Ruplan heikentymien tekee venäläisille ostamisen ulkomailta aiempaa kalliimmaksi. Mutta mikä vaikutus euron arvoon olisi jos merkittävä raaka-aine siirtyisi laskutuksessaan käyttämään euroja? – Tuskin kovin suuri. Ei se ainakaan sen arvoa laskisi, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Salanko sanoo diplomaattisesti.


 

 

Venäjän uusi kikka Trumpin pakotteiden

kiertämiseen – öljykaupan ikiaikainen

laskutus dollareista euroiksi

 

Neste maksaa nyt lähes kaiken ostamansa raakaöljyn dollareina.

 

Venäjän pakotteet

Öljykenttä
 Almetjevskissä, Venäjällä.
Yegor Aleyev / AOP
 

Venäjä haluaa siirtää pakoteriskiään öljynsä ostajille. Öljyä ei tipu, jos maksut jäävät tulematta - vaikka syynä olisikin presidentti Donald Trumpin asettamat maksuliikennepakotteet.

 

Öljykauppaa on tehty "iät ja ajat" dollareilla, mutta ensi vuonna Venäjä alkaa vaatia maksuja euroina.

Jo nyt suurimmat venäläiset energiajätit uhkaavat länsimaisia ostajia sakkomaksuilla, jos he eivät pysty maksamaan öljylaskuansa Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia.

Yhdysvallat ei ole päättänyt uusista pakotteista, mutta niiden odotetaan iskevän vielä tämän vuoden aikana ja rajoittavan Venäjän maksuliikennettä.

 

Kaikki suuret eivät taipuneet ainakaan vielä

Uutistoimisto Reutersin mukaan useat läntiset ostajat ovat jo tehneet kompromisseja venäläisyhtiöiden kanssa, mutta osalla neuvottelut vielä jatkuvat.

Nesteen jalostamoliiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Oja kertoo, että nyt Neste maksaa lähes pelkästään dollareina kaiken ostamansa venäläisen raakaöljyn tulipa se sitten suoraan tai välittäjien kautta.

– Euroihin siirtyminen ei tuottaisi ongelmia, mutta pientä hallittavissa olevaa muutosta kyllä, hän määrittelee.

Nesteen tuotteet myydään eteenpäin lähinnä euroina, joten parhaassa tapauksessa uusi käytäntö voisi yksinkertaistaa valuuttahallintaa: euromääräisellä tulolla voitaisiin maksaa euromääräisiä kuluja.

 

Venäjä pakkoraossa?

Jos odotukset toteutuvat Yhdysvallat kiristää Venäjän maksuliikennettä jo lähiviikkoina.

Sen voisi ajatella haittaavaan maan mahdollisuutta saada hyvää hintaa öljystä ja kaasusta. Ne ovat maan talouden perusta ja kaksi kolmasosaa sen kaikesta viennistä.

 


Rupla
 on heikentynyt suhteessa dollariin ja euroon.
Rupla on heikentynyt suhteessa dollariin ja euroon.Antti Parviala / Yle

 
 

Nesteen venäjäasiantuntija, kehityspäällikkö Veli Matti Latola ei katso kuitenkaan tilanteen ahdistaneen Venäjää pakkorakoon. Myös ostajien on päästävä sopimukseen kaupan ehdoista - hinnat tuskin romahtavat.

 

– Joustavin ostaja saattaa voittaa sopimuksen. Ehkä hinnassa se saattaa vaikuttaa niihin viimeisiin sentteihin. Se on yksi elementti neuvottelupöydässä

Venäjällä on haluttu heikentää dollarin vankkaa asemaa jo vuosikausia.

– Venäläisiä toimijoita on kannustettu vähentämään dollarin käyttöä, mutta nyt pakotteiden aikaan siitä on tullut kuuma kysymys, Latola kertoo.

Venäjällä on rohkaistu yrityksiä käyttämään kansainvälisessä kaupassa myös ruplia.

– Totta kai he haluavat kasvattaa ruplan merkitystä, mutta en usko että kansainvälisessä öljykaupassa siihen päästään pitkään aikaan, Latola muotoilee.

Ruplan epävakaa arvo lisää kaupankäynnin riskejä.

 

Pakotteet purevat sittenkin

Venäjä aikoo siis siirtää maksuliikenneriskiä öljyn ostajille. Reutersin mukaan monet suuret läntiset öljynostajat ovat jo sopineet siirtyvänsä laskutuksessa euroihin Venäjän vaatimusten mukaisesti.

Venäjä voi lieventää pakotteiden vaikutusta, mutta täydellistä vastustuskykyä niitä vastaan sillä ei ole.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan ruplan arvo kulkee käsi kädessä öljyn hinnan kanssa.

Tänä vuonna tuo yhteys on katkennut huhti- ja elokuussa eli juuri niinä hetkinä, jolloin Yhdysvaltojen pakotteet ovat nousseet esille.

– Siihen ei ole oikein mitään muuta selitystä kuin, että markkinat ovat reagoineet pakotteisiin ja pakoteuhkiin. Huhtikuun alussa dollari maksoi noin 57 ruplaa ja se putosi noin 63 ruplaan.

 

Ruplan heikentymien tekee venäläisille ostamisen ulkomailta aiempaa kalliimmaksi

 

Mutta mikä vaikutus euron arvoon olisi jos merkittävä raaka-aine siirtyisi laskutuksessaan käyttämään euroja?

– Tuskin kovin suuri. Ei se ainakaan sen arvoa laskisi, Solanko sanoo diplomaattisesti.

 


 

– On paradoksaalista, että Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskussa, mutta vasemmiston suosio ei siitä hyödy. Levada-keskuksen kyselyn mukaan 37 prosenttia venäläisistä oli joulukuussa 2017 valmiita äänestämään Vladimir Putinia tukevaa valtapuoluetta. Elokuussa 2018 vastaava luku oli enää 28 prosenttia. Vaikka Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskenut jyrkästi, kommunistipuolueen suosio on pysytellyt yhdeksän prosentin tasolla.

 


Kommunistipuolueen tukijoiden mielenosoitus Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP

Venäjän järjestelmä kriisissä, enemmistö

vaatii radikaalia muutosta

 

Yli puolet venäläisistä toivoo radikaalia yhteiskunnallista muutosta, mutta ei paluuta kommunismiin.

Venäjän äskettäiset aluevaalit antoivat nimekkään asiantuntijan mukaan viitteitä maan poliittisen järjestelmän kriisiytymisestä.

 

Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa luotsaava Andrei Kolesnikov pitää oppositioehdokkaiden eri puolilla maata saavuttamaa menestystä selvänä vastalauseena presidentti Vladimir Putinin taakse ryhmittyneelle Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueelle.

 

– Ei ollut kyse vain siitä, että ihmiset olivat vihaisia hallitukselle sen eläkeuudistuksista. He olivat suuttuneet hallitukselle Putinin kauden yhteiskuntasopimuksen kirjoittamattoman peruspilarin – sosiaalietuusjärjestelmään ei saa kajota – kumoamisesta, Kolesnikov toteaa Carnegie-keskuksen julkaisemassa kirjoituksessaan.

Vaikka protestin kärki kohdistuu Yhtenäiseen Venäjään, kansalaisten luottamus koko vallitsevaa puoluejärjestelmää kohtaan on vajonnut pohjalukemiin. Kun kansalaisilta tiedusteltiin heidän suhtautumistaan yhdeksääntoista keskeiseen venäläiseen instituutioon, puolueet sijoittuivat listan toiseksi viimeiselle sijalle. Arvostuksessa niiden taakse jäivät vain maan suurimmat yritykset.

– Tämä tietysti kumpuaa suurelta osin siitä tosiasiasta, että aito puoluejärjestelmä on jo kauan sitten kuollut, ja nyt tarjolla on valikoima, jossa äänestäjällä ei ole mitään kiinnostavaa valittavanaan.

Ongelma ei voi Kolesnikovin mukaan ratketa uusia näennäispuolueita perustamalla. Venäläiset eivät nyt kaipaa sen enempää uusia puolueita kuin uusia ideologioita.

– Venäläinen yleisö haluaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta sen poliittinen innostus on tylsistynyt poliittisen ja taloudellisen kilpailun – ja varsinkin uusien kasvojen – puuttuessa, hän arvioi.

Käännöstä vasemmalle ei kaivata

Levada-keskus toteutti toukokuussa tutkimuksen, jossa venäläisiltä kysyttiin, millaista poliittista muutosta he toivovat. Vastaajista 57 prosenttia ilmoitti haluavansa radikaalia muutosta. Vielä elokuussa 2017 vastaava luku oli Kolesnikovin mukaan 41 prosenttia.

Vaikka venäläisten keskuudessa vahvistunut protestimieliala on eri yhteyksissä kanavoitunut tueksi kommunisteille, paluuta kommunismiin he eivät Kolesnikovin mukaan silti haikaile.

– Kuulemme usein, että Venäjän politiikka olisi tekemässä vääjäämätöntä käännöstä vasemmalle ja että poliittisen järjestelmän pitäisi keksiä itsensä uudelleen, jotta aidosti vasemmistolaiselle puolueelle löytyisi tilaa. Kaikki tällainen puhe on kuitenkin valmistautumista edelliseen sotaan. Nyt taistelu on muualla, hän toteaa.

*

– On paradoksaalista, että Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskussa, mutta vasemmiston suosio ei siitä hyödy.

Levada-keskuksen kyselyn mukaan 37 prosenttia venäläisistä oli joulukuussa 2017 valmiita äänestämään Vladimir Putinia tukevaa valtapuoluetta. Elokuussa 2018 vastaava luku oli enää 28 prosenttia. Vaikka Yhtenäisen Venäjän kannatus on laskenut jyrkästi, kommunistipuolueen suosio on pysytellyt yhdeksän prosentin tasolla.

*

 


 

Marraskuun alussa astuivat voimaan Yhdysvaltain Iranin-vastaiset pakotteet, joista se on kuitenkin antanut kahdeksalle maalle luvan poiketa. Tämä on vauhdittanut öljyn hinnan laskua yhdessä Saudi-Arabian esittämien tuotantolupausten ja Yhdysvaltain yhä kasvavan liusketuotannon kanssa. - Näkökulma: Venäjän taloudella ei ole USA:lle käytännössä mitään merkitystä! Venäjälle taasen öljyn maailmanmarkkinakehitys on sen kansantalouden ydinkysymys! - KimsBlog


 

 

Brent-öljyn barrelihinta vajosi alle 70 dollarin

ensi kertaa puoleen vuoteen

 

Julkaistu: 9.11. 15:06 | Taloussanomat


 

New Yorkissa öljyfutuurit ovat laskussa jo kymmenettä päivää peräkkäin.
Raakaöljyn hinta on tänään jatkanut laskuaan, ja Pohjanmeren Brent-laadun hinta on painunut alle 70 dollarin barrelilta ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun.


New Yorkissa öljyfutuurit ovat laskussa jo kymmenettä päivää peräkkäin. Amerikkalaisen WTI-viitelaadun hinta on tippunut jo yli 20 prosenttia lokakuussa saavuttamastaan neljän vuoden huipustaan.

Öljynviejämaiden järjestö Opec kumppaneineen kokoontuu sunnuntaina Abu Dhabiin keskustelemaan mahdollisista tuotantoleikkauksista ensi vuodelle.
 
*

Marraskuun alussa astuivat voimaan Yhdysvaltain Iranin-vastaiset pakotteet, joista se on kuitenkin antanut kahdeksalle maalle luvan poiketa. Tämä on vauhdittanut öljyn hinnan laskua yhdessä Saudi-Arabian esittämien tuotantolupausten ja Yhdysvaltain yhä kasvavan liusketuotannon kanssa.
 


Lontoossa raakaöljyn Brent-laadun tammikuun futuurit olivat noin kello 14 Suomen aikaa 69,56 dollarissa barrelilta, kun hinta myöhään eilen jäi 70,65 dollariin. New Yorkissa WTI-viitelaadun joulukuun futuurit olivat 59,62 dollarissa eilisen 60,67 dollarin jälkeen.

Pakotteet jäädyttävät kaiken kohteiden varallisuuden Yhdysvalloissa ja kieltävät käymästä kauppaa näiden kanssa.


 

 

Yhdysvallat määräsi venäläisille lisää

sanktioita Krimin vuoksi

 

Yksi pakotteiden kohteista on Venäjän armeijan ex-ohjusjoukkojen komentaja, jolla on nykyisin hotellibisneksiä Krimillä.

 

Krim
Venäjän lippu liehuu Krimin parlamenttitalossa Simferopolissa.
Venäjän lippu liehuu Krimin parlamenttitalossa Simferopolissa.Artur Shvarts / EPA
 

Yhdysvallat määräsi torstaina uusia talouspakotteita venäläisille.

Sanktioita määrättiin kolmelle ihmiselle ja yhdeksälle yritykselle. Ne liittyvät kaikki Krimin kaappaamiseen Ukrainalta.

 

Pakotteet jäädyttävät kaiken kohteiden varallisuuden Yhdysvalloissa ja kieltävät käymästä kauppaa näiden kanssa.

Yksi pakotteiden kohteista on Venäjän armeijan entinen ohjusjoukkojen komentaja Vladimir Zaritski, jolla on nykyisin hotellibisneksiä Krimillä.

Myös yksi pakotteiden kohteiksi joutuneista yrityksistä kuului Zaritskille. Se oli ostanut kolme hotellia, jotka oli kaapattu Ukrainan valtiolta.

Kaksi muuta sanktioiden kohteiksi joutunutta venäläistä olivat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin Ukrainassa.

 

Lähteet: AFP

 


 

GRU:n johtaja Igor Korobovin kerrotaan saaneen lokakuun alussa henkilökohtaiset nuhteet Putinilta, joka oli tyytymätön Salisburyn epäonnistuneen hermomyrkkyiskun aiheuttamasta jälkipyykistä. Korobov ”sairastui äkillisesti” tapaamisen jälkeen.

 

FSB:n päämaja Moskovassa. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Yli 60 ratsiaa – FSB iski vuotoihin

sotilastiedustelussa

 

Operaatiolla pyritään tukkimaan Venäjän GRU:n tietovuodot.

Venäläismedian mukaan maan tiedustelupalvelu FSB on suorittanut viime viikkoina yli 60 ratsiaa, jotka on kohdistettu virkamiehiä ja yksityisesti toimivia etsiviä vastaan. Pyrkimyksenä on tukkia vuodot, jotka ovat paljastaneet uusia kiusallisia tietoja sotilastiedustelu GRU:n epäonnistumisista.

 

Entinen KGB-upseeri Gennadi Gudkov kertoo pitävänsä operaatiota kiusallisena esimerkkinä venäläisestä toimintakulttuurista. Toiminnan taustalla saattaa olla hänen mukaansa jopa FSB:n johtaja Alexander Bastrykinin pyrkimys heikentää presidentin arvovaltaa.

– Kuten on tapana toimia [presidentti Vladimir] Putinin Venäjällä, ei järjestelmää yritetä uudistaa. Sen sijaan tiedustelupalvelu lähetetään etsimään syntipukkia, Gudkov sanoo Daily Beast -julkaisulle.

*

GRU:n johtaja Igor Korobovin kerrotaan saaneen lokakuun alussa henkilökohtaiset nuhteet Putinilta, joka oli tyytymätön Salisburyn epäonnistuneen hermomyrkkyiskun aiheuttamasta jälkipyykistä. Korobov ”sairastui äkillisesti” tapaamisen jälkeen.

*

Venäläistoimittaja Sergei Kanev paljasti viime viikolla GRU:n yrittäneen piilottaa agenttiensa lasten henkilöllisyyksiä melko karkealla tavalla: lapset oli rekisteröity väestötietokantaan yli sata vuotta todellisuutta vanhemmiksi. Tämä herätti eläkeviranomaisten huomion, sillä tapausta epäiltiin sosiaaliturvapetokseksi.

 

GRU:n varoitetaan silti olevan nöyryytyksistä huolimatta ”erittäin vaarallinen”. Sotilastiedustelupalvelu on muun muassa häirinnyt iskuillaan Ukrainan sähköverkon toimintaa ja muuta kriittistä infrastruktuuria. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n mukaan GRU oli koonnut yli puoli miljoonaa kaapattua verkkoreititintä mahdollista kyberhyökkäystä varten.

Myös Saudi-Arabian öljyteollisuutta vastaan kohdistettiin viime vuonna hyökkäys, jonka taustalla saattoi olla Iranin ja GRU:n yhteistyössä kehittämä haittaohjelma. Esimerkkien valossa GRU on valmis tukemaan Venäjän ulkopoliittisia tavoitteita tuhoisilla kyber- ja muilla iskuilla.

 


 

Kreml on muun muassa toistanut perättömiä kertomuksia venäjänkielisten vähemmistöjen kokemasta sorrosta Baltiassa samaan aikaan, kun venäläisiä joukkoja on lähetetty taistelemaan suvereenin Ukrainan alueelle. Kun Venäjän toimia on kritisoitu, Kreml on ukrainalaistutkija Anton Šehovtsovin mukaan selittänyt läntisen ihmisoikeuskäsityksen olevan ristiriidassa ”ortodoksiseen kristillisyyteemme perustuvien kulttuurimme kulmakivien” kanssa.

 

Vladimir Putin Kremlissä. LEHTIKUVA/AFP

Venäjä ei ole normaali valtio, vaikka se

toisin väittää”

 

Kremlin länsiflirtti perustuu tutkijan mukaan teeskentelyyn, jolta on pudonnut pohja vuosia sitten.

Venäjä, kuten muutkin valtiot, on tavoitellut kansainvälistä vaikutusvaltaa niin sanottua pehmeää voimaa hyödyntämällä. Kalliit ja kunnianhimoiset hankkeet, joilla maa on pyrkinyt luomaan itsestään vetovoimaista mielikuvaa lännessä, ovat ukrainalaistutkija Anton Šehovtsovin mukaan kuitenkin epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.

 

Hän uskoo myös presidentti Vladimir Putinin ja tämän lähipiirin jo ennen helmikuussa 2014 tapahtunutta Krimin laitonta haltuunottoa ymmärtäneen, että Venäjä omalla käyttäytymisellään heikensi suhteitaan länteen.

 

– Sen sijaan, että Venäjä – tai tarkemmin sanoen sen viranomaiset ja Kreml-mieliset toimijat – olisivat tarkistaneet poliittisia arvojaan tai maansa sisä- ja ulkopolitiikkaa, ne muovasivat Venäjän pehmeän voiman joksikin, mitä minä kutsun miimiseksi voimaksi, Šehovtsov toteaa openDemocracy-sivuston julkaisemassa artikkelissaan.

Miimisellä voimalla Šehovtsov selittää tarkoittavansa sitä, että Venäjä pyrkii esiintymään kansainvälisen yhteisön normaalina jäsenenä ja jäljittelemään niitä keinoja, joilla se katsoo lännen ylläpitävän ja edistävän omaa vetovoimaansa.

Rakentamalla mielikuvaa Venäjästä luotettavana ja vastuullisena kansainvälisenä toimijana Kreml pyrkii hänen mukaansa pääsemään irti lännen asettamista pakotteista, palaamaan vuotta 2014 edeltäneeseen business as usual -päiväjärjestykseen ja tukahduttamaan vaatimukset maan demokratisoinnista.

Miimisen voiman taustalla vaikuttaa Šehovtsovin mukaan presidentti Putinin ilmaisema näkemys, jonka mukaan länsi ei ole osoittanut riittävää kunnioitusta Venäjän ”globaalin sivilisaation, tieteen ja kulttuurin hyväksi antamaa panosta” kohtaan.

 

Tähtäimessä epävakaampi länsi

Vladimir Putin kertoo Šehovtsovin mukaan taistelevansa nyt länsimaiden väitetysti edistämää fasismia vastaan, vaikka toinen maailmansota alkoi syksyllä 1939 juuri Venäjän edeltäjävaltion Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen seurauksena.

Samankaltaista lähestymistapaa Venäjä noudattaa Šehovtsovin mukaan myös suhteessa ihmisoikeuksiin ja terrorisminvastaiseen taisteluun. Kreml pyrkii systemaattisesti luomaan vaikutelmaa, jonka mukaan länsi loukkaa ihmisoikeuksia ja aseistaa terroristeja.

*

Kreml on muun muassa toistanut perättömiä kertomuksia venäjänkielisten vähemmistöjen kokemasta sorrosta Baltiassa samaan aikaan, kun venäläisiä joukkoja on lähetetty taistelemaan suvereenin Ukrainan alueelle.

Kun Venäjän toimia on kritisoitu, Kreml on Šehovtsovin mukaan selittänyt läntisen ihmisoikeuskäsityksen olevan ristiriidassa ”ortodoksiseen kristillisyyteemme perustuvien kulttuurimme kulmakivien” kanssa.

*

Samaan aikaan Kreml on ulkoministeri Sergei Lavrovin suulla julistanut, että Venäjä on ainoa maa, jolla on ”lailliset perusteet” käydä terrorismin vastaista sotaa Syyriassa. Venäjän puolustusministeriö ei tyydy leimaamaan Yhdysvaltain toimia Syyriassa epäoikeutetuiksi, vaan jopa väittää Yhdysvaltojen antavan aktiivista tukea ISIS-terroristijärjestölle.

Vaikka Kreml väittää Venäjän joutuneen lännen pehmeän vaikuttamisen kohteeksi, Venäjä käyttää Šehovtsovin mukaan itse yhä aggressiivisempia ei-sotilaallisia keinoja läntisten yhteiskuntien horjuttamiseksi.

 


 

Näkökulma: The Cover Story, on the Rocks! - KimsBlog

 

Airiston Helmeä pyörittävät nyt uudet

miehet: Hallituksessa istuvat suomalainen

eläkeläinen ja latvialainen jääkiekkoilija – ja

lakiasioita hoitaa Kari Uoti

 

Airiston Helmen omistaja puhuu ensimmäistä kertaa julkisuudessa avustajansa Kari Uotin välityksellä. Venäläismies kiistää jyrkästi syyllisyytensä.

 

Airiston Helmi
Rantakiinteistön Prostvik Resortin paljut kallion laella Paraisten Nauvossa
Kiinteistörekisterin mukaan Airiston Helmi osti vuosien 2007 ja 2011 välisenä aikana ainakin yksitoista tonttia Varsinais-Suomesta.Jussi Nukari / Lehtikuva
 

Tästä on kyse

  • Airiston Helmen hallituksen kokoonpano on vaihtunut kokonaan.
  • Hallituksen ainoan varsinaisen nykyjäsenen Dan Högströmin mukaan yhtiön omistava venäläismies on valinnut hänet ja latvialaismiehen mukaan yrityksen toimintaan.
  • Yhtiön ja omistajan lakiasioita Suomessa hoitaa Kari Uoti.
  • Varsinais-Suomen käräjäoikeus on vanginnut kaksi yhtiön asioita aiemmin Suomessa hoitanutta miestä.
  • Yhtiön omistava venäläismies on edelleen vapaalla jalalla.

Aiemmin sanapari Airisto ja helmi soittivat kelloja vain harvalle. Nyt Airiston Helmi taipuu monen suomalaisen suussa. Nimessä on joillekin sellainen kalske, että niskakarvat nousevat pystyyn.

 

Tämän kaiken on todennut yhtiön johtoon vastikään pestattu entinen it-johtaja Dan Högström.

Paraisten saaristossa useita kiinteistöjä omistavan Airiston Helmen hallituksessa ovat puhaltaneet muutoksen tuulet sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa suuroperaation yhtiön tiloihin.

Suomen kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen mukaan hallituksen ainoana jäsenenä toimii tätä nykyä Högström. Varajäseneksi on nimitetty kolmikymppinen latvialaismies.

Syyskuussa Airiston Helmen kiinteistöille tehty suuri poliisioperaatio vei yhtiön kirjanpidon viranomaisten haltuun, kaksi työntekijää telkien taakse ja säikäytti yhteistyökumppanit pahemman kerran.

Högströmin tarkoituksena ei ole keskittyä yhtiön maineen kirkastamiseen, vaan hankkia kirjanpito takaisin ja laittaa yhtiön omistuksessa olevat mökit talviteloille.

Mikä sai suomalaismiehen lähtemään mukaan yhtiön toimintaan? Högströmillä ei omien sanojensa mukaan ole aiempia yhteyksiä yhtiöön tai sen taustalla toimiviin ihmisiin.

Ennen sitä kysymystä on hyvä tutustua miehen taustoihin.

 

Eläkeläinen tylsistyi

Dan Högström on tehnyt työuransa Suomessa tietotekniikka-alalla, muun muassa Atealla, HP:lla ja InstruDatalla. Mies kertoo, että kymmenisen vuotta sitten hän jäi eläkkeelle päivätyöstä. Tätä nykyä hän on 63-vuotias.

Högström istuu edelleen kahden suomalaisen it-yrityksen hallituksessa ja toimii rakennusliikkeen toimitusjohtajana.

Ei siis taustaa matkailuyrityksen hoitamisesta, jollaiseksi Airiston Helmeä on Suomessa luonnehdittu.

 

Airiston Helmi -yrityksen omistama Säkkiluoto kuvattuna ilmasta.
Airiston Helmi -yrityksen omistama Säkkiluoto kuvattuna ilmasta.Yle
 

Högströmin omien sanojen mukaan eläkkeelläolo ja rauhallisesti ottaminen eivät sopineet hänen luonteelleen, ja pian hän alkoi haalia itselleen uusia projekteja. Näiden projektien kautta hän uskoo näyttäneensä kyntensä myös Airiston Helmen kipparoimiseen.

Ensin Högström oli mukana perustamassa vesiosuuskuntaa Pernajan saaristoon. Sitten hän oli mukana selvittelemässä aktiivikeskuksen toimintaa Kirkkonummella. Välillä hän teki pienempiä projekteja.

Ja nyt seuraavaksi mies aikoo laittaa Airiston Helmen asiat kuntoon. Mukaan projektiin Högström lähti, kun pyydettiin.

 

Airiston Helmen yhteydenotto yllätti

Airiston Helmi nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun keskusrikospoliisi teki syyskuussa operaation Paraisten saaristoon. Poliisi ratsasi alueella kymmenkunta kiinteistöä, otti ihmisiä kiinni ja takavarikoi lähes 3,5 miljoonaa euroa käteistä.

Operaatioon osallistui satoja viranomaisia ja se kesti koko viikonlopun. Asiasta oli informoitu etukäteen valtionjohtoa presidenttiä myöten.

Högström seurasi tapausta median kautta. Pari viikkoa sitten hänen puhelimensa soi.

 

 

Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet.

Kari Uoti

Asialla oli Airiston Helmen venäläisen pääomistajan asiamies. Toimeksianto oli Högströmin mukaan seuraava: Ota firma haltuun.

– Ensimmäinen ajatus oli että ohhoh, olipahan yhteydenotto.

Högström suhtautui alusta lähtien tarjoukseen varovaisen myönteisesti. Pian hän otti jo pestin vastaan.

Taustalla vaikutti se, että Högström piti Airiston Helmeä Suomen mielenkiintoisimpana tapauksena.

– Mitä haastavampi, sitä parempi, Högström kertaa mukaan lähtemisen periaatteitaan.

 

Kaaostilanne päällä

Viime viikolla Högström vieraili ensimmäistä kertaa Airiston Helmen kiinteistöillä.

Huomion herätti viimeisen päälle rakennetut mökit, hyvin huolletut veneet ja vuokraajille tarkkaan laaditut ohjeet.

Tällä viikolla Högström aikoo mennä uudestaan Paraisille. Tarkoituksena on päästä puheisiin alueen ihmisten kanssa.

On jää rikottavana, jotta Airiston Helmen asiat saadaan kuntoon.

Airiston Helmen kiinteistöjä ovat hoitaneet paikalliset yrittäjät ja yritykset. Högström aikoo vakuuttaa nämä jatkamaan yhteistyötä Airiston Helmen kanssa.

 

Kartta Turun saaristosta
Yle Uutisgrafiikka
 

Reissu ei taatusti jää viimeiseksi Paraisille, sillä luottamuksen rakentamisessa on paljon työsarkaa. Moni ei halua olla rikosepäilyjen takia missään tekemisissä yrityksen kanssa.

– Tässä on tämmöinen kaaostilanne päällä.

Högström itse on sitoutunut yhtiön johtoon toistaiseksi. Hänellä on omien sanojensa mukaan valtuudet tehdä se, minkä hän parhaaksi näkee.

 

Aina valmiina haastaviin tapauksiin

Eikö Högströmiä itseään sitten arveluta olla mukana yrityksen toiminnassa, jota muut kavahtavat?

Högström kertoo olevansa aina valmis haastaviin tapauksiin, joissa tarvitaan luotettavaa miestä.

Hän kertoo saavansa työtarjouksia aika ajoin. Mutta aiemmin ei ole tarjottu mitään Airiston Helmen kaltaista. Högström näkee tapauksen ainutlaatuisena Suomessa.

Högströmin käsityksen mukaan yrityksen omistava venäläismies on hankkinut rahansa laillisesti lvi-alan yritystoiminnalla ja erilaisilla patenteilla.

Högström ei halua ottaa kantaa siihen, pitävätkö Airiston Helmeä koskevat talousrikosepäilyt paikkaansa. Niiltä osin hän kertoo olevansa lehtitietojen varassa.

Eikä menneisyys oikeastaan edes kiinnosta Högströmiä. Hän sanoo katsovansa eteenpäin.

 

Latvialaismies mukana puunjalostusalan yrityksessä

Airiston Helmen ympärillä leijailevaa salamyhkäisyyden verhoa on uskaltanut raottaa myös kolmikymppinen latvialaismies. Hänet Airiston Helmen taustalla vaikuttava venäläismies on valinnut hallituksen varajäseneksi.

Dan Högström ei omien sanojensa mukaan tunne miestä. Ei ole ikinä edes keskustellut tämän kanssa.

Latvialaismies vastaa puhelimeen kotimaastaan. Hän kertoo olevansa mukana yhtiön toiminnassa, mutta ei halua kommentoida asiaa enempää.

 

Poliisi valvoo Paraisilla Ybbersnäsintien päässä olevaa rantakiinteistöä.
Poliisi aloitti operaation Airiston Helmen kiinteistöihin 22. syyskuuta. Yksi yhtiön kiinteistöistä sijaitsee Ybbersnäsintien varressa. Ari Welling / Yle
 

Myöskään latvialaismiehellä ei ole julkisten asiakirjojen mukaan aiempaa kokemusta matkailuyrityksen arjesta. Latvian kaupparekisterin mukaan mies pyörittää puunjalostusalan yritystä.

 

Aiemmin hän on ollut mukana kahdessa muussa yhtiössä. Toinen oli rekisteröity moottoriajoneuvojen vuokraukseen ja toinen oli hoitanut taloushallintoa, datanhallintaa ja muita informaatiopalveluita.

Lisäksi latvialaismies vaikuttaa olevan innokas harrastajajääkiekkoilija. Hänen jääkiekkojoukkueensa kotisivuilla miehen lempiruoan kerrotaan olevan kasvispata runsaalla lihalla ja lempimaa Latvia ennen kriisiä.

Mutta siihen tiedot miehestä tyssäävät. Hänestä ei löydy aiempia merkintöjä Suomen kaupparekisteristä.

Lisäkysymyksissä mies neuvoo kääntymään Airiston Helmen lakimiehen puoleen. Suomessa tämä on Kari Uoti.

Uoti ei suostu kommentoimaan latvialaismiehen ja yhtiön taustalla vaikuttavan venäläismiehen yhteyttä.

 

Airiston Helmen omistaja kiistää syyllisyytensä

Uoti sai Airiston Helmen omistajalta yhteydenoton parisen viikkoa sitten eli samoihin aikoihin kuin Högström.

Oikeastaan Uoti oli se taho, joka alun perin suositteli Högströmiä hoitamaan yhtiön asioita.

Uotiin Airiston Helmen omistaja otti yhteyttä toisen asianajajansa kautta.

 

Kari Uoti
Kari UotiTimo Korhonen / AOP

Uotin mukaan he tulevat vaatimaan poliisia selvittämään perusteet sille, miksi Airiston Helmen kiinteistöille tehtiin täysin poikkeuksellisen mittakaavan operaatio.

– Sanokaa missä on se rikos, mistä ne rahat ovat tulleet, Uoti sanoo viitaten epäiltyihin rikosnimikkeisiin.

Tutkinta on vasta alkutekijöissään, mutta poliisi epäilee vyyhtiin liittyvän monia raskaita talousrikoksia: törkeän rahanpesun, törkeän veropetoksen, kaksi törkeää kirjanpitorikosta ja työeläkevakuutuspetoksen.

 

Uotin mukaan hänen päämiehensä kieltää jyrkästi syyllisyytensä rikoksiin.

Uoti kertoo, että hänen päämieheltään saamien selvitysten perusteella Airiston Helmen ja yhtiön taustalla vaikuttavan miehen suomalainen omaisuus on hankittu laillisella rahalla.

– Tämä näyttää äärimmäisen omituiselta sen tiedon valossa, mitä minulla on, hämmästelee Uoti.

Tutkinnanjohtaja Tomi Taskila kertoo, että poliisioperaation yhteydessä takavarikoidun käteisen arvo on tarkentunut 3,5 miljoonaan euroon.

Uotin mukaan takavarikoidut varat ovat hänen päämiehensä henkilökohtaisia rahoja. Uoti ei lähde erittelemään tarkemmin rahojen alkuperää, mutta toteaa, että hänen päämiehensä on erittäin menestynyt liikemies Venäjällä.

 

Vangitut miehet hoitivat Airiston Helmen asioita aiemmin

Poliisi on etsintäkuuluttanut tapaukseen liittyviä ihmisiä, mutta tutkinnanjohtaja Tomi Taskilan mukaan kansainvälisiä kuulutuksia ei ole tutkinnallisista syistä annettu.

Poliisi on Taskilan mukaan kuullut esitutkinnan aikana useita ihmisiä, mutta sillä on edelleen tavoittamatta tahoja, joita se haluaisi kuulla. Maailmalle on vetämässä useita virka-apupyyntöjä.

Talousrikostutkinnoissa on tyypillistä, että yrityksen johtoa epäillään rikoksesta. Taskila tai Uoti eivät suostu kommentoimaan, onko poliisi jo kuullut yhtiön taustalla vaikuttavaa venäläismiestä.

 

Keskusrikospoliisi ei edelleenkään vahvista rikosepäilyn kohteeksi joutuneen yrityksen nimeä.

 

Poliisioperaation yhteydessä kiinniotetut ja myöhemmin vangitut kaksi miestä on edelleen tutkintavankeudessa. Uotin mukaan miehet ovat hoitaneet Airiston Helmen ja yrityksen taustalla vaikuttavan venäläismiehen asioita Suomessa.

Ainakin toinen miehistä vaatii jälleen tällä viikolla vapauttamistaan. Poliisi vastustaa vaatimusta rikoksen sotkemisvaaraan vedoten.

Miesten kiinniottamisen jälkeen yhtiön omaisuutta ei ole hoitanut kukaan, sanovat Uoti ja Högström.

Nyt asioihin on tulossa muutos.

Tarkennettu 31.10.2018 kello 13.38 Uotin titteli lakimieheksi.

*

Lue myös:

Airiston Helmen kiinteistökauppojen miljoonat tulivat veroparatiisista – ostaja ja myyjä olivat sama taho

Venäjän turvallisuuspalvelut tarvitsevat pestyä rahaa kansainvälisiin tehtäviinsä – "Turun saaristossa saattoi olla kyse monitoimioperaatiosta"

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

 


 

Venäjän puolustusministeriö ei ole tiedottanut tapauksesta julkisuuteen. Valtiollisen median mukaan ”Amiraali Kuznetsov ei kärsinyt vaurioita 82. korjaustelakalla tapahtuneessa välikohtauksessa”. The Drive -sivusto huomauttaa, että Venäjän laivaston onnettomuuksia on perinteisesti pyritty vähättelemään tai peittelemään. - Näkökulma: Yhdysvalloilla on globaalina merivaltana yli 20 selvästi suurempia, kyvykkäämpiä ja uudempia lentotukialuksia. Näillä aluksilla on lisäksi tuhansia moderneja hävittäjiä, jokta eivät tipu mereen, kuten Amiraali Kuznetsovilla, savuavassa konerikossa Syyrian rannikolla kesällä 2018. - Varastossa USA:lla on vielä tusina lisää, harjoitusaluksina lisää! - Venäjä ei kykene pitämään pinalla edes Venäjän ainoata lentotukialusta; laivaston lippulaiva Amiraali Kuznetsovia, telakalla! -Sinäpä meillä globaali suurvalta, suurella aggressiisivella uholla!? - KimsBlog

 


Venäjän laivaston lippulaiva Amiraali Kuznetsov. / mil.ru / Youtube

Venäjän ainoa lentotukialus upotti telakan

 

Amiraali Kuznetsov on voinut kärsiä mittavia vaurioita aluksen rakenteisiin tulvineista vesimassoista.

Venäjän laivaston lippulaiva, lentotukialus Amiraali Kuznetsov on joutunut onnettomuuteen Murmanskin lähellä sijaitsevassa Rosljakovossa.

 

Laivaa korjattiin maailman suurimpiin kuivatelakoihin lukeutuvalla PD-50:llä, kun se yllättäen ”upposi” Kuznetsovin ympäriltä. Venäläismedian mukaan satamatyöläiset pakenivat paikalta henkensä edestä tukirakenteiden romahtaessa tukialuksen kannelle.

Loukkaantuneiden määrästä on liikkunut toistaiseksi ristiriitaisia tietoja. Arvioiden mukaan alus on voinut kärsiä mittavia vaurioita, jos vesimassat pääsivät syöksymään sen rakenteisiin äkillisen tulvan aikana.

*

Venäjän puolustusministeriö ei ole tiedottanut tapauksesta julkisuuteen. Valtiollisen median mukaan ”Amiraali Kuznetsov ei kärsinyt vaurioita 82. korjaustelakalla tapahtuneessa välikohtauksessa”. The Drive -sivusto huomauttaa, että Venäjän laivaston onnettomuuksia on perinteisesti pyritty vähättelemään tai peittelemään.

*

Toimintavarmuuden ongelmista kärsinyt lentotukialus on ollut laajassa ja pitkään lykätyssä remontissa, jonka yhteydessä muun muassa aluksen boilerit vaihdetaan. Amiraali Kuznetsovin oli tarkoitus palata laivaston käyttöön vuonna 2021.

 

Vaikka Naton nykyiset toimet kenties riittäisivät pidättelemään Venäjää ja vaikka Putin ei olisi valmis riskeeraamaan maansa olemassaoloa, hän korostaa, että pelkkä toiveajattelu ei kuitenkaan kelpaa vaaralle alttiiden maiden puolustussuunnittelun perustaksi. Myöskään se, että läntisten asiantuntijoiden venäläiset keskustelukumppanit pyrkivät leimaamaan Baltian maiden huolet aiheettomiksi tai jopa vainoharhaisiksi, ei todista niitä vääriksi, Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) tutkimusjohtaja Tomas Jermalavicius tähdentää.

 


Tutkija ei luota Venäjän rauhanomaisiin aikeisiin. LEHTIKUVA / ILKKA RANTA

”1940 oli perustavanlaatuinen opetus” –

tutkija varoittaa Venäjästä

 

Sotilaallinen uhka on tutkijan mukaan todellinen, vaikka Kreml väittää haluavansa rauhaa.

Baltian mailla ei ole minkäänlaisia perusteita luottaa presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän vakuutuksiin hyväntahtoisista aikeistaan, Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) tutkimusjohtaja Tomas Jermalavicius sanoo.

 

Toistuvat väitteet, joiden mukaan Venäjä haluaa viimeiseen saakka välttää sotilaallista voimankäyttöä tai että se ei pyrkisi horjuttamaan länsimaiden poliittista vakautta, ovat hänen mielestään monin tavoin katteettomia.

Baltiassa tiedostetaankin Jermalaviciusin mukaan hyvin, että vaikka vahva sotilaallinen puolustuskyky ja oman alueen hyväksikäytön estäminen ovat välttämättömiä, ne eivät yksin riitä takaamaan maiden turvallisuutta.

 

– Vuoden 1940 perustavanlaatuinen opetus maissa, jotka käyttivät lähes viidenneksen valtion budjetista puolustusmenoihin, on hyvin yksinkertainen: mikään määrä sotilaallista voimaa ei suojele politiikan ja yhteiskunnan epäonnistumiselta, Jermalavicius muistuttaa virolaisen Diplomaatia-lehden julkaisemassa artikkelissaan.

Viro, Latvia ja Liettua olivat syksyllä 1939 luovuttaneet alueeltaan tukikohtia Neuvostoliitolle otaksuen siten välttyvänsä sodalta ja säilyttävänsä itsenäisyytensä. Kaikki kolme maata joutuivat kuitenkin kesällä 1940 puna-armeijan miehittämiksi. Maiden kohtaloa on selitetty muun muassa niiden silloisten poliittisten järjestelmien hauraudella ja sisäisellä epäluottamuksen ilmapiirillä, jota Neuvostoliitto oli Josif Stalinin johdolla systemaattisesti pyrkinyt lietsomaan.

 

Puolustusta ei voi rakentaa pilvilinnojen varaan

Tutkimusjohtaja Jermalaviciusin johtopäätös on selvä: Baltian maiden, kuten muidenkin läntisten demokratioiden, on kyettävä panemaan kampoihin Venäjän aggressiivisille pyrkimyksille paitsi poliittisesti ja sotilaallisesti, myös kyber- ja informaatiotasolla, taloudellisesti, kulttuurisesti ja jopa urheilun saralla. Hänen mielestään on hedelmätöntä syyllistää itseään ”liiallisesta provokatiivisuudesta” tai käydä jatkuvaa väittelyä siitä, onko Venäjän toimista ”riittäviä todisteita”. Loputtoman itsetutkiskelun sijasta hän kehottaa hakemaan järeitä ratkaisuja Kremlin pitämiseksi aisoissa.

– Putinin Venäjä on roistovaltio, mutta pohjimmiltaan myös heikko – ja sellaisena sitä tulisi myös kohdella, Jermalavicius sanoo.
Baltian maat joutuvat Jermalaviciusin mukaan usein kuulemaan suosituksia, joiden mukaan niiden olisi parasta lakata kantamasta huolta Venäjän vihamielisistä aikeista. Suositusten taustalla on ajatus siitä, että Venäjä olisi rationaalinen toimija, jolle Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyys ja niiden alueelle sijoitetut monikansalliset taisteluosastot muodostaisivat riittävän pelotteen.

 

Jermalavicius itse on toista mieltä: hänen mukaansa huolet ovat perusteltuja, ja painajaisskenaario olisi toteutuessaan Baltian maille eksistentiaalinen uhka. Vaikka Naton nykyiset toimet kenties riittäisivät pidättelemään Venäjää ja vaikka Putin ei olisi valmis riskeeraamaan maansa olemassaoloa, hän korostaa, että pelkkä toiveajattelu ei kuitenkaan kelpaa vaaralle alttiiden maiden puolustussuunnittelun perustaksi.

Myöskään se, että läntisten asiantuntijoiden venäläiset keskustelukumppanit pyrkivät leimaamaan Baltian maiden huolet aiheettomiksi tai jopa vainoharhaisiksi, ei todista niitä vääriksi, Jermalavicius tähdentää.

 


 

– Venäläiset keskittyvät yleensä ensisijaisesti alusten rakentamiseen, toiseksi toimintakykyyn, kolmanneksi koulutukseen ja vasta neljännellä sijalla tulee ylläpito. Kuznetsov tarvitsee paljon enemmän päivityksiä ja huoltotöitä kuin venäläiset ovat julkisesti antaneet ymmärtää, entinen Yhdysvaltain Tyynenmeren tiedustelun johtaja Carl Schuster kertoo. Lentotukialuksen arvioidaan olevan telakalla vähintään vuoteen 2021 asti.

Admiral Kuznetsov -lentotukialus. Kuva: WIKIPEDIA

Venäjä esitteli sotilasmahtiaan, laivaston

ylpeys korjauksessa

 

Venäjän ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov on telakalla.

Venäjä esitteli sunnuntaina sotilasmahtiaan, kun Pietarin edustalla alkoi jokavuotinen laivastoparaati. CNN:n mukaan paraatiin osallistui neljäkymmentä laivaston alusta.

 

Yhtenä vetonaulana nähtiin Adrimal Gorshkov -sota-alus. Kyseessä on Gorshkov-luokan 4500 tonnia painava lippulaiva. Viiden muun vastaavan aluksen on määrä liittyä Venäjän laivastoon vuoteen 2025 mennessä. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan fregatit ovat Venäjän laivaston tulevaisuuden tukipylväät.

Paraatissa nähtiin myös uusi Ivan Gren -luokan maihinnousualus, Marshal Ustinov -ohjusristeilijä sekä ydinsukellusvene Orel.

CNN:n ennakkouutisen mukaan paraati on näyttävä ja mahtipontinen, mutta se osoittaa samalla Venäjän laivaston heikkouden. Poissaolollaan loistaa Venäjän laivaston ainoa lentotukialus Admiral Kuznetsov.

Venäjän laivaston ylpeytenä pidetty 58 000 tonnia painava lentotukialus lähetettiin toukokuussa telakalle, sillä alus on vaatinut mittavia korjaustöitä palattuaan Syyriasta. Kuznetsovin Syyrian operaatio sai aikanaan runsaasti mediahuomiota aluksen teknisten ongelmien sekä onnettomuuksien seurauksena.

Entinen Yhdysvaltain Tyynenmeren tiedustelun johtaja Carl Schusterin mukaan Venäjän laivaston suurimmat ongelmat liittyvät alusten ylläpitoon ja huoltoon.

 


 

– Venäjä on rikkonut sopimusta. Se on tehnyt niin useita vuosia, Trump sanoi Elkossa Nevadassa pidetyn yleisötilaisuuden jälkeen. USA solmi INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987. Sopimus ratifioitiin senaatissa vuonna 1988.


 

 

Trumpin mukaan USA aikoo vetäytyä

keskimatkan ydinohjukset kieltävästä

sopimuksesta Venäjän kanssa: "Pakko on jos

kaikki muutkin"

 

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää sopimuksen rikkomisesta.

 

Ydinohjukset
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa
 Helsingissä 16. heinäkuuta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelivät lehdistötilaisuudessa Helsingissä 16. heinäkuuta.AOP
 

Presidentti Donald Trump sanoi lauantaina aikovansa vetää Yhdysvallat keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta. Syyksi hän kertoo sen, että Venäjä on rikkonut sopimusta.

 

Sopimuksen tarkoitus on ollut edistää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuutta Euroopassa ja kaukoidässä. Se kieltää Yhdysvalloilta ja Venäjältä 500 – 5 500 kilometrin etäisyydelle ulottuvien risteilyohjusten hallussapidon, valmistuksen ja koelennättämisen.

Yhdysvallat on arvostellut Venäjää sopimuksen rikkomisesta vuodesta 2014 lähtien. Yhdysvaltain mukaan Venäjä rikkoo sopimusta, sillä se on kehittänyt uuden maalta laukaistavan risteilyohjuksen.

– Venäjä on rikkonut sopimusta. Se on tehnyt niin useita vuosia, Trump sanoi Elkossa Nevadassa pidetyn yleisötilaisuuden jälkeen.

USA solmi INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987. Sopimus ratifioitiin senaatissa vuonna 1988.

 

INF-sopimus

  • Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton vuonna 1987 solmima sopimus kieltää muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset.
  • Taustalla oli maiden välinen asevarustelukilpa, joka johti muun muassa ohjusten sijoittamiseen Eurooppaan.
  • Sopimuksen tuloksena vuoteen 1991 mennessä tuhottiin noin 2 700 ohjusta.
  • Presidentti Vladimir Putin sanoi vuonna 2007, että sopimus ei enää palvele sen etua.

– Emme aio sallia sitä, että he rikkovat sopimusta ja valmistavat aseita joita meidän ei ole sallittua valmistaa.

Venäjä on toistuvasti kiistänyt rikkovansa(siirryt toiseen palveluun) INF-sopimusta.

 

Sopimuksella rajoitettu uusien aseiden kehittämistä

Keskimatkan ohjukset kieltävä sopimus on rajoittanut Yhdysvaltoja kehittämästä uusia, kieltolistalla olevia aseita. Maa aikoo kuitenkin ryhtyä toimeen, elleivät muut maat suostu rajoittamaan toimiaan.

– Meidän on pakko kehittää niitä, elleivät Venäjä tai Kiina tai kaikki muut tule luoksemme ja sano, että ryhdytään yhdessä järkeviksi, eikä kehitetä näitä aseita, Trump sanoi.

Venäjän ulkoministeriön lähde sanoi uutistoimisto RIA Novostille, että Yhdysvaltain liike kertoo "yksinapaisen maailman unelmasta", jossa USA olisi ainoa suurvalta.

Syynä tilanne kaukoidässä?

Koska Kiina ei ole allekirjoittanut INF-sopimusta, se on voinut kehittää vapaasti keskimatkan ohjuksia läntisellä Tyynellämerellä. Jännitteet ovat viime aikoina kasvaneet Etelä-Kiinan merellä, jossa useat maat syyttävät Kiinaa aggressiivisesta asevarustelusta ja aluevaatimuksista.

 

Kiina on miehittänyt merellä kansainvälisiä alueita rakentamalla keinotekoisia saaria sotilastukikohdikseen. Aiemmin syksyllä Yhdysvaltain ja Kiinan alukset olivat vähällä törmätä toisiinsa alueella.

Brittilehti Guardianin mukaan(siirryt toiseen palveluun) Trumpin hallinto on kertonut suunnitelmistaan eurooppalaisille liittolaisilleen tällä viikolla. Britanniassa aikeet on otettu huolestuneina vastaan, sillä sopimusta pidetään maassa tärkeänä osana ydinaseiden rajoittamista.

 

Päivitetty 6.37. Lisätty tietoa Venäjän kannoista.

Lähteet: AP, REUTERS, STT

 


 

Näkökökulma: Venäjän menneisyyden hallinta viimeiseltä 100-vuodelta, on Euroopalle merkittävä ulkopoliittinen riski ja uhka! Tämä koskee erityisesti Baltian maita, Puolaa ja myös Suomea. Aiemmin NL:n miehittämän Itä-Euroopan poliittinen arvo ja identiteettikriisi, on sekin täysin hakusessa! Tämä on merkittävänä sisäisenä uhkana, EU:n arvoille ja tavoitteille 2018. -KimsBlog

 

Josif Stalin vuonna 1933. WIKIMEDIA COMMONS / A. Oshurkov

Venäläisnuorista joka toinen ei tunne Stalinin

hirmutekoja

 

Nuoremmat sukupolvet eivät Venäjällä tunne diktaattorin hirmutöitä vanhempien lailla.

Venäjällä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 47 prosenttia venäläisnuorista ei ole koskaan kuullutkaan Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin 1930-luvulla suorittamista puhdistuksista, kertoo The Moscow Times.

 

Valtion teettämään kyselyyn vastanneet nuoret olivat 18-24 vuotiaita. Vastaavasti yli 45-vuotiaista puhdistuksista oli tietoinen 88,5 prosenttia. Kaikista vastanneista joka kolmas tiesi sukulaistensa kärsineen Stalinin toimesta.

*

Venäjän presidentti Vladimir Putin on aiemmin puolustanut Stalinia, ilmaisten demonisointiyritysten olevan hyökkäys Venäjää vastaan.

 


 

– Tästä on tullut silti Venäjällä suuri poliittinen uutinen nimenomaan sen takia, että Kreml on investoinut niin paljon siihen, että vaalit sujuvat kitkatta, Maxim Trudoljubov toteaa. Hänen mukaansa Putinin Venäjän kaltaisen ”tarkasti säännellyn demokratian” ironia on siinä, että mitä tiukemmin vaalijärjestelmää kontrolloi, sitä suurempi metakka nousee pienestäkin lipsahduksesta.

 

Venäjällä on osoitettu mieltä eläkeuudistusta vastaan. Photo by Olga MALTSEVA/AFP /Lehtikuva

Shokki Moskovalle: Kremlin ehdokkaat

hävisivät neljät vaalit

 

Venäjän käsikirjoitetut paikallisvaalit eivät menneet kaikkialla odotetusti.

Venäjän pomminvarmaksi väitetty poliittinen koneisto on kärsinyt viime aikoina yllättävistä häiriöistä, toimittaja ja Wilson Center -ajatushautomon Kennan Instituten vanhempi tutkija Maxim Trudoljubov kertoo Kennan Instituten kirjoituksessaan.

 

Hän viittaa neljällä Venäjän alueella syyskuussa käytyihin kuvernöörinvaaleihin, joissa tapahtui odottamaton. Kremlin asettama ehdokas hävisi.

 

– Tämän lisäksi (Venäjän presidentti) Vladimir Putin vaihtoi kolmen muun alueen johtajat, rikkoen ”nuorten teknokraattien” nimittämisen tapansa, jonka politiikantutkijat havaitsivat sen jälkeen kun Putin aloitti neljännen kautensa presidenttinä. Uusien nimitysten logiikka perustuu jälleen kerran turvallisuushuoliin, Maxim Trudoljubov toteaa.

Asiantuntijan mukaan Venäjän paikallisvaalit ovat jo vuosikausia olleet erittäin tarkkaan käsikirjoitettuja prosesseja, joissa ei tapahdu yllätyksiä.

 

– Kremlin asiainhoitajat valitsevat ehdokkaan ja pudottavat hänet kyseessä olevalle alueelle. Moskovan poliittiset toimijat järjestävät joukon valittuja varamiehiä, jotka esittävät vastaehdokkaan rooleja. Valittu ehdokas vetää sitten nopean kampanjan ja voittaa äänivyöryllä. Vastustajat tunnustavat auliisti tappionsa ja vetäytyvät omiin hommiinsa saatuaan anteliaan palkkion, Trudoljubov selvittää.

– Kaikki olivat onnellisia ja veivaus toimi satoja kertoja – kunnes se ei enää yllättäen toiminutkaan, hän jatkaa.

 

Neljä uhmakasta äänestystä

Maxim Trudoljubov nostaa esiin neljä Venäjän Kauko-idän aluetta, joilla kansa äänestikin Kremlin kuvernööriehdokkaita vastaan. Hän luonnehtii tapahtumia Kremlin ”odottamattomaksi uhmaamiseksi”.

Hänen mukaansa kansa on suuttunut Venäjän eläkeuudistuksesta ja esitetyistä uusista veroista.

– Äänestäjät päättivät tehdä ainoan asian, johon he oletettavasti pystyivät kontrolloiduissa vaaleissa, sotkivat ne. He tulivat paikalle sankoin joukoin ja äänestivät kovaa kenen tahansa puolesta, joka saattoi päihittää Kremlin suosiman ehdokkaan, Maxim Trudoljubov toteaa.

Tutkija korostaa, että voittaneetkin ehdokkaat olivat silti periaatteessa Kremlin hyväksymiä kilpailijoita. Hänen mukaansa ainoan kunnon tappion kokikin presidentti Vladimir Putin. Trudoljubovin mukaan hävityt vaalit syövät Putinin asemaa Venäjän ainoana vallan lähteenä.

 

– Kaikkien Venäjän vaalien rautainen laki valtaosan Vladimir Putinin valtakaudesta on ollut, että hänen tukemansa ehdokas saa eniten ääniä. Tällä kertaa se ei mennyt niin.

Kremlin ehdokkaat voittivat neljästä tappiosta huolimatta 22 muuta syyskuun paikallisvaalia.

 

 


 

GRU on yksi Venäjän kolmesta tiedusteluorganisaatiosta, jotka toimivat omilla tonteillaan mutta usein limittäin. Kaikki ovat kovaotteisia ja salamyhkäisiä. Ne voivat toimia itsenäisesti ja saavat Kremliltä hyväksynnän häikäilemättömiin operaatioihin.


 
Ulkomaat
 
 

Venäjän sotilastiedustelua epäillään useissa

maissa hämäristä operaatioista – Näin

salamyhkäinen GRU on toiminut maailmalla

 

Venäjän sotilastiedustelu on voimakas mutta salamyhkäinen organisaatio. 

 
 
KAKSI miestä lentää Moskovasta Lontooseen, ajaa junalla Salisburyn pikkukaupunkiin ja jättää tappavaa hermomyrkkyä entisen venäläisagentin Sergei Skripalin portaille. Vielä samana päivänä miehet palaavat Venäjälle.


Britannia syyttää murhayrityksestä Venäjää ja ilmoittaa miesten kuuluvan Venäjän sotilastiedusteluun GRU:hun. Viro puolestaan epäilee puolustusvoimiensa majuria GRU:n vakoojaksi.


Mikä on GRU ja miten se toimii?

VENÄJÄÄ hallitaan kovalla kädellä. Turvallisuus- ja tiedustelupalveluilla on presidentti Vladimir Putinin aikakaudella – siis vuodesta 2000 alkaen – ollut paljon valtaa. 



Moni muistaa Neuvostoliiton pahamaineisen tiedustelupalvelun KGB:n. Nykyiset tiedustelupalvelut FSB ja SVR ovat sen perillisiä: edellinen on kotimaan eli Venäjän federaation, jälkimmäinen ulkomaantiedustelun osasto.


Kolmas haara GRU on asevoimien tiedustelupalvelu. Se vastaa Venäjän asevoimien komentajalle Valeri Gerasimoville ja puolustusministeri Sergei Šoigulle.

TIEDUSTELUPALVELUISTA on aina vaikea sanoa mitään varmaa. GRU:n päällikkö on Igor Korobov, ja paljon muuta järjestöstä ei kerrotakaan. Henkilöstön määrä, budjetti ja toimintatavat ovat valtionsalaisuuksia. Työntekijöitä lienee kuitenkin useita kymmeniätuhansia, ja agentteja on ympäri maailmaa.


GRU:lla on omat Spetsnaz-erikoisjoukot, jotka toteuttavat vaikeita erityistehtäviä.

JULKISUUDEN perusteella tiedustelupalvelujen roolit näyttävät kääntyneen – mikä ei välttämättä kerro salaisten organisaatioiden todellisesta roolista yhtään mitään.

Viime vuosikymmenellä FSB oli näkyvässä roolissa, kun Tšetšenian sota läikkyi Venäjän maaperälle. Se oli ratkaisemassa tilannetta esimerkiksi silloin, kun terroristit kaappasivat kokonaisen Dubrovka-teatterin Moskovassa 2002.

Tällä vuosikymmenellä GRU tuntuu olevan lähes jokaisessa konfliktissa, jossa Venäjä on etäisestikään mukana: Afganistanissa, Syyriassa, Ukrainassa. Sitä epäillään jopa yrityksestä syrjäyttää Montenegron hallitusta lokakuussa 2016.


Suurin päänahka ei ole enempää eikä vähempää kuin Yhdysvallat. Presidentti Donald Trumpin vaalivoittoa auttoi demokraattipuolueen hakkerointi. Yhdysvaltojen mukaan sen suoritti GRU:n alainen hakkeriryhmä Fancy Bear, virallisemmin Yksikkö 26165 ja Yksikkö 74455. (Nimi Fancy Bear tuli siitä, että venäläishakkerien levittämissä haittaohjelmissa toistui sana Sofacy, joka toi tietoturvayrityksen mieleen Iggy Azalean kappaleen Fancy).

Heinäkuussa Yhdysvaltain erikoissyyttäjä Robert Mueller nimesi 12 GRU:n upseeria, jotka olivat vastuussa hakkeroinnista.


ENTÄ toteuttiko GRU siis Skripalien murhayrityksen, kuten Britannia sanoo?

Jos toteutti, sitä on lähes mahdoton todistaa. Toisaalta ilman todisteita ei voi olettaa, että juuri GRU olisi välttämättä syyllinen.

”En ole koskaan kuullut GRU:n olleen mukana poliittisissa murhissa”, riippumaton turvallisuusanalyytikko Alexander Golts kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Murhaajat ovat Britannian mukaan GRU:n työntekijöitä. Mutta kenen käskystä he lähtivät murharetkelle? 
 
 

Goltsin mukaan voisi teoriassa olla mahdollista, että tekijät olisivat ryhtyneet murhayritykseen itsenäisesti, uraansa edistääkseen. Uskottavampi mahdollisuus olisi se, että murhayritys oli Venäjän tiedustelupalvelujen yhteisoperaatio.

Sellaisia on tehty aikaisemminkin. Esimerkiksi vuonna 2004 ulkomaantiedustelu ja kotimaantiedustelu murhasivat yhteistyönä Qatarissa maanpaossa eläneen tšetšenialaiskapinallisen Zelimkhan Jandarbijevin. Kiinni jääneet GRU:n upseerit tiettävästi syyttivät SVR:n kollegoitaan pakosuunnitelman pettämisestä.

VENÄJÄN osallisuutta Skripalien murhayrityksessä on perusteltu muun muassa sillä, että Novitšok-myrkkyä ei ilman Venäjän osallisuutta olisi mahdollista hankkia.

Ulkomailla asuvan, eläkkeelle jääneen agentin näyttävä murhayritys on osoitus voimasta.

”Operaation motiivi olisi lähettää viesti omalle kansalle: pettureita kohtaan emme tunne minkäänlaista armoa, emmekä piittaa edes seurauksista Venäjän maineelle”, sotilasanalyytikko Pavel Felgenhauer sanoi AFP:lle.

Felgenhauerin ja useimpien muiden asiantuntijoiden mukaan operaatiota ei olisi voinut toteuttaa itsenäisesti. Murhayritys on hyväksytty korkeimmalla tasolla.

”Olisi mahdoton tehdä sellaista päätöstä saamatta Kremlin hyväksyntää”, Felgenhauer sanoi.

VIRALLINEN Venäjä kiistää salamurhaosastojen olemassaolon. Vuonna 2010 Putin sanoi, että Venäjän erikoisjoukot eivät tapa pettureita. ”Ne listivät itse itsensä”, hän sanoi. Putin myönsi Neuvostoliiton murhauttaneen vihollisiaan, mutta sanoi, ettei Venäjä enää tee sellaista.

Aiemmin tänä vuonna entinen GRU:n päällikkö Fjodor Ladygin kiisti osallisuuden.

”Venäjän tiedustelukoneisto, jossa minulla oli kunnia palvella useita vuosia, ei koskaan – toistan, koskaan – tehnyt tällaisia halpamaisia, typeriä juttuja”, Ladygin sanoi.
 

Yhdysvaltain presidentin mukaan Venäjän ehdotus veisi täysin pohjan Naton rauhankumppanuusohjelmalta (Partnership for Peace, PFP), johon Suomikin kuuluu. Bill Clinton totesi, että tällainen sopimus “kauhistuttaisi niitä pienempiä maita, jotka nyt toimivat hyvin teidän kansanne ja meidän kanssamme Bosniassa ja muualla”. – Ajatelkaapa isäntäämme täällä Suomessa. Presidentti Ahtisaari kertoi minulle eilen illalla, että asenteemme (Naton) laajentumisen tulevaisuuden suhteen on oikea, Clinton jatkoi.

 

Vasemmalta Bill Clinton, Martti Ahtisaari ja Boris Jeltsin Mäntyniemessä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Venäjä yritti 1997 salaista Nato-sopimusta

Helsingissä: USA nosti Suomen esiin

 

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton muistutti Venäjän presidentti Boris Jeltsiniä Suomen Nato-tilanteesta.

 

Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tapasivat Helsingissä maaliskuussa 1997. Tapaamisessa mukana olleet amerikkalaisdiplomaatit ovat aiemmin paljastaneet, kuinka Venäjän presidentti ehdotti neuvotteluissa salaista “herrasmiessopimusta” Natosta. Tuolloin vahvistettiin myös ajatus Suomen niin kutsutusta Nato-optiosta.

Jeltsin ehdotti tapaamisessa, että osapuolet sopisivat, ettei “yksikään entinen neuvostotasavalta liittyisi Natoon”. Sopimusta ei julkistettaisi. Tähän Yhdysvaltain presidentti ei kuitenkaan suostunut.

Clintonin presidentillisen kirjaston hiljattain julkistamat aiemmin pitkälti salatut Boris Jeltsinin ja Bill Clintonin välisiä keskusteluja käsittävät arkistot paljastavat tarkat yksityiskohdat tiukasta Nato-ehdotuksesta.

 

Luottamukselliseksi merkitystä muistosta käy ilmi, että Bill Clinton nosti Jeltsinin ehdotukseen antamassaan vastauksessa esiin Suomen tilanteen ja silloisen tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kanssa käymänsä Nato-keskustelun.

 

– Hän (Ahtisaari) sanoi, että Suomi ei ollut pyytänyt päästä Natoon ja niin kauan kun kukaan ei sano Suomelle, että se ei voi liittyä Natoon, kykenee Suomi ylläpitämään riippumattomuutensa ja toimimaan PFP:ssä ja Yhdysvaltojen kanssa ja Venäjän kanssa, Clinton summasi Suomen presidentin kantaa.

 


 

 
Bill Clinton otti Suomen tilanteen esiin neuvottelussa.
 
 

Selvitys osoittaa, että Baltnews-uutissivustojen rahoittajana toimii Rossija Segodnja, Moskovassa keskuspaikkaansa pitävä valtio-omisteinen uutistoimisto ja mediatalo. Uutistoimisto omistaa myös Venäjän valtion kansainvälisen uutissivusto Sputnikin ja uutistoimisto RIA Novostin.

 

Valtiojohtoinen venäläisyhtiö rahoitti ja ohjasi kolmea uutistoimistoa Baltiassa.

Kremlin operaatio paljastui: Näin

propagandaa levitettiin Baltiassa

 

 

 

Venäjän valtion media ohjasi kolmea uutissivustoa Baltiassa.

Tutkivan journalismin keskus Re:Baltica paljastaa valtiojohtoisen venäläisyhtiön rahoittaneen ja ohjanneen kolmea uutistoimistoa Baltiassa. Uutistoimistot toimivat Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ne toimivat nimillä baltnews.lv, baltnews.ee, ja baltnews.lt. Re:Baltican julkaisema kattava selvitys ”Moscow Mouthpieces” (Moskovan äänitorvet) asiasta löytyy tämän linkin takaa.

 

Juoni paljastui uutissivustojen rahoitukseen liittyneessä virolaisessa verovälttely- ja petostutkinnassa. Juttujen asiakirjoista selvivätä Baltnewsin omistajan Aleksandr Kornilovin yhteydet Rossija Segodnjaan.

Rossija Segodnjan työntekijän Alexander Svjatsinin ja Alexander Kornilovin välillä vaihdettiin kahden vuoden aikana tuhansia viestejä. Niissä Svjatsin ohjeisti, mitä Baltnewsin tulisi uutisoida ja miten. Uutistoimistoja kehotettiin muun muuassa julkaisemaan tiettyjä, Kremlissä valittuja ja laadittuja raportteja. 

Propagandaa levitettiin esimerkiksi julkaisemalla Kremlin välittämiä kyselytutkimuksia, joissa kerrottiin eurooppalaisten haluavan pesäeroa yhdysvaltoihin ja olevan huolissaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä riippuvuudesta.

Aleksandr Kornilov teki kesäkuussa sopimuksen Viron syyttäjän kanssa ja vältti talousrikostuomiot. Baltnews-sivustot toimivat edelleen. Kornilov väittää, ettei hänellä ole enää mitään tekemistä sivustojen kanssa.

 

Re:Baltica@rebaltica
 
 

➡️They said that they were independent. In reality, they were controlled by Moscow.⬅️

Skype logs and other documents obtained by Re:Baltica, @Postimees and @BuzzFeedNews offer a rare glimpse into the inner workings of the Kremlin’s propaganda machine: https://en.rebaltica.lv/2018/08/moscows-mouthpieces/ 


Ulkopoliittinen instituutti julkaisi toukokuussa ensiluokkaisen raportin, jonka nimi on maallikolle käsittämätön ”Hybridivaikuttaminen ja demokratian resilienssi”. Siinä esitellään Venäjän ulkopoliittisen vaikuttamisen ytimessä oleva kiilastrategia – pyrkimystä heikentää vastustajaa sisältä käsin ja hajottaa sen muodostamat liittokunnat.


 
 
Ulkomaat    |   Kolumni
 
 

Venäjän puolustusministeri lateli valheita

Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta yhteistyöstä

– puheilla voi olla synkkä tarkoitus

 

 

Sergei Šoigun väitteiden vähäisin ongelma on se, ettei hänen väittämäänsä sopimusta ole olemassa. Valehtelulla oli kuitenkin tarkoituksensa, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.

 
MIKSI Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö ja puolustuksen vahvistaminen sai Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun uhkaamaan niitä vastatoimilla?


Tämä on kysymys, jota on viime aikoina paljon pohdittu – eikä vain Helsingissä ja Tukholmassa. Perussyy huoleen on selvä: Puolustuksen vahvistaminen närästää yleensä vain sitä osapuolta, jolla itsellään on pahat mielessä. Tällä kertaa huolenaiheita on ollut muitakin.


Jotta niitä ymmärtäisi, on syytä vielä kerran toistaa se, mitä Šoigu väitti Suomesta ja Ruotsista puhuessaan Venäjän puolustusministeriön kollegion kokouksessa 24. heinäkuuta:

”Toukokuussa solmittiin sopimus, joka avaa niille täydellisen osallistumisen Naton harjoituksiin ja kyvyn käyttää sen komento-, valvonta- ja asejärjestelmiä. Vastavuoroisesti Nato sai täydet oikeudet käyttää niiden ilmatilaa ja aluevesiä”.

VÄHÄISIN ongelma tässä on se, ettei tällaista sopimusta ole olemassa. Tämä tosin jäi huomaamatta niin venäläiseltä medialta kuin monilta, jotka Suomessa levittivät Šoigun sanomaa.

Puolustusministeriön verkkosivuilla on julkaistu Suomen tekemien sopimusten tekstit. Toukokuussa solmittiin kyllä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välinen kolmikantainen aiesopimus, joka liittyy maiden väliseen sotilaallisten tietojen vaihtoon. Naton järjestelmistä tai oikeuksista ei sopimuksessa sanota mitään.


Kahta kuukautta myöhemmin solmittiin tosin Suomen ja Ruotsin välinen, huomattavasti yksityiskohtaisempi ja monipuolisempi puolustusyhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Siinä kuitenkin todetaan, ettei sopimus sisällä mitään keskinäistä puolustusvelvoitetta.

Šoigun laajan ja polveilevan esityksen lukijoille, toisin kuin ehkä kuulijoille, kävi pian selväksi, että Šoigulta olivat vuodet menneet sekaisin. Tähtäimessä ehkä olikin jo vuonna 2014 solmittu niin sanottu isäntämaasopimus. Siitäkin hän esitti sopimuksen vastustajien jo moneen kertaan valheeksi todistetun tulkinnan.


MIKSI siis Šoigu valehteli alaisilleen?

Monet ovat etsineet vastausta Donald Trumpin ja Vladimir Putinintaannoisesta huipputapaamisesta Helsingissä. Näin siksi, että Šoigu vakuutti puheessaan tapaamisen voivan johtaa ”syvällisempään sotilaalliseen yhteistyöhön sekä Yhdysvaltain että Nato-maiden kanssa”.

Kukaan ei varmasti tunnu tietävän, mitä ja mistä päämiehet Helsingissä puhuivat kahden kesken. Venäjällä keskusteluista on esitetty pitkälle meneviä johtopäätöksiä, jotka lännessä on sitten järjestään kumottu. Käteen on jäänyt vaikutelma, että pelkkä sekaannus näyttää palvelevan Venäjän tarkoituksia hyvin.


SYNKEMPI tulkinta on se, että Venäjällä on otettu vakavissaan presidentti Trumpin toteamus, jonka mukaan maiden huonot suhteet ovat yksinomaan hänen edeltäjiensä syytä – ne eivät siis johdu Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Venäjän kannalta tämä merkitsee sitä, että mitään ei tarvitse muuttaa ja kaikki on luvallista – myös valheiden levittäminen ystävällismielisistä naapurimaista.

Kummankin maan presidentille on ollut tärkeää todistella jälkikäteen, että itse neuvottelut sujuivat tosi hyvin, ongelmia oli vain tiedotustilaisuudessa. Nekin olivat vähäisiä: Trumpilta jäi yksi sana puuttumaan ja Putinilta lipsahti yksi sana liikaa. Jos tällainen mielikuva tulee hyväksytyksi, sen varaan voidaan rakentaa paljon.

MITÄ sitten rakennetaan? Tuskin kuitenkaan pysyvää liennytystä, rauhaa ja yhteisymmärrystä kahden suurvallan välille, vaikka monet tuntuvat pitävän tällaista suhteiden kehitystä ei vain suotavana, vaan myös mahdollisena.
 
***

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi toukokuussa ensiluokkaisen raportin, jonka nimi on maallikolle käsittämätön ”Hybridivaikuttaminen ja demokratian resilienssi”. 

Siinä esitellään Venäjän ulkopoliittisen vaikuttamisen ytimessä oleva kiilastrategia – pyrkimystä heikentää vastustajaa sisältä käsin ja hajottaa sen muodostamat liittokunnat.
 
***

Työssä käännetään alkuperäistä tarkoitustaan vastaan ne arvot, jotka me itse koemme arvokkaiksi: sanan- ja lehdistön vapaus, vapaakauppa ja vapaat vaalit. Vihapuheen, valheiden, uhkailun, korruption, informaatiovaikuttamisen ja hakkeroinnin myötä ne valjastetaan palvelemaan muita päämääriä.

Tästä Šoigun esiintymisessä pohjimmaltaan oli kyse.
 
*

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
 

Suomessa vähemmän seurattu venäläinen horjutusyritys nähtiin Montenegrossa, joka liittyi puolustusliitto Natoon noin vuosi sitten. Esimerkiksi brittiläinen Telegraph on kertonut, kuinka venäläisten agenttien epäillään sotkeutuneen jopa maan silloisen pääministerin Milo Djukanovicin murhasuunnitelmiin.


 

 

Näkökulma: Pieni rohkea kansa joka vähät

välitti Venäjän painostuksesta

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
30.7.2018 19:12

  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Puolustusliitto Natossa on 29 jäsenmaata. Uusin niistä on Montenegro, joka liittyi vuonna 2017.
 
|

Venäjän presidentti Vladimir Putin on arvaamaton voimapoliitikko. Hänen johtamansa valtio on ottanut haltuunsa ja valvontaansa sille kuulumattomia alueita Georgialta ja Ukrainalta. Itä-Ukrainassa käydään yhä Venäjän myötävaikutuksella sotaa.

 

Venäläiset pahantekijät sekaantuivat Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Ison-Britannian EU-kansanäänestykseen. Lopputulos kummassakin oli Putinin hallinnolle mieluinen.

Varsin moni Putinin hallinnon kanssa poikkiteloin asettunut venäläinen on menettänyt yllättäen henkensä. Autoritäärinen hallitsija ei suvaitse vastustajia kotimaassaan, mutta hän on katsonut oikeudekseen puuttua myös muiden valtioiden asioihin. 

 

Suomalaisiakin Putinin hallinto kiusannut ja uhkaillut. Rajan aukaiseminen ja ilmatilaloukkaukset ovat hyvässä muistissa hallinnon edustajien kummallisesta retoriikasta puhumattakaan.

 

Viime viikolla tätä puheen tasolla käytävää uhittelua kuultiin taas, kun Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu puhui vastatoimista Suomen ja Ruotsin tiivistettyä läntistä puolustusyhteistyötään. Suomen puolustusministeriö oikaisi Shoigun esittämiä virheitä Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä omalla tiedotteellaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Petteri Lalu piti Shoigun lausuntoa poikkeuksellisena, kuten Uusi Suomi kertoi viikonvaihteessa.

”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty, vaan vastatoimet kytketty varsinaiseen Nato-jäsenyyteen”, Lalu kommentoi Twitterissä.

 

Puheet ovat puheita, mutta ei niitä voi aivan olankohautuksellakaan sivuuttaa, kun ne tulevat korkealta naapurivaltion sotilashallinnosta. Toisekseen puheet tulevat maasta, joka on pystynyt mitä omituisimpiin operaatioihin Venäjän rajojen ulkopuolella.

 

Montenegron tapauksen nosti jokunen päivä sitten esille arvostetussa Foreign Policy -lehdessä Jeffrey A. Stacey, joka työskenteli Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa Barack Obaman presidenttikaudella.

 

Hän maalasi skenaarion, jossa Putin lähtisi sotilaalliseen operaatioon Montenegrossa ja horjuttaisi koko Natoa sitä kautta. Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump kun ei välttämättä olisikaan sitoutunut tuon runsaan 600 000 asukkaan valtion puolustamiseen, mikä veisi pohjan koko Naton viidenneltä artiklalta ja siten koko Natolta.

Staceyn pohdiskelu pohjautuu siihen, että Trump puhui Helsingin Putin-tapaamisen jälkeen varsin kummallisia Montenegrosta.

”Montenegro on pikkuruinen maa, jossa on voimakkaita ihmisiä. He ovat hyvin aggressiivisia. He voivat tulla aggressiivisiksi, ja onneksi olkoon, olette kolmannessa maailmansodassa”, Trump höpötteli Fox Newsille.

 

Venäjää taas sieppaa Montenegron Nato-jäsenyys ja edessä ehkä siintävä EU-jäsenyys, eli se kuinka taas yksi Balkanin maa etääntyy hyvin kauas sen potentiaalisesta vaikutuspiiristä. Vuosikymmenen mittainen horjutusyritys on epäonnistunut.

Venäjän todistettu vastaoperaatio Montenegron Nato-jäsenyyteen on tuontikielto maan viineille ja varoittaminen matkustamasta tuohon Adrianmeren rauhalliseen pikkuvaltioon ”venäläisvastaisen hysterian” vuoksi.

Kauhukuvista ja Venäjän painostuksesta huolimatta Montenegro pyrki ja pääsi Natoon maan parlamentin hyväksyttyä asian. Pieni rohkea kansa uskalsi kaiken epävarmuuden keskellä tehdä oman valintansa. 

 

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

 


 

RFE on listannut ison määrän Vladimir Putinin myöhästymisiä. Listaa johtaa liittokansleri Angela Merkelin tapaaminen 2014, jonka alkua odotettiin neljä tuntia 15 minuuttia.

 


 

Näin paljon Venäjän presidentti on

myöhästynyt muista tapaamisista

 

Valtionpäämiehet ovat saaneet odottaa Vladimir Putinia jopa neljä tuntia.

 

Vladimir Putin myöhästytti Donald Trumpin kanssa pidettävän presidenttien huipputapaamisen alkua saavuttuaan Helsinkiin aikataulusta jäljessä.

 

Radio Free Europen (RFE) taulukon mukaan myöhästyminen oli 20 minuuttia, mutta se taisi olla enemmänkin. RFE huomauttaa, että myös Trump tuli Linnaan myöhemmin. USA:n presidentti joutui odottamaan, että Venäjän presidentti ehti ensin Presidentinlinnaan.

 

Muita supermyöhästymisiä olivat Ukrainan Viktor Janukovits (4:00, 2012), Ukrainan Julia Timoshenko (3:00, 2009), Valko-Venäjän Aleksandr Lukashenka (3:00, 2013) ja Japanin Shinzo Abe (3:00, 2016).

 

RFE/RL
 
@RFERL 
 

Trump would have had to wait 6 minutes more than Queen Elizabeth II, if he was not late himself. Angela Merkel waited for over four hours.

 

Venäjän Viron suurlähetystö Tallinnassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

11 nimen lista – he ovat Viron käräyttämät

Venäjän vakoojat

 

 

Viron suojelupoliisi tunnetaan Venäjällä vaikeana vastuksena.

Venäjän tiedustelutoiminta on kiihtynyt viime aikoina kylmän sodan tasolle. Tämä näkyy etenkin Naton itäisellä sivustalla.

 

Jutussa todetaan, että Viron suojelupoliisia KaPoa (Kaitsepolitseiamet) pidetään eräänä parhaista ja Venäjälle vastustuskykyisimmistä turvallisuuspalveluista koko entisessä itäblokissa. Tämän myöntävät tutkimuslaitoksen mukaan venäläisetkin.

Warsaw Institute kertoo Venäjän tiedustelutoiminnasta Virossa ja listaa tunnettuja vakoojatapauksia. Verkkouutiset keräsi alle artikkelissa mainitut Viron kiinni ottamat Venäjän vakoojat. Listalta löytyy ensimmäinen Viron pidättämä Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentti sekä peräti viisi vuosina 2015-2016 kiinni jäänyttä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n vakoojaa. Heidän taustansa ja toimintansa maalaa kuvan siitä, miten Venäjän tiedustelu toimii Virossa.

 

Artjom Zintshenko

Viron suojelupoliisi otti viime vuoden tammikuussa ensi kertaa kiinni Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentin. Warsaw Institute ei nimeä vakoojaa tai kerro paljoa tapauksen taustoista. Verkkouutiset kertoi vakoojasta enemmän tässä KaPon vuosiraporttiin perustuvassa jutussa.

Vuosiraportin mukaan kyseessä oli Artjom Zintshenko -niminen Venäjän kansalainen, jolla oli oleskelulupa Virossa. Hän sai viime vuoden toukokuussa viiden vuoden vankilatuomion valtion vastaisesta toiminnasta.

Kapon mukaan Zintshenko oli värvätty GRU:n palvelukseen vuonna 2009. Hän oli kerännyt venäläisille tietoja Viron puolustuksesta ja julkisista palveluista vuodesta 2013 alkaen. Zintshenko välitti tietojaan GRU:lle erilaisilla viestintätavoilla ja kävi myös tapaamisissa Pietarissa.

 

Aleksandr Rudnev

Maaliskuussa 2015 pidätetty Viron ja Venäjän kansalainen Aleksander Rudnev oli vakoillut FSB:lle vuodesta 2013. Hänelle maksettiin tietojen keräämisestä Viron armeijasta ja Nato-liittolaisista sekä rajavalvonnasta. Rudnev muun muassa kuvasi ja videoi asevoimien liikkeitä ja toimitti tietoja Venäjän tiedustelun käsittelijälleen. Rudnev tuomittiin neljän vuoden vankeuteen lokakuussa 2015.

Maksim Gruzdev

Viron kansalainen Maksim Gruzdev aloitti niin ikään yhteistyön FSB:n kanssa vuonna 2013. Hän raportoi Venäjälle Viron turvallisuusviranomaisten toiminnasta ja vakoili myös KaPon toimintaa. Hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen helmikuussa 2016.

Pavel Romanov

Virossa asuva kansalaisuudeton Viron venäläinen Pavel Romanov värvättiin Venäjän tiedustelun palvelukseen jo vuonna 1994. Hän jäi kiinni vuonna 2015. Salakuljettajana tunnettu Romanov oli arvokas tietolähde rajavalvonnasta. Venäjä sai hänen kauttaan tietoa muun muassa Viron rajan valvontajärjestelmistä ja rajavartioiden taktiikoista. Romanov välitti Venäjälle tietoa myös Etelä-Viron sotilaskohteista. Hänet tuomittiin neljän vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen.

 

Artjom Malishev

FSB värväsi Artjom Malishevin vuonna 2011. Hän seurasi Viron armeijan ja liittolaismaiden asevoimien toimintaa ja liikkeitä sekä antoi Venäjälle tietoja Viron rajavalvonnasta. Hänet tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeuteen vuonna 2016.

 

Alik Tshutsbarow

Alik Tshutsbarow työskenteli FSB:n vakoojana vuodesta 2012. Hän toimitti Venäjän tiedustelulle tietoja Piusan rajavalvontapaikasta. Hän sai kolmen vuoden vankeustuomion.

 

Aleksei Vasiljev

KaPo pysäytti Virossa opiskelevan Venäjän kansalaisen Aleksei Vasiljevin rajanylityspaikalla Narvassa marraskuussa 2017. Hänet asetettiin syytteeseen vakoilusta ja kyberrikoksista. Vasiljev odottaa oikeudenkäyntiä vangittuna.

Vasta 20-vuotias Vasiljev syntyi Venäjän Jaamassa lähellä Viron rajaa. Hän muutti lukioon Viroon ja palasi sen jälkeen Venäjälle. Virallisesti hän meni töihin, mutta todennäköisesti kyse oli FSB:n koulutuksesta. Vasiljev tuli takaisin Viroon opiskelemaan tietotekniikkaa Tallinnan teknilliseen yliopistoon kesällä 2017.

 

Aleksei ja Viktoria Dressen

Aviopari Aleksei ja Viktoria Dressen otettiin kiinni Tallinnan lentokentällä helmikuussa 2012. Viktoria Dressenillä oli tuolloin hallussaan salaista materiaalia sisältänyt muistitikku, jonka hän oli saanut hetkeä aiemmin mieheltään Alekseilta.

Viron KaPossa työskennelleestä Aleksei Dressenistä tuli KGB:n agentti tiettävästi jo vuonna 1991. KGB:n seuraaja FSB uudisti kontaktit Dresseniin vuosia myöhemmin ja värväsi miehen pitkäaikaisessa operaatiossa vuosituhannen vaihteessa. Dressen lähti kunnolla yhteistyöhön FSB:n kanssa vuonna 2007. Hänen työnsä KaPossa keskittyi ääriaineisten toiminnan seuraamiseen ja torjuntaan. Todellisuudessa hän teki samalla myyräntyötä Venäjän FSB:n vastavakoiluosastolle. Dressen tapasi venäläiskontaktejaan usein lomamatkoilla esimerkiksi Malesiassa, Tunisiassa ja Marokossa. Viktoria Dressen toimi myös tiedonvälittäjänä.

Aleksei Dressen tuomittiin heinäkuussa 2012 kuudentoista ja hänen vaimonsa Viktoria kuuden vuoden vankeuteen.

Aleksi Dressen oli Venäjälle ilmeisen arvokas. Hänet vaihdettiin Venäjän kaappaamaan KaPon virkailijaan Eston Kohveriin lyhyen vankeuden jälkeen. Venäläismediassa liikkuneiden tietojen mukaan Dressen oli toimittanut Venäjälle muun muassa kovan luokan tietoa länsimaisista tiedusteluoperaatioista Venäjällä.

 

Herman Simm

Kenties arvokkain Venäjän tiedustelun agentti Virossa on ollut Herman Simm. Korkea puolustusvirkailija Simm vuoti vuosien saatossa Venäjälle tuhansia asiakirjoja, jotka käsittelivät niin Viron kuin Natonkin salaisuuksia.

Viron puolustusministeriössä työskennellyt Simm värvättiin hänen omien sanojensa mukaan kiristämällä Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n palvelukseen vuonna 1995. Simm kertoi aikanaan oikeudessa Venäjän tiedustelun uhanneen paljastaa hänen vanhat KGB-kytköksensä, mikäli hän ei suostuisi yhteistyöhön. Tästä huolimatta Simm sai myös rahallista korvausta toiminnastaan.

Herman Simmistä tuli vuonna 2001 Viron puolustusministeriön turvallisuusosaston päällikkö. Kolme vuotta myöhemmin hän nousi Viron kansallisen puolustuksen osaston johtajaksi ja pääsi samalla käsiksi Naton arkaluontoisiin tietoihin. Venäläisvastaisista puheistaan tunnettu Herman Simm oli pitkään kaiken epäilyksen yläpuolella. Hänet palkittiin vuonna 2006 kunniamerkillä palveluksistaan Viron kansalle. Samalla hänen kerrotaan saaneen salaisen ylennyksen SVR:n kenraalimajuriksi. Tuolloin länsitiedustelu pääsi miehen jäljille.

Viron KaPo seurasi Simmin toimintaa vuosia ja keräsi tiedustelutietoja yhdessä liittolaisten kanssa. Lopulta Simmille syötettiin tarkoituksella väärennettyä tietoa. Vakooja otettiin kiinni, kun tieto päätyi vahvistetusti venäläisille. Simm tuomittiin helmikuussa 2009 kahdentoista ja puolen vuoden vankeuteen. Hän ei saanut viidentoista vuoden maksimirangaistusta, koska myönsi tekonsa ja teki yhteistyötä viranomaisten kanssa.

 

Vladimir Veitman

Eläkkeellä oleva KaPon virkailija Vladimir Veitman pidätettiin elokuussa 2013. Salakuunteluekspertti ja entinen KGB-mies oli aikanaan palkattu KaPon palvelukseen taustastaan huolimatta, koska hänen taitojaan haluttiin hyödyntää. SVR:n kanssa yhteistyötä tehnyt venäläinen ystävä värväsi Veitmanin Venäjän tiedustelun palvelukseen vuonna 2002.

Veitman tuomittiin viidentoista vuoden vankeuteen. Hän sai tiedoistaan vuosien saatossa noin 120 000 euron palkkiot.

 


 


 
 
 
 
 

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja syyttää

Puolaa toisesta maailmansodasta

 

VERKKOUUTISET - Heikki Hakala
 

21.8.2017. Päivitetty 25.11.2017


 

 

 

Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova väittää Puolan vääristelevän historiallista totuutta.

 


 

 

Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowskin äskettäinen lausunto Neuvostoliiton merkittävästä osallisuudesta toisen maailmansodan syttymiseen nostatti sanallisen vastahyökkäyksen Kremlin taholta.

 

– Olemme hyvin pahoillamme siitä, että kun korkea-arvoiset puolalaispoliitikot pyrkivät oikeuttamaan halunsa tarkistaa historiaa, kiistämään puna-armeijan suuret ansiot ja sen tehtävän Euroopan vapauttajana, he näyttävät olevan valmiita turvautumaan väärennökseen ja loukkaaviin huomautuksiin, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoo viime viikolla esittämässään lausunnossa.

 

Toisen maailmansodan katsotaan alkaneen, kun natsi-Saksan asevoimat ylittivät Puolan rajan 1.9.1939. Vain runsasta kahta viikkoa myöhemmin noin 800 000 Neuvostoliiton puna-armeijan sotilasta vyöryi Itä-Puolaan. Neuvostoliitto ja Saksa olivat sopineet Puolan jaosta osana niin sanotun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen sisältämää laajempaa etupiirijakoa saman vuoden elokuussa.

 

Nyt Zaharova torjuu puolalaisnäkemyksen, jonka mukaan Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakavat syyllisyyden maailmansodan puhkeamisesta.

– Olemme aina antaneet tähän selkeän mutta hienovaraisen vastauksen, oikaisseet puolalaisia kollegojamme ja ilmaisseet huolemme ja näkemyksemme asiasta, hän sanoo.

 

”Syyllinen olikin Puola”

Lausuntonsa erikoisimmassa osuudessa Maria Zaharova esittää oman versionsa 1930-luvun tapahtumista Euroopassa. Siinä Puola näyttäytyy natsi-Saksan kyynisenä kumppanina, ja Josif Stalinin Neuvostoliitolle on varattu nurkkaan ahdistetun sijaiskärsijän rooli.

– Katsomme, että kun eräät puolalaiset viranomaiset eivät ole esittämässä Venäjän vastaisia väitteitä, heidän kannattaisi kerrata eräitä yleisesti tunnettuja tosiasioita.

– 1930-luvun kuluessa Neuvostoliitto pysyi fasismin pääasiallisena vastustajana. Saman ajanjakson aikana Puola edusti (AdolfHitlerin Saksaa Kansainliitossa, torjui Ranskan esityksen itäsopimuksen solmimiseksi kahdesti – 1934 ja 1936 – ja liittyi mukaan lännen liennytyspolitiikkaan, Zaharova sanoo.

Se, että Puola ei vuosina 1938 ja 1939 sallinut kymmenien puna-armeijan divisioonien kauttakulkua alueensa halki, johti Zaharovan mukaan jännitteiden kärjistymiseen ja teki ”vakavat seuraukset Euroopalle väistämättömiksi”.

Neuvostoliitolle ei tässä tilanteessa jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin solmia hyökkäämättömyyssopimus natsi-Saksan kanssa. Tähän Molotov-Ribbentrop -sopimukseen sisältyneen salaisen lisäpöytäkirjan, joka määritteli maiden välisen etupiirijaon, Zaharova jättää lausunnossaan mainitsematta.

Ulkoministeri Waszczykowskin viittausta Neuvostoliiton hyökkäykseen Zaharova väittää tekosyyksi pyrkimykselle poistaa Puolassa edelleen olevia neuvostomonumentteja.

– Ehkä tällaisessa ilmapiirissä on helpompi vakuuttaa kansalaisia tarpeesta poistaa neuvostoliittolaisia sotamuistomerkkejä muka jäänteinä Puolan miehityksestä. Kaikenlaiset historialliset hämäykset kuitenkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin keksijöitään vastaan, Zaharova ilmoittaa.

***

Kansainliitto, johon Zaharova lausunnossaan viittaa, erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14.12.1939 – kaksi viikkoa sen jälkeen, kun puna-armeija oli hyökännyt Suomeen.

Myös vastuu talvisodan syttymisestä on nyt joutunut uuteen tarkasteluun Venäjällä. Maan puolustushallinnon alainen tv-kanava Zvezda julkaisi heinäkuun lopulla artikkelin, jossa väitettiin talvisotaan johtaneita Mainilan laukauksia suomalaisen kenttätykistön ampumiksi. Tämä alun perin neuvostopropagandaan perustuva väite on viime vuosikymmenten kuluessa venäläisessäkin historiantutkimuksessa moneen otteeseen perättömäksi todettu.

Heikki Hakala