Globaalin kaupan volyymin kasvu hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin kolmeen prosenttiin viime vuoden viidestä prosentista. Asiasta tviittaa myös eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. "Varoitus! Kauppasodan vaikutukset alkavat OECD:n mukaan näkyä nyt kauppavirroissa. Suomalainen teollisuus on riippuvainen maailmankaupan hyvästä kehityksestä", Murto kirjoittaa Twitterissä.


 

 

OECD varoittaa: Kauppakiistat näkyvät jo

maailmankaupassa

 

OECD varoittaa: Kauppakiistat näkyvät
 jo maailmankaupassa
KUVA: ANDREW GOMBERT
 
 

Kaupalle asetettavat esteet vahingoittavat työllisyyttä ja elintasoa, OECD sanoo

 

Maailmankaupan kasvuvauhti hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kertoo tuoreessa talouskatsauksessaan. Kasvuvauhti hidastui sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa.

Järjestön mukaan kauppajännitteet näkyvät jo yritysten luottamuksessa ja investointisuunnitelmissa. Pelkona on, että tullikiistelyt tuovat häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin.

Kaupalle asetettavat lisärajoitukset vahingoittaisivat myös työllisyyttä ja elintasoa, etenkin alemman tulotason kotitalouksissa, OECD kertoo.

 

 


 

"Mikä sitten olisi paras tapa. Hyvin vakavasti pohtisin, että valtioneuvostossa olisi salkuton ministeri, jolle omistajaohjaus kuuluisi päätehtävänä. Oma päätehtäväni on elinkeinoministerin tehtävä. Työmäärä on sellainen, että joskus loppuu tunnit kellosta." - Elinkeinoministeri Mika Lintilä.


 
Markkinaraati
 
 

Lintilä Markkinaraadissa: Valtion

omistajaohjaus voisi kuulua päätehtävänä

salkuttomalle ministerille

 

   
 
 

Kauppalehden ja MTV:n Markkinaraati pohti perjantaina valtion omistajaohjausta ja sitä, kenen asialla valtionyhtiöt oikein ovat.

  

Valtion omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) esitti viime viikolla aluepolitiikan tulevaisuutta käsitelleessä tilaisuudessa, että valtionyhtiöiden pääkonttorit voisivat sijaita siellä, missä yhtiön toimintakin on.

 

Markkinaraadissa perjantaina vieraillut Lintilä sanoi halunneensa avata keskustelun aiheesta sen vuoksi, ettei hän näe mitään erityistä syytä sille, että valtionyhtiöiden olisi haettava kaikkein kalleimpia neliöitä, jos yhtiön selkeä painopiste toiminnassa on jossain muualla Suomessa.

"Jokunen viikko sitten The Economist -lehdessä oli juttu siitä, kuinka Piilaaksossa tällä hetkellä lähtee väki pois johtuen siitä, että hinnat ovat nousseet. Joku rahoittaja siinä sanoi, että ei startuppeja enää Piilaaksossa synny, kun varastot maksavat miljoonia", Lintilä sanoi.

Markkinaraadissa mukana ollut Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaamuistutti, että startupit ja pörssiyritykset ovat kaksi eri kategoriaa.

"Sijoittajan näkökulmasta ei välttämättä ole väliä missä vaikka pörssiyhtiön pääkonttori sijaitsee. Mutta liiketoiminnallisesti se kyllä ohjaa selkeästi pääkaupunkiseudulle. Olisi aika hankala ajatella, että näissä suuryrityksissä, joissa käydään paljon kansainvälistä kauppaa, pitäisi lentää vaikka Rovaniemelle katsomaan, miten pääkonttori jaksaa. Se mikä voitetaan neliöhinnoissa, hävitään kymmenkertaisesti muissa ongelmissa, kuten logistiikassa."

Elomaan mukaan pääkonttorin sijaintia pohtiessa pitää aina lähteä yhtiön liiketoiminnasta.

 

"Kamalinta olisi se, että ministeriössä päätettäisiin, että nyt tämä valtionyritys siirtyy. Täytyy muistaa, että yleensä valtionyrityksissä on muitakin sijoittajia mukana."

Lintilän mukaan tällä hetkellä ei ole työpöydällä mitään siirtosuunnitelmia.

Elomaa toivoi Markkinaraadissa valtiolta läpinäkyvämpää omistajaohjauspolitiikkaa ja sitä, että valtio kertoisi pyrkivänsä siihen, että pääkonttorit säilyisivät Suomessa.

"Norjassa on suoraan sanottu, että valtio haluaa toimia niin, että pääkonttorit jäävät Norjaan. Tämän tason kannanotot olisivat paljon järkevämpiä kuin se, onko pääkonttori jossakin kaupungissa Suomessa."

Valtion omistajaohjaus on keskitetty nykyisin valtioneuvoston kansliaan, mutta omistajaohjauksesta vastaava ministeri on elinkeinoministeri. Taalerin Elomaa piti järjestelyä erikoisena, sillä hänen mielestään omistajaohjaukselle luontevampi paikka olisi valtiovarainministeriö.

Lintilä kertoi lähetyksessä, että omistajaohjaus on ollut hallituksissa aina vaikea paikka.

"Valtioyhtiöistä vastaamisessa kukaan ei ole koskaan onnistunut. Päinvastoin, aika moni on lähtenyt ministeritehtävistä pois tehtyään virheen omistajaohjausministerinä. Kiitoksia tässä hommassa ei koskaan saa", Lintilä sanoi.

 

Katso koko Markkinaraati-lähetys täältä.

 


 

Osa asiantuntijoista uskoo Kimin käyttävän hyväkseen diplomaattisen liennytyksen ilmapiiriä parantaakseen suhteitaan naapureihin ja heikentääkseen pakotteiden vaikutusta. Siten hän pyrkii heikentämään USA:n asemaa tulevissa neuvotteluissa.

 

Etelä-Korea pysäytti tammikuun alussa Panamaan rekisteröidyn aluksen matkan Pohjois-Koreaan. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / YONHAP / - /

Tiedustelupalvelut säikähtivät: Pohjois-

Koreaan salakuljetettu 1,4 miljoonaa

öljytynnyriä

 

Pohjois-Koreaan virtaa tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon salakuljetettua polttoainetta, minkä seurauksena maan kokema taloudellinen paine on hellittänyt.

Yhdysvaltain ja Itä-Aasian tiedustelupalvelut säikähtivät havaittuaan Pohjois-Koreaan suuntautuvan polttoaineen salakuljetuksen kasvaneen roimasti keväällä ja kesällä, kertoo uutissivusto The Washington Post.

 

Tiedustelupalveluiden mukaan polttoainetta oli kuljetettu yhteensä 148 kertaa – noin 800 000 – 1,4 miljoonaa tynnyriä öljyä, bensiiniä ja dieseliä – elokuun loppuun mennessä.

Salakuljetuksen kerrotaan lisääntyneen viime kuukausien aikana, kun diplomaattinen kanssakäyminen Pohjois-Korean kanssa on lisääntynyt.

 

Naamioidut salakuljetuslaivat lähtevät Pohjois-Korean satamista ja tapaavat yöllä ulkomaisia tankkereita Keltaisellamerellä. Polttoaine siirretään pohjoiskorealaislaivoihin letkuilla.

Tiedustelupalvelut ovat seuranneet satelliiteilla vastaavanlaista toimintaa myös aiemmin, mutta kevään ja kesän aikana salakuljetus on lisääntynyt normaalia selvästi korkeammalle tasolle.

The Postin käsiinsä saaman luottamuksellisen YK-raportin mukaan 40 alusta ja 130 yhtiötä on ollut osallisena viime aikoina havaitussa salakuljetuspiikissä. Monella aluksella ja yhtiöllä kerrotaan olevan yhteyksiä Kiinaan ja Venäjään.

Analyytikoiden mukaan kasvanut salakuljetus on auttanut Pohjois-Koreaa tasapainottamaan talouttaan samaan aikaan, kun Yhdysvaltain diplomaatit yrittävät taivutella Kim Jong-unia luopumaan ydinaseistaan.

 

Tiedustelulähteiden mukaan tämä on tapahtunut samalla, kun Pohjois-Korealle asetettujen pakotteiden valvonta on hiljalleen rapautunut.

Yhdysvaltain viranomaisten ja itsenäisten analyytikoiden mukaan Venäjä ja Kiina eivät ole tehneet juuri mitään estääkseen Pohjois-Koreaan suuntautuvaa salakuljetusta sen jälkeen, kun Korean niemimaan jännitteet ovat lientyneet.

Länsimaiset diplomaatit katsovat, että presidentti Donald Trumpin hallinnon horjuvat neuvottelut ydinaseriisunnasta Pohjois-Korean kanssa johtuvat osittain lisääntyneestä salakuljetuksesta.

Vuosi sitten syksyllä YK asetti Pohjois-Korealle taloudellisia pakotteita, jotka kielsivät polttoaineiden tuonnin ja hiilin viennin. USA:lla oli käynnissä samanaikaisesti itsenäinen painostuskampanja.

Näiden toimenpiteiden uskotaan vaikuttaneen Kimin päätökseen tavata presidentti Trump kesäkuussa Singaporessa, jossa sovittiin Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.

Kim ei ole kuitenkaan sen jälkeen tehnyt merkittäviä päätöksiä Pohjois-Korean ydinaseiden tai pitkän kantaman ohjusten tuhoamiseksi. Hän on vaatinut Yhdysvaltoja ottamaan ”vastaavia askeleita” vastineeksi Pohjois-Korean purkamille ydinkoepaikoille.

 

 


 

Myös Yhdysvaltain viranomaiset seuraavat Danske Bankin tapausta huolella, talouslehti Wall Street Journal on kertonut. Danske Bank on Tanskan suurin pankki. Jos Yhdysvaltain viranomaiset esimerkiksi vaikeuttaisivat sen maksuliikennettä, olisi sillä erittäin vakavia seurauksia Danske Bankin toiminnalle.


 

 

Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma

perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

 

Danske Bankin tilaamassa raportissa kerrotaan, että sen Viron-yksikön rahanpesuongelmat alkoivat jo kun se oli suomalaisessa omistuksessa. Sammosta kiistetään, että se olisi tiennyt rikollisesta toiminnasta.

 

Danske Bank
Danske Bank tallinnassa.
Danske Bankin asiakkaiden rahanpesuepäilyt liittyvät pankin Viron-toimintoihin.Valda Kalnina / EPA

Mitä on rahanpesu?

  • Rahanpesulla tarkoitetaan tapaa, jolla pyritään häivyttämään rikollisella alkuperällä hankitun omaisuuden alkuperä.
  • Rahaa voidaan pestä ostamalla esimerkiksi kiinteistöjä, tavaroita tai palveluita sekä siirtämällä varoja maasta toiseen.
  • Rahanpesu on tärkeä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa tai se voi liittyä korruptioon
  • Pesty raha pyritään palauttamaan rikoksen tekijälle tai esimerkiksi sijoittamaan laillisiin kohteisiin.

 

Suomen kolmanneksi suurin pankki Danske Bank on keskellä vakavaa kriisiä

Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen erosi keskiviikkona. Äkkilähdön taustalla on Tanskan suurinta pankkia riepotellut rahanpesuskandaali

Pankki julkaisi keskiviikkona tilaamansa selvityksen. Siinä pureuduttiin epäilyttäviin tilisiirtoihin, joita Danske Bankin Viron-yksikön kautta on kulkenut viime vuosina.

Raportissa tuodaan esille myös Danske Bankin Viron-yksikön entisen omistajan eli Sampo-konsernin aikaiset tapahtumat.

Asianajotoimiston tekemän raportin mukaan Viron-yksikön kyseenalaiset toimintatavat alkoivat jo suomalaisten omistajien aikana.

Sammosta vastattiin tänään keskiviikkona Ylelle, että sen tiedossa ei ole, että Viron-yksikössä olisi tapahtunut rikollista toimintaa sinä aikana, kun se omisti pankin. Sammon tiedossa ei myöskään ole, että se olisi ollut osa mitään tutkintaa.

 

Thomas F. Borgen
Danske Bankin pääjohtaja Thomas F. Borgen erosi keskiviikkona rahanpesuskandaalien takia.Nils meilvang / EPA
 

Raportti: Venäjän keskuspankki varoitti rahanpesusta jo vuonna 2007

Danske Bank osti vuonna 2006 finanssikonserni Sammolta sen pankkitoiminnot. Siinä yhteydessä myös Viron-toiminnot siirtyivät Danske Bankin omistukseen.

Epäilyttäviin rahansiirtoihin olisi pitänyt puuttua jo silloin, raportissa todetaan.

“Vuonna 2007 Viron finanssivalvonta julkaisi kriittisen tarkastusraportin. Samaan aikaan Danske Bank sai tarkennettua tietoa Venäjän keskuspankilta (Tanskan finanssivalvonnan kautta).”

“Tämä tieto viittaisi mahdolliseen ‘verojen ja tullimaksujen kiertoon’ sekä ‘puhtaaseen rikolliseen toimintaan, kuten ‘miljardien ruplien’ rahanpesuun kuukausittain”, raportissa sanotaan.

Danske Bank on käynyt läpi Viron-yksiköiden asiakkaiden tilisiirtoja ja selvitellyt rahojen alkuperää. Asiakkaista 6 200:lla on raportin mukaan epäilyttäviä tilisiirtoja.

Näistä neljännes eli noin 1 500 on tullut raportin mukaan pankin asiakkaaksi jo silloin, kun pankki oli Sampo-konsernin omistuksessa.

Danske Bank ei raportissa kuitenkaan syytä Sampo-konsernia nykyisistä ongelmistaan, vaan toteaa suorasanaisesti epäonnistuneensa epäilyttävien tilisiirtojen selvittelyssä ja rahanpesua ehkäisevissä toimissa.

 

Satojen miljardien tilisiirrot

Vuonna 2014 pankki sai sisäisen ilmiantajan raportin, jossa kerrottiin Viron-yksikön epäselvyyksiä sekä kyseenalaisista toimintatavoista.

Meni kuitenkin vuosia ennen kuin pankki alkoi selvittää tapahtumia.

Epäselvyydet liittyivät etenkin pankin ei-virolaisiin asiakkaisiin, kuten venäläisiin, ukrainalaisiin ja azereihin, raportissa todetaan.

 

Raportissa todetaan muun muassa seuraavaa:

 

  • Vuosien 2007 ja 2015 välillä ei-virolaisten asiakkaiden tekemien tilisiirtojen arvo oli noin 200 miljardia euroa.
  • Pankki tutki tarkemmin 6 200 asiakkaan tilejä ja toimintaa. Lähes kaikissa tapauksissa rahojen alkuperässä tai muissa asiakkaaseen liittyvissä taustoissa oli epäselvyyksiä.
  • Pankin valvontajärjestelmä rahanpesun ehkäisyssä petti pahasti. Danske Bank kertoo raportissa syyksi muun muassa sen, että Viron-yksiköllä oli oma IT-järjestelmä, joka ei ollut osa konsernin käyttämää järjestelmää.
  • Vaikka epäilyttäviä tilisiirtoja on paljon, ei se pankin mukaan vielä kerro, että niihin liittyisi rikollista toimintaa.
  • Danske Bank epäilee, että osa pankin työntekijöistä on tietoisesti auttanut tai jättänyt puuttumatta kyseenalaisiin tilisiirtoihin ja muuhun toimintaan. Yhteensä tilisiirtoja oli toteuttamassa 42 pankin työntekijää.
  • Pankki on tehnyt ilmoituksen työntekijöiden toiminnasta Viron finanssivalvonnalle.

 

Putin poseeraa vuorella.
Mediatietojen mukaan Danske Bankin rahanpesuepäilyt liittyisivät myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirin.Aleksei Nikolski / AFP
 

Putinin serkku ja venäläistä rahaa

Danske Bankia koskevat rahanpesuepäilyt nousivat esiin, kun tanskalaislehti Berlingske(siirryt toiseen palveluun) sai haltuunsa pankin sisäisen whistleblowerin eli epäilyttävästä toiminnasta tietoja viranomaisille luovuttaneen henkilön raportin.

Myöhemmin myös muun muassa brittilehti Guardian on kertonut yksityiskohtia tilisiirroista. Ne osoittavat Danske Bankin laiminlyöneen pahoin rahanpesun ehkäisyä koskevia velvollisuuksiaan.

Esimerkiksi brittiläisellä yhtiöllä oli tili Danske Bankin Viron-yksikössä. Yhtiö oli rekisteröitynyt Britanniassa “pienyhtiöksi”.

Yhtiön pankkitilin kautta kulki päivittäin jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Brittiyhtiön omistivat useat veroparatiisiyhtiöt, joiden taustalla on The Guardianin (siirryt toiseen palveluun)mukaan venäläisiä. Ilmiantajan raportin mukaan rahoja päätyi todennäköisesti muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin serkulle Igor Putinille.

 

Tanska kiristää rahanpesulakejaan

Danske Bankia on arvosteltu voimakkaasti siitä, että pankilta vei vuosikausia puuttua epäilyttävään rahaliikenteeseen.

Pankki sulki vuonna 2015 kymmenien, lähinnä venäläistaustaisen asiakkaittensa tilejä. Sisäisen selvityksen Danske Bank aloitti kuitenkin vasta, kun useat tiedotusvälineet eri puolilla maailmaa olivat kertoneet tapahtumista.

Eilen tiistaina Tanskan suurimmat puolueet sopivat, että maa tiukentaa lakeja, joilla pyritään ehkäisemään rahanpesua.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Tanska muun muassa korottaa seitsenkertaiseksi sakot, joita rahanpesun ehkäisyn laiminlyönnistä voi seurata.

 

Yhdysvallat kiinnostui likaisesta venäläisrahasta

Danske Bankin tapaus ei ole ainoa laatuaan, jossa epäillään Venäjältä peräisin olevan rahan pesemistä.

Viime vuonna useat mediat eri puolilla maailmaa kertoivat laajasti rahanpesuvyyhdistä. Arviolta 20 miljardia dollaria rikollista venäläisrahaa pestiin Venäjältä Moldovan kautta Latviaan, ja sieltä eri EU-maihin.

Rahaa päätyi myös Suomeen, kertoi Ylen MOT-ohjelma. Se oli ainoana mediana Suomessa tutustumassa aineistoon.

Pesulaksi nimetyn tapauksen paljasti kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö OCCRP.

 

Likaista rahaa virtaa Viron läpi

Danske Bank on lyhyen ajan sisällä jo toinen Virossa toimiva pankki, jonka toimintaa viranomaiset tutkivat rahanpesuepäilyjen takia.

Maaliskuussa Euroopan keskuspankki (EKP) peruutti pienen ukrainalaisomistuksessa olleen Versobankin pankkitoimiluvan. EKP ryhtyi toimiin sen jälkeen, kun pankin valvonnasta vastanneet Viron viranomaiset olivat pyytäneet(siirryt toiseen palveluun) toimiluvan peruuttamista.

Syynä olivat rahanpesuepäilyt.

Pankilla oli vain pieni markkinaosuus Virossa, eikä sen sulkeminen aiheuttanut merkittäviä ongelmia maan (siirryt toiseen palveluun)rahoitusjärjestelmälle.

 


 

– Mikään valvonta ei ole koskaan täysin vedenpitävää! Mekin teemme paljon rahanpesun estämisen valvontaa, mutta varmaan meitäkin pitäisi olla enemmän sitä tekemässä, Tuominen sanoo.


 

 

Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista:

"Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten

tärkeää on rahanpesun estäminen"

 

Finanssivalvonnan johtaja sanoo, että rahanpesun valvonnan taso ei vakuuta kaikkien maiden osalta Euroopassa. Johtaja Anneli Tuomisen toiveissa on yhteinen, EU-tason valvonta.

 

Rahanpesu
Anneli Tuominen.
Yle

Finanssivalvonnan tiedotustilaisuuden ohjelma meni hieman uusiksi keskiviikkona aamupäivällä, kun uutissivuistoille ilmestyi tieto Danske Bankin pääjohtajan Thomas Borgenin erosta rahanpesuskandaalin takia.

 

Pankin Viron yksikön epäilty rahanpesu on kokoluokassaan sitä tasoa, että myös Suomen ylin pankkivalvoja otti asiaan tiukasti kantaa.

 

– Jokainen finanssisektorilla toimiva ymmärtää viimeistään nyt, miten tärkeää rahanpesun estäminen on, johtaja Anneli Tuominen totesi Ylen haastattelussa.

Rahanpesun valvonta on Euroopassa kansallisten viranomaisten vastuulla. Yhteistä valvontaa vasta suunnitellaan.

– Euroopassa rahanpesun valvonta ei ole toiminut sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Kaikissa maissa valvonta ei ole ollut tarpeeksi tiukkaa, asioita ei ole kyseenalaistettu eikä rahavirtoja seurattu tarpeeksi. Siksi tarvitaan EU-tason viranomainen valvomaan rahanpesua yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa, Tuominen vaatii.

Finanssivalvonta on vastikään rekrytoinut 46 uutta työntekijää. Henkilöstön määrä nousee virastossa siten noin 250:een.

 

Lisäyksen taustalla on pääasiallisesti pankkikonserni Nordean pääkonttorin muutto Tukholmasta Helsinkiin ensi kuun alussa. Lisäresurssi on kuitenkin tarpeen myös rahanpesun estämisen tehostamiseksi Suomessa.

 

 


 

”Ihmiset eivät näe isoa kuvaa, eli sitä, että pelisäännöt on suunniteltu toimimaan tavallisia ihmisiä vastaan”, Stiglitz sanoo. ”Sen näkeminen on hyvin hankalaa, jos on päässyt omaan asemaansa näiden sääntöjen avulla.”


 
Talous
 

Nobel-palkittu taloustieteilijä varoitti

globalisaation vaaroista, mutta häntä ei

uskottu – nyt Joe Stiglitz kertoo, miksi

meidän pitäisi olla huolissamme tekoälystä

 

 

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz varoitti vuosituhannen vaihteessa siitä, mitä tapahtuu, jos globalisaatiota ei osata hallita. Nyt hän näkee synkkiä pilviä tekoälyn kehityksessä ja teknologiajättien monopolivallassa.

 

 
VUOSITUHANNEN alussa amerikkalainen taloustieteen jättiläinen Joseph Stiglitz kirjoitti viiltävän kritiikin länsimaiden harjoittamasta globalisaatiosta.

Kirjassaan Globalization and its discontents Stiglitz varoitti, että globalisaatio tulisi räjähtämään silmille, koska Kiinaa ja muutamaa muuta valtiota lukuun ottamatta sen haitat työntekijöille olisivat niin suuret.

16 vuotta myöhemmin Stiglitz kokee varoitustensa osuneen oikeaan. Nationalismin, protektionismin ja populismin nousu ovat hänen mukaansa oireita talousjärjestelmästä, joka on jättänyt ison osan väestöstä jälkeen.

Sitä Stiglitz ei ennustanut, että suurin globalisaation vastainen voima tulisi Yhdysvaltojen sisältä, presidentti Donald Trumpin muodossa. ”Mutta sen osasin nähdä, että huonosti hallittu globalisaatio aiheuttaisi työntekijöille haittaa niin kehittyvissä kuin kehittyneissä talouksissa”, Stiglitz, 75, sanoo HS:lle.
 

Stiglitz vieraili viime viikolla Helsingissä YK:n kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen Widerin konferenssissa.

TRUMPIN, Britannian EU-eron ja muiden ilmiöiden lisäksi myös globaali finanssikriisi on globalisaation sivutuote, Stiglitz sanoo.

Kirjassaan hän varoitti nopeista pääomaliikkeistä, jotka myöhemmin vahvistivat Yhdysvalloissa kehittynyttä kriisiä ja levittivät ongelmia ympäri maailman. Stiglitzin mukaan kriisi olisi ollut paljon lievempi, jos globaalia finanssijärjestelmää ei olisi rakennettu ilman minkäänlaisia sulakkeita.

Stiglitz ei usko, että kriisin jälkeen on tehty riittävästi uuden kriisin ehkäisemiseksi. Sääntelyä on jo purettu, ja Trumpin hallinto ”hyökkää kaikin voimin vakaan globaalin finanssijärjestelmän edellyttämää sääntelyä vastaan”, Stiglitz sanoo.

STIGLITZ on tunnettu vasemmistolainen taloustieteilijä. Jo vuosia hän on ollut maailman johtava ”globalisaatiovastainen” ääni.

Viime vuosina hän on alkanut varoitella myös teknologisesta kehityksestä, ja erityisesti teko­älystä. Stiglitzin mielestä teko­älyyn kiteytyvät teknologisen kehityksen ongelmat.

Robotit ovat ihmisiä vahvempia, tietokoneet laskevat ihmisiä tehokkaammin ja tekoäly oppii ihmisiä nopeammin, ainakin joissain tapauksissa.

Se siis tunkee Stiglitzin mukaan alueelle, jota ihmiset pitivät pitkään omanaan.

Tekoälyyn ja globalisaatioon liittyvät haasteet ovat Stiglitzin mielestä hyvin samankaltaisia.

”Kun niitä hallitaan hyvin, ne kasvattavat yhteistä kakkuamme. Mutta niiden vaikutuksen takia kakku saattaa jakautua hyvin epätasaisesti, ja jotkut saattavat jopa hävitä.”

Tällä Stiglitz viittaa paljon puhuttuun ilmiöön, jossa työmarkkinat jakautuvat yhä enemmän erittäin hyväpalkkaisiin korkean tuottavuuden töihin ja huonosti palkattuihin silpputöihin. Keskiluokka uhkaa rapistua.

Toiseksi, jos teknologista kehitystä tai globalisaatiota hallitaan huonosti, niin kansantalouden kakkukaan ei välttämättä juuri kasva. Stiglitzin mukaan näin käy, jos työpaikkoja tuhoutuu enemmän kuin niitä syntyy.

STIGLITZILTÄ ei löydy sympatiaa niille, jotka vähättelevät näitä huolia puhumalla luddiiteista ja sanomalla, että teknologinen kehitys on automaattisesti hyvästä.

Tällainen ajattelu on täysin historiatonta, hän sanoo.

”Teollisen vallankumouksen alettua kesti kymmeniä vuosia, ennen kuin sen aiheuttamia ongelmia korjattiin. 1800-luvun alkupuoliskolla kaupungit olivat saastaisia, surkeita paikkoja, joissa elinajanodote oli lyhyt. Elintaso todennäköisesti heikkeni isolla osaa väestöstä.”

Ajanjaksoa kutsutaan Engelsin paussiksi, noin 40 vuotta kestäneeksi kivuliaaksi vaiheeksi, jonka jälkeen teollinen vallankumous alkoi parantaa kaikkien elintasoa.

Myös nykyinen teknologinen kehitys voi Stiglitzin mukaan lisätä eriarvoisuutta ja aiheuttaa työttömyyttä etenkin matalasti koulutetulle väestölle, jos sitä ei hallita hyvin. Siihen ei voi vastata sanomalla ahdingossa oleville ihmisille, että jaksakaa odotella kivuliaan siirtymäkauden yli.

”He ovat siihen mennessä kuolleita. Ehkä heidän lapsensa tai lapsenlapsensa hyötyvät teknologian kehityksestä, mutta ei se ole mikään vastaus siihen moraaliseen kysymykseen, mitä tehdä niille, jotka kärsivät nyt.”

MITÄ siis pitäisi tehdä?

Stiglitz vastaa epämääräisen laveasti. Hänen mukaansa ”pelisääntöjä” pitää muuttaa, jotta valtioilla olisi rahaa panostaa koulutukseen, infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon.

Stiglitzin mielestä yksityinen sektori on liian pitkään repinyt itselleen voitot julkisen sektorin rahoittamasta perustutkimuksesta. Yrityksiä pitäisi muun muassa verottaa kireämmin.

Lisätuloilla tulee luoda uusia työpaikkoja tehtäviin, joita tekoäly ei korvaa ja joista on yhteiskunnallista hyötyä, kuten koulutukseen, hoiva-alalle ja vanhustenhoitoon.

OMA ongelmansa on Facebookin, Googlen, Amazonin ja Applen kaltaisten teknologiayhtiöiden kasvava monopolivalta.

Se on Stiglitzin mukaan yksi teknologisen kehityksen suurimmista ongelmista, ja ongelmaa ruokkii tekoälyn kehitys.

Monopolit painavat palkkoja, estävät kilpailua, hidastavat kasvua ja nostavat hintoja. Stiglitz pitää huolestuttavana sitä, miten isot yhtiöt ostavat pois pieniä haastajiaan ennen kuin niistä voi kehittyä kilpailijoita.

”Toinen ongelma liittyy big dataan, suuriin tietomassoihin. Ne ovat tekoälyn polttoainetta ja yritysten voittojen lähde. Yritykset keräävät ihmisten tietoja ja yhdistelevät niitä muihin tietokantoihin maksamatta mitään.”

Monopoleihin pitäisi Stiglitzin mielestä puuttua tiukentamalla kilpailulainsäädäntöä sekä immateriaalioikeuksien sääntelyä.

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tietokantojen yhdisteleminen kielletään ja yritysten pitäisi maksaa valtion määrittämä hinta keräämästään tiedosta. Näin toimitaan Stiglitzin mukaan jo nyt joissain maissa.

Stiglitz sanoo, että myös tietomassoja hyödyntävät algoritmit lisäävät eriarvoisuutta. Ne havaitsevat ihmisten heikkouksia ja käyttävät niitä hyväkseen. Peliriippuvainen saa kohdennettua mainontaa kasinolta ja köyhä pikavippiyhtiöltä.

Algoritmit myös vääristävät markkinoita, esimerkiksi niin, että köyhä joutuu maksamaan palvelustaan enemmän.

”Kun kaikki maksavat eri hinnan, se tuhoaa hintamekanismin ja samalla markkinatalouden tehokkuuden”, Stiglitz sanoo.

STIGLITZ varoitti yritysten kasvavan monopolivallan ongelmista jo vuonna 2012 kirjassaan The Price of Inequality. Viime vuosina yhä useampi taloustieteilijä on kiinnittänyt asiaan huomiota.

Stiglitzin mukaan oikeisto ei pidä suuryritysten monopolivallasta, koska se murentaa markkinatalouden toimintaa. Vasemmisto taas ei pidä ilmiöstä osittain samasta syystä, osittain siksi, että se lisää eriarvoisuutta.

”Me vasemmistolaiset olimme pitkään ainoat markkinatalouden puolustajat, mikä oli eriskummallista. Nyt oikeistokin on alkanut herätä siihen, millaista vaaraa monopolit aiheuttavat markkinoille.”

STIGLITZ kuuluu siihen pieneen globaaliin eliittiin, joka kokoontuu vuodesta toiseen keskustelemaan maailman ongelmista sellaisiin paikkoihin kuin Davos, Aspen, Washington ja New York.

Onko Stiglitz optimistinen, että maailman päättäjät ottavat hänen varoituksensa teknologisesta kehityksestä riittävän vakavasti?

”En oikeastaan”, hän vastaa empimättä.

Stiglitz kuvailee omaa sosiaalista klikkiään ihmisiksi, jotka viljelevät hyväntahtoisesti sellaisia muotisanoja kuin sosiaalinen yrittäjyys ja kestävä kapitalismi, mutta eivät edistä mitään merkittävää muutosta.

Sitä paitsi, ei varoituksia kuunneltu silloinkaan, kun Stiglitz varoitteli globalisaation ongelmista.

”Ihmiset eivät näe isoa kuvaa, eli sitä, että pelisäännöt on suunniteltu toimimaan tavallisia ihmisiä vastaan”, Stiglitz sanoo.

”Sen näkeminen on hyvin hankalaa, jos on päässyt omaan asemaansa näiden sääntöjen avulla.”

Kuka?

Joseph Stiglitz


 Syntynyt vuonna 1943. 

 Taloustieteen nobelisti, entinen Maailmanpankin pääekonomisti ja Yhdysvaltain presidentin talousneuvoston puheenjohtaja. 

 Taloustieteen professori Columbian yliopistossa. 

 Tunnettu vasemmistolainen ekonomisti, joka ottaa vahvasti kantaa talouspoliittisiin kysymyksiin. 
 

Pärssinen toteaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen tavoin, että yritykset joutuvat sijaiskärsijöiksi ammattiliittojen ja maan hallituksen välisessä riidassa. Liitot vastustavat hallituksen aikeita heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. "Yritykset eivät ole tässä riidassa osallisina, vaan ylityökielto on poliittinen toimi. Työnantajaliitot eivät ole osapuolia", Pärssinen toteaa.


 

 

Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja:

"Liittojen ylityökielto iskee sahayrityksiin"

 

   

Monilla sahayrityksillä
 on kannattavuusvaikeuksia.
Monilla sahayrityksillä on kannattavuusvaikeuksia.

Sahayritykset painivat kannattavuusongelmissa, sanoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen.

 

Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron tänään ilmoittama ylityökielto ulottuu myös mekaaniseen metsäteollisuuteen.

 

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen muistuttaa, että monilla sahoilla on jo nyt vaikeuksia kannattavuuden kanssa.

"Monet sahayritykset ovat perheyrityksiä, ja ne painiskelevat kannattavuusongelmien kanssa. Ylityökielto ei tietenkään helpota asiaa, kun markkinoilla olisi tuotteille kysyntää."

Ensi maanantaina puolelta öin alkava ylityökielto koskee Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten 5000:ta työntekijää, lisäksi järjestäytymättömissä sahayrityksissä on niin ikään 5000 työntekijää. Toimihenkilöitä yrityksissä on noin 1500.

Liittojen asettama ylityökielto koskee myös järjestäytymättömiä mekaanisen metsäteollisuuden sekä puusepänteollisuuden yrityksiä, koska työehtosopimukset ovat yleissitovia.

 


 

Hallitus valmistelee parhaillaan lakia, jota SAK on kutsunut ”irtisanomislaiksi”. Se helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista alle 20 henkilön yrityksissä. - Näkökulma: Perustuslaki lähtökohtana hallitus ei tarvitse ay-liikkeen tukea parlamentaarisessa lainsäädäntö järjestyksessä. - KimsBlog


 

 

Yrittäjäpomo älähti ay-johtajalle: ”Ei ole

ihme, että lähes jokainen uudistus pysähtyy

Hakaniemen seinään”

 
 
 
Luotu: 
9.9.2018 11:54

  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
 
|

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat käyneet kiivasta väittelyä yrittäjistä sunnuntaina Twitterissä.

 

Sanaharkka sanoi alkunsa Elorannan kommentista, joka liittyy Ylen uutiseen ongelmista irtisanomisessa. Uutisessa neljä eri yrittäjää kertoo miksi he päätyivät sanomaan alaisensa irti henkilökohtaisella perusteella. Yrittäjät nostavat esiin muun muassa valehtelun työtä hakiessa, asioiden pimittämisen ja asiattoman käytöksen. 

”Osaamisesta vaikuttaa olevan yrittäjillä pulaa, on kyse sitten rekrytoinnista tai lainsäädännöstä. Lainmuutos ei niihin auta”, Jarkko Eloranta kommentoi uutista. 

 

Pentikäinen vastaa tähän sanomalla, että Eloranta löytää aina vikaa yrittäjistä. 

”Ei ole ihme, että lähes jokainen yrittäjyyttä edistävä uudistus pysähtyy Hakaniemen seinään. Yksikään yrittäjä ei ole täydellinen mutta ei myöskään kaiken pahan alkujuuri.”

Eloranta puolestaan syyttää Pentikäistä ay-liikkeen mustamaalaamisesta. 

”Kerron, mikä vaikutelma viesteistäsi syntyy, ja pidän omieni puolta. Entisenä luottamusmiehenä tiedän, että ay-liike on tehnyt paljon hyvää, mutta estää ja jarruttaa nyt kasvua ja työllisyyttä tukevia reformeja”, Pentikäinen vastaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan lakia, jota SAK on kutsunut ”irtisanomislaiksi”. Se helpottaisi henkilöperusteista irtisanomista alle 20 henkilön yrityksissä.

 

Jarkko Eloranta@ElorantaJa
 
 

Osaamisesta vaikuttaa olevan yrittäjillä pulaa, on kyse sitten rekrytoinnista tai lainsäädännöstä. Lainmuutos ei niihin auta. @duunarit https://yle.fi/uutiset/3-10387399 

 

Jarkko Eloranta@ElorantaJa
 

Ei olla yhteydessä esim edelliseen työnantajaan. Tottakai cv:n väärentäminen tai valehtelu työhaastattelussa on väärin. Vaikka laki muuttuisikin niin sillonkin irtisanomisen traumaattisuus jää. Siksi osaamista tarvitaan lisää.

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 

Jarkolla on lahja löytää vika aina yrittäjästä. Ei ole ihme, että lähes jokainen yrittäjyyttä edistävä uudistus pysähtyy Hakaniemen seinään. Yksikään yrittäjä ei ole täydellinen mutta ei myöskään kaiken pahan alkujuuri.

Jarkko Eloranta@ElorantaJa
 

Osaamisen puute ei ole vika.Äläkä pane sanoja suuhuni. En ole väittänyt yrittäjiä pahan alkujuureksi. Sinulla sen sijaan näyttää olevan kova tarve mustamaalata ay-liikettä.

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 

En ole laittanut sanoja suuhusi. Kerron, mikä vaikutelma viesteistäsi syntyy, ja pidän omieni puolta. Entisenä luottamusmiehenä tiedän, että ay-liike on tehnyt paljon hyvää, mutta estää ja jarruttaa nyt kasvua ja työllisyyttä tukevia reformeja.

 

Lue myös:

Pääluottamusmies: ”Hallitus ajaa härkäpäisesti koko maata lakkoon”

 


 

Reilu viikko sitten julkistetuissa toisen neljänneksen kasvuluvuissa ekonomistien huomio kiinnittyi investointeihin ja tuottavuuden laskuun.


 

 

Jäätävä arvio Suomen talouspolitiikasta:

”Ongelman myöntäminen kesti vuosia”

 
 
 
Luotu: 
9.9.2018 22:17

  • Kuva: Alma Media / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kuvailee Suomen kasvukehitystä hyvin heikoksi investointipankki Lehmanin kaatumisen jälkeen.
 
|

Ensi lauantaina tulee kuluneeksi 10 vuotta amerikkalaisen investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta ja globaalin finanssikriisin alkamisesta. Suomessa elokuun lopussa julkistettujen toisen vuosineljänneksen talouslukujen perusteella ekonomistit tulkitsevat, että finanssikriisiä edeltänyt aikaisempi suhdannehuippu on Suomessa ohitettu vasta nyt. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote ylitti ensimmäisen kerran vuoden 2007 lopun tason. 

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kuvailee Suomen kehitystä hyvin heikoksi.

”Suomen kasvukehitys on kiistatta ollut hyvin heikkoa Lehmanin nurinmenon jälkeen. Vuoden 2008 bkt-taso saavutettiin vasta kuluvana vuonna. Kasvu on ollut selvästi EU:n keskimääräistä heikompaa ja muistuttaa pikemminkin eräiden Etelä-Euroopan maiden bkt-uraa”, hän kommentoi sunnuntaina julkaisemassaan kolumnissa.

 

Vihriälä toteaa samalla, että syy Suomen poikkeukselliseen heikkouteen ei voi olla Lehmanin käynnistämä finanssikriisi, joka iski likimain samalla tavalla kaikkiin rahoitusjärjestelmältään vakaisiin maihin. 

Hän myöntää, että Suomen vienti oli kyllä haavoittuvampi rahoituskriisille vuonna 2009 kuin Euroopan muiden maiden vienti, koska vientimme painottui investointitavaroihin ja välituotteisiin, joiden kysyntä romahti keskimääräistä enemmän. 

”Tämä vaikutus oli kuitenkin tilapäinen. OECD:n laskelmien mukaan Suomen vientimarkkinoiden kasvu ylitti jo 2011 EU-maiden keskimääräisen ja mm. Ruotsin vientimarkkinoiden tason”, Vihriälä huomauttaa.

Suomen heikkous ei Vihriälän mukaan myöskään voi johtua makropolitiikan kireydestä, sillä finanssipolitiikka on Suomessa ollut koko Lehmania seuranneen vuosikymmenen keveämpää kuin EU:ssa keskimäärin. Hän lisää, että rahapolitiikan kevennys on välittynyt Suomen kansantalouteen jotakuinkin niin hyvin kuin se on voinut euroalueella tehdä. 

Kotoperäiset syyt tunnistettiin hitaasti

Muita maita heikomman vientikehityksen ja teollisuustuotantokehityksen tärkein syy on Vihriälän mukaan sen sijaan Nokian ja sen mukana koko ICT-sektorin tuotannon supistuminen useana vuonna, kun Nokian matkapuhelimet eivät enää pärjänneet kilpailussa. Tuotanto laski vuosien 2008 ja 2015 peräti 7,5 prosenttia.

Vihriälä lisää, että toinen kotimainen shokki oli kustannuskilpailukyvyn selvä heikentyminen juuri samaan aikaan kun finanssikriisi heikensi yleisesti kysyntää ja Nokia-shokki alkoi vaikuttaa. 

”Huono kustannuskilpailukyky heikensi viennin kasvuedellytyksiä sellaisessa tuotannossa, jossa työvoimakustannusten merkitys on suurempaa kuin ICT:ssä. Tällaisiksi voi lukea ainakin ICT:n ulkopuolisen teknologiateollisuuden, muun metsäteollisuuden kuin paperintuotannon sekä ns. muun teollisuuden. Näiden sektoreiden negatiivinen kontribuutio bkt:hen vuosien 2008 ja 2015 välillä oli lähes 4 prosenttiyksikköä”, Vihriälä sanoo.  

Hän toteaa lisäksi, että edellä mainitut kotoperäiset syyt tunnistettiin Suomessa hitaasti.

”Kustannuskilpailukykyongelman myöntäminen kesti vuosia. Vielä vaikeampaa on ollut sen yleisemmän tosiasian tunnustaminen, että rahaliiton ja kovan kansainvälisen kilpailun oloissa työmarkkinoiden toiminnan ja erityisesti palkanmuodostuksen pitää olla paljon joustavampaa kuin mihin totuimme oman rahan aikana”, hän sanoo.

”Kiky ei voi olla yleinen ratkaisu”

Vihriälän mukaan vasta Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti kustannuskilpailukyvyn ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen prioriteetiksi. 

”Hallituksen läpi runnaama kilpailukykysopimus onkin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta ei voi olla yleinen ratkaisu työmarkkinoiden sopeutumistarpeeseen.”

 

Vihriälä mainitsee myös Sipilän hallituksen toteuttamat työmarkkinoiden toiminnan reunaehtoihin vaikuttavat uudistukset, kuten työttömyysturvan keston lyhennyksen, aktivointitoimet ja irtisanomissuojan lievennyksen. Niiden voi Vihriälän mukaan olettaa vaikuttavan myönteisesti työmarkkinoiden sopeutumiskykyyn jatkossa. 

”Mutta kuinka paljon, on epäselvää”, hän huomauttaa.

Pidemmän ajan kasvuedellytysten vahvistamisen kannalta harjoitettu politiikka on Vihriälän mukaan ollut ristiriitaista. 

 

Hän listaa, että yhteisöveron alennus 2014 alusta on tukenut investointeja. Samoin vero- ja maksupaineita alentaneet julkisen talouden sopeutustoimet ja eläkeuudistus ovat hänen mukaansa hyviä toimeliaisuudelle. Sen sijaan esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen rahoituksen tuntuvat leikkaukset heikentävät Vihriälän mukaan innovoinnin edellytyksiä ja sama koskee ainakin osaa koulutukseen kohdistuneista leikkauksista.

 

”Nousu katkesi yllättäen jo vuosi sitten. Huono juttu”, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi investointeja tuoreeltaan.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju puolestaan kuvaili tuottavuuslukuja ”suorastaan karmeiksi”. 

 

Lisää aiheesta:

Suomen kasvun hidastuminen huolestuttaa ekonomisteja: ”Tuottavuuskehitys on suorastaan karmea”

 


 

OECD suosittelee myös, että maahan saapuneet naiset ohjataan järjestelmällisesti työvoimapalveluiden asiakkaiksi äitiysvapaan jälkeen. Lisäksi tulisi varmistaa, että kielikoulutusta olisi tarjolla sitä tarvitseville. OECD:n mukaan olisi syytä myös tiedostaa, että koulun ja kodin välinen sähköinen viestintä heikentää vuorovaikutusta maahanmuuttajakotien kanssa. Sen vuoksi tulisi kehittää täydentäviä tapoja saavuttaa maahanmuuttajavanhemmat.


 

 

OECD: Maahanmuuttajanaiset eivät työllisty

Suomessa – kotihoidontukea uudistettava

 
Luotu: 
5.9.2018 17:06

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi esitteli järjestön arviota Suomen kotouttamispolitiikasta Helsingissä keskiviikkona. Arkistokuva.
 
|

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mielestä Suomen pitää parantaa maahanmuuttajien kotoutumista kotihoidon tukea uudistamalla. OECD:n mukaan Suomen kotihoidon tuki heikentää naisten työmarkkina-asemaa, ja sillä on vaikutusta myös maahanmuuttajalasten kotoutumiseen.

 

OECD on arvioinut Suomen kotouttamispolitiikkaa. OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi esitteli arviota Helsingissä keskiviikkona.

Kiviniemen mukaan Suomessa monia asioita on tehty oikein, mutta ongelmana on, että maahanmuuttajien työllisyysaste on yhä selvästi alempi kuin kantaväestön. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on alhainen. 

 

"Lasten kotihoidon tukea tulee tarkastella uudelleen, sillä se voi tehdä kotona pysymisen houkuttelevaksi", Kiviniemi sanoi Kauppalehden mukaan.

Jos naiset eivät opi suomen kieltä, voi myös lasten kielitaito jäädä vajaaksi. Se voi näkyä lasten oppimistuloksissa ja johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen.

 

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina uudesta kotouttamislaista. Lue lisää: Poikkeuksellinen ulostulo: Pekkarinen paukutti nuijaa Teuvo Hakkaraiselle – muistutti pakolaispeloista 1990-luvulla.

 


 

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n tiedottajan mukaan kriisi alkaa muistuttaa vuoden 2015 pakolaisaaltoa Euroopassa. Vakavasta ruokapulasta ja hyperinflaatiosta kärsivän Venezuelan tilanne on heikentynyt kuluvan vuoden aikana. Avustusjärjestöjen mukaan noin puolet pakolaisista kärsii aliravitsemuksesta.

 

Tyhjiä hyllyjä Caracasissa. Kuva: RONALDO SCHEMIDT / AFP - LEHTIKUVA

Sosialistisesta Venezuelasta paennut 2,3

miljoonaa ihmistä

 

YK:n mukaan tilanne Venezuelassa muistuttaa vuoden 2015 pakolaiskriisiä Euroopassa.

YK:n tilastojen mukaan noin 7 prosenttia Venezuelan väestöstä eli 2,3 miljoonaa ihmistä on paennut maan talousromahdusta naapurimaihin.

 

Suurin osa pakolaisista on siirtynyt Kolumbiaan, Ecuadoriin, Brasiliaan ja Peruun. Maiden kestokyky on jo joutunut koville.

Ecuadorin puolelle on tullut tähän mennessä noin puoli miljoonaa pakolaista. 400 000 venezuelalaista vastaanottanut Peru on jo tiukentanut maahantulon edellytyksiä.

BBC:n mukaan Ecuadorin ja Brasilian oikeuslaitokset ovat kumonneet maiden tekemät maahanmuuton tiukennukset Andien yhteisön vapaaseen liikkuvuuteen vedoten.

 

Hinnat ovat kaksinkertaistuneet keskimäärin 26 päivän välein ja vuosittainen inflaatio oli heinäkuussa 83 000 prosentissa.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan maan inflaatio voi ylittää miljoona prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Vaihdantatalouden kerrottiin yleistyneen Venezuelassa jo alkuvuodesta. Maan edesmenneen sosialistisen presidentti Hugo Chávezin visio näyttää siis toteutuneen ainakin osittain toteen.

Hän ehdotti talousmallia, jossa banaanin kaltaiset hyödykkeet voisi vaihtaa pariin kiloa kahvia tai kahteen kanaan.

– Markkinat voidaan aktivoida uudelleen vaihdannalla eikä valuutalla. Antakaa meidän rikkoa tämä kapitalismin kirous, hän julisti tammikuussa 2006.

 


 

Tähän asti Fortumin on arvioitu luovuttaneen asiassa, mutta Sauli Niinistö totesi lauantaina, ettei pitäisi ihmeenä, vaikka neuvottelut vesivoimakaupastaa jatkuisivat. ”En pitäisi siinä mielessä yhtään ihmeenä, vaikka sitä vesivoimakauppaa edelleen yritettäisiin hieroa”, hän sanoi.


 

 

Sauli Niinistöltä kiinnostava Fortum-

kommentti: ”En pitäisi yhtään ihmeenä,

vaikka vesivoimakauppaa edelleen

yritettäisiin hieroa”

 
 
 
Luotu: 
25.8.2018 15:52

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
 
|
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi lauantaina uudelleen läpi valtion energiayhtiö Fortumiin liittyviä väitteitä. Esiin tuli kaksi uutta asiaa liittyen Venäjän presidentin Vladimir Putinin lausuntoon ja Fortumin vesivoimakauppoihin.

 

Niinistö korosti, että kyseessä oli Fortumin ”oma intressi” saada ostettua osakkeita Venäjän TGC-1-vesivoimayhtiöstä, jossa Fortum oli vähemmistöosakkaana. Fortum pyysi presidenttiä selvittämään, onko kaupalle poliittisia esteitä Venäjällä, koska neuvottelut asiassa eivät olleet edenneet.

Niinistö sanoo esittäneensä kysymyksen Putinille ensimmäisen kerran Moskovassa vuoden 2015 kesäkuussa.

 

 

”Hän silloin totesi, että se on yhtiöiden välinen asia, mutta lupasi tarkentaa näkemystään. Asia oli hänelle vähän vieras. Tämän välitin Fortumille”, presidentti kertoo.

Hän tapasi Fortumin silloisen toimitusjohtajan Tapio Kuulan ja Sari Baldaufin heinäkuussa.

”Heillä oli edelleen sama murhe. Se oli vielä yksilöllisempi tällä kertaa: he kertoivat, että Gazprom, joka olisi myyjänä, Gazpromin pääjohtaja Miller ei ole suostunut heitä tapaamaan”, Niinistö kertoo. 

Hän sanoo ottaneensa asian esille Putinin kanssa uudelleen puhelimessa 15. heinäkuuta.

”Muistion, hyvin tarkan muistion, sanamuotojen mukaan esitin tämän Fortumin murheen, että he eivät ole päässet edes Millerin kanssa keskusteluun, voitko siinä auttaa. Putin vastasi, että kyllä, hän yrittää hoitaa tämän neuvottelusuhteen, ja jatkoi, mutta me emme painosta Gazpromia alihintaiseen myyntiin.”

Niinistö kertoi viime viikolla Iltalehden haastattelussa Putinin sanoneen, että poliittista estettä kaupalle ei ole, ja että yksityisoikeudelliset kauppaneuvottelut ja hinnanmuodostus on asianosaisten käsissä.

Niinistö sanoo nyt myös ”epäilemättä” tuoneensa Putinille esiin myös sen, että Fortumin osallisuus Fennovoimassa on tärkeä, ehkä heidän osaamisensa takia enitenkin. 

”Kun tässä sitten ruvetaan puhumaan painostamisista, niin jaa-a, mahdoinko minä painostaa tällä Fortumin asialla, että pitää myydä vesivoimaa Fortumille. Sen minä haluan todeta, että 15.7. sen puhelun jälkeen, kun kauttani ilmoitettiin Fortumille, että joo, pitäisi tulla tällainen Millerin tapaaminen, niin jälkivaiheista minä en tiedä. Nehän sitten joskus elokuun puolella näyttivät ratkeavan”, Niinistö kommentoi.

 

Vuoden 2015 elokuussa Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoima-hankkeeseen, vaikka ei saanut tavoitteitaan TGC-1:n osalta läpi.

Lue lisää: Fortum antoi periksi? Lähtee Fennovoimaan ilman Venäjä-ehtoaan

 

 


 

–Kasvun hidastumisen juuret ovat sinänsä varsin tyypillisissä korkeasuhdanteen ilmiöissä. Odotus nousevista koroista, osaavan työvoiman saatavuusongelmat sekä muut kapasiteettirajoitteet luovat kitkaa talouden rattaisiin. Nämä seikat ovat olleet jo pitkään tiedossa ja niiden on ajateltu jonkin verran hidastavan kasvua. Tähän saakka noususuhdanteen on kuitenkin uskottu pysyvän suhteellisen vahvassa iskussa vielä ainakin parin vuoden ajan. Valitettavasti kuluva vuosi on kerännyt kansainvälisen talouden areenalle uusia riskitekijöitä, jotka voivat sysätä kasvun odotettua selvempään laskuun, hän kirjoittaa blogissaan. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala mainitsee myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin protektionistisen kauppapolitiikan.


 

 

Ekonomistit varoittavat Suomea: ”Tämä ei

ole mikään helppo palapeli”

 
 
 
 
Luotu: 
18.8.2018 11:09

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen Pankin keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden perusteella Suomen talouskasvu jää seuraavan kahden vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5 prosentin tuntumaan. 
 
|

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti varoittaa Siuomen talouden pitkan aikavälin kasvunäkymien olevan vaimeat. Sekä Mäki-Fränti että Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kiinnittävät erityistä huomiota työmarkkinoihin ja työn tuottavuuteen. Säästöpankkiryhmän Timo Vesala puolestaan varoittaa myös Yhdysvaltojen protektionistisesta kauppapolitiikasta.

 

Suomen Pankin keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden perusteella Suomen talouskasvu jää seuraavan kahden vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5 prosentin tuntumaan. 

–Kasvu on selvästi hitaampaa kuin lähes 3 prosentin keskimääräinen talouskasvu finanssikriisiä edeltäneen 20 vuoden aikana, Petri Mäki-Fränti huomauttaa blogissaan

 

Hän korostaa samalla, että julkisen talouden tasapainottuminen itsestään talous- ja tuottavuuskasvun kautta näyttää toiveajattelulta. Mäki-Fräntin mukaan on ilmeistä, että työvoiman määrän kasvu ei enää tue Suomen talouskasvua kuten menneinä vuosikymmeninä. 

–Työpanoksen määrän arvioidaan vähenevän lähes 1,5 prosenttia vuosien 2026–2040 aikana. Pelkästään työikäisen väestön määrä supistuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vajaalla 30 000 hengellä vuosien 2026–2040 aikana. Lisäksi keskimääräinen työaika työllistä kohti on laskenut trendinomaisesti jo pitkään, eikä kehitykseen odoteta nopeaa käännettä. Varsinkin osa-aikaisten töiden odotetaan edelleen yleistyvän sitä mukaa kun osallistumisaste kasvaa ja uudenlaisia ryhmiä tulee työmarkkinoille, hän sanoo.

 

Heidi Schauman puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että työnantajien on jo nyt vaikea löytää oikeat taidot omaavia henkilöitä. Toisaalta monet työnhakijat ovat Schaumanin mukaan siinä tilanteessa, että heidän osaamiselleen ei ole kysyntää. 

–Haasteemme on työnhaluisten henkilöiden yhteensovittaminen töitä tarjoavien kanssa. Tämä ei ole mikään helppo palapeli – joissakin määrin varmasti mahdoton – tässä laajassa maassa, jossa rakenteellinen muutos on suuri, ja jossa tarvittu osaaminen osittain on erilaista kuin aikaisemmin, hän toteaa omassa blogissaan.

Schauman korostaa, että kulunut vuosi on ollut loistava työllistymisen näkökulmasta: työllisiä on 100 000 enemmän kuin vuosi sitten. 

 

–Samalla näemme työllisyysasteen nousseen 71,8 prosenttiin. Hivomme hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitetta! Olemme juuri päässeet osatavoitteeseemme matkallamme kohti pohjoismaisen työllisyysasteen saavuttamista, hän kommentoi.

Työttömyyden ja työllisyyden lisäksi on Schaumanin mukaan kuitenkin tarkasteltava työmarkkinavirtoja mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Virroilla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset siirtyvät työttömyyden, työllisyyden ja työmarkkinan ulkopuolella olemisen välillä. 

 

–Miltä nämä virrat sitten näyttävät? Tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä siirtyy pois työttömyydestä kuukausittain, kun taas alle 40 000 henkilöä jäävät työttömiksi. Vuositasolla noin 540 000 henkilöä ovat jääneet työttömiksi, ja 620 000 henkilöä on siirtynyt työttömyydestä. Virrat ovat siis erittäin suuria työttömien määrään verrattuna, ja alleviivaa sen, että työttömyys ei ainoastaan koostu staattisesta massasta, vaan on yhdistelmä suurista virroista ja vaikeammin liikkuvasta osasta – työttömyyden kovasta ytimestä, eli pitkäaikaistyöttömistä. 

Suomen Pankin Petri Mäki-Fränti huomauttaa, että Suomen talouskasvu riippuu tulevina vuosina lähes täysin työn tuottavuuskehityksestä. 

 

–Tuottavuuskasvun kannalta tärkeä kysymys on, missä määrin talouden digitalisaatio kasvattaa työn tuottavuutta varsinkin palvelutuotannossa. Kaikista tähän saakka nähdyistä informaatioteknologian edistysaskelista huolimatta kehittyneiden maiden kokonaistuottavuuden kasvu on pysynyt vaimeana 1980-luvun jälkeen. Suomen Pankin kasvuprojektiossa on tässä kohden kuljettu kultaista keskitietä. Kokonaistuottavuuden odotetaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana kasvavan, mutta maltillisesti eli noin prosentin vuodessa, hän ennakoi.

 

Mäki-Fräntin mukaan työn tuottavuuskasvu on perinteisesti ollut nopeinta tehdasteollisuudessa, mutta työllisten määrä Suomen tehdasteollisuudessa väheni noin 100 000 hengellä vuosina 2008 – 2017. Samalla uusia työpaikkoja on viime vuosina syntynyt varsinkin terveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin. 

–Terveys- ja sosiaalipalvelut kasvattavat kansalaisten hyvinvointia siinä missä vientiteollisuuskin. Julkisten palveluiden järjestäminen sitoo kuitenkin työvoimaa, mikä heikentää työvoiman saatavuutta niillä toimialoilla, joissa tuottavuuden kasvu on nopeaa, hän kommentoi.

Työpanosta voidaan Mäki-Fräntin mukaan julkisella sektorillakin korvata työn tuottavuutta kasvattavilla toimenpiteillä, joista hän mainitsee esimerkkinä sote-uudistuksen. 

–Tämä on kuitenkin haastava tehtävä. Tilastojen mukaan julkisen sektorin kokonaistuottavuus esimerkiksi vuosina 1997–2017 polki paikallaan tai joinakin vuosina jopa laski, hän huomauttaa.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala toteaa, että alkuvuoden kehitys on ollut ”tahmeanpuoleista” koko Euroopassa.

 

–Raaka-aineille ja välituotteille asetetut tullit iskevät tuotannon arvoketjuihin, jolloin näennäisen pistemäinen ongelma kertaantuu laaja-alaiseksi häiriötekijäksi. Epävarmuus siitä, kuinka pahaksi kauppapolitiinen selkkaus vielä äityykään ilmeisesti lykkää jo firmojen investointipäätöksiä. Esimerkiksi Saksan ja Suomen teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kevään jälkeen osoittaneet hiipumisen merkkejä, hän sanoo.

Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien tietojen mukaan Suomen kausitasoitettu BKT laski kesäkuussa 0,3 prosenttia toukokuusta. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna se kasvoi kolme prosenttia.

 


 

Mikä on paras tapa stimuloida taloutta maailmassa, jossa kapitalismi toimii ilman pääomaa? Entinen maailman rikkain mies pohtii talousjärjestelmää uuden kirjan innoittamana.


  

Koko talousjärjestelmä on mullistunut – Bill

Gatesin mielestä nyt on aika pohtia tärkeitä

kysymyksiä

 

   

Microsoftin perustaja Bill Gates.
Microsoftin perustaja Bill Gates. KUVA: EPA
 

 

 

Ohjelmistoyhtiö Microsoftin perustaneen Bill Gatesin mielestä kansainvälisen talousjärjestelmän valtava muutos on otettava paremmin huomioon.

 

Gates avaa näkemyksiäänblogissaan julkaisemassa kirja-arvostelussa, jossa hän ruotii Jonathan Haskelin ja Stian Westlaken kirjoittamaa "Capitalism without Capital: The Rise of the Intangible Economy" -kirjaa.

Gatesin mukaan taloustieteen perusolettamukset eivät päde sellaisenaan nykyaikana. Hän ottaa esimerkiksi olettamuksen, jonka mukaan tuotannon kokonaiskustannukset kasvavat, kun tarjontaa lisätään.

Hän kuvaa perinteistä autoteollisuutta, jossa 10:s auto kustantaa saman verran kuin 1000:s auto.

"Ensimmäiseen auton valmistus maksaa hieman enemmän, koska sen suunnitteluun ja testaamiseen on käytettävä rahaa. Mutta jokainen auto sen jälkeen vaatii tietyn määrän materiaaleja ja työvoimaa", Gates kirjoittaa.

Sama pätee muihinkin perusteollisuuden aloihin. Aineettomien hyödykkeiden kohdalla tilanne on kuitenkin toinen.

 ***

"Ohjelmistot eivät toimi niin. Microsoft voi käyttää paljon rahaa uuden ohjelmiston ensimmäisen yksikön kehittämiseen, mutta sen jälkeen jokaisen yksikön tuottaminen on käytännössä ilmaista. Talouttamme menneisyydessä pyörittäneistä tavaroista poiketen ohjelmisto on aineeton hyödyke. Eikä ohjelmisto ole ainut esimerkki: data, vakuutus, e-kirjat ja jopa elokuvat toimivat samoin tavoin", Gates jatkaa.

Gates siteeraa seuraavaksi Haskelia ja Westlakea, jotka kuvaavat aineettomien hyödykkeiden olevan "jotain jota et voi koskettaa". Tämä itsestään selvältä kuulostava määritelmä kätkee sisälleen dynamiikan, joka tekee aineettomia hyödykkeitä tuottavien yrityksien toiminnasta poikkeuksellista.

 

Gates nostaa kirjasta esille neljä syytä, miksi sijoittaminen aineettomiin hyödykkeisiin sisältää omanlaisiaan riskejä ja kilpailussa huomioon otettavia tekijöitä:

 

1. Kyseessä on menetetty kustannus, sillä investoinnin epäonnistuessa käteen jää pelkkää ilmaa, eikä menetetyistä tappioista osaa saa takaisin myymällä laitteita tai muuta tuotantopääomaa.

2. Aineettomien hyödykkeiden kanssa toimivien yrityksien toimintaan sisältyy usein "vuotoja", joita kilpailijat voivat käyttää hyödykseen. Esimerkiksi Uberin vahvuus on sen kuljettajaverkosto, mutta ei ole tavatonta törmätä Uber-kuskiin, joka ajaa myös Lyftin nimissä.

3. Aineettomat hyödykkeet skaalautuvat helpommin kuin fyysiset tavarat. Ensimmäisen version jälkeen monistaminen on lähes ilmaista.

4. Synergiaedut muiden aineettomien hyödykkeiden ja aineettomien pääomien kanssa ovat todennäköisiä. Haskel ja Westlake käyttävät esimerkkinä iPodia, joka yhdistää Applen MP3-teknologiaa, kiintolevy-designia, suunnittelutaitoja ja levy-yhtiöiden kanssa tehtyjä lisensointisopimuksia.

 

Gatesin mukaan yksikään edellä mainituista tekijöistä ei ole itsessään negatiivinen tai positiivinen, mutta suuri muutos on joka tapauksessa otettava huomioon.

 

Ilmassa on useita kysymyksiä

Sekä aineettomiin hyödykkeisiin että perinteiseen aineettomaan pääomaan on kiinnitettävä Gatesin mukaan enemmän huomiota.

Hänen mielestään esimerkiksi Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta saa väärän kuvan talouden tilasta, sillä siihen ei lasketa sijoituksia markkinatutkimukseen, brändäykseen ja koulutukseen, joihin yritykset käyttävät nykyään suuria summia.

 

Mittaaminen ei ole ainut asia, missä on jääty Gatesin mielestä jälkeen.

"On useita suuria kysymyksiä, joista monien maiden tulisi keskustella juuri nyt. Ovatko tuotemerkki- ja patenttilait liian tiukkoja tai löysiä? Pitäisikö kilpailukäytäntöjä päivittää? Kuinka, jos mitenkään, verotuspolitiikkaa pitäisi muuttaa? Mikä on paras tapa stimuloida taloutta maailmassa, jossa kapitalismi tapahtuu ilman pääomaa?", Gates pohtii.

 

Gatesin Microsoft oli yksi valtavan muutoksen moottoreista, eikä yrityksen alku ollut helppo. Entinen maailman rikkain mies muistelee aikoja, jolloin sijoittajat eivät pystyneet käsittämään, miten aineettomilla hyödykkeillä voisi tehdä rahaa.

"Nykypäivänä tuntuu käsittämättömältä, että kenellekään tarvitsisi avata, miksi ohjelmisto on aito sijoituskohde, mutta paljon on muuttunut 1980-luvusta. On aika, että tapamme ajatella taloudesta muuttuu myös", Gates lopettaa.

 


 

Yhdysvaltalaisen investointipankin B. Riley FBR:n johtava markkinastrategisti Art Hogan arvioi, että Kiina tulee jatkossakin vastaamaan Yhdysvaltain asettamiin tulleihin vastatulleilla. – He tekevät perässämme niin pitkään, kunnes heillä ei ole enää keinoja jäljellä. On huono uutinen, että Kiinassa pelko kauppasodasta kasvaa, Hogan toteaa.

 

Kiinan lippu liehui Pekingissä 18.1. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Greg Baker

Kiina vastaa Yhdysvaltain tulleihin samalla

mitalla

 

333 amerikkalaistuotteen listalla on muun muassa moottoripyöriä ja polttoaineita.

 

Kiinan kauppaministeriö julkisti keskiviikkona 25 prosentin vastatullien listansa. Kiina aikoo 23. elokuuta asettaa tullit tietyille yhdysvaltalaistuotteille yhteensä 16 miljardin dollarin arvosta, kertoo uutissivusto CNBC.

 

Tullilistalla on 333 yhdysvaltalaista tuotetta, kuten ajoneuvoja, moottoripyöriä ja polttoaineita.

Yhdysvallat esitteli vastaavanlaiset Kiinan tullinsa tiistaina. Yhdysvaltain 25 prosentin tullit koskevat muun muassa tiettyjä kiinalaisia puolijohteita, kemikaaleja ja koneiden osia. Yhdysvaltain Kiinan tullit astuvat voimaan 23. elokuuta.

Yhdysvaltain hallinnon tiedetään myös pohtivan lisätulleja 200 miljardin dollarin arvoiselle Kiinan tuonnille.

 


 

Italiassa, Portugalissa ja Belgiassa julkinen velka on yli 100 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi sijoittuu EU-maiden tarkastelussa keskikastiin.

 

Suomen vahva talouskasvu on vaikuttanut velkatason laskuun. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomen velkasuhde laski alle 60 prosenttiin

 

Euroalueen yhteenlaskettu velkasuhde on yhä yli 85 prosenttia

 

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin tilastojen mukaan Suomen julkinen velka laski ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen alle 60 prosenttiin. Julkisen talouden velkasuhde oli alkuvuoden tammi-maaliskuussa 59,8 prosenttia.

Laskua edelliseen vuosineljännekseen eli vuoden 2017 loka-joulukuuhun, oli 1,5 prosenttia. Erityisesti Suomen vahva talouskasvu on vaikuttanut velkasuhteeseen supistavasti.

Muualla euroalueella massiivisimmat julkiset velat löytyvät yhä Etelä-Euroopasta. Pahimmin velkaantunut valtio on Kreikka, jossa velkasuhde huitelee 180,4 prosentissa.

 

Euroalueen yhteenlaskettu julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 86,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna yhteenlaskettu velkasuhde nousi 0,1 prosenttia.

EU:n vähiten velkaantunut valtio oli Viro 8,7 prosentin velkasuhteellaan.

 



Näytä kuva Twitterissä
EU_Eurostat
 
@EU_Eurostat
 
 

Euro area slightly up to 86.8% of GDP at end Q1 2018 (86.7% in Q4 2017) http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-press-releases/-/2-20072018-AP 

 

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa Twitterissä Elorannalle. Hän muistutaa yrittäjävähennyksen olevan iso apu varsinkin yksinyrittäjälle. ”Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa”, Pentikäinen sanoo. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan 45 prosenttia yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Mikael Pentikäinen: Hakaniemi ei kohtaa

yksinyrittäjien maailmaa

 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mukaan yrittäjävähennys on iso apu pienituloisille yksinyrittäjille.

 

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen A-studion Kuplat-sarjassa on esimerkki siitä, miten eri ihmisryhmien maailmat eivät kohtaa Suomessa. Eloranta kirjoittaa Suomenmaan blogissa politiikan sisältövalikon ”muo­dos­tu­van si­ten, et­tä hy­vä­o­sai­sia kan­nus­te­taan pork­ka­noil­la ja vä­hä­o­sai­sia ke­peil­lä”.

”Kun maa­han puu­hat­tiin pak­ko­la­eil­la pal­ka­na­len­nuk­sia, niin iso­ken­käi­sil­le teh­tiin vie­no eh­do­tus va­paa­eh­toi­ses­ta pal­ka­na­len­nuk­ses­ta. Kun työt­tö­miä pa­tis­te­taan töi­hin toi­meen­tu­lon leik­kaa­mi­sen uhal­la, yrit­tä­jil­le an­net­tiin ve­ro­hel­po­tus yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sen muo­dos­sa”, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta@ElorantaJa

Kun maailmat eivät kohtaa. Ihmisten väliset etäisyydet kasvavat ja yhteiskunta säröilee. Pystymme parempaan, näin uskon ja luotan. http://tinyurl.com/y856vvms 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 
 

Tärkeitä huomioita. On hyvä muistaa, että on iso apu varsinkin yksinyrittäjille, joista noin puolet ansaitsee alle 2000 e/kk. Joskus tuntuu, että Hakaniemi ei kohtaa heidän maailmaansa.

Yle kertoi torstaina, että saatavuusharkintaa käytännössä jo puretaan SuomessaTE-keskusten paikallisilla ratkaisuilla. Yhä useampia ammattinimikkeitä on vapautettu saatavuusharkinnasta, kun työvoimapula riivaa noususuhdanteessa eri aloja.


 

 

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa

palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää

kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden

STTK luopuisi siitä

 

 

SAK:n Jarkko Elorannan mielestä STTK:n Antti Palola astuu duunarijärjestön tontille avauksellaan.

 

Työvoima
Jarkko Eloranta
Jarkko ElorantaVesa Moilanen / Lehtikuva

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu toimihenkilöjärjestö STTK:n halusta helpottaa Euroopan ulkopuolisen työvoiman pääsyä Suomeen niin sanotusta saatuvuusharkinnasta luopumalla.

 

– Saatavuusharkintahan koskee erityisesti SAK:laisten liittojen duunariammatteja, eikä niinkään STTK:n ja akavalaisten ammatteja. Siinäkin mielessä tämä on vähän naapuritontille paaluttamista, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Ylelle.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola linjasi torstaina, että Suomeen tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää ulkomaista työvoimaa, kun huoltosuhde heikkenee. Hänen mukaansa saatavuusharkinnasta voidaan luopua, kunhan valvontaa vahvistetaan.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa ei valita tehtäviin, joihin löytyy tekijöitä Suomesta tai muualta Euroopasta.

Eloranta: Ei merta edemmäs kalaan

SAK:n mielestä saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni, vaikka työvoiman tarpeesta ja myös ulkomaisen työvoiman käytöstä ollaan valmiit keskustelemaan.

– Meillä on edelleen myös Suomessa työvoiman tarjontaa ja se on hyvä, että käymme ne resurssit läpi. Myös työnantajat joutuvat tässä miettimään, miten sitä työvoimaa saisi ja näkemään vähän vaivaa sen eteen. Eikä vain lähdetä heti merta edemmäs kalaan, Eloranta sanoo.

 

Elorannan mukaan ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan liittyviä ongelmia ei kaivata yhtään lisää.

SAK:n johtajan mielestä maahanmuutolla ei myöskään voida ratkaista heikkenevää huoltosuhdetta, eli työikäisten määrän pienenemistä suhteessa eläkeläisiin.

 

– Ne määrät olisivat niin massiivisia, että siinä syntyisi sitten vähän muutakin sosiaalista ongelmaa. Täytyy muistaa että sieltähän ei tule vain työntekijä. Sieltä tulee myös sitten hänen puolisonsa, perheensä ja ehkä hänen vanhempansa, isovanhempansa ja lapsensa, Eloranta sanoo.

PIA on järjestänyt tapaamisia kaikkien kisassa mukana olevien kansainvälisten toimittajien ja suomalaisten alan yhtiöiden kanssa. Kumppanihankinta on kiivaassa vauhdissa, vaikka tilauksen saaja ei selviä vielä pariin vuoteen.


  

 

Jopa 200–300 suomalaisyritystä jakamaan

miljardien hävittäjäpottia: ”Ainutkertainen

mahdollisuus”

 
 
 
Luotu: 
30.4.2018 16:34

  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
    Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä ja ne korvataan uusilla HX-hankkeessa.
 
|

Jopa 200–300 suomalaista yritystä voi osallistua mittavaan teolliseen yhteistyöhön, jonka Suomen uusi hävittäjähankinta tuo mukanaan, arvioi puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestö PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.

 

Hän perustaa näkemyksensä puolustusvoimien listaukseen kriittisiksi katsotuista teknologia-aloista.

– Kun me sitä katsotaan, niin arvioimme, että jopa 200–300 yritystä Suomesta voi tällaiseen osallistua, Karanko sanoo Uudelle Suomelle.

 

Teollinen yhteistyö on osa tulevaa hävittäjäkauppaa, joka kulkee HX-hankkeen nimellä. Teollisen yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että uusiin hävittäjiin liittyvä ”huoltovarmuuskriittinen” teknologia ja osaaminen – etenkin koneiden sekä niiden ase- ja tietojärjestelmien huolto- ja ylläpitotoiminnot – ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisioloissa. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja hinnoittelee sen mukaan tarjoukseensa.

 

Valtio ikään kuin maksaa ylimääräistä hävittäjistä, jotta se voi edellyttää toimittajan tukevan kotimaista puolustusteollisuutta erilaisissa hävittäjiin liittyvissä toiminnoissaan. Toimittajan hankinnat vähennetään hävittäjäsopimukseen kirjatusta summasta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asetti HX-hankinnan teollisen yhteistyön minimivelvoitteen 30 prosenttiin hankinnan kokonaisarvosta. Kun hävittäjien hankintahinnan arvioidaan olevan noin 7–10 miljardia euroa, tulisi teollisen yhteistyön arvoksi noin 2–3 miljardia euroa.

 

Tuija Karanko ei halua lähteä arvioimaan, onko asetettu velvoite kooltaan odotettu tai ”mittava”, kuten PIA on edellyttänyt. Hän toteaa kuitenkin olevansa iloinen siitä, että teollinen yhteistyö on otettu HX-hankkeessa huomioon ja asetettu myös yhdeksi hävittäjien viidestä keskeisestä hankintaperusteesta.

– Nyt puhutaan maailman johtavista teknologiayrityksistä ja yhteistyöstä niiden kanssa sekä niiden verkostossa. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus kehittää suomalaisen puolustus- ja turvallisuusalan teollisuuden osaamista, verkostoja sekä teknologista kykyä, Karanko kehuu.

PIA:n noin sadan jäsenyrityksen vuotuinen liikevaihto nimenomaan puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuuden alalta on noin 1,5 miljardia euroa, Karanko kertoo. Aivan pienistä summista ei siis puhuta HX-hankkeen mukanaan tuomassa hyödyssä, ja hanke onkin etujärjestön prioriteettilistan kärjessä. Karanko muistuttaa, että teollisen yhteistyön hankkeista valuu todennäköisesti hyötyä ja aktiviteettia koko yritykseen puolustustoimintojen ulkopuolellekin.

 

Teollinen yhteistyö jakautuu suoraan sekä epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön. Näistä suora yhteistyö on välittömässä yhteydessä itse koneeseen ja sen järjestelmiin eli voi tarkoittaa koneiden, aseistuksen tai vaikkapa tutkien loppukokoonpanoa, testausta, simulointia, huoltoa tai ylläpitoa. Tässä yhteistyössä keskeisessä roolissa ovat ne puolustusalan toimijat, jotka jo nyt ylläpitävät puolustusvoimien kalustoa, Karanko kertoo.

Epäsuoraan yhteistyöhön puolestaan liittyy puolustusvoimien määritelmä kriittisistä teknologioista. Epäsuorankin teollisen yhteistyön pitää nykyisin rajoittua sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, mutta se ei liity suoraan hankittavaan järjestelmään. Kyse on erilaisten teknologisten valmiuksien kehittämisestä: esimerkiksi johtamis-, tiedustelu- ja valvontajärjestelmistä, suojamateriaaleista tai vaikkapa tekoälystä.

Kun jälkimmäinen otetaan huomioon, voi yhteistyöverkostossa olla kyse jopa 200–300 kotimaisesta yrityksestä, Karanko sanoo.

PIA:n selkeä tavoite on, että HX-hankkeen teollinen yhteistyö tuottaa myös pitkäkestoisempaa liiketoimintaa.

– Muuten tällainen yhteistyö ei ole kestävällä pohjalla. Se on myös näiden viiden toimittajakandidaatin selkeä tahtotila, että kyse on pidemmästä yhteistyöstä, ei one off -jutusta.

 


 


 
Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskunta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
 
 

Tässä viisi keinoa työllisyysasteen

nostamiseksi

 

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on Keskuskauppakamarin mukaan asetettava Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi tänä vuonna.

 

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa huomauttaa, että ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu, hän toteaa.

Palvelut ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi. Hän muistuttaa, että kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön.

– Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny, Linnainmaa varoittaa.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

Keskuskauppakamarin mukaan uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin.

– Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan. Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee. Lupaus lakien ”takuukorjauksista” voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä, vaatii Linnainmaa.

Ankara progressio haittavero työnteolle

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

– Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

– Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen. Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamarin keinot työllisyysasteen nostamiseksi:

1. Työn verotusta kevennetään

– Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.

2. Kannustinloukut poistetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä
– Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa

3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille
– Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa selvitäkseen jatko-opinnoista.

4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetään
– Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla
– Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet
– Työn perässä muuttoa kannustetaan

5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi
***– Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

***


 

 

EK vaatii merkittäviä kiristyksiä: Lakoista 97

% oli laittomia viime vuonna

 
Luotu: 
18.4.2017 13:16

  • Kuva: Alma Media arkisto / Kimmo Penttinen
    Kuva
    Esimerkkinä laittomasta lakosta EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Kuvituskuva.
 
|

Laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita tulisi merkittävästi kiristää, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Johtaja Ilkka Oksala huomauttaa, että Ruotsissa kovemmat sanktiot hillitsevät lakkohalukkuutta toisin kuin Suomessa.

 

Kaikkiaan EK:n jäsenyrityksissä toteutui viime vuonna 71 työtaistelua ja niihin osallistui noin 6500 työntekijää. Yleisin syy oli työvoiman vähentäminen tai sen uhka sekä työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy. Viime vuonna menetettiin yhteensä 6600 työpäivää, EK laskee.

Vuoteen 2015 nähden työtaisteluiden määrä ja niissä menetettyjen työpäivien osuus pieneni huomattavasti. EK:n mukaan luvuissa näkyvät syksyllä 2015 järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.

 

– Työtaisteluissa menetetyt työpäivät ovat kuitenkin Suomessa edelleen merkittävät, verrattuna esim. Ruotsiin tai Saksaan. Vuosina 2006–2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti (Lähde: Institut der deutschen Wirtschaft Köln). Meillä on siis vielä kirittävää, Oksala sanoo tiedotteessa.

 

EK:n mukaan viime vuoden työtaisteluista valtaosa eli 60 kappaletta oli lakkoja, joista 97 prosenttia oli laittomia. Esimerkkinä EK mainitsee konduktöörien ja asemapalvelutyöntekijöiden noin 100 työntekijän lakon maalis–huhtikuussa 2016. Työtuomioistuimen mukaan lakko kohdistui voimassaolevaan työehtosopimukseen, joten se oli laiton. EK:n mukaan työnantajalle aiheutui vuorokauden työtaistelusta noin miljoonan euron vahingot ja lähes koko Suomen junien matkustajakaukoliikenne seisahtui. 14 ammattiosastoa tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa yhteensä 11 200 euroa ja ammattiliitto 5 000 euroa.

***

EK:n mukaan Suomenssa on ollut 2000-luvulla laittomia lakkoja keskimäärin 100 vuodessa. Vastaavana aikana Ruotsissa on ollut keskimäärin vain 2 laitonta lakkoa vuodessa.

***

– Laittomien lakkojen yleisyys liittyy Suomen työrauhajärjestelmän perustavaa laatua oleviin ongelmiin. Vaikka työehtosopimuksen voimassa ollessa tulisi vallita työrauha, laittomista työtaisteluista ammattiosastolle ja/tai ammattiliitolle tuomittavat alhaiset, muutaman tuhannen euron hyvityssakot mahdollistavat lakkoilun työehtosopimusten voimassaolonkin aikana. Tässä on iso ero Ruotsiin nähden, jossa laittomista työtaisteluista voi joutua yksittäinen työntekijäkin vahingonkorvausvastuuseen. Tämä osaltaan hillinnee lakkohalukkuutta, Oksala sanoo.

 

– Vuosi 2016, kuten koko 2000-luku, osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä voitaisiin helposti ja nopeasti parantaa vähentämällä laittomien työtaisteluiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Tämä edellyttää laittomista työtaisteluista tuomittavien sanktioiden merkittävää kiristämistä, Oksala kiteyttää.


 

 

Wahlroos kehotti ottamaan mallia naapurista

– 5 syytä, miksi Ruotsi jyrää

 


 

Julkaistu: 25.10. 6:05

 
Ruotsin talous on monilla mittareilla ylivoimainen maavertailussa. Mutta onko vertailu reilua?
Ruotsissa vienti vetää paremmin, brändit ja musiikkimenestys tunnetaan maailmalla. Kaikki on naapurissa jotenkin kauniimpaa ja hauskempaa. Pankkiiri Björn Wahlrooskinhaukkui jälleen viikonloppuna Suomea ja kehotti ottamaan mallia Ruotsista.


Suomessa talous kasvaa tänä vuonna vain 1,1 prosentin vauhtia, Ruotsissa 3,2 prosenttia. Suomessa bruttokansantuote on asukasta kohden runsaat 38 000 euroa, Ruotsissa yli 50 000 euroa. Miksi näin? Taloussanomat listasi seikkoja, jotka selittävät Ruotsin menestystä.

1. Vienti

Vientiteollisuus tukee Ruotsin taloutta. Vuosina 2009–2015 Suomen vienti kasvoi alle 10 prosenttia, mutta Ruotsissa yli 20. Suomen viennin laskun taustalla on ollut tietysti Nokia ja viimeksi Venäjän markkinoiden heikkous. Ruotsalaiset pärjäävät kuitenkin ennen kaikkea siksi, että naapurin viennin rakenne sopii nykytilanteeseen paremmin. Ruotsilla on isot brändinsä, Ikea, H&M, Ericsson ja Volvo.

– Olemme siirtäneet viimeisen 15–20 vuoden aikana heikommin kannattavaa tuotantoa muualle ja keskittyneet tuotteisiin, jotka ovat kilpailukykyisiä, Nordean pääanalyytikko Torbjörn Isaksson selittää.

Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen muistuttaa, että kulutus on kehittynyt maailmalla paremmin kuin investointikysyntä. Kun Kiinankin talous kasvaa aiempaa hitaammin, Ikean huonekaluja ostetaan, mutta ei niinkään suomalaisia työkoneita.

2. Valuutta

Euroalueen ulkopuolella Ruotsin keskuspankki voi harjoittaa aktiivista korkopolitiikkaa. Finanssikriisin jälkeen Ruotsin kruunu devalvoitui nopeasti. Se auttoi Ruotsia selviämään kriisistä, Isaksson muistuttaa.

– Kun keskuspankki on laskenut korkoa, se on vaikuttanut välittömästi asuntomarkkinoiden korkoihin ja yritysten lainakustannuksiin. Keskuspankki on laskenut korkoa voimakkaasti viime vuosina, ja sillä on ollut kasvua tukeva vaikutus, hän sanoo.

Kelluva valuutta on suhdannepuskuri, joka auttaa vaikeina aikoina. Mutta ei mikään maa pysty pitämään yllä heikko valuuttakurssia kovin pitkään, koska se merkitsee, että maalla menee huonosti, jos valuutta hinnoitellaan alhaalle, Kotilainen huomauttaa silti.

3. Uudistukset

– Ruotsissa on tehty 1990-luvun jälkeen monia tärkeitä uudistuksia, työmarkkinoiden lisäksi eläkejärjestelmään ja kilpailulainsäädäntöön. Niiden vaikutus näkyy yhä taloudessa, Isaksson sanoo.

Ekonomisti, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) totesi viikonloppuna, että Ruotsissa on poistettu työmarkkinoiden jäykkyyksiä, joita Suomessa on edelleen. Esimerkkejä ovat työehtosopimusten yleissitovuus ja palkkojen yleiskorotukset. Ruotsissa on myös heikennetty työttömyyskorvauksia.

Tilanne ei ole yksiselitteinen, sillä Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderon puolestaan arvioinut, että työmarkkinat ovat pikemminkin jäykemmät Ruotsissa.

4. Palkat

Vuoden 2007 kuuluisa fiktiivinen ’Sari Sairaanhoitaja’ aloitti vuosien palkankorotuskierteen Suomessa. Ruotsissa palkankorotukset on pidetty niin maltillisina, että ne eivät Isakssonin mukaan heikennä kustannuskilpailukykyä. Vaikka Ruotsi on Suomea vauraampi, palkkataso on vain hieman korkeampi. Etla arvioi keväällä, että Suomessa palkkojen jäädyttäminen vuoden 2010 tasolle olisi säästänyt jopa 69 000 työpaikkaa. Nyt Suomi seuraa Ruotsin mallia palkkamaltissa, mutta vaikutus tulee vasta viipeellä.

Nordean Isaksson kiittelee niin kutsuttua Ruotsin mallia.

– Teillä on pitkä perinne vahvoista ammattiliitoista, mikä on ehkä johtanut Ruotsia suurempiin palkankorotuksiin aiempina vuosina. Meillä on laaja yhteisymmärrys, että vientialojen tulee määrittää palkkojen yleistä kehitystä, Isaksson sanoo.

5. Julkinen talous

Vuosina 2013–2015 Ruotsin kotimainen kysyntä kasvoi OECD:n arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan Suomessa kotimaisen kysyntä kuitenkin supistui kaksi prosenttia. Näin merkittävä ero riittää jo hyvin selittämään Ruotsin paremman työllisyyskehityksen, Kiander on arvioinut.

Kun yksityinen ja vientimarkkina vetää, myöskään julkista velkaa ei ole tarvinnut kasvattaa Suomen tapaan. Ruotsissa finanssipolitiikkaa on voitu pitää melko keveänä koko ajan ja verohelpotuksilla on ruokittu yksityistä kulutusta. Yritysverotuksessa Ruotsin ei ole tarvinnut lähtenyt alennuksiin. Suomessa yhteisövero on huomattavan matala 20 prosenttia ja Ruotsissa 22.

– Ruotsin talouteen vakautta tuo valtionvelka, jonka suhde BKT:hen on pysynyt matalana, vain hieman yli 40 prosentissa, Isaksson sanoo.

Kannattaako vertailla?

Suomi-Ruotsi maavertailu on suosittua, mutta onko siinä järkeä? Historiaa tai sijaintia ei voi muuttaa ja ne vaikuttavat nykypäivänäkin. Nokia pullisti aikanaan Suomen bruttokansantuotetta hämäävästi Ruotsin tasoille, mutta Nokiasta puhdistettu Suomi oli aina lopulta pienempi ja köyhempi maa.

– Suomalaisilla oli etu Venäjän-yhteydestä 1800-luvulla, jonka avulla etumatkaa Ruotsiin kurottiin. Toisaalta yhteisen valtakunnan johtavat keskusalueet sijaitsivat Tukholmassa ja muissa keskuksissa, jonne varallisuus ja kansainväliset yhteydet ja varhainen teollisuus keskittyivät, taloushistoriaan erikoistunut professori Markku Kuisma muistuttaa.

Suomi sijaitsee Tukholman yläpuolella pohjoisessa, mutta isoin osa Ruotsista on Tukholman eteläpuolella. Maatalous on tuottanut vaurautta naapuriin toisella mitalla kuin Suomessa.

– Ruotsi avautuu Itämeren lisäksi myös Atlantille, jossa suuret markkinat ja tiedon metropolit ovat olleet viimeiset 400–500 vuotta. Ainut iso läntinen ja kansainvälinen metropoli Suomen lähellä on Pietari, mutta sehän ei meille ole kelvannut kuin 1800-luvulla, Kuisma heittää.

Molemmilla mailla on metsiä, mutta Ruotsilla on vielä enemmän metalleja. Myös vesivoima antaa etumatkaa. Kun vaurautta on kertynyt naapurimaahan satoja vuosia pidempään kuin Suomeen, yrityssektori ja pääomamarkkina on toista kokoluokkaa naapurissa tänä päivänäkin. Suuruuden ekonomiaa kuvaa, että SSAB osti Rautaruukin, ei toisinpäin.