Kauppasotaa on pelätty, sillä pahimmillaan kierre voisi heikentää talousluottamusta ja investointihalukkuutta ympäri maailmaa ja siten iskeä maailmantalouden kasvunäkymiin.


 

 

Kiina ja USA löysivät yhteisen sävelen:

Kauppasotaa ei tule – Kiinan määrä lisätä

merkittävästi amerikkalaistuotteiden ja -

palveluiden ostoja

 

Neuvottelutulos perustuu maiden presidenttien aiemmin saavuttamaan yhteiseen näkemykseen, Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoo.

 

WU HONG / EPA

Kiina ja USA löysivät yhteisen sävelen: Kauppasotaa ei tule – Kiinan määrä lisätä merkittävästi amerikkalaistuotteiden ja -palveluiden ostoja

Kiina ja Yhdysvallat julkistivat yhteisen lausunnon, jonka mukaan maat ryhtyvät toimiin pienentääkseen Yhdysvaltain Kiinan-kaupan alijäämää. Viime vuonna alijäämä oli noin 375 miljardia dollaria.

Veera Honkanen | Aamulehti

 
 

Kiina ja Yhdysvallat ovat päässeet sopuun talous- ja kauppakysymyksistä. Maat lupaavat, etteivät ne ryhdy kauppasotaan toisiaan vastaan, Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoo.

 

Kiinan talousasioista vastaava varapääministeri Liu He kertoi toimittajille lauantaina Yhdysvalloissa, että molemmat osapuolet ovat luvanneet olla aloittamatta kauppasotaa. Kiina ja Yhdysvallat ovat myös sopineet, että ne lopettavat tullien asettamisen toisilleen, Xinhua kertoo.

Liun mukaan neuvottelutuloksen taustalla on Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja hänen yhdysvaltalaiskollegansa Donald Trumpin aiemmin saavuttama yksimielisyys.

Kiina ja Yhdysvallat julkistivat asiasta myös yhteisen lausunnon, jonka mukaan maat ryhtyvät toimiin pienentääkseen Yhdysvaltain Kiinan-kaupan alijäämää. Viime vuonna alijäämä oli noin 375 miljardia dollaria.

 

Kiinan on määrä lisätä merkittävästi amerikkalaistuotteiden ja palveluiden ostojaan, lausunnossa sanotaan Xinhuan mukaan.

Maiden edustajat jatkavat neuvotteluita siitä, miten Kiina voisi lisätä amerikkalaisten maataloustuotteiden ja energian tuontiaan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan yhteisessä tiedotteessa ei mainita, että maat luopuvat tai viivästyttävät tuontitulleja, joita ne ovat aiemmin uhanneet asettaa toisilleen.

 

Tulliuhkauksissa on nähty kevään aikana useampi kierros. Nokittelu alkoi jo tammikuussa, kun Yhdysvallat asetti tariffit kiinalaisille aurinkopaneeleille ja pesukoneille. Maaliskuussa Yhdysvaltain hallinto ilmoitti 25 ja 10 prosentin tullien asettamisesta teräkselle ja alumiinille.

 

Tilanne Yhdysvaltain ja Kiinan välillä kiristyi etenkin sen jälkeen, kun Trump ilmoitti noin 1 300 kiinalaistuotetta koskevista ja yhteensä noin 50 miljardin dollarin arvoisista tuontitulleista. Kiina vastasi uhkaamalla asettaa lisätullit kaikkiaan 106 amerikkalaistuotteelle, muun muassa soijapavuille, autoille ja kemikaaleille. Tullit olisivat koskeneet 50 miljardin dollarin edestä maahan tuotavaa tavaraa. Nämä tullit eivät ole astuneet voimaan.

 



 

Komissio haluaa myös varmistaa Euroopan investointipankin mahdollisuuden antaa lainoja eurooppalaisten yritysten toimintaan Iranissa. Investointipankin lainat auttaisivat erityisesti niitä yrityksiä, joiden eurooppalaiset rahoittajat saattavat vetäytyä Iranin markkinoilta USA:n pakotteiden takia. Lain läpimenemiseen parlamentissa vaaditaan määräenemmistö.

 

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Emmanuel Dunand

Iran-kiista: Euroopan komissio esittää

vastapakotteiden asettamista

 

Vastapakotteet estävät eurooppalaisia yrityksiä myöntymästä Yhdysvaltojen Iranin pakotteisiin.

 

Euroopan komission tiedotteessa ilmoitetaan komission päätöksestä esittää parlamentille pakotteiden torjuntalakiin (Blocking Statute) turvautumista.

Lain mukaan eurooppalaiset yritykset eivät saa myöntyä Yhdysvaltojen asettamille Iranin pakotteille. Pakotteisiin myöntymisestä seuraa yrityksille rangaistuksia. Pakotteiden vastustamisesta koituvat tappiot korvataan yrityksille.

 


 

The Wall Street Journalin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Euroopan mahdollisuudet pakotteiden kiertämiseen tai vastatoimiin ovat hyvin rajalliset. Lehden mukaan EU voisi esimerkiksi hyödyntää Iranin-kaupassaan Euroopan investointipankin varoja. Italia on myös perustanut viiden miljardin euron suuruisen luotto rahaston Iranin-kauppaan. Tämä järjestely voitaisiin laajentaa koko EU:n kattavaksi, lehti esittää. - Näkökulma: Iran on, kuten Venäjä vain rajallinen poliittinen ja taloudellinen toimija maailmantaloudessa. Iranin ydinohjelma voidaan tuhota tarvittaessa, niin vertikaalisesti, kuin horisontaalisesti eri toimijoiden taholta. Poliittinen ratkaisu ei ratkaise asiassa, itse asiassa mitään, Lähi-Idän alueen pitkäaikaisessa jännitteessä! - KimsBlog


  

 

EU-maat hakevat keinoja kiertää Trumpin

Iran-pakotteet

 

Iran vahvistaa suhdettaan Venäjään ja on valmis aloittamaan "massiivisen ydinohjelman".

 

Ulkomaat
Iranilainen öljytankkeri Persianlahdella.
Iranilainen öljytankkeri Artavil Qeshm Persianlahdella maaliskuussa 2017.Abedin Taherkenareh / EPA

EU-maat pohtivat, miten ne voisivat jatkaa hyvin kehittynyttä kaupallista yhteistyötä Iranin kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi Iranin-vastaiset pakotteet uudelleen käyttöön.

 

Pakotteet merkitsevät, että Iranin kanssa kauppaa käyvä yritys ei voisi toimia Yhdysvalloissa. Pahimmillaan sääntöä rikkova yritys voisi saada suuret sakot.

 

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire vaati Europe 1 -radiokanavan haastattelussa, että Eurooppa alkaa puolustaa itsemääräämisoikeuttaan Yhdysvaltain sanelua vastaan. The Guardian -lehden(siirryt toiseen palveluun) mukaan hän esitti kolmekohtaisen ohjelman.

La Mairen mukaan EU:n pitäisi tehdä samankaltainen päätös kuin vuonna 1996 tehtiin, kun USA asetti pakotteita eurooppalaisia yhtiöitä kohtaan. EU-maat päättivät, ettei Yhdysvaltain sanktiopäätös päde Euroopassa. Yhdysvallat perääntyi pakoteasiassa.

Toiseksi Le Maire haluaa vahvistaa Euroopan talouden itsenäisyyttä, jotta talouden elimillä olisi työkaluja toimia irrallaan Yhdysvaltain vaikutuksesta. Hän esittää eurooppalaisen finanssilaitoksen perustamista valvomaan euromääräistä kauppaa Iranin kanssa.

Kolmanneksi Le Maire ehdottaa eurooppalaista elintä, jonka tehtävänä olisi valvoa ulkomaisia yrityksiä.

Le Mairen ehdotuksista keskustellaan loppukuusta, kun hän tapaa brittiläisen ja saksalaisen virkaveljensä.

 

Onko keinoja kiertää pakotteita?

Trumpin pakotepäätös on aiheuttanut paljon vastalauseita EU:ssa, jonka kauppavaihto Iranin kanssa oli The Wall Street Journal -lehden(siirryt toiseen palveluun) mukaan viime vuonna 21 miljardia dollaria.

EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Frederica Mogherinin avustaja Nathalie Tocci sanoi Trumpin päätöksellään "pettäneen täydellisesti Euroopan". Tocci esitti, että Yhdysvaltoja vastaan on tarvittaessa asetettava vastatoimia.

 

Iran katsoo toiseen suuntaan

Iran on ilmoittanut, että se haluaa pitää ydinsopimuksensa voimassa. Samalla reaktiot Yhdysvaltain päätökseen ovat olleet rajuja.

Tuhannet mielenosoittajat ovat Teheranin kaduilla protestoineet Trumpin päätöstä vastaan.

Iranin ulkoministeri Javad Zarif sanoi perjantaina, että maa on valmis käynnistämään ydinohjelmansa ja ydinpolttoaineen rikastamisen uudelleen "teollisessa mittakaavassa".

Perjantaina Kreml ilmoitti, että Venäjä ja sen entiset Neuvostoliittoon kuuluneet liittolaiset solmivat ensi viikolla Iranin kanssa vapaakauppasopimuksen.

Iranin ja Euraasian unionin välisestä sopimuksesta on neuvoteltu jo kauan, mutta Trumpin asettama painostus tuli osapuolten kannalta hyvään aikaan. Iran saa tuotteilleen aiempaa helpomman vientiväylän.

Euraasian unioniin kuuluvat Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia.

 

Lähteet: AP, REUTERS

 


 

Toistaiseksi pysyvän vapautuksen terästulleista on pystynyt neuvottelemaan vain Etelä-Korea. BLOOMBERGIN mukaan vapaaehtoiset tuontikiintiöt ovat EU:lle ongelmallinen vaihtoehto muun muassa siksi, että ne rikkovat Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.


 
Maailmantalous

 

Bloomberg: Yhdysvallat ehdottaa EU:lle

teräksen tuonti­kiintiöitä tullien sijasta –

Macron, Merkel ja May lupaavat EU:n

puolustavan etujaan

 

Yhdysvaltojen EU-maille myöntämä tilapäinen vapautus teräksen ja alumiinin tuontitulleista päättyy tiistaina.

 
YHDYSVALLAT ehdottaa EU:lle teräksen tuontikiintiöitä aikaisemmin vaatimiensa tuontitullien sijasta, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Sen mukaan tuontikiintiöt otti esille Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross.


Yhdysvaltojen EU-maille ja kuudelle muulle maalle myöntämä tilapäinen vapautus teräksen ja alumiinin tuontitulleista päättyy 1. toukokuuta eli ensi tiistaina.

Sunnuntaina puolestaan Saksan, Ranskan ja Britannian johtajat kehottivat puhelinkeskustelunsa jälkeen Yhdysvaltoja pidättäytymään kauppaa rajoittavista toimista.

Saksan hallituksen edustaja kertoi, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Britannian pääministeri Theresa May olivat sopineet, että EU:n pitää puolustaa etujaan, jos Yhdysvallat ottaa käyttöön tuontitullit.


Talvella Yhdysvallat asetti 25 prosentin tuontitullit teräkselle ja 10 prosentin tuontitullin alumiinille.

Bloombergin tietojen mukaan Yhdysvallat esittää teräksen tuontikiintiöksi 90 prosenttia kahden viime vuoden tuonnin tasosta. Uutistoimiston mukaan EU ei ole hyväksynyt ehdotusta.

HELSINGISSÄ torstaina vieraillut EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström sanoi EU:n esittävän, että Yhdysvallat luopuu tuontitulleista ilman ehtoja. Malmström sanoi myös, että kauppasodan uhka on jälleen todellinen.

EU-maat uhkasivat aikaisemmin vastata Trumpille asettamalla tulleja amerikkalaistuotteille, kuten bourbonviskille, farkuille, moottoripyörille ja maapähkinävoille. Malmström sanoi Helsingissä, että vastatoimien lista on yhä olemassa, mutta ”toivon mukaan sitä ei tarvita”.


Teräksen tuontitullit olivat tällä viikolla esillä myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisissa Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin kanssa.


Reutersin mukaan Trump ei kuitenkaan tarkemmin kertonut aikeistaan tullien suhteen.

MACRON vetosi vapaan kaupan puolesta muun muassa puheessaan Yhdysvaltain kongressille. Merkel kommentoi tullikiistaa lyhyesti, että ”presidentti päättää siitä”.

Reutersin mukaan terästulleista ovat nyt neuvotelleet Yhdysvaltojen kanssa myös Kanada ja Meksiko, ja uutistoimiston tietojen mukaan myös paremmalla menestyksellä kuin EU.
 
 

Draghin mukaan euroalueen talouskasvu on hidastumassa mutta jatkuu yhä vakaana ja laajapohjaisena. Talouslukujen odotetaan hänen mukaansa normalisoituvan, mutta talouskasvun hidastumisen tulkinnassa on oltava varovainen, hän sanoi myös.


 

 

EKP:n Draghi Latviasta: ”Me neuvoston

jäsenet olemme ihmisiä ja meillä voi olla

pulmia”

 

 

Julkaistu: 26.4. 17:34 | Taloussanomat


  

 

EKP:n pääjohtaja korosti EKP:n riippumattomuutta korkopuheessaan tänään.
Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenten riippumattomuus on hyvin tärkeä seikka, pääjohtaja Mario Draghi linjasi puhuessaan torstaina Frankfurtissa keskuspankin korkopäätöksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.


Draghi kommentoi Latvian keskuspankin pääjohtajan Ilmārs Rimšēvičsinkorruptiosotkua.

Riippumattomuuden vaatimus yltää myös henkilökohtaiselle tasolle yli institutionaalisen riippumattomuuden, Draghi korosti.

Nykytilanteessa Latvia ei voi äänestää neuvostossa ennen kuin maan keskuspankilla on pääjohtaja, Draghi sanoi.


–Me neuvoston jäsenet olemme ihmisiä ja meillä voi olla pulmia, sen vuoksi oikeusprosessi on käynnissä. Kunkin maan oikeuslaitokset tekevät omat tehtävänsä, Draghi sanoi.

EKP piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan 0,00 prosentissa. Arvopaperiostot jatkuvat 30 miljardin euron kuukausittaisin netto-ostoin ainakin syyskuun loppuun.

 

Rosengren sanoo, että historiallisen alhaisten korkojen seurauksena tavanomaisen rahapolitiikan välineet ovat rajalliset samaan aikaan, kun talouspoliittiset vakautusvälineet ovat rajalliset.


 

 

 

Fedin Rosengren: Yhdysvalloilla ei puskuria,

jos maata kohtaa uusi taantuma

 

 

Julkaistu: 19.4. 13:23  |  Taloussanomat


 

 

Fed-pomon mukaan rahapolitiikan välineet ovat rajalliset.
 
 
Yhdysvaltain kyky vastata talouden tai rahoitusjärjestelmän shokkeihin on vähentynyt, sanoo maan keskuspankin Bostonin-johtaja Eric Rosengren.


Eilen puhuneen Rosengrenin mukaan sekä talous- että rahapolitiikka ovat nyt huonosti asemoituneina talousvaikeuksien varalta.

Valtionvelan suuri määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa hänen mukaansa vähentää rahoitusviranomaisten kykyä tai halua toimia näitä shokkeja vastaan.


Hän toistaa kehotuksensa, jonka mukaan Fedin on harkittava pankkien kontrasyklisten pääomapuskurien kasvattamista. Nykyisellään nämä puskurit ovat nollassa. Kontrasyklisillä puskureilla tarkoitetaan pankeilta korkeasuhdanteessa vaadittavia ylimääräisiä puskureita.
 

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kiristyminen on herättänyt huolta negatiivisista vaikutuksista maiden vientiin. Kauppatariffien mahdollinen vaikutus selviää vasta myöhemmin.

 

Rahtilaiva Lianyungangin satamassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / - /

Kiinan talouskasvu ylitti odotukset

 

6,8 prosentin kasvutahti oli ekonomistien ennakkoarvioita korkeampi.

Kiinan talous kasvoi maan virallisten tilastojen mukaan vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Luku oli ennakkoarvioita parempi ja ylitti hallituksen asettaman 6,5 prosentin kasvutavoitteen. Kasvua vauhditti erityisesti vahva kotimainen kysyntä.

Vähittäiskauppa kasvoi 10,1 prosenttia ja verkkomyynti yli 35 prosenttia.

 

Kiinan taloudessa on silti monia riskitekijöitä, huomauttaa BBC. Velkaantuminen on ollut kasvussa ja asuntokuplan puhkeamisesta on spekuloitu jo pitkään.

 

Nordean Kiina-ekonomisti Amy Zhuangin mukaan lukemat ovat toistaiseksi hyvällä tasolla, mutta asuntomarkkinoiden hyytyminen voi heikentää tulevia kasvuodotuksia.

 


 

Powellilta kysyttiin myös hänen näkemystään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuontitulleista ja hänen protektionistisesta kauppapolitiikasta. “Olemme kuulleet useilta yritysjohtajilta ympäri maata, että kauppapolitiikan muutoksista on tullut riski”, Powell sanoi.


 

 

 

Fedin pääjohtaja: kauppapolitiikasta on tullut

riski

   
 
Fedin pääjohtaja: kauppapolitiikasta on tullut riski
KUVA: ANDREW HARRER
 
 
 

“Olemme kuulleet useilta yritysjohtajilta ympäri maata, että kauppapolitiikan muutoksista on tullut riski”, Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell sanoi perjantaina

 

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell sanoi perjantaina, että Yhdysvaltain työmarkkinoiden ja inflaation viimeaikainen kehitys tukevat keskuspankin suunnitelmia jatkaa ohjauskoron nostamista asteittain.

Powellin mukaan palkkojen hillitty nousu osoittaa, että työmarkkinat eivät ole ylikuumentuneet eli että avoimien työpaikkojen täyttämisessä olisi liikaa vaikeuksia. Powellin kommenteista uutisoivat useat ulkomaiset mediat kuten Bloomberg.

“Tavoittelemme edelleen kahden prosentin inflaatiovauhtia, kestävää taloudellista kasvua ja vahvoja työmarkkinoita”, Powell kommentoi perjantaina talousjärjestö The Economic Club of Chicagon tilaisuudessa.

“Niin kauan kuin talous jatkaa laajalti nykyisellä polullaan, asteittainen ohjauskoron nosto tukee parhaiten näitä tavoitteita”, hän sanoi. 

“Tariffit voivat nostaa hintoja”, hän lisäsi.

Powellin mukaan on vielä liian aikaista ennustaa, miten tariffit vaikuttavat Yhdysvaltain talouteen.

Hänen mukaansa työmarkkinadata on ollut hieman ristiriitaista, sillä jotkut indikaattorit ovat osoittaneet, että työpaikkoja on vaikea täyttää, kun taas toiset mittarit ovat osoittaneet päinvastaista.

“Odotan palkkojen nousun kiihtyvän, kun työmarkkina vahvistuu entisestään”, Powell kommentoi.

Pääjohtajan kommentteja tulkittiin markkinoilla niin, että Fed aikoo jatkaa rahapolitiikkansa kiristämistä. Wall Streetin pääindeksit olivat 2,3-2,6 prosenttia miinuksella perjantaina Suomen aikaa kello 22:37.

 


 

Sijoittajien huolet ovat viimeisen kuukauden aikana liittyneet vahvasti USA:n ja Kiinan väliseen kaupparetoriikkaan.


  

 

Trumpin 100 miljardin paukku voi painaa

USA:n pörssit laskuun tänään – "Kostoiskut

viittaavat kauppasodan alkuun"

 

   
 
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. KUVA: LAURENT GILLIERON

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden avausta ennakoivat indeksifutuurit olivat selvässä laskussa perjantaina aamulla Suomen aikaa. Aasiassa edettiin varoen ilman voimakkaita liikkeitä.

 

Viikon päätteeksi markkinoiden hermoilun taustalla on viime viikkoina tutuksi tullut syy: USA:n ja Kiinan tullinokittelu ja täysimittaisen kauppasodan pelot

 

Trump ilmoitti torstaina markkinoiden sulkeuduttua haluavansa uusia tuontitulleja 100 miljardin dollarin edestä vuosittain tuodulle kiinalaistavaralle. Aiemmin tällä viikolla USA ja Kiina ehdottivat 25 prosentin tuontitulleja 50  miljardin dollarin arvosta vuosittain tuodulle tavaralle.

USA:n osakeindeksifutuurit olivat perjantaina laskussa: S&P 500:n, Dow Jonesin ja Nasdaqin futuurit olivat yli prosentin laskussa. Torstaina kurssit Wall Streetillä päätyivät pieneen nousuun.

"Tämä alkaa näyttää kauppasodan alulta, jos jokaiseen esitykseen tulee kostoisku. USA uhkaa eristää itsensä kansainvälisestä kaupasta tässä prosessissa. Meidän näkemyksemme mukaan Yhdysvalloilla, dollarilla ja USA:n markkinoilla on enemmän hävittävää tässä", Canadian Imperial Bank of Commercen strategi Patrick Bennett toteaa Bloombergille.

Perjantaina Aasian keskeisissä pörsseissä indeksit etenivät epäyhtenäisesti ilman voimakkaita liikkeitä. Trumpin viimeisin liike lisäsi hermoilua markkinoilla, mutta suhteellisen rajalliset markkinareaktiot esimerkiksi Aasiassa voivat viittata siihen, että sijoittajat pitävät nokittelua neuvottelutaktiikkana. Ainakin Trumpin viimeisimmän ilmoituksen välittömät vaikutukset osakemarkkinoilla näyttävät siis olevan rajallisempia kuin aiemmin kauppasodan uhkiin liittyvä hermoilu.

Markkinat Manner-Kiinassa, Taiwanissa ja Thaimaassa ovat tänään kiinni. Japanissa Tokion pörssin Nikkei-indeksi oli prosentin nousussa ennen kaupankäynnin päättymistä. 

 

"Oikukas politiikka saa aikaan heiluvat markkinat", summasi Cresset Wealth Advisorin sijoitusjohtaja Jack Ablin CNBC:lle viitaten Trumpin viimeisimpään ilmoitukseen.

Trump syytti Kiinaa tuhansien amerikkalaistehtaiden ja miljoonien amerikkalaisten työpaikkojen tuhoamisesta.

"Sen sijaan, että Kiina korjaisi toimintaansa, maa on valinnut maanviljelijöidemme ja tuottajiemme vahingoittamisen", Trump perusteli lisätullien haluaan torstain ja perjantain välisenä yönä Suomen aikaa.

 


 

Euro on jo varsin vahva ja koroissa on nähty nousupainetta. Elvytyksen loppuminen ja ohjauskoron nousu tulevat vahvistamaan euroa edelleen ja kiihdyttämään korkojen nousua. Näkyvissä olevaa voimakkaan elvytyksen loppumista ei olla ennen koettu. On siksi vaikeaa arvioida, kuinka hallitusti EKP kykenee toteuttamaan rahapolitiikan normalisoimisen tulevina vuosina. Saksan kymmenvuotisen valtiolainan korko on liikkunut hiljattain noin 0,5 prosentissa. Suomen vastaava kymmenvuotinen lainakorko liikkuu noin 0,62 prosentissa.


  

 

Spiegel: Saksa varautuu raskaaseen korkojen

nousuun – prosentin korotuksesta 10

miljardin euron lisäkulut

 

   

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri
 Olaf Scholz
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri Olaf Scholz KUVA: CLEMENS BILAN

Uuden finanssiministeri Olaf Scholzin kerrotaan valmistelevan toimia, joilla Saksan budjetti säilyy tasapainossa korkojen noustessa.

 

Saksan valtiovarainministeriö alkaa varautua korkotason nousun mukanaan tuomiin kustannuksiin.

Asiasta kertoi saksalaislehti Der Spiegel lauantaina.

 

Uuden finanssiministeri Olaf Scholzin kerrotaan valmistelevan toimia, joiden avulla Saksa pystyy pitämään kiinni budjettitavoitteistaan korkokustannusten kasvaessa.

Lehden näkemän valtiovarainministeriön sisäisen dokumentin mukaan vuoteen 2022 ulottuvassa talouspolitiikan suunnittelussa otetaan huomioon "pääomamarkkinoiden tarpeellinen normalisaatio". Yksityiskohtaisempia tietoja valmistelusta ei toistaiseksi ole.

Korkojen normaalitasoa pidetään yleisesti noin 3–4 prosentissa.

Der Spiegelin selvityksen mukaan jo prosentin korotus nykyiseen korkotasoon aiheuttaisi Saksalle vuositasolla noin 10 miljardin euron lisäkulut. Korkotason odotettu nousu hankaloittaa siten merkittävästi budjettitasapainon säilyttämistä.

 

Saksan valtiovarainministeriön edustaja kieltäytyi kommentoimasta selvitystä lehdelle.

Tällä hetkellä Euroopan keskuspankki EKP:n ohjauskorko on nollassa ja talletuskorko -0,4 prosentissa. Koronnostojen ennakoidaan alkavan ensi vuonna. Määrällinen elvytys on lisäksi katkolla vuoden päättyessä.

EKP:n johtokunnan maaliskuun kokouksessa ohjeistus siirtyi jo piirun verran haukkamaisempaan suuntaan.

Keskuspankki pudotti pois joulukuussa 2016 lisätyn maininnan, jonka mukaan pankki on valmis uusiin arvopaperiostoihin, mikäli kasvu ja inflaatio eivät kehity euroalueella suotuisasti.

Koronnostojen aikataulusta toivotaan tarkempia arvioita kesällä, mutta lisätietoja saatetaan joutua odottamaan vielä syksyyn. Voimassa on yhä ilmaus, jonka mukaan korot pysyvät entisellään vielä selvästi yli lainaosto-ohjelman loppumisen.

Atlantin toisella puolella tahti on ollut toinen. Fed nosti maaliskuussa odotetusti keskeistä ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 1,50–1,75 prosentin vaihteluväliin. Fedin odotetaan nostavan tänä vuonna ohjauskorkoaan vielä kaksi, ehkä jopa kolme kertaa. Taustalla on Yhdysvaltojen työmarkkinoiden vahva veto ja piristynyt inflaatiotahti.

Osake- ja korkoarkkinoilla hiljattain nähty volatiliteetin kasvu alleviivaa keskuspankkitoimien varovaisuuden tärkeyttä.

 


 

Talousnobelisti Robert Shiller muistuttaa, että vuodesta 1854 alkaen Yhdysvalloissa on koettu 33 taantumaa ja viimeisimmästä on kulunut jo 105 kuukautta. “Jos talous kasvaa vielä 16 kuukauden ajan, kyseessä on uusi Yhdysvaltain kasvuennätys. Mutta kun taantuma iskee, sen ajoitus tulee todennäköisesti useimmille ekonomisteille yllätyksenä”, hän kirjoittaa.


  

 

 

Talousnobelisti NY Timesissa: taantuman

ennustaminen vaikeaa Trumpin takia

 

   

Talousnobelisti NY Timesissa:
 taantuman ennustaminen vaikeaa Trumpin takia
KUVA: EPA
 
 
 

"Jossain vaiheessa hyvin merkittävä taantuma iskee. Voimme vain arvailla, mikä sen saattaa laukaista”, Robert Shiller kirjoittaa

 

Talousnobelisti Robert Shiller kirjoittaa NY Timesissa, että USA:n nykyisen presidentin Donald Trumpin takia seuraavan taantuman ajankohtaa on vaikea ennustaa.

 

“Presidentti Trump on loppujen lopuksi vailla vertaansa oleva julkinen hahmo, ja hänen ainutlaatuinen, kahteen vastakkaiseen leiriin jakautuva vaikutuksensa massapsykologiaan sekoittaa talousdataa tavallista enemmän”, Shiller kirjoittaa.

 

Shillerin mukaan on “todella helppoa tuudittautua omahyväisyyteen” talouden nykytilanteesta, kun bruttokansantuotteen kasvu on ollut vahvaa ja verouudistus tukee elvyttävää talouspolitiikkaa. Korot ovat vielä matalalla ja kuluttajaluottamus korkealla.

“Tämä voi saada meidät olettamaan, että talous kasvaa ikuisesti - ja unohtamaan, että taantumalla on tapana iskeä keskimäärin viiden vuoden välein”, Shiller kirjoittaa ja lisää, että viime aikoina taantuma ei tosin ole tullut aivan näin tiheään.

 

Shillerin mukaan Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven Philadelphian-pankin data osoittaa, että vaikka asiantuntijat ovat jossain määrin pystyneet ennustamaan bruttokansantuotteen laskun todennäköisyyttä seuraavalta kolmelta kuukaudelta, he eivät ole pystyneet ennustamaan, miltä taloustilanne näyttää vuoden päästä.

 

Hän siteeraa Trumpin kirjaa, jossa Trump sanoo, että useimmat ihmiset eivät pysty käsittelemään sitä kovaa stressiä, mikä seuraa suuresta menestyksestä.

“Mutta Trump puoltaa tällaista stressiä aiheuttavaa riskinottoa eikä rauhallista suunnittelua. Nämä ideat henkilöityvät häneen ja miljoonat ihmiset ovat omaksuneet ne itselleen, mikä on muuttanut massapsykologiaa tavoilla, joita luottamusta mittaavien indeksien on todella vaikea lukea”.

“Jossain vaiheessa hyvin merkittävä taantuma iskee. Voimme vain arvailla, mikä sen saattaa laukaista”, hän kirjoittaa.

Kolmessa viikossa suuret omistajat ovat myyneet osakkeita yli 12 miljardilla dollarilla. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin edeltävän kolmen viikon aikana.


  

 

Suuret omistajat myyneet jenkkiyhtiöitä pää

märkänä

 

   
 
Suuret omistajat myyneet jenkkiyhtiöitä pää märkänä
KUVA: EPA
 
 

Jenkkiyhtiöiden suurten omistajien siirtyminen myyntilaidalle lisää pelkoa siitä, että osakekurssit kääntyvät laskuun

 

Varainhoitoyhtiöt, sisäpiiri ja muut suuret omistajaryhmät myivät helmikuun 26. päivän jälkeen yli 20 jenkkiyhtiön osakkeita melko tasaisesti eri toimialoilta, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.

Myyntejä ovat tehneet muun muassa investointipankki Goldman Sachs, varainhoitoyhtiöt Thomas H. Lee PartnersHNA Tourism GroupKKRTPG Global ja Silver Lake.

Bloombergin mukaan osakkeet ovat menneet kaupaksi huonosti. Viime viikolla hintariskin ottaneet välittäjät jäivät keskimäärin kolme prosenttia tappiolle. Tämän vuoksi hinnat laskevat todennäköisesti lisää tällä viikolla ennen Fedin arvomarkkinakomitean korkopäätöstä keskiviikkona.

Hintariskiä ottavat osakevälittävät toivovat, että edessä olevat listautumiset palauttavat sijoittajien luottamuksen.

 

Viime viikolla listautuneen Zscalerin kurssi on jo kaksinkertaistunut merkintähinnasta. Zscaler oli ensimmäinnen tänä vuonna listautunut niin sanottu yksisarvinen eli jo listautumisvaiheessa markkina-arvoltaan yli miljardin arvoinen teknoyhtiö.

Seuraavaksi on vuorossa verkossa tapahtuvaa tiedostosynkronointia tarjoava Dropbox tämän viikon torstaina 22. maaliskuuta ja sen jälkeen suoratoistopalvelu Spotify 3. huhtikuuta. Spofifyn listautumiseen ei liity antia vaan osake tulee vain kaupankäynnin kohteeksi.

 


 

Lontoolaisen sijoitusyhtiö GAM:n johtaja Tim Haywood ei kuitenkaan ole ainoa, joka pelottelee USA:n valtionlainan korolla. DoubleLine Capitalin Jeffrey Gundlachon todennut aiemmin maaliskuussa, että jo kolmen prosentin taso riittäisi tuomaan Yhdysvaltojen osakekurssit alas tämän vuoden aikana.


 

 

 

Sijoitusjohtaja: "Kun USA:n pitkä korko on

3,25 prosenttia, markkinoilla ryskyy"

 

   

Sijoitusjohtaja: "Kun USA:n pitkä korko
 on 3,25 prosenttia, markkinoilla ryskyy"
KUVA: WU HONG

Lontoolaisen sijoitusyhtiö GAM:n johtaja Tim Haywood sanoo, että kahden vuoden sisällä tämä hetki on edessä, kertoo Bloomberg.

 

Osakemarkkinoiden korjausliikettä on odoteltu pitkään. Helmikuussa Yhdysvalloissa nähtiin jo paniikkimyyntiä, kun sijoittajien inflaatiopelot heräsivät.

Isompaa ryskyntää on luvassa, jos suursijoittajat siirtyvät suosimaan Yhdysvaltojen valtionlainaa - osakkeiden sijaan.

 

Lontoolaisen sijoitusyhtiö GAM:n johtaja Tim Haywoodsanoo Bloombergin mukaan, että tämä hetki on edessä kahden vuoden sisällä.

 

"Epäilykseni on, että jos dollarin jenikurssi on 100 ja Yhdysvaltojen valtionlainan korko on 3,25 prosenttia, japanilaissijoittajat ovat houkutettuja sanomaan 'aion ostaa USA:n valtionlainaa ilman suojauksia'", Haywood sanoi mediatilaisuudessa eilen torstaina.

"Eurooppalaissijoittajat sanoisivat, että tuohan on aika houkuttelevaa ja ... rahojen virtaaminen ulos Euroopasta kiihtyisi", hän lisäsi.

USA:n kymmenvuotisen valtionlainan korko on noussut vuoden alussa jyrkästi. Korko on nyt 2,80 prosenttia kun se oli viime kesänä vielä noin kaksi prosenttia.

 

Korko on noussut, koska Yhdysvaltain talous on kerännyt kierroksia. Inflaation virkoaminen kasvattaa odotuksia keskuspankin koronnostoista. Koronnostot nostavat lopulta yritysten lainakustannuksia ja suitsivat kuluttamista, jolloin osakekurssit yleensä kärsivät.

Korkea valtionlainan korko taas tekee siitä aiempaa houkuttelevamman sijoituskohteen: yli kolmen prosentin varma tuotto houkuttaisi osaa sijoittajista, etenkin jos osakemarkkinoiden riskit olisivat kasvussa.

 

Haywood tuo esiin skenaarion, jossa isot sijoituspääomat siirtyvät bondeihin ja osin pois osakemarkkinoilta, jolloin osakemarkkinat romahtavat. Toistaiseksi voimme kuitenkin huokaista.

"Kolmen kuukauden sisällä odotan USA:n valtionlainan koron olevan täsmälleen siinä missä nytkin", Haywood toteaa.

Maaliskuussa USA:n kymmenvuotisen lainan korko on sahannut paikoillaan. Ainakin toistaiseksi alkuvuoden nousu näyttää katkenneen.

 

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan viime vuonna kolme kertaa 1,25-1,50 prosenttiin. Saman verran koronnostoja odotetaan tälle vuodelle. Ohjauskorko voi siis vuoden lopulla ylittää jo kahden prosentin rajan.

 


 


  

 

Kiinan kauppaministeri: Kauppasota olisi

katastrofi

 

Julkaistu: 11.3. 4:54  |  Taloussanomat


 

 

 
Zhong Shanin mukaan Kiina ei halua ajautua kauppasotaan.
Kiinan kauppaministerin Zhong Shanin mukaan mahdollinen kauppasota olisi vain katastrofi Kiinan, Yhdysvaltojen ja muun maailman kannalta.


Kiinan kansankongressin yhteydessä sunnuntaina puhunut Zhong sanoi, että Kiina ei halua kauppasotaa eikä aio aloittaa sellaista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen teräs- ja alumiinitullien asettamisesta on pelätty lietsovan kauppasotaa. Trump määräsi teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut.

Liittolaismaiden painostuksen alla Yhdysvallat on avannut oven mahdollisille lisävapautuksille.

Lähde: Reuters

EU kaavaillee nyt vastatoimina Trumpin tulleille yhteensä 2,8 miljardin euron arvosta tulleja muun muassa terästangoille, Harley-Davidson -moottoripyörille, Levi’s-farkuille ja bourbon-viskille. Lisäksi listalla on muun muassa appelsiinimehu ja t-paidat. Suunnitelmista kertoi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker viikko sitten.


 

 

 

Toimivatko Trumpin teräs- ja alumiinitullit?

George W. Bushin yritys 15 vuotta sitten

katkesi alkuunsa

 

Julkaistu: 9.3. 8:50  | Talouselämä


 

 

 

George W. Bushin tullit kaatuivat 2002 alle vuodessa muiden kauppakumppanien asettamiin vasta sanktioihin
 
 
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti myöhään torstaina teräs- ja alumiinitullit. Trump määräsi teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut.

Trump ei ole ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on pyrkinyt sääntelemään raudan ja alumiinin tuontia. Aiemman republikaanipresidentti George W. Bushin (2001–2009) hallinto sääti vuonna 2002 väliaikaisen tullin 30 prosenttiin kaikelle raudantuonnille. Tällä haluttiin suojella maan omia tuottajia tuonnin volyymilta, kertoo CNN.

Trump perusteli päätöstä samoin perustein kuin Trump nyt, ”kansallisella turvallisuudella”. Idean taustalla oli laivojen ja lentokoneiden rakentaminen kotimaisesta materiaalista.
 

BUSHIN hallinnon linjaus tulleista jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja ne päättyivät seuraavana vuonna 2003. Maailman kauppajärjestö vastusti Yhdysvaltojen tulleja, joka johti lukuisiin vastasanktioihin suurilta kauppakumppaneilta, kuten EU:lta.


EU:n kannalta Yhdysvaltojen tulleissa kyse on merkittävästi asiasta. EU:n teräsviennin arvo oli viime vuonna 5,3 miljardia euroa ja alumiinin viennin arvo 1,1 miljardia euroa.

 

JP Morganin johtaja Daniel Pinton mukaan markkinat ovat nyt hermostuneita presidentti Donald Trumpin päätöksestä asettaa Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille tuontitullit. Pinton mukaan sijoittajat voivat reagoida kauppasodan uhkaan ja tulleihin rajusti.


  

Suurpankki JP Morganin johtaja: markkinoille

tulossa jopa 40 prosentin pudotus

 

   

Suurpankki JP Morganin johtaja: markkinoille tulossa jopa 40 prosentin pudotus
KUVA: EPA

"Se voi olla syvä korjausliike, se voi olla jotain 20-40 prosentin väliltä", sanoo JP Morganilla työskentelevä Daniel Pinto.

 

Yhdysvaltalaisen investointipankin JP Morganin johtaja Daniel Pinto varoittaa, että markkinoille voi olla tulossa jopa 40 prosentin pudotus seuraavan kahden, kolmen vuoden aikana.

 

Jos pudotus ei ole näin suuri, jonkin korjausliike hänen mukaansa on joka tapauksessa tulossa.

"Se voi olla syvä korjausliike, se voi olla jotain 20-40 prosentin väliltä", sanoi kaupankäynti- ja investointipankkiyksikköä johtava Pinto uutistoimisto Bloombergin haastattelussa torstaina.

S&P Indeksi on noussut 47 prosenttia sitten helmikuun 2016.

Sijoittajat ovat olleet huolissaan, millä tavalla keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat talouden kehittymiseen ja inflaatioon. Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ohjauskorkoa joulukuussa, ja koronnostojen on ennakoitu jatkuvan.

 

Myös JP Morganin pääjohtaja Jamie Dimon on esittänyt samanlaisia huolia liittyen tullitariffeihin.

"Jos tämä jatkuu ja tilanne pahenee, se vaikuttaa kasvuun, mikä taas vahingoittaa investointeja", hän sanoi.

Dimon sanoi, että tuontitullit saattavat pyyhkiä pois loppuvuodesta Trumpin hallituksen tekemän verouudistuksen positiivisia vaikutuksia.

 


 

Suurin kauppavaje Yhdysvalloilla on Kiinan kaupassa. Kiinasta tuotiin 36,3 miljardilla enemmän kuin mitä Yhdysvalloista sinne vietiin. Sen sijaan kauppavaje Meksikon kanssa pieneni yli miljardilla dollarilla joulukuusta.


 

 

Yhdysvaltain kauppavaje on suurimmillaan

liki kymmeneen vuoteen

 

Yhdysvaltain tuoreet talousluvut kertovat, että Yhdysvaltain kauppavaje oli tammikuussa jo 56,6 miljardia dollaria (45 miljardia euroa), mikä on suurin luku sitten vuoden 2008.

 

Kotimaa
Los Angelesin konttisatama
Yhdysvaltain ulkomaankaupan vaje on noussut jo viisi kuukautta, tammikuussa vajetta oli 56,6 miljardia dollaria.Mike Nelson/Epa
 

Viime joulukuussa kauppavaje oli 53,9 miljardia dollaria, jossa oli kasvua marraskuusta viisi prosenttia. Tammikuussa vaje kasvoi ulkomaankauppaministeriön tuoreiden lukujen mukaan saman verran, 56,6 miljardiin dollariin.

 

Se on suurin vaje sitten lokakuun 2008. Vuonna 2008 Yhdysvallat tarpoi keskellä lamaa. Lokakuussa 2008 Yhdysvallat vei maailmalle 60,2 miljardilla vähemmän kuin mitä Yhdysvaltoihin tuotiin.

 

Nyt vaje on noussut jo viitenä peräkkäisenä kuukautena.

Vaje on seurausta erityisesti tavaraviennin epätasapainosta (jossa vajetta on 76,5 miljardia dollaria). Palvelujen – kuten koulutuksen ja pankkipalveluiden – vienti on Yhdysvalloille ylijäämäistä 19,9 miljardilla dollarilla.

 

Tuottavuus ei noussut viimeisellä vuosineljänneksellä, mikä on heikoin tulos sitten vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen, jolloin tuottavuus laski. Työvoimaministeriön mukaan koko viime vuonna tuottavuus sentään parani 1,2 prosentilla.

Presidentti Donald Trump pitää kauppavajetta osoituksena Yhdysvaltain kauppakumppaneiden harjoittamasta epäreilusta kilpailusta ja huonoista kauppasopimuksista.

Monet talousasiantuntijat pitävät todennäköisenä, että luvut johtuvat Yhdysvaltain yleisestä talouskehityksestä, jonka myötä amerikkalaiset kuluttajat käyttävät entistä enemmän rahaa kulutukseen ja haluavat ostaa tuontituotteita.

 


 

Lagarde sanoo kuitenkin, että Trumpilla on myös perusteita huoliinsa, sillä ”osa valtioista ei kunnioita kauppajärjestö WTO:n sääntöjä”.


 

 

IMF:n Lagarde: Kauppasodalla olisi tuhoisat

vaikutukset maailmantaloudelle

 


Christine Lagarden
 mukaan Trumpilla on myös perusteita huoliinsa, sillä ”osa valtioista ei kunnioita kauppajärjestö WTO:n sääntöjä”.

Julkaistu: 7.3. 10:44 | Taloussanomat


  

Christine Lagarden mukaan vaikutukset ovat vakavat erityisesti silloin, jos Yhdysvaltojen toimet aiheuttavat vastatoimia.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suunnittelemilla teräksen ja alumiinin tuontitulleilla voi olla vakavat seuraukset ja ne voivat helposti käynnistää kauppasodan jolla olisi tuhoisat vaikutukset maailmantalouden kasvulle. Näin sanoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ranskalaisen RTL:n radiohaastattelussa.


– Makrotaloudelliset vaikutukset olisivat vakavat, ei vain silloin jos Yhdysvallat ryhtyy toimiin, vaan etenkin silloin, jos muut valtiot ryhtyvät vastatoimiin – erityisesti ne, joihin kohdistuisi suurimmat vaikutukset kuten Kanada, Eurooppa ja Saksa.


Etla on yksi kymmenestä EUROFRAME-ennustetta laativista eurooppalaisista taloustutkimuslaitoksista. Yhteisen ennusteen laadintaan osallistuu arvostettuja tutkimuslaitoksia ympäri Eurooppaa, muun muassa DIW Berlin ja IfW-Kiel Saksasta, National Institute of Economic and Social Research (NIESR) Britanniasta ja Bureau for Economic Policy Analysis (CPB) Hollannista.


  

Taloustutkimuslaitokset: Öljyn hinta nousee -

maailmankaupan kasvu jatkuu

 

   
 

Taloustutkimuslaitokset: Öljyn hinta nousee - maailmankaupan kasvu jatkuu
KUVA: TECHNIP

Suurin osa Euroframe-ryhmän tutkimuslaitoksista ennustaa öljyn hinnan nousevan tänä vuonna viime vuoteen nähden. Ensi vuonna öljyn hinnan odotetaan pysyvän jotakuinkin ennallaan.

 

Euroalueen talouskasvu yltää tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin, arvioivat Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset tänään julkaistussa yhteisessä EUROFRAME-ennusteessaan.

 

Maailmankauppa kasvoi viime vuonna noin 4,5 prosenttia – eli kaksi kertaa nopeammin kuin keskimääräinen maailmankaupan kasvu oli vuosina 2012-2016. Viimeisimpien indikaattoritietojen mukaan vahva kasvu jatkuu myös vuonna 2018.

EUROFRAME - eurooppalaisten taloustutkimuslaitosten ryhmä, johon myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kuuluu, ennakoi euroalueen talouskasvun yltävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin. Niinpä euroalueen talouskasvu olisi lähes yhtä vahvaa kuin viime vuonna, jolloin euroalueen talous kasvoi 2,5 prosenttia.

Ensi vuoden talouskasvuksi Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset ennakoivat euroalueelle 1,8 prosenttia

"Talouskasvu olisi näin palaamassa lähemmäksi potentiaalisen kasvun uraa", arvioi tutkija Markku LehmusEtlasta. Lehmus on yksi EUROFRAME-ennusteen laatijoista.

Suurin osa Euroframe-ryhmän tutkimuslaitoksista ennustaa öljyn hinnan nousevan tänä vuonna viime vuoteen nähden. Ensi vuonna öljyn hinnan odotetaan pysyvän jotakuinkin ennallaan.

Yhdysvaltojen talouskasvun ennustaan yltävän tänä vuonna 2,5 prosenttiin mutta hidastuvan ensi vuonna 2 prosenttiin.

 


 

Näkökulma: Saksa johtavana vientimaana, ja Ifon indexit ovat vakavasti otettavia indikaattoreita maailmantalouden ennakonnissa. - KimsBlog

 

Pilvenpiirtäjiä Frankfurtissa. LEHTIKUVA / AFP
 
 
 

Yritysten mielialat synkkenivät Saksassa

 

Viime kuukausien kiihkeä innostus saksalaisissa yrityksissä on helmikuussa kääntynyt alamäkeen.

 

Saksalaisten yritysten hyvin innostuneet mielialat jäähtyivät tutkimuslaitos Ifon mukaan merkittävästi helmikuussa.

 

Yritysten tyytyväisyys liiketoimintansa nykytilanteeseen heikkeni, mutta toistaiseksi tyytyväisyys on vielä toiseksi korkeimmalla tasollaan vuoden 1991 jälkeen. Tämä viittaa Ifon mukaan siihen, että Saksan talous tulee kasvamaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia.

Yritysten odotukset lähikuukausien näkymistä heikkenivät selvästi helmikuussa viime kuukausien kiihkeän innostuksen jälkeen. Esimerkiksi teollisuusyritykset kertovat kysynnän ja tilausten määrän vähentyneen hieman.

Rakennusalalla puolestaan tyytyväisyys nykytilanteeseen on suurempaa kuin koskaan, mutta lähiajan odotukset ovat heikentyneet selvästi. Tukkukaupassa ja varsinkin vähittäiskaupassa saksalaisyritysten näkemykset synkistyivät sekä nykytilanteesta että tulevasta.

Ifon mittaama yritysten mielialaindeksi laski helmikuussa 115,4 pisteeseen tammikuun 117,6 pisteestä.

Kurssien jatkuvasta heilumisesta huomaa, että sijoittajat seuraavat tilannetta hermostuneina: pärjäävätkö taloudet ilman tukea ja turvaverkkoa, alkaako nyt inflaatio kiihtyä, puhkeaako jossain kupla, ja nostaako Yhdysvaltain keskuspankki korkoja odotettua nopeammin? Yhdysvaltain vero- ja talouspolitiikan ratkaisut ovat lisänneet epävarmuutta.

 

 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Maailman suurin talous tekee nyt erityisen

huonoja talousratkaisuja

 

Velkaantuneessa valtiossa elvyttäminen noususuhdanteessa lisävelalla ilman kunnollista käsitystä muutosten dynaamisista vaikutuksista on erityisen huonoa talouspolitiikkaa. Juuri näin toimivat nyt Yhdysvaltojen päättäjät.



Presidentti Donald Trump kertoi viikko sitten Cincinnatissa, että hän nostaa amerikkalaisten palkat ylös ja laskee verot alas. Resepti on erityisen hyvä laskusuhdanteessa. Yhdysvallat on nyt noususuhdanteessa.
ENNEN VANHAAN autojen koje­laudassa oli vedettävä nappula, joka tunnettiin nimellä ryyppy. Nappulalla säädettiin moottoriin menevää ilmavirtaa. Kun nappulaa vedettiin, palotilaan menevä ilmavirta pieneni ja vastaavasti polttoaineen määrä lisääntyi.


Ryyppy auttoi käynnistämään kylmän moottorin. Kuuman moottorin ryypyttäminen johti heikkoon käyntiin ja usein koneen sammumiseen.


Yhdysvallat ryypyttää kuumaa moottoria. Yhdysvaltain kongressi on päässyt sopuun yritys- ja ansiotuloverotusta koskevasta uudistuksesta ja liittovaltion menojen muutoksista. Lopputulos on tiivistetysti se, että veroja kevennetään ja liittovaltion menoja lisätään.

Yritysten verouudistus ehkä oli tarpeellinen, mutta sen ajankohta on suhdanteiden kannalta huono. Ja kun uudistus, presidentti Donald Trumpin vaatimat infrastruktuurihankkeet sekä liittovaltion menokatto pakottivat republikaanit ja demokraatit neuvotteluihin, lopputulos oli kaikkien huonojen kompromissien äiti. Kaikki saivat omia ja kalliita projektejaan läpi samaan aikaan, kun tuloja vähennetään verouudistuksella.


Rahaa virtaa markkinoille noususuhdanteen kypsässä vaiheessa, ja liittovaltion budjetti jatkaa matkaansa yhä syvemmälle velkoihin ja vajeisiin. Jos vastasyklinen talouspolitiikka – elvyttäminen vaikeina aikoina ja säästäminen hyvinä aikoina – on yleensä hyvää talouspolitiikkaa, myötäsyklinen on huonoa. Jos velkaantunut tekee myötäsyklistä ­talouspolitiikkaa lisävelalla ilman hyvää käsitystä muutosten dynaamisista vaikutuksista, talouspolitiikka on jo erityisen huonoa.


Yhdysvaltojen ratkaisut tehdään lisäksi tilanteessa, joka muutoinkin on herkkä: maailman keskuspankit vetävät jo – kuten Yhdysvalloissa – tai alkavat kohta vetää – kuten euroalueella – rahaa markkinoilta. Keskuspankit pitivät taloudet käynnissä pahimpien aikojen yli tarjoamalla reaalitaloudelle hyvin kevyttä rahapolitiikkaa. Elvytykseksi tai ryypyttämiseksi keskuspankit eivät sitä kutsu, koska elvyttäminen ei varsinaisesti kuulu niiden tehtäviin. Mutta elvytystähän se on ollut.

Nyt taantuman vuodet ovat takana, ja suurissa talouksissa on tarve palata normaalimpaan rahapolitiikkaan. Paluu normaaliin on hankalaa mutta välttämätöntä. Turvaverkko on purettava. Kevyt rahapolitiikka kasvattaa kuplia, joista pitäisi jo laskea ilmaa hallitusti pois.

Kuplien pienentäminen ei ole ainoa syy palata normaaliin. Tämä taantuma ei ollut maailmanhistorian viimeinen. Rahapolitiikka olisi saatava takaisin siihen tilaan, että keskuspankit voivat vastata koroilla ja osto-ohjelmilla taas, kun apua tarvitaan.


Sitä olisi muutoinkin riittävästi. Keskuspankin pääjohtajana aloitti viikko sitten Jerome Powell. Powellin kantaa rahapolitiikan normalisointivauhtiin ei tunneta. Ei myöskään sitä, miten hyvin hän osaa varjella keskuspankin itsenäisyyttä Trumpilta.

Joulukuussa Trump tiivisti, että verouudistus panee talouskasvun uusille prosenttilukemille. ”We are really going to start to rock”, hän tiivisti. Rock-verbin suomennoksia ovat ”huojuttaa, heiluttaa, kiikuttaa ja ravisuttaa”. Trump saattoi olla oikeassa.

 


 


 
Talous
 
 
 

Tässä ovat talouden tärkeimmät käyrät: Erkki

Liikanen, Kari Stadigh, Martti Hetemäki ja

Anni Huhtala kertovat, miten he ennustavat

Suomen ja maailman taloutta

 

Neljä talouden huipputuntijaa kertoo, mikä on heistä se tärkein talousmittari, jota kannattaa seurata. Esitetyt kaaviot ennustavat talouden tilaa ja kertovat esimerkiksi sen, miksi työttömät saavat nyt keppiä.

 


Valtion taloudellisen
 tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala valitsi suosikikseen kaavion, joka näyttää, että ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella olevien todennäköisyys työllistyä kasvaa merkittävästi, kun etuusjakso
 on loppumassa.
SIJOITTAJIA ympäri maailman vaivaa epävarmuus siitä, kuinka varovaisesti talouden hyviin näkymiin pitäisi suhtautua. Eri omaisuuserien arvonnousu on jatkunut jo pitkään.

Meneekö maailman ja Suomen taloudella hyvin? Vai ollaanko jo kuilun reunalla?

Kun erilaista taloustietoa ja -dataa voi olla liiankin kanssa, on hyvä kysyä kokeneilta, mikä tai mitkä talousmittarit ovat kokonaiskuvan muodostamisen kannalta nyt niitä kaikkein tärkeimpiä tai kiinnostavimpia.

Helsingin Sanomat soitti neljälle taloutta eri kulmista katsovalle oman alansa ja organisaationsa johtajalle ja kysyi heiltä, mikä on se kiinnostavin yksittäinen kaavio tai käppyrä.

SUOMEN Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston pitkäaikaisin jäsen Erkki Liikanen vastaa kysymykseen keskuspankkiirin eurooppalaisesta näkökulmasta.

Hän kertoo seuraavansa euroalueen bruttokansantuotteen lähiajan kehitystä euroalueen ostopäällikköindeksin (PMI) ja Euroopan komission talouden luottamusindikaattorin (ESI) avulla.


Liikasen grafiikka on siis tällainen:
 
 
Tekstiin lisättävä kuva 1
 

Erkki Liikanen
Ne molemmat ovat kulkeneet jo pitkään käsi kädessä sen kanssa, miten euro­alueen brutto­kansantuote kehittyy.

Toisin sanoen ne ennustavat hyvin euro­alueen kasvu­vauhdin.

Ostopäällikkö­indeksin ja euroalueen bruttokansan­tuotteen välinen korrelaatio on ollut miltei 0,9:n luokkaa vuoden 1999 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2017 syyskuuhun asti tarkasteltuna. Jos luku olisi yksi, se olisi aivan sama.

”Euroopan komission kuluttaja- ja yrityskyselyihin perustuvan talouden luottamusindikaattorin ja euroalueen bruttokansantuotteen korrelaatio oli suunnilleen samaa luokkaa, tai ehkä aavistuksen matalampi vastaavalla ajanjaksolla”, Liikanen kertoo.

Nyt sekä ostopäällikköindeksi että komission luottamusennuste ovat siis selvästi bruttokansantuotetta korkeammalla tasolla.

”Se kertoo, että talouskasvu on juuri nyt vahvempaa. Toki muutakin informaatiota tulee seurata”, Liikanen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki katsoo taloutta valtion ylimmän kirstunvartijan silmin. Hän mainitsee kansainvälisen talouden tärkeimmäksi mittarikseen markkinakorkojen seuraamisen, koska ne heijastavat odotuksia taloudesta, talouspolitiikasta ja riskeistä.

Hetemäki seuraa erityisesti keskitasoa parempien yritysten niin kutsuttujen BBB-yritysvelkakirjojen korkoja.


Niiden kehitys näkyy tästä grafiikasta: 
 
 
Tekstiin lisättävä kuva 1
 

Martti Hetemäki
Euro­alueella pitkän ajan yritys­lainojen korot ovat laskeneet hyvin mataliksi. Osasyynä on keskus­pankkien voimakas määräl­linen elvyttäminen eli erilaisten velka­kirjojen osto mark­kinoilla.

”Fedin [Yhdysvaltain keskuspankin] ja EKP:n osto-ohjelmien kohteet, volyymit ja ajallinen kehitys ovat poikenneet toisistaan”, Hetemäki havainnoi.

Yksittäisenä kotimaisena indikaattorina työllisyysaste on kuitenkin Hetemäestä nyt ehkä kaikkein tärkein.

”Se kertoo sekä lyhyen ajan kehityksestä että pidemmän ajan julkisen talouden kestävyysnäkymistä. Suomella on matkaa hyvinvoinnin rahoituksen turvaavaan työllisyysasteeseen. Se voisi olla karkeasti muiden Pohjoismaiden nykytasoa oleva työllisyysaste, väestön ikääntyessä se nousee vielä siitä.”

Työllisyysaste on trendinomaisesti parantunut runsaan kahden vuoden ajan.

FINANSSIKONSERNI Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh katsoo maailmaa ja Suomea pitkälti kokeneen sijoittajan silmin. Hän korostaa sitä, että ennusteet tulevat ja menevät ja ovat myös yllättävän usein väärässä.

”Ja joskus poliittisesti ohjattuja.”

”Yhden mittarin valinta tai painottaminen johtaa yleensä väärille jäljille”, Stadigh arvioi.

Stadighille keskeinen mittari on Euroopan ostopäällikköindeksi PMI. Siis se sama, jota Liikanenkin tarkkaan seuraa.


Syynä on Stadighin mielestä se, että vientivetoisena maana Suomi on hyvin riippuvainen Euroopan kysynnästä.
Kari Stadigh
Osto­päällikkö­indeksin nimeen mark­kinoiden ennus­tajana vannovat muutkin.

Kun Bloomberg-uutis­toimisto kysyi äskettäin Prestige Economics -yrityksen markkina­futuristi Jason Schenkeriltähänen mielestään maailman tärkeintä talousdataa, Schenker valitsi globaalin ostopäällikköjen luottamus­indeksin.

Perusteluna oli se, että globaali ostopäällikköindeksi oli korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen.

Taloudessa on siis syytä optimismiin.

KONSERNIJOHTAJA Kari Stadigh painottaa myös Kiinan suurta merkitystä maailman taloudelle ja tietyille suomalaisyrityksille.
 
 
Tekstiin lisättävä kuva 1

 
Toisin sanoen Kiinan bruttokansantuotteen kasvun taittumisella on laajat vaikutukset.

Suomessa tulee Stadighin mukaan seurata lyhyellä tähtäimellä julkisen sektorin kustannuksia, palkankorotuksia ja kokoa, koska ”kaikki se on maksettava yksityisellä työllä”.

”Pidemmän aikavälin tärkeät mittarit ovat työllisyysaste ja nuorisotyöttömyys.”

MUTTA kysytään vielä neljättä mielipidettä tärkeimmästä kaaviosta.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin ylijohtaja Anni Huhtala varoittaa etukäteen, että tutkijoiden keräämä ja analysoima tieto on usein hidasta.

Sen takia tutkimustieto eroaa ennustetiedoista.

Olennaiset löydökset voivat valmistua joko pari vuotta liian aikaisin tai myöhään suhteessa siihen, mitkä aiheet kiinnostavat, mutta aina joskus ne osuvat poliittisen keskustelun ytimeen.

Eri tietoja yhdistämällä Vattin tutkijat pyrkivät selvittämään, miten jokin politiikan muutos tai uudistus on vaikuttanut ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen, Huhtala selittää.

Huhtalan mukaan talouspolitiikkaa arvioivassa tutkimuksessa kaikkein kiinnostavinta on selvittää syyt ja seuraukset. Toisin sanoen se, johtiko jokin politiikan muutos tai toimenpide siihen, mihin pyrittiin.

ESIMERKKINÄ kiinnostavasta tutkimustiedosta Huhtala näyttää kuvion siitä, miten työttömät työllistyvät ansioturvakauden eri vaiheissa.


Kuvio näyttää tältä:
 
 
Tekstiin lisättävä kuva 1


Kaaviosta näkee, että työllistymisen mahdollisuus heikkenee jyrkästi jo ensimmäisen kymmenen työttömyysviikon loppupuolella, mutta nousee uudestaan jyrkästi, kun ansiosidonnainen turva alkaa loppua.

”Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että todennäköisyys työllistyä nousee päivärahakauden lopussa. Sama ilmiö nähdään myös Suomen aineistossa”, Huhtala kertoo.

Vattin tutkimuksessa vertailtiin samankaltaisia työttömiä, joiden päivärahaoikeuden pituus vaihteli. Tällainen hyvä ”koeasetelma” syntyi, kun ansiosidonnaisen työssäoloehtoa lyhennettiin 43 viikosta 34 viikkoon vuonna 2003. Tällöin tarkan aineiston avulla pystyttiin erottamaan lainmuutoksen vaikutus kaikista muusta muuttujista, kuten esimerkiksi suhdanteiden muuttumisesta.


Tämä Vattin löydös saattaa olla yhtenä perusteena sillekin, miksi kohutussa työttömien aktiivimallissa hallitus halusi työttömille työpäiviä työttömyyden päivärahakauden ajalle – etuusjakson päättymisen uhka kun todistetusti parantaa työllistymisen todennäköisyyttä.

YLIJOHTAJA Huhtala korostaa sitä, että että empiirisen taloustieteilijän näkökulmasta kiinnostava aineisto määräytyy sen mukaan, millaisia uudistuksia halutaan arvioida ja millaiset aineistot ja koeasetelmat ylipäänsä mahdollistavat syy-seuraussuhteiden todentamisen.

”Viime kädessä tavoitteena on oppia aiemmista uudistuksista ja mahdollisesti auttaa tekemään huolellisesti valmisteltuja, parempia poliittisia päätöksiä.”