Kiina on kehittänyt sähkö- ja hybridiajoneuvojen tuotantoa vähentääkseen ilmansaasteita sekä vahvistaakseen omaa teollisuuttaan.Vahvan paikallisen tuotannon lisäksi monet kansainväliset valmistajat kuten Nissan, Toyota, Volkswagen, BMW ja Volvo toimivat jo Kiinan sähköautomarkkinoilla.


 
Teslan sähköauto Shanghaissa tehtaalla. LEHTIKUVA / AFP

Kiina ostaa jo yli puolet maailman

sähköautoista

 

 

Kiina on edistänyt muutosta tukien ja kannustimien avulla.

Kiina ostaa jo yli puolet maailman uusista sähköautoista, kertoo BBC.  Kiinan hallitus on viimeisen vuosikymmenen ajan tukenut sähköautojen markkinoita erilaisten tukien ja muiden kannustimien avulla.

 

Kiinan hallitus on lisäksi asettamassa säädöksiä, jotka vaikeuttavat tehtaan perustamista polttomoottoriautojen tuotantoa varten. Hallituksen mukaan Kiina ei tule enää hyväksymään uusia yrityksiä, jotka tuottaisivat ainoastaan polttomoottoriajoneuvoja.

– Tämä laki tulee luultavasti korvaamaan Kiinan hallituksen tarjoamat tuet sähkö- ja hybridiajoneuvoille. Näin se siirtää vastuun muutoksesta autonvalmistajalle, arvioi Tu Le tutkimusyhtiö Sino Auto Insightista.

 

Hallituksen tukia on tähän asti täydennetty alueellisen hallinnon asettamilla tuilla.

Joissain kaupungeissa myös joukkoliikenne on johtanut muutosta. Esimerkiksi Shenzhenin kaupungissa sekä 16 000 linja-autoa että koko taksikalusto toimivat jo täysin sähköisesti.

*

Kiina on kehittänyt sähkö- ja hybridiajoneuvojen tuotantoa vähentääkseen ilmansaasteita sekä vahvistaakseen omaa teollisuuttaan.Vahvan paikallisen tuotannon lisäksi monet kansainväliset valmistajat kuten Nissan, Toyota, Volkswagen, BMW ja Volvo toimivat jo Kiinan sähköautomarkkinoilla.

*


 

Aalto Haitekin tuotteita esiteltiin taannoin Tokiossa messuilla. Vierailun seurauksena satakunta aasialaisyritystä haluaisi tulla tutustumaan paikan päälle Toholammille. Honkalat uskovat, että vienti alkaa vetää vauhdilla, kun tuotanto saadaan kunnolla käyntiin. Esimerkiksi Japanissa aaltopuuteknologiaa haluttaisiin kokeilla pilvenpiirtäjään.


 

 

Myrkytön keksintö kiinnostaa maailmalla –

Japanissa aaltopuuteknologiaa halutaan

kokeilla pilvenpiirtäjään

 

Keskipohjalainen Aalto Haitek on saanut mukaan myös rahoittajia, heidän joukossaan Nokian entisen toimitusjohtajan.

 

Puuteollisuus
Aaltopuuteknologialla koottuja rakennelmia
Liimattomasti koottuja Aalto Haitekin mallikappaleita.Ville Viitamäki / Yle
 

Hymy on herkässä Toholammilla Aalto Haitekin tuotantotiloissa. Puuseppä Tapani Honkalan kehittämä aaltopuuteknologia on patentoitu maailmanlaajuisesti ja veljenpoika Janne Honkalan mukaan myös rahoittajien kiinnostus on herännyt.

 

– Olemme saaneet taustalle suomalaisia ja ulkomaalaisia osaajia. Esimerkiksi entinen Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo on lähdössä toimintaamme mukaan, Janne Honkala kertoo.

Honkaloiden kehittelemässä aaltopuuteknologiassa talot, sillat, huonekalut ja kaikki puurakentaminen tehdään ilman muovia, liimoja ja muita kemiallisia aineita.

Puuhun jyrsitään aallon muotoisia uria, jotka laudoissa tai palikoissa napsahtavat lomittain toisiinsa tiukasti kiinni. Kappaleita ladotaan yhteen haluttu määrä ja ne pultataan tiukaksi kierretangoilla, jotka työnnetään lautoihin tai palikoihin valmiiksi porattujen reikien läpi.

Mika Honkala
Mika Honkalan käsissä syntyy kaksikerroksisen rivitalon seinäelementtiä Helsinkiin.Ville Viitamäki / Yle

Tuotekehittelyssä on päädytty aaltomuotoon, koska Honkaloiden testeissä juuri aallolla on saatu huomattavasti parempi kantavuus kuin muilla rakenteilla. Miehet uskovat vakaasti rakenteen kestävän jopa maanjäristyksen.

Puun eläminen ja halkeileminen estetään aaltopainekuivauksella. Honkalat kertovat testanneensa kuivauskeksintöään parikymmentä vuotta.

– Nyt toimii. Puu saadaan kuoletettua niin, että se pysyy stabiilina ja kosteuden kestävänä, Janne Honkala kertoo.

Tapani Honkala
Tapani Honkala on ollut puun kanssa tekemisissä jo viisi vuosikymmentä.Ville Viitamäki / Yle
 

Aaltopuuteknologian kehittämisen alkusysäys lähti kirjahyllyjen teosta. Aaltouritetut peltikappaleet hyllylevyjen välissä sai hyllyt kestämään vääntymättä painavat kirjakuormat.

– Aaltopuuteknologialla voi rakentaa seinät, lattiat ja katot. Voi tehdä niin korkeaa kuin haluaa, ja niin paksua rakennetta kuin haluaa, kertoo Janne Honkala.

Toholammilta lähtee Suomeen ja maailmalle sekä pitempää että lyhyempää tavaraa. Miesten mukaan nostureita ei tarvita, ja talonsa voi kuljetella rakennuspaikalle vaikkapa peräkärrykuormina. Talot ja sillat voi kasata paikoilleen, ja halutessaan myös purkaa, siirtää ja koota uudelleen.

– Lyhyemmät uritetut palikat ovat kuin eräänlaisia puisia tiiliä, jotka liitetään yhteen samalla tavalla kuin pidemmästä tavarasta valmistuva seinä, selittää Tapani Honkala.

Mies sai idean palikoihinsa, kun poltti joulun jälkeen saunan pesässä legojen pahvipakkauksia.

– Rupesin miettimään, että miksi ei voisi olla kuin puisia legoja tai tavallaan puisia tiiliä, jotka ladotaan yhteen.

Janne Honkala
Janne Honkala testaa rakenteen kestävyyttä.Ville Viitamäki / Yle

Perheyrityksellä on vakaa aikomus ponnistaa ekologisilla tuotteillaan maailmalle. Kymmenkunta työntekijää työllistävä Aalto Haitek ei pysty nykyisellä tuotannollaan vastaamaan kiinnostukseen. Nyt mietitään rahoittajien kanssa jatkoa.

Vuoden Toholammilla toiminut yhtiö osti paikkakunnalta äskettäin entisen Valion juustolan. Yli 10 000 neliöä ei kuitenkaan riitä, vaan tiloja joudutaan vielä laajentamaan.

 

– Työpaikkoja tulee varmasti tänne ja miksei muuallekin Suomeen, jos esimerkiksi hajautamme toimintaa eri puolelle maata pieniin puusepänyrityksiin.

Varmaa on, että Honkalat pysyvät puun kanssa tekemisissä. Suvulla on pitkä hirsirakentamisen perinne, nytkin työskennellään kolmessa polvessa.

 


 

Vakuuttavin todiste tekniikasta tulee entiseltä Facebookin insinööriltä Antonio Garcia Martinezilta, joka pitkälti loi aikanaan yhtiön mainosten kohdistamisen yksikön. Olennaisin hänen FB-luomuksistaan oli Facebook Pixel, joka on verkkosivuille laitettava koodinpätkä joka kertoo somejätille, mitä käyttäjä sivulla puuhastelee: esimerkiksi mitä artikkeleita hän lukee, mitä tuotteita selaa, mitä ostaa tai jättää ostamatta.


  

 

Salakuuntelu turhaa? Facebookilla on jopa

52000 mainosten kohdistamiseen

tarkoitettua kategoriaa

 

 

2.1.201911:40 päivitetty 2.1.2019 11:40 | Kauppalehti

 
Ennustettavuus. Facebook on esimerkiksi patentoinut menetelmän, jolla se voi ennustaa liikkumistamme pohjautuen siihen, missä olemme aiemmin olleet ja kenet me tunnemme.
 
 
 

Facebookin insinööri Antonio Garcia Martinez loi aikanaan yhtiön mainosten kohdistamisen yksikön. Hän kertoo, miksi suoranainen käyttäjien salakuuntelu olisi turhaa.

 

Ystäväsi tulee kylään. Juttelette muiden asioiden ohella tulevasta kesälomasta, matkustelemisesta ja siitä, missä baarissa voisitte käydä myöhemmin samalla viikolla. Myöhemmin sinulle näytetään Instagramissa pienpanimo-oluen mainosta – samaa, jota kaupataan pohtimassanne uudessa trendibaarissa.

Sattumaako?

Salaliittoteorioita Facebookin ja sen omistaman Instagramin suorittamasta salakuuntelusta on levitetty jo usean vuoden ajan. Moni on täysin varma, että puhelimen Facebook-sovellus kuuntelee ja tulkitsee puhetta, sillä verkossa hieman liian osuvien mainosten näkeminen tuntuu niin oudolta.

 

The Vergen Nilay Patel pohtii, että on hämmästyttävää, kuinka ihmiset uskovat mieluummin salaliittoteorioihin kuin sattumiin. ”Tai siihen, että mainosten kohdentamiseen käytetty data on todennäköisesti paljon karmivampaa kuin pelkkä salakuuntelu”, hän toteaa.

Facebook on useaan otteeseen kieltänyt kuuntelevansa käyttäjiä puhelimen välityksellä. Teknisesti on kuitenkin mahdollista – ja todistettavissa – että jotkin sovellukset voivat kuunnella ympäristöään.

Asiaa ovat viime aikoina tutkineet esimerkiksi verkkolehti Vox sekä podcast Reply All.

 

Martinez on kiistänyt, että FB kuuntelisi käyttäjää, mutta myöntää että mainonnan kohdistamisessa tapahtuu paljon muuta. Wired-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa hän kertoo, miksi salakuuntelu olisi turhaa.

 

Tekninen haaste

Martinezin mukaan puheenpätkien kerääminen ja tallentaminen olisi huikean vaativaa. Kerätyn audiodatan määrä olisi 33 kertaa yhtä suuri kuin mitä Facebookin palvelu tällä hetkellä käsittelee. Tällaisen datan keruu olisi myös varmasti havaittavissa.

Salakuuntelu ei edes olisi kovin hyödyllistä, sillä pelkkien sanojen erotteleminen ja analysointi ei anna mainostajille niin paljon etua. Ihmisten puheen eri sävyt, kaksoismerkitykset, sarkasmi ja muut merkitystä sumentavat ominaisuudet tekevät tarkoituksen erottelusta vaikeaa.

”Mikäli oletamme, että Facebookin tasoinen tekoäly pystyisi nettimainonnan piirissä ymmärtämään yhden toteamuksen perusteella mitä käyttäjä todella tarvitsee, me pidämme näitä teknologioita paljon uskottavampina ja annamme vainoharhalle enemmän valtaa kuin mitä ne ansaitsevat”, Martinez kirjoittaa.

Hänen mukaansa ihmiset ovat pohjimmiltaan itserakkaita: me ajattelemme Facebookin tarvitsevan enemmän dataa meitä tulkitaksemme kuin mikä on oikeasti totuus. Ihmiskäyttäjiä voi ennustaa paljon luotettavammin kuin salakuuntelemalla heitä.

 

Facebook tietää sinusta enemmän kuin luulet

Facebook on esimerkiksi patentoinut menetelmän, jolla se voi ennustaa liikkumistamme pohjautuen siihen, missä olemme aiemmin olleet ja kenet me tunnemme.

 

Lisäksi Facebookilla on ihmisistä ”varjoprofiileita”, joita se koostaa siitä tiedosta, mitä käyttäjät eivät suoraan anna sille: palvelu pääsee esimerkiksi tietyiltä osin kiinni ihmisten työpaikkojen osoitteisiin, erilaisten kauppojen bonusohjelmiin, oletettuun lähipiiriimme jota emme ole syystä tai toisesta kuitenkaan pyytäneet Facebook-ystäviksemme.

Palvelu pystyy jopa tunnistamaan ihmisiä, jotka voivat tuntea toisensa perustuen siihen, että he esiintyvät samoissa kuvissa pienellä maantieteellisellä alueella – tai että kuvat on otettu samalla kameralla, jonka linssissä on juuri tietynlainen naarmu.

Pelottavaa? Kyllä vain.

Monet näistä tiedoista ovat saatavilla markkinoilta rahaa vastaan. Osa tiedoista on anonymisoitu, osa tiedoista voidaan kohdistaa käyttäjiin. Facebookilla on tiettävästi jopa 52 000 mainosten kohdistamiseen tarkoitettua kategoriaa, jotka ovat mitä kummallisempia: yksi on esimerkiksi ”henkilö joka teeskentelee tekstaavansa puhelimella, kun hän on epämukavassa tilanteessa”.

Käytännössä Facebook pystyy siis näkemään ihmisten käytöksestä paljon sellaista, mitä emme edes tajua sille antavamme. Kolmekymppisen pääkaupunkilaisen puoliboheemimiehen valitseminen pienpanimo-olutmainoksen kohteeksi ei ole mikään salaliitto, vaan matematiikkaa.

Jättimäinen osuus tiedonkeruusta perustuu niihin verkostoihin, joita käyttäjillä on Facebookissa – sillä on väliä, kenet tunnet ja kenen kanssa olet yhteyksissä.

”Koko [salakuuntelusta käydyssä] keskustelussa on turhauttavinta se, että millään siitä ei ole väliä. Jos Facebook pystyy tarjoilemaan sinulle mainoksen oluesta, jota et ole koskaan pitänyt käsissäsi ja jota et ole kohdannut kuin kerran elämässäsi, se on pelottavaa riippumatta siitä, miten se on toteutettu”, Voxin Kaitlyn Tiffany toteaa.

Hänen mukaansa mikrofonien toiminnan estäminen ei lopulta auta, ellei käyttäjä luovu myös ystävistään: nämä verkostot ovat lopulta Facebookin tärkein ja rahanarvoisin tietovarasto.

Lähde: Mikrobitti

  • Olli Vänskä
    Kauppalehti
     

Biokaasu tuotetaan orgaanisista raaka-aineista mädätysprosessissa. Sivutuotteina syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää kokonaisuudessaan tuotantoon sopivana lannoitteena sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Uutta teknologiaa hankkeessa edustaa lannan käyttö pääraaka-aineen. Lantojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on Suomessa vielä vähäistä. – Samantyyppisiä biokaasulaitoksia alkaa olla aika paljonkin, mutta tässä kokoluokka on poikkeuksellinen. Lisäksi varsinkin nestetytys on sellainen, mitä ei juurikaan vielä Suomessa ole, kertoo teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.


 

 

Atrian yhteyteen Seinäjoelle nousee

jättimäinen biokaasulaitos

 

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt laitoksen rakentamiseen yli 9 miljoonan euron tuen. Kyseessä on Suomen suurin biokaasun liikennekäyttöön tarkoitettu hanke.

 

Biokaasu
Ilmakuva Atrian Nurmon tehtaasta.
Laitos rakentuu Nurmoon parin kilometrin päähän Atrian elintarviketehtaasta.Atria
 

Atrian Nurmon tehtaan yhteyteen rakennetaan Suomen suurin biokaasun liikennekäyttöön tarkoitettu laitos. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Nurmon Bioenergia Oy:lle reilut 9,3 miljoonaa euroa energiatukea biokaasulaitoksen rakentamiseen.

 

Tuki kattaa hankkeen kokonaiskustannuksista noin 30 prosenttia. Kaikkiaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat 33 miljoonaa euroa.

Laitos rakentuu Nurmoon parin kilometrin päähän Atrian elintarviketehtaasta. Biokaasulaitos käyttäisi raaka-aineena maataloudesta syntyviä lantoja, teurastamon biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita sekä kasvibiomassoja.

Alkuun kaasua käytetään lähinnä teollisuuden polttoaineena ja kysynnän kasvaessa vuoteen 2025 mennessä lähes koko tuotanto käytettäisiin liikennepolttoaineena. Laitoksen täysi tuotantoteho vastaa 6 000 henkilöauton keskimääräistä energiankulutusta.

 

Havainnekuva Nurmon biokaasulaitoksesta.
Havainnekuva Nurmon biokaasulaitoksesta.Nurmon Bioenergia Oy
 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan laitoksen nesteytetyn biokaasun vuosituotanto vähentää hiilidioksidipäästöä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna vastaavaan käyttöön dieselpolttoaineella. Lisää päästövähennyksiä syntyy lannan metaanipäästöjen vähenemisestä maataloussektorilla.

– Biokaasulla on merkittävä rooli, erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä, kun tavoittelemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia vähennyksiä. Nurmon biokaasulaitos toteuttaa hienolla tavalla myös kiertotaloutta, kun se hyödyntää muiden toimialojen jätteitä ja myös sen oman prosessin jätemateriaali päätyy jatkokäyttöön, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotteessa.

*

Biokaasu tuotetaan orgaanisista raaka-aineista mädätysprosessissa. Sivutuotteina syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää kokonaisuudessaan tuotantoon sopivana lannoitteena sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Uutta teknologiaa hankkeessa edustaa lannan käyttö pääraaka-aineen. Lantojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on Suomessa vielä vähäistä.

– Samantyyppisiä biokaasulaitoksia alkaa olla aika paljonkin, mutta tässä kokoluokka on poikkeuksellinen. Lisäksi varsinkin nestetytys on sellainen, mitä ei juurikaan vielä Suomessa ole, kertoo teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.

*

Nurmon Bioenergia Oy neuvottelee biokaasun puhdistus- ja nesteytysteknologian laitostoimituksesta kotimaisen toimijan kanssa.

Juttua täydennetty 18.12. klo 13:25: Täsmennetty hankkeen kokonaiskustannushinta.

 


 

Nyt ydinvoima-alalla arvuutellaan, jatkavatko kiinalaiset yhteistyötä ranskalaisten kanssa kolmannen sukupolven epr-reaktorin kanssa. Kiinalaiset ovat kehittäneet myös oman kolmannen sukupolven ydinvoimalateknologian. Se kulkee nimellä Hualong.


 

 

Olkiluoto 3:n ”pikkuveli” käyttöön Kiinassa -

piti valmistua 2013

 

17.12.2018 18:25 päivitetty 17.12.2018 18:25 | Kauppalehti

 

 

 

Etelä-Kiinassa on otettu kaupalliseen käyttöön maailman ensimmäinen Olkiluoto 3 -tyyppinen epr-ydinreaktori.

 

Taishan 1 -ydinvoimalayksikön omistava China general nuclear -yhtiö tarvitsee tosin vielä joitakin lupia viranomaisilta, mutta yhtiö kertoo kaupallisen toiminnan alkaneen viime viikolla heti sen jälkeen, kun yksikkö oli läpäissyt viimeiset testinsä. Niissä ydinreaktori kävi täydellä tehollaan 168 tuntia yhtä jakoisesti, kertoo Tekniikka&Talous.

Peräti 1750 megawatin voimalan omistavat CGN ja ranskalainen Edf. Ne kertovat, että laitoksen toiminta on turvallista. Laitoksen toiminnasta vastaavan johtajan mukaan epr-teknologia on "absoluuttisen turvallista", kertoo uutistoimisto AFP.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Taishan 1:n olisi pitänyt valmistua vuonna 2013. Olkiluoto 3:n kaupallisen toiminnan piti alkaa alun perin vuonna 2009 mutta viimeisimpien tietojen mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020.

 

Kiinassa Taishan 1:n kaupallisen toiminnan käynnistymisen yhteydessä voimalasta kerrottiin, että viivästys johtuu muun muassa siitä, että reaktorin avainkomponentteja ja -järjestelmiä jouduttiin suunnittelemaan uusiksi, eivätkä kaikki osaset olleet "tyypillisiä".

Rakenteilla on myös toinen reaktori, Taishan 2. Niiden rakentamisesta tehtiin kahdeksan miljardin euron sopimus vuonna 2007. Reaktorin lopullista hintaa ei ole kuitenkaan kerrottu julkisuuteen.

Ykkösyksikön rakentaminen alkoi vuonna 2009, kakkosyksikön vuonna 2010. Taishan 2:n odotetaan aloittavan kaupallisen toimintansa ensi vuonna.

 
  •  
    Tuula Laatikainen
    Kauppalehti
     

Trafin drone-asiantuntija Jukka Hannola muistuttaa, että dronet tuovat lentämisen niin paljon perinteistä ilmailua lähemmäksi ihmistä, että niistä tulee keskeinen osa yhteiskuntaa. Droneillehan tarvitaan pelkästään laskeutumispaikkoja vähän joka paikkaan. – Meidän pitää valistaa ihmisiä, mihin näitä käytetään. Meillä täytyy olla kanavat kertoa ihmisille, kuka näillä lentää ja millä asialla. Saadaan samalla mielenrauha siitä, että nämä ovat laillisia. Kukaan ei ole vakoilemassa.


 

 

Volocopter lentää Helsingissä ensi kesänä –

Kaupunkien pitää alkaa suunnitella

parkkipaikkoja taksi- ja tavara-droneille

 

Tavaroita aletaan lennättää suuren maailman tyyliin dronella ympäri pääkaupunkiseutua jo ensi keväänä. Kohta multikopterissa istuvat ihmisetkin.

 

Dronet
Volocopter 2X ja VC200
Kuvassa Volocopter-mallit 2X sekä VC200Nikolay Kazakov
 

Onnekkaimmat saattavat päästä ensi kesänä Volocopterin kyytiin Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Helikopterin näköisen, mutta drone-tekniikkaan perustuvan saksalaisen Volocopterin, toivotaan silloin lentävän testilentoja lentokentän ja Helsingin keskustan välillä.

 

Volocopterin vierailu on osa isoa GOF U-Space(siirryt toiseen palveluun) -hanketta, jonka varsinainen tarkoitus on testata miehittämätöntä ilmailua. GOF tulee sanoista Gulf of Finland eli Suomenlahti.

Suomen valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Air Navigation Services Finlandin kehitysjohtaja Pasi Nikama vahvistaa, että Volocopterin on tarkoitus olla paikalla.

– Se tapahtuu jossakin toukokuun ja elokuun välissä. Tarkempi aika tarkentuu myöhemmin.

Volocopter on multikopterin tuotenimi. Se pystyy lennättämään ihmisiä sekä lentäjän ohjaamana että autonomisesti ilman kuljettajaa. Kovin korkealle ilmatilassa sillä ei ole tarkoitus nousta.

Saksassa drone-taksilentäminen on perustunut erikoislupaan. Suomessa Trafi ei vielä tiedä, millaisella lupakirjalla Volocopterin kaltaisia vehkeitä saisi edes lentää.

– Suomessa kysymys ei ole vielä tullut vastaan. Mutta jonkinlaisella ultrakevyen lupakirjalla on lennetty, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.

 

ADAC:n Volocopter
 2019

Kuvituskuva Saksan autoliitto ADAC:n ensi keväänä käyttöön otettavasta Volocopter-multikopterista. ADAC:n lentopelastustoiminta testaa multikopteria kahden osavaltion alueella lääkärin kuljettamiseen ensihoitotilanteissa.ADAC / Volocopter
 
 

Parkkipaikka bussiterminaalin kylkeen

Jukka Hannola on Trafin drone-asiantuntija. Hän muistuttaa, että Suomessakin on kaupunkisuunnittelussa jo herätty miettimään tavaroiden ja ihmisten liikuttamista lentäen. Mutta nyt pitää osata keksiä oikeita kysymyksiä, hakea niihin ratkaisuja ja alkaa toimia.

– Pitääkö esimerkiksi kerrostalon pihalla tai katolla olla tilaa paketti- ja postiautomaatille, johon drone tiputtaa kuormansa? Ja pitääkö bussi- ja juna-asemien yhteydessä olla myös drone-laskeutumisalusta drone-takseille, Hannola kysyy.

 

Airbus Amsterdam High Level Conference on Drones tapahtumassa
Audin, Italdesignin ja Airbusin suunnittelema kahden istuinpaikan autonominen auton ja dronen yhdistelmä kuvattuna Amsterdam High Level Conference on Drones -tapahtumassa.Jukka Hannola
 
 

Ajatus drone-taksista saattaa tuntua kaukaiselta, mutta teknisesti se olisi mahdollista jo nyt

 

Vielä pitää kuitenkin ratkaista, miten ilmatilaa valvotaan ja lentämistä hallitaan törmäilemättä siinä vaiheessa, kun taivaalla lentää multikoptereita joka lähtöön. Ja juuri sitä ongelmaa ratkaisemaan EU:n rahoittama GOF U-Space -hanke myös Suomeen ensi kesänä kokoontuu.

– 10 vuoden aikana tullaan näkemään suuria muutoksia. Jos mietitään, mitä meillä oli 10 vuotta sitten drone-maailmassa, niin sellainen tekniikka, mitä nyt saa elektroniikkaliikkeen hyllyltä alle tuhannen euron, oli 10 vuotta sitten tiedustelupalveluiden käytössä, Hannola ottaa esimerkin.

 

Suomen poliisilla pian 200 dronea

Dronesta on tullut kolmessa vuodessa poliisin arkinen työkalu. Jo 260 poliisia eri puolilla maata on saanut drone-koulutuksen.

Drone-laivueen koko on tällä hetkellä 140. Poliisin käytössä olevat dronet ovat luokiteltuina kolmessa eri kategoriassa. Tällä hetkellä käytössä on kahden kategorian droneja.

Isompia lämpökameralla ja zoom-kameralla varustettuja droneja on 23. Loput soveltuvat lennätettäviksi vain päivänvalossa.

Vuoden 2019 lopussa poliisilla pitäisi olla 200 dronea. Käytössä osa laitteista rikkoontuu, joten lentokelpoisia on tätä vähemmän.

 

Suomi on poliisi-dronen käytössä ihan maailman kärjessä. Poliisi käyttää droneja esimerkiksi tehtävissä, jotka ovat vaarallisia tai jopa ihmiselle mahdottomia tehdä työturvallisuuden vuoksi. Viime kesänä poliisi kuvasi esimerkiksi metsäpaloja pelastustoimen apuna.

Poliisin suunnitelmissa on käynnistää ilmatoiminnan johtamiskoulutus. Tarkoituksena on myös suunnitella prototyyppi poliisiautosta, joka on optimoitu drone-kuljetuksiin.

Helsingin poliisi on myös mukana ensi vuoden GOF U-Space -hankkeessa. Poliisi pystyy hyödyntämään droneja tulevaisuudessa huomattavasti paremmin, kun uusi standardi aikoinaan mahdollistaa myös autonomisen lentämisen.

 

Poliisin viimeisin suurempi drone-operaatio oli itsenäisyyspäivänä. Tuolloin 23 lennättäjää kuvasi droneilla livekuvaa. Samanaikaisesti ilmassa oli vajaat 10 dronea.

Helsingin itsenäisyyspäivän operaatio johti myös siihen, että poliisi sai kiinni kahdeksan luvatonta drone-lennätystä ilmailukieltoalueella.

Lähde: ylikomisario Sami Hätönen, Poliisihallitus

Ja kehitys kiihtyy jatkuvasti. Vuosi 2019 tulee olemaan drone-logistiikan suuri vuosi.

Esimerkiksi Wing ilmoittaa käynnistävänsä ensimmäisenä Euroopassa drone-toimitukset Suomen pääkaupunkiseudulla ensi keväänä. Wingin lupauksen uskottavuutta lisää, että se on itsenäistynyt yhtiöstä, joka tunnettiin ennen nimellä Google X.

 

Tietämättömyys aiheuttaa pelkoa ja vastustusta

Jo nyt droneja lennätetään Suomessa ammattimaisesti esimerkiksi poliisin ja pelastamisen käytössä, rajavalvonnassa, ympäristön valvonnassa ja -mittaamisessa sekä sähkölinjojen ja myrskytuhojen tarkastamisessa.

*

Trafin Hannola muistuttaa, että dronet tuovat lentämisen niin paljon perinteistä ilmailua lähemmäksi ihmistä, että niistä tulee keskeinen osa yhteiskuntaa. Droneillehan tarvitaan pelkästään laskeutumispaikkoja vähän joka paikkaan.

– Meidän pitää valistaa ihmisiä, mihin näitä käytetään. Meillä täytyy olla kanavat kertoa ihmisille, kuka näillä lentää ja millä asialla. Saadaan samalla mielenrauha siitä, että nämä ovat laillisia. Kukaan ei ole vakoilemassa.

*

Ja tämän mielenrauhan saamisessa riittää tekemistä. Droneilla on monen mielissä huono maine. Jukka Hannola sanoo, että ihmisten pitää ensin tottua niihin samalla tavalla kuin reilu vuosisata aiemmin piti tottua autoihin.

– Se maine on iso asia. Teknisesti meillä olisi mahdollisuus lennättää etäohjauksella vaikka ihmisiä tuolla taivaalla, mutta pitää päästä siihen pisteeseen, että ihmiset kokevat sen hyväksyttäväksi.

Ensi kevään ja kesän GOF U-Space -hankkeen tärkeä tavoite on kehittää kansainvälistä standardia, jolla miehittämättömät ilma-alukset lentävät valvotussa tai valvomattomassa ilmatilassa. Jo lähivuosina dronen pitäisi pystyä lentämään myös kaukana näköyhteyden ulottumattomissa.

Jukka Hannola muistuttaa, että suomalaisfirmoilla on tässä valtavat mahdollisuudet päästä peliin mukaan.

– Moni maailmalla rakentaa lentäviä laitteita. Ja suomalaisilla on perinteisesti hyvää viestiliikenneosaamista.

*

Lue myös: Putoaako paketti kohta päähän taivaalta? Suomenlahden yllä alkaa ainutlaatuinen kokeilu, jossa tavaroita kuskaakin drone

 


 

Osastot kuvastivat surullisella tavalla Yhdysvaltojen autonvalmistajien tilaa. Vain pari päivää ennen näyttelyn avaamista General Motors ilmoitti lopettavansa monen henkilöautomallin valmistuksen vuoden kuluessa. Siinä samalla yhtiö sulkee neljä tehdasta Yhdysvalloissa ja yhden Kanadassa. Näin GM liittyi Fordin ja FCA:n kanssa henkilöautoista luopujien leiriin.


 

 

Hybridejä ja polttokennoja – uutuusautot

kärsivät kauppasodasta Yhdysvalloissa

 

9.12.2018 06:00 | Kauppalehti

Rakastettu. Neliovinen Corolla siirtyy samaan muottiin viisiovisen ja farmarin kanssa. Sedanin ainoa moottorivaihtoehto on 1,8-litrainen hybridi.KUVA: TONI JALOVAARA
 
 

Yhdysvaltojen länsi­rannikolla asiakkaat hakevat vihreitä vaihtoehtoja. Polttokenno- ja sähköautot ovat yleisiä autonäyttelyssä ja liikenteessä.

 

Jos Los Angelesin autonäyttelyn annin perusteella lähdettäisiin olympialaisiin, olisi isäntämaa jäänyt mitaleitta. Ainoa mahdollinen menestyjä oli yllättäjä Rivian, joka on ennen näkemätön sähköautovalmistaja. Sen sijaan presidentti Donald Trumpin kiihkeät puheet eivät yksin riitä siivittämään kolmea Yhdysvalloille erittäin tärkeää konsernia voittoihin, ainakaan kansainvälisillä rintamilla.

FCA:n (Fiat Chrysler Automobiles), Fordin ja General Motorsin valmistamien merkkien osastot ammottivat lehdistöpäivänä Jeepiä lukuun ottamatta vierailijoista tyhjinä. Eikä ihme, sillä kolmikko esitteli vain kaksi uutuutta.

Yllättäjä. Rivian on täysin uusi yrittäjä sähköautorintamalla. Se on tuomassa markkinoille vuonna 2020 sekä kookkaan katumaasturin että viisipaikkaisen avolavan.KUVA: TONI JALOVAARA

 

Entisaikoina Yhdysvaltojen kolmeksi suureksi nimitetyt yhtiöt ovat vahvoja ainoastaan isojen avolavojen ja katumaastureiden luokissa. Tuollaisia autoja haluavat lähinnä yhdysvaltalaiset. Autojen osalta tuontia ja vientiä on mahdotonta saada tasapainoon, varsinkin kun suurimmalle vientimaalle Kiinalle lätkäistiin kauppasodan tuoksinnassa tuontitulli, johon se tietenkin vastasi samalla mitalla.

Kaikki muut automarkkinoiden segmentit ovat yhä vahvemmin ulkomaisten merkkien hallussa, vaikka autot kyllä useimmiten valmistetaan Yhdysvalloissa. Niihin esiteltiin suuri määrä uutuuksia, joista muutama tulee myös Suomeen. Uutuuksista varsinkin Mazda3 ja Toyota Corolla Sedan voidaan nähdä rekisteröinti­tilastoissakin kohtuullisen korkealla. Sinne sopisi myös Kia Soul, mutta suomalaiset eivät ole oikein löytäneet sitä omakseen. Lisäksi jatkossa sitä myydään vain sähkömoottorilla varustettuna, mikä rajoittaa omalta osaltaan ostajien määrää.

 

Rohkea. Mazda3 siirtyy perusrakennetta myöten uuteen aikakauteen ja varsinkin viisiovisen muotoilu on rohkeaa. Neliovinen Sedan on hillitympi ja tyylikkäämpi vaihtoehto. KUVA: TONI JALOVAARA

Median innostuksella mitattuna kaksi uutuutta olivat ylitse muiden, ja voittajaksi ylsi Jeep ­Gladiator. Neli­ovisesta Jeep Wranglerista kehitetty avolava ei kilpaile suurten avolavojen tapaan ylellisyydellä ja mahtipontisuudella. Sen sijaan Wrangler on aito maastokelpoinen työkalu, jolla voi kuljettaa jonkun verran tavaraakin.

 

Kakkossijan median mielenkiinnon perusteella sai uusi Porsche 911, joka siirtyi jo kahdeksanteen sukupolveen. Mallisarjasta vastaava johtaja Thomas Krickelberg myönsi, että 55-vuotiaan ikonin uuden sukupolven kehittäminen oli yksi automaailman vaikeimmista tehtävistä. Hän totesi, että autossa on paljon asioita, joita ei voi muuttaa.

 

Legenda. Jeep Gladiator (oik.) on yhdysvaltalaisten rakastaman auton uusi käytännöllisempi vaihtoehto.KUVA: TONI JALOVAARA

 

Niinpä uusi 911 voi maallikon silmissä näyttää aivan samanlaiselta kuin edeltäjänsä. Asiantuntijat toki huomaavat oitis, että koriin on tullut lisää leveyttä. Yhtenä syynä siihen on, että takana on nyt tuuman suuremmat pyörät kuin edessä. Ohjaamossa tyyli on perinteinen, mutta tekniikka viimeistä huutoa. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisia mittareita (keskelle sijoitettua käyntinopeusmittaria lukuun ottamatta) ja täydellistä yhdistettävyyttä.

Lisää mallivaihtoehtoja saadaan vuoden 2019 aikana, mutta niiden joukossa ei ole vielä hybridiä. Krickelberg kertoi, että sellaiseen on olemassa auton rakenteissa jo valmius, mutta hybridi esitellään 911-sarjaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

 

Ikoni. Porsche 911 on saavuttanut jo 55 vuoden iän siirtyessään kahdeksanteen sukupolveen.KUVA: TONI JALOVAARA

 

LA Auto Shown tärkeimmät ­uutuudet

Audi e-tron GT Concept

BMW iNEXT, M340i xDrive, X7 ja 8-sarjan Convertible

Byton K-Byte Concept

Genovetion GXE

Jeep Gladiator

Kia Soul ja Soul EV

Lincoln Aviator

Mercedes-AMG GT

Nissan Maxima

Porsche 911

Rivian R1T ja R1S

Subaru Crosstek Hybrid

Toyota Corolla Sedan ja Prius AWD

Volkswagen Beetle Final Edition

 

Itsenäinen. BMW iNEXT todisti taitonsa näyttelyosastolla siirtymällä oikeaan paikkaan ilman kuljettajaa. Tutkielmaan perustuva sähköauto esitellään vuonna 2021. KUVA: TONI JALOVAARA
  •  
    Niko Rouhiainen
    Kauppalehti
     

Michiganin yliopiston tutkimukseen vastanneista moni vaikutti jo luovuttaneen asian suhteen. Jo aiemmissa tutkimuksissa ihmisten on huomattu toimivan ristiriitaisesti: he kertovat arvostavansa yksityisyyttään, mutta eivät esimerkiksi koskaan vaihda verkkopalvelujen salasanoja tai asenna tärkeitä tietoturvapäivityksiä.

 

Google Home -älylaite. / the Verge / Youtube

Uudet laitteet ja outo ilmiö: ihmiset eivät

välitä yksityisyydestään

 

Tutkimuksen mukaan moni näkee yksityisyyden rapautumisen väistämättömänä ilmiönä.

Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiset suhtautuvat yllättävän välinpitämättömästi yksityisyyteensä.

Amazon Echon and Google Homen kaltaisten älylaitteiden omistajat kertoivat tutkijoille tiedostavansa laitteisiin liittyvät riskit. Yksityisyyden rapautuminen nähtiin silti väistämättömänä tosiasiana.

 

– Minua huolestuttaa erityisesti ajatusmalli, että koska yritykset tietävät jo paljon, mitä haittaa lisätietojen antamisesta voisi olla, apulaisprofessori Florian Schaub sanoo Vice-medialle.

– Se kuvastaa, kuinka käsitykset yksityisyyden sopivasta tasosta ovat jatkuvasti rapautuneet.

Koteihin myytävät älylaitteet ovat jo aiheuttaneet runsaasti keskustelua. Aiemmin tänä vuonna Amazonin Alexa-tekoäly oli nauhoittanut pariskunnan yksityiskeskustelun ja lähettänyt sen sattumanvaraiselle yhteystiedolle.

Vuonna 2015 kohuttiin Samsungin älytelevisioiden yksityisyyssopimuksen kohdasta, jonka mukaan laite voisi periaatteessa nauhoittaa minkä tahansa keskustelun ja lähettää sen kolmannelle osapuolelle. Kaikki internetiin yhdistetyt laitteet ovat myös alttiita hakkeroinnille ja tietomurroille.

*

Michiganin yliopiston tutkimukseen vastanneista moni vaikutti jo luovuttaneen asian suhteen. Jo aiemmissa tutkimuksissa ihmisten on huomattu toimivan ristiriitaisesti: he kertovat arvostavansa yksityisyyttään, mutta eivät esimerkiksi koskaan vaihda verkkopalvelujen salasanoja tai asenna tärkeitä tietoturvapäivityksiä.

*

Tutkimuksessa 17 älykaiuttimen omistajaa teki säännöllisiä merkintöjä laitteen käytöstä. Tutkijat havaitsivat, etteivät käyttäjät jaksaneet painaa laitteista löytyviä mikrofonin sammutusnäppäimiä.

Käyttäjät eivät myöskään poistaneet laitteen muistissa olevia nauhoituksia, vaan päinvastoin vakoilivat niiden avulla kodin- tai lastenhoitajia. Schaub huomauttaa, että teknologian kehitys on lisännyt yritysten vastuuta yksityisyydensuojan toteutumisessa.

– Ihmisten olisi hyvä huomioida, että he sijoittavat kotiinsa ja yksityisiin tiloihinsa aktiivisen mikrofonin. Laitteen ohjelmisto päättää, aloittaako se nauhoituksen tietyn aktivointisanan jälkeen vai tekeekö se sitä jatkuvasti.

 


 

Hankkeen johtaja, professori Armi Temmes ehdottaa, että lämpöpumppujen ja kaukolämpöverkkojen vastakkainasettelun sijaan pitäisi kehittää malleja, joilla nämä yhdistetään. – Olemme tutkineet puhtaiden energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa, ja Suomessa on jo paljon osaamista. Suomi voi hyötyä olemalla aktiivisesti mukana vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman sekä kaukolämpöverkkojen yhdistämiseen liittyvässä teknologia- ja markkinakehityksessä, hän toteaa.

 

Biomassaa ei voida käyttää paljon nykyistä enempää energiaksi. Kuvassa kourallinen haketta UPM:n Kymin Sellutehtaalla Kuusankoskella. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Biomassa ei riitä, tutkijat ehdottavat

lämpöpumppuja ja tuulivoimaa

 

Fossiilivapaassa Suomessa tuulivoima kymmenkertaistuisi ja lämpöpumppujen hyödyntämä ympäristölämpö kuusinkertaistuisi.

 

Globaalia energiamurrosta ja sen vaikutuksia Suomen taloudelle tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa on selvitetty, miten kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kaukolämmön tuotannossa.

 

 

Hanke on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama.

 

– Päättäjien ja alan toimijoiden on tärkeää ymmärtää, ettei biomassaa voida käyttää paljon nykyistä enempää energiaksi. Siksi katse pitää siirtää lämpöpumppuihin, tuulivoimaan, lämpövarastoihin ja kulutusjoustoon, kertoo hankkeen johtaja, professori Armi Temmes Aalto-yliopistosta tiedotteessa.

Hankkeen selvityksen mukaan fossiilivapaassa Suomessa tuulivoiman määrä kymmenkertaistuisi ja lämpöpumppujen hyödyntämän hukka-, geo- ja muun ympäristölämmön määrä kuusinkertaistuisi nykyisestä. Näillä ratkaisuilla päästäisiin tutkijoiden mukaan kustannustehokkaasti jo hyvin pitkälle irti fossiilisista polttoaineista.

Selvitys osoittaa, että puhdas kaukolämpöjärjestelmä on teknisesti toteuttamiskelpoinen myös suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön tuotantoon käytettävät fossiiliset polttoaineet voitaisiin pitkälti korvata lämpöpumpuilla.

Osa lämpöpumpuista sijoitettaisiin rakennuksiin, kuten konesaleihin, toimistotaloihin, kauppakeskuksiin, kouluihin, yrityksiin ja taloyhtiöihin. Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa, jotka voitaisiin rakentaa tuuliolosuhteiltaan ihanteellisille alueille esimerkiksi Pohjanmaalle tai Lappiin.

 

Lämpöpumppujen ja tuulivoiman rinnalle tarvitaan lämpövarastoja tasaamaan tuuli- ja aurinkovoiman vaihteluja. Kaukolämpöverkkojen yhteyteen sijoitettuina niiden kustannukset ovat jopa alle sadasosa sähkövarastojen kustannuksista.

 

– Lämmön viikkovarasto riittää joustoksi esimerkiksi Helsingissä, sillä vähätuuliset jaksot kestävät yleensä vain muutaman päivän – ei kauempaa. Tuulivoiman katvejaksot voidaan hoitaa kaukolämpöverkoissa kustannustehokkaasti lämpövarastojen sekä joustavan biosähkön ja -lämmön yhteistuotannon avulla. kertoo hankkeen tutkija Samuli Rinne Aalto-yliopistosta.

Hän muistuttaa, että eri energialähteitä voidaan vuorotella sähkömarkkinoiden hintojen mukaan.

– Kun tuulee paljon ja sähkö on halpaa, tuulivoimalla käytetään lämpöpumppuja ja tankataan lämpövarastoja. Kun ei tuule ja sähkö on kallista, lämpöpumput purkavat lämpövarastoja ja bio-CHP-laitoksen tuotanto käynnistyy, Rinne selittää.

*

Temmes ehdottaa, että lämpöpumppujen ja kaukolämpöverkkojen vastakkainasettelun sijaan pitäisi kehittää malleja, joilla nämä yhdistetään.

– Olemme tutkineet puhtaiden energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa, ja Suomessa on jo paljon osaamista. Suomi voi hyötyä olemalla aktiivisesti mukana vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman sekä kaukolämpöverkkojen yhdistämiseen liittyvässä teknologia- ja markkinakehityksessä, hän toteaa.

*

 


 

Yhtiöllä on jo käynnissä tuotantolinja, joka puskee ulos kiinteän olomuodon akkuja 100 megawattitunnin vuosituotantovauhtia. Vuoteen 2020 mennessä kapasiteetti on tarkoitus kasvattaa 700 megawattituntiin. Yhtiön akkujen energiatiheyden mainostetaan olevan jopa 400 wattituntia kilogrammaa kohden. Nykyiset litiumioniakut pääsevät parhaimmillaankin vain 250-300 wattituntiin kilogrammaa kohti.


  

Lehti: Kiinalaisyhtiö on noussut yllättäen

akkukehityksen huipulle – 

akkujen energiatiheyden mainostetaan

olevan omassa luokassaan

 

25.11.2018 10:31 | Kauppalehti

KUVA: COLOURBOX

 
 

Kiinasta kuuluu nyt kummia aivan toisen luokan akkuinnovaatiosta, verkkosivusto Engadget kertoo.

 

Erilaiset mullistavat akkutekniikat päätyvät uutisiin yleensä jo siinä vaiheessa, kun jokin tutkimuslaboratoria on saanut uudenlaisen tekniikan todistettavasti toimimaan.

Matka siitä tuotantoon on vielä pitkä – useimmille liian pitkä. Kiinasta kuuluukin nyt kummia aivan toisen luokan innovaatiosta.

Kiinteän olomuodon akkuja kehittelevät megayritykset ympäri maailmaa, esimerkiksi autovalmistajat BMW tai Fisker – tai vaikkapa imureistaan tunnettu Dyson.

 

Engadgetin uutisen mukaan kaikkien näiden kehitystyön ohitse on painanut kiinalainen Qing Tao Energy Development, joka on itäkiinalaisen yliopiston siipien suojasta ponnistanut startup.

*

Yhtiöllä on jo käynnissä tuotantolinja, joka puskee ulos kiinteän olomuodon akkuja 100 megawattitunnin vuosituotantovauhtia. Vuoteen 2020 mennessä kapasiteetti on tarkoitus kasvattaa 700 megawattituntiin. Yhtiön akkujen energiatiheyden mainostetaan olevan jopa 400 wattituntia kilogrammaa kohden. Nykyiset litiumioniakut pääsevät parhaimmillaankin vain 250-300 wattituntiin kilogrammaa kohti.

*

Kovin tarkkoja tietoja yhtiön käyttämästä tekniikasta ei ole, eikä tarjolla ole hintatietojakaan. Engadget myös muistuttaa, että 100 megawattituntia vuodessa ei riitä edes 2000 sähköauton akuiksi. Lähitulevaisuus näyttänee, onko kiinalaiskeksinnöstä aidoksi akkuläpimurroksi.

 

Lähde: Tivi

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

”Valtio päätyi markkinaehtoiseen toimintamalliin, koska maan kattavan 3,5 gigahertsin verkon rakentaminen kävisi tukiasemamäärän vuoksi hyvin kalliiksi. Lisäksi aiempien toimilupaehtojen ja operaattorien kilpailun ansiosta aiemmin rakennetut verkot kattavat koko maan ja matkaviestinpalvelut ovat edullisia”, Wirén sanoo. 5g-toimiluvat ovat myös teknologianeutraaleja. Valmisteilla olevan asetusmuutoksen ansiosta operaattorit voivat rakentaa 5g-peittoa jo käytössä olevilla taajuuksilla ja tuoda uusilla taajuuksilla kapasiteettia ruuhkautuneimpiin paikkoihin. Lisäkapasiteettia tarvitaan eniten kaupunkien keskustoissa ja liikenteen solmukohdissa. ”Kuluttajakäyttöön suunnattu 5g-verkko rakennetaan ensin sinne, missä on eniten kysyntää”, Elisan mobiiliteknologiat osaston päällikkö Eetu Prieur sanoo.


 

 

T&T: 5g lähtee matkaan ontuen Venäjän

aiheuttaminen rajoitusten takia –

"Tuloksia on mahdoton ennakoida"

 

19.11.2018 17:33 päivitetty 19.11.2018 17:33 | Kauppalehti

 

 
Joka paikkaan. LuxTurrim-hankkeessa tutkitaan paljon tukiasemia vaativien 5g-verkkojen rakentamista muun muassa valaisinpylväitä hyödyntämällä. KUVA: LUXTURRIM
 
 

Osaa 5g-taajuuksista ei voi vielä käyttää kaupallisissa verkoissa, Tekniikka & Talous kirjoittaa.

 

Suomen hallitus on myöntänyt DNA:lle, Elisalle ja Telialle 5g-verkkotoimiluvat, jotka tulevat voimaan 2019 alusta. Luvat perustuivat operaattoreille jo aiemmin järjestettyyn huutokauppaan radiotaajuuksista, Tekniikka & Talous kertoo.

Kaikki kolme ostivat huutokaupasta oman 130 megahertsin taajuusalueensa, jotka asettuvat peräkkäin alueelle 3,41–3,80 gigahertsiä.

Voittaneet tarjoukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen siitä, mihin kohtaan myytävää taajuusaluekokonaisuutta ne tehtiin. Telia maksoi omasta 130 megahertsin viipaleestaan runsaat 30 miljoonaa euroa, kun DNA maksoi vain 21 miljoonan euron lähtöhinnan eli liki kolmanneksen vähemmän omasta viipaleestaan.

 

Hintaero johtuu siitä, että Venäjällä on itärajan tuntumassa satelliittien maa-asemia, jotka käyttävät erityisesti 3,6–3,8 gigahertsin taajuusaluetta. Sen vuoksi näitä 5g-taajuuksia voi käyttää Suomessa ainakin aluksi vain sisätiloissa tai paikallisesti rajoitettuun tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Alemman kaistan osalta käyttörajoitukset ovat voimassa vain Suomen ja Venäjän raja-alueen läheisyydessä.

”Ylemmällä eli 3,6–3,8 gigahertsin kaistalla on huomattavasti enemmän Venäjä-rajoitteita kuin alakaistalla eli 3,41–3,60 gigahertsin alueella. Yläkaistan taajuuksia käyttäviä kaupallisia kattavia matkaviestinverkkoja ei voi nyt rakentaa Suomeen”, viestintäneuvos Sini Wirén liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

 

Niinpä hallitus on jakanut operaattoreiden ostamat 5g-radiokaistat siten, että kaikki saavat taajuuksia, joiden käyttöön kohdistuu paljon tai vähän rajoitteita. Näin kilpailutilanne säilyy tasaisena.

Venäjä-rajoitusten vuoksi operaattorit saavat vuoden 2019 alusta käyttöönsä 60 megahertsin ja 70 megahertsin erilliset taajuusalueet.

 

 

Käyttörajoituksista ei voi piirtää karttaa

Suomi ja Venäjä sopivat 3,4–3,6 gigahertsin taajuuksien käytöstä raja-alueilla jo 2010, mutta 3,6–3,8 gigahertsin osalta sopimus puuttuu. Sopimus asettaa tekniset vaatimukset taajuusalueen käytölle molemmin puolin rajaa. Käyttörajoituksista ei voi piirtää karttaa, koska sopimus vaikuttaa jokaisen tukiaseman sijaintiin, antennin korkeuteen ja lähetystehoon.

Venäjän oikeus taajuuksiin on merkitty YK:n alaisen Itun eli Kansainvälisen televiestintäliiton kansainvälisiin sopimuksiin. Telia, Elisa ja DNA voivat ottaa käyttöönsä huutokaupassa ostamansa yhtenäiset 130 megahertsin taajuusalueet vain, jos Suomi ja Venäjä saavat sovittua asian.

”Suomi neuvottelee Venäjän kanssa sekä poliittisella että teknisellä tasolla rajoitusten poistamisesta, mutta tuloksia on mahdoton ennakoida”, Wirén sanoo.

 

Ratkaisu voi löytyä myös järjestelemällä 5g-taajuuksien ulkopuolisia taajuuksia.

”Olemme vastaavissa tilanteissa päässeet ratkaisuun aiemmin. Onnistuimme esimerkiksi neuvottelemaan 700 MHz:n taajuusalueen käyttökelpoiseksi 4g-verkoille.”

 

Rajoitukset eivät estä 5g:n käyttöä

Rajoitukset ovat merkittäviä, mutta järjestelyiden ansiosta mobiilioperaattorit voivat aloittaa palveluilla, jotka eivät vaadi laajaa yhtenäistä taajuuskaistaa.

 

Tosin operaattorit eivät voi tarjota esimerkiksi virtuaalitodellisuuspalveluiden vaatimaa gigabitin tai sitä nopeampia yhteyksiä, koska se vaatisi vähintään 100 megahertsin yhtenäisen kaistan. Näitä voi kuitenkin nyt testata.

Operaattorit ovat tyytyväisiä siihen, että rajoitettunakin 5g tarjoaa huomattavasti suuremman kapasiteetin kuin nykyiset verkot.

DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen uskoo, että myös toissijaisella taajuuskaistalla voi tuottaa korkealaatuista 5g-verkkopalvelua.

Elisan mobiiliteknologiat osaston päällikkö Eetu Prieur sanoo, että rajoitukset eivät estä 5g:n käyttöä, mutta ne laskevat sen kapasiteetin noin puoleen.

”Tällä on sitä suurempi merkitys, mitä pitempään rajoitukset jatkuvat, koska kapasiteettitarve kasvaa ajan myötä.”

Telian 5g-ohjelman vetäjä Janne Koistinen sanoo, että rajoitusten merkitys riippuu alkuvaiheessa myös siitä, minne operaattorit lähtevät rakentamaan verkkoa.

”Rajoitukset voivat vaikuttaa siihen, miten yksinkertaista verkon suunnittelu ja rakentaminen on erityisesti itärajaa lähestyttäessä.”

Telia ja DNA ovat rakentaneet yhdessä 4g-verkon Itä-Suomeen. Yhtiöt eivät ole kertoneet vielä tekevätkö ne saman 5g-verkon osalta.

 

Lisäkapasiteettia tarvitaan eniten kaupunkien keskustoissa

Aiempienmobiiliverkkojen toimiluvat velvoittivat operaattorit rakentamaan verkkoja tai saavuttamaan tietyn väestöpeiton tietyssä ajassa. 5g-toimilupa velvoittaa käynnistämään toiminnan, mutta ei puhu mitään väestöpeitosta.

*

”Valtio päätyi markkinaehtoiseen toimintamalliin, koska maan kattavan 3,5 gigahertsin verkon rakentaminen kävisi tukiasemamäärän vuoksi hyvin kalliiksi. Lisäksi aiempien toimilupaehtojen ja operaattorien kilpailun ansiosta aiemmin rakennetut verkot kattavat koko maan ja matkaviestinpalvelut ovat edullisia”, Wirén sanoo.

 

5g-toimiluvat ovat myös teknologianeutraaleja

Valmisteilla olevan asetusmuutoksen ansiosta operaattorit voivat rakentaa 5g-peittoa jo käytössä olevilla taajuuksilla ja tuoda uusilla taajuuksilla kapasiteettia ruuhkautuneimpiin paikkoihin. Lisäkapasiteettia tarvitaan eniten kaupunkien keskustoissa ja liikenteen solmukohdissa.

”Kuluttajakäyttöön suunnattu 5g-verkko rakennetaan ensin sinne, missä on eniten kysyntää”, Prieur sanoo.

*

  • Mikael Sjöström
    Kauppalehti
     

5G-teknologia tarjoaa mahdollisuuden myös parempaan automaattiajamisen hallintajärjestelmään. Niiden pilotoinnissa on hankkeen aikana ollut mukana VTT:n robottiauto-Martti. Sillä on testattu muun muassa esteiden ja urien havaitsemista tiessä.


 

 

5G mahdollistaa turvallisemman

tulevaisuuden autoilijoille – reaaliaikaista

tietoa tien kunnosta ja 3D kuvaa autosta

toiseen

 

Tavoitteena on vähentää teillä tapahtuvia onnettomuuksia ja parantaa teiden kunnospitoa.

 

Liikenne ja kuljetus
5G mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron säästä ja tien kunnosta autoille sekä myös autosta
 toiseen.
5G mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron säästä ja tien kunnosta autoille sekä myös autosta toiseen.Raimo Torikka / Yle

Tulevaisuuden 5G-verkko tuo mukanaan lukemattomia mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiselle. Merkittävintä on 5G-verkon tarjoama tiedonsiirtonopeus verrattuna nykyisiin langattomiin verkkoihin.

 

Nopean verkon hyödyntämiseksi VTT, ilmatieteenlaitos ja Destia ovat kehitelleet uusia tiesää- ja turvallisuuspalveluita oman kaksivuotisen 5G-Safe hankkeen aikana. Lisäksi mukana on ollut asiantuntijoita useista yrityksistä ja virastoista.

 

Tavoitteena on, että uudet palvelut toimisivat suoraan tulevaisuuden autoissa joihin on asennettu jo autotehtaalla tekniset valmiudet 5G-palveluiden käyttämiseksi.

– Me halutaan tuottaa ajoneuvoille reaaliajassa uusia sääpalveluita ja toisaalta hakea niistä autoista sellaista tietoa joilla me saadaan ne omat palvelut paremmin vastaamaan tarpeita. Tavoittelemme tietenkin tilannetta, että auton oman navigaattorin sisälle on rakennettu myöskin se tiesääpalvelukokonaisuus, kertoo Ilmatieteenlaitoksen vanhempi tutkija Timo Sukuvaara.

*

5G-teknologia tarjoaa mahdollisuuden myös parempaan automaattiajamisen hallintajärjestelmään. Niiden pilotoinnissa on hankkeen aikana ollut mukana VTT:n robottiauto-Martti. Sillä on testattu muun muassa esteiden ja urien havaitsemista tiessä.

*

 

VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen 5G-teknologialla varustetut testiautot Sodankylän testiradalla.
VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen 5G-teknologialla varustetut testiautot Sodankylän testiradalla.Pasi Pyykönen / VTT
 
 

Kuljettaja voi valita turvallisimman reitin

Nopean 5G-verkon avulla pyritään kertomaan tiellä tapahtuvista muutoksista reaaliajassa autoissa olevien havaintolaitteiden avulla. Tieto voi liittyä tien pintaan ja tien sen hetkiseen turvallisuuteen.

– Jos me saadaan autosta semmoisia havaintotietoja, että tiessä on vaikka liukas kohta. Se voi olla yksi pieni alue, notkelma tai yksi mutka tiessä, mutta jos sitä ei huomioida niin sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia, sanoo Timo Sukuvaara.

– Me halutaan vaikuttaa siihen, että tiedetään kaikki hankalat paikat ja pystytään varoittamaan autoilijoita kaikista tilanteista. Ne voivat olla säähän liittyviä, liikenneonnettomuuksia tai johonkin muuhun mahdollisesti vaaraa aiheuttavaan asiaan, jatkaa Sukuvaara.

5G mahdollistaa myös reaaliaikaisen videokuvan ja 3D-tiedonsiirron ajoneuvojen kesken. Samalla tietenkin saadaan reaaliaikainen kuvatieto tienpinnasta sen kunnossapidosta vastaavalle taholle.

– Esimerkiksi lumen auraukseen pystytään tuottamaan parempaa reaaliaikaista tietoa siitä kuinka paljon tiestöllä on lunta ja ajoittamaan, optimoimaan kunnossapitotoimintaa sen mukaan, sanoo Ilmatieteenlaitoksen asiakaspalveluiden yhteyspäällikkö Janne Miettinen.

Kesällä sama palvelu kertoo tienpitäjälle kuinka syvät urat tiehen on kulunut tai onko tiessä vaarallisia roudan aiheuttamia kuoppia tai painautumia.

 

5G teknologia mahdollistaa sen, että edellä ajava auto
 lähettää tietoa tien kunnosta ja tiellä olevasta esteestä perässä tulevaan autoon.
5G teknologia mahdollistaa sen, että edellä ajava auto lähettää tietoa tien kunnosta ja tiellä olevasta esteestä perässä tulevaan autoon.Raimo Torikka / Yle
 

5G vasta suunnitelmissa – kattaako tieverkon ikinä

Vasta lokakuussa jaettiin 5G-verkon taajuudet operaattoreille kun huutokauppa päättyi. Tämän vuoksi 5G -verkon leviämistä teiden varsille voidaan joutua odottamaan vielä vuosia Etelä-Suomessakin, saatikka Lapissa, jossa edes 4G-verkko ei kata vielä kaikkia pääteitä, sivuteistä puhumattamaan.

Suurimpiin kaupunkeihin saadaan ehkä ensimmäiset 5G-verkot muutaman vuoden kuluessa. Joitakin rajallisia verkkoja on osalla operaattoreista kuitenkin jo olemassa. Esimerkiksi Elisalla on muutama 5G-tukiasema Tampereen ydinkeskustassa.

Telia on puolestaan kertonut avaavansa Helsinkiin vielä vuoden 2018 aikana oman 5G-verkon yhdesä Nokian kanssa. Kuluttajille tarkoitettuja 5G-päätelaitteita ei myöskään ole vielä tarjolla.

Siksi uusia nopeisiin yhteyksiin perustuvia tiesääpalveluita joudutaan vielä odottamaan ainakin muutaman vuoden. Tieverkon kattaminen 5G-verkolla on ylipäätään epävarmaa, koska lähettimiä tarvitaan monin verroin enemmän kuin 4G-verkon peiton saavuttamiksi.

– Osa palveluista toimii kyllä jo 4G-verkkojen kautta, eli niitä päästään ottamaan pikkuhiljaa käyttöön. 5G -verkot alkavat yleistyä ensi vuoden puolella, joten laajempaa kapasiteettia ja pieniä viiveitä vaativat palvelut alkavat vuoden 2020 jälkeen pikkuhiljaa yleistyä, kertoo VTT:n erikoistutkija Tiia Ojanperä.

5G-Safe hankkeen testiautossa tiedonsiirtoon käytettiin erillistä 5G-lähetin/vastaanotinta.Raimo Torikka / Yle
 

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä mainitsee mielenkiintoisesta ilmiöstä, joka on saanut perinteiset muovi­valmistajatkin tarjoamaan tilauksesta keräysmuovia. Esimerkiksi yksi maailman suurimmista muoviyhtiöistä, Borealis, on tänä vuonna ostanut kaksi suurta kierrätyslaitosta. ”Muovilla on paikkansa niin kauan kuin faktat, säilyvyys ja sopivuus koneisiin ratkaisevat, samoin se, mikä toimii parhaiten. Muovit kilpailevat myös keskenään. Osa jää elämään ja osa häviää.”


 

Hyötykäyttöön. Meriin päätyy vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Tyynellä valtamerellä on parhaillaan alkamassa projekti, joka kerää sitä talteen teollisuuden uudeksi raaka-aineeksi. Tämä on tietokoneella tehty havainnekuva Ocean CleanUpin keräyslaitteesta. KUVA: ERWIN ZWART - FABRIQUE COMPUTER GRAPHICS
 
 

Biomassa on tulevaisuuden muovi – ja paljon enemmän

 

3.11.2018 04:30 | Kauppalehti Optio | Paula Nikula

 

 

Biopohjaiset, biohajoavat ja kierrätettävät muovit haastavat nykyisen muovitalouden. Suomi tarjoaa joukkoon puupohjaisia muoveja ja tuore muovitiekartta lisää jalostamoita.

 

Istut sillä, harjaat sillä hampaasi ja sitä on ylläsi. Kannat sillä ruokiasi ja, ikävä kyllä, yhä useammin myös syöt sitä. Erilaiset muovit ovat ujuttautuneet jokaisen arkipäivään.

Öljypohjaisten muovien edut ovat selkeät. Muovi on kestävää, vedenpitävää, joustavaa, tarvittaessa värillistä tai väritöntä, ohutta tai vahvaa. Muovin monipuolisuuden ansiosta sen tuotanto maailmassa on kaksikymmenkertaistunut 50 viime vuoden aikana, ja nykyisin sitä valmistuu jo yli 322 miljoonaa tonnia vuodessa. On ennustettu, että tulevien parin vuosikymmenen aikana tuotanto voi kaksinkertaistua, jolloin muoviteollisuus käyttäisi jo viidenneksen kaikesta maailmassa tuotetusta öljystä. Muovia syntyisi melkein 650 miljoonaa tonnia. Määrä riittäisi noin 30 miljoonan puolen litran muovipullon valmistukseen.

Samalla muovien aiheuttamat ympäristöongelmat ovat käyneet sietämättömiksi. Tyynessä valtameressä, Atlantissa ja Intian valtameressä kelluu jättimäisiä jätepyörteitä, joista muovia päätyy erilaisten ravintoketjujen kautta myös ihmisten ruokiin.

 

Muovien syömiseltä eivät välty suomalaisetkaan: yhdyskuntajätteen ja hulevesien seassa voi yhä olla noin 200 000 tonnia muovia. Osa päätyy luontoon, ja esimerkiksi vesiin ja kalojen tarjottimelle kulkeutuu arviolta 480 miljardia alle viiden millimetrin kokoista mikromuovin palasta joka vuosi.

 

Muovintuotannon muutos suojelisi luontoa ja olisi taloudellisestikin fiksua. Ensinnäkin rahaa on kiinni jo olemassa olevassa muovissa: brittiläinen Ellen MacArthurin säätiö arvioi, että maailmassa jää hyödyntämättä jätemuovia 80–120 miljardin dollarin arvosta joka vuosi.

Lisäksi niin kuluttajat, kaupat, brändien omistajat kuin valmistajatkin haluavat nyt kuumeisesti jotain uutta. Biomuoveja tuotetaan maailmanlaajuisesti vasta noin miljoona tonnia, mutta muovijätteen muuttaminen arvokkaaksi tekniseksi ja biopohjaiseksi raaka-aineeksi loisi uutta liiketoimintaa kierrätykseen, jalostukseen ja tuotantoon. Suomessa biopohjaiset materiaalit auttaisivat osaltaan kaksinkertaistamaan metsäteollisuuden arvoa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Jos niin käy, Suomi voisi samalla yltää ilmasto­tavoitteisiinsa.

 

Nyt muoville onkin kehitteillä lukuisia vaihtoehtoja esimerkiksi puusta, pektiinistä, glukoosista ja jäterasvoista. Osa niistä valmistuu lähempänä kuin moni meistä arvaakaan.

 

Uudenlaisia muoveja

Biopohjaiset muovit: Valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista.

Biohajoavat muovit:Kompostoituvia materiaaleja. Mikro-organismit hajottavat ennalta määritetyissä olosuhteissa ne vedeksi, hiilidioksidiksi (tai metaaniksi) sekä biomassaksi. Biohajoavia muoveja voi valmistaa sekä öljypohjaisista että uusiutuvista raaka-aineista.

Tuotanto: Biomuoveja on vasta noin 0,4 prosenttia koko muovialan raaka-aineista, eli 1,1 miljoonaa tonnia vuosittain. Näistä bio­pohjaisten muovien osuus on 58 prosenttia ja biohajoavien 42 prosenttia. Tämän määrän valmistukseen tarvitaan noin 0,1 prosenttia maailman viljelysmaista.

Valmistustapoja: Kehityksen kärjessä ovat bio­reaktorit. Niissä fotosynteesin avulla levästä saa biomassaa, jota voi edelleen jalostaa muovin raaka-aineiksi.

 

 
Surullinen näky. Monet kansainväliset brändit ovat tänä vuonna sitoutuneet käyttämään pelkästään uusiutuvaa, kierrätettävää tai kompostoituvaa muovia tuotteissaan vuoteen 2025 mennessä. Brändit eivät halua näkyä tuotteineen osana ympäristöongelmaa.

 

Kierrätysmuovi­tuotteita

A-kassi. Uusiokassit

Amerplast. Essi-muovikassit

Flaxwood. Kitaran osat

Jita. Muoviputket

LunaComp. Komposiitti- ja terassilaudat

Orthex. Kukkaruukut, kastelu­kannut, keittiövälinesarjat

Pramia Plastic. Muovi­granulaatit, vannenauha

Plastex. Kastelukannut

Sauplast. Säkit, pussit

Sinituote. Tiskiharjat

The Other Danish Guy. Miesten alushousut

 

Niin kuin vaikka Espoossa. Welmu International on espoolainen firma, joka tuo ensi vuonna markkinoille puupohjaisen Woodly-brändin. Yksi sen ensimmäisistä tuotteista on kirkkaan muovin näköinen mutta puupohjainen kelmupakkaus, johon Järvikylä pakkaa ensi vuodesta alkaen yrttejään – niitä basilikoita ja rosmariineja, joita tuhannet suomalaiset kantavat kaupasta kotiin.

 

Tuote on Welmun kehittämä, mutta valmistajina ovat alihankkijat. Yksi niistä on esimerkiksi puhalluskalvoja valmistava Rani Plast.

Toimitusjohtaja Jaakko Kamisen mukaan Welmun tuotteen biohajoavuus on vielä testissä, mutta kiertoon se sopii – tosin ei muun muovin sekaan, koska eri laadut on pidettävä kierrätyksessä erillään. Jos tuote poltetaan, siitä vapautuu 70 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin perinteisistä muoveista.

Kirkkaan kelmun lisäksi Welmussa on kehitteillä paperien ja kartonkien päällysteitä, kovia ruiskuvalettuja esineitä sekä päivittäistavarakaupan tarvitsemia pulloja, rasioita ja purkkeja. Paletti kasvoi, koska yhdellä materiaalilla on vaikea tehdä isoa tulosta.

Welmu aikoo toistaiseksi keskittyä tuotekehitykseen ja perustaa liiketoimintansa lisensseihin. Yrityksen taustalla ovat ratkaisutoimisto Seedi ja yrittäjä Marko Parkkinen. Osaomistajina ovat Kaminen, teknologiajohtajaMartta Asikainen ja joukko muita sijoittajia.

 

”Yhteydenottoja tulee todella paljon. Kaikki etsivät nyt muoville uusia ratkaisuja, ja tulevan viiden vuoden kuluessa nähdään valtavasti innovaatioita. Kuluttajat ovat avainasemassa, ja monesti kaupallinen haaste onkin kovempi kuin tekninen”, Kaminen kertoo.

Ensimmäinen konsepti ja uutuuden lanseeraus on helppo tehdä Suomessa, mutta markkinat ovat kotimaan ulkopuolella. Jos kaikki menee putkeen, yhtiö toimii 3–5 vuoden kuluttua kaikkialla, missä muovipakkauksia on, ja sen liikevaihto on satoja miljoonia euroja. Eräiden ennusteiden mukaan pelkästään muovikalvojen markkina on parin vuoden kuluttua yli 100 miljardia euroa vuodessa.

 

Tuotanto on suunniteltu skaalattavaksi materiaalista lähtien. Toistaiseksi raaka-aineena on ulkomailta tuotu pieni rae, granulaatti, jonka Welmu tekee puusta, siinä missä valtaosa maailman granulaateista on tehty muovista. Tavoite on päästä yhteistyöhön myös suomalaisen metsäteollisuuden kanssa.

”Valttia on, että kehittämämme raaka-aineen voi vaihtaa lennossa perinteisen muovin tilalle muoviteollisuudessa. Kenelläkään muulla ei ole vastaavaa läpinäkyvää tuotetta”, Kaminen kertoo.

 

Tuote kestää sulatusta ja kierrätystä perinteisen muovin tapaan, ja kun tie on käyty loppuun, Woodlyn voi käsitellä ja kierrättää kemiallisesti, Kaminen kertoo.

”Kierrättämällä materiaaliin sitoutunut hiili ei vapaudu takaisin kiertoon, vaan tuotteista tulee hiilinieluja.”

Siinä missä Woodlyn kaltaiset uudet tuotteet suunnitellaan valmiiksi kierrätys mielessä, jo olemassa olevalle muoville kehitetään uutta käyttöä.

Muovin voi kierrättää ja sulattaa keskimäärin 10–20 kertaa. Jos tuotteen voi valmistaa kierrätysmuovista, säästyy 1,5 kiloa hiilidioksidia neitseellisen muovin käyttöön verrattuna. Ja jos kaikki nyt käytössä oleva muovi käytettäisiin maailmassa uudelleen, ilmastopäästöt vähenisivät noin 500 miljoonaa tonnia vuodessa.

 

Kaikesta maailman muovista noin 40 prosenttia käytetään erilaisiin pakkauksiin. Pakkaus suojelee ympäristöä tuotteelta ja tuotetta ympäristöltään. Pakkauksiin lasketaan myös muovikassit. Niiden käyttö on vähentynyt Suomessa selvästi sen jälkeen, kun ne muuttuivat kaupoissa maksullisiksi.

Hyötykäyttöön ja jalostukseen maailman muoveista palautuu vasta viitisen prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi kaikista papereista kiertää jo yli puolet ja raudasta ja teräksestä lähes kaikki.

Pelkästään Euroopassa yli puolet kaikista muovipakkauksista voitaisiin kierrättää jo nyt ja se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Painetta luo se, ettei Kiina ole vuodenvaihteen jälkeen ottanut vastaan muovijätettä Euroopasta, eikä sitä enää mahdu Indonesiaan, Vietnamiin tai Malesiaankaan.

 

 
Ensimmäinen. Fortumin muovijalostamo Riihimäellä on toistaiseksi ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Osa muovi­jätteestä tulee myös Ruotsista ja Norjasta”, kertoo tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.KUVA: KIMMO HAAPALA
 
 
Kapasiteettia. Riihimäellä muovijalostamon kapasiteetti kolminkertaistui tänä syksynä. Tänä vuonna muovijätettä tulee käsiteltäväksi noin 12 000 tonnia. KUVA: KIMMO HAAPALA
 
 
Granulaattia. Fortum jalostaa muovijätteen pieneksi muovirakeeksi, jota muoviteollisuus voi käyttää uusien tuotteiden raaka-aineena.KUVA: KIMMO HAAPALA

 

Suomen Muovitiekartta

Ympäristöministeriö julkaisi lokakuun puolivälissä strategian, jolla Suomi voi vähentää muovin ongelmia. Muovitiekartta on keskeisesti esillä myös Suomen EU-puheen­johtajuuskauden aikana 1.7.2019–31.12.2019. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi:

Roskaamisen vähentäminenkampanjoilla ja Green Deal -sopimuksilla

Erilliskeräysten, kiinteistökohtaisten ja alueellisten keräysjärjestelmien tehostus

Ehdotus, jonka mukaan Suomeen on rakennettava 1–2 täysmittaista muovi­jalostamoa ja kemiallisen kierrätyksen yksiköitä

Mahdollinen muovivero ja panttijärjestelmän laajennus

Biopohjaisten ratkaisujen lisääminen perinteisen muovin sijaan

Riihimäelle muovia vielä mahtuu. Suomessa kaikki kuluttajien kierrättämä sekalainen pakkausmuovijäte menee Fortumin Riihimäen-jalostamolle. Jäte saapuu rekkakyydillä ja tänä vuonna sitä kertyy noin 12 000 tonnia.

 

Ulkona odottavat jätepaalit hytistelevät vielä syksyn tihkusateessa, mutta halliin tuodut joutuvat heti käsittelyyn. Koneen kauha rouhaisee paalit auki ja pudottaa jäteannoksen kerrallaan hihnalle lajitteluun, pesuun ja jalostukseen. Prosessin tuloksena jäte on muuttunut pieniksi, pyöreiksi muovirakeiksi, muoviteollisuuden uudeksi raaka-aineeksi.

Suomessa reilu neljännes kaikista kuluttajilta ja teollisuudesta tulevista sekä muista muovipakkauksista tulee kierrätykseen. Henkilöä kohti se tarkoittaa meillä vasta 1,5 kiloa, kun esimerkiksi Ruotsissa määrä on kahdeksan kiloa. Jos Suomi yltäisi samaan, pelkästään se nostaisi kierrätettävän muovijätteen määrän yli 30 000 tonniin vuodessa. Tulevaisuutta silmällä pitäen Riihimäen laitos on juuri kolminkertaistanut kapasiteettinsa 30 000 tonniin.

 

Valtaosa kierrätettävästä muovista on kahden kirjainlyhenteen takana: LD-PE:tä ovat muun muassa kalvomaiset tuotteet, leipäpussit ja juustopakkaukset, HDP:tä sampoopullot ja pesuainepurkit. Niistä tehtyjä granulaatteja voidaan käyttää vastaaviin tuotteisiin.

Rasva- ja raejuustorasioiden tapaiset polypropeenipakkaukset taas soveltuvat ruiskuvaluun ja esimerkiksi autojen muoviosien valmistukseen.

Riihimäelle tulevan kierrätetyn muovin joukossa on myös roskia, pvc-muovia, teknisiä muoveja ja useista muovilaaduista valmistettuja monikerrospak­kauksia, jotka eivät sovellu kierrätykseen. Ne Fortum käsittelee kierrätyspolttoaineeksi, joka korvaa kivihiiltä voimaloissa.

Riihimäen laitos on toistaiseksi ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja siksi viidennes sen jätteistä tulee Ruotsista ja Norjasta. Vuodenvaihteen jälkeen Ruotsin Motalassa käynnistyy kilpailija, jonka kapasiteetti on 120 000 tonnia. Se riittänee koko Ruotsin tarpeisiin.

 

Fortumin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi arvioi, että muovin kierrätys kasvaa Suomessa jopa 40 prosentin vuositahtia. Se on mahdollista, sillä suomalaiset ovat tottuneita kierrättäjiä: PET-pullot Suomessa kiertävät jo vilkkaasti Palpan panttijärjestelmän ansiosta, ja Pramia Plastic käsittelee Toholammilla päivittäin noin miljoona muovista PET-juomapulloa. Toholammilla kirkkaat pullot jalostetaan granulaateiksi, joista tehdään kalvoja muovipakkauksiin, ja hiutaleiksi, joista syntyy uusia pulloja.

 

Värilliset pullot taipuvat vihreäksi vannenauhaksi, jota valmistuu noin 500 kilometriä päivässä. Vannenauhaa käytetään suurten pakkausten sitomiseen.

Parhaillaan Suomessa selvitellään, voisivatko eräät mehutiiviste- ja hedelmäjuomapullotkin muuttaa pantillisiksi, ja samansuuntaisia ajatuksia on Ruotsissa.

 

Vaikka muovin kierrätys Suomessa saataisiinkin pullonpalautuksen kaltaisiin lukuihin, Koivuniemen mukaan laadusta ei silti tingitä.

”Konsepti on suunniteltu niin, että granulaatit ovat mahdollisimman korkealaatuisia. Niiden kysyntä kasvaa nopeimmin ja ympäristöhyödytkin toteutuvat täysimääräisesti, kun kierrätysmuovi korvaa neitseellisen raaka-aineen”, hän kertoo.

Toisin kuin monissa Keski-Euroopan jalostamoissa, Fortum lajittelee muovin itse. Vajaa puolet tulevasta tavarasta ei kelpaa kierrätykseen. Eniten harmia tuovat vanhat vhs-nauhat, jotka takertuvat lajittelukoneisiin. Ne pitäisi kierrättää elektroniikkajätteen mukana.

”Ongelmallisia ovat myös moottoriöljyjen kannut. Ilmiselvästi jotkin pienyritykset yrittävät päästä niistä eroon, vaikka nekään eivät kuulu tähän kierrätykseen”, Koivuniemi huomauttaa.

Siinä missä Riihimäen tehtaalla käsitellään kuluttajilta tullutta muovijätettä, teollisuuden, kaupan, maatalouden ja kuljetusten jätemuoveille Suomessa on kymmenkunta muuta jalostajaa. Ainakin kaksi uutta jätejalostamoa on vireillä: toisen taustalla on Nokian kaupunki ja toisen Lassila & Tikanoja Merikarvialla. Ensi vuonna valmistuva Merikarvian jalostamo on herättänyt kiinnostusta Keski-Eurooppaa myöten.

 

Nähtäväksi jää, miten iso kansainvälinen muovijalostaja Suomesta voi tulla. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuonna 2025 puolet muovipakkauksista pitää kierrättää. EU:ssa keskustellaan myös siitä, pitäisikö muoviset ja kertakäyttöiset ruokailuvälineet, pillit, pumpulipuikot, juomien sekoitustikut ja ilmapallojen varret kieltää. Kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja mukien käyttöä halutaan vähentää, ja esimerkiksi juomapakkauksissa tulisi jatkossa olla korkit, jotka pysyvät pakkauksen mukana.

Komissio on myös ehdottanut, että tuottajien pitäisi maksaa osansa muovin aiheuttamista ympäristön siivouskuluista. Kosteuspyyhkeiden, tamponien ja terveyssiteiden pakkauksiin ehdotetaan tupakka-askien tapaisia varoitustekstejä ympäristön roskaamisesta. Keskustelua käydään EU:ssa myös niin sanottujen okso-hajoavien muovien käytön kieltämisestä: sellaisten, joita on monissa nyt markkinoilla olevissa biohajoavissa muoveissa, kuten eräissä kemikaalein käsitellyissä, hämmästyttävän edullisissa aasialaisissa jätepusseissa. Ne hajoavat kyllä auringossa, mutta muuttuvat ympäristölle ja ihmisille haitallisiksi mikromuoveiksi.

 

Suomalaisia muovin korvaajia

Agiler. Sellupohjaiset tarrat.

Arctic Biomaterials. Bio­lasikuitu, lääketeollisuuden pakkaukset, elintarvike­teollisuuden tarvitsemat tuotteet, elektroniikka, biopohjaiset ja biohajoavat kuidut, vahvistetut komposiitit.

 

Aqvacomp. Sellupohjaista biomuovia Raumalla Metsä Fibren sellusta. Myy biomuovin pääasiassa Etelä-Koreaan LG:lle, joka valmistaa siitä soundbar-kotiteatterikaiuttimia. Osa tuotannosta kitaroiden, sellojen, viulujen ja klarinettien osien valmistukseen Suomessa ja ulkomailla. Suomessa uusia asiakkaita ovat muovi- ja huonekaluteollisuus. Tavoite lisätä tuotantoa, toinen tehdas suunnitteilla Äänekoskelle Metsä Fibren läheisyyteen 2–3 vuoden kuluessa.

Metsä Group. Muoviton ja alumiiniton vuoka, joka soveltuu einesten pakkaamiseen, muovittomat kuidut tekstiilien valmistukseen. Metsä Group ja japanilainen Itochu perustavat Äänekoskelle koetehtaan, jonka tavoite on korvata tekstiilien muovikuituja biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

Paptic. Puupohjainen, havusellusta valmistettu pakkausmateriaali korvaa muovia esimerkiksi ostoskasseissa ja verkkokaupan lähetyspakkauksissa.

Plastiroll. Biohajoavat pussit ja säkit. Uusin innovaatio biohajoava, kirkas pakkauskalvo muun muassa vihannes- ja non-food-tuotteiden pakkaamiseen.

 

Stora Enso. Aaltopahvi-­PET-muovikalalaatikko, muovi- ja alumiinivuokia korvaavat kartonkivuoat, neste­pakkauskartongit, muovia korvaavat tekstiilikuidut, DuraSense-biokomposiitit (esimerkiksi teollisuuden komponentit, auton osat, tiskiharjat, kukkaruukut, keittiövälinesarjat, kalusteet, puutarhakalusteet, pakkauslavat).

Sulapac. Yhdistää sellua ja biohajoavia sidosmateriaaleja, tuotekehitystä yhdessä Lumenen ja Bernerin kanssa.

UPM. Puumuovikomposiitit esimerkiksi keittiö- ja ruokailutarvikkeiden, kaiut­timien, pienelektroniikan ja keittiörakenteiden valmistukseen sekä 3D-printtaukseen. Kehitteillä biopohjaisia kemiallisia rakenteita tekstiileihin, PET-pulloihin ja kosmetiikkaan.

VTT. Biopohjaisia muoveja rasvaisten ja kuivien elintarvikkeiden sekä nesteiden pakkaamiseen.

 
 
Uutuus. Järvikylä alkaa pakata yrttejään puupohjaiseen, läpi­näkyvään kelmuun, jonka on kehittänyt Welmu International.KUVA: PICTUNER OY
AKI LOPONEN
 
 
Muutos. Ikean tavoite on, että jatkossa kaikki sen käyttämä muovi on valmistettu kierrätettävistä tai uusiutuvista materiaaleista.KUVA: OUTI JÄRVINEN

 

Suomessa kansallinen muovitiekartta julkaistiin lokakuun puolivälissä, mutta tahdin takaamiseksi Aalto-yliopisto ja VTT perustivat jo kesällä biotaloudenCeres-osaamiskeskittymän. Se kehittää uusia materiaaleja pakkauksiin ja myös tekstiileihin, elektroniikkasovelluksiin ja suodattimiin. Tutkittavina ovat lisäksi kierrätysraaka-aineet ja mikrobeilla valmistettavat muovit.

Tunnustustakin on tullut. VTT sai Ellen MacArthurin säätiöltä 200 000 dollarin palkinnon muovia korvaavasta kehitteillä olevasta ratkaisusta, jota voi käyttää esimerkiksi kahvin, murojen, rusinoiden ja pähkinöiden pakkaamiseen. Toinen uutuusmuovi sopii nesteille. Siinä nesteet säilyvät raikkaana jopa pidempään kuin perinteisissä muovipulloissa. Uutuus voi korvata pulloissa käytettävän TPA-muovin, jota valmistetaan noin 18 miljoonaa tonnia joka vuosi.

Jo valmiin jätedirektiivin osalta – sen, jonka mukaan puolet muovipakkauksista pitää kierrättää vuodesta 2025 alkaen – Suomen lainsäädännössä tavoitteen pitää näkyä parin vuoden kuluessa. Toimialajohtaja Petri Salermo Lassila & Tikan­ojalta sanoo, että jos lajittelu tehostuu jo jätteen syntypaikalla, Suomeen tarvitaan useita uusia jalostuslinjoja.

 

”Teollisuudesta pvc-muovi pitäisi saada kokonaan pois, ja kaikki muovit, myös monikerrospakkaukset, pitää suunnitella kierrätettäviksi”, Salermo sanoo. ”Ihanteellisin tilanne on se, kun muovit on lajiteltu hyvin ja ne ovat puhtaita.”

Puhtaasta, lajitellusta muovista hyötyy esimerkiksi Neste . Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuonna 2030 Neste käsittelee yli miljoona tonnia jätemuovia vuodessa. Yhtiö selvittelee parhaillaan, miten nesteytetty jätemuovi kelpaa liikenteen polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien valmistukseen. Teollisen mittakaavan koeajot käynnistynevät ensi vuonna.

 

Tänä syksynä Neste aloittaa myös biopohjaisista raaka-aineista valmistetun polypropeenimuovin kaupallisen tuotannon Ikean kanssa. Alkuvaiheessa voimme kantaa huonekaluostoksilta kotiin esimerkiksi Nesteen muovista tehtyjä säilytyslaatikoita.

Biopohjaisen muovin raaka-aineiksi sopivat esimerkiksi paistorasvat, kasviöljyt, sokeri, sokeriruoko, maissi ja vehnä. Nesteen koetuotanto osoitti, että uusiutuvat hiilivedyt toimivat muovituotannossa aivan samoin kuin raakaöljy.

Johtaja Lars Börger Nesteeltä kertoo, että yhtiö voi tarvittaessa valmistuttaa uusia muovin raaka-aineita myös muilla kuin omilla tuotantolaitoksillaan.

 

Idea on tehdä biomuoveista niin kestäviä, että niitä voi käyttää useaan kertaan ja että ne soveltuvat Ikean lisäksi muillekin, esimerkiksi autoteollisuuteen, pakkaajille sekä lelujen ja elektroniikan valmistajille. Vaikka tuotanto on jo kaupallista, määrät ovat vielä pieniä, raaka-aineena ovat vain uusiutuvat hiilivedyt ja biosisällön osuuskin on vasta 20 prosenttia.

Ikean tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen käyttämä muovi on valmistettu kierrätettävistä tai uusiutu­vista materiaaleista. Nykyisin noin 40 prosenttia kaikesta Ikean käyttämästä muovista menee kodin kalusteisiin. Tarvitsemiaan muovimääriä Ikea ei kommentoi, ja Nesteen lisäksi sillä on muoviprojekteja myös muiden kumppaneiden kanssa.

Ikea haluaa edistää myös itse kierrätystä erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joilla kierrätys vielä on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Vielä ei ole tiedossa, miten tämä tavoite ensimmäiseksi etenee ja missä.

 

Ikean lisäksi moni muukin maailmanlaajuinen brändi on huolestunut tänä vuonna imagostaan. Ne eivät halua näkyä tuotteineen ympäristön ongelmina.AmcorCoca-ColaColgate-PalmoliveEcoverÉvianL’OréalMarsM&S,NestléPepsiCoUnileverWalmart ja Werner & Mertz ovat tänä vuonna sitoutuneet käyttämään pelkästään uusiutuvaa, kompostoitavaa tai kierrätettävää muovia vuoteen 2025 mennessä. Yhteensä ne käyttävät muovipakkauksia noin kuusi miljoonaa tonnia joka vuosi.

Lego on ilmoittanut luopuvansa muovista, Adidas on jo aiemmin valmistanut merestä kerätystä muovista lenkkareita, ja Suomessa The Other Danish Guytekee samasta materiaalista miesten alushousuja.

 

Suomessa esimerkiksi S-ryhmän S-ryhmän omat tuotteet ovat kierrätettävissä pakkauksissa vuoteen 2022 mennessä ja K-ryhmä viimeistelee parhaillaan omaa strate­giaansa. Ruotsalainen kauppaketju ICA käyttää vuodesta 2022 alkaen vain kierrätykseen soveltuvia muoveja, ja vuonna 2030 kaikki sen käyttämä muovi on muuta kuin öljypohjaista.

Panimokonserni Carlsberg Carlsberg tuo ensi vuonna markkinoille kierrätyspaperista valmistettuja olutpulloja, jotka voi kompostoida tai kierrättää. Sixpackien pakkauksista yritys jättää muovin pois ja korvaa sen liimapalasilla. Käytäntö on jo alkanut Norjassa.

Tuoretuotteissa perinteinen muovi on yhä vahvoilla, mutta siihenkin on konstinsa. Esimerkiksi Atria ottaa käyttöön Wipakin kehittämän jauhelihapakkauksen, jossa muovin määrä on pudotettu puoleen.

 

Jatkossa muovin täytyy taipua yhä useampiin tarpeisiin: yhdistelmämuovit sopivat esimerkiksi autoteollisuuteen sekä sähkö-, meri-, ilmailu- ja rakennusaloille. 3D-tulostus yhdistää lisäksi muoviin metallia tai keraamisia mate­riaaleja, mikä toisaalta tuo uusia haasteita kierrätykseen.

*

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä mainitsee mielenkiintoisesta ilmiöstä, joka on saanut perinteiset muovi­valmistajatkin tarjoamaan tilauksesta keräysmuovia. Esimerkiksi yksi maailman suurimmista muoviyhtiöistä, Borealis, on tänä vuonna ostanut kaksi suurta kierrätyslaitosta.

”Muovilla on paikkansa niin kauan kuin faktat, säilyvyys ja sopivuus koneisiin ratkaisevat, samoin se, mikä toimii parhaiten. Muovit kilpailevat myös keskenään. Osa jää elämään ja osa häviää.” 


 

”Tällaisissa keskuksissa eivät tyypillisesti toimi paikalliset yritykset, asiakkaina ovat suuret markkinajohtajan asemassa olevat yritykset muilta alueilta. Asiakkaiden hankkiminen on varsin suoraviivainen homma tiimillemme, erityisesti koska kukaan maailmassa ei kykene tarjoamaan läheskään vastaavia tehtäväkriittisiä, tehokkaita ja energiaomavaraisia datakeskuksia ”, SPGC:n toimitusjohtaja Dale Hobbie vakuuttaa.


 

 

Tivi: Suomeen nousee kolme jättimäistä

datakeskusta, joista kahden sijainti on nyt

selvillä – "Kukaan maailmassa ei kykene

tarjoamaan vastaavaa"

 

29.10.2018 15:02 päivitetty 29.10.2018 15:25 | Kauppalehti
 

Kuvassa Googlen datakeskus Haminassa.KUVA: GOOGLE
 
 

Amerikkalaisen Silent Partner Groupin suunnitelmat ovat tarkentuneet. Datakeskukset nousevat ainakin Sotkamoon ja Haminaan, Tivi kertoo.

 

Amerikkalainen Silent Partner Group (SPGC) aikoo pystyttää sekä Suomeen että Norjaan kolme valtavan kapasiteetin datakeskusta kumpaankin.

Sijoituspaikat ovat jo selvillä, Tivi kertoo.

Suomeen on suunnitelmien mukaan tulossa kolme datakeskusta, joiden kunkin kapasiteetiksi kerrotaan 250 megawattia.

 

SPGC:n toimitusjohtaja Dale Hobbie kertoo Tiville, että suunnitelmat ovat jo niin pitkällä, että sijoituspaikat on valittu. Tässä vaiheessa niistä paljastetaan kaksi: Hamina ja Sotkamo, joihin tulee useita yksiköitä. Haminassahan sijaitsee Googlen datakeskus.

”Suunnittelu on jo käynnissä, ja rakentaminen voidaan aloittaa, kunhan lupa-asiat ovat kunnossa. Nyt tähtäin on 22 kuukaudessa tästä päivästä, mutta todennäköisesti prosessi etenee nopeammin, kun asiat lähtevät rullaamaan”, Hobbie uskoo.

Tuolloin oltaisiin siis loppukesässä 2020. Hän ei lähde vielä ennustamaan, millä aikataululla yksiköt toimivat täydellä 250 megawatin kapasiteetilla.

 *

”Tällaisissa keskuksissa eivät tyypillisesti toimi paikalliset yritykset, asiakkaina ovat suuret markkinajohtajan asemassa olevat yritykset muilta alueilta. Asiakkaiden hankkiminen on varsin suoraviivainen homma tiimillemme, erityisesti koska kukaan maailmassa ei kykene tarjoamaan läheskään vastaavia tehtäväkriittisiä, tehokkaita ja energiaomavaraisia datakeskuksia ”, Hobbie vakuuttaa.

*

Energiaomavaraisuudella hän viittaa siihen, että datakeskusten yhteyteen aiotaan pystyttää myös voimalaitokset tuottamaan keskusten tarvitseman sähkön.

 


 

Privanet kertoi tuolloin, kuinka kerätyllä rahoituksella Cohu Experience viimeisteli koulutussovelluksen lopullista versiota, vauhditti globaalin tiimin kasvua ja aloitti ohjelman kuvaukset kolmella mantereella. Tiedotteen mukaan Cohu Experiencen on määrä järjestää ensimmäinen avaruuslento. Astronautiksi harjoittelu alkaa ilmaisella mobiilisovelluksella, jonka avulla ihmiset ympäri maailman voivat kehittää fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia taitojaan.


 

 

Avaruusalan kohuyhtiö tekee rujoa tappiota,

vaikka takana on ennätysrahoitus

 


KUVA: NASA TV / HANDOUT
 
 

Joukkorahoitusennätyksiä rikkonut avaruusalan yhtiö Space Nation voi olla matkalla stratosfääriin, mutta sen numerot kertovat lähtölaukauksen yskimisestä.

 

Kaupparekisteriin toimitetut (22.10.) tilinpäätösluvut kertovat, että Space Nation teki toukokuussa päättyneellä tilivuodella 2,9 miljoonan euron tappion. Avaruusalan yhtiöllä oli toukokuun lopulla kassassaan noin 22 400 euroa, ja omaa pääomaa oli jäljellä noin 56 000 euroa.

Astronauttikouluttaja Space Nation ei kerro päättyneen tilikauden liikevaihtoa.

"Yhtiö vaatii lisää pääomia, koska sen tappiot ovat niin raskaat ja kassa hupenee. Tilinpäätöksen perusteella Space Nationin rahat ovat loppu", tulkitsee Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

 

"Sen viime tilikauden henkilöstökulut olivat lähes miljoona euroa, joten yhtälö ei tällä kassalla toimi. Tähän mennessä Space Nationiin on kerätty sijoittajilta 5,2 miljoonaa euroa pääomia ja sen lisäksi yhtiöön on otettu yli miljoona euroa rahalaitos- ja pääomalainaa", Rajala kuvaa avaruusyhtiön tilaa.

Space Nation Oy tunnettiin aiemmin nimellä Cohu Experience Oy, joka nousi julkisuuteen ennätyksellisen nopeasti toteutuneella joukkorahoitusannilla. Yhtiöön lähti talvella 2017 mukaan tunnettuja nimiä, kuten jääkiekkoilija Saku Koivu ja it-markkinoinnin osaaja Peter Vesterbacka.

Space Nationin nettisivujen perusteella yhtiön "Space Nation Ambassador" on Peter Vesterbacka, joka aiemmin vastasi peliyhtiö Rovio Entertainmentin liiketoiminnan kehittämisestä. Hän oli myös mukana tekemässä suosittua Angry Birds -peliä.

 

Tammikuussa 2018 nimensä vaihtanut Cohu Experience teki jo tilikaudella 2016 alle 2 000 euron liikevaihdolla yli 400 000 euron tappion. Astronauttiohjelman ympärille rakentuva monimediakonsepti ei lukujen valossa vaikuta kultakaivokselta.

 

Privanetin projekti

Joukkorahoituksessa aktiivinen Privanet kertoi helmikuussa 2017, kuinka avaruusalan startup-yhtiön Cohu Experiencen osakeannin tavoite ylittyi 2,15-kertaisesti. Anti keskeytettiin ennenaikaisesti.

Avaruusyhtiön arvostukseksi saatiin joukkorahoitusannissa tähtitieteelliset 16,7 miljoonaa euroa.

"Cohu Experience keräsi Privanetin Around-palvelussa miljoona euroa jo ensimmäisten 43 minuutin aikana ja osakeannin tavoite, 1,5 miljoonaa euroa, saavutettiin kolmessa tunnissa. Annissa kerättiin lopulta yli 3,2 miljoonaa euroa yli 500 sijoittajalta", Privanet hehkutti tiedotteessa.

*

Privanet kertoi tuolloin, kuinka kerätyllä rahoituksella Cohu Experience viimeisteli koulutussovelluksen lopullista versiota, vauhditti globaalin tiimin kasvua ja aloitti ohjelman kuvaukset kolmella mantereella.

Tiedotteen mukaan Cohu Experiencen on määrä järjestää ensimmäinen avaruuslento. Astronautiksi harjoittelu alkaa ilmaisella mobiilisovelluksella, jonka avulla ihmiset ympäri maailman voivat kehittää fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia taitojaan.

*

"Yhtiö on rakentanut yhteistyössä NASA:n astronauttien kouluttajien kanssa koulutusohjelman, jonka avulla ihmiset kilpailevat mahdollisuudesta päästä astronauttivalmennukseen ja sen päätteeksi avaruuslennolle", Privanet markkinoi tiedotteessa (21.2.2017).

 


 

– Ampiaiset voivat lentää nopeasti ravinnon luokse. Jos kappale on liian painava lennätettäväksi, ne voivat raahata sitä maata pitkin. Tämä oli oman työmme inspiraationa, professori Mark Cutkosky sanoo.

 


Minilennokki painaa noin sata grammaa. / Stanford University
 

Minilennokki nostaa videolla 40 kertaa oman

painonsa

 

Stanfordin yliopiston tutkijat kertovat saaneensa inspiraation hyönteisten toiminnasta.

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat kertovat rakentaneensa noin 100 grammaa painavan lennokin, jonka suunnittelussa on otettu mallia ampiaisten toiminnasta.

 

– Ampiaiset voivat lentää nopeasti ravinnon luokse. Jos kappale on liian painava lennätettäväksi, ne voivat raahata sitä maata pitkin. Tämä oli oman työmme inspiraationa, professori Mark Cutkosky sanoo.

Tutkijoiden mukaan FlyCroTug-minilennokki pystyy siirtämään jopa 40 kertaa itseään painavamman kappaleen. Se voi hinata kohteita pienten metallikoukkujen, tarrapintojen ja kestävän johdon avulla.

 

Tavoitteena on, että pieniä lennokkeja voitaisiin käyttää pelastustehtävissä esimerkiksi romahtaneiden rakennusten tutkimiseen. Tutkijaryhmä osoitti, että FlyCroTug pystyi viemään pienten kolojen kautta kohteeseen etsintätehtävissä tarvittavia sensoreita.

– Lento-ominaisuuksien ja vuorovaikutusvoimien yhdistelmällä lennokista saatiin tehtyä hyvin ketterä, hyvin voimakas ja myös sopivan pieni, tutkija Matthew Estrada toteaa Science Robotics -julkaisussa.

 

Minilennokit osaavat myös avata ovia toimimalla yhteistyössä: yksi lennokki voi vetää ovenkahvaa alaspäin, minkä jälkeen toinen vetää oven auki ottaen maasta tukea. Tutkijoiden mukaan tämänkaltaiset kyvykkyydet tekevät lennokeista aiempia malleja hyödyllisempiä haastavissa olosuhteissa.

 

 


 

Akustiikkapaneeleita valmistava Soften haluaa käyttää kierrätysmateriaaleja tuotteissaan. Toimitusjohtaja Sami Helle kertoo, että yritys on siirtynyt vaiheittain kotimaisen valmistajan raaka-aineeseen, josta 95 prosenttia on peräisin kierrätyspulloista. – Kiertotalous on se mikä kiinnostaa. Ajatus, että tuotteen elämä jatkuu toisena tuotteena, on kiinnostava, Helle sanoo.


 

 

Poistotekstiilistä syntyy jo akustiikkalevyjä –

jalostuslaitos toisi Suomeen kokonaan uuden

teollisuudenalan

 

EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Nyt selvitetään, olisiko Suomeen mahdollista perustaa poistotekstiilin jalostuslaitos.

 

Tekstiilijäte
Poistotekstiilistä valmistettua akustiikkapaneelia esittelee Henna Knuutila.
Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Knuutila asettelee poistotekstiilistä valmistettua akustiikkapaneelia seinälle.Petra Ristola / Yle
 

Tästä on kyse

  • EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä
  • Lounais-Suomen Jätehuollon vetämänä selvitetään, millainen laitos voisi käsitellä ja jalostaa Suomessa kerättävän tekstiilijätteen
  • Jalostuslaitos voisi tuoda Suomeen uuden tekstiilikierrätyksen teollisuudenalan

 

TURKU Poistotekstiilin jatkohyödyntämistä pohditaan nyt tosissaan. Lounais-Suomen Jätehuollon vetämänä selvitetään, millainen laitos voisi käsitellä ja jalostaa Suomessa kerättävän tekstiilijätteen tulevaisuudessa. Poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista selvitetään työ- ja elinkeinoministeriön tuella(siirryt toiseen palveluun).

– Ihan lähtökuopissa olemme. Teemme taustatutkimuksia ja selvitämme markkinoita, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Miia Jylhä.

Samalla selvitetään, minkälaista jalostetta tekstiilijätettä hyödyntävät yritykset tarvitsevat.

Varsinais-Suomessa on viime vuodet selvitetty tekstiilikierrätystä valtakunnallisen Telaketju-verkoston(siirryt toiseen palveluun) kautta.

 

Poistotekstiilin jalostuslaitos Varsinais-Suomeen?

Verkostossa on mukana myös akustiikkapaneeleita valmistava Soften, joka on testausmielessä valmistanut ensimmäiset paneelit poistotekstiilistä.

– Lopputulos on näyttävä. Seossuhteita pitää vielä hakea, sillä paneelin tekeminen vei enemmän aikaa kuin yleensä, sanoo Softenin toimitusjohtaja Sami Helle.

Softenin akustiikkapaneelissa käyttämä, poistotekstiilistä tehty materiaali jalostettiin Ranskassa. Sami Helle pitää tärkeänä, että Suomessa selvitetään poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista.

Poistotekstiilistä jalostettua materiaalia.
Poistotekstiilistä jalostettua materiaalia.Petra Ristola / Yle

Pohdittavaa riittää vielä siinä, miten poistotekstiili kerätään jalostuslaitokseen ja miten tekstiili lajitellaan kustannustehokkaasti.

– Yhdessä vaatteessa voi olla paljon eri raaka-aineita. Vaatteesta pitää poistaa vetuketju, niitit ja napit, kertoo Sami Helle.

Ammattikorkeakoululla on valtavasti osaamista, jota poistotekstiilin jalostuslaitos tulevaisuudessa tarvitsee.

Henna Knuutila

Ensimmäiset akustiikkapaneelit on viety Turun ammattikorkeakoulun akustiikkalaboratorioon testeihin.

– Tuloksista tehdään raportti loppuvuoden aikana, sanoo Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Knuutila.

Turun ammattikorkeakoulu on vahvasti mukana Telaketju-verkostossa edesauttamassa sitä, että poistotekstiilin jalostuslaitos saadaan Suomeen ja mahdollisesti Varsinais-Suomeen. Jalostuslaitos voisi luoda Suomeen uuden tekstiilikierrätyksen teollisuudenalan.

– Kiertotalous on yksi ammattikorkeakoulun peruspilareista. Ammattikorkeakoulullamme on valtavasti osaamista, jota poistotekstiilin jalostuslaitos tulevaisuudessa tarvitsee, sanoo Knuutila.

Lajiteltua poistotekstiiliä Turun Seudun poistotekstiilimyymälä TST-Texvexin tiloissa.
Lajiteltua poistotekstiiliä Turun Seudun poistotekstiilimyymälä TST-Texvexin tiloissa.Petra Ristola / Yle

Tekstiilijätteen erilliskeräys järjestettävä vuonna 2025

Lounais-Suomen jätehuolto on viimeiset pari vuotta kerännyt poistotekstiiliä. Viime vuonna sitä kerättiin 120 000 kiloa. Määrästä noin kolmannes on saatu kierrätettyä eteenpäin hyötykäyttöön.

– Tekstiili ei kierrä, koska ei ole laitosta, joka kokonaisvaltaisesti jalostaisi poistotekstiiliä raaka-aineeksi, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Miia Jylhä.

Ajatus, että tuotteen elämä jatkuu toisena tuotteena on kiinnostava.

Sami Helle

Poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista vauhdittaa se, että EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.

– Tekstiilijätteen keräys ilman käsittelyä ei ole mielekästä. Toivottavasti vuonna 2025 meillä olisi jotain ratkaisuja tarjolla, Jylhä sanoo.

 

 


 

Energian varastointi superkondensaattorin avulla mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Tällainen tilanne olisi Keskisen mukaan esimerkiksi pimeässä aurinkokennoilla. – Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut. Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei pysty vastaamaan, tekniikan lisensiaatti Jari Keskinen kertoo.


 

 

Kuva: Tampereella kehitetty alle millin

paksuinen esine voi korvata akkuja ja

paristoja – "Voi ratkaista jäteongelman"

 

 

Pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja, sanoo Jari Keskinen väitöskirjassaan.

 

Elektroniikka
Superkondensaattori joka voi korvata pattereita ja akkuja.
Tämänkaltainen superkondensaattori voi korvata akkuja ja paristoja.Jari Keskinen
 

Ennen kuin ymmärtää tekniikan lisensiaatin Jari Keskisen tuoretta väitöstutkimusta, pitää tietää, mikä on superkondensaattori.

Superkondensaattori on kondensaattori, johon voidaan varastoida poikkeuksellisen suuri määrä energiaa. Kondensaattori on puolestaan komponentti, joka varastoi energiaa sähkökenttään.

 

Superkondensaattoreita tutkitaan ja sovelletaan esimerkiksi sähköautoissa, älypuhelimissa ja lentokoneissa.

Tekniikan lisensiaatti Jari Keskinen on kehittänyt Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjassaan uudentyyppisen superkondensaattorin. Sen hyötyjä ovat ympäristöystävällisyys ja joustavuus.

 

– Kaupallisissa versioissa on yleensä haitallista nestettä sisällä, tässä on vain suolavettä, Keskinen kuvaa.

Superkondensaattori valmistettiin kartonki- tai muovialustoille. Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja, hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä.

Pinta-ala on muutama neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Koko esine on tehtävissä painokoneella.

Valmistettujen superkondensaattorien varauskyky on väitöksen mukaan selvästi suurempi kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla.

– Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väittelevä Keskinen kertoo.

 

Hyvin halvat materiaalit

Keskisen superkondensaattoria ei vielä valmisteta sarjatuotannossa, mutta raaka-aineet olivat hyvin halpoja.

– Ne maksoivat muutaman sentin, Keskinen sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan tällaiset pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja.

 

– Pienet, ympäristöystävälliset energiavarastot yhdessä energiakeräimen kanssa voivat korvata akkuja ja paristoja ja siten ratkaista miljardien ongelmallisia materiaaleja sisältävien komponenttien aiheuttaman jäteongelman, Keskinen sanoo.

Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa energiaa superkondensaattori varastoi.

 

*

Hänen väitöksensä tarkastetaan tämän viikon perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

 


 

Tutkijoiden mukaan ratkaisun löytäminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Usein yksi ratkaisu lyö korville toista ominaisuutta. ”Esimerkiksi elektrolyytti, jolla on erinomainen suorituskyky alhaisissa lämpötiloissa, on usein epävakaa korkeissa lämpötiloissa”, tutkija Xiao-Guang Yang kirjoittaa.


 

 

Tutkijat kehittävät tulipalopakkasissa

latautuvan akun: ratkaisu sähköautoiluun

Suomen talvessa?

 

   

Sähköauto-7
Sähköauto-7 KUVA: NINA SUSI

Kylmän litiumioniakun nopea lataaminen on hankalaa.

 

Yhdysvaltalaisessa Pennsylvanian osavaltionyliopistossa on kehitetty litiumioniakku, jonka voi ladata nopeasti jopa 50 pakkasasteessa. Lataaminen onnistuu 15 minuutissa ja akulle luvataan jopa 12 vuoden käyttöikä, kirjoittaa Green Car Congress.

 

Kylmän litiumakun lataaminen nopeasti on ollut hankalaa. Kylmälataus lyhentää merkittävästi akun käyttöikää. Akku saattaa myös muuttua epävakaaksi.

Käytännössä kylmää akkua on pitänyt ladata pitkään, mikä on vähentänyt kiinnostusta sähköautoihin esimerkiksi Pohjolassa.

Ratkaisussa tutkijat upottivat akun rakenteisiin nikkelikalvoja, jotka lämmittävät nopeasti akun kennoja ennen sen lataamista.

Kalvot toimivat myös sisäisenä lämpötila-anturina. Ne kasvattavat akkujen painoja ainoastaan 0,5 prosenttia ja nostavat kustannuksia 0,04 prosenttia.

Vaikka akkuja ladattiin 4 500 kertaa, niiden kapasiteetti väheni alle 20 prosenttia. Kyseessä on 90 prosentin parannus perinteisiin akkuihin verrattuna. 

 

Hänen mukaansa on äärimmäisen vaikeaa, jos ylipäätään mahdollista, kehittää materiaaleja, joilla on suuri latausnopeus niin, että ne samalla säilyttävät kestävyytensä ja turvallisuutensa eri lämpötiloissa.

 

Nyt tutkijat ovat oman ilmoituksensa mukaan kehittäneet rakenteen, jota voidaan aktiivisesti ohjata. Siten voidaan valmistaa nopeasti latautuva akku, joka toimii missä tahansa lämpötilassa.

Tutkimus on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

 


 

Kumppaneina Nesteellä ovat brittiläinen kemialliseen kierrätykseen keskittyvä ReNewELPja australialainen teknologiakehittäjä Licella. Yhtiöt tutkivat nesteytetyn jätemuovin soveltuvuutta raaka-aineeksi fossiilisten polttoaineiden jalostamisen yhteydessä. - Näkökulma: Kaikesta päättäen, Nesteellä on tuotekehitys ja investointistrategian lähtökohdista varsin kestävä, ja menestykekäs tulevaisuus. - KimsBlog


  

Neste kehittää menetelmää jätemuovin

käyttämiseksi polttoaineissa

 

Julkaistu: 16.8. 11:17 | Taloussanomat


  

Öljy-yhtiö Neste kertoo tutkivansa jätemuovien käyttöä polttoaineiden jalostuksessa.

Lisäksi yhtiöt tekevät yhteistyötä edistääkseen kemiallisen kierrätyksen hyväksymistä lainsäädännössä. 

– Nesteellä on vahvaa osaamista jalostustoiminnan lisäksi myös raaka-aineiden ja niiden esikäsittelyn tutkimuksessa. Tuotteiden valmistaminen jätemuovista teollisessa mittakaavassa edellyttää kuitenkin vielä teknologioiden, arvoketjujen sekä näitä tukevan lainsäädännön kehittämistä, sanoo Nesteen Öljytuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmus.
 

Keksintö on yliopiston mukaan merkittävä askel kohti täysin optisen laskennan toteutumista. Puhelimia, tietokoneita ja älytelevisioita pyörittävien mikroprosessorien teknologia on tulossa suorituskykynsä äärirajoille. Siksi uuden sukupolven laskentatapoja kehitetään ympäri maailmaa.


 

 

Merkittävä askel: Aalto-yliopistossa

valmistunut laskin voi mullistaa maailman

tietokoneet

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.7.2018 09:19

 
|

Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat täysin uudenlaisen laskimen, joka ensimmäisenä maailmassa suorittaa laskutehtävät valon eikä sähkön avulla.

 

Tutkijat esittelevät tuoreessa artikkelissaan uudenlaisen, täysin valon avulla toteutetun loogisen piirin. Keksintö muodostuu poikittain olevista hiuksen sadasosaakin ohuemmista nanolangoista, ja se pystyy valon avulla suoriutumaan loogisista tehtävistä, kuten yhteen- ja vähennyslaskuista.

–Teimme laskutoimituksia binääriluvuilla ja osoitimme, että nanorakenne suoriutuu niistä aivan kuten yksinkertainen taskulaskinkin. Erona on vain se, että sähkön sijaan laskuoperaatiot toteutetaan valon avulla, selittää projektia vetänyt, Aallossa tutkijatohtorina työskennellyt Henri Jussila.

 

Lue lisää Tekniikka & Taloudesta.

 


 

– Jos kaikki menee suunnitellusti, Aalto-1 lähtee jarruttamaan vauhtia noin puolen vuoden kuluttua. Siten se ei jää avaruusromuksi kiertoradalle vaan törmää ilmakehään, näkyen meille viimeistä kertaa pienenä tähdenlentona. Jos jarrujärjestelmä ei jostain syystä toimisi, missio ja sen mittaukset voivat jatkua vuosia, Praks kertoo.

 

Aalto-yliopiston havainnekuva Aalto-1 -satelliitista, joka on on yksi Aallon opiskelijoiden rakentamista satelliiteista. HANDOUT LEHTIKUVA

Tällainen oli suomalaisen satelliitin

ensimmäinen vuosi avaruudessa

 

Aalto-1 on selviytynyt kiertoradalla kohtaamistaan hankaluuksista kunnialla. Eniten tutkimusdataa on saatu satelliitin kantamalla RADMON-säteilyilmaisimella.

 

Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja rakentama Aalto-1-nanosatelliitti lähti avaruusmatkalleen intialaisen PSLV-raketin kyydissä vuosi sitten juhannusaattoaamuna.

Suomalaissatelliitin ensimmäinen vuosi avaruudessa on sujunut hyvin alkuhankaluuksista huolimatta.

 

– Teknistä säätämistä on ollut yllättävän paljon. Radioyhteyden hitaus on esimerkiksi hankaloittanut satelliitin kameroiden ottamien kuvien lataamista ja ohjelmiston päivitystä. Ensimmäisen vuoden jälkeen satelliitti toimii kuitenkin hyvin ja kaikki järjestelmät ovat toimintakunnossa. Uusin ohjelmistopäivitys on auttanut saamaan satelliitin asennon paremmin hallintaan ja kuvien ottaminen ja lataaminen onnistuvat nyt paljon helpommin. Missio jatkuu, ja parhaillaan valmistelemme spektrikameraa uutta kuvasarjaa varten, projektia vetävä apulaisprofessori Jaan Praks sanoo.

 

Otaniemen maa-asemaa on paranneltu merkittävästi vuoden aikana. Opiskelijatiimi on Petri Niemelän ja Samuli Nymanin johdolla päivittänyt ohjelmistoa, parannellut antennien ohjausta ja kehittänyt aseman etäkäyttöä. Jatkossa opiskelijat muuttavat maa-aseman kokonaan ohjelmistoradiopohjaiseksi, mikä mahdollistaa sen joustavan käytön myös tulevissa avaruusmissioissa.

– Samaa maa-asemaa on tarkoitus hyödyntää tänä vuonna laukaistavan Suomi 100 -satelliitin, rakenteilla olevan Aalto-3-satelliitin sekä osana Suomen Akatemian huippuyksikköä rakennettavien Foresail-1- ja Foresail-2-satelliittien ohjaamisessa, Praks kertoo.

 

Ilmakehään ja tähdenlennoksi

Nelikiloinen Aalto-1 vei mukanaan kiertoradalle suomalaista huipputekniikkaa, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT:n rakentaman spektrikameran, Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Eniten tutkimusdataa on saatu säteilyilmaisimella.

Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion professori Rami Vainio kuvailee vuotta täydelliseksi menestykseksi.

 

– Olemme saavuttaneet kaikki tekniset ja tieteelliset tavoitteemme. Ymmärrämme nyt varsin hyvin laitteen vasteen elektroni- ja protonisäteilylle ja olemme kartoittaneet Maan matalan kiertoradan säteily-ympäristöä. Parhaillaan analysoimme elektronivyöhykkeen ajallisia muutoksia ja niiden riippuvuutta Maan ohi puhaltavan aurinkotuulen ominaisuuksista. Mittaustemme mukaan aurinkotuulen magneettikentän pohjois-eteläsuuntainen komponentti ennustaa parhaiten sen, kuinka intensiivistä elektronisäteily on matalalla Maan kiertoradalla. Esittelemme tuloksemme ensi kuussa COSPAR-kokouksessa Pasadenassa, Vainio kertoo.

Aalto-1:n avaruusmatkan pituudeksi kaavailtiin alun perin noin kahta vuotta. Praksin mukaan aikataulun pitäminen riippuu plasmajarrukokeen onnistumisesta. Ilmatieteen laitoksen rakentaman jarrun ideana on hidastaa satelliitin vauhtia, jolloin se laskeutuu alemmalle kiertoradalle ja törmää lopulta ilmakehään.

 


 

Oy Plastex Ab on Suomen vanhin muovitehdas. Lähes jokainen suomalainen on törmännyt yrityksen tuotteisiin: marjastanut yrityksen poimurilla, tyhjentänyt vettä veneestä äyskärillä tai juonut vesikanisterin vettä. Yritys syntyi 1936, kun puolalaissyntyinen Igor Lawdansky alkoi valmistaa nappeja Helsingissä. Vuonna 1943 yritys muutti nykyisiin tiloihinsa Lohjan asemalle.


 

 

Kohti kestävää muoviteollisuutta -

"Biopohjaiset muovit ovat meille valtava

mahdollisuus"

 

   

Kone puhaltaa mustan 200-asteisen muoviputken alas. Teräksinen muotti painaa leijuvan muovimassan kanisterin muotoon. Alle puolessa minuutissa kuuma ilma on puhaltanut kanisterin valmiiksi. Ylimääräiset riekaleet leikataan käsin pois, päälle punainen korkki ja öljyn säilytykseen tarkoitettu Öljypekka-kanisteri on valmis kaupan hyllylle.

1950-luvulla nykyisen toimitusjohtajan Lauri Ant-Wuorisen isoisosetä, VTT:n kemian osaston johtaja ja professori Olli Ant-Wuorinen tuli mukaan yrityksen toimintaan.

Uudet omistajat uusivat koneita ja laajensivat tuotantoa kotien käyttötavaroihin, kuten vesipulloihin.

 

1950-luvulla pääraaka-aine oli puusta valmistettu guttaperkka. Muovituotteiden määrä lisääntyi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla, kun öljyn ja fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi. Muovi on polttoaineteollisuuden sivutuote.

 


 

 

Suomalaista puuta saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää autonrunkojen, aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden siipien valmistuksessa. Metsäyhtiö Stora Enso uskoo, että havusellumassasta erotettu ligniinijauhe Lineo voi tulevaisuudessa toimia hiilikuidun raaka-aineena auto- ja ilmailuteollisuudessa.


  

 

Suomessa muhii jättipotti – tehdas eristi

puusta aineen, josta voi tehdä

ympäristöystävällisiä maaleja ja liimoja

 

Metsäyhtiö Stora Enso jalostaa ligniinijauhetta Sunilan tehtaassa Kotkassa.

 

Ligniini
Kehitysjohtaja Jarmo Rinne esittelee kuivaligniinipurkkia
Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne esittelee purkkia, jossa on kuivaa ligniiniä.Ville Pisto / Yle
 

Mistä on kyse?

  • Ligniinin valmistus aloitettiin Sunilan tehtaassa Kotkassa vuonna 2015
  • Ligniini on sidosaineitta, jota on puiden massasta noin 20-30 prosenttia
  • Sunilan tehtaan päätuote on fosfaattisellu
  • VTT:n mukaan Sunila tuottaa eniten kuivattua ligniiniä maailmassa

 

Stora Enso toi Lineon markkinoille vuoden alussa. Sitä valmistetaan Kotkassa Sunilan sellutehtaassa.

Sunilan tehdas on tiettävästi ensimmäinen maailmassa, joka tuottaa kuivattua ligniinijauhetta kemianteollisuudelle.

 

– Ligniiniä on ryhdytty jalostamaan osittain siksi, että nyt on olemassa tekniikka, jolla ligniiniä pystytään erottamaan ja jalostamaan turvallisesti, sanoo Stora Enson Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Sunilassa ligniini puristetaan erilleen havusellumassan sivutuotteesta mustalipeästä. Sen jälkeen ligniini kuivataan ja pakataan jatkokäyttöä varten.

Tehtaan tuotantokapasiteetti on 50 000 tuhatta tonnia kuivaligniiniä vuodessa.

 

Sunilan tehtaan ligniinikuivaamo ylhäältä katsottuna
Sunilan tehtaan ligniinikuivaamo ylhäältä katsottuna.Ville Pisto / Yle

 

Jääkiekkomailojen raaka-aineeksi?

Ligniinin käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, uskoo Stora Enso. Yhtiön mukaan ligniinillä voi korvata fossiilisia fenoleita, joita käytetään maalien ja liimojen valmistuksessa. Fenoliliimoja on yleisesti käytössä esimerkiksi vanereissa ja puulevyliimoissa.

– Me kauppaamme ligniiniä jo tällä hetkellä. Tottakai toivomme, että markkinat kasvavat, mutta se ottaa aikansa. Kaikkien uusien tuotteiden osalta se vie aikaa. Oli kyse ligniinistä tai jostain muusta, sanoo Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan ligniinin käyttöä edistänevät tiukentuneet ympäristönormit ja kuluttajien halu ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

– Minä näen, että fossiilisten fenolien korvaaminen fenoliliimoissa on varmaankin lyhyellä aikavälillä toteutuva tavoite, sanoo VTT:n erikoistutkija Juha Leppävuori.

 

Kuivaa ligniiniä kämmenellä
Kuivaa ligniiniä kämmenelläVille Pisto / Yle

 

Stora Enson mukaan ligniini voisi soveltua tulevaisuudessa hiilikuidun raaka-aineeksi esimerkiksi autojen rungoissa, aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden roottorien lavoissa. Hiilikuidusta valmistetaan myös esimerkiksi komposiittijääkiekkomailoja.

 

Onko siis mahdollista, että puu palaisi jälleen jääkiekkomailojen raaka-aineeksi?

– Markkina ligniinille on vasta kehittymässä. Hiilikuidun raaka-aineeksi ligniinillä on pidempi tie kuin fenoliliimojen korvaajaksi, sanoo erikoistutkija Juha Leppävuori.

 

Uhkana räjähdys

Tuotannon haasteena on se, että kuivattu ligniini on räjähdysherkkää. Verrattuna puupölyyn sen räjähdysherkkyys on kaksinkertainen. Ligniini kuivataan, koska ligniinijauheesta halutaan mahdollisimman puhdasta. Silloin se kelpaa paremmin kemianteollisuuden raaka-aineeksi, kuin jos jauhe olisi märkää.

Silti syytä huoleen tuskin on, sillä varotoimet ovat tarkat.

– Tärkein niistä on se, että ligniiniä käsitellään hapettomassa tilassa. Se estää sen syttymisen. Myös kipinöiden syntyminen on estetty mahdollisimman pitkälle, sanoo tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Tehdastilat, joissa ligniiniä käsitellään, on maadoitettu. Näin hankaussähkö ei aiheuta kipinöitä esimerkiksi ovenkahvoihin koskettaessa. Työntekijöillä on keltaiset erikoispuvut, jotka myös estävät hankaussähköä.

 

Ligniinin erottelulaitos Sunilan tehdas
Tässä Sunilassa sijaitsevassa tehdashallissa tapahtuu ligniinin suodatus mustalipeästä.Ville Pisto / Yle

Jos räjähdys kuitenkin uhkaa, on tehtaassa varojärjestelmiä sen varalle.

– Tehtaaseen on rakennettu kemiallinen tukahdutusjärjestelmä. Järjestelmässä olevan aineen toimintaperiaate on samankaltainen kuin jauhesammuttimessa, sanoo Rinne.

Viimeisenä keinona on räjähdysluukku.

– Se tarkoittaa räjähdyspaineen ohjausjärjestelmää, jossa räjähdys pystytään suuntaamaan turvalliseen suuntaan. Jos räjähdys tapahtuu, ohjaa räjähdysluukku sen kohti pohjoista, jossa on puunkäsittelyalue, sanoo Jarmo Rinne.

 

Raaka-ainetta piisaa

Ligniinin erottamista varten Stora Enso tilasi laitteet suomalaiselta sellu-, paperi ja energiateollisuuden palvelutoimittaja Valmetilta. Yhteensä Sunilan ligniini-investointi maksoi Stora Ensolle noin 32 miljoonaa euroa.

Sunilan tehtaan päätuote on valkaistu sellu. Sitä tehdas tuottaa männystä ja kuusesta, jotka ovat pääosin kotimaisia raaka-aineita. Sellunkeiton sivutuotteena syntyy keittoliemi, jota sanotaan mustalipeäksi.

– Sen jälkeen, kun ligniini on saostettu mustalipeästä se kuivatetaan ja pakataan 600 kilon säkkeihin, jotka sitten kuljetetaan asiakkaille, sanoo Sunilan tehtaan kehitysjohtaja Jarmo Rinne.

Raaka-ainetta piisaa, sillä puun massasta 20–30 prosenttia on sen sidosaineena toimivaa ligniiniä. Ligniinin ominaisuudet onkin tunnettu jo pitkään. Ensimmäiset ligniiniliiimat tuotiin markkinoille jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa, mutta silloin ne eivät menestyneet.

VTT:n mukaan maailmassa on neljä Sunilan kaltaista sulfaattisellutehdasta, jotka tuottavat ligniiniä. Sunilan lisäksi kaksi niistä sijaitsee Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa. VTT arvioi, että Sunila on suurin yksittäinen ligniinin tuottaja maailmassa.

– Me olemme ainoa tehdas, jossa ligniini kuivataan näin kuivaksi. Meidän ligniinimme on 95-97 prosenttisesti kuivaa. Muut tehtaat tuottavat märkäligniiniä, jonka kuivuusaste on noin 70 prosentin tienoilla, sanoo Jarmo Rinne.

 

Sunilan tehtaan logo.
Kotkassa sijaitseva Sunilan tehdas täyttää tänä vuonna 80 vuotta.Ville Pisto / Yle

 

Sunilan uusi alku

Sunilan tehdas on toiminut Kotkassa kohta 80 vuotta. Tehdasmiljöön on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Perinteistä huolimatta sellua tuottava tehdas ehdittiin jo lakkauttaa vuonna 2009, kunnes se käynnistettiin uudestaan. Sitkeän tehtaan tarinasta voi lukea tästä.

Kehitysjohtaja Jarmo Rinne on ollut töissä Sunilassa 30 vuotta. Hän pitää Stora-Enson tekemää ligniini-investointia positiivisena asiana koko tehtaalle.

Ligniinin valmistus aloitettiin Sunilassa vuonna 2015. Sitä varten tehtaaseen rakennettiin erittelylaitos, kuivaamo, ja pakkaamo. Ligniinin valmistus toi Sunilaan kymmenkunta työpaikkaa. Tämän vuoden alussa Stora Enso toi markkinoille kaupallistetun kuivaligniinituotteen, jonka yhtiö on nimennyt Lineoksi.

Pääosa Sunilan tehtaan tuottamasta ligniinistä kuitenkin poltetaan tehtaalla ja siitä syntyy lämpöä ja energiaa. Stora Enson mukaan ligniinin polton myötä Sunilan tehtaan kasvihuonepäästöt tippuivat noin puoleen aiemmasta.

– Ligniini on Sunilalle tehtaan tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä. Sunila on pieni sellutehdas maailman ja Suomen mittakaavassa. Me emme pärjää koolla, vaan meidän pitää erottautua ja meillä pitää olla jotain, mikä tukee perustoimintaa, sanoo kehitysjohtaja Rinne.

 

Kuva Sunilan tehtaalta Kotkasta
Kuva Sunilan tehtaalta KotkastaVille Pisto / Yle

Digitaaliset kartat ovat HS:n mukaan valtava bisnes, ja niiden kaupallisen arvon ennustetaan tulevaisuudessa jopa kymmenkertaistuvan.


 
Opettaja Heimo Merilehto Nurmijärveltä (oik.) ja opiskelija Ville Talvitie Tampereelta koodaavat Microsoft Oy:n ja Nuori Yrittäjyys ry:n #OpeCode -tilaisuudessa Espoossa joulukuussa 2014. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

 

 

HS: Amerikkalainen karttayhtiö värvää

koodareita Helsingissä

 

 

Karttapalveluyritys Mapbox perustaa konttorin Helsingin keskustaan.

Amerikkalainen karttapalvelu Mapbox aikoo perustaa Helsinkiin suunnittelutoimiston. Ensin värvätään tarvittavat 12 työntekijää, kertoo Helsingin Sanomat.

 

– Minulla on tapaamisia päivä täynnä, Mapboxin perustaja, Slushissa vieraillut Eric Gundersen kertoo lehdelle.

Hänen mukaansa Mapboxilla on suorastaan tarve tulla Suomeen. Täällä on hyviä ja kokeneita koodareita, joilla on ymmärrystä karttapalveluista ja videoista. Toimistotilat on jo vuokrattu Postitalosta.

Mapboxin etuna kilpailussa on ohjelmisto, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Gundersenin mukaan avoimen lähdekoodin ansiosta palvelulla on 900 000 kehittäjää, jotka jalostavat karttoja joka kuukausi.

***

Digitaaliset kartat ovat HS:n mukaan valtava bisnes, ja niiden kaupallisen arvon ennustetaan tulevaisuudessa jopa kymmenkertaistuvan.

***

Yhtenä syynä kasvuodotuksiin ovat itseohjautuvat autot.