SDX Central pitää mahdollisena, että edes taipuminen USA:n vaatimuksiin ei välttämättä yhtiötä pelasta. Kongressissa on merkittävä joukko lainsäätäjiä jotka uskovat ZTE:llä olevan läheiset välit Kiinan hallituksen kanssa, ja sen valmistamat laitteet ovat siten turvallisuusuhka Yhdysvalloille. Tämän johdosta kyseiset kongressin jäsenet mieluummin pitäisivät ZTE:n koirankopissa.


 

 

Trumpin armahdus ei ollut tarpeeksi –

kiinalainen puhelinjätti joutuu maksamaan

miljardikorvaukset kauppasaarron

rikkomisesta

 

   

Trumpin armahdus ei
 ollut tarpeeksi – kiinalainen puhelinjätti joutuu maksamaan miljardikorvaukset kauppasaarron rikkomisesta
KUVA: QILAI SHEN
 
 

Kiinalainen puhelinvalmistaja ZTE joutui Yhdysvaltain hampaisiin sen jälkeen, kun yhtiön katsottiin rikkoneen USA:n asettamaa Iranin ja Pohjois-Korean kauppasaartoa.

 

Vaikka presidentti Donald Trump halusi armahtaa ZTE:n, se ei yhtiötä pelastanut. Puhelinvalmistaja joutuu maksamaan Yhdysvalloille miljardin dollarin korvaukset sekä vaihtamaan koko johtokuntansa.

Wall Street Journal kertoo (maksumuurin takana), että kesäkuun lopulla pidetyssä vuosikokouksessaan ZTE hyväksyi kaikkien 14 hallituksen jäsenen eroanomuksen, mukaan lukien sen puheenjohtajan, Yin Yimin.

ZTE nimesi uudeksi johtokunnan puheenjohtajaksi Li Zixuen. Se myös nimesi seitsemän uutta hallituksen jäsentä.

 

Kongressin jäsenten huolia ei varmaankaan hälvennä se, että uusi puheenjohtaja Li oli pitkään Kiinan Kommunistisen puolueen sihteerinä China Aerospace Science and Technology Corporationissa. Reuters tietää kertoa, että koko ZTE:n uusi hallitus tulee itse asiassa valtion omistamasta Zhongxingxin-yhtiöstä, jolla on ZTE:stä 30,34 prosentin omistus.

 


 

Danske Bank on myöntänyt rahanpesun ja muut laittomuudet. Pankki aikoo julkaista sisäisen tutkinnan tulokset syyskuussa.


  

Danske Bankin rahanpesukohu Virossa paisuu,

summa yli tuplasti odotettua enemmän:

laittomia rahansiirtoja 7 miljardilla

 

Danske Bank tiedottaa sisäisen tutkinnan tuloksista syyskuussa.

 

Rahanpesu
Danske Bank tallinnassa.
Danske Bank tallinnassa.Valda Kalnina / EPA
 

Danske Bankin Viron-konttoria on hyödynnetty rahanpesuun odotettua suuremmilla summilla, kertoo tanskalainen Berlingske(siirryt toiseen palveluun).

 

Uusien tietojen mukaan summa on noin seitsemän miljardia euroa, mikä on yli kaksinkertaisesti enemmän kuin aiemmin uutisoitiin. Laittomia rahansiirtoja tehtiin vuosina 2007–2015.

 

Uutisen julkaisun jälkeen Danske Bankin osake on laskenut selvästi Kööpenhaminan pörssissä aamusta alkaen. 

– Vielä ei ole selvää, millaisia seurauksia tästä on, sillä summa on paljon suurempi kuin kukaan olisi voinut kuvitella, sanoo tanskalaisen Sydbankin pörssimeklari Christian Thatje Bloombergin mukaan(siirryt toiseen palveluun).

Tarkkaa tietoa rahansiirtäjien henkilöllisyydestä ei ole, mutta jo aiemmin uutisoitiin, että rahaa on tullut Venäjältä, Moldovasta ja Azerbaidžanista. Epäilyn alla ovat ainakin olleet Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiri ja maan turvallisuuspalvelu FSB. Myös Azerbaidžanin hallinnon epäillään siirtäneen lähes 2,5 miljardia euroa Eurooppaan. Rahalla hiljennettiin poliitikkoja ja toimittajia, jotka kritisoivat maan presidenttiä Ilham Alijeviä.

Laittomuudet paljasti alun perin tilintarkastaja Sergei Magnitsky, joka kuoli tutkintavankeudessa epäselvissä olosuhteissa.

 


 

Öljymarkkinoita sotkee nyt myös kauppasota. Kiina on uhannut tulleilla Yhdysvalloista tuotavaa öljyä. Reutersin uutisen mukaan amerikkalaisöljyn myyjät myyvät öljyä aasialaisille ostajille alennuksella, siinä pelossa, että Kiinan markkinoillepääsy vaikeutuu. Reuters viittaa useisiin markkinalähteisiin.


 

 

RAAKA-AINEET: Raakaöljyn hinta sahaa –

varastot hupenevat

 

   
 
 
 

WTI-raakaöljyn hinta ylitti eilen iltapäivällä 75 dollaria ensimmäistä kertaa lähes neljään vuoteen. Sen jälkeen hinta on heilahdellut voimakkaasti 72,75 ja lähes 75 dollarin välillä.

 

Hintaa nostattava tekijä on ollut USA:n raakaöljyvarastojen hupeneminen. Öljyalan järjestö API:n tilastojen mukaan varastot vähenivät jälleen viime viikolla 4,5 miljoonalla barrelilla. Hallituksen energiamarkkinavirasto EIA julkistaa viralliset luvut myöhemmin keskiviikkona.

Varastotasoja painaa erityisesti Kanadassa käynnissä oleva Syncruden korjauksista johtuva tuotantokatkos.

 

Hintaa laskeva tekijä on ollut se, että Saudi-Arabia on vahvistanut nostavansa tuotantoaan. Tuotannon lisäystä tarjonnan hiipumisen takia on vaatinut erityisesti USA:n presidentti Donald Trump. Tarjontaa kutistaa erityisesti USA:n päätös palauttaa kauppasaarto Iranille.

”Ideaalissa maailmassa alueellisen tai globaalin öljyntuotannon kasvulla olisi hintoja laskeva paine. Nämä eivät kuitenkaan ole normaaleja aikoja, koska tuotantokatkokset ovat lähes viikottaisia tapahtumia. Näissä olosuhteissa on oikeutettua perustella hintojen nousua sillonkin, kun tuotannonlisäyksistä ilmoitetaan”, PVM Oil Associatesin strategi Tamas Varga pohti Reutersille.

 

“Monet välittäjät haluavat tarjota Yhdysvaltojen öljyä meille. Aiomme ostaa, jos hinta laskee”, pohjoisaasialaisen öljynjalostajan edustaja sanoo Reutersille.

Alkuiltapäivästä WTI-öljyn elokuun toimitusten hinta oli 0,8 prosentin laskussa 73,55 dollarissa barrelilta. Brent-viiteöljyn hinta oli tiistain tasolla 77,78 dollarissa barrelilta.

 


 

Trumpin mukaan Eurooppa on Yhdysvaltojen kaupankäynnille yhtä suuri ongelma kuin Kiina. Sen sijaan Euroopan komission laskelmien mukaan autotullien asettaminen heikentäisi ennen kaikkea Yhdysvaltojen omaa taloutta. 26 prosenttia kaikista Yhdysvalloissa tehdyistä autoista on eurooppalaisten yhtiöiden siellä valmistamia.

 
 
 

Kauppasodassa jälleen uusi kierre: EU:lta

uusia uhkauksia Trumpille

 

Julkaistu: 2.7. 13:37 |  Taloussanomat


  

Vasta-vasta-vastatulleja tulossa, jos Yhdysvallat korottaa eurooppalaisten autojen tuontitulleja Euroopan.
 
Euroopan unioni on ilmoittanut kohdistavansa vastatoimia 252 miljardin euron tuonnille Yhdysvalloista, jos presidentti Donald Trump toteuttaa aikeensa korottaa eurooppalaisten autojen tuontitullin 20 prosenttiin.

Trumpin uhkaus on käsitetty vastauksena EU:n kesäkuussa asettamille vastatulleille, jotka koskevat muun muassa farkkujen, Harley Davidson -moottoripyörien ja joidenkin maataloustuotteiden tuontia Yhdysvalloista 2,8 miljardin euron arvosta.

Vastatullit astuivat voimaan 22. kesäkuuta ja ne koskevat laajaa skaalaa tuotteita. Niitä ovat esimerkiksi maissi, riisi, viski, savukkeet ja kauneudenhoitotuotteet.

Ne olivat vastaus sille, että Yhdysvallat nosti teräksen ja alumiinin tulleja kesäkuun alussa.

Yhdysvaltojen viranomaisille asiasta kertonut Euroopan komissio totesi ilmoituskirjeessään, että uudet vastatullit kohdistuisivat sellaiseen määrään vientiä, joka vastaa 19 prosenttia Yhdysvaltojen koko viennistä vuonna 2017.

Trumpin mukaan Eurooppa on Yhdysvaltojen kaupankäynnille yhtä suuri ongelma kuin Kiina. Sen sijaan Euroopan komission laskelmien mukaan autotullien asettaminen heikentäisi ennen kaikkea Yhdysvaltojen omaa taloutta.

26 prosenttia kaikista Yhdysvalloissa tehdyistä autoista on eurooppalaisten yhtiöiden siellä valmistamia.
 

"Meidän on otettava vastuu siitä, että Ruotsin talous toimii pitkällä aikavälillä. Ylivelkaantuminen on saatava kuriin. Hintalappu voi muuten olla suuri, kun korot nousevat ja matalasuhdanne iskee", sanoo Bolund.


 

 

Ruotsin finanssiministeri pelkää jo seuraavaa

finanssikriisiä: "Korko oli 500 prosenttia ja

kaikki rahat menivät"

 

Ruotsin finanssiministeri
 Per Bolund.
Ruotsin finanssiministeri Per Bolund. KUVA: ZUMA WIRE
 
 
 

Seuraavan finanssikriisin voi laukaista sijoitukset kuoleviin aloihin, ennustaa Almedalenin politiikkaviikolla vieraillut Ruotsin finanssiministeri Per Bolund.

 

Ruotsissa maan keskuspankki Riksbanken ja rahoituksellista vakautta valvova Finansinspektionen näkevät kansantalouden suurimpana uhkana kotitalouksien hurjan ylivelkaantumisen, joka on jatkunut holtittomana jo 1990-luvulta asti.

Ruotsalaiset ovat ennätysvelkaisia sekä historiallisesti että suhteessa verrokkimaihin.

Ruotsin finanssiministeri Per Bolund korostaa velan lyhentämisen ja taloudellisten puskureiden kartuttamisen merkitystä kriisin varalle. Hän tietää, mistä puhuu, sillä hän oli itse asuntovelallinen, kun 1990-luvun kriisi iski Ruotsiin.

"Tiedän, mitä marginaalien tärkeys tarkoittaa. Muistan, kun Riksbankenin korko oli 500 prosenttia ja kaikki rahani menivät pelkästään korkojen maksuun”, Almedalenin politiikkaviikolla puhunut Bolund kertoo.

Riksbanken nosti koron 500 prosenttiin 16. syyskuuta vuonna 1992.

Ruotsin nykyhallitus on saanut runsaasti kritiikkiä siitä, että se on kiristänyt sääntelyä asuntolainojen lyhentämisessä. Bolund puolustaa tiukennuksia.

 

Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n mukaan pelkät ruotsalaisten asuntovelat ylittivät viime vuonna 300 miljardin euron rajapyykin.

Ympäristöpuolue Miljöpartietia edustavan Bolundin mukaan seuraava finanssikriisi voi alkaa siitä, kun esimerkiksi öljy- ja hiilisijoitukset menettävät arvonsa.

"Rahaa on yhä sijoitettuna paljon sellaisille aloille ja yrityksiin, jotka eivät ole tulevaisuudessa voittajia vaan jopa arvottomia. Se voi laukaista seuraavan finanssikriisin", Bolund sanoo viitaten esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin.

 


 

Laajetessaan protektionismin lisääntyminen varjostaa silti vientivetoisen Suomen kasvunäkymää. "Häiriöt kansainvälisessä kaupassa ovat uhka, joka iskisi toteutuessaan kipeästi Suomen talouteen. Suotuisan suhdanteen aikana pitäisi rakentaa puskureita julkiseen talouteen vaisumpien aikojen ja ikävien yllätysten varalle”, toteaa VM:n ylijohtaja Mikko Spolander.


 

 

VM ennustaa: talouskehitys jatkuu vahvana

tänä vuonna, tulevien vuosien kasvunäkymä

aiempaa heikompi

 

   

Asuinrakentamisen hidastuminen
 näkyy osaltaan tulevien vuosien maltillisempana kasvuvauhtina.
Asuinrakentamisen hidastuminen näkyy osaltaan tulevien vuosien maltillisempana kasvuvauhtina. KUVA: OUTI JÄRVINEN/KL
 
 
 

Valtiovaraiministeriön mukaan tulevien vuosien kasvunäkymä on muuttunut aiempaa heikommaksi. Tänä vuonna talouskasvu vielä kiihtyy 2,9 prosenttiin.

 

Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna lähes kolmen prosentin vuosivauhdilla, ennustaa valtiovarainministeriö maanantaina julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Kasvu kiihtyy tänä vuonna 2,9 prosenttiin, mutta hidastuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Vuonna 2020 talouden ennakoidaan kasvavan 1,7 prosentin vauhtia.

Kuluvan vuoden ennuste nousi keväästä, mutta arviot tulevien vuosien näkymästä ovat aiempaa varovaisempia.

 

Huhtikuussa VM arvioi kuluvan vuoden talouden kasvuksi 2,6 prosenttia, vuoden 2019 kasvuksi 2,2 prosenttia ja vuoden 2020 kasvuksi 1,8 prosenttia.

Valtiovarainministeriön mukaan viennin kasvu tasoittuu tänä vuonna. Kulutuskysyntä on yhä vahvaa, mutta jatkossa sitä rajoittaa reaalisten tulojen aiempaa hitaampi kasvu.

Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, mutta esimerkiksi asuinrakentamisen hidastuminen näkyy osaltaan tulevien vuosien maltillisempana kasvuvauhtina.

Työllisyyskehitys jatkuu VM:n mukaan hyvänä. Tänä vuonna työllisyysasteen arvioidaan nousevan 71,2 prosenttiin ja vuoteen 2020 mennessä työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 72,6 prosenttiin. 

Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee lähivuosina. VM:n arvion mukaan velkasuhde laskee 60 prosenttiin jo kuluvana vuonna ja alittaa 60 prosentin rajan ensi vuonna.

 

Maailmantaloudessa kasvu on nopeimmillaan kuluvana vuonna. Korkeasuhdanne jatkuu, mutta monet ennakoivat indikaattorit osoittavat kasvun hidastumisen merkkejä.

Myös euroalueelta on saatu kevään kuluessa hieman pehmeitä talouslukuja. Euroalueella esimerkiksi Italiaan liittyvät poliittiset riskit ovat myös yksi epävarmuutta lisäävä tekijä.

VM:n mukaan Yhdysvaltojen asettamien teräs- ja alumiinitullien vaikutus jää Suomessa verraten pieneksi, sillä terästuotteiden vienti Yhdysvaltoihin on varsin vähäistä. 

 


 

Heikompi vientikysyntä ja työvoimapulan aiheuttamat ongelmat kotimaassa ovat tuoneet esiin heikkouksia vientiteollisuudesta riippuvassa maassa.


 

 

Bundesbank leikkasi Saksan kasvuennustetta –

”Poliittiset huolet tuovat epävarmuutta”

 

   

 

Saksan keskuspankki pudotti tämän vuoden bkt-kasvuennusteen 2,5 prosentista 2,0 prosenttiin. 

 

Saksan keskuspankki leikkasi maan kasvuennustetta tälle vuodella ja sanoi kauppapoliittisten ja muiden poliittisten huolten muuten kukoistavan talouden näkymät epävarmemmiksi.

 

Bundesbank laski tämän vuoden bkt-kasvuennusteen 2,0 prosenttiin. Vielä joulukuussa se ennusti 2,5 prosentin kasvua.

Vuoden 2019 kasvuennustetta se nosti 1,7 prosentista 1,9 prosenttiin. Samaan aikaan pääjohtaja Jens Weidmann muistutti varovaisuudesta.

”Saksan talouden näkymiin liittyvät epävarmuudet ovat nyt huomattavasti suuremmat kuin aiemmin”, Weidmann sanoi keskuspankin tiedotteessa.

 


 

 

EKP:n neuvoston torstaina Latvian pääkaupungissa Riiassa tekemät päätökset merkitsevät, että yksi aikakausi euroalueella on päättymässä, huomauttaa Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.


 

 

EKP suhtautuu Italian tilanteeseen

kylmähermoisesti

 

   
 
Luottamusta. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin
 mukaan euroalueen talouden vahva perusvire jatkuu. Kuvassa Luis de Guindos (vas.), Zoja Razmusa, Mario Draghi ja Christine Graeff saapumassa tiedotustilaisuuteen.
Luottamusta. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin mukaan euroalueen talouden vahva perusvire jatkuu. Kuvassa Luis de Guindos (vas.), Zoja Razmusa, Mario Draghi ja Christine Graeff saapumassa tiedotustilaisuuteen. KUVA: JASPER JUINEN

 
 
 

EKP:n rahapolitiikan normalisointi alkaa, kun euroalueen talous elää korkeasuhdannetta

 
 

Euroalueella todistettiin historiallisia hetkiä torstaina, kun Euroopan keskuspankki EKP kertoi lopettavansa määrällisen elvytyksen ohjelmansa tämän vuoden lopussa. Samalla EKP vihjaisi, että historiallisen pitkään jatkunut nollakorkojen aika päättynee noin vuoden päästä kesällä, jolloin odotettavissa ovat mahdolliset ensimmäiset koronnostot.

 

Massiivista elvytysruisketta euroalueen talouteen vuosien ajan tuonutta EKP:n arvopaperien osto-ohjelmaa pienennetään syksyn kuluessa asteittain. Osto-ohjelma kutistuu vähitellen siten, että syyskuuhun asti keskuspankki tekee ostoja kuukausittain 30 miljardilla eurolla, minkä jälkeen summa puolitetaan. Lokakuusta joulukuun loppuun kuukausittaisten arvopaperien ostot ovat 15 miljardia euroa.

 

EKP pitää ohjauskorkonsa nollassa ja talletuskoron –0,4 prosentissa. EKP:n pääjohtajan, italialaisen Mario Draghin mukaan korot pysyvät nollissa ensi kesään. EKP:n päätöksiä pidettiin odotettuina.

”Nollakorkomaailma on ollut yllättävän pitkä. Nyt näyttää siltä, että vielä vuoden verran saadaan elää maailmassa, jossa korot ovat jopa miinuksen puolell. Mutta sen jälkeen tämä kausi on ohi, ellei tule epämiellyttäviä yllätyksiä”, hän sanoo.

”On paljon asioita, jotka voivat tapahtua eikä exit toteudu niin kuin keskuspankki toivoo. Mutta jos tämä nyt onnistuu, yksi aikakausi on ohi.”

 

Italian poliittinen kriisi on aiheuttanut isoa hermoilua markkinoilla alkukesällä. Italian tilanteen on pelätty voivan käynnistää pahimmillaan uuden ison velkakriisin euro- alueella.

Aktian Schaumanin arvion mukaan EKP:n nyt tekemät päätökset kertovat, että keskuspankki ottaa Italian tilanteen kylmähermoisesti.

”Näiden päätösten mukaan EKP ei näytä hermoilevan hirveän paljon Italian tilanteesta, vaan näkee, että euroalueen talous on kokonaisuudessaan niin hyvässä tilanteessa, että nyt voi ja pitää liikkua”, Schauman sanoo.

Euroalueen talous on vahvistunut usean vuoden ajan. Viime vuonna talous kasvoi nopeimmin sitten finanssikriisin, kun kasvua kertyi 2,5 prosenttia. Tälle vuodelle on ennustettu pari prosenttiyksikön kymmenystä hitaampaa kasvua.

 

”Viime vuosina on nähty, että talouskasvu on palannut. Viime neljänneksenä se oli vähän vaisumpaa, mutta kuitenkin yli potentiaalisen kasvuvauhdin eli nyt eletään korkeasuhdannetta. Viime aikoina on nähty myös merkkejä siitä, että inflaatio on palaamassa”, Schauman sanoo.

Euroalueen inflaatio lähestyy jo EKP:n tavoitetta, joka on lähellä mutta alle kaksi prosenttia. Inflaatiota kiihdyttää nyt energian hinta.

 

EKP:n päätökset

EKP pitää odotetusti korkonsa ennallaan. Ohjauskorko on 0,00 prosenttia, talletuskorko –0,40 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia.

EKP:n arvopaperien osto-ohjelman kuukausitavoite on 30 miljardia euroa syyskuuhun 2018 ja loka– joulukuussa 15 miljardia euroa. Tämän jälkeen osto-ohjelma päättyy.

 


 

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella valtion omaisuutta on mennyt myyntiin sähäkästi. Osa myynneistä on hoidettu suoraan valtion omina osakemyynteinä, osa valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.


  

 

Näin valtio on pistänyt yhteistä

omaisuuttamme lihoiksi – Sipilän aikana

omistuksia on myyty kuin siimaa, Stubb ja

Katainen jäivät kauaksi jälkeen

 

Sipilän pääministerikaudella valtion omaisuutta on myyty jo 2,5 miljardilla eurolla. Stubbin kaudella omaisuuden myynti kartutti valtion kassaa kuitenkin enemmän. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

 

Valtion omaisuus
Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Juha Sipilä
Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Juha SipiläYle Uutisgrafiikka
 

Valtion omaisuutta on päätynyt yksityisille tällä viikolla poikkeuksellisen suuri, yli miljardin euron potti.

 

Osuuden myynti eilen öljy-yhtiö Nesteestä toi valtiolle keskiviikkona yli 860 miljoonaa euroa. Edellisenä päivänä Stora-Ensosta saatiin 240 miljoonaa.

Yle selvitti miten kahden vaalikauden ja kolmen pääministerin aikana valtion omaisuutta on kaupattu. Katso jutun lopusta kuka myi ja osti mitäkin.

Nesteen ja Stora-Enson lisäksi valtion kirstuun on saatu erityisen suuria myyntituottoja Sammosta, jossa omistusosuuden pienentäminen tuotti lähes 470 miljoonaa. Telian omistuksesta luovuttiin helmikuussa kokonaan ja kuitattiin yli puoli miljardia.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Valtion omaisuuden myynnit, ostot ja saldo Sipilän, Stubbin ja Kataisen hallituksen aikana.
Yle Uutisgrafiikka

Sipilän kaudella valtion omistuksien myynnillä on tienattu tähän mennessä kaikkiaan melkein 2,5 miljardia euroa.

Mutta samaan aikaan on käyty myös ostoksilla.

Solidium on ostanut kevään aikana Nokian osakkeita peräti 845 miljoonalla eurolla. Viime vuoden keväästä lähtien omistusosuutta Konecranesissa on kasvatettu 150 miljoonalla eurolla.

Kaikkiaan Sipilän kaudella valtion omistusjärjestelyillä on tienattu runsas miljardi euroa enemmän kuin ostoksiin on kulunut.

Tosin edelliseen vaalikauteen verrattuna omaisuuden myynnissä ei olla vielä edes puolivälissä.

Kun myydään parhaasta päästä on aina riski, löydetäänkö yhtä hyvää tilalle

Edellisellä, kahden pääministerin vetämällä vaalikaudella omaisuudenmyynti kartutti valtion kassaa 2,3 miljardia.

Erityisesti Alexander Stubbin (kok.) pääministerikaudelle osuneiden kahden suuren Telia-rahastuksen ansioita. Niistä saatiin yhteensä 1,5 miljardia euroa.

Stubbin vajaan vuoden mittaisen pääministerikauden aikana valtio ei juuri kasvattanut omistuksiaan. SSAB:n osakeantiin käytettiin vajaa 100 miljoonaa.

Jyrki Kataisen (kok.) kaudella Talvivaaraa elvytettiin useaan otteeseen. Silti osto- ja myyntisaldo jäi noin 800 miljoonaa plussalle.

Luvuissa on huomioitu valtion omat sekä Solidiumin tekemät omistusjärjestelyt. Mukana on myös valtion ja Solidiumin pääomasijoitukset.

Nesteen myynti jatkuu

Valtion pörssiomistuksen pienentämisen puolesta puhunut Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju pitää Nesteen myyntipäätöstä hyvänä.

Hänen mukaansa “tämä on tervetullut uutinen kansankapitalismille”.

Oksaharju kuitenkin korostaa, että osakemyyntien järkevyys riippuu lopulta siitä, mihin myyntivoitot käytetään. Hyvä on, jos niillä rakennetaan tulevaa.

Mutta hyvien sijoituskohteiden löytäminen ei ole yksinkertaista.

– Nyt pääomalle pitäisi löytää seuraava ratsu. Kun myydään parhaasta päästä, on aina riski, löydetäänkö yhtä hyvää tilalle.

Oksaharju luonnehtii Nestettä ja Sampoa valtion omistusten kruunun jalokiviksi.

Hänen odotuksissa on, että Nesteen myynti saa jatkoa.

– Loogisin jatkumo olisi, että omistusta Nesteessä kevennetään asteittain vuoden kuluessa. Kun vaalit lähestyvät, mitään kovin radikaalia tullaan tuskin näkemään, koska omistusten myyminen on altis väärinkäsityksille kansalaisten korvissa.

Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston
 kanslia, Solidium
Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Solidium
Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Solidium
Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Solidium
Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Solidium
Antti Parviala, Yle / Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Solidium
 

Ranskalaislähteen mukaan G7-maat aikovat julkistaa yhteisen julkilausuman kokouksen päätteeksi. Sen odotetaan linjaavan ympäristöasioista ainakin sen, että Yhdysvallat on eri mieltä kuuden muun maan kanssa.


 

 

 

Trump G7-kokouksessa: "Jos kauppasota

syttyy, tulette häviämään tuhatkertaisesti"

 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi G7-tapaamisen olleen toisaalta onnistunut mutta samanaikaisesti hän uhkaili kauppasodan mahdollisuudella.

 

Donald Trump
Presidentti Donald Trump G7-maiden kokouksessa Kanadassa.
Presidentti Donald Trump G7-maiden kokouksessa Kanadassa.Clemens Bilan / EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi, että jos teollisuusmaiden välille syttyisi kauppasota, muut maat tulevat häviämään.

–Tulette häviämään tuhatkertaisesti, sanoi Trump tiedotustilaisuudessa.

 

Trump osallistui G7-maiden johtajien kokoukseen Kanadassa.

Trump kertoi ehdottaneensa tullivapautta G7-maiden välille. Hän ei kuitenkaan esittänyt konkreettista ehdotusta.

Samalla hän puolusti päätöstään määrätä tuontitullit Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille. Hänen mukaansa niitä ei tarvittaisi, jos muut maat kohtelisivat Yhdysvaltoja kansainvälisessä kaupassa oikeudenmukaisesti.

– Olemme kuin säästöpossu, jota muu maailma on ryöstänyt.

Toisaalta Trump kuvaili tapaamista onnistuneeksi.

 

Yhteinen lausuma tekeillä

Trump lisäksi vakuutti suhtautuvansa myönteisesti ajatukseen Venäjän paluusta G8-ryhmään. G7-maista ainoastaan Italia kertoi lauantaina kannattavansa ajatusta.

Myös Venäjä tyrmäsi lauantaina ajatuksen paluusta jäseneksi. Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että Venäjä on hyvin tyytyväinen saadessaan työskennellä laajemman G20-ryhmän puitteissa.

Trump niin ikään sanoi, että G7-maat ovat sitoutuneet Iranin ydinvoimapyrkimysten valvomiseen.

Ranska odotti, että tekeillä oleva yhteisen lausuman teksti tukisi kauppasuhteissa nykyisen kaltaisia monenvälisiä sopimuksia Trumpin haluamien kahdenvälisten kauppasuhteiden sijaan.

Saksa julkaisi kuvan G7-kokouksesta, jossa on G7-maiden johtajia.
Saksa julkaisi kuvan G7-kokouksesta Kanadassa.Jesco Denze / EPA

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi ennen lausuman julkistamista, että se "ei tule ratkaisemaan kaikkea". Macronin mukaan maat aikovat jatkaa työtä seuraavien kuukausien aikana.

 

"Tiedän minuutissa onko Kim tosissaan"

Presidentti kommentoi myös tulevia neuvottelujaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa. Hän lähti suoraan Kanadan kokouksesta kohti Singaporea, jossa tapaaminen on määrä olla ensi viikon alussa.

– Tiedän yhdessä minuutissa, onko Kim tosissaan (aseiden riisumisen suhteen), kertoi Trump. Hän vakuutti, että ei jatka keskusteluja jos huomaa, ettei Kim ole tosissaan.

Trumpin mukaan Singaporen tapaaminen on "ainutkertainen mahdollisuus" rauhaan Pohjois-Korean kanssa. Trump sanoi olevansa tyytyväinen Pohjois-Korean toimintaan ydinasekysymyksessä.

 

Lähteet: REUTERS, STT, AFP


 

Kaasun kysyntä on vajonnut Suomessa kymmenessä vuodessa noin puoleen. Rajun muutoksen takana ovat muun muassa sähkön tukkuhinnan laskeminen, päästöoikeuksien halpuus, maakaasun verotuksen kiristyminen sekä teollisuuden rakennemuutos. Putkikaasun näkymät eivät ole hääppöiset vieläkään. Selvää on, että 250 miljoonan euron putki ei olisi toteutunut tällä haavaa ilman EU:n massiivista tukea. Unioni pulittaa viuluista peräti 75 prosenttia.


  

Miksi Suomen ja Viron välille upotetaan

kaasuputki, jos se ei kannata kaupallisesti?

10 kysymystä Suomenlahden jättihankkeesta

 

 

250 miljoonan euron Balticconnector-kaasuputken rakennustyöt polkaistaan virallisesti käyntiin tänään perjantaina Inkoossa. Yle kysyi energiapolitiikkaan perehtyneeltä tutkijalta, mistä on kyse. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

 

Maakaasu
Valmiiksi pinnoitettuja kaasuputkia varastoituna Kotkan Mussalon satamassa.
Maakaasuputki rakennetaan hitsaamalla yhteen hiiliteräsputken pätkiä. Kuvassa olevat putket liittyivät Venäjän ja Saksan välille rakennettuun Nord Stream 1 -putkilinjastoon. Kuva on otettu Kotkan satamassa vuonna 2014.Antti Ojala / Yle

Suomi ja Viro kietoutuvat pian yhteen entistä tiiviimmin paitsi kielen, turismin ja työmarkkinoiden, niin myös energian kautta.

 

Maiden sähköverkot on jo kytketty toisiinsa Estlink-merikaapeleilla, nyt ovat vuorossa maakaasun siirtoverkot.

Inkoon ja Paldiskin välille lasketaan noin 80 kilometriä pitkä merenalainen kaasuputki, jossa kaasu virtaa kaksisuuntaisesti markkinatilanteesta riippuen.

Pitkään suunnitellun Balticconnector-kaasuputken rakentamistyöt ovat alkaneet Inkoossa maanrakennustöillä, ja tänään perjantaina vietetään virallisia työmaan avajaisia.

Balticconnector tiivistettynä

  • yhdistää Suomen ja Baltian kaasumarkkinat
  • kulkee 80 kilometriä Suomenlahden pohjassa Inkoosta Paldiskiin
  • kaksisuuntaisessa putkessa voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiota kaasua päivässä
  • putki maksaa 250 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa 75 prosenttia
  • Suomen valtio on pääomittanut putken toteuttavaa Baltic Connector -yhtiötä 30 miljoonalla eurolla
  • putki on määrä ottaa käyttöön vuonna 2020

Lähde: Baltic Connector Oy

Kaasun paineen säätelyyn liittyvän kompressoriaseman peruskiven saapuvat muuraamaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Viron talousministeri Kadri Simson sekä Suomen energiaministeri Kimmo Tiilikainen.

Suomen osuuden hankkeesta toteuttaa valtionyhtiö Baltic Connector Oy ja Virossa valtio-omisteinen Elering AS.

Putken on määrä olla käytössä vuoden 2020 alkupuolella. Samassa rytäkässä Suomen kaasumarkkinat vapautetaan kilpailulle.

Vaihtoehto Venäjän putkikaasulle

Ideana on liittää Suomi ja Baltia eurooppalaisiin kaasuverkkoihin ja -markkinoihin. Tavoitteena on myös parantaa Suomen ja Viron huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta, kun venäläiselle putkikaasulle tulee uusi vaihtoehto.

Tätä nykyä molempien maiden kaasuntoimitukset ovat pitkälti Venäjän varassa, vaikka tankkereilla rahdattava nesteytetty maakaasu (LNG) tekeekin tuloaan Itämerelle.

Putkihankkeen käynnisti aikanaan Suomen valtion omistama Gasum, joka kuitenkin löi hanskat tiskiin vuonna 2015. Tuolloin yhtiö tiedotti(siirryt toiseen palveluun), ettei kaasuputken rakentaminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa.

Syynä oli se, että putkessa kulkevalle kaasulle ei ollut riittävästi kysyntää.

Tämän jälkeen Suomen valtio perusti uuden Baltic Connector -yhtiön viemään hanketta eteenpäin. Suomen kanta käy hyvin ilmi Energiaviraston lausunnosta (siirryt toiseen palveluun)lokakuulta 2015.

Virasto totesi, että Balticconnector-hankkeen hyötyjä on erityisen hankala esittää laskelmilla, mutta että "hanke on välttämätön Suomen eristäytymisen poistamiseksi ja Suomen liittämiseksi Baltian ja myöhemmin Euroopan kaasumarkkinakehitykseen".

Kaasun kulutus romahti

 

Toisaalta kukaan ei tiedä, mitä eurooppalaisille kaasumarkkinoille kuuluu 2020-luvulla ja sen jälkeen. Putken toimintaikä kun on 50 vuotta.

EU:n motiivina on edistää hankkeella niin sanottua energiaunionia, jonka on määrä muun muassa vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.

Mutta mihin muuhun uutta kaasuputkea tarvitaan ja millaisia vaikutuksia sillä on?

Yle kysyi asiaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin apulaisprofessorilta Veli-Pekka Tynkkyseltä. Hän on perehtynyt erityisesti Venäjän energia- ja ympäristöpolitiikkaan.

 

Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori,
 Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

Apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen pitää Balticconnector-kaasuputkea Suomen kannalta myönteisenä askeleena.Mårten Lampén / Yle

 

1. Kuinka merkittävä muutos Baltic Connectorin rakentaminen on Suomen kannalta?

Tähän mennessä kaikki Suomen kaasu on tullut Venäjältä putkiteitse, siinä mielessä tämä on iso muutos.

Toki meillä on jo olemassa investointeja nesteytetyn maakaasun satamiin, ja ne todennäköisesti jatkossa lisääntyvät, eli kapasiteettia tulee tätäkin kautta lisää.

Mutta on tämä iso muutos, kun saadaan putkiyhteys ja potentiaalinen linkki koko eurooppalaiseen kaasujakelujärjestelmään.

2. Mikä muuttuu käytännössä Suomessa?

Suomesta voidaan myydä jatkossa Baltian ja Viron markkinoille kaasua ja toisin päin, riippuen markkinatilanteesta.

Energiaturvallisuuden kannalta on tärkeää, että emme ole enää yhden putken varassa: Jatkossa Suomella on kaksi kanavaa, joiden avulla voidaan hallita energiaturvallisuutta kaasun osalta.

Toisaalta meillä on jatkossa keinoja myös kilpailuttaa perinteistä Venäjältä tulevaa putkikaasua ihan toisella tavalla kuin ennen.

3. Väheneekö Suomen riippuvuus Venäjän kaasusta?

Näin ei ihan suoraviivaisesti tapahdu. Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tulo Euroopan markkinoille vähentää osaltaan riippuvaisuutta venäläisestä kaasusta.

Toisaalta Venäjä on myös yksi nesteytetyn kaasun toimittajamaa, ja tulee myös jatkossa kilpailemaan Euroopan LNG-markkinoista.

Siinä mielessä putkiyhteys ei välttämättä vähennä riippuvuutta venäläisestä kaasusta.

4. Jos Venäjä löisi kriisitilanteessa kaasuhanan Suomeen kiinni, pärjäisikö Suomi Balticconnectorin kaasulla?

Suomen energiapaletissa kaasun osuus on 6–8 % kokonaisenergiantarpeesta. Meillä on kyllä keinot korvata kaasu esimerkiksi raskaalla polttoöljyllä.

Perinteiseen huoltovarmuustoimintaan putki ei tuo suurta muutosta, mutta energian hinnan kilpailuttamisen kautta sillä on väliä. Emme ole hinnoitteluissa yhden putken varassa.

5. Venäjä kaavailee Itämeren pohjaan uutta Nord Stream 2 -putkilinjastoa. Millainen merkitys Balticconnectorilla on Venäjän ulko- ja turvallisuus- tai energiapolitiikan kannalta?

En ole huomannut, että hankkeesta olisi lausuttu voimallisesti julkisuudessa. Mutta yleisesti voi sanoa, että kaikki infrastruktuurihankkeet, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuutta venäläisestä energiasta helposti politisoidaan Venäjän räikeässä mediailmapiirissä.

Voidaan helposti nähdä, että jokin hanke on suunnattu Venäjää vastaan. Aikaisempien mediaulostulojen valossa tällaista voidaan varmasti nähdä – jos ei Balticconnectorista, niin vastaavista EU-hankkeista.

6. Entä mitä tapahtuu kaasun hinnalle?

Historiallisesti olemme nauttineet verrattain huokeasta kaasun hinnasta. Esimerkiksi Puola, joka on selvästi Suomea isompi markkina, on maksanut venäläisestä kaasusta korkeampaa hintaa.

Uusi yhteys vaikuttaa siihen, millaiset neuvotteluolosuhteet Suomella on kaasun hintaa koskien. Minä näen sen positiivisena muutoksena.

7. Tuleeko Venäjän Gazpromille painetta alentaa siis hintoja Suomen Gasumin kanssa käytävissä neuvotteluissa?

Totta kai putki on neuvotteluvaltti Gazpromin suuntaan, se on ihan selvää. Meillä on esimerkki Baltian maista, missä nesteytetyn maakaasun tulo markkinoille pakotti Gazpromin pudottamaan omia hintojaan.

8. Mitä kaasua putkessa sitten virtaisi – kenties nesteytettyä maakaasua Liettuan Klaipedan LNG-terminaalista?

Se on yksi mahdollisuus. Toinen on tietysti reitti Baltian ja Puolan kautta yleiseurooppalaiseen kaasuverkkoon.

Se voi olla mitä tahansa kaasua: Myös venäläistä putkikaasua, joka on tullut Nord Streamin kautta Saksaan ja sitten takaisinpäin. Tämä on täysin mahdollista.

9. Mikä on Viron intressi olla hankkeessa mukana?

Viro tavoittelee ilman muuta taloudellista hyötyä. Mutta luulen, että se on Virolle myös iso henkinen kysymys.

Viro haluaa määritellä itsensä osaksi Pohjoismaita monessa kysymyksessä, ja uusi infrastruktuurilinkki on poliittisesti todella tärkeä, ei ainoastaan talouden näkökulmasta, vaan myös symbolisen ulottuvuuden näkökulmasta.

10. Gasum päätyi aikanaan siihen, että kaasuputki ei kannata kaupallisesti. Onko Balticconnector pikemminkin poliittinen hanke kuin taloutta?

Kaikki massiiviset energiahankkeet ovat poliittisia. On oikeastaan harhakuvitelma, että olisi kansainvälisiä energiahankkeita, jotka eivät ulottuisi energia- ja ympäristöpolitiikan kenttien ulkopuolelle.

Niihin nivoutuvat aina ulkopoliittiset, turvallisuuspoliittiset ja jopa sotilaspoliittiset kysymykset.

 


 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa Twitterissä Elorannalle. Hän muistutaa yrittäjävähennyksen olevan iso apu varsinkin yksinyrittäjälle. ”Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa”, Pentikäinen sanoo. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan 45 prosenttia yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Mikael Pentikäinen: Hakaniemi ei kohtaa

yksinyrittäjien maailmaa

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan yrittäjävähennys on iso apu pienituloisille yksinyrittäjille.

 

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen A-studion Kuplat-sarjassa on esimerkki siitä, miten eri ihmisryhmien maailmat eivät kohtaa Suomessa. Eloranta kirjoittaa Suomenmaan blogissa politiikan sisältövalikon ”muo­dos­tu­van si­ten, et­tä hy­vä­o­sai­sia kan­nus­te­taan pork­ka­noil­la ja vä­hä­o­sai­sia ke­peil­lä”.

”Kun maa­han puu­hat­tiin pak­ko­la­eil­la pal­ka­na­len­nuk­sia, niin iso­ken­käi­sil­le teh­tiin vie­no eh­do­tus va­paa­eh­toi­ses­ta pal­ka­na­len­nuk­ses­ta. Kun työt­tö­miä pa­tis­te­taan töi­hin toi­meen­tu­lon leik­kaa­mi­sen uhal­la, yrit­tä­jil­le an­net­tiin ve­ro­hel­po­tus yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sen muo­dos­sa”, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta@ElorantaJa

Kun maailmat eivät kohtaa. Ihmisten väliset etäisyydet kasvavat ja yhteiskunta säröilee. Pystymme parempaan, näin uskon ja luotan. http://tinyurl.com/y856vvms 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 
 

Tärkeitä huomioita. On hyvä muistaa, että on iso apu varsinkin yksinyrittäjille, joista noin puolet ansaitsee alle 2000 e/kk. Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa.

Yle kertoi torstaina, että saatavuusharkintaa käytännössä jo puretaan SuomessaTE-keskusten paikallisilla ratkaisuilla. Yhä useampia ammattinimikkeitä on vapautettu saatavuusharkinnasta, kun työvoimapula riivaa noususuhdanteessa eri aloja.


 

 

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa

palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää

kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden

STTK luopuisi siitä

 

 

SAK:n Jarkko Elorannan mielestä STTK:n Antti Palola astuu duunarijärjestön tontille avauksellaan.

 

Työvoima
Jarkko Eloranta
Jarkko ElorantaVesa Moilanen / Lehtikuva

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu toimihenkilöjärjestö STTK:n halusta helpottaa Euroopan ulkopuolisen työvoiman pääsyä Suomeen niin sanotusta saatuvuusharkinnasta luopumalla.

 

– Saatavuusharkintahan koskee erityisesti SAK:laisten liittojen duunariammatteja, eikä niinkään STTK:n ja akavalaisten ammatteja. Siinäkin mielessä tämä on vähän naapuritontille paaluttamista, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Ylelle.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola linjasi torstaina, että Suomeen tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää ulkomaista työvoimaa, kun huoltosuhde heikkenee. Hänen mukaansa saatavuusharkinnasta voidaan luopua, kunhan valvontaa vahvistetaan.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa ei valita tehtäviin, joihin löytyy tekijöitä Suomesta tai muualta Euroopasta.

Eloranta: Ei merta edemmäs kalaan

SAK:n mielestä saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni, vaikka työvoiman tarpeesta ja myös ulkomaisen työvoiman käytöstä ollaan valmiit keskustelemaan.

– Meillä on edelleen myös Suomessa työvoiman tarjontaa ja se on hyvä, että käymme ne resurssit läpi. Myös työnantajat joutuvat tässä miettimään, miten sitä työvoimaa saisi ja näkemään vähän vaivaa sen eteen. Eikä vain lähdetä heti merta edemmäs kalaan, Eloranta sanoo.

 

Elorannan mukaan ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan liittyviä ongelmia ei kaivata yhtään lisää.

SAK:n johtajan mielestä maahanmuutolla ei myöskään voida ratkaista heikkenevää huoltosuhdetta, eli työikäisten määrän pienenemistä suhteessa eläkeläisiin.

 

– Ne määrät olisivat niin massiivisia, että siinä syntyisi sitten vähän muutakin sosiaalista ongelmaa. Täytyy muistaa että sieltähän ei tule vain työntekijä. Sieltä tulee myös sitten hänen puolisonsa, perheensä ja ehkä hänen vanhempansa, isovanhempansa ja lapsensa, Eloranta sanoo.

PIA on järjestänyt tapaamisia kaikkien kisassa mukana olevien kansainvälisten toimittajien ja suomalaisten alan yhtiöiden kanssa. Kumppanihankinta on kiivaassa vauhdissa, vaikka tilauksen saaja ei selviä vielä pariin vuoteen.


  

 

Jopa 200–300 suomalaisyritystä jakamaan

miljardien hävittäjäpottia: ”Ainutkertainen

mahdollisuus”

 
 
 
Luotu: 
30.4.2018 16:34

  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
    Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä ja ne korvataan uusilla HX-hankkeessa.
 
|

Jopa 200–300 suomalaista yritystä voi osallistua mittavaan teolliseen yhteistyöhön, jonka Suomen uusi hävittäjähankinta tuo mukanaan, arvioi puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestö PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.

 

Hän perustaa näkemyksensä puolustusvoimien listaukseen kriittisiksi katsotuista teknologia-aloista.

– Kun me sitä katsotaan, niin arvioimme, että jopa 200–300 yritystä Suomesta voi tällaiseen osallistua, Karanko sanoo Uudelle Suomelle.

 

Teollinen yhteistyö on osa tulevaa hävittäjäkauppaa, joka kulkee HX-hankkeen nimellä. Teollisen yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että uusiin hävittäjiin liittyvä ”huoltovarmuuskriittinen” teknologia ja osaaminen – etenkin koneiden sekä niiden ase- ja tietojärjestelmien huolto- ja ylläpitotoiminnot – ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisioloissa. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja hinnoittelee sen mukaan tarjoukseensa.

 

Valtio ikään kuin maksaa ylimääräistä hävittäjistä, jotta se voi edellyttää toimittajan tukevan kotimaista puolustusteollisuutta erilaisissa hävittäjiin liittyvissä toiminnoissaan. Toimittajan hankinnat vähennetään hävittäjäsopimukseen kirjatusta summasta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asetti HX-hankinnan teollisen yhteistyön minimivelvoitteen 30 prosenttiin hankinnan kokonaisarvosta. Kun hävittäjien hankintahinnan arvioidaan olevan noin 7–10 miljardia euroa, tulisi teollisen yhteistyön arvoksi noin 2–3 miljardia euroa.

 

Tuija Karanko ei halua lähteä arvioimaan, onko asetettu velvoite kooltaan odotettu tai ”mittava”, kuten PIA on edellyttänyt. Hän toteaa kuitenkin olevansa iloinen siitä, että teollinen yhteistyö on otettu HX-hankkeessa huomioon ja asetettu myös yhdeksi hävittäjien viidestä keskeisestä hankintaperusteesta.

– Nyt puhutaan maailman johtavista teknologiayrityksistä ja yhteistyöstä niiden kanssa sekä niiden verkostossa. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus kehittää suomalaisen puolustus- ja turvallisuusalan teollisuuden osaamista, verkostoja sekä teknologista kykyä, Karanko kehuu.

PIA:n noin sadan jäsenyrityksen vuotuinen liikevaihto nimenomaan puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuuden alalta on noin 1,5 miljardia euroa, Karanko kertoo. Aivan pienistä summista ei siis puhuta HX-hankkeen mukanaan tuomassa hyödyssä, ja hanke onkin etujärjestön prioriteettilistan kärjessä. Karanko muistuttaa, että teollisen yhteistyön hankkeista valuu todennäköisesti hyötyä ja aktiviteettia koko yritykseen puolustustoimintojen ulkopuolellekin.

 

Teollinen yhteistyö jakautuu suoraan sekä epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön. Näistä suora yhteistyö on välittömässä yhteydessä itse koneeseen ja sen järjestelmiin eli voi tarkoittaa koneiden, aseistuksen tai vaikkapa tutkien loppukokoonpanoa, testausta, simulointia, huoltoa tai ylläpitoa. Tässä yhteistyössä keskeisessä roolissa ovat ne puolustusalan toimijat, jotka jo nyt ylläpitävät puolustusvoimien kalustoa, Karanko kertoo.

Epäsuoraan yhteistyöhön puolestaan liittyy puolustusvoimien määritelmä kriittisistä teknologioista. Epäsuorankin teollisen yhteistyön pitää nykyisin rajoittua sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, mutta se ei liity suoraan hankittavaan järjestelmään. Kyse on erilaisten teknologisten valmiuksien kehittämisestä: esimerkiksi johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmistä, suojamateriaaleista tai vaikkapa tekoälystä.

Kun jälkimmäinen otetaan huomioon, voi yhteistyöverkostossa olla kyse jopa 200–300 kotimaisesta yrityksestä, Karanko sanoo.

PIA:n selkeä tavoite on, että HX-hankkeen teollinen yhteistyö tuottaa myös pitkäkestoisempaa liiketoimintaa.

– Muuten tällainen yhteistyö ei ole kestävällä pohjalla. Se on myös näiden viiden toimittajakandidaatin selkeä tahtotila, että kyse on pidemmästä yhteistyöstä, ei one off -jutusta.

 


 

Kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista on varoitettu useaan otteeseen. - Näkökulma: Venäjän tulee ymmärtää nykyisen politiikkansa seuraukset, kun se toimii EU:ssa; suurimman asiakkaansa etupihalla. Venäjä voi varautua siihen, että ellei Ukrainan asema muutu kaikin osin; vastassa on esim. Saksan aluevesillä laivaston kaksi korvettia! Olisi jo vihdoin korkea aika Venäjältä järkiintyä! - Gaspromin sopimukset enegiajättien kanssa eivät päde, kun kaapin paikan asiassa näyttää lopulta Saksan hallitus ja EU. - Venäjä tarvitsee selvästi enemmän EU:ta kaupallisesti; kuin EU Venäjää, joka on todellisuudessa kansantalouden kääpiö.- Venäjän LNG:lle on markkinoilla runsaasti vaihtoehtoja. - KimsBlog


  

 

Suomen Nord Stream –päätös huomioitiin

Venäjällä – Ministeri: ”Olemme luottavaisia”

 
 
Luotu: 
12.4.2018 19:41

  • Kuva: Nord Stream 2
    Kuva
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2 -maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä.
 
|

Venäjän energiaministeri Aleksander Novak on kehunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston tänään torstaina Nord Stream 2 –hankkeelle antamaa lupapäätöstä.

–Saksa on tehnyt päätöksensä ja Suomi teki lopullisen päätöksen kirjaimellisesti tänään. Teemme järjestelmällisesti työtä muiden maiden, etenkin Tanskan ja Ruotsin kanssa. Olemme luottavaisia sen suhteen, että projekti toteutuu, koska se on ensisijaisesti kaupallinen ja eurooppalaiset kuluttajat ja yhtiöt ovat kiinnostuneita, hän sanoi uutistoimisto TASSille

Aluehallintovirasto kertoi myöntäneensä vesilain mukaisen luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2 -maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä. Valtioneuvosto antoi oman ehdollisen suostumuksensa Nord Stream 2 -putkien rakentamishankkeelle Suomen alueen osalta 5. huhtikuuta. 

 

Saksan meriasioista vastaava viranomainen ilmoitti huhtikuun alussa hyväksyvänsä kaasuputken rakentamisen. Liittokansleri Angela Merkel sanoi kuitenkin tiistaina, ettei hanke etene ennen kuin Ukrainan rooli selkiytyy.

 

Nord Stream 2:n vaikutuksien Ukrainalle on arvoitu olevan huomattavat, koska se menettää kahden miljardin dollarin vuosittaiset siirtomaksut. Lisäksi Venäjän uskotaan katkaisevan kaasutoimitukset Ukrainaan Nord Stream 2:n valmistuttua.

Venäläisen Gazpromin pääomistamassa Nord Stream 2-hankkeessa rakennetaan kaksi maakaasuputkea Venäjältä Saksaan Itämeren poikki. Reitin on määrä kulkea Venäjällä sijaitsevasta rantautumispaikasta Suomen, Ruotsin ja Tanskan vesien kautta rantautumispaikalle Saksaan. Nord Stream 2 –hankkeella on vahva kytkös myös Suomeen, sillä valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum omistaa noin 47 prosenttia saksalaisesta Uniperista, joka on yksi NS2-hankkeen rahoittajista.

 


 

Venäjän luonnonvaraministeriö arvioi, että Koillisväylän rahtimäärät saattavat lisääntyä nykyisestä 10 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 67 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Noin puolet tästä olisi nesteytettyä maakaasua, jota tuotetaan muun muassa Jamalin niemimaalla.


  

 

IBO: Venäjä suunnittelee lisää rajoituksia

Koillisväylän meriliikenteeseen

 

Jatkossa vain Venäjällä rakennetut alukset saisivat käyttää vapaasti Koillisväylää, kertoo nettijulkaisu The Independent Barents Observer.

 

Koillisväylä
Lasti nesteytettyä
 maakaasua saapuu Tornioon
Lasti nesteytettyä maakaasua saapuu Tornioon | Kyösti Vaara / Yle

VENÄJÄ

 

Uuden lakiehdotuksen mukaan pääsääntöisesti vain Venäjällä rakennetut alukset saisivat kuljettaa öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Koillisväylällä, kertoo nettijulkaisu The Independent Barents Observer(siirryt toiseen palveluun) (englanniksi).

 

Lakiesitys on jatkoa Venäjän Duuman jo hyväksymälle laille, joka kieltää venäläisiltä aluksilta merenkulun ulkomaalaisen lipun alla arktisilla vesillä. Laki säädettiin viime vuonna sen jälkeen, kun presidentti Putin vaati toimenpiteitä venäläisen laivanrakennusteollisuuden suojelemiseksi.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on nyt laatimassa uutta lakiehdotusta, jonka mukaan ei riitä, että arktisilla vesillä seilaavat venäläiset alukset kulkevat Venäjän lipun alla, vaan kaikki arktisen liikenteen alukset pitää rakentaa Venäjällä.

 

Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2019, kertoo venäläinen sanomalehti Kommersant IBO:n mukaan. Sitä sovelletaan aluksiin, jotka kuljettavat öljyä, maakaasua ja hiiltä Koillisväylällä eli Siperian pohjoisrannikon edustalla.

 

Lakiin on kuitenkin tarkoitus kirjata joitain poikkeuksia. Ulkomaisten alusten käyttö on edelleen mahdollista tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi Venäjän hallitus voi halutessaan sallia Venäjän ulkopuolella rakennettavien alusten käytön ainakin nesteytetyn maakaasun kuljetuksissa.

 


 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) luki OECD:n raporttia ilmeisen tyytyväisenä. – Maalissa ei vielä olla. Siksi meidän täytyy jatkaa uudistuksia. Ja pitää kiinni tiukasta finanssipolitiikasta. - Näkökulma: Suomen työllisyysasteen kasvu uudelle tasolle yli 75% on 2018, pitkälti ammattiliittojen käsissä. Uudet työehdot nuorille. Omat räätälöidyt palkkatuetut työehdot maahanmuuttajille ja samoin joustavat soveltuvat sopimukset senioreille. Mikään ei saisi nyt olla muutoksessa pyhää!! - KimsBlog


  

 

OECD Suomen työllisyysasteesta: Jos se olisi

kuin Ruotsissa, talous kasvaisi viisi prosenttia

 


Eläkeputken alaikärajaa tulisi nostaa samaa tahtia kuin eläkeikää, kotihoidontuki olisi uudistettava, perhevapaiden tuet eivät saisi olla liian avokätisiä ja päivähoitomaksut pitäisi määräytyä
 paremmin tulojen mukaan, OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi sanoi.

Julkaistu: 28.2. 11:41 | Taloussanomat


 

 

 

OECD kiitteli maaraportissaan Suomen talouden kurssin kääntymisestä, ja toivoi Suomelta verouudistusta ja sosiaaliturvan remonttia.
Talousjärjestö OECD on julkaissut Suomea koskevan maaraporttinsa. OECD julkaisee maaraporttinsa joka toinen vuosi, ja Suomen taloustilanne on kohentunut huimasti edellisestä raportista.


Suomen talousmittarit ovat plussalla, kiitos maailmantalouden ja euroalueen kasvun, ja osin myös Suomessa tehtyjen päätösten.

Raportin esitelleen OECD:n apulaispääsihteerin Mari Kiviniemen mukaan työllisyysastetta pitää edelleen nostaa. Hallitus on pääsemässä 72 prosentin tavoitteeseensa.

– Suomen työllisyysaste on matalampi kuin Pohjoismaissa. Jos se olisi Ruotsin 77 prosentin tasolla, bruttokansantuote kasvaisi viisi prosenttia, Kiviniemi totesi.

OECD mukaan väestön ikääntymisestä koituvia lisäkuluja pitää hillitä ja saada Suomeen korkeampi työllisyys.

OECD kiitteli hallituksen toimia, ja esitti kaksi suositusta: verouudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

– Verotuksen osalta suositukset eivät tarjoa uutta ja yllättävää, Kiviniemi sanoi.

OECD:n mielestä kokonaisveroaste ei saa nousta, työn verotusta kannattaisi edelleen keventää, rukata arvonlisäveroja ja korottaa ympäristöperusteisia veroja.

Sosiaaliturvan uudistamiseksi OECD tarjosi Suomelle kahta mallia: perustuloa tai Britannian kaltaista yleistukea. Näillä voitaisiin poistaa kannustinloukkuja ja saada työttömiä paremmin töihin.

Järjestö kallistuisi yleistukeen, jossa yksinkertaistetaan sosiaaliturvaa, yhdistetään useampia tukia yhteen ja palkkatulot leikkaisivat tukea.

Kiviniemi kertoi myös, että esimerkiksi eläkeputken alaikärajaa tulisi nostaa samaa tahtia kuin eläkeikää, kotihoidontuki olisi uudistettava, perhevapaiden tuet eivät saisi olla liian avokätisiä ja päivähoitomaksut pitäisi määräytyä paremmin tulojen mukaan.


– Kiinnittäisin huomiota raportin suosituksiin verotuksesta ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, Orpo totesi.

Hallitus ei tällä vaalikaudella sote-kiireiltään tee sosiaaliturvan uudistusta, vaan se lienee seuraavan vaalikauden hallituksen agendalla.


 
Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskunta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
 
 

Tässä viisi keinoa työllisyysasteen

nostamiseksi

 

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on Keskuskauppakamarin mukaan asetettava Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi tänä vuonna.

 

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu, hän toteaa.

Palvelut ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi. Hän muistuttaa, että kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön.

– Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny, Linnainmaa varoittaa.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

Keskuskauppakamarin mukaan uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin.

– Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan. Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee. Lupaus lakien ”takuukorjauksista” voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä, vaatii Linnainmaa.

Ankara progressio haittavero työnteolle

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

– Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

– Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen. Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamarin keinot työllisyysasteen nostamiseksi:

1. Työn verotusta kevennetään

– Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.

2. Kannustinloukut poistetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä
– Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa

3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille
– Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa selvitäkseen jatko-opinnoista.

4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetään
– Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla
– Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet
– Työn perässä muuttoa kannustetaan

5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi
***– Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

***


 
 

Palkkaneuvottelut pitäisi yrittäjien mielestä

siirtää kokonaan yrityksiin

 

HEIKKI JANTUNEN

 

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu vanhaan suljetun talouden maailmaan, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

 


 

  • LKS 20160714 - Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kokoomuksen eduskuntaryhmän teesien julkistustilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumaviikolla Porissa 14. heinäkuuta 2016. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi teesinsä
 hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

    Mikael Pentikäinen (Lehtikuva/Roni Rekomaa)

 

 

Mikael Pentikäisen mielestä työnantaja- ja työntekijäliittojen ei pitäisi sopia palkoista ollenkaan.

– Palkkaneuvottelut pitää siirtää kokonaan yrityksiin, sillä yritysten tilanteet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Ei ole yhtä korotusprosenttia, joka toimisi kaikissa yrityksissä. Myös toimialojen sisällä on valtavat erot, Pentikäinen toteaa tiedotteessaan.

 

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu hänen mielestään vanhaan suljetun talouden maailmaan. Yleiskorotusajattelu voisi hänen mielestään kuitenkin toimia, jos Suomessa voisi sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu.

– Silloin yritykset voisivat myös neuvotella omaan tilanteeseensa sopivan ratkaisun. Suomessa ei kuitenkaan juurikaan ole mahdollista sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Erityisen rajattua tämä on pieniltä yrityksiltä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin, Pentikäinen muistuttaa.

Hänen mukaansa on siirryttävä moderniin sopimiseen, jossa yrityksillä ja työntekijöille on laaja sopimisen vapaus, joka turvaa työpaikat ja yritysten menestyksen. Silloin pystytään huomioimaan yrityskohtaiset tuottavuuserot ja palkitsemaan paremmin menestyksestä.

– Tämä rohkaisisi yrityksiä miettimään enemmän malleja, jotka palkitsevat työntekijöitä yritysten menestymisestä. Nyt tätä tehdään liian vähän. Palkka-asiat on liiaksi ulkoistettu liitoille, joissa tunnetaan huonosti yritysten arki, Pentikäinen arvioi.

Minimipalkan turvaava malli kuitenkin hänen mukaansa tarvitaan.

– Minimipalkka voitaisiin sopia joko laissa tai työehtosopimuksissa. Molemmilla on heikkoutensa ja etunsa. Vaihtoehtojen paremmuudesta olisi hyvä keskustella. Palkkaneuvotteluiden siirtäminen yrityksiin olisi työntekijän etu, Pentikäinen kertoo.

Hän huomauttaa, että yrityskohtainen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kannattavat yritykset maksavat korkeampia palkkoja.

***

– Nykyinen liittovetoinen palkkamalli vaikeuttaa yritysten kannattavuuden paranemista ja pitää palkat pieninä. Se pitää myös työttömyyden korkeana väkisin, koska se jarruttaa yritysten uudistumista, Pentikäinen toteaa.

Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitykset osoittavat, ettei paikallinen sopiminen johda palkka-aleen. Enemmän uskotaan palkkatason nousuun.


 

 

EK vaatii merkittäviä kiristyksiä: Lakoista 97

% oli laittomia viime vuonna

 
Luotu: 
18.4.2017 13:16

  • Kuva: Alma Media arkisto / Kimmo Penttinen
    Kuva
    Esimerkkinä laittomasta lakosta EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Kuvituskuva.
 
|

Laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita tulisi merkittävästi kiristää, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Johtaja Ilkka Oksala huomauttaa, että Ruotsissa kovemmat sanktiot hillitsevät lakkohalukkuutta toisin kuin Suomessa.

 

Kaikkiaan EK:n jäsenyrityksissä toteutui viime vuonna 71 työtaistelua ja niihin osallistui noin 6500 työntekijää. Yleisin syy oli työvoiman vähentäminen tai sen uhka sekä työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy. Viime vuonna menetettiin yhteensä 6600 työpäivää, EK laskee.

Vuoteen 2015 nähden työtaisteluiden määrä ja niissä menetettyjen työpäivien osuus pieneni huomattavasti. EK:n mukaan luvuissa näkyvät syksyllä 2015 järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.

 

– Työtaisteluissa menetetyt työpäivät ovat kuitenkin Suomessa edelleen merkittävät, verrattuna esim. Ruotsiin tai Saksaan. Vuosina 2006–2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti (Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft Köln). Meillä on siis vielä kirittävää, Oksala sanoo tiedotteessa.

 

EK:n mukaan viime vuoden työtaisteluista valtaosa eli 60 kappaletta oli lakkoja, joista 97 prosenttia oli laittomia. Esimerkkinä EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Työtuomioistuimen mukaan lakko kohdistui voimassaolevaan työehtosopimukseen, joten se oli laiton. EK:n mukaan työnantajalle aiheutui vuorokauden työtaistelusta noin miljoonan euron vahingot ja lähes koko Suomen junien matkustajakaukoliikenne seisahtui. 14 ammattiosastoa tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa yhteensä 11 200 euroa ja ammattiliitto 5 000 euroa.

***

EK:n mukaan Suomenssa on ollut 2000-luvulla laittomia lakkoja keskimäärin 100 vuodessa. Vastaavana aikana Ruotsissa on ollut keskimäärin vain 2 laitonta lakkoa vuodessa.

***

– Laittomien lakkojen yleisyys liittyy Suomen työrauhajärjestelmän perustavaa laatua oleviin ongelmiin. Vaikka työehtosopimuksen voimassa ollessa tulisi vallita työrauha, laittomista työtaisteluista ammattiosastolle ja/tai ammattiliitolle tuomittavat alhaiset, muutaman tuhannen euron hyvityssakot mahdollistavat lakkoilun työehtosopimusten voimassaolonkin aikana. Tässä on iso ero Ruotsiin nähden, jossa laittomista työtaisteluista voi joutua yksittäinen työntekijäkin vahingonkorvausvastuuseen. Tämä osaltaan hillinnee lakkohalukkuutta, Oksala sanoo.

 

– Vuosi 2016, kuten koko 2000-luku, osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä voitaisiin helposti ja nopeasti parantaa vähentämällä laittomien työtaisteluiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tämä edellyttää laittomista työtaisteluista tuomittavien sanktioiden merkittävää kiristämistä, Oksala kiteyttää.


 

 

Wahlroos kehotti ottamaan mallia naapurista

– 5 syytä, miksi Ruotsi jyrää

 


 

Julkaistu: 25.10. 6:05

 
Ruotsin talous on monilla mittareilla ylivoimainen maavertailussa. Mutta onko vertailu reilua?
Ruotsissa vienti vetää paremmin, brändit ja musiikkimenestys tunnetaan maailmalla. Kaikki on naapurissa jotenkin kauniimpaa ja hauskempaa. Pankkiiri Björn Wahlrooskinhaukkui jälleen viikonloppuna Suomea ja kehotti ottamaan mallia Ruotsista.


Suomessa talous kasvaa tänä vuonna vain 1,1 prosentin vauhtia, Ruotsissa 3,2 prosenttia. Suomessa bruttokansantuote on asukasta kohden runsaat 38 000 euroa, Ruotsissa yli 50 000 euroa. Miksi näin? Taloussanomat listasi seikkoja, jotka selittävät Ruotsin menestystä.

1. Vienti

Vientiteollisuus tukee Ruotsin taloutta. Vuosina 2009–2015 Suomen vienti kasvoi alle 10 prosenttia, mutta Ruotsissa yli 20. Suomen viennin laskun taustalla on ollut tietysti Nokia ja viimeksi Venäjän markkinoiden heikkous. Ruotsalaiset pärjäävät kuitenkin ennen kaikkea siksi, että naapurin viennin rakenne sopii nykytilanteeseen paremmin. Ruotsilla on isot brändinsä, Ikea, H&M, Ericsson ja Volvo.

– Olemme siirtäneet viimeisen 15–20 vuoden aikana heikommin kannattavaa tuotantoa muualle ja keskittyneet tuotteisiin, jotka ovat kilpailukykyisiä, Nordean pääanalyytikko Torbjörn Isaksson selittää.

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen muistuttaa, että kulutus on kehittynyt maailmalla paremmin kuin investointikysyntä. Kun Kiinankin talous kasvaa aiempaa hitaammin, Ikean huonekaluja ostetaan, mutta ei niinkään suomalaisia työkoneita.

2. Valuutta

Euroalueen ulkopuolella Ruotsin keskuspankki voi harjoittaa aktiivista korkopolitiikkaa. Finanssikriisin jälkeen Ruotsin kruunu devalvoitui nopeasti. Se auttoi Ruotsia selviämään kriisistä, Isaksson muistuttaa.

– Kun keskuspankki on laskenut korkoa, se on vaikuttanut välittömästi asuntomarkkinoiden korkoihin ja yritysten lainakustannuksiin. Keskuspankki on laskenut korkoa voimakkaasti viime vuosina, ja sillä on ollut kasvua tukeva vaikutus, hän sanoo.

Kelluva valuutta on suhdannepuskuri, joka auttaa vaikeina aikoina. Mutta ei mikään maa pysty pitämään yllä heikko valuuttakurssia kovin pitkään, koska se merkitsee, että maalla menee huonosti, jos valuutta hinnoitellaan alhaalle, Kotilainen huomauttaa silti.

3. Uudistukset

– Ruotsissa on tehty 1990-luvun jälkeen monia tärkeitä uudistuksia, työmarkkinoiden lisäksi eläkejärjestelmään ja kilpailulainsäädäntöön. Niiden vaikutus näkyy yhä taloudessa, Isaksson sanoo.

Ekonomisti, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) totesi viikonloppuna, että Ruotsissa on poistettu työmarkkinoiden jäykkyyksiä, joita Suomessa on edelleen. Esimerkkejä ovat työehtosopimusten yleissitovuus ja palkkojen yleiskorotukset. Ruotsissa on myös heikennetty työttömyyskorvauksia.

Tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderon puolestaan arvioinut, että työmarkkinat ovat pikemminkin jäykemmät Ruotsissa.

4. Palkat

Vuoden 2007 kuuluisa fiktiivinen ’Sari Sairaanhoitaja’ aloitti vuosien palkankorotuskierteen Suomessa. Ruotsissa palkankorotukset on pidetty niin maltillisina, että ne eivät Isakssonin mukaan heikennä kustannuskilpailukykyä. Vaikka Ruotsi on Suomea vauraampi, palkkataso on vain hieman korkeampi. Etla arvioi keväällä, että Suomessa palkkojen jäädyttäminen vuoden 2010 tasolle olisi säästänyt jopa 69 000 työpaikkaa. Nyt Suomi seuraa Ruotsin mallia palkkamaltissa, mutta vaikutus tulee vasta viipeellä.

Nordean Isaksson kiittelee niin kutsuttua Ruotsin mallia.

– Teillä on pitkä perinne vahvoista ammattiliitoista, mikä on ehkä johtanut Ruotsia suurempiin palkankorotuksiin aiempina vuosina. Meillä on laaja yhteisymmärrys, että vientialojen tulee määrittää palkkojen yleistä kehitystä, Isaksson sanoo.

5. Julkinen talous

Vuosina 2013–2015 Ruotsin kotimainen kysyntä kasvoi OECD:n arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan Suomessa kotimaisen kysyntä kuitenkin supistui kaksi prosenttia. Näin merkittävä ero riittää jo hyvin selittämään Ruotsin paremman työllisyyskehityksen, Kiander on arvioinut.

Kun yksityinen ja vientimarkkina vetää, myöskään julkista velkaa ei ole tarvinnut kasvattaa Suomen tapaan. Ruotsissa finanssipolitiikkaa on voitu pitää melko keveänä koko ajan ja verohelpotuksilla on ruokittu yksityistä kulutusta. Yritysverotuksessa Ruotsin ei ole tarvinnut lähtenyt alennuksiin. Suomessa yhteisövero on huomattavan matala 20 prosenttia ja Ruotsissa 22.

– Ruotsin talouteen vakautta tuo valtionvelka, jonka suhde BKT:hen on pysynyt matalana, vain hieman yli 40 prosentissa, Isaksson sanoo.

Kannattaako vertailla?

Suomi-Ruotsi maavertailu on suosittua, mutta onko siinä järkeä? Historiaa tai sijaintia ei voi muuttaa ja ne vaikuttavat nykypäivänäkin. Nokia pullisti aikanaan Suomen bruttokansantuotetta hämäävästi Ruotsin tasoille, mutta Nokiasta puhdistettu Suomi oli aina lopulta pienempi ja köyhempi maa.

– Suomalaisilla oli etu Venäjän-yhteydestä 1800-luvulla, jonka avulla etumatkaa Ruotsiin kurottiin. Toisaalta yhteisen valtakunnan johtavat keskusalueet sijaitsivat Tukholmassa ja muissa keskuksissa, jonne varallisuus ja kansainväliset yhteydet ja varhainen teollisuus keskittyivät, taloushistoriaan erikoistunut professori Markku Kuisma muistuttaa.

Suomi sijaitsee Tukholman yläpuolella pohjoisessa, mutta isoin osa Ruotsista on Tukholman eteläpuolella. Maatalous on tuottanut vaurautta naapuriin toisella mitalla kuin Suomessa.

– Ruotsi avautuu Itämeren lisäksi myös Atlantille, jossa suuret markkinat ja tiedon metropolit ovat olleet viimeiset 400–500 vuotta. Ainut iso läntinen ja kansainvälinen metropoli Suomen lähellä on Pietari, mutta sehän ei meille ole kelvannut kuin 1800-luvulla, Kuisma heittää.

Molemmilla mailla on metsiä, mutta Ruotsilla on vielä enemmän metalleja. Myös vesivoima antaa etumatkaa. Kun vaurautta on kertynyt naapurimaahan satoja vuosia pidempään kuin Suomeen, yrityssektori ja pääomamarkkina on toista kokoluokkaa naapurissa tänä päivänäkin. Suuruuden ekonomiaa kuvaa, että SSAB osti Rautaruukin, ei toisinpäin.