kuvalehti pyysi toistuvasti Terrafamelta ohjetta, jossa luetellaan eri työtehtävissä vaaditut suojaimet.

Yhtiö ei antanut asiakirjaa. Sitä ei löydy myöskään kaivoksen työturvallisuutta valvovasta aluehallintovirastosta.

Ylitarkastaja Lasse Ketola kertoo, että hengitystä pitää suojata. PLS-liuoksen pääsy iholle pitää estää. ”Jos joutuisi käyttämään kemikaalisuojapukua, se olisi raskaudeltaan savusukellukseen verrattavaa. Sitä ei pysty tekemään kuin hetkittäin. On kevyempiäkin suojavarusteita.”

Suojautumista ei saa laiminlyödä rasituksen takia. ”Työsuojeluviranomainen lähtee tarvittaessa sitten edellyttämään, että niitä töitä lähdetään tekemään koneellisesti.”

 

JANI kertoo oireiden alkaneen viime keväänä. Oli kutinaa ja huonovointisuutta.

Kesällä 2018 yksi uusi työntekijä alkoi kysellä töihintulotarkastuksesta. Samalla Janille selvisi, ettei hänelle ollut järjestetty tarkastusta.

 

Aluehallintoviraston Ketolan mukaan uudelle työntekijälle tulee tehdä biomonitorointi eli kemikaalialtistustesti työskentelyn alussa. Sen jälkeen nikkelin kertymistä virtsaan pitää seurata.

Työterveyshuolto määrittelee mittausvälin. Jos luvut pysyvät alhaisina, välejä voidaan pidentää.

Nikkelille altistuminen tapahtuu pääasiallisesti hengitysteitse. Iholta nikkeli imeytyy heikosti.

Kesällä 2018 Jani meni työnantajansa Sihdin järjestämään tarkastukseen. Virtsanäytteessä nikkelipitoisuus oli 0,22 millimoolia litrassa. Se on korkea luku.

Altistumattomalla väestöllä nikkelipitoisuus on keskimäärin alle 0,05.

”Jos luku on yli 0,2:n, altistuminen on erittäin merkittävää. Käytännössä henkilö otetaan saman tien töistä pois”, Ketola sanoo.

 

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tiina Santonen sanoo, että pienet nousut yli 0,05:n voivat johtua muustakin kuin työperäisestä nikkelialtistuksesta. Sen sijaan 0,2 olisi selvä tapaus.

Jani epäilee, että pitoisuus näytteessä olisi voinut olla korkeampikin, jos hän olisi juonut vähemmän vettä ennen testiä. Testipaperissakin puhutaan epävarmuudesta: näyte oli laimea. Uusi mittaus jäi tekemättä, kun Jani vaihtoi työpaikkaa.

Työterveyslaitoksen Santosen mukaan Janin ei kannata olla suuresti huolissaan, koska työskentely jatkui vain alle vuoden. Todennäköisyys syövän saamiselle on erittäin pieni.

 

JANI epäilee, että kutina ja huonovointisuus johtuivat nikkelialtistuksesta. Santosen mukaan kutina voi johtua nikkeliallergiasta, mutta huonoa vointia hän ei liitä nikkeliin. Syy voi olla jokin muu. Raskas työ kuumissa olosuhteissa voi sekin rasittaa.

Janin mukaan työnjohtajilta sai välillä tukeakin.

”He painottivat sitä, että jos tuntuu huonolta, heti taukoa pitämään.”

Jani kertoo kuulleensa Heapsonin työnjohtajalta, että luvut olivat testeissä ”kaikilla yli rajan”. Työnantaja oli huolissaan, ettei sairauslomia pidettäisi yhtä aikaa.

Kaikille testejä ei tehty. Toinen Heapsonilla työskennellyt työntekijä kertoo, ettei koskaan käynyt testeissä. ”Ei minulle tarjottu sellaista.”

 

Myös kolmas henkilöstövuokrausyhtiö Sihdin kautta Heapsonille työskennellyt henkilö kertoo, ettei hänelle pidetty työterveystarkastuksia.

Neljäs sanoo, että työterveyshuolto kutsui hänet alkutarkastukseen, kun hän oli jo työskennellyt noin vuoden verran kasalla.

 

Työolosuhteet bioliuotuskasan päällä ovat karut. Myrkyllinen PLS-liuos kiertää putkissa ja letkuissa.

 

 

Vuonna 2017 Heapson teki erinomaista tulosta: voittoa syntyi 1,7 miljoonaa euroa.

 

TERRAFAMEN työturvallisuuden avainsääntö kuuluu: ”Työ tehdään turvallisesti tai sitä ei tehdä lainkaan.”

Talvivaaran kaivoksen siirryttyä valtion omistukseen työturvallisuuteen on panostettu ja sitä korostetaan raportoinnissa. Erityisesti huomioidaan työtapaturmien väheneminen. On siirrytty turvapuukkojen käyttöön ja läheltä piti -tilanteista on otettu opiksi. Painotetaan työhygieniaa kuten käsien pesemistä.

Terrafamen mukaan metallialtistusta seurataan säännöllisesti biomonitoroinnilla. Yhtiö kertoo vuoden 2017 vuosikertomuksessaan, että aliurakoitsijoilta edellytetään työterveyshuollon ja suurelta osin biomonitoroinnin järjestämistä.

Mitä ”suurelta osin” tarkoittaa? Kuinka moni Heapsonille työskennelleistä työntekijöistä on testattu? Millaisia tulokset ovat olleet?

Saatuaan tietää jutun aiheen Terrafamen ja aliurakoitsijan edustajat eivät suostu keskustelemaan puhelimessa.

Työnjohtaja, joka oli puhunut Janille ”lukujen ylittymisestä kaikilla”, ei suostu kertomaan asiasta puhelimessa, vaan keskeyttää puhelun.

Heapsonin työpäällikön välittämässä sähköpostissa kerrotaan, että yritys ja sen alihankkijat noudattavat Terrafamen ohjeita.

”Mikäli biomonitoroinnissa havaitaan poikkeavia tuloksia, korjaavat toimenpiteet määritellään yhdessä työterveyshuollon ja Terrafamen kanssa”, hän kirjoittaa.

Terrafamen kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla ei vastaa puheluihin lainkaan, eivät myöskään Heapsonin yrittäjät Veli-Matti Ojanen ja Juha Pälvimaa.

Terrafamen Hillan lyhyen sähköpostin mukaan Terrafamen työntekijöillä altistusluvut eivät ylitä väestön tavanomaista tasoa. Aliurakoitsijoiden biomonitorointituloksista viestissä ei kerrota.

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen ei suostu haastatteluun.

 

LOPULTA Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoo puhelimitse työturvallisuuden olleen yhtiölle alusta lähtien erittäin tärkeää.

Hän myös toteaa, että jos virtsatestiä ei ole tehty ohjeiden mukaan, siinä tulee herkästi virheellisiä tuloksia.

Myös Ratia painottaa työhygieniaa. ”Ylitys saattaa johtua esimerkiksi siitä, että henkilö tupakoi likaisin käsin.”

Keskeiset kysymykset jäävät vaille vastausta. Millaisia lukemia aliurakoitsijan työntekijöiltä on mitattu – ja miten testaamisesta on vuosien varrella huolehdittu?

”En osaa vastata. Hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa nämä biomonitoroinnin tulokset, ja ne koskevat aivan erityisesti meidän omia työntekijöitä.”

Ratia kertoo Terrafamen edellyttävän, että myös aliurakoitsijoiden työntekijät biomonitoroidaan aloitustarkastuksessa ja testataan vähintään kerran vuodessa.

Onko mahdollista, että aliurakoitsija ei ole järjestänyt kaikille työntekijöille säännöllistä testausta Terrafamen ohjeiden mukaan?

”Tuohon kysymykseen en pysty vastaamaan.”

Työntekijöitä Heapsonille välittäneellä Sihti Oy:llä on vastuu oman väkensä työterveyshuollosta ja testaamisesta.

Sihdin Kajaanin-toimiston vetäjä Tommi Salohalme ei halua kertoa edes yleisellä tasolla, mitä kesän 2018 testeissä ilmeni. Hän kuitenkin arvioi, että SK:lla on ”kohtuullisen hyvä lähde” ja että ”joku on loukannut tunteitaan”.

Myöhemmin hän kertoo sähköpostitse, että Sihti noudattaa Terrafamen vaatimuksia. Jos työntekijät rikkovat suojautumisohjetta, tarvittaessa työsuhde puretaan. ”On olemassa yksittäisiä työntekijöitä, jotka eivät ole työskennelleet alueella tarpeeksi pitkään seurantanäytteen perusteiden täyttymiseksi”, Salohalme kirjoittaa.

Terrafamen Ratia sanoo yhtiön hallituksen paneutuvan aliurakoitsijan toimintaan. Myös aluehallintovirasto aikoo kiinnittää siihen huomiota tulevassa valvonnassaan.

 

KAIVOKSELLA on ollut ennenkin ongelmia nikkelialtistuksen kanssa.

Vuonna 2012 metallien talteenoton 218 työntekijästä peräti 17 prosentilla ylittyi nikkelin tai koboltin toimenpideraja. Altistumiset lisääntyivät myös seuraavana vuonna.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa keväällä 2018 valmistuneesta opinnäytetyöstä käy ilmi, että suojautumiskäytännöissä oli ongelmia.

Työssä selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä turvallisuuskulttuurista kasan purku -osastolla.

Ajatusmallina monella oli, että itse voi parhaaksi nähdessään pienentää yleisen suojainmatriisin vaatimia suojaimia”, Jani Rissanen kirjoittaa.

 

NÄYTTÄÄ siltä, että käytännöt vaihtelevat myös sen mukaan, työskennelläänkö aliurakoitsijalle vai Terrafamelle.

Miten aliurakoitsija Heapsonia on valvottu?

Työsuojeluviranomaisten asiakirjoissa on joitakin kemikaaliturvallisuuteen liittyviä mainintoja.

Vuonna 2012 tarkastaja huomautti, että kemikaaliriskinarviointia ei ollut tehty. Seuraavana vuonna hän pyysi yhtiön biomonitorointituloksia nähtäväkseen.

Suomen Kuvalehti kysyi asiakirjoja virastosta. Ylitarkastaja Ketolan mukaan asiakirjat on joko tuhottu tai lähetetty takaisin yritykselle. Hän sanoo, että asia oli tuolloin kunnossa, koska se ei johtanut jatkotoimenpiteisiin.

Vuonna 2014 tarkastaja totesi työnantajan noudattaneen ”kemiallisista tekijöistä annettua toimintaohjetta”.

Viimeinen Heapsonia koskeva pöytäkirja on vuodelta 2017: tuolloin huomautettiin siitä, että hengityssuojainta säilytettiin likaisten työvaatteiden kanssa.

Tarkempia tietoja biomonitoroinnista ei asiakirjoissa ole.

 

HEAPSON – suomeksi kasapoika – menestyy hyvin.

Yhtiön liiketoiminta kasvoi, kun valtio-omisteinen Terrafame ryhtyi ajamaan konkurssikaivoksen toimintaa ylös.

Vuonna 2017 Heapson teki erinomaista tulosta: voittoa syntyi 1,7 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna voitto oli miljoonan euron luokkaa.

Työntekijät ovat pääosin henkilöstövuokrausyhtiön palkkalistoilla, nuoria ja vaihtuvat usein.

Janin mukaan kasan päällä ei juuri pohdittu terveysvaikutuksia. Syöpäriskistä väännettiin vitsiäkin. Myöhemmin asia on mietityttänyt.

”Mieluummin jäisin työttömäksi, jos se olisi ainoa vaihtoehto.”

 

Jani ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Oletko työskennellyt kaivoksella ja haluat kertoa kokemuksistasi? Ota yhteyttä salla.vuorikoski@otava.fi. 

 

Kaksoistutkintoon liittyvät asiat on huomattu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä. – Ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintojen osalta on Suomessa aika ajoin mietitty, että pitäisikö niiden olla ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Nykyisellä tutkintorakenteella sairaanhoitajaopintojen tuottamaa osaamista on vahvistettava, toteaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.


 

 

Tätä on sairaanhoitajakoulutus

kehnoimmillaan: niukkaa lääkeoppia,

puutteellista ohjausta harjoittelussa ja

vajavainen kaksoistutkinto

 

Ammattikorkeakouluilla on suuri valta päättää sairaanhoitajaopintojensa sisällöistä, mikä herättää arvostelua.

 

Sairaanhoitajat
miehelle laitetaan tippaa
Tutkimustiedon mukaan sairaanhoitajat osaavat tarkkailla hyvin potilaan hyvinvointia, mutta lääkehoidon toteutuksessa voi olla parannettavaa.AOP
 

Tästä on kyse

  • Sairaanhoitajaopintojen sisällöissä on ammattikorkeakoulukohtaisia eroavaisuuksia.
  • Arvostelijoiden mielestä kaksoistutkintoihin kuuluvat sairaanhoitajaopinnot ovat liian suppeat.
  • Kliinisessä harjoittelussa opiskelijaohjauksen taso vaihtelee.

Moni terveysalan asiantuntija kaipaa sairaanhoitajakoulutukseen ryhtiä. Opetus ei saisi määrittyä liikaa ammattikorkeakoulujen sisäisistä linjauksista, yksittäisten opettajien mieltymyksistä tai hoitolaitosten resursseista harjoittelun järjestämisessä. Yhtenäisiä standardeja sairaanhoitajaosaamisen vähimmäisvaatimuksista toivotaan – silloin tiedettäisiin nykyistä paremmin, mitä vastavalmistunut osaa, eikä opetusvastuuta vieritettäisi niin paljon hoitolaitoksille.

Sairaanhoitajaopetuksen suurimmaksi ongelmaksi näyttää nousevan kaksoistutkinnon ohuus. Kun opiskellaan kätilöksi, ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi, samalla tulee sairaanhoitajan pätevyys. Kritiikin mukaan liian ohuilla eväillä verrattuna pelkkään sairaanhoitajan tutkintoon, jonka laajuus on 210 opintopistettä. On nimittäin mahdollista, että esimerkiksi terveydenhoitaja ei työskentelekään terveydenhoitajana vaan sairaanhoitajana. Silloin osaamisen varmistaminen jää pitkälti hoitolaitoksen vastuulle.

 

Kaksoistutkintoon liittyvät asiat on huomattu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä.

– Ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintojen osalta on Suomessa aika ajoin mietitty, että pitäisikö niiden olla ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Nykyisellä tutkintorakenteella sairaanhoitajaopintojen tuottamaa osaamista on vahvistettava, toteaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Sairaanhoidon koulutuksen laajuudesta ja tasosta on oltu Suomessa huolissaan aika ajoin. Viimeksi pari vuotta sitten kansallisessa hankkeessa(siirryt toiseen palveluun) sorvattiin koulutuksen vähimmäislaajuudet. Kurtin mukaan tilanne ei kuitenkaan riittävästi selkeytynyt.

– Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimukset on kirjattu kaikkien oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Siitä huolimatta toteutustavat ja saavutettu osaaminen vaihtelevat ammattikorkeakouluissa. Asiaa ei ole taidettu edes tutkia vielä. Ammattikorkeakouluilla on vahva autonomia päättää asioistaan. Oppilaitos x toteuttaa opintoja eri lailla kuin oppilaitos y, sanoo Kurtti.

 

Myös professorin mielestä kaksoistutkinto on tarkoitukseensa nähden suppea. Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta väläyttää ajatuksen yliopistotasoisesta koulutuksesta kätilöille, anestesiahoitajille ja terveydenhoitajille.

– Ruotsissa kätilöt opiskelevat yliopistossa, mikä on kansainvälisestikin tavallisin ratkaisu. Mielestäni se on luontevaa, koska samassa paikassa oppia saavat myös lääkärit ja gynekologit. Mutta en tällä todellakaan tarkoita sitä, että ammattikorkeakoulut olisivat huonoja!

Professoria harmittaa, ettei entisenlaisia erikoissairaanhoitajia enää ole.

– Esimerkiksi psykiatrisia tai anestesiasairaanhoitajia ei ole ollut enää pitkään aikaan. Minusta se on hoitoalan ammattien aliarviointia. Nyt tarkempi perehdytys on jätetty hoito-organisaatioiden vastuulle.

 

Sairaanhoitajaliitossa suretaan samaa asiaa. Liiton puheenjohtaja Nina Hahtelaon kirjoittanut Sairaanhoitaja-lehdessä(siirryt toiseen palveluun), että useissa maissa sairaanhoitajat ovat arvostettu ammattiryhmä niin muiden ammattilaisten kuin väestön silmissä.

– Näille maille on tyypillistä erikoissairaanhoitajakoulutus. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus hankkia syväosaamista omalta erikoisalaltaan. Meillä Suomessa syväosaamisen tuottaminen on tällä hetkellä sysätty pitkälti työnantajille, mikä tarkoittaa pitkiä perehdytysaikoja.

 

Sairaanhoitajan pätevyyden antavia amk-tutkintoja

  • Kätilö 270 opintopistettä
  • Ensihoitaja 240 opintopistettä
  • Terveydenhoitaja 240 opintopistettä
  • Sairaanhoitaja 210 opintopistettä

 

Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakouluille kiitosta

Kysytäänpä kokemuksia sairaanhoitajakoulutuksen tuloksista erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Ainakin eteläsuomalaisesta näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hyvältä. Hoitolaitoksilla on kokemuksia niin työelämään saapuvista sairaanhoitajista kuin alan opiskelijoista harjoittelijoina.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torpanmukaan ei pidäkään lähteä siitä ajatuksesta, että sairaanhoitajan pitäisi olla "valmis" oppilaitoksesta valmistuttuaan ja työelämään tullessaan.

– Hyvät perustaidot on toki valmistuneella oltava, mutta yksityiskohtainen jatkokoulutus jatkuu sairaalassa. Esimerkiksi teho-osastolla työskentely on tarkoin profiloitunutta osaamista, johon on annettava omanlaisensa tarkka perehdytys. Kukaan valmistunut ei voi osata koko sairaanhoitosektoria.

 

Perusterveydenhuollosta kuuluu samaa viestiä. Erityisesti pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen koulutusosaamiselle sataa kiitosta Helsingin kaupungilta. Koulutusta antavat Metropolia, Laurea, Diak ja ruotsinkielinen Arcada.

– Opetus on korkeatasoista ja hyvin profiloitua. Myös näistä oppilaitoksista valmistuneet kaksoistutkinnon suorittaneet kätilöt ovat pärjänneet sairaanhoitajan työssä oikein hyvin. Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakoulut kuulevat hyvin työelämän toiveita, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.

Sekä HUSista että Helsingin kaupungilta todetaan, että vielä muutama vuosi sitten valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa oli nykyistä enemmän kirjavuutta. Ryhtiä ovat tuoneet EU-direktiivit ja valtakunnalliset linjaukset, vaikka esimerkiksi Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät niitä opetuksessa yhtenäisesti noudatakaan.

– Mielestäni osaaminen on kyllä parantunut, sanoo HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

 

Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä.

Helena Leino-Kilpi

Vielä takavuosina amk-opetuksessa saattoi olla kummallisiakin ratkaisuja kliinisessä harjoittelussa. Yksi tapaus on Joensuusta vuodelta 2013, jolloin vanhuslääketieteen kurssilaiset vietiin heidän yllätyksekseen tutustumaan paikallismediaan.

– Tämä 10 opintopisteen gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritettiin näkemättä yhtäkään vanhusta. Mitään harjoitteluakaan ei ollut. Opiskelijat tekivät silloin opintokäynnin Pohjois-Karjalaan kirjapainoon ja Ylen maakuntatoimitukseen. Eiväthän ne liity asiaan mitenkään, ihmettelee nyt haastateltu Karelia-ammattikorkeakoulun entinen terveyden edistämisen yliopettaja Pirkko Laukkanen.

Reissailu herätti tuolloin kummastusta myös opiskelijoissa, mikä käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta opiskelijaraportista.

 

Opetusministeriön Ylelle antamassa sähköpostivastauksessa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tulisi vastata sairaanhoitajakoulutuksen laadusta ja kehittämisestä lain nojalla.

– Laki edellyttää ammattikorkeakoulun laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja ammattikorkeakoulun on osallistuttava lain nojalla ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä säännölliseen arviointiin, jonka tulokset ovat julkisia. Näitä arviointeja tekee Suomessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt koulutusalakohtaisia arviointeja.

Laadun arviointityö ei ministeriön mukaan rajoitu korkeakouluissa pelkästään lain edellyttämään arviointiin vaan useimmat korkeakoulut ovat hankkineet esimerkiksi erilaisia alakohtaisia arviointeja tai sertifikaatteja.

Ministeriön sähköpostivastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.

 

Päijät-Hämeen keskussairaalan osaston lääkekaappi.
Lääkkeisiin liittyvät työtehtävät herättävät usein epävarmuutta vastavalmistuneissa sairaanhoitajissa.Emilia Malin / Yle
 

Lääkeosaamisessa ja potilaan kääntämisessä petrattavaa

Turun yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään sairaanhoitajien kompetenssia työhönsä. Kompetenssia arvioi sairaanhoitaja itse, hänen opettajansa sekä esimies organisaatiosta.

 

Arvioitavana ovat olleet muun muassa rokottaminen, lääkehoito ja potilaan havainnoiminen.

Hyvänä on arvioitu sairaanhoitajan tekemä potilaan hyvinvoinnin tarkkailu sekä potilaasta tehtävät johtopäätökset. Kohtuullisen hyvin on sujunut potilaan itsehoitokeinojen tukeminen eli muun muassa eettiset asiat ja henkinen tukeminen. Sen sijaan kehitettävää on huomattu olevan lääkehoidon tasossa ja sen yksityiskohdissa. Myös potilaan syöttämisessä ja kääntämisessä on ollut haasteita.

Professori Helena Leino-Kilpi korostaa, että tutkimustulokset sairaanhoitajakoulutuksesta kertovat paljon positiivisista asioista. Hänen mielestään negatiiviset sävyt saavat helposti liian suuren roolin keskustelussa.

– Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on tutkitusti ollut positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä.

 

Pohjois-karjalan keskussairaala.
Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Ismo Pekkarinen / AOP
 

Harjoittelun ohjauksessa kirjavuutta

Yksi sairaanhoitajakoulutuksen koetinkivistä on opiskelijoiden hoitolaitoksissa suorittama harjoittelu. Silloin kytkös omaan ammattikorkeakouluun voi höllentyä liikaakin. Myös hoitolaitoksissa saatavan ohjauksen taso voi hoitotieteen professori Helena Leino-Kilven mukaan vaihdella.

– Opettajat eivät tule enää sairaalaan opiskelijan mukaan. Mielestäni ammattikorkeakoulut kyllä pesevät käsiään opiskelijoiden käytännön ohjauksessa. Joissakin hoitolaitoksissa voi käydä niin, ettei aikaa opastukselle ole riittävästi.

Tehystä kerrotaan, että järjestöön kantautuu aika ajoin tietoja kliinisen harjoittelun epäkohdista. Mistään laajasta ilmiöstä ei kuitenkaan ole Tehyn arvion mukaan kyse.

 

– Saamiemme tietojen mukaan tokikaan aina harjoittelupaikat eivät ole vastanneet opintojen sisällöllisiä tavoitteita. Että tunnistamme kyllä sairaanhoitajaopiskelijoiden huolen. Enemmänkin ongelmana on ollut, että opiskelijat ovat saaneet oppilaitoksesta puutteellista teoriaopetusta mennessään kliiniseen harjoitteluun, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Opiskelijat kertovat samoista asioista. Sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan kliinisiä taitoja opetetaan sairaanhoitajaopiskelijoille liian vähän lähiopetuksena(siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi 651 opiskelijaa.

– Puhtaasti ammattitaitoon liittyvissä opinnoissa, kuten anatomiassa, opiskelijat toivovat nykyistä enemmän lähiopetusta. Verkkokurssitus ei heidän mielestään riitä asioiden kunnolliseen omaksumiseen, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

 

Ohjaajille yhtenäinen koulutus?

Epäkohtia on yritetty ratkoa harjoitteluun osallistuvilla kliinisillä opettajilla. He voivat olla joko hoito-organisaation rahoittamia tai ammattikorkeakoulun palkkalistoilla. Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan Suomessa tähänkään ole. Kliinisten opettajien lisäksi oppia harjoittelussa opiskelijoille antavat sairaanhoitajat. Sairaanhoitajaliitossa toivotaan, että sairaanhoitajat saisivat kunnollisen koulutuksen ohjaustehtäväänsä. Silloin ohjauksen taso paranisi ja yhdenmukaistuisi hoitolaitoksissa.

Pelkästään HUSissa harjoittelee vuosittain 4 500 opiskelijaa maamme ammattikorkeakouluista. He ovat tulevia sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja ja bioanalyytikkoja.

– Meillä HUSissa harjoittelijoilla on oma nimetty ohjaajansa. Jakson arvioinnissa on opettaja mukana. Pitää kyllä muistaa, että olemme erikoissairaala, jossa nämä asiat on hoidettava hyvin tarkasti, toteaa hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

 

Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäri
 tekee töitään.
Erikoissairaanhoitajia ei ole enää koulutettu sen jälkeen, kun ammattikorkeakoulut luotiin.Emilia Malin / Yle
 

Vaikka vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokisivatkin saaneensa puutteellista opetusta, oikeusoppinut muistuttaa heidän oikeusturvastaan. Kun Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden sairaanhoitajalle, on asia muodollisesti kunnossa.

 

– Tähän laillistamismenettelyyn pitää voida luottaa. Tässä pitää ottaa huomioon myös tutkinnon suorittaneiden oikeusturva. Heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan luottaen pätevyyden asianmukaiseen arviointiin, ilman riskiä tulla epäillyksi ”valehoitajaksi”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

 

Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Siinä on mukana Suomen 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Vuoteen 2020 ulottuvassa Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen(siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa halutaan varmistaa, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on tulevaisuudessa riittävää.

– Tässä hankkeessa kehitetään esimerkiksi valtakunnallista loppukoetta yhtenäisen osaamisen varmistamiseksi, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

 


 

”Toteuttamisesta poliittisia päätöksiä ei ole sen kummemmin tehty, eli varmasti asia viedään hallitusohjelmaan tai se on muulla tavalla seuraavan hallituksen asia. Se on totta, että pääradan ja Turun-yhteyden suunnittelutyö on pidemmällä kuin itäradan.”


 

 

Ensin Turkuun, sitten itään

 

Poliittiset päätökset nopeammista raideyhteyksistä on määrä tehdä ensi vuonna. Kyytiin pääsisi vuosikymmenen kuluttua.

 

SUORAAN SANOEN 18.01.2019 06:00 | Suomen Kuvalehti

 
 
LIISA KAUPPINEN
 

VIKKELÄMPIÄ junayhteyksiä haikaillaan Helsingistä itään, länteen ja pohjoiseen, ja aiheesta puhutaan paljon. Liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström, mitkä ovat matkustajan kannalta tärkeimmät junaverkon kehittämishankkeet?

 

”Tällä hetkellä selvitetään päärataa (Helsinki–Tampere) ja Turun suuntaan tunnin junaa yhtä lailla. Lisäksi itään päin olemassa olevia suunnitelmia päivitetään, eli ministeriön työryhmä selvittää Lentorata–Porvoo–Kouvola-linjausta. Kotkaan menevää rantarataa on selvitetty aiemmin. Vaihtoehtoja siis löytyy, ja eri linjauksia on paljon vireillä.”

 

”Käyttäjälle tietysti oma raide on se kaikista tärkein, eli siltä kannalta hankkeita on vaikea asettaa järjestykseen. Kaikki ovat tarpeellisia, ja kaikki ovat kaivattuja.”

Budjetissa rahaa on osoitettu pääradan peruskorjauksen sekä niin sanotun ”tunnin junan” suunnitteluun. Tavoitteena on, että sekä Helsinki–Turku että Helsinki–Tampere -välit voidaan jatkossa liikennöidä alle tunnissa. Missä järjestyksessä hankkeita edistetään?

 

”Toteuttamisesta poliittisia päätöksiä ei ole sen kummemmin tehty, eli varmasti asia viedään hallitusohjelmaan tai se on muulla tavalla seuraavan hallituksen asia. Se on totta, että pääradan ja Turun-yhteyden suunnittelutyö on pidemmällä kuin itäradan.”

 

”Ensisijaisesti hankkeet laitetaan priorisointijärjestykseen ensi keväänä tai kesän jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Siinä vaiheessa käynnistyy 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Kaikki suunnitelmat nostetaan pöydälle ja katsotaan, missä järjestyksessä ja aikataulussa hankkeita lähdetään edistämään.”

”Työ on hyvin vahvasti parlamentaarisesti ohjattu. Suunnitelma annetaan eduskunnalle, kun se on saatu tehtyä. Tällä hetkellä arvio on, että se valmistuisi keväällä 2020, eli tämä vuosi menee suunnitelman tekemiseen.”

 

”Liikennehankkeet ovat aina kiinnostavia myös poliittisesti, ratahankkeet erityisesti. Niihin liittyy suuria toiveita, ja alueelliset toimijat ovat niissä aktiivisia.”

Millä perusteella juuri Helsinki–Turku ja Helsinki–Tampere-välit on valittu suunnitteluun?

”Ne ovat tietysti meidän päälinjojamme, ja niitä on suunniteltu muutenkin.”

Milloin matkustaja pääsisi Helsingistä Turkuun ja Tampereelle alle tunnissa?

”Nyt kysyt vaikeita. Raidehankkeet ovat tietysti aikaa vieviä, ja suunnitteluun vierähtää aina muutama vuosi. Ihan käden käänteessä ne eivät tapahdu.”

 

”On paljon kiinni myös siitä, toteutetaanko hankkeet perusparannustyyppisesti vai rakennetaanko kokonaan uusia raiteita. Tämä vaikuttaa oletettavasti myös aikatauluun. Sanotaan, että nopeimmillaan kymmenen vuoden sisällä.”

 


 

EVA arvioi raportissaan, että perustuslakivaliokuntaan edenneessä valinnanvapauslaissa yritetään johdonmukaisesti kiertää Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. EVAn mukaan sote-uudistuksen loppusuoralla haetaan mallia, jossa julkinen tuottaja voisi kilpailla sotessa eri säännöin kuin yksityinen tuottaja. - Näkökulma: Tilaisuus tekee varkaan, mutta EU:ssa siitä jää välittömästi kiinni. - KimsBlog


 

 

HUSin ylilääkäri ja professori: ”Sote-

valmistelun lähtökohdissa valuvika, jota ei

millään pystytä korjaamaan”

 
 
 
Luotu: 
6.1.2019 11:35

  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Sote-uudistuksen kilpailuoikeudelliset ongelmat tulivat esiin tällä viikolla. Arkistokuva uudistusta valmistelevan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksesta.
 
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että sote-lainsäädäntöön liittyy muitakin kilpailuoikeudellisia ongelmia kuin valtiontuki, jonka Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) nosti esiin viikolla.

 

”Pidän itse varsin ongelmallisena ns. valtakunnallisten palvelujen pakkokäyttöön liittyvää sääntelyä. Valtio on perustanut sekä sote-kiinteistöjä (Maakuntien tilakeskus Oy) että maakuntien tietohallintoa (Vimana Oy, SoteDigi Oy) varten yhtiöt, jotka se on pääomittanut. Maakuntien tulee jatkossa käyttää näiden yhtiöiden palveluja, vaikka esimerkiksi lukuisat yritykset tarjoavat sote-toimijoille IT-palveluja ja EU:n hankintadirektiivi edellyttää lähtökohtaisesti julkisten hankintayksikköjen kilpailuttavan palvelunsa”, Lehtonen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan

Hän arvioi lisäksi, ettei myöskään sote-palvelujen laajamittainen siirtäminen asiakassetelipalveluksi ei ole hankintalainsäädännön kannalta ongelmatonta. 

 

 

”Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta hankintamenettelyn avoimuus on hyvin tärkeää ja yksityisiltä toimijoilta hankitut sote-palvelut ovat vuodesta 2016 lähtien kuuluneet hankintadirektiivin mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Asiakassetelillä annettuihin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalainsäädäntöä. Käytännössä Suomi hyvin laajamittaisella asiakassetelijärjestelmällä kiertäisi myös hankintadirektiivin vaatimuksia sote-palvelujen kilpailuttamisesta, millä voi myös olla vaikutuksia noiden palvelujen (ylikorkeaan) hintatasoon.”

Pessimistisimmät arvioijat näkevät Lehtosen mukaan hallituksen haluttomuudessa varmistautua sote-lainsäädännön kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydessä jopa salajuonen, jolla halutaan ajaa uudistuksen valmistelu lopulta tilanteeseen, jossa komissio lopulta toteaa yhteisölainsäädännön edellyttävän Suomen julkisten palvelujen yhtiöittämistä vastoin perustuslain vaatimuksia. Lehtonen itse ei kuitenkaan usko tällaisiin teorioihin. 

 

”Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi”, hän sanoo.

 

Näkemys kiteytyy monilta osiin julkisen sektorin käyttämiin liikelaitoksiin, joilla on edullisempi verokohtelu kuin osakeyhtiöillä. Sote-uudistuksesssa liikelaitoksiin siirrettäisiin myös omaisuutta julkisilta toimijoilta veloituksetta. Liikelaitoksella on myös konkurssisuoja. Näitä kaikkia voidaan pitää EU:n valtiontukisääntöjen vastaisina toimina.

*

Lue lisää: 

EVA: Suomi yrittää kiertää EU:n sääntöjä – Sote-kikkaa ”ei ole tarkoitettu porsaanreiäksi”

 


 

”Se, mikä tuossa tulonjakoselvityksessä ilahduttaa on se, että toiseksi eniten on noussut niitten ihmisten tulot, jotka ovat siellä kaikkein pienimmässä tuloluokassa. Eniten on noussut niitten, jotka ovat siellä suurituloisimpien joukossa – se johtuu siitä, että yrityksillä menee nyt hyvin, vienti vetää ja pääomatulot ovat kasvaneet. Se on selvä asia, että tällaisessa suhdannetilanteessa näin tulee käymään. Erityisen iloinen olen siitä, että toiseksi eniten, ja enemmän kuin keskimäärin, kasvoi kaikkein köyhimpien ihmisten tulot Suomessa”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi eduskunnan kyselytunnilla.


 

 

 

Havainto tuloeroista: ”Suomessa on riittävän

kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla

huono-osainen”

 
Luotu: 
1.1.2019 11:15

  • Kuva: Alma Media arkisto / Matti Matikainen
    Kuva
    Osmo Soininvaara arvioi, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä ajatellen työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia.
 
|

Vihreiden vaikuttaja Osmo Soininvaara ei ole vakuuttunut siitä, että palkkaerot kannustavat ahkeruuteen,  parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla.

 

”Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja”, hän kirjoittaa blogissaan.

 

Palkkaeroilla on Soininvaaran mukaan kuitenkin myös toinen merkitys: ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja.  

 

”Työvoiman liian pienet hintaerot vaikuttavat hitaasti ja siksi pysyvästi. Miten esimerkiksi tekoälyä kehitetään? Tehdäänkö siitä väline, jolla parhaat ja luovimmat henkilöt tulevat entistä korvaamattomammiksi ja taviksia syrjäytetään työmarkkinoilta, vai tehdäänkö siitä väline, jonka avulla tavikset voivat tehdä aiempaa vaativampia työtehtäviä ja korvata näin osan noiden korvaamattomien työpanoksesta. Mitä kalliimpia ovat tavikset suhteessa huippukykyihin, sitä enemmän kannattaa keskittyä heidän korvaamiseensa.”

Hän arvioi, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä ajatellen työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia.

 

”Kompromissia on turha etsiä. Näiden kahden asian – työvoiman hinnan ja palkansaajan nettotulojen – pitää siis eriytyä toisistaan nykyistä enemmän”, Soininvaara sanoo.

Tätä ajatellen korkeakouluopintojen ilmaisuus ja subventoiminen on hänen mukaansa kaksiteräinen miekka. 

”Sen voi ajatella lisäävän yhteiskunnallista tasa-arvoa sillä, köyhä kotitausta ei ole este opiskelulle, mutta lisäävän eroja siinä mielessä, että köyhä siivooja maksaa veroissaan tulevan suuripalkkaisenylilääkärin opinnot. ”

Soininvaara kommentoi myös ensi vaalikauden suurta teemaa sosiaaliturvan uudistusta.

”Minua huolestuttavat ne kylmät tuulet, joissa keskitytään heikentämään tulonsiirtoja, jotta työttömät pyrkisivät hakeutumaan töihin, joihin heitä ei kannata palkata. Yleistuki pienentäisi pienipalkkaisten osa-aikatyöttömien käteen jääviä tuloja. Minä ajattelen perustuloa nimenomaan lääkkeeksi tähän ongelmaan, eriyttämään työvoiman hinta ja työntekijän tulot toisistaan. En helpottamaan lorvimista sosiaalitukien varassa. Siihen ei perustuloa edes tarvita. Nykymalli toimii hyvin”, hän sanoo.

Tilastokeskus kertoi joulun alla, että väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Kaikkein pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi hieman enemmän, 2,2 prosenttia.

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki puolestaan on luonnehtinut,  että tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin pelättiin. Arhinmäki viittaa tuotannontekijätuloihin, joissa tuloerot ovat mittaushistorian suurimmat. Tuotannontekijätuloilla tarkoitetaan ihmisen tuloja ennen tulonsiirtoja eli yhteiskunnan tukia, ja niihin lukeutuvat palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot. 

 


 

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema väestöennuste oli varsin synkkä ja herätti runsaasti huomiota. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan totuus oli ainakin tänä vuonna vielä kehnoa ennustettakin pahempi.


 
Kyltti naistenklinikalla Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Luulitko että väestöennuste oli synkkä? Vielä

pahempi toteutui

 

Matala syntyvyysennuste oli sekin liian optimistinen.

*

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema väestöennuste oli varsin synkkä ja herätti runsaasti huomiota. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan totuus oli ainakin tänä vuonna vielä kehnoa ennustettakin pahempi.

*

– Luulitko että väestöennusteen näkymä syntyvyydestä on synkkä? Se on liian optimistinen – ainakin tämän vuoden osalta: – Väestöennusteessa syntyneiden lkm on tänä vuonna kolme prosenttia viime vuotta pienempi, Kärkkäinen kirjoittaa.

Hänen mukaansa syntyneiden lukumäärä on laskenut tammi-marraskuussa 2018 yli viisi prosenttia. Kärkkäinen on jakanut alla näkyvän kuvan. Siinä näkyy syntyvyyden raju lasku noin vuodesta 2011 alkaen.

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä on vähentynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana peräti 100 000 henkilöllä. Työikäisten osuuden väestöstä ennnustettiin pienenevän nykyisestä 62 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin työikäisten väestön arvioidaan olevan yli 200 000 henkeä nykyistä pienempi.

Luvut ovat myrkkyä huoltosuhteelle. Sataa työikäistä kohden on nyt 60 ”huollettavaa” eli alle 15-vuotista ja yli 65-vuotiasta.  Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2070 sataa työikäistä kohden on jo 81 huollettavaa. Ilmiön taustalla on niin syntyvyyden lasku kuin nettomaahanmuuton väheneminenkin.

 



Näytä kuva Twitterissä
Olli Kärkkäinen@OlliKarkkainen
 
 

Luulitko että väestöennusteen näkymä syntyvyydestä on synkkä? Se on liian optimistinen - ainakin tämän vuoden osalta:
- Väestöennusteessa syntyneiden lkm on tänä vuonna 3 % viime vuotta pienempi
- Todellisuudessa tammi-marraskuussa 2018 syntyneiden lkm on laskenut yli 5 %

Suomen työmarkkinat pitää vääntää vaikka väkisin asentoon, jossa selvästi useampi Suomen asukas työllistyy, olipa hän kantaväestöä tai maahanmuuttaja.


 

 

Jokainen kynnelle kykenevä on saatava

töihin, kun väestö ei enää kasva

 

18.12.2018 15:30 | Kauppalehti
 
 

Väestön ikääntymisen vaikutusten lievittäminen pitää aloittaa työllisyyden parantamisesta, kirjoittaa Juhana Rossi.

 

Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti Suomessa miljoonan hengen rajan vuonna 2012. Jos Suomen väestö kehittyy marraskuussa Tilastokeskuksen julkistaman väestöennusteen mukaisesti, yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonan hengen rajan vuonna 2033.

Rakentuuko samaan aikaan nuorista Suomen tulevaisuus? Ei rakennu.

Vuonna 2012 alle 15-vuotiaita nuoria oli vajaat 900 000. Vuonna 2050 heitä on ennusteen mukaan enää 705 000.

 

Varttuneiden ja nuorten suomalaisten määrien muutokset heijastavat kehitystä, jossa ikääntyneiden suhteellinen osuus Suomen väestöstä kasvaa ja nuorten osuus vastaavasti pienenee.

Muutoksella on merkitystä, sillä työ­ikäinen – tai tarkemmin sanottuna työllinen – väestö maksaa verot ja sosiaalivakuutusmaksut, joilla Suomen hyvinvointi pitkälti rahoitetaan.

Suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta väestöennusteen luvut enteilevät siis pahaa. Silti väestöennusteesta kannattaa muistaa yksi varaus.

 

Ennusteessa oletetaan, että mennyt kehitys jatkuu tulevaisuudessa muuttumattomana. Nimenomaan oletetaan.

Esimerkiksi ihmisten valinnat ja politiikkatoimet voivat hyvin vaikuttaa siihen, kuinka väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat.

Suomessa väestönkasvun hitaus ja ikääntyneen väestön osuuden kasvu kertovat siitä, että uusia lapsia syntyy verraten vähän. Tämä kehitys tuskin suuresti muuttuu.

On toki mahdollista, että julkinen valta onnistuu vahvistamaan ilmapiiriä ja tekemään perhepolitiikkaa, joka houkuttelee ihmisiä hankkimaan lapsia omasta aloitteestaan.

Mutta avoimessa yhteiskunnassa ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävää, että julkinen valta jotenkin pakottaisi tai ohjaisi ihmisiä lastenhankintaan.

Jäljelle jää siten kaksi tietä vahvistaa taloudellista huoltosuhdetta eli lisätä työllisten määrää suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin kuten eläkeläisiin.

Ensiksi jo työikäisten työllisyyttä pitää kaikin keinoin lisätä. Tähän on tarjolla laaja keinovalikoima työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisesta erilaisten tulonsiirtojen leikkauksiin, jotka kannustaisivat ottamaan vastaan työtä.

Työllisten määrää voidaan lisätä myös pidentämällä työuria eli kasvattamalla varttuneiden työllisten määrää. Tässä suhteessa Suomi on jäljessä esimerkiksi Ruotsia.

 

Toiseksi nuoren ja työikäisen väestön määrää voidaan lisätä edistämällä maahanmuuttoa. Tosin maahanmuutto parantaa taloudellista huoltosuhdetta vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät.

Maahanmuuttajien verraten laaja työttömyys kertoo, että näin ei ole. Mistä palataan ensimmäiseen keinoon eli yleiseen työllisyyden parantamiseen.

 

Asian voi ilmaista näin: Suomen väestö ikääntyy, ja mikäli maahanmuuton vaikutusta ei huomioida, se myös supistuu. Realistisin keino korjata tätä ongelmaa on puristaa olemassa olevasta potentiaalisesta työvoimasta kaikki irti.

  • Juhana Rossi
    Kauppalehti
     

”Yleensä kannatan pidättyvyyttä julkisissa menoissa. Mutta tämä ei ole se paikka missä pitää säästää. Hävittäjähankinnoissa pitää ostaa parasta ja tarpeeksi. Ilman vahvaa itsenäistä puolustuskykyä meillä ei ole ulkoista turvallisuutta. Varsinkaan kun emme ole Naton jäseniä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa. ”Ne, jotka ovat lukeneet historiansa, muistavat että tämä sama keskustelu käytiin 30-luvulla. Aikansa roopet voittivat sen silloin. Se meinasi olla varsin kohtalokasta Suomelle”, Romakkaniemi jatkaa. - Näkökulma: Suomen vasemmisto on vastustanut itsenäisen Suomen koko historian ajan, Puolustusvoimien kehittämistä ja resurssointia. Lähialueemme eivät ole enää turvallisuuspoliittisesti yhtä vakaat, kuten 1970-90-luvuilla. Ympäristömme on muuttunut dramaattisesti sitten 2014. - KimsBlog


 

 

Professori kyseenalaistaa hävittäjähankinnan

kokoluokan: ”Entä jos ostettaisiin vain 47,

säästyisi muutama miljardi”

 

17.12.2018 10:01päivitetty 17.12.2018 10:01 | Kauppalehti

Suomen Ilmavoimien Hornet-hävittäjä.
 
 

Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja, taloustieteen professori Roope Uusitalo pohtii.

 

Taloustieteen professori Roope Uusitalo herättää keskustelua Suomen hävittäjähankinnan koosta. Tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää ja millä perustein, professori kysyy Twitter-palvelussa.

”Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi”, Uusitalo pohtii Kauppalehden uutista lainaavassa päivityksessään.

”Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja”, Uusitalo jatkaa pohdintaansa.

 
Roope Uusitalo@roope_uusitalo
 
 

Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi.

Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja.

Kauppalehti@KauppalehtiFi
 

Suomi tilaa Ilmavoimilla 64 hävittäjää – USA:ssa haarukoidaan nyt F-35-koneen hintalappuahttps://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-tilaa-ilmavoimilla-64-havittajaa-usassa-haarukoidaan-nyt-f-35-koneen-hintalappua/d02876d2-2e41-49da-bd1c-f4c27b69c562 

 
100 ihmistä puhuu tästä
 

Suomi on korvaamassa nykyisiä Hornet-hävittäjiään 7–10 miljardin euron HX-hankkeella. Ilmavoimien mukaan uusia koneita tarvitaan 64, kuten Hornetejakin on. Samaa mieltä ovat useimmat eduskuntapuolueet, mutta Vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on jakanut myös Uusitalon viestin Twitterissä.

Hänelle vastataan Twitterissä, että asiassa pitää luottaa puolustusasioiden asiantuntijoiden arvioon.

”Ja samalla periaatteella annetaan professoreiden hoitaa koulutuspolitiikka, lääkäreitten terveyspolitiikka ja taloustieteilijöiden talouspolitiikka? En pistä vastaan kun vaan tarpeeksi rahaa löytyy”, Uusitalo vastaa.

 

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino‏ kommentoi Uusitalon avausta Twitterissä.

”Jos määrän saisi päättää ilmataistelun lainalaisuuksien pohjalta, niin 100 hävittäjää olisi minimi. Poliittisesti ja taloudellisesti 64 on realismia”, hän toteaa.

Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Hornet-kaluston 2020-luvun jälkipuoliskolla poistuva suorituskyky ”korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti”.

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kuuntelisi Ilmavoimia.

 

 


 

– Viestinnän resursointi on huolettanut maakuntien viestijöitä. Maakunnan tulee tavoittaa moninaiset kohderyhmät: asukkaat, palvelujen käyttäjät, työntekijät, päättäjät, yritykset ja media. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaista resursointia, maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän puheenjohtaja Thomas Sund toteaa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tiedotteessa.

 

Suosituksessa korostetaan maakuntien viestinnän vuorovaikutteisuutta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Maakuntien viestintään suositellaan

voimavaroja

 

Tuore suositus painottaa viestinnän roolia maakuntien kriittisenä menestystekijänä.

Vaikuttava viestintä on avain maakunnan kilpailukykyyn ja elinvoimaan, arvioidaan maakuntien tuoreessa viestintäsuositus.

 

Suositus on valmisteltu maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän sekä maakuntien viestintäverkoston yhteistyönä. Suosituksen on tarkoitus palvella maakunta- ja sote-uudistuksessa perustettavia uusia maakuntia.

Suositus painottaa viestinnän roolia maakuntien kriittisenä menestystekijänä. Viestintä on strategista toimintaa, jota johdetaan, suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan systemaattisesti. Viestintään on myös varattava riittävästi resursseja.

 

Suosituksessa korostetaan viestinnän vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisella viestinnällä voidaan tukea demokratian toimivuutta ja kansalaisten osallisuutta. Viestimällä asioista ymmärrettävästi, monipuolisesti ja oikea-aikaisesti turvataan maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta. Viestinnän on oltava selkeää ja tietoa on oltava saatavissa kansalliskielillä. Myös erityisryhmien tarpeista on huolehdittava.

 


 

FinEstLink-suunnitelmassa on arvioitu junalipun hinnaksi 18 euroa suuntaansa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa. Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa, yhdessä lauttaliikenteen kanssa.


  

 

Ovatko puheet Tallinna-tunnelista tästä

maailmasta ja olisiko se edes turvallinen?

Te halusitte tietää miljardihankkeesta, me

keräsimme vastaukset kahdeksaan

kysymykseen

 

Tunnelihanke Tallinnaan on herättänyt laajaa keskustelua koko Uudenmaan alueen kehittämisestä. Kokosimme tähän juttuun vastaukset kahdeksaan kiinnostavaan yleisökysymykseen.

 

Helsinki–Tallinna-rautatietunneli
Tallinna kaupunkikuvaa mereltä käsin.
Tallinna mereltä katsottuna.Henrietta Hassinen / Yle
 

Keskustelu Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista on käynyt viime kuukaudet vilkkaana. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen iso hanke kiinnostaa niin viranomaisia, yrityselämää kuin tavallisia kansalaisiakin.

 

Kysyimme yleisön mielipiteitä Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä megahankkeesta. Keskusteluun tuli lähes 200 kommenttia.

Koostimme tähän juttuun vastauksia yleisön esittämiin kysymyksiin Tallinna-tunnelista.

*

1. Olisiko Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista oikeasti hyötyä?

Suomessa ja Virossa on korostettu maiden välille suunnitellun tunnelin hyötyjä.

Suomen liikenneministeriö on nostanut esille tunnelin tuomina etuina muun muassa mahdollisuuden edistää Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Tunnelin tulisi kytkeytyä optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään, ja se olisi osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

Viro on korostanut, että maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esimerkiksi työvoiman, koulutuksen ja terveydenhuollon helpompaa liikkumista. Matka-aika Tallinnan ja Helsingin välillä typistyisi meren alittavan tunnelin ansiosta puoleen tuntiin.

 

Helsinki
 Suomenlinnan lautalta kuvattuna.
Helsinki.Kari Ahotupa / Yle
 

2. Voisiko tunneli maksaa itsensä takaisin?

Asiaa selvitetään parhaillaan. Menossa on kaksi isoa selvitystä.

Viime aikoina paljon julkisuutta on saanut liikemies Peter Vesterbackanluotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project. Vesterbackan vetämän hankkeen lisäksi on virkamieshanke FinEstLink. Sen perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Suomen ja Viron liikenneministeriöt sekä Uudemaan ja Harjun maakunnat.

Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaavaluonnoksessa on – ainakin toistaiseksi – molemmat tunnelivaihtoehdot. Pyrkimyksenä on, että keväällä valmistuvaan Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen saataisiin yksi yhtenäinen tunnelisuunnitelma.

Vesterbacka on tosin todennut, että vaikka suunnitelmia on useampia, niin projekteja on vain yksi.

 

3. Sijoittajat hakevat aina sijoittamilleen rahoille tuottoa. Paljonko tämä tunneli tuottaa?

Tämänhetkisten tietojen mukaan tunnelin käyttöä ei rahoitettaisi veroilla tai käyttömaksuilla. Tunnelin hoidosta ja ylläpidosta vastaisi yksityinen yritys, joka saisi tuloja matkalipuista, rahdista ja palveluista. Tuotto riippuisi siis pitkälti siitä, kuinka paljon tunnelilla olisi käyttäjiä ja mikä olisi lipun hinta.

*

FinEstLink-suunnitelmassa on arvioitu junalipun hinnaksi 18 euroa suuntaansa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa. Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa, yhdessä lauttaliikenteen kanssa.

*

Länsiterminaali 2 Helsingin Jätkänsaaressa.
Henrietta Hassinen / Yle
 

Liikemies Vesterbackan vetämässä FinEstBay-projektissa ennakoidaan vieläkin suurempaa liikenteen kasvua Helsingin ja Tallinnan välillä. Itse asiassa Veterbacka ei halua niinkään puhua kaupunkien välisestä junayhteydestä, vaan vertaa tulevaa liikennettä Helsingin ja Espoon välillä liikennöivään länsimetroon.

Liikenne olisi samankaltaista, mutta volyymit suurempia. Vesterbacka puhuu "supermetrosta". Lipun hinta olisi 50 euroa suuntaansa. Vuosilipun hinta olisi 1 000 euroa. Hinnat voisivat elää kysynnän mukaan.

 

4. Englannin kanaalin 50 kilometrin mittainen tunneli on porattu pehmeään hiekkakiveen. Helsinki–Tallinna-tunnelin, joka joudutaan kaivamaan osan matkasta kovaan graniittiin, pituus tulisi olemaan noin 80 kilometriä. Lisäksi matkan varrelle pitäisi rakentaa merelle yksi tai kaksi keinosaarta. Onko Vesterbackan esittämä 15 miljardin kokonaiskustannus realistinen?

Asiantuntija-arviot poikkeavat toisistaan ennen kaikkea hankkeen rahoituksen ja aikataulun suhteen.

Kovaan kallioperään on hyvä rakentaa tunneleita, koska kallioperän rakentamisen aikaiset lujitustarpeet ovat vähäisemmät verrattuna pehmeisiin ja huokoisiin sedimenttikiviin. Lisäksi kovan kallioperän vesivuodot ovat selvästi vähäisemmät, mikä vähentää tunnelin tiivistystarpeita ja laskee näin paljon kustannuksia.

Tunnelista tehtyjen selvitysten mukaan tunneli maksaisi arviolta 16 miljardia euroa. Hinta-arvion haarukka on 13,8 miljardista eurosta 20 miljardiin. Hintaan sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

 

5. Ajatus rautatietunnelista Tallinnaan on hyvä, mutta se vaatii suurnopeusradan Tallinnasta Puolaan. Sellaista ei nyt ole. Onko kukaan pohtinut tätä?

Rail Baltica on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen liittyy meritieyhteys tai rautatietunneli Tallinnasta Helsinkiin.

Liikenneministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) Suomi aikoo liittyä osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi.

 

6. Voisiko tunneli romahtaa?

Tunnelin rakentamisesta vastaisivat suomalaiset ja kansainväliset kokeneet maanalaisen rakentamisen asiantuntijat.

Suuri osa tunnelista verhoillaan paksuilla betonielementeillä, joiden avulla ehkäistään sortumisia. Suomi ei myöskään ole maanjäristysaluetta, mikä vähentää entisestään sortumisvaaraa.

Tosin tunnelit ovat niitä rakenteita, jotka säilyvät yleensä myös maanjäristyksissä.

 

7. Mitä jos vedet vuotavat tunneliin?

Tunnelia rakennettaessa tunnelin ja meren väliin jätetään paksu kalliokatto. Lisäksi tunnelit verhoillaan betonielementeillä.

Mahdolliset vesivuodot tapahtuvat kallioperän heikoissa vyöhykkeissä, jotka vahvistetaan ja tiivistetään tunnelin rakentamisen yhteydessä. Vuotovedet kerätään ja ohjataan hallitusti tunnelista pois.

 

juna
 tunnelissa
Peter Vesterbackan luotsaaman hankkeen havainnekuva.FinEst Bay Area Helsinki
 

8. Onko tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä ekologisempi ratkaisu kuin laivaliikenne?

Tässä on otettava huomioon sekä tunnelin rakentaminen että sen käyttö.

Tunnelin rakentamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin ei liene toistaiseksi ole vastausta, vaan tämä selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-raportissa. Raportin valmistumisen aikataulusta on erilaisia arvioita. Vesterbacka arvelee, että YVA-raportti ja muut lupa-asiat saadaan kuntoon parin vuoden kuluessa. Liikenneministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) tähän menisi viidestä kuuteen vuotta.

 

Jos taas tarkastellaan sitä aikaa, kun tunneli on valmis, niin asiaa voi pohtia hyvinkin monesta nakökulmasta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että sähköllä toimivat junat ovat ekologisempia kuin polttoaineella liikkuvat laivat. Tässä oletuksena se, että sähkö on tuotettu mahdollisimman ekologisesti.

Jutussa käytetyt lähteet: Geologisen tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva, liikemies Peter Vesterbacka, liikenne- ja viestintäministeriön tiedote(siirryt toiseen palveluun).

*

Lisää aiheesta:

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin (3.12.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoitusneuvottelut jo pitkällä – "Tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa", sanoo liikemies (2.10.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin hintalappu: 16 miljardia euroa – Tallinnaan 18 eurolla puolessa tunnissa (7.2.2018)

 


 

– Jos katsoo osallistujamääriä, niin ei varsinaisia PVL:n edustajia Suomessa paljoa ole. Ja niistäkin osa on ruotsalaisia. Että siinä mielessä uusnatsismi on marginaalinen ilmiö Suomessa. Isosta porukasta ei voi puhua. Mutta radikaaleimmat liikkeet tietysti yleensäkään eivät kerää kovin suurta kannattajajoukkoa. Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta mukaan uusnatsit tavoittelivat huomiota hakaristilipuilla, joita poliisi takavarikoi mielenosoittajilta.

 

Uusnatsien Kohti vapautta! -marssi Helsingissä LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Tutkija IS:lle: Uusnatsismi marginaalista

 

 

Tommi Kotosen mukaan radikaalit liikkeet eivät kerää suurta kannattajajoukkoa.

Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestettyyn uusnatsien mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan 200–300 ihmistä. Kulkueen taustalla oli Pohjoismainen vastarintaliike (PVL), jonka hovioikeus lakkautti syyskuussa.

Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kertoo Ilta-Sanomille, että uusnatsismi on Suomessa kuitenkin marginaalinen ilmiö.

 

– He ovat tienneet, että he menevät Kallioon marssimaan, niin tämä lippuepisodi lienee ollut jonkin sortin protesti tai provokaatio vastamielenosoittajille tai jopa poliisille. Aikaisemmin he eivät ole ymmärtääkseni noita natsilippuja käyttäneet.

– Ei tämän kokoisella porukalla normaalisti kovinkaan kummoista huomioarvoa Suomenkaan kokoisessa maassa saataisi. Ellei sitten tehtäisi tällaisia provosoivia tempauksia, kuten tämä hakaristitempaus, tutkija sanoo.

 


 

Näkökulma: Tunnen ystävieni ja tuttavieni kanssa syvää inhoa ja halveksuntaa, näitä sivistymättömiä natsistisia ääritoimijoita kohtaan. Tähän yhteiskunnan ja lainsäätäjien tulee puuttua välittömästi ja pikimmiten uudella lainsäädännöllä. Kenenkään suomalaisen ei pidä sietää tälläistä aatteelista alhaista räyhäämistä, minään päivänä vuodessa, avoimessa sivistysyhteiskunnassa koskaan!? - KimsBlog


 Hakaristilippujen poisto

 

 

Ratsupoliisit ottivat voimakeinoin

hakaristiliput pois uusnatseilta – Yle seuraa

itsenäisyyspäivän mielenosoituksia hetki

hetkeltä

 

Tilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena.

 

Mielenosoitukset

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä erilaisia mielenilmauksia ja marsseja.

Ensimmäinen marsseista on kansallissosialistinen Kohti vapautta -marssi klo 15.15 alkaen. Marssi kulkee Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön. Toinen mielenosoituksista on Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle kello 16.30 alkaen.

 

Kolmas marssi on Ylioppilaiden perinteinen soihtukulkue Hietaniemestä Senaatintorille. Marssin on määrä alkaa kello 17. Neljäs marssi on kansallismielisen 612 -soihtukulkueen marssi Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle kello 19.30 alkaen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

klo 16:10: Poliisi on tehnyt ensimmäiset kiinniotot uusnatsien kulkueesta.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Poliisi on ottanut hetki sitten pois hakaristilippuja Kohti vapautta -kulkueelta kokoontumislain nojalla.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Otimme kiinni neljä henkilöä Kohti vapautta -kulkueesta rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 
Narinkkatorin vastamielenosoituksessa pidetään aloituspuheenvuoroja.

klo 16:09:  

klo 16:06: Samaan aikaan uusnatseja vastustava Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu Narinkkatorille. Ylen toimittajan Hanna Terävän mukaan paikalla on tällä hetkellä 200-300 mielenosoittajaa. Vastamielenosoituksen on tarkoitus lähteä liikkeelle kello 16.30

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Kaisaniemestä lähti hetki sitten liikkeelle Kohti vapautta -mielenosoituskulkue. Osallistujia 200–300.

Näytä kuva Twitterissä
Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Poliisi on ottanut hetki sitten pois hakaristilippuja Kohti vapautta -kulkueelta kokoontumislain nojalla.

 
17 ihmistä puhuu tästä
 
 

klo 16:01: STT:n mukaan Kohti vapautta -marssiin osallistujat nimittelevät muun muassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.), presidentti Sauli Niinistöä ja europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa (ps.) kansanpettureiksi. Uusnatsimielenosoittajia on saapunut paikalle ainakin Ruotsista.

klo 16:00: Hakaniementorin vastamielenosoituksesta ei ole ilmoitettu poliisille etukäteen. Poliisista kerrotaan Ylelle, että kokoontuminen saa jatkua, jos siitä ei ole häiriötä.

Poliisin mukaan mahdollinen järjestäjä saattaa kuitenkin syyllistyä kokoontumisrikkomukseen, jos järjestäjä tavoitetaan.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Muistutamme, että ilmoittamattomien kokoontumisten järjestäjät voivat syyllistyä kokoontumisrikkomukseen.

 

klo 15:56: Ratsupoliisit ottavat nyt mielenosoittajilta pois hakaristiliput voimakeinoin, kertoo Ylen kuvaaja mielenosoitusreitin varrelta.

klo 15:50: Kohti vapautta-marssia vastassa on Hakaniementorilla useita kymmeniä vastamielenosoittajia. Paikalla torilla on myös useita poliisipartioita.

klo 15:47: Helsingin poliisin arvion mukaan Kohti vapautta-marssissa on osallistujia 200-300.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 
 

Kaisaniemestä lähti hetki sitten liikkeelle Kohti vapautta -mielenosoituskulkue. Osallistujia 200–300.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 

klo 15:42: PVL:n marssi lähtee liikkeelle Kaisaniemenrannasta.

klo 15:40: PVL:n marssi on alkamaisillaan. Marssiin osallistujat lämmittelevät huutamalla iskulauseita.

PVL:llä näyttää olevan hakaristiliput marssilla mukana PVL:n omien lippujen lisäksi. Liput olivat vielä marssin alkuvaiheessa rullalla.

klo 15:38:  

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

'ssa järjestettävästä mielenosoituksesta Kallio ilman natseja ei ole tullut etukäteen virallista kokoontumislain mukaista ilmoitusta 'lle. Muistutamme, että poliisille tulee ilmoittaa mielenosoituksesta vähintään 6 tuntia ennen mielenosoitusta.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Huolehdimme ensisijaisesti siitä, että asianmukaisen ilmoituksen tehneiden mielenosoitukset turvataan, niin kuin mielenosoittajat ja poliisi ovat yhdessä etukäteen sopineet.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 

15.20 Kaisaniemenrantaan saapuu lisää mielenosoittajia. Uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tunnuksia ei ole vielä ainakaan näkyvästi esillä.

15.15 Iltapäivän ensimmäinen marssi on lähdössä pian Helsingin Kaisaniemenrannasta. Kohti vapautta -nimisen marssin on arvioitu lähtevän klo 15.30. Ylen toimittaja Jyrki Hara kertoi lähtöpaikalta hieman klo 15 jälkeen, että paikalla näytti olevan noin sata mielenosoittajaa.

 


 

Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin. Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.



 

Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat

järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa –

puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja

yhteistyötä odinien kanssa

 

Vastarintaliikkeellä on varasuunnitelma sen lakkauttamisen varalle. Järjestö on perustanut uusia yhdistyksiä, joiden avulla se aikoo levittää aatettaan myös tulevaisuudessa.

 

Pohjoismainen vastarintaliike (PVL)
Äärioikeistolaiseen 612-soihtukulkueeseen osallistunut mies.
Naamansa peittänyt mies osallistui itsenäisyyspäivänä 2016 Helsingissä äärikansallismieliseen 612-soihtukulkueeseen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

 

Se oli yksi potku, mutta seuraukset olivat kauaskantoiset.

Syksyllä 2016 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) lippuvartio seisoi Helsingin asema-aukiolla. Ohi kulki mies, joka sylkäisi maahan uusnatsien edessä.

 

PVL:n johtohahmoihin kuuluva Jesse Torniainen reagoi välittömästi. Hän ryntäsi miestä kohti, hyppäsi ja potkaisi rintaan.

 

Uhri kuoli noin viikkoa myöhemmin. Oikeus katsoi, ettei potkun ja kuoleman välillä ollut kiistatonta yhteyttä. Tapaus oli silti viimeinen niitti viranomaisten kärsivällisyydelle.

Poliisihallitus oli suunnitellut Vastarintaliikkeen kieltämistä jo vuoden 2013 Jyväskylän kirjastopuukotuksen rikoskäsittelyssä. Uusnatsi oli puukottanut vasemmistoaktiivia kirjanjulkistustapahtuman yhteydessä. Poliisin vaatimus ei tuolloin ehtinyt tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Helsingin asema-aukiolla Poliisihallituksen mitta täyttyi: tällä kertaa ihminen oli kuollut.

Myös kansalaiset reagoivat voimakkaasti. Asema-aukio täyttyi pian kynttilöistä ja kukista. Viesteissä luki:

Huutava vääryys.

Viha synnyttää vihaa.

Ihmiset eivät opi.

 

PVL:n jäsen pahoinpiteli miehen hyppypotkulla Helsingin asema-aukiolla vuonna 2016. Kansalaiset toivat aukiolle kukkia ja kynttilöitä.Berislav Jurišić / Yle
 
 

Maaliskuussa 2017 Poliisihallitus teki kantelun, jossa se vaati oikeutta lakkauttamaan Vastarintaliikkeen. Asia eteni Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka teki päätöksen marraskuussa 2017. Järjestö kiellettiin lainvastaisena.

Uusnatsien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut tähän. Kävi päinvastoin.

Vastarintaliike valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Samalla järjestö alkoi valmistautua siihen, että lakkauttamispäätös saa lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaisi sitä, ettei järjestö enää voisi kokoontua tai värvätä uusia jäseniä.

Syksyllä 2018 myös Turun hovioikeus päätti kieltää järjestön. Nyt PVL hakee valituslupaa päätökseen korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisun saaminen tähän voi kestää vielä kuukausia, jopa yli vuoden.

Yle selvitti, mitä PVL on tehnyt kulisseissa kuluneen vuoden aikana, kun sen asemaa on käsitelty eri oikeusasteissa.

 

  • Kävi ilmi, että PVL:n jäsenet ovat perustaneet kaksi uutta yhdistystä, jotka jo levittävät järjestön sanomaa. Tällä se on varmistanut, että jos yksi yhdistys lakkautetaan, toiminta voi jatkua uusien yhdistysten kautta. Toisen yhdistyksen tarkoituksena on perustaa poliittinen puolue. Toinen yhdistys kertoo auttavansa vähäosaisia kantasuomalaisia.
  • Toisekseen PVL on vahvistunut. Sen jäsenmäärä on kasvanut kymmenillä henkilöillä ja on nyt toistasataa. Järjestö on julistanut nettisivuillaan: Kehitymme sitä vahvemmaksi, mitä kovempaa meitä vastaan hyökätään.Kolmanneksi PVL:n ja katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) välit ovat lämmenneet. Odineita osallistuu jatkuvasti PVL:n mielenosoituksiin – ja toisin päin. SoO osoittaa tukeaan PVL:lle myös järjestönä.
  • Odineiden mielestä PVL on “tarvittava vastavoima tämän ajan oikeus- ja moraalikäsitystä halventaville pakkomonikulttuurin lobbaajille”.

 

Luotettavien tietojen saaminen PVL:n toiminnasta ei ole helppoa. Järjestö ei lähtökohtaisesti anna haastatteluja. Yritimme tavoitella tätä juttua varten useita PVL:n jäseniä. Kaksi heistä suostui lopulta vastaamaan osaan kysymyksistämme sähköpostitse. Kameran eteen ei suostunut kukaan.

PVL suhtautuu niin kutsuttuun valtamediaan erittäin negatiivisesti. Järjestö pitää kontakteja toimittajiin riskinä. PVL:n mielestä media on osa valehtelevaa eliittiä, joten se nähdään vihollisena.

Omille nettisivuilleen järjestö tuottaa aktiivisesti ideologiansa mukaista sisältöä. Sivut toimivat tiedotuskanavana omille kannattajille.

Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se haluaa luoda pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion ja romuttaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen.

PVL ihannoi Adolf Hitleriä, vaalii valkoisen pohjoismaisen rodun “puhtautta” ja vastustaa juutalaisia. Järjestön mielestä holokaustia eli juutalaisten joukkotuhoa toisessa maailmansodassa ei ole todistettu pitävästi.

 

Sisäministeriö luokittelee(siirryt toiseen palveluun) PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen demokratian vastaisin keinoin.

PVL:n lakkauttamista koskeva oikeuskäsittely on paitsi ajankohtainen myös poikkeuksellinen. Suomessa kiellettiin viimeksi natsijärjestöjä 1970-luvulla, kun Pekka Siitoin nimitti itseään valtakunnanjohtajaksi.

PVL uhkaa etenkin tiettyjen vähemmistöryhmien turvallisuutta. Turun hovioikeuden ratkaisun mukaan PVL hyväksyy järjestön arvojen puolesta tehdyn väkivallan.

Jäsenten väkivallanteoissa on usein vaikuttanut poliittinen motiivi. Sisäministeriön mukaan poliittinen väkivalta Suomessa on viime vuosina ollut lähinnä PVL:n jäsenien väkivaltaa.

Ulkoparlamentaarisia keinoja käyttävän äärioikeiston noususta on puhuttu muuallakin Euroopassa. Äärioikeistolaista poliittista väkivaltaa on nähty hiljattain esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Poliisin mielestä PVL:n lakkauttaminen saattaa radikalisoida osaa sen jäsenistä entisestään. Koska järjestön lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen, se saa toistaiseksi järjestää vapaasti kokoontumisiaan julkisilla paikoilla.

 

Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Syksyllä 2017 PVL järjesti Tampereella mielenosoituksen “sananvapauden puolesta”.

Käräjäoikeus pohti vielä tuolloin järjestön kieltämistä. Marssille osallistui parisataa ihmistä, äärikansallismielisiä useista eri ryhmistä.

Paikalle oli saapunut myös PVL:n aateveljiä Ruotsista. Hämeensillalla uusnatsit kohtasivat vastamielenosoittajia. Oli syntymässä kahakka, vaikka paikalla oli paljon poliiseja.

 

Sitten tapahtui kummia

Asema-aukion hyppypotkusta vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen tuli väliin ja rauhoitteli ruotsalaisia. Tilanne oli ohi yhtä nopeasti kuin alkoi.

 

Tapaus kuvaa hyvin, miten Vastarintaliikkeen linja on muuttunut sen jälkeen, kun oikeusprosessi sen lakkauttamiseksi alkoi yli 1,5 vuotta sitten. Se on halunnut pitää matalaa profiilia ja pidättäytyä väkivallasta. Ei ole haluttu antaa lisäsyitä lakkauttamiselle.

Muutoin liikkeen aktiivit ovat pysyneet kiireisinä. He ovat liimailleet tarroja katupylväisiin, jakaneet lentolehtisiä ja kiinnittäneet ilmoituksia. Viikoittaisia kokoontumisia on pidetty järjestön kertoman mukaan seitsemällä paikkakunnalla Suomessa.

PVL on myös kaikessa hiljaisuudessa alkanut kerätä kannattajakortteja oman natsipuolueen perustamiseksi. Tätä varten järjestössä aktiivisesti mukana olleet henkilöt rekisteröivät keväällä Kansan yhtenäisyys -nimisen yhdistyksen. Kortteja on kerätty alkukesästä lähtien.

Tarkoittaako puoluehanke sitä, että PVL olisi muuttamassa taktiikkaansa? Järjestö kun on kertonut pyrkivänsä vallankumoukseen.

Tuskin. Ylen tietojen mukaan PVL:ää ei kiinnostanut puolueen perustaminen, ennen kuin poliisi haki järjestöä lakkautettavaksi.

 

Poliisi epäilee, että PVL ei aidosti tahdo vaikuttaa politiikassa. Järjestö on kertonut tavoitteekseen rakentaa Suomeen rinnakkaisyhteiskunnan, joka korvaisi lopulta nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen.

Puolueprojekti vaikuttaakin varasuunnitelmalta. Jos yksi yhdistys lakkautetaan, korvaava yhdistys on jo valmiina.

Kansan yhtenäisyys -yhdistyksen mukaan puolueen perustamisaikeilla ei ole tekemistä PVL:n eikä sen lakkauttamisen kanssa.

Vastarintaliike kuitenkin mainostaa puoluehanketta nettisivuillaan ja kerää sille kannattajakortteja mielenilmaustensa sekä “perusaktivismin” yhteydessä. Puoluetta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtaja on tunnettu PVL-aktiivi.

 

Puoluehanke on avoimesti kansallissosialistinen. Tavoitteikseen se listaa muun muassa EU-eron, rajojen sulkemisen pakolaisilta ja pankkitoiminnan kansallistamisen.

Kevään 2019 vaalit eivät ole tähtäimessä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on saada ehdokkaita sekä kunnallisiin että valtakunnallisiin vaaleihin.

Syyskuussa 2018 Kansan yhtenäisyys kertoi saaneensa kasaan tuhat korttia.

Suomessa puolueen rekisteröimiseen vaaditaan vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Ne pitää kerätä yhden vuoden aikana. Aikaa on siis ensi kesän alkupuolelle asti.

Poliisi pitää mahdollisena, että järjestö saa koottua tarpeeksi tukea puoluehankkeelleen. Pelkästään äärikansallismielisten itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen osallistui vuonna 2017 lähes 3 000 ihmistä.

PVL:n puoluehaaveet ovat kopio järjestön emomaasta Ruotsista, jossa Pohjoismainen Vastarintaliike (ruotsiksi Nordiska Motståndsrörelsen, NMR) hyväksyttiin puolueeksi 2015.

 

PVL kerää Suomessa kannattajakortteja oman puolueen saamiseksi. Ruotsissa järjestö on onnistunut perustamaan puolueen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Jo vuotta aiemmin järjestön johtaja pääsi pienen Ludvikan kunnan valtuustoon Ruotsidemokraattien listalta.

Ruotsin Vastarintaliike osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin syksyllä 2018. Puolueella oli kuntavaaleissa kaikkiaan tusinan verran ehdokkaita kolmella pikkupaikkakunnalla, mutta ehdokkaat saivat kasaan yhteensä vain parisataa ääntä ja jäivät kauas valtuustopaikoista.

Saldo jäi laihaksi myös samalla pidetyissä eduskuntavaaleissa(siirryt toiseen palveluun). Vastarintaliike keräsi koko maassa pari tuhatta ääntä, mikä oli 0,03 prosenttia lasketuista äänistä.

 

Puolueprojektin lisäksi Vastarintaliikkeen Suomen-osasto on perustanut myös toisen yhdistyksen. Sen nimi on Suomalaisapu.

Suomalaisapu on toiminut jo vuosia, mutta yhdistykseksi se rekisteröitiin vasta viime vuonna, hieman ennen kuin Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lakkauttaa PVL:n.

Vastarintaliikkeen Suomen-osaston ja Suomalaisavun puheenjohtaja on sama mies, Orivedellä asuva Antti Niemi. Suomalaisavun logo mukailee Vastarintaliikkeen ylöspäin osoittavaa nuolta, Tyr-riimua.

Suomalaisapu kertoo jakavansa lahjoituksia vähäosaisille suomalaisille “isänmaalliselta arvopohjalta”. Ylen tietojen mukaan yhdistys on saanut yksityishenkilöiltä ainakin vaatteita ja joitain rahalahjoituksia.

 

Vaikuttaa siltä, että PVL pyrkii käyttämään Suomalaisapua maineensa kiillottamiseen ja uusien tukijoiden houkutteluun.

Se on lähettänyt avustuspaketteja, jotka ovat sisältäneet muun muassa vaatteita ja erilaisia tavaroita. Mukaan on laitettu myös kirje, jossa kansallismielisiä kehotetaan järjestäytymään “uudella tavalla” yhteiskunnan suojelemiseksi ja levittämään sanaa Suomalaisavusta.

Poliisi pitää Suomalaisapua PVL:n alayhdistyksenä. Se on todennäköisesti saanut kimmokkeensa avustustoiminnalleen Italian uusfasistiselta CasaPound-liikkeeltä, joka on vieraillut Vastarintaliikkeen luona Suomessa ja harjoittanut kotimaassaan omia näkemyksiään tukevaa hyväntekeväisyyttä.

 

Vastaavaa valikoitua hyväntekeväisyyttä on tehnyt myös kreikkalainen äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto -puolue. Sillä on oma ohjelmansa köyhien auttamiseksi.

Sekä CasaPound että Kultainen aamunkoitto pyrkivät hyväntekeväisyytensä avulla houkuttelemaan itselleen kannattajia ja äänestäjiä.

PVL on siis rekisteröinyt kaksi uutta yhdistystä Suomessa, mutta sen lisäksi järjestön aktiivi on hiljattain perinyt liiketoimintaa Virosta. Aiemmin yritykset omisti natsipiireistä tuttu suomalaismies. Asiasta kertoi ensimmäisenä Seura-lehti(siirryt toiseen palveluun).

Iso kysymys PVL:n suhteen on, miksi se edelleen saa jatkaa toimintaansa.Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä se aikoo jälleen kerran järjestää mielenosoituksen Helsingissä.

Syy on lakitekninen. Meneillään olevassa oikeusprosessissa haetaan lakkautettavaksi rekisteröimätöntä yhdistystä PVL:ää ja rekisteröityä Pohjoinen Perinne -yhdistystä, joka on hallinnoinut PVL:n rahaliikennettä.

Lain mukaan lakkautetun yhdistyksen toiminta on lopetettava heti, mutta pykälä ei koske rekisteröimätöntä yhdistystä.

Pohjoinen Perinne -yhdistyksen toiminta on jo jäädytetty, mutta Poliisihallitus on soveltanut lakia niin, että se pystyy estämään uusnatsien kokoontumiset vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman.

 

PVL on saanut jatkaa julkista toimintaansa, koska sen lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen. Järjestö hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.Yle
 

Miten Vastarintaliikkeen lakkauttaminen sitten vaikuttaisi sen toimintaan?

Suomen rikoslainsäädäntö ei määrittele tarkasti, miten poliisi voi puuttua lakkautetun yhdistyksen toimintaan.

 

Poliisihallituksen mielestä laki jättää avoimeksi muun muassa sen, mikä kaikki konkreettinen toiminta on rikosoikeudellisessa mielessä rangaistavaa.

Lain perusteella on selvää, että yhdistyksen edustaminen ja sen puolesta toimiminen olisivat kiellettyä, jos yhdistys on lakkautettu. Lisäksi rangaistavaa olisi järjestää kokouksia ja värvätä yhdistykselle uusia jäseniä.

 

Poliisihallituksen elokuussa 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että sen sijaan on epäselvää, voisiko esimerkiksi lakkautetun yhdistyksen tunnuskuvien, kuten lippujen tai logovaatteiden, kantaminen yleisellä paikalla olla rangaistavaa.

Käytännössä epäselvyydet yhdistyksen lakkauttamista koskevista lainkohdista voivat johtaa siihen, että tuomioistuimessa puidaan vielä montaa PVL:n toimintaan liittyvää asiaa.

Voi siis kulua hyvinkin pitkään, ennen kuin poliisilla on tuomioistuimen vahvistamat toimintamallit puuttua Vastarintaliikkeen toimintaan.

PVL:ää seuranneet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että lakkauttaminen ei lopettaisi liikkeen toimintaa, vaan sitä jatkettaisiin muussa muodossa. Yksi vaihtoehto on mennä “maan alle”.

Entä mikä merkitys on PVL:n jäsenten perustamilla uusilla yhdistyksillä, puoluetta ajavalla Kansan yhtenäisyydellä ja hyväntekeväisyyttä harjoittavalla Suomalaisavulla? Voisiko PVL jatkaa toimintaansa niiden puitteissa?

Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan myös puolueprojekti ja Suomalaisapu voivat kaatua, jos PVL:n lakkauttaminen saa lainvoiman.

Jos viranomaiset osoittaisivat niiden ja PVL:n välille selvän linkin, oikeus voisi katsoa, että uudet yhdistykset ajaisivat lakkautetun järjestön asiaa. Tällöin Kansan yhtenäisyys ja Suomalaisapu voitaisiin kieltää samoilla perusteilla.

Lakkauttamiset käsiteltäisiin kuitenkin omina oikeusjuttuinaan.

PVL:n viimeaikainen toiminta kielii siitä, että se uskoo lakkauttamisen saavan lainvoiman. Tämän puolesta puhuvat uusien yhdistysten perustaminen mutta myös se, että järjestö siirsi äskettäin nettisivujensa ylläpidon ulkomaille.

Ääriliikkeiden mahdolliset lakkauttamiset ovat puhuttaneet muuallakin Euroopassa. Ruotsissa hallitus selvittää, voiko väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan ja symbolit kieltää.

Saksassa korkein oikeusistuin päätti taannoin, ettei äärioikeistolaista Saksan kansallisdemokraattista puoluetta kielletä. Saksassa puolueen voi kieltää, jos sen katsotaan voivan horjuttaa valtiojärjestystä. Oikeus piti rasistista puoluetta liian mitättömänä tällaiseen.

Britannia päätti pari vuotta sitten toisin. Se kielsi natsijärjestö National Actionin terrorismilakeihin nojaten. National Actionilla oli yhteyksiä myös PVL:ään.

Marraskuussa National Actioniin kuulunut suomalaismies tuomittiin Britanniassa kahdeksan vuoden vankeuteen äärioikeistolaisesta radikalismista. Hän oli entinen PVL:n jäsen(siirryt toiseen palveluun).

PVL on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Tämä on sisäministeriön mukaan epätavallista(siirryt toiseen palveluun), koska poliittisten ääriryhmittymien elinkaari on Suomessa tyypillisesti muutamia vuosia.

Hierarkisesti rakentuneen Vastarintaliikkeen ryhmänjohtajat ovat onnistuneet viime aikoina kasvattamaan osastojensa kokoa. Vastarintaliikkeen jäsenmäärä on 100–120, kun se vielä pari vuotta sitten oli 60–70.

Apuna jäsenmäärän kasvattamisessa on saattanut olla järjestön viime aikoina saama julkisuus, uhriutuminen lakkautushankkeen aikana ja samanmielisiltä saatu sympatia.

Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.Ismo Pekkarinen / AOP

Aiemmin sulkeutuneesta PVL:stä on tullut myös sallivampi muita maahanmuuttovastaisia ryhmiä kohtaan. PVL näkee niissä mahdollisuuden hyötyä. Liike on halunnut näyttää julkisesti mahdollisimman vahvalta lakkauttamiskanteen käsittelyn aikana.

PVL:n jäsenyydelle on yhä tiukat kriteerit, mutta liike on kelpuuttanut mielenosoituksiinsa myös muita äärikansallismielisiä. Vastaavasti nämä ryhmät ovat sallineet uusnatsien osallistumisen omiin tapahtumiinsa.

Kuvaava esimerkki tästä oli äärikansallismielisen Kansallismielisten liittouman kesällä 2018 Turun terrori-iskun muistoksi järjestämä kulkue, jonka kärkijoukoissa marssi lukuisia uusnatseja.

*

Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.

Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin.

Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.

*

Helsingin yliopiston tutkija Daniel Sallamaa arvioi äskettäin julkaistussa raportissaan(siirryt toiseen palveluun), että PVL voisi olla kiinnostunut rekrytoimaan odineita riveihinsä. Sallamaa on tutkinut ulkoparlamentaarista äärioikeistoliikehdintää ja maahanmuuttovastaisuutta 2010-luvun Suomessa.

Odinin sotureita Vastarintaliike pitää luotettavina, toisin kuin muita kansallismielisiä, jotka voivat puhua ohi suunsa sosiaalisessa mediassa.

SoO tukee julkisesti(siirryt toiseen palveluun) PVL:ää ja tuomitsee Poliisihallituksen toimet liikkeen lakkauttamiseksi. Odinien mielestä PVL on tarvittava vastavoima “epäisänmaalliselle rahaeliitille”.

Soldiers of Odinin perustaja Mika Ranta sanoo Ylelle, että odinit tekevät yhteistyötä kaikkien kansallismielisten ryhmien kanssa, jotka ovat lähellä heidän ajatusmaailmaansa. PVL:n kanssa yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin maahanmuutto- ja islaminvastaisuus.

Keväällä SoO alkoi ottaa tukijäseniä PVL:n mallia mukaillen.

Entä aikovatko odinit syventää yhteistyötään PVL:n kanssa? Ranta sanoo, että “porukat jeesii toisiaan, jos tarvii jeesiä”. Hän ei ota kantaa siihen, onko odineita jäseninä PVL:ssä tai päinvastoin. Ranta on aiemmin kertonut olevansa kansallissosialisti.

Nyt Ranta pelkää, että jos PVL:n kieltäminen saa lainvoiman, seuraavaksi lakkautusuhan alla ovat odinit.

Juttua varten on haastateltu äärioikeistoon perehtyneitä tutkijoita ja poliiseja, valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta ja professori Heikki Hiilamoa Helsingin yliopistosta, PVL:n Antti Niemeä, Kansan yhtenäisyyden Harri Auremaa sekä Soldiers of Odinin Mika Rantaa. Lähteinä on käytetty myös poliisin esitutkintapöytäkirjoja, oikeuksien päätöksiä sekä PVL:n, Kansan yhtenäisyyden ja SoO:n kotisivuja.

*

Fakta: Uusnatsien rahoitushana suljettiin

  • PVL on rahoittanut toimintaansa lahjoituksilla, jäsen- ja kannattajamaksuilla sekä omalla nettikauppamyynnillä. Budjetti on ollut luultavasti joitakin tuhansia euroja vuodessa.
  • Rahavirtoja on ohjattu viranomaisten jäädyttämän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen kautta.
  • Yhdistyksellä on niin vähän rahaa, ettei se riitä edes yhdistyksen mahdolliseen alasajoon.
  • Pohjoisen Perinteen toiminta jäädytettiin, kun käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi. Yhdistyksen hallituksella ei pitäisi olla pääsyä yhdistyksen varoihin tai omaisuuteen.
  • Yhdistyksen ainoata omaisuutta eli nettikaupassa myytäviä tuotteita ei ole toistaiseksi saatu takaisin. Nettikauppa ei ole enää toiminnassa.

 


 

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että radikalisoituminen ei ole ulkomaalaisten maahanmuuttajien Suomeen tuoma ongelma. – Suomessa on aina ollut väkivaltaista ekstremismiä eli ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan, sanoo Mankkinen. Asiantuntijoiden mukaan osallisuuden tunne on paras keino ehkäistä radikalisoitumista ja siitä aiheutuvaa väkivaltaa. – Ei ehkäisy ole vain viranomaistyötä. Huolehditaan siitä, että nuorilla on tilaisuuksia ja positiivisia kokemuksia, että koulutuksella ja ahkeruudella pääsee eteenpäin. Että nuorilla on mielekästä tekemistä esimerkiksi urheiluseuroissa, Tarja Mankkinen kertoo Ylelle.

 

Uusnatsien Pohjoismainen vastarintaliike marssi Turun keskustassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yle: Suomessa yli tuhat vaarallisesti

radikalisoitunutta

 

Väkivaltaisiksi arvioituja ryhmittymiä ovat muodostaneet äärioikeistolaiset ja vasemmistoanarkistit.

Poliisin arvion mukaan yli tuhatta ihmistä pidetään Suomessa riskinä sivullisten turvallisuudelle, kertoo Yle.

 

Väkivaltaan taipuvat henkilöt hakeutuvat usein samanmielisten seuraan.

– Johonkin ihminen aina liittyy. Varsinkin netistä löytyy yhteisöjä, joista tukea saa huonoimman kautta, kertoo Tampereen yliopiston professori Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Väkivaltaiseksi arvioituja ryhmiä Ylen mukaan ovat esimerkiksi äärioikeistolaiset järjestöt, Syyrian ja Irakin alueen konflikteihin liittyvät verkostot, sekä vasemmistolaiset anarkistiryhmät. Radikalisoituneissa on myös yksittäisiä toimijoita, joiden väkivaltariski on arvioitu suureksi.

*

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että radikalisoituminen ei ole ulkomaalaisten maahanmuuttajien Suomeen tuoma ongelma.

– Suomessa on aina ollut väkivaltaista ekstremismiä eli ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan, sanoo Mankkinen.

Asiantuntijoiden mukaan osallisuuden tunne on paras keino ehkäistä radikalisoitumista ja siitä aiheutuvaa väkivaltaa.

– Ei ehkäisy ole vain viranomaistyötä. Huolehditaan siitä, että nuorilla on tilaisuuksia ja positiivisia kokemuksia, että koulutuksella ja ahkeruudella pääsee eteenpäin. Että nuorilla on mielekästä tekemistä esimerkiksi urheiluseuroissa, Tarja Mankkinen kertoo Ylelle.

*

 


 

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista. Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi. - Näkökulma: Aivan kuten Euroopassa, tämän kaltaiset järjestöt ovat avoimesti fasistisia toimijoita, joille Suomessa yhteiskunta sanoo lopullisesti EI! Aatteellisella rutolla ei ole tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa. - KimsBlog

 

PVL:n mukaan yhdistyksen lakkauttaminen rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hovioikeus määräsi Pohjoismaisen

vastarintaliikkeen lakkautettavaksi

 

 

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse.

Turun hovioikeus on määrännyt Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Päätös koskee myös järjestön alueosastoja ja Pohjoinen Perinne -yhdistystä.

 

Tampereen käräjäoikeus päätyi samoille linjoille viime vuoden marraskuussa. PVL valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista.

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi.

 


 

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi. Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi. - Näkökulma: Litiumin jatkojalostus on Suomen talouselämälle avainkysymys, jotta maahan saadaan syntymään lopputuotteen; korkeamman jalostusasteen menestyvä teknologinen "akkuklusteri" Länsi-Suomeen. Mahdollisuudet maailmanmarkkinoille ovat käytännössä....mittaamattomat sähköautojen aikakaudessa 2020-2100!? - KimsBlog


 

 

Keliber viemässä litiumin jalostusta

suunniteltua pidemmälle – tuotanto käyntiin

ehkä jo 2021

 

Akkuteollisuus siirtyy yhä enemmän käyttämään litiumhydroksidia. Sen hintakin on korkeampi kuin aluksi Keliberin suunnitelmissa olleen litiumkarbonaatin.

 

Kaivosteollisuus
Keliberin Litiumkaivoksen tutkimustunneli Kokkolan Syväjärvellä.
Keliberin koelouhoksen tutkimustunneli Syväjärvellä.Kalle Niskala / Yle

Kaivosyhtiö Keliber on viemässä lopputuotettaan suunniteltua pidemmälle. Yhtiö tutkii nyt, voitaisiinko Kaustiselta louhittavasta ja rikastettavasta malmista valmistaa Kokkolassa litiumhydroksidia.

 

Litiumhydroksidi on korkeamman jalostusasteen tuote kuin alunperin lopputuotteeksi suunniteltu litiumkarbonaatti.

 

– Sen hinta on hivenen korkeampi eli tässä on mahdollisuus parantaa yhtiön taloudellisia tunnuslukuja, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Keliber aloittaa kaivosteollisuuden teknologiaan erikoistuneen Outotecin kanssa Pilot-mittakaavan testauksen tuotantosuunnan muutoksesta. Selvitys teknisistä ja taloudellista vaikutuksista valmistunee jo vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Akkuteollisuus on ennusteiden mukaan siirtymässä akkujen nikkelipitoisuuden noustessa yhä enemmän litiumhydroksidin käyttöön litiumkarbonaatin sijaan.

 

Tuotantosuunnan päivitys ei vaadi yhtiön mukaan suuria muutoksia Kokkolan tehtaan suunnitelmiin tai ympäristöluvitukseen. Asiaa on käyty läpi jo alustavasti ely-keskuksen kanssa. Prosessin alku pysyisi samanlaisena lämpökäsittelyn ja ensimmäisen liuotusvaiheen osalta.

– Sen jälkeen liuoskemia muuttuisi karbonaattimiljööstä hydroksimiljööseen ja hiilidioksidin sijasta käytettäisiin sammutettua kalkkia, selvittää Lamberg.

Muutos vaikuttaisi hieman tehtaan sivutuotteena syntyvän analsiimin koostumukseen, yhtiön mukaan se parantaisi analsiimin käytettävyyttä maanrakennuksessa. Yhtiö neuvotteleekin Kokkolan Sataman kanssa analsiimin läjittämisestä sataman laajennusalueille.

 

Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm
 ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Rakentaminen vauhtiin jo ensi kesänä?

Keliber tavoittelee tuotannon aloittamista vuoden 2021 loppupuolella. Se on pisimmälle edennyt litiumprojekti Euroopassa. Yhtiö toivoo saavansa ympäristölupa-asiat kuntoon ensi kesänä, minkä jälkeen päästäisiin heti rakentamaan.

 

Myyntisopimuksien teko ja rahoituksen järjestäminen on aikataulutettu ensi vuoden loppuun. Tällä hetkellä yhtiö käy esimerkiksi rahoitusneuvotteluja pankkien kanssa.

Kokonaisinvestointien määräksi yhtiö laskee noin 250 miljoonaa euroa. Siitä kaivosten avaamiseen kuluu 45 miljoonaa, rikastamon rakentamiseen Kaustisen Kalavedelle 95 miljoonaa ja Kokkolan kemiantehtaan rakentamiseen 115 miljoonaa.

Rakentamisen arvioidaan vaativan 800 miestyövuotta, rakentajien määrä nousee noin 300 henkeen.

Toimiessaan täydellä teholla Keliber arvioi työllistävänsä noin 160 ihmistä. Kaivoksilla ja kuljetuksissa tarvitaan 40 työntekijää, suurin osa työstä tehdään alihankintana.

Kalaveden rikastamon työntekijämääräksi arvioidaan 50 henkeä, saman verran työpaikkoja tulee myös Kokkolan kemiantehtaalle. Hallinto työllistää 20.

 

Useita eri louhoksia ja rekkarallia

Keliberin hanke koostuu useista eri louhoksista. Rikastamo ei toimi niistä minkään yhteydessä, vaan kaivosalueilla noin nyrkinkokoisiksi paloiksi murskattu malmi kuljetetaan Kaustisen Kalavedelle rekoilla.

 

Ensimmäisenä yhtiö avaa Syväjärven kaivoksen Kaustisella, siitä tulee sata metriä syvä avolouhos. Louhittavaa sieltä arvioidaan riittävän neljäksi vuodeksi.

Seuraavana avausvuorossa on mineraalivaroiltaan suurin eli Rapasaaren louhos, se sijaitsee nykyisen turvetuotantoalueen reunassa. Rapasaaressa Kaustisella tehdään avolouhintaa neljä vuotta, minkä jälkeen louhintaa jatketaan maan alla vielä seuraavat neljä vuotta.

*

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi.

Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi.

*

 

Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Yhtiö hakee koko ajan myös uusia esiintymiä. Se arvioi kaivoksiltaan riittävän louhimista vähintään 13 vuodeksi, minkä jälkeen toiminta siirtyisi muualta ostettavan rikasteen varaan.

Louhoksilta ajetaan rikastamoille malmia 540 000 tonnia vuodessa. Se tarkoittaa noin 60 louhoksilta lähtevää rekkaa päivässä, edestakaiset matkat huomioiden se tuo siis päivässä 120 rekkaa kantatielle 63 eli Toholammintielle.

 

Kalaveden rikastamolta lähtee puolestaan Kokkolaan 15 rekkaa vuorokaudessa. Rikaste ajetaan katetuilla rekoilla, jottei hiekkamainen rikaste pölise.

Kokkolassa valmistuva litiumhydroksidi tai litiumkarbonaatti pakataan suursäkkeihin, joita kertyy päivässä noin kontillinen, esimerkiksi laivattavaksi kerran viikossa Kokkolasta Antwerpeniin lähtevään konttilaivaan.

 

Yleisötilaisuudessa huolia ja suuria odotuksia

Keliber päivitti yleisölle hankkeen tilannetta tiistai-iltana. Paikalle oli saapunut noin sata henkeä Kokkolasta ja aina Seinäjoelta saakka.

Alueella on suuret odotukset yhtiön mukanaan tuomista työpaikoista. Keliberin kuulumisia oli kuuntelemassa esimerkiksi maansiirtoyrittäjiä ja kemianalan opiskelijoita.

Puheenvuoroista pystyi päättelemään, että yhtiö kiinnostaa myös sijoitusmielessä. Keliber arvioi, että sen omistajapohja tulee laajenemaan jonkin verran. Tässä vaiheessa kuitenkin rahoitus- ja omistajajärjestelyt ovat vielä auki.

 

Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.
Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.Ari Vihanta / Yle
 

Yksi yleisöä huolestuttanut asia oli lisääntyvä rekkaliikenne. Rikastamolle aiotaan tehdä Toholammintieltä kaksi valaistua liittymää, joista toinen on varattu rekoille. Liittymiin on tulossa kääntymis- ja kiihdytyskaistoja. Yhtiö sanoo painottavansa turvallisuusasioita kuljetussopimuksia tehtäessä: esimerkiksi rekkoihin aiotaan vaatia alkolukkoja.

Haaveissa on myös pyörätie rikastamolta Kaustisen keskustaan. Liikennejärjestelyt ovat ely-keskuksen päätettäviä asioita, yhtiö toivoo että liittymätöihin päästäisiin jo ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Yhtiö on valmis lahjoittamaan kevyen liikenteen väylän pohjiksi tarvittavat murskeet.

 

Toinen huoli liittyy vesistöpäästöihin, etenkin hankkeen vaikutuksista vuosikymmenen alussa kunnostettuun Ullavanjärveen. Vesialueiden haltijat ovat jättäneet Keliberin Syväjärven kaivoksen ympäristölupahakemukseen muistutuksia, niiden takana on tuhansia ihmisiä.

Keliber sanoo tehneensä lupahakemukseensa muutoksia jo muistutusten johdosta.

 

– Olemme selventäneet ja tarkistaneet muun muassa vesistöpäästöjä typen osalta, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Yleisötilaisuudessa esitettiin Ullavanjärven kuormituksen vähentämistä. Yhtiö lupasi selvittää vielä vaihtoehtoisia reittejä vesien johtamiseksi.

Myös melu askarrutti yleisöä. Malmin alkuvaiheen murskaus tehdään louhoksilla, kauempana asutuksesta. Kalaveden rikastamolla malmin käsittely tapahtuu sisätiloissa kuormien purkua lukuun ottamatta. Murskausta tehdään louhoksilla ja rikastamolla kahdessa vuorossa kello 7–22.

 


 

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä. - Yllätys yllätys, G20 maiden osuus koko maailmantaloudessa on selvästi yli 60%. Siis koko maailmantaloudessa. Kysymys kuuluukin: Missä on ja sijaitsee Paavo Väyrysen Impivaara, Suomen maakunta-alueiden winlandiassa? - KimsBlog


 
 
 

Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi lisää

 

 15.09.17 15:58 / päivitetty 2.10. - samalla sisällöllä. - KimsBlog


 

 

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia.

Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 

Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

***

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

***

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa: