–Politiikan ja yhteisen päätöksenteon tarkoituksena on tarjota visioita ja ratkaisuja. Ongelmallista on, jos politiikkaa tehdään lähinnä seuraavaa vaalikautta silmällä pitäen. Yhteiskuntien kyvyttömyys muutokseen sekä lisääntyvä polarisaatio voivat siksi olla lopulta suurimpia uhkia, sillä ne hankaloittavat yhteisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, tehokasta torjumista.


 

 

Alma-tutkimus: Suurin uhka on nyt Suomen

kahtiajako

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.7.2018 18:46

  • Kuva: Alma-tutkimus
    Kuva
 
 
|

FAKTAKULMA

Kyselytutkimuksen teki Alma Median lehtien tilauksesta Tieto- ykkönen. Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä ovat suurimmat tulevaisuuden uhat Suomelle. Kysymys ei rajannut käsitettä ”tulevaisuus” mihinkään tiettyyn ajanjaksoon.

Tutkimusaineisto on kerätty 18.5.–4.6.2018. Haastatteluja tehtiin 3 600. Aineisto painotettiin vastaamaan Manner-Suomen väestöä sukupuolen, iän ja vaalipiirin osalta.

Suomalaiset ovat aiempaa enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta, käy ilmi Suomen tulevaisuuden uhkia kartoittaneesta uudesta Alma-tutkimuksesta.

Vastaajista 31 prosenttia listasi ilmastonmuutoksen Suomen kolmen tärkeimmän tulevaisuuden uhan joukkoon, kun vielä vuosi sitten näin arvioi 23 prosenttia suomalaisista.

Samaan aikaan työttömyys koetaan selvästi aiempaa pienemmäksi uhaksi. Nyt vastaajista 37 prosenttia valitsi työttömyyden suurimpien uhkien joukkoon, kun vuosi sitten lukema oli 46 prosenttia. 

 

Suurimmaksi uhaksi suomalaiset nostavat kansakunnan jakautumisen kahtia, joka nousi kolmen suurimman uhan joukkoon 40 prosentissa vastauksista.

Terrorismi ja sotilaallisen hyökkäyksen uhka nousevat vastauksissa esiin harvimmin. Tosin vuosi sitten terrorismin uhasta huolestuneiden suomalaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta.

Tuolloin juuri ennen kyselyä huhtikuussa 2017 oli tapahtunut kaksi terrori-iskua Pietarissa ja Tukholmassa eli Suomen lähialueilla. Tänä vuonna huoli terrorismista oli yhä selvästi suurempaa kuin vuonna 2016.

Vaikka huoli ilmastosta on kasvussa, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Juha Kaskisen mielestä on yllättävää, että se löytyy listauksessa vasta sijalta viisi.

–Kyseessä on kokonaisvaltainen muutostrendi, joka vaikuttaa laajasti elämämme edellytyksiin. Ilmastonmuutoksen seurauksilla, kuten muuttoliikkeillä, tulee olemaan suuria taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä kerrannaisvaikutuksia, Kaskinen sanoo.

Alueelliset erot olivat ilmastokysymyksessä merkittäviä. Helsingissä ilmaston nosti uhkalistalleen 44 prosenttia vastaajista, kun taas Oulussa sen mainitsi vain 19 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen lisäksi väestön ikääntyminen koetaan aiempaa suuremmaksi uhaksi. Vastaus heijastelee julkista keskustelua. Suomen ikärakenne ja huoltosuhteen muutos on ollut laajasti esillä sote-uudistuksen yhteydessä.

Vastaavasti myös työttömyysuhan kohdalla voidaan nähdä politiikan ja julkisen keskustelun vaikutus: Suomen talouskasvu on viime vuosina kiihtynyt ja työllisyys kehittynyt suotuisasti.

Tutkimusjohtajan mukaan tulevaisuutta ja sen mahdollisia uhkia pohdittaessa tulisi katsoa yksittäisten kysymysten sijasta laajempia kokonaisuuksia.

Samalla tulee ymmärtää, että muutos on jatkuvaa ja välttämätöntä. Siksi muutosta tulisi tarkastella aina uhkan lisäksi mahdollisuutena uuteen ja parempaan.

–Ihmisellä on tapana luoda rakenteita, jotka tuovat maailmaan näennäistä pysyvyyttä. Siksi muutos saattaa monille tuntua uhalta. Suuremmatkin muutokset perustuvat kuitenkin usein vähittäiseen liikkeeseen. Harva hahmottaa, kuinka paljon maailma on muuttunut 30 vuoden aikana, Kaskinen sanoo.

Lähtökohtana tulee Kaskisen mukaan olla, että tulevaisuus Suomessa ja maailmassa on sellainen, minkälaiseksi sen yhteis- ja ihmiskuntana teemme.

 

 


 

– Vuonna 2015 valituista kansanedustajista vain enää yksi on alle kolmekymppinen. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiaisen mukaan nuorten äänestysaktiivisuutta voitaisiin nostaa siten, että nuorille painotettaisiin enemmän, että eduskunnassa päätetään juuri heidän asioista.


 

 

Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen,

jos "ei ala näyttää paremmalta"

 

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

 

Nuoret
Nuoret kädet yhdessä
AOP
 

Nuoret saattavat saada Suomessa oman puolueen. Facebookiin(siirryt toiseen palveluun) on hiljattain perustettu tapahtumasivusto, jossa kutsutaan väkeä Poriin runsaan viikon kuluttua pidettävään ”nuorten puolueen perustamiskokoukseen”.

 

Tapahtumailmoituksen taustalla vaikuttaa ”Kreisiryhmä”, mikä on 11 sitoutumattoman opiskelija- ja nuorisojärjestön epävirallinen yhteenliittymä.

Liikkeen taustajoukoissa mukana oleva Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen täsmentää Ylelle, että tapahtumassa on kyse tällä hetkellä vielä vain tempauksesta. Pursiainen kertoo, että kyseessä on nuorten varjokeskustelutilaisuus poliittisen keskustelutapahtuman Suomi-areenan yhteydessä.

– Tämä on tällainen simulaatio. Jos nuorten puolue todella perustettaisiin, niin tässä tapahtumassa käy ilmi mitä asioita puolueena nostaisimme keskusteluun.

– Ehkä tässä on vähän sellainen pieni ukaasikin, että jos ei ala näyttää paremmalta, niin toki meillä on aina mahdollisuus myös puolueen perustamiseen, Pursiainen kuitenkin lisää.

Pursiainen kertoo, että järjestöt hakevat tempauksessaan löyhästi mallia vuodelta 1903, jolloin SDP:n edeltäjä Suomen työväenpuolue julkisti kuuluisan puolueohjelmansa Forssassa.

– Kun Forssan ohjelmasta on nyt 115 vuotta, rupesimme ajattelemaan, että mikä olisi "Porin ohjelma", jos nuoret voisivat sen tehdä.

 

Pois "ongelmapuhe"

Keskustelu nuorten asioista on ajankohtainen, sillä seuraavat eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2019. Tempauksen taustalla olevien järjestöjen mielestä Suomessa tulisi harjoittaa kestävää sukupolvipolitiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

Pursiainen sanoo, että päättäjien tulisi välttää nuorista puhuttaessa "ongelmapuhetta", jossa nuoret nähdään usein vain ongelmana. Hänen mielestään nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä.

– Esimerkiksi syrjäytyneet nuoret lokeroidaan usein ongelmaksi miettimättä, että siellä on yksilöitä takana ja he eivät ole pelkästään ongelmatapauksia.

Keskustelutilaisuuden keskeisenä teemana onkin nuorten hyvinvointi. Pursiainen muistuttaa, että monet nuoret voivat huonosti, myös korkeakoulutetut.

– On digiajan uupumusta ja mielenterveysongelmia. Ennaltaehkäisy on mielestämme näihin ongelmiin kannattavampi ratkaisu pitkällä tähtäimellä, vaikka siihen joutuukin laittamaan rahaa.

Pursiainen haluaa mainita myös demokratian huonon tilan nuorten kannalta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että nykyisessä eduskunnassa on vähän nuoria päättäjiä.

 

 


 

Nykymeno voi Romakkaniemen mukaan olla syynä siihen, että Suomi on jäänyt terävimmästä kärjestä oppimista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa. Muutoin Romakkaniemi on tyytyväinen suomalaiseen perusopetukseen. – Meillä on maailman tasa-arovoisin peruskoulu ja parhaat opettajat, hän sanoo.


 

 

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja:

Yliopistoihin kaikki ovet auki

 

Korkeakoulutukseen pitäisi olla vapaa pääsy kaikille – perusopetukseen tarvittaisiin vanhaa kunnon koulumaisuutta takaisin.

 

Koulutus
Koulutusjärjestelmä täysremonttiin?
 
 
 
Koulutusjärjestelmä täysremonttiin?
Koulutusjärjestelmä täysremonttiin?
 

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi laittaisi koko Suomen koulutusjärjestelmän remonttiin.

 

Romakkaniemi tekisi yliopistotason koulutuksesta vapaata kaikille lukiosta tai toisen asteen koulusta valmistuneille.

Esimerkiksi lääkärin koulutukseen voisi periaatteessa vain kävellä sisään. Aloilla, joissa halukkaita on karsittava, opiskeluoikeus riippuisi jatkon opintomenestyksestä.

– Tämä on hyvin yleistä muualla maailmassa ja Euroopassa. On paljon mielekkäämpää näyttää kykynsä opintojen aikana, kun samalla voi oppia jo jotain hyödyllistä, Romakkaniemi sanoo.

Hän laskee, että nykyinen systeemi viivästyttää puolitoista vuotta opintopolun alkua. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja painottaa, että Suomen ainoa todellinen voimavara on osaaminen. Kilpailukyvyn turvaamisessa korkeakoulutus on avainasemassa.

– Korkeakoulussa huippuosaaminen syntyy. On omituista, että sinne on vaikea päästä sisään, Romakkaniemi ihmettelee.

 

Opiskeluajat lyhenisivät

Vapaan pääsyn systeemissä ei tulisi välivuosia opiskeluun, Romakkaniemi sanoo. Jos samaan aikaan lisättäisiin vielä alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaattitutkinnon arvoa, niin työelämään voitaisiin siirtyä myös opintojen loppupäästä aiemmin.

Kaikkiaan matkaa opinnoista töihin voitaisiin lyhentää kolme, jopa neljä vuotta, Romakkaniemi uskoo.

– Nyt meillä siirrytään koulutuksesta työelämään huomattavan myöhään, Romakkaniemi sanoo.

Hän uskoo, että avoimien ovien uudistus ei vaatisi opiskelupaikkojen lisäämistä.

– Paikkoja on avoinna nykyäänkin, mutta paikat ja halukkaat opiskelijat eivät kohtaa.

 

Myös ammatillinen koulutus remonttiin

Ammatillinen koulutus hyötyisi puolestaan Keski-Euroopassa suositusta oppisopimuskoulutuksesta. Romakkaniemi löytää sen parhaat mallit Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä. Näissä maissa on käytössä laaja oppisopimuskoulutus.

Suomessa keskieurooppalainen oppisopimusmalli herättää myös epäilyjä. Siihen liittyy kysymys, millaista palkkaa opiskelija saa yrityksestä, jolle työskentelee.

Romakkaniemi uskoo, että ongelma on ratkaistavissa.

– Oppisopimus estyy meillä, koska työntekijälle ei saa maksaa alhaisempaa palkkaa, kuin työehtosopimus määrittelee. Uskon kaikkien silti ymmärtävän, että oppija on alussa pikemmin kuluerä yritykselle kuin tulonlähde.

 

Koulumaisuus takaisin perusopetukseen

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja remontoisi myös peruskoulua.

– En kaipaa mitään turbokilpailua kouluun, mutta palauttaisin vanhaa kunnon koulumaisuutta. Palattaisiin vahvemmin taas numeroarvosteluun ja lisättäisiin matemaattisten aineiden, äidinkielen ja vieraiden kielten systemaattista opiskelua, Romakkaniemi toivoo.

 


 

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on uponnut pääkaupungin markkinointiin asti. Suurin pelko Helsingin markkinoinnissa Helsingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Männyn mukaan tällä hetkellä on, että asiat eivät huippukokouksen aikana toimi.


 

 

ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät

pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille

katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea

Pool täyttyvät tähtitoimittajista

 

 

Putinin ja Trumpin tapaamiseen tuleville ulkomaalaisille toimittajille halutaan näyttää maailman toimivin kaupunki. Helsinkiä ei puunata, mutta pelko on, että joku ei toimisi.

 

Media
Helsingin Kauppatirilta näkymää jossa näkyy Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.
Helsinki on pian kansainvälisen tapahtuman näyttämö, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Suomessa.Henrietta Hassinen / Yle
 

Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana heinäkuun puolivälissä.

Lähetyksiä ovat paikanpäältä tekemässä muun muassa ABC News, NBC ja Bloomberg.

 


 

Helsingin kaupunki Klaus K:n
 terassilta

 
KlausK:n kattoterassilta avautuu näkymä yli Helsingin keskustan.Antti Kolppo / Yle

Ylen tietojen mukaan esimerkiksi Bulevardilla sijaitsevan hotelli Klaus K:n terassi on jo varattu kolmeksi päiväksi kansainvälisiä lähetyksiä varten. Kauppatorin Allas Sea Pool puolestaan käy parhaillaan neuvotteluja useammankin eri yhtiön kanssa.

– Meille on tullut kymmeniä kyselyjä, ainakin Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki eivät välttämättä edes mahdu terasseillemme, kertoo Altaan toimitusjohtaja Bodil Ståhl.

Ylen tietojen mukaan kyse on suurista kanavista ja juontajina on nimekkäitä tähtitoimittajia.

– He käyttäisivät meitä ikään kuin studiona. Eli me rakennamme tilapäiset studiot ulos terassille ja sisään mediakeskusta, työtilaa ja ruokailutilaa, että meillä olisi ruokasali heidän henkilökunnalleen, Ståhl jatkaa.

 

Allas Sea Pool on merikylpylä Helsingin Katajanokalla.
Henrietta Hassinen / Yle
 

Altaan uimapaikka ja saunat aiotaan kuitenkin pitää koko ajan auki myös yleisölle.

Tapaamisen virallinen mediakeskus on puolestaan Finlandiatalolla. Ulkomaisia toimittajia odotetaan paikalle kaikkiaan noin pari tuhatta. Varsinaista kokouspaikkaa ei ole vielä kerrottu.

 

"Joukko pieniä, hyvin toimivia asioita"

Tapaamista varten Helsingin katuja ei pestä eikä lisää kukkia istuteta, mutta kaiken pitää toimia ja tapahtua nopeasti sekä sujuvasti.

Tämän tiivistää Helsingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Mänty Helsinki Marketingista pääkaupungin tavoitteeksi, kun kansainväliset toimittajat saapuvat suurvaltojen tapaamista seuraamaan.

Helsingin pitää olla toimittajille Männyn mukaan joukko pieniä hyvin toimivia asioita.

– Koko palvelukokemuksen pitää olla hyvä. Miten lentokentältä pääsee Helsingin keskustaan, miten toimittajat saavat sellaisen majoituksen kuin haluavat ja että he saavat vastaukset koskien Helsinkiä nopeasti.

 

Helsinki esiin muutenkin kuin kokouspaikkana

Helsinki näkee paikalle tulevat noin pari tuhatta ulkomaista toimittajaa mahdollisuutena markkinointiin.

Pääkaupungin markkinoinnissa toivotaan, että toimittajat kirjoittaisivat Putinin ja Trumpin kokouksen lisäksi jotain muutakin Helsingistä ja Suomesta. Vaikka saunasta, kuten The New York Times joku aika sitten teki(siirryt toiseen palveluun)Tai äitiyspakkauksesta, kuten BBC kirjoitti joitain vuosia sitten(siirryt toiseen palveluun).

 

 

– Kyllä me näemme, että Helsinki tulee olemaan hetken maailman keskipisteenä. Yritämme palvella mediaa mahdollisimman hyvin, että kokemus Helsingistä olisi niin hyvä kuin mahdollista, Mänty toteaa.

 

Vappu Mänty, Myynti- ja markkinointijohtaja, Helsinki Marketing Oy
Vappu Mänty, Myynti- ja markkinointijohtaja, Helsinki Marketing OyRonnie Holmberg / Yle
 

Toimittajille esitellään helsinkiläistä arkea

Vappu Männyn mukaan toimittajille yritetään tuoda esiin niitä samoja asioita, jotka tekevät Helsingistä kiinnostavan myös helsinkiläisille.

– Kaupunkikulttuuri, arkkitehtuuri, design, suomalainen ruoka ja sauna tietenkin. Saunaan tartutaan yleensä hanakasti.

– Helsinki on aito, kontrastien kaupunki. Ja se pitää myös näkyä, Mänty lisää.

Ehkäpä kansainvälisissä medioissa siis näkyy tapaamisen jälkeen juttuja maailman onnellisimmasta kansasta(siirryt toiseen palveluun)jonka hipsterit (siirryt toiseen palveluun)ajavat pyörillä keskustakirjasto Oodiin.(siirryt toiseen palveluun) Näin on jo muissa ulkomaisissa medioissa viime aikoina kirjoitettu.

 

Suurin pelko toimimattomuus ***

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on uponnut pääkaupungin markkinointiin asti.

Suurin pelko Helsingin markkinoinnissa Männyn mukaan tällä hetkellä on, että asiat eivät huippukokouksen aikana toimi.

– En tiedä, onko sellaista asiaa, jota emme halua. Mutta jos jotain haluaa nostaa esiin, niin kyllä se on, että me emme olisi yksi maailman toimivimmista kaupungeista, Mänty sanoo.

Toivoa siis saattaa, että Helsingin taksiliikenne, metro ja junaliikenne siis toimivat kokouksen ajan.

 


 

Terveydenhoidon laadusta kertoo kuitenkin moni muukin asia kuin kuolleisuus. Kuten se, ovatko ihmiset terveitä ja pääsevätkö he hoitoon. Ongelma on, ettei riittävää vertailevaa tutkimusta näistä yksinkertaisesti ole edes Euroopan tasolla, sanoo Häkkinen. – Absoluuttisesti kovin mittari on, että onko kuoltu sairauteen, sanoo Meretoja. Hänen mukaansa kukaan ole pystynyt arvioimaan 188 maan terveydenhoitojärjestelmiä paremmallakaan tavalla. – Jos saisin puhtaalta pöydältä valita, minkä järjestelmän maailmasta ottaisin ja minulla olisi tämän verran rahaa käytettävissä kun Suomessa on, niin kyllä Suomen järjestelmä kannattaisi ottaa.


 

 

HUS on edelleen sitä mieltä, että Suomen

terveydenhuolto on maailman parasta –

Tutkijat pitävät Husin tiedottamista

harhaanjohtavana

 

Tutkijat pitävät kansainvälisestä vertailusta tehtyä johtopäätöstä perusteettomana.

 

Terveydenhuoltojärjestelmä
Meilahden sairaalat.
Kalevi Rytkölä / Yle
 

Mikä herättäisikään suomalaisen mielenkiinnon paremmin kuin tieto siitä, että Suomi on maailman paras

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tiedotti viime viikolla, että Suomessa on maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä. Hus viittasi tiedelehti Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiin. Myös STT uutisoi asiasta.

Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen. He pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana.

Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä vikaa. Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.

– Tutkimuksisissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen.

Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa työterveydenhuollon ja julkisen hoitoonpääsyn erojen vuoksi, Häkkinen huomauttaa.

 

Tyytyväisyyttä ei tutkittu

Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja seisoo oikeudenmukaisuusväitteen takana.

 

Atte Meretoj
Atte MeretojRoni Rekomaa / Lehtikuva
 
 

Tutkimuksissa on tarkasteltu koko väestöä, varallisuudesta riippumatta. Meretoja kommentoi(siirryt toiseen palveluun) tiedotetta viime viikolla Ylellä sanoen, että "Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten."

 

Häkkinen ja Kortelainen kummastelevat osaa väitteistä, joille eivät löydä perusteita tutkimuksesta.

Tyytyväisyyttä ei ole tutkimuksissa mitattu, myöntää Meretoja STT:lle.

Mihin aiempi väite tyytyväisyydestä sitten perustui?

– Se oli varmaan sitten väärin joko lausuttu tai kirjoitettu.

Toimialajohtaja Meretoja sai Ylen jutun sitaattinsa etukäteen luettavaksi ja hyväksyi ne.

Meretoja sanoo Ylelle, että hänen aiemmin antamansa kommentti oli epätarkasti muotoiltu.

– Minulta jäi ehkä teroittamatta tarpeeksi tarkasti, mitä asioita oli [tutkimuksessa] mitattu mitenkin tarkkaan. Yritin korostaa, että kokonaisuus huomioiden tulokset olivat meillä parhaat, mutta jokaista aluetta ei tutkittu.

– Vanhaa sitaattiani voisi korjata siten, että laatu edelleen koostuu niistä asioista joita listasin, mutta me tutkimme terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuutta, emme jokaista näistä osakomponenteista erikseen. Emme esimerkiksi tutkineet asiakastyytyväisyyttä.

 

"Maavertailuihin ei hirveästi uskota"

Kortelaisen mukaan tutkimuksessa ei tutkittu kustannustehokkuuttakaan, eikä Suomi ollut paras.

 

Meretoja myöntää, että tutkimus ei kerro kustannustehokkainta maata, mutta tutkimuksesta voi kyllä päätellä, että laadullisesti parhaiden maiden joukossa Suomi on kustannustehokkain.

Kortelaisen mukaan näin ei voi päätellä.

– Maavertailuihin ei hirveästi uskota.

Jupakassa ei ole kyse vain siitä, onko Hus tehnyt suureellisia tulkintoja, vaan myös siitä, mistä Suomen sijoittuminen ykköseksi laadukkaassa tutkimuksessakaan kertoo terveydenhoidostamme.

Kortelaisen mukaan ei kovin paljoa.

 

– Omalla tieteenalalla taloustieteessä tehtiin aiemmin maavertailuja enemmän, mutta tutkimusasetelman takia niitä on kritisoitu paljon. Niihin ei hirveästi uskota.

Lancetin tutkimuksissa terveydenhoitojärjestelmän mittarina oli muun muassa se, kuinka paljon ihmisiä kuolee sairauksiin, jotka terveydenhoitojärjestelmä olisi voinut estää.

 

Juttua päivitetty 4.7.2018 klo 13.40: Lisätty Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretojan Ylelle antamat kommentit.

 


 

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan nykyisin työnantaja voi hankkia korkeakoulututkintoihin sisältyvää koulutusta, mutta tilaus ei voi ulottua tutkinnon suorittamiseen asti. Koulutukseen osallistunut henkilö, joutuukin hakeutumaan erikseen tutkinto-opiskelijaksi saadakseen työnantajan hankkiman koulutuksen päätökseen. - Näkökulma: Tässä taasen esimerkki, miten kyvyttömät poliitikot ovat luonneet esteitä, kaikenlaisille kehityspoluille Suomessa! - KimsBlog

 

Radiotekniikan opiskelua Metropolia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä 2017. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Tilauskoulutusta halutaan tarjota myös

suomalaisille

 

Korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutus on nykyisin rajattu vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille.

 

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene esittää korkeakoulututkintoon johtavan tilauskoulutuksen laajentamista siten, että koulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös Suomen ja muiden EU- ja ETA-valtioiden kansalaiset.

Asia vaatii lainmuutoksen, ja esitys voidaan käsitellä osana korkeakoulutuksen vision tiekartan valmistelua, todetaan Arenen sivustolla.

 

Koulutus olisi työntekijälle aina maksutonta. Ammattikorkeakoulu perisi koulutuksen kustannukset tilaajalta, joka ei voi laskuttaa kustannuksia opiskelijalta.

Arene korostaa, että nykyisin työnantaja voi tilata kiinalaiselle työntekijälleen tutkintoon johtavaa koulutusta suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Suomalaista työntekijäänsä yritys voi kouluttaa tutkintoon vain ulkomaisen korkeakoulun kanssa. Muun muassa Lidl on toiminut näin.

Korkeakoulututkintoon johtavaa tilauskoulutus on nykyisin rajattu vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille, joten työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa kansalaisuutensa perusteella.

 

Kansalaisuus ei vaikuta koulutustarpeeseen

Arenen mukaan työnantajan tarve kehittää henkilöstönsä osaamista ei riipu työntekijöiden kansalaisuudesta. Pula osaavasta työvoimasta ja työn murrokseen liittyvät ammattien muutokset uutokset korostavat henkilöstön kouluttamisen ja osaamisen merkitystä yritykselle.

Arene uskoo, että tilauskoulutuksen kohderyhmän laajentaminen avaisi yrityksille uusia mahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämiseen.

Tilauskoulutuksen avulla yritys voi kehittää henkilöstönsä osaamista työtehtäviin, jotka vaativat erityistä osaamista tai muodollista pätevyyttä. Tällaisia ammatteja löytyy esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä tekniikan aloilta.

Arenen mukaan ammattikorkeakouluilta on jo tiedusteltu rakennusalan ammattilaisten kouluttamista rakennusmestarin tai rakennusinsinöörin AMK-tutkintoon sekä hammashoitaja-lähihoitajan kouluttamista suuhygienisti AMK-tutkintoon.

Tilauskoulutusta voisi toteuttaa myös oppisopimustyyppisenä AMK- tai YAMK-tutkintoon tähtäävänä koulutuksena työtehtävien muuttuessa tai niiden vaatimustason kasvaessa.
Tutkintotavoitteinen koulutus voi sopia myös rekrytoinnin jälkeiseen pitkäaikaiseen perehdyttämiseen.

Arenen mukaan Tilauskoulutuksen mahdollistaminen kotimaassa laajentaisi korkeakoulutuksen rahoituspohjaa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisen rahoituksen reaaliarvo on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 2000 jälkeen.

 


 

– Kunnilla ei ole tänä ja ensi vuonna mitään motiivia satsata sote-menoihin, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo. Syy on se, että sote-uudistuksessa kuntien valtionavusta leikataan pois sen verran, mikä niiltä nyt kuluu sosiaali- ja terveysmenoihin. Mitä enemmän kunnat lähiaikoina säästävät sote-menoissaan, sitä enemmän niillä on jatkossa rahaa jäljelle jäävien tehtäviensä hoitamiseen.


 

 

Soten vaiettu haittapuoli: Kuntien kannattaa

nyt kurjistaa terveyskeskuksia

 
 
Luotu: 
15.6.2018 14:44

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Kuntien ei sote-uudistuksen rahoituskuvion vuoksi kannata nyt panostaa perusterveydenhuoltoon.
 
|

Tekeillä oleva sote-uudistus on saanut aikaan epäterveen tilanteen perusterveydenhuollossa, kertoo Mediuutiset. Kuntien kannattaa juuri ennen uuteen järjestelmään siirtymistä säästää terveyskeskusten menoissa mahdollisimman paljon.

 

*– Kunnilla ei ole tänä ja ensi vuonna mitään motiivia satsata sote-menoihin, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo.

Syy on se, että sote-uudistuksessa kuntien valtionavusta leikataan pois sen verran, mikä niiltä nyt kuluu sosiaali- ja terveysmenoihin. Mitä enemmän kunnat lähiaikoina säästävät sote-menoissaan, sitä enemmän niillä on jatkossa rahaa jäljelle jäävien tehtäviensä hoitamiseen.*

 

– Voi olla, että tämä tinkimisen tarve heijastui jo viime vuodenkin lukuihin, Pärnänen sanoo.

Pärnänen viittaa Kuntaliiton viime viikon uutiseen, jonka mukaan monet kaupungit onnistuivat viime vuonna hillitsemään terveydenhuollon kustannusten kasvua. Kustannusvertailun tulos otettiin mediassa ilouutisena vastaan, vaikka hyvän kehityksen takana voi olla ylimitoitettua säästämistäkin.

 

Kaupungit raportoivat kyselyn yhteydessä siitä, miten ne ovat tehostaneet palvelujaan.

– Laitosvaltaisuutta on vähennetty, kotona asumisen tukea vahvistettu ja vahvistettu kuntouttavaa hoitoa. Kyllä ne viime vuoden säästöt ovat isolta osalta tulosta määrätietoisesta kehittämistyöstä eikä aliresursoinnista, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta sanoo.

Perusterveydenhuollon aliresursointi saa Pärnäsen mukaan kuitenkin tukea tilastosta, jonka VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki liitti toukokuussa eduskunnan valiokunnille antamansa kiistellyn muistion viimeiselle sivulle.

– Siinä näkyy selvästi, mihin sote-rahat Suomessa on allokoitu.

Tilastossa vertaillaan Kainuun, Soiten, Eksoten, Essoten, Päijät-Hämeen, Siun soten ja 52 suurimman yksittäisen kunnan menojen kohdistumista sote-sektorilla verrattuna edelliseen vuoteen.

 

Sosiaalihuolto sai vuosina 2014–2017 joka vuosi enemmän rahaa kuin edellisenä vuotena. Erikoissairaanhoidossa oli sama tilanne yhtä vuotta lukuun ottamatta. Perusterveydenhuolto oli ainoa, jonka rahoitus johdonmukaisesti väheni vuosi vuodelta.

Jos mittarina käytetään kuntalaisten terveyspalveluille antamia arvosanoja, terveyskeskukset ovat todennäköisimmin aliresursoituja Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, käy ilmi FinSote-tutkimuksesta. THL julkaisi sen tuloksia 4. kesäkuuta.

Lääkärinpalveluita tarvinneista Suomen aikuisista 16 prosenttia katsoo, että sai niitä liian vähän. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa luku on 18–19 prosenttia. Sote-uudistuksen on tarkoitus kaunistaa tämä luku.

 

Maakuntien budjetteihin varataan sote-keskuksia varten rahaa Heikki Pärnäsen mukaan alussa sen perusteella, millaisia ovat olleet perusterveydenhuollon todelliset kustannukset vuonna 2018 ja 2019. Menoperusteisesta rahoituksesta siirrytään viiden vuoden aikana asteittain tarveperusteiseen.

Jos kunnat tingittävät tänä ja ensi vuonna sote-menonsa luilleen saadakseen jatkossa pitää mahdollisimman suuren osan valtionavustaan, eikö vaarana ole, että tulevat sote-keskukset käynnistyvät vahvasti aliresursoituina?

 


 

Lopuksi neuvo parisuhteen toiselle osapuolelle: kun mies alkaa puhua tunteistaan, on puolison syytä kuunnella. Silloin ei saa alkaa neuvoa, vertailla, väheksyä, nauraa eikä räplätä kännykkää. Se hetki on pyhä ja sitä on asiaankuuluvalla hartaudella kunnioitettava.


 

 

Paula Tiessalo: Moni mies on parisuhteessa

kuin oveen unohdettu joulukranssi – roikkuu

paikallaan, mutta ei puhu eikä pukahda

 

Parisuhteessa vaaditaan nykyään tunnepuhetta. Mutta kuinka puhua tunteista, kun kukaan ei sitä opeta? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

 

Parisuhde
Paula Tiessalo
Yle Uutisgrafiikka
 

Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan mielipidepalvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

> Kaikki uutisten blogit löydät täältä

Juhannus lähestyy ja nyt se pistää silmään: ulko-oveen unohtunut joulukranssi. Jotenkin silmä on siihen tottunut, mutta ei siitä paljon iloa ole ollut enää pitkään aikaan. Pölyinen ja nuhruinenkin se alkaa olla.

 

Siinä se nököttää, mutta sääli sitä olisi roskiinkaan heittää.

Samanlainen tottuminen ja väsähtäminen näkyy myös monissa parisuhteissa. Alkuhuumassa ja rakastuneena puhetta piisaa. Itsestä kertominen, toiseen tutustuminen ja yhteisistä tulevaisuudenhaaveista unelmoiminen hitsaavat pareja yhteen. Kahdesta erillisestä ihmisestä muodostuu tunnepuheen avulla ”me”.

Kun toinen on jo tuttu, ja arki vyöryy päälle monine vaatimuksineen, jää parisuhde usein junnaamaan paikoilleen. Voi olla vaikeaa puhua ikävistä tunteista, kun alussa kaikki oli niin ihanaa. Vaikeista asioista puhuminen kun johtaa helposti riitaan ja toisen syyttelyyn. Siksi voi tuntua helpommalta vaieta. Tunteet eivät kuitenkaan puhumatta hälvene, päinvastoin.

 

Omiin tunteisiin tutustuminen olikin se ihmeellinen ovi, jonka avaaminen toi mustavalkotelevisiooni värit.

AKU HENTILÄ

(Ja tähän väliin varoitus: puhun jatkossa yleistäen miehistä ja naisista. Älä triggeröidy vaan vaihda sana ”mies” sanaan ”nainen” tai ”miesoletettu” tai parisuhteen puheliaampi osapuoli tms. Kiitos. Jatketaan.)

Mutta miten mies puhuu tunteista, kun sellaista ei ole hänelle opetettu? Jos hänet on kasvatettu piilottamaan kaikki herkkyyden tai heikkouden merkit? Jos hänen mielikuvansa hyvästä miehuudesta on itsensä aina hillitsevä viilipytty? Miten mies voisi puhua tunteistaaan, jos hänellä ei ole niille edes sanoja?

Aviokriisiin ajautunut ja siitä selviytynyt Aku Hentilä kertoi Yle uutisten haastattelussa, että itsetutkiskelunsa alussa hän ei osannut edes nimetä kovin monta tunnetta. Kun vaimo Ruusa Hentilä koki, että puolisoiden välinen tunneyhteys oli kadonnut, Aku ei ymmärtänyt mistä vaimo puhui.

 

Lisäksi hänen oli vaikea ottaa vastaan vaimon surun ja vihaisuuden tunteita, koska koki ne uhkana. Vaimon ja omien tunteidensa kohtaamisen sijaan hän lähti karkuun vaikeita tilanteita.

"Aiemmin mielsin tunteista puhumisen sellaiseksi liirumlaarumiksi tai heikkoudeksi, enemmän naisten jutuksi. Mutta omiin tunteisiin tutustuminen olikin se ihmeellinen ovi, jonka avaaminen toi mustavalkotelevisiooni värit. Aloin pystyä sanoittamaan järjen lisäksi tunteita.” Aku Hentilä Yle uutisten haastattelussa

Rakkauden samuraiksi itseään tituleeraavan tietokirjailija Teemu Syrjälän mukaan miehet kaipaavat roolimalleja uuden ajan miehisyyteen.

Syrjälä on vastikään julkaissut Elinvoimaisen miehen kirjan. Hän rohkaisee kaikkia miehiä ottamaan haasteen vastaan ja avaamaan suunsa tunteistaan.

 

Puhumattomuus ei auta meitä enää. Nyt on aika opetella uusia ihmissuhdetaitoja, jotka vievät koko meidän ”heimoa” eteenpäin.

TEEMU SYRJÄLÄ, "RAKKAUDEN SAMURAI"

”Sua tarvitaan olemaan tukena, paikalla, läsnä keskusteluissa ja halauksissa. Ennen kaikkea kosketuksessa toiseen ihmiseen. Sua tarvitaan olemaan rohkea ja kertomaan haasteistasi, mitä elämässäsi koet. Puhumattomuus ei auta meitä enää, nyt on aika opetella uusia ihmissuhdetaitoja, jotka vievät koko meidän ”heimoa” eteenpäin.” Teemu Syrjälä Instagramissa

Avain omien tunteiden tunnistamiseen on rehellisyys. On hyvä ymmärtää, että mikään itsestä kumpuava tunne ei ole väärä. Ihminen voi olla vahva, vaikka hän tunnistaa ja tunnustaa myös heikkouksiaan.

 

Pahinta mitä itselleen voi tehdä, on peittää omat herkemmät tunteensa kovuuteen. Mistä on koulukiusaajat ja vaimonhakkaajat tehty? Aivan, tukahdutetuista tunteista.

Kun mies alkaa puhua tunteistaan, on puolison syytä kuunnella. Silloin ei saa alkaa neuvoa, vertailla, väheksyä, nauraa eikä räplätä kännykkää.

Apua omien tunteiden ymmärtämiseen ja niistä puhumiseen on tarjolla. Kirjojen lisäksi neuvoa voi etsiä vaikka Miessakit –järjestön nettisivuilta(siirryt toiseen palveluun). Moni eronnut mies on saanut sieltä työkaluja omien vaikeiden tunteiden käsittelemiseen. Keskusteluapua voi hakea myös ammattilaisilta; terapeutilla käyminen ei ole nykyään häpeä vaan viisauden merkki.

Se on hetki, jolloin joulukranssista puhalletaan pölyt pois ja siihen viritetään värivalot. Siitä tulee taas mielenkiintoinen ja kaunis. Se siirretään ulko-ovesta paraatipaikalle keskelle juhannuksen juhlapöytää. Sitä ihaillaan ja naapurit sitä vähän kadehtivatkin. Kysyvät ehkä puolisolta kuiskaten, että mitä tuolle teidän kranssille on tapahtunut, sehän suorastaan hehkuu?

Naapurin uteluun voi vastata amerikkalaisen avioliittoneuvoja Harville Hendrixin sanoin:

"Avioliitto ei ole kahden muuttumattoman ihmisen välinen pysyvä tila. Se on psykologinen ja henkinen matka, joka alkaa rakastumisen hurmiosta, mutkittelee pitkin oman itsen löytämisen kivistä polkua ja huipentuu läheisen, iloisen, koko elämän kestävän liiton luomiseen. Tämän toteutuminen ei riipu siitä, pystyttekö saamaan itsellenne täydellisen kumppanin, vaan omasta halustanne oppia tuntemaan oman itsenne piilossa olevia puolia." Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja muita. Pitää joulukransseista, mutta ei jaksa loputtomiin katsella niiden lakastumista.

 


 

Kansa joutuu maksamaan liian kovan hinnan keskustapuolueen märästä unelmasta saada valtaa maakuntamallin kautta. Kokoomuksen hokema siitä, että valinnanvapauden kautta kaikki pääsevät heti hoitoon ilman että kustannukset lisääntyvät, on pelkkä vitsi. Huvittavinta ja samalla surullista argumentointia on ollut kuulemani kehut siitä, että valinnanvapauskokeilut toimivat hyvin. No totta kai ne toimivat, kun laitetaan jonnekin kaksisataa miljoonaa lisää resursseja. Ei tarvitse olla erityinen matematiikkanero ymmärtääkseen, että hyvin hommat silloin sujuvat.


 

 

Satoja miljoonia malliin, jota ei ehkä tule

 

Sosiaali- ja terveyspoliittinen uudistusyritys alkaa olla kriittisessä pisteessä. Olen ottanut monissa kirjoituksissa kantaa sen sisältöön ja sen rahoitukseen. Tästä en halua puhua enempää nyt. Sen sijaan haluan kiinnittää huomioni epävarman uudistuksen käynnissä oleviin valmistelutöihin. Nyt siis valmistellaan täyttä häkää uudistusta, jonka pohjana olevaa lakia ei vielä edes ole säädetty. Hallitus on näemmä ollut niin korskea, että se on kuvitellut saavansa mitä tahansa läpi eduskunnassa.

 

Esitän hallitukselle kysymyksen: millä oikeudella kulutetaan satoja miljoonia euroja jo nyt maakuntauudistukseen, vaikka ei voida olla varmoja toteutuuko se ylipäätään? Moni ei ehkä tiedä, että jo nyt arviolta 3 000 ihmistä valmistelee maakuntauudistusta ympäri Suomea. Miten tämä voi olla mahdollista, kun ei ole ollenkaan varmaa, että uudistus menee läpi eduskunnassa?


Satakunnan internet-sivuilla haetaan tälläkin hetkellä 16 henkilöä valmistelemaan maakuntauudistusta ja samoin tehdään muissa maakunnissa. Jokaisessa maakunnassa on isot organisaatiot jo tekemässä uudistusta. Mitä tapahtuu näille maakuntien palkkaamille ihmisille, jos uudistus kaatuu? Heistä moni on irtisanoutunut edellisestä työpaikastaan. Sanotaanko nämä ihmiset irti, kun eihän heillä voi olla töitä, jos uudistus ei mene läpi?
Tällaiset päätöksethän on voitu tehdä vain siksi, että meidän ”demokratiassamme” yhteen tilataksiin mahtuva porukka pystyy tekemään suuret päätökset ihan vain omassa porukassaan. Matkan laskun maksaa sitten joku muu.

 

Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettua, että uudistus menee läpi, niin kuin hyvin tiedämme. Kepun jättänyt Väyrynen sekä kokoomuksen Lepomäki ja Koski ovat jo ilmoittaneet äänestävänsä uudistusta vastaan. Puhemies ei voi äänestää, joten jos minä äänestän vastaan, on tilanne yhden kansanedustajan varassa. Kuvitelkaa, yhden kansanedustajan varassa! Sellainen löytyy pomminvarmasti ja koko korttipakka kaatuu. Kuka kantaa silloin vastuun siitä, että veronmaksajien rahoja on tuhlattu holtittomasti? Silloin kansan mitta on täynnä, sen voin taata. Kukaan täysjärkinen ei voi hyväksyä näin holtitonta toimintaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haukkuu Susanna Koskea vastuuttomaksi poliitikoksi. No onko Orpo vastuullinen, jos hän ei ole varautunut koko homman kaatumiseen? 

 

*Kansa joutuu maksamaan liian kovan hinnan keskustapuolueen märästä unelmasta saada valtaa maakuntamallin kautta. Kokoomuksen hokema siitä, että valinnanvapauden kautta kaikki pääsevät heti hoitoon ilman että kustannukset lisääntyvät, on pelkkä vitsi. Huvittavinta ja samalla surullista argumentointia on ollut kuulemani kehut siitä, että valinnanvapauskokeilut toimivat hyvin. No totta kai ne toimivat, kun laitetaan jonnekin kaksisataa miljoonaa lisää resursseja. Ei tarvitse olla erityinen matematiikkanero ymmärtääkseen, että hyvin hommat silloin sujuvat.-*

Blogi julkaistu 27.5.2018 Savon Sanomissa

Syyttäjä vaatii sivuston perustajalle Ilja Janitskinille, dosentti Johan Bäckmanille ja kolmannelle yksityishenkilölle vankeusrangaistuksia sivuston toimintaan liittyen.


 

 

 

Toimittajamme MV-oikeudenkäynnissä:

Tänään kuullaan vainottua toimittajaa sekä

syytettyjä Janitskinia ja Bäckmania

 

Valeuutissivusto MV:n perustaja Ilja Janitskin kiistää olleensa minkäänlaisessa vastuussa muiden henkilöiden MV:ssä julkaisemista kirjoituksista.

 

SILJA VIITALA

Toimittajamme MV-oikeudenkäynnissä:
 Tänään kuullaan vainottua toimittajaa sekä syytettyjä Janitskinia ja Bäckmania

Syyttäjä vaatii MV:n perustajalle Ilja Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta liittyen valeuutissivuston toimintaan. Janitskin vastaa syytteisiin vangittuna.

Rebekka Härkönen | Aamulehti
 
 

Oikeudenkäynti valeuutissivusto MV:tä vastaan jatkuu torstaina. Päivän painopiste on asianomistajan ja syytettyjen kuulemisessa.

 

Juttuvyyhdissä syytteitä on reilusta 20 rikoksesta. Torstaina oikeuskäsittely jatkuu ainoastaan keskiviikkona luettujen syytteiden osalta, joita ovat törkeä kunnianloukkaus, vainoaminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Keskiviikkona oikeussalissa paikalla olivat Janitskin ja Bäckman. Syyttäjä vaati keskiviikkona myös kolmannen henkilön osallistumista oikeuteen, jotta oikeusprosessi sujuu lainmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos vastaaja kieltäytyy puhumasta, syyttäjä voi vedota esitutkintapöytäkirjaan todistelussaan.

Aluksi salassapidettävä osuus

Helsingin käräjäoikeus aloittaa torstainaamuna jutun käsittelyn salaisella osiolla. Tämän jälkeen oikeus on ilmoittanut kuulevansa juttuvyyhdin merkittävintä asianomistajaa Ylen toimittaja Jessikka Aroa.

 

Toimittajan kuuleminen on julkinen niiltä osin kuin siinä ei käsitellä laissa arkaluontoiseksi määriteltyjä tai muita salaisiksi määrättyjä tietoja. Arkaluotoisia tietoja ovat muun muassa kaikki terveyteen tai yksityiselämään liittyvät tiedot.

Lisäksi oikeuden tarkoituksena on kuulla tänään Janitskinia ja Bäckmania. Molemmat kiistävät osallisuutensa rikoksiin.

Oikeudenkäynti venähti muun muassa kirjallisten todisteiden käsittelyn takia keskiviikkona, joten aikataulu laahaa jonkin verran perässä. Mahdollista on, että osa kuulemisista siirtyy seuraavalle käsittelypäivälle, joka on ensi maanantaina.

Syytetyt kiistävät

Syytettyjen tärkein tukipilari puolustuksessa on se, että he kiistävät paitsi rikokset, myös vastuun toimintansa seurauksista eli sen, miten suuri yleisö on reagoinut syyttäjän esiin nostamiin julkaisuihin.

Janitskin myöntää perustaneensa MV-sivuston, mutta kiistää kuitenkin olleensa vastuussa siellä julkaistuista kirjoituksista tai kommentista muiden kuin omien kirjoitustensa osalta.

Janitskin myöntää kirjoittaneensa ne viisi kirjoitusta toimittaja Arosta, jotka syyttäjä on nostanut esiin. Muista 22:stä MV-sivustolla julkaistusta Aroa halventavasta kirjoituksesta Janitskin ei oman käsityksensä mukaan ole vastuussa.

Ensimmäinen laatuaan

Oikeus joutuu puntaroimaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa valeuutistoimintaa ja sananvapauden rajoja näin laajassa mittakaavassa.

Tuomioistuin joutuu linjaamaan esimerkiksi sen, onko laillista ylläpitää nettialustaa, jossa kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ilman, että rahaa sivuston toiminnalla keräävällä ylläpitäjällä on vastuuta sivuston sisällöstä. Samoin oikeuden punnittavaksi jää, ovatko henkilöön kohdistuneen pitkäkestoisen lokakampanjoinnin seuraukset, kuten yleisön reagointi, millään tavalla mustamaalaajien vastuulla.

 


 

Mannerheimiin liittyviä uutisia kopioitiin pelkästään vuonna 1918 lähes 5 000 kertaa. Levinnein Mannerheimia käsittelevä teksti oli haastattelu, joka julkaistiin vuoden 1918 joulukuussa 34 paikkakunnalla yhteensä 77 kertaa.

 

Valkoisen armeijan komentajan Carl Gustaf Emil Mannerheimin patsas katselee Tampereelle päin Vehmaisissa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Lehdistö nosti C.G.E. Mannerheimin

parrasvaloihin

 

Vuoden 1918 sisällissota oli informaatiosotaa eli kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat levisivät tehokkaimmin.

 

Kun kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimin johdolla aloitettiin Etelä-Pohjanmaan venäläisten varuskuntien riisuminen aseista 28. tammikuuta, hänen allekirjoittamansa tiedote levisi sähkösanomakonttoreiden kautta sanomalehdille.

– Sosialistilehtien mukaan kyse oli ”valheilla pelottelusta”. Sodan aikana ylipäällikön toimia käsiteltiin sekä punaisissa että valkoisissa lehdissä. Mannerheim oli tietoinen lehdistön merkityksestä, mikä ilmenee hänen 18. toukokuuta antamastaan päiväkäskystä, jossa kiellettiin armeijan henkilöstöä antamasta haastatteluja sanomalehdille, kertoo akatemiaprofessori Hannu Salmi.

 

Päiväkäsky julkaistiin viikon aikana 40 sanomalehdessä eri puolilla Suomea. Aiemmin melko tuntemattomasta Mannerheimista tuli julkisuuden henkilö, jonka nimi esiintyi sanoma- ja aikakauslehdistössä vuonna 1918 liki 8000 kertaa, keskimäärin yli 20 kertaa päivässä.

Lehdistön suhde Mannerheimiin ilmenee Turun yliopiston tutkijoiden tietokannasta, jota varten selvitettiin, miten sanoma- ja aikakauslehdet ovat kierrättäneet toistensa sisältöjä.

– Median viraalisuus ei ole uusi ilmiö. Jo 1800-luvulla lehdet kopioivat aineistoa muista lehdistä, ja enimmillään samaa uutista toistettiin yli sata kertaa, hankkeen vastuullisena tutkijana toiminut Salmi sanoo.

Turun yliopiston informaatioteknologian ja kulttuurihistorian tutkijat analysoivat viisi miljoonaa vuosina 1771–1920 julkaistua sanomalehtisivua menetelmällä, joka pohjautuu bioinformatiikassa käytettyyn algoritmiin.

 

– Proteiini- ja DNA-sekvenssien vertailuun kehitetty menetelmä soveltuu myös runsaasti kohinaa sisältävän tekstiaineiston louhintaan. Tutkimuksessa löytyi yli 13 miljoonaa tekstiä, jotka oli julkaistu vähintään kaksi kertaa vuosien 1771–1920 aikana, kertoo tulevaisuuden teknologioiden laitoksen apulaisprofessori Filip Ginter.

 

Hankkeen tulokset on julkaistu kaikille avoimena tietokantana osoitteessa http://comhis.fi 


 
Kotimaa
 

Armeija on hankkimassa ”Moukareille”

tarkkuusammuksia – vastustaja ei saisi mitään

varoitusta

 

Puolustusvoimat on julkaissut älykkäitä sytyttimiä koskevan tietopyynnön. Päätös tykistön uudesta hankinnasta tehtäneen ensi keväänä.

 
SUOMEN tykistön tuorein modernisointihanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen.


Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkistanut kansainvälisen tietopyynnön tykistökranaattien lentoa ohjaavien sytyttimien hankkimiseksi. Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti.

Tietopyynnön takaraja on lokakuun lopussa. Hankkeen alustava veroton kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Puolustusministeriön päätettäväksi mahdollinen ostos mennee ensi vuoden keväänä.

UUDENLAISET sytyttimet ovat osa Suomen operatiivisen tykistön kehittämishanketta.
 

”Olemme siihen budjetoineet rahaa. Jos sitä löytyy, niin sitten mahdollisesti hankitaan, mutta se on ministeriön päätös”, sanoo tykistön tarkastaja Pasi Pasivirta.

Uusia sytyttimiä käytettäisiin Suomen äskettäin Etelä-Koreasta ostamissa 155 millimetrin Moukari-panssarihaupitseissa, joista on lyhyessä ajassa tullut Leopard-taistelupanssarivaunujen ohessa Maavoimien modernisoinnin symboleja.

Tietopyynnössä edellytetään, että sytyttimien pitää toimia Suomessa nyt käytössä olevissa tykeissä ja ampumatarvikkeissa. Puolustusvoimat ei aio hankkia uusia tykkejä tai ampumatarvikkeita erikoissytyttimien vuoksi.

HS kertoi huipputarkkoja tykistön erikoisampumatarvikkeita koskevista suunnitelmista ensimmäisen kerran viime vuoden tammikuussa.

”Yleinen trendi tykistössä on, että tykistöaseiden tarkkuus tulee parantumaan merkittävästi tulevaisuudessa”, Pasivirta kertoo.

”Elektroniikka tulee halvemmaksi tehdä. Ohjausjärjestelmien tekeminen on helppoa ja halpaa ja sitä kautta tällaisia järjestelmiä tulee käyttöön paljon enemmän.”

PUOLUSTUSVOIMAT tekee nyt markkinakartoitusta, millaisia tuotteita on tarjolla. Aiemmin on jo tehty teknologiaselvitys, jossa selvisi, että eri yhtiöiden ohjaavat sytyttimet olivat vielä kovasti eri kehitysvaiheissa.

Ohjaavia sytyttimiä valmistetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Israelissa. Niitä on käytetty ainakin Irakissa Mosulin valtauksessa.

Älysytyttimet ovat kalliimpia kuin tavalliset sytyttimet. Toisaalta niitä tarvitaan niiden tarkkuuden vuoksi selvästi vähemmän kuin tavallisia sytyttimiä.

Pasivirta kertoo Tulikomentoja-lehdessä (1/2018) ilmestyneessä artikkelissa, että esimerkiksi amerikkalaisella tarkkuussytyttimellä varustetun kranaatin poikkeama maalista on alle 30 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erillistä tarkistusammuntaa ei tarvita, jolloin vihollinen ei saa mitään ennakkovaroitusta tuli-iskusta.

LENTORATAA korjaavia sytyttimiä on kahta päätyyppiä. Yksinkertaisemmat sytyttimet korjaavat vain pituushajontaa mutta kehittyneemmät osaavat korjata myös sivuhajontaa.

Kehittyneimmät sytyttimet toimivat niin, että niin kutsutulle asetinlaitteelle eli tietokoneelle syötetään tykin oma paikka, maalin paikka ja erilaisia säähän ja ampumatarvikkeeseen liittyviä tietoja. Sen jälkeen laite laskee kranaatille lentoradan.

Tiedot ohjelmoidaan sen jälkeen sytyttimeen. Kranaatin lentäessä sytytin mittaa sijaintiaan esimerkiksi gps-paikannuksella. Sytytin korjaa lentorataa siinä olevilla ohjaussiivekkeillä.

 
TÄMÄ ei olisi ensim­mäinen kerta, kun Maavoimat ostaisi tykistölleen älyammuksia.

Suomi osti nelisen vuotta sitten tykistölle Bonus-nimisiä ammuksia, jotka ovat vielä erikoistuneempia ampumatarvikkeita. Ne on tarkoitettu erityisesti panssariajoneuvojen tuhoamiseen.

Keskustalla menee huonosti kannatusmittauksissa, ja se on vaarassa jäädä seuraavaksi oppositioon. Kokoomuksessa tiedetään, että puolue on yksin soten valinnanvapauden kanssa. Kaikki oppositiopuolueet ovat ehtineet haukkua ”markkinamallin”, joten jos valinnanvapaus ei toteudu nyt, se tuskin toteutuu pitkään aikaan. Nyt tai ei koskaan.


 

 

Odotettu sote-lausunto tuli: Lopun alkua,

sanoo oppositio – Eikä ole, vastaa hallitus

 

Sotessa on kolme isoa ongelmaa. Ne on pakko korjata, ja onnistuminen ratkaisee, tuleeko uudistusta.
 
 
KOTIMAA 2.6.2018 08:27
 
VAPPU KAARENOJA  |  Suomen Kuvalehti

Perustuslakivaliokunta piti tiedotustilaisuuden sotesta eduskunnassa perjantaina 1. kesäkuuta 2018. © RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

 

TV-KAMERAT parkkeerasivat eduskuntatalon neljännen kerroksen puisten ovien eteen perjantaina 1. kesäkuuta heti aamusta. Kymmenet toimittajat kyttäsivät perustuslakivaliokunnan kokoushuoneen edessä.  

Neljältä iltapäivällä ovi aukesi ja valiokunnan lausunto julkaistiin.  

Siinä todetaan, että hallituksen on korjattava sote-lakiesityksiä. Muuten sotea ei voi käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Silloin uudistus kaatuu, todennäköisesti myös hallitus.  

Oppositiosta vihreät kiirehti tiedottamaan, että ”hallituksen sote-malli on jo toistamiseen perustuslain vastainen”. Vasemmistoliiton mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto oli ”valinnanvapauden lopun alkua”.  

 

HALLITUSPUOLUEIDEN viesti oli erilainen. Hallituksesta vakuutettiin, että ei tässä hätää ole, homma pysyy kasassa.   

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hallitus kyllä tekee perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Kokoomuksen Petteri Orpo arvioi, että ”näyttäisi siltä, että ratkaisu voidaan löytää”. 

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho bloggasi, että ”nyt näyttää siltä että viimein tulee valmista”. Puoluetoveri Simon Elon mukaan ”hallituksen kunto kestää”, ”sote-uudistus etenee nyt maaliin asti”. 

Sitä sinisten sopii toivoa. Jos hallitus kaatuisi, alle kahden prosentin gallupkannatuksella kituuttava minipuolue joutuisi hyvästelemään viisi ministerinpaikkaansa.  

Siniset pelkää uusia vaaleja enemmän kuin kukaan muu, mutta soten ja hallituksen kaatuminen ei olisi helppo paikka keskustalle tai kokoomuksellekaan. 

 

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA löysi lakiesityksistä 15 kohtaa, jotka pitää korjata.  

Osa on pikkujuttuja. Sellainen on esimerkiksi valinnanvapauslain pykälä 41.  

Hallituksen kirjoittaman pykälän mukaan ”maakunnan on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin perusteella annettavia palveluja on saatavilla maakunnan alueella maakunnan kielillä.  

Ilmaus ”mahdollisuuksien mukaan” on pulmallinen. Kielellisiä oikeuksia ei pidä toteuttaa vain mahdollisuuksien mukaan, joten valiokunta ehdottaa sanaparin poistamista.  

Suuremmat ongelmat ovat maakuntien rahoitus, uudistuksen aikataulu ja tarve hyväksyttää uudistus EU:ssa.   

 

Ei voi olla niin, että jos maakunnan rahat loppuvat, ihmiset jätetään hoitamatta.

 

MAAKUNTIEN RAHOITUKSEEN liittyvä pulma liittyy lakiesityksiin sisältyvään kulukattoon. Maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut saisivat jatkossa kasvaa enintään 0,9 prosenttia vuodessa. 

Perustuslakivaliokunnan huoli on, että kulukuri vaarantaa perustuslaissa mainitut ”riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut”. 

Ei voi olla niin, että jos maakunnan rahat loppuvat, ihmiset jätetään hoitamatta. Siksi valiokunta haluaa sote-lakeihin riittävät turvalausekkeet. Pitää selvästi todeta, että viime kädessä valtio vastaa kaikkien suomalaisten hoidosta.  

Tällaisia turvalausekkeita on tosin hallituksen esityksessä jo nyt. Lakiesityksen mukaan maakunnat voivat saada lisärahaa, jos se on ”välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi”. 

 

Tämä ei kuitenkaan riitä perustuslakivaliokunnalle. 

Kokoomuksessa toivotaan, että ongelma korjaantuisi esimerkiksi lieventämällä pykälän sanamuotoja. Todettaisiinkin, että maakunta saa lisärahaa, jos se on välttämättömän sijaan esimerkiksi ”tarpeellista” tai ”perusteltua.” 

Tällöin ei tarvitsisi joustaa 0,9 prosentin kulurajoittimesta, joka on kokoomukselle tärkeä.  

Asiaa aletaan pohtia seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka pitäisi tehdä perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset.

 

AIKATAULUA on löysättävä.

Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapaus toteutuisi kolmessa vaiheessa. Asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti tulisivat käyttöön heinäkuussa vuonna 2020.

Seuraavassa vaiheessa ihmiset pääsisivät valitsemaan itselleen sote-keskuksia. Osa palveluista tulisi sote-keskuksiin vuoden 2021 alusta, osa vuoden 2022 alusta.  

Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä ei käy: 

”Perustuslakivaliokunnan mielestä siirtymäkauden olennainen pidentäminen on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. ” 

Valiokunta ei ota kantaa siihen, miten paljon siirtymäkautta pitäisi pidentää, jotta riskit pienisivät tarpeeksi.  

Voi olla, että pelkkä asiakasseteleiden käyttöönoton lykkääminen riittäisi, jolloin sote-keskukset voisivat aloittaa hallituksen kaavaileman aikataulun mukaisesti.  

Tätäkin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta joutuu pohtimaan.  

 

UUDISTUS pitää hyväksyttää EU:ssa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas) sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

”Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle”, hän sanoi.

Sote-uudistukseen saattaa sisältyä Euroopan unionissa kiellettyä valtiontukea.  

Jos uudistus menee läpi, maakuntien julkiset sote-keskukset alkavat kilpailla yritysten pyörittämien sote-keskusten kanssa potilaista. Maakunnilla on yrityksiin verrattuna etulyöntiasema, sillä ne eivät voi mennä konkurssiin.  

 

On mahdollista, että EU pitäisi tätä kiellettynä valtiontukena.   

Komission hyväksyntä ei tosin takaisi vielä mitään. Slovakia notifioi komissiota omasta terveydenhuoltouudistuksestaan. Ei ongelmaa, komissio ilmoitti, uudistakaa vain. 

Mutta kun tapaus myöhemmin vietiin EU:n tuomioistuimeen, tuomioistuin katsoi, että Slovakian järjestelmään sisältyy sittenkin kiellettyä valtiontukea. Slovakia on valittanut tuomiosta.  

Hallitus ei missään nimessä haluaisi kierrättää sotea Brysselin kautta. Se veisi aikaa, eikä hallitus voisi olla varma, miten pitkään.  Hallituksella on enää alle vuosi aikaa, viimeistään sitten on vaalit.  

 

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan notifiointiprosessin kestoa on mahdoton ennakoida.  

”Lyhyesti sanoisin niin, että [notifiointi] voi mennä kolmen, neljän tai viiden kuukauden prosessissa.” 

Esimerkkitapauksia on ”laidasta laitaan”. On myös tapauksia, joissa vastausta on odotettu vuosia. 

Perustuslakivaliokunnan jäsenet puhuivat tiedotustilaisuudessa painokkaasti siitä, että notifointi pitäisi tehdä.  

 

Lausunto ei kuitenkaan muodollisesti velvoita hallitusta tarkistamaan asiaa EU-komissiosta.  

Valiokunta heittää pallon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle:

”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä.” 

 

HALLITUKSELLA on enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Siksi valiokunta tuskin tulee siihen tulokseen, että notifiointia edellytetään.

On epäselvää, millä aikataululla se käsittelee soten.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tulee vielä perustuslakivaliokuntaan syynättäväksi. Silloin päästään taas kuvaamaan valiokunnan kokoushuoneen ovia.

Näyttää siltä, että eduskunnan suuressa salissa sotesta päästäisiin äänestämään aikaisintaan syksyllä.

 

– Maakunnille kaavailtuja muita tehtäviä voidaan tarkastella vasta myöhemmin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut on ensin saatu siirrettyä suuremmille hartioille. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestäminen pitää siirtää itsehallinnollisille maakunnille, joilla on verotusoikeussanoo vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto tiedotteessaan. Samoilla linjoilla on myös RKP:n juuri uudelleen valittu puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson omassa tiedotteessaan.

 

Maakuntavaalien ajankohta herättää keskustelua. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

RKP ja vihreät: Maakuntavaalit

eduskuntavaalien yhteyteen

 

Vihreät haluaa maakunnille myös verotusoikeuden.

Sekä vihreät että Suomen ruotsalainen kansanpuolue katsovat, että maakuntavaalit tulisi järjestää aikaisintaan eduskuntavaalien yhteydessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että maakuntavaalien ajankohta olisi siirtymässä aiemmin kaavaillusta lokakuusta 4-6 kuukauden päähän lakien hyväksymisestä, jotta uudistuksen toteuttamiselle jää tarpeeksi aikaa.

– Maakuntavaalit on siirrettävä järjestettäväksi aikaisintaan kevään 2019 eduskuntavaalien yhteydessä ja uudistuksen toimeenpanoa on vastaavasti lykättävä, sanoo vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto tiedotteessaan.

Samoilla linjoilla on myös RKP:n juuri uudelleen valittu puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson omassa tiedotteessaan.

– Jos maakuntavaaleja ylipäätänsä ollaan järjestämässä voi se tapahtua aikaisintaan eduskuntavaalien yhteydessä. Se on ainoa järkevä vaihtoehto.

Touko Aallon mukaan sote-uudistukseen ei myöskään pitäisi ottaa tässä vaiheessa mukaan muita uudistuksia, kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto maakunnille.


 

 

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen

terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta

 

Terveyspalveluiden saanti ja laatu ovat kohentuneet tällä vuosituhannella etenkin monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Kaakkois-Aasian köyhissä ja keskituloisissa maissa.

 

Terveydenhoito
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle
 Ranskassa.
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle Ranskassa.AOP
 

Islanti sai ykköspaikan, kun brittiläinen lääketieteellinen lehti The Lancet arvioi 195 valtion terveydenhoidon saatavuutta ja laadukkuutta 32 taudin perusteella.

Ne ovat sairauksia, joihin kuoleminen on useimmiten estettävissä tehokkaalla terveydenhoidolla. Joukossa ei ollut tartuntatauteja. Aineisto oli toissa vuodelta.

Islanti sai lähes täydet pisteet eli 97,1 sadasta mahdollisesta. Kakkonen on Norja, joka sai 96,6 pistettä. Kolmantena on Hollanti (96,1 pistettä) ja neljäntenä Luxemburg (96,0). Suomi jakaa viidennen sijan Australian kanssa 95,9 pisteellä.

Kaikkien valtioiden keskiarvo on 54,4, kun se kuusi vuotta aiemmin oli 42,4. Maiden välisten erojen haitari ei kuitenkaan kaventunut. Islannin ja tuloksissa viimeiseksi jääneen Keski-Afrikan tasavallan ero on edelleen 78,5 pistettä.

Keski-Afrikan pistemäärä on vain 18,6. Taulukon synkimmässä päässä ovat myös Guinea-Bissau, Tšad ja Afganistan.

***

Aineistossa olivat mm. nämä sairaudet

  • ripuli
  • keuhkoputkentulehdus
  • keuhkokuume
  • jäykkäkouristus
  • umpilisäkkeen tulehdus
  • diabetes
  • epilepsia
  • verenpainetauti
  • nivustyrä
  • rintasyöpä
  • kohdunkaulan syöpä
  • eturauhassyöpä
  • leukemia

USA:n kehitys pysähtynyt

Suurin parannus vuodesta 2000 vuoteen 2016 tapahtui Etiopiassa, Ruandassa, Päiväntasaajan Guineassa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

 

Tutkimuksessa oli kuitenkin myös maita, joissa kehitys on pysähtynyt tai jopa taantunut. Niiden joukossa ovat muun muassa Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan maat Puerto Rico ja Meksiko.

Tutkimuksessa verrattiin myös alueellisia eroja joidenkin maiden sisällä. Erot olivat suurimmat Kiinassa ja Intiassa ja pienimmät Japanissa. Muut maat tässä tarkastelussa olivat Yhdysvallat, Meksiko, Brasilia ja Britannia.

 

Alueelliset erot olivat selviä myös Yhdysvalloissa, joka sijoittui 88,7 pisteellään 29. sijalle 195 maan joukossa. Vaikka Yhdysvaltain pistesaldo on kasvanut ja alueelliset erot kaventuneet vuodesta 1990, niin se on lähinnä 1990-luvun muutosten ansioita. Tällä vuosituhannella on tapahtunut hyvin vähän edistystä, tutkijat kertovat.

Tutkimus on vapaasti luettavissa The Lancet(siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

 


 

Attendo ja Imatran kaupunki ilmoittivat maanantaina suuresta sote-kiinteistökaupasta. Attendo ostaa Imatralta yhdeksän sote-kiinteistöä. Kaupan kokonaisarvo on 21 miljoonaa euroa. Kauppa on Attendon tähän mennessä suurin sote-kauppa.


  

Kilpailu kuntien sote-kiinteistöistä kiihtyy –

Attendo avasi pelin Imatran jättikaupalla

 

Attendo sementoi kokonaisen kaupungin hoiva-alan itselleen.

 

Kotimaa
Honkaharjun sairaala
Yle
 
 

Attendon Imatralla sopimat suuret sote-kiinteistökaupat konkretisoivat sen, mitä on nyt käynnissä eri puolilla Suomea: Terveyspalveluyritykset etsivät kunnista kiihtyvällä vauhdilla sote-kiinteistöjä ostettavaksi.

 

Myös Attendo käy ostoneuvotteluja useassa paikkaa.

 

– Kyllä niitä on paljon. Kunnissa on nyt herätty siihen, että soten jälkeisessä elämässä kiinteistöt eivät enää olekaan kuntien toiminnan ytimessä, Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa terveyspalveluyritykset ovat olleet yhteydessä maakunnan kaikkiin kuntiin.

 

Attendon suurin sote-kauppa

– Kyllä tämä on suuri tämän tyyppisenä kauppana, vaikka miljardiliikevaihtoa pyörittävä yritys olemmekin, Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo.

Imatran myymät sote-kiinteistöt ovat pääosin vanhusten hoivakiinteistöjä. Kauppojen lisäksi Attendo sitoutuu rakentamaan Imatralle vielä kolme uudisrakennusta, joihin tulee 120 hoiva- ja asuntopalvelupaikkaa. Uudisrakennusten hinta on vähintään 15 miljoonaa euroa.

Kaupat vaativat vielä Imatran kaupunginvaltuuston hyväksynnän.

 

Attendo sementoi Imatran hoivasektorin itselleen

Osassa Attendon ostamista hoivakiinteistöistä toimii nykyään Etelä-Karjalan kuntien omistama Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, jonka osakas Imatran kaupunki on.

Eksoten jatko Imatran hoiva-alalla on nyt epävarmaa.

– Attendo voi irtisanoa vuokrasopimuksemme ja sen jälkeen meillä ei ole Imatralla enää paikkaa, missä toimia, Itkonen kiteyttää.

Eksoten toimitusjohtajan mukaan Imatra käytännössä ulkoistaa kiinteistökaupalla hoivasektorinsa Attendolle.

– Attendo saa ylivertaisen aseman Imatralla, koska meillä ei ole mahdollisuutta kilpailla kiinteistöostoilla. Meillä ei ole pääomasijoittajan isoja rahoja kiinteistöostoihin ja kuntien rahoilla me emme voi ottaa isoja riskejä, Itkonen korostaa.

– Attendo hoitaa suvereenisti Imatran hoivasektorin ja tuskin siellä jää paljon mahdollisuuksia edes pienille yrittäjille, Itkonen kiteyttää uuden asetelman.

 

Epävarmuus ajaa kauppoihin

Sote-uudistuksen luoma epävarmuus on pistänyt kunnat pohtimaan sote-kiinteistöjensä tulevaisuutta. Kunnat pelkäävät, että niille on jäämässä sote-pelissä huonot kortit käteen kunnallisten sote-kiinteistöjen muodossa.

– Kunnilla ei ole selvyyttä siitä, mikä niiden kiinteistöjen tarkka kohtalo on, koska se on jätetty tässä maakuntapaketissa avoimeksi, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo.

Epävarmuus tulevaisuudesta on luonut terveyspalveluyrityksille otollisen markkinan, jota esimerkiksi Attendo pyrkii hyödyntämään täysimääräisesti hyväkseen.

– Kunnat katsovat, että onko heillä vastapuolena sellainen toimija, jolla on rahaa vai sellainen, jolla ei ole rahaa. Ei tämä sen kummempaa avaruusmatematiikkaa ole, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo.

 

Maakunnilla säilyy päätäntävalta

Imatran tapauksessa näyttää, että Attendolle olisi muodostumassa käytännössä hoivamonopoli Imatralle. Kuinka vaarallinen tällainen tilanne sitten on sotea tulevaisuudessa pyörittäville maakunnille?

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläisen mielestä maakunnilla säilyy valinnanmahdollisuus myös tulevaisuudessa.

– Se, että joku toimija omistaa kiinteistöjä, ei luo tälle toimijalle yksinoikeutta sote-palvelujen tuottamiseen, Niemeläinen korostaa.

 

Niemeläisen mielestä joku muu toimija, esimerkiksi maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri, voi tarvittaessa rakentaa oman sote-rakennuksen ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja itse, jos terveyspalveluyrityksen palvelut eivät tyydytä.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen ei ole yhtä vakuuttunut asiasta.

– Jos Attendo nyt saa Imatralla tällaisen ylivertaisen aseman, niin kyllä meidän on hyvin vaikeaa kilpailla sen kanssa, Itkonen sanoo.

 


 

Britannia käyttää kirjastoihin noin 16,50 euroa per asukas, Suomi lähes 58 euroa. YK:n vertailuissa Suomi sijoittuu lukutaidon osalta maailman kärkeen. Suomalaiset lainaavat vuosittain lähes 68 miljoonaa kirjaa.

 

Konseptikuva uuden keskustakirjaston 2. kerroksen parvekkeesta. / Oodi

Suomea hehkutetaan maailmalla – ”kulkee

vastavirtaan”

 

The Guardian -lehti suitsuttaa suomalaisia kirjastoja.

 

Brittilehti the Guardianin mukaan suomalaiskaupungit ovat ihanteellisia paikkoja kirjastojen ystäville.

– Helsingin huippumoderni Oodi-kirjasto nousee eduskunnan edustalle. Kirjastossa on elokuvateatteri, äänitysstudio ja yhteinen työtila. Se sopii täydellisesti kirjallisesti valistuneelle kansakunnalle, joka on viemässä julkista opetustaan uudelle tasolle, Tash Reith-Banks kirjoittaa.

 

Kirjastoala on ollut olleet viime vuosina vaikeuksissa ympäri maailmaa. Budjettileikkaukset ja vähentyneet kävijämäärät ovat johtaneet kirjastojen sulkemisiin monissa maissa.

The Guardian huomauttaa Suomen kulkevan vastavirtaan, kuten Helsinkiin nouseva uusi keskustakirjasto osoittaa.

– En usko, että Suomi olisi voinut antaa parempaa lahjaa kansalleen. [Oodi-kirjasto] kuvastaa oppimisen ja koulutuksen merkitystä, mikä on ollut keskeisestä Suomen kehityksen ja menestyksen kannalta, the Guardianin haastattelema Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo.

 

Nasima Razmyar@NasimaRazmyar
 
 

Guardian ylistää artikkelissaan suomalaista kirjastoa. @keskustakirj'asto Oodia kommentoin mm. seuraavin sanoin: "It symbolises the significance of learning and education, which have been fundamental factors for Finland’s development and success”. https://www.theguardian.com/cities/2018/may/15/why-finlands-cities-are-havens-for-library-lovers-oodi-helsinki?CMP=share_btn_tw …

 

 

The borrowers: why Finland's cities are havens for library lovers

Helsinki’s state-of-the-art Oodi library will stand opposite parliament and boast a cinema, recording studio and makerspace. It’s a perfect fit for a literate nation taking public learning to the...

theguardian.com
 

Midway Alignment of the Bothnian Corridor on EU-hanke, joka pyrkii laajentamaan yhteyksiä nopeasti kasvavien ja kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä. - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva RKP:n kansanedustaja Joakim Strand pitää esitystä historiallisena.

 

Vaasan ja Uumajan välille suunniteltu laiva. Kuva: Midway Alignment
 
 
 

 

Laivan arvioidaan maksavan noin 115 miljoonaa euroa.

 

Vaasan kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle uuden laivan rakentamista Merenkurkun liikenteeseen. Aluksen hinnaksi arvioidaan 115 miljoonaa euroa.

Vaasa takaa lainaa 35 miljoonalla eurolla ja rahoittaa projektia 25 miljoonalla eurolla. Kaupunginvaltuusto tekee asiasta lopullisen päätöksen kevään aikana.

 

– Haluan nostaa hattua kaikille niille hienoille ihmisille niin Suomen kuin Ruotsin puolella, jotka ovat osallistuneet ja osallistuvat koko Merenkurkun seudun kehittämiseen, Strand sanoo Ylelle.

Tarkoituksena on luoda matkustajille ja rahtitavaroille turvallinen, ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kannattava kuljetuskoneisto.

 


 

Talouselämän muutokset vauhdittavat vääjäämättä muuttoa maalta kaupunkeihin lähivuosina, sanoo ruotsalainen yritysjohdon neuvonantaja ja kysytty puhuja Kjell Nordström. Yrityksen sijainnista tulee aiempaa tärkeämpi menestyksen kannalta. Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä. - Näkökulma: Kaupunkikehityksen tutkijat puhuvat keskeisesti myös kriittisistä massoista, aluekehityksessä. - KimsBlog


  

 

Kaupunkien imu kiihtyy – "eikä vastaan

kannata taistella, ainakaan talouden

näkökulmasta"

 

 

Suomessa halutaan pitää koko maa asuttuna, mutta ruotsalaisen yritysgurun Kjell Nordsrömin mielestä uusi talous vaatisi päinvastoin tiivistämistä.

 

Maassamuutto (yhteiskunnalliset ilmiöt)
Kjell
 Nordstörm.
Ekonomisti ja uuden talouden asiantuntija Kjell Nordström ymmärtää alueellistamista poliittisista, mutta ei taloudellisista syistä.Yle
 

Kuka Kjell Nordström?

  • Nordström on ruotsalainen ekonomisti, tietokirjailija, yritysjohdon konsultti ja luennoitsija.
  • Hänet tunnetaan teoksista Funky Business ja Karaokekapitalismi, jotka hän on kirjoittanut yhdessä professori Jonas Ridderstrålen kanssa.

Suomen ruokavirasto tulee Seinäjoelle, lääkealan Fimea jää Kuopioon. Alueellistamisen tarkoitus on pitää koko maa asuttuna.

Hajauttaminen on myös nykyistä pääministeriä Juha Sipilää eteenpäin ajava voima. Idea saa saa tukea(siirryt toiseen palveluun) kansaltakin.

 

Mutta onko koko maan asuttuna pitäminen viisasta? ***

Talouselämän muutokset vauhdittavat vääjäämättä muuttoa maalta kaupunkeihin lähivuosina, sanoo ruotsalainen yritysjohdon neuvonantaja ja kysytty puhuja Kjell Nordström.

Yrityksen sijainnista tulee aiempaa tärkeämpi menestyksen kannalta. Uudessa taloudessa arvo muodostuu läheisyydestä ja kaupunkien tiiviydestä.

***

Maaseudun tukeminen on Nordströmin mielestä toki viisasta poliittisista, mutta ei enää taloudellisista syistä. Ruotsissakin päätettiin vastikään siirtää kuusi valtion virastoa maakuntiin; työpaikkoja siirtyi niiden mukana kuitenkin vain joitakin satoja.

– Voidaan paikata ja parsia ja loiventaa, ja se on myös hallituksen velvollisuus – pitää huolta koko maasta. Mutta jos katsotaan nykyisen heikon talouskasvun näkökulmasta, en ole varma onko se [kaupungistumisen hidastaminen maaseutua tukemalla] viisasta, Nordström sanoo.

Talouskasvua vauhdittaisi päinvastoin nopeampi kaupungistaminen.

 

Ihmisten läheisyys luo taloudellista arvoa

Nordström ottaa esimerkiksi Norjan, jossa vielä takavuosina tuettiin maaseutua kaupunkien kustannuksella. Öljymaalla oli varaa edesauttaa asumista syrjäseuduilla avokätisesti.

– Öljytuottojen ansiosta sillä oli vankat muskelit tukea vuoristoalueiden viljelyä ja vaikka mitä muuta. Nyt kun resursseja ei ole jaettu samalla tavalla, niin heti näemme kuinka voimat alkavat vetää ihmisiä kohti kaupunkia myös Norjassa. Oslo on nyt yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

Kaupunkien vahvuus on Nordströmin mielestä yhtäältä siinä, että niissä voidaan luoda arvoa erikoistumalla uudenlaisiin asioihin. Tulevaisuuden talous tehdään tehokkaimmin paikoissa, joissa ihmiset ovat lähellä toisiaan.

– Törmäsin juuri Urban Bees (Kaupunkimehiläiset) -nimiseen yritykseen, joka kiertää huolehtimassa ihmisten mehiläispesistä. Tällaiselle erikoistumiselle voi naureskella, mutta se luo erittäin suurta arvoa, ja se voi syntyä vain paikassa, jossa on tiiviisti riittävän monta ihmistä.

 

Piilaakso-tyypiset osaamiskeskukset pärjäävät

Erikoistumisen lisäksi kaupunkien etu uudessa taloudessa on yhteisö. Aiempaa avoimemmassa digitaloudessa yritystenkin pitää tehdä yhteistyötä.

– Esimerkiksi hittiyritykset Spotify ja Klarna ja muut it-yritykset sijaitsevat muutaman sadan metrin säteellä toisiaan Tukholmassa, biotekniikkayritykset taas pienessä klusterissa yliopistosairaalan vieressä. Vaikuttaa, että yrityksille on valtavaa etua olla lähellä muita saman alan yrityksiä.

Näin ne voivat hyötyä toistensa kokemuksista, auttaa toisiaan tarvittaessa eri hankkeissa, rekrytoida työvoimaa toisiltaan ja järjestää koulutusta tai vaikka lobata yhdessä.

 

Kaupungeissa syntyy uudenlaista taloutta ja innovaatioita

Suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin älykkäiden kaupunkien asiantuntijan mielestä kaupungistumisen tukeminen olisi järkevää kansantalouden kannalta.

– Pääkaupunkiseutu ja kasvukaupungit ovat maan talousvetureita, koska ne ovat avainasemassa yritysten menestyksessä. Kaupungeissa syntyy yrityksiä täyttämään uudenlaisia tarpeita, mikä vauhdittaa taloutta, johtaja Maarit Vuorela sanoo.

Vuorela ottaa esimerkiksi kaupunkien ja talouden muutoksesta yhteiskunnan muutoksen: nyt tyypillisin helsinkiläinen on 26-vuotias korkeasti koulutettu nuori nainen, joka elää kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.

Hän ei omista autoa, pyöräilee paikasta toiseen, matkustelee paljon ja haluaa elää arkeaan ekologisesti. Hän osaa käyttää uusia digitaalisia palveluita ja myös vaatii elämäntapaansa edistäviä palveluita ja tuotteita.

– Näitä tuotteita ja palveluita tuottavat sekä start-up yritykset että jo etabloituneet yritykset. Saadessaan Suomesta referenssejä aidoista kohteista ja käyttäjistä suomalaiset yritykset ovat valmiimpia valloittamaan maailmaa palveluillaan, Vuorela sanoo.

Kyse ei ole vain palvelualan yrityksistä.

– Meillä on esimerkiksi ihan uudella tavalla sisäilman parantamiseen keskittyviä yrityksiä, jotka tuottavat viherseiniä. Näin kaupungeissa syntyy ihan uutta taloutta, Vuorela selittää.

 

Suomen kartalla talouskasvu on pistemäistä

Suomessa kaupungistumista ja sen yhteyksiä talouteen on tutkittu toistaiseksi melko vähän, kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen professori Sami Moisio sanoo. Helsingin yliopistoon on vastikään perustettu kaupunkitutkimusinstituutti, jonka yksi tavoite on urbanisaatioprosessin parempi ymmärtäminen.

– Yleensä talouskasvu lähtee korkeakoulukaupungeista ja suuremmilta kaupunkiseuduilta ja siirtyy sieltä muualle, Moisio sanoo.

Toisaalta Suomessa on ollut viime vuosina pistemäisiä menestystarinoita.

Esimerkiksi Uusikaupunki on Moision mielestä hyvä esimerkki siitä, miten vain muutama hyvin menestyvä teollisuusyritys saattaa muuttaa koko alueellisen kehityksen. Metsäkoneyhtiö Ponsse taas on tehnyt kone- ja energiateknologiateollisuudesta Pohjois-Savon tulonlähteen.

 


 

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä. - Yllätys yllätys, G20 maiden osuus koko maailmantaloudessa on selvästi yli 60%. Siis koko maailmantaloudessa. Kysymys kuuluukin: Missä on ja sijaitsee Paavo Väyrysen Impivaara, Suomen maakunta-alueiden winlandiassa? - KimsBlog


 
 
 

Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi lisää

 

 15.09.17 15:58 / päivitetty 2.10. - samalla sisällöllä. - KimsBlog


 

 

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia.

Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 

Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

***

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

***

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa:

 


 


 
 

"Jokaisella työpaikalla pitäisi olla

lakisääteinen vapaus sopia toisin kuin

työehtosopimuksissa"

 

KASPERI SUMMANEN

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan paikallisen sopimisen edistäminen parantaisi yritysten ja koko maan kilpailukykyä.

 

  • LKS 20160714 -
 Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kokoomuksen eduskuntaryhmän teesien julkistustilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumaviikolla Porissa 14. heinäkuuta 2016. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi teesinsä hallituksen
 työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

    Mikael Pentikäinen. (Lehtikuva/Roni Rekomaa)

 

 

Mikael Pentikäisen mukaan paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeellisuudesta vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta asia etenee silti tuskallisen hitaasti.'

 

– Erityisesti pienet yritykset sopivat ehdoista mieluiten oman henkilöstönsä kanssa. Yleissitovuuden vuoksi moni yrittäjä tuntee olevansa liittojen torppari, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Pentikäisen mukaan paikallisen sopimisen edellytyksiä, eli oikeuksia, luottamusta ja järjestelmää, on vahvistettava.

– Nyt sopiminen on varsin rajoitettua monella alalla ja erityisesti niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin. Oikeutta sopimiseen pitää laajentaa lakimuutoksin, jotta kaikki saavat yhtäläiset mahdollisuudet sopimiseen. Tämä on välttämätöntä toimialarajojen murtuessa ja teknologian kehittyessä.

Järjestelmän olisi Pentikäisen mielestä oltava sellainen, että se toimii erilaisissa yrityksissä.

– Jokaisella työpaikalla pitäisi olla lakisääteinen vapaus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu, jos osapuolet niin haluavat. Jos halua ei ole, noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä antaisi yrityksille ja työntekijöille ­aidon mahdollisuuden vastata kilpailuun ja turvata työpaikkoja.

Mikael Pentikäinen ehdottaa kahta mallia. Toinen soveltuisi suuriin ja toinen pieniin yrityksiin. Henkilöstö ja yritys päättäisivät, mitä mallia käytetään.

Suurten yritysten mallissa sopijaosapuolia olisivat yritys ja koko henkilöstön tai henkilöstöryhmän valitsema henkilöstöedustaja, joka kuuluisi yrityksessä sovittavalla tavalla yrityksen hallintoon – hallitukseen, johtoryhmään tai muuhun johtamisjärjestelmään. Edustaja voisi kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon, mutta hänellä olisi luottamusmiehen oikeudet ja suoja. Hän edustaisi koko henkilöstöä, ei vain liittojen jäseniä.

– Pienten yritysten mallissa yritys voisi sopia työehdoista koko henkilöstön kanssa, jos kaikki haluavat niin. Pienten malli istuu luontevasti mikroyrityksiin eli alle 10 työntekijän yrityksiin, mutta sitä voi käyttää suuremmissakin yrityksissä, Pentikäinen toteaa.