Akkuvaihtoehto löytyi tavallaan sattumalta, kun filosofian tohtori Joerg Werner kokeili, sopisiko sama periaate hiilimateriaaleihin energian varastoinnissa. Wiesnerin mukaan akkujen kehittämisessä on yhä haasteita. Akun tilavuuden muuttaminen purkautumisen ja latauksen aikana heikentää vähitellen varauksen kerääjää. Kyse on rikkihapon laajenemisesta ja kutistumisesta. Kaikkia akun osia ei voitane käyttää uudelleen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, soveltuisiko uusi akku myös sähköautoihin. Myös niiden akut latautuvat hitaasti.


 

 

 

Poistuvatko kännykän lataushuolet? – Tutkijat

keksivät puolivahingossa vaihdettavan ja

sekunnissa latautuvan akun

 

   

 
Akun miinusmerkkinen anodin on kuvassa harmaana, erotin vihreänä ja plusmerkkinen katodi sinisenä. Jokainen osa on noin 20 nanometrin
 mittakaavassa. Alla ovat niiden vastaavat molekyylirakenteet.
Akun miinusmerkkinen anodin on kuvassa harmaana, erotin vihreänä ja plusmerkkinen katodi sinisenä. Jokainen osa on noin 20 nanometrin mittakaavassa. Alla ovat niiden vastaavat molekyylirakenteet. KUVA: RUUTUKAAPPAUS, CORNELLIN YLIOPISTO
 
 

Keksintö löytyi puolivahingossa

 

Yhdysvaltalaisessa Cornellin yliopistossa on kehitetty akku, jonka luvataan latautuvan salamannopeasti, jopa alle sekunnissa. Akku on myös vaihdettava. Jos se yleistyy, samalla poistuu kännykkäkansaa suuresti vaivannut vitsaus, akun loppuminen.

Akku perustuu kolmiulotteiseen 3D-tekniikkaan.

Koko idea pohjaa siihen, ettei akun anodia ja katodia sijoitetakaan eristimen eri puolille, vaan komponentit kytkeytyvät kolmiulotteiseen rakenteeseen, jossa on tuhansia nanokokoisia huokosia. Ne on täytetty energian varastointiin ja luovuttamiseen soveltuvalla materiaalilla.

”Tämä on todella vallankumouksellinen akkuarkkitehtuuri”, sanoo tutkimusta johtava professori Ulrich Wiesner.

Akun elementtien kutistaminen nanokokoon lisää tehon ja tiheyden suhdetta.

Wiesner lupaa, että akku latautuu sekunnissa ja jopa nopeammin.

 

Akun konseptin arkkitehtuuri perustuu samoihin suunnitelmiin, joita Wiesnerin ryhmä on kehittänyt jo vuosia muun muassa aurinkokennoihin ja suprajohteisiin.

 

Tutkimus nimeltään ”Block Copolymer Derived 3-D Interpenetrating Multifunctional Gyroidal Nanohybrid for Electrical Energy Storage”, julkaistiin 16. toukokuuta Energy and Environmental Science -lehdessä. Sitä kustantaa arvovaltainen Royal Society Chemistry.

 


 

Teknologian ja tuotemerkkien suojaamiseksi Kiinassa käytössä ovat samat toimet kuin muillakin markkinoilla. Tarvittaessa väärinkäytöksiin puututaan oikeustoimin. Koneella on Kiinassa globaali tuotekehitysyksikkö, jossa testataan ja suunnitellaan uutta teknologiaa.


  

 

Kiinan markkinoilla on syytä varoa – "Jonkun

verran Outotecin ratkaisuja on Kiinassa

kopioitu"

 

   
 
Modernia. Outotecin toimittama kuparin liekkisulatto Yanggussa Kiinassa.
Modernia. Outotecin toimittama kuparin liekkisulatto Yanggussa Kiinassa. KUVA: OUTOTEC
 
 
 

Suomalaisyritykset suojelevat omaa teknologiaansa valitsemalla yhteistyökumppaninsa huolellisesti

 

 

Yhdysvallat ja Kiina ovat jälleen avanneet kauppaneuvottelut värikkäiden vaiheiden jälkeen. Kiina toivoo säästävänsä teknologiajätti ZTE:n”kuolemantuomiolta”, jollaiseksi presidentti Donald Trumpin langettamat ja sittemmin perumat pakotteet todennäköisesti koituisivat.

Yksi Trumpin hallinnon argumenteista kauppasodan perusteluiksi on amerikkalaisyritysten kärsimät tekijänoikeusloukkaukset Kiinan markkinoilla. Vuonna 2017 päivitetty Yhdysvaltojen immateriaalioikeuksia tutkivan IP-komission raportti arvioi, että Kiinan tekemistä IPR-loukkauksista Yhdysvalloille aiheutuva taloudellinen haitta on vuosittain 225 miljardista dollarista jopa 600 miljardiin dollariin.

Yhdysvaltain kauppaedustaja laatii vuosittain maan kauppalakiin perustuvan Special 301 -raportin. Raportti tutkii tekijänoikeuksien suojan tasoa eri maissa. Raportin mukaan Kiina on ollut erityistarkkailulistalla edelliset 14 vuotta. Samalle listalle päätyi tämän vuoden raportissa myös Kanada.

Kiina on ollut erityistarkkailussa, koska ongelmia on esiintynyt yhtiöiden vaatimuksissa siirtää teknologiaa yritykseltä toiselle ja tekijänoikeuksien suojauskäytännöissä. Maassa myös tehtaillaan väärennettyjä merkkituotteita.

Raportti antoi tosin myös kiitosta Kiinalle sen tekemistä toimenpiteistä muun muassa väärennettyjen lääkkeiden poistamiseksi markkinoilta. Raportissa mainittiin myös Kiinan kommunistisen puolueen parantaneen IPR-suojauksen asemaa uudessa hallintojärjestyksessä vuoden 2018 maaliskuussa.

Andrea Caballe toimii projektipäällikkönä Kiinan IPR SME Helpdeskissä. Euroopan unionin rahoittama Helpdesk tarjoaa ilmaista apua pienyrityksille liittyen IPR-asioihin. Caballen mukaan tuotemerkkiloukkaukset tapahtuvat, kun länsimaiset yritykset odottavat erityiskohtelua Kiinan markkinoilla.

 

Vaikka yrityksen tuotemerkki olisi kansainvälisesti tunnettu, sen voi suojata Kiinassa ainoastaan rekisteröimällä. Ongelmia syntyy, kun tuotemerkkejä ei rekisteröidä.

”Kiinalaiset yritykset osaavat hyödyntää sopimusten harmaata aluetta”, Caballe selventää.

Caballen mukaan teknologiaa ei enää nykyään täydy luovuttaa kiinalaiselle kumppanille yhteisyritystä perustettaessa. Teknologian suojaamisessa tärkeää on myös laatia selkeät sopimukset sen varalle, kun yhteistyö kiinalaisen kumppanin kanssa päättyy.

Caballe ei allekirjoita näkemystä siitä, että kiinalaiset yritykset aktiivisesti varastaisivat tuotesuojauksen piirissä olevaa teknologiaa.

”Mielestäni kaikki tämä on vain poliittista retoriikkaa. Suurin ongelma on se, kun yritysten lakimiehet eivät vaivaudu tekemään kotiläksyjään”, Caballe lataa.

Suomikin oli Yhdysvaltain kauppaedustajan raportin tarkkailulistalla vuosina 2009–2014. Yhdysvaltain näkökulmasta Suomen lääkepatenttisuoja ja lääkekorvausjärjestelmä olivat tuolloin puutteellisia. Havaittujen ongelmien tasosta riippuen maat luokitellaan eri kategorioihin ja perustelut eri tarkkailulistoille joutumiselle vaihtelevat maittain.

Kiinassa jo pitkään toimineet suomalaisyritykset ovat jo hakeneet oppinsa: tarkkana pitää olla.

USA–Kiina-kauppaneuvottelut

Donald Trumpin yksi vaaliteema oli Kiinan kanssa käytävän ulkomaankaupan ylijäämä.

Kiinan on katsottu myös pakottavan amerikkalaisyrityksiä luovuttamaan immateriaalioikeuksiaan kiinalaisyrityksille.

USA on uhannut tulleilla kiinalaistuotteita, joiden tuonnin arvo on 150 miljardia dollaria.

Reutersin mukaan Kiina on tarjonnut Yhdysvalloille 200 miljardin dollarin vuosittaista kauppapakettia ylijäämän paikkaamiseksi.

Outotec keskittyy tuote-kehitykseen

1. Outotec teki ensimmäiset kaupat Kiinaan 1970-luvulla ja perusti markkinalle täysin yrityksen omistuksessa olevan yhtiön vuonna 1994. Outotecin toimitusjohtajaMarkku Teräsvasara kertoo, että Kiinassa on IPR-toimintaympäristönä omat haasteensa.

”Jonkun verran Outotecin ratkaisuja on Kiinassa muun muassa kopioitu.”

Yritys myös lisensoi teknologiaansa Kiinan metallinjalostusmarkkinoilla. Outotec ja Yanggu Xiangguang Copper ajautuivat vuonna 2015 oikeuskiistaan, joka koski liekkisulatusteknologian teknologialisenssejä. Kiistassa löydettiin sovintoratkaisu samana vuonna.

Outotecillä ei Teräsvasaran mukaan ole Kiinassa muista markkinoista poikkeavia IPR-käytäntöjä. Yritys patentoi teknologiaratkaisunsa tarkasti ja pitää huolta siitä, ettei luottamuksellisia dokumentteja joudu vääriin käsiin. Myös yhteistyökumppanit valitaan tarkoin.

Teräsvasara muistuttaa kiinalaisyritysten tekevän myös omaa tuotekehitystä. ”Paras ja oikea puolustus on pitää huolta omasta tuotekehityskyvystä ja siitä, että me pysymme aina askeleen tai kaksi kilpailijoitamme edellä.”

Wärtsilällä ei IPR-loukkauksia

2. Wärtsilä on ollut Kiinan markkinoilla vuodesta 1986.

Tällä hetkellä Wärtsilällä on Kiinassa kolme tehdasta, viisi yhteistoimintayritystä ja yhdeksän palvelukeskusta. Yhteistyökumppaneina on ollut sekä yksityisiä että valtio-omisteisia yrityksiä. Esimerkiksi Wärtsilän ja Kiinan valtion laivanrakennusyhtiön CSSC:n yhteisyritys valmistaa keskisuuria ja suuria laivamoottoreita Shanghain kokoonpanotehtaalla.

Kiinassa hallinnoidaan myyntiä, toimitusprojekteja, sekä lopputuotteiden kokoonpanoa ja testausta paikalliselle laivanrakennusmarkkinalle. Wärtsilän tiedossa ei ole varsinaisia IPR-loukkauksia Kiinan markkinoilla.

Useimmat Wärtsilän patentilla suojaamat keksinnöt ovat patenttisuojan piirissä myös Kiinassa.

Wärtsilän tuotekehitys on keskitetty omiin tutkimuskeskuksiin Vaasaan, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Wärtsilän mukaan tällä mallilla uusimmat innovaatiot pysyvät omissa käsissä.

Vielä 2000-luvun alussa Wärtsilä kärsi väärennetyistä varaosista: yhtiö sai syyn niskoilleen, kun moottori leikkasi varaosan ongelmien vuoksi kiinni.

Koneella Kiinassa tuote-kehitysyksikkö

3. Kone perusti 1990-luvun puolivälissä tytäryhtiön sekä hissi- ja liukuporrastehtaan Kunshaniin, Shanghain lähistölle.

Yhtiössä oli mukana Kunshanin kaupungin kehitysyhtiö 10 prosentin omistusosuudella. Kiinaan perustetulle tytäryhtiölle on lisensoitu Koneen kehittämää teknologiaa.

Kone ei ole omien sanojensa mukaan kärsinyt huomattavia haittoja IPR-loukkauksista Kiinassa. IPR-loukkaukset ovat liittyneet tuotemerkkikopioihin, eikä varsinaista teknologiaa ole vuotanut. Haitta asiakkaan näkökulmasta ovat olleet kopiot, jotka vaikuttavat tuotteita koskevaan laatumielikuvaan.

Kone pitää Kiinassa länsimaisista hissiyhtiöistä ykköspaikkaa uusissa laitteissa. Uusien laitteiden tilaus oli laskussa, mutta kääntyi viime vuonna vihdoin loivaan nousuun. Uusia tilauksia on saatu hiukan aikaisempia paremmilla hinnoilla.

 


 

Oy Plastex Ab on Suomen vanhin muovitehdas. Lähes jokainen suomalainen on törmännyt yrityksen tuotteisiin: marjastanut yrityksen poimurilla, tyhjentänyt vettä veneestä äyskärillä tai juonut vesikanisterin vettä. Yritys syntyi 1936, kun puolalaissyntyinen Igor Lawdansky alkoi valmistaa nappeja Helsingissä. Vuonna 1943 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Lohjan asemalle.


 

 

Kohti kestävää muoviteollisuutta -

"Biopohjaiset muovit ovat meille valtava

mahdollisuus"

 

   

Kone puhaltaa mustan 200-asteisen muoviputken alas. Teräksinen muotti painaa leijuvan muovimassan kanisterin muotoon. Alle puolessa minuutissa kuuma ilma on puhaltanut kanisterin valmiiksi. Ylimääräiset riekaleet leikataan käsin pois, päälle punainen korkki ja öljyn säilytykseen tarkoitettu Öljypekka-kanisteri on valmis kaupan hyllylle.

1950-luvulla nykyisen toimitusjohtajan Lauri Ant-Wuorisen isoisosetä, VTT:n kemian osaston johtaja ja professori Olli Ant-Wuorinen tuli mukaan yrityksen toimintaan.

Uudet omistajat uusivat koneita ja laajensivat tuotantoa kotien käyttötavaroihin, kuten vesipulloihin.

 

1950-luvulla pääraaka-aine oli puusta valmistettu guttaperkka. Muovituotteiden määrä lisääntyi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla, kun öljyn ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi. Muovi on polttoaineteollisuuden sivutuote.

 


 

 

Paljastuneen turva-aukon kautta hämärien tahojen olisi ollut mahdollista salakuunnella kaiuttimen läheisyydessä käytyjä keskusteluja. Salakuuntelu oli mahdollista Alexaa varten suunnitellun haitallisen sovellusten lisäosan kautta. Asiasta kertoo teknologiasivusto The Register.


  

Näin suosittu älykaiutin pystyisi

salakuuntelemaan keskusteluja: Kyky

toimittaa tiedot hämärille tahoille

 


© Toimittanut MTV
 
 

Amazon on korjannut Alexa -ääniapuria hyödyntävissä Echo -älykaiuttimissaan havaitun tietoturva-aukon.  

***Paljastuneen turva-aukon kautta hämärien tahojen olisi ollut mahdollista salakuunnella kaiuttimen läheisyydessä käytyjä keskusteluja. Salakuuntelu oli mahdollista Alexaa varten suunnitellun haitallisen sovellusten lisäosan kautta. Asiasta kertoo teknologiasivusto The Register.

 

  

Tietoturvayhtiö Checkmarxin nukaan Alexa-sovellukseen kehitetty lisäosa pystyi asennuttuaan kuuntelemaan ihmisten puheita ja lähettämään niistä tiedot tekstinä hämärille tahoille.

Salakuuntelumahdollisuus johtui siitä, että haitallinen lisäosa pystyi pitämään Echon mikrofonin päällä annetun käskyn jälkeen paljon kauemmin kuin käyttäjät tajusivat. Kauittimella oli mahdollisuus kuunnella puhetta jopa 16 sekuntia annettujen komentojen jälkeen.

 


 

Vastaavien aseiden kehittämisen tiellä on aiemmin ollut niiden suuri sähköntarve. Generaattorien kehittymisen myötä tämä este todennäköisesti katoaa lähivuosien aikana.

 

Uusi mikroaaltoase voi pysäyttää myös moottoriveneen. / Youtube

Terroristien torjuntaan kehitetään

mikroaaltoasetta

 

 

Uudella aseella voidaan pysäyttää ajoneuvoja vahingoittamatta niiden matkustajia.

 

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kehittää parhaillaan mikroaaltoasetta, jolla voidaan tarvittaessa pysäyttää autoja, rekkoja ja muita ajoneuvoja.

Defense One -julkaisun mukaan laite muistuttaa ulkonäöltään perinteistä fonografia tai gramofonia. Tarkoituksena on torjua erityisesti ISIS:n ja muiden terroristien autohyökkäyksiä.

Esimerkiksi Torontossa 25-vuotias mies tappoi maanantaina kymmenen ihmistä ajamalla pakettiautolla heidän päälleen. Vaikka tapaus muistutti tekotavaltaan aiempia ISIS-iskuja, ei sillä ollut ilmeisesti suoraa yhteyttä kansainväliseen terrorismiin.

Yhdysvaltain armeijalla on erillinen ei-tappavien aseiden kehitysohjelma (Non-Lethal Weapons Program), joka pyrkii valmistamaan mikroaaltoaseesta toimivan prototyypin ensi vuoteen mennessä.

Ase lähettää kohteen suuntaan voimakasta mikroaaltosäteilyä, joka pysäyttää ajoneuvot vahingoittamatta niitä tai niiden kuljettajia.

– Mikroaallot vaikuttavat kaikkiin laitteisiin, joissa on elektronisia osia, NLWP:n johtaja David Law sanoo.

– Niin kauan kuin radio on päällä, ei ajoneuvo pääse liikkeelle.

Law’n työryhmä on kehittänyt laitteesta kaksi eri versiota. Gramofonia muistuttava pienempi laite voidaan sijoittaa lava-auton perälle.

50 metrin kantosäde toimii muun muassa takaa-ajotilanteissa: kuljettaja ajaa pysäytettävän auton eteen ja kytkee aseen päälle.

Kolme kertaa suurempi versio puolestaan sijoitettaisiin esimerkiksi yleisötapahtumien aikana kohtiin, joiden arvioidaan olevan alttiita autohyökkäyksille. Myös armeija voisi käyttää laitetta tukikohtiensa suojaamiseen.

 


 

Israelin hallitus kertoi maaliskuussa maan investoivan miljardi shekeliä eli 230 miljoonaa euroa potilastietojen digitalisoimiseen. Tiedoista on tarkoitus koota tietokanta, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja lääkekehityksessä. Suomessa bioteknologia-alan merkittävimpiä uutisia viime aikoina on ollut FinnGen-tutkimushanke, jonka tavoitteena on kerätä 500 000 suomalaisen genomitiedot ja hyödyntää tietoja sairauksien ymmärtämiseen ja lääkekehitykseen. - Näkökulma: Lukija huomio, että GE on maailman neljänneksi suurin yhtiö. - Lääketeollisuusyhtiö Roche ei myöskään ole mikään alan kioski. - KimsBlog


  

 

Israelilaissivusto: GE ja Roche suunnittelevat

uutta tutkimuskeskusta – Vaihtoehdot

sijainniksi Suomi ja Israel

 


Israelilaissivusto: GE ja Roche suunnittelevat uutta tutkimuskeskusta – Vaihtoehdot sijainniksi Suomi ja Israel
KUVA: WERNER BACHMEIER
 
 
 

Keskuksen tutkimus ja tuotekehitys keskittyisi todennäköisesti potilasdatan hyödyntämiseen terveydenhoidossa. Yhtiöt eivät kommentoi asiaa.

 

Yhdysvaltalainen monialayhtiö General Electric ja sveitsiläinen bioteknologiajätti Roche suunnittelevat yhteisen tutkimuskeskuksen perustamista. Keskus perustetaan joko Suomeen tai Israeliin, kertovat israelilaisen CTech-teknologiauutissivuston haastattelemat lähteet.

Lähteiden mukaan yhtiöiden edustajat ovat jo tavanneet Israelin viranomaisia hankkeen tiimoilta. Yhtiöt ovat selvittäneet muun muassa verotuskäytäntöjä ja mahdollisia julkisia tukia, mutta päätöstä keskuksen perustamispaikasta ei ole vielä tehty.

GE:n edustaja ei kommentoinut asiaa ja Roche ei vastannut Ctechin kommenttipyyntöön. Isrealin innovaatioviranomainen vahvisti keskustelut mutta ei kommentoinut niiden tarkempaa sisältöä. 

Rochen Suomen edustaja kertoi Kauppalehdelle, ettei yhtiö kommentoi huhuja tai spekulointeja. Kauppalehti ei tavoittanut General Electricin Suomen viestintävastaavaa.

GE Healtcare ja Roche tiedottivat tammikuussaaloittavansa pitkäaikaisen yhteistyön kehittääkseen ja markkinoidakseen digitaalista järjestelmää sairaaloiden käyttöön. Järjestelmä yhdistäisi potilaiden tilaa monitoroivista laitteista kertyvää dataa sekä laboratorionäytteiden tuloksia ja tukisi lääkäreitä kliinisten päätösten tekemisessä.

 


 

Kun matkustaja-alus Viking Grace palaa Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen torstai-iltana, siihen on ilmestynyt jotain uutta. Laivan keskikannella kohoaa 24 metriä korkea, sylinterinmuotoinen, valkoinen torni. Aivan heti valtavaa tornia ei tunnista purjeeksi. Se ei olekaan tavallinen raakapurje, joita käytetään perinteisissä purjelaivoissa, vaan roottoripurje. Sen toiminta perustuu tornin pyörimisliikkeeseen ja niin kutsuttuun Magnus-ilmiöön.


 

 

Viking Gracesta tuli melkein purjealus –

roottoripurje vähentää polttoaineen

kulutusta jopa 300 tonnia vuodessa

 

Uudella tekniikalla varustettu alus lähtee torstaina ensipurjehdukselleen. 24 metriä korkea ja 4 metriä leveä torni pyörii laivan kannella jopa 225 kierrosta minuutissa.

 

Hiilidioksidipäästöt | YLE
Uutisvideot: Viking Gracen uusi roottoripurje
 
 
Uutisvideot: Viking Gracen uusi roottoripurje
 
 

Mistä on kyse?

  • Viking Gracen roottoripurje on 24 metriä korkea ja 4 metriä leveä
  • Purjeen toiminta perustuu tornin pyörimisliikkeeseen ja Magnus-ilmiöön
  • Pyörivän sylinterin pinta vetää ilmaa yhdellä puolella pienemmällä paineella kuin toisella puolella; näin syntyy työntövoimaa
  • Purje pyörii kovassa tuulessa jopa 225 kierrosta minuutissa tai lähes neljä kierrosta sekunnissa
  • Tavoitteena on säästää aluksen kuluttamaa polttoainetta vuosittain noin 300 tonnia; se merkitsee hiilidioksidipäästöjen vähenemistä noin 900 tonnilla

 

Purje pyörii kovassa tuulessa jopa 225 kierrosta minuutissa. Silloin sen pinta vetää ilmaa yhdellä puolella pienemmällä paineella kuin toisella puolella. Paine-ero synnyttää työntövoimaa, joka vie laivaa eteenpäin.

Työntövoima liikuttaa alusta yhdessä varsinaisten moottoreiden kanssa. Hyvissä tuuliolosuhteissa roottoripurje tekee suuren osan työstä, ja näin säästyy polttoainetta.

 

900 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä

Tornin on Viking Gracen kannelle asentanut cleantech-yritys Norsepower. Sen toimitusjohtaja Tuomas Riski katselee Turun satamassa hiljalleen kääntyvää purjetta hymyillen.

– Tavoitteena tällä projektilla on noin 300 tonnin polttoainesäästöt per vuosi. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt vähenevät huomattavasti, Riski kertoo.

 

Tässä on relevanttia teknologiaa, jolla voi olla suuri rooli, kun meriliikenteen päästöjä vähennetään.

TUOMAS RISKI

Viking Gracen kohdalla se tarkoittaa vain noin 5-10 prosentin päästövähennystä, mutta esimerkiksi suurempien rahtilaivojen kohdalla säästö voisi Riskin mukaan nousta jopa 20 prosenttiin. Suuriin laivoihin purjeita on mahdollista asentaa useita.

– Jopa tähän Gracen kannelle voisi mahtua kolme purjetta. Suureen rahtialukseen enemmän, Riski kertoo.

Onko tässä sitten meriliikenteen tulevaisuus?

Tuomas Riskin mukaan se riippuu paljon siitä, miten polttoaineen hinta ja ympäristölainsäädäntö kehittyvät. Hänen mukaansa tällä hetkellä ollaan menossa tämänkaltaisia purjeratkaisuja suosivaan suuntaan.

– Tavalla tai toisellahan maailman hiilidioksidiongelmat pitää ratkaista. Mielestäni tässä on relevanttia teknologiaa, jolla voi olla suuri rooli, kun meriliikenteen päästöjä vähennetään, Riski sanoo.

 

Roottoripurje on 24 metriä korkea, neljä metriä leveä ja painaa 7000 kiloa.
24 metriä korkea torni saatiin pystytettyä paikalleen 15 minuutissa. Alustan rakentamiseen meni enemmän aikaa.Eino Kossila / Yle

 

Matkustajien reaktiot kiinnostavat

Valtavaa purjetta katsellessa tuntuu uskomattomalta, että yli parikymmentä metriä korkea, neljä metriä leveä ja seitsemän tonnin painoinen torni voisi pyöriä lähes neljä kierrosta sekunnissa.

Valtavasta koosta huolimatta rakennelma pyörii helposti. Siitä vastaavat tarkoin suunnitellut laakerit tornin juuressa. Tuomas Riski kiipeää alustalle ja tarttuu purjeeseen kaksin käsin. Ilman suurempaa ponnistelua hän työntää tornin liikkeeseen.

Valtavan tornin hidas pyöriminen herättää ihmetystä. Liikettä katsellessa voi vain kuvitella, miltä näyttää kun purje pyörii hyvässä tuulessa täyttä vauhtia.

 

-
Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas RiskiSamuli Holopainen / Yle

 

Viking Grace on ensimmäinen matkustaja-alus maailmassa, johon asennetaan roottoripurje. Riskin mukaan yksi projektin tarkoituksista on kerätä matkustajien kokemuksia.

– Luulen, että tämä otetaan hyvin vastaan. Matkustajathan tietävät, että kyseessä on purje, joka työntää laivaa eteenpäin, Riski toteaa.

– Jännittävää kuulla, miten se otetaan vastaan, hän jatkaa.

Juttua päivitetty klo 10.26: lisätty lause, jossa kerrotaan päästövähennyksen prosentuaalisesta osuudesta.

 


 

Kun laitos lopullisesti vuonna 2030 valmistuu, se yli kolminkertaistaa Saudi-Arabian energiantuotannon. Nyt kaksi kolmasosaa tuotetaan kaasulla ja loppu öljyllä. Maassa on vain muutamia pieniä aurinkovoimaloita. Lisäksi hankkeen on määrä luoda vahva aurinkoenergiateollisuuden osaamiskeskus Lähi-itään. Nyt Saudi-Arabian on maailman suurimpia öljyn tuottajia, mutta se pyrkii määrätietoisesti eroon öljyriippuvuudestaan.


 

 

Saudi-Arabia rakentaa todellista

jättiaurinkovoimalaa: 400 kertaa suurempi

kuin suurin nykyinen voimala

 

   
 
Saudi-Arabia rakentaa todellista jättiaurinkovoimalaa: 400 kertaa suurempi kuin suurin nykyinen voimala
KUVA: FORTUM
 
 

Voimalan pitäisi pystyä tuottamaan 200 gigawatin teho

 

Maailma luopuu pikkuhiljaa fossiilisista polttoaineista ja korvaa ne tuulen ja auringon kaltaisilla puhtaammilla energianlähteillä. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin hanke on Saudi-Arabiassa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.

 

Ihmiskunta käytti vuonna 2016 yli 20 000 terawattituntia sähköä, joten tämän määrän tuottaminen tuulella ja auringolla on jättiläismäinen tehtävä. Tällä hetkellä suurin aurinkopuisto on Kamuthi Solar Power Intiassa, joka tuottaa "vain" 550 megawatin tehon.

 

Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaisiin tuhansia aurinkopuistoja, jotta edes osa ihmiskunnan tarvitsemasta energiasta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla tavoilla.

Saudi-Arabian hanke vie kehitystä kuitenkin eteenpäin, sillä sen teho on 400 kertaa suuremman kuin Kamuthissa.

Koko Saudi-Arabian aurinkopuistohanke maksaa noin 163 miljardia euroa ja luo jopa 100 000 työpaikkaa. Sen lasketaan tuottavan 200 gigawatin tehon.

Energiantuotantokustannuksissa säästö lasketaan jopa noin 33 miljardia euroa.

 

Hankkeessa ovat mukana japanilainen SoftBank Solar Project ja Saudi-Arabian hallitus. SoftBank on japanilainen tietoliikennealan suuryritys.

Suomessa se tunnetaan ennen kaikkea siitä, että se osti vuonna 2013 yhdessä peliyhtiö GungHon kanssa 51 prosentin osuuden Supercellistä.

Saudi-Arabian hankkeen kustannukset sisältävät itse aurinkopaneelit, mutta myös energian varastointiin sopivat akut ja asennukset. Suunnitelma edellyttää myös, että aurinkopaneelit valmistetaan lähellä, jolloin ne voidaan tuottaa halvalla.

 


 

New York Timesin mukaan Kiinan alkuperäinen suunnitelma oli pudottaa käytöstä poistettu avaruusasema hallitusti ilmakehään juuri meren yllä. Kiinalaiset kuitenkin menettivät yhteyden asemaan viime vuoden maaliskuussa. Kiinan toinenavaruusasema Tiangong-2 on kiertoradallaan ja kiinalaiset aikovat rakentaa seuraavan, suuremman muutaman seuraavan vuoden aikana.


 

  

Kiina suunnittelee jo seuraavaa

avaruusasemaa – Tiangong-1:n jäänteet

putosivat eteläiseen Tyyneenmereen

 
 
Luotu: 
2.4.2018 10:14

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Vuonna 2011 käyttöön otettu Tiangong-1 ajautui pois radaltaan kaksi vuotta sitten.
 
|
 

Kiinan ensimmäinen avaruusasema Tiangong-1 saapui viime yönä Maan ilmakehään. The New York Timesin mukaan amerikkalaisviranomaiset ovat vahvistaneet kiinalaistiedot, joiden mukaan noin kahdeksan tonnin painoinen avaruuslaboratorio "suurimmaksi" osaksi paloi saapuessaan ilmakehään. Sen jäänteet putosivat eteläiseen Tyynenmereen.

Vuonna 2011 käyttöön otettu Tiangong-1 ajautui pois radaltaan kaksi vuotta sitten.

 


 

Auto on edullinen, sillä komponenttien määrä kutistuu siinä jopa 2 000:sta vain 57:een. Alustaa, istuimia ja laseja lukuun ottamatta kaikki auton näkyvät osat on tulostettu. XEV:n mukaan autolla on jo 7 000 tilausta. Valmistus alkanee vuoden 2019 toisella neljänneksellä.


 

 

 

Italialaisyhtiö esitteli maailman ensimmäisen

koko kansan 3D-tulostetun sähköauton – hinta

voi yllättää

 

   

Pieneen autoon mahtuu vain kaksi ihmistä.
Pieneen autoon mahtuu vain kaksi ihmistä. KUVA: RUUTUKAAPPAUS, INHABITAT
 
 

Italialaisen XEV:n auto maksaa 7 500 dollaria

 

Maailman ensimmäinen massamarkkinoille tarkoitettu, 3D-tulostettu sähköauto aikoo valmistajien mukaan mullistaa autoteollisuuden, kirjoittaa Inhabitat. Pientä autoa valmistaa italialainen XEV.

Auto esiteltiin hiljattain Shanghaissa.

Kumppanina yhtiöllä on 3D-painotalo Polymaker.

Polymakerin perustajan ja toimitusjohtajan, tohtori Luo Xiaofanin mukaan XEV on ensimmäinen todellinen 3D-tulostuksella, massamarkkinoille tarkoitettu auto.

Markkinoilla on monia muita yrityksiä, jotka käyttävät 3D-tulostusta tuotannossa. Xiaofanin mukaan mitään muuta ei kuitenkaan voi verrata XEV-autoon esimerkiksi koon puolesta.

CNBC:n mukaan auto maksaa 7 500 dollaria ja painaa vain 450 kiloa. Auto tulostetaan kolmessa päivässä. 

Suorituskyvyllä auto ei voi kehua, sillä sen huippunopeus on noin 70 kilometriä tunnissa.

Yhdellä latauksella auto kulkee 150 kilometriä, joten varsinaiseen matka-ajoon siitä ei ole, mutta kaupunkiajoon se on sovelias.


 

– Voidaan jopa sanoa, että Suomi on avaruussään tutkimuksen suurvalta. Meillä on aloitettu Maan magneettikentän mittaukset vuonna 1838 eli jo ennen maanpäälliseen säähän liittyviä mittauksia, Palmroth sanoo. – Ja nyt meillä on Vlasiator, joka on ensimmäinen Maan kokoisen magneettikentän mallintamiseen pystyvä simulaatio.

 


Avaruussään taustalla on Auringosta puhaltava hiukkastuuli. LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI

Vlasiator on Suomi-salaisuus maailman

tekniikan huipulta

 

Avaruussään mittaajana olemme suurvalta. Meiltä löytyy maailman tarkin alan simulaatio.

Suomen Akatemian huippuyksikössä tehdään mullistavaa tutkimusta avaruussään ilmiöistä. Projektissa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto.

 

Alan tutkimuksen haasteena on ollut saada mittalaitteita tarpeeksi lähelle aurinkoa. Euroopan avaruusjärjestön SOHO-luotain on tutkinut Aurinkoa 1990-luvun puolivälistä asti noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

– Kun suoria havaintoja ei ole, joudumme käyttämään mallinnusta. Kehittämämme Vlasiator on maailman tarkin avaruuden olosuhteita mallintava simulaatio. Sen luoma kuva vastaa tilannetta, jossa meillä olisi noin 300 kilometrin välein mittauksia tekevä satelliitti, professori Minna Palmroth toteaa Tieteessä tapahtuu -lehdessä.

Vlasiator tuottaa valtavan määrän dataa ja sen pyörittäminen vaatii erittäin tehokkaita supertietokoneita. Malli vie helposti kymmenkertaisen laskentatehon nykyisiin sääsimulaatioihin verrattuna.

 

– Vlasiatorin avulla päästään kiinni fysiikkaan, joka on avaruussäähän liittyvien ilmiöiden taustalla, Palmroth sanoo.

Simulaatiomallilla voidaan tukea satelliittien tuottamaa suoraa dataa. Pelkkä mittaustulos ei esimerkiksi kerro, onko muutos avaruussäässä tapahtunut juuri mittauspsiteessä vai onko sen ohi mahdollisesti kulkenut hiukkaspilvi.

– Avaruusfysiikkaa ovat perinteisesti hallinneet mittaukset, ja siksi siihen on liittynyt paljon mysteereitä: miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Vlasiatorin animaatioiden avulla pystymme nyt ratkomaan arvoituksia, jotka ovat askarruttaneet tutkijoita jopa vuosikymmenien ajan.

Huippuyksikön varsinainen tehtävä on tutkia, miten avaruustutkimusta voitaisiin tehdä nykyistä kestävämmin. Eräs jatkuvasti paheneva ongelma on avaruusromu, joka uhkaa sekä satelliitteja että miehitettyjä lentoja.

 

Tutkimuksessa selvitetään, miten avaruussää vaikuttaa satelliitteihin ja avaruusromuun. Ionosfäärin olosuhteet ja säteilyolot vaikuttavat satelliittien elinkaareen ja siihen, millaisella aikataululla kappaleet putoavat Maan ilmakehään.

 


 

 

Turussa otetaan isoja askeleita kohti tulevaisuutta ja aikaa, jolloin alukset seilaavat merellä ilman miehistöä. Puolisen vuotta Turussa toiminut Rolls-Roycen etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimusyksikkö lanseerasi ensimmäisen älykkään tilannetietoisuusjärjestelmän(siirryt toiseen palveluun) markkinoille Yhdysvalloissa maaliskuun alussa.


 

 

 

Suomi kyntää itseohjautuvan meriliikenteen

kärkimaana – Rolls Roycen Turun yksikössä

ollaan vuosia muita edellä

 

Automaatiota edistetään monien yrityksien vahvalla yhteistyöllä.

 

Kotimaa
Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustila
Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustilaPetra Ristola / Yle
 
 

Rolls-Royce

Toimii 50 maassa, konsernilla 50 000 työntekijää.

Suomessa työntekijöitä noin 600 Kokkolassa, Raumalla ja Turussa.

 

Turun autonomisten ja etäohjattujen alusten tutkimuskeskuksessa toimii Ship Intelligence -yksikkö.

 

– Tämä auttaa navigoijaa päätöksenteossa, sanoo prosessi-insinööri Anu Peippo ja esittelee järjestelmää Rolls-Roycen kokemustilassa.

 

Täältä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä osaamista, mitä tarvitaan tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Meillä on ollut hakijoita mistä valita.

JUHA ROKKA

Ennen Rolls-Roycea Peippo työskenteli norjalaisissa offshore-varustamoissa perämiehenä ja yliperämiehenä sekä dp-operaattorina öljynporauksen tukitoiminnoissa. Nyt työnkuva on hieman toisenlainen.

 

Anu Peippo
Anu PeippoPetra Ristola / Yle

 

– Kehitän tulevien etäohjauskeskusten työskentelytapoja. Tuon myös merenkulullista näkemystä asioihin, sanoo Peippo.

Rolls-Roycen tutkimus- ja kehityskeskus Turussa on edistynyt työssään myönteisesti. Yksiköllä on alus etäoperoinnin alla Kööpenhaminassa. Suomeen tulevista ratkaisuista tuotejohtaja Iiro Lindbrog lupaa kertoa enemmän lähiaikoina.

– Olemme muutaman vuoden edellä kilpailijoitamme. Suomi on kehityksen kärkimaita, sanoo Lindborg.

 

Osaajia löytynyt

Siihen, että Rolls-Royce perusti tutkimuskeskuksen Turkuun, on monta syytä. Vahvin syy oli alueelta löytyvä osaaminen.

– Täältä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä osaamista, mitä tarvitaan tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Meillä on ollut hakijoita mistä valita, sanoo teknologiajohtaja Juha Rokka.

 

Juha
 Rokka
Juha RokkaPetra Ristola / Yle

 

Jotta osaavia työntekijöitä löytyy vastedeskin Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskukseen yhteistyö yliopistojen kanssa on tärkeää. Roll-Royce toimii yhteistyössä verkostoyliopisto FITechinkanssa.

– Tästä eteenpäin haemme erityisiä osaajia, kuten tekoälyn kehittäjiä, sanoo teknologiajohtaja Juha Rokka.

Myös Turun kaupungin ja valtion suunnalta osoitettu mielenkiinto yritystä kohtaan edesauttoi tutkimuskeskuksen sijoittumista Turkuun.

 

Kansainväliseen lainsäädäntöön muutoksia

Liikenne- ja viestintäministeriön(siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on, että Suomi on liikenteen automaatiokehityksen kärjessä tulevaisuudessa. Esimerkiksi meriliikenteen digitalisaatiossa Suomi on ollut hyvin aloitteellinen.

 

Iiro Lindborg
Iiro LindborgPetra Ristola / Yle

 

Liikenne- ja viestintäministeriö on todennut, että kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn pitäisi läpikäydä lainsäädäntö, jotta merenkulun automaatio todella olisi mahdollista.

– Miehitetyn aluksen etäoperointi on jo mahdollista lainsäädännön puitteissa, mutta autonominen ja miehittämätön operointi ei ole. Lainsäädännön puolella on kohtia, mihin pitää puuttua ja siihen suuntaan tehdään paljon töitä, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg.

 

Testialue merellä olemassa

Suomen vahva merenkulun perinne näkyy siinä, että yritysten yhteistyöllä edistetään automaatiota. Yhtenä esimerkkinä on Eurajoen edustalle saatu Jaakonmeren testialue, jossa itseohjautuvia laivoja tulevaisuudessa testataan. Roll-Roycekin käyttää testialuetta jossain vaiheessa.

– Testialue on tulevaisuuden kannalta erittäin oleellinen osa. Pystymme käyttämään sitä myös kansainvälisten asiakkaiden kanssa, sanoo tuotejohtaja Iiro Lindborg.

Jaakonmeren testialuetta hallinnoi Dimecc, jonka taustalla on joukko suomalaisia ja kansainvälisiä huipputeknologiayhtiöitä, kuten ABB, Cargotec, Ericsson, Meyer Turku, Rolls-Royce, Tieto sekä Wärtsilä.

 

Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustila
Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustilaPetra Ristola / Yle
 
 

Kasvuodotukset ovat kuitenkin myös Naps Solar Systemsissä korkealla. – Kahden vuoden sisällä aurinkopaneelien ja sähkövaraston hankkimisesta tulee taloudellisesti kannattavaa ja kysyntä kasvaa merkittävästi, arvioi myyntijohtaja Markus Andersen. Ennusteensa Andersen perustaa aurinkosähköjärjestelmien lähivuosien hintakehitykseen ja akkujen teknologiseen kehitykseen. Myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Andersen arvioi, että asia riippuu paljon sähköautoteollisuudesta.


 

 

 

Sähkön varastointi tulee pientaloihin –

"Kahden vuoden sisällä aurinkojärjestelmistä

taloudellisesti kannattavia"

 

Kotiin sijoitettavilla akuilla saa itse tuotetun aurinkoenergian omaan käyttöön. Pientalojen sähkövarastot yleistyvät toistaiseksi hitaasti, mutta alan kasvuodotukset ovat suuret.

 

Aurinkoenergia
Aurinkovoimala Lappeenrannan yliopiston katolla
Mikko Savolainen/Yle

Itä-Helsingissä Herttoniemenrannassa sijaitsevan vaaleanpunaisen paritalon katolla kiiltelee auringossa 12 aurinkopaneelia. Osa paneeleista on vielä lumen peitossa, mutta poutaiset kevätpäivät näkyvät talon omistajan mukaan jo sähkön tuotannossa.

 

– Eilen tuotanto oli jo 1000 wattia. Enimmillään mittari on näyttänyt kesällä 3000 wattia, kertoo talon isäntä Timo Juutilainen.

Lähellä merenrantaa sijaitsevan talon loivan peltikaton toinen puoli antaa etelään, joten se sopii erinomaisesti aurinkoenergian tuotantoon. Juutilainen hankki aurinkopaneelit kaksi vuotta sitten ja on ollut niiden toimintaan tyytyväinen.

En hankkinut järjestelmää bisnesmielessä vaan ekologisessa mielessä.

TIMO JUUTILAINEN

Kuukausi sitten kiinteistöön asennettiin sähkövarasto, johon paneeleilla tuotettu aurinkoenergia voidaan säilöä 3-4 tunnin ajaksi. Juutilainen kertoo, että varastolla on tarkoitus saada omasta sähköntuotannosta kaikki mahdollinen irti.

– Haluan varastoida päivällä tuotetun sähkön niin, että voimme hyödyntää sen illalla ja yöllä. Tähän asti päivällä tuotettu sähkö on mennyt pääosin takaisin verkkoon aika pienellä korvaushinnalla, kertoo Juutilainen.

Varastolla paneeleilla tuotettu energia saadaan omaan käyttöön

Aurinkoenergian varastoiminen akkuihin pientalossa on suhteellisen uusi asia. Juutilaisten sähkövaraston asentanut energiayhtiö Helen on myynyt akkuja pientaloille vasta viime vuoden lopusta lähtien. Helenin mukaan sähkövarasto nostaa aurinkopaneelien käyttöasteen yli 90 prosentin.

– Varastolla vältytään siltä, että tarvitsee siirtää omaa tuotantoa verkkoon, kun siitä ei vielä hirveän hyvää korvausta saa, eikä ole näköpiirissäkään, että saisi, sanoo projektipäällikkö Kristiina Siilin Helenistä.

Kuvassa aurinkosähköjärjestelmän invertteri, joka muun muassa mittaa sisään tulevan energian
 määrän. Näytössä lukee 825w.
Invertteri mittaa aurinkopaneelien tuottaman sähkön määrän. Juutilaisten invertteri on sijoitettu asunnon eteiseen.Ari Tuhkanen / Yle

Helenin myymissä aurinkosähköpaketeissa varaston koko vaihtelee 6-16 kilowattituntiin.

– Pienellä varastolla saunoo tunnin, isommalla saunoo pidempään ja katsoo televisiotakin, konkretisoi projektipäällikkö Siilin Helenistä.

Markkinoilla on jo useita vaihtoehtoja pientalon sähkövarastoksi. Esimerkiksi Naps Solar Systems Oy myy aurinkopaneeleihin akkuja, jotka ovat kooltaan 4-16 kilowattituntia.

Pelkästään sillä, että säästää sähkön siirtohinnan ja veron, ei saa tästä kannattavaa laitteiston eliniän aikana, mutta yleensä näissä investoinneissa arvot tulevatkin muualta kuin siitä takaisinmaksuajasta.

HELEN OY:STÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KRISTIINA SIILIN

Eaton Oy:n kehitysjohtaja Pasi Pesonen kertoo, että he tuovat markkinoille tänä vuonna sähkövarastot, joihin voi varastoida sähköä 4,2-9,5 kilowattituntia.

– Akut ovat samoja, joita käytetään Nissanin autoissa, kertoo kehitysjohtaja Pesonen Eatonista.

Juutilaisten sähkövarasto on sijoitettu seinää vasten lämpimään ulkovarastoon. Akuista koostuva sähkövarasto on suuren jääkaapin korkuinen ja levyinen, noin 25 senttimetrin syvyinen. Järjestelmän ohjausyksikkö ja invertteri on eteisen seinällä.

Sähkövaraston valkoiset laatikon muotoiset akut on sijoitettu lämpimän ulkovaraston nurkkaan vaaterekin viereen.
Sähkövarasto mahtuu pieneen tilaan.Ari Tuhkanen / Yle

– Sähkövarasto sijoitetaan aina lämpimään sisätilaan. Se voi olla varaston lisäksi esimerkiksi eteisessä tai olohuoneessa, kertoo projektipäällikkö Siilin Helenistä.

Taloudellisessa mielessä sähkön varastoinnissa kotona ei ole järkeä

Aurinkosähköjärjestelmä energiavarastoineen on ollut Juutilaisille noin 20 000 euron investointi. Tarkkoja laskelmia siitä, missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin Juutilaiset eivät ole tehneet.

– En ole kehdannut laskea, koska arvelen, että se ei tule maksamaan itseään takaisin ainakaan 20 vuoteen. Käyttökulut on kuitenkin nolla, iloitsee Juutilainen.

Helenin projektipäällikkö Kristiina Siilin myöntää, että taloudellisessa mielessä aurinkopaneelien ja sähkövaraston hankkiminen ei ole tällä hetkellä järkevää.

– Pelkästään sillä, että säästää sähkön siirtohinnan ja veron, ei saa tästä kannattavaa laitteiston eliniän aikana, mutta yleensä näissä investoinneissa arvot tulevatkin muualta kuin siitä takaisinmaksuajasta, sanoo projektipäällikkö Siilin Helenistä.

Kahden vuoden sisällä aurinkopaneelien ja sähkövaraston hankkimisesta tulee taloudellisesti kannattavaa ja kysyntä kasvaa merkittävästi.

NAPS SOLAR SYSTEMS OY:STÄ MYYNTIJOHTAJA MARKUS ANDERSEN

Paneelien ja sähkövaraston hankkiminen oli Juutilaisillekin puhtaasti ratkaisu ympäristöystävällisemmän energian tuotannon puolesta. Lisäksi Juutilaiset haluavat näyttää esimerkkiä muille.

- En hankkinut järjestelmää bisnesmielessä vaan ekologisessa mielessä. Lisäksi haluan näyttää myös muille tämän yhtiön asukkaille, että he voisivat hankkia vastaavaa, jos haluavat, mutta kukaan ei ole ainakaan tähän mennessä innostunut, kertoo Juutilainen.

Aurinkojärjestelmien odotetaan yleistyvän lähivuosina merkittävästi

Sähkövarasto on niin uusi ja kallis tuote, että sen myynti on ollut toistaiseksi vähäistä. Esimerkiksi Helenillä on vasta muutamia sähkövarastoasiakkaita.

– Muutamia asennuksia on käynnissä ja kiinnostuneita on useita. Odotamme myynnin kiihtyvän, kertoo projektipäällikkö Kristiina Siilin Helenin energiaratkaisut yksiköstä.

Toinen alan yritys Naps Solar Systems Oy kertoo myyneensä ja asentaneensa Uudellamaalla kymmenkunta sähkövarastoa pientaloihin.

– Sähkövaraston hankkivat tällä hetkellä teknologiasta kiinnostuneet ja ihmiset, joilla on halu tuottaa itse energiaa, kertoo myyntijohtaja Markus Andersen Naps Solar Systems Oy.stä.

 


 

Haminan sataman kautta moduulikuljetuksia riittää vuoteen 2021 saakka. – Tätä kuljetusprojektia seurataan joka puolella maailmaa. Yritämme toimia niin hyvin kuin mahdollista, että lopputulos on paras mahdollinen, arvioi satamajohtaja Naski.


  

 

Kerrostalon kokoisia osia aletaan viedä

Suomen kautta idän öljykentille: "Tätä

kuljetusta seurataan joka puolella maailmaa"

 

Haminassa öljyteollisuuden osat pakataan jokilaivoihin.

 

Satamat

Havainnekuva moduulikuljetuksista Haminan sataman kautta.
 
Havainnekuva moduulikuljetuksesta Haminan satamassa. Punakylkinen alus tuo moduulit (kuvassa vihertävät laatikot) laituriin. Sieltä ne kuljetetaan alustojen päällä varastoihin ja lastataan jokilaivoihin (kaksi laivaa kuvassa etualalla).HaminaKotka Satama Oy.
 

Mistä on kyse?

  • Tuhansien tonnien painoisten öljyteollisuuden osien kuljetus Haminan sataman kautta Kazakstaniin alkaa kesäkuussa
  • HaminaKotkan satamayhtiö on mukana hankkeessa, jonka arvo on liki 40 miljardia dollaria
  • Satamayhtiö on investoinut sataman uudistamiseen kolme miljoonaa euroa. Belgialainen kuljetusyritys sijoittaa Haminaan 20 miljoonaa euroa.

 

HaminaKotkan satama alkaa olla valmis Suomen oloissa ainutlaatuiseen kuljetusprojektiin.

Kolmekerroksisen kerrostalon kokoisten osien kuljettaminen Haminan sataman kautta öljyntuotantokentille Kazakstaniin alkaa kesäkuussa.

Suuriin kansainvälisiin kuljetuksiin erikoistuneen belgialaisen Sarens Group N.V:n ja HaminaKotka Satama Oy:n yhteistyöstä kerrottiin puolitoista vuotta sitten. Sen jälkeen satamayhtiö on tehnyt Haminan satamassa yhteensä noin kolmen miljoonan euron edestä muutostöitä laitureilla ja varastoalueilla.

– Kuljetettavat moduulit painavat 1500–2000 tonnia kappale, joten meidän oli vahvistettava alueita. Viimeiset asvaltoinnit tehdään tänä keväänä sen jälkeen, kun lumet ovat sulaneet, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Sarens investoi Haminassa reilulla 20 miljoonalla eurolla ja tuo paikkakunnalle noin 150 logistiikan ammattilaistaan. Tämän lisäksi yhtiö tarvitsee noin 50 paikallista ihmistä töihin kuljetuksen eri vaiheisiin.

 

Valtamerialuksia ja parikymmentä jokilaivaa

HaminaKotkan satama on yksi pieni tekijä liki 40 miljardin dollarin hankkeessa. Satamajohtajan mukaan "kyseessä on "maailman suurin käynnissä oleva projekti".

– Taloudellisesti ja liikenteellisesti tällä on satamalle erittäin suuri merkitys. Mitään tällaista ei ole Suomen satamissa tehty aiemmin, kertoo Kimmo Naski.

Erikoisvarustetut valtamerialukset kuljettavat moduulit Haminaan. Laiturin ramppia on alusten koon takia levennetty 55 metriin. Pääosa moduuleista tulee Koreasta. Aluksen kyytiin mahtuu neljä moduulia.

Haminan satamassa jättiosat nostetaan aluksesta erikoisvalmisteisen suuren miljoonapyöräisen alustan päälle. Moduulit liikkuvat alustalla muun muassa varastoalueelle.

 

Haminan satamassa jokilaivoille rakennetaan omaa lastauspaikkaa
Haminan satamassa jokilaivoille rakennetaan omaa lastauspaikkaa.HaminaKotka Satama Oy

 

Haminasta moduulit lähtevät jokilaivoilla Venäjän jokia pitkin Kaspianmerelle ja sieltä Kazakstaniin öljypumppaamoalueelle. Matkaa kertyy noin 5000 kilometriä.

 

Erikoisvalmisteinen jokilaiva voi kuljettaa yhden moduulin kerrallaan. Jokilaivoja tulee liikenteeseen kaikkiaan noin parikymmentä..

 

Satamalle tärkeä näyteikkuna

Haminan sataman kautta moduulikuljetuksia riittää vuoteen 2021 saakka.

– Tätä kuljetusprojektia seurataan joka puolella maailmaa. Yritämme toimia niin hyvin kuin mahdollista, että lopputulos on paras mahdollinen, arvioi satamajohtaja Naski.

Suomen suurimman yleissataman HaminaKotkan liikennemäärät ovat tammi-helmikuussa kasvaneet liki 14 prosenttia viime vuodesta.

Moduulien lisäksi toimitusjohtaja odottaa, että kesän aikana käynnistyvät Itämeren kaasuputkikuljetukset lisäävät satamaliikennettä huomattavasti.

 


 

Haitaketta pidetään yhtenä kaikkien aikojen kehittyneimmistä hyökkäysalustoista. Erityisesti tästä syystä sen takana arvellaan olevan jonkin rikkaan valtion resurssit. Slingshotia verrataan esimerkiksi belgialaisen operaattorin järjestelmistä löytyneeseen Reginiin sekä Project Sauroniin. Lähde: Tivi


 

 

Tutkijat löysivät "kaikkien aikojen

kehittyneimmän" vakoiluohjelman – pysyi

piilossa 6 vuoden ajan

 

   
 
Tutkijat löysivät "kaikkien aikojen kehittyneimmän" vakoiluohjelman – pysyi piilossa 6 vuoden ajan

Slingshot-nimellä kutsuttu haitake on mitä ilmeisimmin valtiojohtoista tekoa.

 

Kasperskyn tietoturvatutkijat ovat havainneet haittaohjelman, joka on onnistunut piiloutumaan jopa kuuden vuoden ajan. Slingshot-nimellä kutsuttu haitake on mitä ilmeisimmin valtiojohtoista tekoa.

 

Slingshot on päässyt käsiksi vähintään 100 koneeseen ympäri maailmaa. Sitä on käytetty yksityishenkilöiden ja organisaatioiden kybervakoiluun ainakin Afrikassa ja Lähi-idässä, raportissa kerrotaan.

Haittaohjelma on levinnyt haavoittuvien reitittimien kautta. Siinä on käytetty sekä vanhoja että uusia tekniikoita.

Slingshotin arvellaan toimineen vähintään vuodesta 2012 lähtien.

Haitaketta pidetään yhtenä kaikkien aikojen kehittyneimmistä hyökkäysalustoista. Erityisesti tästä syystä sen takana arvellaan olevan jonkin rikkaan valtion resurssit.

Slingshotia verrataan esimerkiksi belgialaisen operaattorin järjestelmistä löytyneeseen Reginiin sekä Project Sauroniin.

Lähde: Tivi

 


 

Kakkostyypin diabetes on yksi maailman vaikeimmista terveysongelmista, jota sairastaa noin 415 miljoonaa ihmistä. Amerikassa kyseessä on seitsemänneksi yleisin kuolinsyy, jonka hoitokustannukset ovat vuosittain 300 miljardin dollarin luokkaa. Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa kakkostyypin diabetestä. Sairauden hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 prosenttia. Virta Healthin tavoitteena on parantaa sata miljoonaa diabetes-potilasta vuoteen 2025 mennessä.


 

 

”Pystymme parantamaan kakkostyypin

diabeteksen nopeasti ja pysyvästi” -

Piilaaksossa vaikuttavan Sami Inkisen

yritykselle lupaavia tuloksia

 

   
 
Virta Healthin toimitusjohtaja
 Sami Inkinen
Virta Healthin toimitusjohtaja Sami Inkinen KUVA: SENJA LARSEN

Piilaaksossa toimivan Sami Inkisen Virta Health sai hoidon toimivuutta vahvistavia uusia tutkimustuloksia.

 

”Saimme aikaiseksi keskimäärin 10 000 dollaria säästöjä potilasta kohti ensimmäisen vuoden aikana”, Virta Healthintoimitusjohtaja Sami Inkinen kertoo.

Kakkostyypin diabetesta hoitava, Kaliforniassa toimiva Virta Healthin neljäs toimintavuosi oli lupaava. Hoito on osoittautunut toimivaksi ja taloudellisesti tehokkaaksi. Helmikuussa yritys sai uusia lupaavia tutkimustuloksia.

 

Vuoden pituisen kliinisen tutkimuksen tulokset julkaistiin vertaisarvioiduissa vaikutusvaltaisessa Diabetes Therapy Journalissa.

”Pystyimme osoittamaan, että kakkostyypin diabeteksen eteneminen on mahdollista pysäyttää nopeasti ja tulokset toimivat myös pidemmällä aikavälillä”, Inkinen iloitsee.

Tutkimukseen osallistui 349 henkilöä. He laihtuivat keskimäärin 12 prosenttia ja pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaava HbA1c laski 7,6 prosentista 6,3:een. Kakkostyypin diabeteksen kehitys kääntyi lähes kaikilla parempaan, eikä 60 prosentilla enää ole diabetesta. Tutkimukseen osallistuneista insuliinihoitoa käytti 30 prosenttia, jonka pystyi lopettamaan kokonaan tai vähentämään näistä 94 prosenttia.

Virta Healthin hoito paransi muitakin terveysparametreja, kuten korkeaa verenpainetta, veren rasva-arvoja, tulehdusarvoja sekä maksa-arvoja.

 

Virta Health on verkossa toimiva lääkäriasema, jonka tavoite on parantaa kakkostyypin diabetes siirtämällä painopiste sairauden hallinnasta yksilölliseen teknologia-avusteiseen etähoitoon.

Yrityksen hoitamien potilaiden määrä on kasvanut Inkisen mukaan jo useisiin tuhansiin. Henkilöstöä on 75 ja parhaillaan rekrytoidaan niin ohjelmistokehittäjiä kuin datatieteilijöitä.

Hoidon ravitsemuksellinen lähestyminen perustuu vähähiilihydraattiseen, runsaasti rasvaa sisältävään ruokavalioon, jonka avulla verensokeri pidetään matalalla ja diabetekseen liittyvää insuliiniresistenssiä parannetaan.

”Seuraamme kymmeniä datapisteitä veriarvoista, painoon, verenpaineeseen ja lääkityksen sivuvaikutuksiin. Tämän perusteella hoitoa hienosäädetään päivittäin ja diabeteslääkitystä voidaan nopeasti vähentää”, Inkinen selittää.

Digitaaliseen potilastietoon ajetaan datamallit useita kertoja päivässä.

”Koneoppimisen avulla pystytään rakentamaan malleja, jotka ennakoivat potilaskohtaisia haasteita ja varoittavat esimerkiksi ohjelman keskeyttämisriskistä.”

Kakkostyypin diabeteksen edistymisen hidastajana on pidetty riskialtista laihdutusleikkausta tai elämäntaparemonttia, jossa sairautta on pyritty hallitsemaan ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä, jonka tukena on ollut lääkitys sivuvaikutuksineen.

Diabetes ei Inkisen mukaan kuitenkaan parane terveitä elämäntapoja noudattamalla, ruokavaliolla tai liikunnalla.

”Hoito pitää kohdistaa yksilöllisesti ja saada nopeita tuloksia, jotta potilaat pysyvät motivoituneina. Sairastuneet eivät välitä uusien digitaalisten palveluiden käyttöliittymistä tai niiden lähettämien tekstiviestien määrästä. Ainoa kysymys on, pystyttekö parantamaan minut?”

Virta ei tee perustavaa laatua olevia muutoksia ihmisten elämäntapaan tai identiteettiin.

”Emme käske kasvissyöjiä nauttimaan pekonia ja kananmunia aamiaiseksi tai pihvien ystävää syömään pinaatinlehtiä. Sen sijaan räätälöimme kunkin mieltymyksiä kunnioittavan hoidon. Silloin kaikki on helpompaa.”

Muut parannuskeinot ovat Inkisen mukaan puiden raivaamista väärässä metsässä.

”Terveydenhoito on tällä hetkellä liian keskittynyt toiminnallisuuksiin tulosten sijaan. Ihmisille myydään turhia askelmittareiden tapaisia laitteita, jotka ovat täydellistä rahan ja ajan hukkaa. Ne kiinnittävät huomion vääriin asioihin.”

Virran hoito maksaa ensimmäisen vuoden ajan 400 dollaria kuukaudessa eli noin 4500 euroa vuodessa. Rahat luvataan palauttaa kokonaisuudessaan, mikäli potilaan tila ei ole vuoden aikana kääntynyt paremmaksi.

 

Virta Health

Tekee: Verkossa toimiva lääkäriasema, jonka tavoite on parantaa kakkostyypin diabetes siirtämällä painopiste sairauden hallinnasta yksilölliseen teknologia-avusteiseen etähoitoon.

Perustettu: 2014

Kotipaikka: San Francisco

Toimitusjohtaja: Sami Inkinen

Henkilöstö: 75

Sijoitukset: Yhteensä 37 miljoonaa dollaria.

Omistus: Avainhenkilöt, tärkeimmät sijoittajat Venrock, Allen&Co, Creandum, Obvious, Redmile Group, Max Levchin

 


 

Suomalaista puuta saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää autonrunkojen, aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden siipien valmistuksessa. Metsäyhtiö Stora Enso uskoo, että havusellumassasta erotettu ligniinijauhe Lineo voi tulevaisuudessa toimia hiilikuidun raaka-aineena auto- ja ilmailuteollisuudessa.


  

 

Suomessa muhii jättipotti – tehdas eristi

puusta aineen, josta voi tehdä

ympäristöystävällisiä maaleja ja liimoja

 

Metsäyhtiö Stora Enso jalostaa ligniinijauhetta Sunilan tehtaassa Kotkassa.

 

Ligniini
Kehitysjohtaja Jarmo Rinne esittelee kuivaligniinipurkkia
Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne esittelee purkkia, jossa on kuivaa ligniiniä.Ville Pisto / Yle
 

Mistä on kyse?

  • Ligniinin valmistus aloitettiin Sunilan tehtaassa Kotkassa vuonna 2015
  • Ligniini on sidosaineitta, jota on puiden massasta noin 20-30 prosenttia
  • Sunilan tehtaan päätuote on fosfaattisellu
  • VTT:n mukaan Sunila tuottaa eniten kuivattua ligniiniä maailmassa

 

Stora Enso toi Lineon markkinoille vuoden alussa. Sitä valmistetaan Kotkassa Sunilan sellutehtaassa.

Sunilan tehdas on tiettävästi ensimmäinen maailmassa, joka tuottaa kuivattua ligniinijauhetta kemianteollisuudelle.

 

– Ligniiniä on ryhdytty jalostamaan osittain siksi, että nyt on olemassa tekniikka, jolla ligniiniä pystytään erottamaan ja jalostamaan turvallisesti, sanoo Stora Enson Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Sunilassa ligniini puristetaan erilleen havusellumassan sivutuotteesta mustalipeästä. Sen jälkeen ligniini kuivataan ja pakataan jatkokäyttöä varten.

Tehtaan tuotantokapasiteetti on 50 000 tuhatta tonnia kuivaligniiniä vuodessa.

 

Sunilan tehtaan ligniinikuivaamo ylhäältä katsottuna
Sunilan tehtaan ligniinikuivaamo ylhäältä katsottuna.Ville Pisto / Yle

 

Jääkiekkomailojen raaka-aineeksi?

Ligniinin käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, uskoo Stora Enso. Yhtiön mukaan ligniinillä voi korvata fossiilisia fenoleita, joita käytetään maalien ja liimojen valmistuksessa. Fenoliliimoja on yleisesti käytössä esimerkiksi vanereissa ja puulevyliimoissa.

– Me kauppaamme ligniiniä jo tällä hetkellä. Tottakai toivomme, että markkinat kasvavat, mutta se ottaa aikansa. Kaikkien uusien tuotteiden osalta se vie aikaa. Oli kyse ligniinistä tai jostain muusta, sanoo Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan ligniinin käyttöä edistänevät tiukentuneet ympäristönormit ja kuluttajien halu ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

– Minä näen, että fossiilisten fenolien korvaaminen fenoliliimoissa on varmaankin lyhyellä aikavälillä toteutuva tavoite, sanoo VTT:n erikoistutkija Juha Leppävuori.

 

Kuivaa ligniiniä kämmenellä
Kuivaa ligniiniä kämmenelläVille Pisto / Yle

 

Stora Enson mukaan ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa. Hiilikuidusta valmistetaan myös esimerkiksi komposiittijääkiekkomailoja.

 

Onko siis mahdollista, että puu palaisi jälleen jääkiekkomailojen raaka-aineeksi?

– Markkina ligniinille on vasta kehittymässä. Hiilikuidun raaka-aineeksi ligniinillä on pidempi tie kuin fenoliliimojen korvaajaksi, sanoo erikoistutkija Juha Leppävuori.

 

Uhkana räjähdys

Tuotannon haasteena on se, että kuivattu ligniini on räjähdysherkkää. Verrattuna puupölyyn sen räjähdysherkkyys on kaksinkertainen. Ligniini kuivataan, koska ligniinijauheesta halutaan mahdollisimman puhdasta. Silloin se kelpaa paremmin kemianteollisuuden raaka-aineeksi, kuin jos jauhe olisi märkää.

Silti syytä huoleen tuskin on, sillä varotoimet ovat tarkat.

– Tärkein niistä on se, että ligniiniä käsitellään hapettomassa tilassa. Se estää sen syttymisen. Myös kipinöiden syntyminen on estetty mahdollisimman pitkälle, sanoo tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Tehdastilat, joissa ligniiniä käsitellään, on maadoitettu. Näin hankaussähkö ei aiheuta kipinöitä esimerkiksi ovenkahvoihin koskettaessa. Työntekijöillä on keltaiset erikoispuvut, jotka myös estävät hankaussähköä.

 

Ligniinin erottelulaitos Sunilan tehdas
Tässä Sunilassa sijaitsevassa tehdashallissa tapahtuu ligniinin suodatus mustalipeästä.Ville Pisto / Yle

Jos räjähdys kuitenkin uhkaa, on tehtaassa varojärjestelmiä sen varalle.

– Tehtaaseen on rakennettu kemiallinen tukahdutusjärjestelmä. Järjestelmässä olevan aineen toimintaperiaate on samankaltainen kuin jauhesammuttimessa, sanoo Rinne.

Viimeisenä keinona on räjähdysluukku.

– Se tarkoittaa räjähdyspaineen ohjausjärjestelmää, jossa räjähdys pystytään suuntaamaan turvalliseen suuntaan. Jos räjähdys tapahtuu, ohjaa räjähdysluukku sen kohti pohjoista, jossa on puunkäsittelyalue, sanoo Jarmo Rinne.

 

Raaka-ainetta piisaa

Ligniinin erottamista varten Stora Enso tilasi laitteet suomalaiselta sellu-, paperi ja energiateollisuuden palvelutoimittaja Valmetilta. Yhteensä Sunilan ligniini-investointi maksoi Stora Ensolle noin 32 miljoonaa euroa.

Sunilan tehtaan päätuote on valkaistu sellu. Sitä tehdas tuottaa männystä ja kuusesta, jotka ovat pääosin kotimaisia raaka-aineita. Sellunkeiton sivutuotteena syntyy keittoliemi, jota sanotaan mustalipeäksi.

– Sen jälkeen, kun ligniini on saostettu mustalipeästä se kuivatetaan ja pakataan 600 kilon säkkeihin, jotka sitten kuljetetaan asiakkaille, sanoo Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Raaka-ainetta piisaa, sillä puun massasta 20–30 prosenttia on sen sidosaineena toimivaa ligniiniä. Ligniinin ominaisuudet onkin tunnettu jo pitkään. Ensimmäiset ligniiniliiimat tuotiin markkinoille jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa, mutta silloin ne eivät menestyneet.

VTT:n mukaan maailmassa on neljä Sunilan kaltaista sulfaattisellutehdasta, jotka tuottavat ligniiniä. Sunilan lisäksi kaksi niistä sijaitsee Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa. VTT arvioi, että Sunila on suurin yksittäinen ligniinin tuottaja maailmassa.

– Me olemme ainoa tehdas, jossa ligniini kuivataan näin kuivaksi. Meidän ligniinimme on 95-97 prosenttisesti kuivaa. Muut tehtaat tuottavat märkäligniiniä, jonka kuivuusaste on noin 70 prosentin tienoilla, sanoo Jarmo Rinne.

 

Sunilan tehtaan logo.
Kotkassa sijaitseva Sunilan tehdas täyttää tänä vuonna 80 vuotta.Ville Pisto / Yle

 

Sunilan uusi alku

Sunilan tehdas on toiminut Kotkassa kohta 80 vuotta. Tehdasmiljöön on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Perinteistä huolimatta sellua tuottava tehdas ehdittiin jo lakkauttaa vuonna 2009, kunnes se käynnistettiin uudestaan. Sitkeän tehtaan tarinasta voi lukea tästä.

Kehitysjohtaja Jarmo Rinne on ollut töissä Sunilassa 30 vuotta. Hän pitää Stora-Enson tekemää ligniini-investointia positiivisena asiana koko tehtaalle.

Ligniinin valmistus aloitettiin Sunilassa vuonna 2015. Sitä varten tehtaaseen rakennettiin erittelylaitos, kuivaamo, ja pakkaamo. Ligniinin valmistus toi Sunilaan kymmenkunta työpaikkaa. Tämän vuoden alussa Stora Enso toi markkinoille kaupallistetun kuivaligniinituotteen, jonka yhtiö on nimennyt Lineoksi.

Pääosa Sunilan tehtaan tuottamasta ligniinistä kuitenkin poltetaan tehtaalla ja siitä syntyy lämpöä ja energiaa. Stora Enson mukaan ligniinin polton myötä Sunilan tehtaan kasvihuonepäästöt tippuivat noin puoleen aiemmasta.

– Ligniini on Sunilalle tehtaan tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä. Sunila on pieni sellutehdas maailman ja Suomen mittakaavassa. Me emme pärjää koolla, vaan meidän pitää erottautua ja meillä pitää olla jotain, mikä tukee perustoimintaa, sanoo kehitysjohtaja Rinne.

 

Kuva Sunilan tehtaalta Kotkasta
Kuva Sunilan tehtaalta KotkastaVille Pisto / Yle

Suri sanoi, että tässä kehityksessä etulinjassa ovat maat, jotka ovat digitalisoineet kansalaistensa terveystiedot. Esimerkkinä hän mainitsi Ruotsin ja erityisesti Viron, jossa on hänen mukaansa jo 95 prosenttia terveystiedoista digitaalisessa muodossa.


 

 

 

Nokian Surin viisi ennustetta, miten

teknologiamuutos tulee ravisuttamaan

ihmisten elämää

 

   
 
Nokian Surin viisi ennustetta, miten teknologiamuutos
 tulee ravisuttamaan ihmisten elämää
KUVA: QUIQUE GARCIA
 

Teknologiakehityksen isot sosiaaliset vaikutukset alkavat kuumentua jo tänä vuonna, Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri ennakoi.

 

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoi MWC-messujen alla näkemyksensä 5g-verkkojen ja -palveluiden kehityksestä. Sen lisäksi hän esitti viisi ennustetta, miten teknologiamuutos alkaa ravisuttaa ihmisten elämää jo tänä vuonna.

 

Suri myönsi, että ennustaminen on vaikeaa, mutta hän halusi yrittää.

Ensimmäisenä Suri ennusti, että teknologiakehityksen isot sosiaaliset vaikutukset alkavat kuumentua jo tänä vuonna. ”Hyödyt ovat massiivisia, mutta poliitikoiden ja viranomaisten on tehtävä radikaaleja päätöksiä. Seurauksena voi olla poliittisia takaiskuja.”

Teknologiamuutoksia ovat tutut esimerkit: koneoppivat järjestelmät, automaation lisääntyminen ia ihmisten kanssa työskentelevät robotit. Poliitikoiden on harkittava uusia tapoja järjestää ihmisten työ ja toimeentulo. Kenties jonkinlainen perustulojärjestelmä tarvitaan, Suri totesi.

 

Toiseksi Suri ennusti, että markkinoille alkaa tulla aivan uudentyyppisiä laitteita, jotka kytkeytyvät esimerkiksi kehoon tai vaatteisiin. Nämä uudenlaiset käyttötavat ja muotoilut haastavat älypuhelinten pitkään jatkuneen hallitsevan valta-aseman mobiiliasioinnissa, Suri ennusti.

Myös Nokia kehittää tällaista uudenlaista teknologiaa Bell Labs -tutkimusyksikössään. Liiketoiminta voi tulla Nokialle teknologian lisensoinnista.

 

Kolmanneksi Suri ennustaa virtuaalitodellisuuden uutta tulemista, etenkin lisätyn todellisuuden palveluiden kautta. ”Nämä palvelut tuovat verkkoihin paljon lisää liikennettä.”

Tämä muutos tuo Nokialle mahdollisuuden lisensoida muun muassa 360-asteisen videon ja tilaäänten kaltaista teknologiaa, jota sillä yhä on Technologies-yhtiön salkussaan, vaikka yritys luopuikin Ozo-kameran kehityksestä.

 

Neljännes iso muutos liittyy Surin mukaan siihen, että entistä suurempi osa verkkoliikenteestä siirtyy operaattoreiden runkoverkoista isojen internetjättien, niin sanottujen ”webscale-yritysten” verkkoihin. Tämä tarkoittanee, että Facebookin, Googlen ja Salesforcen kaltaiset yritykset voivat tavoitella entistä suurempaa osaa verkkopalveluiden liikevaihdosta.

 

Viides ja suuri ihmisten elämään vaikuttava muutos on Surin mukaan ”massiivinen järjestelmän mullistus (”distruptio”) terveydenhuollossa. Tätä ajaa Surin mukaan suuri tarve parantaa terveydenhuollon järjestelmien, kuten potilastietoja käsittelevien ohjelmistojen käytettävyyttä ja yhteydenpitoa. ”Nykyisten selvitysten mukaan ihmisiä jopa kuolee siihen, ettei tieto kulje terveydenhuollon järjestelmien välillä.”

 


 

Nokian Suri sanoi, että alkuvaiheessa kovinta 5g-kisaa käyvät Kiina ja Yhdysvallat. Perässä seuraavat Etelä-Korea ja Japani. Euroopassa Suri uskoo 5g-verkkojen avautuvan vasta vuosista 2020 ja 2021 lähtien, mutta joissakin maissa, erityisesti Pohjoismaissa voidaan nähdä lanseerauksia myös aiemmin. Euroopassa 5g-investointeja hidastaa, että operaattorit haluavat vielä ottaa tehoja irti 4g-verkoistaan.


 

 

 

Nokian Suri: 5g-verkot tulevat nopeammin

kuin kukaan osasi odottaa

 

   
 

Nokian Suri: 5g-verkot tulevat nopeammin kuin kukaan osasi odottaa
KUVA: TERO LEHTO

Alkuvaiheessa kovinta 5g-kisaa käyvät Kiina ja Yhdysvallat.

 

Seuraavan sukupolven (5g) matkapuhelinverkot ja palvelut tulevat nopeammin kuin Nokia tai kukaan muukaan osasi odottaa, Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri sanoi matkapuhelinalan MWC-messuilla Barcelonassa.

 

Suri kertoi Nokian saaneen tänä vuonna jo kymmenen uutta 5g-pilottisopimusta operaattoreiden kanssa. Suri myös vilautti Nokian yritysostolla hankkimaa pientä 5g-reititintä koteihin.

”Ensimmäiset 5g-lanseeraukset voidaan nähdä jo kuluvan vuoden toisen neljänneksen aikana”, Suri sanoi.

Ensimmäisiä kaupallisia verkkoja saatetaan avata vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.

 

”Päivittäminen 5g:hen ei ole yhtä korkealla prioriteetilla.”

 

Suri sanoi olevansa hieman surullinen Euroopan tilanteesta, mutta myös Yhdysvalloissa päättäjien ja viranomaisten on vauhditettava 5g-taajuuksien käyttöönottoa, jos ne aikovat kilpailla Kiinan kanssa ykkösasemasta seuraavassa verkkosukupolvessa.

5g-verkkoja rakennetaan eri tavalla kuin nykyisiä 4g-verkkoja. Tukiasemapeitosta tulee tiheämpi, ja taajuuksien kirjo on laaja.

Suri hehkutti Nokian kehittämää kuuden terabitin ReefScale-piirisarjaa ja AirScale-tukiasemaperheensä valmiutta 5g-aikaan. Näitä Nokia esittelee MWC:n messualueella, joka on rakennettu perinteisen osaston sijaan ikään kuin pieneksi kaupungiksi hallin sisälle.

Kiinnostavasti Nokia esitteli myös pienikokoisen 5g-verkkolaitteen koteihin. Tuote on Unium-nimisen yrityksen kehittämä, ja Nokia tiedotti ostaneensa sen. Barcelonassa Suri jo vilautti laitetta Nokian logolla varustettuna.

MWC-messuilla myös Nokian tärkeimmät kilpailijat Ericssonja Huawei kertovat 5g-suunnitelmistaan.

Operaattorit hakevat arvioita siitä, millä aikataululla verkkovalmistajat ovat todella valmiita toimittamaan laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön soveltuvia verkkoja.

 


 

Emme voi aavistaakaan, mitä voidaan saavuttaa, kun ihmismieltä vahvistetaan tekoälyllä. Sodat, taudit ja köyhyys on mahdollista poistaa. Menestyminen tekoälyn luomisessa olisi suurin hetki ihmiskunnan historiassa.


 

Älä pelkää algoritmia – se näkee syövän ja

opettaa jopa empatiaa

 

Hyvä vai paha? Nyt on oikea aika keskustella koneiden älystä, jotta se saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Suomella on suuret mahdollisuudet algoritmien kehittelyssä.

 

Algoritmit
Algoritmit
Suomalaisilla on paljon annettavaa esimerkiksi itseohjautuvien autojen kamera- ja anturitekniikkaan. Tekoäly ja algoritmit mahdollistavat, että aiemmin paljon tilaa vienyt ja kallis tulee pieneksi ja edulliseksi. Mikä ennen oli hidasta, on algoritmien ansiosta nopeaa.Laura Merikalla / Yle Uutisgrafiikka
 

Näin on kirjoittanut maailmankuulu teoreettisen fysiikan tohtori Stephen Hawking.

 

Toisaalta Hawking sanoo tekoälystä ja algoritmeistä myös näin(siirryt toiseen palveluun):

Tekoäly voi olla sivistyksen historian pahin juttu, jollemme ehkäise sen vaaroja. Se voi luoda uusia harvainvallan ja sorron keinoja.

Jälkimmäinen näkökulma on valittu maailmalla ensimmäistä useammin mediaotsikoihin.

Lista algoritmien ja tietokoneiden synneistä on julkisessa keskustelussa pitkä: ne aiheuttavat pörssiromahduksia(siirryt toiseen palveluun), kadottavat inhimillisyyden(siirryt toiseen palveluun), mahdollistavat digikartellit(siirryt toiseen palveluun) ja jopa kansalaisten luokittelun(siirryt toiseen palveluun), rikkovat sosiaalisia rakenteita(siirryt toiseen palveluun)tuhoavat nuorison(siirryt toiseen palveluun), vaarantavat demokratian...

Algoritmit kehittyvät käsittämätöntä vauhtia ja vaikuttavat taustalla tiedostamattamme. Siksi kriittisyys onkin paikallaan.

"Algoritmi" eli matemaattinen resepti

  • Algoritmilla tarkoitetaan nykyään yksityiskohtaisia ohjeita tietokoneelle siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan. Sitä voisi kutsua matemaattiseksi reseptiksi.
  • Algoritmi on saanut nimensä algebran isäksi kutsulta, 800-luvun alun matemaatikolta Al-Khwarizmilta.
  • Bagdadissa työskennellyt Al-Khwarizimi muun muassa toi arabialaiset numerot Eurooppaan(siirryt toiseen palveluun).

Kaiken epäluulon keskellä on hyvä muistaa, että useimmat tietokoneisiin ohjelmoidut matemaattiset reseptit voivat myös luoda toivoa. Niiden avulla voidaan vaikkapa estää ilmastonmuutosta ja rakentaa ympäristöystävällisempiä kaupunkeja.(siirryt toiseen palveluun)

Ymmärtääkseen algoritmien roolia maailman muutoksessa on hyvä ymmärtää edes perusteet siitä, miten ne toimivat.

Algoritmi: Näin pukeudut talvella

Koodia
Yle Uutisgrafiikka

Yllä on laadittuna yksinkertainen algoritmi, jossa esimerkkinä on pukeutuminen talvisena aamuna. Toinen yksinkertainen algoritmi voisi olla ruokaresepti.

Algoritmi siis kertoo tietokoneelle sen omalla kielellä, mitä halutaan saavuttaa. Algoritmeja on lukemattomia, ja ne raksuttavat koneissa ja sovelluksissa taukoamatta toistensa kanssa päällekkäin, limittäin ja ristikkäin.

Ylen artikkelisarjassa kerrotaan, miten tietokoneiden algoritmit ja niiden käsittelemät suuret tietoaineistot vaikuttavat yhteiskuntaan, talouteen ja työelämään. Sarjan ensimmäisessä osassa pohdittiin tietokoneiden ja demokratian välisiä yhteyksiä.

Nyt toisessa osassa nostamme esiin esimerkkejä siitä, miten tietotekniikan edistysaskeleet helpottavat elämää ja auttavat tekemään parempaa liiketoimintaa. Suomen mahdollisuudet algoritmeissä ovat erittäin suuret.

1. Tekoälykamera erottaa yksityiskohdat pellosta – ja terroristin turvatarkastuksessa

Traktori peltotöissä.
Suomalaisten kehittämällä tekniikalla kamera näkee ihmissilmää huomattavasti tarkemmin mitä pellolla on - käytettyä lannoitetta myöten.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaisessa algoritmikehityksessä eletään läpimurron aikoja.

VTT:n tutkijaryhmä on kehittänyt viime vuosien aikana hyperspektrikuvantamista, jolla voi olla mullistavat vaikutukset terveydenhuoltoon, maatalouteen, ympäristövalvontaan(siirryt toiseen palveluun)rikospaikkatutkintaan(siirryt toiseen palveluun) ja vaikka yksittäisen ihmisen(siirryt toiseen palveluun)ruokaostoksiin.

Kamera voi saada kiinni myös terroristin turvatarkastuksessa(siirryt toiseen palveluun). Se huomaa veren happipitoisuuden noususta, että ihminen jännittää.

Algoritmeilla toimivan hyperspektrikameran kehittyminen alkoi oikeastaan kännykkäkameroista. Aiemmin valokuvakamerat olivat kalliita ja isoja. Kännykät kutistivat kamerateknologian hinnat ja koot.

– Samalla teknologian käyttömahdollisuudet parantuivat, VTT:n ryhmän vetäjä Anna Rissanen selittää. Tutkijat alkoivat kilpailla kameroiden skaalautuvuudella: kuinka pientä ja kuinka suorituskykyistä voidaankaan tehdä toimivaksi.

Mikä hyperspektrikamera?

  • Hyperspektrikamera on laite, joka mittaa kohteensa pinnasta heijastuvaa valoa usealla eri aallonpituudella.
  • Kamera tunnistaa, arvioi ja erottelee kaiken, millä on valo- tai lämpöheijastavuus. Se näkee esimerkiksi verisuonet ihon alta tai typen ja biomassan määrän pellolla.
  • Kamera mittaa eri asiat nopeasti peräjälkeen niin, että tuloksena syntyy tolkullinen kuva.

Nyt kamerat ovat pienentyneet muutaman millimetrin kokoisiksi. Kilpailu skaalautuvuudesta ei kuitenkaan ole päättynyt.

VTT:ssä on jo vanhastaan ollut osaamista myös spektridatan hyödyntämisessä, koska siellä on vuosikymmeniä kehitetty puolijohdeteknologioita(siirryt toiseen palveluun) ja antureita kuvantamiseen.

Kun pikkiriikkiset kamerat ohjelmoidaan algoritmien ja tekoälyn avulla, niille saadaan aivan uudenlaista käyttöä.

VTT:n kehittelemiä algoritmeja löytyy nyt muun muassa maatalouden tehostamiseen tarkoitetuista lennokkikameroista, elintarvikkeiden laaduntarkkailusta ja ihosyövän seulonnasta.

Suomessa on erityisosaamista miniatyyrikameroiden rakentamisessa ja siinä, miten niihin yhdistetään tekoälyalgoritmit niin, että saadaan aikaan jotain mullistavaa.

Avokadoja ruokakaupassa.
Hyperspektrikamera erottaa pilaantuneet ja raa'at hedelmät.Petteri Juuti / Yle

Hyperspektrikamera voidaan asentaa myös kännykkään(siirryt toiseen palveluun). Tulevaisuudessa kännykkä voi tunnistaa vaikka väärennetyn rahan tai erottaa raa'at avokadot kypsistä(siirryt toiseen palveluun).

Rissanen ei paljasta, käykö VTT jo neuvotteluja hyperspektrikameroiden myynnistä puhelinvalmistajille.

Itse kamera on kuitenkin vasta alkua.

– Tekniikan varsinainen potentiaali liittyy siihen, että datan käsittelyssä käytetään tekoälyoppimista, hän korostaa.

Hän antaa esimerkikin lääketieteestä. Ihosyövän ovat näihin päiviin saakka todenneet lääkärit, joilla on vuosien kokemus tai tuhansittain työtunteja takana.

– Kamera pystyy tekemään ihosta tulkinnan yhdistämällä spektridatan ja kuvan sekunneissa. Se voidaan opettaa tulkitsemaan ympäristöä eri tavoin datan perusteella, Rissanen selittää.

mies käyttää kännykkää
Suomalaisten vahvuus on algoritmien eli sovellusten kehittäminen laitteisiin. "Meillä on uniikkia osaamista mittaus- ja anturiteknologiassa. Kun ne yhdistetään tekoälyn tuomaan hyötyyn, voidaan saavuttaa paljon", VTT:n tutkimustiimin johtaja Anna Rissanen sanoo. Älypuhelinkin voisi esimerkiksi varoittaa ilmansaasteista.AOP

– Kameran mahdollisia käyttötapoja on enemmän kuin osataan edes kuvitella. Varsinainen hyöty Suomelle voi syntyä ainutlaatuisesta osaamisesta mittaus- ja anturiteknologiassa. Kun se yhdistetään tekoälyn tuomaan hyötyyn, meillä on huikeita mahdollisuuksia.

Suomessa on Rissasen mukaan erityisosaamista juuri siinä, miten miniatyyrikameroita rakennetaan ja miten niihin yhdistetään tekoälyalgoritmit niin, että saadaan aikaan jotain mullistavaa.

– Tämä on ollut Suomessa jatkumo: teemme jatkuvasti yhteistyötä ja koko ajan tulee uusia yrityksiä, joiden kanssa kehittelemme uusia sovelluksia.

Kasa rakennusjätettä
 jätteenlajitteluhallissa.
Rakennusjätteen seassa voi olla myrkkyjä. Hyperspektrikamera löytää ne silmänräpäyksessä.Olli Koski / Yle

Yksi VTT:n yhteistyökumppaneista on oululainen Specim. Se on kehittänyt tiettävästi maailman ensimmäisen kannettavan hyperspektrikameran(siirryt toiseen palveluun). Laite tunnistaa kuvasta materiaaleja – ja ennen kaikkea niiden eroja. Tulokset se kertoo suoraan kuvauspaikalla ja auttaa käyttäjäänsä päätöksenteossa.

Tänä vuonna Specim valmistaa jo tuhat tällaista hyperspektrikameraa.

Kameraa käytetään toistaiseksi eniten laadunvalvonnassa ja lajittelussa. Esimerkiksi rakennusjätteitä lajitteleva ZenRobotics käyttää Specimin hyperspektrikameroita.

Hyperspektrikamera
Specimin kehittelemä kamera erottaa valkoisista riisinjyvistä valkoiset muovijyvät. Ihmissilmä ei näe eroa.Specim

– Rakennusjätteen seassa voi olla myrkkyjä ja asbestia. Materiaalin tunnistamiseen tarvitaan kamera. Lisäksi tarvitaan robotti joka toimii ja algoritmi, joka ohjaa robottia toimimaan oikealla tavalla, Specimin perustaja Esko Herrala kertoo.

Elintarviketeollisuudessa kameran algoritmi seuraa laatua(siirryt toiseen palveluun): se tarkkailee, että pakastevihannespussiin ei pääse herneiden, maissin ja paprikan lisäksi esimerkiksi kiviä tai kuolleita hiiriä.

Jatkossa Specim aikoo myydä kameroita jo kymmeniä tuhansia kappaleita vuodessa. Niitä voivat käyttää myös ammattilaiset(siirryt toiseen palveluun) kuten lääkärit, rikospaikkatutkijat, geologit tai biologit.

– Jos haluaa etsiä tauteja kasvihuoneessa, tarvitsee vain mukana kannettavan kameran. Se ilmaisee heti näytöllään, onko kaikki hyvin.

Lue seuraavaksi muista nerokkaista algoritmeistä maailmalla:

2. Algoritmi nopeuttaa verkkokauppaa

.

Postipakettien logistiikkakeskus.
Amazon -verkkokaupan logistiikka- ja jakelukeskuksia nousee ympäri maailman kuin sieniä sateella. Kuvassa Amazonin keskus Rheinbergissä Saksassa.Friedemann Vogel / EPA

Maailman todennäköisesti kuuluisimman verkkokaupan Amazonin liiketoiminnallista tekoälyä on kehitetty ja hiottu vuositolkulla. Algoritmejä säädetään jatkuvasti nokkelammiksi. Sen ansiosta yhtiö käärii nyt omaisuuksia ja valtaa koko ajan uusia aloja(siirryt toiseen palveluun).

Yhtiön tavarantoimitukset asiakkaille ovat nopeutuneet, ja jo nyt se pystyy toimittamaan tilatut tuotteet perille parissa tunnissa (siirryt toiseen palveluun)kymmenissä yhdysvaltalaisissa kaupungeissa.

Amazon on erittäin hyvä ennustamaan ihmisten verkkokäyttäytymisen perusteella, mitä he haluavat ostaa. Yhtiön tavoite onkin lähettää asiakkailleen tuotteita jo ennen kuin nämä ovat niitä tilanneet(siirryt toiseen palveluun).

Tämä onnistuu seuraamalla ihmisten käyttäytymistä. Jos asiakas etsii vaikkapa tietyn merkkistä takkia monilla verkkohauilla, hän todennäköisesti myös hankkii sellaisen piakkoin.

Amazon aikoo hankkia lisää jalansijaa myös Pohjoismaista.(siirryt toiseen palveluun) Yhtiön kerrotaan suunnittelevan ison pakkaus-, jakelu- ja lähetyskeskuksen perustamista Tukholmaan.

Verkkokauppajätti on viime aikoina lisännyt juuri jakelukeskustensa määrää nopeasti. Pohjoismaita lähimmät keskukset sillä on nyt Puolassa ja Saksassa.(siirryt toiseen palveluun)

3. Algoritmi opastaa puhelinmyyjää empatiassa

Puhelinkuulokkeet ja näppäimistö.
Koneäly tunnistaa asiakkaan mielenlaadun paremmin kuin puhelinmyyjä itse.Brian Jackson / AOP

Tekoäly tuntee ihmiset paremmin kuin ihminen itse, väittää amerikkalainen puhelinmyyntiopastusta myyvä Cogito(siirryt toiseen palveluun).

Alun perin amerikkalaisessa huippuyliopistossa MIT:ssä kehitetty algoritmi pohjaa käyttäytymistieteisiin. Cogiton robotit arvioivat langan toisessa päässä olevan ihmisen mielentilaa ja käyttäytymistä äänen perusteella.

Myyntipuhelun aikana robotti kertoo myyjälle reaaliajassa, mitä on viisainta sanoa asiakkaalle eri vaiheissa puhelua. Se myös neuvoo muuttamaan äänensävyä ja äänenpainoa tai hidastamaan ja nopeuttamaan puhevauhtia sen mukaan, miten asiakas myyjälle vastaa.

Yksi Cogiton perustajista, MIT:n professori Alex Pentland, on tutkinut ihmisten elekieltä, ääntenpainoja ja mimiikkaa kymmeniä vuosia. Sen lisäksi hän on perehtynyt tekoälyyn ja tietojenkäsittelyyn.

Ihmisten välinen viestintä voidaankin Pentlandin tutkimusten mukaan tiivistää sarjaksi matemaattisia yhtälöitä. Näiden yhtälöiden perusteella Cogiton robotit nyt neuvovat puhelinmyyjiä.

Cogiton asiakkaina on muun muassa suuria yhdysvaltalaisia vakuutus- ja luottokorttiyhtiöitä(siirryt toiseen palveluun).

4. Algoritmit pelastavat koralliriuttoja

Opiskelija Filippiinien yliopistosta tutustuu koralliriuttojen suojeluun 2008.
Isoa Valliriuttaa on yritetty pelastaa jo vuosikausia. Koneälyn avulla niiden tilaa seurataan tehokkaammin kuin pelkän ihmisälyn voimalla.Dennis M. Sabanga/ EPA

Satamien jäte, maatalouden valumavedet ja ilmastonmuutos tukahduttavat Ison Valliriutan koralleja. Suurin osa koralleista on menettänyt värinsä tai kuihtunut viime vuosikymmeninä ympäristön muutosten vuoksi.

Queenslandin teknologiayliopiston QUT:n ja Australian meritieteen instituutti ovat kehittäneet algoritmejä, jotka kartoittavat ilmiötä ja auttavat riutan ekosysteemin suojelussa. Tutkimustiimi käyttää koneoppimista ja droneja, jotka lentävät edestakaisin koralliriutan yllä.

Droneissa on ihmissilmää tarkemmat kamerat(siirryt toiseen palveluun), jotka analysoivat keräämänsä tietoa koko ajan, ja vetävät siitä johtopäätöksiä korallien tilasta.

Ison Valliriutan kuntoa seurataan myös merenalaisilla droneilla(siirryt toiseen palveluun), eräänlaisilla pienillä sukellusveneillä, jotka pystyvät sukeltamaan 150 metrin syvyyteen.

Yleensä syvissä vesissä kuviin tallentuu lähinnä vihreän ja sinisen sävyjä, mutta Blueye Pioneer -dronit saavat valonpuutteesta huolimatta talteen koko värikirjon. Laitteiden kanssa voi kommunikoida veden pinnalta kännykällä.

5. Sää- ja ilmastoalgoritmit parantavat turvallisuutta

Maria hurrikaani.
Jos hirmumyrskyjä voidaan lähitulevaisuudessa ennustaa algoritmien avulla, säästetään sekä ihmishenkiä että rahaa. Hurrikaani Maria lähestyi viime syksynä Puerto Ricoa, satelliittikuvassa oikealta alhaalta. Ylhäällä hurrikaani Jose jatkoi matkaansa luoteeseen.EPA-EFE / US NAVY

Maailman maantiedettä analysoiva Orbital Insight -yhtiö oivalsi joitakin vuosia sitten, että yhdistelemällä eri satelliittien avaruudesta lähettämää kuvaa se pystyy tuottamaan kullanarvoista tietoa(siirryt toiseen palveluun).

– Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa tietokoneet pystyivät tunnistamaan esineen paremmin kuin ihminen, Orbitalin perustaja James "Jimi" Crawford sanoi tammikuussa Newsweek-lehdessä(siirryt toiseen palveluun).

Tekoäly oppii erottamaan satelliitin lähettämästä kuvasta ja datasta puun tai laivan miljardien muiden asioiden joukosta.

Orbital Insight onkin saanut huomiota muun muassa jäljittämällä salakalastajia eri satelliiteista keräämänsä tiedon avulla. Yhtiö auttaa esimerkiksi metsän tuhoutumisen seurannassa ja köyhyyden kartoittamisessa.

Tekoälyä ja algoritmeja yhdistelee satelliittikuviin myös Planet Labs – entisten Nasan insinöörien perustama yhtiö, joka on jo maailman eniten satelliitteja avaruuteen lähettänyt taho.

Sen kanssa kilpailee ensimmäinen suomalainen kaupallinen satelliittiyhtiö Iceye, josta Yle kertoi viime syksynä. Aalto-yliopistossa alkunsa saanut Iceye kehittää pieniä satelliitteja, jotka ottavat tutkakuvaa maapallon pinnasta.

Piraattikalastajia puolestaan on jäljittänyt Orbital Insightin lisäksi Spire Global -yhtiö. Spire aikoo kehittää sääilmiöiden ennustamisesta tulevaisuuden bisneksensä(siirryt toiseen palveluun).

6. Algoritmin puhe kertoo pizzan kypsymisen

Seuraava massailmiö käyttöliittymissä voi olla puheääni.

Esimerkiksi Amazonin Alexa -puheentunnistajaa voi pyytää etsimään(siirryt toiseen palveluun) tietyn näyttelijän elokuvaa tai ajastamaan pizzan paistumisen älykaiuttimen kautta.

Applen Siri taas on henkilökohtainen puheella ohjattava avustaja. Se osaa esimerkiksi kirjoittaa viestejä ja kalenterimerkintöjä tai hakea tietoa internetistä puheäänellä tehdyn pyynnön perusteella. Siri toimii myös suomeksi.(siirryt toiseen palveluun)

Kun koteihin tulee yhä enemmän toisiinsa kytköksissä olevia älylaitteita, niiden ohjaaminen äänellä yleistyy.

7. Algoritmi tietää, mitä lentomatkustaja haluaa

Irlantilaisen Boxever-yhtiön menestys perustuu koneoppimiseen. Sen robotit käyttävät lentoyhtiöille asiakkaista ja näiden käyttäytymisestä kertynyttä datamassaa(siirryt toiseen palveluun) ja ennakoivat vaikkapa, kenelle kannattaa myydä hotellihuonetta ja kenelle vuokra-autoa(siirryt toiseen palveluun).

Koneet seuraavat matkaa eri vaiheissa ja päättelevät, mitä matkustaja saattaa milloinkin haluta.

Tässä linkissä(siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, miten lentoyhtiö voi Boxeverin koneälyn avulla kääntää matkalaukun perilletulon myöhästymisenkin voitokseen . Kun yhtiö pystyy kohdentamaan markkinointiaan ja palvelujaan tarkemmin yksittäisille ihmisille, asiakastyytyväisyys paranee.

Boxeverin asiakkaina on jo useita suuria lentoyhtiöitä.

 


 

– Pakkaamisessa on paljon muovipohjaisia materiaaleja, mitä nyt yritetään korvata, Kiiskinen kertoo. Kiiskisen mielestä esimerkiksi rakennusteollisuuden mineraalivilloja tai sairaalatekstiilejä voitaisiin korvata selluloosapohjaisilla tuotteilla, koska nykyisistä tulee paljon jätettä. Koelaitoksessa on nyt käynnissä pilotointivaihe. Tyypillisesti kuluu muutama vuosi siihen, että uudet tekniikat tulevat teolliseen tuotantoon ja sitä kautta markkinoille.


  

 

Muovin valtakausi loppuu – sellu tunkee

tilalle

 

Sellupohjaisia tuotteita varten VTT on käynnistänyt koelaitoksen, jossa on mukana yli 30 kansainvälistä yritystä.

 

Muovijäte
VTT on ottanut Jyväskylässä käyttöön uuden pilotointilaitoksen, jossa voidaan kehittää
 uudentyyppisiä sellupohjaisia materiaaleja.

Mistä on kyse?

  • Sellu voi korvata muovituotteita
  • VTT:llä Jyväskylässä uusi pilotointilaitos
  • Mukana 33 kansainvälistä yritystä
  • Sellutuotteita markkinoille lähivuosina
  • Taustalla ilmastonmuutos ja merten muovijätteet

Meriin kertyvä muovijäte ja ilmastonmuutos ovat saaneet tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa etsimään vaihtoehtoja öljylle.

Teknologian tutkimuskeskus VTT aloitti omat tutkimuksensa vaahtorainaukseksi kutsutun menetelmän parissa jo pari vuotta sitten.

Vuoden alusta Jyväskylässä otettiin käyttöön uusi pilotointilaitos, jossa kehitetäänuudentyyppisiä sellupohjaisia materiaaleja.

Laitos on herättänyt yritysten kiinnostuksen heti.

– Tosi hienosti on lähtenyt käyntiin. Meillä on nyt käytännössä tilauskirjat täynnä seuraavat puoli vuotta, johtava tutkija Harri Kiiskinen iloitsee.

 

Vasemmalla johtava tutkija Harri Kiiskinen ja tutkimustiimin päällikkö Roope Siilasto Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä.
Johtava tutkija Harri Kiiskinen ja tutkimustiimin päällikkö Roope Siilasto VTT:ltä.Tenho Tornberg / Yle

 

 

Tutkimustiimin päällikön Roope Siilaston mukaan etenkin metsäteollisuuden yritykset kaipaavat uusia tuotteita.

Se näkyy muutenkin kuin puheiden tasolla: VTT:n Future Fibre Products -hankkeessa on mukana 33 suurta kansainvälistä teollista yritystä, Suomesta muun muassa Metsä Group, UPM-Kymmene, Stora Enso, Valmet ja Kemira.

 

Kun taustalla on iso joukko suuria yrityksiä, Kiiskinen myöntää, että myös vaahtoteknologiatutkimus "on aika isolla".

 

Uusi laitos on rakennettu uusia tuotteita varten.

PÄÄLLIKKÖ ROOPE SIILASTO

Vaahtoteknologia poikkeaa merkittävästi vanhasta tekniikasta. VTT:llä on Jyväskylässä myös vanhaa tekniikkaa edustava koelaitos, joka rakennettiin, kun koneisiin haluttiin lisää nopeutta.

– Uusi laitos on rakennettu uusia tuotteita varten. Se on paljon hitaampi, mutta sillä voidaan tehdä paljon paksumpia tuotteita, Siilasto kertoo.

Vaahtorainaus pitää sellukuidut erillään toisistaan ja siten saadaan aiempaa tasalaatuisempia ja paksumpia tuotteita.

Uusille tuotteille on kysyntää, sillä monissa maissa joidenkin muovipohjaisten tuotteiden käyttö on kielletty kokonaan.

 

Pakkaamisessa on paljon muovipohjaisia materiaaleja, mitä nyt yritetään korvata.

JOHTAVA TUTKIJA HARRI KIISKINEN

– Styrox on yksi tällainen raaka-aine, myös muovipusseja on kielletty, Kiiskinen sanoo.

Jyväskylän koelaitoksen tehtävänä on selvittää, miten paperin ja kartongin tuotantolaitteistoja voidaan käyttää uusien pakkaussovellusten, kuitukankaiden ja huokoisten eristeiden valmistuksessa ja jopa korvaamaan muoviperäisiä materiaaleja.

 

Sellupaaleja.
Sellupaaleja tehtaalla.Riikka Pennanen / Yle

***

– Pakkaamisessa on paljon muovipohjaisia materiaaleja, mitä nyt yritetään korvata, Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mielestä esimerkiksi rakennusteollisuuden mineraalivilloja tai sairaalatekstiilejä voitaisiin korvata selluloosapohjaisilla tuotteilla, koska nykyisistä tulee paljon jätettä.

Koelaitoksessa on nyt käynnissä pilotointivaihe. Tyypillisesti kuluu muutama vuosi siihen, että uudet tekniikat tulevat teolliseen tuotantoon ja sitä kautta markkinoille.

***

 


 

Digitaaliset kartat ovat HS:n mukaan valtava bisnes, ja niiden kaupallisen arvon ennustetaan tulevaisuudessa jopa kymmenkertaistuvan.


 
Opettaja Heimo Merilehto Nurmijärveltä (oik.) ja opiskelija Ville Talvitie Tampereelta koodaavat Microsoft Oy:n ja Nuori Yrittäjyys ry:n #OpeCode -tilaisuudessa Espoossa joulukuussa 2014. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

 

 

HS: Amerikkalainen karttayhtiö värvää

koodareita Helsingissä

 

 

Karttapalveluyritys Mapbox perustaa konttorin Helsingin keskustaan.

Amerikkalainen karttapalvelu Mapbox aikoo perustaa Helsinkiin suunnittelutoimiston. Ensin värvätään tarvittavat 12 työntekijää, kertoo Helsingin Sanomat.

 

– Minulla on tapaamisia päivä täynnä, Mapboxin perustaja, Slushissa vieraillut Eric Gundersen kertoo lehdelle.

Hänen mukaansa Mapboxilla on suorastaan tarve tulla Suomeen. Täällä on hyviä ja kokeneita koodareita, joilla on ymmärrystä karttapalveluista ja videoista. Toimistotilat on jo vuokrattu Postitalosta.

Mapboxin etuna kilpailussa on ohjelmisto, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Gundersenin mukaan avoimen lähdekoodin ansiosta palvelulla on 900 000 kehittäjää, jotka jalostavat karttoja joka kuukausi.

***

Digitaaliset kartat ovat HS:n mukaan valtava bisnes, ja niiden kaupallisen arvon ennustetaan tulevaisuudessa jopa kymmenkertaistuvan.

***

Yhtenä syynä kasvuodotuksiin ovat itseohjautuvat autot.

 


 


 

 

Harvardissa kehitettiin akku, joka voi

ratkaista energian ikuisuusongelman

 

   
 
Uusi akku ei menetä tallennuskapasiteettiaan.
Uusi akku ei menetä tallennuskapasiteettiaan. KUVA: COLOURBOX
 
 
 

Energian varastointi voi ottaa

jättiaskeleen

 

Tutkijat ovat kehittäneet tavan kasvattaa rajusti niin sanottujen virtausakkujen kapasiteettia. Siitä voi avautua väylä energian varastoimiseen.

 

Harvardin yliopiston tutkijat väittävät ottaneensa merkittävän askeleen niin sanottujen virtausakkujen kehittämisessä. Virtausakku on akku, jossa latautuminen ja purkautuminen tapahtuu kalvon läpi. Sen vastakkaisilla puolilla virtaa varauksenkantajat sisältävää nestettä.

Tällaisten akkujen ongelma on ollut se, että ne menettävät nopeasti tallennuskapasiteettiaan.

Keksintö perustuu molekyylien rakenteen muokkaamiseen. Niistä tehtiin vesiliukoisia.

Tällainen akku menettää latauskapasiteetistaan vain prosentin tuhatta latausta kohti.

Tiedotteen mukaan akku toimii jopa kymmenen vuotta käytännössä ilman huoltamista.

Akun nesteessä on myös se hyvä puoli, että se on myrkytöntä ja syövyttämätöntä. Iholle tai vaikkapa lattialle joutunut neste aiheuttaa siis yhtä pahoja tuhoja kun hanavesi.

Tavallisten akkujen neste syövyttää ja on myrkyllistä.

Akkukeksinnön uskotaan auttavan merkittävästi kaikenlaisia uusiutuvan energian hankkeita.