RFE on listannut ison määrän Vladimir Putinin myöhästymisiä. Listaa johtaa liittokansleri Angela Merkelin tapaaminen 2014, jonka alkua odotettiin neljä tuntia 15 minuuttia.

 


 

Näin paljon Venäjän presidentti on

myöhästynyt muista tapaamisista

 

Valtionpäämiehet ovat saaneet odottaa Vladimir Putinia jopa neljä tuntia.

 

Vladimir Putin myöhästytti Donald Trumpin kanssa pidettävän presidenttien huipputapaamisen alkua saavuttuaan Helsinkiin aikataulusta jäljessä.

 

Radio Free Europen (RFE) taulukon mukaan myöhästyminen oli 20 minuuttia, mutta se taisi olla enemmänkin. RFE huomauttaa, että myös Trump tuli Linnaan myöhemmin. USA:n presidentti joutui odottamaan, että Venäjän presidentti ehti ensin Presidentinlinnaan.

 

Muita supermyöhästymisiä olivat Ukrainan Viktor Janukovits (4:00, 2012), Ukrainan Julia Timoshenko (3:00, 2009), Valko-Venäjän Aleksandr Lukashenka (3:00, 2013) ja Japanin Shinzo Abe (3:00, 2016).

 

RFE/RL
 
@RFERL 
 

Trump would have had to wait 6 minutes more than Queen Elizabeth II, if he was not late himself. Angela Merkel waited for over four hours.

Ohjus ammuttiin Ukrainan maaperältä, venäläismielisten kapinallisten hallussa olleelta alueelta. Ohjus oli tuotu paikalle autokolonnassa, jossa kaikki ajoneuvot kuuluivat Venäjän armeijalle. Venäjä on kiistänyt olevansa vastuussa lentokoneen alasampumisesta.


 

 

G7-maat: Venäjän otettava vastuu roolistaan

malesialaiskoneen tuhossa

 

Johtavien teollisuusmaiden ulkoministerit sanovat yhteisessä lausunnossaan, että Venäjän on kannettava vastuu heinäkuussa 2014 alas ammutun MH17-matkustajakoneen putoamisesta.

 

Malaysia Airlinesin lento 17
Tutkijoita alasammutun malesialaiskoneen hylyn luona.
Australialaisia ja hollantilaisia tutkijoita alasammutun malesialaiskoneen putoamispaikalla lähellä Hraboven kylää elokuussa 2014.Igor Kovalenko / EPA
 

Johtavien teollisuusmaiden ulkoministerit sanovat yhteisessä lausunnossaan, että Venäjän on kannettava vastuu vuonna 2014 alas ammutun MH17-matkustajakoneen putoamisesta.

 

Lausunto tuli ulos sunnuntaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virallisen huippukokouksen aattona.

 

Heinäkuun 17. päivänä turmasta tulee kuluneeksi neljä vuotta.

G7-maiden ulkoministereiden lausunnossa sanotaan, että matkustajakoneen putoamisen tutkinta on tuottanut "vastaansanomatonta, merkittävää ja syvästi huolestuttava" tutkimustietoa Venäjän osallisuudesta 298 ihmistä vaatineeseen turmaan.

MH17-lentokone oli matkalla Amsterdamista Malesian Kuala Lumpuriin, kun se ammuttiin alas itäisessä Ukrainassa, noin 50 kilometrin päässä Venjän rajalta. Kone putosi Ukrainassa sotivien venäläismielisten separatistien hallitsemalle alueelle.

G7-ministereiden lausunto on seurausta kansainvälisen rikostutkintaryhmän raportista, joka julkistettiin toukokuussa. Tutkijat totesivat, että venäläisvalmisteinen Buk-ilmatorjuntaohjus, joka koneen pudotti, oli ollut Venäjän armeijan ilmatorjuntaprikaatin hallussa.

 

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa. Venäjä erotettiin G8-ryhmästä vuonna 2014 Ukrainan kriisin seurauksena.

 


 

Yhdysvaltain ja EU:n pakotteita on pitkään soviteltu keskenään, mutta nyt niissä on tapahtunut eriytymistä, koska Yhdysvaltain pakotteisiin on tullut mukaan Venäjän epäilty vaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.


 

 

Venäjän talouskasvu elpyy, tosin hitaasti

 

Talouspakotteiden vaikutuksista Venäjän talouteen liikkuu erilaisia arvoita. Aho arvioi niiden olevan puolten prosentin luokkaa maan bruttokansantuotteesta (BKT). Erityisen tärkeää on pakotteiden vaikutukset investointeihin.

– Kun on epävarmuus siitä, miten rahoitusjärjestelmä toimii ja kuinka isoja hankkeita voitaisiin rahoittaa, kyllä se karsii sekä venäläisten omia että ulkomaisia investointeja Venäjällä, arvioi Aho.

Vaikka öljyn hinta on noussut tänä vuonna, talouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Venäjän keskuspankki ennustaa tälle ja ensi vuodelle 1,5–2 prosentin kasvua. Hitaan kasvun lisäksi ongelmaksi on muodostunut pääomapako ulkomaille, mikä jatkuu edelleen kuukausi kuukaudelta.

 


 

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

 

Yhdysvaltain oligarkkilista osui Putinin lähipiiriin

Yhdysvaltojen pakotepolitiikka on osunut lujaa mm. venäläisiin oligarkkeihin, jotka pelkäävät joutumista pakotteiden piiriin.

Varoittava esimerkki on alumiinikeisari Oleg Deripaska, jonka omaisuudesta suli yli miljardi euroa, kun Yhdysvallat huhtikuussa asetti pakotelistoilleen yhteensä 24 venäläistä suuryritystä ja yritysjohtajaa. Tuolloin myös rupla heikentyi eniten kahteen vuoteen suhteessa euroon.

Yhdysvalloilla ja EU:lla on omat pakotelistansa, jotka eivät välttämättä ole yhteneväiset. Länsimaiden pakotteet muun muassa rajoittavat valtio-omisteisten rahalaitosten pääsyn Euroopan rahoitusmarkkinoille. Ne rajoittavat myös asekauppaa ja Venäjän öljyteollisuuden tarvitsemien investointihyödykkeiden saamista.

Paitsi Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys, myös Syyrian sota on syynä osaan pakotteista, samoin Venäjän epäilty sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Syyrian sota taas liittyy koko Lähi-idän vakauteen, joissa molemmilla mailla on omat intressinsä. Syyria ja Lähi-itä saattavat nousta jopa keskiöön Helsingissä.

 

EU puolestaan on vahvistanut jatkavansa Minsk ll -sopimukseen kytkettyjä talouspakotteita ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Syynä on se, että Venäjä ei ole kyennyt täyttämään Minskin sopimuksen vaatimuksia. Minskin sopimus edellyttää osapuolten vetävän aseelliset joukot, sotakaluston, taistelijat ja palkkasoturit pois Ukrainasta.

Venäjällä duuma on puolestaan hyväksynyt lakiesityksen, jota presidentti Vladimir Putin ei tosin ole vielä allekirjoittanut. Esitys kriminalisoisi Yhdysvaltojen pakotteiden noudattamisen.

– Tämä on tietysti taloussuhteiden kannalta myrkkyä. Jos päästäisiin sen verran eteenpäin, että tiedettäisiin miten näitä pakotteita ja mahdollisia vastapakotteita ja mahdollisia uusia pakotteita tultaisiin soveltamaan, se olisi tietysti aika paljon, Aho sanoo.

Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan enää voi lentokoneessa kotimatkalla päättää pakotepolitiikan muuttamisesta, sillä Yhdysvaltain kongressi poisti viime kesänä Trumpilta itsenäiset oikeudet kumota monia talouspakotteita ja kongressin linja pakotteisiin on tiukempi kuin Trumpin. 

Lisäksi EU:n yhtenäisyys on koetuksella pakotepolitiikassa, koska Itä-Euroopassa, Italiassa ja Itävallassa on ollut vahvaa epäluuloa pakotteita kohtaan. EU:n riveistä poistuu lisäksi vahvoja pakotteita kannattava Britannia.

 

 Lähde: Yle Areena.


 

– Venäjän hallinto on tällä hetkellä aiempaa valmiimpi muutoksiin ja se myös tarvitsee niitä. Henkilövalintoja koskevat päätökset käyvät välttämättömiksi useilla alueilla – ennen kaikkea turvallisuuden ja ulkopolitiikan sektoreilla, jotka molemmat toteuttavat presidentin hallinnollisia perusvaatimuksia, Stanovaja sanoo.

 

Vladimir Putin. LEHTIKUVA/AFP

”Vladimir Putinin hallinto on valmiimpi

muutoksiin kuin koskaan”

 

 

Venäjällä on tutkijan mukaan edessään myllerrysten aika.

Vuoteen 2024 ulottuvan Vladimir Putinin neljännen presidenttikauden on ennustettu merkitsevän pitkittynyttä pysähtyneisyyden tilaa Venäjän politiikassa. Nimekäs venäläinen politiikan tutkija Tatjana Stanovaja ei tähän näkemykseen yhdy.

 

Mielikuva maan vakaudesta on hänen mukaansa silkkaa illuusiota. Hänen mielestään Putinin hallinto on nyt valmiimpi muutoksiin kuin koskaan ennen.

Poliittisen teknologian instituutin johtotehtävissä toimiva Stanovaja uskoo, että Putin näkee itsensä yhä selvemmin valtion ruumiillistumana eikä enää niinkään poliitikkona, jonka tehtävänä on johtaa maata.

 

– Tämä vuodesta 2014 käynnissä ollut muodonmuutos luo hallinnolle edellytykset toteuttaa muutoksia, joita se ei olisi aiemmin tehnyt, hän arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissaan.

– Putinin muuttunut rooli on johtanut keskeisten hallintoelinten asteittaiseen vapauttamiseen. Kaikki päätökset oli aiemmin hyväksytettävä presidentillä ja ne tehtiin etanan vauhtia, koska Putinilla ei ollut aikaa. Nyt tilanne on päinvastainen: päätöksiä syntyy juuri sen vuoksi, että Putinilla ei ole aikaa.

Presidentti Putin on Stanovajan mukaan aiempaa valmiimpi delegoimaan vastuuta alaisilleen. Hän uskoo Venäjän poliittisen järjestelmän muuttuvan sen seurauksena totuttua epävakaammaksi.

Stanovaja nostaa esiin kaksi esimerkkiä muutoksista. Toinen niistä liittyy suuria intohimoja herättäneeseen eläkeiän nostoon, toinen Putinin hallinnon kannalta kriittisen tärkeän Pohjois-Kaukasuksen valtasuhteisiin.

 

– Kun Putinin tiedottaja Dmitri Peskov toistaa, että Putin ei ole osallinen eläkeuudistukseen, hän ei vain suojele pomonsa kansansuosiota, vaan myös lankeaa jonkinlaiseen toiveajatteluun. Valtionpäämies ei halua olla tekemisissä eläkeiän noston kanssa tai vajota eläkeläisiä koskeviin tylsiin talouslaskelmiin. Putin nauttii siitä ylellisyydestä, että hän voi ottaa etäisyyttä epäsuosittuun päätökseen, ja sitä koskevan kuuman perunan hän on työntänyt poliittisen vastuun kantavan hallituksen syliin, Stanovaja arvioi.

Pohjois-Kaukasuksella sijaitsevassa Dagestanissa on hänen mukaansa käynnistetty radikaali kokeilu, jossa paikallisväestön edustajien aiemmat kiintiöt hallinnon avainpaikoilla on poistettu, ja tehtäviin on alettu nimittää ei-dagestanilaisia silovikeja – siis henkilöitä, joiden tausta on Venäjän valtiollisissa turvallisuuselimissä.

– Tällaisten kokeilujen olisi vaikea väittää ilmentävän vakaata nimityspolitiikkaa tai muutoksen pelkoa, Stanovaja sanoo.

 

Edessä on myllerrysten aika

Kun Vladimir Putin oli aloittamassa neljättä kauttaan Venäjän johdossa, monissa arvioissa ennakoitiin merkittäviä muutoksia hallinnon avainpaikoille. Muun muassa Pääministeri Dmitri Medvedevin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin tilalle odotettiin tuoreita nimiä. Vaikka dramaattisia muutoksia ei juuri nyt tapahtunut, sellaisia saattaa Tatjana Stanovajan mukaan olla pian edessä.

 

Hänen mukaansa se, että Putin ei toteuttanut odotettuja henkilövaihdoksia heti uuden kautensa alkajaisiksi, ei tarkoita, etteikö hän aikoisi sellaisia tehdä.

– Tapa, jolla hän valitsee keskeiset avustajansa, riippuu liian paljon geopoliittisesta toimintaympäristöstä. Kun kyse on Putinista, sykleillä ei ole mitään yhteyttä vaaleihin – ainakaan Venäjän vaaleihin, Stanovaja toteaa.

 


 

– Olen jo ottanut osaa yhteen näistä operaatioista, mutta tässä tapauksessa olin naapurimaan alueella, missä me olimme ikään kuin ”poissaolevina”, Leontjev selitti Meduzan mukaan. Upseerin kerrotaan ryydittäneen mitä ilmeisimmin Ukrainaan liittyvää kommenttiaan varsin näkyvällä silmäniskulla. Venäjän vakituisen armeijan rooli itäisessä Ukrainassa on tätä nykyä jo avoin salaisuus. Venäjä kiistää kuitenkin yhä systemaattisesti osallisuutensa sotaan.

 

Venäjämielisten separatistien panssareita Itä-Ukrainan Donetskissa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Aleksey Filippov

Venäläisupseeri mokasi ja myönsi oikeudessa:

Olin sotimassa naapurimaassa

 

 

Luutnantti vaikutti myöntävän Venäjän operaatiot Ukrainassa.

 

Venäläinen luutnantti Oleg Leontjev päästi suustaan sammakon oikeuden istunnossa Moskovassa perjantaina ja käytännössä myönsi julkisesti palvelleensa Ukrainassa. Leontjevia kuultiin syytettynä hänen komennossaan harjoitusonnettomuudessa menehtyneen sotamiehen kuolemasta.

 

Luutnantti vetosi loppupuheenvuorossaan tuomariin ja pyysi sellaista rangaistusta, joka ei estäisi häntä palvelemasta vielä Venäjän joukoissa Syyriassa. Perustelut olivat kuitenkin erikoiset.

 


 

Itä-Ukrainassa taistellut, Putinia lähellä oleva Aleksandar Sindjelicin kerrotaan vastanneen 300-500 ihmisen värväämisestä mukaan vallankaappausyritykseen. Hän jakoi värväämilleen henkilöille yhteensä satoja tuhansia euroja. Sindjelic ja Eduard Shishmakov keskustelevat viranomaisten kaappaamassa puhelussa Montenegron pääministeri Djukanovicin suunnitellusta salamurhasta. Aleksandar Sindjelic ja Bratislav Dikic ovat molemmat tunnustaneet roolinsa vallankaappausyrityksessä ja suostuneet tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa.

 

Milorad Djukanovicin vaalimainos Montenegrossa huhtikuussa 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Savo Prelevic

Venäjä yritti vallankaappausta ja

pääministerin murhaa Montenegrossa –

Raportti

 

Venäjä oli asiantuntijoiden mukaan Montenegron hämärän vallankaappausyrityksen takana.

Montenegrossa tapahtui lokakuussa 2016 Venäjän masinoima vallankaappausyritys, Foreign Policy Research Institute -ajatushautomon tutkimusraportti väittää.

 

Tästä löytyvän raportin mukaan tapauksen tutkinnassa kerätty todistusaineisto ja pidätetyt epäilly viittaavat siihen, että vallankaappaukseen liittyi ”agentteja, joilla on ammattisiteet valtiollisiin tahoihin”. Tässä tapauksessa tarkoitetaan Venäjän ja Serbian hallituksia.

– Kyse on uudesta jäsenvaltiosta Montenegrosta, jota kohtaa Natoon liittymisen kynnyksellä ei vain vallankaappaus vaan Venäjän hallituksen tukema vallankaappaus, FPRI:n Euraasian tutkija Richard Kraemer sanoo Newsweekin haastattelussa.

– Toivon, että tämä raportti herättää siihen, että Venäjä on niin vakavissaan, että se käyttää kovaa voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi Balkanilla, hän jatkaa.

 

Hämärä tapahtumaketju

Verkkouutiset kertoi Montenegron eriskummallisesta vallankaappausyrityksestä ensin marraskuussa 2016. Tapaus hämmensi tuolloin asiantuntijoitakin.

– Uskon, että tämä on eräs niistä tapauksista, joissa koko totuus ei selviä koskaan, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Emma Hakala totesi tuolloin Verkkouutisille.

 

Varmasti tiedetään ainoastaan seuraavat seikat. Montenegron viranomaiset pidättivät lokakuun 16. päivänä parlamenttivaalien aattona 19 henkilöä epäiltyinä vallankaappausyrityksestä. Heidän joukossaan oli muun muassa Serbian puolisotilaallisten poliisijoukkojen entinen komentaja Bratislav Dikic. 14 henkilöä odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä.

Raportissa kerrataan vallankaappausyritystä edeltänyttä ja sitä seurannutta erikoista tapahtumaketjua Montenegron järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjä Milivoje Katnicin keräämien lausuntojen, tunnustusten ja todistusaineiston perusteella.

 

Raportin mukaan ryhmä venäläisiä agentteja, serbialaisia ääriajattelijoita ja Montenegron Venäjä-mielisen ja länsivastaisen Demokraattinen rintama -oppositioallianssin johtajia alkoi valmistella Montenegron hallituksen kaatamista väkivalloin jo kuukausia ennen lokakuun vaaleja.

Viranomaisten mukaan hanke lähti Venäjän sotilastiedustelu GRU:n ja turvallisuuspalvelu FSB:n ohjaamien Serbian kansalaisten aloitteesta.

 

Valepoliiseja ja kaappaus

Itse kaappausjuoni oli verrattain yksinkertainen.

20 miehen vahvuisen varastettuihin Montenegron poliisin erikoisjoukkojen univormuihin pukeutuneen iskuryhmän oli määrä ottaa Montenegron parlamenttitalo hallintaansa vaali-iltana. Demokraattinen rintama julistaisi samanaikaisesti vaalivoiton ja kehottaisi kannattajajoukkojaan valtaamaan rakennuksen. Valepukuiset poliisit alkaisivat ampua opposition mielenosoittajia. Sen jälkeen Demokraattinen rintama vaatisi maanlaajuisia mielenosoituksia ja syyttäisi hallitusta vallanvaihdon tukahduttamisesta väkivalloin. Myös Montenegron pääministerin Milorad Djukanovicin salamurhaamisen kerrotaan kuuluneen suunnitelmaan.

 

Viranomaiset saivat kuitenkin tietää vallankaappausjuonesta etukäteen. Entinen montenegrolaispoliisi Mirko Velimirovic tunnusti kuulusteluissa neljä päivää ennen kaappausyritystä kuljettaneensa aseita salaliittolaisille.

Tästä alkaneessa poliisitutkinnassa löydettiin muun muassa salattuja matkapuhelimia, aseita, piikkimattoja, käsirautoja, pamppuja ja muita Montenegron poliisin erikoisjoukkojen käyttämiä varusteita.

 

Venäjän erikoisjoukot maahan

Montenegron turvallisuuspalvelun kerrotaan kaapanneen Serbian turvallisuuspalvelu BIA:n viestejä samaan aikaan, kun vallankaappausvyyhti alkoi selvitä. Raportin mukaan BIA:n viestit paljastivat, että 50 Venäjän GRU:n alaisten erikoisjoukkojen sotilasta oli tullut Serbiasta rajan yli Montenegroon Zlatiborin vuoristoseudulla.

Osaston oli tarkoitus iskeä ensin lähistöllä olevaan Montenegron erikoisjoukkojen leiriin ja siirtyä sen jälkeen Podgoricaan avustamaan Bratislav Dikicin johtamaa kumouksellisten ryhmää vaali-illan kaappauksen jälkeen odotetuissa yhteenotoissa. Raportin mukaan ryhmä yhdistettiin vallankaappausjoukkoon kuuluneeseen Milan Knezeviciin salattujen puhelinten avulla. Venäläisten kerrotaan keskeyttäneen operaationsa ja vetäytyneen takaisin rajan yli sen jälkeen, kun kiinni otetusta Knezevicistä ei kuulunut mitään.

 

Raportin mukaan Venäjän GRU:n agentit Eduard Shishmakov ja Vladimir Popov koordinoivat vallankaappausoperaation järjestelyjä Montenegrossa kuukausien ajan. Heidän kerrotaan paenneen myöhemmin Belgradiin ja sieltä Moskovaan. BIA:n viestiliikenteen Montenegroon kerrotaan päättyneen sen jälkeen.

Ympäri Montenegroa löydettiin epäonnistunutta vallankaappausta seuraavana päivänä hylättyjä kotitekoisia aseita kuten veitsiä, linkoja ja erilaisia astaloita. Tämän katsotaan tukevan sitä, että kaappauksen jälkeen oli määrä järjestää väkivaltaisia mielenosoituksia.

 

Kytkökset Venäjään

Eduard Shishmakov ja Vladimir Popov ovat Montenegrossa poissaolevina syytteessä vallankaappausyrityksen johtamisesta. Shishmakovia kutusutaan GRU:n toimien johtajaksi. Todistusaineistoa hänen sekaantumisestaan juoneen kuvataan merkittäväksi.

Shishmakov muun muassa puhuu nauhoitetussa puhelussa vallankaappausryhmään kuuluneiden henkilöiden kanssa. Shishmakov on myös kuvattu puistossa Belgradissa yhtenä juonen avainhenkilöistä pidetyn Aleksandar Sindjelicin kanssa. Sindjelic on sotinut Itä-Ukrainan separatistien joukoissa. Hän on myös toinen Night Wolves -moottoripyöräjengin Serbian osaston perustajista. Kremliä lähellä olevaa Night Wolvesia kutsutaan toisinaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin moottoripyöräjengiksi.

 


 

Parlamentti pyrkii sitomaan jäsenvaltiot oikeusvaltioperiaatteeseen vähentämällä tai jopa peruuttamalla periaatetta rikkovien valtioiden EU-tukia. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun uudistusta pyritään oikeasti viemään läpi. Lakiuudistuksen mukaan olisi mahdollisuus jäädyttää, periä takaisin tai jopa katkaista jäsenvaltion EU-rahoitus, Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo.

 

LKS 20150222 Passintarkastusautomaatti Länsiterminaalissa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Näin EU-kansalaisuuksia myydään venäläisille

sijoittajille

 

 

Euroopan parlamentti haluaa estää ’kultaisten viisumien’ myöntämisen.

 

Yli kymmenen Euroopan unionin jäsenmaan tiedetään myöntävän unionin ulkopuolisille sijoittajille EU-passeja tai pitkäaikaisia oleskelulupia mittavia sijoituksia vastaan.

Niin kutsuttua kultainen viisumi -ohjelmaa tarjoavat ainakin Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta ja Portugali.

EU:n passin tai pitkäaikaisen oleskeluluvan saatuaan sijoittajilla on mahdollisuus liikkua ja harrastaa liiketoimintaa vapaasti Schengen-alueella.

Käytännössä rahaa vastaan sijoittaja saa siis mahdollisuudet toimia EU:n sisämarkkinoilla välttäen EU:n ulkopuoliselle liiketoiminnalle asetetut unionin yhteiset tullit ulkorajoilla.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) näkee ohjelmassa paljon ongelmia.

– On pöyristyttävää, että tahot, jotka eivät muuten pystyisi saamaan viisumia tai pääsyä EU:n sisäpuolelle, saavat ne rahalla, hän sanoo Verkkouutisille.

Sarvamaan mukaan yleisellä tasolla viisumikaupan ongelmana on se, että se asettaa räikeästi ihmiset eriarvoiseen asemaan taloudellisten lähtökohtien takia. Mepin mukaan kauppa vaikuttaa myös oleellisesti EU:n turvallisuuteen.

Sarvamaa toimii parlamentissa talousarviovaliokunnassa. Se tarkastelee yleisesti talousrikollisuuteen ja esimerkiksi korruptioon liittyviä tapauksia.

– Olen talousarviovaliokunnassa jatkuvasti tekemisissä esimerkiksi rahanpesun estämisen kanssa. Rahanpesun estäminen taas vaikuttaa terrorismin rahoittamiseen ja muuhun talousrikollisuuten, joista taas on suora linkki myös kultaisiin viisumeihin, Sarvamaa toteaa.

 

Venäläisiä uusrikkaita

Viisumiohjelma antaa lahjontaa tarkkailevan kansalaisjärjestön Transparency Internationalin mukaan mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle, sillä sijoitusten alkuperää on vaikea selvittää ja maat myöntävät oleskelulupia hyvin heppoisin perustein.

Viisumikauppaa ovat hyödyntäneet erityisesti venäläiset uusrikkaat. Transparency Internationalin mukaan EU-passeja on myyty useille venäläisille oligarkeille, jotka löytyvät nykyään pakotelistoilta. Järjestön selvityksessä todetaan, että esimerkiksi erilaisista talousrikoksista syytetyt virkamiehet saattavat käyttää viisumiohjelmaa hyväkseen.

Venäläisten lisäksi oleskelulupia on myönnetty myös useille kiinalaisille, brasilialaisille sekä etelä-afrikkalaisille sijoittajille.

 

Parlamentti haluaa estää ohjelman

Euroopan parlamentti käsitteli viimeksi kultaisia viisumeita toukokuun viimeisessä täysistunnossaan. Sarvamaan mukaan parlamentissa on hyvin laaja yhteisymmärrys siitä, että viisumikauppa tulee estää.

Parlamentti on antanut lausuntonsa asiasta ja se on nyt unionin jäsenmaiden hallituksista koostuvan Euroopan neuvoston käsittelyssä.

Sarvamaan mielestä paras mahdollinen tapa estää viisumikauppaa ja muita väärinkäytöksiä olisi asettaa jäsenmaille taloudellisia rangaistuksia.

– Ei täydellinen, mutta paras keino vaikuttaa jäsenvaltioihin on budjetin kautta. EU:n historiassa on kokeiltu sitä, että rajataan valtion äänivaltaa pois neuvostossa, mutta se ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Mielestäni nyt on aika kokeilla, miten budjetin kautta pystyttäisi vaikuttamaan jäsenvaltioihin, Sarvamaa toteaa.

Europarlamentaarikko viittaa puheessaan EU:n kaavailemaan muutokseen EU-rahoituksen myöntämisestä.

 

EU:n budjetista päättäminen on Euroopan parlamentin päätösvallan alla, mutta lakiesitys rahoituksen myöntämisen kriteerien muutoksista tehdään yhteispäätösmenettelyllä yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.

Sarvamaan mukaan rahoituksen kriteerien muuttaminen antaisi EU:lle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n arvoja ja lakeja vastoin toimivien jäsenvaltioiden päätöksiin taloudellisin keinoin.

– Mennään EU-budjetin kautta kukkarolle.

– Parlamentti on valmis tekemään hartiavoimin töitä, jotta (laki)uudistus saadaan vielä tämän kauden aikana valmiiksi. Mutta, neuvosto onkin sitten toinen kysymys. Siellä ei tilanne näytä hyvältä, Sarvamaa harmittelee.

 


 

Äärimmäisen epäsuosittu eläkeuudistus näkyy jo nyt Putinin suosiossa. Valtiollisen tutkimislaitoksen VTsIOM:in mukaan Putinin suosio notkahti peräti 14 prosentiyksikköä – 78:stä 64:een prosenttiin – vain kahdessa viikossa.


 

 

Venäjä ilmoitti eläkeiän nostosta MM-kisojen

avauspäivänä – Putinin suosiossa selvä

notkahdus

 

Eläkeiän nosto
Vanhus myy sieniä Moskovassa.
Vanhus myy sieniä Moskovassa.EPA
 

Useat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään eri puolilla Venäjää hallituksen eläkepäätöstä vastaan.

 

Hallitus ilmoitti suunnitelmistaan nostaa eläkeikää jalkopallon MM-kisojen avauspäivänä. Monet ovatkin arvostelleet hallitusta siitä, että se yrittää haudata ikävät uutiset kisaeuforian alle.

Uudistuksen myötä miesten eläkeikä nousisi 60:stä 65:een ja naisten 55:stä 63:een. Keskimääräinen eläke on Venäjällä 14 000 ruplaa eli reilut 190 euroa, lertoo The Guardian.(siirryt toiseen palveluun)

Mielenosoituksissa oli mukana poikkeuksellisen kirjava joukko osanottajia. Sen järjestäjinä toimivat Kremlille myötämieliset ammattiliitot ja poliittiset puolueet, mutta myös presidentti Vladimir Putinin tiukkana arvostelijana tunnettu oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi.

MM-pelejä isännöiviä kaupunkeja lukuun ottamatta protesteja oli kymmenissä kaupungeissa aina Siperiasta ja Kaukoidästä maan keski- ja eteläosiin.

Äärimmäisen epäsuosittu eläkeuudistus näkyy jo nyt Putinin suosiossa. Valtiollisen tutkimislaitoksen VTsIOM:in mukaan Putinin suosio notkahti peräti 14 prosentiyksikköä – 78:stä 64:een prosenttiin – vain kahdessa viikossa.

Monet asiantuntijat ovatkin arvioineet, että kansan tyytymättömyys eläkeuudistusta vastaan voi olla yksi merkittävimmistä haasteista lähes 20 vuotta valtaa pitäneelle Putinille.

Russians protest over pension age rise announced during World Cup(siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AFP

 


 

Nyky-Venäjällä urheilu on Kolesnikovin mukaan yksi patriotismin opinkappaleista, ja voitokkaita urheilusaavutuksia isänmaallisessa hengessä käsittelevät elokuvat nauttivat venäläisten keskuudessa suurta suosiota. Sillä, vastaavatko niiden kuvaamat tapahtumat todellisuutta, ei useinkaan ole merkitystä.

 

Oikealta Vladimir Putin FIFA:n Gianni Infantino ja entinen jalkapallotähti Ronaldo. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Yuri Kadobnov

  

”Mikään ei ole muuttunut” – Näin urheilu on

osa Kremlin hybridisotaa

 

 

Venäjän isännöimien MM-kisojen poliittinen PR-arvo jää tutkijan mukaan vaatimattomaksi.

 

Meneillään oleva jalkapallon MM-turnaus on kirvoittanut Venäjällä keskustelua huippu-urheilun roolista maan kulloistenkin vallanpitäjien välineenä. Venäjän politiikan johtaviin asiantuntijoihin lukeutuvan Andrei Kolesnikovin mukaan yhtäläisyydet Neuvostoliiton ja presidentti Vladimir Putinin Venäjän välillä ovat selviä.

 

– Perinne, jossa urheilu on eräänlaista hybridisodankäyntiä, on jatkunut saumattomana neuvostoajalta, Moskovan Carnegie-keskuksen Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa johtava Kolesnikov arvioi Moscow Timesin julkaisemassa kirjoituksessa.

– Ei tarvitse katsoa vuoden 2014 dopingskandaalia pitemmälle. Mikään ei ole muuttunut: voitto hinnalla millä hyvänsä, sillä voitolla on poliittinen merkitys. Kyse on pehmeästä voimasta, maakuvasta – mielikuvasta, että kansakunta on voittamaton ja että sitä hallitsee viisas johtaja.

Neuvostoliiton olympiaurheilijoille tehtiin Kolesnikovin mukaan heti toisen maailmansodan jälkeen selväksi, että neuvostoimperiumi lepää heidän saavuttamansa mitalitilin varassa. Ensimmäisen kerran Neuvostoliitto kuitenkin uskaltautui kesäolympialaisiin vasta Helsingissä 1952. 

– Heidän oli oltava varmoja, ettei heidän suorituksensa tahraisi Moskovan mainetta, Kolesnikov selittää.

Talviolympialaisissa Neuvostoliiton joukkue debytoi 1956, kun neuvostojohto oli tullut vakuuttuneeksi siitä, että maan jääkiekkojoukkue voisi voittaa olympiakultaa. Niin myös tapahtui, ja siemen Kremlin tavoittelemalle mielikuvalle ”voittamattomasta punakoneesta” oli kylvetty. 

– Vuoden 2018 MM-kisojen avulla presidentti Vladimir Putin pyrkii kenties kohentamaan Venäjän imagoa pehmeän voiman keinoin. Lännen silmissä hänen hallintonsa on kuitenkin niin myrkyttynyt, että asenteet maata kohtaan tuskin jalkapalloturnauksen myötä muuttuvat, Kolesnikov arvioi.

– Putin voi nyt korkeintaan varmistaa moitteettomat järjestelyt, logistiikan ja turvallisuuden. Hän on sitä varten toteuttanut ennennäkemättömiä ponnistuksia – melkein niin kuin neuvostojohtaja Leonid Brežnevin alaisuudessa järjestetyissä Moskovan kesäolympialaisissa 1980. Kysehän on valtiollisesti merkittävästä asiasta.

 

Tšekkoslovakian miehityksen revanssi

Prahan keväänä tunnettu poliittisen suojasään jakso Tšekkoslovakiassa päättyi elokuussa 1968 Neuvostoliiton johtamaan sotilaalliseen miehitykseen. Vapauden unelman murskautuminen neuvostopanssarien telaketjujen alle heijastui seuraavina vuosina myös urheiluareenoilla.

Prahassa 1971 pelatussa tenniksen Davis Cup -ottelussa Tšekkoslovakian Jan Kodes sai vastaansa AleksandrMetrevelin tšekkien arkkivihollisenaan pitämästä Neuvostoliitosta.

– Tšekkoslovakian urheilijoille ja valmentajille jokainen kilpailu neuvostourheilijoita vastaan merkitsi tuolloin eräänlaista vastarintaa Varsovan liiton joukkojen kolme vuotta aiemmin toteuttamaa Prahan valtausta vastaan. Jokaista tappiota tai voittoa pidettiin sotilaallisena tappiona tai voittona, Kolesnikov luonnehtii.

– Neuvostoliittoa edustanut Aleksandr Metreveli on myöhemmin muistellut, ettei kyennyt ymmärtämään, miksi hänet asetettiin vastaamaan neuvostopanssareista. Hän kuitenkin voitti – silläkin kertaa – mutta katsomo Prahassa pysyi kuolemanhiljaisena. Kodesille kyse oli tragediasta: hän ei ollut pettänyt vain itseään, vaan myös miehitetyn maansa.

 

Tennis oli Kolesnikovin mukaan kuitenkin symboliselta merkitykseltään sivuosassa. Tärkeämpiä viestejä lähetettiin jääkiekkokaukalossa.

– Erityisen tärkeä symbolinen merkitys oli kiekolla, jonka tšekkipuolustaja Jan Suchy laukaisi Tukholmassa 1969 Neuvostoliittoa vastaan pelatun jääkiekon MM-ottelun 33. minuutilla. Se oli avauslaukaus – poliittisessa mielessä varoituslaukaus – miehittäjien maaliin. 1-0.

 


 

Venäjän ja lännen vastakkainasettelun seurauksena sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet Itämerellä. Suhteet heikentyivät huomattavasti viimeistään sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin ja alkoi tukea aktiivisesti separatisteja Ukrainan kriisissä.

 

Kaliningrad sijaitsee Liettuan ja Puolan välissä. Google maps

Satelliittikuvat Kaliningradista: Rakentaako

Venäjä suurta ydinasevarastoa?

 

Bunkkerin kunnostustöiden kerrotaan alkaneen vuonna 2016.

Venäjä näyttää laajentavan ydinasevarastoaan Kaliningradissa, selviää The Federation of American Scientists (FAS) -järjestön tuoreesta raportista.

 

Liettuan ja Puolan välissä sijaitseva Kaliningradin alue laivastotukikohtineen on Venäjälle sotilaallisesti tärkeä, ja sinne sijoitetut ohjukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua läntisten tarkkailijoiden keskuudessa.

FAS on hankkinut satelliittikuvia todennäköisesti ydinaseiden varastona toimivasta bunkkerista. Sitä on järjestön mukaan kaivettu syvemmäksi viime kuukausien aikana. Varaston kerrotaan saaneen myös uuden betonikaton, kertoo uutissivusto The Guardian.

– Siinä (rakennuksessa) on kaikki tyypilliset venäläisen ydinasevaraston merkit, toteaa projektihohtaja Hans Kristensen.

 

Hän viittaa alueen ulkokehällä ja bunkkerin ulkopuolella oleviin useisiin aitoihin.

Bunkkerin kunnostustyöt alkoivat vuonna 2016. Uusi katto saatiin valmiiksi alkukesästä.

– Olemme tarkkailleet aluetta jo jonkin aikaa, ja siellä on tehty aiemmin joitakin parannuksia, mutta ei mitään näin dramaattista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme nähneet ydinasebunkkerin kaivuutöitä ja mitä ilmeisemmin remontin, Kristensen sanoo.

– Satelliittikuvat eivät todista, että Kaliningradissa on tällä hetkellä ydinaseita, mutta ne soittavat sen olevan aktiivinen alue.

Venäjä on siirtänyt Kaliningradiin ydinasekäyttöön sopivia Iskander-ohjuksia.

 


 

Näkökulma: Dosentti Johan Bäckmanin toiminta Venäjän tiedustelun yhteydessä on tullut Suomessa tiensä päähän! Bäckman on saanut Supolta useita varoituksia toiminnastaan mm. hänen ulkopoliittisten seminaarien toteutuksesta Suomen maaperällä. - Nyt Bäckman näyttää olevan toiminnassaan, täysin tyhjän päällä? Seuraavaksi heilahtaa Suomen vankeuslaitoksen, oikeusvaltion määräämä tuomio, täysin häikäilemättömässä, suunnitelmallisessa toiminnassa Venäjän tiedustelun yhteydessä! - KimsBlog


 

 

Johan Bäckman kiistää Ylen toimittajan

vainoamisen – hänen mukaansa kyse oli

"leikkisästä nokittelusta"

 

Johan Bäckmania kuultiin tänään MV-käräjillä.

 

Kunnianloukkaus
 

Johan Bäckman
Johan BäckmanHeikki Saukkomaa / Lehtikuva
 

MV-julkaisua koskevilla käräjillä kuultiin tänään Ylen toimittajan vainoamisesta ja törkeistä kunnianloukkauksista syytettyä Venäjä-yhteyksistään tunnettua Johan Bäckmania. Hän myönsi käyttäneensä useita toimittaja Jessikka Aron herjaavaksi kokemia nimityksiä tästä, mutta piti niitä "leikkisänä nokitteluna".

 

Bäckman kiistää vainoamisen ja törkeät kunnianloukkaukset. Samoin hän kiistää tunteneensa MV-julkaisun perustajaa Ilja Janistkinia tai tehneensä tämän kanssa yhteistyötä Venäjän informaatiovaikuttamista tutkineen toimittaja Aron mustamaalaamiseksi.

MV-julkaisu on muun muassa käsitellyt lukuisissa artikkeleissaan Aron noin 15 vuotta vanhaa sakkotuomiota ja julkaissut Arosta kuvamateriaalia. Syyttäjän ja Aron mukaan kirjoitukset on tehty herjaavassa tarkoituksessa ja niissä on vähintäänkin osittain myös valheellisia tietoja. Kaiken kaikkiaan herjaavia artikkeleita on pelkästään MV:ssä Aron mukaan noin 150.

 

Bäckman myönsi tilanneensa Aron vanhan tuomion käräjäoikeudesta, mutta kiisti lähettäneensä sitä Janitskinille.

– Muistaakseni kirjoitin siitä Janitskinille varoittaakseni Janitskinia, mutta päätöstä ei ole lähetelty mihinkään, Bäckman sanoi. Syyttäjä kysyi, eikö Bäckmanista ole erikoista se, että kun hän tilaa toistakymmentä vuotta vanhan tuomion, jota ei ole kukaan muu tilannut, pari päivää sen jälkeen artikkeli ja osia tuomiosta julkaistaan MV-julkaisussa.

– Tämähän ei pidä paikkaansa, ettei kukaan muu ole tilannut tuomiota. Se on varmasti ollut useammankin henkilön hallussa se tuomio, Bäckman sanoi. Syyttäjän ja Aron mukaan Janitskin, Bäckman ja kolmas henkilö masinoivat Aroa vastaan henkilöön menevän vihamielisen informaatiokampanjan, jotta tämä ei voisi jatkaa työtään.

 

Bäckman myönsi levittäneensä pilkkavideota toimittajasta

Syyttäjän mukaan Bäckman on muun muassa levittänyt toimittajasta perätöntä tietoa ja tästä laadittua pilkkalaulua netissä ja toimittanut Arolle kipsijäljennöksen Viron kiistellystä pronssisoturipatsaasta. Aron asianajaja Martina Kronström kertoi aiemmin, että Aro koki tämän verhottuna uhkauksena.

– En ole säveltäjä, enkä sovittaja. Olen ehkä postannut linkin tällaiseen.

Pilkkavideolla Ylen toimittaja esitetään James Bondin käyttämän Aston Martin -merkkisen auton kanssa. Bäckman lähetti toimittajalle myös viestin: "miten menee Mary Goodnight. Taisit jäädä infosodassa toiseksi". Mary Goodnight viittaa Bond-tyttöön vuodelta 1974.

– Keskustelu pitää nähdä yhtenä kokonaisuutena, se on ollut tällaista leikkisää. Siinä on ollut tällaista nokittelua, Bäckman totesi. Syyttäjän mukaan Bäckman on väittänyt Aroa muun muassa amerikkalais-baltialaisten erikoispalvelujen tunnetuksi avustajaksi esimerkiksi venäläisissä Geopolitics- ja Russkaja Narodnaja Linia -verkkojulkaisuissa.

– Nämähän on julkaistu hyvin pienissä uutissivustoissa, joku toimittaja oli soittanut ja laittanut kommentin pikkusivustoille. Sinänsä ajatus siitä, että joku länsimainen toimittaja on Naton asiamies, ei ole Venäjällä uutinen, Bäckman sanoi.

 

Kehotti ottamaan yhteyttä julkaisuihin artikkeleiden poistamiseksi

Aron asianajaja Kronström kysyi Bäckmanilta, pitääkö paikkansa, että Aro on lukuisia kertoja pyytänyt, että Bäckman korjaisi väärät tiedot ja lopettaisi väärien tietojen levittämisen.

– Eräs teema oli, että voisitko poistaa halventavat väitteet. Sitten hän lähetti listan jostain linkeistä ja totesin, että jos joissakin medioissa on julkaistu virheellistä tietoa, hänen täytyy ottaa tiedotusvälineisiin yhteyttä ja pyytää oikaisua, Bäckman sanoi.

Syyttäjän alustava rangaistusvaatimus Bäckmanille on kahdeksan kuukautta vankeutta, jonka voi määrätä ehdollisena.

Tänään käräjillä on vielä tarkoitus kuulla Janitskinia. Hänelle vaaditaan oikeudenkäynnissä vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta, tekijänoikeusrikoksista, rahankeräysrikoksista, rahapelirikoksista, laittomasta uhkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

 


 

Venäjän hallitus korottaa miesten eläkeikää 60 vuodesta 65 vuoteen sekä naisten 55 vuodesta 63 vuoteen. Uusimman mielipidetutkimuksen mukaan 92 prosenttia venäläisistä vastustaa eläkeuudistusta.

 

Vladimir Putin. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Vladimir Putinin ovela veto: Ikävät päätökset

läpi MM-kisahuumassa

 

 

Venäjän hallitus tiedottaa ikävistä talousuudistuksista heti otteluvoittojen jälkeen.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallintoa arvostellaan päätösten peittelystä.

 

The Telegraphin mukaan hallitus tiedotti eläkeiän korottamista sekä arvonlisäveron nostamisesta välittömästi sen jälkeen, kun jalkapallon MM-kisojen isäntämaa Venäjä oli voittanut avausottelussa Saudi Arabian maalein 5–0.

Hallituksen tiedotuslinjaa on arvosteltu yllättävän kovaäänisesti. Venäläiset sanomalehdet ovat vihjailleet, että MM-kisojen tavoitteena näyttää olevan kansalaisten harhauttaminen, jotta nämä eivät huomaisi epäsuosittuja talousuudistuksia. Jopa Venäjän hallituksen äänitorvena pidetty Moskovsky Komsomoletskritisoi hallitusta siitä, että uudistuksista kerrottiin vaivihkaa ja ilman julkista keskustelua.

 

Median ja opposition kritiikin terävin kärki ei ole kuitenkaan kohdistunut suoraan Putiniin vaan pääministeri Dimitri Medvedeviin ja talousneuvonantaja Aleksei Kudriniin.

– Putin haluaa itse asiassa laskea eläkeikää, nostaa eläkkeitä sekä laskea polttoaineen hintaa. Mutta Medvedev ja Kudrin ovat salaliitossa ja juonittelevat, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin neuvonantaja Leonid Volkov kertoo.

 

 


 

Syyttäjä katsoo, että Bäckmanin yksittäiset teot muodostavat yhtenäiseen motivaatioperustaan perustuvan kokonaisuuden. Toiminta on ollut pitkäkestoista ja laaja-alaista ja se on aiheuttanut kohteessa pelkoa ja ahdistusta. Bäckmanille luettiin lisäksi syyte törkeästä kunnianloukkauksesta. Kunnianloukkaussyytteessä on kyse siitä, että Bäckman on kirjoittanut Aron sakkotuomiosta artikkelin, joka on julkaistu MV-lehdessä ja Uberuutiset-verkkosivulla. Haastehakemuksen mukaan Bäckmanin kirjoitukset on saatettu joukkotiedotusvälineitä käyttäen laajan yleisön saataville. Teko on tämän vuoksi sekä tiedotusvälineen edustajaan kohdistuvana kokonaisuutena arvostellen törkeä.


 

 

Syyttäjä: Johan Bäckman vainosi Ylen

toimittajaa poikkeuksellisesti – tuomittava

vankeuteen

 
 
Luotu: 
13.6.2018 14:55
  • Kuva: Iltalehti / Maarit Pohjanpalo
    Kuva
    Johan Bäckmanille (takana vasemmalla) ja Ilja Janitskinille (edessä oikealla) luettiin syytteet Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona.
 
|

 
 

Helsingin käräjäoikeudessa luettiin keskiviikkona Johan Bäckmanille syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta, Aamulehti kertoo. Tekojen kohteena on ollut Yleisradion toimittaja Jessikka Aro.

 

Syyttäjän mukaan Bäckman on toistuvasti ja oikeudettomasti uhkaamalla, ottamalla yhteyttä ja muilla näihin rinnastettavilla tavoilla vainonnut Aroa. Bäckmanin toiminta on aiheuttanut Arolle pelkoa ja ahdistusta.

Teonkuvauksen mukaan vainoaminen tapahtui 26. huhtikuuta 2015 - 23. helmikuuta 2016 Helsingissä. Tuolloin Bäckman julkaisi Twitterissä erittäin suuren määrän toimittajaan liittyviä viestejä.

 

Syyttäjän mukaan Bäckman käytti Arosta halventavia nimityksiä. Kyse on siitä, että Bäckman kyseenalaisti Aron ammattitaitoa toimittajana, kommentoi hänen ulkonäköään alentavasti ja jakoi hänestä halventavaa ja sisällöltään vääristeltyä aineistoa. Bäckman levitti eteenpäin myös tietoa Aron nuoruudessaan saamasta sakkotuomiosta.

Lisäksi Bäckman on toimittanut erään toisen henkilön välityksellä Arolle kipsijäljennöksen Virossa sijaitsevasta pronssisoturipatsaasta, mihin liittyvä symboliikka huomioon ottaen toimittaja Aro on kokenut patsaan lähettämisen uhkaavana ja ahdistavana.

Teon ilmeisenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa toimittajan työn sisältöön.

Syyttäjä vaatii Bäckmanille kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta, joka voidaan määrätä ehdollisena.

Bäckman on kiistänyt kaikki syytteet. Asiassa annetaan tuomio myöhemmin.

Samoilla käräjillä on syytettynä myös MV-lehden perustaja, sittemmin julkaisun jättänyt Ilja Janitskin. Syyttäjä vaatii Janitskille ehdotonta vankeutta vyyhdistä, johon kuuluu syytteitä muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

 


 

Dosentti Johan Bäckman on toiminut Venäjän presidentin alaisessa Venäjän strategisen tutkimuksen instituutissa RISS:ssä, jonka on katsottu kytkeytyvän Venäjän tiedustelupalveluun. Vielä viime elokuussa hänet esiteltiin instituutin sivuilla RISS:n Pohjois-Euroopan edustajana. Vuonna 2014 Bäckman haki Suomen lapsiasiainvaltuutetuksi. - Näkökulma: Sanomattakin on selvää, että Bäckman on ollut vuosia osallisena Venäjän tiedustelun "Suomen likaisten temppujen" ; vaikuttamisen toimintamallissa. -Nyt Suomen linja kiristyy ja häkin ovi heilahtaa, tarvittaessa! Ennemmin tai myöhemmin. JK: Tänään Helsingissä oikeuden edessä syytettynä 13.6.2018. - KimsBlog


  

 

Johan Bäckmania vastaan nostettu syyte Ylen

toimittajan vainoamisesta ja törkeästä

kunnianloukkauksesta

 

Syyttäjän mukaan epäilty teko kohdistuu median edustajaan ja ilmeisenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa työn laatuun.

 

Johan Bäckman
Johan Bäckman
Johan BäckmanJussi Nukari / Lehtikuva

Johan Bäckman joutuu oikeuteen epäiltynä Ylen toimittajaan kohdistuneista rikoksista.

 

Bäckmania syytetään Helsingin käräjäoikeudessa Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta.

Syyttäjä nosti asiassa syytteen tänään maanantaina. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2014–2016.

Bäckman on esiintynyt julkisuudessa muun muassa Venäjän ja Suomen välisten lapsiasiakiistojen yhteydessä, ja häntä siteerataan usein venäläisviestimissä.

Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen pitää kunnianloukkausta törkeänä muun muassa kokonaisuuden laadun ja asianomistajalle aiheutuneiden seurausten takia.

– Siinä on tietyllä tapaa sekin, että teko kohdistuu median edustajaan tämän työn vuoksi ja ilmeisenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa työn laatuun, Hämäläinen sanoo STT:lle.

Hän ei vielä kommentoi tarkemmin epäiltyä tekoa tai rangaistusvaatimustaan.

– Yksityiskohdat tulevat julkisiksi sitten, kun asia on ollut esillä tuomioistuimessa. Esitutkinnassa epäiltynä oli myös Ylen työntekijä, jota epäiltiin avunannosta vainoamiseen. Syyttäjä Hämäläinen kuitenkin jätti syytteen työntekijän osalta nostamatta, sillä tämän rooli oli niin vähäinen.

Johan Bäckman ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.

Jessikka Aro on yhtenä asianomistajana myös MV-julkaisuun liittyvässä suurtutkinnassa.

 


 

Vuonna 2003 allekirjoitetun sopimuksen perusteella Asovanmeri on Venäjän ja Ukrainan yhteisesti hallinnoimaa merialuetta. Merellä ei ole selkeästi määriteltyä rajaa, mikä voi synnyttää konfliktitilanteita.

 

Venäjän eteläisen sotilaspiirin Kavkaz 2016 -suurharjoitus järjestettiin Mustallamerellä ja Kaspianmerellä. / Youtube

Ukrainan laivasto hälytystilassa – Venäjä

lähettänyt sota-aluksia

 

 

 

Maat ovat syyttäneet toisiaan kauppalaivojen häirinnästä Asovanmerellä.

 

Ukrainan laivasto on asetettu korkeaan valmiustilaan Asovanmerellä eli Mustanmeren koillisosassa. Newsweekin mukaan Venäjä on siirtänyt alueelle useita sota-aluksia toukokuun lopun jälkeen.

Venäjää on suututtanut maaliskuun lopulla sattunut tapaus, jonka yhteydessä Ukrainan merivartiosto otti kiinni Krimiin suunnanneen kalastusaluksen. Venäjän mukaan ukrainalaiset toimivat ”kuin Somalian merirosvot”.

Ukraina on puolestaan syyttänyt Venäjää omiin satamiinsa suuntaavien kauppa-alusten häirinnästä. Toukokuussa Venäjän laivasto tarkasti yli 30 ukrainalaista kauppa-alusta, jotka olivat matkalla Berdjanskin ja Mariupolin satamiin.

– Jännitteet ovat nousseet tasaisesti kevään aikana. Joutuisimme nopeasti alakynteen, jos merellä tapahtuisi suora sotilaallinen yhteenotto. Laivastomme on modernisoinnin tarpeessa, Ukrainan rajavartioston upseeri toteaa Radio Free Europelle.

Presidentti Vladimir Putin avasi toukokuussa Venäjän ja Krimin niemimaan yhdistävän Kertšinsalmen sillan, joka käytännössä saartoi Asovinmeren Ukrainan puoleisen osan.

Miljardeja euroja maksaneen projektin valmistumista juhlistettiin näyttävillä seremonioilla venäläismediassa.

 


 

Russofobian nimissä listattujen joukossa on myös useita, joiden äidinkieli on venäjä. Tutkija, entinen Vapaapuolueen poliitikko Sergei Metlev pohtii Õhtuleht(siirryt toiseen palveluun)-lehdessä, että logiikka vaatisi häntä vihaamaan tulisesti itseään. – Russofobia-perustelullaan Venäjä osoittaa, ettei se tarkoita termillä Venäjän ja venäläisten vihaamista, vaan autoritaarisen hallinnon vastustamista, Metlev sanoo.


 

 

Venäjän mustalle listalle joutunut Viron ex-

presidentti: Toivottavasti Venäjästä vielä

joskus tulee demokratia

 

Venäläisvihasta syytettyjen listalla on myös venäjänkielisiä virolaisia.

 

Viro
Toomas Ilves.
Toomas Ilves.Yle

Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves vahvistaa, että Venäjä on pannut hänet mustalle listalle, joka tarkoittaa maahantulokieltoa.

 

Ulkovirolaisena varttunut Ilves kertoo olleensa viisumikiellossa myös Neuvostoliiton ajalla. Kielto kaatui, kun Neuvostoliitto kaatui.

– Venäjän poliittisten linjausten ja rajoitteiden välillä on yhteys. Minä ja monet muut maahantulokiellon saaneet toivomme, että Venäjästä tulee vielä joskus vapaa ja demokraattinen valtio, Ilves kommentoi Viron yleisradioyhtiölle ERR:lle(siirryt toiseen palveluun).

 

Listalla on myös venäjänkielisiä

Venäjän mustalle listalle päätyi myös muun muassa Vapaapuolueen johtaja Andres Herkel. Hän hämmästelee listaamisen perustetta, russofobiaa eli venäläisvihaa.

– Se on järjetön ja idioottimainen väite. En ole ikinä väheksynyt venäläistä kulttuuria tai tavallisia venäläisiä ihmisiä. Olen kritisoinut hallintoa, joka ei ole kunnioittanut ihmisoikeuksia ja demokratiaa tai on sekaantunut naapurimaiden asioihin, Herkel sanoo.

 

Venäjä ei avaa perustelujaan

Todellinen syy Venäjän päätöksiin on epäilemättä Magnitski-laki, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Laki kieltää myöntämästä viisumeja sellaisille Venäjän viranomaisille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Viro sääti Yhdysvaltain mallin mukaisen lain viime vuonna ensimmäisenä EU-maana.

Hautalalla on omaa kokemusta Venäjän mustasta listasta. Venäjän peruste Hautalan ja 16 muun europarlamentaarikon listaamiseen oli "osallistuminen laittomaan vallankaappaukseen Ukrainassa".

– Kaikenlaista olen tehnyt, mutta sitä en muista, Hautala nauraa.

Toisin kuin EU, Venäjä ei avaa perustelujaan eikä sen päätöksistä voi valittaa.

 


 

– Venäjä ei ole suurvalta ja sen Putin tietää, vaikka retoriikka on toista. Kansantalouden koko on Italian luokkaa. Se ei ole meille uhka vaan yhä edelleen mahdollisuus.

 

Vladimir Putin. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Alexander Zemlianitshenko

”Venäjä ei ole suurvalta ja sen Vladimir Putin

tietää”

 

 

Ilkka Suomisen mielestä Suomi selvästi nojautuu USA:n olkapäähän.

 

Nykypäivässä kolumnoivan ministeri Ilkka Suomisen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö pärjää ilman hänen kehujaankin.

– Toivottavasti ei kiusaannu. Kannattaa kuitenkin havaita, että ensimmäinen kokoomuksesta lähtöisin oleva presidentti sitten J.K. Paasikiven on saavuttanut kansalaisten lähes varauksettoman luottamuksen eikä aiheetta, Ilkka Suominen kirjoittaa.

– Vähän Niinistö sitä kokoomustaustaa pyrkii häivyttämään. Sallittakoon se; mutta ei koira karvoistaan mihinkään pääse, Suominen virnuilee.

 

Kun poliittinen muutos maailmalla on nopeaa ja rajua, on presidentti Niinistö osannut Suomisen mukaan sovittaa sanansa niin, että ne rauhoittavat meitä kansalaisia.

– Hän on onnistunut tässä ilman, että hän muuttelisi joskus ikävääkin totuutta, kun idän ja lännen vastakkainasettelu kärjistyy milloin mistäkin syystä. Syitähän riittää, mutta mainitaan nyt vain kaksi: Donald Trump ja Vladimir Putin.

Ilkka Suomisen mukaan lehtien lukija ei tietysti tiedä ulkopolitiikan johtajamme diplomatian kaikkia kiemuroita.

– Mutta Vladimir Putin näyttää olevan Suomen suhteen rauhallinen, vaikka selvästi nojaudumme USA:n olkapäähän turvallisuudessa, Ilkka Suominen sanoo.

 


 

Suwalkin käytävällä tarkoitetaan kapeaa maa-aluetta Puolan ja Liettuan välissä. Useissa Itä-Euroopan ja Baltian sotaskenaariossa oletetaan, että Venäjä iskisi alueelle ja pyrkisi näin luomaan maatien Itämeren Kaliningradiin ja eristämään Baltian maat Nato-liittolaisistaan.

 

Venäjämielisten separatistien panssareita Itä-Ukrainan Donetskissa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Aleksey Filippov

Puolan mukaan Venäjä on rikkonut törkeästi

sopimustaan Naton kanssa

 

 

Naton pysyvän läsnäolon puute on mahdollistanut Venäjän aggression Itä-Euroopassa, Puola katsoo.

 

Puola ehdottaa Yhdysvaltojen asevoimien panssariprikaatin pysyvää sijoittamista maahan. Julki tulleen Puolan puolustusministeriön ehdotusasiakirjan mukaan Puola on myös valmis kantamaan noin 1-2 miljardin edestä vastuuta hankkeen kuluista. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.

 

Tästä löytyvässä ehdotuspaperissa ei peitellä toiveen syytä. Puolassa katsotaan, että Yhdysvaltojen armeijan pysyvää läsnäoloa tarvitaan Venäjän uhkaa vastaan. Puolustusministeriön mukaan amerikkalaisjoukot auttaisivat muun muassa turvaamaan Venäjälle haavoittuvaisena pidettyä Suwalkin käytävää. 

 

Yhdysvaltojen joukot suojaisivat puolalaisten mukaan myös Venäjän mahdollisesti tulevaisuudessa Valko-Venäjälle pysyvästi sijoittamien joukkojen muodostamalta uhalta.

Puolan puolustusministeriön mukaan amerikkalaisten joukkojen sijoittaminen maahan ei rikkoisi Venäjän ja Naton yhteistyöjulistusta.

– Tämä olisi oikeutettu Yhdysvaltojen turvallisuushanke, kun otetaan huomioon, että Venäjän federaatio on rikkonut törkeästi Naton-Venäjän perusjulistusta hyökkäämällä sekä Georgiaan että Ukrainaan, asiakirjassa todetaan.

Uusi tilanne

Naton ja Venäjän väliseksi sopimukseksikin usein mediassa kutsuttu yhteistyöjulistus allekirjoitettiin vuonna 1997. Molemmat osapuolet sitoutuvat siinä ”rakentamaan yhdessä kestävää ja kaikki mukaan ottavaa rauhaa euro-atlanttisella alueella demokratian ja turvallisuusyhteistyön periaatteiden mukaisesti”.

 

Asiakirjassa todetaan, että Nato hoitaa ”nykyisessä ja nähtävissä olevassa turvallisuusympäristössä” kollektiivista puolustustaan Keski- ja Itä-Euroopassa ”ennemmin varmistamalla joukkojen yhteistoimintakyvyn, integraation ja vahvistusten toimittamiskyvyn kuin merkittävien lisätaistelujoukkojen pysyvällä sijoittamisella”.

– Perinteisessä ajattelussa oletetaan virheellisesti, että ehto kieltää Naton sotilaiden uuden pysyvän läsnäolon Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Julistus ei ole juridisesti sitova asiakirja, puolalaisehdotuksessa todetaan.

 

Puolan puolustusministeriön mukaan Moskova on luonut lisäksi Natoon kohdistamallaan vihamielisellä toiminnalla uuden geopoliittisen normaalin, joka ei enää ole linjassa julistukseen kirjatun ”nykyisen ja nähtävissä olevan turvallisuusympäristön kanssa”.

– Naton pysyvän läsnäolon puute Keski- ja Itä-Euroopan maissa on rohkaissut Venäjän aggressiota alueella, asiakirjassa todetaan.

 


 

Tutkimusryhmän johtaja, 73-vuotias McLaren joutui myrskyn silmään, kun raportit julkistettiin. Venäjällä raportti poljettiin maanrakoon ja systemaattinen doping kiistettiin. – Moni ihminen on uhkaillut minua, useimmat kuitenkin sähköpostilla. Olen lukenut ne ja lopulta hävittänyt, naurahtaa Richard McLaren helsinkiläisessä hotellissa, mutta toteaa heti perään, että siinä hetkessä ei kuitenkaan naurattanut.


  

 

Venäjän dopinghuijauksen paljastanut

Richard McLaren Yle Urheilulle: "Näimme

aineistossamme todisteita jalkapallosta"

 

 

Venäläisten jalkapalloilijoiden dopingepäilyt ovat nousseet julkisuuteen vain muutamia viikkoja ennen jalkapallon MM-kisojen alkamista.

 

FIFAn jalkapallon MM 2018
Richard McLaren lähikuvassa.
Richard McLaren.EPA
 

Helsingissä vieraileva oikeustieteen professori Richard McLaren kaivoi tutkimusryhmänsä kanssa perusteellisesti Venäjän dopingohjelmaa vuonna 2016. Maailman antidopingtoimiston Wadan tilaamasta raportista selvisi, että Venäjällä oli valtiojohtoinen dopingjärjestelmä vuosina 2011-2014. Dopingraportin ja saksalaiskanava ARD:n dokumenteista alkoi vyyhti, joka jatkuu edelleen.

 

Jalkapallon MM-kisat alkavat muutamien viikkojen päästä. Venäjän antidopinglaboratorion entinen johtaja Grigori Rodtshenkov väitti saksalaisen ARD:n tuoreessa Venäjän dopingkulttuuria käsittelevässä dokumentissa, että jalkapallo oli yksi lajeista, joissa urheilijoiden dopingtestejä manipuloitiin.

 

Moskovan antidopingtoimiston, Rusadan laboratoriosta löytyi 155 epäilyttävää dopingnäytettä, jotka olivat jalkapalloilijoiden antamia. Keskuskauppakamarin vieraana Suomeen saapunut Richard McLaren vahvistaa Ylelle ARD:n tiedot ja luvut.

– Niitä oli tarkalleen 155. Näimme tutkimusaineistossamme todisteita jalkapallosta. Tapauksia ei ollut paljon verrattuna joihinkin talvilajeihin, mutta niitä kyllä löytyi.

 

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on reagoinut tapahtumiin laimeasti, vaikka Moskovan antidopinglaboratoriossa dopingnäytehuijaus on ollut samanlaista kuin muissakin urheilulajeissa.

Venäjä toimii jalkapallon 2018 MM-kisaisäntänä, mutta Fifa ei ole isommin puuttunut dopingongelmiin.

– En tiedä paljonkaan Fifan reaktioista. Kerroin tutkimusryhmäni tuloksista, millaista tietoa meillä on ja näytimme heille kuvia, erityisesti jalkapalloon liittyvistä tiedoista. Fifa ja sen sisäinen antidopingtoimisto eivät ole raportoineet minulle mitään toimistaan, joten olen sen tiedon varassa, jonka olen kuullut medialta, kertoo kanadalainen McLaren.

 

Yli tuhat venäläistä urheilijaa mukana vyyhdissä

McLarenin tutkimusryhmän tulokset kohahduttivat maailmaa 2016 joulukuussa, sillä raportin mukaan yli 1 000 venäläistä urheilijaa, 30:stä urheilulajista, oli ollut mukana tai hyötynyt dopingtestien manipulaatiosta.

Raporteista paljastui, että useiden Sotshin olympiamitalistien dopingnäytteitä oli manipuloitu, epäselvyyksiä oli myös Lontoon olympiakisoissa 2012 ja yleisurheilun MM-kisoissa 2013. Richard McLarenia pyydettiin tutkimaan Venäjän dopingohjelmaa, kun yhdysvaltalainen sanomalehti New York Times ja tv-kanava CBS kertoivat dopingmanipulaatoista Sotshissa.

– Ensimmäinen reaktioni oli, että ei voi olla mahdollista, tämmöistä ei voi tapahtua. Aika nopeasti, kun aloitin tutkimukset ja haastattelin ihmisiä, minulle valkeni, että paljon muutakin on ollut kuin vain median kertomat Sotshin tapahtumat. Ongelma oli Moskovan laboratorio.

Venäjän järjestelmällisestä dopingista on kertonut julkisuuteen Moskovan antidopinglaboratorion ex-johtaja Grigori Rodtshenkov, joka elää nykyisin Yhdysvalloissa FBI:n todistajansuojelussa. Rodtshenkovin tunnustuksia ja uskottavuutta on pyritty horjuttamaan, mutta McLaren luottaa venäläisen kertomuksiin.

 

– Kun olen keskustellut silminnäkijöiden kanssa, nähnyt DNA-todisteet, naarmut näytepulloissa, ne kaikki on todettu ja vahvistavat hänen kertomustaan. Se vuoksi voin uskoa hänen puhuvan totta Sotshin kisoista ja Moskovan laboratoriosta.

 


 

 

Venäjän Viron suurlähetystö Tallinnassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

11 nimen lista – he ovat Viron käräyttämät

Venäjän vakoojat

 

 

Viron suojelupoliisi tunnetaan Venäjällä vaikeana vastuksena.

Venäjän tiedustelutoiminta on kiihtynyt viime aikoina kylmän sodan tasolle. Tämä näkyy etenkin Naton itäisellä sivustalla.

 

Jutussa todetaan, että Viron suojelupoliisia KaPoa (Kaitsepolitseiamet) pidetään eräänä parhaista ja Venäjälle vastustuskykyisimmistä turvallisuuspalveluista koko entisessä itäblokissa. Tämän myöntävät tutkimuslaitoksen mukaan venäläisetkin.

Warsaw Institute kertoo Venäjän tiedustelutoiminnasta Virossa ja listaa tunnettuja vakoojatapauksia. Verkkouutiset keräsi alle artikkelissa mainitut Viron kiinni ottamat Venäjän vakoojat. Listalta löytyy ensimmäinen Viron pidättämä Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentti sekä peräti viisi vuosina 2015-2016 kiinni jäänyttä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n vakoojaa. Heidän taustansa ja toimintansa maalaa kuvan siitä, miten Venäjän tiedustelu toimii Virossa.

 

Artjom Zintshenko

Viron suojelupoliisi otti viime vuoden tammikuussa ensi kertaa kiinni Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentin. Warsaw Institute ei nimeä vakoojaa tai kerro paljoa tapauksen taustoista. Verkkouutiset kertoi vakoojasta enemmän tässä KaPon vuosiraporttiin perustuvassa jutussa.

Vuosiraportin mukaan kyseessä oli Artjom Zintshenko -niminen Venäjän kansalainen, jolla oli oleskelulupa Virossa. Hän sai viime vuoden toukokuussa viiden vuoden vankilatuomion valtion vastaisesta toiminnasta.

Kapon mukaan Zintshenko oli värvätty GRU:n palvelukseen vuonna 2009. Hän oli kerännyt venäläisille tietoja Viron puolustuksesta ja julkisista palveluista vuodesta 2013 alkaen. Zintshenko välitti tietojaan GRU:lle erilaisilla viestintätavoilla ja kävi myös tapaamisissa Pietarissa.

 

Aleksandr Rudnev

Maaliskuussa 2015 pidätetty Viron ja Venäjän kansalainen Aleksander Rudnev oli vakoillut FSB:lle vuodesta 2013. Hänelle maksettiin tietojen keräämisestä Viron armeijasta ja Nato-liittolaisista sekä rajavalvonnasta. Rudnev muun muassa kuvasi ja videoi asevoimien liikkeitä ja toimitti tietoja Venäjän tiedustelun käsittelijälleen. Rudnev tuomittiin neljän vuoden vankeuteen lokakuussa 2015.

Maksim Gruzdev

Viron kansalainen Maksim Gruzdev aloitti niin ikään yhteistyön FSB:n kanssa vuonna 2013. Hän raportoi Venäjälle Viron turvallisuusviranomaisten toiminnasta ja vakoili myös KaPon toimintaa. Hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen helmikuussa 2016.

Pavel Romanov

Virossa asuva kansalaisuudeton Viron venäläinen Pavel Romanov värvättiin Venäjän tiedustelun palvelukseen jo vuonna 1994. Hän jäi kiinni vuonna 2015. Salakuljettajana tunnettu Romanov oli arvokas tietolähde rajavalvonnasta. Venäjä sai hänen kauttaan tietoa muun muassa Viron rajan valvontajärjestelmistä ja rajavartioiden taktiikoista. Romanov välitti Venäjälle tietoa myös Etelä-Viron sotilaskohteista. Hänet tuomittiin neljän vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen.

 

Artjom Malishev

FSB värväsi Artjom Malishevin vuonna 2011. Hän seurasi Viron armeijan ja liittolaismaiden asevoimien toimintaa ja liikkeitä sekä antoi Venäjälle tietoja Viron rajavalvonnasta. Hänet tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeuteen vuonna 2016.

 

Alik Tshutsbarow

Alik Tshutsbarow työskenteli FSB:n vakoojana vuodesta 2012. Hän toimitti Venäjän tiedustelulle tietoja Piusan rajavalvontapaikasta. Hän sai kolmen vuoden vankeustuomion.

 

Aleksei Vasiljev

KaPo pysäytti Virossa opiskelevan Venäjän kansalaisen Aleksei Vasiljevin rajanylityspaikalla Narvassa marraskuussa 2017. Hänet asetettiin syytteeseen vakoilusta ja kyberrikoksista. Vasiljev odottaa oikeudenkäyntiä vangittuna.

Vasta 20-vuotias Vasiljev syntyi Venäjän Jaamassa lähellä Viron rajaa. Hän muutti lukioon Viroon ja palasi sen jälkeen Venäjälle. Virallisesti hän meni töihin, mutta todennäköisesti kyse oli FSB:n koulutuksesta. Vasiljev tuli takaisin Viroon opiskelemaan tietotekniikkaa Tallinnan teknilliseen yliopistoon kesällä 2017.

 

Aleksei ja Viktoria Dressen

Aviopari Aleksei ja Viktoria Dressen otettiin kiinni Tallinnan lentokentällä helmikuussa 2012. Viktoria Dressenillä oli tuolloin hallussaan salaista materiaalia sisältänyt muistitikku, jonka hän oli saanut hetkeä aiemmin mieheltään Alekseilta.

Viron KaPossa työskennelleestä Aleksei Dressenistä tuli KGB:n agentti tiettävästi jo vuonna 1991. KGB:n seuraaja FSB uudisti kontaktit Dresseniin vuosia myöhemmin ja värväsi miehen pitkäaikaisessa operaatiossa vuosituhannen vaihteessa. Dressen lähti kunnolla yhteistyöhön FSB:n kanssa vuonna 2007. Hänen työnsä KaPossa keskittyi ääriaineisten toiminnan seuraamiseen ja torjuntaan. Todellisuudessa hän teki samalla myyräntyötä Venäjän FSB:n vastavakoiluosastolle. Dressen tapasi venäläiskontaktejaan usein lomamatkoilla esimerkiksi Malesiassa, Tunisiassa ja Marokossa. Viktoria Dressen toimi myös tiedonvälittäjänä.

Aleksei Dressen tuomittiin heinäkuussa 2012 kuudentoista ja hänen vaimonsa Viktoria kuuden vuoden vankeuteen.

Aleksi Dressen oli Venäjälle ilmeisen arvokas. Hänet vaihdettiin Venäjän kaappaamaan KaPon virkailijaan Eston Kohveriin lyhyen vankeuden jälkeen. Venäläismediassa liikkuneiden tietojen mukaan Dressen oli toimittanut Venäjälle muun muassa kovan luokan tietoa länsimaisista tiedusteluoperaatioista Venäjällä.

 

Herman Simm

Kenties arvokkain Venäjän tiedustelun agentti Virossa on ollut Herman Simm. Korkea puolustusvirkailija Simm vuoti vuosien saatossa Venäjälle tuhansia asiakirjoja, jotka käsittelivät niin Viron kuin Natonkin salaisuuksia.

Viron puolustusministeriössä työskennellyt Simm värvättiin hänen omien sanojensa mukaan kiristämällä Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n palvelukseen vuonna 1995. Simm kertoi aikanaan oikeudessa Venäjän tiedustelun uhanneen paljastaa hänen vanhat KGB-kytköksensä, mikäli hän ei suostuisi yhteistyöhön. Tästä huolimatta Simm sai myös rahallista korvausta toiminnastaan.

Herman Simmistä tuli vuonna 2001 Viron puolustusministeriön turvallisuusosaston päällikkö. Kolme vuotta myöhemmin hän nousi Viron kansallisen puolustuksen osaston johtajaksi ja pääsi samalla käsiksi Naton arkaluontoisiin tietoihin. Venäläisvastaisista puheistaan tunnettu Herman Simm oli pitkään kaiken epäilyksen yläpuolella. Hänet palkittiin vuonna 2006 kunniamerkillä palveluksistaan Viron kansalle. Samalla hänen kerrotaan saaneen salaisen ylennyksen SVR:n kenraalimajuriksi. Tuolloin länsitiedustelu pääsi miehen jäljille.

Viron KaPo seurasi Simmin toimintaa vuosia ja keräsi tiedustelutietoja yhdessä liittolaisten kanssa. Lopulta Simmille syötettiin tarkoituksella väärennettyä tietoa. Vakooja otettiin kiinni, kun tieto päätyi vahvistetusti venäläisille. Simm tuomittiin helmikuussa 2009 kahdentoista ja puolen vuoden vankeuteen. Hän ei saanut viidentoista vuoden maksimirangaistusta, koska myönsi tekonsa ja teki yhteistyötä viranomaisten kanssa.

 

Vladimir Veitman

Eläkkeellä oleva KaPon virkailija Vladimir Veitman pidätettiin elokuussa 2013. Salakuunteluekspertti ja entinen KGB-mies oli aikanaan palkattu KaPon palvelukseen taustastaan huolimatta, koska hänen taitojaan haluttiin hyödyntää. SVR:n kanssa yhteistyötä tehnyt venäläinen ystävä värväsi Veitmanin Venäjän tiedustelun palvelukseen vuonna 2002.

Veitman tuomittiin viidentoista vuoden vankeuteen. Hän sai tiedoistaan vuosien saatossa noin 120 000 euron palkkiot.

 


 


 
 
 
 
 

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja syyttää

Puolaa toisesta maailmansodasta

 

VERKKOUUTISET - Heikki Hakala
 

21.8.2017. Päivitetty 25.11.2017


 

 

 

Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova väittää Puolan vääristelevän historiallista totuutta.

 


 

 

Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowskin äskettäinen lausunto Neuvostoliiton merkittävästä osallisuudesta toisen maailmansodan syttymiseen nostatti sanallisen vastahyökkäyksen Kremlin taholta.

 

– Olemme hyvin pahoillamme siitä, että kun korkea-arvoiset puolalaispoliitikot pyrkivät oikeuttamaan halunsa tarkistaa historiaa, kiistämään puna-armeijan suuret ansiot ja sen tehtävän Euroopan vapauttajana, he näyttävät olevan valmiita turvautumaan väärennökseen ja loukkaaviin huomautuksiin, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoo viime viikolla esittämässään lausunnossa.

 

Toisen maailmansodan katsotaan alkaneen, kun natsi-Saksan asevoimat ylittivät Puolan rajan 1.9.1939. Vain runsasta kahta viikkoa myöhemmin noin 800 000 Neuvostoliiton puna-armeijan sotilasta vyöryi Itä-Puolaan. Neuvostoliitto ja Saksa olivat sopineet Puolan jaosta osana niin sanotun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sisältämää laajempaa etupiirijakoa saman vuoden elokuussa.

 

Nyt Zaharova torjuu puolalaisnäkemyksen, jonka mukaan Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakavat syyllisyyden maailmansodan puhkeamisesta.

– Olemme aina antaneet tähän selkeän mutta hienovaraisen vastauksen, oikaisseet puolalaisia kollegojamme ja ilmaisseet huolemme ja näkemyksemme asiasta, hän sanoo.

 

”Syyllinen olikin Puola”

Lausuntonsa erikoisimmassa osuudessa Maria Zaharova esittää oman versionsa 1930-luvun tapahtumista Euroopassa. Siinä Puola näyttäytyy natsi-Saksan kyynisenä kumppanina, ja Josif Stalinin Neuvostoliitolle on varattu nurkkaan ahdistetun sijaiskärsijän rooli.

– Katsomme, että kun eräät puolalaiset viranomaiset eivät ole esittämässä Venäjän vastaisia väitteitä, heidän kannattaisi kerrata eräitä yleisesti tunnettuja tosiasioita.

– 1930-luvun kuluessa Neuvostoliitto pysyi fasismin pääasiallisena vastustajana. Saman ajanjakson aikana Puola edusti (AdolfHitlerin Saksaa Kansainliitossa, torjui Ranskan esityksen itäsopimuksen solmimiseksi kahdesti – 1934 ja 1936 – ja liittyi mukaan lännen liennytyspolitiikkaan, Zaharova sanoo.

Se, että Puola ei vuosina 1938 ja 1939 sallinut kymmenien puna-armeijan divisioonien kauttakulkua alueensa halki, johti Zaharovan mukaan jännitteiden kärjistymiseen ja teki ”vakavat seuraukset Euroopalle väistämättömiksi”.

Neuvostoliitolle ei tässä tilanteessa jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin solmia hyökkäämättömyyssopimus natsi-Saksan kanssa. Tähän Molotov-Ribbentrop -sopimukseen sisältyneen salaisen lisäpöytäkirjan, joka määritteli maiden välisen etupiirijaon, Zaharova jättää lausunnossaan mainitsematta.

Ulkoministeri Waszczykowskin viittausta Neuvostoliiton hyökkäykseen Zaharova väittää tekosyyksi pyrkimykselle poistaa Puolassa edelleen olevia neuvostomonumentteja.

– Ehkä tällaisessa ilmapiirissä on helpompi vakuuttaa kansalaisia tarpeesta poistaa neuvostoliittolaisia sotamuistomerkkejä muka jäänteinä Puolan miehityksestä. Kaikenlaiset historialliset hämäykset kuitenkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin keksijöitään vastaan, Zaharova ilmoittaa.

***

Kansainliitto, johon Zaharova lausunnossaan viittaa, erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.12.1939 – kaksi viikkoa sen jälkeen, kun puna-armeija oli hyökännyt Suomeen.

Myös vastuu talvisodan syttymisestä on nyt joutunut uuteen tarkasteluun Venäjällä. Maan puolustushallinnon alainen tv-kanava Zvezda julkaisi heinäkuun lopulla artikkelin, jossa väitettiin talvisotaan johtaneita Mainilan laukauksia suomalaisen kenttätykistön ampumiksi. Tämä alun perin neuvostopropagandaan perustuva väite on viime vuosikymmenten kuluessa venäläisessäkin historiantutkimuksessa moneen otteeseen perättömäksi todettu.

Heikki Hakala