Näkökulma: Nokian ongelmat 2000-luvulla, ovat heijastuneet koko Suomen taloushistoriaan, aina yhteiskunnan rakenteisiin tähän vuoteen saakka - 2018. Asian vähättely alkoi jo, Ollilan omissa muistelmissa, n. 10-vuotta sitten. Kirjan lukeminen ei ollut helppoa, monelle Nokialaiselle, jotka olivat olleet mukana yrityskulttuurissa mm. Espoossa, läsnä! - KimsBlog


 

 

Risto Siilasmaa kritisoi kovin sanoin Jorma

Ollilaa HS:n haastattelussa – Ollila HS:lle:

Väitteet ovat kärjistettyjä

 

   

Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa.
Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa.
 
 

Ollila synnytti toistuvilla raivokohtauksillaan Nokiaan pelon ilmapiirin, Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan.

 

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa esittää sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä edeltäjäänsä Jorma Ollilaa kohtaan.

Ollilalla oli johtajana kahdet kasvot. Hän oli maailmalla ylistetty yritysjohtaja, mutta esimiehenä toimiessaan hän joskus ylitti ”kaikki kohtuuden rajat raivotessaan karkeasti”. Esimerkkejä tilanteista on luvassa Siilasmaan ensi kuussa ilmestyvässä kirjassa "Paranoidi optimisti".

Siilasmaa arvostelee myös Ollilan tapaa toimia Nokian hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen kokouksissa ei käyty perusteellista keskustelua yhtiön ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Siilasmaan mukaan Ollila halusi, että hallitus vain hyväksyi yhtiön toimivan johdon ratkaisut kyseenalaistamatta niitä.

Siilasmaa tuli Nokian hallitukseen kymmenen vuotta sitten. Hallituksen puheenjohtajaksi hän nousi kuusi vuotta sitten, Ollilan kauden jälkeen.

Jorma Ollila aloitti Nokian toimitusjohtajana vuonna 1992. Vuodesta 1999 vuoteen 2006 hän toimi sekä pääjohtajana että hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2006 hän luopui yhtiön operatiivisesta johdosta mutta toimi hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2012 asti.

Ollila oli Helsingin Sanomien jutun mukaan toistuvilla raivokohtauksillaan synnyttänyt Nokiaan pelon ilmapiirin. Sen seurauksena huonosti uutisista vaiettiin ja tietoa ongelmista pimitettiin.

 

Siilasmaa pitää pelon ilmapiiriä myös yhtenä syynä Nokian kännykkäliiketoiminnan romahtamiseen. Vielä vuonna 2008 Nokia oli ylivoimaisesti maailman suurin matkapuhelinten valmistaja. Viisi vuotta myöhemmin yhtiö myi kriisiin ajautuneen puhelinbisneksen Microsoftille.

 

”Jos yhtiö on alallaan maailman suurin, sillä on eniten rahaa, suurimmat tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, mutta siitä huolimatta se häviää kilpailun, ei voi olla kysymys mistään muusta kuin johtamis­ongelmasta”, Siilasmaa sanoo haastattelussa.

Kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeiden kysymysten esittäjä leimattiin riidanhaastajaksi, Siilasmaa luettelee Helsingin Sanomien mukaan.

Jo aiemmin on käynyt selväksi, että johtajana Ollila vaati paljon sekä itseltään että alaisiltaan. Tätä ennen Ollilan entiset kollegat tai alaiset eivät kuitenkaan ole julkisesti kertoneet Ollilan toiminnan pimeämmästä puolesta.

Ollila sai raivonpuuskia Siilasmaan mukaan kahdenkeskisissä tapaamisissa tai puhelimessa. Hallituksen puheenjohtaja ei käyttäytynyt samoin kokouksissa tai silloin, kun paikalla oli useampi ihminen.

”Risto, miksi vitussa sinun pitää työntää nenäsi joka paikkaan? Sinä olet eri mieltä kaikesta!” Ollila huusi ensi kuussa ilmestyvän kirjan mukaan puhelimessa Siilasmaalle. Kesällä 2010 käydyssä puhelinkeskustelussa Siilasmaa Nokian hallituksen jäsenen roolissa halusi tietää, kuka oli Ollilan ykkösehdokas Olli-Pekka Kallasvuon seuraajaksi.

Helsingin Sanomat pyysi arvostelun kohteeksi joutuneelta Jorma Ollilalta kommentit Siilasmaan väitteisiin. Ollila ei omien sanojensa mukaan ole kommentoinut edeltäjiensä, aikalaistensa tai seuraajiensa sanomisia ja tekemisiä julkisuudessa, mutta tekee nyt poikkeuksen.

*

Ollilan mielestä Siilasmaan väitteet ovat kärjistettyjä tai eivät pidä paikkansa. Ollilan mielestä Siilasmaa ylittääkin väitteillään kohtuuden ja hyvän maun rajat. Yllä olevaa sitaattia hän kommentoi lehdelle seuraavasti:

”Kun Sari Baldaufia oltiin nimittämässä Nokian johtokuntaan 1990-luvun alussa, kävimme perusteellisen keskustelun käyttäytymisestämme. Nokiassa oli menneisyyden peruina hieman machokulttuuria, josta halusimme eroon. Silloin todettiin, että kaikkien on puhdistettava kielenkäyttöään. Minulle se oli sinänsä helppoa, koska en yleensä koskaan käytä voima­sanoja. Se tulee jo kotikasvatuksesta. Kysyin eräältä entiseltä kollegaltani, jonka olen tuntenut yli 20 vuotta, tästä väitetystä kiroilusta. Hän oli aivan yhtä hämmästynyt kuin minäkin. Herää kysymys, miksi Siilasmaa tällaistakin viitsii väittää.”

Pelon ilmapiiristä ei Ollilan mukaan ollut merkkejä ainakaan yhtiön vuonna 1994 aloitetuissa henkilöstökyselyissä. Ollila myöntää toimineensa tunteella, mutta asia oli Nokian sisällä kaikkien tiedossa.

*

"Nokiassa kukaan ei ole repinyt hiuksia päästään eikä todennut, että työskentely kanssani olisi ollut mahdotonta. Vuodesta 1992 kävin operatiivisen johdon kanssa yleensä kaksi kertaa vuodessa keskustelun henkilösuhteista. Suorat puheeni ja temperamenttini ovat olleet hyvin tiedossa, ja niistä on keskusteltu avoimesti, mikä on aina kuulunut Nokian kulttuuriin", Ollila kommentoi Helsingin Sanomille.


 

 

Ilkka Kanerva toivoo, että hallitus kiirehtii

maakauppoja rajoittavaa esitystä – Paraisten

poliisioperaatio ei yllättänyt

kansanedustajaa, joka huolestui

maakaupoista jo vuonna 2014

 

 

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei usko, että yrityksen omistajat tulisivat EU:n ulkopuolisesta valtiosta. Kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esiin yrityksen maakaupat vuonna 2014.

 

 

JOEL MAISALMI

Ilkka Kanerva toivoo, että hallitus kiirehtii maakauppoja rajoittavaa esitystä – Paraisten poliisioperaatio ei yllättänyt kansanedustajaa, joka huolestui maakaupoista jo vuonna 2014

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva toivoo, että hallitus kiirehtii maakauppoja rajoittavaa esitystä.

 

 

Ulla Jäske | Aamulehti

 
 
 

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) toivoo, että hallitus kiirehtii maakauppoja rajoittavaa esitystä.

 

–Olisin odottanut nopeampaa toimintaa lainsäädännön suhteen. Olemme varmasti 10–20 vuotta myöhässä, Kanerva toteaa.

Kanerva sanoo, ettei hän tiedä, mihin KRP:n lauantainen tutkinta tarkkaan ottaen kohdistuu.

–Strategisten kohteiden läheltä ei kuitenkaan pitäisi myydä maata ulkomaalaisille.

 

Kanerva ei ole tietoinen, että puolustusvoimat olisi myynyt miinanraivaaja- ja yhteysaluksen tutkinnan kohteeksi joutuneelle yritykselle.

Hän lisää, ettei hänen tiedossaan ole, että yrityksen omistajat tulisivat EU:n ulkopuolisesta valtiosta.

–Jos on myyty, niin silloin on toimittu Suomen kansallisen edun kannalta kyseenalaisella tavalla. Vaikea uskoa, että niin olisi tehty.

 

Kymäläinen oli huolissaan yrityksestä jo vuonna 2014

Ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) ei yllättynyt, kun hän kuuli KRP:n aloittamasta operaatiosta Paraisten edustalla olevassa saaressa.

Hän epäili heti, että kyse on Airiston Helmi -nimisestä yrityksestä, jonka alueella on lauantaina nähty poliiseja.

–Poliisi ei ole vahvistanut, että kyse on Airiston Helmestä, mutta ainakin tutkinta kohdistuu yrityksen kiinteistöihin.

Kymäläinen oli huolissaan yrityksestä jo vuonna 2014. Hän sai silloin käsiinsä muun muassa yrityksen tilinpäätöstietoja.

–Yritys on ollut konkurssikypsä jo vuosia, mutta silti se on ostanut saaria syväväylän ääreltä, Kymäläinen sanoo.

Hän lisää, että kyseessä on Suomen huoltovarmuusreitti, joten alue on merkittävä maan turvallisuuden kannalta.

Kymäläinen toteaa, että sekin on erikoista, että yritys on voinut ostaa puolustusvoimilta kaksi alusta, miinanraivaaja- ja yhteysaluksen.

–Ne olivat vielä vuonna 2014 puolustusvoimien väreissä. Niitä voi vielä käyttää tiedusteluun.

 

Betonilaitureita ja ruoppausta

Airiston Helmi on merkitty yritysrekisteriin matkailualan yritykseksi. Kymäläisen mukaan se omistaa syväväylän varrelta kymmenkunta saarta tai kohdetta.

–Aika mielenkiintoista, että saariin on rakennettu betonilaitureita ja laitureiden ympäristöä on ruopattu. Saarilla on myös muun muassa helikopterikenttä.

Kymäläinen on ollut mukana tekemässä kansalaisaloitetta EUn ja EFTA-maiden ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamiseksi.

–Kansalaisaktiivit ovat jo vuosia olleet huolissaan lainasäädännöstä. Lainsäädäntö on nyt jo myöhässä, Kymäläinen sanoo.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei ole kommentoinut asiaa.

 

Yritys ei ole aiheuttanut huolta Paraisten kaupungille

Huhuja Airiston Helmen toiminnasta liikkuu myös Paraisilla, mutta kaupungin johdolla ei ole moitteen sanaa. Suuri osa Airiston Helmen omistamista saarista on Paraisten kaupungin alueella.

Paraisten kaupunginjohtaja Patrik Nygrén ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Holmberg (r.) eivät olleet tietoisia Krp:n kotietsinnöistä Paraisten saaristossa.

–Ei ole kuulunut eikä näkynyt helikoptereita. Poliisikaan ei ole ollut yhteydessä, Nygren toteaa.

Nygrénin mukaan Airiston Helmestä ei juuri ole keskusteltu kaupungin johdossa.

–En halua kommentoida, onko yritys aiheuttanut huolta Paraisilla.

–Huhuja yrityksestä liikkuu kaupungilla paljon, mutta en ole itse nähnyt tai kuullut yrityksestä mitään, Holmberg lisää.

Hän muistelee, että rakennuslautakunnassa käsiteltiin yrityksen kiinteistöön liittyvää asiaa pari, kolme vuotta sitten. Yrityksellä on iso kiinteistö aivan Paraisten keskustan tuntumassa.

–Kiinteistö oli luvan mukaan tarkoitettu yksityiskäyttöön, mutta omistaja halusi käyttää sitä hotellina. Rakennuslupa ei koskenut hotellitoimintaa, joten sitä ei ole siihen käytetty, Holmberg summaa.


 

 

Loppuuko ”vakuutuslääkäreiden ylivalta”? –

Ministeriö myöntää: Suomeen tarvitaan uusi

puolueeton ”viranomainen”

 
 
 
Luotu: 
17.9.2018 16:12

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Vakuutusyhtiöiden käyttämien asiantuntijalääkärien ja potilaiden asiantuntijalääkärien väliin tarvitaan puolueeton lausunnonantaja, ministeriöissä katsotaan.
 
|

Suomeen tarvitaan puolueeton taho antamaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja. Sellaista ei tällä hetkellä ole. Ministeriöissä tiedostetaan, että ongelmaan tarvitaan ratkaisu, joka edellyttää lakimuutosta.

 

Korkein oikeus (KKO) antoi viime torstaina hallitukselle harvinaisen oma-aloitteisen lakiehdotuksen, joka liittyy vakuutuslääketieteellisiin kiistoihin. KKO on huolissaan suomalaisten oikeusturvasta, sillä tällä hetkellä kiistatilanteissa ei ole mahdollista pyytää maksutonta lausuntoa puolueettomalta asiantuntijalta. Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kiitteli KKO:n ehdotusta todeten, että ”vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu”. Hän tulkitsi, että nyt uusi laki on pakko tehdä. Lue myös: Hjallis Harkimo: ”Nyt vakuutuslääkäreiden ylivalta loppuu – uusi laki on pakko tehdä”

Oikeudessa on riidelty muun muassa siitä, pitäisikö vakuutusyhtiöiden maksaa työkyvyttömyyseläkettä aivovammapotilaille.

 

 

Onko KKO:n paperi velvoittava niin, että se käytännössä määrää lainvalmistelun aloitettavaksi?

”Sanotaan sillä tavalla, että kyllä se hyvin vakavasti otetaan ja tiedostetaan tämä asia, että tähän tulisi löytää ratkaisu”, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen vastaa Uudelle Suomelle.

Keistisen mukaan ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Aiemmin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira antoi puolueettomia lausuntoja, mutta lopetti vuonna 2011, kun tapauksia alkoi kertyä niin paljon. Viime vuonna yliopistosairaalat tekivät saman päätöksen.

Asia kuuluu ennen muuta sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta paljolti myös oikeusministeriölle, joka on nostanut ongelman esille jo ennen KKO:n ehdotusta. Keistinen uskoo, että KKO:n ehdotus vauhdittaa nyt lainvalmistelua. Erilaisia vaihtoehtoja on jo etsitty useissa neuvotteluissa, vaikka varsinaista lainvalmistelua ei ole vielä käynnissä.

 

Ministeriöissä pohditaan, kuka voitaisiin velvoittaa antamaan puolueettomia lausuntoja. Keistisen mukaan vaihtoehtoja on ainakin kolme: Valvira, yliopistosairaalat ja erillinen asiantuntijaryhmä, joka olisi ikään kuin uusi viranomainen. Keistisen mukaan Valviran ja yliopistosairaaloiden kanta asiaan on tullut selväksi ja se on varsin kielteinen, mikä johtuu pitkälti siitä, että molemmilla on jo omat päätehtävänsä, joissa niillä riittää töitä.

”Voi olla vaikea löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua tähän.”

Kyseessä olisi joka tapauksessa uusi tehtävä, joka edellyttäisi siihen osoitettua budjettirahoitusta. Keistinen pitääkin rahoituskysymystä yhtenä mahdollisena kompastuskivenä. Myös erillisen asiantuntijaryhmän jäsenille pitäisi maksaa palkkio.

Keistinen huomauttaa, että potilaiden tilanteet vaihtelevat paljon ja asiantuntijaryhmältä vaadittaisiin hyvin monialaista osaamista, jota ei yhdellä ihmisellä ole. Eniten julkisuudessa on ollut esillä neurologisten lausuntojen tarve, mutta kyse voi olla myös esimerkiksi erilaisista ammattitaudeista.

 

Koulukuntaeroja ja vaikeita tapauksia

Keistinen huomauttaa, että valvovien viranomaisten rakenne on muuttumassa, kun maakuntauudistuksessa luodaan uusi hallintorakenne. Alle 10 vuotta toimineet Avit ja Valvira ollaan mylläämässä osaksi uutta virastoa, Luovaa. Keistisen mukaan hyvä kysymys on, tulisiko vastuu lausunnoista sairaanhoitopiireille, maakunnille vai kenties Luovalle.

”Tässä kentässä muuttuu nyt aika paljon, joka silloin toisaalta antaa myös mahdollisuuden rakenteeseen korjata myös tämä epäkohta, että meillä ei ole nykyisessä systeemissä tällaista puolueetonta viranomaista, joka antaisi lausuntoja.”

 

KKO on käsitellyt Keistisen mukaan hyvin monimutkaisia ja vaikeita tapauksia, joita varten on vaikea saada tietoa. Joskus on esimerkiksi koulukuntaeroja, joten oikeuden voi olla erittäin vaikea arvioida näyttöä. Jonkun pitäisi tehdä arvioita nimenomaan oikeutta varten sen sijaan, että juttujen kiistaosapuolet hankkivat lausuntoja.

”Siinä mielessä on tarvetta tällaisille lausunnoille vakuutusasioissa. Tässä kuitenkin on myös aika isot taloudelliset kysymykset ja myös sitten, niin kuin sanottu, yksittäisen kansalaisen oikeusturva.”

 

Oikeus kaipaa asiantuntijatietoa, joka ei tule vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä eikä toisaalta myöskään potilaan asiantuntijalääkäriltä.

”Siitä välistä pitäisi löytää tällainen puolueeton asiantuntija, joka pystyisi arvioimaan näitä molemmilta puolilta tulevia lausuntoja.”

 

Eli tässä on sen verran isot intressit puolin ja toisin, että väliin tarvitaan puolueeton taho?

”Kyllä. Korkein hallinto-oikeushan linjaa päätöksissään, vaikka käsitelläänkin yksittäistapausta, se on samalla linjaus, jolla voi olla aika isokin taloudellinen merkitys.”

Keistisen mukaan harvat jutut menevät korkeimpaan oikeuteen asti ja kyse on myös laajemmin oikeuslaitoksen tarpeesta saada puolueettomia lausuntoja eri tapauksissa. Usein puhutaan isoista rahoista. Vakuutusyhtiö voi joutua korvaamaan nuorena työkyvyttömäksi jääneelle täyden palkan 65-vuotiaaksi saakka. Keistinen arvioi, että tällöin yksittäistapauksessakin puhutaan useista miljoonista euroista.

 

Keistinen epäilee, voisiko lakimuutos ehtiä valmiiksi enää tällä hallituskaudella, joka päättyy ensi keväänä. Hän huomauttaa, että eduskunnassa on jo sisällä niin paljon lainsäädäntöä, että sinne on erittäin vaikea saada uutta.

”Voi olla vaikea toteuttaa sitä nyt tällä kaudella.”

Keistisen mukaan KKO:n kannanottoa käydään nyt läpi ja keskustellaan oikeusministeriön kanssa, mutta hän ei osaa sanoa, millä aikataululla asia voisi edetä. Hänen mielestään asiasta tarvittaisiin laajempia selvityksiä ratkaisuvaihtoehdoista.

 


 

Minulla oli siis selkeä suunnitelma sekä opiskeluideni että tulevaisuuden työpaikkani suhteen. Otin yhteyttä te-toimistoon ja selitin tilanteeni. Kysyin virkailijalta puhelimessa, voisinko opiskella ansiosidonnaisella päivärahalla toukokuuhun asti ennen ulkomaankomennuksen alkua. Yllättäen virkailija ilmoitti, että koska olin omalla aktiivisuudellani ja ilman te-toimiston hyväksyntää aloittanut opiskelut avoimessa yliopistossa, toimiston täytyisi nyt selvittää täytänkö enää työttömän työnhakijan ehdot. - Nimimerkki: Liian ahkera työttömäksi - Näkökulma: Sydäntä riipaisee, minkälaisen järjestelmän me itse, olemme itsellemme kehittäneet. Työministerit 10 vuoden jonoon, ja historia taustaksi MOT Yle ohjelmaan. Siitä selvittäminen alkaa! - KimsBlog


 
 
Mielipide    |   Mielipide
 
 

Miksi te-toimisto rankaisee siitä, että haluan

opiskella itselleni lisää pätevyyttä

työllistyäkseni jatkossa paremmin?

 

Te-toimiston silmissä kaikki työttömät ovat samaa harmaata massaa, kirjoittaa nimimerkki Liian ahkera työttömäksi.

 
OLEN korkeasti koulutettu akateeminen työtön. Minulla on työuraa takana yhteensä noin viiden vuoden ajalta eri oppilaitoksissa. Usean vuoden ajan kävin töissä sadan kilometrin päässä olevassa yhteiskoulussa, koska lähempää en työpaikkaa saanut.


Kesällä jäin jälleen työttömäksi, koska määräaikainen työsuhteeni loppui. Hain kevään ja kesän ajan työpaikkoja Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Satakunnasta. Pääsin useampaankin haastatteluun mutta työpaikkaa en saanut.

Päätin elokuussa jatkaa kesken jääneet terveystiedon opintoni loppuun avoimessa yliopistossa, jotta minulla olisi paremmat mahdollisuudet päästä töihin tulevaisuudessa. Päätin myös aloittaa erityispedagogiikan opinnot, koska erityisopettajille on tällä hetkellä kova kysyntä. Samaan aikaan sain tiedon siitä, että minut on hyväksytty rauhanturvaajatehtäviin ulkomaille alkaen ensi vuoden toukokuussa.

 

Lisäksi virkailija kertoi, että jos minut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi, en voi saada enää työttömyystukea enkä myöskään ansiosidonnaista päivärahaa. Mitään kiitosta esimerkiksi itsenäisestä hankkiutumisestani töihin ulkomaille en saanut.

Olin suoraan sanottuna pöyristynyt. Miten voi olla mahdollista, että yksilöllistä vaihtelua ihmisten elämäntilanteissa ei voida ottaa huomioon päätettäessä esimerkiksi työttömien etuuksien saannista? Miksi työttömiä pidetään yhtenä harmaana massana?

Olen hankkinut kaikki työpaikkani omalla aktiivisuudellani vuodesta 2013 lähtien lähettämällä avoimiin työpaikkoihin hakemuksia ja käymällä kaikissa työhaastatteluissa, joihin minut on kelpuutettu.

Valitettavasti kilpailu opettamallani alalla on kovaa, ja yhteen avoimeen määräaikaiseen virkaan saattaa olla yli kolmekymmentä työtöntä hakijaa. Tämän takia tuntuu, että työhaastatteluissa joutuu usein nöyristelemään ja myötäilemään, jotta haluttu työpaikka aukeaisi. Sekään ei useimmiten riitä.

Miksi minua rangaistaan siitä, jos haluan opiskella itselleni lisää pätevyyttä työllistyäkseni tulevaisuudessa paremmin?


Liian ahkera työttömäksi
 

Geyser Batteries aikoo valmistaa tulevaisuudessa niin sanottuja superakkuja. Akkutyyppi vapauttaa energiaa nopeasti ja sitä voidaan ladata tuhansia kertoja useammin kuin perinteistä litiumakkua. Superakut soveltuvat esimerkiksi Wärtsilän, Danfossin ja The Switchin tarpeisiin, mutta niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi autoteollisuudessa. Akut räätälöidään jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan.


  

 

Superakkuja kehittävä Geyser Batteries

rekrytoi työntekijöitä ja etsii tehdastiloja –

Vaasan akkutehdashaaveet täyttymässä

 

Superakkujen valmistus alkaa ensi vuoden lopulla. Startup-yritys voi tulevaisuudessa työllistää Vaasan seudulla satoja ihmisiä.

 

Startup-yritys
Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey Shigaev osoittaa televisioruudulla olevaa akun kuvaa.
Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey Shigaev uskoo, että nyt on oikea aika akkuteollisuudelleMerja Siirilä / Yle
 

Vaasassa on haaveiltu omasta akkutehtaasta siitä lähtien, kun Tesla ilmoitti rakentavansa akkutehtaan Eurooppaan. Vaasassa asiasta innostuttiin niin paljon, että alueelle varattiin oma tontti. Vaikka Teslasta ei ole kuulunut pariin vuoteen, on Vaasa silti saamassa oman akkutehtaan. Startup-yritys Geyser Batteries aloittaa toimintansa Vaasassa vuoden 2019 lopulla.

 

– Alunperin on ollut kaksi erilaista tapaa varastoida energiaa. Yksi on perinteinen akku, joka perustuu kemiaan ja toinen, joka perustuu mekaaniseen lataukseen. Tämä electrochemical cooperator yhdistää nämä kaksi akkutyyppiä, kertoo Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey Shigaev.

 


 

Andrey Shigaev
Geyser Batteriesin toimitusjohtaja Andrey ShigaevMerja Siirilä / Yle
 

Lähivuosien merkittävin kasvuyritys?

Geyser Batteris osallistui viime keväänä EnergySpin(siirryt toiseen palveluun) yrityskiihdyttämöön. Kiihdyttämöön valitaan tuoreita energia-alan yrityksiä, joissa on potentiaalia. Hanke on tarkoitettu energia-alan ja energiaratkaisujen parissa toimiville ja globaalia, voimakasta kasvua hakeville startup- ja kasvuyrityksille. Yrityskiihdyttämöitä on järjestetty aikaisemmin kaksi kertaa, kolmas järjestetään nyt syksyllä.

Geyser Batteries ei ole ainut potenttiaalinen yritys, vaan mahdollisia menestystarinoita on useampia.

– Siellä on muutama sellainen hyvä case, missä tavallaan perinteinen energia-alan startup-yritys ja softa-alan yritys ovat liittoutuneet yhteen. Uskon, että monista yrityksistä kuullaan jatkossa lisää, yritysneuvoja Marko Kuokkanen kertoo.

Yritysneuvojat Marko Koski ja Marko Kuokkanen ovat innoissaan Geyser Batteriesin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kyseessä voi olla yksi merkittävimmistä kasvuyrityksistä tulevina vuosina.

– Jos askeleet menevät, kuten on suunniteltu, niin tulevaisuudessa yritys voi työllistää satoja ihmisiä Vaasassa, Koski kertoo.

Kuokkasen mukaan startup-yrityksen menestyminen on haasteellista, sillä yrityksiä on paljon.

– Jos siellä on se idea, jota markkina tarvitsee, niin kyllä se varmasti lyö läpi, jos se seuraa reittiä oikealla tavalla.

Suurin kompastuskivi voi olla ajoitus.

– Suuri osa startup-yrityksistä etenee teknologia edellä. Jos sille teknologialle ei ole markkinoilla tarvetta, että on liian aikaisin liikkeellä, niin eihän se silloin mene eteenpäin. Ajoitus ja idea pitää olla oikea, Kuokkanen kertoo.

 

Marko Koski ja Marko Kuokkanen istuvat pöydän äärellä keskustelemassa
Yritysneuvojat Marko Koski ja Marko Kuokkanen uskovat Geyser Batteriesin mahdollisuuksiinMerja Siirilä / Yle
 

Suomeen kaksi syytä

Andrey Shigaev on kotoisin Venäjältä, mutta hän on asunut muun muassa Tanskassa. Mikä saa omien sanojensa mukaan kiertolaiselämää harrastaneen miehen muuttamaan perheineen Suomeen ja perustamaan yrityksen?

– Yksi syy oli hallituksen tuki innovaatioille. Olemme saaneet jo tukea Business Finlandilta(siirryt toiseen palveluun) startup-yrittäjyyteen ja taustatukea meidän hankkeelle. Mutta myös Venäjän läheisyys ja hyvät yhteydet vaikuttivat päätökseen, Shigaev kertoo.

Mihin sitten virallinen tehdas tulee sijoittumaan? Alueella täytyy olla kemianteollisuuden kaava. Yritystä kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kaksi jo valmiiksi kaavoitettua Vaasassa: Kemiran alue ja keskustasta lähivuosina vapautuva Wärtsilän alue. Kuitenkaan GigaVaasan tonttia eli alunperin Testalle kaavailtua tonttia ei ole suljettu pois vaihtoehtoista.

Pilottitehdas käynnistää toimintansa vuoden 2019 lopulla. Tällä hetkellä akkuja kehitetään ja testataan laboratorissa.

Geyser Batteriesissa aloittaa pian 30 hengen ydintiimin rekrytoinnit, joiden tavoitteena on löytää insinöörejä ja myyntihenkilöitä.

 


 

–Tällaisella kysymyksenasettelulla helposti tuotetaan myyttiä individualistisista sankarillisista ajattelijaneroista, Saara Särmä pohti. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että yksittäisillä ajattelijoilla on yhä suurempi merkitys. –Mehän elämme sellaisessa informaatiotulvassa, että on hyvin vaikea ymmärtää joitakin asioita. Jos tätä joku pystyy oikeasti suodattamaan ja jäsentämään, niin hän voi olla todella merkittävä ajattelija, aeorosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki sanoi.


 

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt

Holmström ja Sixten Korkman nousivat

Suomen merkittävimpien ajattelijoiden

joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

 

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

 

A-studio
Suuret ajattelijat
Stina Tuominen / Yle
 

Filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmström nousivat kärkeen, kun A-studio kysyi eri alojen edustajilta merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita.

Kannoilla tulivat taloustieteilijä Sixten Korkman, tietokirjailija Osmo Soininvaara, kalastaja Pentti Linkola ja viestinnän professori Anu Kantola.

Kymmenen kärkeen äänestettiin myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen sekä entinen arkkipiispa Kari Mäkinen, teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist ja historian professori Juha Siltala.

Silmiinpistävää listassa on taloustieteilijöiden ja entisten presidenttien arvostus ajattelijoina.

Ajattelijat

Suuret ajattelijat
 

Juttusarja esittelee suomalaisia ajattelijoita.

 

1. A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon

2. Näin tähtiajattelijoiden valintoja perusteltiin – "Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin ymmärtää"

3. Tulossa jutut Bengt Holmströmistä Ilkka Niiniluodosta, Sixten Korkmanista, Anu Kantolasta ja Leena Krohnista.

 

Ajattelijoiden listalle nousi lähes 200 nimeä

Suurta yksimielisyyttä merkittävimmistä ajattelijoista ei kyselyssä syntynyt.

Äänet hajosivat suurelle joukolle ja jakautuivat myös kärjen osalta tasaisesti. Merkittävimmiksi ajattelijoiksi esitettiin lähes 200 suomalaista.

Kyselyn kärki ei suuresti yllätä. Nimet ja kasvot ovat mediasta tuttuja. Ketään nuoria tai pintajulkkiksia joukkoon ei noussut. Eikä kovin radikaaleja – paitsi Pentti Linkola.

Arvostetuilla ajattelijoilla on vankka akateeminen tausta tai merkittävä yhteiskunnallinen asema – paitsi Linkolalla. Kyselyn mukaan merkittävä ajattelija on yleensä 60–70-vuotias mies.

 

Merkittavävät ajattelijat
*Mainintoja A-studion kyselyssä.Stina Tuominen / Yle

A-studio pyysi nimeämään kolme merkittävintä elossa olevaa suomalaista ajattelijaa. Kysely tehtiin tieteen, taiteen, politiikan, elinkeinoelämän, median, virkakunnan, etujärjestöjen ja kirkon edustajille.

Kysely lähetettiin alkukesällä sähköpostilla reilulle 500 suomalaiselle. Heistä vajaat 30 prosenttia eli 137 henkilöä vastasi. Lähes puolet vastanneista on yliopistoväkeä, erityisesti professoreita.

Vajaat parikymmentä vastannutta kertoi, ettei kykene tai halua nimetä merkittävimpiä ajattelijoita tai että Suomessa ei ole sellaisia.

Vastaa yleisökyselyyn suurista ajattelijoista tämän jutun lopussa.

A-studion kysely
Stina Tuominen / Yle
 

Taloustieteilijöiden kurssi korkealla

Ajankuva on, että kyselyn kärkisijoille nousi kaksi taloustieteilijää, Bengt Holmström ja Sixten Korkman. Myös Osmo Soininvaara voidaan lukea talousviisaaksi.

–Taloustieteestä on muodostumassa uusi ”uskonto”. Talous on yhä enemmän läsnä kaikessa päätöksenteossa. Yhä enemmän niukkuus heijastuu, ja taloustieteilijöillä on parhaat edellytykset sanoa siitä jotain, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund selittää taloustieteilijöiden arvostusta.

Sundin omalla listalla olivat Sixten Korkmanin jälkeen Tarja Halonen ja Linus Torvalds.

Sixten Korkman
Taloustieteilijä Sixten Korkman.Sasha Silvala / Yle
 

Filosofit ja kirjailijat jäivät Ilkka Niiniluotoa lukuunottamatta taloustieteilijöiden ja muiden yhteiskunnallisten keskustelijoiden varjoon. Kirjailijoista eniten mainintoja saivat Leena KrohnSirpa Kähkönen ja Juha Hurme.

–Lähdin etsimään kärkiajattelijoita taiteista ja kirjallisuudesta, filosofiasta ja humanistisilta aloilta, luonnontieteistä, ja poliittisesta ajattelusta. Valitettavasti, ja itselleni yllätykseksi, en taiteiden ja kirjallisuuden alueelta löytänyt ehdokasta, joka hakkaisi kolmen muun alueen kärkiehdokkaat, totesi WSOY:n entinen toimitusjohtaja, dosentti Jorma Kaimio.

Kaimion listalle nousivat Ilkka Niiniluoto, Kari Enqvist ja Osmo Soininvaara.

Vaikka talousviisaita arvostettiinkin, yrityselämän edustajia ei kyselyn kärkeen noussut. Useimmin mainittiin Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Luovista tekijöistä noteerattiin avoimen Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds ja ohjelmoija, lastenkirjailija Linda Liukas.

Luonnontieteilijöistä korkeimmalle nousivat yhteiskunnallisia asioita kommentoivat fyysikko Kari Enqvist ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja.

Mainintoja saivat myös ilmastotutkija, akateemikko Markku Kulmala ja kasvien fotosynteesin tutkija, akateemikko Eva-Mari Aro. He ovat tieteenalojensa kansainvälisiä huippuja.

Vastaajien koostumus
Stina Tuominen / Yle

 
 

Ennen älymystön huipulla olivat filosofit ja kirjailijat – ja miehet

Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet. Kun Helsingin Sanomat kysyi lähes 30 vuotta sitten maan merkittävimpiä intellektuelleja eli älymystön edustajia, taloustieteilijät eivät saaneet lainkaan kannatusta.

Vuonna 1989 HS:n kyselyn kärkeen nousivat filosofit ja kirjailijat: jo edesmenneet Georg Henrik von WrightPaavo Haavikko ja Johannes Salminen – sekä Esa Saarinen.

A-studion kyselyssä filosofi Saarinen ei saanut kannatusta. HS:n kyselyn kärkinimistä vain Pentti Linkola nousi myös nyt listalle.

 

A-studion kysely tosin tehtiin laajemmille yhteiskuntapiireille kuin HS:n kysely. A-studio kysyi myös merkittävimpiä ajattelijoita, ei intellektuelleja.

Ajan muutoksesta kertoo myös, että A-studion kyselyssä kärkipäähän nousi kaksi naista, professori Anu Kantola ja presidentti Tarja Halonen. Helsingin Sanomien älykkölistan kärjessä naisia ei vielä ollut.

Helsingin Sanomien kyselyn saaneista vain 20 prosenttia oli naisia. Sen sijaan A-studion kyselyn kohderyhmästä noin 45 prosenttia ja vastanneista noin 40 prosenttia oli naisia.

 

Georg
 Henrik von Wright
Filosofi Georg Henrik von Wright (1916-2003).Kalle Kultala
 

“Itsenäinen ajattelija ei huuda sutena Facebookissa”

Monet vastaajat pohtivat, millainen merkittävä ajattelija on. Tämän luonnehdittiin olevan itsenäinen, julkinen keskustelija, tunnettu myös erikoisalansa ulkopuolella, uutta ja pysyvää tuottava.

–Merkittävällä ajattelijalla on oppineisuutta, laajaa sivistystä, mutta hän on myös omaperäinen ja keskustelee julkisuudessa rohkeasti, entinen pääministeri Paavo Lipponen määritteli.

Lipposen ajattelijalistalle tulivat Osmo Soininvaara sekä kirjailijat Merete Mazzarella ja Juha Hurme.

– Itsenäinen ajattelu tarkoittaa, että ymmärtää, missä ovat tieteellisen asiantuntemuksen ja henkilökohtaisen kannanoton rajat. Itsenäinen ajattelija ei hanki itselleen puoluepoliittisia leimoja eikä huuda sutena Facebookissa, tietokirjailija Juha Kuisma arvioi.

Kuisman listalle nousivat tieteiskirjailija Risto Isomäki, Sixten Korkman ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

 

“Julkisuutta saavat ne, joilla on jo valmiiksi valtaa”

Vastauksissa huomautettiin, että merkittävimmät ajattelijat eivät välttämättä näy paljon julkisuudessa.

– Marginaaleissa on usein jopa tärkeämpiä näkökulmia kuin yhteiskunnan keskiössä, sarjakuvataiteilija Ville Ranta totesi.

Rannan listalla marginaalia edusti kirjailija Leena Krohn. Lisäksi hän nimesi Anu Kantolan ja kielitieteen professori Janne Saarikiven.

– Kyse on myös valtarakenteista. Julkisuutta ajatuksilleen saavat yleensä ne, joilla on jo valmiiksi valtaa, ja siten he vaikuttavat olevan merkittäviä ja vaikuttavia, tutkija ja feministi Saara Särmä pohti.

Särmän listalla olivat toimittaja Koko Hubara, lihavuustutkija Hannele Harjunen ja saamelaisnuorten taiteilijakollektiivi Suophanterror.

Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro katsoi, että keskusteluasemaan pääseminen ei ole ollut tasavertaisesti mahdollista esimerkiksi naisille ja eri vähemmistöihin kuuluville.

–Siksi suhteutin ajattelijoiden vaikuttavuutta myös mahdollisen yleisön kokoon. Muuten listalle päätyisi vain iäkkäitä valkoisia miehiä.

Aron listalla ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim, mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Ohjaaja Jari Halosen mielestä ajattelijakysely vahvistaa “akateemisen kuplan” mielipide- ja poliittista valtaa, koska enemmistö vastaajista kuuluu akateemiseen eliittiin.

– Lopputulos on akateemisen eliitin yksipuolinen hyvistely, jonkinlainen oikeistolainen leikkivasemmistolainen elitismi.

 

Anu Kantola
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.Rinna Härkönen / Yle
 

Vaikuttavuus vai omat mieltymykset?

Eri alojen edustajien arvostukset tulivat kyselyssä esiin. Esimerkiksi Ilkka Niiniluodon äänet tulivat pääosin yliopistoväeltä, kun taas Bengt Holmström sai kannatusta myös elinkeinoelämän edustajilta.

Osa vastaajista kuitenkin erotti omat mieltymyksensä ja ajattelijoiden vaikuttavuuden.

– Joku tarkoittaa merkittävällä ajattelijalla sellaista, joka on loogisin, luovin, tai intellektuaalisin, toinen tarkoittaa omaperäisyyttä, kolmas vaikuttavuutta. Itse en tarkoita sellaista, jonka kanssa olisin välttämättä samaa mieltä, teknillisen fysiikan professori Risto Ilmoniemi sanoi.

Ilmoniemen listalle nousivat erilaisia poliittisia kantoja edustavat Osmo Soininvaara ja Jussi Halla-aho. Kolmantena oli Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen nosti esiin Ilkka Niiniluodon, Björn Wahlroosin ja suurlähettiläs Heikki Talvitien.

Volanen huomautti, että edustaa itse erilaista ajattelua kuin Niiniluoto ja Wahlroos, mutta tunnustaa heidän merkittävän kansallisen vaikutuksensa.

 

Pentti Linkola
Kalastaja Pentti Linkola.Mauri Ratilainen / AOP
 

“Ajan henki: Lyhyitä teräviä repliikkejä”

Osa vastaajista piti merkittävimpien ajattelijoiden nimeämistä vaikeana tai mahdottomana.

– Ei ole ihan helppoa nimetä, kun Suomessa on aika vähän omaperäisiä ajattelijoita – konsensusyhteiskunta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen totesi.

Rahkosen listalla olivat historian professori Juha Siltala, psykologian emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen ja Pentti Linkola.

– Paljon on kyllä nälvijöitä, virheiden osoittelijoita ja erilaisia kommentaattoreita, mutta kovin vähän todellisia innovatiivisia ja omaperäisiä ajattelijoita, kirjailija Jyri Paretskoi pohti.

Paretskoi päätyi Pentti Linkolaan ja kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnroothiin.

Historian emeritusprofessori Markku Kuisma mietti, miksi ei osaa nimetä merkittävimpiä ajattelijoita.

–Ajan henki? Leipää ja sirkushuveja, lyhyitä teräviä repliikkejä, twiittejä, sirpaloitunut, ala-arvoisesta roskatarjonnasta ähkyvä (viihde)media kaikessa latteassa laajuudessaan. Ei niissä suuri ajattelu kukoista.

Kirjailija Hannu Mäkelä totesi, että oma aika ei koskaan kykene arvioimaan ajattelijoitaan.

 

Bengt Holmström
Bengt Holmström on MIT:n taloustieteen professori Yhdysvalloissa.EPA
 

Myytti ajattelijaneroista?

Merkittävimpien ajattelijoiden listaus myös kyseenalaistettiin.

–Tiedon ja yhteiskunnallisen ajattelun alue on nykyään niin erikoistunutta ja fragmentoitunutta, ettei ketään yksiselitteisiä merkkihenkilöitä ole mahdollista nostaa "suurten suomalaisten ajattelijoiden" joukkoon. Merkittävyys syntyy yhteistyöstä, monien osaavien ihmisten synergiasta, valokuvataiteilija, professori Marjaana Kella arvioi.

 

–Yhä enemmän näyttää olevan niin, että vahvat yksilöt ovat äänessä, heitä kuunnellaan, ekonomisti Ralf Sund arvioi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

 


 

 

 

– Yksi tämän alan kaveri sanoi, että 50–60 vuoden päässä historiikeissa kirjoitetaan, että joskus kalaa kasvatettiin meressä, Arvonen hymähtää. Varkauden laitos on yksi iso koe. Jos sisäkirjolohen tuotanto toimii ja kala menee kaupaksi, vastaavia halleja nousee epäilemättä lisää. Niistä on suunnitelmia myös Finnforelilla.


 

 

Suomeen nousee mullistavia

kalankasvattamoja – kävimme

teollisuushallissa, jossa muhii vastaisku

Norjan lohelle

 

Suomessa on vireillä useita isoja kalankasvatuslaitoksia. Varkautelainen Finnforel kasvattaa annoskokoista kirjolohta mullistavalla tavalla.

 

Kalatalous
Finnforell Oy:n kalanviljelylaitos Varkaudessa.
Finnforelin kirjolohet kasvavat betonialtaissa, joiden halkaisija on 12 metriä.Antti Karhunen / Yle
 

Tässä teollisuushallissa muhii suomalaisen kalatalouden uusin valttikortti ja vastaisku Norjan lohelle.

Ollaan Varkaudessa, Stora Enson entisen paperitehtaan, nykyisen kartonkitehtaan alueella. Hallin rakennutti viime vuonna yritys nimeltä Finnforel, josta harva suomalainen tai savolainenkaan on ehtinyt kuulla mitään.

 

Finnforelin taustalla on kolme yhtiötä, joista vastassa on kalankasvatusteknologiaa kehittävän Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvonen. Hän avaa ovet ja johdattaa sisään hämärästi valaistuun halliin.

Hallissa on seitsemäntoista suurta allasta. Niissä kasvaa yhteensä noin 550 000 kirjolohta, eli lähes yhtä paljon kaloja kuin Helsingissä on asukkaita. Altaiden yhteenlaskettu tilavuus vastaa suurin piirtein pienen koulun liikuntasalia.

 

Kirjolohen poikasia Finnforell Oy:n kalanviljelylaitoksella Varkaudessa.
Yhdessä kasvatusaltaassa on kymmeniätuhansia kirjolohia.Antti Karhunen / Yle
 

Avovedessä nämä kirjolohet eivät ui ikinä. Niitä kasvatetaan Varkaudessa neljä kuukautta, kunnes ne ovat tarkalleen 700 gramman kokoisia.

Sitten kalat teurastetaan ja pannaan jalostamon liukuhihnalle, jossa kolmiulotteisella skannerilla varustettu automaatti leikkaa jokaisesta kalasta kirurgintarkasti kaksi 170 gramman filettä.

– Plus miinus yksi gramma, Arvonen tarkentaa ja johdattaa linjaston loppupäähän.

Fileet putoavat kuljetuslaatikoihin annospakkauksissa, joissa lukee tuotenimi Saimaan Tuore. Laitos sijaitsee Saimaan rannalla, kasvuvesi tulee Saimaasta ja tuorettakin kala on, mutta siihen loppuvat yhtymäkohdat luontoon.

Tämä ei ole kalastusta, tämä on teollista vesiviljelyä.

Finnforel kasvattaa kirjolohet ketjussa
Yle Uutisgrafiikka
 

Finnforelista voi tulla Suomen ensimmäinen kannattava ison mittakaavan kiertovesilaitos eli kalan sisäkasvattamo.

Jos Finnforel onnistuu, vaikutus voi olla käänteentekevä.

 

Kotimaisella kalalla on nimittäin rutkasti kirittävää.

Vielä 2000-luvun taitteessa kotimaista ja ulkomaista kalaa syötiin lähes tasatahtiin. Nyt meillä syödään pääosin norjalaista lohta, koska kalatalouden jättimaa on tuonut sitä Suomeen runsaasti ja kohtuuhintaan. Aivan viime vuodet Norjan-tuonti on hiukan vähentynyt.

Suomen oma kalatalous on ollut pitkässä murroksessa.

Ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja keski-ikä noussut. Kalankasvatuslupia ei rehevöitymisen vuoksi ole juuri myönnetty. Kotimainen kalabisnes on tehnyt hidasta kuolemaa, tai vähintäänkin kärsinyt happikadosta.

Ulkomainen kala hallitsee lautasilla
Yle Uutisgrafiikka

 

Nyt, uusien kalankasvatustapojen ansiosta, suomalaisella kalalla on kuitenkin enemmän toivoa kuin aikoihin. Käsillä on kalankasvatuksen suurin momentum sitten 1980-luvun, sanovat asiantuntijat.

 

Varkauden kaltaiset sisähallit eli kiertovesilaitokset, joissa samaa vettä käytetään suljetussa kierrossa mahdollisimman pitkään ja pumpataan sitten jätevedenpuhdistukseen, ovat ekologisesti tämän hetken kestävintä kalantuotantoa. Sisähallit ovat maailmalla jo iso trendi.

– Toistaiseksi kaikki kiertovesilaitokset Suomessa ovat olleet tappiollisia. Ala on nuori ja tuotanto on kallista, sanoo kalankasvatusta lähes 30 vuotta tutkinut Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma.

– Mutta kiertovesitekniikka antaa myös ihan toisenlaiset mahdollisuudet, koska kuormitus luonnolle on olennaisesti pienempi. Käsillä on iso mahdollisuus

Myös merellä on kehitytty. Rehupäästöjä on saatu leikattua huomattavasti kauhulla muisteltuun 1980-lukuun verrattuna, ja uusia laitoksia suunnitellaan matalien rannikkovesien sijaan avomerelle kauemmas rannikon riita-alueista.

Uudet kasvattamot ja myönnetyt luvat
Yle Uutisgrafiikka

 

Varkaus ei ole ainoa sisäkasvattamo. Kaksi muuta uutta laitosta ovat Fifax Eckerössä Ahvenanmaalla sekä kalankasvatusta ja salaattituotantoa yhdistävä Sybimar Uudessakaupungissa.

Sybimar on noin kolme kertaa Finnforelia pienempi laitos. Fifaxista taas on määrä tulla kolme kertaa suurempi, peräti kolmen miljoonan kilon laitos, mutta tuotannon aloittamisessa on ollut useita ongelmia. Fifaxin tuotanto on nyt käynnistymässä miljoonan kilon mukaan, ja kahden miljoonan kilon tahti on tarkoitus saavuttaa lähiaikoina.

Kaikki kolme ovat olleet tappiollisia. Finnforelilla ja Fifaxilla tosin luvuissa ei näy vielä tuotantoa, vaan vasta perustamiskuluja.

Kasvattamoita on mennyt konkurssiin, ja Sybimarin hanke perustaa hallikasvattamo Summan entiseen paperitehtaaseen Haminassa kariutui. Finnforelin naapurina Varkaudessa sijaitseva kaviaarikasvattamo Carelian Caviar oli sekin yhä viime vuonna tappiollinen, vaikka luvut ovat osoittaneet parempaan suuntaan.

 

Sisämaalaitosten lisäksi luvat on myönnetty kolmelle isolle avomerilaitokselle Luvialle, Kustaviin ja Haukiputaalle.

Jos kaikki yltävät täyteen tuotantoon, kuluttajille olisi tarjolla miljoonia kiloja lisää kotimaista ruokakalaa. Prosenteissa se tarkoittaa varovasti arvioiden ainakin 10–20 prosentin kasvua nykyiseen.

 

Ala on muuttumassa niin pääomavaltaiseksi, että perinteisten perheyritysten rahat eivät riitä hypätä kyytiin. Tuottajien on saatava taakseen muiden alojen isoja yhtiöitä tai sijoittajia. Tästä on merkkejä, sanoo Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila.

– Näyttää siltä, että kestäviä kohteita etsivät sijoittajat ovat nyt löytäneet tämän alan.

 

Kirjolohifileitä pakkauskoneessa.
Jalostamolinjan loppupäässä kone sylkee ulos valmiit, pakatut fileet.Antti Karhunen / Yle
 

Finnforelin hallissa rehuautomaatti purskauttaa yhteen altaaseen neljä kiloa hollantilaista kalanrehua. Pintavesi muuttuu isoksi porealtaaksi, kun teurastusikää lähestyvät 600-grammaiset kirjolohet syöksyvät ruoan perään.

Ruokinnan onnistuminen on täällä kaiken a ja o. Kalojen pitää kasvaa täsmälleen suunnitellusti 700-grammaisiksi.

Siinä Finnforelin osakasyhtiö Arvo-Tec on maailman huippua. Sillä on ruokintajärjestelmien jälleenmyyjiä 17 maassa. Muutama vuosi sitten Arvo-Tec toimitti kiertovesilaitoksen Venäjän Dagestaniin. Tekniikka kuljetettiin paikalle 21 rekka-autolla, jotka ajoivat letkassa Helsingistä Kaspianmerelle.

Muut omistajat ovat toinen konkari, tukkuyhtiö Heinon Tukku sekä Venäjän-liiketoimistaan tutun suomalaissijoittaja Pekka Viljakaisen yhtiö Aii Corporation.

Kalat menevät pääosin tavallisille kuluttajille. Finnforel on tehnyt myyntisopimukset molempien isojen kauppaketjujen eli Keskon ja S-ryhmän kanssa.

Tukia kasvattamo sai Euroopan meri- ja kalastusrahasto EMKR:ltä yhteensä runsaat viisi miljoonaa euroa. Ilman sitä hanke ei olisi toteutunut. Isot trendit olivat Finnforelin puolella: EU haluaa pönkittää omaa kalatalouttaan pärjätäkseen Aasiaa ja Amerikkaa vastaan.

Ratkaisevaa on yhteistyö Stora Enson kanssa. Jätevedet menevät suoraan metsäyhtiön jätevesiprosessiin, ja Finnforel saa myös käyttämänsä energian kohtuuhintaan. Mikä tärkeintä, ympäristölupa sisältyy Stora Enson lupaan.

 

Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvonen.
Arvo-Tecin toimitusjohtaja Kaj Arvonen uuden hallin edustalla. Taustalla näkyvät kumppaniyhtiö Stora Enson piiput.Antti Karhunen / Yle
 

Kun Kaj Arvonen on kierrättänyt läpi koko Finnforelin lähes 5 000 neliömetrin tehdashallin, ymmärtää miksi hanke on maksanut 16 miljoonaa euroa: halli on täynnä tekniikkaa.

Kaksi valtavaa lämpöpumppua pitää huolta siitä, että sisäilma pysyy jatkuvasti 16–17 asteessa ja kasvatusvesi asteen viileämpänä. Vesipumput kierrättävät vettä jatkuvasti paitsi altaasta toiseen myös puhdistukseen, jossa siitä poistetaan ravinteita eli kalojen jätöksiä.

Kaikki vaatii jatkuvaa tarkkailua ja nielee paljon sähköä. Kalanrehu on tuotannossa kallein kuluerä, sähkö toiseksi kallein. Etuna on, että prosessi on luonnonvesiin verrattuna täysin tasalaatuinen.

– Myrskyt, helteet ja pakkaset eivät vaikuta. Tuotanto toimii 365 päivää vuodessa samalla lailla, Arvonen sanoo.

Kallis investointi vaatii sitä, että puolen miljoonan kalan biomassan on alettava tuottaa nopeasti. Arvonen on luottavainen.

Hän on alan konkari, ollut mukana kalabisneksessä isänsä ja setänsä vuonna 1969 perustaman Arvo-Kalan kautta käytännössä koko ikänsä. Kiertovesilaitoksia hän alkoi Arvo-Tecin toimitusjohtajana kehittää 2000-luvun alussa, ja nyt ne ovat hänen mukaansa kehittyneet siihen pisteeseen, että hallituotanto kannattaa.

 

– Kun tämä saadaan toimintaan, katsotaan minne päin seuraavan laitoksen voisi rakentaa. Meillä on alustavat suunnitelmat jo olemassa.

 


 

Jo aiemmin valtiovarainministeriö esitti, että radan perusparannuksessa lähtökohtana pitää olla, että tulevaisuudessa Tampereelta pääsee Helsinkiin tunnissa. Käytännössä tämä voi vaatia lisäraiteen rakentamisen.


 

 

Pääradan kehittämiselle miljoona euroa –

"Tästä lähtee tunnin juna Tampereelle!"

 

Lisämäärärahasta päätettiin juuri päättyneessä budjettiriihessä.

 

Rautatieliikenne
Kuvassa juna Tampereen
 rautatieasemalla.
Jussi Mansikka / Yle
 

Alle tunnin junan suunnitteluun Helsingistä Tampereelle on tulossa miljoona euroa valtion rahaa. Ensi vuoden budjettiesityksessä on lisämääräraha "kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välillä tarvittavista kehittämistarpeista, aikataulusta ja toimista, jotta alle tunnin matka-aika olisi mahdollinen".

 

Kokoomuksen tamperelainen kansanedustaja Harri Jaskari jakoi heti tiedon tultua yhteisöpalvelu Twitterissä päivityksen, jossa hän riemuitsi määrärahasta.

Tapausta käsitellään Turun hovioikeudessa tällä viikolla ainakin kaksi päivää. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa kirjallisia todisteita ja kuulla viittä henkilöä.


 

 

Yle seuraa: Koskeeko sanan- ja yhdistymisenvapaus uusnatseja?

 

 

 

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen

lakkautuskanteen käsittely alkoi –

hovioikeudessa rauhallista

 

Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautettavaksi. PVL valitti ratkaisusta Turun hovioikeuteen.

 

Pohjoismainen vastarintaliike (PVL)
Pohjoismainen vastarintaliike järjestäytyi marssille Puutorilla Turussa lauantaina 18. elokuuta
Pohjoismainen vastarintaliike järjestäytyi marssille Puutorilla Turussa lauantaina 18. elokuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva
 

Uusnatsijärjestön lakkautuskanteen käsittely on alkanut Turun hovioikeudessa rauhallisesti.

 

Oikeuskäsittelyyn on saapunut henkilökohtaisesti paikan päälle Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) Suomen osaston puheenjohtaja Antti Niemi sekä Helsingin eteläisen ryhmän johtaja. Muuta liikehdintää hovioikeuden eli Turun akatemiatalon ulkopuolella ei ole.

 

Poliisihallituksen asianajaja Markku Fredman tai uusnatsijärjestön johtohahmo Antti Niemi eivät halunneet kommentoida ennen oikeuskäsittelyn alkua.

Turun hovioikeudessa aloitetaan tänään tiistaina uusnatsijärjestö Vastarintaliikkeen ja siihen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen lakkauttamisesta tehdyn kantelun käsittely.

Suomessa on lakkautettu yhdistyksiä edellisen kerran 1970-luvulla. Tuolloin kiellettiin neljä kansallissosialisti Pekka Siitoimen perustamaa järjestöä.

 

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi marraskuussa 2017 antamassaan ratkaisussa, että PVL:n toiminta ei ole yhdistymis- ja sananvapauden suojan piirissä, sillä se loukkaa muiden perus- ja ihmisoikeuksia.

Käräjäoikeus julisti päätöksellään järjestöt lakkautetuksi.

Käräjäoikeuden ratkaisu ei kuitenkaan jäänyt lainvoimaiseksi, sillä PVL:n johtohahmot valittivat tuomiosta hoviin.

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautusta vaati Poliisihallitus. Se vaati yhdistyksen määräämistä käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen väliaikaiseen toimintakieltoon, mutta hovioikeus hylkäsi vaatimuksen.

Siispä uusnatsijärjestö on saanut toistaiseksi jatkaa toimintaansa.

 

Hovioikeus on varautunut runsaaseen yleisöön

Hovioikeuskäsittely alkaa tiistaina kello 10. Yle seuraa päivän kulkua oikeustalolta käsin.

Tapausta käsitellään Turun hovioikeudessa tällä viikolla ainakin kaksi päivää. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa kirjallisia todisteita ja kuulla viittä henkilöä.

 

Hovioikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa 30 vuorokauden kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä.

Hovioikeus on varautunut siihen, että paikalle saapuu runsaasti mediaa ja muuta yleisöä.

Reilu viikko sitten Turussa järjestettyyn PVL:n mielenilmaukseen osallistui poliisin mukaan reilut 300 ihmistä. Uusnatsit marssivat Turun puukotusten vuosipäivänä.

Käräjäoikeuskäsittelyn aikana tutkija arvoi, että Vastarintaliikkeellä olisi Suomessa 80–85 jäsentä.

 

Poliisihallitus ja PVL tulkitsevat lakia eri tavoin

Poliisihallitus katsoo, että järjestön toiminta on olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Poliisihallituksen mukaan järjestö muun muassa on rasistinen, levittää vihapuhetta, kieltää holokaustin ja on avoimen väkivaltainen.

Poliisihallituksen mukaan käräjäoikeuden lakkautuspäätös oli selkeä viesti siitä, että väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Pohjoismainen Vastarintaliike ei ole rekisteröitynyt yhdistykseksi, mutta Poliisihallitus katsoo, että PVL on aatteellisesti toimiva, rekisteröimätön yhdistys.

PVL on vastustanut lakkauttamista ja puolustautunut muun muassa sanan- ja yhdistymisenvapaudella. PVL:n mukaan käräjäoikeuden ratkaisu rikkoo heidän perusoikeuksiaan.

Järjestön mukaan se ei kannusta jäseniään väkivaltaan, vaan väkivaltaa saa käyttää ainoastaan itsepuolustukseen.

 

Lue myös:

Poliisihallitus: Vastarintaliikkeen lakkauttaminen selkeä viesti yhteiskunnalta – PVL aikoo valittaa hoviin

 


 

Soininvaara ehdottaa, että perusterveydenhoidon rahoitus hoidettaisi normiohjauksella. Samalla hän asettaisi erikoissairaanhoidon korvaukset osin kiinteiksi ja vain osin suoritteista riippuvaksi, jotta kannustimet ylihoidon toteuttamiseksi saataisi kuriin. - Näkökulma: Kun maahan tarvittaisiin tuhat lääkäriä Itä ja Pohjois Suomeen, esteenä on Suomen lääkäriliitto. Vastaavasti Suomen työmarkkinoiden kehityksen esteenä on Hakaniemen SAK. - KimsBlog

 

Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Osmo Soininvaara: Tuhat lääkäriä korjaisi

sote-järjestelmän ongelmat

 

Soininvaaran mukaan korjausliike kustantaisi vain 100 miljoonaa euroa.

Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara toteaa blogissaan, että koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ”ei kannattaisi myllätä”, sillä järjestelmän pahin ongelma on korjattavissa tuhannella lääkärillä.

 

Tuhannen lääkärin vaje terveyskeskuksissa rampauttaa Soininvaaran mukaan koko järjestelmää.

– Siksi jonot ovat pitkiä, hoidon taso on inhimillisistä syistä joskus (tosin harvoin) puutteellinen ja terveydenhoito on yksi OECD-maiden eriarvoisimpia.

– On jotenkin sinisilmäistä kuvitella, että yksityiset lääkäriasemat pystyisivät sekä poistamaan jonot perusterveydenhuollosta että tekemään sen halvemmalla, Soininvaara kirjoittaa.

Tuhat uutta lääkäriä perusterveydenhuoltoon maksaisi Soininvaaran arvion mukaan vain sata miljoonaa euroa.

 

– Tuo sata miljoonaa on aika pieni summa verrattuna sen vuosittaisin 20 miljardin kustannuksiin. Soteuudistusta on suunniteltu tähän nähden moninkertaisilla rahoilla.

Soininvaaran mukaan terveyskeskusten alimittaiset resurssit johtuvat virheellisistä talouden pelisäännöistä. Kuntien terveydenhuoltoon suunnattu kokonaisbudjetti ei Soininvaaran mukaan riitä erikoissairaanhoidon kustannusten kattamiseen.

– Erikoissairaanhoito saa lähettää kuntaan niin paljon laskuja kuin hyväksi näkee. Kun kunnan rahat loppuvat, eikä se voi säästää erikoissairaanhoidosta, sen on säästettävä terveyskeskuksista.

Soininvaaran mukaan hallituksen nykyisessä sotemallissa on samanlainen vika. Maakunta ei voi jatkossakaan evätä mitään hoitoa tai tutkimusta vedoten alhaisiin resursseihin.

– Kun VM (valtiovarainministeriö) ei anna enempää rahaa, maakunta joutuu vähentämään perusterveydenhuollon budjetteja – kun se sitä ennen on ensin lopettanut työvoimapalvelut ja muut sellaiset toiminnat.

 

 


 

Orpo toteaa, että pysyvillä tulonsiirroilla voidaan tasata alueellisia eroja vain tiettyyn pisteeseen asti. – Valtio voi tukea erilaisten alueiden menestymistä esimerkiksi koulutus- ja innovaatiopolitiikalla sekä infrastruktuuriin investoimalla. Pelkästään valtion virastoja siirtämällä ei saada kestävää kasvua aikaiseksi. Paikalliset toimijat ja paikalliset voimavarat ovat alueiden elinvoiman perusta. Omat vahvuudet tunnistamalla ja niihin keskittymällä eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua.

 

"Omat vahvuudet tunnistamalla ja niihin keskittymällä eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua." LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

”Valtion virastoja siirtämällä ei saada

kestävää kasvua

 

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan pysyvillä tulonsiirroilla voidaan tasata alueellisia eroja vain tiettyyn pisteeseen asti.

 

– Ylen kysely koko Suomen asuttuna pitämisestä kuumensi tunteita keskellä heinäkuun helteitä. Keskustelu kyselyn johtopäätöksistä kärjistyi nopeasti kaupungit vastaan maaseutu -otteluksi, Petteri Orpo kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissaan.

 

Hänen mukaansa kärjistynyt keskustelu ei tuonut esiin sitä moninaisuutta ja niitä monia todellisuuksia, joissa suomalaiset elävät. Aluekehitys ja aluepolitiikka eivät ole joko–tai-asioita eikä vastakkainasettelusta hyödy kukaan.

– Ensinnäkin, Suomi ei tälläkään hetkellä ole kokonaan asuttu. Toiseksi, lähes 75 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä seutukunnissa. Kolmanneksi, kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Se ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia, Orpo toteaa.

Hän huomauttaa, että kaupungistuminen Suomessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset ja palvelut kasaantuisivat kaikki pääkaupunkiseudulle.

– Ihmisten ja palveluiden keskittymistä tapahtuu eri kokoisilla alueilla ja tuloksena on eri kokoisia keskittymiä. Kehitys eriytyy paitsi maakuntien ja kaupunkien välillä, mutta myös niiden sisällä.

Näkökulma: Tutkimuksesta oli mielenkiintoista nähdä paljonko suomalaisista asuu maassa missäkin! - Metropolialueella n.1/4, Etelä-Suomessa 1/4, Keski-Suomessa 1/4 ja Pohjois-Suomessa sekä Lapissa 1/4. - Näin eteläisimmässä Suomessa asuu selvästi yli 50% suomalaisista kaupunkikeskuksissa. Tällä alueella syntyy yli 75% Suomen Bkt;stä. Täällä keskustapuolueen asema on samaten kaikein heikointa suurissa kehittyvissä kaupunkikeskuskissa ja niiden hyvin kehittyvissä sidoskunnissa. Asia ja fakta joka käydään läpi juurtajaksain suraavissa vaaleissa. Uusimaa on maan ainoa nettomaksaja tulonsiirrossa kehitysalueille, velkaisille kehityskunnille, joilta muuttotappioalueilta kupungistuminen kumpuaa!? - KimsBlog


 

 

Juhana Vartiainen näpäyttää kyselystä:

”Olisitko valmis maksamaan

kaupungistumisen hidastamisesta?”

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.7.2018 14:24

  • Kuva: Jenni Gästgivar
    Kuva
 
 

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvostelee Facebookissa, että kysymyksenasettelu Ylen tänään julkistamassa kyselyssä koko maan asuttuna pitämisestä olisi voinut olla ”informatiivisempi”.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 79 prosenttia katsoo, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. 12 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei valtion tule puuttua aluekehitykseen laisinkaan ja viisi prosenttia arvioi, että valtion pitäisi edistää kaupungistumista.

–Informatiivisempi kysymys voisi olla esimerkiksi: ”olisitko valmis maksamaan 100, 500 tai 1000 euroa enemmän vuodessa veroja siitä, että valtiovalta hidastaisi kaupungistumista nykyistä voimakkaammin?”, Vartiainen näpäyttää kysymyksenasettelua. 

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan katsoo, että koko Suomi voidaan pitää asutettuna.

–Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta, Sipilä tviittaa.

Juha Sipilä@juhasipila
 
 

Koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta. https://yle.fi/uutiset/3-10313405 

Ylen kyselyn tulos yllätti asiantuntijat: Kaupungit imuroivat maaseutua tyhjäksi, vaikka kansa ei...

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo, että tulokset osoittavat selvästi suomalaisten olevan huolissaan alueellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä.

yle.fi
 

–Politiikan ja yhteisen päätöksenteon tarkoituksena on tarjota visioita ja ratkaisuja. Ongelmallista on, jos politiikkaa tehdään lähinnä seuraavaa vaalikautta silmällä pitäen. Yhteiskuntien kyvyttömyys muutokseen sekä lisääntyvä polarisaatio voivat siksi olla lopulta suurimpia uhkia, sillä ne hankaloittavat yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, tehokasta torjumista.


 

 

Alma-tutkimus: Suurin uhka on nyt Suomen

kahtiajako

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.7.2018 18:46

  • Kuva: Alma-tutkimus
    Kuva
 
 
|

FAKTAKULMA

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tieto- ykkönen. Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä ovat suurimmat tulevaisuuden uhat Suomelle. Kysymys ei rajannut käsitettä ”tulevaisuus” mihinkään tiettyyn ajanjaksoon.

Tutkimusaineisto on kerätty 18.5.–4.6.2018. Haastatteluja tehtiin 3 600. Aineisto painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta.

Suomalaiset ovat aiempaa enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta, käy ilmi Suomen tulevaisuuden uhkia kartoittaneesta uudesta Alma-tutkimuksesta.

Vastaajista 31 prosenttia listasi ilmastonmuutoksen Suomen kolmen tärkeimmän tulevaisuuden uhan joukkoon, kun vielä vuosi sitten näin arvioi 23 prosenttia suomalaisista.

Samaan aikaan työttömyys koetaan selvästi aiempaa pienemmäksi uhaksi. Nyt vastaajista 37 prosenttia valitsi työttömyyden suurimpien uhkien joukkoon, kun vuosi sitten lukema oli 46 prosenttia. 

 

Suurimmaksi uhaksi suomalaiset nostavat kansakunnan jakautumisen kahtia, joka nousi kolmen suurimman uhan joukkoon 40 prosentissa vastauksista.

Terrorismi ja sotilaallisen hyökkäyksen uhka nousevat vastauksissa esiin harvimmin. Tosin vuosi sitten terrorismin uhasta huolestuneiden suomalaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta.

Tuolloin juuri ennen kyselyä huhtikuussa 2017 oli tapahtunut kaksi terrori-iskua Pietarissa ja Tukholmassa eli Suomen lähialueilla. Tänä vuonna huoli terrorismista oli yhä selvästi suurempaa kuin vuonna 2016.

Vaikka huoli ilmastosta on kasvussa, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Juha Kaskisen mielestä on yllättävää, että se löytyy listauksessa vasta sijalta viisi.

–Kyseessä on kokonaisvaltainen muutostrendi, joka vaikuttaa laajasti elämämme edellytyksiin. Ilmastonmuutoksen seurauksilla, kuten muuttoliikkeillä, tulee olemaan suuria taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä kerrannaisvaikutuksia, Kaskinen sanoo.

Alueelliset erot olivat ilmastokysymyksessä merkittäviä. Helsingissä ilmaston nosti uhkalistalleen 44 prosenttia vastaajista, kun taas Oulussa sen mainitsi vain 19 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen koetaan aiempaa suuremmaksi uhaksi. Vastaus heijastelee julkista keskustelua. Suomen ikärakenne ja huoltosuhteen muutos on ollut laajasti esillä sote-uudistuksen yhteydessä.

Vastaavasti myös työttömyysuhan kohdalla voidaan nähdä politiikan ja julkisen keskustelun vaikutus: Suomen talouskasvu on viime vuosina kiihtynyt ja työllisyys kehittynyt suotuisasti.

Tutkimusjohtajan mukaan tulevaisuutta ja sen mahdollisia uhkia pohdittaessa tulisi katsoa yksittäisten kysymysten sijasta laajempia kokonaisuuksia.

Samalla tulee ymmärtää, että muutos on jatkuvaa ja välttämätöntä. Siksi muutosta tulisi tarkastella aina uhkan lisäksi mahdollisuutena uuteen ja parempaan.

–Ihmisellä on tapana luoda rakenteita, jotka tuovat maailmaan näennäistä pysyvyyttä. Siksi muutos saattaa monille tuntua uhalta. Suuremmatkin muutokset perustuvat kuitenkin usein vähittäiseen liikkeeseen. Harva hahmottaa, kuinka paljon maailma on muuttunut 30 vuoden aikana, Kaskinen sanoo.

Lähtökohtana tulee Kaskisen mukaan olla, että tulevaisuus Suomessa ja maailmassa on sellainen, minkälaiseksi sen yhteis- ja ihmiskuntana teemme.

 

 


 

Kansa joutuu maksamaan liian kovan hinnan keskustapuolueen märästä unelmasta saada valtaa maakuntamallin kautta. Kokoomuksen hokema siitä, että valinnanvapauden kautta kaikki pääsevät heti hoitoon ilman että kustannukset lisääntyvät, on pelkkä vitsi. Huvittavinta ja samalla surullista argumentointia on ollut kuulemani kehut siitä, että valinnanvapauskokeilut toimivat hyvin. No totta kai ne toimivat, kun laitetaan jonnekin kaksisataa miljoonaa lisää resursseja. Ei tarvitse olla erityinen matematiikkanero ymmärtääkseen, että hyvin hommat silloin sujuvat.


  

Satoja miljoonia malliin, jota ei ehkä tule

 

Sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistusyritys alkaa olla kriittisessä pisteessä. Olen ottanut monissa kirjoituksissa kantaa sen sisältöön ja sen rahoitukseen. Tästä en halua puhua enempää nyt. Sen sijaan haluan kiinnittää huomioni epävarman uudistuksen käynnissä oleviin valmistelutöihin. Nyt siis valmistellaan täyttä häkää uudistusta, jonka pohjana olevaa lakia ei vielä edes ole säädetty. Hallitus on näemmä ollut niin korskea, että se on kuvitellut saavansa mitä tahansa läpi eduskunnassa.

 

Esitän hallitukselle kysymyksen: millä oikeudella kulutetaan satoja miljoonia euroja jo nyt maakuntauudistukseen, vaikka ei voida olla varmoja toteutuuko se ylipäätään? Moni ei ehkä tiedä, että jo nyt arviolta 3 000 ihmistä valmistelee maakuntauudistusta ympäri Suomea. Miten tämä voi olla mahdollista, kun ei ole ollenkaan varmaa, että uudistus menee läpi eduskunnassa?


Satakunnan internet-sivuilla haetaan tälläkin hetkellä 16 henkilöä valmistelemaan maakuntauudistusta ja samoin tehdään muissa maakunnissa. Jokaisessa maakunnassa on isot organisaatiot jo tekemässä uudistusta. Mitä tapahtuu näille maakuntien palkkaamille ihmisille, jos uudistus kaatuu? Heistä moni on irtisanoutunut edellisestä työpaikastaan. Sanotaanko nämä ihmiset irti, kun eihän heillä voi olla töitä, jos uudistus ei mene läpi?
Tällaiset päätöksethän on voitu tehdä vain siksi, että meidän ”demokratiassamme” yhteen tilataksiin mahtuva porukka pystyy tekemään suuret päätökset ihan vain omassa porukassaan. Matkan laskun maksaa sitten joku muu.

 

Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettua, että uudistus menee läpi, niin kuin hyvin tiedämme. Kepun jättänyt Väyrynen sekä kokoomuksen Lepomäki ja Koski ovat jo ilmoittaneet äänestävänsä uudistusta vastaan. Puhemies ei voi äänestää, joten jos minä äänestän vastaan, on tilanne yhden kansanedustajan varassa. Kuvitelkaa, yhden kansanedustajan varassa! Sellainen löytyy pomminvarmasti ja koko korttipakka kaatuu. Kuka kantaa silloin vastuun siitä, että veronmaksajien rahoja on tuhlattu holtittomasti? Silloin kansan mitta on täynnä, sen voin taata. Kukaan täysjärkinen ei voi hyväksyä näin holtitonta toimintaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haukkuu Susanna Koskea vastuuttomaksi poliitikoksi. No onko Orpo vastuullinen, jos hän ei ole varautunut koko homman kaatumiseen? 

 

*Kansa joutuu maksamaan liian kovan hinnan keskustapuolueen märästä unelmasta saada valtaa maakuntamallin kautta. Kokoomuksen hokema siitä, että valinnanvapauden kautta kaikki pääsevät heti hoitoon ilman että kustannukset lisääntyvät, on pelkkä vitsi. Huvittavinta ja samalla surullista argumentointia on ollut kuulemani kehut siitä, että valinnanvapauskokeilut toimivat hyvin. No totta kai ne toimivat, kun laitetaan jonnekin kaksisataa miljoonaa lisää resursseja. Ei tarvitse olla erityinen matematiikkanero ymmärtääkseen, että hyvin hommat silloin sujuvat.-*

Blogi julkaistu 27.5.2018 Savon Sanomissa


 

 

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen

terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta

 

Terveyspalveluiden saanti ja laatu ovat kohentuneet tällä vuosituhannella etenkin monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Kaakkois-Aasian köyhissä ja keskituloisissa maissa.

 

Terveydenhoito
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle
 Ranskassa.
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle Ranskassa.AOP
 

Islanti sai ykköspaikan, kun brittiläinen lääketieteellinen lehti The Lancet arvioi 195 valtion terveydenhoidon saatavuutta ja laadukkuutta 32 taudin perusteella.

Ne ovat sairauksia, joihin kuoleminen on useimmiten estettävissä tehokkaalla terveydenhoidolla. Joukossa ei ollut tartuntatauteja. Aineisto oli toissa vuodelta.

Islanti sai lähes täydet pisteet eli 97,1 sadasta mahdollisesta. Kakkonen on Norja, joka sai 96,6 pistettä. Kolmantena on Hollanti (96,1 pistettä) ja neljäntenä Luxemburg (96,0). Suomi jakaa viidennen sijan Australian kanssa 95,9 pisteellä.

Kaikkien valtioiden keskiarvo on 54,4, kun se kuusi vuotta aiemmin oli 42,4. Maiden välisten erojen haitari ei kuitenkaan kaventunut. Islannin ja tuloksissa viimeiseksi jääneen Keski-Afrikan tasavallan ero on edelleen 78,5 pistettä.

Keski-Afrikan pistemäärä on vain 18,6. Taulukon synkimmässä päässä ovat myös Guinea-Bissau, Tšad ja Afganistan.

***

Aineistossa olivat mm. nämä sairaudet

  • ripuli
  • keuhkoputkentulehdus
  • keuhkokuume
  • jäykkäkouristus
  • umpilisäkkeen tulehdus
  • diabetes
  • epilepsia
  • verenpainetauti
  • nivustyrä
  • rintasyöpä
  • kohdunkaulan syöpä
  • eturauhassyöpä
  • leukemia

USA:n kehitys pysähtynyt

Suurin parannus vuodesta 2000 vuoteen 2016 tapahtui Etiopiassa, Ruandassa, Päiväntasaajan Guineassa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

 

Tutkimuksessa oli kuitenkin myös maita, joissa kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut. Niiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan maat Puerto Rico ja Meksiko.

Tutkimuksessa verrattiin myös alueellisia eroja joidenkin maiden sisällä. Erot olivat suurimmat Kiinassa ja Intiassa ja pienimmät Japanissa. Muut maat tässä tarkastelussa olivat Yhdysvallat, Meksiko, Brasilia ja Britannia.

 

Alueelliset erot olivat selviä myös Yhdysvalloissa, joka sijoittui 88,7 pisteellään 29. sijalle 195 maan joukossa. Vaikka Yhdysvaltain pistesaldo on kasvanut ja alueelliset erot kaventuneet vuodesta 1990, niin se on lähinnä 1990-luvun muutosten ansioita. Tällä vuosituhannella on tapahtunut hyvin vähän edistystä, tutkijat kertovat.

Tutkimus on vapaasti luettavissa The Lancet(siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

 


 

Britannia käyttää kirjastoihin noin 16,50 euroa per asukas, Suomi lähes 58 euroa. YK:n vertailuissa Suomi sijoittuu lukutaidon osalta maailman kärkeen. Suomalaiset lainaavat vuosittain lähes 68 miljoonaa kirjaa.

 

Konseptikuva uuden keskustakirjaston 2. kerroksen parvekkeesta. / Oodi

Suomea hehkutetaan maailmalla – ”kulkee

vastavirtaan”

 

The Guardian -lehti suitsuttaa suomalaisia kirjastoja.

 

Brittilehti the Guardianin mukaan suomalaiskaupungit ovat ihanteellisia paikkoja kirjastojen ystäville.

– Helsingin huippumoderni Oodi-kirjasto nousee eduskunnan edustalle. Kirjastossa on elokuvateatteri, äänitysstudio ja yhteinen työtila. Se sopii täydellisesti kirjallisesti valistuneelle kansakunnalle, joka on viemässä julkista opetustaan uudelle tasolle, Tash Reith-Banks kirjoittaa.

 

Kirjastoala on ollut olleet viime vuosina vaikeuksissa ympäri maailmaa. Budjettileikkaukset ja vähentyneet kävijämäärät ovat johtaneet kirjastojen sulkemisiin monissa maissa.

The Guardian huomauttaa Suomen kulkevan vastavirtaan, kuten Helsinkiin nouseva uusi keskustakirjasto osoittaa.

– En usko, että Suomi olisi voinut antaa parempaa lahjaa kansalleen. [Oodi-kirjasto] kuvastaa oppimisen ja koulutuksen merkitystä, mikä on ollut keskeisestä Suomen kehityksen ja menestyksen kannalta, the Guardianin haastattelema Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo.

 

Nasima Razmyar@NasimaRazmyar
 
 

Guardian ylistää artikkelissaan suomalaista kirjastoa. @keskustakirj'asto Oodia kommentoin mm. seuraavin sanoin: "It symbolises the significance of learning and education, which have been fundamental factors for Finland’s development and success”. https://www.theguardian.com/cities/2018/may/15/why-finlands-cities-are-havens-for-library-lovers-oodi-helsinki?CMP=share_btn_tw …

 

 

The borrowers: why Finland's cities are havens for library lovers

Helsinki’s state-of-the-art Oodi library will stand opposite parliament and boast a cinema, recording studio and makerspace. It’s a perfect fit for a literate nation taking public learning to the...

theguardian.com
 

Talouselämän muutokset vauhdittavat vääjäämättä muuttoa maalta kaupunkeihin lähivuosina, sanoo ruotsalainen yritysjohdon neuvonantaja ja kysytty puhuja Kjell Nordström. Yrityksen sijainnista tulee aiempaa tärkeämpi menestyksen kannalta. Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä. - Näkökulma: Kaupunkikehityksen tutkijat puhuvat keskeisesti myös kriittisistä massoista, aluekehityksessä. - KimsBlog


  

 

Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan

kannata taistella, ainakaan talouden

näkökulmasta"

 

 

Suomessa halutaan pitää koko maa asuttuna, mutta ruotsalaisen yritysgurun Kjell Nordsrömin mielestä uusi talous vaatisi päinvastoin tiivistämistä.

 

Maassamuutto (yhteiskunnalliset ilmiöt)
Kjell
 Nordstörm.
Ekonomisti ja uuden talouden asiantuntija Kjell Nordström ymmärtää alueellistamista poliittisista, mutta ei taloudellisista syistä.Yle
 

Kuka Kjell Nordström?

  • Nordström on ruotsalainen ekonomisti, tietokirjailija, yritysjohdon konsultti ja luennoitsija.
  • Hänet tunnetaan teoksista Funky Business ja Karaokekapitalismi, jotka hän on kirjoittanut yhdessä professori Jonas Ridderstrålen kanssa.

Suomen ruokavirasto tulee Seinäjoelle, lääkealan Fimea jää Kuopioon. Alueellistamisen tarkoitus on pitää koko maa asuttuna.

Hajauttaminen on myös nykyistä pääministeriä Juha Sipilää eteenpäin ajava voima. Idea saa saa tukea(siirryt toiseen palveluun) kansaltakin.

 

Mutta onko koko maan asuttuna pitäminen viisasta? ***

Talouselämän muutokset vauhdittavat vääjäämättä muuttoa maalta kaupunkeihin lähivuosina, sanoo ruotsalainen yritysjohdon neuvonantaja ja kysytty puhuja Kjell Nordström.

Yrityksen sijainnista tulee aiempaa tärkeämpi menestyksen kannalta. Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä.

***

Maaseudun tukeminen on Nordströmin mielestä toki viisasta poliittisista, mutta ei enää taloudellisista syistä. Ruotsissakin päätettiin vastikään siirtää kuusi valtion virastoa maakuntiin; työpaikkoja siirtyi niiden mukana kuitenkin vain joitakin satoja.

– Voidaan paikata ja parsia ja loiventaa, ja se on myös hallituksen velvollisuus – pitää huolta koko maasta. Mutta jos katsotaan nykyisen heikon talouskasvun näkökulmasta, en ole varma onko se [kaupungistumisen hidastaminen maaseutua tukemalla] viisasta, Nordström sanoo.

Talouskasvua vauhdittaisi päinvastoin nopeampi kaupungistaminen.

 

Ihmisten läheisyys luo taloudellista arvoa

Nordström ottaa esimerkiksi Norjan, jossa vielä takavuosina tuettiin maaseutua kaupunkien kustannuksella. Öljymaalla oli varaa edesauttaa asumista syrjäseuduilla avokätisesti.

– Öljytuottojen ansiosta sillä oli vankat muskelit tukea vuoristoalueiden viljelyä ja vaikka mitä muuta. Nyt kun resursseja ei ole jaettu samalla tavalla, niin heti näemme kuinka voimat alkavat vetää ihmisiä kohti kaupunkia myös Norjassa. Oslo on nyt yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

Kaupunkien vahvuus on Nordströmin mielestä yhtäältä siinä, että niissä voidaan luoda arvoa erikoistumalla uudenlaisiin asioihin. Tulevaisuuden talous tehdään tehokkaimmin paikoissa, joissa ihmiset ovat lähellä toisiaan.

– Törmäsin juuri Urban Bees (Kaupunkimehiläiset) -nimiseen yritykseen, joka kiertää huolehtimassa ihmisten mehiläispesistä. Tällaiselle erikoistumiselle voi naureskella, mutta se luo erittäin suurta arvoa, ja se voi syntyä vain paikassa, jossa on tiiviisti riittävän monta ihmistä.

 

Piilaakso-tyypiset osaamiskeskukset pärjäävät

Erikoistumisen lisäksi kaupunkien etu uudessa taloudessa on yhteisö. Aiempaa avoimemmassa digitaloudessa yritystenkin pitää tehdä yhteistyötä.

– Esimerkiksi hittiyritykset Spotify ja Klarna ja muut it-yritykset sijaitsevat muutaman sadan metrin säteellä toisiaan Tukholmassa, biotekniikkayritykset taas pienessä klusterissa yliopistosairaalan vieressä. Vaikuttaa, että yrityksille on valtavaa etua olla lähellä muita saman alan yrityksiä.

Näin ne voivat hyötyä toistensa kokemuksista, auttaa toisiaan tarvittaessa eri hankkeissa, rekrytoida työvoimaa toisiltaan ja järjestää koulutusta tai vaikka lobata yhdessä.

 

Kaupungeissa syntyy uudenlaista taloutta ja innovaatioita

Suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin älykkäiden kaupunkien asiantuntijan mielestä kaupungistumisen tukeminen olisi järkevää kansantalouden kannalta.

– Pääkaupunkiseutu ja kasvukaupungit ovat maan talousvetureita, koska ne ovat avainasemassa yritysten menestyksessä. Kaupungeissa syntyy yrityksiä täyttämään uudenlaisia tarpeita, mikä vauhdittaa taloutta, johtaja Maarit Vuorela sanoo.

Vuorela ottaa esimerkiksi kaupunkien ja talouden muutoksesta yhteiskunnan muutoksen: nyt tyypillisin helsinkiläinen on 26-vuotias korkeasti koulutettu nuori nainen, joka elää kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.

Hän ei omista autoa, pyöräilee paikasta toiseen, matkustelee paljon ja haluaa elää arkeaan ekologisesti. Hän osaa käyttää uusia digitaalisia palveluita ja myös vaatii elämäntapaansa edistäviä palveluita ja tuotteita.

– Näitä tuotteita ja palveluita tuottavat sekä start-up yritykset että jo etabloituneet yritykset. Saadessaan Suomesta referenssejä aidoista kohteista ja käyttäjistä suomalaiset yritykset ovat valmiimpia valloittamaan maailmaa palveluillaan, Vuorela sanoo.

Kyse ei ole vain palvelualan yrityksistä.

– Meillä on esimerkiksi ihan uudella tavalla sisäilman parantamiseen keskittyviä yrityksiä, jotka tuottavat viherseiniä. Näin kaupungeissa syntyy ihan uutta taloutta, Vuorela selittää.

 

Suomen kartalla talouskasvu on pistemäistä

Suomessa kaupungistumista ja sen yhteyksiä talouteen on tutkittu toistaiseksi melko vähän, kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen professori Sami Moisio sanoo. Helsingin yliopistoon on vastikään perustettu kaupunkitutkimusinstituutti, jonka yksi tavoite on urbanisaatioprosessin parempi ymmärtäminen.

– Yleensä talouskasvu lähtee korkeakoulukaupungeista ja suuremmilta kaupunkiseuduilta ja siirtyy sieltä muualle, Moisio sanoo.

Toisaalta Suomessa on ollut viime vuosina pistemäisiä menestystarinoita.

Esimerkiksi Uusikaupunki on Moision mielestä hyvä esimerkki siitä, miten vain muutama hyvin menestyvä teollisuusyritys saattaa muuttaa koko alueellisen kehityksen. Metsäkoneyhtiö Ponsse taas on tehnyt kone- ja energiateknologiateollisuudesta Pohjois-Savon tulonlähteen.

 


 

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä. - Yllätys yllätys, G20 maiden osuus koko maailmantaloudessa on selvästi yli 60%. Siis koko maailmantaloudessa. Kysymys kuuluukin: Missä on ja sijaitsee Paavo Väyrysen Impivaara, Suomen maakunta-alueiden winlandiassa? - KimsBlog


 
 
 

Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi lisää

 

 15.09.17 15:58 / päivitetty 2.10. - samalla sisällöllä. - KimsBlog


 

 

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia.

Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 

Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

***

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

***

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa:

 


 


 
 
 

"Jokaisella työpaikalla pitäisi olla

lakisääteinen vapaus sopia toisin kuin

työehtosopimuksissa"

 

KASPERI SUMMANEN

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan paikallisen sopimisen edistäminen parantaisi yritysten ja koko maan kilpailukykyä.

 

  • LKS 20160714 - Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kokoomuksen eduskuntaryhmän teesien julkistustilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumaviikolla Porissa 14. heinäkuuta 2016. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi teesinsä
 hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

    Mikael Pentikäinen. (Lehtikuva/Roni Rekomaa)

 

 

Mikael Pentikäisen mukaan paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeellisuudesta vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta asia etenee silti tuskallisen hitaasti.'

 

– Erityisesti pienet yritykset sopivat ehdoista mieluiten oman henkilöstönsä kanssa. Yleissitovuuden vuoksi moni yrittäjä tuntee olevansa liittojen torppari, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Pentikäisen mukaan paikallisen sopimisen edellytyksiä, eli oikeuksia, luottamusta ja järjestelmää, on vahvistettava.

– Nyt sopiminen on varsin rajoitettua monella alalla ja erityisesti niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin. Oikeutta sopimiseen pitää laajentaa lakimuutoksin, jotta kaikki saavat yhtäläiset mahdollisuudet sopimiseen. Tämä on välttämätöntä toimialarajojen murtuessa ja teknologian kehittyessä.

Järjestelmän olisi Pentikäisen mielestä oltava sellainen, että se toimii erilaisissa yrityksissä.

– Jokaisella työpaikalla pitäisi olla lakisääteinen vapaus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu, jos osapuolet niin haluavat. Jos halua ei ole, noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä antaisi yrityksille ja työntekijöille ­aidon mahdollisuuden vastata kilpailuun ja turvata työpaikkoja.

Mikael Pentikäinen ehdottaa kahta mallia. Toinen soveltuisi suuriin ja toinen pieniin yrityksiin. Henkilöstö ja yritys päättäisivät, mitä mallia käytetään.

Suurten yritysten mallissa sopijaosapuolia olisivat yritys ja koko henkilöstön tai henkilöstöryhmän valitsema henkilöstöedustaja, joka kuuluisi yrityksessä sovittavalla tavalla yrityksen hallintoon – hallitukseen, johtoryhmään tai muuhun johtamisjärjestelmään. Edustaja voisi kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon, mutta hänellä olisi luottamusmiehen oikeudet ja suoja. Hän edustaisi koko henkilöstöä, ei vain liittojen jäseniä.

– Pienten yritysten mallissa yritys voisi sopia työehdoista koko henkilöstön kanssa, jos kaikki haluavat niin. Pienten malli istuu luontevasti mikroyrityksiin eli alle 10 työntekijän yrityksiin, mutta sitä voi käyttää suuremmissakin yrityksissä, Pentikäinen toteaa.