”Järjestäytynyt rikollisuus on globalisoitumassa. Cosa Nostra on aina ollut läsnä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. ’Ndranghetan vaikutusvaltaa on vaikea arvioida, se on äärimmäisen voimakas organisaatio. Se pyrkii luomaan ulkomaille samanlaisen rakenteen kuin sillä on Calabriassa. Esimerkiksi Brysselissä ’Ndrangheta ei rakenna yksittäisiä taloja vaan kokonaisia asuinalueita”, DIA:n päällikkö Giuseppe Governale sanoi uutistoimisto AFP:lle.


 

 

Italian mafian uusi miljardibisnes on ruoka:

väärentää punaviiniä ja valkaisee

mozzarellaa pesuaineella

 

12.11.2018  07:06 | Kauppalehti | Katja Incoronato
 

KUVA: MIKA REMES
 
 

Ruokaväärennöksistä on tullut Italian mafioiden uusi, tuottoisa liiketoimintamuoto.

 

Italialaisen elintarvikerikoksiin keskittyneen ajatuspaja The Observatoryn mukaan mafian elintarvikkeista saama liikevaihto nousee tänä vuonna 22 miljardiin euroon. Esimerkiksi vuonna 2011 liikevaihto oli 12,5 miljardia euroa.

Ajatuspaja huomauttaa, että ruokaväärennökset ja muu elintarvikealan rikollisuus muodostaa jo 15 prosenttia mafioiden yhteenlasketusta kokonaisliiketoiminnasta.

”Tämä liiketoiminta on kannattavaa eikä vaarallista, kuten huumekauppa. Mafia on nyt mukana koko ruokaketjussa pelloilta pöytään”, Observatoryn oikeustieteen professori Stefano Massini kommentoi Financial Timesille.

 

Mafianvastainen Libera Terra -järjestö arvioi, että Italian mafioiden eli Sisilian Cosa Nostran, Napolin Camorran, Calabrian 'Ndranghetan ja Apulian Sacra Corona Unitan yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto oli viime vuonna 150 miljardia euroa. Se on 40 miljardia enemmän kuin Italian suurimman holding-yhtiön, muun muassa Fiatin ja Ferrarin omistavan Exorin liikevaihto.

”Mafia on yhä huolestuttavampi ja sosiaalisesti vaarallisempi”, järjestö sanoo.

 

Europolia edustava Chris Vansteenkiste sanoo Financial Timesille, että ruokaväärennökset ovat juuri nyt toiseksi kannattavinta liiketoiminta Euroopassa huumekaupan jälkeen.

 

”Voitto on ruuassa. Naiset ostavat käsilaukkuja muutaman kuukauden välein, mutta meidän on syötävä joka päivä.”

Tunnetuimpia ruokaväärennöksiä ovat oliiviöljy, punaviini ja mozzarellajuusto.

Italian mafianvastaiseen tutkintaan erikoistunut poliisi DIA otti viime vuonna kiinni 42 mafiosoja oliiviöljyväärennösten vuoksi. ’Ndranghetaan kuuluva Piromallin klaani oli lisännyt neitsytoliiviöljyyn halvempia öljylaatuja ja myynyt sitä Yhdysvaltoihin. DIA:n mukaan jopa puolet Italiassa myytävästä oliiviöljystä on väärennettyä, ulkomaille vietävästä öljystä vielä suurempi osa.

Italiasta ulkomaille vietävään mozzarellaan puolestaan lisätään usein pesuaineita, jotta juusto näyttää valkoisemmalta. Kalliisiin punaviineihin lisätään halvempia viinilaatuja, mutta ne myydään alkuperäistuotteiden hinnoilla.

 

Parhaillaan Italiassa puidaan San Daniele -ilmakuivattuun kinkkuun liittyvää ruokaväärennösjuttua. San Daniele on kallein Italiassa markkinoilla oleva ilmakuivattu kinkku ja sen valmistusta ja esimerkiksi sikojen ruokintaa säädellään tarkasti. Alkuvuonna tuli kuitenkin ilmi 27 miljoonan euron arvoinen huijaus, jossa sikoja on jalostettu Tanskasta tuodulla sian spermalla. Tämä on San Danielen tuotannossa ehdottomasti kielletty, koska sen valmistukseen käytettävän sianlihan on oltava alkuperältään täysin italialaisia. Perjantaina Porderonen maakunta luki syytteet 24 henkilölle ja 10 tilalle San Daniele -huijauksesta.

Mafianvastaiseen tutkintaan erikoistunut DIA varoitti kesällä, ettei Italian mafia ole enää vain italialainen ongelma.

*

”Järjestäytynyt rikollisuus on globalisoitumassa. Cosa Nostra on aina ollut läsnä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. ’Ndranghetan vaikutusvaltaa on vaikea arvioida, se on äärimmäisen voimakas organisaatio. Se pyrkii luomaan ulkomaille samanlaisen rakenteen kuin sillä on Calabriassa. Esimerkiksi Brysselissä ’Ndrangheta ei rakenna yksittäisiä taloja vaan kokonaisia asuinalueita”, DIA:n päällikkö Giuseppe Governale sanoi uutistoimisto AFP:lle.

*

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on arvioinut, että Italian mafioihin kuuluu 25 000 jäsentä ja lähes 300 000 henkilöä tekee mafiaklaanien kanssa yhteistyötä.

  •  
    Katja Incoronato
    Kauppalehti

  

Sinikukka Saaren kolumni: Laaja pienten EU-

maiden yhteistyö voisi lisätä niiden

vaikutusvaltaa Euroopassa

 

Suomen kaltaiset pienet vientivetoiset maat joutuvat pohtimaan, miten saada äänensä kuulumaan EU:n sisällä. Aiemmin niitä tuki Britannia, mutta Brexitin jälkeen pienten maiden on tiivistettävä yhteistyötään, kirjoittaa Sinikukka Saari.

 

Kolumnit
Sinikukka Saari
Petteri Sopanen
 

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

 

Britannian pääministeri Theresa May kävi viime viikolla Oslossa kylässä. Hän halusi varmistaa, että hyvät suhteet pohjoismaihin jatkuvat myös Britannian EU-eron jälkeen. Kunhan Brexit-sopimuksesta päästään sopuun, yhteistyö Pohjoismaiden ja Britannian välillä jatkunee ilman suuria ongelmia. Pohjoismaista vain kolme viidestä on EU-jäseniä, joten meillä on kokemusta tiiviistä yhteistyöstä myös EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

 

Kolikon toinen puoli on, miten Suomi, Ruotsi ja Tanska – kolme pohjoista EU-maata – pärjäävät EU:n sisäisissä väännöissä ilman brittejä. Britannian ero EU:sta vie pohjoismailta luotetun kumppanin. Britannia on ollut monessa kysymyksessä samanmielinen iso EU-maa, joka on usein toiminut vastavoimana Saksan ja Ranskan voimakaksikolle.

 

Nyt Suomen kaltaiset pienet vientivetoiset maat joutuvat pohtimaan, miten saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa EU:ssa ilman Britannian muskelia. Kolme pienehköä maata on liian pieni koalitio EU:n sisällä, etenkin kuin Tanska ei esimerkiksi osallistu yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Voisiko uusi vipuvoima löytyä pienistä maista itsestään, mutta laajemmin ja tehokkaammin?

 

Pieniä EU-maita yhdistää käytännönläheisyys ja faktapohjainen rationaalisuus.

 

Muutaman vuoden sisällä erilaiset ”pienet pohjoiset maat” -kokoonpanot ovat saaneet uutta nostetta EU:n sisällä. Kokoonpanot kulkevat eri nimillä ja variaatioita on useita: on esimerkiksi niin kutsuttu Nordic Baltic 6 eli NB6, jossa on 3 pohjoismaata ja 3 Baltian maata; on Hansa-liitto, jossa on pohjoismaat, baltit ja Irlanti ja Hollanti. Jossain kysymyksissä yhdessä toimivat pohjoismaat, baltit ja Benelux-maat.

Näitä pieniä EU-maita yhdistää käytännönläheisyys ja faktapohjainen rationaalisuus. World Values Surveysta ilmenee(siirryt toiseen palveluun), että tässä suhteessa Baltian maat ja Pohjoismaat ovat todellakin varsin samanlaisia. Näissä maissa päätökset perustuvat omaan faktapohjaiseen pohdintaan eikä uskonnon tai muun auktoriteetin siunausta tarvita.

 

Pienet pohjoiset maat näkevät itsensä käytännönläheisenä vastavoimana suurille sanoille ja julistuksille.

 

Toisaalta saman arvotutkimuksen mukaan suvaitsevaisuuden suhteen Pohjoismaat ja Baltian maat ovat lähes kuin yö ja päivä. Pohjoismaissa vannotaan erilaisuuden hyväksymisen, yksilöllisten valintojen ja kaikkien ryhmien välisen tasa-arvon nimeen, kun taas baltit löytyvät arvokartan konservatiivisesta, erilaisuutta vierastavasta päästä. Suomi on arvojen suhteen konservatiivisempi kuin muut pohjoismaat, mutta mekin olemme kaukana Baltiasta – itseasiassa arvojen suhteen Suomi löytyy aivan Hollannin kyljestä. Näin ollen pohjoismaiden ja Baltian maiden välille tuskin syntyy arvopohjaista syvää kumppanuutta lähitulevaisuudessa.

Pikemminkin pienet pohjoiset maat näkevät itsensä käytännönläheisenä vastavoimana suurille sanoille ja julistuksille. Maat vierastavat ehdotuksia, joissa maalaillaan EU:n pitkälle menevää poliittista integraatiota. Kuvaavaa on alankomaiden pääministerin Mark Rutten kuivakas kommentti(siirryt toiseen palveluun) komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin EU:n tulevaisuusvisioista: ”Olen enemmän sellainen tyyppi joka ajattelee, että jos näet visioita, mene tapaamaan lääkäriä”. Ei voi kiistää, etteikö Junckerin ja Ranskan presidentti Macronin poliittinen poljento ole varsin toisenlainen kuin Rutten tai vaikkapa pääministeri Juha Sipilän.

Lyhyemmän aikavälin tavoitteet ovat enemmän pienten pohjoisten maiden juttu. Hansa-maat ovat yhdessä ajaneet tiukkaa taloudenpitoa, kansallista vastuuta ja rahaliiton sääntöjen noudattamista. Hansa-kokoonpanolla ollaan esitetty (siirryt toiseen palveluun)esimerkiksi EU-maiden pääomamarkkinoiden yhtenäistämistä ja syventämistä sekä korostettu vapaakaupan sääntöjen tärkeyttä.

Jotkut ovat kritisoineet pienten pohjoisten pragmaatikkojen lisääntynyttä yhteistyötä koska se korostaa entisestään perinteistä (siirryt toiseen palveluun)pohjoiset maat vastaan eteläiset maat-asetelmaa EU:n sisällä. Tällainen syyllistäminen on kuitenkin turhaa, sillä lähes kysymyksessä kuin kysymyksessä erilaiset pohjoiset koalitiot tarvitsevat mukaan myös muita EU-maita. Oman näkemyksen esittäminen muiden samanmielisten maiden kanssa tuskin on synti. EU-vaikuttamisen ydin on juuri tätä eli neuvottelua ja eri näkemysten sovittelua yhteen.

*

Sinikukka Saari

Kirjoittaja on ulkoministeriön erikoistutkija, joka pohtii mielellään tulevaisuuden muutosvoimia ja lähihistorian käänteitä. Hän seuraa kansainvälisiä tapahtumia laajasti, joskin Venäjä, Itä-Eurooppa ja Etelä-Kaukasia ovat erityisen rakkaita huomionkohteita. Hän kirjoittaa kolumnia yksityishenkilönä eikä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele ulkoministeriön kantoja.

 


 

Kansanäänestyskampanjan puoltajat eivät tyydy aiempaan äänestykseen, sillä neuvottelutulos vaikuttaa Britannian kannalta huonolta. He haluaisivat mitata vielä uudelleen, tahtovatko britit todella irrottautua EU:sta. Kirjeessä painotetaan muun muassa sitä, että Britannian hallituksen ja Euroopan komission ehdotukset ovat hyvin kaukana siitä, mitä aiemmin yrityksille on luvattu. Tilanteen epävarmuus on johtanut investointien vähenemiseen viimeisten kahden vuoden aikana.


 

 

Brexit: Britanniassa yritysjohtajat vaativat

toista EU-äänestystä

 

Kansanäänestyskampanjan puoltajat haluaisivat mitata vielä uudelleen, haluavatko britit todella irrottautua EU:sta.

 

Brexit
Britannian ja EU:n liput päällekäin
Andt Rain / EPA-EFE
 

Britanniassa kymmeniä yrityysjohtajia on vedonnut uuden brexit-äänestyksen puolesta, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC(siirryt toiseen palveluun).

 

Yli 70 yritysjohtajaa on allekirjoittanut Sunday Timesille kirjeen, jossa vaaditaan julkista äänestystä Britannian Brexit-sopimuksesta. Uuden äänestyksen puolesta vetoavat ilmoittavat, että ”kova brexit” vahingoittaa Britannian taloutta.

*

Kansanäänestyskampanjan puoltajat eivät tyydy aiempaan äänestykseen, sillä neuvottelutulos vaikuttaa Britannian kannalta huonolta. He haluaisivat mitata vielä uudelleen, tahtovatko britit todella irrottautua EU:sta.

Kirjeessä painotetaan muun muassa sitä, että Britannian hallituksen ja Euroopan komission ehdotukset ovat hyvin kaukana siitä, mitä aiemmin yrityksille on luvattu. Tilanteen epävarmuus on johtanut investointien vähenemiseen viimeisten kahden vuoden aikana.

*

BBC:n mukaan pääministeri Theresa May ei ole edelleenkään valmis uuteen kansanäänestykseen. Mayn mukaan kansanäänestys pidettiin jo kesäkuussa 2016.

 

Lue myös:

Pääministeri May parlamentille: Britannia harkitsee brexit-siirtymäajan pidennystä – kansanedustajat tuomitsivat puheet Mayn kuolemasta

Theresa May puheessaan parlamentille: Brexit-sopimus on 95-prosenttisesti valmis

Video: Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Bloomberg: Britannian May valmis luopumaan yhdestä Brexit-vaatimuksesta – Irlannin rajakysymykselle luvassa ratkaisu

Analyysi: Brexit-neuvottelut takertelevat – Totuuden hetki siirtyy aina vain eteenpäin

 


 

Monet EU-parlamentin konkarit varoittavat, että vaalien jälkeen voimasuhteet pirstoutuvat entisestään ja parlamentin linjan määrittäminen on yhä vaikeampaa. ”Juuri siksi pidän tärkeänä, että seuraavalla komission puheenjohtajalla on pitkä kokemus parlamentista ja sen suurimman ryhmän johtamisesta”, Weber sanoo ja livauttaa näin ”vaalimainoksen” Helsingin EPP:n puoluekokouksen kokousedustajille.


 

 

Alexander Stubbin kilpakumppani KL:lle:

”Nord Stream 2 on Putinin poliittinen

projekti ja siksi minä torjun sen”

 
Jaa artikkeli:
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Manfred Weber.
 
|

EU-parlamentin suurinta keskustaoikeistolaista EPP-ryhmää johtava Manfred Weber uskoo vahvasti, siihen, että hänet valitaan ensi viikolla Helsingissä EPP:n kärkiehdokkaaksi tulevan kevään EU-vaaleihin. Hänellä on takanaan kaikkien tärkeiden EPP-pääministerien ja samalla heidän puolueidensa tuki.

 

Vaikka valinta tehdään salaisella lippuäänestyksellä ja loikkareita varmasti on, tämän tuen pitäisi riittää. EPP:n kärkiehdokkaalla on hyvä mahdollisuus nousta EU:n komission johtoon, koska ryhmän odotetaan edelleen pysyvän parlamentin suurimpana.

Vaikka Weberin voitto näyttää varmalta, puolueperheen toinen kärkiehdokaskandidaatti, Suomen Alexander Stubb (kok) on yrittänyt haastaa Weberiä liberaaleilla linjauksilla ja modernilla kampanjoinnilla sekä sosiaalisessa mediassa että eri puolilla Eurooppaa.

 

 

Stubb on käärmeissään siitä, ettei Weber ole suostunut suoriin väittelyihin kampanjan aikana. Eurooppalaisissa medioissa on epäilty, että Weber pelkää kielitaitoista ja poliittisesti kokeneempaa Stubbia.

”Ei tässä ole ollenkaan kysymys siitä, että pyrkisin välttämään väittelyitä. Kyse on siitä, että me molemmat pyrimme esittelemään itseämme ja tavoitteitamme kokousedustajille, jotka tekevät valinnan. Puolueella on tätä varten selkeä toimintatapa ja sitä nyt toteutetaan”, Weber sanoo Kauppalehdelle kotikonnuillaan Baijerin Landshutissa.

 

Helsingissä ehdokkaille ollaan nyt järjestämässä julkinen väittely. Weber on koko ajan tähdentänyt, että hän on valmis tv-keskusteluihin ja muihin väittelyihin, kun valinta on tehty ja varsinainen EU-vaalikampanja alkaa.

Weber edustaa Baijerin kristillis-sosiaalista unionia (CSU). Hän on johtanut EPP-ryhmää neljä vuotta. Hyvällä menestyksellä, sanovat useimmat ryhmän edustajat.

Weberin perimmäinen tavoite on noustu EU:n komission johtoon. Monet hänen arvostelijansa varoittavat, että katolilainen oikeistokonservatiivi reivaa komission puheenjohtajana EU:n linjaa vääjäämättä reilusti oikealle.

Weber torjuu kritiikin, vaikka hän ei esimerkiksi suostu sulkemaan Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puoluetta EPP:stä pois.

 

”Me tarvitsemme keskustelua ja vuorovaikutusta emme punaisia viivoja, joita ei saa ylittää. Eurooppaa ei koskaan ole viety eteenpäin sillä periaatteella”, Weber korostaa. 

Samaan hengenvetoon hän lisää, että ”eurooppalaisten arvojen” kunnioittamisesta ei voida neuvotella eikä antaa ”alennuksia”. Juuri näitä arvoja Orbanin katsotaan rikkovan.

”Haluan vielä kerran muistuttaa, että minä äänestin rankaisuprosessin puolesta ja prosessi ei kohdistu pelkästään Orbanin puolueeseen vaan koko Unkarin valtioon. Minä olen huolissani siitä, että kehitys Unkarissa menee väärään suuntaan”, Weber alleviivaa.

 

Hän vakuuttaa nousevansa sumeilematta niitä voimia vastaan, jotka yrittävät murentaa eurooppalaista ideaa eli sitä, että asioista sovitaan ja päätetään yhdessä.

”Vladimir Putinin, Kiinan Xi Jinpingin ja Donald Trumpin intressissä on heikko Eurooppa. Sisäisesti meillä on nationalisteja, jotka vaativat, että Italia ensin, Ranska ensin, Itävalta ensin ja niin edelleen. Kansallismielinen egoismi on nousussa. Näillä voimilla on mahdollisuus tuhota eurooppalainen idea”, Weber erittelee.

 

Nimenomaan Putinia ja Venäjää, hän pitää uhkana, joka Euroopan pitää ottaa vakavammin. Tässä hän tekee pesäeron sekä Orbaniin että Italian oikeistoradikaaleihin.

”Euroopan pitää olla entistä tietoisempi siitä, että Venäjä haluaa jakaa tai jopa tuhota Euroopan. Haluan, että Eurooppa puolustautuu itsevarmasti ja kehottaa Putinia lopettamaan.”

 

Weberin mielestä Nord Stream 2 -kaasuputki on paraatiesimerkki Putinin vyörytyksestä. Hän moittii liittokansleri Angela Merkelin hallitusta siitä, ettei se suostu kuuntelemaan riittävästi muita jäsenmaita putkiasiassa.

 

”Nord Stream 2 on Putinin poliittinen projekti ja siksi minä torjun sen. Me tarvitsemme Euroopassa keskustelua siitä, miten vähennämme riippuvuutta Venäjästä. Nyt me lisäämme sitä.”

*

Monet EU-parlamentin konkarit varoittavat, että vaalien jälkeen voimasuhteet pirstoutuvat entisestään ja parlamentin linjan määrittäminen on yhä vaikeampaa.

”Juuri siksi pidän tärkeänä, että seuraavalla komission puheenjohtajalla on pitkä kokemus parlamentista ja sen suurimman ryhmän johtamisesta”, Weber sanoo ja livauttaa näin ”vaalimainoksen” Helsingin EPP:n puoluekokouksen kokousedustajille.

*

Weberillä on toinenkin tavoite, jota hän ei tosin sano ääneen. Monet CSU:n jäsenistä ovat sitä mieltä, että maltillisen EU-poliitikon pitäisi palata Baijeriin nostamaan puolue vanhaan loistoonsa. Weber kiertää kysymyksen mahdollisesta ehdokkuudesta, mutta antaa epäsuorasti ymmärtää, että komission puheenjohtaja voisi hänestä olla samaan aikaan oman puolueensa puheenjohtaja kotimaassa.

”Minä ajan demokraattista puolueiden Eurooppaa. Haluan, että johtotehtävissä on kristillisdemokraatteja ja sosiaalidemokraatteja ja että heillä on myös asema puolueissaan.”

 


 

Hansaliitto oli pohjoisen kaupunkien kauppaliitto keskiajalla. Nyt nimi on otettu uudestaan käyttöön. Suomi ja seitsemän muuta jäsenmaata haluaa tuoda pohjoista näkökulmaa EU:hun Ranska–Saksa-akselin rinnalle.


 

 

Muistatko Hansaliiton? Suomi ja muut

kokosivat joukon taas kasaan ja vaativat

kriisimaita EU:ssa vastuuseen veloistaan

 

Pohjoisten maiden esitys: Jos EU-maalla ei ole maksukykyä, sen pitäisi neuvotella itse velkojapankkien kanssa ennen muiden maiden apuuntuloa.

 

Euroopan vakausmekanismi
Lippuja EU parlamenti edessä Strasbougissa.
Patric Seeger / EPA
 

Uusi Hansaliitto syntyi brexitistä

  • Suomen ja seitsemän muun pienen maan talousministerit ovat liittoutuneet ajamaan pohjoisia etuja ja arvoja nyt, kun Britannia on poistumassa näyttämöltä. Liitto kutsuu itseään Hansa-ryhmäksi.
  • Hansa-maat eli Hollanti, Irlanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua ovat Britannian tavoin vapaakauppaa ja talouskuria korostavia maita, jotka uskovat saavansa näkemyksensä paremmin läpi ryhmänä.
  • Kun kahdeksikon näkemykset ovat yleensä lähellä Saksan kantoja, menestymisen mahdollisuudet ovat hyvät. Aatepohjan perusteella Saksan itsensäkin voisi kuvitella liittyvän "Uuteen Hansaliittoon", jollei se rikkoisi samalla historiallisia, kirjoittamattomia pelisääntöjään Ranskan kanssa. EU:ssa Ranska on Saksan liittolainen ylitse muiden.

*

Hansaliitto oli pohjoisen kaupunkien kauppaliitto keskiajalla.

Nyt nimi on otettu uudestaan käyttöön. Suomi ja seitsemän muuta jäsenmaata haluaa tuoda pohjoista näkökulmaa EU:hun Ranska–Saksa-akselin rinnalle.

*

Hansa-ryhmän alku on ollut vauhdikas. Se laati keväällä yhteisen näkemyksensä talous- ja rahaliitto Emun uudistamisesta.

Kannanotto tuotti tulosta: puheet Ranskan ja EU-komission ajamista euroalueen yhteisestä valtiovarainministeristä ja yhteisvastuun lisäämisestä jäsenmaiden kesken ovat vaimentuneet.

Ryhmä on nyt voimainsa tunnossa. Uudessa esityksessä se laittaa kapuloita niiden rattaisiin, jotka kannattavat jäsenmaiden yhteisvastuuta velkakriiseissä.

Perjantaiaamuna julkaisemassaan linjapaperissa(siirryt toiseen palveluun) Hansa-maat esittävät Euroopan vakausmekanismin EVM(siirryt toiseen palveluun):n vahvistamista ja itsenäistämistä hallitusten välisenä rahoitusvakauden takaajana.

EVM perustettiin velkakriisin keskellä EU:n ulkopuoliseksi laitokseksi tukemaan ongelmaisten maiden rahoitusta. Se on kansainvälinen rahoituslaitos, jossa jo nyt ylintä valtaa käyttävät jäsenmaat.

Nyt keskustellaan siitä, miten EVM:ää uudistetaan. Hansa-maiden esitykseen saatiin tällä kertaa mukaan myös ryhmän ulkopuoliset Tsekki ja Slovakia.

 

Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 17. lokakuuta
Pohjoisten maiden Hansa-ryhmä haluaa sääntöihin perustuvan EU:n poliittisen unionin sijaan, jota esimerkiksi EU-komissio ja eteläiset jäsenmaat ajavat, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo.Vesa Moilanen / Lehtikuva
 

– Tämä uusi esitys suojaa suomalaista ja eurooppalaista veronmaksajaa. Tällä pyritään kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa Suomen ja euromaiden pitäisi taas alkaa maksaa lisää jonnekin kriisin sattuessa, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Ylen haastattelussa.

EU-komissio ja esimerkiksi Ranska ovat esittäneet rahoitusvakausjärjestelmän ottamista unionin lainsäädännön piiriin. Niiden visioissa euroalueelle nimitettäisiin valtiovarainministeri, joka vastaisi muun muassa vakausjärjestelmästä.

– Ne näkisivät EVM:n talouspolitiikan välineenä ja sellaisena paikkana, josta saa luottoa. Meille taas on tärkeää, että se on nimenomaan kriisinhallintamekanismi – vahva ja itsenäinen ja irti EU:n muista instituutioista.

EU:n valtionjohtajien on tarkoitus päättää uudenlaisesta rahoituslaitoksesta joulukuun huippukokouksessaan. Vakausmekanismin uudistaminen on osa talous- ja rahaliitto EMU:n uudistuspakettia.

Virkamieslähteiden mukaan "Uuden Hansaliiton"(siirryt toiseen palveluun) kannanoton laadintaa vetivät Suomi ja Hollanti.

Miten esitys konkreettisesti turvaisi veronmaksajien rahoja kriisin sattuessa? Tässä kolme keskeisintä kohtaa ehdotuksesta:

 

1. Lainaa vain maksukykyisille asiakkaille

Hansa-maiden esityksen lähtökohta on, että Euroopan vakausmekanismista ei saa tehdä jäsenmaiden tulonsiirtojen välinettä.

Ne haluavat, että jäsenmaat itse huolehtivat talouksistaan. Jos maat ajautuvat ongelmiin, EVM selvittää ongelmien syvyyden ja maan takaisinmaksukyvyn.

Jos maksukykyä ei ole, lainahakemuksen käsittely EVM:ssä loppuu.

 

2. Pääjohtajan asemaa vahvistetaan

Hansa-maiden ehdotuksessa vastuu jäsenmaan takaisinmaksukyvyn selvittämisestä olisi EVM:n pääjohtajalla, mutta päätöksen tuen myöntämisestä tekisivät aina ministerit.

Olennaista on, että selvitys kriisimaan taloudesta tehtäisiin ennen kuin jäsenmaiden ministerit keskustelevat tukiohjelman hyväksymisestä.

Pääjohtajan täytyisi siis olla varma takaisinmaksukyvystä jo ennen kuin jäsenmaat pääsevät keskustelemaan tuesta; poliittista päätöstä ei voitaisi tehdä ennen kuin teknokraatit ovat arvioineet kriisimaan maksukyvyn.

 

kahden euron kolikko ja kreikan lippu -kuvitus
Kreikka oli velkaa euromaille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle 250 miljardia euroa lainaohjelmien päättyessä tämän vuoden elokuussa. Sille räätälöitiin kaikkiaan kolme lainaohjelmaa.Ismo Pekkarinen / AOP
 
 

Kun esimerkiksi Kreikan tukemisesta tehtiin päätöksiä melko järjestäytymättömästi useissa erissä, jäsenmaiden poliitikkoihin kohdistui erittäin kova paine.

Nykyisessä järjestelmässä taloudelliset arviot jäsenmaista tekee virkamiehistä koostuva EU-komissio. Hansa-maiden mielestä ongelma on EVM:n kannalta tämä: komission virkamiehet miettivät lähinnä unionin yhtenäisyyttä – heillä ei ole erityistä vastuuta suojella vakausmekanismin osakkaiden eli jäsenmaiden varoja.

 

Hansa-maiden kaavailussa arvioija olisi virkavastuulla toimiva pääjohtaja, joka olisi nimenomaan jäsenmaiden etujen puolustaja.

Ryhmän ehdottama kaksivaiheinen päätöksentekojärjestelmä on käytössä myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.

 

Vanha hansaliitto oli vapaakauppaliitto

Hansa oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien vapaakauppaliitto, joka hallitsi kaupankäyntiä Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella keskiajalla.

Hansaliittoon kuului suuruden aikoina 1400-luvulla noin kaksi sataa Pohjois-Euroopan kauppakaupunkia. Kaupunkikeskittymiä oli Pohjois-Hollannissa ja Reinin alajuoksulla Kölniin asti.

Myös henkinen ja kulttuurinen side kaupunkien välillä oli vahva. Siitä kertoo nykyäänkin vanhojen hansakaupunkien samankaltaisuus. Esimerkiksi Lyypekki, Brehmen ja Tallinna muistuttavat toisiaan arkkitehtuuriltaan ja asemakaavaltaan.

 

3. Velkajärjestely ennen tukiohjelmaa

Mallissa hätälainan käsittely päättyisi, jos hakijalla ei ole takaisinmaksukykyä. Pallo siirtyisi takaisin jäsenvaltiolle, jonka kontolle jäisi maksukyvyn parantaminen.

Käytännössä jäsenmaa käynnistäisi velkajärjestelyn kutsumalla koolle velkojien kokouksen, jossa neuvoteltaisiin mahdollisista velkahuojennuksista.

Maa selittäisi velkojilleen, että on kaikkien etu löytää sopimus, joka mahdollistaa tukilainan saannin EVM:stä. Kun sopimus löytyisi, maa lähettäisi EVM:lle uuden lainahakemuksen, jonka rahoituslaitos voisi hyväksyä.

– Kun yhteistä rahaa käytetään, pitää olla selvät säännöt, vahva ehdollisuus, velvollisuus laittaa asiat kuntoon, velvollisuus tehdä tarvittaessa velkajärjestelyjä ja parantaa velkakestävyyttä kriisimaassa, ennen kuin se pääsee lainaohjelmaan mukaan, Orpo sanoo.

 

Suomella on rahaa EVM:ssä 1,4 miljardia euroa

Suomi on pääomittanut vakausmekanismia noin puolellatoista miljardilla eurolla. Se on sitoutunut tarvittaessa pääomittamaan EVM:ää lisää noin 11 miljardilla eurolla. Hansa-maiden ehdotuksessa tämä ei muuttuisi.

EVM(siirryt toiseen palveluun) voi myöntää lainoja enimmillään 500 miljardilla eurolla. Summasta on nyt käyttämättä noin 400 miljardia euroa, Kreikkaa rahoituslaitos on lainoittanut vajaalla 90 miljardilla eurolla.

EVM:n pääomaa ei suoraan käytetä hätärahoituksen antamiseen jäsenmaille. Sen sijaan pääoma sijoitetaan turvaavasti niin, että varmistetaan vakausmekanismin hyvä luottokelpoisuus.

Valtioille annettavan hätärahoituksen EVM hankkii lainaamalla varat markkinoilta.

Lue myös:

Suomi ja 7 muuta EU-maata laittavat kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille, enemmän vastuuta jäsenmaille

Hansa-ryhmän ja Tsekin ja Slovakian esitys löytyy täältä(siirryt toiseen palveluun) (englanniksi).

 


 

Merkel väistyy Saksan päähallituspuolueen CDU:n puheenjohtajan paikalta joulukuun puoluekokouksessa. Se tuskin on yllätys sen jälkeen, kun CDU:n kannatus on romahtanut viime syksyn parlamenttivaaleissa ja useissa osavaltiovaaleissa, kuten Hessenissä viime sunnuntaina. Yllättävämpää Merkelin vetäytymisessä on se, että hän aikoo jatkaa liittokanslerin asemassaan vuoteen 2021 jatkuvan parlamenttikauden loppuun asti.


 

 

Kommentti: Nyt tuli loppu Euroopan raha­

liiton kehittämiselle – syynä Merkelin

eroilmoitus

Julkaistu: 31.10. 7:15 | Taloussanomat


 

 

Saksan liittokansleri Angela Merkel aikoo vetäytyä ensin puolueensa CDU:n ja myöhemmin maan hallituksen johdosta erikoisella tavalla, joka pitkittää vallanvaihdon jopa vuosien mittaiseksi rupeamaksi.


On epävarmaa, onnistuuko hänen aikeensa kahden vaiheen vetäytymisestä, tai pysyykö edes hänen jyrkästi kannatusta menettänyt hallituksensa koossa vaalikauden loppuun asti.
 

Mutta jos Merkelin aikeet toteutuvat, tietää se poikkeuksellisen pitkiä jäähyväisiä. Niistä ja niiden aikana voi koitua epätavallista epävakautta ja tyhjäkäyntiä paitsi Saksan sisäpolitiikkaan myös EU:n politiikkaan.

Tähän asti Merkel on itsekin pitänyt tärkeänä, että liittokansleri ja suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja ovat yksi ja sama henkilö.

Tällainen vallan keskittyminen on osaltaan varmistanut, että Merkelistä on 13 liittokanslerivuoden kuluessa kehittynyt Saksan ja samalla EU:n kiistatta vaikutusvaltaisin poliittinen johtaja.

Todennäköisesti Merkel on edelleen EU:n vahvin johtaja, mutta se ei enää ilmennä hänen vahvuuttaan vaan ennemmin EU:n heikkenemistä ja unionin ”kovan ytimen” pehmenemistä.

Kun EU:n vahvinta johtajaa voi luonnehtia sellaisillakin vertauskuvilla kuin ”rampa ankka” ja ”auton valokeilaan jähmettynyt peura”, voi unionin katsoa ajelehtivan ilman todellista johtajaa.

Ja kun joka tapauksessa kaikki vähänkin merkittävät uudistukset ovat EU:ssa mahdollisia vain suurimman jäsenmaan Saksan tuella, voivat Merkelin pitkät jäähyväiset viivyttää ja lamauttaa rahaliiton suuria uudistuksia ja EU:n yhtenäisyyden palauttamista jopa vuosien ajaksi.

Heikot johtajat ja isot ongelmat

Eurokriisi osoitti, että euromaiden talous- ja rahaliittoa Emua pitäisi kehittää ja uudistaa monin tavoin, jotta eurotalous toimisi nykyistä paremmin – ja jotta liitto ja euro selviäisivät seuraavastakin kriisistä.

Seuraava eurokriisin veroinen koettelemus voi olla eurolle liikaa, elleivät euromaat saa siihen mennessä jollakin konstilla sommiteltua valmiuksia ja pelisääntöjä kriisin iskujen tasaamiseksi eri euromaiden välillä.

Käytännössä tällaisten valmiuksien kehittäminen on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi tai mahdottomaksi, sillä se tarkoittaisi hyvin todennäköisesti esimerkiksi tulonsiirtoja ja muita yhteisvastuun muotoja eri euromaiden kesken.


Rahaliiton suurten mutta yhä keskeneräisten ja kiistanalaisten uudistushankkeiden lisäksi EU:n pitäisi jotenkin kyetä ratkaisemaan lukuisia eri suuntiin repiviä riitoja eri jäsenmaiden ja maaryhmien kesken.

Mitkään rahaliiton saati koko EU:n ajankohtaiset haasteet tuskin ratkeavat tai edes helpottavat sillä, että nyt kaikki EU:n suurimmat jäsenmaat ovat joko heikkojen johtajien (Saksa, Ranska ja Espanja) tai arvaamattomien populistien (Italia) vallassa tai eroamassa EU:sta (Britannia).
Riitoja riittää Brexitistä Italian budjettikiistoihin ja itäisten jäsenmaiden oikeusvaltiokiistoista kaikkien jäsenmaiden yhteisiin pakolaiskiistoihin.

Niin kauan kuin Saksan seuraavasta liittokanslerista ei ole tietoa, voivat suurisuuntaiset uudistukset ja suurimpien riitojen ratkaisut olla vielä vaikeampia kuin ne ovat olleet Merkelin vahvimpinakin aikoina.

Merkel on aiemmin osoittanut varovaista valmiutta esimerkiksi joillekin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdottamille rahaliiton uudistuksille.

Sittemmin Macronin lukuisat uudistukset ovat kuitenkin kuivuneet kokoon yksi toisensa jälkeen, sillä Merkel on joutunut sisäpoliittisista syistä siirtämään niitä pois päiväjärjestyksestä.

Macronin ja Merkelin yhteinen alamäki

Kahden suuren euromaan sisäpoliittiset paineet sekä niiden johtajien suosion ja valta-aseman mureneminen ovat ainakin osittain saman ilmiön eri puolia.

Ranskan Macron on luultavasti menettänyt kotimaista kannatustaan osin siksi, että hänen ehdottamansa – ja Ranskalle edulliset – euroalueen uudistukset ovat jääneet toteutumatta, vaikka niiden vastineeksi on pantu toteen useita yleisöä ärsyttäneitä kotimaisia talousuudistuksia.


Saksan Merkel on puolestaan menettänyt kotimaista kannatustaan osin siksi, että hänen varovainenkin valmiutensa vastata Macronin uudistusehdotuksiin ja muunlaiset europoliittiset myönnytykset ovat olleet monelle saksalaiselle liikaa.

Macronin edustama ”ranskalaistulkinta” katsoo euron ja eurotalouden toimivan ja kestävän uusia kriisejä vain yhteisvastuuta lisäämällä ja talouspoliittista päätöksentekoa keskittämällä.

Merkel on ainakin periaatteessa voinut olla pitkälti samalla kannalla, mutta käytännössä hän ja hänen poliittinen uransa ovat törmänneet järkähtämättömään ”saksalaistulkintaan”.

Etenkin poliittisen kartan oikealla laidalla se on jyrkkä ”nein” kaikille haaveille ja ehdotuksille yhteisvastuun lisäämiseksi ja talouspoliittisen vallan keskittämiseksi euromaiden kesken.
 

Saksan eurolinja voi taas kiristyä

Niin kauan kuin EU-maissa järjestetään kansallisia vaaleja ja saksalaiset saavat vapaasti äänestää niin kuin katsovat maansa eduille parhaaksi, on jokseenkin turha odottaa Saksan innostuvan tulonsiirroista ja muusta yhteisvastuusta.


Euromaiden välisistä nyt jo vakiintuneista talouseroista johtuu, että maiden välille avattavat tulonsiirrot tarkoittaisivat lähes yksisuuntaisia rahavirtoja Saksasta melkein kaikkiin muihin jäsenmaihin.

Mitä muuta Merkelin vetäytymisestä ja jäähyväisten pitkittämisestä koituukaan, merkinnee hänen mahtiuransa päättyminen poliittiseen mahalaskuun ainakin yhtä asiaa: Saksan seuraavalla liittokanslerilla ei välttämättä ole edes sen vertaa valmiutta europoliittisiin myönnytyksiin kuin Merkelillä on ollut.

Todennäköisesti Saksan europoliittisen linjan kiristyminen entiselleen olisi Suomen ja muiden ”uuden Hansaliiton” maiden mieleen.

Mutta samalla se jyrkentäisi heikkojen ja vahvojen euromaiden kahtiajakoa entisestään – ja heikentäisi euron mahdollisuuksia selvitä seuraavasta vakavasta kriisistä.

Lue lisää: 10 yksityiskohtaa Merkelin hetkistä Saksan johdossa – Putinin koira nuuhki liittokansleria vuonna 2007 ja aiheutti kohun
 

Suomen kannalta Merkel on ollut helppo kumppani. Hallitus toisensa jälkeen on voinut keskeisissä kysymyksissä luottaa siihen, että Merkelin Saksa torppaa EU:ssa suomalaisittain poliittisesti hankalat hankkeet, kuten esimerkiksi yhteisvastuun kasvattamisen euroalueella.


 

 

Analyysi: Merkelin jälkeinen aika on myös

EU:lle hyppy tuntemattomaan

 

Angela Merkel on ollut avainhenkilö Euroopan kaikissa käänteissä viimeiset 13 vuotta, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Angela Merkel
Saksan liittokansleri ja CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel äänesti liittopäivävaaleissa Berliinissä sunnuntaina 24. syyskuuta.
Saksan liittokansleri ja CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel äänesti liittopäivävaaleissa Berliinissä vuonna 2017.Carsten Koall / EPA
 
 

BRYSSEL Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti tänään maanantaina aikovansa väistyä CDU-puolueen johdosta Hessenin ja Baijerin osavaltiovaalien kehnojen tulosten seurauksena.

 

Merkel haluaa jäädä liittokansleriksi uuden puheenjohtajan valinnan jälkeenkin, vaalikauden loppuun saakka. Ilmoituksen jälkeen on kuitenkin mahdoton sanoa, pystyykö Merkel pysyttelemään virassaan niin pitkään kuin haluaisi. Merkelin ajan loppu on käsillä.

 

Uutinen on yhtä iso EU:n kuin Saksankin kannalta. Angela Merkel on poliittinen jättiläinen, jonka liikkeet heilauttavat koko maanosaa. Euroopassa on kasvanut kokonainen sukupolvi, joka ei muista aikaa ennen Merkeliä.

Sen sukupolven edustajille tiedoksi: Merkeliä ennen liittokanslerina toimi muuan Gerhard Schröder. Vuosi oli 2005. Facebookia tai iPhonea ei ollut vielä keksitty. Jari Litmanen pelasi Hansa Rostockissa. Puola ja Unkari olivat juuri liittyneet EU:hun.

Merkel on ollut avainhenkilö unionin kaikissa käänteissä viimeiset 13 vuotta. Kukaan muu Euroopan keskeisistä päättäjistä ei ole pysynyt tehtävässään yhtä pitkään. Kukaan muu ei ole jättänyt yhtä selkeää kädenjälkeä.

Merkel veti eurokriisin vuosina tiukkaa linjaa suhteessa Kreikkaan ja muihin hätälainaohjelmiin turvautuneisiin maihin. Myöhemmin kävi ilmi, että liiankin tiukkaa. Yhteisvaluutta pelastui, mutta kreikkalaiset maksoivat siitä kovan hinnan.

 

Merkel neuvotteli yhdessä Ranskan presidentin Francois Hollanden kanssa Itä-Ukrainaan rauhansopimuksen, joka ei ole koskaan kunnolla pitänyt.

Toisaalta Merkel antoi siunauksensa Venäjän rakentamalle Nord Stream 2 -kaasuputkelle, jonka kautta Eurooppa pysyy riippuvaisena venäläisestä maakaasusta hamaan tulevaisuuteen, ja joka sallii Venäjän sivuuttaa Ukrainan kaasutoimituksissa.

Merkel oli mukana laatimassa Pariisin ilmastosopimusta. Samaan aikaan hän ei ole onnistunut suitsimaan ruskohiilen polttoa omassa maassaan. Neljäsosa Saksan sähköstä tuotetaan yhä hiilellä.

Satojen tuhansien pakolaisten kävellessä läpi Euroopan, Merkel sanoi "Me hoidamme tämän". Jälkikäteen kävi selväksi, että tokaisu merkitsi Merkelin ajan lopun alkua.

*

Suomen kannalta Merkel on ollut helppo kumppani. Hallitus toisensa jälkeen on voinut keskeisissä kysymyksissä luottaa siihen, että Merkelin Saksa torppaa EU:ssa suomalaisittain poliittisesti hankalat hankkeet, kuten esimerkiksi yhteisvastuun kasvattamisen euroalueella.

*

Yhteisvaluutan kannalta varjopuoli on ollut, että sama vastustus on jarruttanut sellaisiakin uudistuksia, jotka olisivat voineet olla euron kriisikestävyyden kannalta järkeviä.

Merkelin aika on ollut pitkä ja vaiherikas. Mikä muuttuu, kun Merkel poistuu näyttämöltä? Vastaus riippuu tietysti siitä, kuka Merkelin tilalle tulee, ja millaista analyysiä CDU:ssa tehdään puolueen kannatuksen romahtamisesta.

Merkel on tähän saakka laajalti vastustanut painetta rajojen sulkemiseen ja kovan linjan maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka Schengen-alueen rajatarkastuksia onkin jatkettu.

Sisarpuolue CSU:n romahdusta Baijerissa on tulkittu siten, että laitaoikeiston imitointi ei ole välttämättä avain onneen. Entistä tiukempi maahanmuuttolinja Saksassa heijastuisi muuallekin Eurooppaan.

 

Toisaalta vihreät ovat menestyneet viime vaaleissa hyvin. Merkelin jälkeisenä aikana puolueen kannatusnousu voi tavalla tai toisella alkaa näkyä Saksan ilmastopolitiikassa ja sitä kautta koko Euroopan tasolla.

Samaan aikaan kun Merkelin joutsenlaulua viritellään, EU:ssa tehdään isoja linjaratkaisuja. Eurovaalit pidetään toukokuussa, ja syksyllä aloittava seuraava komissio määrittelee unionin suuntaa pitkälle tulevaisuuteen.

Pitkästä aikaa uuden komission johtaja joutuu asioimaan Berliinissä jonkun muun kuin Angela Merkelin kanssa. Merkel halunnee kuitenkin vielä jättää kädenjälkensä komission kokoonpanoon.

 


 

Jos Saksa jää poliittisesti heikoksi, sillä on seurauksia koko Euroopassa, etenkin kun Ranskan presidentti Emmanuel Macroninkin asema on heikentynyt. ”On riski siitä, että EU-vastaiset, kansallismieliset ottavat vaikutus- ja aloitevaltaa itselleen. Toinen riski on se, että EU ei ole valmis seuraavaan kriisiin, oli se sitten maahanmuutto- tai taloudellinen kriisi.”


  

 

Saksan poliittinen heikkous lisää

kansallismielisten valtaa Euroopassa,

asiantuntija arvioi – "EU ei ole valmis

seuraavaan kriisiin"

 

29.10.2018 13:36 päivitetty 29.10.2018 13:37 | Kauppalehti

Angela MerkelKUVA: OMER MESSINGER
 
 

”Poliittisesti Saksalla ei ole enää mitään annettavaa", sanoo ajatushautomo Fondation Robert Schumanin Eric Maurice.

 

”Euroopan projektilla ei ole enää liikkeellepanijaa”, sanoo Eric Maurice, Brysselin yksikön johtaja ajatushautomo Fondation Robert Schumanista.

Saksan liittokansleri Angela Merkel luopuu puolueensa CDU:n puheenjohtajuudesta. Hän ei asetu joulukuun puoluekokouksessa ehdokkaaksi, kun kristillisdemokraatit (CDU) valitsevat uutta puheenjohtajaa.

Merkel jatkaa kuitenkin kanslerina. Mauricen mukaan tämä tietää epävarmuutta Euroopassa.

 

”Ei tiedetä, kuinka pitkään hän pysyy kanslerina ja milloin hän päättää jättäytymisestään. Se tietää epävarmuutta Euroopassa ja uhkaa halvaannuttaa EU:n kehityksen.”

 

*

Merkelin asema on heikentynyt jo jonkin aikaa.

Mauricen mielestä se näkyy Brysselissä.

”Poliittisesti Saksalla ei ole enää mitään annettavaa.”

*

 

Merkel ei pysty ajamaan uudistuksia Euroopassa, koska hän ei saa niitä läpi Saksassa.

Mauricen mielestä Saksan johtajuuden puute on uhka koko EU:n kehitykselle, koska se hidastaa talous- ja rahaliiton uudistuksia, maahanmuuttopolitiikan päätöksiä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä.

*

Jos Saksa jää poliittisesti heikoksi, sillä on seurauksia koko Euroopassa, etenkin kun Ranskan presidentti Emmanuel Macroninkin asema on heikentynyt.

”On riski siitä, että EU-vastaiset, kansallismieliset ottavat vaikutus- ja aloitevaltaa itselleen. Toinen riski on se, että EU ei ole valmis seuraavaan kriisiin, oli se sitten maahanmuutto- tai taloudellinen kriisi.”

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan Euroopan akkumarkkinoiden arvioidaan olevan vuosittain 250 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen. – Suomella on merkittävä mahdollisuus nousta kestävän ja laadukkaan akkuteollisuuden kärkimaaksi. Meiltä löytyvät paitsi tarvittavat raaka-aineet, myös koko tuotantoketjun edellyttämä korkea osaaminen ja teknologia. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua, hän kirjoittaa.

 

Henna Virkkunen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Henna Virkkunen: Suomesta akkuteollisuuden

kärkimaa

 

Kokoomusmepin mukaan Suomesta löytyy raaka-aineiden lisäksi tuotantoketjun edellyttämä korkea osaaminen ja teknologia.

Saksalainen kemian alan yritys Basf kertoi maanantaina rakentavansa akkutehtaan Satakunnassa sijaitsevaan Harjavaltaan. Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää uutista hyvänä paitsi Suomen myös koko Euroopan akkuteollisuudelle.

– Euroopassa yritetään nyt nopeasti sähköistää liikennettä, mutta käytännössä olemme akkujen osalta täysin riippuvaisia tuontitavarasta. Nyt pyrkimyksenä on rakentaa kokonaan eurooppalainen akkuteollisuuden arvoketju. Tässä Suomella on isot mahdollisuudet, Virkkunen kirjoittaa Pohjalaisessa.

 

Virkkusen mukaan sähköautojen osuuden on ennakoitu kasvavan jo neljäsosaan maailman autokannasta vuoteen 2040 mennessä. Deutsche Bankin ennusteiden mukaan sähköakkujen käyttö viisinkertaistuu alle kymmenessä vuodessa.

– Samaan aikaan kun sähköautojen kehitystä halutaan vauhdittaa, on varmistettava että se tehdään kestävällä tavalla. Yksi suurimmista riskeistä piilee akkuihin käytettävien metallien louhinnassa.

– Esimerkiksi koboltista suurin osa tulee Kongosta, jossa se louhitaan todella kyseenalaisissa oloissa. Suomesta löytyy kaikkia litium-akkuihin vaadittavia raaka-aineita; nikkeliä, kobolttia ja litiumia, Virkkunen kirjoittaa.

*

Virkkusen mukaan Euroopan akkumarkkinoiden arvioidaan olevan vuosittain 250 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen.

*

– Suomella on merkittävä mahdollisuus nousta kestävän ja laadukkaan akkuteollisuuden kärkimaaksi. Meiltä löytyvät paitsi tarvittavat raaka-aineet, myös koko tuotantoketjun edellyttämä korkea osaaminen ja teknologia. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua, hän kirjoittaa.

 


 

Laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheuttaa ajatushautomon mukaan Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa. Liberan mukaan Suomen kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen laaja työehtosopimusten yleissitovuus haittaa työmarkkinoiden toimintaa ja rajoittaa työllisyysasteen kasvua. Libera katsoo, että yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.


  

Libera teki kantelun EU-komissiolle

työehtosopimusten yleissitovuudesta

 

Julkaistu: 26.9. 9:20 | Talousanomat


 

 

Liberan mukaan yleissitovuus aiheuttaa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haittaa.
Ajatushautomo Libera on tehnyt EU-komissiolle kantelun Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta.


 

Siksi yritysten pitäisikin valmistautua siihen, ettei sopimusta tule. "Ratkaisuja löytyy aina. Yritykset keksivät aina tapoja hoitaa asiat, tapahtui mitä tahansa. Tiedän sen itsekin, sillä ollut itse pitkään liike-elämässä", hän sanoo. Hänen mukaansa muutoksiin varautuminen on luontevampaa isoille yrityksille, joilla on enemmän resursseja. Hän suuntaakin viestinsä enemmän pienille yrityksille, jotka tekevät kauppaa Britanniaan. Apulaiskauppaministeri George Hollingbery vinkkaa, että Britannian hallituksen verkkosivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka asiat saattavat muuttua ja miten niihin voisi valmistautua.


 

 

Brittiministerin terveiset: "Suomalaisten

yritysten pitäisi ymmärtää, että asiat

muuttuvat"

 

27.10.2018 11:15 | Kauppalehti

KUVA: ANDY RAIN
 
 

Etenkin pienempien yritysten kannattaa nyt pohtia, mitä sopimukseton Brexit tarkoittaisi, arvioi kauppapolitiikasta vastaava apulaisministeri George Hollingbery.

 

Hyväksykää se, että muutoksia on tulossa – ja varautukaa siihen, ettei Brexit-sopimusta tule. Siinä Suomessa perjantaina vierailleen kauppapolitiikasta vastaavan apulaisministerin George Hollingberyn viesti suomalaiselle liike-elämälle pähkinänkuoressa. Kyse on tietysti Brexitistä.

"Suomalaisten yritysten pitäisi ymmärtää, että tuli sopimusta tai ei, asiat muuttuvat", Hollingbery sanoo Britannian suurlähetystössä.

Britannian EU-eron päivä maaliskuun lopussa lähenee, ja sopimusneuvotteluilla on jo kiire, jotta erosopimus voitaisiin saada voimaan ennen brexit-päivää.

 

Hollingbery sanoo olevansa optimistinen sopimuksen syntymisen suhteen – mutta sekin on mahdollista, että sopimusta ei synny. Vaikeimpana asiana hän pitää nyt todennäköisesti kysymystä Irlannista.

"Yritysten pitää ottaa se vakavasti", hän sanoo. Siksi yritysten pitäisikin valmistautua siihen, ettei sopimusta tule.

"Ratkaisuja löytyy aina. Yritykset keksivät aina tapoja hoitaa asiat, tapahtui mitä tahansa. Tiedän sen itsekin, sillä ollut itse pitkään liike-elämässä", hän sanoo.

 

Hänen mukaansa muutoksiin varautuminen on luontevampaa isoille yrityksille, joilla on enemmän resursseja. Hän suuntaakin viestinsä enemmän pienille yrityksille, jotka tekevät kauppaa Britanniaan.

*

"Jos teillä on paljon liiketoimia Britannian kanssa, nyt on todellakin aika pohtia, mitä voi tapahtua, jos emme saa sopimusta aikaan", hän sanoo.

Hollingbery vinkkaa, että Britannian hallituksen verkkosivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka asiat saattavat muuttua ja miten niihin voisi valmistautua.

*

Entä onko apulaisministerillä erityistä viestiä metsäteollisuudelle? Britannia on Suomen metsäteollisuuden kolmanneksi tärkein yksittäinen vientimaa.

"Ei oikeastaan. Metsäteollisuuden kaltaisille toimijoille tilanne riippuu lopputuloksesta, tuleeko sopimusta vai ei", Hollingbery sanoo.

  •  
    Eeva Eronen
     

– Italia on viimeisin esimerkki siitä, että he viis veisaavat Euroopan yhteisistä taloussäännöistä ja muusta. Jaakonsaaren mukaan muita EU:n haasteita ovat ilmastonmuutos, kansainvälisen järjestelmän uskottavuuden palauttaminen ja unionin yhteisen idean vahvistaminen. - Liisa Jaakonsaari

 

Liisa Jaakonsaari. LEHTIKUVA / AKU HÄYRYNEN

 

Liisa Jaakonsaari Ylelle: EU:n hajoaminen on

totta

 

Europarlamentaarikon mukaan kansalaisten luottamus unioniin on kasvussa, mutta samaan aikaan EU hajoaa sisältäpäin.

 

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan EU:n suurin haaste on ”unionin rapautuminen sisältäpäin”.

 

– Erittäin tärkeä havainto on se, että kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on kasvanut eurobarometrien mukaan. Toinen trendi on kuitenkin se, että unioni hajoaa sisältäpäin. On jäsenmaita, jotka eivät jaa arvopohjaa, kuten oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia, Jaakonsaari viittasi Ylen Ykkösaamun haastattelussa Puolaan ja Unkariin.

*

– Italia on viimeisin esimerkki siitä, että he viis veisaavat Euroopan yhteisistä taloussäännöistä ja muusta.

Jaakonsaaren mukaan muita EU:n haasteita ovat ilmastonmuutos, kansainvälisen järjestelmän uskottavuuden palauttaminen ja unionin yhteisen idean vahvistaminen.

*

– Kaikkia näitä haastetaan. Brexit on kovin esimerkki siitä, että toisaalta kansanäänestyksillä ei sovi leikkiä ja että tietyllä tavalla EU:n hajoamisprosessi on totta.

Liisa Jaakonsaari ilmoitti syyskuun alussa, että hän ei lähde ehdolle ensi kevään europarlamenttivaaleihin.

 


 

Asiasta uutisoi saksalaislehti Bild. Lehden mukaan Saksan hallitus on valmistautunut maksujen nousuun. Suuri lisälasku herättää silti huolta hallituspuolueiden piirissä. – Eurooppa ei kärsi ainakaan rahapulasta, sanoo kristillisdemokraattipoliitikko Bildille. - Suomen EU-jäsenmaksu on noin kaksi miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus eli EU-jäsenmaksun ja EU:sta saatavien tulojen erotus laski viime vuonna noin 294 miljoonaan euroon.

 

Uusi 200 euron seteli. LEHTIKUVA / HANDOUT / MAIK GUEDS

Bild: Saksan EU-jäsenmaksu nousee 15

miljardia euroa Brexitin takia

 

Saksan hallitus huolestui jättilaskusta.

Saksan jäsenmaksu EU:lle nousee keskimäärin 15 miljardilla eurolla vuodessa, kirjoittaa Saksan valtiovarainministeriö kuukausiraportissaan. Suurimpana syynä tähän on, että Britannia eroaa EU:sta, ja jäljelle jääneet jäsenmaat joutuvat paikkaamaan EU-budjettia.

 

Saksan EU-jäsenmaksu tänä vuonna on noin 30 miljardia euroa.

Asiasta uutisoi saksalaislehti Bild. Lehden mukaan Saksan hallitus on valmistautunut maksujen nousuun. Suuri lisälasku herättää silti huolta hallituspuolueiden piirissä.

– Eurooppa ei kärsi ainakaan rahapulasta, sanoo kristillisdemokraattipoliitikko Bildille.

 

EU-budjetin koko on noin 160 miljardia euroa. Valtaosa rahoitetaan jäsenmaista kerättävillä jäsenmaksuilla, jotka ovat noin prosentin kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteesta.

Saksa maksaa yksin yli 20 prosenttia EU-budjetista. Britannian jäsenmaksu on vuosittain ollut noin 11 miljardia euroa. Toistaiseksi on avoinna, kuinka paljon Britannian ero lopulta vaikuttaa EU-budjetin kokoon.

 

Suomen EU-jäsenmaksu on noin kaksi miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus eli EU-jäsenmaksun ja EU:sta saatavien tulojen erotus laski viime vuonna noin 294 miljoonaan euroon.

 


 

Luottoluokittaja Moody’s pudotti perjantaina Italian luottoluokituksen tasolle ”Baa3”, eli yhden pykälän päähän roskalainaluokasta.


 

 

Suomalaisasiantuntijat: ”Italia testaa koko

euroalueen vakautta – Suomessa syytä

seurata vääntöä”

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.10.2018 12:37

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Jan von Gerich muistuttaa, että Italian hallituksen linja on maltillistunut joka kerta, kun maan valtionlainakorkojen nousu on kiihtynyt.
 
|

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että tällä hetkellä sijoitusmarkkinoilla uskotaan Italian populistihallituksen lupauksia eurossa pysymisestä. Hän linjaa samalla, että Suomessa on syytä seurata vääntöä Italian budjetista tarkkaan. Nordean päästrategi Jan von Gerich puolestaan huomauttaa, että markkinoita testaillessaan Italian hallitus testailee myös koko euroalueen vakautta.

 

”Tällä hetkellä markkinat uskovat Italian lupausta, että ero EU:sta ja eurosta ei ole agendalla. Italian korkojen nousu ei ole tarttunut muihin maihin. Näin ei olisi, jos euron olemassaololla spekuloitaisiin. Vääntö koskee sääntöjen pitävyyttä”, Murto kommentoi Twitterissä sunnuntaina. 

Risto Murto@RistoMurto
 
 

Tällä hetkellä markkinat uskovat Italian lupausta, että ero EU:sta ja eurosta ei ole agendalla. Italian korkojen nousu ei ole tarttunut muihin maihin. Näin ei olisi, jos euron olemassaololla spekuloitaisiin. Vääntö koskee sääntöjen pitävyyttä. https://www.ft.com/content/9b324788-d4b2-11e8-ab8e-6be0dcf18713 

 

Hän käsittelee samaa aihetta kolumnissaan Kalevassa, jossa toteaa, että Suomessa on pitkään nojattu ajatukseen, että euro voi toimia, jos yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudatetaan.

”Suomessa on syytä seurata Italian bud­jet­ti­vään­töä. Usko sääntöjen pysyvyyteen on jossain määrin yllättävää, koska ne ovat historiassa rikottu niin näyttävästi ja toistuvasti. Ilmeinen riski on, että historia toistaa itseään. Italian hallituksella on vahva poliittinen mandaatti haastaa vakaus- ja kasvusopimuksen tulkintaa. Komissio on kautensa loppupuolella ja Euroopan parlamenttivaalit ovat lähestymässä”, Murto kirjoittaa.

Hän pitää todennäköisimpänä ratkaisuna jonkinasteista kompromissia, jolla vältetään isojen sakkojen antaminen Italialle. 

”Tämä vaatisi vielä Italian hallitukselta perääntymistä joistain vaalilupauksistaan. Olisi yllätys, jos tämä ei tapahtuisi ilman näyttävää poliittista draamaa. Etenkin Legalla ei ole poliittisesti mitään hävittävää. Italialaiset äänestäjät ovat toistaiseksi palkinneet EU:ta haastavista linjauksista.”

 

”Riskit tilanteen uudelle kärjistymiselle ovat suuret”

Nordean päästrategi Jan von Gerich huomauttaa, että markkinapaine on jo laittanut Italian populistihallitusta kuriin. 

”Vaikka puheet ovat kovia, todellisuudessa hallituksen linja on maltillistunut joka kerta, kun Italian valtionlainakorkojen nousu on kiihtynyt. Euroeropuheet hävisivät nopeasti markkinoiden ajauduttua kriisiin toukokuun lopussa, mutta retoriikka budjettivajeen kasvattamisesta lisääntyi tilanteen rauhoituttua. Kesän loppua kohden realismi iski jälleen, ja korkojen nousu pakotti hallituksen lieventämään suunnitelmiaan julkisten menojen kasvusta. Hallitus tuntuukin jatkuvasti testailevan, kuinka suuren osan vaalilupauksistaan se voi toteuttaa menettämättä markkinoiden luottamusta”, hän kirjoittaa blogissaan.

 

Hän toteaa samalla, että suunnitelmat ensi vuoden budjetista eivät vielä romuta Italian velkakestävyyslaskelmia. 

”Omat velkakestävyysanalyysimme osoittavat, että jos hallituksen tavoitteet julkiselle taloudelle toteutuvat, velka on kestävä niin kauan kuin velan keskimäärinen korko ei nouse selvästi yli 4%:n päälle. Tällä hetkellä Italian 10-vuotinen korko on n. 3.5%, velan keskimääräistä juoksuaikaa kuvaava 7-vuotinen korko on n. 3.25%. ”

Myös von Gerich arvioi, että komissio on melko hampaaton Italian kurinpitotoimissa. 

”Teoriassa keinoja toki olisi, mutta käytännössä oikeita kurinpitotoimia, kuten sakkoja, ei nähdä. Komissiokin on kovasti huolissaan siitä, että Italian rankaiseminen varsinkin ensi vuoden europarlamenttivaalien alla vain kasvattaisi populistien kannatusta ja vähentäisi EU:n suosiota Italiassa”, hän kommentoi. 

Von Gerich uskoo, että populistihallitus puskee myös jatkossa läpi omaa politiikkansa kaikin voimin. 

”On hyvä muistaa, että erimielisyydet EU:n kanssa eivät rajoitu vain julkisen talouden hoitoon, vaan näkemyserot ovat suuret myös esimerkiksi suhtautumisessa Venäjään tai pakolaiskriisin hoitoon. Riskit tilanteen uudelle kärjistymiselle ovat siis suuret. Markkinoita testaillessaan Italian hallitus testailee myös koko euroalueen vakautta.”

Italian populistipuolueita eli Viiden tähden liikettä ja La Legaa edustavat varapääministeri Luigi Di Maio ja Matteo Salvini ilmoittivat myöhään lauantaina, ettei hallituksella ole aikomusta muutta ensi vuodelle asettamaansa tavoitetta 2,4 prosentin budjettialijäämästä. Italiassa liikkui lauantaina huhuja, joiden mukaan alijaamätavoite pudotettaisiin tasan kahteen prosenttiin Moody’sin reaktion ja Euroopan komissiosta torstaina tulleen tiukkasävyisen kirjeen vuoksi. Komissio varoitti Italiaa EU:n budjettisääntöjen rikkomisesta. Italian hallituksen on määrä vastata komissiolle maanantaina.

 

Luottoluokittaja Moody’s pudotti perjantaina Italian luottoluokituksen tasolle ”Baa3”, eli yhden pykälän päähän roskalainaluokasta.

*

Lue lisää: 

Karu varoitus Italian populisteille: ”Uusin harha-askeleisiin ei ole varaa”

Italian hallitus kriisikokoukseen - Ekonomistit: ”Monet pelkäsivät pahempaa”

 


 

Luottoluokittaja Fitch varoitti perjantaina valtionlainojen korkojen nousun vaikutuksista Italian pankkeihin. Italian pankit yhdessä maan keskuspankin kanssa omistavat lähes 30 prosenttia Italian valtionlainoista. Kolmas suuri luottoluokittaja Standard & Poor’s päivittää Italian luottoluokituksen ensi perjantaina.


  

Italian luottoluokitus putosi pykälän päähän

roskalainatasosta – maan hallitus kokoontuu

sunnuntaina kriisikokoukseen

 

20.10.2018 11:03 | Kauppalehti

Italian valtiovarainministeri Giovanni Tria (vas.) ja pääministeri Giuseppe Conte.KUVA: ANGELO CARCONI
 
 

Italian hallitus pitää sunnuntaina kriisikokouksen, jossa pohditaan ensi vuoden budjetin alijäämän pudottamista kahteen prosenttiin. Tähän asti populistihallitus on pitänyt kiinni 2,4 prosentin alijäämästä ensi vuodelle.

 

Luottoluokittaja Moody’s pudotti perjantai-iltana Italian luottoluokituksen yhdellä pykälällä tasolle ”Baa3”. Italia on nyt yhden pykälän päässä roskalainaluokasta. Samalla Moody’s kuitenkin nosti Italian luottoluokitusnäkymät vakaiksi, aikaisemmin näkymät olivat negatiiviset. Italian hallitus käsittelee tilannetta kriisikokouksessa sunnuntaina.

Luottoluokituksen pudotusta osattiin markkinoilla odottaa, vaikka se lopulta tapahtui kaksi viikkoa ennakoitua aikaisemmin. Alun perin Moody’sin oli määrä päivittää Italian luokitus tämän kuun lopussa.

Moody’sin viestissä on asiantuntijoiden mukaan myös positiivinen yllätys: luokitusnäkymät nousivat vakaiksi.

 

”Moody’s pudotti Italian ”Baa3”:een, kuten odotettiin, mutta vakain näkymin. Monet pelkäsivät pahempaa”, Pictet’n ekonomisti Frederik Ducrozetkommentoi lauantaiaamuna.

Myös ABN Amron tutkimusjohtaja Nick Kounis on samaa mieltä.

”Vakaat näkymät voivat tuoda helpotusta Italian tilanteeseen.”

 

Italian populistihallituksessa riittää silti ongelmia puitavanaan. Moody’s nimittäin varottaa luottoluokituksen voivan laskea roskalainaluokkaan, jos Italian velkaantuneisuus kasvaa lähivuosina tai jos talouskasvu osoittautuu odotuksia heikommaksi. Myös poliittinen riski nousee esiin luottoluokittajan arviossa, ja se varoittaa Italiaa yhteenotosta Euroopan unionin kanssa.

”Luottoluokitus voi laskea, jos riski Italian euroerosta kasvaa. Riski on nyt hyvin matala, mutta voi kasvaa, jos jännitteet Italian hallituksen ja Euroopan viranomaisten välillä pahenevat”, Moody’s sanoo.

*

Euroopan komissio moitti Italian hallitusta kirjeellä torstaina. Komissio varoitti Italiaa EU:n budjettisääntöjen rikkomisesta. Italian hallituksen on määrä vastata komissiolle maanantaina.

*

La Repubblica – sanomalehden tietojen mukaan Italian hallitus pitää sunnuntaina ylimääräisen kriisikokouksen, jossa pohditaan ensi vuodelle budjetoidun alijäämän pudottamista kahteen prosenttiin. Tähän asti populistihallitus on pitänyt kiinni 2,4 prosentin alijäämästä ensi vuodelle.

Samassa kokouksessa hallituspuolueiden eli Viiden tähden liikkeen ja La Legan varapääministerit Luigi Di Maio ja Matteo Salvini selvittelevät välejään. Di Maio syytti keskiviikkona Salvinia budjettiesityksen muokkaamisesta omin päin. Salvini puolestaan syyttää Di Maioa valehtelusta.

Hallituspuolueiden välit ovat olleet jännittyneet koko budjettiväännön ajan. Viiden tähden liike hauaa saada hinnalla millä hyvänsä läpi perustulon, Lega puolestaan ajaa yhtä kiivaasti 15 prosentin tasaveroa.

Italian tilanne aiheutti perjantaina kaaoksen valtionlainamarkkinoilla. Italian 10-vuotisen lainan korko kävi yli 3,7 prosentissa ja korkoero Saksaan oli ylimmillään viiteen vuoteen. Tilanne rauhoittui kuitenkin ennen markkinoiden sulkeutumista ja Italian 10-vuotinen korko painui 3,1 prosenttiin.

*

Luottoluokittaja Fitch varoitti perjantaina valtionlainojen korkojen nousun vaikutuksista Italian pankkeihin. Italian pankit yhdessä maan keskuspankin kanssa omistavat lähes 30 prosenttia Italian valtionlainoista.

Kolmas suuri luottoluokittaja Standard & Poor’s päivittää Italian luottoluokituksen ensi perjantaina.

 


 

Mutta mikäli sijoittajien luottamus Italiaan romahtaisi akuutisti, kriisin vakavuus olisi takavuosien Kreikan tilanteeseen nähden moninkertainen. Rakenteiden tehokkuus on lisäksi kiinni kriisiin ajautuvan jäsenmaan valmiudesta ryhtyä toteuttamaan tuen ehtoina olevia säästötoimia. ”Kaikki lähtee jäsenmaan päättäväisyydestä ja toimintakyvystä”, Katainen totesi.


 

 

Katainen: Italian tilanne vakava – neuvottelut

maan hallituksen kanssa voivat osoittautua

hyvin vaikeiksi

 

   
 
Jyrki Katainen.
Jyrki Katainen. KUVA: MATTEO BAZZI
 
 
 

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen varoittaa Italiaa hermostuttamasta markkinoita "poliittisella ajattelemattomuudellaan".

 

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Italian tilanne on tällä hetkellä haavoittuvainen ja neuvottelut maan hallituksen kanssa saattavat osoittautua hyvin hankaliksi.

"Komissio odottaa Italian hallitukselta lisää yksityiskohtia seuraavia vuosia koskevasta budjettisuunnitelmasta. Huolemme on se, että Italia esittää täysin epärealistisia tavoitteita ja kasvuennusteita, ja neuvottelut osoittautuvat hyvin vaikeiksi", Katainen totesi tiistaina Helsingissä uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kataisen mukaan Italian tulisi varoa hermostuttamasta markkinoita enempää poliittisella ajattelemattomuudellaan.

 

Nykyisen budjettiesityksen kiistanalaisin kohta liittyy ensi vuoteen, jolle populistihallitus on budjetoinut 2,4 prosentin alijäämään vastoin komission toiveita. Tuleville kahdelle vuodelle maan hallitus on ehdottanut tätä alempaa alijäämää.

Italian kymmenvuotinen korko kävi tiistaina iltapäivällä jo lähes 3,7 prosentissa ja korkoero Saksaan 313 korkopisteessä eli 3,13 prosenttiyksikössä. Nordean strategi Andreas Steno Larsen ja pääanalyytikko Martin Enlund arvioivat sunnuntaina, että Italia kestää kymmenvuotisen koron nousun vielä 3,8 prosenttiin.

Noin kello 17 Suomen aikaa lainakorko oli noin 3,60 prosentissa ja korkospreadi Saksan kymmenvuotiseen lainaan 305 pisteessä. Credit Suissen maanantaisen arvion mukaan korkoeron nouseminen yli 400 korkopisteeseen edellyttäisi jo joidenkin Italian pankkien pääomittamista.

 

Italian keskuspankin varapääjohtaja Luigi Federicon mukaan korkoero alkaa jo nyt niin korkea, että jotkut maan pankeista saattavat tarvita markkinoilta lisää pääomaa.

Jälleenrahoituksen kerääminen markkinoilta voi kuitenkin osoittautua hankalaksi poliittisten riskien ollessa yhä suuremmat. Maan pankkien taseissa on noin 370 miljardin euron edestä Italian valtionlainoja.

Pienessä mittakaavassa Italia saattaisi kyetä hallitsemaan pääomituksen. Vuonna 2016 otsikoissa oli italialaispankki Monte dei Paschin ongelmat. Kriisin seurauksena Italian hallitus ilmoitti luovansa 20 miljardin euron rahaston maan pankkisektorin tukemiseksi. Noin 20 miljardin euron tukipaketista päätettiin lopullisesti viime vuoden alussa.

Jos poliittinen kiista edelleen kärjistyy, korko nousee ja pankkien ongelmat laajenevat, EKP olisi käytännössä ainoa taho, joka voisi toimillaan rauhoittaa sijoittajia.

*

Yksi vaihtoehto voisi olla vuonna 2012 työkalupakkiin otettu OMT-ohjelma eli Italian joukkolainojen hankkiminen jälkimarkkinoilta. Se tarvitsisi kuitenki tuekseen Euroopan vakausmekanismin ehdollisen tukipaketin, mihin Italian hallitus tuskin taipuisi.

*

Katainen totesi Italian korkojen pompattua ensi kerran toukokuun lopulla, että euroalueen kyky reagoida eurokriisin mahdolliseen kärjistymiseen on selvästi aiempaa parempi.

”Euroopan vakausmekanismi on olemassa ja euroalueen pankeilla on kriisinratkaisumekanismi. Rakenteet ovat lakiin perustuva. Vauhti, jolla voidaan reagoida, on merkittävästi parempi.”

Mutta mikäli sijoittajien luottamus Italiaan romahtaisi akuutisti, kriisin vakavuus olisi takavuosien Kreikan tilanteeseen nähden moninkertainen. Rakenteiden tehokkuus on lisäksi kiinni kriisiin ajautuvan jäsenmaan valmiudesta ryhtyä toteuttamaan tuen ehtoina olevia säästötoimia.

”Kaikki lähtee jäsenmaan päättäväisyydestä ja toimintakyvystä”, Katainen totesi.

 


 

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on harmissaan, että Britannian ex-pääministeri David Cameron esti komissiota kampanjoimasta Brexit-kansanäänestyksen yhteydessä, kertoo The Guardian.

 

Jean-Claude Juncker. LEHTIKUVA / AFP

Komission puheenjohtaja:

Lehdistönvapaudellakin on rajansa

 

 

Jean-Claude Junckerin mukaan Britannian lehdistö ei kunnioita poliitikkojen ihmisoikeuksia.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on harmissaan, että Britannian ex-pääministeri David Cameron esti komissiota kampanjoimasta Brexit-kansanäänestyksen yhteydessä, kertoo The Guardian.

 

”Jos komissio olisi puuttunut asiaan, ehkä oikeat kysymykset olisivat tulleet mukaan keskusteluun. Nyt uusia ongelmia löytyy molemmilta osapuolilta lähes päivittäin. Jo silloin oli selvää, millaisiin murheenkryyneihin ja koettelemuksiin Britannian säälittävä äänestys tulee johtamaan”, Juncker luonnehti haastattelussa.

 

Hänen mukaansa aidosta pyrkimyksestä neuvottelutulokseen huolimatta häntä ei kuitenkaan harmita, että brittilehdistön asema Brysselissä tulee heikentymään.

”Britannian lehdistö on sellainen, että en kaipaa sitä. Se on osittain sellainen, ettei se kunnioita poliittisten toimijoiden ihmisoikeuksia lainkaan. Lehdistönvapaudellakin on rajansa… ihmisten yksityiselämää ei pitäisi saattaa ahdinkoon.”

Juncker on itse ollut esillä hänen huhutun alkoholinkäyttönsä osalta, mutta myös hänen edesmennyttä isäänsä on syytetty Adolf Hitlerin hallinnon tukijaksi. Joseph Juncker pakotettiin toisen maailmansodan aikana Saksan armeijaan sen miehitettyä ensin Luxemburgin.

”Olen aina yllättynyt mistä kaikesta minua aina syytetään.”

 


 

Suomessa vieraileva Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön pääsihteeri Christophe Deloire on syystä huolestunut. Hänen mukaansa tilastot kertovat, että toimittajia kuolee niin kutsutuissa demokratioissa lähes saman verran kuin sota-alueilla.


  

 

Toimittajat ilman rajoja -järjestön

pääsihteeri: Sananvapaus kaventumassa

Euroopassa

 

Toimittajat ovat tavallisimmin hengenvaarassa sota-alueilla tai muissa kriisipesäkkeissä. Vakaassa Euroopassakin on murhattu vajaan vuoden aikana kaksi tutkivaa journalistia.

 

Tutkivat journalistit
Christophe Deloire
Journalistit ilman rajoja (RSF) -järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren vierailukohteita ovat muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat. Järjestö julkisti huhtikuun alussa hankkeen disinformaatiota vastaan. RSF:n yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi ranskalainen uutistoimisto AFP ja Euroopan yleisradiounioni EBU.Jyrki Lyytikkä/ Yle
 

Tutkiva toimittaja Daphne Caruana Galizia surmattiin autopommilla lokakuussa, slovakialainen Jan Kuciak ammuttiin helmikuussa yhdellä laukauksella ammattimafian tyyliin. Slovakialaisten mitta täyttyi salamurhan vuoksi. Kuciakia muistettiin suuressa mielenosoituksessa. Isku osui Euroopan sydämeen.

 

– Niitä on tapahtunut esimerkiksi Meksikon kaltaisissa maissa.

 

Toimittajien liikkumatila kapenee

Pääsihteeri Deloire sanoo, että vaikka Euroopassa on edelleen turvallista, esimerkiksi päättäjät ja poliitikot rajoittavat usein sananvapautta.

– Journalismi heikkenee ja kun niin käy, on mafiamiesten helpompi käydä toimittajien kimppuun. Näin kävi Maltalla ja näin kävi Slovakiassa, Deloire sanoo.

 

Slovakian entinen pääministeri vääristeli tapaamistietoja

RSF:n pääsihteeri Deloire selvittää, että esimerkiksi Slovakian entinen pääministeri Robert Fico rajoitti vakavasti toimittajien työtä kieltäydyttyään vastaamasta kysymyksiin budjetista. Hän käytti toistuvasti kovaa kieltä työtään tekeviä journalisteja vastaan.

Christophe Deloire matkusti Slovakiaan pian Jan Kuciakin murhan jälkeen ja tapasi silloisen pääministerin. Kohtaaminen jäi mieleen.

– Kehotin häntä pahoittelemaan tapahtunutta, mutta anteeksipyyntöä ei kuitenkaan kuulunut. Päinvastoin, keskustelusta julkistetussa lehdistötiedotteessa suuhuni oli laitettu paikkansapitämättömiä lauseita. On outoa tavata ihmisiä, jotka valehtelevat ja loukkaavat. Tämän kaltaisissa maissa on helppo joutua eksyksiin ja välttää julkinen keskustelu. Tämä on todellinen vaara Euroopassa.

 

Loukkaajien rankaisutoimet tarpeellisia

Toimittajien työskentely on vaikeutunut erityisesti monissa itäisen Euroopan maissa. Esimerkiksi Puolan hallituksen toimet tuomareiden nimityksissä ja tuomioistuinten ja tiedotusvälineiden valvonnan kiristämisessä ovat saaneet liikkeelle myös EU:n.

– On myönteistä, että EU-komissio päätti aktivoida Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan, koska Puola ei perääntynyt kiistanalaisissa uudistuksissa. Jos emme pysy lujina, tämä taistelu hävitään.

 

Vaikka ilmapiiri on kiristynyt idässä, ei mikään maa ole vapaa toimittajien työn rajoitusyrityksistä. Pääsihteeri ottaa esimerkiksi oman kotimaansa Ranskan, jossa toimittajia on ahdisteltu esimerkiksi mielenosoituksissa.

– Paras torjua sananvapauden rajoitusyrityksiä on kansainvälinen yhteistyö, päättää pääsihteeri Christophe Deloire.

 


 

Hän toteaa, että "muslimien on elettävä meidän kanssamme, ei meidän ohellamme tai meitä vastaan", hän muotoilee. Lause "islam kuuluu Saksaan" nousee ajoittain keskusteluun maan politiikassa ja herättää aina kiistelyä. Lauseen nosti julkiseen keskusteluun ensimmäisenä kristillis-demokraattien veternaaipoliitikko Wolfgang Schäuble vuonna 2006 ja saman totesi liittopresidentti Christian Wulff 2010. Liittokansleri Angela Merkel on ollut samoilla linjoilla. -Näkökulma: Saksan ulkoministeri lausuu maltillisesti sen; miten lähes koko Euurooppa ajattelee islamista. - KimsBlog


 

 

Saksan ulkoministeri kohautti: "Islam ei kuulu

Saksaan"

 

Saksassa on kauan käyty keskustelua, missä määrin muslimien maahanmuutto voi muuttaa saksalaista yhteiskuntaa.

 

Ulkomaat
Sisäministeri Horst Seehofer
Sisäministeri Horst SeehoferSven Simon AOP
 

Saksassa on noussut kohu maan uuden sisäministerin muslimeja koskevasta lausunnosta

 

Vasta muutaman päivän sisäministerinä toiminut Horst Seehofer sanoi Bild-lehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun), ettei islam hänen mielestään kuulu Saksaan.

Saksa on hänen mielestään kristillinen yhteiskunta, mihin kuuluvat sunnuntain vietto vapaapäivänä sekä kirkolliset pyhäpäivät, kuten pääsiäinen, helluntai ja joulu.

Kristillis-sosiaalista unionia (CSU) edustava Seehofer täsmentää, että muslimit voivat kyllä pysyä maassa.

– Meillä [Saksassa] asuvat muslimit kuuluvat luonnollisesti Saksaan, hän toteaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saksalaisten pitäisi "vääränlaisen huomioonottamisen takia luopua tavoistaan ja traditioistaan".

Seehofer haluaa edesauttaa muslimien sopeutumista saksalaiseen yhteiskuntaan keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Hän pitää tärkeänä, että muslimien maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista keskustellaan muslimijärjestöjen kanssa.

 


 


 
 
 
 
 

Eurokriisin todellinen perintö on

polarisaatio, ei populismi

 

 

TIMO MIETTINEN - Ulkopolitiikka-lehti

Kirjoittaja on yliopistotutkija, joka johtaa Between Law and Politics -tutkimushanketta Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa.


 

 

Vuotta 2017 ei tulla muistamaan kansallismielisen oikeistopopulismin läpimur­rosta, kirjoittaa Timo Miettinen.

 

 

 

Vaalivuotta 2017 on odotettu Euroopassa kauhunsekaisin tuntein. Brexitin ja Trumpin jälkeen oikeistopopulismin odotettiin tekevän varsinaisen läpimurtonsa Hollannin, Ranskan ja Saksan vaaleissa. Geert Wildersin kansallismielinen Vapauspuolue ja Marine Le PeninKansallinen rintama ovat nostaneet kannatustaan.

 

Eurokriisistä alkanut oikeistopopulismin läpimurto näyttää kuitenkin jäävän puolitiehen. Wildersin alku­vuoden huima gallup-suosio ei realisoitunut maaliskuun vaaleissa eikä Marine Le Pen noussut Ranskan presidentiksi.

Suomi ei ole jäänyt kehityk­sestä osattomaksi. Kuntavaaleissa perussuomalaiset palasi vajaan yhdeksän prosentin kannatuk­sellaan jälleen pienten tai keski­suurten puolueiden joukkoon.

Vaikka populismi on monimutkainen ilmiö, yksi johtopäätös on kuitenkin selvä: vuotta 2017 ei tulla muistamaan kansallismielisen oikeistopopulismin läpimur­rosta.

 

Keskittyminen populismin nousuun on peittänyt alleen paljon merkittävämmän kehityskulun: eurooppalaisen puoluekentän hajautumisen. Eurokriisin todellinen perintö on yhä pirstaleisempi puolue­kartta, jossa koalitioita muo­dostetaan uusin periaattein.

Kyse ei ole satunnaisesta ilmiöstä. Politiikan tutkimuk­sessa on jo pitkään tiedetty talouskriisien voimistavan erityisesti äärioikeiston kanna­tusta. Saksan 1930-luvun lama ja tätä seurannut kansallissosialismin nousu ovat tästä kenties tunnetuin esimerkki.

 

Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota myös talouskriisin ja polari­saation suhteeseen. Brittiläi­sen CEPR-verkoston tutkijat Manuel FunkeMoritz Schu­larick ja Christoph Trebesch ovat analysoineet 800 län­simaista vaalia viimeisen 150 vuoden ajalta ja verranneet tuloksia talouskriiseihin. Johto­päätös on, että oikeistopopulis­min nousu on vain yksi juonne talouskriisejä seuraavassa puoluekentän jakautumisessa.

Tutkijoiden mukaan talous­kriisit vaikeuttavat poliittista päätöksentekoa kahdella tavalla. Yhtäältä puoluekentän hajautuessa puolueet joutuvat muodostamaan usein laajoja koalitioita yli perinteisten jakolinjojen. Hallitseminen on vaikeampaa ja yhteistyötä joudutaan miettimään tapaus­kohtaisesti. Suomen vuosien 2011–2015 sixpack-hallitus on tästä hyvä esimerkki.

 

Toinen vaikeus liittyy poliittisen toimintaympäristön muuttumiseen. Yhteiskunnalli­set olosuhteet ovat tyypillisesti epävakaampia talouskriisin jälkeen. Julkisen sektorin leik­kaukset tai työmarkkinakiistat johtavat jännitteisiin ja halli­tusten nopeaan vaihtumiseen. Kreikan poliittinen tilanne talouskriisin jälkeen ilmentää hyvin tätä kehitystä.

Vaikka monet valtapuolueet ovat menettäneet kannatus­taan eurokriisin jälkeen, erityi­sen heikoilla ovat Euroopassa olleet perinteisesti sosiaalidemokraattiset puolueet kuten Kreikan Pasok, Hollannin työväenpuolue ja Ranskan sosialistinen puolue. Britannian Labour rakoilee sisäisten krii­siensä vuoksi ja sen odotetaan kärsivän merkittävän tappion kesäkuun yllätysvaaleissa.

Työväenpuolueet näyttävät menettävän kannattajiaan kahteen eri suuntaan. Nuo­ret ja kaupunkilaiset siirtyvät liberaalien tai vasemmisto­laisten ehdokkaiden taakse. Jälkimmäisiä edustavat esi­merkiksi Hollannin Vihreän vasemmiston Jesse Klaver ja Alistumaton Ranska -puo­lueen Jean-Luc Mélenchon. Rakennemuutoksista kärsi­vien teollisuuspaikkakuntien työläiset siirtyvät puolestaan tukemaan äärioikeiston ehdokkaita.

 

Polarisaatiolla voi olla suuria vaikutuksia Eurooppa-politiikkaan

 

Politiikan ailahtelevuus ja hallitusten heikko toiminta­kyky merkitsevät ennen kaik­kea epävarmuutta Euroopan unionille, kun merkittävimpiä päätöksiä siirretään jatkuvasti eteenpäin. Yleisesti myönne­tään, että brexit-neuvottelut tai EU-komission hahmot­telema talous- ja rahaliiton kehittäminen aidon poliittisen unionin suuntaan voivat toden teolla alkaa vasta Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen, jos sittenkään.

 

Laajapohjaiset koalitiot ovat harvoin yksimielisiä EU-politiikasta. EU-yhteis­työtä ei välttämättä haas­teta, mutta sitä ei haluta syventääkään. Esimerkiksi kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallituksen tapauksessa lopputuloksena on ollut eräänlainen passii­visuus. Unionista ei haluta eroon, mutta uusiin politiikka-alueisiin, kuten yhteiseen pakolaispolitiikkaan tai EMU:n kehittämiseen, suhtaudutaan penseästi.

 

Kolmas vaihtoehto ovat tietenkin muodikkaat »exitit» eli EU-erot. Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä oli ollut konservatiivipuolueen tie­tyn siiven agendalla jo pitkään. David Cameron olisi tuskin luvannut brexit-äänestystä, ellei itsenäisyyspuolue Ukipin kannatus olisi noussut.

Tämän vaihtoehdon kan­nalta onkin olennaista, missä määrin suuret puolueet omak­suvat EU-kriittisten liikkei­den teemoja. Mark Rutten VVD-puolueen torjuntavoitto Hollannin vaaleissa perustui osittain tähän strategiaan, jossa maahanmuuttokriittiset teemat pyrittiin integroimaan salonkikelpoisesti liberaaliin talousohjelmaan.

 

Eurooppalaisen politiikan keskeisiä kysymyksiä onkin, millaiseksi poliittisen keskustan identiteetti tulevaisuudessa muodostuu. Suuri kysymys on, kestääkö talous- ja arvo­liberalismin liitto ja millaisen roolin EU saa globalisaation hallinnassa.Suuri kysymys on, kestääkö talous- ja arvo­liberalismin liitto ja millaisen roolin EU saa globalisaation hallinnassa. Kuten Ranskan vaalit osoittivat, flirttailu eurojärjestelmän romuttamisella ei ole enää poliittisen äärilaidan yksinoikeus.

Kirjoittaja on yliopistotutkija, joka johtaa Between Law and Politics -tutkimushanketta Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa.