Markkinapäivän seuratuimmaksi tapahtumaksi on nousemassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Kiinan varapääministeri Liu Hen tapaaminen Valkoisessa talossa. Viimeksi Trump keskusteli Liu Hen kanssa helmikuun alussa Valkoisessa talossa. Maiden välisen 90 päivän tullitauon takaraja on umpeutumassa helmi-maaliskuun vaihteessa. Markkinoilla odotetaan viimeistään ensi viikolla tietoja jonkinlaisesta kauppasovusta, joka vähintäänkin siirtäisi uhkaavia tullikorotuksia myöhempään ajankohtaan.


 
Maailman pörssit
 
 

Trump ja Kiinan varapääministeri Liu

tapaavat tänään Valkoisessa talossa – Aasian

pörssit laskussa Wall Streetin perässä

 

22.2.2019 08:33 päivitetty 22.2.2019 08:53 | Kauppalehti
Valkoinen talo.KUVA: SHAWN THEW
 
 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan varapääministeri Liu He tapaavat tänään Valkoisessa talossa.

 
 

Osakeindeksit välkkyivät monin paikoin punaisella sijoittajien ruuduilla, kun markkinaviikon päätöspäivä starttasi Aasiassa.

Kansainvälisen talouden näkymät saivat torstaina kylkeensä, kun Yhdysvalloissa julkaistut talousluvut olivat selvästi odotuksia heikommat.

Philadelphian alueen tehdastuotannon suhdannenäkymiä mittaava indeksi putosi helmikuussa voimakkaasti. Kestohyödykkeiden tilaukset nousivat vuorostaan joulukuussa alustavan lukeman mukaan 1,2 prosenttia, kun tilausten odotettiin kasvaneen 1,7 prosenttia.

Markit-markkinatutkimusyhtiön yhdistetty ostopäällikköindeksi nousi Yhdysvalloissa helmikuussa 55,8 pisteeseen edelliskuun 54,4 pisteestä, kun palvelualojen ostopäällikköindeksi vahvistui vertailukuusta selvästi. Teollisuudessa ostopäällikköindeksi heikkeni.

Kiinan asuntomarkkinoilla hintakehitys on hidastunut viime aikoina. Uutistoimisto Reutersin mukaan tuoreimmat luvut kertovat, että asuntojen hinnat nousivat tammikuussa vähemmän kuin kertaakaan sitten viime vuoden alun, mikä voi kieliä heikentyneestä kuluttajaluottamuksesta.

Tokion pörssissä osakeindeksit sulkivat viikonloppuun mollissa. Nikkei heikkeni liki 0,2 prosenttia ja Topix melkein 0,3 prosenttia. Hongkongissa HangSeng oli katsaushetkellä laskenut 0,1 prosenttia. Manner-Kiinassa indeksit olivat katsaushetkellä selvästi plussalla.

Markkinapäivän seuratuimmaksi tapahtumaksi on nousemassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Kiinan varapääministeri Liu Hen tapaaminen Valkoisessa talossa. Viimeksi Trump keskusteli Liu Hen kanssa helmikuun alussa Valkoisessa talossa.

Maiden välisen 90 päivän tullitauon takaraja on umpeutumassa helmi-maaliskuun vaihteessa. Markkinoilla odotetaan viimeistään ensi viikolla tietoja jonkinlaisesta kauppasovusta, joka vähintäänkin siirtäisi uhkaavia tullikorotuksia myöhempään ajankohtaan.

 
  •  
    Antti Järvenpää
    Kauppalehti
     

Viime kuukausien Kiina-uutiset ovat olleet täynnä ennätystehtailua. Viime vuoden kasvu jäi Kiinan tilastoviranomaisen mukaan 6,6 prosenttiin eli hitaimmaksi 28 vuoteen. Automyynti kääntyi laskuun ensi kertaa 20 vuoteen, ja kulutuksen kasvu painui marraskuussa hitaimmilleen 15 vuoteen. Teknologiajätti Apple kiirehti kertomaan kärsivänsä.


  

Kiinan kasvuvauhdin hidastuminen pelottaa,

mutta se on myös tervetulleen muutoksen

merkki

 

6.2.2019 15:30 | Kauppalehti


  

Idän jättiläisen kulutusvauhti lopahti, ja se pelottaa. Kun miettii asiaa, silmät hieman kirkastuvat, sanoo Janne Soisalon-Soininen.

 ***
 

Kiina on maailmantalouden suurin yksittäinen uhka. Näin ekonomistit luonnehtivat maan hidastuvaa talousnäkymää – ja syystä. Kiinan osuus maailman bruttokansantuotannon lisästä oli viime vuonna arviolta neljänneksen luokkaa.

 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laski hiljattain maailmantalouden kuluvan vuoden kasvuennustettaan 0,2 prosenttiyksiköllä 3,5 prosenttiin. Äkkijarrutuksenkin vaara on olemassa, IMF arvioi.

Varoittelijoita riittää jonoksi asti. Viime viikolla heitä saattoi ihailla erilaisissa parvissa Maailman talousfoorumissa Davosissa. Yksi oli markkinatutkimusyhtiö IHS Global Insightin pääekonomisti Nariman Behravesh, jonka mukaan Kiina horjuu jo yllättävän vakavasti.

New Yorkissa toimivan ajatuspajan Institute for New Economic Thinkinginjohtaja, paroni Adair Turner puolestaan arvioi, että Kiinan kiihtyvään elvytysvauhtiin liittyy huomattavia riskejä. Velka­kuplan puhkeaminen Kiinassa olisi raju isku koko maailmantaloudelle.

Huolien vakavuutta korostaa Kiinan presidentti Xi Jinpinginpoikkeuksellinen puhe ministereille ja aluejohtajille Pekingissä. Xin mukaan puolueella on tulevina vuosina edessään ”vakavia vaaroja”. Vallan ja järjestyksen ylläpitäminen on hankalampaa, kun talous yskii.

 

Viime kuukausien Kiina-uutiset ovat olleet täynnä ennätystehtailua. Viime vuoden kasvu jäi Kiinan tilastoviranomaisen mukaan 6,6 prosenttiin eli hitaimmaksi 28 vuoteen. Automyynti kääntyi laskuun ensi kertaa 20 vuoteen, ja kulutuksen kasvu painui marraskuussa hitaimmilleen 15 vuoteen. Teknologiajätti Apple kiirehti kertomaan kärsivänsä.

Huolta lisää se, ettei kukaan tarkkaan tiedä, miten paljon Kiinan talous nyt jarruttaa. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitinjoulukuinen julkaisu haarukoi Kiinan kasvuvauhtia useilla eri laskentamalleilla. Ekonomisti Eeva Kerolan tutkimuksen mukaan Kiinan todellinen kasvu on todennäköisesti alle viidessä prosentissa. Todellisuus saattaa olla tätäkin synkempi.

 

Tilanteen vakavuutta voi hahmottaa maan velkaelvytyksen kautta. Vielä vuosi sitten Kiina pyrki hillitsemään velkariskiä perumalla infrahankkeita ja kiristämällä lainahanoja. Nyt pankkien varantovaatimuksia taas löysätään ja rautateitä rakennetaan sadoilla miljardeilla.

Hetken voi helpottaa. Samalla riskit kasvavat. Maan julkinen ja yksityinen velka lasketaan jo yli 34 000 miljardissa dollarissa. Summa on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä ja lähentelee jo 300 prosenttia maan vuotuisesta bkt:sta.

 

Kasvun hidastuminen kertoo osaltaan Kiinan talouden kehittymisestä. Teollisuuden merkitys alkaa vähetä, ja palvelusektori kasvaa maan väestön ikääntyessä.

Huolia pitäisi seurata helpotus, jos kasvun moottorina ei ole enää autojen ja älypuhelimien myynti. Kiinan kasvuryntäyksen hinta maapallon ilmastolle on ollut hyvin raskas. Ja jos maailma ostaa aiempaa vähemmän kiinalaista muovia ja kertakäyttövaatetta, sitä parempi.

Maailmantalous toki kärsii, mutta ehkä sen pitääkin kärsiä. Kasvu pitää rakentaa kestävämmälle pohjalle. Se toki vaatii investointeja ja yhteistyötä, siksi kauppa­sotien soisi helpottavan. Toivottavasti maailma vielä yllättää epäilijänsä.

 
  • Janne Soisalon-Soininen
    Kauppalehti
     

Fedin Clevelandin-johtaja Loretta Mester pitää kauppakiistaa Kiinan kanssa avaintekijänä, joka määrittää ylittääkö talouskasvu odotukset vai jääkö niiden alle. Hänen mukaansa Fed on alkanut soveltaa ”odota ja katso” -lähestymistapaa tuleviin koronnostoihin liittyen. Mester viittaa tällä tammikuun lopun korkokokoukseen, jonka päätöstä hän täysin tukee. -Näkökulma: Trump on ajanut itsensä taasen nurkkaan. Kiinan kanssa käytävät kauppaneuvottelut voivat kestää tässä kriisitilanteessa? Trump käy kuitenkin täysillä vaalikampanjaansa, joka on täysin riippuvainen USA:n suhdanteesta. Kriisipresidentti häviää USA:ssa vaalit. - KimsBlog


  

Yhdysvaltain keskuspankin Mester: Korkoja

täytyy ehkä nostaa

 

 

Julkaistu: 5.2. 10:06 | Taloussanomat


 

Fedin Clevelandin-johtaja väläyttää ohjauskoron nostamista.
Yhdysvaltain Keskuspankki Federal Reserve voi palata nostamaan ohjauskorkojaan, vaikka riskit trendiä nopeamman kasvun jatkumiselle ovat lisääntyneet.


Näin sanoo Fedin Clevelandin-johtaja Loretta Mester, joka puhui tiistain vastaisena yönä Clevelandissa.

– Jos talous kehittyy linjassa siihen, mitä pidän todennäköisimpänä, fed funds -korkoja täytyy ehkä nostaa hiukan nykytasoa korkeammalle. Mutta jos jotkut ennusteeseen liittyvät riskit toteutuvat, ja talous kehittyy odotettua heikommin uhaten kaksoismandaattimme tavoitteita, joudun säätämään näkymä- ja politiikka-arviotani, hän sanoi.

Mester pitää kauppakiistaa Kiinan kanssa avaintekijänä, joka määrittää ylittääkö talouskasvu odotukset vai jääkö niiden alle.
 

Hänen mukaansa Fed on alkanut soveltaa ”odota ja katso” -lähestymistapaa tuleviin koronnostoihin liittyen. Mester viittaa tällä tammikuun lopun korkokokoukseen, jonka päätöstä hän täysin tukee.
 
 

”Mahdollinen uusi kriisi rahoitusmarkkinoilla alkaa todennäköisesti yritysten tai kotitalouksien velkaantumisesta. Se ei ole tule olemaan lähelläkään samaa mittakaavaa kuin vuonna 2008 kärjistynyt kriisi”, Yhdysvaltalaisen finanssiyhtiön Citigroupin taloudellinen neuvonantaja William Buiter sanoo. Kriisien ennustaminen vain on liki mahdotonta. Jos kriisejä pystyttäisiin ennustamaan luotettavasti, niitä olisi verraten helppo myös torjua. ”Jos jotain pitää arvata, uusi kriisi alkaa vuoden 2020 loppupuolella. Tosin olen varautunut siihen, että joudun vuoden 2020 lopussa selittämään, miksi kriisiä ei sittenkään tullut.”


Talous

 

Huippuekonomisti tiivistää maailman­talouden

uuden ajan: ”Kiinan ja Yhdys­valtojen suhteet

ovat uusi kylmä sota”

 

Talouskasvun hidastumisella voi olla arvaamattomia seurauksia, mutta maailmanlaajuisesti merkittävän huippuekonomistin Willem Buiterin mielestä paniikkiin ei ole syytä ainakaan vielä.

 
MAAILMANTALOUDEN näkymien synkkenemisellä voi olla arvaamattomia seurauksia yrityksille ja kotitalouksille eri puolilla maailmaa – myös Suomessa.


Yhdysvaltalaisen finanssiyhtiön Citigroupin taloudellinen neuvonantaja William Buiter korostaa kuitenkin, että varsinaiseen paniikkiin ei ole vielä syytä.

”Talouskasvu hidastuu kaikkialla maailmassa, mutta kasvuvauhti on hidastumisesta huolimatta ripeää. Haluan korostaa, että taantumaa ei ole näköpiirissä.”

Buiter on yksi maailman keskeisistä talouspoliittisista keskustelijoista. Sijoittajat ja päättäjät kuuntelevat häntä tarkasti.

Kysymys on siis siitä, että maailmantalouden voimakkain kasvuvaihe on ohi. Taantuma edellyttäisi sellaista suhdanteen heikkenemistä, jota merkittävät tutkimuslaitokset tai pankit eivät ennusta ainakaan toistaiseksi.



Vaikka ylenpalttiseen synkkyyteen ei ole Buiterin mielestä aihetta, maailmantalous on monin tavoin poikkeuksellisessa vaiheessa. Buiterin viestin voi tiivistää viiteen asiaan.
 

1. Korkotaso on epätavallisen matala

”Olemme juuttuneet toistaiseksi epätavallisen mataliin reaali- ja nimelliskorkoihin, mikä on osaltaan aiheutunut säästämisen liikatarjonnasta. Sen seurauksena taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt ja korot pysyvät hyvin matalalla, kunnes eri puolilla maailmaa aloitetaan finanssipoliittinen elvytys tai yritykset lisäävät investointejaan”, Buiter sanoo.

Säästämisen liikatarjonta tarkoittaa säästämisen investointeja nopeammasta kasvusta. Merkittäviä syitä säästämisen lisääntymiseen kehittyneissä kansantalouksissa ovat väestön vanheneminen ja kehittyvissä kansantalouksissa pitkään jatkunut poikkeuksellisen nopea talouskasvu.

Yritysten investointeja on puolestaan saattanut vähentää uuden tekniikan aiheuttama epävarmuus. Jos yritykset epäilevät uuden tekniikan syrjäyttävän niiden nykyisen liiketoiminnan, investointeja lykätään, kunnes epävarmuus on poistunut.

”Automaatiotekniikka ja tekoäly tulevat parantamaan työn tuottavuutta. Eri asia on sitten, miten se vaikuttaa tuloeroihin. Niiden kasvu on merkittävä ongelma kaikkialla maailmassa, etenkin jos monille ihmisille on tarjolla vain pienipalkkaisia töitä.”

2. Kauppapoliittiset jännitteet ovat uusi kylmä sota

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota on herättänyt vuoden aikana levottomuutta arvopaperimarkkinoilla.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä kaikille Kiinasta tuotaville tavaroille entistä suuremmat tuontitullit. Ainakaan toistaiseksi Trump ei ole toteuttanut kaikkia uhkauksiaan, ja ilmeisesti jokin välirauha on saatu aikaan.
 

”Kauppapoliittiset jännitteet tulevat kestämään vuosikymmeniä. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppapoliittiset suhteet ovat uusi kylmä sota, joka kesti yli 40 vuotta. Suppeasti tarkasteltuna kysymys on nimenomaan kaupankäynnistä ja laajemmin siitä, että Kiinan painoarvo maailmantaloudessa kasvaa ja Yhdysvaltojen supistuu”, Buiter arvioi.

Hän painottaa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppapoliittiset jännitteet alkoivat jo edellisen presidentin Barack Obaman kaudella. Kiinalaiset yhtiöt ovat ilmeisesti hyödyntäneet häikäilemättä monien yhdysvaltalaisten yhtiöiden patentoimia keksintöjä etenkin huipputekniikassa.

”Kauppasodassa on muuttunut tapa, jolla asioista puhutaan. Presidentti Trumpin kielenkäyttö on paljon kovempaa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet todellisia jo pitkään. Toistaiseksi kauppasodan vaikutukset yhdysvaltalaisiin yrityksiin ovat olleet verraten vähäisiä.”

3. Kiinan talouskasvu hidastuu

Kiinan talous on kasvanut hämmästyttävän nopeasti yli 20 vuotta. Viime vuosina talouskasvu on hidastunut ja hidastuu ennusteiden perusteella entisestään, vaikka se on yhä hyvin ripeää.

Buiterin mielestä keskeisiä syitä Kiinan talouskasvun hidastumiseen ovat talouden rakenneuudistus ja yksityisen velkaantumisen pelottava lisääntyminen.

”Kiina on yrittänyt hillitä velkaantumista, mutta aina kun talouskasvu hidastuu, siellä aloitetaan elvytys uudestaan.”

Keskeinen rakenneuudistus on se, että talouskasvu ei enää perustuisi yhtä voimakkaasti vientiin ja uusiin investointeihin vaan yhä enemmän kotimaiseen kulutuskysyntään.

”Muutos heikentää vaiheittain Kiinan taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä se tervehdyttää taloutta. Ei ole lainkaan kestävää, jos 44 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu investoinneista, varsinkin kun työikäinen väestö supistuu.”

4. Euroalue kohtaa uusia ongelmia

EUROALUEELLA keskeinen syy suhdanteen heikkenemiseen on kolmen suurimman kansantalouden – Saksan, Ranskan ja Italian – talouskasvun vaimeneminen. Lisäksi kauppapoliittiset jännitteet ovat vähentäneet euroalueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kysyntää talous- ja rahaliiton ulkopuolella.

Saksalle elintärkeä autoteollisuus on kärsinyt päästöjen uusista mittausmenetelmistä. Ranskassa ongelmia ovat ”keltaliivien” mielenosoitusten vaikutus kotimaiseen kysyntään ja taloudellisten uudistusten viivyttely.

Italiassa talous on kasvanut jo vuosia heikommin kuin euroalueella keskimäärin ja uuden hallituksen talouspolitiikka on todennäköisesti aiheuttanut epävarmuutta, mikä on saattanut hidastaa talouskasvua.

Buiterin mielestä etenkin Saksalla olisi syytä elvyttää, sillä sen vaihtotase on ollut pitkään ylijäämäinen.

”Mikään ei ole mahdotonta. Ei edes se, että Saksa aloittaisi finanssipoliittisen elvyttämisen. En pidä sitä todennäköisenä, mutta ei se myöskään ole mahdotonta. Euroalueen talouskasvulle se tekisi hyvää.”

Vaihtotase tarkoittaa kansantalouden tulojen ja menojen erotusta. Vaihtotaseen ollessa ylijäämäinen tulot menevät säästämiseen. Vaihtotaseen alijäämä taas tarkoittaa, että kansantalous velkaantuu ulkomaille.

5. EKP on pinteessä talouskasvun hidastuessa

Suuri kysymys on myös se, mitä Euroopan keskuspankki (EKP) tekee, jos euroalueen talouskasvu hidastuu merkittävästi. Ohjauskorko on nykyisin nollassa, eikä sitä voida asettaa negatiiviseksi.

Vuodenvaihteessa EKP lakkautti rahapoliittisen elvytyksen keskipisteessä olleet arvopapereiden ostot.

”Euroopan keskuspankilla on hyvin vähän keinoja käytettävissään, vaikka sitä ei tietenkään myönnetä. Jos euroalueen talouskasvu hidastuisi merkittävästi tai vajoaisi taantumaan, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin aloittaa arvopapereiden ostot uudestaan”, Buiter sanoo.

Eri asia on sitten se, mitä keskuspankki alkaisi ostaa, koska ostettavista arvopapereista alkaa Buiterin mielestä olla jo pulaa.

”Kenties EKP alkaisi ostaa Japanin keskuspankin tavoin osakkeita. Tai sijoittaisi kiinteistöihin, mitä pidän hyvin epätodennäköisenä.”

Lääkkeeksi ei Buiterin mielestä kelpaa sekään, että keskuspankki aloittaisi pankeille ja rahoituslaitokselle suunnatut kohdennetut rahoitusoperaatiot uudestaan. Rahoitusoperaatioissa EKP tarjosi vuosina 2016 ja 2017 pankeille ja rahoitusyhtiöille lainaa poikkeuksellisen edullisilla ehdoilla.

Suuri osa lainoista erääntyy vuosina 2020 ja 2021.

”Rahoitusoperaatioiden aloittaminen uudestaan on välttämätöntä lainojen erääntyessä. Jos EKP ei tee mitään, rahoitusolot kiristyvät. Pankeille ja rahoituslaitoksille kohdennetut rahoitusoperaatiot eivät kuitenkaan riittäisi estämään suhdanteen merkittävää huonontumista.”

SUHDANTEISTA riippumatta vaarana on toki myös uuden kriisin puhkeaminen rahoitusmarkkinoilla.

Osakkeet ovat taas alkuvuonna kallistuneet tuntuvasti, koska sijoittajien pahimmat pelot suhdanteen heikkenemisestä ja kauppasodan kärjistymisestä ovat laantuneet.

”Mahdollinen uusi kriisi rahoitusmarkkinoilla alkaa todennäköisesti yritysten tai kotitalouksien velkaantumisesta. Se ei ole tule olemaan lähelläkään samaa mittakaavaa kuin vuonna 2008 kärjistynyt kriisi”, Buiter sanoo.

Kriisien ennustaminen vain on liki mahdotonta. Jos kriisejä pystyttäisiin ennustamaan luotettavasti, niitä olisi verraten helppo myös torjua.

”Jos jotain pitää arvata, uusi kriisi alkaa vuoden 2020 loppupuolella. Tosin olen varautunut siihen, että joudun vuoden 2020 lopussa selittämään, miksi kriisiä ei sittenkään tullut.”

Kuka?

William Buiter


 Syntynyt vuonna 1949 Hollannissa. 

 Laajasti tunnettu ja arvostettu kansainvälinen talouspoliittinen keskustelija. 

 Ollut taloustieteen professorina muun muassa Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa sekä Britanniassa Cambridgen yliopistossa ja London School of Economicsissa. 

 Toimi vuosina 1997–2000 Britannian keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsenenä. 

 Työskenteli vuosina 2010–2018 Citigroupin pääekonomistina. Nykyisin yhtiön taloudellinen neuvonantaja. 

 Harrastaa tieteiskirjallisuutta, runoutta, musiikkia ja tennistä.
 
 

Samaan hengenvetoon IMF korostaa, että kasvun ennakoituakin nopeamman hidastumisen riski on huomattava. Talousnäkymän epävarmuus on nyt poikkeuksellisen suuri. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla ovat maailmankauppaa hidastavat kauppakiistat, ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota. Kaupassa tarvitaan lainsäädäntöön liittyvää ennustettavuutta. Kun sitä ei ole, taloudellinen aktiviteetti laskee ja seurauksena kasvu hidastuu.


  

 

IMF laski maailmantalouden kasvuennustetta –

Saksan talousnäkymä heikkeni rajusti vain

muutamassa kuukaudessa

 

21.1.2019 15:36 päivitetty 21.1.2019 16:03 | Kauppalehti

 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Voi tosin olla, ettei siihenkään ylletä. Riskit ovat alaspäin, IMF toteaa. 

 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut maailmantalouden tämän ja ensi vuoden kasvuennusteensa.

IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Vielä viime vuoden lokakuussa IMF ennusti kasvuvauhdin yltävän molempina vuosina 3,7 prosenttiin.

Oman lisänsä riskeihin tuo brexitin luoma epävarmuus yhdistettynä keskuspankkien rahapolitiikan kiristyvään näkymään.

Britannian sopimukseton EU-ero saattaisi IMF:n mukaan painaa maailmantalouden kasvua odotettuakin hitaammaksi.

 

Maailman talousfoorumiin osallistuva IMF:n pääjohtaja Christine Lagardekehotti Davosissa valtioita hidastamaan velkaantumista ja rakentamaan kestävää kasvua, joka lisää yhteiskuntien kaikkien ryhmien hyvinvointia.

Kiinan talousveturin jarrutus on yksi suurimmista maailmantaloutta hidastavista tekijöistä. Kiinan osuus maailman bruttokansantuotannon vuotuisesta lisästä on ollut jopa 27 prosentin luokkaa.

 

Maan viranomaiset kertoivat maanantaina viime vuoden kasvun jääneen hitaimmaksi sitten vuoden 1990. Huolia lisää se, ettei maan virallisiin lukuihin ole luottamista ja kasvu saattaa hidastua kerrottua enemmän.

Euroalueen kasvun IMF odottaa jatkuvan tänä vuonna 1,6 prosentin ja ensi vuonna 1,7 prosentin vauhdilla. Kasvuennuste on heikentynyt alkaneelta vuodelta 0,3 prosenttiyksikköä.

Syynä laskusuuntaan on ennen Euroopan talousveturi Saksan tämän vuoden kasvuennuste, jota IMF on laskenut kolmessa kuukaudessa jopa 0,6 prosenttiyksiköllä 1,3 prosenttiin.

 

Viime viikolla vuoden päätösneljänneksin alustavista kasvuluvuista kertonut Saksa näyttää välttäneen loppuvuonna taantuman hyvin täpärästi. Saksan viime vuoden bkt-kasvu jäi ennakkotietojen mukaan 1,5 prosenttiin, hitaimmilleen sitten vuoden 2013.

Italian kasvun IMF uskoo hyytyvän tänä vuonna 0,6 prosenttiin, kun vielä lokakuussa ennuste povasi maahan prosentin kasvua.

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kehottaa valtioita hidastamaan velkaantumista ja rakentamaan kestävää kasvua, joka lisää yhteiskuntien kaikkien ryhmien hyvinvointia.

 


 


 
 
Näytä kuva Twitterissä
IMF
 
@IMFNews 
 

Global growth projected to decline to 3.5 percent in 2019 before picking up slightly to 3.6 percent in 2020. http://ow.ly/5ZP930nnPvA  

  • Janne Soisalon-Soininen
    Kauppalehti
     

Kiinan kauppasota ja liittovaltion hallinnon pysähtyminen voivat riittää käynnistämään taantuman Yhdysvalloissa vielä tämän vuoden aikana, Deutsche Bankin kansainvälisen yksikön pääekonomisti Torsten Slok arvioi. Slokin varoitus seuraa varoittavia merkkejä siitä, että Yhdysvaltain talouskasvu on hidastumassa. Sekä teollisuustuotantotilastot että kuluttajaluottamus ovat laskeneet viime viikkoina.


 

 

Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa

vajota taantumaan jo tänä vuonna

 

Julkaistu: 17.1. 10:57  | Taloussanomat


 

Jatkuessaan hallinnon pysähdys voi johtaa Yhdysvallat syvään taantumaan, varoittaa Deutsche Bankin pääekonomisti.
 
 
Kiinan kauppasota ja liittovaltion hallinnon pysähtyminen voivat riittää käynnistämään taantuman Yhdysvalloissa vielä tämän vuoden aikana, Deutsche Bankin kansainvälisen yksikön pääekonomisti Torsten Slok arvioi.

Slokin varoitus seuraa varoittavia merkkejä siitä, että Yhdysvaltain talouskasvu on hidastumassa. Sekä teollisuustuotantotilastot että kuluttajaluottamus ovat laskeneet viime viikkoina.

– Jos hallinnon pysähtyminen jatkuu, se voi aiheuttaa taantuman, Epävarmuus lisääntyy, ja mitä enemmän anekdootteja julkaistaan, sitä enemmän huolet kasvavat, Slok sanoo uutistoimisto Bloombergille.

Analyytikot odottavat hallinnon pysähtymisen heikentävän neljännesvuosittaista talouskasvua 0,1–0,2 prosenttiyksiköllä 1–2 viikossa, kunnes toiminta jatkuu.
 

Yhdysvalloissa ja Venäjällä molemmilla hallinnoilla on poliittisia kannustimia taistelun aloittamiseen vastapuolen kanssa. Molemmat toki haluavat pitää yhteenoton rajattuna, mutta konflikti saattaa alkaa elämään omaa elämäänsä”, Eurasia Groupin perustaja ja johtaja, New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer kuvailee. Populisteille hän ennakoi suurvoittoa toukokuun eurovaaleissa ja sitä kautta tärkeitä paikkoja Euroopan komissiossa ja Eurooppa-neuvostossa.


 

 

US: Maailma on nyt hyvin lähellä

suurvaltakonfliktia, palkittu professori sanoo

– ”En muista pelottavampaa hetkeä”

 

12.1.2019 13:51päivitetty 12.1.2019 13:57 | Kauppalehti

Kuvahaun tulos haulle G20-kokouksessa joulukuun alussa.KUVA: RALF HIRSCHBERGER

Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin Argentiinan G20-kokouksessa joulukuun alussa.KUVA: RALF HIRSCHBERGER
 
 

”Ihmisillä ei enää ole vain erilaiset mielipiteet, heillä on nyt myös erilaiset faktat riippuen siitä, mitä lähteitä he seuraavat”, toteaa professori Anne Applebaum Uuden Suomen haastattelussa.

 
 

London School of Economicsin professori, Pulizer-palkittu tietokirjailija Anne Applebaum uskoo, että elämme juuri nyt historiallista ajanjaksoa.

”En muista pelottavampaa hetkeä aikuisikäni ajalta, kuin mitä elämme nyt. Olemme hyvin lähellä läntisten liittoumien murenemista ja suurvaltakonfliktia,”, hän kommentoi Uudelle Suomelle rahastoyhtiö Skagenin sijoittajakonferenssin yhteydessä Tukholmassa.

Puolassa asuva Applebaum nostaa esiin populistien nousun valtaan useissa Euroopan maissa kuten Unkarissa, Puolassa ja Italiassa. Lisäksi hän mainitsee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin politiikan ja liikkeellä olevan disinformaation, joka jakaa ihmiset rajusti äärilaitoihin eri asioissa.

 

”Ihmisillä ei enää ole vain erilaiset mielipiteet, heillä on nyt myös erilaiset faktat riippuen siitä, mitä lähteitä he seuraavat. ”

Populismin nousu liittyy Applebaumin mukaan kiinteästi nationalismin nousuun. Hän mainitsee esimerkkinä erityisesti Unkarin, jossa istuva hallitus on muun muassa kansallistanut pankkeja ja ottanut mediayhtiöitä valtion haltuun. Italian populistihallituksessa erityisesti Viiden tähden liike on tuonut esiin samoja asioita, ja Ranskassa Marine Le Pen puhuu samoista teemoista.

”Kehitys on Euroopassa pisimmällä Unkarissa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että nationalistit pitävät riippumattomuutta ja itsemääräämisoikeutta tärkeämpinä kuin talouskasvua ja hyvinvointia”, hän luonnehtii.

 

”Suurvaltakonflikti on juuri nyt osa kotimaan politiikkaan niin USA:ssa, Venäjällä kuin Kiinassakin. (Venäjän presidentti Vladimir) Putin ei epäröi kriisin luomista, jos hän voi siten turvata valta-asemansa ja Putin ei kaikkien tekemistensä jälkeen voi yksinkertaisesti tulla syrjäytetyksi. (Yhdysvaltain presidentti Donald) Trump haluaa yhteenottoa egonsa ja poliittisen profiilinsa vuoksi. Mitä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin tulee, niin Kiinan presidentti Xi Jinping saattaa jossain vaiheessa ottaa Trumpin kauppapolitiikan henkilökohtaisesti ja aloittaa aseellisen konfliktin esimerkiksi Taiwanissa”, hän ennustaa.

 

Anne Applebaum sijoittajakonferenssissa Tukholmassa.

 

”Kyseessä on geopoliittinen ilmastonmuutos”

Myös Eurasia Groupin perustaja ja johtaja, New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer sanoo geopoliittisen tilanteen olevan menossa ”täysin väärään suuntaan”. Myös hänen mukaansa elämme historiallista aikaa.

”Tämä on täysin uutta minun elinaikanani. Kyseessä on geopoliittinen ilmastonmuutos”, hän kirjoittaa vuonna 2019 ennakoivassa raportissaan.

”Tänä vuonna maailmanpolitiikassa istutetaan siemeniä, jotka tulevina vuosina uhkaavat koko globaalia järjestystä. Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat rikki. Yhdysvalloissa ja Venäjällä molemmilla hallinnoilla on poliittisia kannustimia taistelun aloittamiseen vastapuolen kanssa. Molemmat toki haluavat pitää yhteenoton rajattuna, mutta konflikti saattaa alkaa elämään omaa elämäänsä”, Bremmer kuvailee.

Populisteille hän ennakoi suurvoittoa toukokuun eurovaaleissa ja sitä kautta tärkeitä paikkoja Euroopan komissiossa ja Eurooppa-neuvostossa.

”Se auttaa heitä haastamaan Euroopan nykyisen politiikan esimerkiksi maahanmuutossa, kaupassa ja jäseniä koskevissa säännöissä. Sisäiset erimielisyydet vahingoittavat EU:n kykyä reagoida kriiseihin.”

Bremmer ennakoikin, että lähes kaikki tunnetut globaalit organisaatiot kuten EU, Nato, G20 ja WTO muuttavat tulevina vuosina muotoaan ja osa saattaa hajota kokonaan.

 

”Italia on se maa, josta meidän kaikkien tulee olla huolissamme”

 

Wolfson-talouspalkinnon saanut tunnettu brittiläinen ekonomisti Roger Bootle odottaa Eurooppaan juuri Bremmerin ennustamaa myllerrystä: euroalueen ja ehkä koko EU:n hajoamista.

”Jotta euroalue voitaisiin pelastaa, Saksan pitäisi erota yhteisvaluutasta ja viedä mukanaan Pohjois-Euroopan vauraat maat. Nämä maat pystyvät kestämään euroeron vaikutukset ja kustannukset. Jos Saksa ei näin tee, Italian tulisi jättää euro ja todennäköisesti näin myös tapahtuu”, Bootle sanoi Skagenin konferenssissa.

Lue koko artikkeli Uuden Suomen verkkosivulla.

 
  •  
    Katja Incoronato
    Kauppalehti
     

Näkökulma: Muutos markkinoilla tulee olemaan odotettua suurempi! - Heikkojen talouksien paperit laskevat, korot nousevat ja markkinat asettuvat uusiin asemiin. Juhlat ovat ohi. !? - KimsBlog


 

 

EKP lopettaa suunnitellusti velkakirjojen

ostot – ohjauskorko pysyy ennallaan

 

Nollakorolla mennään ainakin seuraavan kesän yli.

Korko
Euro-veistos keskuspankin edessä
Arne Dedert / EPA
 

Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan 0,0 prosentissa. Pankin mukaan korko pysyy nollassa ainakin ensi kesän yli.

 

EKP vahvisti myös, että joukkovelkakirjojen osto-ohjelma loppuu suunnitellusti tämän kuukauden lopussa. Valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjojen ostot merkitsevät käytännössä talouden elvyttämistä.

Koroista talletuskorko jää –0,4 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttiin.

Varsinkin Saksassa sijoittajien huolenaihe on käsinkosketeltava. Euroopan talousveturin sijoittajaluottamus on pudonnut vain muutama viikko ennen joulupyhiä 7,2 pisteeseen eli karkeasti 10 pistettä marraskuusta. Huebner kuvaa tunnelman muutosta Saksassa ”henkeäsalpaavaksi” ja arvioi sen taustalla olevan osaksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhkaukset autotulleista sekä autoteollisuuden voimakkaasti pudonneet myyntimäärät Kiinassa.


  

Usko on koetuksella – sijoittajaindeksi

romahti Euroopassa

 

10.12.2018 12:41 päivitetty 10.12.2018 12:55 | SIJOITTAMINEN | Kauppalehti

Pimeää. Euroalueen sijoittajat kantavat huolta talousnäkymistä.KUVA: WERNER BACHMEIER
 
 

Varsinkin Saksassa sijoittajien huolenaihe on käsinkosketeltava.

 

Euroalueen sijoittajien talousluottamus on pudonnut alimmilleen sitten vuoden 2014 lopun, käy ilmi markkinatutkimuslaitos Sentixin mittaamasta indeksistä.

Indeksin pisteluku putosi joulukuun mittauksessa lukemaan -0,3, kun vielä tammikuussa se oli 8,8. Muutoksen merkittävyyttä korostaa se, että uutistoimistoista Bloombergin kyselyssä indeksin odotettiin asettuvan 8,3 pisteeseen ja Reutersin kyselyssä 8,1 pisteeseen.

Sentixin toimitusjohtaja Manfred Huebner muistelee Reutersin haastattelussa, että indeksissä havaittu äkillinen heikkeneminen sijoittajien tunnelmissa palauttavat hänen mieleensä finanssikriisiä edeltäneet tunnelmat.

 

”Kansainvälisessä ympäristössä ei näytä olevan lainkaan toivon kipinää”, Huebner arvioi.

Huebnerin mukaan taloustunnelmia synkistävät yhtä aikaa useat tekijät: Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiistat, Italian ja EU:n budjettikriisi, Britannian EU-ero sekä väkivaltaisiksi leimahtaneet mielenosoitukset Ranskassa.

”Euroopan keskuspankki on päättämässä arvopaperien osto-ohjelmaa hetkellä, jolloin huomattavasti hidastumassa oleva talouskasvu haastaa poliitikot ja keskuspankit.”

*

Varsinkin Saksassa sijoittajien huolenaihe on käsinkosketeltava. Euroopan talousveturin sijoittajaluottamus on pudonnut vain muutama viikko ennen joulupyhiä 7,2 pisteeseen eli karkeasti 10 pistettä marraskuusta.

Huebner kuvaa tunnelman muutosta Saksassa ”henkeäsalpaavaksi” ja arvioi sen taustalla olevan osaksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhkaukset autotulleista sekä autoteollisuuden voimakkaasti pudonneet myyntimäärät Kiinassa.

*

  •  
    Antti Järvenpää
    Kauppalehti
     

”Tämä on paras taantumaindikaattori, joka meillä on viime vuosikymmeninä ollut, ja siksi sitä katsotaan markkinoilla todella tarkkaan. Toki pitää muistaa, että korkokäyrän kääntyminen tarkoittaa, että taantuma on ehkä 0,5–1,5 vuoden päässä, eli kyseessä on aikainen varoitussignaali”, S-Pankin päästrategi Lippo Suominen kertoo.


 

 

Markkinoita hermostuttaa nyt USA:n

korkokäyrä, jota sijoittajan kannattaa

tarkkailla – ”Aikainen varoitussignaali

taantumasta”

 

5.12.2018 16:37päivitetty 5.12.2018 16:37 | Kauppalehti

 
Taantumamurheita. Yhdysvalloissa markkinoilla on näkynyt viikon aikana paljon varoituksia korkokäyrän kääntymisestä. Kuva New Yorkin pörssistä tiistailta.KUVA: WANG YING
 
 

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen kertoo, että takavuosien luotettavin taantumamittari ei enää välttämättä toimi, kuten sen pitäisi.

 

Maailmanmarkkinoilla osakekurssit ovat laskeneet maanantain jälkeen nopeasti. Osa laskusta kiteytyy pettymykseen siitä, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja hänen Kiinan-virkaveljensä Xi Jinpinginviikonloppuna julkistama kauppasodan välirauha ei ehkä olekaan niin kestävä, kuin alustava retoriikka antoi ymmärtää.

Toisena selittävänä tekijänä moni analyytikko on nostanut esiin Yhdysvaltojen korkokäyrän, joka kuvaa lyhyiden ja pitkien korkojen välistä suhdetta. Tyypillisesti pitkät korot ovat lyhyitä korkeammat, ja asetelman kääntyminen on aiemmin ollut melko luotettava merkki tulevasta taantumasta, kertoo S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.

*

”Tämä on paras taantumaindikaattori, joka meillä on viime vuosikymmeninä ollut, ja siksi sitä katsotaan markkinoilla todella tarkkaan. Toki pitää muistaa, että korkokäyrän kääntyminen tarkoittaa, että taantuma on ehkä 0,5–1,5 vuoden päässä, eli kyseessä on aikainen varoitussignaali”, Suominen kertoo.

Korkokäyrässä seurataan eri pituisten korkojen suhdetta erikseen. Alkuviikolla Yhdysvaltojen 3- ja 5-vuotisten sekä 2- ja 5-vuotisten valtionlainojen korot siirtyivät käänteisiksi niin, että lyhyet korot ovat nyt näissä vertailupareissa suuremmat. Yleisin vertailukohta 2- ja 10-vuotisten korkojen erotus, joka on esitetty alla näkyvässä grafiikassa.

 


 

 

Suominen kertoo kuulleensa korkokäyrän ennustekyvystä kaksi eri teoriaa. Ensimmäisen mukaan pitkien korkojen lasku lyhyitä matalammaksi tekee investoimisesta kannattamattomia, koska investointirahasta joutuu maksamaan enemmän kuin siitä on odotettavissa myöhempää tuottoa.

”Toinen teoria katsoo asiaa pankkien näkökulmasta. Pankkien bisnes on ottaa rahaa lyhyellä korolla sisään ja antaa pitkällä korolla ulos. Jos korkokäyrä on käänteinen, pankki joutuu maksamaan rahasta enemmän kuin se saa sen antamisesta ulos. Tässä tilanteessa pankit alkavat hillitä lainanantoaan, kun bisnes ei ole enää kannattavaa”, Suominen sanoo.

 

Pankkien lainanantohalun hiipuminen on Suomisen mukaan keskeinen seuraus siitä, että pitkien ja lyhyiden korkojen ero lähenee negatiivista. Korkojen yleinen nousu näkyy lisäksi jo Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla hiljentymisenä.

Keskuspankkien korkopäätökset säätelevät lyhyitä korkoja, kun taas pitkä korko muodostuu markkinoilla pitkälti talous- ja inflaatio-odotusten mukaan. Suominen arvioi, että korkokäyrä voi vaikuttaa myös Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin halukkuuteen jatkaa korkojen nostoja.

”Pakon edessä Fedin on toki nostettava korkoja, mutta onko tämä jo riittävää syy sille, että keskuspankki ryhtyisi himmailemaan?”

*

  • Perttu Räisänen
    Kauppalehti
     

Kauppakahinointi on jo tähän mennessä heikentänyt maailmankaupan ja -talouden voimia sen verran, että seuraavaksi riitapukarit ovat itsekin vaarassa lipsua itse itseään heikentävään noidankehään. Kiinan talous on jo heikentynyt, mutta ennen pitkää näin käy väistämättä Yhdysvalloillekin.


  

Kommentti: Kolme syytä, miksi kauppasota

laajenee ennen kuin päättyy

 

Julkaistu: 28.11. 7:42 |  Taloussanomat


 

 

Kauppasodan pääpukarit tapailevat vaihteeksi sopua, mutta rauhaan on pitkä matka. Tämä kahina laajenee helpommin kuin päättyy, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Finanssimarkkinoilla on virinnyt vaihteeksi varovaisen toiveikkaita odotuksia Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteiden liennytyksestä. Tai edes siitä, että suhteet eivät ehkä sittenkään enää heikkene nykyistäkin kireämmiksi.


Edes lievästi toiveikkaat odotukset kohdistuvat tämän viikon lopulla Argentiinassa pidettävään G20-maiden kokoukseen.

Kokoukseen ottavat osaa maailman suurimpien talousmahtien johtajat, mutta kauppasuhteiden näkymille tärkeimmät kokousvieraat ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping.

Tapaamiselta onkin lupa odottaa edes varovaisen suotuisia viestejä, sillä kummallakin pääpukarilla on jo melkoisen painavia sisäpoliittisia syitä pyrkiä vaihteeksi kauppasuhteiden edes lievään liennytykseen.
 

”Fantastinen diili” innostaisi markkinoita

Trumpin yksi hyvä syy kauppasuhteiden liennytykseen on Yhdysvaltain osakemarkkinoiden käänne voimakkaasta ja pitkäaikaisesta kurssinoususta kohtalaiseen laskuun.

Osakkeiden kurssilasku on Trumpille kiusallinen takaisku, sillä hän on toistuvasti ja väsymättä kehunut aiempaa kurssinousua omaksi ansiokseen. Hän onkin syyttänyt maan keskuspankkia Fediä liian innokkaasta korkojen nostamisesta ja osakemarkkinoiden tunnelman pilaamisesta.

Korkojen nousu ja rahoitusolojen muunlainen kiristyminen onkin totta ja yksi varsin todennäköinen syy finanssimarkkinoiden tunnelman heikkenemiseen.

Mutta yhtä selvää lienee sekin, että pääosin juuri Trumpin tullien korotuksista ja muunlaisista kauppapoliittisista tempauksista alkunsa saanut kauppasuhteiden kärjistyminen on sekin heikentänyt osakemarkkinoidenkin tunnelmaa, tulevaisuuden odotuksia ja nyt myös kurssikehitystä.
 

Todennäköisesti mikä tahansa sovulta vaikuttava tai edes sovun mahdollisuuteen viittaava ”fantastinen diili” olisi finanssimarkkinoille mieluinen hyvä uutinen.

Vaikka sovittelun toiveita on epäilemättä jo jonkin verran osakekursseissa, olisi mikä tahansa ”diilin” tapainen julistus omiaan innostamaan osakekursseja ennemmin nousuun kuin laskuun.

Tällainen kurssinousun odotus voi kannustaa Trumpia tekemään ”diilin” Xin kanssa – tai ainakin kuuluttamaan lupaavien sopuneuvottelujen alkamisesta.

Kiinan talous heikkenee jo

Kiinan Xin yksi hyvä syy kauppasuhteiden liennytykseen on se, että maan talous näyttää jo tähän mennessä kärsineen kauppakahinan haitoista tuntuvia vahinkoja.

Maan talous näyttää lisäksi kärsineen kauppakahinasta enemmän kuin vastapukarin, Yhdysvaltain, talous.

Kiinan Yhdysvaltoja suurempi haavoittuvuus kaupan kangertelulle on ollut kahinan alusta asti selvää siitä huolimatta, että Xi on vähätellyt asiaa.

Vähättely ei kuitenkaan ole muuttanut sitä tosiasiaa muuksi, että Kiina on kaksikon ylijäämäisenä osapuolena paljon alttiimpi kaupan esteistä ja kutistumisesta koituville menetyksille kuin alijäämäinen Yhdysvallat.

Tässä kauppapoliittisten voimain mittelössä Kiinan harvoihin vahvuuksiin voi toki lukea sen, että maan poliittisella johdolla ja hallinnolla on enemmän keinoja tukahduttaa kansalaisten tyytymättömyyttä kuin Yhdysvaltain hallinnolla.

Toinen Kiinan talousvaikeuksia lievittävä seikka voi olla se, että kasvun hidastuminen voi osaltaan edesauttaa maan johdon pitkäaikaista tavoitetta hivuttaa talouden painoa investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti kotimaista kulutusta ja palveluita.

Xin riski on kuitenkin maan vientiteollisuuden ja samalla koko talouden liian äkillinen heikkeneminen tai suoranainen supistuminen. Siitä olisi vain lyhyt matka teollisuuden laajoihin irtisanomisiin.

Ei edes Kiinan johto ole niin vahvassa asemassa, että sillä on varaa jättää suurtyöttömyyden ja mellakoiden mahdollisuudet huomiotta. Siksi sopu ja sen edellyttämät myönnytykset voivat olla varteen otettava mahdollisuus ennen kuin kauppakahina kärjistyy vielä lisää.

Ja siksi toiveikkailla on omat hyvät perustelunsa odottaa kauppasuhteiden hellittämistä.

Mutta niin on pessimisteilläkin omat perustelunsa pelätä takapakkeja ja kauppakahinan pitkittymistä ja pahenemista ennen kuin koittaa uuden rauhan aika.

Tullit uhkaavat nousta lisää

Yhdysvallat on jo aiemmin ilmoittanut tuntuvista Kiinaa koskevista tuontitullien korotuksista, jos kauppasopua ei synnykään.

Seuraavat tullien korotukset uhkaavat ensi vuodenvaihteessa, jolloin Yhdysvallat on uhannut nostavansa liki kaiken kiinalaistuonnin tullit enemmän kuin tuplaten nykyistä korkeammiksi.

Korotusuhka koskee suurinta osaa Kiinan noin 250 miljardin dollarin vuotuista vientiä Yhdysvaltoihin. Korotus nostaisi tullit nykyisestä 10 prosentista 25 prosenttiin.

Presidentti Trump varoitti viimeksi tiistaina, että näillä näkymin tullien korotukset astuvat voimaan. Näin siitä huolimatta, että Kiina on luvannut pitkän listan myönnytyksiä. Lista ei välttämättä ole riittävän pitkä.

Kiinan kauppaviranomaiset ovat toimittaneet Yhdysvaltain kauppaministeriölle luettelon peräti 140 erikseen nimetystä myönnytyksestä, joihin Kiina on kauppasovun syntymiseksi valmis taipumaan. Luettelosta ei kuitenkaan löydy esimerkiksi aineettomia oikeuksia turvaavia lupauksia.

Kauppakovistelun kuluessa Kiina on vähin äänin lopettanut vuosia jatkuneet sijoituksensa Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoihin. Syksyn mittaan Kiinan valtio on ryhtynyt hiljalleen vähentämään hallussaan olevien dollarisijoitusten määrää.

Tämä on luonnollisia seurauksia siitä, että Kiinan Yhdysvaltoihin suuntautuva vienti ja vientituloina kertyvien dollareiden määrä ovat supistuneet. Kyse on toisin sanoen ennemmin kauppakahinan epäsuorasta seurauksesta kuin kostosta.

Ehkä ei olisi kuitenkaan suuren suuri yllätys, jos Trump tulkitsee Kiinan dollarisijoitusten supistumisen raukkamaiseksi kiusanteoksi – ja hyväksi syyksi jatkaa tai kärjistää kauppakovisteluja.

Nämä suorat uhat ovat yksi perusteltu syy varautua pettymyksiin. Kaksi muuta ovat epäsuoria mutta silti vakavampia.

Noidankehässä kaikki kärsivät *

Kauppakahinointi on jo tähän mennessä heikentänyt maailmankaupan ja -talouden voimia sen verran, että seuraavaksi riitapukarit ovat itsekin vaarassa lipsua itse itseään heikentävään noidankehään.

Kiinan talous on jo heikentynyt, mutta ennen pitkää näin käy väistämättä Yhdysvalloillekin.
 
*

Vaikka kauppasodan haitat tuntuvat ensin ja kipeimmin ylijäämäisen kaupan maissa, kuten Kiinassa, koituu kasvun heikkenemisestä ennen pitkää haittaa muillekin. Edes Yhdysvaltain talous ei ole niin sulkeutunut, että se selviäisi maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta vaurioitta.

Noidankehä voi helposti voimistuakin, jos Kiina ja Yhdysvallat ryhtyvät kilvan paikkaamaan omia taloushaavojaan yhä uusilla elvytysohjelmilla.

Jos elvytyskeinot ovat vähänkään samantapaisia kuin aiemmin, voivat ne osaltaan voimistaa kauppasodan taustasyitä: Kiinan vientiä ja Yhdysvaltain tuontia – ja samalla maiden välisen kaupan epätasapainoa.

Trump on kaiken aikaa perustellut kauppakovisteluaan tarpeella nostaa Yhdysvaltain kauppatase hirmuisesta alijäämästä tasapainoa kohti. Siksi voi olla turha toivoa kaupparauhaa niin kauan kuin kaupan tasapainohäiriöt jatkuvat tai jopa pahenevat.

Saksa on suuri tasapainohäiriö

Kolmas syy varautua takapakkiin on luonteeltaan vielä epäsuorempi, sillä se kumpuaa Euroopan unionin EU:n talouspoliittisista pyrkimyksistä eikä Kiinan tai Yhdysvaltain toimista.

Saksa on EU:n ja varsinkin euroalueen talouspoliittinen mallimaa, jonka tavoin EU:n talousohjauksesta vastaava komissio soisi kaikkien euromaiden toimivan. Parhaillaan tämä korostuu Italiassa, jolta komissio vaatii talouden uudistamista vientivetoisen kasvumallin muottiin.

Voimakkaasti vientiteollisuuteen nojaava kasvumalli on nostanut Saksan vaihtotaseen historiallisen mittavaan ylijäämään ja yhtä mittavaan pääoman vientiin muun maailman markkinoille. Samalla se on pakottanut koko muun maailman yhdessä täsmälleen tätä Saksan ylijäämää vastaavaan alijäämään.

Saksan ja sen rinnalla Hollannin ja joidenkin pienempien EU:n ylijäämämaiden ylivoimaisesti suurin vientiponnistelujen lopullinen määränpää on Yhdysvallat, jonka tavaramarkkinat ja kaupan alijäämä ovat maailman ylivoimaisesti suurimmat.

Saksan talouspoliittisia ponnisteluja voi kehua omalla tavallaan tehokkaiksi, mutta EU:n tai edes euroalueen kokoisen talousmahdin ponnisteluina niitä voi yhtä hyvin arvostella häikäilemättömäksi merkantilismiksi.

Pysyvää kaupparauhaa voi olla turha toivoa niin kauan kuin Saksa kasvaa muiden kustannuksella ja EU patistelee muitakin euromaita samaan.
 

Dollaripohjaisesta kaupasta luopuminen Venäjän ja Kiinan välillä on Venäjän näkökulmasta osa laajempaa kontekstia. EU:n ja erityisesti USA:n laajennettujen taloussanktioiden takia Venäjä on alkanut rakentaa dedollarisaatio-politiikkaa, jonka tarkoitus on suojautua mahdollisten uusien pakotteiden tuomilta riskeiltä.


 

 

Venäjä ja Kiina lopettavat keskinäisen

dollarikaupan

 

9.11.2018 07:30 | Kauppalehti


Ulkomaankaupan tapaaminen. Pääministerit Dmitri Medvedev ja Li Keqiang tapasivat tällä viikolla Pekingissä.KUVA: THOMAS PETER
 
 

Tällä ­hetkellä ­dollarilla on ­ylivoimainen ­hegemonia maiden välisessä kaupassa.

 

Venäjän ja Kiinan on tarkoitus allekirjoittaa jo tämän vuoden aikana valtiosopimus, jonka mukaan maat ryhtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan kansallisia valuuttojaan. Asiasta kertoi Venäjän valtiollisen kehityspankin eli VEB:n pääjohtaja Igor Šuvalov tavattuaan kiinalaisia kollegoitaan.

 

Tiedossa ei ole, minkälaisella aikataululla asia voitaisiin käytännössä toteuttaa. Todennäköisesti dollarin poistumiseen keskinäisestä kaupasta kuluu useita vuosia.

Tällä hetkellä Venäjän Kiinan-­viennistä lähes 90 prosenttia ja tuonnista yli 70 prosenttia on dollarimääräistä kauppaa. Kiinasta Venäjälle tuotavista tuotteista vain murto-­osa maksetaan ruplilla.

 

Igor Šuvalovin mukaan Venäjällä ja Kiinalla on maksuliikenteen hoitoon jo oma järjestelmänsä, joka korvaa kansainvälisen ja monien länsi­arvioidenkin mukaan USA:n hallituksen kontrolloiman Swift-maksujärjestelmän.

Ilmeisesti kyse on Venäjän sisällä jo toimivasta SPFS-järjestelmästä, jota Venäjä tarjoaa vaihtoehtona nyt myös muihin Brics-maihin, Euraasian talousunionin maihin sekä Turkkiin ja Iraniin.

Venäjä on lanseerannut myös oman MIR-maksukorttisysteeminsä, joka voi tarvittaessa korvata maassa suositut Visat ja Mastercardit. Ongelma on, että MIR-korttien käyttömahdollisuudet ulkomailla ovat toistaiseksi erittäin rajoitetut.

 *

Dollaripohjaisesta kaupasta luopuminen Venäjän ja Kiinan välillä on Venäjän näkökulmasta osa laajempaa kontekstia. EU:n ja erityisesti USA:n laajennettujen taloussanktioiden takia Venäjä on alkanut rakentaa dedollarisaatio-politiikkaa, jonka tarkoitus on suojautua mahdollisten uusien pakotteiden tuomilta riskeiltä.

*

Mahdollisesti kyse on myös kansallisesta turhautumisesta USA:n ylivaltaan kansainvälisessä politiikassa ja rahoitusmarkkinoilla.

 

Venäjänvaltionvarainministeri Anton Siluanov kertoi noin kuukausi sitten, että ulkomaankauppaa harjoittavat venäläisyritykset luopuvat dollarimääräisistä kauppasopimuksista vuoteen 2024 mennessä. Ministeri lupasi, että dollarista luopuville kaupan osapuolille voidaan myöntää siirtymäaikana verohelpotuksia ja muita subventioita.

Monien rahoitusalan analyytikoiden mielestä dollarista luopuminen ulkomaankaupassa ei ole kuitenkaan Venäjälle pelkkä ilmoitusasia. Esimerkiksi Venäjän ja Kiinan välisessä kauppa-asetelmassa vallitsee epäsuhta.

 

Juanin kurssi on keinotekoinen ja Kiinan hallituksen suorassa kontrollissa. Ruplan kurssi määräytyy markkinoilla, mutta tarvittaessa Venäjän keskuspankki voi ohjata kurssikehitystä.

Ruplaa pidetään kuitenkin reunavaluuttana ja valuuttakeinottelijoiden maalitauluna. Pelkästään tämän vuoden aikana rupla on devalvoitunut dollariin nähden yli kymmenen prosenttia. Kansainvälinen ruplakauppa edellyttäisi asiantuntijoiden mukaan kaupan osapuolilta kalliita suojautumistoimenpiteitä jo valuuttakurssiriskin takia.

Venäjän hallituksen edustajat ovat korostaneet useaan otteeseen, ettei dedollarisaatio-politiikka tarkoita täydellistä eristäytymistä dollarista ja kansainvälisestä rahoitusyhteistyöstä.

Myös venäläispankkien dollaritileillä rahaa pitäviä yrityksiä ja yksityishenkilöitä on rauhoiteltu ja vakuutettu, ettei tilejä lakkauteta tai takavarikoida. Kyseisillä tileillä on dollareita yli sadan miljardin arvosta.

 

Venäjän ja Kiinan välinen kauppa

Kauppavaihdon arvo: 84,1 miljardia dollaria (2017).

Venäjän vienti Kiinaan: 12,0 miljardia dollaria (1/2018).

Venäjän tuonti Kiinasta: 10,3 miljardia dollaria (1/2018).

Maiden välinen kauppavaihto ­kasvoi vuodessa noin 30 prosenttia.

Kiina on Venäjän suurin ulkomainen kauppakumppani noin 15 prosentin osuudella kokonaiskaupasta.

Lähde: Russia Today

”Ruplaa ­pidetään ­reunavaluuttana ja valuutta­keinottelijoiden maalitauluna.”

 

  • Martti Kiuru
    Kauppalehti
     

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchinin on varoittanut Kiinaa aloittamasta devalvaatiokilpailua. – Tarkastellessamme kauppakysymyksiä ei ole epäilystäkään, ettemmekö halua varmistua, että Kiina ei harjoita kilpailua devalvaatioilla, hän totesi brittiläiselle talouslehdelle Financial Timesille ennen G20-maiden, IMF:n ja Maailmanpankin kokousta Indonesiassa Balilla.

 

Shanghaista saapuneita rahtilaivoja Long Beachin satamassa Kaliforniassa syyskuun lopussa. LEHTIKUVA / AFP

USA varoittaa Kiinaa kilpailusta devalvaatiolla

 

Yhdysvaltain valtiovarainministeri haluaa nostaa Kiinan valuutan viimeaikaisen heikentymisen pöydälle kauppaneuvotteluissa.

 

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchinin on varoittanut Kiinaa aloittamasta devalvaatiokilpailua.

– Tarkastellessamme kauppakysymyksiä ei ole epäilystäkään, ettemmekö halua varmistua, että Kiina ei harjoita kilpailua devalvaatioilla, hän totesi brittiläiselle talouslehdelle Financial Timesille ennen G20-maiden, IMF:n ja Maailmanpankin kokousta Indonesiassa Balilla.

Mnuchin kertoi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön seuraavan valuuttakysymyksiä hyvin tarkasti. Hänen mukaansa Kiinan valuutta renmindi on heikentynyt vuoden aikana merkittävästi, ja hän haluaa keskustella Kiinan johdon kanssa valuutasta osana kauppaneuvotteluja.

Hän myönsi, että renmindin laskun takana on useita tekijöitä, joista yksi liittyy kiinalaisten omiin taloudellisiin kysymyksiin ja maan talouden tapahtumiin.

Renminbi on heikentynyt dollaria vastaan 10,9 prosenttia maaliskuun lopun jälkeen, ja markkinoilla pelätään heikentymisen jatkuvan.

Kiinan valuutalle ovat FT:n mukaan tänä vuonna paineita aiheutuneet kauppasota Yhdysvaltojen kanssa, maan talouskasvun hidastuminen sekä vahvistuvan dollarin kiihdyttämä yleinen laskusuuntaus kehittyvillä markkinoilla.

 


 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit arvioi kevään ennusteen tapaan Kiinan kasvun olevan edelleen vahvaa, vaikka se hidastuu 5 prosentin paikkeille vuonna 2020. Bofitin mukaan Kiinalla on resursseja hoitaa monenlaisia ongelmia, mutta kokonaistilanteen heikkeneminen aikaisemmasta tarkoittaa sitä, että on syytä varautua myös ennakoitua jyrkempään kasvun hidastumiseen.


 

 

Protektionismin lisääntyminen varjostaa

kansainvälistä kauppaa – Suomen Pankin

Rehn: EU:n yhteinen kauppapolitiikka tarjoaa

tukevan selkänojan

 

Tullien korotukset erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä, arvioi Suomen Pankki.

 

Kauppapolitiikka
Olli Rehn
Nella Nuora / Yle
 

EU:n yhteinen kauppapolitiikka tarjoaa kiristyneessä tilanteessa tukevan selkänojan viennistä riippuvaiselle Suomelle, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

 

Protektionismin lisääntyminen varjostaa kansainvälistä kauppaa. Tullien korotukset erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä.

Kiinan talouskasvu on hidastumassa ja näkymät ovat muuttuneet aikaisempaa epävarmemmiksi maan velkataakan kasvaessa ja kauppapoliittisten ongelmien kärjistyessä Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit arvioi kevään ennusteen tapaan Kiinan kasvun olevan edelleen vahvaa, vaikka se hidastuu 5 prosentin paikkeille vuonna 2020. Bofitin mukaan Kiinalla on resursseja hoitaa monenlaisia ongelmia, mutta kokonaistilanteen heikkeneminen aikaisemmasta tarkoittaa sitä, että on syytä varautua myös ennakoitua jyrkempään kasvun hidastumiseen.

 

Venäjällä kasvu hidastuu ensi vuonna

Siirtymätalouksien tutkimuslaitos ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen kasvun jatkuvan tänä vuonna alle kahden prosentin tahdilla ja kasvun hidastuvan ensi vuonna noin 1,5 prosenttiin, jos öljyn hinta pysyy kohtalaisen lähellä nykyistä tasoaan.

Talouden kasvu jää suhteellisen hitaaksi, sillä Venäjällä on Bofitin mukaan liian vähän merkkejä kasvua parantavista järjestelmäuudistuksista.

 


 

Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan rahapolitiikkaa, jossa keskuspankki ostaa suuria määriä valtion joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita pitääkseen pitkiä korkoja alhaalla ja inflaation tavoitteessa. EKP aloitti ostot vuonna 2015. - Näkökulma: EKP:n lisäksi myös muiden maiden merkittävät keskuspankit, ovat tehneet taloushistorian merkitävimpiä osto-ohjelmia viimevuosien aikana. Mm. Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Sveitsi. Näin ei voi enää jatkua!? Seuraavaksi EKP:llä on edessään Italian talouskriisi, jossa riskinä on 2300 miljardin euron velan purkautuminen, ja kymmenien pankkien suoritustila, joista valtio ei enää selviä! - KimsBlog

 

Euroopan keskuspankki sijaitsee Frankfurtissa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Ekonomistit: EKP:n kevennettävä

rahapoliittista elvytystä

 

Taloustieteilijöiden enemmistö katsoo, että Euroopan keskuspankin määrällisen keventämisen myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä suuremmat.

69 prosenttia ekonomisteista lopettaisi Euroopan keskuspankin harjoittaman määrällisen keventämisen (QE) vuoden 2018 lopussa, selviää Ekonomistikoneen uusista kyselytuloksista.

 

Marraskuussa 2017 avanneella Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, muun muassa Bengt HolmströmMarkus JänttiMarko Terviö ja Matti Pohjola, ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Yksikään vastaajista ei vaadi määrällisen keventämisen jatkamista, ja 32 prosenttia vastaajista on epävarma tai vailla mielipidettä.

Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan rahapolitiikkaa, jossa keskuspankki ostaa suuria määriä valtion joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita pitääkseen pitkiä korkoja alhaalla ja inflaation tavoitteessa. EKP aloitti ostot vuonna 2015.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin tänään vastaukset kahteen uuteen, Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa käsittelevään kysymykseen.

74 prosenttia ekonomisteista katsoo, että Euroopan keskuspankin määrällisen keventämisen myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä suuremmat. Neljännes vastaajista on epävarma tai vailla mielipidettä.

 


 

Yhdysvallat rankaisee pakotteilla paitsi Irania myös maan kanssa kauppaa käyviä yrityksiä. Monien yritysten kaupankäynti Iranin kanssa on jo hankaloitunut. Käytännössä uhkana on amerikkalaispankkien rahahanojen sulkeutuminen, jos kauppa Iranin kanssa jatkuu. Iranin talous kärsii jo voimaan tulleista pakotteista. Ydinsopimukseen mukaan jääneet maat haluavat vakuuttaa sitoutumistaan siihen. Mogherinin mukaan tarkoituksena on pitää voimassa ydinsopimus, joka estää Irania kehittelemästä ydinasetta. Viisi maata ja Iran sopivat jo kesäkuussa etsivänsä keskinäiseen kaupankäyntiin uusia maksujärjestelyjä.


 

 

Viisi maata sopivat rahoitusjärjestelystä

Iranin kanssa kauppasuhteiden säilyttämiseksi

 

Dollarista riippumattoman maksujärjestelmän on tarkoitus auttaa yhtiöitä jatkamaan kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain pakotteista huolimatta.

 

Iran
EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica
 Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif (oik.) tapasivat Brysselissä toukokuussa 2018.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif (oik.) tapasivat Brysselissä toukokuussa 2018.Yves Herman / EPA
 

Britannian, Ranskan, Saksan, Venäjän ja Kiinan ulkoministerit totesivat yhteisessä julkilausumassaan Iranin ulkoministerin kanssa, että maat perustavat rahoitusvälineen Iranin kauppasuhteiden tueksi.

 

Asian vahvisti EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini tavattuaan YK:n yleiskokouksen yhteydessä Iranin ulkoministerin Javad Zarifin.

Yhdysvaltain dollarista riippumattoman maksujärjestelmän on tarkoitus auttaa öljy- ja muita yhtiöitä jatkamaan kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain pakotteista huolimatta.

Yhdysvallat sanoutui keväällä irti Iranin kanssa vuonna 2015 tehdystä ydinsopimuksesta, jota Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti liian lepsuna. Hänen mukaansa Iran tukee kansainvälistä terrorismia ja maan vaikutusvaltaa Lähi-idässä pitää vähentää.

Yhdysvallat rankaisee pakotteilla paitsi Irania myös maan kanssa kauppaa käyviä yrityksiä. Monien yritysten kaupankäynti Iranin kanssa on jo hankaloitunut. Käytännössä uhkana on amerikkalaispankkien rahahanojen sulkeutuminen, jos kauppa Iranin kanssa jatkuu. Iranin talous kärsii jo voimaan tulleista pakotteista.

Ydinsopimukseen mukaan jääneet maat haluavat vakuuttaa sitoutumistaan siihen. Mogherinin mukaan tarkoituksena on pitää voimassa ydinsopimus, joka estää Irania kehittelemästä ydinasetta.

Viisi maata ja Iran sopivat jo kesäkuussa etsivänsä keskinäiseen kaupankäyntiin uusia maksujärjestelyjä.

*

Aiheesta muualla:

EU, China, Russia to Bypass U.S. Sanctions on Iran by New Payment Channels(siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP, AFP

 


 

"On absurdia, että eurooppalaiset yritykset ostavat eurooppalaisia lentokoneita dollareissa eikä euroissa." Junckerin mukaan komissio tulee antamaan ehdotuksia euron roolin vahvistamiseksi.


  

Juncker: Tilanne absurdi – eurosta tehtävä

globaali valuutta

 
Luotu: 
12.9.2018 11:33

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
 
|
 

Eurosta pitää tehdä globaali valuutta, sanoo Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjapuheessaan.

 

"Meidän täytyy tehdä enemmän, jotta valuuttamme voisi palvella paremmin kansainvälisellä näyttämöllä", Juncker sanoi.

Juncker pitää huolestuttavana, että valtaosa Euroopan energiakaupasta käydään dollareissa.

"On absurdia, että Eurooppa maksaa 80 prosenttia energiatuonnista - mikä on arvoltaan yli 300 miljardia euroa vuodessa - dollareissa. Kuitenkin Yhdysvalloista tulee vain noin kaksi prosenttia tuontienergiasta", Juncker sanoi.

 

 


 

Kiina aikoo vastata presidentti Donald Trumpin hallinnon toimiin omilla tulleillaan. Näitä kohdennetaan erityisesti amerikkalaisiin urheiluautoihin, soijapapuihin ja puuvillaan. Trumpin mukaan toimenpiteiden tarkoitus on puuttua Kiinan ”epäreiluun” kauppapolitiikkaan, jonka hän väittää heikentäneen työllisyyttä Yhdysvalloissa. Trump on uhannut Kiinaa 400 miljardin dollarin arvoisilla lisätulleilla, jos se vastaa nyt asetettaviin tullimaksuihin.

 

Yhdysvallat on asettanut teräs- ja alumiinitulleja myös EU:lle. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Kiina varoittaa Donald Trumpia: Kauppasota

kostautuu

 

Yhdysvaltojen asettamat tullimaksut astuvat voimaan ensi yönä.

 

Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat 34 miljardin dollarin arvoiset tullimaksut ovat astumassa voimaan vuorokauden vaihtuessa.

 

Kiinan viranomaiset huomauttivat torstaina, että noin 20 miljardin osuus vahingoittaa Kiinassa toimivia ulkomaisia yhtiöitä. Kauppaministeriön tiedottaja Gao Fengin mukaan niiden joukossa on myös amerikkalaisomistuksessa olevia yrityksiä.

– Yhdysvallat räiskii ympäriinsä, myös itseään kohti, Gao totesi tiedotustilaisuudessa Wall Street Journalinmukaan.

Gaon mukaan Kiinan hallitus pyrkii vähentämään kauppakiistan vaikutuksia maassa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin.

 


 

Stiglitzin mukaan euroalueen ongelmiin on olemassa yksi ratkaisu. –Saksa ja muut pohjoisen Euroopan maat voivat pelastaa yhteisvaluutan osoittamalla enemmän humaanisuutta ja joustavuutta. Mutta, koska olen nähnyt mitä niin monta kertaa aikaisemmin on tapahtunut, en usko niiden muuttavan suuntaansa, hän toteaa.


 

 

Talousnobelistilta karu ennuste eurosta:

”Lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja

entistäkin hitaampaa kasvua”

 
 
Luotu: 
13.6.2018 18:20

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Joseph Stiglitzin mukaan Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä.
 
|

Talouden nobelisti, Columbian yliopiston professori ja Roosevelt Instituutin pääekonomisti Joseph E. Stiglitz ennustaa euroalueelle vaikeita aikoja.

 

–Läpi koko euroalueen poliittisilla johtajilla on edessään halvaantunut tilanne: kansalaiset haluavat jatkaa EU:ssa, mutta he haluavat samalla kovan talouskurin loppua ja paluuta vaurauteen. Niin kauan kuin Saksa sanoo, ettei tämä ole mahdollista, tuloksena voi olla vain lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja entistäkin hitaampaa kasvua, Stiglitz kirjoittaa Project Syndicate –sivustolla.

Hän sanoo, että Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä. Stiglitz osoittaa syyttävällä sormella suoraan Saksaan. 

–Italian takaisku on jo odotettavissa: Euroopan dominoiva valtio Saksa viivyttää välttämättömiä uudistuksia ja vaatii politiikkaa, joka pahentaa Italian sisäisiä ongelmia, hän ennakoi.

Italian uutta populistihallitusta on kuvailtu eurokriittiseksi ja sen alustavassa ohjelmaversiossa puhuttiin suoraan Italian euroerosta. Myöhemmin hallituksessa istuvien Viiden tähden liikkeen ja Legan äänenpainot ovat loiventuneet. 

*

Italian hallitukseen politiikan ulkopuolelta valtiovarainministeriksi noussut professori Giovanni Tria linjasi viikonloppuna yksiselitteisesti, ettei uusi hallitus tule edes keskustelemaan euroerosta. Lisäksi hän totesi, että Italia tulee myös nykyisen hallituksen aikana pyrkimään leikkaamaan velkaantumistaan.

 


 

Suomen arvioidaan hyötyneen globalisaatiosta 194 miljardia euroa, neljä miljardia enemmän kuin Ruotsi.


  

Suomi on yksi maailman suurimmista

voittajista talouden globaalistumisessa

 

Suomi on hyötynyt globalisaatiosta lähes yhtä paljon kuin Japani, sanoo arvostettu saksalainen tutkimuslaitos.

 

Globalisaatio
Vuosaaren satama Helsingissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Suomi on maailman maista hyötynyt kolmanneksi eniten talouden globalisaatiosta, sanoo saksalainen tutkimuslaitos Bertelsmann Stiftung uudessa tutkimuksessaan(siirryt toiseen palveluun).

 

Suomi on vuosien 1990 - 2016 välisenä aikana saanut taloudellista hyötyä globalisaatiosta 36 664 euroa asukasta kohti, laitos sanoo.

Suomen edellä ovat vain Sveitsi, jonka saama etu lähentelee 50 000 euroa, ja Japani. Perässä tulevat Irlanti, Israel, Saksa ja Tanska.

Bertelsmann Stiftungin tutkimuksessa oli mukana 42 maata, joiden bruttokansantuote vastaa 90 prosenttia koko maailman BKT:sta.

Maailman suurin talous oli tässä mittauksessa vasta 25. Perää pitivät voimakkaasti kehittyvät Kiina ja Intia. Kiinan talous oli hyötynyt globalisaatiosta runsaat 2 000 euroa asukasta kohti ja Intian runsaat 500 euroa. Niiden lukuihin vaikutti voimakkaasti väestön suuri määrä.

 

Huimia summia

Jos lasketaan yhteen koko kansantalouden saama hyöty, ykköseksi nousee Japani, joka on vuodesta 1990 lähtien kerännyt globalisaation tuomaa etua lähes 5 000 miljardia euroa.

Japanin jälkeen tulevat muut suuret taloudet; Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Italia.

Tutkimuslaitos huomioi selvityksessään maiden taloudellisen tilanteen, sosiaalisen ulottuvuuden sekä politiikan. Talouden painoarvo oli 60 prosenttia.

Talouden osalta tutkittiin tuotteiden ja palveluiden rajat ylittävää kauppaa sekä palkkojen ja pääoman virtoja. Samalla otettiin huomioon kaupan ja pääoman liikkeiden rajoitukset.