Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 

Antti Palola on oikeassa

Suomen kannattaa luopua EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta. Hyvä, että näin ajattelee nyt myös ay-liikkeen pomo.

 
AMMATTIYHDISTYSLIIKE kertoo usein reaktiivisesti, miksi tätä tai tuota päätöstä ei pidä tehdä. Kun ­Euroopan unionia aiottiin vuosituhannen alussa laajentaa, SAK huolestui työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.


SAK teetti vuonna 2000 kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin sitä, kuinka moni virolainen olisi tulossa Suomeen ­rajojen madalluttua unionijäsenyyden myötä. Kyselyssä joka kolmas virolainen oletti työskentelevänsä todennäköisesti tai melko todennäköisesti ainakin aika ajoin Suomessa. Nämä todennäköisyydet ja ajoittaisuudet katosivat SAK:n julkis­taessa tuloksen. SAK antoi ymmärtää, ­että 1,3 miljoonan ihmisen kansasta Suomeen vyörähtäisi 400 000, minkä vuoksi työvoiman vapaalle liikkumiselle Virosta päin tarvitaan 7–10 vuoden siirtymäaika.

Viron tilastojen mukaan Suomessa töissä käyviä on noin 20 000. Pysyvästi Suomessa asuvia virolaisia on ehkä 50 000. SAK:n luvuista on jääty kauas, ja kaiken lisäksi virolaisia on tarvittu kipeästi Suomen työvoimatarvetta täyttämään.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ­arvioi torstaina, että unionin ulkopuo­lelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Hän on oikeassa: Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ja ay-liike aktiivista asennetta.
 
 

Erityisesti nuoret ovat avoimia monimuotoisen työllistymisen mahdollisuuksille. Akavan Aula Researchilla teettämän kyselyn mukaan 56 prosenttia 18–35-vuotiaista vastaajista haluaa tulevaisuudessa työllistyä palkansaajana, mutta jopa 19 prosenttia kokee, ettei työllistymisen tavalla ole oikeastaan väliä.

 

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Akavan lääke työmarkkinoiden muutoksiin:

monimuotoisuus

 

Akava ehdottaa, että Suomessa laaditaan monimuotoisen työn strateginen ohjelma, joka vastaa teknologian kehityksen ja kansainvälistymisen tuomiin muutoksiin työmarkkinoilla.

 

Akavan hallitus on hyväksynyt monimuotoisen työn ohjelman, jossa tarkastellaan kattavasti koko elämänkaareen ja työuraan liittyviä teemoja. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan tavoitteena on työelämä, jossa työntekijä menestyy ja voi hyvin.

 Haluamme kehittää työelämää ja koulutusta, niiden sisältöä ja rakenteita sekä lainsäädäntöä vastaamaan monimuotoistuvan työn haasteisiin, sanoo Fjäder.

 

Ohjelmassa tarkastellaan laajoja teemoja, kuten osaamisen kehittämistä, toimeentuloa, turvaa, työhyvinvointia sekä työmarkkinoita koskevia kysymyksiä. Näiden lisäksi Akava ottaa ohjelmassa esille itsetyöllistämisen kasvavan trendin sekä mahdollisuuden sujuvampaan siirtymiseen palkansaajapuolelta yrittäjäksi ja toisinpäin.

 

Tutkimuksen tulos korostaa Akavan mukaan tarvetta työelämän muutoksille. Erityisesti palkansaajien ja yrittäjien välille luotua jakolinjaa tulisi vähentää etenkin lainsäädännön sekä asenteiden osalta.

 


 

Näkökulma: Tätä viestiä ja kannanottoa olen odottanut useita vuosia Hakaniemestä. Nyt sen julkaisee suoraselkäisesti puheenjohtaja Antti Palola. -Nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa on mahdotonta ylläpitää alle 75-78% työllisyysasteella. - Tarvitaan joustavampia työmarkkinoita, ja etenkin pieniä puroja sieltä täältä yhteistyössä, yhteiskunnassa. Tälläisiä työmarkkinoita ovat mm. nuoriso, maahanmuuttajat ja seniorit. Esimerkkinä nuoriso: kisällillä ei voi olla heti alkuun, mestarin palkkaa! (mm. oppisopimusjärjestelmä) - Maahanmuuttaja ei työllisty ilman palkkatukea! (Ruotsin malli) - Yli 55v. seniorille tulee kehittää vaiheittainen työelämäkaari, samaten vaiheittaisella palkkatuella, kohti eläkettä. - Palkkatukimalli ei ole yhteiskunalle suinkaan halpa; mutta Suomen kansalaiset ovat veronmaksajina kullan kallita - työelämässä! Myös laskennallisesti, elinkaarella. - KimsBlog

 

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STTK:n Antti Palola AL:lle: Työllisyyden on

oltava yli 72 prosenttia

 

Työllisyysasteen nostaminen on myös työmarkkinajärjestöjen asia, kertoo STTK:n puheenjohtaja.

 

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää, että työmarkkinajohtajat kokoontuisivat pohtimaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin uudistuksia.

 

–Keskusjärjestöjen johdon olisi syytä miettiä asiaa ja muodostaa selkeä kuva siitä, mihin suuntaan eläkejärjestelmää kehitetään, eikä vain vahtia maksutasoa ja etuisuuksia, Palola kertoo Aamulehdelle.

Hänen mukaansa työmarkkinajohtajien olisi pohdittava vaihtoehtoja sille, miten vastakkainasettelu nuorten ja jo eläkkeellä olevien välillä vältetään.

 

–Keskustella voitaisiin, pitääkö jo maksussa olevien eläkkeiden nauttia perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Toinen pohdintaa vaativa asia on, että voitaisiinko nykyistä työeläkeindeksiä muuttaa niin, että se jarruttaisi jo maksussa olevien eläkkeiden nousua eli siis hillitsisi eläkemenojen kasvua, Palola nostaa keskusteluun kaksi vaihtoehtoa.

–En halua, että mahdollisesti edessä oleva eläkemaksujen nousu hoidetaan niin, että ensin korotetaan työssä olevien eläkemaksuja ja sitten aikanaan leikataan heidän etuuksiaan tai pidennetään työuria entisestään, hän sanoo.

 

Palolan mukaan korkea työllisyysaste on tärkeää eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.

–Alkaa olla konsensus siitä, että työllisyysasteen on oltava korkeampi kuin hallituksen nyt tavoittelema 72 prosenttia ja kaikki tekevät töitä sen eteen, hän kertoo Aamulehdelle.

 


 


 

 

 

Kaksi on jo kieltäytynyt, kaksi kiistää kaiken –

Helteen seuraajaa valtakunnansovittelijan

virkaan on vaikea löytää

 

   
 
Valtakunnansovittelijan virkaan on ehdotettu työmarkkinajärjestöjen taustakeskusteluissa mm. Palvelualojen työnantajaliiton Anu Sajavaaraa (ylh.vas), Teknologiateollisuuden Eeva-Liisa Inkeroista ja Metsäteollisuuden Nina Pärssistä.
 Minna Helteellä (alh.oik.) oli eilen viimeinen työpäivä valtakunnansovittelijan toimistossa.
Valtakunnansovittelijan virkaan on ehdotettu työmarkkinajärjestöjen taustakeskusteluissa mm. Palvelualojen työnantajaliiton Anu Sajavaaraa (ylh.vas), Teknologiateollisuuden Eeva-Liisa Inkeroista ja Metsäteollisuuden Nina Pärssistä. Minna Helteellä (alh.oik.) oli eilen viimeinen työpäivä valtakunnansovittelijan toimistossa.
 
 
 

Virkaa tekevä sovittelija Jukka Ahtela on valmis jatkamaan niin kauan kuin tarvitaan

 

Uuden valtakunnansovittelijan valinta mutkistuu, Talouselämä uutisoi.

Sovittelijan valinnassa esitysvuorossa olevalla työantajapuolella on vaikeuksia löytää ehdokasta, joka suostuisi tehtävään ja olisi vakiintuneen tavan mukaisesti myös palkansaajajärjestöjen hyväksyttävissä.

 

Sovittelijan haku käynnistyi kaksi viikkoa sitten, kun tehtävää kolme vuotta hoitanut Minna Helle ilmoitti siirtyvänsä kesken virkakautensa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi. Helle irtisanoutui 27. huhtikuuta, ja hänen viimeinen työpäivänsä on tänään perjantaina. Helle kertoo Talouselämälle, ettei hänellä ole seuraajan hausta "mitään tietoa eikä kommentoitavaa".

 

Toistaiseksi ehdokkuutta on tarjottu ainakin Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssiselle sekä Majoitus- ja ravintoa-alan MaRa ry:n työmarkkinajohtaja Eero Lindströmille. Molemmat ovat kieltäytyneet.

"Keskustelua on ollut, mutta olen ilmoittanut että en ole käytettävissä. Olen nyt kolme ja puoli vuotta ollut metsäteollisuudessa, ja minulla on siellä vielä hyvää tehtävää jäljellä ja viihdyn siellä hyvin", Pärssinen sanoo.

"Nimeni on tosiaan saattanut nousta esille yhtenä ehdokkaana, mutta en ole kiinnostunut kyseisestä tehtävästä", Lindström sanoo. Hän kertoo myös, ettei ole kuullut mitään muista nimistä.

 

Kolmantena ehdokkaana on mainittu Palvelualojen työnantajaliiton Paltan työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara. Hänen vastauksensa on salaperäisempi: "En kommentoi. On sovittu, että tätä asiaa ei kommentoida yhtään millään tavalla. Työnantajaleiri miettii parhaillaan."

Neljäs mahdollinen ehdokas olisi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja ja varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, joka ilmoitti tammikuussa irtisanoutuvansa, ja jonka paikalle Minna Helle siirtyy kesäkuun lopussa. Inkeroinen sanoo nimityshuhuista, että "en ole tällaista itse kuullut". Hän pitää kuitenkin omat suunnitelmansa salassa.

 

"Olen sanonut, että en kommentoi tulevia suunnitelmiani. Olen koko kevään toistanut samaa viestiä, että teen nyt teollisuuden hommia. Se mitä teen jatkossa menee siinä järjestyksessä, että ensin teen ne ratkaisut ja sitten jos jota kuta kiinnostaa, niin sitten puhun niistä julkisuudessa."

 

Lue koko artikkeli Talouselämän verkkosivuilta.

 


 

Kirjoittajien mielestä tukijärjestelmän pitäisi kannustaa paremmin työntekoon. – Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat.


 

 

Juhana Vartiainen kannustaa

matalapalkkaisiin töihin: ”Työ kannattaa

Suomessa poikkeuksellisen heikosti”

 
Luotu: 
11.5.2018 11:47
Päivitetty: 
11.5.2018 11:55

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut voimakkaasti muun muassa vuoden alussa voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia. Arkistokuva.
 
|

Suomessa työnteko kannattaa poikkeuksellisen heikosti sosiaaliturvan vuoksi. Tätä mieltä ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, jotka kirjoittavat aiheesta yhteisblogissaan.

 

Vartiainen on aiemmin profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut muun muassa hallituksen aktiivimallia voimakkaasti julkisuudessa. Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat, että Eurostatin mukaan työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin, mutta silti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen alimpia sosiaaliturvaetuuksia liian vähäisiksi vuonna 2015.

 

– Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella. Se ei ottanut laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen muita osia. Sosiaalisten oikeuksien komitean arvio antaa tilanteestamme väärän kuvan, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat blogissa.

Kirjoittajien mukaan vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa pitäisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, johon kuuluvat rahallisten etuuksien lisäke sote-palvelut ja niihin liittyvät maksukatot ja helpotukset.

–Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk. Toimeentulotuki on erittäin ongelmallinen tukimuoto.

 

Vartiaisen ja Maanselän mukaan vähimmäisetuuksia kannattaisi vertailla maiden välillä. He nostavat esille muun muassa sen, että Suomessa ja Ruotsissa on saman verran toimeentulotuen käyttäjiä, vaikka Ruotsissa on noin kaksinkertaisesti asukkaita Suomeen verrattuna.

Lisäksi asumistuki ja toimeentulotuki ovat Suomessa korkeammat kuin Ruotsissa, ja Ruotsissa yli vuoden työttömänä olleista vain alle viidennes sai työttömyysetuutta, kun Suomessa osuus oli yli 90 prosenttia. Tosin Suomea ja Ruotsia on hyvin vaikea verrata toisiinsa muun muassa erilaisten vuokra-asuntomarkkinoiden takia. Lue lisää: Asumistukimenot uudelle miljardiluvulle – ”Kannustinloukun purkamisella on aina hinta”

Vartiaisen ja Maanselän mukaan Ruotsin tilannetta selittää se, että ansiosidonnaisen menettäneet pitkäaikaistyöttömät saavat aktiivisuutta vastaan maksettavia tukia, joita ei lasketa varsinaisiksi työttömyysetuuksiksi EU-tilastoissa.

 

– Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.

Korkeat vähimmäistyöttömyysetuudet ovat kirjoittajien mielestä perusteltuja köyhyyden vähentämisen kannalta, mutta ne johtavat heikkoihin kannusteisiin tehdä erityisesti matalapalkkaisia töitä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kirjoittajat pitävät tätä yhtenä syynä työvoimapulalle.

 

Lisäksi Vartiainen ja Maanselkä muistuttavat Suomen työn rajaveroasteen olevan korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Rajaveroaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon veroa pitää maksaa jokaisesta tienatusta lisäeurosta.

– Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.

 


 

– Seuraavan tavoitteen pitää olla kunnianhimoisempi, yli 75 prosenttia, hän sanoi Ylen Ykkösaamussa. Jari Lindströmin mukaan tämä tulee vaatimaan monia toimenpiteitä. Hänen mukaansa seuraavaa hallitusta tulee auttamaan myös se, että se pääsee nykyhallituksen tapaan nauttimaan ”edeltäjänsä hedelmistä”. – Iso juttu mitä tarvitaan, että jokainen pääsisi kykyjensä mukaan töihin ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.

 

Jari Lindström. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jari Lindström Ylellä: Työllisyystavoitteesta

kunnianhimoisempi

 

 

Työministerin mukaan työllisyyttä ovat auttaneet sekä maailmantalouden talouskasvu että hallituksen toimenpiteet.

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista ovat edesauttaneet maailmanlaajuinen talouskasvu, sekä edellisen että nykyisen hallituksen tekemät toimenpiteet. Merkittävimmäksi toimenpiteeksi hän nostaa kuitenkin kilpailukykysopimuksen.

Työttömiä on Lindströmin mukaan kuitenkin vielä valtavan paljon, vaikka avoimia työpaikkoja on enemmän kuin koskaan aiemmin.

 

Hänen mukaansa lyhyitä työsuhteita ei haluta ottaa nyt vastaan esimerkiksi sosiaaliturvan maksuviiveiden vuoksi. Lindströmin mukaan asian korjaamiseksi tarvitaan sosiaaliturvauudistus.

– Uskon että tämä on seuraavien vaalien keskeisin teema.

Paikallista sopimista Jari Lindström ei halua edistää vuonna 2016 käytyjä neuvotteluja pidemmälle. Tuolloin esitetty malli ei kelvannut Suomen Yrittäjille. Lindströmin mukaan ay-liike oli siinä kuitenkin jo ”viimeisellä rannalla” ja tästä etenemisellä luvassa olisi ollut merkittäviä työrauhaongelmia.

– Jos he sanovat että se on fundamentti, minä otan sen kyllä tosissani.

 


 

Siniset edellyttivät neuvotteluissa, että järjestäytymättömissäkin yrityksissä sopijaosapuolena on oltava luottamusmies, mikäli työehtosopimuksessa näin edellytetään, jotta yritykset voivat tehdä paikallisen sopimuksen. Kokoomus ja keskusta olisivat olleet valmiita siihen, että järjestäytymättömissä yrityksissä sopijaosapuoleksi kelpaisi myös luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja, koska järjestäytymättömissä yrityksissä ei lähtökohtaisesti ole luottamusmiestä.

 

Hallituksen kehysriihi pidettiin Kesärannassa huhtikuun puolivälissä. (LAURI HEIKKINEN/VALTIONEUVOSTON KANSLIA)
 
 

 

Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) väittivät vappupuheissaan, että kokoomus ajoi kehysriihessä työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista.

Sinisten mukaan he onnistuvat estämään yleislakon, joka kokoomuksen väitetystä vaatimuksesta olisi seurannut.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan näin ei todellakaan ollut.

– Yleissitovuuden haastaminen kehysriihen yhteydessä ei pidä paikkaansa, Orpo sanoi eduskunnassa.

Orpon mukaan kokoomus keskusteli kehysriihessä ”hyvinkin voimakkaasti” hallitusohjelman kirjauksesta koskien paikallisen sopimisen ulottamista järjestäytymättömään kenttään työaikalain uudistuksen yhteydessä.

– Siinä ei valitettavasti ollut mahdollisuuksia edetä, mutta löytyi ratkaisu alle 20 hengen yritysten työllistämisen kynnyksen alentamisesta ja sitä kautta sitten edettiin, Orpo totesi.

Hallitus päätti kehysriihessä, että työaikalaki uudistetaan, mutta järjestäytymättömät eli työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset eivät voi soveltaa lakia paikallisesti.

 


 

Sote- ja kasvupalvelut yhteen sovittamalla on lupa uskoa, että myös kaikkein vaikeimmin työllistyvien tukeminen helpottuu, kun palvelujen järjestäjä on sama viranomainen. Soten ja ­työkkärin yhdistäviä palveluja tulee tarjolle, kun maakunta oppii tilaamaan ja uudenlaista tarjontaa alkaa syntyä.


 
Kolumnivieras
 

TEMin kansliapäällikkö: Nyt paljastan

työvoimapalvelujen uudistamisen salajuonen

 

   
 
TEMin kansliapäällikkö: Nyt paljastan työvoimapalvelujen uudistamisen salajuonen

Maailma ei ole mustavalkoinen, eivätkä työvoimapalvelut ole vain julkisesti tuotettuja, kirjoittaa TEMin kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

 

Työvoimapalveluiden uudistusta kuulemma valmistellaan salassa, ja virkamiehet ovat vaivihkaa yksityistämässä työnhakuun liittyviä palveluita. Kritiikin mukaan ”väki kentällä” ei kuulemma tiedä mitään tulevasta uudistuksesta.

 

Kirjoitin tästä samasta aiheesta kolumnin marraskuussa 2016. Olen yli kaksi vuotta vetänyt säännöllisesti kokoontunutta lainvalmistelun ohjausryhmää, jossa ovat mukana laajasti tahot, joita uudistus tavalla tai toisella koskee. Olen kirjoittanut aiheesta blogeja, tviitannut säännöllisesti ja kiertänyt maakunnissa. Olen uudistanut ministeriön organisaation tulevaa uudistusta vastaavaksi.

Sittemmin on mediassa näkynyt viestejä siitäkin, että kaikki ei ole ollut vain salaista, vaan kyseessä on ollut markkinaliberaalien suuri salaliitto, jonka tarkoituksena on tuhota kaikki se, mikä ”ei ole ollut rikki”, ja yksityistää julkinen palvelutuotanto.

 

Päätin siis kirjoittaa toisen kolumnin ja paljastaa salajuonen.

Uudistusta ­kuulemma ­valmistellaan salassa.”

Maakuntauudistuksen vuoksi (työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut yhteen kokoavat) kasvupalvelut siirtyvät maakunnille. Toimivallan luovuttaminen valtiolta maakunnille on poliittinen valinta. Se, että työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirrettäisiin valtiolta kunnille, olisi kuitenkin vain typerää.

Jo nyt 15 TE-toimiston kokonaisuus toimii paikoin epäoptimaalisesti, työvoimasta kilpaillaan ja maansisäinen liikkuvuus on liian hidasta. Kuntakeskeisessä mallissa työssäkäyntialueet sirpaloituisivat entisestään ja kohtaanto-ongelma vain pahenisi.

 

Maailma ei ole mustavalkoinen, eivätkä työvoimapalvelut ole vain julkisesti tuotettuja. Rekrytointiyritykset välittävät suurimman osan työpaikoista jo nyt. Työnhakijoille suunnatut koulutus- ja valmennuspalvelut ostetaan yrityksiltä ja koulutusorganisaatioilta useammin kuin mitä tuotetaan itse. Lisäksi uusia keinoja erityisesti vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi tarvitaan. Tästä kasvupalvelu-uudistuksessa juuri on kyse.

Toisin kuin raflaavissa otsikoissa väitetään, uudistuksen raison d’etre ei ole nykyisten palvelujen alas ajaminen ja yksityistäminen. Tavoite on yksityisen ja julkisen tiiviimmällä yhteistyöllä hakea lisää vaikuttavuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa, jopa uusia innovaatioita.

Kasvupalvelut on kokonaisuus, joka auttaa yrityksiä saamaan työvoimaa, tukea innovaatiotoimintaan, apua kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kuntien elinkeino- ja koulutustehtäviä ei tämä uudistus leikkaa eikä rajoita, mutta yhteistyöhön kuntien ja maakuntien tulee kyetä. Muutoin ei hyvää seuraa.

 

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö.

 


 

– Se, että vain täydelliset pääsevät töihin, laskee sekä työllisyysastetta, että toimii raukkamaisesti kaikkia niitä kohtaan, joiden papereista löytyy yksikään arveluttava seikka. Jos ay-liike edustaisi koko työvoimaa, eikä vain niitä, jotka ovat jo töissä, olisi sen suhtautuminen tähän asiaan Soininvaaran mukaan toisenlainen. - Näkökulma: Jokainen tietoinen ihminen ymmärtää, että tässä on kysymys ikivanhasta SAK / SDP vallasta, ja täysin alastomasta, ideologisesta ulkoparlamentaarisesta toiminnasta! Eräänlaista kivenkovaa trumppilaista ajattelua. Työllisyysaste ei ole tärkein! Jos et pärjää meidän työmarkkinoilla, meidän hinnoilla; nuole omat haavasi! - KimsBlog

 

Rekrytoinnin riski on pienelle yritykselle kova. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Osmo Soininvaara: Vain täydellisten pääsy

töihin on raukkamaista

 

 

 

 

Vihreän vaikuttajan mielestä irtisanomissuojan lieventäminen pienissä yrityksissä on hyvä ajatus.

Vihreiden veteraanipoliitikko ja entinen ministeri Osmo Soininvaara puolustaa blogissaan hallituksen kehitysriihessä esittämää irtisanomissuojan keventämistä alle 20 työntekijän yrityksissä.

Osmo Soininvaara avaa nykytilannetta vertauksella.

– Pienyritysten rekrytoinneissa on kyse vähän samasta asiasta kuin jääkiekkojoukkueen valmentajassa. Jos viidenhengen yritys palkkaa itselleen atk-nörtin – yrityksen ainoan –  eikä tämä osaakaan hommiaan, se on ihan yhtä paha asia kuin jos jääkiekkojoukkue olisi palkannut huonon valmentajan, hän kirjoittaa.

 

Jos urheilujoukkueissa jouduttaisiin toimimaan kuin yrityksissä, ei huonoa valmentajaa voisi Osmo Soininvaaran mukaan irtisanoa vain siksi, että hän ei osaa töitään.

– Toki hänet voi sanoa irti tuotannollisista ja taloudellisista syistä – siis että joukkueella ei ole varaa valmentajaan tai valmentajaa ei oikeastaan tarvita. Jos näin menetellään, uutta valmentajaa ei voi palkata pitkään aikaan, koska jos tuotannolliset ja taloudelliset syyt poistuvat, on otettava vanha valmentaja takaisin.

Osmo Soininvaaran mukaan iso yritys voi kehittää virheellisen rekrytoinnin sattuessa henkilölle ”jonkin sisälähetin työn”. Pienissä yrityksissä tällaista joustovaraa ei kuitenkaan ole.

– Jos työntekijä ei selviä töistään, hänen tilalleen on palkattava toinen, mutta häntä ei voi irtisanoa. Palkka pitää maksaa, vaikka työsuoritusta ei tosiasiassa ole. Tämä on yrityksen kannalta aivan perhananmoinen riski.

 

Ay-liike ei hyväksy

Osmo Soininvaaran mukaan ay-liike ei voi hyväksyä sitä, että soveltumattomuus työn asettamiin vaatimuksiin olisi peruste irtisanomiseen.

– Jos yhden töissä olevan irtisanominen merkitsisi kahden työttömän työllistymistä, tämä tarjous pitää hylätä, koska se yksi on tappio ja ne kaksi ovat ”ulkopuolisia”, hän avaa.

Yritykset ovat Soininvaaran mukaan ryhtyneet erityisen tarkoiksi rekrytoinneissaan, koska riskinä on, että voi joutua maksamaan vuosikymmeniä palkkaa hyödyttömäksi osoittautuneelle työntekijälle.

 


 

– Ay-liikehän pelkää, että tämä uudistus vähentäisi yhteiskunnassa merkittävästi järjestäytymisastetta ja sitä kautta ay-liikkeen valtaa. En ole varma tästä perustelusta, vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula sanoo. Väittelyn osapuolet Anna Kontula ja sinisten ryhmäjohtaja Simon Elo korostivat, että työelämä on joka tapauksessa isossa murroksessa ja järjestäytymisaste laskee. Miten merkittävästä uudistuksesta sinisten ehdotuksessa olisi todellisuudessa kyse? Tästä Kontulan ja Elon näkemykset kuitenkin erosivat.

 

Verkkouutiset

”Ay-liike pelkää valtansa puolesta” – Simon

Elo ja Anna Kontula väittelyssä

 

 

Työelämä elää isoa murrosta ja järjestäytymisaste laskee.

Sinisten ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta muihinkin kuin vain työttömyyskassaan kuuluville ei saa täystyrmäystä salin vasemmalta laidaltakaan. Tämä ilmeni Verkkouutisten ensimmäisessä väittelysarjassa, jonka aiheena oli sinisten ehdotus.

 

Verkkouutiset yritti houkutella tähän väittelyyn ensin myös lukuisia SDP:n kansanedustajia, mutta he kieltäytyivät yksi toisensa jälkeen. Kontula ja Elo sivuavat väittelyssä myös SDP:n ja ay-liikkeen välistä suhdetta.

Katso Anna Kontulan ja Simon Elon väittely Verkkouutisten Plus-sivustolta videoklippeineen ilmaiseksi omilla Facebook-tunnuksilla kirjautumalla.

 


 

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.


  

Hämmästys Suomen työmarkkinoista –

Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa

sopia joustavammin kuin 45 000?

 
 
Luotu: 
10.4.2018 16:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.
 
|

Seuraavan hallituksen pitäisi lisätä järjestäytymättömien yritysten joustomahdollisuuksia, esittää eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.).

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina puhunut Pekkarinen kummasteli, kuinka samoista asioista ei voida paikallisesti sopia edes kaikissa saman alan yrityksissä.

 

–Sanotaan, että annetaan joustoja yhä enemmän ja enemmän niille 25 000 yritykselle. Mutta ne 45 000 yritystä, niissä ei lainkaan sallita joustojen toteutumista. Onhan tämä nyt niin vanhakantainen ajattelutapa kuin olla ja mahtaa, sanoo Pekkarinen. 

 

Luvuilla Pekkarinen viittaa järjestäytymättömiin ja järjestäytyneisiin työnantajiin. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin 50 000 on järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia. Työehtosopimuksia ne noudattavat kuitenkin yleissitovuuden pohjalta.

Järjestäytyneen yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat laajemmat niin sanotun normaalisitovuuden pohjalta.

***

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.

 


 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

"Tutkimus ei kuitenkaan ole kannanotto työmarkkinapolitiikasta – puolesta tai vastaan. Koska politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt, kaverikapitalismilla on ollut suuri vaikutus myös poliittiseen päätöksentekoon. Se on esimerkiksi integroinut palkansaajajärjestöt osaksi korporatiivista omistajapolitiikkaa." Blomin mielestä Suomessa olisi harkittava korporatiivista järjestelmäpäivitystä.


 

 

Anders Blom väitöskirjassaan: "Suomen

järjestelmä on rakenteellisesti

korruptiivinen"

 

   

Anders Blom väitöskirjassaan:
KUVA: LAURI OLANDER

Perheyritysten Liiton pitkäaikaisena toimitusjohtajana tunnettu viestintäyrittäjä Anders Blom suomii tuoreessa väitöskirjassaan Suomen korporatiivista mallia.

 

 

Poliittisen historian väitöskirjassaan Anders Blom on tutkinut suomalaisen liike-elämän poliittista edunvalvontaa ja vaikuttamista tulopolitiikan syntymisen jälkeen.

"Tutkimus asettaa suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyden ja vähäisenä pidetyn korruptiivisuuden aikaisempaa kriittisempään valoon", Turun yliopiston tiedotteessa todetaan.

 

Blom arvioi työssään, että liike-elämällä on oletettua suurempi rooli suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. EU- ja EMU-ratkaisuissa liike-elämän vaikutus oli Blomin mukaan ratkaiseva. Se ajoi EMU-ratkaisua, joka aikaisemmista käsityksistä poiketen vahvisti korporaatioiden asemaa Suomen talous- ja sisäpolitiikassa, kun rahapolitiikka luovutettiin Euroopan keskuspankille.

 

Blom kuvaa liike-elämän vaikuttamisprosesseja kolmikantaisessa tulopoliittisessa järjestelmässä. Tutkimus nostaa esille ja problematisoi järjestelmään liittyvän epäsymmetrisen tiedon hyödyntämisen ongelman ja mahdollisuudet.

Blomin mukaan suomalaisen korporatismin perusteet ovat työeläkejärjestelmä, jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtosopimusten yleissitovuus.

"Suomessa korporatismiin liittyy ajattelu, että sisäpiirin poliittiset suhteet eli työmarkkinasuhteet ovat osa päätöksentekojärjestelmää, eivätkä ole lobbausta. Tämä ajattelutapa on syytä hylätä, koska se ei vastaa 2010-luvun todellisuutta globaalissa kilpailussa", Blom toteaa tiedotteessa. 

 

"EU- ja EMU -jäsenyyksiin sopeutumisen jälkeen 2000-luvulla ei ole tehty poliittista arviota siitä, pitäisikö korporatismin fundamentteihin tehdä tarkistuksia. Poikkeuksena on yleissitovuus, joka EMU-ratkaisun seurauksena sai uuden sinetin 2001", Blom toteaa.

 


 

– Työ on parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi Pariisin vaikeissa lähiöissä moni on onnistunut työllistymään uusien liikennepalveluiden kautta, Torvelainen sanoi. Kielivaatimukset saattavat myös vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Esimerkiksi taksikokeen voi suorittaa tällä hetkellä vain suomeksi tai ruotsiksi.

 

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Juhana Vartiainen: Nykyinen sosiaaliturva

pitää yllä työttömyyttä

 

 

Kansanedustajan mukaan järjestelmän uudistamiselle voi löytyä tukea myös oppositiosta.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa laajaa remonttia.

 

– Sosiaaliturvan taso ei ole kovin korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna, mutta järjestelmä silti ylläpitää matalaa työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttä.

– Aiheutamme itsellemme hyvinvointitappioita, Juhana Vartiainen sanoi keskustelupaneelissa kokoomuksen työelämäristeilyllä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on ehkäistä köyhyyttä, mutta vastapainoksi ihmisellä on velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä.

– Iso valinta on se, onko meillä vastikkeetonta ja vähäistä perustuloa vai hyvää pohjoismaista perusturvaa, Vartiainen sanoi.

– Pohjoismaisessa mallissa riittävän työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää, että ihmisiä patistetaan ja työnnetään työmarkkinoille.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti lauantaina kokeilua Britannian kaltaisesta yleisturvasta. Orpon mukaan sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan seuraavan hallituksen suurin hanke.

Vartiaisen mukaan kristillisdemokraateilta ja SDP:ltä voisi löytyä tukea sosiaaliturvan uudistamiselle. Puolueet suhtautuvat kielteisesti vastikkeettomaan perustuloon.

 

Keskusteluun osallistunut Uberin yhteiskuntasuhdevastaava Robert Torvelainen nosti esiin joustavan työnteon luomat mahdollisuudet.

– Uudistukset eivät ole vain byrokraattisia harjoituksia. Elämä on paremmalla mallilla, jos yksilö pystyy kannattelemaan itsensä, Torvelainen pohti.

 


 

– Jos kansalainen ei syystä tai toisesta ole liittynyt mihinkään liittoon tai kassaan, niin häneltä jää koko ansiosidonnainen työttömyysturva saamatta, vaikka hän on osallistunut 95 prosentin osalta sen rahoittamiseen. Ansiosidonnaisen rahoituksen nykytila on yksiselitteisesti epäoikeudenmukainen, joten sitä on mahdotonta puolustaa, sanoo Terho.

 

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
 
 
 

Onko SAK ensisijaisesti kiinnostunut

työttömien eduista vai valta-asemastaan”

 

 

 

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho vastaa palautteeseen, jota hän on saanut liittyen avaukseen ansiosidonnaisen uudistamisesta.

 

Hänen mukaansa siniset vaativat nykymuotoisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille työssäoloehdot täyttäville työttömille.

– Aloitteemme on herättänyt paljon keskustelua, pääosin kannatusta mutta myös vastustusta. Hämmästelen vastustavien puheenvuorojen omituisia perusteluja. Argumentit eivät niinkään ole kohdistettu itse esityksen sisältöön vaan pikemminkin muihin seikkoihin, ihmettelee Sampo Terho tiedotteessaan.

Hänen mukaansa erityisesti palkansaajakeskusjärjestö SAK:n taholta on esitetty erilaisia umpisurkeita vasta-argumentteja. Ne voi Terhon mukaan tiivistää SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutolan (vas.) Ylelle antamaan kommenttiin: ”Koemme tämän hyökkäykseksi ay-liikettä kohtaan”.

 

– On kohtuutonta, että SAK:n johtajat haluavat estää työttömien etuuksia parantavan uudistuksen, koska kuvittelevat uudistuksen heikentävän järjestönsä asemaa. Väkisinkin herää kysymys, onko SAK ensisijaisesti kiinnostunut työttömien eduista vai valta-asemastaan, toteaa Terho.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) on asettanut selvitysmiehen keräämään tietoa siitä, miten ansiosidonnainen voitaisiin parhaiten ulottaa kaikille. Siniset jatkaa uudistuksen ajamista etujärjestöjen mahdollisesta vastustuksesta huolimatta.

Terhon mielestä uudistus edistäisi yhteiskunnan reiluutta ja tasa-arvoa.

 


 


 

 

Jos et kuulu työttömyyskassaan, maksat

satoja euroja tyhjästä – tähän vaaditaan nyt

muutosta

 


 

 

Julkaistu: 5.3. 16:20 | Taloussanomat


 

 

Kassoihin kuulumattomat eivät voi saada ansiosidonnaista, mutta joutuvat silti maksamaan vakuutusmaksuja. Ministeriö selvittää tilanteen muuttamista.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ilmoitti maanantaina ministeriön käynnistävän selvityksen siirtymisestä ”yleiseen ansioturvaan”.


Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kertoi jo toissa viikolla puolueen vaativan, että myös työttömyyskassoihin kuulumattomat työntekijät voisivat vastaisuudessa saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Nykyisin ansiosidonnaista voivat saada ainoastaan kassojen jäsenet, vaikka kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan etuudesta vain noin 5,5 prosenttia.

Loput rahoitetaan veroilla ja palkasta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, joita maksavat myös Suomen yli 300 000 kassoihin kuulumatonta palkansaajaa.

He siis pulittavat joka kuukausi vakuutusmaksuja, joille eivät voi koskaan saada vastinetta.

Maksut jopa satoja euroja kuukaudessa

Suoraan työntekijältä perittävän maksun suuruus on tänä vuonna 1,9 prosenttia bruttopalkasta, ja lisäksi työnantaja maksaa sivukuluna yrityksen palkkasummasta riippuen 0,65–2,60 prosentin maksun.

Kuten oheinen taulukko näyttää, maksupotti vaihtelee palkkatason mukaan kuukaudessa kymmenistä euroista satoihin euroihin.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.



Kassaan kuulumaton maksaa ”lisäveroa”

 

Mihin kassojen ulkopuolisten palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut sitten menevät?

Niitä ei käytetä muiden työttömäksi jäävien ansiosidonnaisten kustantamiseen, vaan maksut keräävä Työttömyysvakuutusrahasto tilittää ne valtiolle.

Käytännössä työttömyysvakuutusmaksu on siis kassaan kuulumattomalle työntekijälle eräänlainen lisävero.

Kassojen jäsenet puolestaan voivat työttömäksi jäädessään saada ansiosidonnaista päivärahaa enintään 400 maksupäivän ajan, jos he täyttävät työssäoloehdon eli ovat olleet reilun kahden vuoden tarkastelujaksolla vähintään puoli vuotta töissä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan työssäoloehdon täyttäisi kassoihin kuulumattomistakin peräti 80 prosenttia.

Siniset ulottaisi ansiosidonnaisen turvan myös näille henkilöille. Puolueen mukaan ”yleinen ansioturva” mahdollistaisi kassojen jäsenmaksuista luopumisen ja lisäisi valtion menoja.

”Röyhkeä ja törkeä esitys”, ”sota ay-liikettä vastaan”

Ansiosidonnaisen muuttamista ovat vuosien varrella ehdottaneet lukuisat eri tahot, mutta asia ei ole koskaan edennyt.

Työttömyysturvaa koskevat päätökset on perinteisesti tehty kolmikannassa, eivätkä työmarkkinajärjestöt ole lämmenneet ehdotuksille.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kutsui viime viikolla Sampo Terhon avausta ”röyhkeäksi ja törkeäksi”. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäili tänäänDemokraatin haastattelussa, että siniset haluaa nimensä julkisuuteen, koska ”vaalit tulevat ja heikko kannatus painaa päälle”.

Sdp:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari meni vielä pitemmälle ja kirjoitti Twitterissä ”sodan ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan” alkaneen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on perinteisesti nähty kannusteeksi liittyä ammattiliittoihin, joiden kyljessä työttömyyskassat usein toimivat.

Nykyisin on kuitenkin yhä yleisempää liittyä liittoihin sitoutumattomiin kassoihin, joista suurin on Yleinen työttömyyskassa YTK.

Ensi reaktioiden perusteella näyttää joka tapauksessa siltä, ettei sinisten avaus tule etenemään ainakaan vielä tällä vaalikaudella. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi maanantaina Helsingin Sanomille, ettei sinisten hanke ole tulossa hallituksen pöydälle.

Ingressiä korjattu 6.3. klo 9.35: ”Liittoihin kuulumattomat” muutettu oikeaan muotoon ”kassoihin kuulumattomat”.

”Työttömyys laskee muualla meitä nopeammin, ja ilman lisäreformeja kuulumme kohta EU:n surkutapauksiin”, Vartiainen tviittaa. EU-alueen keskiarvo työttömien osuudessa on tilaston mukaan 7,3 prosenttia ja euroalueen 8,6 prosenttia.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
 
 

Juhana Vartiainen: Suomi on työttömyydessä

pian EU:n surkutapaus

 

 

Kansanedustaja peräänkuuluttaa lisäreformeja työttömyyslukujen parantamiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo Suomen olevan työttömyyslukujen perusteella kohta yksi ”EU:n surkutapauksista”. Vartiainen jakoi Twitterissä EuroStatin diagrammin EU-maiden työttömyysluvuista.

Tammikuussa 2018 Suomen työttömyysosuus on kuvion mukaan 8,5 prosenttia. Korkeampi työttömien osuus on vain Ranskassa, Kroatiassa, Kyproksella, Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa.

Vartiaisen mukaan luvut eivät mairittele Suomea. Hän peräänkuuluttaa lisäuudistuksia, jotta työttömyystilanne saataisiin Suomessa kohenemaan.

 


 

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta. - Näkökulma: Miksi yksikään Ay johtaja ei tuonnut panostaan tähän haastatteluun!? - KimsBlog

 
 
Työtön tutustuu työttömyysturvaan. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
 

Näin puolueissa taklattaisiin työttömyyttä –

”minityömalli alle 30-vuotiaille”

 

 

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin väläyttää niin sanottua minityömallia nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Mallissa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

 

Tämän lisäksi muun muassa paremmat ja joustavammat kouluttautumismahdollisuudet, työnvälityksen tehostaminen sekä työvoiman liikkuvuuden mahdollistaminen nousevat esille hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmyreiden pohtiessa keinoja rakenteellisen työttömyyden painamiseksi alemmalle tasolle.

Verkkouutiset kysyi yhdeksän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tai 1. varapuheenjohtajalta sähköpostitse ratkaisuvaihtoehtoja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kuusi ryhmyriä vastasi.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka arvioidaan jäävään vajaaksi.

Suomen talouskasvu on ollut tänä vuonna vahvaa. Kasvun odotetaan jatkuvan melko vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvällä vauhdilla kuin kuluvana vuonna. Kasvun ennustetaan ylittävän kolme prosenttia, mutta se jatkuu kahtena seuraavana vuonna hieman hitaampana.

Suomea riivaa rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4 prosenttia. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia.

 

1. Mitä käytännön toimia pitäisi tehdä, jotta suhdanteista riippumaton eli rakenteellinen työttömyys saataisiin painettua alemmalle tasolle?

 

Kokoomusryhmyri Kalle Jokisen mukaan työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä kaikki, mitä tehtävissä on. Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia.

– Osaaminen ei kohtaa työn vaatimuksia. Työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla. Sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, jotka eivät houkuttele ottamaan vastaan työtä. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät jousta tilanteissa, joissa muuten työntekijän ja työnantajan välillä olisi yhteisymmärrys.

Jokisen mukaan rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä esimerkiksi vahvistamalla osaamista vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin yksilöllisemmillä poluilla ammattiin.

– Kasvukeskusten riittävällä kaavoituksella ja kasvukäytävien infrahankkeilla mahdollistetaan työvoiman liikkuvuus työn perässä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan, jossa työtä ja turvaa voi yhdistellä nykyistä joustavammin.

Hän korostaa että turhia työmarkkinajäykkyyksiä puretaan lisäämällä reilua paikallista sopimista. Lisäksi hallitus on valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.

Keskustan Antti Kaikkosen mielestä työttömät tarvitset tukea työnhakuun ja entistä parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, jos taidot ovat vanhentuneet.

– Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen ennakoitavaksi ja kannustavaksi on tärkeää.

 

”Työnvälitystä tehostettava”

SDP:n Antti Lindtmania tuuraava 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa pitäisi vahvistaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta lisäämällä.

– Tärkein keino on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Mahdollisuuksia joustavaan kouluttautumiseen pitäisi lisätä. Valtion tulisi esimerkiksi asuntopolitiikassa ryhtyä aktiivisesti toimiin, joilla helpotetaan muuttamista niille alueille, joissa työtä on eniten tarjolla.

Ojala-Niemelän mielestä on syytä jatkaa myös sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– Järkevä työttömyysturva tukee työn vastaanottamista, ei rankaise työttömyydestä. Tämän vuoksi emme tue hallituksen viimeaikaisia uudistuksia työttömyysturvaan.

– Hyvin toimiva työttömyysturva lisää ihmisten mahdollisuuksia ottaa uusia töitä vastaan ja liikkua vanhoista työpaikoista myös uusiin yrityksiin, mikä sisältään aina työntekijälle riskin.

RKP:n Stefan Wallinin mukaan suuri ongelma työmarkkinoilla on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Työnvälitystä pitäisi tehostaa. Siksi työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava laajemmin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista.

Nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi hallituksen pitäisi Wallinin mielestä myös selvittää niin sanottu minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

– Työnantajat maksaisivat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.

 

”Työllistyminen ei ole kannattavaa”

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä perustulo on osa ratkaisua.

– Mutta emme voi tuudittautua siihen, että se korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan. Kohtaanto-ongelmaa pitää ratkoa tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksissa ja vuokra- ja omistusasumista tulee tukea neutraalisti.

– Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. Koulutuksen laatuun kaikilla asteilla on panostettava. Toisen asteen opinnoista pitää tehdä aidosti maksuttomia, ja elinikäisen oppimisen pitää olla käytännössä mahdollista kaikille.

Mikkonen korostaa, että yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, jota ei synny markkinaehtoisesti.

– Tarvitaan välityömarkkinoita ja tukityöllistämistä. Polku avoimien työmarkkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. Hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. Pitäisi tehdä toisin päin.

Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää työttömyyden suurimpana syynä työpaikkojen puutetta ja työelämän rakenteellisia ongelmia.

– Eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Östmanin mukaan yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus.

– Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan.

***

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

 


 


 
 

Nobelisti Bengt Holmström: Yleissitovuus on

viety Suomessa äärimmilleen

 

SUVI HAUTANEN
 

Professori Bengt Holmström neuvoi, miten talous saataisiin kasvuun Suomessa.

 


  • LKS 20161130 Taloustieteen 2016 Nobel-voittaja, professori Bengt Holmström lehdistötilaisuudessaan Helsingissä keskiviikkona 30. marraskuuta 2016. Holmström voitti palkinnon sopimusteoriasta. ... Finnish MIT Professor Bengt Holmström
 during his press conference in Helsinki, Finland on Wednesday, 30th Nov., 2016. Holmström won this year's Nobel Prize in Economics with Harvard Professor Oliver Hart. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

 

Taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin mielestä keskeisin asia on löysätä yleissitovuutta, jotta talous saataisiin kasvuun Suomessa.

Hän totesi, että yleissitovuudesta on montaa versiota.

 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Holmströmiltä kysyttiin konkreettisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin reippaampaan kasvuun. Yleissitovuuden lisäksi hän otti esille koulutuksen.

Hänen mielestään yliopistomaailman rakenne Euroopassa ja Suomessa ei ole tarkoituksenmukaisin. Hän totesi, että koulutusjärjestelmät eivät ole syntyneet kilpaillussa maailmassa.

Holmström kehotti Suomea ottamaan mallia Yhdysvalloista. Hän totesi, että silloin nousee tietenkin esiin koulutuksen kovat hinnat.

– Joku sen maksaa. Ei Eurooppa ole yhtään sen halvempi kuin USA. Te ette näe, kuka sen maksaa. Se on veronmaksaja, joka maksaa.

Holmströmin mielestä on hyvä katsoa Yhdysvalloista, kuinka paljon opetus loppujen lopuksi maksaa.

***

Holmströmin mielestä suomalaisten on tultava osaavammiksi tai tehtävä laadukkaampia tuotteita, jotta talouden kasvuun saadaan vauhtia.

– Olemme riippuvaisia viennistä. Se on meidän tulonlähde ja se kertoo, mihin meillä on varaa. Emme pysty sisämarkkinoilla tuottamaan meidän hyvinvoinnin tasoa.

***

Holmström totesi, että Suomen kannalta ei ole toivottavaa, että maailmantalous menee nykyistä suljetumpaan tilaan esimerkiksi tullien asettamisen myötä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitteli jo viikonloppuna, että ensi keväänä saatetaan joutua tekemään jälleen 1-2 miljardin menoleikkaukset vaatimattoman talouskasvun vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli eri mieltä leikkausten tarpeesta, kun taas elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) oli Orpon kanssa samoilla linjoilla.

 


 

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.


 
 
 
 

Työmarkkinajohtaja tyrmää: Ay-liike haluaa

säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

 

KASPERI SUMMANEN

 

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

 


 

  • LKS 20160426 LKS 20151013 - Suomen yrittäjät pääkonttori Helsingin Mannerheimintiellä 16. syyskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Suomen Yrittäjien pääkonttori Helsingissä. (Lehtikuva/Vesa Moilanen)

 

 

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

 

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

***

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

***

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

 


 

Uutta työaikalain uudistuksessa on se, että tällä kertaa kompromissi ei näytä kelpaavan kenellekään. EK meni eriävässä mielipiteessään niin pitkälle, että sen mukaan uudistyötä ei pitäisi jatkaa mietinnön pohjalta lainkaan. Työnantajien jyrkkä kanta kertoo siitä, että järjestöjen erimielisyyden juuret ovat pelkkää työaikalakia syvemmällä.


 

 

Kommentti: Työmarkkinajärjestöillä on liikaa

valtaa – eivätkä ne enää osaa käyttää sitä

 

 

 

 

Julkaistu: 7.7. 16:23 - Taloussanomat


 

 

 

Työaikalain uudistuksesta tuli farssi. Yksimielisyys syntyi ainoastaan siitä, että huonoa jälkeä tuli, toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa.
Työministeri Jari Lindström (ps.) on pettynyt, eikä ihme: työaikalain päivittämisen tarpeesta ovat yksimielisiä lähes kaikki, mutta uudistus lässähti työmarkkinajärjestöjen käsissä täydelliseksi pannukakuksi.


Ministeriö oli sitoutunut uudistamaan suomalaisten työaikaa säätelevää lakia järjestöjen tahdon mukaisesti, kunhan nämä tekisivät yksimielisen ehdotuksen.

Valitettavasti EK, SAK, STTK, Akava ja Suomen yrittäjät pääsivät yksimielisyyden ainoastaan siitä, että niiden yhdessä tekemä mietintö on huono. Kaikki osapuolet jättivät mietintöön eriävän mielipiteen.

Keskusjärjestöillä on vuosikymmenten ajan ollut Suomessa poikkeuksellisen paljon valtaa, jolle ei löydy esimerkiksi minkäänlaista perustuslaillista pohjaa.

Työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat neuvotelleet keskenään kaikki merkittävimmät sosiaaliturvaa ja työelämää koskevat lakimuutokset, ja eduskunta on tyytynyt lyömään leiman päälle.

Järjestelylle on aikanaan ollut perusteet, mutta ne ovat käyneet vuosi vuodelta hatarammaksi.

Viime aikoina järjestöt ovat vastanneet kritiikkiin sillä, että ne saavat tuloksia aikaan: onnistuivathan ne vuonna 2014 sopimaan eläkeuudistuksesta hallituksen toiveiden mukaisesti.

Työaikalain uudistusfarssi kuitenkin osoittaa, että paras tuloskunto on jäänyt taakse. Kuinka kauan lainsäätäjiltä löytyy enää tahtoa luovuttaa lainsäädäntövaltaa ulkopuolisten käsiin, jos nämä eivät osaa käyttää sitä?

– Jos lopputuloksina ovat näin riitaisat työryhmät, on nykymuotoisen kolmikantaisen valmistelun mielekkyyttä syytä pohtia, lausui ministeri Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen perjantaina Twitterissä.


Kun kompromissit eivät enää kelpaa

Ilmeinen syy työaikalakiuudistuksen takkuamiseen on se, että työnantajien ja palkansaajapuolen näkemykset työaikojen uudistuksesta ovat kaukana toisistaan.

EK haluaisi niin sanottuja asiantuntijatöitä tekeviä työntekijöitä kokonaan työajan sääntelyn ulkopuolelle. Palkansaajajärjestöt päinvastoin pyrkivät laajentamaan nykyistä sääntelyä niin, että esimerkiksi työmatkatkin voitaisiin laskea työajaksi.

Lopputuloksena oli kompromissi, jossa yksikään osapuoli ei päässyt tavoitteisiinsa. Siinä ei ole mitään uutta, sillä työmarkkinajärjestöjen sopimat uudistukset ovat aina perustuneet kompromisseihin.
 
***

Uutta sen sijaan on se, että tällä kertaa kompromissi ei näytä kelpaavan kenellekään. EK meni eriävässä mielipiteessään niin pitkälle, että sen mukaan uudistyötä ei pitäisi jatkaa mietinnön pohjalta lainkaan.

Työnantajien jyrkkä kanta kertoo siitä, että järjestöjen erimielisyyden juuret ovat pelkkää työaikalakia syvemmällä.


EK ei tyydy pieniin erävoittoihin

Palkansaajapuoli on viime vuodet ollut osittain Juha Sipilän (kesk.) hallituksen rivakoiden otteiden vuoksi polvillaan. Kilpailukykysopimuksessa työntekijät taipuivat poikkeuksellisella tavalla tinkimään eduistaan.

Työnantajat ovat haistaneet vastapuolensa heikkouden ja uskaltautuneet paitsi hautamaan tulopoliittiset kokonaisratkaisut myös yksipuolisesti irtisanomaan lukuisia keskusjärjestöjen välisiä merkittäviä sopimuksia.

EK:n voimakas reaktio sen kunnianhimoisten työaikalakia koskevien tavoitteiden kaatumiseen kielii siitä, että työnantajat eivät enää tyydy pelkkiin voittoihin – ne haluavat murskavoittoja.

Työntekijäjärjestöt pääsivät työaikalakimietinnössä EK:ta lähemmäksi omia tavoitteitaan, mutta kenties ne pyrkivät eriävillä mielipiteillään osoittamaan, etteivät ne aio alistua tyytyjän asemaan.

Helmikuussa tapahtunut 22 keskusjärjestösopimuksen irtisanominen ei ole unohtunut.


Järjestövalta murenee – mitä sen jälkeen?

Hallitus aikoo jatkaa työaikalain uudistamista ratkomalla työmarkkinaosapuolten erimielisyyksiä itse. Nähtäväksi jää, kuinka paljon hallitus seuraavalla kerralla viitsii enää järjestöjen sotkuja setviä.

Keskusjärjestöjen valta murenee väistämättä, sillä työnantajilla ei ole enää entisenlaista halua tai tarvetta pitää siitä kiinni.

Toisaalta kyse on myös luontevasta kehityksestä. Järjestövalta syntyi korkean työllisyyden ja vakituisten työsuhteiden maailmaan, mutta korkea työttömyys ja hiljalleen yleistyvät pätkätyöt sekä pienyrittäjyys näyttävät tulleen jäädäkseen.

Vaikka keskusjärjestöillä on pitkään ollut liikaa valtaa ainakin perustuslain näkökulmasta, ei siirtyminen nykyistä parlamentaarisempaan lainvalmisteluun ole automaattisesti portti taivaaseen.

Lainsäätäjät ovat vuosikymmeniä sitten suoneet osan lainvalmistelutyöstä järjestöjen käsiin, koska näiden välinen jatkuva kauhun tasapaino helpotti kauaskantoisten sopimusten kuten työeläkejärjestelmän ylläpitoa.

Puoluepolitiikassa käänteet voivat olla hyvinkin nopeita. Ajankohtaisena esimerkkinä siitä käy Yhdysvallat, jossa republikaanit tekevät parhaansa kumotakseen demokraattien terveydenhuoltouudistuksen.
 

 


 

Politiikka 30.12.2015 klo 6:19
 
 

Ruotsalaiset sopivat asiat työpaikoilla, mutta

miksi se on Suomessa niin hankalaa?

 

 


 

 

Palkansaajien pahin uhkakuva on, että paikallisesta sopimisesta tulee sanelua. Yritysten mukaan suurin jarruttaja on ammattiyhdistysliike. Joulun välipäivinä työnantaja ja palkansaajat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan.

 


 

Kuvitus sopimimiskulttuurista Suomessa ja Ruotsissa.
 
Palkansaajajärjestöt haluaisivat Suomeen Ruotsin mallin, jossa työntekijää kuunnellaan työpaikalla.Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsin malli

 

- Työnantajalla ja ammattiliitolla on kiistaa palkasta tai korvauksesta

- Työnantajan on aloitettava neuvottelut

- Jos riita ei ratkea, työnantajan on vietävä asia työtuomioistuimeen

- Jos työnantaja ei järjestä neuvotteluja tai vie asiaa tuomioistuimeen, se maksaa palkan tai korvauksen  ammattiliiton vaatimuksen mukaan.

- Työntekijöillä on oikeus saada edustaja osakeyhtiön hallitukseen.

 

Paikallisesta sopimisesta on tullut mantra, joka korjaa työelämän ja parantaa Suomen kilpailukyvyn. Asia on nyt kolmikantaisen työryhmän käsissä. Työryhmä ehti kokoontua ennen joulua vain kerran. Silloin keskusteltiin lähinnä pelisäännöistä.

Luottamus tuntuu olevan hakusessa.

– Aika moni on menettänyt yt-neuvotteluissa työpaikkansa itse, tai kaveri on jäänyt ilman töitä.  Luottamusta ei synny, jos yksi osapuoli sanelee, mitä pitää tehdä, sanoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajajärjestöt haluavat Suomeen Ruotsin mallin. Siellä työnantajan ja työntekijän on yhdessä neuvoteltava ratkaisu riitaan palkasta tai korvauksesta. Mikäli sopua ei synny, työnantajan on mentävä työtuomioistuimeen. Tilannetta tulkitaan aina työntekijän eduksi.

– Se olisi yksi tapa, jolla voi vahvistaa luottamusta. Suomessa työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan pahin vaihtoehto olisi paikallinen sanelu, jota hän tituleeraa myös ilmauksella "management by perkele".

"Suomessa ei ole komentelukulttuuria"

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Suomea ja Ruotsia ei voi verrata keskenään.

– Taloustilanne on erilainen. Suomessa paikalllista sopimista harjoitellaan riitatilanteessa. Jos sitä kulttuuria on harjoiteltu (kuten Ruotsissa) pienissäkin asioissa, se on helpompaa, sanoo EK:n työelämäasiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Länsinaapurissa osakeyhtiön hallitukseen on lain mukaan valittava myös henkilökunnan edustajia. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ajatusta.

Etu-Seppälä ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, että Ruotsissa "diskuteerataan" ja Suomessa komennetaan.  

– Onhan kulttuureissa toki eroja, mutta kyllä meillä on hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria ja tarve edistää paikallista sopimista. Mutta en allekirjoita, että Suomessa olisi vallalla komentelukulttuuri, Etu-Seppälä sanoo.

Onko ay-liike vastaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi viime vuonna yli 6 000 yritykseltä, mikä on niiden mielestä paikallisen sopimisen ja joustojen suurin este. 30 prosenttia yrityksistä vastasi, että työelämän joustoja vaikeuttaa ammattiliiton kielteisyys.

– Minun käsitykseni on ihan toinen. Suomessakin paikalliset neuvottelut työehdoista ovat varsin yleisiä, mutta ongelmia on. Mutta ne eivät johdu siitä, että työntekijät ovat haluttomia sopimaan, sanoo Akavan Maria Löfgren.