Oulun poliisilla on tutkittavana myös joulukuussa paljastunut tapaus, jossa epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaaseen tyttöön kuluvan vuoden aikana. Tästä rikoksesta epäiltyinä on kahdeksan henkilöä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvaili tilannetta aikaisemmin lauantaina kestämättömäksi.


 

 

Juha Sipilä Oulussa: ”Käytännössä se ei ole

ihan näin yksinkertaista”

 
 
 
Luotu: 
12.1.2019 19:42

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    "Lähtökohta on se, että tällaiset rikokset eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan", pääministeri Juha Sipilä sanoi lauantaina Oulussa. Arkistokuva.
 
|

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korostaa, että kaikki törkeisiin rikoksiin Suomessa syyllistyneet ulkomaalaiset pyritään aina palauttamaan kotimaihinsa. Käytännössä prosessi ei pääministerin mukaan ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

 

”Lähtökohtana on tietenkin, että palautetaan, mutta jos heitä ei oteta vastaan, he palautuvat takaisin. Olemme EU-tasolla tehneet palautussopimuksia ja Suomi yrittää tehdä lisää palautussopimuksia. Kaikkia näitä toimia jatketaan, mutta se ei aina toimi käytännössä. Meidän kaikkien oikeustaju sanoo, että teemme kaikkemme, ettei rikollisia tule Suomeen. Joka Suomeen tulee, lähtökohtana on, että täällä noudatetaan Suomen lakeja ja toimitaan Suomen arvojen mukaisesti tai täältä poistetaan. Käytännössä se ei ole ihan näin yksinkertaista, meitä sitoo kansainväliset sopimukset ja oma perustuslaki”, hän sanoi Oulussa tavattuaan kaupunginjohtoa yhdessä sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) kanssa.

Sekä Sipilä että Mykkänen korostivat, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkottaminen on helpompaa. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

 

Mykkäsen mukaan myös lisätoimia tarvitaan.

”On syytä kääntää uusia kiviä sen varmistamiseksi, mitä voidaan tehdä ettei tällainen vähemmistö uhkaa turvallisuuttamme eikä käännä meitä toisiamme vastaan. ”

Sekä Sipilän että Mykkäsen mukaan Oulun tapauksessa puhutaan ”poikkeuksellisen törkeästä vyyhdistä”.

”Nyt on tärkeää se, että maltti kaikilla säilyy. Lähtökohta on se, että tällaiset rikokset eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. On äärimmäisen tärkeää, että tästä keskustellaan kunnolla. Jos näitä tapauksia tulee lisää, ne pitää tuoda julki”, pääministeri kommentoi.

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Rikoksiin epäiltyjen on kerrottu olevan ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Oulun poliisilla on tutkittavana myös joulukuussa paljastunut tapaus, jossa epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaaseen tyttöön kuluvan vuoden aikana. Tästä rikoksesta epäiltyinä on kahdeksan henkilöä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvaili tilannetta aikaisemmin lauantaina kestämättömäksi.

*

Lue myös:

Sauli Niinistö: ”Ongelmiin on tartuttava ja ne on ratkaistava”

 


 

”HS:n kirja-arviossa esitettiin näkemys, että entinen kollegani olisi toiminut Puolustusvoimien ohjauksessa. Tällaista en ole kirjoittanut Etusivun rikokset -kirjassa olevassa kirjoituksessani. Enkä ole muuttanut näkemystäni”, Happonen tviittasi. HS kirjoitti eilen tiistaina, että Happosen viesti on muuttunut, sillä HS:n mukaan Happonen vahvisti HS:n tulkinnan ennen Etusivun rikokset -kirja-arvion julkistamista. Jokisen ulostulo lienee jatkoa juuri tälle HS:n eiliselle jutulle. - Näkökulma: Asia ei jää tähän! Maanpuolustustahoja ei syljetä silmille. - KimsBlog


 

 

Yleisradiolta kova jyrähdys Helsingin

Sanomille: ”Väite on vakava ja väärä”

 
Luotu: 
9.1.2019 09:47
Päivitetty: 
9.1.2019 10:02
  • Kuva: Ossi Ahola
    Kuva
 
|

FAKTAKULMA

Näin Päivi Happonen kirjoitti Etusivun uutiset -kirjassa:

 

”Saan eräältä Ylen uutistoimittajalta sähköpostin. Siinä lukee, että ’Pääesikunnassa ei tunneta juttusi firmaa’. Sähköpostissa myös sanotaan, että Leijona Cateringiin – armeijan ravintolatoiminnasta vastaava yhtiöön – palkataan vain suomalaisia ja kaksoiskansalaisia.

Päättelen sähköpostista, että Pääesikunta ja minulle sähköpostin lähettänyt Ylen uutistoimittaja ovat olleet yhteydessä Jelenasta kertovan uutisjutun julkaisun jälkeen. Tämä ihmetyttää minua suuresti, koska kyseisellä uutistoimittajalla ei ole mitään tekemistä uutisjuttuni kanssa.”

 
”Ylen uutistoimittaja ei luovuta. Hän soittaa illan aikana useita kertoja tuottajalle ja vaatii tätä poistamaan Jelenan jutun pääuutislähetyksestä.” 
 

”Minulle tulee käsitys, että minua yritetään säikäyttää, että tekemäni uutinen ei pitäisi paikkaansa.”

 
Lähde:
 
 

Yleisradion vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on julkistanut voimakassanaisen ulostulon koskien Helsingin Sanomien uutisointia.

 

Mediassa muhinut kohu lähti liikkeelle HS:n Etusivun rikokset -kirja-arviosta, jossa tulkittiin Ylen lähteneen mukaan Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioon uutistilanteen yhteydessä vuonna 2017. Kyseinen uutisaihe koski kaksoiskansalaisia. Etusivun rikokset -kirjassa Ylen toimittaja Päivi Happonen kertoi tapauksesta, jossa toinen Ylen toimittaja olisi vaatinut poistamaan Happosen jutun Ylen pääuutislähetyksestä.

Yle on kiistänyt julkisuudessa tulkinnan, että Puolustusvoimat olisi vaikuttanut Ylen journalismiin.

Jokinen toteaa, että Ylen kanta on myös saatettu HS:n tietoon.

”Tästä huolimatta Helsingin Sanomat on jatkanut vahingollisen tulkinnan esittämistä, väittäen muun muassa, että Puolustusvoimilla olisi ollut niskalenkki Ylen toimittajasta (HS 8.1.2019). Väite on vakava ja väärä. Yle kiistää ehdottomasti, että toimituksessa olisi työskennellyt Puolustusvoimien ohjailtavissa ollut toimittaja. Sellaisia epäilyksiä Ylessä ei ole ollut. On erittäin vahingollista koko vastuullisen journalismin kannalta esittää tällaisia tulkintoja faktoina. Yle ei ole antanut, eikä anna jatkossakaan ulkopuolisten intressien vaikuttaa journalismiinsa”, Jouko Jokinen sanoo lausunnossaan.

 

Ylen toimittaja Päivi Happonen on sanonut Twitterissä, että jälkikäteen ajateltuna sisäisten asioiden puiminen kirjassa oli virhearvio.

*

LUE MYÖS:

Huoli kohudirektiivistä: Facebook estää kaikki uutislinkit? – ”Valemediat enemmän näkyville”

 


 

EVA arvioi raportissaan, että perustuslakivaliokuntaan edenneessä valinnanvapauslaissa yritetään johdonmukaisesti kiertää Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. EVAn mukaan sote-uudistuksen loppusuoralla haetaan mallia, jossa julkinen tuottaja voisi kilpailla sotessa eri säännöin kuin yksityinen tuottaja. - Näkökulma: Tilaisuus tekee varkaan, mutta EU:ssa siitä jää välittömästi kiinni. - KimsBlog


 

 

HUSin ylilääkäri ja professori: ”Sote-

valmistelun lähtökohdissa valuvika, jota ei

millään pystytä korjaamaan”

 
 
 
Luotu: 
6.1.2019 11:35

  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Sote-uudistuksen kilpailuoikeudelliset ongelmat tulivat esiin tällä viikolla. Arkistokuva uudistusta valmistelevan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksesta.
 
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että sote-lainsäädäntöön liittyy muitakin kilpailuoikeudellisia ongelmia kuin valtiontuki, jonka Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) nosti esiin viikolla.

 

”Pidän itse varsin ongelmallisena ns. valtakunnallisten palvelujen pakkokäyttöön liittyvää sääntelyä. Valtio on perustanut sekä sote-kiinteistöjä (Maakuntien tilakeskus Oy) että maakuntien tietohallintoa (Vimana Oy, SoteDigi Oy) varten yhtiöt, jotka se on pääomittanut. Maakuntien tulee jatkossa käyttää näiden yhtiöiden palveluja, vaikka esimerkiksi lukuisat yritykset tarjoavat sote-toimijoille IT-palveluja ja EU:n hankintadirektiivi edellyttää lähtökohtaisesti julkisten hankintayksikköjen kilpailuttavan palvelunsa”, Lehtonen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan

Hän arvioi lisäksi, ettei myöskään sote-palvelujen laajamittainen siirtäminen asiakassetelipalveluksi ei ole hankintalainsäädännön kannalta ongelmatonta. 

 

 

”Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta hankintamenettelyn avoimuus on hyvin tärkeää ja yksityisiltä toimijoilta hankitut sote-palvelut ovat vuodesta 2016 lähtien kuuluneet hankintadirektiivin mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Asiakassetelillä annettuihin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalainsäädäntöä. Käytännössä Suomi hyvin laajamittaisella asiakassetelijärjestelmällä kiertäisi myös hankintadirektiivin vaatimuksia sote-palvelujen kilpailuttamisesta, millä voi myös olla vaikutuksia noiden palvelujen (ylikorkeaan) hintatasoon.”

Pessimistisimmät arvioijat näkevät Lehtosen mukaan hallituksen haluttomuudessa varmistautua sote-lainsäädännön kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydessä jopa salajuonen, jolla halutaan ajaa uudistuksen valmistelu lopulta tilanteeseen, jossa komissio lopulta toteaa yhteisölainsäädännön edellyttävän Suomen julkisten palvelujen yhtiöittämistä vastoin perustuslain vaatimuksia. Lehtonen itse ei kuitenkaan usko tällaisiin teorioihin. 

 

”Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi”, hän sanoo.

 

Näkemys kiteytyy monilta osiin julkisen sektorin käyttämiin liikelaitoksiin, joilla on edullisempi verokohtelu kuin osakeyhtiöillä. Sote-uudistuksesssa liikelaitoksiin siirrettäisiin myös omaisuutta julkisilta toimijoilta veloituksetta. Liikelaitoksella on myös konkurssisuoja. Näitä kaikkia voidaan pitää EU:n valtiontukisääntöjen vastaisina toimina.

*

Lue lisää: 

EVA: Suomi yrittää kiertää EU:n sääntöjä – Sote-kikkaa ”ei ole tarkoitettu porsaanreiäksi”

 


 

Presidentin mukaan sosiaalisessa mediassa tuntuu löytyvän usein halua ymmärtää väärin muiden sanomisia. Toisaalta aiheesta herännyt keskustelu voi myös kannustaa ihmisiä miettimään omaa toimintaansa ja muiden auttamista.


 
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Presidentti IS:lle: Halu käsittää väärin ohittaa

yrityksen ymmärtää

 

Sauli Niinistö kertoo yllättyneensä reaktiosta uudenvuodenpuheeseensa.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiistää kehottaneensa uudenvuodenpuheessaan maahanmuuttajayhteisöjä ottamaan kollektiivista vastuuta omiensa ohjaamisesta.

– En ole mitään sellaista sanonut. Sen sijaan yksilöt, jokainen ”täällä oleva”, voivat tehdä paljonkin. Tuntea huolta siitä, jos jotenkin voisi vaikuttaa ja auttaa kun näkee läheisen tai tuntemansa ihmisen kulkevan väärään suuntaan, Sauli Niinistö sanoo Ilta-Sanomille.

Presidentti huomauttaa, että auttamisen kulttuurin merkitys on ymmärretty jo pitkään eri yhteisöissä.

– Se on vähän samaa – taas kerran menen vanhaan maalaiskylään – jos siellä joku ajautui vaikeuksiin, niin kyllä siinä yritettiin porukalla jeesata. Samaa tapahtuu pienemmissä ystäväporukoissa ja perheiden piirissä, hän toteaa.

*

Presidentin mukaan sosiaalisessa mediassa tuntuu löytyvän usein halua ymmärtää väärin muiden sanomisia. Toisaalta aiheesta herännyt keskustelu voi myös kannustaa ihmisiä miettimään omaa toimintaansa ja muiden auttamista.

*

– Olen kyllä tyytyväinen, että niin monet keskustelijat ovat jääneet pohtimaan asian ydintä: Voinko minäkin tai pitääkö minunkin tehdä jotain lähellä olevan ohjaamiseksi tai auttamiseksi? Sama kysymys koskee kyllä kaikkia ”täällä olevia” yksilöitä, taustasta riippumatta.

 


 

”Se, mikä tuossa tulonjakoselvityksessä ilahduttaa on se, että toiseksi eniten on noussut niitten ihmisten tulot, jotka ovat siellä kaikkein pienimmässä tuloluokassa. Eniten on noussut niitten, jotka ovat siellä suurituloisimpien joukossa – se johtuu siitä, että yrityksillä menee nyt hyvin, vienti vetää ja pääomatulot ovat kasvaneet. Se on selvä asia, että tällaisessa suhdannetilanteessa näin tulee käymään. Erityisen iloinen olen siitä, että toiseksi eniten, ja enemmän kuin keskimäärin, kasvoi kaikkein köyhimpien ihmisten tulot Suomessa”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi eduskunnan kyselytunnilla.


 

 

 

Havainto tuloeroista: ”Suomessa on riittävän

kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla

huono-osainen”

 
Luotu: 
1.1.2019 11:15

  • Kuva: Alma Media arkisto / Matti Matikainen
    Kuva
    Osmo Soininvaara arvioi, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä ajatellen työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia.
 
|

Vihreiden vaikuttaja Osmo Soininvaara ei ole vakuuttunut siitä, että palkkaerot kannustavat ahkeruuteen,  parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla.

 

”Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja”, hän kirjoittaa blogissaan.

 

Palkkaeroilla on Soininvaaran mukaan kuitenkin myös toinen merkitys: ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja.  

 

”Työvoiman liian pienet hintaerot vaikuttavat hitaasti ja siksi pysyvästi. Miten esimerkiksi tekoälyä kehitetään? Tehdäänkö siitä väline, jolla parhaat ja luovimmat henkilöt tulevat entistä korvaamattomammiksi ja taviksia syrjäytetään työmarkkinoilta, vai tehdäänkö siitä väline, jonka avulla tavikset voivat tehdä aiempaa vaativampia työtehtäviä ja korvata näin osan noiden korvaamattomien työpanoksesta. Mitä kalliimpia ovat tavikset suhteessa huippukykyihin, sitä enemmän kannattaa keskittyä heidän korvaamiseensa.”

Hän arvioi, että optimaaliset palkkaerot ajatellen ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleistä luottamusta olisivat aika pienet, mutta rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä ajatellen työvoiman hintaerojen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia.

 

”Kompromissia on turha etsiä. Näiden kahden asian – työvoiman hinnan ja palkansaajan nettotulojen – pitää siis eriytyä toisistaan nykyistä enemmän”, Soininvaara sanoo.

Tätä ajatellen korkeakouluopintojen ilmaisuus ja subventoiminen on hänen mukaansa kaksiteräinen miekka. 

”Sen voi ajatella lisäävän yhteiskunnallista tasa-arvoa sillä, köyhä kotitausta ei ole este opiskelulle, mutta lisäävän eroja siinä mielessä, että köyhä siivooja maksaa veroissaan tulevan suuripalkkaisenylilääkärin opinnot. ”

Soininvaara kommentoi myös ensi vaalikauden suurta teemaa sosiaaliturvan uudistusta.

”Minua huolestuttavat ne kylmät tuulet, joissa keskitytään heikentämään tulonsiirtoja, jotta työttömät pyrkisivät hakeutumaan töihin, joihin heitä ei kannata palkata. Yleistuki pienentäisi pienipalkkaisten osa-aikatyöttömien käteen jääviä tuloja. Minä ajattelen perustuloa nimenomaan lääkkeeksi tähän ongelmaan, eriyttämään työvoiman hinta ja työntekijän tulot toisistaan. En helpottamaan lorvimista sosiaalitukien varassa. Siihen ei perustuloa edes tarvita. Nykymalli toimii hyvin”, hän sanoo.

Tilastokeskus kertoi joulun alla, että väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Kaikkein pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi hieman enemmän, 2,2 prosenttia.

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki puolestaan on luonnehtinut,  että tuloerot ovat kasvaneet enemmän kuin pelättiin. Arhinmäki viittaa tuotannontekijätuloihin, joissa tuloerot ovat mittaushistorian suurimmat. Tuotannontekijätuloilla tarkoitetaan ihmisen tuloja ennen tulonsiirtoja eli yhteiskunnan tukia, ja niihin lukeutuvat palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot. 

 


 

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema väestöennuste oli varsin synkkä ja herätti runsaasti huomiota. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan totuus oli ainakin tänä vuonna vielä kehnoa ennustettakin pahempi.


 
Kyltti naistenklinikalla Helsingissä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Luulitko että väestöennuste oli synkkä? Vielä

pahempi toteutui

 

Matala syntyvyysennuste oli sekin liian optimistinen.

*

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema väestöennuste oli varsin synkkä ja herätti runsaasti huomiota. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan totuus oli ainakin tänä vuonna vielä kehnoa ennustettakin pahempi.

*

– Luulitko että väestöennusteen näkymä syntyvyydestä on synkkä? Se on liian optimistinen – ainakin tämän vuoden osalta: – Väestöennusteessa syntyneiden lkm on tänä vuonna kolme prosenttia viime vuotta pienempi, Kärkkäinen kirjoittaa.

Hänen mukaansa syntyneiden lukumäärä on laskenut tammi-marraskuussa 2018 yli viisi prosenttia. Kärkkäinen on jakanut alla näkyvän kuvan. Siinä näkyy syntyvyyden raju lasku noin vuodesta 2011 alkaen.

Tilastokeskuksen marraskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä on vähentynyt viimeisen kahdeksan vuoden aikana peräti 100 000 henkilöllä. Työikäisten osuuden väestöstä ennnustettiin pienenevän nykyisestä 62 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin työikäisten väestön arvioidaan olevan yli 200 000 henkeä nykyistä pienempi.

Luvut ovat myrkkyä huoltosuhteelle. Sataa työikäistä kohden on nyt 60 ”huollettavaa” eli alle 15-vuotista ja yli 65-vuotiasta.  Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2070 sataa työikäistä kohden on jo 81 huollettavaa. Ilmiön taustalla on niin syntyvyyden lasku kuin nettomaahanmuuton väheneminenkin.

 



Näytä kuva Twitterissä
Olli Kärkkäinen@OlliKarkkainen
 
 

Luulitko että väestöennusteen näkymä syntyvyydestä on synkkä? Se on liian optimistinen - ainakin tämän vuoden osalta:
- Väestöennusteessa syntyneiden lkm on tänä vuonna 3 % viime vuotta pienempi
- Todellisuudessa tammi-marraskuussa 2018 syntyneiden lkm on laskenut yli 5 %

Näkökulma: Ikävä kyllä tämäkin episodi on käytännön esimerkki Suomen silloisesta asemasta osana Neuvostoliiton etupiiriä! Koko 1960-luvun Suomi oli Tehtaaankadun ja Kremlin talusnuorassa. Tätä aikakautta on sittemmin kuvattu "suomettuneisuuden" aikakaudeksi. Siinä pyritään kaunistelemaan kommunistien, ja sosialidemokraattien vaikutusvaltaa maan ulkopolitiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan, kauppapolitiikasta puhumattakaan. Numerot +358 kuvaavat Suomen teleliikenteen silloista asemaa Itä-Euroopan yhteydessä. On sääli että asiaa ei ole ymmärretty korjata tähän päivämäärään saakka!? - KimsBlog


 
Suomen puhelinliikenteen maatunnuksesta päätettiin 50 vuotta sitten. LEHTIKUVA / AKU HÄYRYNEN

Miksi Suomen puhelintunnus on 358?

HU: ”Edustaja joi itsensä pöydän alle”

 

Puhelinliikenteen maatunnuksemme poikkeaa naapurimaista.

Suomen nykyinen puhelinliikenteen maatunnus 358 vahvistettiin vuonna 1968 järjestetyssä Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, joka pidettiin Mar del Platan kaupungissa Argentiinassa.

 

Suomesta Argentiinan-kokoukseen matkustanut Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) tutkimuslaitoksen johtaja Kauko Rahko kertoo Helsingin Uutisille, että maatunnukset oli päätetty jo etukäteen ennen kokousta.

Nykyään 85-vuotias Rahko joutui edustamaan Suomea, koska varsinainen edustaja ei kyennyt osallistumaan kokoukseen.

– Hän oli juonut itsensä pöydän alle ja oksentanut pukunsa pilalle, Kauko Rahko sanoo HU:lle.

 

Totuutta siitä, miksi Suomelle valikoitui juuri kolminumeroinen 358-tunnus, ei ole tiedossa. Mahdollista on, että kyse oli sattumasta.

 

HU:n mukaan tarina kertoo, että Suomi menetti aiemman kaksinumeroisen (25) tunnuksen siksi, että edustajamme ei olisi ollut täysin hereillä myöskään vuoden 1964 alan yleiskokouksessa. Kertomukselle ei kuitenkaan löydy vahvistusta virallisista lähteistä.

Suomen maatunnusta on usein kritisoitu siitä, että se on kolminumeroinen, kun taas esimerkiksi Tanskalla (45), Ruotsilla (46) ja Norjalla (47) tunnus on kaksinumeroinen.

 


 

Suomen työmarkkinat pitää vääntää vaikka väkisin asentoon, jossa selvästi useampi Suomen asukas työllistyy, olipa hän kantaväestöä tai maahanmuuttaja.


 

 

Jokainen kynnelle kykenevä on saatava

töihin, kun väestö ei enää kasva

 

18.12.2018 15:30 | Kauppalehti
 
 

Väestön ikääntymisen vaikutusten lievittäminen pitää aloittaa työllisyyden parantamisesta, kirjoittaa Juhana Rossi.

 

Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti Suomessa miljoonan hengen rajan vuonna 2012. Jos Suomen väestö kehittyy marraskuussa Tilastokeskuksen julkistaman väestöennusteen mukaisesti, yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonan hengen rajan vuonna 2033.

Rakentuuko samaan aikaan nuorista Suomen tulevaisuus? Ei rakennu.

Vuonna 2012 alle 15-vuotiaita nuoria oli vajaat 900 000. Vuonna 2050 heitä on ennusteen mukaan enää 705 000.

 

Varttuneiden ja nuorten suomalaisten määrien muutokset heijastavat kehitystä, jossa ikääntyneiden suhteellinen osuus Suomen väestöstä kasvaa ja nuorten osuus vastaavasti pienenee.

Muutoksella on merkitystä, sillä työ­ikäinen – tai tarkemmin sanottuna työllinen – väestö maksaa verot ja sosiaalivakuutusmaksut, joilla Suomen hyvinvointi pitkälti rahoitetaan.

Suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta väestöennusteen luvut enteilevät siis pahaa. Silti väestöennusteesta kannattaa muistaa yksi varaus.

 

Ennusteessa oletetaan, että mennyt kehitys jatkuu tulevaisuudessa muuttumattomana. Nimenomaan oletetaan.

Esimerkiksi ihmisten valinnat ja politiikkatoimet voivat hyvin vaikuttaa siihen, kuinka väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat.

Suomessa väestönkasvun hitaus ja ikääntyneen väestön osuuden kasvu kertovat siitä, että uusia lapsia syntyy verraten vähän. Tämä kehitys tuskin suuresti muuttuu.

On toki mahdollista, että julkinen valta onnistuu vahvistamaan ilmapiiriä ja tekemään perhepolitiikkaa, joka houkuttelee ihmisiä hankkimaan lapsia omasta aloitteestaan.

Mutta avoimessa yhteiskunnassa ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävää, että julkinen valta jotenkin pakottaisi tai ohjaisi ihmisiä lastenhankintaan.

Jäljelle jää siten kaksi tietä vahvistaa taloudellista huoltosuhdetta eli lisätä työllisten määrää suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin kuten eläkeläisiin.

Ensiksi jo työikäisten työllisyyttä pitää kaikin keinoin lisätä. Tähän on tarjolla laaja keinovalikoima työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisesta erilaisten tulonsiirtojen leikkauksiin, jotka kannustaisivat ottamaan vastaan työtä.

Työllisten määrää voidaan lisätä myös pidentämällä työuria eli kasvattamalla varttuneiden työllisten määrää. Tässä suhteessa Suomi on jäljessä esimerkiksi Ruotsia.

 

Toiseksi nuoren ja työikäisen väestön määrää voidaan lisätä edistämällä maahanmuuttoa. Tosin maahanmuutto parantaa taloudellista huoltosuhdetta vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät.

Maahanmuuttajien verraten laaja työttömyys kertoo, että näin ei ole. Mistä palataan ensimmäiseen keinoon eli yleiseen työllisyyden parantamiseen.

 

Asian voi ilmaista näin: Suomen väestö ikääntyy, ja mikäli maahanmuuton vaikutusta ei huomioida, se myös supistuu. Realistisin keino korjata tätä ongelmaa on puristaa olemassa olevasta potentiaalisesta työvoimasta kaikki irti.

  • Juhana Rossi
    Kauppalehti
     

”Yleensä kannatan pidättyvyyttä julkisissa menoissa. Mutta tämä ei ole se paikka missä pitää säästää. Hävittäjähankinnoissa pitää ostaa parasta ja tarpeeksi. Ilman vahvaa itsenäistä puolustuskykyä meillä ei ole ulkoista turvallisuutta. Varsinkaan kun emme ole Naton jäseniä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa. ”Ne, jotka ovat lukeneet historiansa, muistavat että tämä sama keskustelu käytiin 30-luvulla. Aikansa roopet voittivat sen silloin. Se meinasi olla varsin kohtalokasta Suomelle”, Romakkaniemi jatkaa. - Näkökulma: Suomen vasemmisto on vastustanut itsenäisen Suomen koko historian ajan, Puolustusvoimien kehittämistä ja resurssointia. Lähialueemme eivät ole enää turvallisuuspoliittisesti yhtä vakaat, kuten 1970-90-luvuilla. Ympäristömme on muuttunut dramaattisesti sitten 2014. - KimsBlog


 

 

Professori kyseenalaistaa hävittäjähankinnan

kokoluokan: ”Entä jos ostettaisiin vain 47,

säästyisi muutama miljardi”

 

17.12.2018 10:01päivitetty 17.12.2018 10:01 | Kauppalehti

Suomen Ilmavoimien Hornet-hävittäjä.
 
 

Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja, taloustieteen professori Roope Uusitalo pohtii.

 

Taloustieteen professori Roope Uusitalo herättää keskustelua Suomen hävittäjähankinnan koosta. Tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää ja millä perustein, professori kysyy Twitter-palvelussa.

”Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi”, Uusitalo pohtii Kauppalehden uutista lainaavassa päivityksessään.

”Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja”, Uusitalo jatkaa pohdintaansa.

 
Roope Uusitalo@roope_uusitalo
 
 

Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi.

Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja.

Kauppalehti@KauppalehtiFi
 

Suomi tilaa Ilmavoimilla 64 hävittäjää – USA:ssa haarukoidaan nyt F-35-koneen hintalappua//www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-tilaa-ilmavoimilla-64-havittajaa-usassa-haarukoidaan-nyt-f-35-koneen-hintalappua/d02876d2-2e41-49da-bd1c-f4c27b69c562 

 
100 ihmistä puhuu tästä
 

Suomi on korvaamassa nykyisiä Hornet-hävittäjiään 7–10 miljardin euron HX-hankkeella. Ilmavoimien mukaan uusia koneita tarvitaan 64, kuten Hornetejakin on. Samaa mieltä ovat useimmat eduskuntapuolueet, mutta Vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on jakanut myös Uusitalon viestin Twitterissä.

Hänelle vastataan Twitterissä, että asiassa pitää luottaa puolustusasioiden asiantuntijoiden arvioon.

”Ja samalla periaatteella annetaan professoreiden hoitaa koulutuspolitiikka, lääkäreitten terveyspolitiikka ja taloustieteilijöiden talouspolitiikka? En pistä vastaan kun vaan tarpeeksi rahaa löytyy”, Uusitalo vastaa.

 

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino‏ kommentoi Uusitalon avausta Twitterissä.

”Jos määrän saisi päättää ilmataistelun lainalaisuuksien pohjalta, niin 100 hävittäjää olisi minimi. Poliittisesti ja taloudellisesti 64 on realismia”, hän toteaa.

Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Hornet-kaluston 2020-luvun jälkipuoliskolla poistuva suorituskyky ”korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti”.

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kuuntelisi Ilmavoimia.

 

 


 

– Viestinnän resursointi on huolettanut maakuntien viestijöitä. Maakunnan tulee tavoittaa moninaiset kohderyhmät: asukkaat, palvelujen käyttäjät, työntekijät, päättäjät, yritykset ja media. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaista resursointia, maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän puheenjohtaja Thomas Sund toteaa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tiedotteessa.

 

Suosituksessa korostetaan maakuntien viestinnän vuorovaikutteisuutta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Maakuntien viestintään suositellaan

voimavaroja

 

Tuore suositus painottaa viestinnän roolia maakuntien kriittisenä menestystekijänä.

Vaikuttava viestintä on avain maakunnan kilpailukykyyn ja elinvoimaan, arvioidaan maakuntien tuoreessa viestintäsuositus.

 

Suositus on valmisteltu maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän sekä maakuntien viestintäverkoston yhteistyönä. Suosituksen on tarkoitus palvella maakunta- ja sote-uudistuksessa perustettavia uusia maakuntia.

Suositus painottaa viestinnän roolia maakuntien kriittisenä menestystekijänä. Viestintä on strategista toimintaa, jota johdetaan, suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan systemaattisesti. Viestintään on myös varattava riittävästi resursseja.

 

Suosituksessa korostetaan viestinnän vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisella viestinnällä voidaan tukea demokratian toimivuutta ja kansalaisten osallisuutta. Viestimällä asioista ymmärrettävästi, monipuolisesti ja oikea-aikaisesti turvataan maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta. Viestinnän on oltava selkeää ja tietoa on oltava saatavissa kansalliskielillä. Myös erityisryhmien tarpeista on huolehdittava.

 


 

Nykyään 20 prosenttia yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia, kun taas 1990-luvun puolivälissä osuus oli noin 10 prosenttia. Yksinhuoltajien pienituloisuuden syitä ovat muun muassa työttömyys ja tulonsiirtojen leikkaukset. Henrikssonin mukaan ongelmaan on puututtava.


 
Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Vähävaraisten lapsiperheiden määrä

kolminkertaistunut 20 vuodessa”

 

 

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan lapsiköyhyyteen on puututtava.

Anna-Maja Henrikssonin mukaan lapsiköyhyys on Suomessa kasvava ongelma, vaikka yleinen tulotaso on noussut. Lapsiköyhyys on tavallisinta yksinhuoltajaperheissä.

 

– Emme voi ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että meillä on Suomessa köyhyydestä kärsiviä lapsia. Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on lähes kolminkertaistunut 20 vuodessa, RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Henriksson sanoo.

*

Nykyään 20 prosenttia yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia, kun taas 1990-luvun puolivälissä osuus oli noin 10 prosenttia. Yksinhuoltajien pienituloisuuden syitä ovat muun muassa työttömyys ja tulonsiirtojen leikkaukset.

Henrikssonin mukaan ongelmaan on puututtava.

*

– Lapsilisän yksinhuoltajalisää tulisi korottaa. Kuitenkin ensisijaisen tärkeää olisi katkaista yksinhuoltajalisän ja toimeentulotuen välinen yhteys. Ei voi olla niin, että toisen tuen noustessa, toinen tuki samanaikaisesti laskee. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio antaa toisella kädellä ja ottaa toisella, hän sanoo.

RKP on ehdottanut vaihtoehtobudjetissaan 45 miljoonan euron lisäystä yksinhuoltajaperheiden aseman parantamiseen.

– Laskelmien mukaan työttömälle yksinhuoltajalle, jolla on kaksi lasta päivähoidossa, jäisi 128 euroa kuukaudessa enemmän rahaa käteen. Tämä korotus auttaisi lapsiperheitä heidän arjessaan sekä auttaisi ennaltaehkäisemään lapsiköyhyyttä, Henriksson sanoo.

 


 

FinEstLink-suunnitelmassa on arvioitu junalipun hinnaksi 18 euroa suuntaansa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa. Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa, yhdessä lauttaliikenteen kanssa.


  

 

Ovatko puheet Tallinna-tunnelista tästä

maailmasta ja olisiko se edes turvallinen?

Te halusitte tietää miljardihankkeesta, me

keräsimme vastaukset kahdeksaan

kysymykseen

 

Tunnelihanke Tallinnaan on herättänyt laajaa keskustelua koko Uudenmaan alueen kehittämisestä. Kokosimme tähän juttuun vastaukset kahdeksaan kiinnostavaan yleisökysymykseen.

 

Helsinki–Tallinna-rautatietunneli
Tallinna kaupunkikuvaa mereltä käsin.
Tallinna mereltä katsottuna.Henrietta Hassinen / Yle
 

Keskustelu Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista on käynyt viime kuukaudet vilkkaana. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen iso hanke kiinnostaa niin viranomaisia, yrityselämää kuin tavallisia kansalaisiakin.

 

Kysyimme yleisön mielipiteitä Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä megahankkeesta. Keskusteluun tuli lähes 200 kommenttia.

Koostimme tähän juttuun vastauksia yleisön esittämiin kysymyksiin Tallinna-tunnelista.

*

1. Olisiko Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista oikeasti hyötyä?

Suomessa ja Virossa on korostettu maiden välille suunnitellun tunnelin hyötyjä.

Suomen liikenneministeriö on nostanut esille tunnelin tuomina etuina muun muassa mahdollisuuden edistää Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Tunnelin tulisi kytkeytyä optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään, ja se olisi osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

Viro on korostanut, että maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esimerkiksi työvoiman, koulutuksen ja terveydenhuollon helpompaa liikkumista. Matka-aika Tallinnan ja Helsingin välillä typistyisi meren alittavan tunnelin ansiosta puoleen tuntiin.

 

Helsinki
 Suomenlinnan lautalta kuvattuna.
Helsinki.Kari Ahotupa / Yle
 

2. Voisiko tunneli maksaa itsensä takaisin?

Asiaa selvitetään parhaillaan. Menossa on kaksi isoa selvitystä.

Viime aikoina paljon julkisuutta on saanut liikemies Peter Vesterbackanluotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project. Vesterbackan vetämän hankkeen lisäksi on virkamieshanke FinEstLink. Sen perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Suomen ja Viron liikenneministeriöt sekä Uudemaan ja Harjun maakunnat.

Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaavaluonnoksessa on – ainakin toistaiseksi – molemmat tunnelivaihtoehdot. Pyrkimyksenä on, että keväällä valmistuvaan Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen saataisiin yksi yhtenäinen tunnelisuunnitelma.

Vesterbacka on tosin todennut, että vaikka suunnitelmia on useampia, niin projekteja on vain yksi.

 

3. Sijoittajat hakevat aina sijoittamilleen rahoille tuottoa. Paljonko tämä tunneli tuottaa?

Tämänhetkisten tietojen mukaan tunnelin käyttöä ei rahoitettaisi veroilla tai käyttömaksuilla. Tunnelin hoidosta ja ylläpidosta vastaisi yksityinen yritys, joka saisi tuloja matkalipuista, rahdista ja palveluista. Tuotto riippuisi siis pitkälti siitä, kuinka paljon tunnelilla olisi käyttäjiä ja mikä olisi lipun hinta.

*

FinEstLink-suunnitelmassa on arvioitu junalipun hinnaksi 18 euroa suuntaansa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa. Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa, yhdessä lauttaliikenteen kanssa.

*

Länsiterminaali 2 Helsingin Jätkänsaaressa.
Henrietta Hassinen / Yle
 

Liikemies Vesterbackan vetämässä FinEstBay-projektissa ennakoidaan vieläkin suurempaa liikenteen kasvua Helsingin ja Tallinnan välillä. Itse asiassa Veterbacka ei halua niinkään puhua kaupunkien välisestä junayhteydestä, vaan vertaa tulevaa liikennettä Helsingin ja Espoon välillä liikennöivään länsimetroon.

Liikenne olisi samankaltaista, mutta volyymit suurempia. Vesterbacka puhuu "supermetrosta". Lipun hinta olisi 50 euroa suuntaansa. Vuosilipun hinta olisi 1 000 euroa. Hinnat voisivat elää kysynnän mukaan.

 

4. Englannin kanaalin 50 kilometrin mittainen tunneli on porattu pehmeään hiekkakiveen. Helsinki–Tallinna-tunnelin, joka joudutaan kaivamaan osan matkasta kovaan graniittiin, pituus tulisi olemaan noin 80 kilometriä. Lisäksi matkan varrelle pitäisi rakentaa merelle yksi tai kaksi keinosaarta. Onko Vesterbackan esittämä 15 miljardin kokonaiskustannus realistinen?

Asiantuntija-arviot poikkeavat toisistaan ennen kaikkea hankkeen rahoituksen ja aikataulun suhteen.

Kovaan kallioperään on hyvä rakentaa tunneleita, koska kallioperän rakentamisen aikaiset lujitustarpeet ovat vähäisemmät verrattuna pehmeisiin ja huokoisiin sedimenttikiviin. Lisäksi kovan kallioperän vesivuodot ovat selvästi vähäisemmät, mikä vähentää tunnelin tiivistystarpeita ja laskee näin paljon kustannuksia.

Tunnelista tehtyjen selvitysten mukaan tunneli maksaisi arviolta 16 miljardia euroa. Hinta-arvion haarukka on 13,8 miljardista eurosta 20 miljardiin. Hintaan sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

 

5. Ajatus rautatietunnelista Tallinnaan on hyvä, mutta se vaatii suurnopeusradan Tallinnasta Puolaan. Sellaista ei nyt ole. Onko kukaan pohtinut tätä?

Rail Baltica on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen liittyy meritieyhteys tai rautatietunneli Tallinnasta Helsinkiin.

Liikenneministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) Suomi aikoo liittyä osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi.

 

6. Voisiko tunneli romahtaa?

Tunnelin rakentamisesta vastaisivat suomalaiset ja kansainväliset kokeneet maanalaisen rakentamisen asiantuntijat.

Suuri osa tunnelista verhoillaan paksuilla betonielementeillä, joiden avulla ehkäistään sortumisia. Suomi ei myöskään ole maanjäristysaluetta, mikä vähentää entisestään sortumisvaaraa.

Tosin tunnelit ovat niitä rakenteita, jotka säilyvät yleensä myös maanjäristyksissä.

 

7. Mitä jos vedet vuotavat tunneliin?

Tunnelia rakennettaessa tunnelin ja meren väliin jätetään paksu kalliokatto. Lisäksi tunnelit verhoillaan betonielementeillä.

Mahdolliset vesivuodot tapahtuvat kallioperän heikoissa vyöhykkeissä, jotka vahvistetaan ja tiivistetään tunnelin rakentamisen yhteydessä. Vuotovedet kerätään ja ohjataan hallitusti tunnelista pois.

 

juna
 tunnelissa
Peter Vesterbackan luotsaaman hankkeen havainnekuva.FinEst Bay Area Helsinki
 

8. Onko tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä ekologisempi ratkaisu kuin laivaliikenne?

Tässä on otettava huomioon sekä tunnelin rakentaminen että sen käyttö.

Tunnelin rakentamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin ei liene toistaiseksi ole vastausta, vaan tämä selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-raportissa. Raportin valmistumisen aikataulusta on erilaisia arvioita. Vesterbacka arvelee, että YVA-raportti ja muut lupa-asiat saadaan kuntoon parin vuoden kuluessa. Liikenneministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) tähän menisi viidestä kuuteen vuotta.

 

Jos taas tarkastellaan sitä aikaa, kun tunneli on valmis, niin asiaa voi pohtia hyvinkin monesta nakökulmasta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että sähköllä toimivat junat ovat ekologisempia kuin polttoaineella liikkuvat laivat. Tässä oletuksena se, että sähkö on tuotettu mahdollisimman ekologisesti.

Jutussa käytetyt lähteet: Geologisen tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva, liikemies Peter Vesterbacka, liikenne- ja viestintäministeriön tiedote(siirryt toiseen palveluun).

*

Lisää aiheesta:

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin (3.12.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoitusneuvottelut jo pitkällä – "Tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa", sanoo liikemies (2.10.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin hintalappu: 16 miljardia euroa – Tallinnaan 18 eurolla puolessa tunnissa (7.2.2018)

 


 

Työryhmän mukaan ”liikenteen verotuksen tulisi johdonmukaisesti ja selkeästi ohjata nolla- ja vähäpäästöisten liikennevälineiden hankintaan ja käyttöön”.


  

Hurja laskelma Suomelle: Jättimullistus alkaa

2025, ja sitten menee koko autokanta uusiksi

 
Luotu: 
12.12.2018 13:11

 
|

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä asettaa Suomelle kovan sähköautotavoitteen.

Tavoitteena on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045.

 

Luvut ovat hurjia, sillä Juha Sipilän (kesk) hallitus on aiemmin ilmoittanut tavoitteekseen ainakin 250 000 täyssähköautoa sekä 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä. Hallituksenkin tavoitetta on luonnehdittu kunnianhimoiseksi.

  

Työryhmän tänään julkaistusta loppuraportista ilmenee, että sähköautotavoitteen taustalla on laskelma, jonka mukaan sähköauton hinta tulisi polttomoottoriauton hinnan tasolle vuoden 2025 tienoilla, minkä jälkeen sähköautot yleistyisivät rytinällä. Laskelma on loppuraportin liiteenä. Laskelmaa esitteli tänään raportin julkistustilaisuudessa myös liikenneneuvos Saara Jääskeläinen.

Laskelmassa sähköautojen osuus olisi vuonna 2025 noin 20 prosenttia. Vuonna 2028 eli kolmen vuoden kuluttua osuus olisi jo yli 40 prosenttia ja vuonna 2030 yli puolet. Vuonna 2040 laskelmassa sähköautoja olisi 90 prosenttia Suomen autokannasta ja loput 10 prosenttia olisivat kaasuautoja.

 

”Koska valtaosa ajoneuvon elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy ajoneuvon käytöstä, tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen”, raportissa todetaan.

*

LUE MYÖS: Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema

Työryhmän raportissa muistutetaan, että kansainvälisesti liikenteen sähköistyminen etenee vauhdilla.

”Monet valtiot ja kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia sähköautotavoitteita seuraavalle vuosikymmenelle. Jotkut maat, kuten Norja, Irlanti, Alankomaat, Slovenia ja Tanska, ovat ilmoittaneet kieltävänsä polttomoottoriautojen (etupäässä bensiini- ja diesel-henkilöautot) myynnin tai tavoittelevansa sen loppumista vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi lukuisat tahot, kuten Kiina, Intia ja EU, tavoittelevat sähköautoille vähintään 30 % osuutta myydyistä autoista 2030 mennessä. Kiina velvoittaa alueensa autoteollisuutta sähköautojen tuotantoon jo nyt, ja EU:llakin on tähän tehokkaat kannustimet.”

 


 

”Kerrillä on ollut paljon yhteyksiä suomalaiseen liike-elämään ja yhteiskuntaan. Tämä puolestaan selittynee ainakin osin sillä, että hän on jo vuosien ajan viettänyt kesänsä perheensä kanssa Suomessa. Hänen Suomi-tuntemustaan on lisännyt myös MIT:n professori Bengt Holmström, joka toimi aikanaan Kerrin opettajana ja jota Kerr on haastatellut tätä kirjaa varten. Tällaista on globaalin lahjakkuuden liikkuvuus käytännössä”, elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta kirjoittaa.


 

 

Professori: Huippulahjakkaiden siirtolaisuus

kuumentaa tunteet – Suomi yllättäen voiton

puolella

 
Luotu: 
11.12.2018 11:08

  • Kuva: Timo Pylvänäinen / Alma Talent
    Kuva
    ”Kerrin esittämistä tilastoista toisaalta ilmenee ainakin minulle hieman yllätyksenä tullut tieto, että Suomi on näissä virroissa nettomääräisesti katsoen niin sanotusti voiton puolella”, Mika Maliranta toteaa.
 
|

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta arvioi huippulahjakkaiden liikkuvuutta käsittelevää kirjaa tänään ilmestyneessä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

 

Malirannan artikkeli käsittelee taloustieteilijä ja professori William Kerrin kirjaa ”The gift of global talent. How migration shapes Business, Economy & Society”. Maliranta toteaa, että lahjakkuuksien liikkuvuus on “päivänpolttava” ja “monen tunteita kuumentava” aihe.

Suomi on Malirannan mukaan kirjassa esillä ”paljon kokoaan suuremmassa laajuudessa”. Kerrin vaimo on suomalais-amerikkalainen Sari Pekkala-Kerr.

*

”Kerrillä on ollut paljon yhteyksiä suomalaiseen liike-elämään ja yhteiskuntaan. Tämä puolestaan selittynee ainakin osin sillä, että hän on jo vuosien ajan viettänyt kesänsä perheensä kanssa Suomessa. Hänen Suomi-tuntemustaan on lisännyt myös MIT:n professori Bengt Holmström, joka toimi aikanaan Kerrin opettajana ja jota Kerr on haastatellut tätä kirjaa varten. Tällaista on globaalin lahjakkuuden liikkuvuus käytännössä”, Maliranta kirjoittaa.

*

Malirannan mukaan kirjasta paljastui hänelle itselleen yllätys, sillä Suomessa on ollut huolta siitä, siitä, ”miten pystyttäisiin pitämään riittävästi osaajia kotikonnuillaan ja ehkäpä houkuttelemaan myös ulkomaalaisia lahjakkuuksia maahan”.

 

”Kerrin esittämistä tilastoista toisaalta ilmenee ainakin minulle hieman yllätyksenä tullut tieto, että Suomi on näissä virroissa nettomääräisesti katsoen niin sanotusti voiton puolella. Kerr kuitenkin muistuttaa lukijoita, että Suomesta lähteneet ovat tuoneet monesti paljon arvokasta tänne takaisin kuten ideoita ja verkostoja. Ja hän tietää tässä(kin), mistä puhuu”, Maliranta kirjoittaa.

Kaiken kaikkiaan lahjakkuuksien siirtolaisuus on Kerrin mukaan ollut tärkeää kehittyneiden maiden talouskehitykselle. Toisaalta Kerr myöntää, että tässä pelissä on myös häviäjiä, Maliranta toteaa.

*

LUE MYÖS:

Osmo Soininvaara: Suomelle nopeasti uusi linja maahanmuuttoon, ”jonka säännöt voivat olla itsekkäitä”

 


 

– Jos katsoo osallistujamääriä, niin ei varsinaisia PVL:n edustajia Suomessa paljoa ole. Ja niistäkin osa on ruotsalaisia. Että siinä mielessä uusnatsismi on marginaalinen ilmiö Suomessa. Isosta porukasta ei voi puhua. Mutta radikaaleimmat liikkeet tietysti yleensäkään eivät kerää kovin suurta kannattajajoukkoa. Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta mukaan uusnatsit tavoittelivat huomiota hakaristilipuilla, joita poliisi takavarikoi mielenosoittajilta.

 

Uusnatsien Kohti vapautta! -marssi Helsingissä LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Tutkija IS:lle: Uusnatsismi marginaalista

 

 

Tommi Kotosen mukaan radikaalit liikkeet eivät kerää suurta kannattajajoukkoa.

Helsingissä itsenäisyyspäivänä järjestettyyn uusnatsien mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan 200–300 ihmistä. Kulkueen taustalla oli Pohjoismainen vastarintaliike (PVL), jonka hovioikeus lakkautti syyskuussa.

Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kertoo Ilta-Sanomille, että uusnatsismi on Suomessa kuitenkin marginaalinen ilmiö.

 

– He ovat tienneet, että he menevät Kallioon marssimaan, niin tämä lippuepisodi lienee ollut jonkin sortin protesti tai provokaatio vastamielenosoittajille tai jopa poliisille. Aikaisemmin he eivät ole ymmärtääkseni noita natsilippuja käyttäneet.

– Ei tämän kokoisella porukalla normaalisti kovinkaan kummoista huomioarvoa Suomenkaan kokoisessa maassa saataisi. Ellei sitten tehtäisi tällaisia provosoivia tempauksia, kuten tämä hakaristitempaus, tutkija sanoo.

 


 

Näkökulma: Tunnen ystävieni ja tuttavieni kanssa syvää inhoa ja halveksuntaa, näitä sivistymättömiä natsistisia ääritoimijoita kohtaan. Tähän yhteiskunnan ja lainsäätäjien tulee puuttua välittömästi ja pikimmiten uudella lainsäädännöllä. Kenenkään suomalaisen ei pidä sietää tälläistä aatteelista alhaista räyhäämistä, minään päivänä vuodessa, avoimessa sivistysyhteiskunnassa koskaan!? - KimsBlog


 Hakaristilippujen poisto

 

 

Ratsupoliisit ottivat voimakeinoin

hakaristiliput pois uusnatseilta – Yle seuraa

itsenäisyyspäivän mielenosoituksia hetki

hetkeltä

 

Tilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena.

 

Mielenosoitukset

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä erilaisia mielenilmauksia ja marsseja.

Ensimmäinen marsseista on kansallissosialistinen Kohti vapautta -marssi klo 15.15 alkaen. Marssi kulkee Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön. Toinen mielenosoituksista on Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle kello 16.30 alkaen.

 

Kolmas marssi on Ylioppilaiden perinteinen soihtukulkue Hietaniemestä Senaatintorille. Marssin on määrä alkaa kello 17. Neljäs marssi on kansallismielisen 612 -soihtukulkueen marssi Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle kello 19.30 alkaen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

klo 16:10: Poliisi on tehnyt ensimmäiset kiinniotot uusnatsien kulkueesta.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Poliisi on ottanut hetki sitten pois hakaristilippuja Kohti vapautta -kulkueelta kokoontumislain nojalla.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Otimme kiinni neljä henkilöä Kohti vapautta -kulkueesta rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 
Narinkkatorin vastamielenosoituksessa pidetään aloituspuheenvuoroja.

klo 16:09:  

klo 16:06: Samaan aikaan uusnatseja vastustava Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu Narinkkatorille. Ylen toimittajan Hanna Terävän mukaan paikalla on tällä hetkellä 200-300 mielenosoittajaa. Vastamielenosoituksen on tarkoitus lähteä liikkeelle kello 16.30

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Kaisaniemestä lähti hetki sitten liikkeelle Kohti vapautta -mielenosoituskulkue. Osallistujia 200–300.

Näytä kuva Twitterissä
Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Poliisi on ottanut hetki sitten pois hakaristilippuja Kohti vapautta -kulkueelta kokoontumislain nojalla.

 
17 ihmistä puhuu tästä
 
 

klo 16:01: STT:n mukaan Kohti vapautta -marssiin osallistujat nimittelevät muun muassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.), presidentti Sauli Niinistöä ja europarlamentaarikko Jussi Halla-ahoa (ps.) kansanpettureiksi. Uusnatsimielenosoittajia on saapunut paikalle ainakin Ruotsista.

klo 16:00: Hakaniementorin vastamielenosoituksesta ei ole ilmoitettu poliisille etukäteen. Poliisista kerrotaan Ylelle, että kokoontuminen saa jatkua, jos siitä ei ole häiriötä.

Poliisin mukaan mahdollinen järjestäjä saattaa kuitenkin syyllistyä kokoontumisrikkomukseen, jos järjestäjä tavoitetaan.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Muistutamme, että ilmoittamattomien kokoontumisten järjestäjät voivat syyllistyä kokoontumisrikkomukseen.

 

klo 15:56: Ratsupoliisit ottavat nyt mielenosoittajilta pois hakaristiliput voimakeinoin, kertoo Ylen kuvaaja mielenosoitusreitin varrelta.

klo 15:50: Kohti vapautta-marssia vastassa on Hakaniementorilla useita kymmeniä vastamielenosoittajia. Paikalla torilla on myös useita poliisipartioita.

klo 15:47: Helsingin poliisin arvion mukaan Kohti vapautta-marssissa on osallistujia 200-300.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 
 

Kaisaniemestä lähti hetki sitten liikkeelle Kohti vapautta -mielenosoituskulkue. Osallistujia 200–300.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 

klo 15:42: PVL:n marssi lähtee liikkeelle Kaisaniemenrannasta.

klo 15:40: PVL:n marssi on alkamaisillaan. Marssiin osallistujat lämmittelevät huutamalla iskulauseita.

PVL:llä näyttää olevan hakaristiliput marssilla mukana PVL:n omien lippujen lisäksi. Liput olivat vielä marssin alkuvaiheessa rullalla.

klo 15:38:  

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

'ssa järjestettävästä mielenosoituksesta Kallio ilman natseja ei ole tullut etukäteen virallista kokoontumislain mukaista ilmoitusta 'lle. Muistutamme, että poliisille tulee ilmoittaa mielenosoituksesta vähintään 6 tuntia ennen mielenosoitusta.

Helsingin poliisi
 
@HelsinkiPoliisi
 

Huolehdimme ensisijaisesti siitä, että asianmukaisen ilmoituksen tehneiden mielenosoitukset turvataan, niin kuin mielenosoittajat ja poliisi ovat yhdessä etukäteen sopineet.

 
Näytä käyttäjän Helsingin poliisi muut twiitit
 
 

15.20 Kaisaniemenrantaan saapuu lisää mielenosoittajia. Uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tunnuksia ei ole vielä ainakaan näkyvästi esillä.

15.15 Iltapäivän ensimmäinen marssi on lähdössä pian Helsingin Kaisaniemenrannasta. Kohti vapautta -nimisen marssin on arvioitu lähtevän klo 15.30. Ylen toimittaja Jyrki Hara kertoi lähtöpaikalta hieman klo 15 jälkeen, että paikalla näytti olevan noin sata mielenosoittajaa.

 


 

Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin. Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.



 

Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat

järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa –

puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja

yhteistyötä odinien kanssa

 

Vastarintaliikkeellä on varasuunnitelma sen lakkauttamisen varalle. Järjestö on perustanut uusia yhdistyksiä, joiden avulla se aikoo levittää aatettaan myös tulevaisuudessa.

 

Pohjoismainen vastarintaliike (PVL)
Äärioikeistolaiseen 612-soihtukulkueeseen osallistunut mies.
Naamansa peittänyt mies osallistui itsenäisyyspäivänä 2016 Helsingissä äärikansallismieliseen 612-soihtukulkueeseen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

 

Se oli yksi potku, mutta seuraukset olivat kauaskantoiset.

Syksyllä 2016 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) lippuvartio seisoi Helsingin asema-aukiolla. Ohi kulki mies, joka sylkäisi maahan uusnatsien edessä.

 

PVL:n johtohahmoihin kuuluva Jesse Torniainen reagoi välittömästi. Hän ryntäsi miestä kohti, hyppäsi ja potkaisi rintaan.

 

Uhri kuoli noin viikkoa myöhemmin. Oikeus katsoi, ettei potkun ja kuoleman välillä ollut kiistatonta yhteyttä. Tapaus oli silti viimeinen niitti viranomaisten kärsivällisyydelle.

Poliisihallitus oli suunnitellut Vastarintaliikkeen kieltämistä jo vuoden 2013 Jyväskylän kirjastopuukotuksen rikoskäsittelyssä. Uusnatsi oli puukottanut vasemmistoaktiivia kirjanjulkistustapahtuman yhteydessä. Poliisin vaatimus ei tuolloin ehtinyt tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Helsingin asema-aukiolla Poliisihallituksen mitta täyttyi: tällä kertaa ihminen oli kuollut.

Myös kansalaiset reagoivat voimakkaasti. Asema-aukio täyttyi pian kynttilöistä ja kukista. Viesteissä luki:

Huutava vääryys.

Viha synnyttää vihaa.

Ihmiset eivät opi.

 

PVL:n jäsen pahoinpiteli miehen hyppypotkulla Helsingin asema-aukiolla vuonna 2016. Kansalaiset toivat aukiolle kukkia ja kynttilöitä.Berislav Jurišić / Yle
 
 

Maaliskuussa 2017 Poliisihallitus teki kantelun, jossa se vaati oikeutta lakkauttamaan Vastarintaliikkeen. Asia eteni Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka teki päätöksen marraskuussa 2017. Järjestö kiellettiin lainvastaisena.

Uusnatsien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut tähän. Kävi päinvastoin.

Vastarintaliike valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Samalla järjestö alkoi valmistautua siihen, että lakkauttamispäätös saa lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaisi sitä, ettei järjestö enää voisi kokoontua tai värvätä uusia jäseniä.

Syksyllä 2018 myös Turun hovioikeus päätti kieltää järjestön. Nyt PVL hakee valituslupaa päätökseen korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisun saaminen tähän voi kestää vielä kuukausia, jopa yli vuoden.

Yle selvitti, mitä PVL on tehnyt kulisseissa kuluneen vuoden aikana, kun sen asemaa on käsitelty eri oikeusasteissa.

 

  • Kävi ilmi, että PVL:n jäsenet ovat perustaneet kaksi uutta yhdistystä, jotka jo levittävät järjestön sanomaa. Tällä se on varmistanut, että jos yksi yhdistys lakkautetaan, toiminta voi jatkua uusien yhdistysten kautta. Toisen yhdistyksen tarkoituksena on perustaa poliittinen puolue. Toinen yhdistys kertoo auttavansa vähäosaisia kantasuomalaisia.
  • Toisekseen PVL on vahvistunut. Sen jäsenmäärä on kasvanut kymmenillä henkilöillä ja on nyt toistasataa. Järjestö on julistanut nettisivuillaan: Kehitymme sitä vahvemmaksi, mitä kovempaa meitä vastaan hyökätään.Kolmanneksi PVL:n ja katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) välit ovat lämmenneet. Odineita osallistuu jatkuvasti PVL:n mielenosoituksiin – ja toisin päin. SoO osoittaa tukeaan PVL:lle myös järjestönä.
  • Odineiden mielestä PVL on “tarvittava vastavoima tämän ajan oikeus- ja moraalikäsitystä halventaville pakkomonikulttuurin lobbaajille”.

 

Luotettavien tietojen saaminen PVL:n toiminnasta ei ole helppoa. Järjestö ei lähtökohtaisesti anna haastatteluja. Yritimme tavoitella tätä juttua varten useita PVL:n jäseniä. Kaksi heistä suostui lopulta vastaamaan osaan kysymyksistämme sähköpostitse. Kameran eteen ei suostunut kukaan.

PVL suhtautuu niin kutsuttuun valtamediaan erittäin negatiivisesti. Järjestö pitää kontakteja toimittajiin riskinä. PVL:n mielestä media on osa valehtelevaa eliittiä, joten se nähdään vihollisena.

Omille nettisivuilleen järjestö tuottaa aktiivisesti ideologiansa mukaista sisältöä. Sivut toimivat tiedotuskanavana omille kannattajille.

Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se haluaa luoda pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion ja romuttaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen.

PVL ihannoi Adolf Hitleriä, vaalii valkoisen pohjoismaisen rodun “puhtautta” ja vastustaa juutalaisia. Järjestön mielestä holokaustia eli juutalaisten joukkotuhoa toisessa maailmansodassa ei ole todistettu pitävästi.

 

Sisäministeriö luokittelee(siirryt toiseen palveluun) PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen demokratian vastaisin keinoin.

PVL:n lakkauttamista koskeva oikeuskäsittely on paitsi ajankohtainen myös poikkeuksellinen. Suomessa kiellettiin viimeksi natsijärjestöjä 1970-luvulla, kun Pekka Siitoin nimitti itseään valtakunnanjohtajaksi.

PVL uhkaa etenkin tiettyjen vähemmistöryhmien turvallisuutta. Turun hovioikeuden ratkaisun mukaan PVL hyväksyy järjestön arvojen puolesta tehdyn väkivallan.

Jäsenten väkivallanteoissa on usein vaikuttanut poliittinen motiivi. Sisäministeriön mukaan poliittinen väkivalta Suomessa on viime vuosina ollut lähinnä PVL:n jäsenien väkivaltaa.

Ulkoparlamentaarisia keinoja käyttävän äärioikeiston noususta on puhuttu muuallakin Euroopassa. Äärioikeistolaista poliittista väkivaltaa on nähty hiljattain esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Poliisin mielestä PVL:n lakkauttaminen saattaa radikalisoida osaa sen jäsenistä entisestään. Koska järjestön lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen, se saa toistaiseksi järjestää vapaasti kokoontumisiaan julkisilla paikoilla.

 

Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Syksyllä 2017 PVL järjesti Tampereella mielenosoituksen “sananvapauden puolesta”.

Käräjäoikeus pohti vielä tuolloin järjestön kieltämistä. Marssille osallistui parisataa ihmistä, äärikansallismielisiä useista eri ryhmistä.

Paikalle oli saapunut myös PVL:n aateveljiä Ruotsista. Hämeensillalla uusnatsit kohtasivat vastamielenosoittajia. Oli syntymässä kahakka, vaikka paikalla oli paljon poliiseja.

 

Sitten tapahtui kummia

Asema-aukion hyppypotkusta vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen tuli väliin ja rauhoitteli ruotsalaisia. Tilanne oli ohi yhtä nopeasti kuin alkoi.

 

Tapaus kuvaa hyvin, miten Vastarintaliikkeen linja on muuttunut sen jälkeen, kun oikeusprosessi sen lakkauttamiseksi alkoi yli 1,5 vuotta sitten. Se on halunnut pitää matalaa profiilia ja pidättäytyä väkivallasta. Ei ole haluttu antaa lisäsyitä lakkauttamiselle.

Muutoin liikkeen aktiivit ovat pysyneet kiireisinä. He ovat liimailleet tarroja katupylväisiin, jakaneet lentolehtisiä ja kiinnittäneet ilmoituksia. Viikoittaisia kokoontumisia on pidetty järjestön kertoman mukaan seitsemällä paikkakunnalla Suomessa.

PVL on myös kaikessa hiljaisuudessa alkanut kerätä kannattajakortteja oman natsipuolueen perustamiseksi. Tätä varten järjestössä aktiivisesti mukana olleet henkilöt rekisteröivät keväällä Kansan yhtenäisyys -nimisen yhdistyksen. Kortteja on kerätty alkukesästä lähtien.

Tarkoittaako puoluehanke sitä, että PVL olisi muuttamassa taktiikkaansa? Järjestö kun on kertonut pyrkivänsä vallankumoukseen.

Tuskin. Ylen tietojen mukaan PVL:ää ei kiinnostanut puolueen perustaminen, ennen kuin poliisi haki järjestöä lakkautettavaksi.

 

Poliisi epäilee, että PVL ei aidosti tahdo vaikuttaa politiikassa. Järjestö on kertonut tavoitteekseen rakentaa Suomeen rinnakkaisyhteiskunnan, joka korvaisi lopulta nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen.

Puolueprojekti vaikuttaakin varasuunnitelmalta. Jos yksi yhdistys lakkautetaan, korvaava yhdistys on jo valmiina.

Kansan yhtenäisyys -yhdistyksen mukaan puolueen perustamisaikeilla ei ole tekemistä PVL:n eikä sen lakkauttamisen kanssa.

Vastarintaliike kuitenkin mainostaa puoluehanketta nettisivuillaan ja kerää sille kannattajakortteja mielenilmaustensa sekä “perusaktivismin” yhteydessä. Puoluetta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtaja on tunnettu PVL-aktiivi.

 

Puoluehanke on avoimesti kansallissosialistinen. Tavoitteikseen se listaa muun muassa EU-eron, rajojen sulkemisen pakolaisilta ja pankkitoiminnan kansallistamisen.

Kevään 2019 vaalit eivät ole tähtäimessä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on saada ehdokkaita sekä kunnallisiin että valtakunnallisiin vaaleihin.

Syyskuussa 2018 Kansan yhtenäisyys kertoi saaneensa kasaan tuhat korttia.

Suomessa puolueen rekisteröimiseen vaaditaan vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Ne pitää kerätä yhden vuoden aikana. Aikaa on siis ensi kesän alkupuolelle asti.

Poliisi pitää mahdollisena, että järjestö saa koottua tarpeeksi tukea puoluehankkeelleen. Pelkästään äärikansallismielisten itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen osallistui vuonna 2017 lähes 3 000 ihmistä.

PVL:n puoluehaaveet ovat kopio järjestön emomaasta Ruotsista, jossa Pohjoismainen Vastarintaliike (ruotsiksi Nordiska Motståndsrörelsen, NMR) hyväksyttiin puolueeksi 2015.

 

PVL kerää Suomessa kannattajakortteja oman puolueen saamiseksi. Ruotsissa järjestö on onnistunut perustamaan puolueen.Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Jo vuotta aiemmin järjestön johtaja pääsi pienen Ludvikan kunnan valtuustoon Ruotsidemokraattien listalta.

Ruotsin Vastarintaliike osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin syksyllä 2018. Puolueella oli kuntavaaleissa kaikkiaan tusinan verran ehdokkaita kolmella pikkupaikkakunnalla, mutta ehdokkaat saivat kasaan yhteensä vain parisataa ääntä ja jäivät kauas valtuustopaikoista.

Saldo jäi laihaksi myös samalla pidetyissä eduskuntavaaleissa(siirryt toiseen palveluun). Vastarintaliike keräsi koko maassa pari tuhatta ääntä, mikä oli 0,03 prosenttia lasketuista äänistä.

 

Puolueprojektin lisäksi Vastarintaliikkeen Suomen-osasto on perustanut myös toisen yhdistyksen. Sen nimi on Suomalaisapu.

Suomalaisapu on toiminut jo vuosia, mutta yhdistykseksi se rekisteröitiin vasta viime vuonna, hieman ennen kuin Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lakkauttaa PVL:n.

Vastarintaliikkeen Suomen-osaston ja Suomalaisavun puheenjohtaja on sama mies, Orivedellä asuva Antti Niemi. Suomalaisavun logo mukailee Vastarintaliikkeen ylöspäin osoittavaa nuolta, Tyr-riimua.

Suomalaisapu kertoo jakavansa lahjoituksia vähäosaisille suomalaisille “isänmaalliselta arvopohjalta”. Ylen tietojen mukaan yhdistys on saanut yksityishenkilöiltä ainakin vaatteita ja joitain rahalahjoituksia.

 

Vaikuttaa siltä, että PVL pyrkii käyttämään Suomalaisapua maineensa kiillottamiseen ja uusien tukijoiden houkutteluun.

Se on lähettänyt avustuspaketteja, jotka ovat sisältäneet muun muassa vaatteita ja erilaisia tavaroita. Mukaan on laitettu myös kirje, jossa kansallismielisiä kehotetaan järjestäytymään “uudella tavalla” yhteiskunnan suojelemiseksi ja levittämään sanaa Suomalaisavusta.

Poliisi pitää Suomalaisapua PVL:n alayhdistyksenä. Se on todennäköisesti saanut kimmokkeensa avustustoiminnalleen Italian uusfasistiselta CasaPound-liikkeeltä, joka on vieraillut Vastarintaliikkeen luona Suomessa ja harjoittanut kotimaassaan omia näkemyksiään tukevaa hyväntekeväisyyttä.

 

Vastaavaa valikoitua hyväntekeväisyyttä on tehnyt myös kreikkalainen äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto -puolue. Sillä on oma ohjelmansa köyhien auttamiseksi.

Sekä CasaPound että Kultainen aamunkoitto pyrkivät hyväntekeväisyytensä avulla houkuttelemaan itselleen kannattajia ja äänestäjiä.

PVL on siis rekisteröinyt kaksi uutta yhdistystä Suomessa, mutta sen lisäksi järjestön aktiivi on hiljattain perinyt liiketoimintaa Virosta. Aiemmin yritykset omisti natsipiireistä tuttu suomalaismies. Asiasta kertoi ensimmäisenä Seura-lehti(siirryt toiseen palveluun).

Iso kysymys PVL:n suhteen on, miksi se edelleen saa jatkaa toimintaansa.Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä se aikoo jälleen kerran järjestää mielenosoituksen Helsingissä.

Syy on lakitekninen. Meneillään olevassa oikeusprosessissa haetaan lakkautettavaksi rekisteröimätöntä yhdistystä PVL:ää ja rekisteröityä Pohjoinen Perinne -yhdistystä, joka on hallinnoinut PVL:n rahaliikennettä.

Lain mukaan lakkautetun yhdistyksen toiminta on lopetettava heti, mutta pykälä ei koske rekisteröimätöntä yhdistystä.

Pohjoinen Perinne -yhdistyksen toiminta on jo jäädytetty, mutta Poliisihallitus on soveltanut lakia niin, että se pystyy estämään uusnatsien kokoontumiset vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman.

 

PVL on saanut jatkaa julkista toimintaansa, koska sen lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen. Järjestö hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.Yle
 

Miten Vastarintaliikkeen lakkauttaminen sitten vaikuttaisi sen toimintaan?

Suomen rikoslainsäädäntö ei määrittele tarkasti, miten poliisi voi puuttua lakkautetun yhdistyksen toimintaan.

 

Poliisihallituksen mielestä laki jättää avoimeksi muun muassa sen, mikä kaikki konkreettinen toiminta on rikosoikeudellisessa mielessä rangaistavaa.

Lain perusteella on selvää, että yhdistyksen edustaminen ja sen puolesta toimiminen olisivat kiellettyä, jos yhdistys on lakkautettu. Lisäksi rangaistavaa olisi järjestää kokouksia ja värvätä yhdistykselle uusia jäseniä.

 

Poliisihallituksen elokuussa 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että sen sijaan on epäselvää, voisiko esimerkiksi lakkautetun yhdistyksen tunnuskuvien, kuten lippujen tai logovaatteiden, kantaminen yleisellä paikalla olla rangaistavaa.

Käytännössä epäselvyydet yhdistyksen lakkauttamista koskevista lainkohdista voivat johtaa siihen, että tuomioistuimessa puidaan vielä montaa PVL:n toimintaan liittyvää asiaa.

Voi siis kulua hyvinkin pitkään, ennen kuin poliisilla on tuomioistuimen vahvistamat toimintamallit puuttua Vastarintaliikkeen toimintaan.

PVL:ää seuranneet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että lakkauttaminen ei lopettaisi liikkeen toimintaa, vaan sitä jatkettaisiin muussa muodossa. Yksi vaihtoehto on mennä “maan alle”.

Entä mikä merkitys on PVL:n jäsenten perustamilla uusilla yhdistyksillä, puoluetta ajavalla Kansan yhtenäisyydellä ja hyväntekeväisyyttä harjoittavalla Suomalaisavulla? Voisiko PVL jatkaa toimintaansa niiden puitteissa?

Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan myös puolueprojekti ja Suomalaisapu voivat kaatua, jos PVL:n lakkauttaminen saa lainvoiman.

Jos viranomaiset osoittaisivat niiden ja PVL:n välille selvän linkin, oikeus voisi katsoa, että uudet yhdistykset ajaisivat lakkautetun järjestön asiaa. Tällöin Kansan yhtenäisyys ja Suomalaisapu voitaisiin kieltää samoilla perusteilla.

Lakkauttamiset käsiteltäisiin kuitenkin omina oikeusjuttuinaan.

PVL:n viimeaikainen toiminta kielii siitä, että se uskoo lakkauttamisen saavan lainvoiman. Tämän puolesta puhuvat uusien yhdistysten perustaminen mutta myös se, että järjestö siirsi äskettäin nettisivujensa ylläpidon ulkomaille.

Ääriliikkeiden mahdolliset lakkauttamiset ovat puhuttaneet muuallakin Euroopassa. Ruotsissa hallitus selvittää, voiko väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan ja symbolit kieltää.

Saksassa korkein oikeusistuin päätti taannoin, ettei äärioikeistolaista Saksan kansallisdemokraattista puoluetta kielletä. Saksassa puolueen voi kieltää, jos sen katsotaan voivan horjuttaa valtiojärjestystä. Oikeus piti rasistista puoluetta liian mitättömänä tällaiseen.

Britannia päätti pari vuotta sitten toisin. Se kielsi natsijärjestö National Actionin terrorismilakeihin nojaten. National Actionilla oli yhteyksiä myös PVL:ään.

Marraskuussa National Actioniin kuulunut suomalaismies tuomittiin Britanniassa kahdeksan vuoden vankeuteen äärioikeistolaisesta radikalismista. Hän oli entinen PVL:n jäsen(siirryt toiseen palveluun).

PVL on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Tämä on sisäministeriön mukaan epätavallista(siirryt toiseen palveluun), koska poliittisten ääriryhmittymien elinkaari on Suomessa tyypillisesti muutamia vuosia.

Hierarkisesti rakentuneen Vastarintaliikkeen ryhmänjohtajat ovat onnistuneet viime aikoina kasvattamaan osastojensa kokoa. Vastarintaliikkeen jäsenmäärä on 100–120, kun se vielä pari vuotta sitten oli 60–70.

Apuna jäsenmäärän kasvattamisessa on saattanut olla järjestön viime aikoina saama julkisuus, uhriutuminen lakkautushankkeen aikana ja samanmielisiltä saatu sympatia.

Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.Ismo Pekkarinen / AOP

Aiemmin sulkeutuneesta PVL:stä on tullut myös sallivampi muita maahanmuuttovastaisia ryhmiä kohtaan. PVL näkee niissä mahdollisuuden hyötyä. Liike on halunnut näyttää julkisesti mahdollisimman vahvalta lakkauttamiskanteen käsittelyn aikana.

PVL:n jäsenyydelle on yhä tiukat kriteerit, mutta liike on kelpuuttanut mielenosoituksiinsa myös muita äärikansallismielisiä. Vastaavasti nämä ryhmät ovat sallineet uusnatsien osallistumisen omiin tapahtumiinsa.

Kuvaava esimerkki tästä oli äärikansallismielisen Kansallismielisten liittouman kesällä 2018 Turun terrori-iskun muistoksi järjestämä kulkue, jonka kärkijoukoissa marssi lukuisia uusnatseja.

*

Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.

Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin.

Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.

*

Helsingin yliopiston tutkija Daniel Sallamaa arvioi äskettäin julkaistussa raportissaan(siirryt toiseen palveluun), että PVL voisi olla kiinnostunut rekrytoimaan odineita riveihinsä. Sallamaa on tutkinut ulkoparlamentaarista äärioikeistoliikehdintää ja maahanmuuttovastaisuutta 2010-luvun Suomessa.

Odinin sotureita Vastarintaliike pitää luotettavina, toisin kuin muita kansallismielisiä, jotka voivat puhua ohi suunsa sosiaalisessa mediassa.

SoO tukee julkisesti(siirryt toiseen palveluun) PVL:ää ja tuomitsee Poliisihallituksen toimet liikkeen lakkauttamiseksi. Odinien mielestä PVL on tarvittava vastavoima “epäisänmaalliselle rahaeliitille”.

Soldiers of Odinin perustaja Mika Ranta sanoo Ylelle, että odinit tekevät yhteistyötä kaikkien kansallismielisten ryhmien kanssa, jotka ovat lähellä heidän ajatusmaailmaansa. PVL:n kanssa yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin maahanmuutto- ja islaminvastaisuus.

Keväällä SoO alkoi ottaa tukijäseniä PVL:n mallia mukaillen.

Entä aikovatko odinit syventää yhteistyötään PVL:n kanssa? Ranta sanoo, että “porukat jeesii toisiaan, jos tarvii jeesiä”. Hän ei ota kantaa siihen, onko odineita jäseninä PVL:ssä tai päinvastoin. Ranta on aiemmin kertonut olevansa kansallissosialisti.

Nyt Ranta pelkää, että jos PVL:n kieltäminen saa lainvoiman, seuraavaksi lakkautusuhan alla ovat odinit.

Juttua varten on haastateltu äärioikeistoon perehtyneitä tutkijoita ja poliiseja, valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta ja professori Heikki Hiilamoa Helsingin yliopistosta, PVL:n Antti Niemeä, Kansan yhtenäisyyden Harri Auremaa sekä Soldiers of Odinin Mika Rantaa. Lähteinä on käytetty myös poliisin esitutkintapöytäkirjoja, oikeuksien päätöksiä sekä PVL:n, Kansan yhtenäisyyden ja SoO:n kotisivuja.

*

Fakta: Uusnatsien rahoitushana suljettiin

  • PVL on rahoittanut toimintaansa lahjoituksilla, jäsen- ja kannattajamaksuilla sekä omalla nettikauppamyynnillä. Budjetti on ollut luultavasti joitakin tuhansia euroja vuodessa.
  • Rahavirtoja on ohjattu viranomaisten jäädyttämän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen kautta.
  • Yhdistyksellä on niin vähän rahaa, ettei se riitä edes yhdistyksen mahdolliseen alasajoon.
  • Pohjoisen Perinteen toiminta jäädytettiin, kun käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi. Yhdistyksen hallituksella ei pitäisi olla pääsyä yhdistyksen varoihin tai omaisuuteen.
  • Yhdistyksen ainoata omaisuutta eli nettikaupassa myytäviä tuotteita ei ole toistaiseksi saatu takaisin. Nettikauppa ei ole enää toiminnassa.

 


 

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että radikalisoituminen ei ole ulkomaalaisten maahanmuuttajien Suomeen tuoma ongelma. – Suomessa on aina ollut väkivaltaista ekstremismiä eli ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan, sanoo Mankkinen. Asiantuntijoiden mukaan osallisuuden tunne on paras keino ehkäistä radikalisoitumista ja siitä aiheutuvaa väkivaltaa. – Ei ehkäisy ole vain viranomaistyötä. Huolehditaan siitä, että nuorilla on tilaisuuksia ja positiivisia kokemuksia, että koulutuksella ja ahkeruudella pääsee eteenpäin. Että nuorilla on mielekästä tekemistä esimerkiksi urheiluseuroissa, Tarja Mankkinen kertoo Ylelle.

 

Uusnatsien Pohjoismainen vastarintaliike marssi Turun keskustassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yle: Suomessa yli tuhat vaarallisesti

radikalisoitunutta

 

Väkivaltaisiksi arvioituja ryhmittymiä ovat muodostaneet äärioikeistolaiset ja vasemmistoanarkistit.

Poliisin arvion mukaan yli tuhatta ihmistä pidetään Suomessa riskinä sivullisten turvallisuudelle, kertoo Yle.

 

Väkivaltaan taipuvat henkilöt hakeutuvat usein samanmielisten seuraan.

– Johonkin ihminen aina liittyy. Varsinkin netistä löytyy yhteisöjä, joista tukea saa huonoimman kautta, kertoo Tampereen yliopiston professori Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Väkivaltaiseksi arvioituja ryhmiä Ylen mukaan ovat esimerkiksi äärioikeistolaiset järjestöt, Syyrian ja Irakin alueen konflikteihin liittyvät verkostot, sekä vasemmistolaiset anarkistiryhmät. Radikalisoituneissa on myös yksittäisiä toimijoita, joiden väkivaltariski on arvioitu suureksi.

*

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että radikalisoituminen ei ole ulkomaalaisten maahanmuuttajien Suomeen tuoma ongelma.

– Suomessa on aina ollut väkivaltaista ekstremismiä eli ääriajattelua. Esimerkiksi Lapuan liike käytti väkivaltaa, joka perustui vain ideologiaan, sanoo Mankkinen.

Asiantuntijoiden mukaan osallisuuden tunne on paras keino ehkäistä radikalisoitumista ja siitä aiheutuvaa väkivaltaa.

– Ei ehkäisy ole vain viranomaistyötä. Huolehditaan siitä, että nuorilla on tilaisuuksia ja positiivisia kokemuksia, että koulutuksella ja ahkeruudella pääsee eteenpäin. Että nuorilla on mielekästä tekemistä esimerkiksi urheiluseuroissa, Tarja Mankkinen kertoo Ylelle.

*

 


 

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista. Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi. - Näkökulma: Aivan kuten Euroopassa, tämän kaltaiset järjestöt ovat avoimesti fasistisia toimijoita, joille Suomessa yhteiskunta sanoo lopullisesti EI! Aatteellisella rutolla ei ole tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa. - KimsBlog

 

PVL:n mukaan yhdistyksen lakkauttaminen rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hovioikeus määräsi Pohjoismaisen

vastarintaliikkeen lakkautettavaksi

 

 

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse.

Turun hovioikeus on määrännyt Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi. Päätös koskee myös järjestön alueosastoja ja Pohjoinen Perinne -yhdistystä.

 

Tampereen käräjäoikeus päätyi samoille linjoille viime vuoden marraskuussa. PVL valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi PVL:n toiminnan olevan lain ja hyvien tapojen vastaista. Varoitus katsottiin riittämättömäksi toimeksi, sillä järjestön toiminnan arvioitiin olevan yleisen edun vastaista.

Poliisihallitus on ajanut järjestön lakkauttamista oikeusteitse. PVL:n mukaan päätös rikkoo sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Yhdistysten on lopetettava toimintansa, kun päätös tulee lainvoimaiseksi.

 


 

Mittausajankohtien välillä USA:n presidentti vaihtui Barack Obamasta Donald Trumpiin. Suhtautuminen Venäjään on viilentynyt Suomessa kymmenessä vuodessa. Suomalaisista 27 prosenttia katsoo, että ”Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle”. Vuonna 2007 vastaavan väitteen kanssa oli samaa mieltä 37 prosenttia. EVAn vuoden 2018 arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat 2 073 henkilön vastauksiin Taloustutkimukselle. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018.

 


Suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa hieman aiempaa tärkeämmäksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

USA:n kumppanuutta arvostetaan Suomessa

yhä enemmän

 

Yhdysvaltoja tärkeänä kumppanina pitävien suomalaisten osuus on hieman noussut.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa mitattiin myös suomalaisten asennoitumista Yhdysvaltoihin.

 

Nyt 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. 27 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa.

Vuonna 2009 vastaavan väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia ja eri mieltä 31 prosenttia suomalaisista.

*

Mittausajankohtien välillä USA:n presidentti vaihtui Barack Obamasta Donald Trumpiin.

Suhtautuminen Venäjään on viilentynyt Suomessa kymmenessä vuodessa.

Suomalaisista 27 prosenttia katsoo, että ”Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle”. Vuonna 2007 vastaavan väitteen kanssa oli samaa mieltä 37 prosenttia.

EVAn vuoden 2018 arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat 2 073 henkilön vastauksiin Taloustutkimukselle. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018.

*


 

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi. Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi. - Näkökulma: Litiumin jatkojalostus on Suomen talouselämälle avainkysymys, jotta maahan saadaan syntymään lopputuotteen; korkeamman jalostusasteen menestyvä teknologinen "akkuklusteri" Länsi-Suomeen. Mahdollisuudet maailmanmarkkinoille ovat käytännössä....mittaamattomat sähköautojen aikakaudessa 2020-2100!? - KimsBlog


 

 

Keliber viemässä litiumin jalostusta

suunniteltua pidemmälle – tuotanto käyntiin

ehkä jo 2021

 

Akkuteollisuus siirtyy yhä enemmän käyttämään litiumhydroksidia. Sen hintakin on korkeampi kuin aluksi Keliberin suunnitelmissa olleen litiumkarbonaatin.

 

Kaivosteollisuus
Keliberin Litiumkaivoksen tutkimustunneli Kokkolan Syväjärvellä.
Keliberin koelouhoksen tutkimustunneli Syväjärvellä.Kalle Niskala / Yle

Kaivosyhtiö Keliber on viemässä lopputuotettaan suunniteltua pidemmälle. Yhtiö tutkii nyt, voitaisiinko Kaustiselta louhittavasta ja rikastettavasta malmista valmistaa Kokkolassa litiumhydroksidia.

 

Litiumhydroksidi on korkeamman jalostusasteen tuote kuin alunperin lopputuotteeksi suunniteltu litiumkarbonaatti.

 

– Sen hinta on hivenen korkeampi eli tässä on mahdollisuus parantaa yhtiön taloudellisia tunnuslukuja, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Keliber aloittaa kaivosteollisuuden teknologiaan erikoistuneen Outotecin kanssa Pilot-mittakaavan testauksen tuotantosuunnan muutoksesta. Selvitys teknisistä ja taloudellista vaikutuksista valmistunee jo vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Akkuteollisuus on ennusteiden mukaan siirtymässä akkujen nikkelipitoisuuden noustessa yhä enemmän litiumhydroksidin käyttöön litiumkarbonaatin sijaan.

 

Tuotantosuunnan päivitys ei vaadi yhtiön mukaan suuria muutoksia Kokkolan tehtaan suunnitelmiin tai ympäristöluvitukseen. Asiaa on käyty läpi jo alustavasti ely-keskuksen kanssa. Prosessin alku pysyisi samanlaisena lämpökäsittelyn ja ensimmäisen liuotusvaiheen osalta.

– Sen jälkeen liuoskemia muuttuisi karbonaattimiljööstä hydroksimiljööseen ja hiilidioksidin sijasta käytettäisiin sammutettua kalkkia, selvittää Lamberg.

Muutos vaikuttaisi hieman tehtaan sivutuotteena syntyvän analsiimin koostumukseen, yhtiön mukaan se parantaisi analsiimin käytettävyyttä maanrakennuksessa. Yhtiö neuvotteleekin Kokkolan Sataman kanssa analsiimin läjittämisestä sataman laajennusalueille.

 

Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm
 ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Talous- ja rahoitusjohtaja Jaakko Vilponen, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, viestintä- ja hallintopäällikkö Jarmo Finnilä, tuotantojohtaja Manu Myllymäki, päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Rakentaminen vauhtiin jo ensi kesänä?

Keliber tavoittelee tuotannon aloittamista vuoden 2021 loppupuolella. Se on pisimmälle edennyt litiumprojekti Euroopassa. Yhtiö toivoo saavansa ympäristölupa-asiat kuntoon ensi kesänä, minkä jälkeen päästäisiin heti rakentamaan.

 

Myyntisopimuksien teko ja rahoituksen järjestäminen on aikataulutettu ensi vuoden loppuun. Tällä hetkellä yhtiö käy esimerkiksi rahoitusneuvotteluja pankkien kanssa.

Kokonaisinvestointien määräksi yhtiö laskee noin 250 miljoonaa euroa. Siitä kaivosten avaamiseen kuluu 45 miljoonaa, rikastamon rakentamiseen Kaustisen Kalavedelle 95 miljoonaa ja Kokkolan kemiantehtaan rakentamiseen 115 miljoonaa.

Rakentamisen arvioidaan vaativan 800 miestyövuotta, rakentajien määrä nousee noin 300 henkeen.

Toimiessaan täydellä teholla Keliber arvioi työllistävänsä noin 160 ihmistä. Kaivoksilla ja kuljetuksissa tarvitaan 40 työntekijää, suurin osa työstä tehdään alihankintana.

Kalaveden rikastamon työntekijämääräksi arvioidaan 50 henkeä, saman verran työpaikkoja tulee myös Kokkolan kemiantehtaalle. Hallinto työllistää 20.

 

Useita eri louhoksia ja rekkarallia

Keliberin hanke koostuu useista eri louhoksista. Rikastamo ei toimi niistä minkään yhteydessä, vaan kaivosalueilla noin nyrkinkokoisiksi paloiksi murskattu malmi kuljetetaan Kaustisen Kalavedelle rekoilla.

 

Ensimmäisenä yhtiö avaa Syväjärven kaivoksen Kaustisella, siitä tulee sata metriä syvä avolouhos. Louhittavaa sieltä arvioidaan riittävän neljäksi vuodeksi.

Seuraavana avausvuorossa on mineraalivaroiltaan suurin eli Rapasaaren louhos, se sijaitsee nykyisen turvetuotantoalueen reunassa. Rapasaaressa Kaustisella tehdään avolouhintaa neljä vuotta, minkä jälkeen louhintaa jatketaan maan alla vielä seuraavat neljä vuotta.

*

Yhtiön arvion mukaan kymmenisen vuoden kuluttua vuorossa olisivat Kaustisen Outoveden, Kokkolan Läntän ja Kruunupyyn Emmeksen louhokset. Läntässä ja Outovedellä avattaisiin avolouhokset neljäksi vuodeksi.

Emmeksessä ja lisäksi Läntässä riittäisi louhittavaa maan alla kuudeksi vuodeksi.

*

 

Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Keliberin päägeologi Pentti Grönholm ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg.Ari Vihanta / Yle
 

Yhtiö hakee koko ajan myös uusia esiintymiä. Se arvioi kaivoksiltaan riittävän louhimista vähintään 13 vuodeksi, minkä jälkeen toiminta siirtyisi muualta ostettavan rikasteen varaan.

Louhoksilta ajetaan rikastamoille malmia 540 000 tonnia vuodessa. Se tarkoittaa noin 60 louhoksilta lähtevää rekkaa päivässä, edestakaiset matkat huomioiden se tuo siis päivässä 120 rekkaa kantatielle 63 eli Toholammintielle.

 

Kalaveden rikastamolta lähtee puolestaan Kokkolaan 15 rekkaa vuorokaudessa. Rikaste ajetaan katetuilla rekoilla, jottei hiekkamainen rikaste pölise.

Kokkolassa valmistuva litiumhydroksidi tai litiumkarbonaatti pakataan suursäkkeihin, joita kertyy päivässä noin kontillinen, esimerkiksi laivattavaksi kerran viikossa Kokkolasta Antwerpeniin lähtevään konttilaivaan.

 

Yleisötilaisuudessa huolia ja suuria odotuksia

Keliber päivitti yleisölle hankkeen tilannetta tiistai-iltana. Paikalle oli saapunut noin sata henkeä Kokkolasta ja aina Seinäjoelta saakka.

Alueella on suuret odotukset yhtiön mukanaan tuomista työpaikoista. Keliberin kuulumisia oli kuuntelemassa esimerkiksi maansiirtoyrittäjiä ja kemianalan opiskelijoita.

Puheenvuoroista pystyi päättelemään, että yhtiö kiinnostaa myös sijoitusmielessä. Keliber arvioi, että sen omistajapohja tulee laajenemaan jonkin verran. Tässä vaiheessa kuitenkin rahoitus- ja omistajajärjestelyt ovat vielä auki.

 

Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.
Yleisötilaisuus Keliberin suunnitelmista keräsi ison joukon kiinnostuneita Kaustiselle 6.11.2018.Ari Vihanta / Yle
 

Yksi yleisöä huolestuttanut asia oli lisääntyvä rekkaliikenne. Rikastamolle aiotaan tehdä Toholammintieltä kaksi valaistua liittymää, joista toinen on varattu rekoille. Liittymiin on tulossa kääntymis- ja kiihdytyskaistoja. Yhtiö sanoo painottavansa turvallisuusasioita kuljetussopimuksia tehtäessä: esimerkiksi rekkoihin aiotaan vaatia alkolukkoja.

Haaveissa on myös pyörätie rikastamolta Kaustisen keskustaan. Liikennejärjestelyt ovat ely-keskuksen päätettäviä asioita, yhtiö toivoo että liittymätöihin päästäisiin jo ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Yhtiö on valmis lahjoittamaan kevyen liikenteen väylän pohjiksi tarvittavat murskeet.

 

Toinen huoli liittyy vesistöpäästöihin, etenkin hankkeen vaikutuksista vuosikymmenen alussa kunnostettuun Ullavanjärveen. Vesialueiden haltijat ovat jättäneet Keliberin Syväjärven kaivoksen ympäristölupahakemukseen muistutuksia, niiden takana on tuhansia ihmisiä.

Keliber sanoo tehneensä lupahakemukseensa muutoksia jo muistutusten johdosta.

 

– Olemme selventäneet ja tarkistaneet muun muassa vesistöpäästöjä typen osalta, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Yleisötilaisuudessa esitettiin Ullavanjärven kuormituksen vähentämistä. Yhtiö lupasi selvittää vielä vaihtoehtoisia reittejä vesien johtamiseksi.

Myös melu askarrutti yleisöä. Malmin alkuvaiheen murskaus tehdään louhoksilla, kauempana asutuksesta. Kalaveden rikastamolla malmin käsittely tapahtuu sisätiloissa kuormien purkua lukuun ottamatta. Murskausta tehdään louhoksilla ja rikastamolla kahdessa vuorossa kello 7–22.

 


 

–Tällaisella kysymyksenasettelulla helposti tuotetaan myyttiä individualistisista sankarillisista ajattelijaneroista, Saara Särmä pohti. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että yksittäisillä ajattelijoilla on yhä suurempi merkitys. –Mehän elämme sellaisessa informaatiotulvassa, että on hyvin vaikea ymmärtää joitakin asioita. Jos tätä joku pystyy oikeasti suodattamaan ja jäsentämään, niin hän voi olla todella merkittävä ajattelija, aeorosolifysiikan professori Hanna Vehkamäki sanoi.


 

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt

Holmström ja Sixten Korkman nousivat

Suomen merkittävimpien ajattelijoiden

joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

 

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

 

A-studio
Suuret ajattelijat
Stina Tuominen / Yle
 

Filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmström nousivat kärkeen, kun A-studio kysyi eri alojen edustajilta merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita.

Kannoilla tulivat taloustieteilijä Sixten Korkman, tietokirjailija Osmo Soininvaara, kalastaja Pentti Linkola ja viestinnän professori Anu Kantola.

Kymmenen kärkeen äänestettiin myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen sekä entinen arkkipiispa Kari Mäkinen, teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist ja historian professori Juha Siltala.

Silmiinpistävää listassa on taloustieteilijöiden ja entisten presidenttien arvostus ajattelijoina.

Ajattelijat

Suuret ajattelijat
 

Juttusarja esittelee suomalaisia ajattelijoita.

 

1. A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon

2. Näin tähtiajattelijoiden valintoja perusteltiin – "Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin ymmärtää"

3. Tulossa jutut Bengt Holmströmistä Ilkka Niiniluodosta, Sixten Korkmanista, Anu Kantolasta ja Leena Krohnista.

 

Ajattelijoiden listalle nousi lähes 200 nimeä

Suurta yksimielisyyttä merkittävimmistä ajattelijoista ei kyselyssä syntynyt.

Äänet hajosivat suurelle joukolle ja jakautuivat myös kärjen osalta tasaisesti. Merkittävimmiksi ajattelijoiksi esitettiin lähes 200 suomalaista.

Kyselyn kärki ei suuresti yllätä. Nimet ja kasvot ovat mediasta tuttuja. Ketään nuoria tai pintajulkkiksia joukkoon ei noussut. Eikä kovin radikaaleja – paitsi Pentti Linkola.

Arvostetuilla ajattelijoilla on vankka akateeminen tausta tai merkittävä yhteiskunnallinen asema – paitsi Linkolalla. Kyselyn mukaan merkittävä ajattelija on yleensä 60–70-vuotias mies.

 

Merkittavävät ajattelijat
*Mainintoja A-studion kyselyssä.Stina Tuominen / Yle

A-studio pyysi nimeämään kolme merkittävintä elossa olevaa suomalaista ajattelijaa. Kysely tehtiin tieteen, taiteen, politiikan, elinkeinoelämän, median, virkakunnan, etujärjestöjen ja kirkon edustajille.

Kysely lähetettiin alkukesällä sähköpostilla reilulle 500 suomalaiselle. Heistä vajaat 30 prosenttia eli 137 henkilöä vastasi. Lähes puolet vastanneista on yliopistoväkeä, erityisesti professoreita.

Vajaat parikymmentä vastannutta kertoi, ettei kykene tai halua nimetä merkittävimpiä ajattelijoita tai että Suomessa ei ole sellaisia.

Vastaa yleisökyselyyn suurista ajattelijoista tämän jutun lopussa.

A-studion kysely
Stina Tuominen / Yle
 

Taloustieteilijöiden kurssi korkealla

Ajankuva on, että kyselyn kärkisijoille nousi kaksi taloustieteilijää, Bengt Holmström ja Sixten Korkman. Myös Osmo Soininvaara voidaan lukea talousviisaaksi.

–Taloustieteestä on muodostumassa uusi ”uskonto”. Talous on yhä enemmän läsnä kaikessa päätöksenteossa. Yhä enemmän niukkuus heijastuu, ja taloustieteilijöillä on parhaat edellytykset sanoa siitä jotain, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund selittää taloustieteilijöiden arvostusta.

Sundin omalla listalla olivat Sixten Korkmanin jälkeen Tarja Halonen ja Linus Torvalds.

Sixten Korkman
Taloustieteilijä Sixten Korkman.Sasha Silvala / Yle
 

Filosofit ja kirjailijat jäivät Ilkka Niiniluotoa lukuunottamatta taloustieteilijöiden ja muiden yhteiskunnallisten keskustelijoiden varjoon. Kirjailijoista eniten mainintoja saivat Leena KrohnSirpa Kähkönen ja Juha Hurme.

–Lähdin etsimään kärkiajattelijoita taiteista ja kirjallisuudesta, filosofiasta ja humanistisilta aloilta, luonnontieteistä, ja poliittisesta ajattelusta. Valitettavasti, ja itselleni yllätykseksi, en taiteiden ja kirjallisuuden alueelta löytänyt ehdokasta, joka hakkaisi kolmen muun alueen kärkiehdokkaat, totesi WSOY:n entinen toimitusjohtaja, dosentti Jorma Kaimio.

Kaimion listalle nousivat Ilkka Niiniluoto, Kari Enqvist ja Osmo Soininvaara.

Vaikka talousviisaita arvostettiinkin, yrityselämän edustajia ei kyselyn kärkeen noussut. Useimmin mainittiin Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Luovista tekijöistä noteerattiin avoimen Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds ja ohjelmoija, lastenkirjailija Linda Liukas.

Luonnontieteilijöistä korkeimmalle nousivat yhteiskunnallisia asioita kommentoivat fyysikko Kari Enqvist ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja.

Mainintoja saivat myös ilmastotutkija, akateemikko Markku Kulmala ja kasvien fotosynteesin tutkija, akateemikko Eva-Mari Aro. He ovat tieteenalojensa kansainvälisiä huippuja.

Vastaajien koostumus
Stina Tuominen / Yle

 
 

Ennen älymystön huipulla olivat filosofit ja kirjailijat – ja miehet

Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet. Kun Helsingin Sanomat kysyi lähes 30 vuotta sitten maan merkittävimpiä intellektuelleja eli älymystön edustajia, taloustieteilijät eivät saaneet lainkaan kannatusta.

Vuonna 1989 HS:n kyselyn kärkeen nousivat filosofit ja kirjailijat: jo edesmenneet Georg Henrik von WrightPaavo Haavikko ja Johannes Salminen – sekä Esa Saarinen.

A-studion kyselyssä filosofi Saarinen ei saanut kannatusta. HS:n kyselyn kärkinimistä vain Pentti Linkola nousi myös nyt listalle.

 

A-studion kysely tosin tehtiin laajemmille yhteiskuntapiireille kuin HS:n kysely. A-studio kysyi myös merkittävimpiä ajattelijoita, ei intellektuelleja.

Ajan muutoksesta kertoo myös, että A-studion kyselyssä kärkipäähän nousi kaksi naista, professori Anu Kantola ja presidentti Tarja Halonen. Helsingin Sanomien älykkölistan kärjessä naisia ei vielä ollut.

Helsingin Sanomien kyselyn saaneista vain 20 prosenttia oli naisia. Sen sijaan A-studion kyselyn kohderyhmästä noin 45 prosenttia ja vastanneista noin 40 prosenttia oli naisia.

 

Georg
 Henrik von Wright
Filosofi Georg Henrik von Wright (1916-2003).Kalle Kultala
 

“Itsenäinen ajattelija ei huuda sutena Facebookissa”

Monet vastaajat pohtivat, millainen merkittävä ajattelija on. Tämän luonnehdittiin olevan itsenäinen, julkinen keskustelija, tunnettu myös erikoisalansa ulkopuolella, uutta ja pysyvää tuottava.

–Merkittävällä ajattelijalla on oppineisuutta, laajaa sivistystä, mutta hän on myös omaperäinen ja keskustelee julkisuudessa rohkeasti, entinen pääministeri Paavo Lipponen määritteli.

Lipposen ajattelijalistalle tulivat Osmo Soininvaara sekä kirjailijat Merete Mazzarella ja Juha Hurme.

– Itsenäinen ajattelu tarkoittaa, että ymmärtää, missä ovat tieteellisen asiantuntemuksen ja henkilökohtaisen kannanoton rajat. Itsenäinen ajattelija ei hanki itselleen puoluepoliittisia leimoja eikä huuda sutena Facebookissa, tietokirjailija Juha Kuisma arvioi.

Kuisman listalle nousivat tieteiskirjailija Risto Isomäki, Sixten Korkman ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

 

“Julkisuutta saavat ne, joilla on jo valmiiksi valtaa”

Vastauksissa huomautettiin, että merkittävimmät ajattelijat eivät välttämättä näy paljon julkisuudessa.

– Marginaaleissa on usein jopa tärkeämpiä näkökulmia kuin yhteiskunnan keskiössä, sarjakuvataiteilija Ville Ranta totesi.

Rannan listalla marginaalia edusti kirjailija Leena Krohn. Lisäksi hän nimesi Anu Kantolan ja kielitieteen professori Janne Saarikiven.

– Kyse on myös valtarakenteista. Julkisuutta ajatuksilleen saavat yleensä ne, joilla on jo valmiiksi valtaa, ja siten he vaikuttavat olevan merkittäviä ja vaikuttavia, tutkija ja feministi Saara Särmä pohti.

Särmän listalla olivat toimittaja Koko Hubara, lihavuustutkija Hannele Harjunen ja saamelaisnuorten taiteilijakollektiivi Suophanterror.

Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro katsoi, että keskusteluasemaan pääseminen ei ole ollut tasavertaisesti mahdollista esimerkiksi naisille ja eri vähemmistöihin kuuluville.

–Siksi suhteutin ajattelijoiden vaikuttavuutta myös mahdollisen yleisön kokoon. Muuten listalle päätyisi vain iäkkäitä valkoisia miehiä.

Aron listalla ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim, mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Ohjaaja Jari Halosen mielestä ajattelijakysely vahvistaa “akateemisen kuplan” mielipide- ja poliittista valtaa, koska enemmistö vastaajista kuuluu akateemiseen eliittiin.

– Lopputulos on akateemisen eliitin yksipuolinen hyvistely, jonkinlainen oikeistolainen leikkivasemmistolainen elitismi.

 

Anu Kantola
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola.Rinna Härkönen / Yle
 

Vaikuttavuus vai omat mieltymykset?

Eri alojen edustajien arvostukset tulivat kyselyssä esiin. Esimerkiksi Ilkka Niiniluodon äänet tulivat pääosin yliopistoväeltä, kun taas Bengt Holmström sai kannatusta myös elinkeinoelämän edustajilta.

Osa vastaajista kuitenkin erotti omat mieltymyksensä ja ajattelijoiden vaikuttavuuden.

– Joku tarkoittaa merkittävällä ajattelijalla sellaista, joka on loogisin, luovin, tai intellektuaalisin, toinen tarkoittaa omaperäisyyttä, kolmas vaikuttavuutta. Itse en tarkoita sellaista, jonka kanssa olisin välttämättä samaa mieltä, teknillisen fysiikan professori Risto Ilmoniemi sanoi.

Ilmoniemen listalle nousivat erilaisia poliittisia kantoja edustavat Osmo Soininvaara ja Jussi Halla-aho. Kolmantena oli Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen nosti esiin Ilkka Niiniluodon, Björn Wahlroosin ja suurlähettiläs Heikki Talvitien.

Volanen huomautti, että edustaa itse erilaista ajattelua kuin Niiniluoto ja Wahlroos, mutta tunnustaa heidän merkittävän kansallisen vaikutuksensa.

 

Pentti Linkola
Kalastaja Pentti Linkola.Mauri Ratilainen / AOP
 

“Ajan henki: Lyhyitä teräviä repliikkejä”

Osa vastaajista piti merkittävimpien ajattelijoiden nimeämistä vaikeana tai mahdottomana.

– Ei ole ihan helppoa nimetä, kun Suomessa on aika vähän omaperäisiä ajattelijoita – konsensusyhteiskunta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen totesi.

Rahkosen listalla olivat historian professori Juha Siltala, psykologian emeritusprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen ja Pentti Linkola.

– Paljon on kyllä nälvijöitä, virheiden osoittelijoita ja erilaisia kommentaattoreita, mutta kovin vähän todellisia innovatiivisia ja omaperäisiä ajattelijoita, kirjailija Jyri Paretskoi pohti.

Paretskoi päätyi Pentti Linkolaan ja kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnroothiin.

Historian emeritusprofessori Markku Kuisma mietti, miksi ei osaa nimetä merkittävimpiä ajattelijoita.

–Ajan henki? Leipää ja sirkushuveja, lyhyitä teräviä repliikkejä, twiittejä, sirpaloitunut, ala-arvoisesta roskatarjonnasta ähkyvä (viihde)media kaikessa latteassa laajuudessaan. Ei niissä suuri ajattelu kukoista.

Kirjailija Hannu Mäkelä totesi, että oma aika ei koskaan kykene arvioimaan ajattelijoitaan.

 

Bengt Holmström
Bengt Holmström on MIT:n taloustieteen professori Yhdysvalloissa.EPA
 

Myytti ajattelijaneroista?

Merkittävimpien ajattelijoiden listaus myös kyseenalaistettiin.

–Tiedon ja yhteiskunnallisen ajattelun alue on nykyään niin erikoistunutta ja fragmentoitunutta, ettei ketään yksiselitteisiä merkkihenkilöitä ole mahdollista nostaa "suurten suomalaisten ajattelijoiden" joukkoon. Merkittävyys syntyy yhteistyöstä, monien osaavien ihmisten synergiasta, valokuvataiteilija, professori Marjaana Kella arvioi.

 

–Yhä enemmän näyttää olevan niin, että vahvat yksilöt ovat äänessä, heitä kuunnellaan, ekonomisti Ralf Sund arvioi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

 


 

 

 

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä. - Yllätys yllätys, G20 maiden osuus koko maailmantaloudessa on selvästi yli 60%. Siis koko maailmantaloudessa. Kysymys kuuluukin: Missä on ja sijaitsee Paavo Väyrysen Impivaara, Suomen maakunta-alueiden winlandiassa? - KimsBlog


 
 
 

Kaupunkien kasvulla kaksi suuntaa – yksi lisää

 

 15.09.17 15:58 / päivitetty 2.10. - samalla sisällöllä. - KimsBlog


 

 

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta.

Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia.

Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?

 

Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi kasvun suuntaan: sivuille tai ylöspäin. Molemmissa riittää mahdollisuuksia ja haasteita. Kuitenkaan hajautuminen ja levittäytyminen läheisille viheralueille ja entistä kauemmas keskuksesta ei tuo oikeita osaamiskeskittymiä tai kipeästi kaivattua kaupunkimaista ympäristöä – riittävän tiivistä ja väestöpohjaltaan suurta asutuskeskittymää, mikä mahdollistaa kaiken kaupunkipyöristä ravintolapäiviin.

 

 Etenkin kantakaupungissa ja liikenteen solmukohdissa korkeaa rakentamista tulisi tarkastella aivan uudella innolla. Tonttimaasta tulee kaivaa kaikki irti. Aina on kysyttävä: miksi ei rakenneta vielä yhtä kerrosta enemmän? Helsingissä Kalasatama ja Pasila sekä Tampereella Kansi ja Areena kertovat kehityksen suunnasta. Myös muunneltavuus toisi pika-apua: asuntojen yhdistely tai pilkkominen, toimistojen muutokset asunnoiksi tai toisinpäin joustavasti kysynnän mukana parantaisivat asuntomarkkinoiden toimivuutta.

***

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren C21-avaus on rohkea ja laaja. Se kertoo myös kaupungistumisen suuresta keskusteluongelmasta: kyse ei ole yksi kaupunki vastaan muu maa, vaan kyse on siitä, miten Suomi pysyy kasvupolulla kansainvälisessä kilpailussa. Uudessa palveluvaltaisessa taloudessa kaupungit ovat keskiössä.

***

 Kuntapäättäjien on kannettava vastuu kaavoituksesta ja valtiovallan turvattava kasvun vaatimat investoinnit infraan muiden Pohjoismaiden tapaan. Hallituksen tulee tukea ja kaupunkien kurkottaa korkeammalle, jotta Suomi saa suopean startin seuraavalle 100 vuoden taipaleelle.

Lue aiheesta lisää uusimmassa Hypon Asuntomarkkinakatsauksessa: