− HS kirjoittaa kotitaloustyön taakasta. Entä jos valittamisen sijaan Suomessa olisi ihmisen varaa käyttää palveluita? Ravintolailtaa varten ei pitäisi säästää eikä insinöörin kannattaisi mankeloida lakanoita itse. Palvelutalous myös ekologinen tapa nostaa tuottavuutta! #Perustili, Elina Lepomäki kirjoittaa Twitterissä. Lepomäki on ehdottanut Suomen sosiaaliturvajärjestelmään perustilimallia, joka on sovellus perustulosta.

 

Elina Lepomäki. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

 

Elina Lepomäki: Miksi insinööri mankeloi itse

lakanansa?

 

Kansanedustaja edistäisi palvelutaloutta.

 

Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan suomalaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet palvelujen hyödyntämiseen. Palvelutalous olisi hänen mukaansa myös ekologinen tapa nostaa tuottavuutta.

*

− HS kirjoittaa kotitaloustyön taakasta. Entä jos valittamisen sijaan Suomessa olisi ihmisen varaa käyttää palveluita? Ravintolailtaa varten ei pitäisi säästää eikä insinöörin kannattaisi mankeloida lakanoita itse. Palvelutalous myös ekologinen tapa nostaa tuottavuutta! #Perustili, Elina Lepomäki kirjoittaa Twitterissä.

Lepomäki on ehdottanut Suomen sosiaaliturvajärjestelmään perustilimallia, joka on sovellus perustulosta.

 

*

 

Perustulo lisäisi Lepomäen mukaan kannustimia toimeliaisuuteen sekä opintojen suorittamiseen järkevässä aikataulussa.

Lepomäen mukaan perustilijärjestelmässä työn teettäminen muuttuisi huomattavasti nykyistä helpommaksi. Mallissa perustili toimisi myös y-tunnuksena. Työn tilaaja maksaisi palkkion suoraan työn tekijän perustilille, ja verot summasta maksettaisiin vasta, kun rahat nostetaan perustililtä.

 

Lisäksi yrittäjän sosiaaliturva paranisi Lepomäen mukaan, koska perustili tarjoaa perusturvan myös yrittäjälle.

Elina Lepomäki@elinalepomaki
 
 

HS kirjoittaa kotitaloustyön taakasta. Entä jos valittamisen sijaan Suomessa olisi ihmisen varaa käyttää palveluita? Ravintolailtaa varten ei pitäisi säästää eikä insinöörin kannattaisi mankeloida lakanoita itse. Palvelutalous myös ekologinen tapa nostaa tuottavuutta!

 


Yhteenliittymisen taustalla on sekin ajatus, että iso terveydenhuollon organisaatio pysyy paremmin mukana lääketieteen erikoisosaamisen ja tekniikan kehityksessä. Kehitysyhtiön on määrä aloittaa vuodenvaihteen jälkeen. Ensi kevään aikana sairaanhoitopiirit päättävät, perustavatko ne kehitysyhtiön jatkajaksi toiminnallisen osakeyhtiön vai osuuskunnan. Se aloittaa vuoden päästä syksyllä.

 

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS Tampereella. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

AL: Suomeen perusteilla uusi jättisairaala

 

 

Kolmen sairaanhoitopiirin sairaalat aiotaan yhdistää Suomen toiseksi suurimmaksi sairaanhoidon organisaatioksi.

 

Yhdeksän sairaalan eli Hatanpään, Pitkäniemen, Sastamalan, Valkeakosken, Forssan ja Riihimäen sairaaloiden, Taysin keskussairaalan, Hämeenlinnan keskussairaalan ja ehkä myös Seinäjoen keskussairaalan palvelut aiotaan liittää yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan, kertoo Aamulehti.

 

Syntymässä on Suomen toiseksi suurin sairaanhoidon organisaatio, kun Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja todennäköisesti myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri siirtävät toimintaansa eli potilaiden hoitoja, leikkauksia ja muita palveluja yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan.

 

Sairaaloissa työskentelee yhteensä 13 700 työntekijää ja niiden alueella asuu 900 000 ihmistä. Enintään puolentoista tunnin ajomatkan etäisyydellä näistä sairaaloista asuu kolme miljoonaa suomalaista.

Yhteinen yhtiö tarkoittaa, että sairaaloille tulee keskinäistä työnjakoa. Yhdistymisellä halutaan vastata valinnanvapauden tuomaan kilpailuun veronmaksajien kannalta kustannustehokkaasti.

*

Yhteenliittymisen taustalla on sekin ajatus, että iso terveydenhuollon organisaatio pysyy paremmin mukana lääketieteen erikoisosaamisen ja tekniikan kehityksessä.

Kehitysyhtiön on määrä aloittaa vuodenvaihteen jälkeen. Ensi kevään aikana sairaanhoitopiirit päättävät, perustavatko ne kehitysyhtiön jatkajaksi toiminnallisen osakeyhtiön vai osuuskunnan. Se aloittaa vuoden päästä syksyllä.

 


 

Logistiikan ja merenkulun tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista muistuttaa myös siitä, että yhteyttä valmisteltiin ja suunniteltiin useita vuosia. Siksi hänen mielestään tärkeintä on, että yhteys ylipäänsä on vihdoin olemassa. Henttu ei pidä mahdottomana, että tavarajuna kulkisi lähitulevaisuudessa Kiinaan huomattavasti nykyistä useammin.


 

 

Suomen ja Kiinan junayhteys on tuonut

kuljetusalalle kymmeniä työpaikkoja –

vuoden ikäinen reitti toimii viennissä mutta

tuonti tökkii

 

Kouvola jatkaa markkinointia, jotta tavaraa kulkisi Venäjän halki aiempaa säännöllisemmin

 

Rautatieliikenne
Konttikurottaja Kouvola Cargo Handlingin pihalla
Pyry Sarkiola / Yle
 

Tästä on kyse

  • Suomen ja Kiinan välinen tavarajunaliikenne alkoi Kouvolan ja Xi'anin välillä 10. marraskuuta 2017
  • Konttijunaliikenteestä on saatu kuljetusalalle vuodessa kymmeniä uusia työpaikkoja
  • Tavaraliikennettä haittaa säännöllisen tuontijunan puute Venäjän halki kulkevalla suoralla reitillä

 

Vuoden verran toiminut Kouvolan ja Kiinan Xi’anin välinen tavarajunayhteys on synnyttänyt kuljetusalalle kymmeniä uusia työpaikkoja.

Ihmisiä on palkattu kuljetusten lisäksi myös varasto– ja toimistotöihin.

– Arvio on 30–50 uutta työpaikkaa riippuen siitä, miten huomioidaan välillinen työllistyminen, kuvailee elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

Yksi esimerkki uusista työpaikkojaan lisänneestä yrityksestä on Kiinan junan tavarakuljetusten käytännön järjestelyistä vastaava Kouvola Cargo Handling Oy.

– Olemme palkanneet vuoden aikana kymmenkunta ihmistä, joista osa työskentelee toimistossa ja osa varastossa, kertoo markkinointijohtaja Anu Kujansuu.

 

Ymmärrämme mitä tarkoittaa isojen konttimäärien kuljettaminen neljän valtion läpi.

Martti Husu

Lisää henkilökuntaa 40 hengen yritys palkkaa vuodenvaihteen tienoilla, kun sille valmistuu joulukuussa 6 000 neliötä eli noin kolmannes lisää varastotilaa. Sitä tarvitaan kuljetusyrityksille, jotka tuovat tehtailta tai muilta varastoilta tavaraa odottamaan lastaamista Kiinan-junaan.

– Tämän hetken tiedon mukaan tarvitsemme 6–10 uutta työntekijää.

 

Puutavaraa, elektroniikka ja työkaluja

Kouvolan ja Xi’anin välisestä tavarajunayhteydestä on tullut erityisesti suurteollisuuden vientireitti.

– Tuskin on kenellekään yllätys, että vientijunan konteissa on metsä-, sellu-, puutavara- ja konepajatuotteita, listaa Anu Kujansuu.

Paluujunissa Kiinasta Kouvolan kautta on tuotu muun muassa elektroniikkaa ja työkaluja.

– Periaatteessa melkeinpä kaikki mitä kaupan hyllyillä voi vain nähdä, on voinut tulla tällä junalla, kiteyttää Kujansuu.

 


ihmisiä
 Kiinan junan edessa
Ensimmäinen juna Kouvolasta Kiinan Xi'aniin saateltiin matkaan marraskuussa 2017.Pyry Sarkiola / Yle
 

Tavarajuna Xi’aniin on vuoden aikana lähtenyt Kouvolasta runsaat 30 kertaa. 800 metrin mittaiseen kuljetukseen mahtuu 41 konttia.

 

Juna liikkeelle parin viikon välein

Kiinan reitti ei ole vielä säännöllinen.

Viime talven aikana päästiin vähitellen kerran viikossa kulkevaan junaan. Nyt mennään enemmän tai vähemmän tilanteen ja asiakkaan ehdoilla.

– Meillä on parin viikon välein niin sanottuja sekajunia, joista asiakkaat voivat varata yksittäisiä kontteja, mutta on myös suurten teollisuustoimijoiden kokonaan varaamia junia. Sellaisissa tapauksissa asiakas saa itse päättää lähtöpäivän, kertoo Anu Kujansuu.

 

Kartta, jossa näkyy rautatiereitti Kouvolasta Kazakstanin halki Kiinaan.
Vientireitti Kouvolasta rautateitse Xi'aniin.Yle Uutisgrafiikka
 

Edellinen juna Kouvolasta Venäjän ja Kazakstanin halki Kiinaan lähti 8 000 kilometrin matkalleen loka-marraskuun vaihteessa, seuraava on vuorossa 19. marraskuuta.

 

Suora paluureitti toistaiseksi pois pelistä

Kiinan yhteyden kompastuskivenä on viime kuukausina ollut paluujunien myöhästeleminen. Tämä on johtunut Xi’anissa olleista tavararuuhkista.

– Sinne alkoi tulla niin paljon tavaraa, että junia ei ehditty lastata riittävän nopeasti, jotta ne olisivat päässeet lähtemään ajallaan, sanoo Anu Kujansuu.

Venäjän säännösten mukaan suora reitti maan halki Kouvolaan vaatii niin kutsutun kokonaisen eli 41 kontin junan. Paluumatkan vajaita tuontikuljetuksia on jouduttu yhdistämään Venäjän kautta kulkeviin muihin Euroopan kuljetuksiin. Kontit ovat keskikesästä lähtien kulkeneet takaisin Suomeen Valko-Venäjän ja Puolan kautta.

 

Anu Kujansuu
Markkinointijohtaja Anu Kujansuu.Pyry Sarkiola / Yle
 

Markkinointijohtaja Anu Kujansuun mukaan tämäkin reitti on toistaiseksi toiminut.

– Mutta kokonaiskuvan kannalta on suorastaan kriittistä, että saadaan suora juna myös tuontisuunnassa Kouvolaan. Siinä meillä on iso työ edessä Kiina-yhteyden kehittämisessä seuraavan vuoden aikana.

Käytännössä iso työ tarkoittaa markkinointia, jotta reitille saataisiin isoja yrityksiä. Niiden pitäisi olla valmiit sitoutumaan suurten tavaramäärien kuljettamiseen.

Kujansuun mukaan tämä mahdollistaisi reitin säännöllisyyden ja antaisi samalla mahdollisuuden pienemmillekin yrityksille tuoda pienempiä määriä tavaraa kerrallaan.

– Haluaisin tuontijunan kerran viikossa Kouvolaan, sanoo Kujansuu.

 

Jatkossa yhteys jopa päivittäin?

Suomen ja Kiinan tavarajunayhteyden suurimpina antina pidetään uusien työpaikkojen saantia sekä reitin olemassa oloa itseään. Kouvola Innovation Oy:n toimitusjohtajan Martti Husun mukaan Kouvolassa on syntynyt hyvä rutiini tavaranviennille Kiinaan.

– Ymmärrämme sen perusteella, mitä tarkoittaa isojen konttimäärien kuljettaminen neljän valtion läpi tullimuodollisuuksineen kaikkineen, kuvailee Husu.

*

Logistiikan ja merenkulun tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista muistuttaa myös siitä, että yhteyttä valmisteltiin ja suunniteltiin useita vuosia. Siksi hänen mielestään tärkeintä on, että yhteys ylipäänsä on vihdoin olemassa.

Henttu ei pidä mahdottomana, että tavarajuna kulkisi lähitulevaisuudessa Kiinaan huomattavasti nykyistä useammin.

*


 

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi. Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi. - Näkökulma: Litiumin jatkojalostus on Suomen talouselämälle avainkysymys, jotta maahan saadaan syntymään lopputuotteen; korkeamman jalostusasteen menestyvä teknologinen "akkuklusteri" Länsi-Suomeen. Mahdollisuudet maailmanmarkkinoille ovat käytännössä....mittaamattomat sähköautojen aikakaudessa 2020-2100!? - KimsBlog


 

 

Keliber viemässä litiumin jalostusta

suunniteltua pidemmälle – tuotanto käyntiin

ehkä jo 2021

 

Akkuteollisuus siirtyy yhä enemmän käyttämään litiumhydroksidia. Sen hintakin on korkeampi kuin aluksi Keliberin suunnitelmissa olleen litiumkarbonaatin.

 

Kaivosteollisuus
Keliberin Litiumkaivoksen tutkimustunneli Kokkolan Syväjärvellä.
Keliberin koelouhoksen tutkimustunneli Syväjärvellä.Kalle Niskala / Yle

Kaivosyhtiö Keliber on viemässä lopputuotettaan suunniteltua pidemmälle. Yhtiö tutkii nyt, voitaisiinko Kaustiselta louhittavasta ja rikastettavasta malmista valmistaa Kokkolassa litiumhydroksidia.

 

Litiumhydroksidi on korkeamman jalostusasteen tuote kuin alunperin lopputuotteeksi suunniteltu litiumkarbonaatti.

 

– Sen hinta on hivenen korkeampi eli tässä on mahdollisuus parantaa yhtiön taloudellisia tunnuslukuja, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Keliber aloittaa kaivosteollisuuden teknologiaan erikoistuneen Outotecin kanssa Pilot-mittakaavan testauksen tuotantosuunnan muutoksesta. Selvitys teknisistä ja taloudellista vaikutuksista valmistunee jo vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Akkuteollisuus on ennusteiden mukaan siirtymässä akkujen nikkelipitoisuuden noustessa yhä enemmän litiumhydroksidin käyttöön litiumkarbonaatin sijaan.

 

Tuotantosuunnan päivitys ei vaadi yhtiön mukaan suuria muutoksia Kokkolan tehtaan suunnitelmiin tai ympäristöluvitukseen. Asiaa on käyty läpi jo alustavasti ely-keskuksen kanssa. Prosessin alku pysyisi samanlaisena lämpökäsittelyn ja ensimmäisen liuotusvaiheen osalta.

– Sen jälkeen liuoskemia muuttuisi karbonaattimiljööstä hydroksimiljööseen ja hiilidioksidin sijasta käytettäisiin sammutettua kalkkia, selvittää Lamberg.

Muutos vaikuttaisi hieman tehtaan sivutuotteena syntyvän analsiimin koostumukseen, yhtiön mukaan se parantaisi analsiimin käytettävyyttä maanrakennuksessa. Yhtiö neuvotteleekin Kokkolan Sataman kanssa analsiimin läjittämisestä sataman laajennusalueille.

 

Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm
 ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Rakentaminen vauhtiin jo ensi kesänä?

Keliber tavoittelee tuotannon aloittamista vuoden 2021 loppupuolella. Se on pisimmälle edennyt litiumprojekti Euroopassa. Yhtiö toivoo saavansa ympäristölupa-asiat kuntoon ensi kesänä, minkä jälkeen päästäisiin heti rakentamaan.

 

Myyntisopimuksien teko ja rahoituksen järjestäminen on aikataulutettu ensi vuoden loppuun. Tällä hetkellä yhtiö käy esimerkiksi rahoitusneuvotteluja pankkien kanssa.

Kokonaisinvestointien määräksi yhtiö laskee noin 250 miljoonaa euroa. Siitä kaivosten avaamiseen kuluu 45 miljoonaa, rikastamon rakentamiseen Kaustisen Kalavedelle 95 miljoonaa ja Kokkolan kemiantehtaan rakentamiseen 115 miljoonaa.

Rakentamisen arvioidaan vaativan 800 miestyövuotta, rakentajien määrä nousee noin 300 henkeen.

Toimiessaan täydellä teholla Keliber arvioi työllistävänsä noin 160 ihmistä. Kaivoksilla ja kuljetuksissa tarvitaan 40 työntekijää, suurin osa työstä tehdään alihankintana.

Kalaveden rikastamon työntekijämääräksi arvioidaan 50 henkeä, saman verran työpaikkoja tulee myös Kokkolan kemiantehtaalle. Hallinto työllistää 20.

 

Useita eri louhoksia ja rekkarallia

Keliberin hanke koostuu useista eri louhoksista. Rikastamo ei toimi niistä minkään yhteydessä, vaan kaivosalueilla noin nyrkinkokoisiksi paloiksi murskattu malmi kuljetetaan Kaustisen Kalavedelle rekoilla.

 

Ensimmäisenä yhtiö avaa Syväjärven kaivoksen Kaustisella, siitä tulee sata metriä syvä avolouhos. Louhittavaa sieltä arvioidaan riittävän neljäksi vuodeksi.

Seuraavana avausvuorossa on mineraalivaroiltaan suurin eli Rapasaaren louhos, se sijaitsee nykyisen turvetuotantoalueen reunassa. Rapasaaressa Kaustisella tehdään avolouhintaa neljä vuotta, minkä jälkeen louhintaa jatketaan maan alla vielä seuraavat neljä vuotta.

*

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi.

Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi.

*

 

Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Yhtiö hakee koko ajan myös uusia esiintymiä. Se arvioi kaivoksiltaan riittävän louhimista vähintään 13 vuodeksi, minkä jälkeen toiminta siirtyisi muualta ostettavan rikasteen varaan.

Louhoksilta ajetaan rikastamoille malmia 540 000 tonnia vuodessa. Se tarkoittaa noin 60 louhoksilta lähtevää rekkaa päivässä, edestakaiset matkat huomioiden se tuo siis päivässä 120 rekkaa kantatielle 63 eli Toholammintielle.

 

Kalaveden rikastamolta lähtee puolestaan Kokkolaan 15 rekkaa vuorokaudessa. Rikaste ajetaan katetuilla rekoilla, jottei hiekkamainen rikaste pölise.

Kokkolassa valmistuva litiumhydroksidi tai litiumkarbonaatti pakataan suursäkkeihin, joita kertyy päivässä noin kontillinen, esimerkiksi laivattavaksi kerran viikossa Kokkolasta Antwerpeniin lähtevään konttilaivaan.

 

Yleisötilaisuudessa huolia ja suuria odotuksia

Keliber päivitti yleisölle hankkeen tilannetta tiistai-iltana. Paikalle oli saapunut noin sata henkeä Kokkolasta ja aina Seinäjoelta saakka.

Alueella on suuret odotukset yhtiön mukanaan tuomista työpaikoista. Keliberin kuulumisia oli kuuntelemassa esimerkiksi maansiirtoyrittäjiä ja kemianalan opiskelijoita.

Puheenvuoroista pystyi päättelemään, että yhtiö kiinnostaa myös sijoitusmielessä. Keliber arvioi, että sen omistajapohja tulee laajenemaan jonkin verran. Tässä vaiheessa kuitenkin rahoitus- ja omistajajärjestelyt ovat vielä auki.

 

Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.
Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.Ari Vihanta / Yle
 

Yksi yleisöä huolestuttanut asia oli lisääntyvä rekkaliikenne. Rikastamolle aiotaan tehdä Toholammintieltä kaksi valaistua liittymää, joista toinen on varattu rekoille. Liittymiin on tulossa kääntymis- ja kiihdytyskaistoja. Yhtiö sanoo painottavansa turvallisuusasioita kuljetussopimuksia tehtäessä: esimerkiksi rekkoihin aiotaan vaatia alkolukkoja.

Haaveissa on myös pyörätie rikastamolta Kaustisen keskustaan. Liikennejärjestelyt ovat ely-keskuksen päätettäviä asioita, yhtiö toivoo että liittymätöihin päästäisiin jo ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Yhtiö on valmis lahjoittamaan kevyen liikenteen väylän pohjiksi tarvittavat murskeet.

 

Toinen huoli liittyy vesistöpäästöihin, etenkin hankkeen vaikutuksista vuosikymmenen alussa kunnostettuun Ullavanjärveen. Vesialueiden haltijat ovat jättäneet Keliberin Syväjärven kaivoksen ympäristölupahakemukseen muistutuksia, niiden takana on tuhansia ihmisiä.

Keliber sanoo tehneensä lupahakemukseensa muutoksia jo muistutusten johdosta.

 

– Olemme selventäneet ja tarkistaneet muun muassa vesistöpäästöjä typen osalta, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Yleisötilaisuudessa esitettiin Ullavanjärven kuormituksen vähentämistä. Yhtiö lupasi selvittää vielä vaihtoehtoisia reittejä vesien johtamiseksi.

Myös melu askarrutti yleisöä. Malmin alkuvaiheen murskaus tehdään louhoksilla, kauempana asutuksesta. Kalaveden rikastamolla malmin käsittely tapahtuu sisätiloissa kuormien purkua lukuun ottamatta. Murskausta tehdään louhoksilla ja rikastamolla kahdessa vuorossa kello 7–22.

 


 

– Toivon, että Sampo Terho Suomen kulttuuriministerinä katsoo maan etua oman agendan edellä. Kulttuuriministerinä on oltava valmis tekemään työtä koko väestön eteen, Henriksson huomauttaa. Tänään vietetään Ruotsalaisuuden päivää.

 

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA/MESUT TURAN

RKP:n puheenjohtaja arvostelee Sampo

 

Terhon asennetta ruotsia kohtaan

 

Anna-Maja Henriksson paheksuu kulttuuriministerin asennetta ruotsin kieltä kohtaan.

– Ministeri (Sampo) Terhon välinpitämättömyys ruotsin kieltä kohtaan tekee minut surulliseksi. On täysin mahdoton hyväksyä, ettei maan kulttuuriministeri katso, että sekä suomen että ruotsin kieltä on tuettava. Seuraava hallitus tarvitsee ministereitä, jotka välittävät maan molemmista kansalliskielistä, Anna-Maja Henriksson korostaa.

 

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kommentoi (HS 26.10.) kotimaisten kielten keskuksen Suomen kielen lautakunnan kannanottoa, missä lautakunta nostaa esille huolensa suomen ja ruotsin kielen asemasta Suomessa. Entisenä Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana hän ei ollut huolissaan ruotsin kielestä.

– Terho puhuu siitä, että on kyse pelkästään asenteista, kun puhutaan suomen kielestä. Mikä on oikein ministerin asenteen laita, kun puhutaan ruotsin kielestä, kysyy RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Entisen oikeusministeri Henrikssonin johdolla valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2013 maan ensimmäisen kansalliskielistrategian. Nyt Terho haluaa tehdä oman kielipoliittisen ohjelman.

– Onkohan kulttuuriministerimme tietoinen siitä, että meillä on jo kansalliskielistrategia, Henriksson kysyy.

– Perusteellista työtä on jo tehty (Jyrki) Kataisen (kok.) hallituksen aikana. Nyt on aika jatkaa kansalliskielistrategian kehittämistä ja päivittämistä sekä ruotsin että suomen kielen suhteen, Henriksson sanoo.

 


 

 

Maaseudulla sijaitsevien kiinteistöjen kysyntä ja hinnat ovat laskeneet sitä mukaa, kun muuttoliike on suuntautunut kaupunkien kasvukeskuksiin. - Näkökulma: Suomen kehityksen, työllisyyden ja yrityselämän kehitys keskittyy kuten muualla verrokkimaissamme kaupunkikeskuksiin, ja niiden ympärillä kehittyviin kuntiin. Tämä tulee olemaan kasvustrategian keskeinen seuraavan hallitusohjelman kulmakysymys. Asia on selvästi osa sote kokonaisuutta, etenkin maakuntien rakennetta! - KimsBlog

 

Kerrostaloja Espoon suurpellossa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Rankka arvio asunnoista: Vain täällä

kannattaa omistaa

 

Asuntoja saatetaan joutua myymään vuosikausia kasvukeskusten ulkopuolella.

– Yleinen ja karkea sääntö. Jos et saa asuntoa/taloa vuokratuksi edes ”nollatuloksella”, niin syytä huolestua asunnon/talon aidon markkina-arvon suhteen, Hypo-konsernin toimitusjohtaja Ari Pauna tviittaa.

*

Maaseudulla sijaitsevien kiinteistöjen kysyntä ja hinnat ovat laskeneet sitä mukaa, kun muuttoliike on suuntautunut kaupunkien kasvukeskuksiin.

*

Paunan mukaan oma koti kannattaakin omistaa vain kasvukeskuksessa. Niiden ulkopuolella taas olisi viisainta asua vuokralla.

Ari Pauna kommentoi tästä löytyvää Taloussanomien juttua. Siinä kerrotaan perheestä, joka on myynyt lähellä Jurvan kirkonkylää sijaitsevaa 174-neliöistä omakotitaloaan jo kolme vuotta. Toisessa jutussakerrotaan taas Pielavedellä kaksi ja puoli vuotta 116-neliöistä kerrostaloasuntoa myyneestä eläkeläismiehestä. Hän sanoo pelkäävänsä, että asunto jää perikunnan murheeksi.

 

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar toteaa Twitterissä, että ilmiö on johtanut tilanteisiin, jotka näkyvät jo takuusäätiössäkin.

 

Ari Pauna@AriPauna
 
 

Yleinen ja karkea sääntö. Jos et saa asuntoa/taloa vuokratuksi edes ”nollatuloksella”, niin syytä huolestua asunnon/talon aidon markkina-arvon suhteen. Kasvukeskuksissa kannattaa omistaa oma koti ja niiden ulkopuolella vuokrata.

Taloussanomat
 
@taloussanomat
 

Omakotitaloa kaupitellaan pilkkahintaan, mutta ostajia ei näy – ”Ilmaiseksi pitäisi talo antaa” https://ift.tt/2PK48WK 

 

Juha A. Pantzar@japantteri
 
 

Vastaavat tilanteet näkyvät jo @takuusaatio’ssä.
”Pelkään, että asunto jää perikuntani murheeksi” – joillakin alueilla asuntoa on jo hyvin vaikea saada kaupaksi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005886760.html 

 

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisista syistä, sääntely säilyisi nykyisellään. Jos irtisanomisperusteena on tuotannolliset tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät syyt, työnantajan muutosturvavelvoitteet olisivat nykyistä laajemmat ja ne koskivat nykyistä pienempiä yrityksiä. Käytännössä esitys on, että työnantajan tulisi kustannuksellaan tarjota irtisanottavalle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta vähintään kahden kuukauden ajan.

 

Selvityshenkilöt esittävät yt-lainsäädännön kokonaisuudistusta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yrittäjät: Yt-lakia ei pidä laajentaa pieniin

yrityksiin

 

Mikael Pentikäisen mukaan yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentaminen entistä pienempiin yrityksiin lisäisi byrokratiaa.

Suomen Yrittäjät ei kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista entistä pienempiin yrityksiin.

 

– Selvityshenkilöiden esitys on kiinnostava ja sisältää uusia, myös rohkeita näkökulmia. Selvityksessä on hyvää mutta myös ehdotuksia, joita yrittäjien on vaikea tukea, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen yhteistoimintalain toimivuutta koskeva selvitys julkaistiin tänään.

Selvityshenkilöt esittävät yt-lainsäädännön kokonaisuudistusta. Yhteistoimintasäännökset, jotka liittyvät henkilöstön vähentämiseen tai lomauttamiseen, siirrettäisiin työsopimuslakiin.

Lisäksi laadittaisiin kokonaan uusi laki, jossa säädettäisiin muista kuin työsuhteen vähentämiseen liittyvistä kysymyksistä kuten vuoropuhelusta, yrityksen toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista.

– Yhteistoimintalaki yhdistyy nykyisin vahvasti irtisanomiseen, vaikka laissa on kyse paljon muustakin. Siksi on tervetullutta pohtia irtisanomiseen ja lomauttamiseen liittyvän sääntelyn eriyttämistä muusta yhteistoimintaa koskevasta sääntelystä, arvioi Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

 

Yt-rajan lasku lisäisi byrokratiaa

Selvityshenkilöt esittävät, että uusia työvoiman vähentämiseen liittyviä työsopimuslain menettelysäännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Nyt raja on 20 työntekijää.

Työnantajalla olisi velvollisuus käydä yhteistoimintaneuvottelut kuitenkin vain silloin, kun vähentäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla koskee vähintään viittä työntekijää tietyn ajanjakson aikana.

Myös uuden erillisen yt-lain soveltamisala olisi 10 työntekijää. Laissa säädettäisiin muun muassa osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen perusperiaatteista. Menettelytavoista voitaisiin sopia työpaikoilla nykyistä laajemmin.

– Emme kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista entistä pienempiin yrityksiin. Se lisää byrokratiaa, vaikeuttaa johtamista ja lisää hallinnollista taakkaa. Se söisi monen yrityksen kasvuhaluja. Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Pentikäinen kertoo.

 

Pienissä yrityksissä hyvät työolot

Pentikäisen mukaan myönteistä on kuitenkin se, että tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvä byrokratia vähenisi, kun raskaita ja työnantajalle oikeudellisesti riskialttiita neuvotteluita tarvitsisi käydä vain tilanteissa, joissa vähennetään vähintään viisi työntekijää.

– Byrokratian vähentäminen ei kuitenkaan edellytä soveltamisalan laajentamista, päinvastoin, Pentikäinen arvioi.

– Byrokratia vähenee, kun pienet yritykset vapautetaan yt-lainsäädännön velvoitteista. Pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, vahva luottamus ja tieto kulkee. Hyvä yhteistoiminta on erittäin tärkeää, mutta muotoseikoilla ei pidä kahlita yhdessä tekemistä tiettyyn muottiin, Janne Makkula korostaa.

 

Muutosturvavelvoitteet

Selvityshenkilöt ehdottavat vielä, että tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet jaettaisiin muutosturvaseuraamusten osalta kahtia.

*

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisista syistä, sääntely säilyisi nykyisellään. Jos irtisanomisperusteena on tuotannolliset tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät syyt, työnantajan muutosturvavelvoitteet olisivat nykyistä laajemmat ja ne koskivat nykyistä pienempiä yrityksiä.

Käytännössä esitys on, että työnantajan tulisi kustannuksellaan tarjota irtisanottavalle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta vähintään kahden kuukauden ajan.

*

– Tämä lisäisi työnantajien kustannuksia ja nostaisi siten työllistämisen kynnystä. Tällaista sääntelyä ei pidä toteuttaa. Lisäksi sääntely aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta, sillä tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea tehdä, Makkula toteaa.

 


 

– Palveluseteliä on opittu käyttämän kunnissa ja kuntayhtymissä ja sen käyttöä on laajennettu uusiin palveluihin. Nyt, kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, että palvelusetelin kehittämistä ei pysäytetä. Markkinatuntemuksen parantaminen, palvelujen tuotteistus ja setelin arvon määritys vaativat osaamista, joka on siirrettävissä myöhemmin käynnistyviin asiakassetelin kokeiluihin ja uusiin palvelurakenteisiin, sanoo johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

 

Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Suurin osa kunnista tarjoaa palveluseteleitä

 

 

Palvelusetelien käyttö terveyspalveluissa on kasvanut huomattavasti.

Kaksi kolmesta Manner-Suomen kunnasta käyttää palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä, ilmenee Kuntaliiton syksyllä tekemästä kyselystä.

Palveluseteleiden käyttö on kasvanut voimakkaasti erityisesti terveyspalveluissa, kaikkein eniten niitä käytetään kuitenkin edelleen sosiaalipalveluissa.

 

Selvityksen tulosten mukaan terveyspalveluiden seteleiden osuus oli noussut 40 prosenttiin vuoden 2015 tasosta, jolloin terveyspalveluiden palvelusetelit olivat käytössä 26 prosentilla vastaajista. Sosiaalipalveluiden palveluseteleiden osuus puolestaan oli laskenut 74 prosentista 60 prosenttiin.

Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti Tampereen ympäristökunnissa Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalalla, Pirkkalassa ja Lempäälässä on käytössä ja keskenään yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelusetelijärjestelmä.

 

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista palveluseteleiden käyttöön valinnanvapauden lisäämisen välineenä. Palvelusetelilakia pidettiin avovastauksissa hyvin toimivana ja palveluseteli nähtiin alkuvaiheessa riittävänä keinona lisätä valinnanvapautta. Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että valinnanvapauslaille asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa palvelusetelin avulla.

*

– Palveluseteliä on opittu käyttämän kunnissa ja kuntayhtymissä ja sen käyttöä on laajennettu uusiin palveluihin. Nyt, kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, että palvelusetelin kehittämistä ei pysäytetä. Markkinatuntemuksen parantaminen, palvelujen tuotteistus ja setelin arvon määritys vaativat osaamista, joka on siirrettävissä myöhemmin käynnistyviin asiakassetelin kokeiluihin ja uusiin palvelurakenteisiin, sanoo johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

 


 

Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.


 

 

Metsiä lannoitetaan lentämällä Lapissa –

helikopteri pudottaa tuhkaa

 

Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

 

Metsähallitus
Metsiä lannoitetaan helikopterista tuhkalla.
Juri Laurila
 

Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

 

– Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin olevat ravinteet metsään lisäämään puuston kasvua ja hiilen sitomista. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kertoo lannoitusoperaatiota valvova metsänhoitoesimies Hannu Erola Metsähallitus Metsätalous Oy:stä tiedotteessa.

Erolan mukaan lentolannoitus aloitettiin viikko sitten perjantaina ja koko urakka kestää noin kaksi viikkoa. Helikopteri on aliurakoitsijan.

– Viime vuosina tämä on ollut ollut jokavuotista toimintaa meillä Etelä-Lapissa, Erola toteaa.

Lannoituksessa käytetään Oulun Nuottasaaresta Stora Enson lämpövoimalasta tulevaa rakeistettua tuhkaa. Tuhkalannoite valmistetaan energiantuotannossa poltettavan puun kuoren ja turpeen tuhkasta. Lannoitus tehdään loka- ja marraskuun vaihteessa.

*

Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.

 


 

Eduskunnalla on ratkaisijan rooli. Haluammeko olla terveystutkimuksen maa, jolla on maailman tervein kansa? Tämä edellyttää tulevaisuuslakien eli sote-tiedon toisiokäytön, genomilain ja biopankkilain viemistä reippaasti ja rohkeasti eteenpäin tällä hallituskaudella. *Kyselyn teettivät keväällä 2018 Sitra, Lääketeollisuus ry ja THL

 

Minisydänviljelmä FICAMin tutkimuskeskuksessa Tampereella. FICAMin läpimurto on sykkivä minisydän, jolla voidaan testata lääkkeiden ja kemikaalien vaikutusta sydämeen. LEHTIKUVA/IRENE STACHON

 

Sanna Lauslahti: Suomi voi olla

terveystutkimuksen veturi

 

Suomessa on parhaillaan käsiteltävänä useampi tutkimustyötä koskeva lakiehdotus.

 

Näitä ovat laki sote-tiedon toissijaisesta käytöstä, genomilaki ja biopankkilankki. Näiden lakien tarkoituksena on rakentaa tutkimusta tukevaa toimintaympäristöä, jolla pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

Terveystutkimuksessa kyse ei ole nappikaupasta vaan satojen miljoonien investoinneista ja tuhansista korkean tason työpaikoista. Moni lääkeyritys käyttää tuloksestaan viidenneksen tai jopa neljänneksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Euroopan tasolla alan investoinnit ovat vuosittain 35 miljardia euroa, Suomessa vähintään 200 miljoonaa euroa. Tämä summa voisi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen, jos niin haluamme.

 

Lääkeyritykset ovat ratkaisevassa roolissa uuden lääkkeen kehittämisessä, jonka hintalappu on huikea, arviolta jopa kaksi miljardia euroa. Tällaista tutkimustyötä ei ole mahdollista rahoittaa budjettivaroin, mutta julkisilla investoinneilla tulee rakentaa tutkimusinfrastruktuuria ja varmistaa osaajien saatavuus.

 

Korkealaatuista tutkimusta ei nimittäin synny pelkillä rakenteilla, vaan intohimoisten, omistautuneiden lääkäreiden, insinöörien, data-analyytikkojen ja lääketieteen tutkijoiden tekemänä. Siksi uusien osaamisalueiden tunnistamiseen on paneuduttava, ja akateemiseen perustutkimukseen on aktiivisesti etsittävä pitkäjänteisiä ja kannustavia rahoitusmalleja.

Osaajien puuttumisesta voi syntyä terveysalan kasvun pullonkaula, mutta vähintään yhtä tärkeää on tutkimustyössä tarvittavan tiedon saatavuuteen.

 

Positiivista tämän asian kannalta on, että suomalaisilla on myönteinen asenne terveysalan tutkimukseen. He antavat mielellään terveystietojaan tutkimuskäyttöön. Tämän kertoo viime keväänä tehty kansalaiskysely, johon vastanneista jopa 76 prosenttia toivoo, että heidän tietojaan ja näytteitään hyödynnetään tutkimustyössä*.

 


 

Kasvu- ja rekrytointipuheista huolimatta valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä uskoo henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuisen barometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotuksissa on huippu jo ohitettu.

 

Laivoja lastataan elokuussa Vuosaaren satamassa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Nämä tekijät uhkaavat pysäyttää Suomen

talouskasvun

 

Nousukausi on päättymässä jo ensi vuoden aikana, arvioidaan kotimaisissa ennusteissa.

Suomen talous on elänyt vahvaa nousukautta vasta viime syksystä lähtien, mutta talousennustajat ovat jo alkaneet varoitella riemujuhlan päättymisestä ensi vuonna.

 

Viimeksi tällä viikolla työeläkeyhtiö Ilmarinen ennusti kasvun jäävän ensi vuonna alle 1,5 prosenttiin. Kyseessä ei yhtiön mukaan ole taantuma, mutta kuitenkin niin merkittävä talouskasvun hidastuminen, että varsinaisen nousukauden voi katsoa toistaiseksi päättyneen.

Mahdollisia vaaratekijöitä Suomen talouskasvulle on syksyn mittaan esitetty talousennusteissa lukuisia. Maailmantaloutta uhkaavat kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka, Euroopassa epävarmuutta aiheuttavat Italia ja Brexit. Suomessa rakentaminen ja vienti hidastuvat,  kustannukset nousevat ja työvoimapula uhkaa.

 

Maailmantalouden ja euroalueen kehitys vaarassa

Ennustajat näkevät kansainvälisessä talouskehityksessä suuria riskejä. Yhdysvaltojen rahapoliitikka kiristyy, ja kauppasota Kiinan kanssa kiihtyy. Myös Kiinan kasvunäkymät huolestuttavat, ja Suomen Pankki ennustaa näiden ongelmien heijastuvan kehittyviin maihin.

Euroopassa herättää suurta huolta Italian taloudenpito ja Britannian ero EU:sta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvelee euroalueen kasvun hidastuvan odotettua enemmän, jos sopimukseton Brexit toteutuu.

 

Finassiryhmä OP:n mielestä suurimmat riskit liittyvät kuitenkin kauppapolitiikkaan, jonka äkillinen kiristyminen voisi aiheuttaa maailmantalouteen jo ensi vuonna merkittävän rytmihäiriön.

Myös Pellervon taloustutkimus PTT pitää kauppasotaa maailmantalouden suurimpana riskina. Sen sijaan Palkansaajien tutkimuslaitos PT ei usko kauppasotaan, vaan arvelee tullien ainoastaan johtavan yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen, mikä hidastaisi ulkomaankaupan kasvua vain vähän.

 

Pankkikonserni Nordea puolestaan kiinnittää syyskuun ennusteessaan huomiota myös euroalueen rahapolitiikan kiristymiseen. Euroopan keskuspankki pysäyttää setelipainon jo tämän vuoden lopussa, ja nostaa ohjauskorkoa pankin arvion mukaan yhteensä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 loppuun mennessä

Danske Bankin arvion mukaan Suomen vienti kyllä hidastuu tänä vuonna, mutta maailmantalouden nousun mahdollinen päättyminen nousee pankin mielestä keskeiseksi kysymykseksi Suomelle vasta keskipitkällä tähtäimellä.

Valtionvarainministeriö ei usko nykyisillä muutoksilla kansainvälisessä kauppapolitiikassa olevan suoraa merkittävää vaikutusta Suomeen. Kuitenkin jo pelkkä kauppasodan uhka voi ministeriön mielestä vähentää luottamusta talouskasvun jatkumiseen, mikä voisi vaikuttaa suomalaisten investointitavaroiden vientiin.

 

Kotimaassa rakentaminen hidastuu

Kotimaisista kasvun hiipumista ennakoivista tekijöistä ennustajat mainitsevat erityisesti rakennuslupien kääntymisen laskuun tämän vuoden aikana.

 

Rakennuslupien kuutiomäärä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt kesä-elokuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Asuinkerrostalojen lupakuutiomäärä väheni 12,3 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan rakennusalan indikaattorit ennakoivat melko tarkasti tulevia kokonaistuotannon suhdanteita. Rakennusinvestointien osuus koko talouden investoinneista oli viime vuonna lähes 60 prosenttia. Ilmarinen ennustaakin kokonaisinvestointien supistuvan ensi vuonna yhden prosentin.

Valtionvarainministeriö pitää rakennusinvestointien supistumista merkittävimpänä yksittäinen talouskasvua hidastavana tekijänä. Ministeriö muistuttaa lisäksi, että teollisuusyritykset arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä vähentävänsä investointejaan yli kahdeksan prosenttia jo tänä vuonna.

PTT muistuttaa, että teollisuuden investointiaste on Suomessa matalammalla kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Nykyisellä investointirakenteella työn tuottavuuden kasvattaminen on tutkimuslaitoksen mukaan haastavaa ja aiheuttaa huolta lisäarvon tuottamisesta jo lähitulevaisuudessa.

 

Kilpailukyky koetuksella

Ennustajien mielestä Suomen viennin elpymisvaihe on jo takana. Viennin kasvun uskotaan jatkuvan vielä ensi vuonna, mutta esimerkiksi Etla huomauttaa, että vienti kasvaa lähinnä vain suurten laivatoimitusten tukemana.

Viime perjantaina Teknologiateollisuus kertoi alan yritysten uusien tilauksen kasvun pysähtyneen alkuvuoden jälkeen.

Nordea varoittaa, että vientinäkymiämme himmentävät korkeat sopimuspalkkakorotukset ja nousussa olevat palkkaliukumat yhdessä maailmantalouden kasvun hidastumisen kanssa.

PTT sen sijaan arvelee, että Suomen hintakilpailukyky paranee edelleen, sillä palkankorotukset ja inflaatio ovat yhä Suomessa pienemmät kuin kilpailijamaissa. Viennin kasvulle ei siis pitäisi PTT:n mukaan olla esteitä.

Valtionvarainministeriö kuitenkin arvioi inflaation nopeutuvan Suomessa, kun ansiotason nousu kiihtyy. Samalla yksityinen kulutus hidastuu edelleen, kun kuluttajahintojen nousu syö ostovoimaa ja säästäminen saattaa pitkästä aikaa alkaa lisääntyä, kuten PT ennustaa.

Työvoimapula rajoittaa kasvua

Yritykset arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton elokuisessa suhdannebarometrissa, että rekrytointivaikeudet ovat laaja kasvun este.

Myös Etla arvioi osaavan työvoiman saatavuuden hidastavan entistä selvemmin työllisyyden ja talouden kasvua. Nordea puolestaan varoittaa, että työvoiman löytymisestä muodostuu merkittävä este kasvulle jo ennakoitua aiemmin. OP on jo nostanut arviotaan palkkaliukumista ylöspäin.

 

Suomen Pankin mukaan rekrytointivaikeudet ovat suurimmat rakennusalalla, mutta Danske Bankin mukaan myös kauppa kärsii työvoiman puutteesta.

Työvoiman tarjonta on kuitenkin valtiovarainministeriön mielestä koko talouden tasolla riittävää, vaikka tietyissä ammattiryhmissä onkin työvoimakapeikkoja. Pulaa on erityisesti rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen ammattilaisista sekä informaatio-, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoista.

Lisäksi monella yrityksellä on ministeriön mukaan pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja joillakin myös kapasiteetista. Kasvun rajat alkavat tulla entistä selvemmin vastaan myös palvelutuotannossa.

 

Kasvu- ja rekrytointipuheista huolimatta valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä uskoo henkilöstönsä määrän pysyvän ennallaan. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuisen barometrin mukaan pk-yritysten suhdanneodotuksissa on huippu jo ohitettu.

Suomen Yrittäjien mukaan pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia vaikeuttavat myös odotukset kustannusten lopputuotehintoja nopeammasta noususta. Lisäksi yli 45 prosenttia barometrin vastaajista kertoi luottopolitiikan kiristyneen edelleen.

*

Artkkelin lähteinä on käytetty artikkelissa mainittujen instituutioiden katsauksia ja ennusteita pääasiassa syyskuulta. Seuraavissa loppuvuoden ennusteissa saattaa olla vieläkin synkempi sävy.


 

 

Uusi suurpandemia voi puhjeta, jos kolme

ehtoa täyttyy – sata vuotta sitten influenssa

tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa

vuodessa

 

Espanjantauti oli lintuinfluenssa. Kiinan kanatiloilla on tällä hetkellä kaksi virustyyppiä, jotka ovat tartunnan saaneelle ihmiselle jopa vaarallisempia.

 

Influenssa
Mustavalkoinen kuva
 kymmenistä haudoista, kaikilla samanlainen valkoinen puuristi. Etuajalla kaksi naista tasoitaa yhden haudan kumpua.
Sata vuotta sitten Ranskassa käyty Meuse-Argonnen taistelu oli ensimmäisen maailmansodan molemmille osapuolille hyvin verinen. Aseita enemmän tappoi kuitenkin espanjantauti, jonka toinen aalto raivosi samaan aikaan. Näihin hautoihin peiteltiin yhdysvaltalaissotilaita.PD-old

"Valitus tavattoman ankarasta tunteesta rinnassa, aivan veriset, runsaat yskökset ja pian huomattava sydämentoiminnan heikkous."

Näin kirjoitti ylilääkäri Georg Adolf von Zweygberg sata vuotta sitten Lahden kunnallissairaalan vuosikertomuksessa ”peljätyn Espanjan taudin kuvasta hirvittävimmässä muodossaan”.

 

Maailmaa koetteli kaikkien aikojen pahin influenssapandemia. Se tappoi enemmän ihmisiä kuin ensimmäisen maailmansodan aseet samalla vuosikymmenellä.

 

Potilaat saivat niin rajuja sisäisiä verenvuotoja, että verta tuli suun ja nenän lisäksi korvista. Moni hukkui omaan vereensä, kun se täytti hänen keuhkonsa.

Aikalaiskuvaus taudista

Tauti roihahti ympäri maailman neljänä aaltona parissa vuodessa. Se ei ollut jättänyt väliin kaukaisintakaan saarta, kun se vihdoin heikkeni ja hiipui keväällä 1920.

Juuri tähän aikaan sata vuotta sitten, syys-marraskuussa, raivosi taudin toinen aalto. Se oli aalloista tappavin.

Espanjantautivirus ei ole kadonnut. Se on elvytetty laboratoriossa, ja sen perillisiä liikuskelee joukossamme nytkin, kun influenssakausi on taas alkamassa.

Voisiko espanjantauti leimahtaa uudelleen pandemiaksi?

 

Sama virus ei voi yllättää toista kertaa

Maailman tehokkaasti kiertänyt espanjantauti tai sen sukulaiset eivät enää voi samalla tavoin yllättää ihmiskuntaa, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Elimistömme ei ole niiden edessä enää avuton, kuten sata vuotta sitten.

– Espanjantaudin jälkeiset pandemiat ovat olleet sen häntiä tavalla tai toisella. Kaikissa viruksissa on ollut siitä jonkinlainen osa. Se kävi maailmassa läpi niin tehokkaasti sekä ihmiset että sikapopulaation. Kaikki pandemiat ovat sen jälkeen olleet sille jollakin tavoin sukua.

 

Espanjantautia kutsuttiin myös mustaksi influenssaksi, koska hapen puute muutti kasvot tummansinisiksi.

Aikalaiskuvaus taudista

Ihmiskunnan immuniteetin puuttuminen on yksi kolmesta edellytyksestä, joiden täyttyessä maailmaa voisi uhata niin hurja pandemia kuin espanjantauti oli.

Nykyisellä väestömäärällä kuolonuhrien määrä lähentelisi 150:tä miljoonaa ihmistä, lasketaan australialaisten Melbournen yliopiston ja Dehertyn infektio- ja immuniteetti-instituutin tämänkuisessa meta-analyysissa(siirryt toiseen palveluun).

Suurpandemian kahteen muuhun edellytykseen palataan myöhemmin tässä jutussa.

 

Mustavalkoinen valukuva
 sängyssä makaavasta naisesta ja vuoreen ääressä itkevästä pikkutytöstä. Influenssan merkki on vain lattialle pudonnut nenäliina.
"Rouva Brownin sisar huolestui ja soitti Punaisen Ristin perhepalveluun, koska ei ollut nähnyt sisartaan miltei viikkoon ja herra Brown oli sotajoukoissa Ranskassa. Punainen Risti tuli viime hetkellä pelastamaan rouva Brownin influenssan kourista." Näinkin siistiä kuvaa espanjantaudista esitettiin vielä, kun sen toinen ja tappavin aalto teki rajuja tuhojaan tasan sata vuotta sitten. Kuva oli Punaisen Ristin PR-kuvastoa.Yhdysvaltain kongressin kirjasto
 

Tartunnan sai puoli miljardia ihmistä

Sata vuotta sitten maailma oli sekaisin. Ensimmäistä maailmansotaa oli käyty vuosia. Suomi ei ollut siinä mukana, mutta täällä oli juuri ollut sitäkin verisempi sisällissota. Elintarvikepula oli yhä ankara.

Kun influenssan ensimmäinen aalto alkoi kesällä 1918, ihmisillä oli muutakin ajateltavaa. Ainahan niitä köhiä ja kuumeita oli tullut ja mennyt, ei niistä sen kummempaa.

Ennen kuin neljäs aalto oli ohi vajaan kahden vuoden kuluttua, espanjantauti oli levinnyt koko Suomeen ja ainakin neljännes suomalaisista oli sairastunut. Kuolonuhrien määrä oli arviolta 17 000–25 000.

Erityisen tuhoisa tauti oli sisällissodan vankileireillä, joiden äärimmilleen nälkiintyneet asukit olivat ylipäätään alttiita taudeille, saati espanjantaudin kaltaiselle virukselle.

 

Maailmanlaajuista epidemiaa tarkoittava pandemia-sana on kreikkaa: pan = kaikki, demos = kansa

Espanjantautiin sairastui kolmannes maailman asukkaista, puoli miljardia ihmistä. Se on vain arvio. Kukaan ei pysty sanomaan varmasti myöskään, kuinka paljon ihmisiä kuoli – ei miljoonan eikä edes kymmenen miljoonan tarkkuudella.

Arviot ovat vaihdelleet 20 miljoonasta sataan miljoonaan; nykyisin tavallisin olettamus on 50 miljoonaa.

 

Kokonaisia kyliä autioitui

Ajat olivat sekavat ja viruksen aiheuttamat oireet moninaiset, bakteerien aiheuttamista jälkitaudeista puhumattakaan. Jossakin niiden syyksi merkittiin espanjantauti, toisaalla ei.

Kuten influenssassa nytkin, viruksen kannoilla seurasi usein bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Se oli yleinen kuolinsyy.

Paikallisesti uhriluvut ovat tarkempia, vaikka edelleenkin arvioita. Oli kuitenkin myös paikkoja, joissa arvailuun ei ollut enää aihetta: kokonaisia kyliä autioitui ja kaupunkeja hiljeni espanjantaudin vuoksi.

Suhteellisesti eniten ihmisiä menetti Tyynellämerellä sijaitseva Samoa. Sen asukkaista kuoli viidennes. Yhdysvalloissa tauti pyyhki lähes jäljettömiin etenkin alkuperäiskansojen yhteisöjä.

 

Kellastunut juliste näyttää voimakkaan piikin kuolleisuudessa loka-marraskuussa 1918.
Kuolleisuuskäyrät tasan sadan vuoden takaa kertovat espanjantaudin toisen aallon riehumisesta New Yorkissa, Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä.Yhdysvaltain kansallinen terveys- ja sairaanhoidon museo
 

Suomessa suhteellisesti pahiten kärsi Inari. Kohtalokas oli espanjantaudin neljäs eli viimeinen aalto alkuvuonna 1920. Inarilaisista kuoli kymmenesosa.

Ilmeisesti tauti pääsi leviämään, koska ihmiset kokoontuivat markkinoille ja jumalanpalveluksiin. Virus kulkeutui heidän mukanaan syrjäseuduille ja iti siellä nopeasti, arvioi historioitsija Jouko Vahtola Yle Akuutin jutussa kymmenkunta vuotta sitten.

 

Miten virus syntyi?

Espanjantaudin aiheutti A-viruksen alatyyppi H1N1. Sen perillinen on vieraillut sinunkin elimistössäsi, jos olit yksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemiaan sairastuneista.

A-tyypin viruksia on tavattu sadoissa lintulajeissa, villilinnuissa myös Suomessa, myös tänä vuonna. Villilinnut usein vain levittävät viruksia, eivät sairastu itse.

Siipikarjatiloille päässeinä A-virukset ovat tappavia ja saavat Maailman terveysjärjestön WHO:n hälytyskellot soimaan. Siellä, missä eläimet ja ihmiset ovat kosketusetäisyydellä, jotkin virustyypeistä tarttuvat myös ihmisiin.

Monet virukset kaappaavat solujen proteiineihin perustuvan viestiliikenteen omaan käyttöönsä. Espanjantauti näyttää olleen siinä erityisen taitava.

Sen aiheuttaja on ensimmäinen A-influenssavirus, jonka genomista tutkijoilla on tarkkaa tietoa. Aiempien virusten perimää voidaan vain arvailla, kertoo professori Kalle Saksela.

– Siksi on vaikea tietää, mistä se lopulta tuli. Monet piirteet sen geenin rakenteessa viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että se on silloinen lintuinfluenssavirus.

 

Viruksen uusi takki ei riitä täysin hämäämään

Viime vuosisadalla maailmaa kiersi espanjantaudin lisäksi kaksi muutakin pandemiaa, aasialainen vuonna 1957 ja hongkongilainen vuonna 1968.

Ne eivät kuitenkaan täyttäneet espanjantaudin kaltaisen valtavan pandemian ensimmäistä edellytystä. Ne eivät olleet ihmisten puolustusjärjestelmälle täysin vieraita.

– Niissä oli lintuperäisiä, ihmisille uusia pinta-antigeenejä, mutta muuten virus oli paljolti samaa tavaraa kuin aiemmat. Se oli vain ottanut uuden takin päälleen, jotta sitä ei tunnistettaisi, Saksela kertoo.

 


Kaksi kukkoa miehen sylissä.
Viljelijä esittelee siipikarjaansa torilla Guiyangissa Kiinassa.EPA
 

Kiinan kanaloissa vaanii vaara

Juuri nyt erityistä huolta aiheuttavat Kiinan lintutilojen A-viruksen kaksi alatyyppiä. Ne ovat sairastuttaneet ihmisiä viiden vuoden ajan, ja sairastuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

– Ne kulkevat nimillä H5N1 ja H7N9. On siellä muitakin, mutta nämä ovat ne kaksi, jotka ovat infektoineet ihmisiä kovasti. Tuhansia on kuollutkin. Ne ovat hurjia, koska kuolleisuus saattaa olla jopa 50 prosenttia.

H5N1 ja H7N9 täyttävät superpandemian ensimmäisen ehdon. Ihmispopulaatiossa ei ole niitä vastaan minkäänlaista immuniteettia, aivan kuten ei ollut espanjantautiviruksellekaan, Saksela kertoo.

 

Vakavin riski on pieni, mutta todellinen

Myös toinen edellytys täyttyy: virusten aiheuttaman taudin täytyy olla voimakas. H5N1 ja H7N9 ovat jopa paljon tappavampia kuin espanjantautivirus.

Kolmatta edellytystä H5N1 ja H7N9 eivät ole ylittäneet. Influenssasta ei tule pandemiaa, jos ihmiset saavat tartuntoja vain eläimiltä, eivät muilta ihmisiltä.

Mutaatiot voivat kuitenkin antaa viruksille myös kyvyn tarttua ihmisestä ihmiseen. Jatkaessaan sukuaan jakautumalla virukset ovat ripeitä muuttumaan.

Erityisen nopeasti muutos voisi tapahtua, jos ihmisten A-influenssaa sairastava saisi samaan aikaan linnulta ärhäkän A-viruksen. Samaan soluun sattuessaan virukset voisivat jakaa perimäänsä toisilleen.

Mutantille saattaisivat silloin päätyä molempien pahimmat puolet. Todennäköisyys on pieni, mutta Kiinassa tai muualla, missä on paljon ihmisiä suorissa tekemisissä lintujen kanssa, riski on todellinen.

 

Öljymaalaus aamutakkiin pukeutuneesta yskivästä miehestä nojatuolissa. Taustalla sijaamaton vuode.
Yksi espanjantautitartunnan saaneista oli norjalainen taitelija Edvard Much. Hän maalasi siitä omakuvan.Norjan kansallismuseo
 

Sikainfluenssa oli espanjantaudin häntä

Vuonna 2009 pandemiakynnys jälleen ylittyi. Sioilta alkujaan siirtynyt influenssa alkoi levitä ympäri maailmaa. Arviolta 200 000 ihmistä kuoli.

Pandemiaa pidäteltiin rokotuksilla, ja bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin oli antibiootteja. Tartuntoja hillitsi myös viruksen alkuperä. Se oli riittävän erilainen, sikaeläintyyppiä, aiheuttaakseen pandemian, mutta ei ihmiselle täysin tuntematon, Saksela kertoo.

– Se ei lopulta osoittautunut niin hurjan pahaksi kuin pelättiin. Espanjantauti on kaikkien meidän nykyisten infektioiden äiti, joten vastustuskykyä kuitenkin on. Sikainfluenssa oli aika lailla samaa häntää.

Maailmaan ei espanjantaudin jäljiltä ollut jäänyt myöskään alueita, joissa virus olisi päässyt jylläämään pidäkkeittä.

– Kyllä ne pandemiat aika lailla ympäri maailmaa pyyhkivät, ja vastustuskyvyssä on sama tilanne joka puolella. Mutta tietysti kaikki virustaudit tappavat helpoimmin sellaisessa joukossa, jossa on aliravitsemusta, sanoo Saksela.

 

Virus oli tutkitusti ärhäkkä

Kausi-influenssoista tulee edelleen piikki maailmanlaajuiseen kuolleisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos(siirryt toiseen palveluun) on laskenut, että Suomen viimetalvinen influenssaepidemia aiheutti noin tuhannen ihmisen kuoleman.

Antibiooteista huolimatta kuolemissa on nykyäänkin usein mukana bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen komplikaatioita heikkokuntoisilla ihmisillä, Saksela muistuttaa.

– Näin se varmasti oli silloinkin, kun oli ensimmäinen maailmansota ja Suomessa oli vankileirejä. Siellä ihmiset olivat heikkokuntoisia.

Toki bakteeritaudeilla oli iso vaikutus, mutta koko selitys se ei ole, Saksela sanoo.

– Sitä on tutkittu paljon erilaisissa koe-eläimissä. Kyllä se selvästi on ärhäkämpi kuin virukset keskimäärin. Ei sen tappavuus johtunut vain siitä, että ajat olivat silloin niin kurjat.

.

Piirretty kuva ihmisjoukosta. Yhdellä on koko kasvot peittävä naamio, muilla liina suun edessä.
"Ei sir, tässä ei ole anarkisteja matkalla tapaamiseen. He ovat oikein mukavia ihmisiä menossa sunnuntai-illan kirkonmenoihin." Kun espanjantauti vasta tavoitteli Australiaa, pilakuvissa vielä vitsailtiin tartuntariskiltä suojautumisesta. Kuva on helmikuulta 1919.Charles Nuttall / Australian kansallisarkisto
 

Espanjasta on vain nimi

Missä espanjantautivirus syntyi? Siitäkään ei ole yksimielisyyttä. Se on selvää, että nimestään huolimatta tauti ei ole kotoisin Espanjasta, se vain tuli julkiseksi siellä.

Pandemia oli jo ennättänyt muualle Eurooppaan, mutta siellä sotasensuuri puri eivätkä lehdet kirjoittaneet sairastumisista. Espanja, jonne tauti tuli Ranskasta, ei ollut mukana ensimmäisessä maailmansodassa.

 

Espanjantaudin oikeampi nimi olisi oletettavasti joko kiinan- tai amerikantauti. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että mutaatio synnytti viruksen Kiinassa. Heidän mukaansa sikäläinen epidemia jäi pimentoon ja tuli julki vasta kulkeuduttuaan Yhdysvaltoihin.

Vakiintunein olettamus on, että tauti syntyi siellä, missä se ensimmäisenä päätyi aikakirjoihin eli Kansasissa Yhdysvalloissa. Ensimmäinen potilaskin tiedetään: Funstonin harjoitusleirin keittiössä työskennellyt sotamies Albert Gitchell.

Hän meni maaliskuisena aamuna vuonna 1918 sairastuvalle valittamaan kuumetta, kurkkukipua ja väsymystä. Vain muutamia tunteja myöhemmin yli sadalla sotilaalla oli samat oireet.

 

Mustavalkoinen kuva
 suuresta hallista, jossa on satoja sotilaita kenttävuoteissa. Kaikilla on hengityssuojain.
Potilaita Funstonin sotilasleirissä Kansasissa. Espanjantautiepidemia kirjattiin ensimmäiseksi täällä. Muutaman kuukauden päästä se oli pandemia.Yhdysvaltain kansallinen terveys- ja sairaanhoidon museo
 

Albert Gitchell toipui ja eli yli 70-vuotiaaksi. Espanjantaudin myöhemmät aallot olivat kuitenkin ensimmäistä ankarampia. Monet sotilastovereista eivät koskaan päässeet sairastuvalta.

He olivat nuoria ja terveitä. Jostakin edelleen selittämättömästä syystä espanjantautiin sortui epäsuhtainen määrä juuri perusterveitä 20–40-vuotiaita.

Yleensä influenssat ovat vaarallisimpia pikkulapsille, ennestään sairaille ja vanhuksille. Esimerkiksi Suomen viime vuoden tavallista pidemmällä influenssakaudella valtaosa tehohoitoon joutuneista oli yli 70-vuotiaita.

 

"Älä suutele kultaasi niin kauan kuin liikkeellä on espanjantautia. Saatat tappaa hänet tartuttamalla häneen kuolemantaudin."

Ohje Massachusettsin viranomaisten julisteesta vuonna 1918

Espanjantautiin kuolleiden oudon ikäjakauman syyksi on soviteltu muun muassa sellaista, että parhaassa työiässä olleet eivät tajunneet ottaa oireita ajoissa kyllin vakavasti ja levätä.

Professori Kalle Saksela ei siihen usko. Kyllä espanjantaudin poikkeavaan kuvaan täytyi olla jokin biologinen selitys, hän sanoo.

– Sitäkin on ajateltu, että juuri se ikäluokka olisi sairastanut jonkin hyvin erityyppisen influenssan. Se olisi ollut lievä tauti, mutta siitä jäänyt immuniteetti olisi mahdollisesti lisännyt espanjantaudin vakavuutta.

Yleensä immuunipuolustus auttaa, mutta joskus voi käydä päinvastoinkin. Lähisukuinen, mutta ei kuitenkaan sama virus, saattaakin aiheuttaa haitallisen reaktion.

– Mutta tämäkin on ihan spekulaatiota. Ei tiedetä, miksi tauti oli niin tappava sinänsä hyväkuntoisille nuorille aikuisille.

 

Ensioireista kuolemaan oli joskus vain tunteja

Aika ei ollut potilaiden puolella. Yhtä nopeaa tappajaa ei ollut ennen nähty. Yhdysvalloissa alkoi kiertää tarinoita, joiden mukaan moni aamulla töihin lähtenyt oli vainaja ennen kuin ehti perille.

Viranomaisten ohje oli aluksi sama kuin nykyisissä influenssaepidemioissa: Pysykää kotona, kunnes toivutte. Pärskivät ihmiset yritettiin saada sakon uhalla suojaamaan suunsa nenäliinalla. Varsin pian kuitenkin todettiin, että mitkään vanhat konstit eivät tällä kertaa auttaneet.

Kaikenlaiset väenkokoukset lopetettiin. Koulut suljettiin, teattereissa ei enää näytelty, urheilukisat kiellettiin. Joissakin kaupungeissa alettiin tarkistaa saapuvien junien matkustajia influenssan merkkien varalta.

Kuolleita oli paljon, ja virus oli altis leviämään myös hautajaisväen joukossa. Hautajaiset määrättiin pidettäväksi pikapikaa. Hautausmailta loppui tila. Monet joutuivat joukkohautaan. Jopa arkuista tuli pulaa.

 

Englanninkielinen juliste.
"Näissä tiloissa on havaittu tarttuvaa tautia; pysykää poissa", varoittivat Yhdysvaltain viranomaiset julisteilla.Yhdysvaltain kongressin kirjasto

Yhdysvalloista espanjantauti levisi Eurooppaan nopeasti, kun Yhdysvallat lähetti kevätkuukausien aikana Atlantin yli noin 200 000 sotilasta.

Maailmansodan olosuhteet ja joukkojen liikkeet olivat omiaan levittämään tautia. Ahtaasti asuneet, nälkäiset köyhät olivat tartunnoille altteimpia, mutta kukaan ei ollut turvassa.

 

Hekin sairastuivat, mutta toipuivat: Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, Britannian pääministeri David Lloyd George, Saksan keisari Vilhelm II ja Espanjan kuningas Alfonso XIII.

Kun maailmasota vihdoin loppui, iloitseminen koitui monille kuolemaksi. Vaikka väenkokoukset oli muutoin kielletty, maailmansodan päättyminen aiheutti yleisiä riemujuhlia Atlantin molemmin puolin. Juhlintaa ei yritetty estää, jos olisi kyettykään.

Ihmiset tanssivat kaduilla, halailivat ja suutelivat. Espanjantaudille se antoi oivan tilaisuuden leviämiseen.

 

Mustavalkoinen kuva iloisista ihmisistä, jotka heiluttavat käsiään ja Britannian lippua.
Tässä riemuitaan Lontoon keskustassa. Jo seuraavana päivänä monella oli pahoja influenssaoireita.Leonard Bentley / CC BY-2.0
 

Espanjantautiepidemian loppumisesta oli yli vuosikymmen, kun tutkijoille varmistui, että influenssat johtuvat viruksista. Aiemmin syyllisenä oli pidetty bakteereita. Tutkimusartikkeli julkaistiin Lancet-lehdessä(siirryt toiseen palveluun) kesällä 1933.

Espanjantautia aiheuttanut virus oli jo silloin muuttunut monta kertaa. Alkuperäisen saattoi edes olettaa löytävänsä vain ikiroutaan haudatusta vainajasta.

 

Isorokkoa, hinkuyskää ja muita Alaskassa aiemmin tuntemattomia tauteja seurannut espanjantauti vei Alaskan inuiittiväestön sukupuuton partaalle.

Espanjantauti tuli alaskalaiseen inuiittikylään, 80 asukkaan Brevigiin, marraskuussa sata vuotta sitten. Viikon päästä vain kahdeksan asukasta oli hengissä. Muut päätyivät hyiseen joukkohautaan.

Ruotsalais-yhdysvaltalainen mikrobiologi Johan Hultin yritti 1950-luvun alussa päästä viruksen jäljille avauttamalla haudan ja ottamalla vainajista näytteitä. Hänen uusi yrityksensä miltei puoli vuosisataa myöhemmin tuotti tuloksen: inuiittinaisen keuhkoista löytyi viruksen perimää.

Geeneissä oli kuitenkin vaurioita. Yhdysvaltalaisilta molekyylipatologeilta meni vielä lähes vuosikymmen, ennen kuin palasista saatiin koottua viruksen kaikki kahdeksan geenisegmenttiä. Hieman lisäapua saatiin kahden yhdysvaltalaissotilaan keuhkoista aikoinaan otetuista näytteistä.

 

Virus herätettiin henkiin

Yhdysvaltain asevoimien patologian instituutin tutkimus ilmestyi syksyllä 2005 Nature-tiedejulkaisussa(siirryt toiseen palveluun). Tartuntatauteihin erikoistunut CDC-tutkimuslaitos puolestaan kertoi herättäneensä viruksen henkiin.

CDC:n perusteli viruksen elvyttämistä niillä uusilla tiedoilla, joita viruksesta ja ennen muuta sen edelleen sairastuttavista sukulaisista on tällä tavoin saatavissa.

Tutkijoiden työ herätti kuitenkin myös kriittisiä kysymyksiä viruksen päätymisestä väärin käsiin, ehkä jopa terroristien biologiseksi aseeksi

Virologian professori Kalle Saksela ei ole siitä erityisen huolissaan. Espanjantauti ei voi enää täysin yllättää ihmiskuntaa. Lähes sama virus sitä paitsi kävi vieraisilla joitakin vuosikymmeniä sitten, hän sanoo yllättäen.

 


Virus
Valtavan pandemian aiheuttaja näyttää mikroskoopissa tältä.CDC
 

Moskovalainen oli espanjantaudin lähisukulainen

Vuonna 1977 maailmaa kiertänyt venäläinen tai moskovalainen influenssa oli geenitasolla hyvin samanlainen kuin espanjantautivirus, Saksela kertoo.

Virusta tutkittaessa havaittiin hämmästyttävästi, että sen perimän evoluutio oli pysähtynyt ainakin neljännesvuosisadaksi.

– Aikaa oli niin pitkästi välissä, ettei se olisi voinut säilyä niin samanlaisena, jos se olisi kulkenut ihmisissä tai porsaissa.

Viruksen on täytynyt Sakselan mukaan odottaa jossakin laboratoriossa pakkasessa nuo vuosikymmenet ja päästä sieltä irti tahallaan tai vahingossa.

– Onko se ollut epäonnistunut rokotekokeilu? Vai onko sitä ajateltu bioaseeksi? Olisi mielenkiintoista tietää, kuka sitä on säilyttänyt ja missä, Saksela puntaroi.

Moskovalainen levisi ympäri maailmaa ja oli vähän normaalia kausi-influenssaa vakavampi.

– Ehkä se vertautuisi sikainfluenssaan, ei uhriluvultaan millään tavalla espanjantautiin. Siltä puuttui yksi kolmesta ratkaisevasta ominaisuudesta: sitä kohtaan oli olemassa vastustuskykyä.

 

Rajun pandemian resepti on siis tämä:

  1. Virukselle ei ole populaatiossa immuniteettia.
  2. Ihmiseen päästyään viruksen pitää pystyä aiheuttamaan paha tauti.
  3. Viruksen täytyy pystyä leviämään tehokkaasti ihmisestä toiseen.

Kun kaikki kolme toteutuvat, niin sitten ollaan pulassa, summaa Saksela.

 

Ei auta pelotella, mutta...

"Ei ehkä, vaan koska", sanovat monet influenssatutkijat uuden pandemian todennäköisyydestä.

– Sitähän ei meistä kukaan tiedä, onko se hyvinkin pian tulossa vai tuleeko ikinä. Kyllähän näitä pandemioita on maailmassa ennenkin ollut. Tuskinpa ne tähän loppuvat. Ei ihmisiä auta loputtomasti pelotellakaan, mutta tuollaiset ne mahdollisuudet ovat, sanoo Saksela.

Voiko siihen varautua?

– Varaudutaanhan siihen kovasti. Aina, kun tietoja tartunnoista tulee, lahdataan kovasti kanoja. Ja rokotettakin pyritään tekemään.

 

Virus on rokotetta ripeämpi

Influenssa nujertaminen rokotteella ei ole helppoa. Edellisen influenssakauden virukset ehtivät muuttua ennen kuin seuraavan kauden rokote valmistuu – ja muuttuvat edelleen kauden aikana.

Rokote, joka nyt on tarjolla aluillaan olevaa kausi-influenssaa vastaan, on valistunut päätelmä siitä, millaiseksi virus on viime talvesta ehkä muokkaantunut.

– No siinäpä se. Mutta vaikka rokote ei välttämättä suojelisi siltä taudilta, niin ainakin voisi ajatella, että jos kaikki sen ottavat, niin tauti on edes vähän lievempi, sanoo Saksela.

 

Sikainfluenssarokotteessa oli "puolet petäjäistä"

Maailman terveysjärjestö WHO alkoi keväällä 2009 ennakoida, että sikainfluenssasta eli virallisesti influenssa A(H1N1):stä oli tulossa pandemia.

Rokotteita ei ollut kylliksi. Niiden saamiseksi tuli kiire, ja silloin joukkoon pantiin "puolet petäjäistä", kuten Saksela muotoilee. Se tarkoitti kemiallista tehosteainetta, adjuvanttia, jota influenssarokotteissa ei normaalisti käytetä.

– Ajateltiin, että nyt on hätä kädessä. Jotta pärjättäisiin pienemmällä rokotemäärällä, siihen lisättiin adjuvanttia. Ei yksin sen vuoksi, vaan monien onnettomien sattumien summana syntyi narkolepsiaongelma.

 

Hoitaja antaa rokotetta.
Keväällä 2009 arviolta puolet suomalaisista otti sikainfluenssarokotuksen.Kaisu Lötjönen / Yle
 
 

Vaikka sikainfluenssarokote säästi paljon enemmän ihmishenkiä kuin aiheutti vakavia komplikaatioita, sivuvaikutukset olivat monella tapaa huono asia ja lisäsivät rokotusten vastaista ilmapiiriä, Saksela sanoo.

Hän kiittää lääketeollisuutta, joka on oppinut tekemään turvallisia kausi-influenssarokotteita ilman tehostetta, mutta toivoo samalla, ettei tämä jäisi viimeiseksi kehitysasteeksi.

– Hyvä, että niitä on, mutta vielä parempi olisi, jos keksisimme aivan uudentyyppisen rokotteen, joka ei olisi näin herkkä kausivaihtelulle. Nykyisin ennustetaan dominoivia kantoja. Joskus osuu paremmin, joskus huonommin.

 


 

Vuonna 1948 syntyneiden määrän pieneminen kertoo kuitenkin vääjäämättömän muutoksen lähestymisestä: suuret ikäluokat eivät pian enää ole niin suuria. Koska demokratiassa enemmistö päättää, on suurilla ikäluokilla ollut merkittävä asema muun muassa päätöksenteossa. Myös vanhus- ja terveydenhuolto joutuvat vielä tulevaisuudessa koville, kun tarvitsijoita on yhä enemmän, eikä työikäisiä veronmaksajia ole suhteessa riittävästi.


 

 

Suuret ikäluokat väistyvät, nyt tulevat 55-

vuotiaat: Suomen suurin ikäluokka ovat

vuonna 1963 syntyneet

 

Kyseessä on ensimmäinen kerta vuoden 1996 jälkeen, kun Suomen suurin ikäluokka ei ole vuonna 1948 syntyneet.

 

Ikäryhmät
Pieni lapsi vaunuissa
1960-luvulla syntyneet ovat syrjäyttämässä 1940-lukulaiset suurimpina ikäluokkina.Antero Tenhunen
 

Valta on vaihtumassa Suomessa.

Matti NykänenLeena HarkimoCostello HautamäkiJaakko Hämeen-AnttilaTimo JutilaKaj Kunnas ja Anu Vehviläinen ovat uuden, Suomen suurimman ikäluokan edustajia.

He ovat syntyneet vuonna 1963 ja täyttävät tänä vuonna 55 vuotta.

Kouluissa on jo vuosikymmenten ajan totuttu opettamaan, että Suomen suurin ikäluokka koostuu sotien jälkeisessä huumassa vuosina 1945–1950 syntyneistä. Virallisesti Suomen suurimman ikäluokan titteliä ovat pitäneet vuonna 1948 syntyneet, joita on ollut eniten yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. He täyttävät tänä vuonna 70 vuotta.

Tunnettuja vuonna 1948 syntyneitä suomalaisia ovat muun muassa Remu AaltonenSixten Korkman ja Pentti Arajärvi.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 1963 syntyneiden nousu on tapahtunut viime vuosina. Isosta erosta ei kuitenkaan vielä voida puhua, sillä vuonna 1963 syntyneet peittosivat entiset valtaapitävät vain 136 ihmisellä.

Yhteensä näitä 55 vuotta täyttäviä asui syyskuun lopussa Suomessa vakituisesti 75 223.

 

Ikäluokkien erot pieniä, ja maahanmuutolla vaikutusta

Syy on valitettava, mutta yksinkertainen: 1948-syntyneitä kuolee yhä enemmän. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Matti Saaren mukaan maasta muutetaan eläkeiässä suhteellisen vähän. Ikäluokan pienenemistä ei siis voi selittää Espanjaan muuttavilla eläkepäivien viettäjillä. Suurin osa heistä pitää myös usein asuinpaikkansa Suomessa, jos ulkomailla asutaan vain talvikuukaudet.

Vuonna 1963 syntyneiden valtakausi ei kuitenkaan välttämättä tule olemaan aivan yhtä pitkä kuin 1948-syntyneiden 22-vuotinen kausi.

– Ikäluokkien väliset erot eivät ole suuria, ja maahanmuutto on vaikuttanut tilanteeseen, toteaa Matti Saari.

*

Vuonna 1948 syntyneiden määrän pieneminen kertoo kuitenkin vääjäämättömän muutoksen lähestymisestä: suuret ikäluokat eivät pian enää ole niin suuria. Koska demokratiassa enemmistö päättää, on suurilla ikäluokilla ollut merkittävä asema muun muassa päätöksenteossa. Myös vanhus- ja terveydenhuolto joutuvat vielä tulevaisuudessa koville, kun tarvitsijoita on yhä enemmän, eikä työikäisiä veronmaksajia ole suhteessa riittävästi.

*

Suomen väkiluku on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut alkuvuoden aikana. Syyskuun lopussa väkiluku oli 5 520 535. Syntyvyys on odotetusti jatkanut laskuaan: syyskuun loppuun mennessä Suomeen oli syntynyt parituhatta vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Väkiluvun kasvu selittyy ulkomailta muuttaneilla. Suomeen muutti noin 11 000 ihmistä enemmän kuin mitä maasta muutettiin pois.

 


 

Eräät viimepäiväiset lausunnot työmarkkinoilla palauttivat mieleen, että meidän pitäisi parhaillaan viettää vuoden 1918 kansallista muistovuotta ja korostaa niitä arvoja, joilla Suomi on sisäisestä hajaannuksesta noussut, eikä kaivautua uudelleen juoksuhautoihin.

 

Jan Vapaavuori. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Jan Vapaavuori: Työmarkkinoiden lausunnot

tuovat mieleen vuoden 1918

 

Pormestarin mukaan hajaannuksen sijaan tulisi korostaa yhtenäisyyttä tuoneita arvoja.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan eräät viimepäiväiset lausunnot työmarkkinoilla ovat palauttaneet mieleen, että Suomessa pitäisi parhaillaan viettää vuoden 1918 kansallista muistovuotta.

Nyt tulisikin ”korostaa niitä arvoja, joilla Suomi on sisäisestä hajaannuksesta noussut, eikä kaivautua uudelleen juoksuhautoihin”, hän sanoo yhteisöpalvelu Twitterissä.

Myös eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ihmetteli tulehtunutta työmarkkinakeskusteluaaiemmin lauantaina.

– Yrittäjien Pentikäinen moittii. Ay- liike käy kuumana ja lakkoilee. EK:n väkikin rutisee. En muista vastaavaa; kaikki käyvät päälle, hän päivitteli. 

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori 
 

Eräät viimepäiväiset lausunnot työmarkkinoilla palauttivat mieleen, että meidän pitäisi parhaillaan viettää vuoden 1918 kansallista muistovuotta ja korostaa niitä arvoja, joilla Suomi on sisäisestä hajaannuksesta noussut, eikä kaivautua uudelleen juoksuhautoihin.

Luonnonvarakeskus - LUKE sanoo, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä. Kolmen viime vuoden aikana nuorten metsien metsänhoidon tila on lievästi kohentunut ja ensiharvennusrästit ovat vähentyneet.


  
Talous
 
 

Raportti: Suomessa on enemmän puustoa

kuin kertaakaan sataan vuoteen, mutta

metsiä voi hakata luultua vähemmän

 

 

Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuita voidaan lisätä lähivuosina, mutta arviossa ei ole otettu vielä huomioon metsille asetettavaa hiilinielutavoitetta.

 

 
SUOMEN puusto on edelleen lisääntynyt, mutta vähemmän kuin vielä viime vuonna arveltiin.

Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan sinä aikana, kun puustoa on mitattu 1900-luvun alusta lähtien.


Puuston kasvutiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkaisemista Suomen metsävaratiedoista. Kyseessä on kahdestoista valtakunnan metsien inventointi. Se on tehty vuosien 2014–2017 mittaustiedoilla.

Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 107 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen inventoinnin mukainen kasvu. Inventoinneissa kasvut mitataan viisi vuotta taaksepäin, joten tuoreimmatkin kasvutiedot edustavat vuosia 2009–2017.
 

Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo, että mittaustekniikkaa on tarkennettu, minkä takia viime vuoden 110 miljoonan kuutiometrin arviosta jäätiin jälkeen.

PUUNTUOTANNOLLISESTI suurin kestävä hakkuumahdollisuus kymmenvuotiskaudella 2015–2024 on 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

Hakkuut ovat olleet 2010-luvulla keskimäärin 80 prosenttia ja viime vuosina noin 83 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta.


Vuosina 2025–2034 vuotuisen hakkuumahdollisuuden arvioidaan kasvavan 93 miljoonaan kuutiometriin. Tämän pitemmän aikavälin arvion mukaan Suomeen suunnitellaan nyt useita metsäteollisuusinvestointeja.

Viime vuonna hakattiin puuta noin 72 miljoonaa kuutiometriä. Suomen suurin sellutehdas Äänekoski käyttää vuodessa noin kuusi miljoonaa kuutiometriä puuta.

Nyt tehdyssä laskelmassa ei ole otettu huomioon metsien hiilinielutarvetta, joka on maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan ajankohtainen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmastopäästöt pitää saada pienenemään nopeasti.

”NÄISSÄ hakkuumahdollisuusarviossa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa metsien hiilinieluvelvoitetta. Luke analysoi myös ilmastotavoitteiden toteutumista eri hakkuuskenaarioissa. Laskelmat ovat pohjana Suomen ja EU:n välisille neuvotteluille ilmastopoliittisesti kestävästä hakkuiden tasosta”, sanoo erikoistutkija Olli Salminen Luken tiedotteessa.


Parhaillaan lasketaan, minkä hakkuumäärän Suomi aikoo esittää EU:lle. Laskelmien pitäisi olla valmiina vuoden loppuun mennessä.

Hakkuiden nouseminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle tarkoittaisi puuston kokonaismäärän kasvua 2,7 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä.

Näin metsiin jäisi 30 vuodessa noin kahden vuoden kasvua vastaava puumäärä. Viime vuosina Kaakkois- ja Keski-Suomen maakuntien alueilla hakkuut ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta.


VIELÄ 1960-luvulla Suomessa hakattiin suurin piirtein saman verran puuta kuin sitä kasvoi.

Nykyään kasvu on huomattavasti suurempaa kuin hakkuut, mutta edes nykyisen Suomen metsäpolitiikan tarkoituksena ei ole hakata metsää koko hakkuumahdollisuuden verran. Nykyisin hakkuumahdollisuudesta on vähennetty viitisen miljoonaa kuutiometriä hiilinielun takia.

”Jos hakkuut lisääntyisivät puuntuotannollisesti kestävälle tasolle, myös luonnonhoitoon ja suojeluun on panostettava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luke ja Suomen ympäristökeskus tekevät parhaillaan yhteistutkimusta, jossa selvitetään lisääntyvien hakkuiden vaikutuksia monimuotoisuuteen ja sitä, miten vaikutuksia voitaisiin lieventää. Tuloksia on luvassa ensi vuonna”, Korhonen kertoo.


Vuosina 1921–1924 Suomen puuston tilavuus oli noin 1,4 miljardia kuutiometriä. Nyt se on noin 2,4 miljardia kuutiometriä. Vuosina 1951–1953 puusto kasvoi keskimäärin 2,5 kuutiometriä hehtaarilla. Nyt kasvu on 4,7 kuutiometriä hehtaarilla.

Pääsyy on tehostunut metsänhoito, mutta myös ilmaston lämpenemisellä lienee osuutta asiaan.

LUKE sanoo, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä. Kolmen viime vuoden aikana nuorten metsien metsänhoidon tila on lievästi kohentunut ja ensiharvennusrästit ovat vähentyneet.

Vakavat metsätuhot ovat toistaiseksi olleet Suomessa harvinaisia ja pienialaisia. Luken mukaan tuhojen seurannan merkitys korostuu jatkossa ilmastonmuutoksen takia.
 
*

Fakta

Luonnonvarakeskus


 Luonnonvarakeskus (Luke) on vuonna 2015 toimintansa aloittanut maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos. 

 Siihen yhdistettiin muun muassa maa- ja elintarviketaloutta tutkinut MTT ja Metsäntutkimuslaitos. 

 Luken tehtävä on muun muassa edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa sekä hyvinvointia ja maaseudun elinvoimaisuutta. 

 Luke on Suomen toiseksi suurin tutkimuskeskus VTT:n jälkeen. 
 

Palkansaajien tutkimuslaitos suhtautuu uudistukseen sinänsä myönteisesti, mutta varoittaa asumiskustannusten noususta. ”Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kotitalouksien asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista ei nousisi enää nykytasoltaan. Esimerkiksi jo tällä hetkellä asumiskustannusten osuus vuokralla asuvilla pienituloisilla on noin 40 prosenttia”, se sanoo lausunnossaan.


 

 

Kiinteistöverouudistukselle kovaa arvostelua:

”Onko pääministerin mielestä oikein, että

pienellä eläkkeellä elävä pariskunta voi

joutua myymään talonsa?”

 
 
 
Luotu: 
7.10.2018 19:44

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kiinteistöverouudistuksen suurimmat suhteelliset nousut kohdistuisivat muun muassa uusiin suuriin pientaloihin.
 
|

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Thomas Blomqvistin ja puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan rkp pelkää kiinteistöverouudistuksen tarkoittavan kohtuuttomia korotuksia pientaloasukkaille. Samasta asiasta varoitellaan myös lakiuudistusta koskevissa lausunnoissa.

 

 ”Riittäviä vaikutusarviointeja ei ole tehty, kun kiinteistöveroa nyt ollaan uudistamassa. Emme voi hyväksyä, että syntyy riski, että esimerkiksi pienellä eläkkeellä elävät joutuvat muuttamaan omakotitalostaan sen seurauksena, että kiinteistövero voi nousta voimakkaasti”, Blomqvist sanoo tiedotteessa.

Kiinteistöveron uudistamisen tavoitteena on ollut, että kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat paremmin niiden käypiä arvoja. 

 

 

Sekä Veronmaksajien keskusliitto että Suomen Omakotiliitto ovat varoittaneet, että uudistuksella voi olla kielteiset vaikutukset pientalojen omistajille. Myös Kiinteistöliitto on pelännyt uudistuksen tarkoittavan roimaa nousua kiinteistöveroon.

 

Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitus vaikuttaa nyt helposti unohtavan tavallisen ihmisen.

”Kiinteistövero voi tietyissä tapauksissa nousta moninkertaisesti yksittäisten kiinteistöjen osalta. Muutoksesta voi tulla kohtuuton veronmaksajalle. Juuri päättynyt lausuntokierros osoittaa, että paljon pitää vielä korjata ennen kuin tämä laki on valmis. Onko pääministeri Sipilän mielestä oikein, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva, pienellä eläkkeellä elävä pariskunta voi joutua myymään talonsa kiinteistöveron korotuksen takia”, hän kysyy.

Valtiovarainministeriö julkisti uudistusta koskevat lausunnot lokakuun alussa. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2020.

Veronmaksajain Keskusliitto arvioi lausunnossaan, että kiinteistövero voi nousta joillakin yksittäisillä kiinteistöillä moninkertaiseksi. 

”Muutos voi yksittäisen kiinteistön ja verovelvollisen osalta olla kohtuuton. Suurimmat suhteelliset nousut kohdistuisivat esityksen mukaan pientaloihin, joissa on viimeistelemätön kellari ja uusiin suuriin pientaloihin. Voidaan arvioida, että myös kevyesti varusteltujen 60-70 -lukujen vapaa-ajan asuntojen verotus kiristyisi”, lausunnossa todetaan.

 

Omakotiliiton mielestä asumismuodot asetetaan turhaan vastakkain.

 

”Ei ole missään nimessä hyväksyttävää, että verotuksen painopiste siirtyy asumiseen ja erityisesti pientaloasumiseen. Eikä ole mitään perusteita sille, että eri rakennustyypit (omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalot) asetetaan keskenään epätasa-arvoiseen asemaan”, liitto toteaa lausunnossaan

Kiinteistöliitto korostaa omassa lausunnossaan, ettei verotusarvojen määritysten uudistamisen tule merkitä kiinteistöveron yleisen tason nousua, eikä kohtuutonta veron korottamista kiinteistötasolla. 

”Valtiovarainministeriö olettaa, että asuinpientalojen suhteelliset verotusarvot  nousevat ja asuinkerrostalojen laskevat. Tämä on kuitenkin vain osatotuus kiinteistöveron uudistuksessa. Maksajan kannalta enemmän on merkitystä kiinteistöveron loppusummalla kuin sillä, mistä osatekijöistä loppusummaan lopulta on päädytty”, Kiinteistöliitto huomauttaa.

Palkansaajien tutkimuslaitos suhtautuu uudistukseen sinänsä myönteisesti, mutta varoittaa asumiskustannusten noususta.

 

”Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kotitalouksien asumiskustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista ei nousisi enää nykytasoltaan. Esimerkiksi jo tällä hetkellä asumiskustannusten osuus vuokralla asuvilla pienituloisilla on noin 40 prosenttia”, se sanoo lausunnossaan.

*

Lue myös: Näihin kiinteistönomistajiin verouudistus osuu: Jotkut ovat päässeet turhan vähällä

 


 

Libera korostaa, että ongelman ydin on siinä, että Suomessa yleissitovuutta käytetään moneen muuhunkin kuin työehtojen turvaamiseen. – Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo. Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta. – Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin. -Näkökulma: Antti Rinteellä on vanhana SDP:n kartellimiehenä hyvää aikaa valmistautua jatkuvaan julkisuuteen, tulevassa vaalikamppailussa! On hyvä aina muistaa, että SAK ei ole puolue. SAK on Hakaniemen työmarkkinakartelli! - KimsBlog


 

 

"Ei saa sopia edes lounastauon pituudesta" –

Ajatuspaja kanteli työehtosopimusten

yleissitovuudesta EU-komissioon

 

Työehtosopimusten yleissitovuutta moititaan työmarkinoiden jähmettäjäksi. Nyt Ajatuspaja Libera haluaa testauttaa yleissitovuuden EU-komissiolla.

 

Työehtosopimukset
Kahvilatyöntekijä kaataa maitoa kahviin.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä on Suomelle vahingollinen, väittää Ajatuspaja Libera. Nyt Libera on päättänyt kannella yleissitovuudesta Euroopan komissioon.(siirryt toiseen palveluun)

 

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen sanoo, että yleissitovuus esiintyy useassa muussakin EU-maassa, mutta Suomessa sitä käytetään poikkeuksellisella tavalla.

 

Yleissitovuutta ei käytetä ainoastaan työsuhteen ehtojen turvaamiseen, vaan sitä käytetään myös kilpailun rajoittamiseen. Tämä on epäreilua kilpailua.

toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen, Ajatuspaja Libera

– Sitä ei käytetä ainoastaan työsuhteen ehtojen turvaamiseen, vaan sitä käytetään myös kilpailun rajoittamiseen. Yleissitovuuden ansiosta alan suurimmat toimijat voivat käytännössä määritellä ehtoja, jotka sitovat muita toimijoita ja antavat näille muille toimijoille vielä heikommat ehdot. Tämä on epäreilua kilpailua ja muodostaa laillisen kartellinomaisen piirteen tähän järjestelmään, Kiesiläinen perusteli kantelun tekemistä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava alan työehtosopimusta, joka on sovittu valtakunnallisesti.

 

"Yleissitovuus turvaa reilun kilpailun"

Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö SAK ei niele Liberan näkemyksiä. SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen muistutti Ykkösaamussa, että yleissitovuuden tarkoitus on nimenomaan se, että yritykset ovat kilpailullisesti samassa asemassa, eivätkä ne pääse työntekijöiden työehtojen kustannuksella kilpailemaan keskenään.

– Yleissitovuus turvaa reilun kilpailun myös järjestäytymättömässä kentässä ja kaikkien työntekijöiden osalta on sama turva. Sitä paitsi ainoa tapa päästä paikallisen sopimisen piiriin ei ole liittyä jäseneksi työnantajaliittoon, vaan kyllä liittojen kanssa voi esimerkiksi tehdä liityntäsopimuksia suoraan.

Liberan tekemästä kantelusta SAK ei ole kovin huolissaan.

– Perustelut eivät ole mitään uusia. Työehtosopimusten erillisyys, ja se että työehtosopimukseen ei sovelleta vaikka kilpailulainsäädäntöä, on todettu EU-tuomioistuimessa jo 90-luvun lopulla. Muutenkin EU-tuomioistuimen käytännöissä työntekijöiden suojelun perinne on vahva, ja sillä voidaan rajoittaa elinkeinonvapautta, Rönni-Sällinen toteaa.

 

Meille (kantelun tekeminen) näyttäytyy niin, että haluttaisiin mahdollistaa se, että yritykset pääsevät kilpailemaan työntekijöiden työehdoilla ja sosiaalinen polkumyynti tulisi mahdolliseksi.

johtaja Annika Rönni-Sällinen, SAK

– Meille (kantelun tekeminen) näyttäytyy niin, että haluttaisiin mahdollistaa se, että yritykset pääsevät kilpailemaan työntekijöiden työehdoilla ja sosiaalinen polkumyynti tulisi mahdolliseksi, jatkaa Rönni-Sällinen.

 

"Yleissitovuutta käytetään kilpailun rajoittamiseen"

Libera korostaa, että ongelman ydin on siinä, että Suomessa yleissitovuutta käytetään moneen muuhunkin kuin työehtojen turvaamiseen.

– Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo.

Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta.

– Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.

Rönni-Sällinen huomauttaa, että olennainen kysymys tällaisessa tilanteessa on, miksi ei haluta tehdä liityntäsopimuksia.

– Mikäänhän ei estä jäämästä ulkopuolelle, jos ei haluta kantaa kaikkia samoja velvollisuuksia mitä järjestäytyneissä yrityksissä hoidetaan.

Lue lisää:

Rinne Ykkösaamussa: Yleissitovat työehtosopimukset kuuluvat jatkossakin järjestelmäämme

 


 

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista. Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi. - Näkökulma: Aivan kuten Euroopassa, tämän kaltaiset järjestöt ovat avoimesti fasistisia toimijoita, joille Suomessa yhteiskunta sanoo lopullisesti EI! Aatteellisella rutolla ei ole tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa. - KimsBlog

 

PVL:n mukaan yhdistyksen lakkauttaminen rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hovioikeus määräsi Pohjoismaisen

vastarintaliikkeen lakkautettavaksi

 

 

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse.

Turun hovioikeus on määrännyt Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Päätös koskee myös järjestön alueosastoja ja Pohjoinen Perinne -yhdistystä.

 

Tampereen käräjäoikeus päätyi samoille linjoille viime vuoden marraskuussa. PVL valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista.

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi.

 


 

–Tällaisella kysymyksenasettelulla helposti tuotetaan myyttiä individualistisista sankarillisista ajattelijaneroista, Saara Särmä pohti. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että yksittäisillä ajattelijoilla on yhä suurempi merkitys. –Mehän elämme sellaisessa informaatiotulvassa, että on hyvin vaikea ymmärtää joitakin asioita. Jos tätä joku pystyy oikeasti suodattamaan ja jäsentämään, niin hän voi olla todella merkittävä ajattelija, aeorosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki sanoi.


 

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt

Holmström ja Sixten Korkman nousivat

Suomen merkittävimpien ajattelijoiden

joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

 

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

 

A-studio
Suuret ajattelijat
Stina Tuominen / Yle
 

Filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmström nousivat kärkeen, kun A-studio kysyi eri alojen edustajilta merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita.

Kannoilla tulivat taloustieteilijä Sixten Korkman, tietokirjailija Osmo Soininvaara, kalastaja Pentti Linkola ja viestinnän professori Anu Kantola.

Kymmenen kärkeen äänestettiin myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen sekä entinen arkkipiispa Kari Mäkinen, teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist ja historian professori Juha Siltala.

Silmiinpistävää listassa on taloustieteilijöiden ja entisten presidenttien arvostus ajattelijoina.

Ajattelijat

Suuret ajattelijat
 

Juttusarja esittelee suomalaisia ajattelijoita.

 

1. A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon

2. Näin tähtiajattelijoiden valintoja perusteltiin – "Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin ymmärtää"

3. Tulossa jutut Bengt Holmströmistä Ilkka Niiniluodosta, Sixten Korkmanista, Anu Kantolasta ja Leena Krohnista.

 

Ajattelijoiden listalle nousi lähes 200 nimeä

Suurta yksimielisyyttä merkittävimmistä ajattelijoista ei kyselyssä syntynyt.

Äänet hajosivat suurelle joukolle ja jakautuivat myös kärjen osalta tasaisesti. Merkittävimmiksi ajattelijoiksi esitettiin lähes 200 suomalaista.

Kyselyn kärki ei suuresti yllätä. Nimet ja kasvot ovat mediasta tuttuja. Ketään nuoria tai pintajulkkiksia joukkoon ei noussut. Eikä kovin radikaaleja – paitsi Pentti Linkola.

Arvostetuilla ajattelijoilla on vankka akateeminen tausta tai merkittävä yhteiskunnallinen asema – paitsi Linkolalla. Kyselyn mukaan merkittävä ajattelija on yleensä 60–70-vuotias mies.

 

Merkittavävät ajattelijat
*Mainintoja A-studion kyselyssä.Stina Tuominen / Yle

A-studio pyysi nimeämään kolme merkittävintä elossa olevaa suomalaista ajattelijaa. Kysely tehtiin tieteen, taiteen, politiikan, elinkeinoelämän, median, virkakunnan, etujärjestöjen ja kirkon edustajille.

Kysely lähetettiin alkukesällä sähköpostilla reilulle 500 suomalaiselle. Heistä vajaat 30 prosenttia eli 137 henkilöä vastasi. Lähes puolet vastanneista on yliopistoväkeä, erityisesti professoreita.

Vajaat parikymmentä vastannutta kertoi, ettei kykene tai halua nimetä merkittävimpiä ajattelijoita tai että Suomessa ei ole sellaisia.

Vastaa yleisökyselyyn suurista ajattelijoista tämän jutun lopussa.

A-studion kysely
Stina Tuominen / Yle
 

Taloustieteilijöiden kurssi korkealla

Ajankuva on, että kyselyn kärkisijoille nousi kaksi taloustieteilijää, Bengt Holmström ja Sixten Korkman. Myös Osmo Soininvaara voidaan lukea talousviisaaksi.

–Taloustieteestä on muodostumassa uusi ”uskonto”. Talous on yhä enemmän läsnä kaikessa päätöksenteossa. Yhä enemmän niukkuus heijastuu, ja taloustieteilijöillä on parhaat edellytykset sanoa siitä jotain, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund selittää taloustieteilijöiden arvostusta.

Sundin omalla listalla olivat Sixten Korkmanin jälkeen Tarja Halonen ja Linus Torvalds.

Sixten Korkman
Taloustieteilijä Sixten Korkman.Sasha Silvala / Yle
 

Filosofit ja kirjailijat jäivät Ilkka Niiniluotoa lukuunottamatta taloustieteilijöiden ja muiden yhteiskunnallisten keskustelijoiden varjoon. Kirjailijoista eniten mainintoja saivat Leena KrohnSirpa Kähkönen ja Juha Hurme.

–Lähdin etsimään kärkiajattelijoita taiteista ja kirjallisuudesta, filosofiasta ja humanistisilta aloilta, luonnontieteistä, ja poliittisesta ajattelusta. Valitettavasti, ja itselleni yllätykseksi, en taiteiden ja kirjallisuuden alueelta löytänyt ehdokasta, joka hakkaisi kolmen muun alueen kärkiehdokkaat, totesi WSOY:n entinen toimitusjohtaja, dosentti Jorma Kaimio.

Kaimion listalle nousivat Ilkka Niiniluoto, Kari Enqvist ja Osmo Soininvaara.

Vaikka talousviisaita arvostettiinkin, yrityselämän edustajia ei kyselyn kärkeen noussut. Useimmin mainittiin Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Luovista tekijöistä noteerattiin avoimen Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds ja ohjelmoija, lastenkirjailija Linda Liukas.

Luonnontieteilijöistä korkeimmalle nousivat yhteiskunnallisia asioita kommentoivat fyysikko Kari Enqvist ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja.

Mainintoja saivat myös ilmastotutkija, akateemikko Markku Kulmala ja kasvien fotosynteesin tutkija, akateemikko Eva-Mari Aro. He ovat tieteenalojensa kansainvälisiä huippuja.

Vastaajien koostumus
Stina Tuominen / Yle

 
 

Ennen älymystön huipulla olivat filosofit ja kirjailijat – ja miehet

Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet. Kun Helsingin Sanomat kysyi lähes 30 vuotta sitten maan merkittävimpiä intellektuelleja eli älymystön edustajia, taloustieteilijät eivät saaneet lainkaan kannatusta.

Vuonna 1989 HS:n kyselyn kärkeen nousivat filosofit ja kirjailijat: jo edesmenneet Georg Henrik von WrightPaavo Haavikko ja Johannes Salminen – sekä Esa Saarinen.

A-studion kyselyssä filosofi Saarinen ei saanut kannatusta. HS:n kyselyn kärkinimistä vain Pentti Linkola nousi myös nyt listalle.

 

A-studion kysely tosin tehtiin laajemmille yhteiskuntapiireille kuin HS:n kysely. A-studio kysyi myös merkittävimpiä ajattelijoita, ei intellektuelleja.

Ajan muutoksesta kertoo myös, että A-studion kyselyssä kärkipäähän nousi kaksi naista, professori Anu Kantola ja presidentti Tarja Halonen. Helsingin Sanomien älykkölistan kärjessä naisia ei vielä ollut.

Helsingin Sanomien kyselyn saaneista vain 20 prosenttia oli naisia. Sen sijaan A-studion kyselyn kohderyhmästä noin 45 prosenttia ja vastanneista noin 40 prosenttia oli naisia.

 

Georg
 Henrik von Wright
Filosofi Georg Henrik von Wright (1916-2003).Kalle Kultala
 

“Itsenäinen ajattelija ei huuda sutena Facebookissa”

Monet vastaajat pohtivat, millainen merkittävä ajattelija on. Tämän luonnehdittiin olevan itsenäinen, julkinen keskustelija, tunnettu myös erikoisalansa ulkopuolella, uutta ja pysyvää tuottava.

–Merkittävällä ajattelijalla on oppineisuutta, laajaa sivistystä, mutta hän on myös omaperäinen ja keskustelee julkisuudessa rohkeasti, entinen pääministeri Paavo Lipponen määritteli.

Lipposen ajattelijalistalle tulivat Osmo Soininvaara sekä kirjailijat Merete Mazzarella ja Juha Hurme.

– Itsenäinen ajattelu tarkoittaa, että ymmärtää, missä ovat tieteellisen asiantuntemuksen ja henkilökohtaisen kannanoton rajat. Itsenäinen ajattelija ei hanki itselleen puoluepoliittisia leimoja eikä huuda sutena Facebookissa, tietokirjailija Juha Kuisma arvioi.

Kuisman listalle nousivat tieteiskirjailija Risto Isomäki, Sixten Korkman ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

 

“Julkisuutta saavat ne, joilla on jo valmiiksi valtaa”

Vastauksissa huomautettiin, että merkittävimmät ajattelijat eivät välttämättä näy paljon julkisuudessa.

– Marginaaleissa on usein jopa tärkeämpiä näkökulmia kuin yhteiskunnan keskiössä, sarjakuvataiteilija Ville Ranta totesi.

Rannan listalla marginaalia edusti kirjailija Leena Krohn. Lisäksi hän nimesi Anu Kantolan ja kielitieteen professori Janne Saarikiven.

– Kyse on myös valtarakenteista. Julkisuutta ajatuksilleen saavat yleensä ne, joilla on jo valmiiksi valtaa, ja siten he vaikuttavat olevan merkittäviä ja vaikuttavia, tutkija ja feministi Saara Särmä pohti.

Särmän listalla olivat toimittaja Koko Hubara, lihavuustutkija Hannele Harjunen ja saamelaisnuorten taiteilijakollektiivi Suophanterror.

Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro katsoi, että keskusteluasemaan pääseminen ei ole ollut tasavertaisesti mahdollista esimerkiksi naisille ja eri vähemmistöihin kuuluville.

–Siksi suhteutin ajattelijoiden vaikuttavuutta myös mahdollisen yleisön kokoon. Muuten listalle päätyisi vain iäkkäitä valkoisia miehiä.

Aron listalla ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim, mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Ohjaaja Jari Halosen mielestä ajattelijakysely vahvistaa “akateemisen kuplan” mielipide- ja poliittista valtaa, koska enemmistö vastaajista kuuluu akateemiseen eliittiin.

– Lopputulos on akateemisen eliitin yksipuolinen hyvistely, jonkinlainen oikeistolainen leikkivasemmistolainen elitismi.

 

Anu Kantola
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.Rinna Härkönen / Yle
 

Vaikuttavuus vai omat mieltymykset?

Eri alojen edustajien arvostukset tulivat kyselyssä esiin. Esimerkiksi Ilkka Niiniluodon äänet tulivat pääosin yliopistoväeltä, kun taas Bengt Holmström sai kannatusta myös elinkeinoelämän edustajilta.

Osa vastaajista kuitenkin erotti omat mieltymyksensä ja ajattelijoiden vaikuttavuuden.

– Joku tarkoittaa merkittävällä ajattelijalla sellaista, joka on loogisin, luovin, tai intellektuaalisin, toinen tarkoittaa omaperäisyyttä, kolmas vaikuttavuutta. Itse en tarkoita sellaista, jonka kanssa olisin välttämättä samaa mieltä, teknillisen fysiikan professori Risto Ilmoniemi sanoi.

Ilmoniemen listalle nousivat erilaisia poliittisia kantoja edustavat Osmo Soininvaara ja Jussi Halla-aho. Kolmantena oli Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen nosti esiin Ilkka Niiniluodon, Björn Wahlroosin ja suurlähettiläs Heikki Talvitien.

Volanen huomautti, että edustaa itse erilaista ajattelua kuin Niiniluoto ja Wahlroos, mutta tunnustaa heidän merkittävän kansallisen vaikutuksensa.

 

Pentti Linkola
Kalastaja Pentti Linkola.Mauri Ratilainen / AOP
 

“Ajan henki: Lyhyitä teräviä repliikkejä”

Osa vastaajista piti merkittävimpien ajattelijoiden nimeämistä vaikeana tai mahdottomana.

– Ei ole ihan helppoa nimetä, kun Suomessa on aika vähän omaperäisiä ajattelijoita – konsensusyhteiskunta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen totesi.

Rahkosen listalla olivat historian professori Juha Siltala, psykologian emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen ja Pentti Linkola.

– Paljon on kyllä nälvijöitä, virheiden osoittelijoita ja erilaisia kommentaattoreita, mutta kovin vähän todellisia innovatiivisia ja omaperäisiä ajattelijoita, kirjailija Jyri Paretskoi pohti.

Paretskoi päätyi Pentti Linkolaan ja kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnroothiin.

Historian emeritusprofessori Markku Kuisma mietti, miksi ei osaa nimetä merkittävimpiä ajattelijoita.

–Ajan henki? Leipää ja sirkushuveja, lyhyitä teräviä repliikkejä, twiittejä, sirpaloitunut, ala-arvoisesta roskatarjonnasta ähkyvä (viihde)media kaikessa latteassa laajuudessaan. Ei niissä suuri ajattelu kukoista.

Kirjailija Hannu Mäkelä totesi, että oma aika ei koskaan kykene arvioimaan ajattelijoitaan.

 

Bengt Holmström
Bengt Holmström on MIT:n taloustieteen professori Yhdysvalloissa.EPA
 

Myytti ajattelijaneroista?

Merkittävimpien ajattelijoiden listaus myös kyseenalaistettiin.

–Tiedon ja yhteiskunnallisen ajattelun alue on nykyään niin erikoistunutta ja fragmentoitunutta, ettei ketään yksiselitteisiä merkkihenkilöitä ole mahdollista nostaa "suurten suomalaisten ajattelijoiden" joukkoon. Merkittävyys syntyy yhteistyöstä, monien osaavien ihmisten synergiasta, valokuvataiteilija, professori Marjaana Kella arvioi.

 

–Yhä enemmän näyttää olevan niin, että vahvat yksilöt ovat äänessä, heitä kuunnellaan, ekonomisti Ralf Sund arvioi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

 


 

 

 

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä. - Yllätys yllätys, G20 maiden osuus koko maailmantaloudessa on selvästi yli 60%. Siis koko maailmantaloudessa. Kysymys kuuluukin: Missä on ja sijaitsee Paavo Väyrysen Impivaara, Suomen maakunta-alueiden winlandiassa? - KimsBlog


 
 
 

Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi lisää

 

 15.09.17 15:58 / päivitetty 2.10. - samalla sisällöllä. - KimsBlog


 

 

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia.

Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 

Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

***

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

***

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa: