Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa Twitterissä Elorannalle. Hän muistutaa yrittäjävähennyksen olevan iso apu varsinkin yksinyrittäjälle. ”Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa”, Pentikäinen sanoo. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan 45 prosenttia yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Mikael Pentikäinen: Hakaniemi ei kohtaa

yksinyrittäjien maailmaa

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan yrittäjävähennys on iso apu pienituloisille yksinyrittäjille.

 

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen A-studion Kuplat-sarjassa on esimerkki siitä, miten eri ihmisryhmien maailmat eivät kohtaa Suomessa. Eloranta kirjoittaa Suomenmaan blogissa politiikan sisältövalikon ”muo­dos­tu­van si­ten, et­tä hy­vä­o­sai­sia kan­nus­te­taan pork­ka­noil­la ja vä­hä­o­sai­sia ke­peil­lä”.

”Kun maa­han puu­hat­tiin pak­ko­la­eil­la pal­ka­na­len­nuk­sia, niin iso­ken­käi­sil­le teh­tiin vie­no eh­do­tus va­paa­eh­toi­ses­ta pal­ka­na­len­nuk­ses­ta. Kun työt­tö­miä pa­tis­te­taan töi­hin toi­meen­tu­lon leik­kaa­mi­sen uhal­la, yrit­tä­jil­le an­net­tiin ve­ro­hel­po­tus yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sen muo­dos­sa”, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta@ElorantaJa

Kun maailmat eivät kohtaa. Ihmisten väliset etäisyydet kasvavat ja yhteiskunta säröilee. Pystymme parempaan, näin uskon ja luotan. http://tinyurl.com/y856vvms 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 
 

Tärkeitä huomioita. On hyvä muistaa, että on iso apu varsinkin yksinyrittäjille, joista noin puolet ansaitsee alle 2000 e/kk. Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa.

Yle kertoi torstaina, että saatavuusharkintaa käytännössä jo puretaan SuomessaTE-keskusten paikallisilla ratkaisuilla. Yhä useampia ammattinimikkeitä on vapautettu saatavuusharkinnasta, kun työvoimapula riivaa noususuhdanteessa eri aloja.


 

 

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa

palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää

kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden

STTK luopuisi siitä

 

 

SAK:n Jarkko Elorannan mielestä STTK:n Antti Palola astuu duunarijärjestön tontille avauksellaan.

 

Työvoima
Jarkko Eloranta
Jarkko ElorantaVesa Moilanen / Lehtikuva

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu toimihenkilöjärjestö STTK:n halusta helpottaa Euroopan ulkopuolisen työvoiman pääsyä Suomeen niin sanotusta saatuvuusharkinnasta luopumalla.

 

– Saatavuusharkintahan koskee erityisesti SAK:laisten liittojen duunariammatteja, eikä niinkään STTK:n ja akavalaisten ammatteja. Siinäkin mielessä tämä on vähän naapuritontille paaluttamista, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Ylelle.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola linjasi torstaina, että Suomeen tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää ulkomaista työvoimaa, kun huoltosuhde heikkenee. Hänen mukaansa saatavuusharkinnasta voidaan luopua, kunhan valvontaa vahvistetaan.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa ei valita tehtäviin, joihin löytyy tekijöitä Suomesta tai muualta Euroopasta.

Eloranta: Ei merta edemmäs kalaan

SAK:n mielestä saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni, vaikka työvoiman tarpeesta ja myös ulkomaisen työvoiman käytöstä ollaan valmiit keskustelemaan.

– Meillä on edelleen myös Suomessa työvoiman tarjontaa ja se on hyvä, että käymme ne resurssit läpi. Myös työnantajat joutuvat tässä miettimään, miten sitä työvoimaa saisi ja näkemään vähän vaivaa sen eteen. Eikä vain lähdetä heti merta edemmäs kalaan, Eloranta sanoo.

 

Elorannan mukaan ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan liittyviä ongelmia ei kaivata yhtään lisää.

SAK:n johtajan mielestä maahanmuutolla ei myöskään voida ratkaista heikkenevää huoltosuhdetta, eli työikäisten määrän pienenemistä suhteessa eläkeläisiin.

 

– Ne määrät olisivat niin massiivisia, että siinä syntyisi sitten vähän muutakin sosiaalista ongelmaa. Täytyy muistaa että sieltähän ei tule vain työntekijä. Sieltä tulee myös sitten hänen puolisonsa, perheensä ja ehkä hänen vanhempansa, isovanhempansa ja lapsensa, Eloranta sanoo.

Rahoitustoimintaveron ohella Sdp esittää institutionaalisille sijoittajille, kuten eläkeyhtiöille ja sijoitusrahastoille, uusia veroja osingoille ja kiinteistösijoituksille. Näillä muutoksilla olisi vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksuihin.


  

 

Finanssiala tulistui demareille:

Rahoitustoimintavero tulisi asiakkaiden

maksettavaksi

 

   

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. KUVA: OUTI JÄRVINEN
 
 
 

"Demareiden esittämä rahoitustoimintavero siirtyisi todennäköisesti suurelta osin asiakkaiden maksettavaksi", arvioi Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

 

”Finanssialan yritykset ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Demarit ehdottavat alalle uutta rahoitustoimintaveroa perustellen sitä finanssisektorin aliverotuksella. Tällaiselle väitteelle ei löydy katetta”, sanoo tiedotteessa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

 

Finanssialan maksama yhteisöveropotti kohosi alan mukaan vuonna 2016 noin 651 miljoonaan euroon, joka on 12 prosenttia veron koko tuotosta. 

"Yhteisöveroakin suurempi potti finanssialan maksamista veroista on arvonlisäveron suuruinen vakuutusmaksuvero, jota alan yhtiöt keräsivät ja tilittivät 748 miljoonaa euroa", ala kertoo.

Sdp:n mukaan finanssisektorin aliverotus syntyy arvonlisäverottomuuden myötä saatavasta edusta.

"Vaikka finanssipalvelut ovat pääosin arvonlisäverotuksen ulkopuolella, se ei tarkoita, että alan yritykset ovat aliverotettuja. Arvonlisävero on kulutukseen kohdistuva vero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan ja tilittää valtiolle. Veron maksaa siis kuluttaja, ei tuottaja", ala sanoo.

 

Kaupin mielestä arvonlisäverottomuus ei ole alalle etu vaan rasite

 

"Alan yritykset investoivat nyt paljon mutta eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa muiden yritysten tavoin. Tämä lisää finanssipalveluiden tuotantokustannuksia arvioidemme mukaan noin 300 miljoonaa euroa vuosittain”, Kauppi sanoo.

Alan mielestä ehdotettu vero ei olisi oikea arvonlisävero, vaan se perustuisi finanssiyritysten maksamiin palkkoihin. Kaupin mukaan on selvää, että veron käyttöönotto loisi kannusteen siirtää työvaltaisia toimintoja maihin, joissa vastaavaa veroa ei ole.

 

”Suomi menettäisi työpaikkoja. Ruotsissa toissa vuonna esitetty 15 prosentin palkkasummavero olisi tutkimusten mukaan johtanut lähes joka viidennen työpaikan menetykseen pankkisektorilla. Koko finanssisektorilta työpaikkoja olisi kadonnut jopa 16 000. Suomessa ala työllistää noin 40 000 työntekijää, joten vaikutus olisi merkittävä meilläkin.”

Ruotsin hallitus veti sittemmin veroesityksensä pois.

 

”Pankit ja monet muut finanssialan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Demareiden esittämä rahoitustoimintavero siirtyisi todennäköisesti suurelta osin asiakkaiden maksettavaksi. Viime kädessä tämä riippuu toki markkinaolosuhteista”, Kauppi toteaa.

”Eläkeyhtiöiden tuottojen pieneneminen luo automaattisesti painetta työeläkemaksun nostoon. Tällaista politiikkaa ei voi pitää oikeansuuntaisena tilanteessa, jossa maksuihin kohdistuu muutenkin nousupaineita”, Kauppi sanoo.

 


 

Raportissa on laskettu, paljonko naisten työnteko on parantunut bruttokansantuotetta (BKT): jos naisten työssäkäynti olisi jäänyt 1960-luvun tasolle, yhden suomalaisen BKT olisi vuonna 2010 ollut karkeasti arvioituna 1500 dollaria eli noin 1252 euroa nykyistä matalampi.


 

 

Raportti: Suomi ei pärjää Pohjoismaiden

priimuksille tasa-arvossa, palkkaerot

kovempia kuin OECD-maissa keskimäärin

 

 

Tuore OECD:n raportti väläyttää realistisimpana ratkaisuna työelämän tasa-arvoistamiseksi sitä, että miehet tekisivät vähemmän töitä. Kyse on työn ja lastenhoitovastuun tasapainottamisesta.

 

Tasa-arvo
mies- ja naistyöntekijöiden kenkiä
AOP

Pohjoismaat, ja Suomi niiden joukossa, paistattelee tuoreessa OECD:n raportissa yleisesti ottaen työelämän tasa-arvon kärkipäässä, mutta sukupuolten palkkaeroissa Suomella ei ole kehumista.

 

Suomessa kokoaikaista työtä tekevien naisten ja miesten palkkaero (gender gap) on keskimäärin 18,1 prosenttia miesten eduksi, kun se OECD-maissa on keskimäärin on 14,1.

Yksikään muista Pohjoismaista ei jää palkkaeroissa OECD:n keskiarvon huonommalle puolelle: Tanskassa luku on 5,8, Norjassa 7,1, Islannissa 9,9 ja Ruotsissa 13,4 prosenttia. Mittavimmat tuloerot löytyvät Japanista, keskimäärin 25,7 prosenttia.

Suomi on tuloeroissa samalla tasolla kuin Yhdysvallat, 18,1 prosenttia ja Kanada, 18,2 prosenttia sekä ja lähellä Iso-Britanniaa, 16,8 prosenttia.

 

Pohjoismaiden luvut ovat kuitenkin keskenään paremmin vertailukelpoisia kuin esimerkiksi Suomen ja Japanin, sillä Pohjoismaissa valtaosa osa naisista osallistuu työelämään. Japani ja Italia ovat naisten työelämään osallistumisen häntäpäässä.

Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta OECD:n raportista, "Is the Last Mile the Longest". Nimi viittaa siihen, kauanko maailman tasa-arvoisimmissa maissa kestää kuroa viimeiset eriarvoisuuden kilometrit umpeen.

 

Miehet ja naiset poteroissaan

Merkittävimmät syyt miesten ja naisten palkkaeroihin on se, että Suomen työelämä on muita Pohjoismaita jakautuneempi miesten ja naisten töihin, kertoo OECD:n ekonomisti Willem Adema, toinen raportin kirjoittajista.

– Naiset ovat useammin töissä matalapalkkaisissa palvelusektorin aloilla, Adema sanoo.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Raportin mukaan miesten ja naisten palkkaro kasvaa merkittävästi, kun vertaa 25–29-vuotiaiden, sekä toisaalta 35–39 -vuotiaiden tuloja.

Ademan mukaan toinen merkittävä syy on se, että naiset kantavat huomattavasti suuremman vastuun lastenhoidosta. Suomessa myös päivähoidossa on pienempi osa alle kaksivuotiaista lapsista kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kumpikin näistä tekijöistä viittaa siihen, että naiset keskeyttävät uransa, kun talouteen tulee lapsia, mikä taas kasvattaa tuloeroa, Adema arvioi.

 

Naiset työllistyvät, hyvä: voisivatko miehet vähentää töitä?

Ruotsi ja Norja ovat työelämän tasa-arvopriimuksia Pohjoismaidenkin mittapuulla. Ne yltävät OECD-keskiarvoon tai sen paremmalle puolelle kaikilla raportin mittareilla: naisten osallistumisessa työelämään, naisten määrässä johtotehtävissä sekä palkkatasossa.

Suomessakin naisten osuus päällikkötehtävissä olevista yltää 33,8 prosenttiin eli yli OECD-keskiarvon, 32 prosenttia. Suomi on maailman kärkipäässä myös siinä, kuinka suuri osa naisista on työelämässä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD näkee naisten työllistymisen keinona tehostaa talouskasvua, mutta myöntää, että työn määrän lisääminelläkin on rajansa – vaikka se talouskasvua tuottaisikin.

 

Ilman naisia suomalaisen BKT olisi noin 1252 euroa nykyistä matalampi

 

Sekä naiset että miehet tekevät Pohjoismaissa paljon töitä. Raportissa pohditaan, että vapaa-aikaan ja muuhun kuin vastikkeelliseen työntekoon käytettävä aika saattaisi kutistua niin paljon, että tilanne verottaisi jo kaikkien elämän mielekkyyttä.

Parempi ajatus voisi OECD:n mukaan olla esimerkiksi kuusituntinen työpäivä, jota Ruotsissa on kokeiltu. Vielä parempi, tai realistisempi tie olisi se, että miehet vähentäisivät kokonaistyöaikaansa. Naiset voisivat vastaavasti lisätä sitä.

Säästyneet ajan voisi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi miehet osallistumalla enemmän lastenhoitoon. Epätasainen hoitovastuu on keskeinen työelämän eriarvoisuuden aiheuttaja.

 

Yli tuhat euroa lisää lompakkoon

Naisten osallistuminen yhteiskuntaan on ollut keskeinen tekijä Pohjoismaiden talouskasvun edistäjänä, toteaa OECD.

Norjassa BKT henkeä kohti olisi raportin mukaan niinkin paljon kuin 9000 dollaria, noin 7500 euroa nykyistä matalampi.

Viimeisten 40–50 vuoden aikana BKT on ollut Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa joka vuosi 10–20 prosenttia korkeampi.

 


 

"Eräs aineistossa useamman kerran esiin tullut tapa on ”sitoa” työntekijä omaan yritykseen takaamalla työntekijälle joko työn tekemiseen tai normaaliin elämään liittyviä asioita ja resursseja", Linjakumpu kirjoittaa. Palvelusten tekemisellä työntekijöille pyritään saamaan myöhemmin itselle jotain etuja, kuten kirjan esimerkissä eräs lestadiolaistaustainen henkilö kertoo.


 

 

 

Kirja avaa lestadiolaisten bisneksiä: nuoria

miehiä sitoutetaan rakennusalalle velalla -

ilmaisia ylitöitä vaaditaan "hengen talkoina"

 

   
 
ydintä. Tuore kirja kuvailee rakentamista vanhoillislestadiolaisten
 keskeisimmäksi yrittämisen alueeksi.
ydintä. Tuore kirja kuvailee rakentamista vanhoillislestadiolaisten keskeisimmäksi yrittämisen alueeksi. KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
 
 

Vanhoillislestadiolaisuudesta voi olla hyötyä, mutta myös haittaa. Tuoreen kirjan mukaan pahimmillaan uskonveljeyttä käytetään vääränlaiseen sitouttamiseen

 

 

Tutkija Aini Linjakummun tuore kirja Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot tutkii vanhoisllislestadiolaisuuden vaikutusta suomalaiseen talouselämään. Kirjan mukaan lestadiolaisten verkostoissa taloudelliset suhteet limittyvät hengellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä sukulais- ja ystävyyssuhteisin, mikä tekee näistä verkostoista vahvoja. Bisneksessä suhteista voi olla sekä hyötyä että haittaa.

Iltalehden mukaankirja kuvailee rakentamista vanhoillislestadiolaisten keskeisimmäksi yrittämisen alueeksi.

 

Kirjassa on haastateltu nimettömänä liikkeen yritysmaailmassa toimivia edustajia. Vakaumus saattaa ilmetä muun muassa tavoissa, joilla liikkeen jäseniä sitoutetaan yritystoimintaan.

”Varsinkin rakennusalalla lestadiolaispohjaisissa yrityksissä on tapana, että nuorelle yhteisöön kuuluvalle miehelle ostatetaan työtä varten peräkärry ja työssä tarvittavat työkalut siten, että yritys ostaa ne ja työntekijä maksaa hiljalleen firmalle. Oulun alueella yleisempää, johtuen varmasti siitä että on liikkeen pääalueita ja siellä on paljon näitä em. yrityksiä”, yksi haastateltava kertoo kirjassa.

 

Valtio tukee suomalaisia yrityksiä monin tavoin. Taloussanomat kertoi torstaina yritysten saamista energiaverohuojennuksista ja yritysten tutkimukseen ja kehitykseen saamista avustuksista ja lainoista.

 


  

Risteilyaluksille liki 55 miljoonaa euroa

valtiolta – ”Kutsutaan valitettavasti

yritystueksi”

 

Matkailu- ja ravintola-ala ry:n mielestä risteilyaluksille myönnetyt tuet vääristävät kilpailua.

Julkaistu: 4.5. 7:10 | Talousuutiset


 

 

Valtio tuki viime vuonna yli 50 miljoonalla eurolla viihdebisnestä pyörittäviä matkustaja-aluksia. Perusteena on rahtilogistiikan turvaaminen.
Valtio jakoi kiisteltyä matkustaja-alustukea kymmeniä miljoonia euroja viime vuonna. Tukea sai kuusi matkustajavarustamoa yhteensä 54,9 miljoonaa euroa. Lastialustukea valtio jakoi 27 varustamolle yhteensä 34,3 miljoonaa euroa.


Tiedot käyvät ilmi Taloussanomien työ- ja elinkeinoministeriöltä tilaamista yrityskohtaisista tukitilastoista viime vuodelta.

Alustuet myöntää vuosittain Liikennevirasto valtion talousarvion määrärahoista. Perusteena on miehistökustannusten kilpailukyvyn parantaminen. Tuen saaminen edellyttää, että alus purjehtii Suomen lipun alla.

Viking Linelle eniten rahaa

Suurimman potin sai suomalainen pörssiyhtiö Viking Line, jolle valtio myönsi 26,4 miljoonaa euroa.

Tallink Siljalle rahaa tuli 15,9 miljoonaa. Yhtiö on osa virolaista pörssiyhtiötä AS Tallink Gruppia. Finnlinesin tukien osuus oli 13,7 (kun mukaan lasketaan lastialustuki) ja Eckerö Linen 4,2 miljoonaa euroa.

Yksittäisistä aluksista yli 0,5 miljoonaa euroa tukea saivat saivat Eckerön Finlandia, Tallink Siljan Baltic Princess ja Silja Serenade sekä Viking Linen Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella ja Viking Grace.

Muita tuen saajia olivat NLC Ferry ja Saimaa Travel. Lastialustuen saajien kärjessä oli Finnlines, ja muita isoja tuen saajia rahtialuksissa olivat muun muassa ESL Shipping ja Bore. (Katso listat lastialus- ja matkustaja-alustukien saajista alta.)



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Tukien tavoitteena palkata työntekijät omista maista

Suomi ja muut EU-merenkulkuvaltiot tukevat laivoja palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.

– Viking Line Suomen suurimpana merityönantajana on tästä syystä listalla kärjessä. Palautusjärjestelmää kutsutaan valitettavasti Suomessa yritystueksi. Muissa Euroopan maissa tätä ei lasketa yritystueksi, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström huomauttaa.

Varustamoiden mukaan kyseessä ei ole tuki vaan palautusjärjestelmä. Boijer-Svahnströmin mukaan palautuksilla pienennetään varustamoiden henkilöstökustannuksia, jotta ne pystyvät palkkaamaan väkeä omista maistaan.

Järjestelmästä säädetään EU:n merenkulun valtiontuen suuntaviivoissa.

Tukia perustellaan myös kuljetusten huoltovarmuudella ja sillä, että merikuljetukset ovat niin tärkeitä ulkomaankaupasta elävälle syrjäiselle Suomelle. Tähän tapaan valtio totesi viime vuoden talousarviossa.

Matkustaja-autolautoilla kulkee iso osa Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välisestä tavaraliikenteestä.

Majoitus- ja ravintola-alan mielestä tuet vääristävät kilpailua

Tuet eivät silti ole ongelmattomia. Nykyhallitus tarkasteli paisunutta yritystukijärjestelmää, mutta huhtikuussa kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk) vetämä työryhmä ilmoitti, että ei pääse sopuun leikkauksista tai uudelleenkohdennuksista.

Pellervon taloustutkimus (PTT) puolsi selvityksessään pari vuotta sitten varustamotukia tarpeellisina.

Majoitus- ja ravintola-ala on toistuvasti arvostellut tukia sillä perusteella, että ne vääristävät kilpailua. Matkustajalaivat eivät maksa anniskelusta eivätkä tuotemyynnistä arvonlisäveroa tai valmisteveroa. Kun veroedut ja löyhempi sääntely lasketaan mukaan, matkustaja-alukset saavat vuosittain 241–255 miljoonan euron valtiontuet.

MaRan mukaan ne heikentävät kotimaisten matkailu- ja ravintolayritysten asemaa.

Luku on peräisin MaRan Tampereen yliopistolla teettämästä selvityksestä.

Matkailuyritysten mukaan ei ole reilua, että tavaraliikenteen tuen avulla aluksilla pyörii myös hotelli- ja ravintolabisnes, jonka pitäisi toimia markkinaehtoisesti.

Maran mukaan tukien avulla varustamot pitävät laivalippujen hinnat alhaalla ja tekevät katteensa myynnillä.
 

Boijer-Svahnström ei niele arvostelua. Hänen mukaansa matkustajalaivojen matkustajat tuovat Suomen kaupalle ja ravintola-alalle 900 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämä on merkittävä luku. Viking Line kuljettaa myös paljon rahtia. Koska meillä on sekä reittimatkustajia, rahtia, automatkustajia ja risteilijöitä, tämä kombinaatio vaikuttaa siihen että toiminta on kannattavaa. Joka osa hyötyy toisesta, ja se näkyy hinnoissa.

***Valtio tukee suomalaisia yrityksiä monin tavoin. Taloussanomat kertoi torstaina yritysten saamista energiaverohuojennuksista ja yritysten tutkimukseen ja kehitykseen saamista avustuksista ja lainoista.***
 

PIA on järjestänyt tapaamisia kaikkien kisassa mukana olevien kansainvälisten toimittajien ja suomalaisten alan yhtiöiden kanssa. Kumppanihankinta on kiivaassa vauhdissa, vaikka tilauksen saaja ei selviä vielä pariin vuoteen.


 

 

 

Jopa 200–300 suomalaisyritystä jakamaan

miljardien hävittäjäpottia: ”Ainutkertainen

mahdollisuus”

 
 
 
Luotu: 
30.4.2018 16:34

  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
    Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä ja ne korvataan uusilla HX-hankkeessa.
 
|

Jopa 200–300 suomalaista yritystä voi osallistua mittavaan teolliseen yhteistyöhön, jonka Suomen uusi hävittäjähankinta tuo mukanaan, arvioi puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestö PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.

 

Hän perustaa näkemyksensä puolustusvoimien listaukseen kriittisiksi katsotuista teknologia-aloista.

– Kun me sitä katsotaan, niin arvioimme, että jopa 200–300 yritystä Suomesta voi tällaiseen osallistua, Karanko sanoo Uudelle Suomelle.

 

Teollinen yhteistyö on osa tulevaa hävittäjäkauppaa, joka kulkee HX-hankkeen nimellä. Teollisen yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että uusiin hävittäjiin liittyvä ”huoltovarmuuskriittinen” teknologia ja osaaminen – etenkin koneiden sekä niiden ase- ja tietojärjestelmien huolto- ja ylläpitotoiminnot – ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisioloissa. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja hinnoittelee sen mukaan tarjoukseensa.

 

Valtio ikään kuin maksaa ylimääräistä hävittäjistä, jotta se voi edellyttää toimittajan tukevan kotimaista puolustusteollisuutta erilaisissa hävittäjiin liittyvissä toiminnoissaan. Toimittajan hankinnat vähennetään hävittäjäsopimukseen kirjatusta summasta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asetti HX-hankinnan teollisen yhteistyön minimivelvoitteen 30 prosenttiin hankinnan kokonaisarvosta. Kun hävittäjien hankintahinnan arvioidaan olevan noin 7–10 miljardia euroa, tulisi teollisen yhteistyön arvoksi noin 2–3 miljardia euroa.

 

Tuija Karanko ei halua lähteä arvioimaan, onko asetettu velvoite kooltaan odotettu tai ”mittava”, kuten PIA on edellyttänyt. Hän toteaa kuitenkin olevansa iloinen siitä, että teollinen yhteistyö on otettu HX-hankkeessa huomioon ja asetettu myös yhdeksi hävittäjien viidestä keskeisestä hankintaperusteesta.

– Nyt puhutaan maailman johtavista teknologiayrityksistä ja yhteistyöstä niiden kanssa sekä niiden verkostossa. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus kehittää suomalaisen puolustus- ja turvallisuusalan teollisuuden osaamista, verkostoja sekä teknologista kykyä, Karanko kehuu.

PIA:n noin sadan jäsenyrityksen vuotuinen liikevaihto nimenomaan puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuuden alalta on noin 1,5 miljardia euroa, Karanko kertoo. Aivan pienistä summista ei siis puhuta HX-hankkeen mukanaan tuomassa hyödyssä, ja hanke onkin etujärjestön prioriteettilistan kärjessä. Karanko muistuttaa, että teollisen yhteistyön hankkeista valuu todennäköisesti hyötyä ja aktiviteettia koko yritykseen puolustustoimintojen ulkopuolellekin.

 

Teollinen yhteistyö jakautuu suoraan sekä epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön. Näistä suora yhteistyö on välittömässä yhteydessä itse koneeseen ja sen järjestelmiin eli voi tarkoittaa koneiden, aseistuksen tai vaikkapa tutkien loppukokoonpanoa, testausta, simulointia, huoltoa tai ylläpitoa. Tässä yhteistyössä keskeisessä roolissa ovat ne puolustusalan toimijat, jotka jo nyt ylläpitävät puolustusvoimien kalustoa, Karanko kertoo.

Epäsuoraan yhteistyöhön puolestaan liittyy puolustusvoimien määritelmä kriittisistä teknologioista. Epäsuorankin teollisen yhteistyön pitää nykyisin rajoittua sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, mutta se ei liity suoraan hankittavaan järjestelmään. Kyse on erilaisten teknologisten valmiuksien kehittämisestä: esimerkiksi johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmistä, suojamateriaaleista tai vaikkapa tekoälystä.

Kun jälkimmäinen otetaan huomioon, voi yhteistyöverkostossa olla kyse jopa 200–300 kotimaisesta yrityksestä, Karanko sanoo.

PIA:n selkeä tavoite on, että HX-hankkeen teollinen yhteistyö tuottaa myös pitkäkestoisempaa liiketoimintaa.

– Muuten tällainen yhteistyö ei ole kestävällä pohjalla. Se on myös näiden viiden toimittajakandidaatin selkeä tahtotila, että kyse on pidemmästä yhteistyöstä, ei one off -jutusta.

 


 

Neste pystyy myös vaihtamaan toimittajaa helposti, koska öljy tulee Porvoon ja Naantalin jalostamoihin putken sijaan laivalla. "Voimme käyttää muitakin raskaita ja runsasrikkisiä laatuja. Niitä voi myös tehdä sekoittamalla kevyitä ja raskaita laatuja." Eurooppa tuo öljyä Venäjältä enemmän kuin mistään muualta. Venäjän öljynviennin kasvaessa Kiinaan, korvaavat toimitukset tulevat esimerkiksi Lähi-idästä ja Yhdysvalloista.


 

 

Venäjä siirtää raakaöljytoimituksia

Euroopasta Kiinaan, ei haittaa Nestettä

 

   
 
Venäjä siirtää raakaöljytoimituksia Euroopasta Kiinaan, ei haittaa Nestettä
KUVA: ABEDIN TAHERKENAREH

Venäjä on lisännyt öljytoimituksia Kiinan ja vähentänyt Eurooppaan.

 

Vuodenvaihteessa tuotantoon otettu toinen Venäjän ja Kiinan välinen öljyputki kasvatti venäläisöljyn toimituksia Kiinaan tammi-maaliskuussa 43 prosenttia viime vuodesta 750 000 barreliin päivässä.

Samaan aikaan venänäläisöljyn laivaukset Itämeren satamista eurooppalaisille jalostamoille vähenivät.

 

Uutistoimisto Bloombergin näkemien kuorma-asiakirjojen mukaan toimitukset Itämereltä eurooppalaisatamiin laskevat tammi-toukokuussa 19 prosenttia vertailukaudesta 1,86 miljoonaan barreliin päivässä.

Toimitusten kasvaessa Kiinaan, on Venäjän Eurooppaan toimittama Urals-laatu samalla heikentynyt, eli käytännössä sen rikkipitoisuus on noussut.

Laadun heiketessä mös hinta on laskenut ja hintaero Pohjanmmeren Brentiin on kasvanut yli kolmeen dollariin barrelilta eli suurimmilleen yli kahteen vuoteen.

Neste tuo tarvitsemastaan raaka-öljystä lähes kolme neljännestä Venäjältä Itämeren satamien kautta.

 

"Muutokset tarjonnassa ja laadussa eivät vaikuta Nesteeseen, koska se on erikoistunut jalostamaan raskaita ja runsasrikkisiä laatuja ja tarvitsee vain murto-osan Itämeren kautta kulkevasta venäläisöljystä", sanoo  Nesteen jalostamoliiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Oja.

Neste käyttää Naantalin ja Porvoon jalostamojen toimiessa täysillä noin 250 000 barreliä raakaöjyä päivässä.

 


 

– Julkisen talouden nettovarallisuuteen lasketaan mukaan yhteensä yli 200 miljardin euron suuruiset työeläkerahastot, joiden ansiosta Suomi on varautunut monia muita maita paremmin väestön ikärakenteen muutokseen. Pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa myös syntyvyys, joka on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen, Kiander toteaa.

 

Jaakko Kiander. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Nopeimman kasvun ennustetaan menevän

pian ohi

 

Suhdannehuippu on ennusteen mukaan jo näkyvissä ja ensi vuonna kasvu hiipuu.

 

Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle vahvaa 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu kuitenkin jo hiipuu 1,5 prosenttiin viennin, investointien ja rakentamisen kasvun hidastumisen myötä. Bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan tänä vuonna tason, jolla se oli viimeksi ennen finanssikriisiä 2008.

Kasvun moottoreina on viennin ja investointien voimakas kasvu. Vientiä tukevat vahvistuneen kysynnän lisäksi myös kilpailukykyä parantaneet palkkaratkaisut, joiden vaikutus ulottuu vuoteen 2019 asti. Viennin hyvän kehityksen ansiosta usean vuoden negatiivisena pysynyt vaihtotase kääntyy kuluvana vuonna ylijäämäiseksi.

 

Suhdannehuippu on kuitenkin ennusteen mukaan jo näkyvissä, ja nopeimman kasvun vaihe menee pian ohitse.

– Ennakoimme viennin kasvuvauhdin hidastuvan noin 2 prosenttiin vuonna 2019. Samaan aikaan asuntorakentamisen voimakkain kasvuvaihe on päättymässä, ja investointien kasvu hidastuu. Myös odotukset korkotason noususta ja euron vahva ulkoinen arvo hidastavat kasvua, arvioi Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

 

Hänen mukaansa muutos ei ole dramaattinen, mutta talouskasvu hidastuu lähemmäs pitkän ajan potentiaalista kasvuvauhtia eli noin 1,5 prosenttiin.

Työllisyyden Ilmarinen ennustaa kohoavan 71 prosenttiin kuluvana vuonna ja 71,5 prosenttiin vuonna 2019. Työllisyyden kasvu on Ilmarisen oman yritysseurannan mukaan ollut erityisen voimakasta henkilöstövuokrausalalla.

Julkisen talouden alijäämä supistuu ennusteen mukaan, mutta valtiontalous säilyy silti lievästi alijäämäisenä. Valtion ja kuntien bruttovelka jää ensi vuonna alle 60 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

 


 

Kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista on varoitettu useaan otteeseen. - Näkökulma: Venäjän tulee ymmärtää nykyisen politiikkansa seuraukset, kun se toimii EU:ssa; suurimman asiakkaansa etupihalla. Venäjä voi varautua siihen, että ellei Ukrainan asema muutu kaikin osin; vastassa on esim. Saksan aluevesillä laivaston kaksi korvettia! Olisi jo vihdoin korkea aika Venäjältä järkiintyä! - Gaspromin sopimukset enegiajättien kanssa eivät päde, kun kaapin paikan asiassa näyttää lopulta Saksan hallitus ja EU. - Venäjä tarvitsee selvästi enemmän EU:ta kaupallisesti; kuin EU Venäjää, joka on todellisuudessa kansantalouden kääpiö.- Venäjän LNG:lle on markkinoilla runsaasti vaihtoehtoja. - KimsBlog


  

 

Suomen Nord Stream –päätös huomioitiin

Venäjällä – Ministeri: ”Olemme luottavaisia”

 
 
Luotu: 
12.4.2018 19:41

  • Kuva: Nord Stream 2
    Kuva
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2 -maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä.
 
|

Venäjän energiaministeri Aleksander Novak on kehunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston tänään torstaina Nord Stream 2 –hankkeelle antamaa lupapäätöstä.

–Saksa on tehnyt päätöksensä ja Suomi teki lopullisen päätöksen kirjaimellisesti tänään. Teemme järjestelmällisesti työtä muiden maiden, etenkin Tanskan ja Ruotsin kanssa. Olemme luottavaisia sen suhteen, että projekti toteutuu, koska se on ensisijaisesti kaupallinen ja eurooppalaiset kuluttajat ja yhtiöt ovat kiinnostuneita, hän sanoi uutistoimisto TASSille

Aluehallintovirasto kertoi myöntäneensä vesilain mukaisen luvan Venäjän ja Saksan välille sijoitettaville Nord Stream 2 -maakaasuputkille Suomen talousvyöhykkeellä. Valtioneuvosto antoi oman ehdollisen suostumuksensa Nord Stream 2 -putkien rakentamishankkeelle Suomen alueen osalta 5. huhtikuuta. 

 

Saksan meriasioista vastaava viranomainen ilmoitti huhtikuun alussa hyväksyvänsä kaasuputken rakentamisen. Liittokansleri Angela Merkel sanoi kuitenkin tiistaina, ettei hanke etene ennen kuin Ukrainan rooli selkiytyy.

 

Nord Stream 2:n vaikutuksien Ukrainalle on arvoitu olevan huomattavat, koska se menettää kahden miljardin dollarin vuosittaiset siirtomaksut. Lisäksi Venäjän uskotaan katkaisevan kaasutoimitukset Ukrainaan Nord Stream 2:n valmistuttua.

Venäläisen Gazpromin pääomistamassa Nord Stream 2-hankkeessa rakennetaan kaksi maakaasuputkea Venäjältä Saksaan Itämeren poikki. Reitin on määrä kulkea Venäjällä sijaitsevasta rantautumispaikasta Suomen, Ruotsin ja Tanskan vesien kautta rantautumispaikalle Saksaan. Nord Stream 2 –hankkeella on vahva kytkös myös Suomeen, sillä valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum omistaa noin 47 prosenttia saksalaisesta Uniperista, joka on yksi NS2-hankkeen rahoittajista.

 


 

Energia Uniperin Schäfer: "Kauppasota ei kosketa Nord Stream 2:ta" 10.4.2018 18:03 KaasuEnergiaPolitiikka Nord Stream 2 -putken osia varastoituina Pohjois-Saksassa loppuvuonna 2016. Nord Stream 2 -putken osia varastoituina Pohjois-Saksassa loppuvuonna 2016. KUVA: JENS BUETTNER Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime kesänä lain, jonka nojalla hallitus voisi rangaista talouspakotteilla niitä yhtiöitä, jotka osallistuvat venäläisten energiahankkeiden kuten Nord Stream 2:n rahoittamiseen. ”Talouspakotteiden kierre ei koskaan ole hyvä asia. Kaikki lisäpakotteet ovat huolestuttavia.” Energiayhtiö Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäferin vastaus Yhdysvaltain uhitteluun koskien Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta on diplomaattinen. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime kesänä lain, jonka nojalla hallitus voisi rangaista talouspakotteilla niitä yhtiöitä, jotka osallistuvat venäläisten energiahankkeiden kuten Nord Stream 2:n rahoittamiseen. Schäfer ei usko, että USA:n hallitus ryhtyy mihinkään toimiin Venäjältä Saksaan johtavaa uutta kaasuputkea vastaan. ”Kauppasota ei kosketa Nord Stream 2:ta. – Nord Stream 2:sta tulee tärkeä osa meidän liiketoimintaamme.” Schäfer on luottavainen siihen, että Itämeren ali lähivuosina rakennettavasta uudesta kaasuputkesta tulee kannattava, vaikka hän ei tuottolaskelmia paljastakaan. Venäläisen Gazpromin omistaman putkiyhtiön tukena on viisi länsimaista sijoittajaa, jotka ovat kaikki sitoutuneet rahoittamaan hanketta enintään 950 miljoonalla eurolla. Gazpromin rahoitusosuus yli kahdeksan miljardin euron hankkeesta on vähän alle puolet. Mukana ovat Uniperin lisäksi saksalainen Wintershall, ranskalainen Engie, itävaltalainen OMV sekä hollantilais-brittiläinen Royal Dutch Shell. Saksalainen Uniper on siirtymässä myöhemmin tänä vuonna suomalaisomistukseen, jos Fortumin ja E.ON-yhtiön kauppa 47 prosentin osuudesta toteutuu suunnitelmien mukaan. Yhteenliittymän tavoitteena on laajentaa NS2:n rahoituspohjaa samaan tapaan kuin viime vuosikymmenellä rakennetussa ensimmäisessä Nord Streamissa siten, että rahoituslaitokset tulisivat mukaan yhteensä 70 prosentin osuudella. ”950 (miljoonaa euroa) on maksimi, mutta lopullinen summa on tiedossa vasta sitten kun neuvottelut pankkien kanssa on käyty”, Uniperin viestinnästä kerrotaan.


 
 
Energia
 

Uniperin Schäfer: "Kauppasota ei kosketa

Nord Stream 2:ta"

 

   
 
Nord Stream 2 -putken osia varastoituina Pohjois-Saksassa loppuvuonna 2016.
Nord Stream 2 -putken osia varastoituina Pohjois-Saksassa loppuvuonna 2016. KUVA: JENS BUETTNER
 
 

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime kesänä lain, jonka nojalla hallitus voisi rangaista talouspakotteilla niitä yhtiöitä, jotka osallistuvat venäläisten energiahankkeiden kuten Nord Stream 2:n rahoittamiseen.

 

”Talouspakotteiden kierre ei koskaan ole hyvä asia. Kaikki lisäpakotteet ovat huolestuttavia.”

Energiayhtiö Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäferinvastaus Yhdysvaltain uhitteluun koskien Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta on diplomaattinen.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime kesänä lain, jonka nojalla hallitus voisi rangaista talouspakotteilla niitä yhtiöitä, jotka osallistuvat venäläisten energiahankkeiden kuten Nord Stream 2:n rahoittamiseen.

Schäfer ei usko, että USA:n hallitus ryhtyy mihinkään toimiin Venäjältä Saksaan johtavaa uutta kaasuputkea vastaan.

”Kauppasota ei kosketa Nord Stream 2:ta. – Nord Stream 2:sta tulee tärkeä osa meidän liiketoimintaamme.”

Schäfer on luottavainen siihen, että Itämeren ali lähivuosina rakennettavasta uudesta kaasuputkesta tulee kannattava, vaikka hän ei tuottolaskelmia paljastakaan.

 

Venäläisen Gazpromin omistaman putkiyhtiön tukena on viisi länsimaista sijoittajaa, jotka ovat kaikki sitoutuneet rahoittamaan hanketta enintään 950 miljoonalla eurolla. Gazpromin rahoitusosuus yli kahdeksan miljardin euron hankkeesta on vähän alle puolet.

Mukana ovat Uniperin lisäksi saksalainen Wintershall, ranskalainen Engie, itävaltalainen OMV sekä hollantilais-brittiläinen Royal Dutch Shell. Saksalainen Uniper on siirtymässä myöhemmin tänä vuonna suomalaisomistukseen, jos Fortumin ja E.ON-yhtiön kauppa 47 prosentin osuudesta toteutuu suunnitelmien mukaan.

Yhteenliittymän tavoitteena on laajentaa NS2:n rahoituspohjaa samaan tapaan kuin viime vuosikymmenellä rakennetussa ensimmäisessä Nord Streamissa siten, että rahoituslaitokset tulisivat mukaan yhteensä 70 prosentin osuudella.

”950 (miljoonaa euroa) on maksimi, mutta lopullinen summa on tiedossa vasta sitten kun neuvottelut pankkien kanssa on käyty”, Uniperin viestinnästä kerrotaan.

 


 

Vartia kertoi aikaisemmin Kauppalehdelle, että ”puheenjohtaja laittoi päätöskokouksesta varajäsenet pihalle. Kokoukseen jäivät kuitenkin EK, SY, SAK, MTK ja Metsäteollisuus.” Vartia kysyy Pekkariselta lisäksi Twitterissä, miksi yritystyöryhmän muodostamia kriteerejä tukien arvioimiseksi ei käytetty.


 

 

 

Jälkipyykki yritystuista käy kuumana:

”Eniten vaivaa se, että tällä menolla

seuraavasta lamasta tulee kohtuuttoman

raju”

 
 
 
 
Luotu: 
7.4.2018 16:04
Päivitetty: 
7.4.2018 16:15

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Mauri Pekkarisen johtama työryhmä ei päässyt sopuun yritystukien leikkaamisesta.
 
|

Yritystukityöryhmän jäsenten välillä on käynnissä kova sanaharkka sosiaalisessa mediassa erityisesti työryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen (kesk.) ja varajäsenen Antero Vartian (vihr.) välillä.

 

–Minua vaivaa, että yritystukia ei leikattu. Enemmän vaivaa se, että poliitikot ajattelevat saavansa kansantalouden kannalta hyviä ohjeita tahoilta, joiden tehtävä on ajaa yksittäisten tahojen etua. Eniten vaivaa se, että tällä menolla seuraavasta lamasta tulee kohtuuttoman raju, Vartia kommentoi Twitterissä.

 

Antero Vartia@anterovartia 
 

Minua vaivaa, että yritystukia ei leikattu. Enemmän vaivaa se, että poliitikot ajattelevat saavansa kansantalouden kannalta hyviä ohjeita tahoilta, joiden tehtävä on ajaa yksittäisten tahojen etua. Eniten vaivaa se, että tällä menolla seuraavasta lamasta tulee kohtuuttoman raju.

  •  

Hän jakoi Twitterissä myös linkin MTV:n Huomenta Suomi –ohjelmaan, jossa keskusteli perjantaina yritystuista työryhmässä niin ikään istuneen Kaj Turusen (sin.) kanssa.

Vartia kertoo ohjelmassa, että vihreät oli ainoa ryhmä, joka halusi leikata. Turunen sanoo, että muutkin halusivat leikkauksia, mutta yksimielisyyteen ei päästy siitä, mistä otetaan.

Pekkarinen vastasi Vartialle suorin sanoin.

–On se raskasta kun noin valistunut joutuu keskustelemaan meidän tavallisten kanssa. Ylemmyytesi on häikäisevä. Huomasit kuinka "masentunut" muu työryhmä oli, kun sinua kohdeltiin samoin kuin kaikkia muita varajäseniä. Kaikki muut noudattivat yhteisiä pelisääntöjä, sinä et, hän tviittasi.

 

Mauri Pekkarinen@PekkarinenMauri

On se raskasta kun noin valistunut joutuu keskustelemaan meidän tavallisten kanssa.Ylevemmyytesi on häikäisevä.Huomasit kuinka "masentunut"muu työryhmä oli, kun sinua kohdeltiin samoin kuin kaikkia muita varajäseniä. Kaikki muut noudattivat yhteisiä pelisääntöjä, sinä et.

Antero Vartia@anterovartia
 
 

Mielestäni noudatin. Poistuin, kun pyysit. Aikaisemmissa kokouksissa varajäsenet saivat olla, vaikka heitä ei oltu kutsuttu. Se on kuitenkin epäolennaista. Mitä mieltä olet kriteereistä? Millainen merkitys niillä on, kun niitä ei käytetä?

 

Vartia toteaa myöhemmin, ettei arvostellut Pekkarista siitä, että tämä pyysi varajäseniä poistumaan työryhmän päätöskokouksesta, vaan työryhmän työstä.

–Näin on mahdoton tehdä päätöksiä, hän sanoo. 

 

Antero Vartia@anterovartia
 
 

En arvostellut @PekkarinenMauri’a siitä, että hän pyysi poistumaan työryhmästä. Olen toki ihmetellyt sitä että muissa kokouksissa on saanut olla paikalla, mutta päätöskokouksessa ei. Työryhmän työtä sen sijaan arvostelen. Näin on mahdotonta tehdä päätöksiä https://m.iltalehti.fi/politiikka/201804072200862097_pi.shtml 

  •  

–Yritystukityöryhmä sai aikaiseksi kriteerit, joiden pohjalta yritystukia arvioidaan. Tukia ei työryhmässä arvioitu näiden kriteerien pohjalta. Ei myöskään puhuttu, koska niin tehtäisiin. Osaisitko sanoa, millainen merkitys on kriteereillä, joita ei käytetä?

 

Antero Vartia@anterovartia
 
 

Yritystukityöryhmä sai aikaiseksi kriteerit, joiden pohjalta yritystukia arvioidaan. Tukia ei työryhmässä arvioitu näiden kriteerien pohjalta. Ei myöskään puhuttu, koska niin tehtäisiin. Osaisitko @PekkarinenMauri sanoa, millainen merkitys on kriteereillä, joita ei käytetä?

 

 

Pekkarinen kertoi lauantaina tiedotteessaan esittäneensä yritystukityöryhmälle, että fossiilisen energian veronpalautuksista tulisi luopua kokonaan. 

–Tämä tekisi oikeutta myös pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka nyt maksavat kallista sähköveroa saamatta lainkaan veronpalautusta suurten tapaan. Samaa periaatetta noudattaen esitin uudistusta myös maatalouden käyttämän energian verotukseen. En saanut esitykselle riittävää kannatusta työryhmässä, hän kommentoi. 

Pekkarisen mukaan nykyinen teollisuuden energiaverojärjestelmä on vailla mitään perusteluja. 

–Fossiilisen energian käytöstä palkitaan, uusiutuvan käytöstä ei juurikaan. Hallituksen kehysriiheltä toivoisi rohkeutta tämän muutoksen tekemiseen.

 


 

Moni työryhmän jäsen olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla huudetaan julki, että myös "meidän poliittisessa" viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta !? - Näkökulma: Suomessa mulle sulle, politiikka on aina toiminut kulisseissa. Rahaa kyllä on; mutta sitä ei riitä kaikille, sanoi entinen pankinjohtaja!! (4-9 Mrd. euroa/ 52 Mrd. valtion budjetissa). .....haisee.....- KimsBlog

 

Yritystukien uudistamista pohtineen työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (vas.) ja loppuraportin vastaanottanut elinkeinoministeri Mika Lintilä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

 

Kohuttu yritystukien työryhmä: Menettäjä

huutaa aina kovempaa

 

 

Työryhmässä mukana ollut kansanedustaja kertoo kokemuksestaan

 

 

Kansanedustaja Harri Jaskari oli kollegansa Eero Suutarin kanssa kokoomuksen edustaja valtakunnallisessa yritystukiryhmässä. Jaskari kertoo viikkokirjeessään ryhmän työskentelystä otsikolla Yritystukien monimutkainen sielunelämä.

– Tällä viikolla maanlaajuista kuuluisuutta saanut yritystukityöryhmä luovutti ministeri (Mika) Lintilälle loppuraporttinsa. Mediassa ovat levinneet termit fiasko ja lässähdys, kun on kuvailtu työryhmän työtä. Ryhmää sisältä päin katsoessa voin sanoa, että yrittämisen puutetta ei ainakaan ollut, Harri Jaskari toteaa.

Hänen mukaansa on erittäin valitettavaa, ettei työryhmä pystynyt löytämään yhteistä säveltä yritystukien uudistamisesta.

– Työmme ei kuitenkaan ollut turhaa. Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toiseksi yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin.

Jaskari sanoo arvostelleensa sitä, miksi hyvien yritystukien kriteereitä ei pystytty heti käyttämään.

– No vastauksena on tietysti se, että menettäjät huutavat aina kovempaa. Jos satut kansanedustajana asumaan maaseutuympäristössä – maatalouden tukiin ei saa koskea. Jos olet tehdaspaikkakunnalta, teollisuuden tukiin ei saa koskea.

Kansanedustaja toteaa yrittäneensä itse heittää aika radikaalejakin uudistusehdotuksia.

– Mitä jos ehdotetaan yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja samanaikaisesti alennetaan yritystukia 1,2 miljardilla eurolla? Ehdotus ei saanut vastakaikua – lähinnä hämmentyneitä ilmeitä. Lopulta asia haudattiin ja sanottiin, että parempi käsitellä teema verotuksen tiekartta -työryhmässä.

 

Hälytyskellot soivat

Harri Jaskari tunnustaa vastustaneensa, kun osa ryhmästä olisi halunnut heikentää selvästi yrittämisen kannustimia. Pöydälle nostettiin hänen mukaansa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen heikennykset, yrittäjävähennyksen poisto ja myös sukupolvenvaihdokset. Yrittäjäkansanedustajana hän sanoo pitäneensä esitystä pöyristyttävänä.

 

– Myös termi yritystuki ei todellakaan ole yksiselitteinen. Hyvä esimerkki tästä on energiaverotus. Mikäli Suomella on teollisuuden osalta 14-kertainen sähkön verotus verrattuna Ruotsiin, onko kilpailuhaittoja kaventava energiaveropalautus yritystuki?, Jaskari kysyy.

Työryhmässä ratkaisuksi esitettiin, että alennetaan energiavero Ruotsin tasolle ja luovutaan niin sanotuista yritystuista.

– Kannatin ajatusta. Kun ajatusta viriteltiin eteenpäin, ehtona oli, että maatalous olisi tullut uutena sektorina mukaan alempaan verokantaan. Tässä alkoivat jo hälytyskellot soimaan. Onko järkevää alentaa myös sellaisten toimialojen energiaveroja, jotka eivät ole suorassa kansainvälisessä kilpailussa? Kaikki kunnia sinänsä maataloudelle.

 

Harri Jaskari kirjoittaa kannattaneensa turveveron nostoa ja sen seurauksena energiapuun tuen alentamista eli niin sanottua kiikkulauta-mallia. Hänen mukaansa tämä törmäsi ennen kaikkea siihen, ettei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin, vaikka kaikkien sektoreiden olisi syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa.

– Laivojen ravintolahenkilökunnan miehistötuesta olisin luopunut kokonaan, koska ne ainoastaan vääristävät kilpailua. Ajatus tyrmättiin, Harri Jaskari kertoo.

 

– Summa summarum. Kokoomus olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla tunnustan, että myös meidän poliittisessa viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta.

 


 

Venäjän luonnonvaraministeriö arvioi, että Koillisväylän rahtimäärät saattavat lisääntyä nykyisestä 10 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 67 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Noin puolet tästä olisi nesteytettyä maakaasua, jota tuotetaan muun muassa Jamalin niemimaalla.


  

 

IBO: Venäjä suunnittelee lisää rajoituksia

Koillisväylän meriliikenteeseen

 

Jatkossa vain Venäjällä rakennetut alukset saisivat käyttää vapaasti Koillisväylää, kertoo nettijulkaisu The Independent Barents Observer.

 

Koillisväylä
Lasti nesteytettyä
 maakaasua saapuu Tornioon
Lasti nesteytettyä maakaasua saapuu Tornioon | Kyösti Vaara / Yle

VENÄJÄ

 

Uuden lakiehdotuksen mukaan pääsääntöisesti vain Venäjällä rakennetut alukset saisivat kuljettaa öljyä, maakaasua ja kivihiiltä Koillisväylällä, kertoo nettijulkaisu The Independent Barents Observer(siirryt toiseen palveluun) (englanniksi).

 

Lakiesitys on jatkoa Venäjän Duuman jo hyväksymälle laille, joka kieltää venäläisiltä aluksilta merenkulun ulkomaalaisen lipun alla arktisilla vesillä. Laki säädettiin viime vuonna sen jälkeen, kun presidentti Putin vaati toimenpiteitä venäläisen laivanrakennusteollisuuden suojelemiseksi.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on nyt laatimassa uutta lakiehdotusta, jonka mukaan ei riitä, että arktisilla vesillä seilaavat venäläiset alukset kulkevat Venäjän lipun alla, vaan kaikki arktisen liikenteen alukset pitää rakentaa Venäjällä.

 

Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2019, kertoo venäläinen sanomalehti Kommersant IBO:n mukaan. Sitä sovelletaan aluksiin, jotka kuljettavat öljyä, maakaasua ja hiiltä Koillisväylällä eli Siperian pohjoisrannikon edustalla.

 

Lakiin on kuitenkin tarkoitus kirjata joitain poikkeuksia. Ulkomaisten alusten käyttö on edelleen mahdollista tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi Venäjän hallitus voi halutessaan sallia Venäjän ulkopuolella rakennettavien alusten käytön ainakin nesteytetyn maakaasun kuljetuksissa.

 


 

Nord Stream 2 –hankkeella on vahva kytkös myös Suomeen, sillä valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum omistaa noin 47 prosenttia saksalaisesta Uniperista, joka on yksi NS2-hankkeen rahoittajista. Kaasuputkihankkeesta on aiemmin varoittanut muun muassa Naton entin pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen, joka kuvailee hanketta Putinin asettamaksi ansaksi.


  

 

Professori varoittaa Nord Streamista:

Jäätävä siirto Vladimir Putinin

shakkilaudalla”

 
 
 
 
Luotu: 
26.3.2018 13:24

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Professori Diane Francis sanoo, ettei Nord Stream 2:ssa ole kyse vain uudesta kaasuputkesta.
 
|

Ajatushautomo Atlantic Councilin tutkija, Ryersonin yliopiston professori Diane Francis varoittaa länsimaita Nord Stream 2 –hankkeesta. Hän suuntaa varoituksensa erityisesti Saksalle, joka tukee kaasuputkihanketta.

–Kaikista maista juuri Saksan pitäisi ottaa opikseen historiasta. Saksan pitäisi edistää Euroopan energiaomavaraisuutta etenkin suhteessa Venäjän kaltaisiin maihin, jotka eivät piittaa sopimuksista, laeista tai rajoista, Francis kirjoittaa katsauksessaan.

 

Venäläisen Gazpromin pääomistamassa Nord Stream 2-hankkeessa rakennetaan kaksi maakaasuputkea Venäjältä Saksaan Itämeren poikki. Reitin on määrä kulkea Venäjällä sijaitsevasta rantautumispaikasta Suomen, Ruotsin ja Tanskan vesien kautta rantautumispaikalle Saksaan.  

 

Francis sanoo, että kaasuhankkeen puolustajien argumentit siitä, että Saksa ja muut Euroopan maat saavat jatkossa kaasua halvemmalla, jättävät tosiasiat huomiotta.

–Tämä ei ole talousprojekti eikä kyseessä ole mikä tahansa uusi kaasuputki. Tämä on jäätävä siirto Vladimir Putinin shakkilaudalla. Nord Stream 2 on yksi energia-ase, jolla Venäjä pyrkii tiukentamaan otettaan entisistä alusmaistaan Keski- ja Itä-Euroopassa.

Francis huomauttaa, että uuden kaasuputken vaikutukset erityisesti Ukrainalle ovat huomattavat, koska maa menettää muun muassa kahden miljardin dollarin vuosittaiset siirtomaksut. Lisäksi hän ennakoi, että uuden Itämeren ali kulkevan kaasuputken valmistuttua Venäjä saattaa katkaista kaasutoimituksensa Ukrainalle.

–Ei pidä uskoa, etteikö Venäjä toimisi muiden maiden kanssa samoin kuin Ukrainan kanssa. Mitä tapahtuu, jos kaasun hinta nousee ja toimituksia supistetaan? Haastetaanko Gazprom oikeuteen? Vai onko Euroopassa pakko sulkea kouluja ja tehtaita, hän kysyy

Hän syyttää kaasuputkihankkeen puolustajia suoraan naivista ajattelusta.

–Putin on jo useita askelia edellä, Francis päättää.

 

– NS2 on lippulaiva Venäjän hankkeessa, jonka tarkoituksena on pitää Eurooppa riippuvaisena venäläisestä kaasusta, lujittaa Venäjän vaikutusvaltaa EU:n ytimessä ja viedä Ukrainalta kaasutulot, joita se tarvitsee tullakseen eurooppalaiseksi valtioksi, Fogh Rasmussen kommentoi saksalaiselle Bild-lehdelle joulukuussa.

 

Kokoomuksen europarlamentaarikot ilmoittivat tammikuussa vastustavansa hanketta. Myös vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala vastustaa hanketta.

Euroopassa vaadittiin viime viikolla, että Saksan entiselle liittokanslerille Gerhard Schröderille tulisi asettaa sanktioita, koska hän toimii Nord Stream -yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana. Schröderiä syytetään toiminnasta Venäjän etujen hyväksi.

Schröderin lisäksi NS2-hankkeessa vaikuttaa monia muitakin entisiä eurooppalaisen politiikan johtohahmoja, kuten Suomen ex-pääministeri Paavo Lipponen. Hän on toiminut yhtiön konsulttina jo ensimmäisestä putkihankkeesta lähtien.

 


 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) luki OECD:n raporttia ilmeisen tyytyväisenä. – Maalissa ei vielä olla. Siksi meidän täytyy jatkaa uudistuksia. Ja pitää kiinni tiukasta finanssipolitiikasta. - Näkökulma: Suomen työllisyysasteen kasvu uudelle tasolle yli 75% on 2018, pitkälti ammattiliittojen käsissä. Uudet työehdot nuorille. Omat räätälöidyt palkkatuetut työehdot maahanmuuttajille ja samoin joustavat soveltuvat sopimukset senioreille. Mikään ei saisi nyt olla muutoksessa pyhää!! - KimsBlog


 

 

 

OECD Suomen työllisyysasteesta: Jos se olisi

kuin Ruotsissa, talous kasvaisi viisi prosenttia

 


Eläkeputken alaikärajaa tulisi nostaa samaa tahtia kuin eläkeikää, kotihoidontuki olisi uudistettava, perhevapaiden tuet eivät saisi olla liian avokätisiä ja päivähoitomaksut pitäisi määräytyä
 paremmin tulojen mukaan, OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi sanoi.

Julkaistu: 28.2. 11:41 | Taloussanomat


 

 

 

OECD kiitteli maaraportissaan Suomen talouden kurssin kääntymisestä, ja toivoi Suomelta verouudistusta ja sosiaaliturvan remonttia.
Talousjärjestö OECD on julkaissut Suomea koskevan maaraporttinsa. OECD julkaisee maaraporttinsa joka toinen vuosi, ja Suomen taloustilanne on kohentunut huimasti edellisestä raportista.


Suomen talousmittarit ovat plussalla, kiitos maailmantalouden ja euroalueen kasvun, ja osin myös Suomessa tehtyjen päätösten.

Raportin esitelleen OECD:n apulaispääsihteerin Mari Kiviniemen mukaan työllisyysastetta pitää edelleen nostaa. Hallitus on pääsemässä 72 prosentin tavoitteeseensa.

– Suomen työllisyysaste on matalampi kuin Pohjoismaissa. Jos se olisi Ruotsin 77 prosentin tasolla, bruttokansantuote kasvaisi viisi prosenttia, Kiviniemi totesi.

OECD mukaan väestön ikääntymisestä koituvia lisäkuluja pitää hillitä ja saada Suomeen korkeampi työllisyys.

OECD kiitteli hallituksen toimia, ja esitti kaksi suositusta: verouudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

– Verotuksen osalta suositukset eivät tarjoa uutta ja yllättävää, Kiviniemi sanoi.

OECD:n mielestä kokonaisveroaste ei saa nousta, työn verotusta kannattaisi edelleen keventää, rukata arvonlisäveroja ja korottaa ympäristöperusteisia veroja.

Sosiaaliturvan uudistamiseksi OECD tarjosi Suomelle kahta mallia: perustuloa tai Britannian kaltaista yleistukea. Näillä voitaisiin poistaa kannustinloukkuja ja saada työttömiä paremmin töihin.

Järjestö kallistuisi yleistukeen, jossa yksinkertaistetaan sosiaaliturvaa, yhdistetään useampia tukia yhteen ja palkkatulot leikkaisivat tukea.

Kiviniemi kertoi myös, että esimerkiksi eläkeputken alaikärajaa tulisi nostaa samaa tahtia kuin eläkeikää, kotihoidontuki olisi uudistettava, perhevapaiden tuet eivät saisi olla liian avokätisiä ja päivähoitomaksut pitäisi määräytyä paremmin tulojen mukaan.


– Kiinnittäisin huomiota raportin suosituksiin verotuksesta ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta, Orpo totesi.

Hallitus ei tällä vaalikaudella sote-kiireiltään tee sosiaaliturvan uudistusta, vaan se lienee seuraavan vaalikauden hallituksen agendalla.

 


 

 

"Venäjän kyky viedä öljyä voi romahtaa",

arvioi tutkija Pekka Sutela ja pohtii

pakotteiden vaikutuksia Suomelle

 

 

Emilia Kullas5.8. 13:35
Yhdysvallat haluaa uusia pakotteita Venäjää vastaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi vaatimasta Yhdysvaltoja vähentää lähetystöstään satoja työntekijöitä. Käyvätkö suurvallat uusi kylmää sotaa, tutkija Pekka Sutela ?

 

"Molemmat osapuolet vaikuttavat pettyneiltä siitä, että odotettua kosiskelunikaa maiden välille ei tullut, mutta myös sähköntuottajat ovat kirjoittaneet Venäjän ja EU: n välisiä rauhajauvoja Ukrainassa." Saksa toivoo Venäjälle lisäpakotteita.

 

Jos ja kun Yhdysvaltain uudet pakotteet tulevat voimaan, millaisia ​​vaikutuksia niillä on Suomelle?

"Nord Stream 2 -kaasuputki jäisi rakentamatta pakkokeinona, mutta se ei olisi ollut sellainen, että se olisi täysin epäviisasta. Suomelle suuri aasia. Venäjän asettamat vastasanktiot ovat sitten toinen juttu. "

 

Mitä ne voisi olla?

"Venäjän mahdollisuudet haitata Yhdysvaltoja ovat vähäiset. Kyseeseen voisi tulla Venäjällä toimivien amerikkalaisten yritysten haittaamista, avaruusyhteistyötä ja myös terrorismin vastaisen toiminnan rajoittamista."

 

Miten tärkeää Nord Stream 2 -kaasuputkihanke Venäjälle? 

"Öljyn kysyntä ei kasva, mutta Keski-Euroopassa suuri osa kotitalouksista elää kaasun tuonnissa Venäjältä." Energiavientiosuus osuus Venäjän valuuttaulosta on kaksi kolmasosaa eikä sitä voida helposti korvata. "

 

Miten iso vaikutus nykyisillä pakotteilla on ollut Venäjän talouteen?

"Amerikkalaisten asettamilla henkilöpakotteilla ei ollut mitään merkitystä, vaan ne perustuivat väärään tulkintaan Venäjän poliittisesta järjestelmästä, ikään kuin valta siirtyi oligarkeista Putinille, mikä on vastoin sitä, että teknologian tuotannon rajoitukset vaikuttavat enemmän, varsinkin jos ne vaikuttavat vuosikausia."

"Asiantuntijat odottivat Venäjän öljynvientikyvyn ehtyvän tämän vuoden, mutta näin ei ole käynyt. Länsimaisen teknologian avulla Venäjä onnistui pumppaamaan Siperian kenttiään kuivemmiksi. Seuraavaksi öljyä pitäisi nostaa arktisilta alueilta. Siihen vaadittavaa osaamista ei ole kuin muutamia amerikkalaisia ​​ja eurooppalaisia ​​yrityksiä. Jos yhteistyötä estetään vuosikausiksi, Venäjän kyky viedä öljyä voi romahtaa äkistikin. "

 

Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin esitti alkuvuodesta, että Venäjän talouskasvu on hidasta verrattuna jopa 1970- ja 1980-luvun pysähtyneisyyden aikaan. Mitkä ovat Venäjän talouden suurimmat ongelmat?

 

"Venäjän talouden kasvupotentiaali 1-2%: n välillä, Kudrin esitti, että hänen taloudensa kasvu voisi olla 3-4%, jolloin tuotantoriski olisi olemassa suurvaltaasemalle, 7-8 prosentin kasvu ei ole paluuta. Pitäisi olla nopeampaa kuin maailmantalouden kasvu.Mutta jotta Venäjä pääsisi tähän, sen pitäisi ottaa käyttöön Kudrinin lääkkeet: oikeuslaitoksen olisi vahvistettava, julkisen talouden pitäisi olla luotettavampaa, pitäisi olla investointeja. "

 

Onko mahdollista, että Venäjä uudistuu ja saa taloutensa näin ripeään kasvuun?


"Maassa on täystyöllisyys ja isoissa kaupungeissa työvoimapula." Puolustusmenojen supistumisesta ei ole mitään merkkejä. "

 

Kuinka pitkään Venäjän öljyrahastot rahat riittävät?


"Öljyrahastoja pidetään tarkasteltavana osana Venäjän valuuttarahastoa, joka on isompi kuin kolme vuotta sitten ja vastaa noin 1,5 vuotta tuontia, mikä on kansainvälisestikin hyvä taso."

 

Riittävätkö Venäjän rahat Fennovoiman kaltaisen ydinvoimalahankkeen rahoittamiseen?


"Venäjän valtion lainapaperit ovat käyneet viime aikoina kaupaksi erittäin hyvin. Jos oma raha ei riitä, markkinat saavat rahaa edulliseen hintaan."

 

Venäläiset rajamatkailijat ovat palanneet ja Suomen itärajalla ajoittain ruuhkaa. Onko kehitys kestävällä pohjalla?

***


"Venäläiset kotitaloudet ovat erittäin tietoisia ruplan kurssista, joka seuraa öljyn hintaa. Hurjimpiin aikoihin ei ole paluuta, mutta itärannassa muutos on selvästi näkyvissä.

Suomen vienti Venäjälle kasvaa tänä vuonna 20 prosenttia, Saksalla on samanlainen ennuste. "

 


 


 
Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskunta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
 
 

Tässä viisi keinoa työllisyysasteen

nostamiseksi

 

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on Keskuskauppakamarin mukaan asetettava Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi tänä vuonna.

 

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu, hän toteaa.

Palvelut ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi. Hän muistuttaa, että kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön.

– Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny, Linnainmaa varoittaa.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

Keskuskauppakamarin mukaan uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin.

– Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan. Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee. Lupaus lakien ”takuukorjauksista” voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä, vaatii Linnainmaa.

Ankara progressio haittavero työnteolle

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

– Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

– Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen. Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamarin keinot työllisyysasteen nostamiseksi:

1. Työn verotusta kevennetään

– Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.

2. Kannustinloukut poistetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä
– Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa

3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille
– Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa selvitäkseen jatko-opinnoista.

4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetään
– Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla
– Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet
– Työn perässä muuttoa kannustetaan

5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi
***– Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

***


 
 

Palkkaneuvottelut pitäisi yrittäjien mielestä

siirtää kokonaan yrityksiin

 

HEIKKI JANTUNEN

 

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu vanhaan suljetun talouden maailmaan, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

 


 

  • LKS 20160714 - Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kokoomuksen eduskuntaryhmän teesien julkistustilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumaviikolla Porissa 14. heinäkuuta 2016. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi teesinsä
 hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

    Mikael Pentikäinen (Lehtikuva/Roni Rekomaa)

 

 

Mikael Pentikäisen mielestä työnantaja- ja työntekijäliittojen ei pitäisi sopia palkoista ollenkaan.

– Palkkaneuvottelut pitää siirtää kokonaan yrityksiin, sillä yritysten tilanteet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Ei ole yhtä korotusprosenttia, joka toimisi kaikissa yrityksissä. Myös toimialojen sisällä on valtavat erot, Pentikäinen toteaa tiedotteessaan.

 

Ajatus yhdestä toimialakohtaisesta korotusprosentista kuuluu hänen mielestään vanhaan suljetun talouden maailmaan. Yleiskorotusajattelu voisi hänen mielestään kuitenkin toimia, jos Suomessa voisi sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu.

– Silloin yritykset voisivat myös neuvotella omaan tilanteeseensa sopivan ratkaisun. Suomessa ei kuitenkaan juurikaan ole mahdollista sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Erityisen rajattua tämä on pieniltä yrityksiltä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin, Pentikäinen muistuttaa.

Hänen mukaansa on siirryttävä moderniin sopimiseen, jossa yrityksillä ja työntekijöille on laaja sopimisen vapaus, joka turvaa työpaikat ja yritysten menestyksen. Silloin pystytään huomioimaan yrityskohtaiset tuottavuuserot ja palkitsemaan paremmin menestyksestä.

– Tämä rohkaisisi yrityksiä miettimään enemmän malleja, jotka palkitsevat työntekijöitä yritysten menestymisestä. Nyt tätä tehdään liian vähän. Palkka-asiat on liiaksi ulkoistettu liitoille, joissa tunnetaan huonosti yritysten arki, Pentikäinen arvioi.

Minimipalkan turvaava malli kuitenkin hänen mukaansa tarvitaan.

– Minimipalkka voitaisiin sopia joko laissa tai työehtosopimuksissa. Molemmilla on heikkoutensa ja etunsa. Vaihtoehtojen paremmuudesta olisi hyvä keskustella. Palkkaneuvotteluiden siirtäminen yrityksiin olisi työntekijän etu, Pentikäinen kertoo.

Hän huomauttaa, että yrityskohtainen sopiminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Kannattavat yritykset maksavat korkeampia palkkoja.

***

– Nykyinen liittovetoinen palkkamalli vaikeuttaa yritysten kannattavuuden paranemista ja pitää palkat pieninä. Se pitää myös työttömyyden korkeana väkisin, koska se jarruttaa yritysten uudistumista, Pentikäinen toteaa.

Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitykset osoittavat, ettei paikallinen sopiminen johda palkka-aleen. Enemmän uskotaan palkkatason nousuun.


 

 

EK vaatii merkittäviä kiristyksiä: Lakoista 97

% oli laittomia viime vuonna

 
Luotu: 
18.4.2017 13:16

  • Kuva: Alma Media arkisto / Kimmo Penttinen
    Kuva
    Esimerkkinä laittomasta lakosta EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Kuvituskuva.
 
|

Laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita tulisi merkittävästi kiristää, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Johtaja Ilkka Oksala huomauttaa, että Ruotsissa kovemmat sanktiot hillitsevät lakkohalukkuutta toisin kuin Suomessa.

 

Kaikkiaan EK:n jäsenyrityksissä toteutui viime vuonna 71 työtaistelua ja niihin osallistui noin 6500 työntekijää. Yleisin syy oli työvoiman vähentäminen tai sen uhka sekä työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy. Viime vuonna menetettiin yhteensä 6600 työpäivää, EK laskee.

Vuoteen 2015 nähden työtaisteluiden määrä ja niissä menetettyjen työpäivien osuus pieneni huomattavasti. EK:n mukaan luvuissa näkyvät syksyllä 2015 järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.

 

– Työtaisteluissa menetetyt työpäivät ovat kuitenkin Suomessa edelleen merkittävät, verrattuna esim. Ruotsiin tai Saksaan. Vuosina 2006–2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti (Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft Köln). Meillä on siis vielä kirittävää, Oksala sanoo tiedotteessa.

 

EK:n mukaan viime vuoden työtaisteluista valtaosa eli 60 kappaletta oli lakkoja, joista 97 prosenttia oli laittomia. Esimerkkinä EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Työtuomioistuimen mukaan lakko kohdistui voimassaolevaan työehtosopimukseen, joten se oli laiton. EK:n mukaan työnantajalle aiheutui vuorokauden työtaistelusta noin miljoonan euron vahingot ja lähes koko Suomen junien matkustajakaukoliikenne seisahtui. 14 ammattiosastoa tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa yhteensä 11 200 euroa ja ammattiliitto 5 000 euroa.

***

EK:n mukaan Suomenssa on ollut 2000-luvulla laittomia lakkoja keskimäärin 100 vuodessa. Vastaavana aikana Ruotsissa on ollut keskimäärin vain 2 laitonta lakkoa vuodessa.

***

– Laittomien lakkojen yleisyys liittyy Suomen työrauhajärjestelmän perustavaa laatua oleviin ongelmiin. Vaikka työehtosopimuksen voimassa ollessa tulisi vallita työrauha, laittomista työtaisteluista ammattiosastolle ja/tai ammattiliitolle tuomittavat alhaiset, muutaman tuhannen euron hyvityssakot mahdollistavat lakkoilun työehtosopimusten voimassaolonkin aikana. Tässä on iso ero Ruotsiin nähden, jossa laittomista työtaisteluista voi joutua yksittäinen työntekijäkin vahingonkorvausvastuuseen. Tämä osaltaan hillinnee lakkohalukkuutta, Oksala sanoo.

 

– Vuosi 2016, kuten koko 2000-luku, osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä voitaisiin helposti ja nopeasti parantaa vähentämällä laittomien työtaisteluiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tämä edellyttää laittomista työtaisteluista tuomittavien sanktioiden merkittävää kiristämistä, Oksala kiteyttää.


 

 

Wahlroos kehotti ottamaan mallia naapurista

– 5 syytä, miksi Ruotsi jyrää

 


 

Julkaistu: 25.10. 6:05

 
Ruotsin talous on monilla mittareilla ylivoimainen maavertailussa. Mutta onko vertailu reilua?
Ruotsissa vienti vetää paremmin, brändit ja musiikkimenestys tunnetaan maailmalla. Kaikki on naapurissa jotenkin kauniimpaa ja hauskempaa. Pankkiiri Björn Wahlrooskinhaukkui jälleen viikonloppuna Suomea ja kehotti ottamaan mallia Ruotsista.


Suomessa talous kasvaa tänä vuonna vain 1,1 prosentin vauhtia, Ruotsissa 3,2 prosenttia. Suomessa bruttokansantuote on asukasta kohden runsaat 38 000 euroa, Ruotsissa yli 50 000 euroa. Miksi näin? Taloussanomat listasi seikkoja, jotka selittävät Ruotsin menestystä.

1. Vienti

Vientiteollisuus tukee Ruotsin taloutta. Vuosina 2009–2015 Suomen vienti kasvoi alle 10 prosenttia, mutta Ruotsissa yli 20. Suomen viennin laskun taustalla on ollut tietysti Nokia ja viimeksi Venäjän markkinoiden heikkous. Ruotsalaiset pärjäävät kuitenkin ennen kaikkea siksi, että naapurin viennin rakenne sopii nykytilanteeseen paremmin. Ruotsilla on isot brändinsä, Ikea, H&M, Ericsson ja Volvo.

– Olemme siirtäneet viimeisen 15–20 vuoden aikana heikommin kannattavaa tuotantoa muualle ja keskittyneet tuotteisiin, jotka ovat kilpailukykyisiä, Nordean pääanalyytikko Torbjörn Isaksson selittää.

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen muistuttaa, että kulutus on kehittynyt maailmalla paremmin kuin investointikysyntä. Kun Kiinankin talous kasvaa aiempaa hitaammin, Ikean huonekaluja ostetaan, mutta ei niinkään suomalaisia työkoneita.

2. Valuutta

Euroalueen ulkopuolella Ruotsin keskuspankki voi harjoittaa aktiivista korkopolitiikkaa. Finanssikriisin jälkeen Ruotsin kruunu devalvoitui nopeasti. Se auttoi Ruotsia selviämään kriisistä, Isaksson muistuttaa.

– Kun keskuspankki on laskenut korkoa, se on vaikuttanut välittömästi asuntomarkkinoiden korkoihin ja yritysten lainakustannuksiin. Keskuspankki on laskenut korkoa voimakkaasti viime vuosina, ja sillä on ollut kasvua tukeva vaikutus, hän sanoo.

Kelluva valuutta on suhdannepuskuri, joka auttaa vaikeina aikoina. Mutta ei mikään maa pysty pitämään yllä heikko valuuttakurssia kovin pitkään, koska se merkitsee, että maalla menee huonosti, jos valuutta hinnoitellaan alhaalle, Kotilainen huomauttaa silti.

3. Uudistukset

– Ruotsissa on tehty 1990-luvun jälkeen monia tärkeitä uudistuksia, työmarkkinoiden lisäksi eläkejärjestelmään ja kilpailulainsäädäntöön. Niiden vaikutus näkyy yhä taloudessa, Isaksson sanoo.

Ekonomisti, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) totesi viikonloppuna, että Ruotsissa on poistettu työmarkkinoiden jäykkyyksiä, joita Suomessa on edelleen. Esimerkkejä ovat työehtosopimusten yleissitovuus ja palkkojen yleiskorotukset. Ruotsissa on myös heikennetty työttömyyskorvauksia.

Tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderon puolestaan arvioinut, että työmarkkinat ovat pikemminkin jäykemmät Ruotsissa.

4. Palkat

Vuoden 2007 kuuluisa fiktiivinen ’Sari Sairaanhoitaja’ aloitti vuosien palkankorotuskierteen Suomessa. Ruotsissa palkankorotukset on pidetty niin maltillisina, että ne eivät Isakssonin mukaan heikennä kustannuskilpailukykyä. Vaikka Ruotsi on Suomea vauraampi, palkkataso on vain hieman korkeampi. Etla arvioi keväällä, että Suomessa palkkojen jäädyttäminen vuoden 2010 tasolle olisi säästänyt jopa 69 000 työpaikkaa. Nyt Suomi seuraa Ruotsin mallia palkkamaltissa, mutta vaikutus tulee vasta viipeellä.

Nordean Isaksson kiittelee niin kutsuttua Ruotsin mallia.

– Teillä on pitkä perinne vahvoista ammattiliitoista, mikä on ehkä johtanut Ruotsia suurempiin palkankorotuksiin aiempina vuosina. Meillä on laaja yhteisymmärrys, että vientialojen tulee määrittää palkkojen yleistä kehitystä, Isaksson sanoo.

5. Julkinen talous

Vuosina 2013–2015 Ruotsin kotimainen kysyntä kasvoi OECD:n arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan Suomessa kotimaisen kysyntä kuitenkin supistui kaksi prosenttia. Näin merkittävä ero riittää jo hyvin selittämään Ruotsin paremman työllisyyskehityksen, Kiander on arvioinut.

Kun yksityinen ja vientimarkkina vetää, myöskään julkista velkaa ei ole tarvinnut kasvattaa Suomen tapaan. Ruotsissa finanssipolitiikkaa on voitu pitää melko keveänä koko ajan ja verohelpotuksilla on ruokittu yksityistä kulutusta. Yritysverotuksessa Ruotsin ei ole tarvinnut lähtenyt alennuksiin. Suomessa yhteisövero on huomattavan matala 20 prosenttia ja Ruotsissa 22.

– Ruotsin talouteen vakautta tuo valtionvelka, jonka suhde BKT:hen on pysynyt matalana, vain hieman yli 40 prosentissa, Isaksson sanoo.

Kannattaako vertailla?

Suomi-Ruotsi maavertailu on suosittua, mutta onko siinä järkeä? Historiaa tai sijaintia ei voi muuttaa ja ne vaikuttavat nykypäivänäkin. Nokia pullisti aikanaan Suomen bruttokansantuotetta hämäävästi Ruotsin tasoille, mutta Nokiasta puhdistettu Suomi oli aina lopulta pienempi ja köyhempi maa.

– Suomalaisilla oli etu Venäjän-yhteydestä 1800-luvulla, jonka avulla etumatkaa Ruotsiin kurottiin. Toisaalta yhteisen valtakunnan johtavat keskusalueet sijaitsivat Tukholmassa ja muissa keskuksissa, jonne varallisuus ja kansainväliset yhteydet ja varhainen teollisuus keskittyivät, taloushistoriaan erikoistunut professori Markku Kuisma muistuttaa.

Suomi sijaitsee Tukholman yläpuolella pohjoisessa, mutta isoin osa Ruotsista on Tukholman eteläpuolella. Maatalous on tuottanut vaurautta naapuriin toisella mitalla kuin Suomessa.

– Ruotsi avautuu Itämeren lisäksi myös Atlantille, jossa suuret markkinat ja tiedon metropolit ovat olleet viimeiset 400–500 vuotta. Ainut iso läntinen ja kansainvälinen metropoli Suomen lähellä on Pietari, mutta sehän ei meille ole kelvannut kuin 1800-luvulla, Kuisma heittää.

Molemmilla mailla on metsiä, mutta Ruotsilla on vielä enemmän metalleja. Myös vesivoima antaa etumatkaa. Kun vaurautta on kertynyt naapurimaahan satoja vuosia pidempään kuin Suomeen, yrityssektori ja pääomamarkkina on toista kokoluokkaa naapurissa tänä päivänäkin. Suuruuden ekonomiaa kuvaa, että SSAB osti Rautaruukin, ei toisinpäin.