Dollaripohjaisesta kaupasta luopuminen Venäjän ja Kiinan välillä on Venäjän näkökulmasta osa laajempaa kontekstia. EU:n ja erityisesti USA:n laajennettujen taloussanktioiden takia Venäjä on alkanut rakentaa dedollarisaatio-politiikkaa, jonka tarkoitus on suojautua mahdollisten uusien pakotteiden tuomilta riskeiltä.


 

 

Venäjä ja Kiina lopettavat keskinäisen

dollarikaupan

 

9.11.2018 07:30 | Kauppalehti


Ulkomaankaupan tapaaminen. Pääministerit Dmitri Medvedev ja Li Keqiang tapasivat tällä viikolla Pekingissä.KUVA: THOMAS PETER
 
 

Tällä ­hetkellä ­dollarilla on ­ylivoimainen ­hegemonia maiden välisessä kaupassa.

 

Venäjän ja Kiinan on tarkoitus allekirjoittaa jo tämän vuoden aikana valtiosopimus, jonka mukaan maat ryhtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan kansallisia valuuttojaan. Asiasta kertoi Venäjän valtiollisen kehityspankin eli VEB:n pääjohtaja Igor Šuvalov tavattuaan kiinalaisia kollegoitaan.

 

Tiedossa ei ole, minkälaisella aikataululla asia voitaisiin käytännössä toteuttaa. Todennäköisesti dollarin poistumiseen keskinäisestä kaupasta kuluu useita vuosia.

Tällä hetkellä Venäjän Kiinan-­viennistä lähes 90 prosenttia ja tuonnista yli 70 prosenttia on dollarimääräistä kauppaa. Kiinasta Venäjälle tuotavista tuotteista vain murto-­osa maksetaan ruplilla.

 

Igor Šuvalovin mukaan Venäjällä ja Kiinalla on maksuliikenteen hoitoon jo oma järjestelmänsä, joka korvaa kansainvälisen ja monien länsi­arvioidenkin mukaan USA:n hallituksen kontrolloiman Swift-maksujärjestelmän.

Ilmeisesti kyse on Venäjän sisällä jo toimivasta SPFS-järjestelmästä, jota Venäjä tarjoaa vaihtoehtona nyt myös muihin Brics-maihin, Euraasian talousunionin maihin sekä Turkkiin ja Iraniin.

Venäjä on lanseerannut myös oman MIR-maksukorttisysteeminsä, joka voi tarvittaessa korvata maassa suositut Visat ja Mastercardit. Ongelma on, että MIR-korttien käyttömahdollisuudet ulkomailla ovat toistaiseksi erittäin rajoitetut.

 *

Dollaripohjaisesta kaupasta luopuminen Venäjän ja Kiinan välillä on Venäjän näkökulmasta osa laajempaa kontekstia. EU:n ja erityisesti USA:n laajennettujen taloussanktioiden takia Venäjä on alkanut rakentaa dedollarisaatio-politiikkaa, jonka tarkoitus on suojautua mahdollisten uusien pakotteiden tuomilta riskeiltä.

*

Mahdollisesti kyse on myös kansallisesta turhautumisesta USA:n ylivaltaan kansainvälisessä politiikassa ja rahoitusmarkkinoilla.

 

Venäjänvaltionvarainministeri Anton Siluanov kertoi noin kuukausi sitten, että ulkomaankauppaa harjoittavat venäläisyritykset luopuvat dollarimääräisistä kauppasopimuksista vuoteen 2024 mennessä. Ministeri lupasi, että dollarista luopuville kaupan osapuolille voidaan myöntää siirtymäaikana verohelpotuksia ja muita subventioita.

Monien rahoitusalan analyytikoiden mielestä dollarista luopuminen ulkomaankaupassa ei ole kuitenkaan Venäjälle pelkkä ilmoitusasia. Esimerkiksi Venäjän ja Kiinan välisessä kauppa-asetelmassa vallitsee epäsuhta.

 

Juanin kurssi on keinotekoinen ja Kiinan hallituksen suorassa kontrollissa. Ruplan kurssi määräytyy markkinoilla, mutta tarvittaessa Venäjän keskuspankki voi ohjata kurssikehitystä.

Ruplaa pidetään kuitenkin reunavaluuttana ja valuuttakeinottelijoiden maalitauluna. Pelkästään tämän vuoden aikana rupla on devalvoitunut dollariin nähden yli kymmenen prosenttia. Kansainvälinen ruplakauppa edellyttäisi asiantuntijoiden mukaan kaupan osapuolilta kalliita suojautumistoimenpiteitä jo valuuttakurssiriskin takia.

Venäjän hallituksen edustajat ovat korostaneet useaan otteeseen, ettei dedollarisaatio-politiikka tarkoita täydellistä eristäytymistä dollarista ja kansainvälisestä rahoitusyhteistyöstä.

Myös venäläispankkien dollaritileillä rahaa pitäviä yrityksiä ja yksityishenkilöitä on rauhoiteltu ja vakuutettu, ettei tilejä lakkauteta tai takavarikoida. Kyseisillä tileillä on dollareita yli sadan miljardin arvosta.

 

Venäjän ja Kiinan välinen kauppa

Kauppavaihdon arvo: 84,1 miljardia dollaria (2017).

Venäjän vienti Kiinaan: 12,0 miljardia dollaria (1/2018).

Venäjän tuonti Kiinasta: 10,3 miljardia dollaria (1/2018).

Maiden välinen kauppavaihto ­kasvoi vuodessa noin 30 prosenttia.

Kiina on Venäjän suurin ulkomainen kauppakumppani noin 15 prosentin osuudella kokonaiskaupasta.

Lähde: Russia Today

”Ruplaa ­pidetään ­reunavaluuttana ja valuutta­keinottelijoiden maalitauluna.”

 

  • Martti Kiuru
    Kauppalehti
     

Fed kommentoi julkaisemassaan tiedotteessaan, että kotitalouksien kulutus jatkanut vahvaa kasvuaan, mutta yritysten kiinteiden investointien kasvu on “lieventynyt” (moderated) alkuvuoden nopeasta vauhdistaan. Avomarkkinakomitea ei kuitenkaan arvioinut tiedotteessaan tarkemmin, miksi yritysten investointien kasvu on hidastunut.


 

 

Fed piti ohjauskoron odotetusti ennallaan -

keskuspankin mukaan yritysten investointien

kasvu hidastunut

 

8.11.2018 21:23 päivitetty 8.11.2018 22:26 |  Kauppalehti


KUVA: ANDREW HARRER
 
 

Analyytikot eivät usko markkinarytinän vaikuttavan keskuspankin suunnitelmiin.

 

USA:n keskuspankin Federal Reserven avomarkkinakomitea päätti pitää ohjauskoron ennallaan 2,0-2,25 prosentin vaihteluvälissä tänään päättyneessä kaksipäiväisessä kokouksessaan.

 

Päätös oli laajalti odotettu markkinoilla. Analyytikot ennustivat, että Fed pidättäytyy vielä koronnostosta eikä juuri huomioi päätöksessään Yhdysvaltain osakemarkkinoiden viimeaikaista volatiliteettia. Avomarkkinakomitea ei kommentoinut markkinoiden volatiliteettia millään tavoin julkaisemassaantiedotteessa. Analyytikot uskovat Fedin jatkavan ohjauskoron nostamista asteittain.

“Fedin täytyy näyttää siltä, että se istuu lentokoneen ohjaamossa eivätkä markkinat. Markkinat eivät voi sanella, mitä Fed päättää”, finanssiyhtiö BBVA Compassin pääekonomisti Nathaniel Karp kommentoi Marketwatchille.

 

“Näkemyksemme mukaan avomarkkinakomiteaa ei haittaa kiristää rahapolitiikkaa näissä taloudellisissa olosuhteissa, joissa osakkeiden hinnat ovat halventuneet”, pääekonomisti Richard Moody finanssiyhtiö Regions Financialilta myötäilee.

Merkittävimpiä yhdysvaltalaisyrityksiä seuraavalle Dow Jones -indeksille tuli lokakuussa pahin laskukuukausi sitten vuoden 2010 toukokuun. Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvosta pyyhkiytyi lokakuussa lähes kaksi tuhatta miljardia dollaria. Nasdaq-indeksi laski raskaimmin sitten finanssikriisin.

*

Fed kommentoi julkaisemassaan tiedotteessaan, että kotitalouksien kulutus jatkanut vahvaa kasvuaan, mutta yritysten kiinteiden investointien kasvu on “lieventynyt” (moderated) alkuvuoden nopeasta vauhdistaan. Avomarkkinakomitea ei kuitenkaan arvioinut tiedotteessaan tarkemmin, miksi yritysten investointien kasvu on hidastunut.

*

Avomarkkinakomitea sanoi työttömyysasteen laskeneen syyskuun kokouksen jälkeen. Sen mukaan työmarkkinat ovat jatkaneen vahvistumistaan ja taloudellinen toimeliaisuus on noussut “vahvalla vauhdilla”.

New Yorkin pörssien pääindeksit olivat epäyhtenäisinä Fedin korkopäätöksen jälkeen. Dow Jones oli noussut 0,1 prosenttia, S&P 500 -indeksi oli laskenut 0,2 prosenttia ja Nasdaq-indeksi oli laskenut 0,4 prosenttia Suomen aikaa kello 21:19.

Fedin avomarkkinakomitea on nostanut ohjauskorkoa kolme kertaa tämän vuoden aikana. Edellisen kerran ohjauskorkoa nostettiin syyskuussa.

Komitea kommentoi syyskuun ja elokuun tiedotteiden tavoin, että työpaikkojen kasvu on viime kuukausina ollut keskimäärin vahvaa. Kuluttajahinnat sekä ruoan ja energian hintavaihteluista puhdistettu pohjainflaatio ovat vuositasolla tarkasteltuina edelleen lähellä kahta prosenttia.

Lisäksi se toisti aiemmat kommenttinsa, että pitkän aikavälin inflaationäkymät eivät ole juuri muuttuneet, ja talouden näkymiä koskevat riskit näyttävät olevan “suunnilleen tasapainossa” (roughly balanced).

  •  
    Hellevi Mauno
    Kauppalehti
     

– Lännen talouspakotteet eivät siis sulkisi Irania pois kansainvälisiltä markkinoilta, mutta veisivät sitä entistä selkeämmin Kiinan ja kumppanien leiriin myös poliittisesti, keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa. Iranin tilanteen kärjistymisellä voi olla laajoja vaikutuksia alueen vakauteen sekä maailmantalouteen esimerkiksi öljyn hinnannousun kautta.

 

Yhdysvaltain talouspakotteilla voi olla suurempia vaikutuksia. LEHTIKUVA / AFP

”Iran voi joutua turvautumaan Venäjään ja

Kiinaan”

 

Uusimmat talouspakotteet saattavat ajaa Irania poliittisesti kauemmas länsimaista.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa tiedotteessa, että Yhdysvaltojen maanantaina voimaan tulevat Iranin-pakotteet saattavat johtaa kiinalaisyritysten kasvuun Iranissa. Tämä vaikuttaisi Vuoren mukaan myös suomalaisyritysten toimintakykyyn Iranin markkinoilla, jos EU ei onnistu järjestämään dollaripohjalle vaihtoehtoisia rahoituskanavia.

 

– Iran voi poliittisesti joutua turvautumaan Venäjän ja Kiinan tukeen, mikä ei ole Kiinan kanssa kauppasotaa käyvän ja Venäjälle sanktiota langettaman Yhdysvaltojenkaan geopoliittisten etujen mukaista – eikä Euroopan unionin etujen mukaista.

*

– Lännen talouspakotteet eivät siis sulkisi Irania pois kansainvälisiltä markkinoilta, mutta veisivät sitä entistä selkeämmin Kiinan ja kumppanien leiriin myös poliittisesti, Vuori toteaa.

Iranin tilanteen kärjistymisellä voi olla laajoja vaikutuksia alueen vakauteen sekä maailmantalouteen esimerkiksi öljyn hinnannousun kautta.

*

Jos kiinalaisyritykset onnistuvat korvaamaan länsimaisia yrityksiä markkinoilla, voi länsimaisilla yrityksillä olla Vuoren mukaan entistä vaikeampi tie palata Iraniin jännitteiden lauettua. Suomalaisyritysten kannalta olisi siis toivottavaa, että USA:n talouspakotteet jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi.

– Eräät suomalaiset vientiyritykset ovat toimineet maassa yli 40 vuotta, mikä muistetaan hyvällä juuri tällaisilla markkinoilla, joissa pitkät kauppasuhteet ovat elintärkeät. Tästä syystä Euroopan ja Suomen vientiyritykset ovatkin visaisen pulman edessä.

Suomalaisyrityksiä toimii erityisesti Iranin energia-, vesi-, kaivos- ja metsäteollisuudessa, maataloudessa sekä ICT- ja terveysteknologiassa. Vuoren mukaan suomalaisyritysten menetykset Iranin kaupassa saattavat talouspakotteiden takia nousta jopa miljardiin euroon.

 


 

Uusista jättikaupungeista viisi sijoittuu niin sanottuihin kehittyviin talouksiin. Megakaupungilla tarkoitetaan urbaania, kaupunkimaista aluetta tai taajamaa, jossa on vähintään 10 miljoonaa asukasta. Kolumbian Bogotán, Intian Chennain, Angolan Luandan, Tansanian Dar es Salaamin, Irakin Bagdadin ja Yhdysvaltojen Chicagon odotetaan pääsevän megakaupunkien listalle viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Euromonitor International arvioi, että vuonna 2030 yhdeksän prosenttia maailman väestöstä asuu 39 megakaupungissa. Maailman bruttokansantuotteesta puolestaan 15 prosenttia tuotetaan jättikaupungeissa.


 

 

Maailmaan syntyy kuusi uutta jättikaupunkia –

yksi Yhdysvaltoihin

 

3.11.2018 15:13 |  Kauppalehti | Veera Honkanen

 

 


Tokio on vielä maailman suurin jättikaupunki. Vuonna 2030 väestömäärällä mitattuna suurimmaksi nousee Jakarta.KUVA: ZUMA WIRE
 
 

Tällä hetkellä maailmassa on 33 megakaupunkia, joista 26 kehittyvissä talouksissa.

 

 

Maailmaan syntyy vuosien 2017–2030 välillä kuusi uutta megakaupunkia,Euromonitor Internationalin raportista selviää. Tällä hetkellä maailmassa on 33 megakaupunkia, joista 26 kehittyvissä talouksissa.

*

Uusista jättikaupungeista viisi sijoittuu niin sanottuihin kehittyviin talouksiin. Megakaupungilla tarkoitetaan urbaania, kaupunkimaista aluetta tai taajamaa, jossa on vähintään 10 miljoonaa asukasta. Kolumbian Bogotán, Intian Chennain, Angolan Luandan, Tansanian Dar es Salaamin, Irakin Bagdadin ja Yhdysvaltojen Chicagon odotetaan pääsevän megakaupunkien listalle viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Euromonitor International arvioi, että vuonna 2030 yhdeksän prosenttia maailman väestöstä asuu 39 megakaupungissa. Maailman bruttokansantuotteesta puolestaan 15 prosenttia tuotetaan jättikaupungeissa.

*

 

Kaikkiaan maailman väestöstä 60 prosenttia asuu urbaanissa ympäristössä vuonna 2030, raportissa arvioidaan. Reilut sata vuotta sitten luku oli 15.

Maailman ensimmäinen megakaupunki oli 1950-luvulla New York, jonka ohi Japanin Tokio nopeasti kiilasi. Vuonna 2030 maailman suurin kaupunki väestöllä mitattuna on Indonesian Jakarta. Raportissa ennakoidaan, että Jakartan väkiluku tuolloin on 35,6 miljoonaa. Jakarta nousee listaykköseksi nopean väestönkasvun ja Tokion väestökadon myötä.

 

Maailman jättikaupungit

Vuonna 2017 maailmassa oli 33 megakaupunkia. Niistä suurin osa, 19, sijaitsee Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Kiinassa esimerkiksi Peking, Shanghai ja Shenzhen, Intiassa muun muassa Mumbai ja Delhi, Filippiineillä Manila ja Thaimaassa Bangkok kuuluvat megakaupunkien kategoriaan.

Yhdysvalloissa on kaksi jättikaupunkia: New York ja Los Angeles.

Euroopassa megakaupungeiksi lasketaan Lontoo, Pariisi, Moskova ja Istanbul.

 

 


 

Algoritmin itsenäisesti tekemässä laskelmassa esimerkiksi Britannia ja Tanska saivat kokoaan suuremman painoarvon. Osalla maista kerroin oli vastaavasti ykköstä pienempi. Sitten tutkijat syöttivät ohjelmaan tiedot näiden 30 teollisuusmaan kehityksestä Trumpin kaudella, ja ohjelma piirsi lisää käyrää keinotekoisen talouden käyttäytymisestä. Tätä käyrää taas verrattiin Yhdysvaltain bruttokansantuotteen todelliseen kehitykseen Trumpin kaudella. Tutkijoiden oletus oli yksinkertainen: Jos Trumpin politiikalla olisi jokin vaikutus maansa talouteen, Yhdysvaltain kehitys ei enää saisi seurata kuvitteellista talousaluetta.



  

Trump ottaa kunnian Yhdysvaltain

talouskasvusta – Mutta miten paljon

presidentti voi vaikuttaa talouteen?

 

Talouslukuja on helppo vertailla. Vaikeampaa on mitata talouspolitiikan vaikutusta näihin lukuihin.

 

Yhdysvaltain talous
Neljä viimeisintä Yhdysvaltojen presidenttiä
Seppo Suvela / Yle Uutisgrafiikka
 

Make America Great Again! Tällä lupauksella Donald Trump nousi Valkoiseen taloon tammikuussa 2017.

Nyt Yhdysvaltain taloudella menee hyvin. Työttömyys on ennätysalhaalla, pörssikurssit ovat sahanneet ylöspäin ja bruttokansantuote on kasvussa.

 

Mutta ketä on kiittäminen? Onko talous kehittynyt Trumpin ansiosta vai olisiko Barack Obaman loppukaudella alkanut noususuhdanne jatkunut joka tapauksessa?

Trumpin vastaus tiedetään. Yhdysvalloissa presidentit ottavat aina kunnian hyvistä talousluvuista. Laskusuhdanteen aikaan syy on sitten jossain muualla, yleensä edeltäjien politiikassa tai arvaamattomassa maailmantaloudessa.

Kysymys Trumpin vaikutuksesta talouteen vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta se porautuu taloustieteen ytimeen: Kuka tai mikä hallitsee taloutta?

 

BKT: kasvu 2014–2018
 
Työttömyys Yhdysvalloissa
 

 

 

Kun halutaan arvioida niin kutsuttua Trump-efektiä, täytyy ensin tietää, miten paljon Yhdysvaltain presidentti voi ylipäätään vaikuttaa maansa talouteen.

Vähemmän kuin yleensä luullaan, vastaavat Ylen haastattelemat talousasiantuntijat.

– Paljon on kiinni kongressin valtasuhteista. Presidentillä on sananvaltaa esimerkiksi verotukseen ja budjetointiin, mutta hän tarvitsee kongressin tuen, sanoo ekonomisti Douglas Holtz-Eakin.

Entinen taloustieteen professori toimi vuonna 2008 talousneuvonantajana senaattori John McCainin presidentinvaalikampanjassa. Nyt Holtz-Eakin johtaa talouskonservatiivista American Action Forum -ajatushautomoa, joka seuraa muun muassa taloudellisen säätelyn määrää Yhdysvalloissa.

 

Holtz-Eakin huomauttaa, että Trumpilla oli poliittisesti hyvät lähtökohdat astuessaan virkaan tammikuussa 2017. Republikaaneilla on ollut enemmistö kongressin molemmissa kamareissa, ja puolue onkin saanut runnottua läpi esimerkiksi merkittäviä veronalennuksia yrityksille.

Presidentti on käyttänyt valtaansa myös Obaman aikana luodun pankkisäätelyn purkamiseen ja pyrkinyt neuvottelemaan uudelleen Yhdysvaltain kauppasopimuksia.

Kaikella tällä on merkitystä. Mutta kuinka paljon?

 

Yhdysvaltalaisten suuryritysten osakkeiden arvoa kuvaava S&P 500 -indeksi
 
Yhdysvaltain liittovaltion velka suhteessa BKT:hen
 

 

 

 

Holtz-Eakinin mukaan Yhdysvaltain talousluvut eivät selity yksin Trumpin hallinnon päätöksillä, koska Yhdysvaltain talous on kytkeytynyt tiiviisti maailmantalouteen. Jälkimmäistä ei hallitse edes Yhdysvaltain presidentti.

Kysymys politiikan vaikutuksesta talouteen on hankala myös Yhdysvaltojen omien rajojen sisällä, etenkin jos kehitystä tarkastellaan pitkällä aikavälillä.

Väestöpohjan muutokset ja teknologiset läpimurrot vaikuttavat suuresti talouteen, mutta näiden taustavoimien yhteys päivänpolitiikkaan on vähintäänkin hämärä. 1900-luvun jälkipuoliskolla naisten siirtyminen työelämään ja kylmä sota ruokkivat Yhdysvaltain poikkeuksellista talouskasvua. Kumpikaan näistä ilmiöistä ei ollut yhden hallinnon saati sitten yhden presidentin keksintö.

Myös lyhyemmällä aikajänteellä talouspolitiikan vaikutuksia on vaikea arvioida.

– Yhdysvalloissa on tapana arvostella eri hallintoja sen mukaan, miten hyvin talous on pärjännyt, mutta oikeasti tällainen vertailu on hyvin vaikeaa. Ongelma on siinä, että monien päätösten seuraukset realisoituvat vasta seuraavien hallintojen aikana, Holtz-Eakin kertoo.

Esimerkiksi investoinnit koulutukseen ja infrastruktuuriin voivat näkyä talouden tulopuolella vasta vuosikymmenten jälkeen. Muutokset pankkien säätelyssä ovat nekin arvaamattomia. Lasku säätelyn purkamisesta voi tulla vasta vuosien perästä.

– Voiko yksittäisen presidentin vaikutuksen talouteen osoittaa tarkasti? Ei. Minusta se on mahdotonta, sanoo Holtz-Eakin.

Tätä on kuitenkin yritetty.

Vuonna 2015 Princetonin yliopiston taloustieteen professorit Alan Blinder ja Mark Watson julkaisivat paljon keskustelua herättäneen tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun), jossa vertailtiin miten Yhdysvaltojen talous on pärjännyt demokraatti- ja republikaanipresidenttien kausilla.

Tutkijat sulkivat vertailussa pois kaikki muut selittävät tekijät kuten esimerkiksi kongressin koostumuksen.

Tulokset olivat katkeraa kalkkia republikaaneille. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain talous on pärjännyt lähes kaikilla mittareilla selkeästi paremmin, kun Valkoisessa talossa on istunut demokraatti. Vuositasolla ero bruttokansantuotteen kasvussa on ollut keskimäärin 1,8 prosenttiyksikköä demokraattipresidentin eduksi.

 


BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvu

 

Ero presidenttikausien välillä näkyy selvimmin katsottaessa taantumien yleisyyttä. 16 tarkastellun presidenttikauden aikana Yhdysvaltain talous on ollut taantumassa yhteensä 49 kvartaalin ajan. Näistä taantumista ainoastaan kahdeksan on ollut demokraattipresidentin kaudella.

 

Tyhjentävää selitystä näin suurelle erolle professorit eivät osaa antaa.

Blinder ja Watson kallistuvatkin arvioimaan, että yli puolet erosta johtuu todennäköisesti demokrattien paremmasta tuurista ja "ripauksesta hyvää politiikkaa". Öljykriisi napsahti republikaanin kaudelle ja sotavuosien jälkeinen nousukausi auttoi enemmän demokraatteja.

Myös Trumpin tarkkaa vaikutusta on pyritty arvioimaan.

Saksalainen taloustieteen tutkimusryhmä on luonut mielenkiintoisen simulaation, jossa Yhdysvaltain taloutta verrattiin kuvitteelliseen vertaistalouteen. Koe on hieman vaikeatajuinen, mutta edetään askel askeleelta.

 

Ensiksi tutkijat loivat mahdollisimman tarkasti Yhdysvaltoja vastaavan keinotekoisen talousalueen. Tässä hyödynnettiin tietoja 30 muun teollisuusmaan bruttokansantuotteen kehittymisestä vuodesta 1995 aina syksyyn 2016 saakka.

Työhön valjastettiin algoritmi. Ohjelmalle annettiin tehtäväksi etsiä jokaiselle maalle sopiva painotusarvo, jotta niiden muodostama keskiarvo vastaisi mahdollisimman tarkasti Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen historiallista kehitystä.

Kun sopivat arvot löytyivät ja algoritmi oli piirtänyt käyrän, joka vastasi lähes identtisesti Yhdysvaltain BKT:n kehitystä, maiden painotusarvot lukittiin.

*

Algoritmin itsenäisesti tekemässä laskelmassa esimerkiksi Britannia ja Tanska saivat kokoaan suuremman painoarvon. Osalla maista kerroin oli vastaavasti ykköstä pienempi.

Sitten tutkijat syöttivät ohjelmaan tiedot näiden 30 teollisuusmaan kehityksestä Trumpin kaudella, ja ohjelma piirsi lisää käyrää keinotekoisen talouden käyttäytymisestä. Tätä käyrää taas verrattiin Yhdysvaltain bruttokansantuotteen todelliseen kehitykseen Trumpin kaudella.

Tutkijoiden oletus oli yksinkertainen: Jos Trumpin politiikalla olisi jokin vaikutus maansa talouteen, Yhdysvaltain kehitys ei enää saisi seurata kuvitteellista talousaluetta.

*

– Trump on toistuvasti sanonut, että talous on kasvanut hänen ansiostaan. Halusimme tutkia hänen väitteidensä paikkansapitävyyttä tilastollisesti, Tübingenin yliopiston taloustieteen professori Gernot Müller kuvailee tutkimusta Ylelle.

Mitään Trump-efektiä ei löytynyt. Trumpin kaudella Yhdysvaltain talous on seurannut lähes identtisesti algoritmin luoman kuvitteellisen talousalueen kehitystä. Samalla tutkimusmetodilla on aikaisemmin havaittu Brexit-äänestyksen vaikuttaneen Britannian talouteen negatiivisesti.

Müller kuitenkin varoittaa liian pitkälle menevistä johtopäätöksiä.

– Ei voi sanoa, että Trumpilla ei ole vaikutusta Yhdysvaltain talouteen. Me emme kuitenkaan löytäneet tätä efektiä puolentoista vuoden tarkkailujaksolla. Siinä mielessä Trump on väärässä sanoessaan, että hänen politiikallaan on jo nyt ollut suuri vaikutus talouteen. Voi olla, että vaikutus tulee, mutta se tulee myöhemmin, Müller arvioi.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentin vaikutusmahdollisuudet riippuvat ylipäätään paljon maan taloustilanteesta. Eniten presidentin päätöksillä on merkitystä talouskriisin aikana. Esimerkiksi Obaman kaudella pankkielvytys paransi taloutta.

Tasainen tai nousujohteinen taloustilanne ei kuitenkaan tarkoita, että Yhdysvaltain presidentin linjalla ei olisi talouden kannalta mitään merkitystä. Müller huomauttaa, että Yhdysvaltain talouden kehittyminen linjassa vertaistalouksiin on itsessään saavutus.

– Aina on mahdollista munata, Müller kiteyttää.

 


 

Yhdysvallat ja Kiina käyvät tällä hetkellä katkeranmakuista kauppasotaa keskenään. Nokittelun haitalliset seuraukset nousivat pintaan viime viikolla, kun Kiinan tilastoviranomainen ilmoitti talouden kasvuvauhdin hidastuneen Kiinassa heinä-syyskuussa heikoimmilleen sitten finanssikriisin. Markkinoiden tunnelmia eivät nosta Euroopan poliittiset ongelmat, ING:n ekonomisti Robert Carnell arvioi


 
Maailman pörssit
 

PÖRSSIT: Osakkeet notkahtivat Aasiassa –

markkinat kyseenalaistivat Kiinan tulivoiman

 

23.10.201808:44päivitetty 23.10.2018 08:51 | Kauppalehti

KUVA: EPA
 
 

Aasian osakkeet ovat selvässä alamäessä. Myös Yhdysvalloissa osakefutuurit ovat painuneet tuntuvasti miinukselle.

 

Aasian pörssit valahtivat toista prosenttia tiistaina, kun markkinoiden luotto Kiinan hallinnon viesteihin maan talouden tukemiseksi alkoi heikentyä.

Sijoittajia huolettaa myös toimittaja Jamal Khashoggin murhasta johtuvat mahdolliset Saudi-Arabian vastaiset toimet.

Japanissa Tokion pörssissä indeksit olivat kello 8 jälkeen Suomen aikaa heikentyneet yli kaksi prosenttia. Tokion pörssin seuratuimmat indeksit eli pääindeksi Nikkei ja yleisindeksi Topix olivat kumpikin notkahtaneet 2,3 prosenttia.

 

Osakkeiden hinnat olivat kääntyneet selvään laskuun myös Kiinassa, missä maanantai oli voimakkain nousupäivä lähes kolmeen vuoteen. Shanghain ja Shenzhenin pörssit yhteen kokoava CSI 300 -indeksi välkkyi noin 1,45 prosenttia punaisella. Hongkongissa pääindeksi Hang Seng oli miinuksella liki 2 prosenttia.

ING:n ekonomisti Robert Carnell arvioi talouslehti Financial Timesin haastattelussa osakkeiden halpenemisen taustalla olevan markkinahuolet siitä, riittävätkö Kiinan hallinnon toimet pitämään talousjättiläisen kasvuvauhdin ennallaan.

Kiinan viranomaiset kertoivat viime viikolla suunnittelevansa tukitoimia maan kasvun tukemiseksi. Asialistalla oli muun muassa verotus, jota kommunistihallinnon aikoo keventää.

 

Yhdysvallat ja Kiina käyvät tällä hetkellä katkeranmakuista kauppasotaa keskenään. Nokittelun haitalliset seuraukset nousivat pintaan viime viikolla, kun Kiinan tilastoviranomainen ilmoitti talouden kasvuvauhdin hidastuneen Kiinassa heinä-syyskuussa heikoimmilleen sitten finanssikriisin.

Markkinoiden tunnelmia eivät nosta Euroopan poliittiset ongelmat, Carnell arvioi

*

Tilanne klo 08.36

 Pisteluku Muutos Tokio, Nikkei 225 22110,41 -2,23 Hongkong, Hang Seng 25613,90 -2,06 

Lähde: Kauppalehti.fi

  •  
    Antti Järvenpää

Tämä artikkeli liittyy aiheeseen Pörssi

Artikkelin muut aiheet
SIJOITTAMINEN
 

KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF julkisti kuluneella viikolla arvionsa maailmantalouden näkymistä. IMF laski aiempaa oletustaan Yhdysvaltain kasvusta ensi vuonna. IMF arvelee, että pitkä noususuhdanteen kausi on ainakin Yhdysvalloissa jo ehtoopuolella ja nousu voi taittua samaan aikaan, kun Kiinan tuonnille asetetut lisätullit alkavat nostaa hintoja ja syödä kysyntää.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Pörssikurssien heilunnassakin näkyvät

talouden pilvet ovat politiikan nostattamia

 

Ei Yhdysvaltain keskuspankki ole tullut hulluksi. Talouspolitiikan hulluutta voi etsiä Valkoisesta talosta.

 
YHDYSVALTOJEN presidentin Donald Trumpin arviot maailman menosta kannattaa usein kääntää päinvastaisiksi. Trump epäili keskiviikkona, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ”on tullut hulluksi”. Osakkeiden hinnat laskivat jyrkästi myös Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan keskuspankki ajaa taloutta ja osakemarkkinoita vaikeuksiin kiristämällä rahapolitiikkaa ohjauskoron nostoilla.

Kun Trumpin tulkinnan kääntää toisinpäin, se kuuluu näin: Yhdysvaltain keskuspankki toimii järkevästi ja asettaa korot maan talouden kehitykseen sopiviksi. Ja juuri näinhän se on.

Yhdysvaltain talous käy kovilla kierroksilla. Kasvu on vahvaa ja laaja-alaista. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna kolmisen prosenttia. Osakkeiden hinnat ovat nousseet kauan. Kotimarkkinat ovat iskussa. Työttömyysaste on alle neljä prosenttia eli alempi kuin kymmeniin vuosiin.

Finanssikriisiä seuranneina elpymisen vuosina taloustutkijat ihmettelivät, kuinka kitsaasti inflaatio seurasi kasvun kiihtymistä. Aivan viime aikoina inflaatio on kuitenkin heräillyt. Yhdysvalloissa inflaatio on nyt ollut kolmen prosentin pinnassa.

Kun inflaatioon lisää Yhdysvaltain talouden ja työmarkkinoiden kuumenemisen, presidentin lupaamat verotuksen kevennykset ja elvytyksen, rahapolitiikan tiukentaminen on aivan oppikirjan mukainen liike keskuspankilta.

FEDIN korkoratkaisut ovat maailmantaloudessa kaikkein vaikuttavimpia yksittäisiä päätöksiä: ne muuttavat globaaleja rahavirtoja ja järkyttävät pienempiä talouksia. Kehittyvistä talouksista tuottoa hakenut raha lähtee virtaamaan korkoja ja Yhdysvaltoja kohti, mikä saattaa suistaa maita talouskriisiin.

Fediä voi ehkä kritisoida siitä, että se pitää melko kovaa vauhtia korkojen nostoissa. Kun korkoja nostaa tiuhaan kauppapolitiikan kiistojen, populismin ja taloudellisen kansallismielisyyden nousun aikana, voi aiheuttaa suurtakin levottomuutta kautta koko maailman.

Suurempaa vaaraa aiheuttaa tietysti se, joka nostattaa kauppapoliittisia kiistoja, lietsoo populismia ja kuumentaa ylikuumenevaa taloutta. Tässä taas Trump on maailmantalouden kärkivaikuttaja.

Kun Trump kertoo, että ”kauppasodat ovat hyväksi ja helppoja voittaa”, viesti asettuu hänen puheisiinsa käytettävän 180 asteen oikaisun jälkeen sellaiseksi, että kauppasodat ovat pahaksi ja lähes mahdottomia kenenkään voittaa. Jo nyt tämä paha näyttäytyy epävarmuutena, joka voimistaa osakemarkkinoiden liikkeitä.

KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF julkisti kuluneella viikolla arvionsa maailmantalouden näkymistä. IMF laski aiempaa oletustaan Yhdysvaltain kasvusta ensi vuonna. IMF arvelee, että pitkä noususuhdanteen kausi on ainakin Yhdysvalloissa jo ehtoopuolella ja nousu voi taittua samaan aikaan, kun Kiinan tuonnille asetetut lisätullit alkavat nostaa hintoja ja syödä kysyntää.

IMF:n mukaan Euroopassa riski kasvaa, jos Britannian EU-eroneuvottelut epäonnistuvat. Se voi tulla juuri samaan aikaan, kun Yhdysvalloissa talous alkaa hyytyä ja korot nousevat.

Politiikan päättäjien olisi kannattanut käyttää nousukauden tarjoama pitkähkö suojasää ja matalien korkojen aika talouden kriisinsietokyvyn kasvattamiseen. Nyt tämä etsikkoaika alkaa olla ohi. Päättäjien aika taisi kulua uuden kriisin riskiä kasvattaessa. Se on hulluutta. Talouden pilvet ovat politiikan nostattamia.
 
*

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

 

Niinistön mukaan rahan määrä on seurausta Yhdysvaltojen, Euroopan ja keskuspankkien elvyttävästä rahapolitiikasta. "Tämä herättää sellaisen pohdiskelun, onko se valtava rahan määrä muuttanut jotenkin rahan olemusta tai eriyttänyt eri yhteisöjen käsitystä siitä, mitä raha on", Niinistö pohti.


 

 

Niinistö on huolestunut markkinoilla

vellovasta valtavasta rahan määrästä

 

12.10.2018 15:45 |  Kauppalehti

KUVA: OUTI JÄRVINEN
 
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolissaan markkinoilla liikkuvasta valtavasta rahan määrästä. Rahan määrää on kasvattanut keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka.

 

"Rahan määrä on paisunut valtavasti. Se näkyy velkaantumisena täällä Pohjoismaissa kotitalouksissa ja julkisella sektorilla. Se näkyy oikeastaan koko maailmassa: Kiinassa ja kehitysmaissa", tasavallan presidentti Sauli Niinistösanoi Taloustoimittajien tilaisuudessa perjantaina.

Niinistön mukaan rahan määrä on seurausta Yhdysvaltojen, Euroopan ja keskuspankkien elvyttävästä rahapolitiikasta.

"Tämä herättää sellaisen pohdiskelun, onko se valtava rahan määrä muuttanut jotenkin rahan olemusta tai eriyttänyt eri yhteisöjen käsitystä siitä, mitä raha on", Niinistö pohti.

 

Niinistö otti esimerkiksi pienituloista eläkeläisen, joka laskee jokaisen sentin kaupassa käydessään. Samaan aikaan toisaalla eri toimistoissa ja neuvotteluissa käsitellään miljardeja euroja eläkerahoja, joita yritetään saada poikimaan lisää.

"Niissä pöydissä se rahan olemus ihan toinen. Se on iso luku, jota halutaan kasvattaa. Mutta sen yhteyttä reaalimaalimaan on aika vaikea kuvitella", Niinistö kuvasi.

"Tämä panee miettimään, mitä tällaisesta eriytymisestä seuraa – kun rahan käsite tietyllä tavalla eriytyy eri ihmisten ja yhteisöjen välillä", Niinistö pohti.

 

"Lopputuloksena joutuu kysymään, mikä rahan merkitys kaiken tämän jälkeen mahtaa ollakaan?"

Kysymys on kuitenkin niin vaikea, ettei Niinistö itse edes yrittänyt vastata siihen.

"Mutta en oikein usko, että tällainen kehitys voi loppumattomiin jatkua", hänjatkoi.

"Toinen piirre tässä on, että maailman rikkain prosentti on ehkä varakkaampi kuin loput 99 prosenttia."

 


 

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchinin on varoittanut Kiinaa aloittamasta devalvaatiokilpailua. – Tarkastellessamme kauppakysymyksiä ei ole epäilystäkään, ettemmekö halua varmistua, että Kiina ei harjoita kilpailua devalvaatioilla, hän totesi brittiläiselle talouslehdelle Financial Timesille ennen G20-maiden, IMF:n ja Maailmanpankin kokousta Indonesiassa Balilla.

 

Shanghaista saapuneita rahtilaivoja Long Beachin satamassa Kaliforniassa syyskuun lopussa. LEHTIKUVA / AFP

USA varoittaa Kiinaa kilpailusta devalvaatiolla

 

Yhdysvaltain valtiovarainministeri haluaa nostaa Kiinan valuutan viimeaikaisen heikentymisen pöydälle kauppaneuvotteluissa.

 

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchinin on varoittanut Kiinaa aloittamasta devalvaatiokilpailua.

– Tarkastellessamme kauppakysymyksiä ei ole epäilystäkään, ettemmekö halua varmistua, että Kiina ei harjoita kilpailua devalvaatioilla, hän totesi brittiläiselle talouslehdelle Financial Timesille ennen G20-maiden, IMF:n ja Maailmanpankin kokousta Indonesiassa Balilla.

Mnuchin kertoi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön seuraavan valuuttakysymyksiä hyvin tarkasti. Hänen mukaansa Kiinan valuutta renmindi on heikentynyt vuoden aikana merkittävästi, ja hän haluaa keskustella Kiinan johdon kanssa valuutasta osana kauppaneuvotteluja.

Hän myönsi, että renmindin laskun takana on useita tekijöitä, joista yksi liittyy kiinalaisten omiin taloudellisiin kysymyksiin ja maan talouden tapahtumiin.

Renminbi on heikentynyt dollaria vastaan 10,9 prosenttia maaliskuun lopun jälkeen, ja markkinoilla pelätään heikentymisen jatkuvan.

Kiinan valuutalle ovat FT:n mukaan tänä vuonna paineita aiheutuneet kauppasota Yhdysvaltojen kanssa, maan talouskasvun hidastuminen sekä vahvistuvan dollarin kiihdyttämä yleinen laskusuuntaus kehittyvillä markkinoilla.

 


 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit arvioi kevään ennusteen tapaan Kiinan kasvun olevan edelleen vahvaa, vaikka se hidastuu 5 prosentin paikkeille vuonna 2020. Bofitin mukaan Kiinalla on resursseja hoitaa monenlaisia ongelmia, mutta kokonaistilanteen heikkeneminen aikaisemmasta tarkoittaa sitä, että on syytä varautua myös ennakoitua jyrkempään kasvun hidastumiseen.


 

 

Protektionismin lisääntyminen varjostaa

kansainvälistä kauppaa – Suomen Pankin

Rehn: EU:n yhteinen kauppapolitiikka tarjoaa

tukevan selkänojan

 

Tullien korotukset erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä, arvioi Suomen Pankki.

 

Kauppapolitiikka
Olli Rehn
Nella Nuora / Yle
 

EU:n yhteinen kauppapolitiikka tarjoaa kiristyneessä tilanteessa tukevan selkänojan viennistä riippuvaiselle Suomelle, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

 

Protektionismin lisääntyminen varjostaa kansainvälistä kauppaa. Tullien korotukset erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ovat lisänneet epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä.

Kiinan talouskasvu on hidastumassa ja näkymät ovat muuttuneet aikaisempaa epävarmemmiksi maan velkataakan kasvaessa ja kauppapoliittisten ongelmien kärjistyessä Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit arvioi kevään ennusteen tapaan Kiinan kasvun olevan edelleen vahvaa, vaikka se hidastuu 5 prosentin paikkeille vuonna 2020. Bofitin mukaan Kiinalla on resursseja hoitaa monenlaisia ongelmia, mutta kokonaistilanteen heikkeneminen aikaisemmasta tarkoittaa sitä, että on syytä varautua myös ennakoitua jyrkempään kasvun hidastumiseen.

 

Venäjällä kasvu hidastuu ensi vuonna

Siirtymätalouksien tutkimuslaitos ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen kasvun jatkuvan tänä vuonna alle kahden prosentin tahdilla ja kasvun hidastuvan ensi vuonna noin 1,5 prosenttiin, jos öljyn hinta pysyy kohtalaisen lähellä nykyistä tasoaan.

Talouden kasvu jää suhteellisen hitaaksi, sillä Venäjällä on Bofitin mukaan liian vähän merkkejä kasvua parantavista järjestelmäuudistuksista.

 


 

Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan rahapolitiikkaa, jossa keskuspankki ostaa suuria määriä valtion joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita pitääkseen pitkiä korkoja alhaalla ja inflaation tavoitteessa. EKP aloitti ostot vuonna 2015. - Näkökulma: EKP:n lisäksi myös muiden maiden merkittävät keskuspankit, ovat tehneet taloushistorian merkitävimpiä osto-ohjelmia viimevuosien aikana. Mm. Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Sveitsi. Näin ei voi enää jatkua!? Seuraavaksi EKP:llä on edessään Italian talouskriisi, jossa riskinä on 2300 miljardin euron velan purkautuminen, ja kymmenien pankkien suoritustila, joista valtio ei enää selviä! - KimsBlog

 

Euroopan keskuspankki sijaitsee Frankfurtissa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Ekonomistit: EKP:n kevennettävä

rahapoliittista elvytystä

 

Taloustieteilijöiden enemmistö katsoo, että Euroopan keskuspankin määrällisen keventämisen myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä suuremmat.

69 prosenttia ekonomisteista lopettaisi Euroopan keskuspankin harjoittaman määrällisen keventämisen (QE) vuoden 2018 lopussa, selviää Ekonomistikoneen uusista kyselytuloksista.

 

Marraskuussa 2017 avanneella Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, muun muassa Bengt HolmströmMarkus JänttiMarko Terviö ja Matti Pohjola, ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Yksikään vastaajista ei vaadi määrällisen keventämisen jatkamista, ja 32 prosenttia vastaajista on epävarma tai vailla mielipidettä.

Määrällisellä keventämisellä tarkoitetaan rahapolitiikkaa, jossa keskuspankki ostaa suuria määriä valtion joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita pitääkseen pitkiä korkoja alhaalla ja inflaation tavoitteessa. EKP aloitti ostot vuonna 2015.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin tänään vastaukset kahteen uuteen, Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa käsittelevään kysymykseen.

74 prosenttia ekonomisteista katsoo, että Euroopan keskuspankin määrällisen keventämisen myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä suuremmat. Neljännes vastaajista on epävarma tai vailla mielipidettä.

 


 

”Pitää kuitenkin muistaa, että korkea velka-aste supistaa toimintamahdollisuuksia, kun taantuma tulee. Tämä on ongelmallista.” - Italian suurimman pankin UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen


 

 

Italialaisen jättipankin pääekonomisti: Tämä

asia huolestuttaa nyt eniten

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
30.9.2018 19:40

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Italian presidentti Sergio Mattarella (oik.) varoitti viikonloppuna Italian sisäministeriä Matteo Salvinia siitä, että rajusti alijäämäinen budjetti on Italian perustuslain vastainen.
 
|

Italian suurimman pankin UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kuvailee Italian poliittista tilannetta juuri nyt ”äärimmäisen huolestuttavaksi”. Sen sijaan maan talous huolettaa Nielseniä yllättäen vähemmän.

 

”On päivän selvää, että (Legan johtaja, sisäministeri) Matteo Salvini haluaa saada aikaan kunnon riidan Brysselin ja ehkä myös presidentti Mattarellan kanssa, koska hänen katseensa on jo toukokuun eurovaaleissa. Tämä laittaa hänen samalle viivalle muiden kansallismielisten eurooppalaisten ja venäläisten puolueiden kanssa, joiden mielestä eurovaalit ovat tilaisuus muuttaa Eurooppaa perustavanlaatuisesti”, Nielsen kirjoittaa laajassa Italiaa käsittelevässä markkinakommentissaan.

Italian presidentti Sergio Mattarella varoitti populistihallitusta viikonloppuna siitä, että rajusti alijäämäinen budjetti on Italian perustuslain vastainen. Italian presidentti on perustuslakiin erikoistunut entinen tuomari. Populistihallitus esittää budjettialijäämän nostamista 2,4 prosenttiin kolmelle seuraavalle vuodelle. 

 

 

Nielsen ennakoi, että Mattarella saattaa vielä puuttua budjetin tekoon ennen kuin se lopullisesti hyväksytään Italian parlamentissa.

 

”Hankala tilanne, jota kannattaa pitää tarkkaan silmällä”, Nielsen toteaa.

Pääekonomisti varoittaa myös liian rajusta kahnauksesta Euroopan komission kanssa. Vakavimmillaan komissio saattaa määrätä Italialle sanktioita budjettisääntöjen rikkomisesta. 

Komissio käsittelee Italian budjettia lokakuun puolivälissä. Euromaiden tulisi pitää alijäämänsä alle kolmessa prosentissa ja valtionvelan tulisi olla alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Italian alijäämä nousee budjettiesityksen mukaan 2,4 prosenttiin ja maalla on julkista velkaa jo nyt reilut 130 prosenttia bkt:sta.

”Jos hallitus ilmoittaa tavoitteekseen budjetin tasapainottamisen vuonna 2020, EU tulee olemaan huomattavasti pehmeämpi arviossaan. Sen sijaan julkinen riita Brysselin kanssa ei auta Italian korkoeroa Saksaan”, Nielsen pohtii.

 

Hän odottaa useiden muiden ekonomistien tavoin, että luottoluokittajat pudottavat Italian luottoluokitusta lokakuussa yhdellä pykälällä. Italia olisi silloin yhden pykälän päässä roskalainaluokasta.

”Luottoluokituksen pudotus ei ainakaan kavenna korkoeroa”, Nielsen kuittaa.

Italian taloustilanne on Nielsenin mukaan edelleen vähintäänkin kohtuullinen. Hän muistuttaa, että maan bkt kasvoi tammi-kesäkuussa prosentin.

 

Nielsen ei ota kantaa työnantajansa UniCreditin tilanteeseen. Pankin osake laski perjantaina Milanon pörssissä lähes seitsemän prosenttia. Niin UniCreditillä kuin toisellakin italialaisella suurpankilla Intesa Sanpaololla on taseissaan suuren määrät Italian valtionlainoja, joiden arvo laskee nyt samaa tahtia kuin velkakirjojen korot jälkimarkkinoilla nousevat. 

Italian 10-vuotisen lainan korko nousi perjantaina 3,14 prosenttiin. Korkeimmillaan korko on ollut yli 14 prosentissa vuoden 1992 lokakuussa.Italian ja Saksan korkoero oli perjantaina 267 pistettä.

*

Lue myös: 

Italia-rytinän odotetaan vain pahenevan: ”Pankkien kaatuminen ja konkurssiaalto voivat olla varovaisia tulevaisuudennäkymiä”

 


 

EU:n, Venäjän ja Kiinan yhteinen linjaus oli lehtitietojen mukaan järkytys Yhdysvaltain ulkoministerille Mike Pompeolle. EU:n vastatoimia Pompeo luonnehti haitallisimmaksi kuviteltavissa olevaksi toimeksi alueelliselle ja globaalille rauhalle ja turvallisuudelle. Omassa puheenvuorossaan Trump haukkui taas Saksan NordStream 2:sta ja ylisti Puolaa "itsenäisyyden puolustamisesta".


 

 

Trump jäi yksin - YK:ssa syntyi epäpyhä

allianssi: EU aikoo turvata Iran-kaupan

 

   

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. KUVA: MICHAEL REYNOLDS

EU kehittelee järjestelmää Iran-kaupan turvaamiseksi.

 

Yhdysvallat jää yhä enemmän yksin Iran-pakotteittensa kanssa. Tämä kävi ilmi YK:n yleiskokouksessa, jossa EU, Saksa, Ranska, Britannia, Venäjä ja Kiina torppasivat Yhdysvaltain kiellon käydä kauppaa Iranin kanssa.

 

EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ilmoitti EU:n luovan järjestelyn (Special Purpose Vehicle, SPV), joka mahdollistaa EU-maille ja muille halukkaille kaupankäynnin Iranin kanssa. Järjestelyllä on tarkoitus kiertää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämiä Iran-pakotteita.

 

Mogherinin mukaan EU:n tekniset ekspertit tulevat piakkoin julki yksityiskohtien kanssa.

”Onko keskusteluille olemassa parempi vaihtoehto näinä kriisien ja konfliktien aikoina? Onko olemassa parempaa vaihtoehtoa kuin diplomatia ja dialogi? Onko sota parempi vaihtoehto?”, Mogherini kyseli retorisesti CNN:n haastattelussa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron käytti kovaa kieltä YK:ssa sanoessaan, että Yhdysvallat määräilee liittolaisiaan yksipuolisin päätöksin tavalla, joka johtaa eristäytymiseen ja konflikteihin ja vahingoittaa kaikkia.

Tällaista EU ei Macronin mukaan hyväksy. Samaa sanoi Belgian pääministeri Charles Michel EUObserver-lehden mukaan.

 

”Me (EU) emme voi hyväksyä, että Yhdysvallat määrittää alueen, jossa eurooppalaiset yhtiöt voivat ja eivät voi tehdä bisnestä”, Michel totesi tavattuaan Iranin presidentin Hassan Rohanin New Yorkissa.

 

EU:ssa on jo astunut voimaan vastaboikottiasetus Yhdysvaltain Iran-pakotteille. Se kieltää eurooppalaisyhtiöitä noudattamasta kolmannen maan, eli tässä tapauksessa Yhdysvaltain, lainsäädäntöä ja määräyksiä.

Ongelma on, että 90 prosenttia maailmankaupasta käydään dollareissa. Ilmeisesti tämän ongelman selättämiseksi EU:ssa haetaan nyt teknistä ratkaisua uudeksi yhteiseksi maksujärjestelmäksi.

EU, Venäjä ja Kiina ”pahoittelivat syvästi” Trumpin pakote-päätöstä. Yhteisen kannanoton mukaan Trumpin pakotteet ovat kuitenkin vastoin monenkeskisesti diplomatiaa, jonka YK:n turvallisuusneuvosto on yksimielisesti hyväksynyt.

 

EU:n, Venäjän ja Kiinan yhteinen linjaus oli lehtitietojen mukaan järkytys Yhdysvaltain ulkoministerille Mike Pompeolle. EU:n vastatoimia Pompeo luonnehti haitallisimmaksi kuviteltavissa olevaksi toimeksi alueelliselle ja globaalille rauhalle ja turvallisuudelle.

Omassa puheenvuorossaan Trump haukkui taas Saksan NordStream 2:sta ja ylisti Puolaa "itsenäisyyden puolustamisesta".

 


 

Yhdysvallat rankaisee pakotteilla paitsi Irania myös maan kanssa kauppaa käyviä yrityksiä. Monien yritysten kaupankäynti Iranin kanssa on jo hankaloitunut. Käytännössä uhkana on amerikkalaispankkien rahahanojen sulkeutuminen, jos kauppa Iranin kanssa jatkuu. Iranin talous kärsii jo voimaan tulleista pakotteista. Ydinsopimukseen mukaan jääneet maat haluavat vakuuttaa sitoutumistaan siihen. Mogherinin mukaan tarkoituksena on pitää voimassa ydinsopimus, joka estää Irania kehittelemästä ydinasetta. Viisi maata ja Iran sopivat jo kesäkuussa etsivänsä keskinäiseen kaupankäyntiin uusia maksujärjestelyjä.


 

 

Viisi maata sopivat rahoitusjärjestelystä

Iranin kanssa kauppasuhteiden säilyttämiseksi

 

Dollarista riippumattoman maksujärjestelmän on tarkoitus auttaa yhtiöitä jatkamaan kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain pakotteista huolimatta.

 

Iran
EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica
 Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif (oik.) tapasivat Brysselissä toukokuussa 2018.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif (oik.) tapasivat Brysselissä toukokuussa 2018.Yves Herman / EPA
 

Britannian, Ranskan, Saksan, Venäjän ja Kiinan ulkoministerit totesivat yhteisessä julkilausumassaan Iranin ulkoministerin kanssa, että maat perustavat rahoitusvälineen Iranin kauppasuhteiden tueksi.

 

Asian vahvisti EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini tavattuaan YK:n yleiskokouksen yhteydessä Iranin ulkoministerin Javad Zarifin.

Yhdysvaltain dollarista riippumattoman maksujärjestelmän on tarkoitus auttaa öljy- ja muita yhtiöitä jatkamaan kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain pakotteista huolimatta.

Yhdysvallat sanoutui keväällä irti Iranin kanssa vuonna 2015 tehdystä ydinsopimuksesta, jota Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti liian lepsuna. Hänen mukaansa Iran tukee kansainvälistä terrorismia ja maan vaikutusvaltaa Lähi-idässä pitää vähentää.

Yhdysvallat rankaisee pakotteilla paitsi Irania myös maan kanssa kauppaa käyviä yrityksiä. Monien yritysten kaupankäynti Iranin kanssa on jo hankaloitunut. Käytännössä uhkana on amerikkalaispankkien rahahanojen sulkeutuminen, jos kauppa Iranin kanssa jatkuu. Iranin talous kärsii jo voimaan tulleista pakotteista.

Ydinsopimukseen mukaan jääneet maat haluavat vakuuttaa sitoutumistaan siihen. Mogherinin mukaan tarkoituksena on pitää voimassa ydinsopimus, joka estää Irania kehittelemästä ydinasetta.

Viisi maata ja Iran sopivat jo kesäkuussa etsivänsä keskinäiseen kaupankäyntiin uusia maksujärjestelyjä.

*

Aiheesta muualla:

EU, China, Russia to Bypass U.S. Sanctions on Iran by New Payment Channels(siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP, AFP

 


 

"On absurdia, että eurooppalaiset yritykset ostavat eurooppalaisia lentokoneita dollareissa eikä euroissa." Junckerin mukaan komissio tulee antamaan ehdotuksia euron roolin vahvistamiseksi.


  

Juncker: Tilanne absurdi – eurosta tehtävä

globaali valuutta

 
Luotu: 
12.9.2018 11:33

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
 
|
 

Eurosta pitää tehdä globaali valuutta, sanoo Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjapuheessaan.

 

"Meidän täytyy tehdä enemmän, jotta valuuttamme voisi palvella paremmin kansainvälisellä näyttämöllä", Juncker sanoi.

Juncker pitää huolestuttavana, että valtaosa Euroopan energiakaupasta käydään dollareissa.

"On absurdia, että Eurooppa maksaa 80 prosenttia energiatuonnista - mikä on arvoltaan yli 300 miljardia euroa vuodessa - dollareissa. Kuitenkin Yhdysvalloista tulee vain noin kaksi prosenttia tuontienergiasta", Juncker sanoi.

 

 


 

– Geopolitiikan kannalta tilanne on selkeä. Sekä sotilaallisesti että taloudellisesti USA on globaalinen vallan käyttäjä ja geopoliittinen tekijä. Eurooppa tulee selkeästi perässä, eikä ero USA:han tule helpolla olennaisesti pienentymään, Risto Murto kirjoittaa.

 

USA:n dollareita. LEHTIKUVA / JANI KOSKINEN

Eläkeyhtiön johtaja: Näin dollari johtaa

maailmaa

 

Risto Murron mukaan USA pystyy dollarin aseman turvin määrittelemään pakotteita, jotka ohjaavat myös kolmansia maita.

 

Talouspakotteista on tullut suosittu voimapolitiikan väline, kirjoittaa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Verkkouutisten blogissa.

– Tuoreimmat sanktiot koskevat Turkin kahta ministeriä ja Irania. Sen lisäksi Yhdysvallat lisäsi Venäjän pakotteita elokuussa ja uhkaa tehdä niitä myöhemmin, Murto kirjoittaa.

Murron mukaan että taloudellisten pakotteiden aktiivinen käyttö on johtanut Yhdysvallat ja EU:n törmäyskurssille. Uusin näkemysero liittyy Iraniin, jota vastaan USA on ottanut uudestaan käyttöön taloudelliset pakotteet.

– USA rajoittaa nyt voimakkaasti amerikkalaisten yritysten ja pankkien liiketoimintaa Iranin kanssa. EU ei tätä tee ja on ilmoittanut, että Iranin kanssa taloudellinen kanssakäynti jatkuu kuten ennenkin. USA:n pakotteet ulottuvat silti käytännössä myös eurooppalaisyrityksiin ja -pankkeihin. Useat eurooppalaiset yritykset ovat jo ilmoittautuneet vetäytyvän Iranista.

Murron mukaan Irania koskevat taloudelliset pakotteet konkretisoivat, mikä ero on dollarilla ja eurolla.

– Käytännössä USA pystyy dollarin ainutlaatuisen aseman turvin määrittelemään pakotteita, jotka ohjaavat myös kolmansia maita.

– Dollari on laajasti käytetty reservivaluutta, mitä euro taas ei ole. Dollari on paljon euroa käytetympi kansainvälisissä liiketoimissa. Ilman dollareita kansainvälinen yritys tai rahoituslaitos ei pysty käytännössä toimimaan maailmalla.

–Tämä uhka antaa Yhdysvaltojen viranomaisille valtaa suhteessa maan ulkopuolisiinkin pankkeihin.

 

Murto kirjoittaa, että tilanne on EU:n kannalta haastava

 

– Taloudellisten sanktioiden suhteen maanosamme on pitkälti vain otettava vastaan Washingtonissa tehtäviä linjauksia. Todellinen voima estää pakotteiden vaikutus eurooppalaisiin yrityksiin on pieni.

 


 

World Economic Survey -raportin asiantuntijoista enemmistö ennustaa viennin hidastuvan lähikuukausina erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Myös investointien ja yksityisen kulutuksen odotetaan vähenevän maailmantaloudessa merkittävästi.

 

 

Asiantuntijat ennustavat Yhdysvaltojen viennin hidastuvan. Kuvassa näkymä Manhattanille New Yorkissa. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Odotukset maailmantaloudesta ovat

romahtaneet

 

Asiantuntijoiden enemmistö ennustaa tuoreessa raportissa viennin hidastuvan erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Näkemykset maailmantalouden kehityksestä ovat saksalaisen tutkimuslaitos Ifon asiantuntijakyselyssä heikentyneet edelleen kolmannella vuosineljänneksellä.

Nyt mittauksessa ollaan samalla tasolla kuin viime vuoden tammi-maaliskuussa. Asiantuntijoiden arviot talouden nykytilanteesta heikkenivät Ifon mukaan merkittävästi, mutta säilyivät silti vielä korkealla tasolla.

 

Talousodotukset sen sijaan putosivat jyrkästi alimmalle tasolleen sitten vuoden 2011 lopun. Maailmantalouden kehityksen arvioidaan hidastuneen mateluksi.

Näkemykset taloudesta synkkenivät lähes kaikkialla maailmassa. Arviot nykytilanteesta ja odotukset tulevasta heikkenivät merkittävästi Euroopan unionissa, Aasian kehittyvissä ja alikehittyneissä talouksissa ja latinalaisessa Amerikassa.

Yhdysvalloissa talousodotukset heikkenivät, mutta arviot nykytilanteesta paranivat. IVY-maissa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa paranivat sekä odotukset että nykyarviot.

 

 


 

Myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen otti osaa kokoukseen. Sopimus vauhdittaa esimerkiksi eurooppalaisen viinin, juustojen ja muiden elintarvikkeiden sekä japanilaisten autojen kauppaa. Japani toivoo sopimuksesta vetoapua talouskasvulleen, ja EU puolestaan pääsyä maksukykyisille markkinoille.


 
Ulkomaat
 
 

EU ja Japani solmivat maailman suurimman

kauppasopimuksen - "Tuo valoa laajenevaan

pimeyteen"

 

Uusi sopimus vauhdittaa muun muassa japanilaisten autojen kauppaa.
Uusi sopimus vauhdittaa muun muassa japanilaisten autojen kauppaa. KUVA: KIMIMASA MAYAMA

EU ja Japani aikovat taistella yhdessä kansainvälisestä kauppaa varjostavia jännitteitä vastaan.

 

EU ja Japani ovat solmineet maailman suurimman kauppasopimuksen. Eilen tiistaina solmittu vapaakauppasopimus kattaa lähes kolmanneksen maailman bruttokansatuotteesta.

 

Sopimus on aivan eri linjoilla maailmanlaajuisen kauppapolitiikan nykytilanteen kanssa. Viime aikoina monet vanhat liittoumat ovat rakoilleet Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin politiikan vuoksi ja varsinkin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota kiristyy jatkuvasti.

"Poliittisessa mielessä kauppasopimus on tuo valoa kansainvälisessä politiikassa vallitsevaan, laajenevaan pimeyteen. Annamme selkeän merkin siitä, että meihin, sekä EU:hun että Japaniin, voi luottaa", Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kommentoi Financial Timesin mukaan.

"On Euroopan, Kiinan, Amerikan ja Venäjän yhteinen velvollisuus tuhoamisen sijaan parantaa maailmanlaajuista kaupankäyntiä. Kauppasotia ei tule aloittaa, sillä ne ovat usein historiamme aikana leimahtaneet aseellisiksi yhteenotoiksi. Voimme yhä estää konfliktit ja kaaoksen", Tusk kommentoi tiedotteessa.

 

Sopimuksen voimaantulo vaatii vielä sekä Euroopan että Japanin parlamentin hyväksynnän.

EU ja Japani aikovat myös vastustaa yhdessä Yhdysvaltojen alumiini- ja terästulleja.

"EU:n ja Japanin suhde ei ole ollut vielä koskaan näin vahva. Olemme maantieteellisesti katsottuna kaukana toisistamme, mutta poliittisesti ja taloudellisesti katsottuna voisimme tuskin olla lähempänä", Tusk julisti CNN:n mukaan.

EU:n tilastojen mukaan EU:n ja Japanin välinen kauppa oli viime vuonna arvoltaan noin 129 miljardia euroa.

 


 

Kiina aikoo vastata presidentti Donald Trumpin hallinnon toimiin omilla tulleillaan. Näitä kohdennetaan erityisesti amerikkalaisiin urheiluautoihin, soijapapuihin ja puuvillaan. Trumpin mukaan toimenpiteiden tarkoitus on puuttua Kiinan ”epäreiluun” kauppapolitiikkaan, jonka hän väittää heikentäneen työllisyyttä Yhdysvalloissa. Trump on uhannut Kiinaa 400 miljardin dollarin arvoisilla lisätulleilla, jos se vastaa nyt asetettaviin tullimaksuihin.

 

Yhdysvallat on asettanut teräs- ja alumiinitulleja myös EU:lle. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Kiina varoittaa Donald Trumpia: Kauppasota

kostautuu

 

Yhdysvaltojen asettamat tullimaksut astuvat voimaan ensi yönä.

 

Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat 34 miljardin dollarin arvoiset tullimaksut ovat astumassa voimaan vuorokauden vaihtuessa.

 

Kiinan viranomaiset huomauttivat torstaina, että noin 20 miljardin osuus vahingoittaa Kiinassa toimivia ulkomaisia yhtiöitä. Kauppaministeriön tiedottaja Gao Fengin mukaan niiden joukossa on myös amerikkalaisomistuksessa olevia yrityksiä.

– Yhdysvallat räiskii ympäriinsä, myös itseään kohti, Gao totesi tiedotustilaisuudessa Wall Street Journalinmukaan.

Gaon mukaan Kiinan hallitus pyrkii vähentämään kauppakiistan vaikutuksia maassa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin.

 


 

Stiglitzin mukaan euroalueen ongelmiin on olemassa yksi ratkaisu. –Saksa ja muut pohjoisen Euroopan maat voivat pelastaa yhteisvaluutan osoittamalla enemmän humaanisuutta ja joustavuutta. Mutta, koska olen nähnyt mitä niin monta kertaa aikaisemmin on tapahtunut, en usko niiden muuttavan suuntaansa, hän toteaa.


 

 

Talousnobelistilta karu ennuste eurosta:

”Lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja

entistäkin hitaampaa kasvua”

 
 
Luotu: 
13.6.2018 18:20

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Joseph Stiglitzin mukaan Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä.
 
|

Talouden nobelisti, Columbian yliopiston professori ja Roosevelt Instituutin pääekonomisti Joseph E. Stiglitz ennustaa euroalueelle vaikeita aikoja.

 

–Läpi koko euroalueen poliittisilla johtajilla on edessään halvaantunut tilanne: kansalaiset haluavat jatkaa EU:ssa, mutta he haluavat samalla kovan talouskurin loppua ja paluuta vaurauteen. Niin kauan kuin Saksa sanoo, ettei tämä ole mahdollista, tuloksena voi olla vain lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja entistäkin hitaampaa kasvua, Stiglitz kirjoittaa Project Syndicate –sivustolla.

Hän sanoo, että Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä. Stiglitz osoittaa syyttävällä sormella suoraan Saksaan. 

–Italian takaisku on jo odotettavissa: Euroopan dominoiva valtio Saksa viivyttää välttämättömiä uudistuksia ja vaatii politiikkaa, joka pahentaa Italian sisäisiä ongelmia, hän ennakoi.

Italian uutta populistihallitusta on kuvailtu eurokriittiseksi ja sen alustavassa ohjelmaversiossa puhuttiin suoraan Italian euroerosta. Myöhemmin hallituksessa istuvien Viiden tähden liikkeen ja Legan äänenpainot ovat loiventuneet. 

*

Italian hallitukseen politiikan ulkopuolelta valtiovarainministeriksi noussut professori Giovanni Tria linjasi viikonloppuna yksiselitteisesti, ettei uusi hallitus tule edes keskustelemaan euroerosta. Lisäksi hän totesi, että Italia tulee myös nykyisen hallituksen aikana pyrkimään leikkaamaan velkaantumistaan.

 


 

Suomen arvioidaan hyötyneen globalisaatiosta 194 miljardia euroa, neljä miljardia enemmän kuin Ruotsi.


  

Suomi on yksi maailman suurimmista

voittajista talouden globaalistumisessa

 

Suomi on hyötynyt globalisaatiosta lähes yhtä paljon kuin Japani, sanoo arvostettu saksalainen tutkimuslaitos.

 

Globalisaatio
Vuosaaren satama Helsingissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Suomi on maailman maista hyötynyt kolmanneksi eniten talouden globalisaatiosta, sanoo saksalainen tutkimuslaitos Bertelsmann Stiftung uudessa tutkimuksessaan(siirryt toiseen palveluun).

 

Suomi on vuosien 1990 - 2016 välisenä aikana saanut taloudellista hyötyä globalisaatiosta 36 664 euroa asukasta kohti, laitos sanoo.

Suomen edellä ovat vain Sveitsi, jonka saama etu lähentelee 50 000 euroa, ja Japani. Perässä tulevat Irlanti, Israel, Saksa ja Tanska.

Bertelsmann Stiftungin tutkimuksessa oli mukana 42 maata, joiden bruttokansantuote vastaa 90 prosenttia koko maailman BKT:sta.

Maailman suurin talous oli tässä mittauksessa vasta 25. Perää pitivät voimakkaasti kehittyvät Kiina ja Intia. Kiinan talous oli hyötynyt globalisaatiosta runsaat 2 000 euroa asukasta kohti ja Intian runsaat 500 euroa. Niiden lukuihin vaikutti voimakkaasti väestön suuri määrä.

 

Huimia summia

Jos lasketaan yhteen koko kansantalouden saama hyöty, ykköseksi nousee Japani, joka on vuodesta 1990 lähtien kerännyt globalisaation tuomaa etua lähes 5 000 miljardia euroa.

Japanin jälkeen tulevat muut suuret taloudet; Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Italia.

Tutkimuslaitos huomioi selvityksessään maiden taloudellisen tilanteen, sosiaalisen ulottuvuuden sekä politiikan. Talouden painoarvo oli 60 prosenttia.

Talouden osalta tutkittiin tuotteiden ja palveluiden rajat ylittävää kauppaa sekä palkkojen ja pääoman virtoja. Samalla otettiin huomioon kaupan ja pääoman liikkeiden rajoitukset.