– Meidän pitäisi tehdä sosiaaliturvasta sellainen, että se tuuppii töihin enemmän kuin nyt, ja sitten meidän pitäisi tehdä yrityksille helpommaksi ja taloudellisesti houkuttelevammaksi rekrytoida ihmisiä. - Ei se sen kummempaa ole, Juhana Vartiainen sanoo.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen: Sosiaaliturvan pitäisi

tuuppia töihin

 

Työllisyyskasvu ei voi pian enää jatkua, jos ihmisiä ei saada työmarkkinoille.

Työn tarjontapolitiikkaa olisi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mielestä pitänyt harjoittaa jo paljon nykyistä aikaisemmin.

 

Suomen työllisyyskasvu ei voi hänen mukaansa pian enää jatkua, koska meillä ei ole enää ihmisiä, joita saisi työmarkkinoille ilman suuria kustannuksia.

– Se osoittaa vaan sen, että työpanoksen tarjontapolitiikkaa olisi pitänyt harjoittaa jo paljon, paljon aikaisemmin, hän totesi torstaina Porissa Suomi Areenan keskustelussa työvoimapulasta.

Hän huomautti myös, että suomalaiset liikkuvat nykyään vähemmän kuin ennen työn perässä. Suomessa on nyt hänen mukaansa ensi kertaa sellainen sosiaaliturva, joka mahdollistaa sen, että ei tarvitse lähteä työn perässä.

 

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) esitti räätälöityjä toimenpiteitä syrjäytyneiden nuorten ja piilotyöttömien saamiseksi työmarkkinoille. Hän muistutti, että työikäisen väestön suurin kasvupyramidi on maahanmuuttajissa.

– Meidän pitää huolehtia siitä, että tänne jo tulleet maahanmuuttajat saadaan integroitua tähän yhteiskuntaan ja työhön, Ihalainen painotti.

 

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen muistutti, että kohtaanto-ongelma on tällä hetkellä päivänselvä, samaan aikaan on avoimia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita.

Hänen mielestään olemme hitaita reagoimaan talouden muutoksiin, sillä meillä on
on valtavasti byrokratiaa ja byrokratialoukkoja, jotka vaikuttavat työllistymiseen ja työllistämiseen.

 


 

– Enemmän on kyse siitä, että Suomi on päässyt maailmantalouden mukaan kuin että jollain yksittäisellä hallituksen toimella olisi hirveän suuri merkitys tässä. Toki ne toimet varmasti ovat tähän samaan suuntaan vaikuttaneet.


 

 

 

Taloustietäjät: Työllisyystavoitteen

täyttyminen on enemmän maailmantalouden

kuin hallituksen ansiota

 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hallituksen työllisyystavoite voidaan saavuttaa ensi vuonna.

 

Työllisyys
Pojan hiustenleikkuu.
Jyrki Lyytikkä / Yle
 

Suomen talous on tällä hetkellä hyvässä vireessä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan työllisten määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna yli 70 000 henkilöllä, mikä on reilusti aiemmin arvioitua runsaammin.

 

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on asettanut työllisyystavoitteekseen yli 72 prosenttia. TEM katsoo, että tavoite voidaan saavuttaa. Ministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste noussee 72,1 prosenttiin ensi vuonna.

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen arvioi, että työllisyystilanne johtuu talouden yleisestä hyvästä vedosta enemmän kuin hallituksen toimista.

– Toki hallitus ei ole tehnyt mitään sellaista, joka haittaisi työllistymistä, Valkonen sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tärkein tekijä työllisten lisääntymiseen on maailmantalouden paraneminen, mikä vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen.

Kososen mukaan on vaikea sanoa, kuinka paljon hallituksen toimet ovat tarkalleen vaikuttaneet tilanteeseen.

 


 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää paikallisen sopimisen lisäämistä seuraavan hallituksen tärkeimpänä työmarkkinauudistuksena. Näin voitaisiin vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja luoda lisää työpaikkoja. – Lisäksi tarvitaan lakisääteinen toisin sopimisen oikeus myös työehtosopimusten kehittämiseksi. Ne alkavat uudistua, kun on aito mahdollisuus sopia myös toisin. Tällä hetkellä moni työehtosopimus on kahle, joka estää työyhteisön kehittämisen.

 

Vain 23 prosenttia vastustaa vapautta sopia työehdoista. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Suomalaisilta vahvaa tukea paikalliselle

sopimiselle

 

 

Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa paikallista sopimista työpaikoilla. Se sisältäisi vapauden sopia työehdoista, kun sekä työnantaja että työntekijä haluavat sitä yhdessä.

Vain 23 prosenttia kertoi vastustavansa paikallisen sopimisen laajentamista. 14 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.

– Tutkimuksen tulos on erittäin vahva viesti paikallisen sopimisen puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Myös kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) pitää tuloksia lupaavina.

– Rohkaiseva tulos suomalaisten asenteista. Työpaikkasopimisen edistäminen jäi tällä hallituskaudella valitettavasti lähtöruutuun. Ensi vaalikaudella sen on syytä olla vahvasti agendalla, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

 

Hän ei usko väitteisiin, joiden mukaan paikallinen sopimus johtaisi työntekijöiden ”jyräämiseen”. Työmarkkinajärjestöjen jarrutuksen takana on lähinnä valtapolitiikka.

– Jos sopiminen siirtyy työpaikoille, myös valtaa siirtyy liitoilta työpaikoille, Pentikäinen sanoo.

– Meillä on työvoimapula, jokaisen työnantajan pitää kohdella henkilöstöään hyvin. Jos niin ei tee, yrityksellä ei ole kohta yhtään työtekijää jäljellä.

Kantar TNS:n tekemään tutkimukseen vastasi 1002 suomalaista. Tutkimukseen vastaajista 652 eli 65 prosenttia kuuluu johonkin ammattiliittoon.

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen 
 

Työssäkäyvät antavat erittäin vahvan tuen työpaikkasopimiselle. Myös @YTK_Loimaa jäsenmaksun maksaminen henkilöstöetuna on vahvasti porukan mieleen. https://www.yrittajat.fi/uutiset/592189-tutkimus-kaksi-kolmesta-suomalaisesta-kannattaa-paikallista-sopimista-tyopaikoilla …

Tutkimus: Kaksi kolmesta suomalaisesta  kannattaa paikallista sopimista työpaikoilla

Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että työpaikoilla pitäisi olla vapaus sopia työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä haluavat sitä yhdessä.

yrittajat.fi
 

The Economistin haastatteleman antropologi David Greaber muistuttaa, että suorittavan työn tehokkuutta seurataan huomattavasti tarkemmin kuin toimisto- ja tietotyön tehokkuutta. Näin säästettyjä resursseja hukataan toimistojen näennäistöissä. Greaberin mukaan ihmiset pitäisi vapauttaa.


  

 

Huippuyliopiston professori määrittelee

”paskaduunit” – Niitä tekee meistä 37-40% ja

ne voivat olla yllättävän tuttuja

 

   
 
Huippuyliopiston professori määrittelee ”paskaduunit” – Niitä tekee meistä
 37-40% ja ne voivat olla yllättävän tuttuja

Ihmiset haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä ja joka muuttaa maailmaa paremmaksi.

 

 

The Economistin haastatteleman antropologi David Greaberin mukaan 37-40 prosenttia ihmisistä tekee niin sanottua paskaduunia. Greaber on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä Bullshit Jobs: A Theory.

 

Väite on provokatiivinen. Ei kuitenkaan kannata luulla, että Greaber on mikä tahansa päivystävä dosentti.

Vuosina 1998–2007 hän työskenteli apulaisprofessorina Yalen yliopistossa. Nyt hän on professori London School of Economicsissa (LSE). Times Higher Education on rankannut Yalen maailman 12. parhaaksi ja LSE:n 25. parhaaksi yliopistoksi.

Greaber määrittelee paskatyöksi työn, jota työntekijä pitää merkityksettömänä. Yllättävän korkea luku, jopa 40 prosenttia, perustuu Greaberin mukaan kyselytutkimuksiin. Ihmiset haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä ja joka muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kyse on siis työntekijän kokemuksesta. Greaber on kuitenkin sitä mieltä, että useimpien ihmisten kokemus vastaa todellisuutta.

Merkityksettömät työt eivät ole hampurilaisravintoloissa, tehtaissa tai vanhuspalveluissa vaan virastoissa, henkilöstöhallinnossa, rahoituksessa, viestinnässä ja monissa muissa asiantuntija- ja päällikkötehtävissä.

 

”Yrityksissä on kokonaisia tiimejä, joiden tehtävä on suunnitella yritysraporttien grafiikkaa tai kirjoittaa yritystä ylistäviä artikkeleita sisäiseen julkaisuun, jota kukaan ei lue. Usein he (työnsä merkityksettömäksi kokevat työntekijät) vain väsäävät kissameemejä ja pelaavat tietokonepelejä.”

Greaberin mukaan johtajat pitävät hyödyttömiä ihmisiä töissä siksi, että heidän oma arvovaltansa ja joskus jopa palkkansa riippuu alaisten määrästä. 

"Antropologina tiedän, että vapaa-aika ei ole ongelma. On lukuisia yhteisöjä, joissa ihmiset tekevät tuottavaa työtä vain pari kolme tuntia päivässä. Heillä ei ole vaikeuksia keksiä mielekästä muuta tekemistä."

”Ajattele millaisia ideoita ja millaista kulttuuria, tiedettä ja musiikkia saattaisi syntyä jos ihmiset vapautettaisiin tekemään mitä he haluavat. … Aika paljon tietysti ihan huuhaata. ... Ja jos saisimme edes yhden tai kaksi miles davisia, einsteinia, freudia tai shakespearea niin olisimme jo voitolla.”

 


 

Kausitasoittamaton työttömyysaste oli korkeampi 9,3 prosenttia ja työllisyysaste 72,3 prosenttia. Muissa länsimaissa näihin lukuihin kiinnitetään kuitenkin harvoin huomiota.


  

Ekonomisti: Aktiivimalli on parantanut

työllisyyttä

 

Julkaistu: 27.6. 8:29 |  Taloussanomat | Sami Noponen


  

Hallituksen työllisyystavoite näyttää olevan toteutumassa, Hypon pääekonomisti arvioi.
Työttömyys jatkoi toukokuussa laskuaan, kertoi Tilastokeskus tiistaina. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan hallituksen työllisyysastetavoite on jo lähellä toteutumistaan.


– Toukokuun työllisyystilastot yllättivät iloisesti: työttömyysaste tippui jo 7,6 prosenttiin ja työllisyysaste nousi 71,4 prosenttiin. Hallituksen itselleen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta näyttää toteutuvan ennen ensi kevättä, Brotherus toteaa tiedotteessa.

Brotheruksen mukaan tärkein syy työllisyyden paranemiselle on talouskasvu, joka on yllättänyt myönteisesti maailmalla, euroalueella ja Suomessa.


– Työllisyyttä parantaa aavistuksen vuoden alussa alkanut aktiivimalli, mutta suurin osa työmarkkinoiden toipumisesta tulee pysyvistä täysiaikaisista työsuhteista.

Kausitasoittamaton työttömyysaste oli korkeampi 9,3 prosenttia ja työllisyysaste 72,3 prosenttia. Muissa länsimaissa näihin lukuihin kiinnitetään kuitenkin harvoin huomiota.

– Työttömyyden laskun lisäksi pehmeät mittarit kertovat myönteisestä kehityksestä: piilotyöttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys laskevat ja ylitöiden määrä on noussut uuteen ennätykseen, Brotheus toteaa.

Positiivisissa luvuissa piilee Brotheruksen mukaan myös uhka: talouskasvu törmää työvoimapulaan piakkoin.

Myös vuoden alussa voimaan astunut alkuperäinen aktiivimalli kiristää palkansaajajärjestössä edelleen hermoja. Helmikuussa SAK järjesti Helsingin Senaatintorilla mielenosoituksen aktiivimallia vastaan.


  

 

Yle näyttää suorana 28.6. klo 10.25 –

Päättääkö SAK:n hallitus uusista vastatoimista

hallituksen työllistämispolitiikalle?

 

SAK:n hallitus keskustelee toimista maan hallituksen työllistämispolitiikkaa vastaan. Tulilinjalla ovat Sipilän hallituksen suunnitelmat helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä ja sallia perusteettomat määräaikaiset sopimukset alle 30-vuotiaille.

 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
SAK kaavailee uusia vastatoimia hallituksen työllistämispolitiikalle
 
 

Ohjelma on tulossa katsottavaksi tänään klo 10.25

SAK kaavailee uusia vastatoimia hallituksen työllistämispolitiikalle
 

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hallitus on kutsuttu tänään koolle maan hallituksen suunnittelemien työllistämistoimien takia. SAK kertoo tiedotteessaan, että sen hallitus keskustelee ”järjestöllisistä toimista”, mutta mahdollisia toimia ei ole tarkemmin avattu.

 

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo kokouksen päätöksistä aikaisintaan kello 10.30. Yle näyttää sen suorana Areenassa.

SAK:n tiedotteessaan mainitsemat työlainsäädännön heikennykset viittaavat hallituksen suunnitelmiin helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä ja sallia perusteettomat määräaikaiset työsopimukset alle 30-vuotiaille, kolme kuukautta työttömänä olleille työnhakijoille.

Lakiluonnosten pitäisi lähteä kesän aikana lausunnoille, jotta uudistukset ehdittäisiin tehdä tämän vaalikauden aikana.

Lisäksi SAK viittaa omaehtoiseen työnhaun malliin eli niin kutsuttuun aktiivimalli kakkoseen, jonka on myös tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesän aikana. Työttömän olisi haettava tiettyä määrää työpaikkoja sanktioiden uhalla.

 


 

"Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on kattavaa. Myös lainsäädännön valvonta työsuojeluviranomaisten toimesta on hyvällä mallilla. Näihin ei tarvita muutoksia. Asenteisiin sen sijaan tarvitaan", Leppänen sanoo. Kyselyn toteutti EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin 18–64-vuotiaisiin, ja siihen vastasi 2128 henkilöä 11.–16. tammikuuta 2018. Virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä.


 

 

Kysely: Lähes joka viides kokenut ikäsyrjintää

työtä hakiessa – Vain harva ilmoittaa

syrjinnästä eteenpäin

 

   
 
 

Koetusta ikäsyrjinnästä ilmoitetaan harvoin ylemmälle taholle. Myös asiakkaat ja työkaverit syrjivät iän perusteella.

 

Vain harva työelämässä ikäsyrjintää kokeneista ilmoittaa asiasta eteenpäin, selviää EK:n teettämästä ikäsyrjintäkyselystä.

 

Kyselyssä haastateltiin yli 2100 työikäistä suomalaista. Työnantajan taholta tapahtuva ikäsyrjintä on yleisintä työnhaun yhteydessä, kun taas työsuhteen päättymisen yhteydessä koettu syrjintä on harvinaisempaa.

Työtä hakiessa ikäsyrjintää on kokenut 18 prosenttia vastaajista, kun työsuhteen päättymisen yhteydessä syrjintää on kokenut 6 prosenttia. Työ- tai virkasuhteen aikana ikään kohdistunutta syrjintää on kokenut 12 prosenttia vastaajista.

 

Ikäsyrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijää tai työnhakijaa kohdellaan hänen ikänsä perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta työnhakijaa tai työntekijää vertailukelpoisessa tilanteessa.

Ikäsyrjintää kokeneista vastaajista noin 90 prosenttia on jättänyt ilmoittamatta siitä eteenpäin työnantajalle, henkilöstön edustajalle, työterveyshuoltoon tai viranomaiselle.

"Vaikka kyseessä onkin subjektiivinen syrjintäkokemus, joka ei aina vastaa objektiivista totuutta, tulisi siitä ilmoittaa, jotta asia voidaan selvittää", EK:n asiantuntija Kaisa Leppänen sanoo tiedotteessa.

 

Eri ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja viimeisen kahden vuoden aikana työnantajan taholta koetussa ikäsyrjinnässä. Kyseisenä aikana vähiten työnantajasta aiheutuvaa ikäsyrjintää ovat kokeneet 25–44-vuotiaat.

 

Muiden kuin työnantajien taholta eniten ikäsyrjintää ovat kokeneet alle 35-vuotiaat. 18–24-vuotiaista 17 prosenttia on kokenut tällaista ikäsyrjintää viimeisen kahden vuoden aikana, kun 25–35-vuotiaissa osuus on 13 prosenttia.

Kyselyn perusteella naiset kokevat enemmän syrjintää muiden kuin työnantajien taholta kuin miehet. Tällöin syrjivät sekä asiakkaat että työkaverit.

 


 

Yksi tapa parantaa työnteon kannustavuutta on tukien ja palkkatulojen suhteen muuttaminen. Käytännössä työttömiä voi siis aktivoida myös heikentämällä heidän tukiaan. Tukien roimilla leikkauksilla voisi olla pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja tuleviin sukupolviin. Työttömien ”kiusaaminen” ja ”tökkiminen” on hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin heidän ajamisensa köyhyyteen.


 
 
 
Politiikka    |   Kommentti
 

Vihattu aktiivimalli voi pelastaa

hyvinvointivaltion

 

Työttömien painostamisella voi olla tärkeä tehtävä silloinkin, kun se ei johda työllistymiseen, kirjoittaa HS:n politiikan ja talouden toimituksen uutistuottaja Tuomas Niskakangas kommentissaan.

 

 
HELSINGIN Sanomat kertoi torstaina, että hallitus suunnittelee ”aktiivimalli kakkosen” toteuttamista. Malli velvoittaisi työttömät rangaistuksen uhalla hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa.


Tänä vuonna käyttöön otettu alkuperäinen työttömien aktiivimalli kohtasi valtavan vihavyöryn. Puhuttiin työttömien ”kiusaamisesta”, ”polvilleen laittamisesta” ja jopa ”niskalaukauksista”.

Kovaa vastustusta voi odottaa myös aktiivimalli kakkoselle.

Keskustelusta tulee helposti sellainen kuva, että hallitus haluaisi työttömille pahaa, vaikka tavoite on jotain ihan muuta. Hallituksen tärkeä tehtävä on pitää mahdollisimman iso osa työikäisestä väestöstä töissä. Se on erityisen olennaista juuri nyt – tämän ja seuraavan hallituksen toimikausilla. Suomen ikärakenteen takia iso osa suomalaisista on joka tapauksessa työelämän ulkopuolella.
 

TYÖTTÖMIEN aktivointi on hyvä keino työllisyyden lisäämiseen erityisesti yhdestä syystä. Se lisää hyvinvointivaltion hyväksyntää. Hyvinvointivaltio on ihmiskunnan historian suuria saavutuksia. Pohjoismaissa malli on kiillotettu timantiksi. Maailmanlaajuisesti katsoen elämme paratiisissa.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden suurin uhka on se, että se menettää kansalaisten silmissä oikeutuksensa.


Hyvinvointivaltio ei kestä ilman runsaita verotuloja, joita keskiluokka ja rikkaat helposti alkavat kyseenalaistaa. Olisi musertavaa, jos keskiluokka kokisi elättävänsä maksamillaan veroilla ihmisiä, jotka eivät edes halua elättää itseään.

Siksi työttömien pitäminen aktiivisena on tärkeä keino pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan oikeutusta. Työttömän aktiivisuus lähettää viestin silloinkin kun työhakemus on epätoivoinen tai koulutukseen on menty vastahakoisesti. Aktiivisuus kertoo, että kaikki tekevät jotain, kaikki osallistuvat.

Silloin veronmaksaja pysyy tyytyväisenä ja hyvinvointivaltio terveenä.

AKTIIVIMALLIEN tehostamisesta kannattaa jatkaa keskustelua, mutta niiden vastustajien kannattaa miettiä myös vaihtoehtoa. Aktiivimalli ja sen seuraaja eivät ole kovimpia keinoja, joita pöydällä on ollut viime vuoden aikana.
 
 
 

Hallitus lähettää esitysluonnoksen lausuntokierrokselle juhannuksen jälkeen. Lausuntokierrokselta saatu palaute käydään läpi ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. Tiedotteen mukaan hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.


 

 

Aktiivimallin kakkosversio etenee – Yle ja HS:

Työttömän pitäisi hakea kuukausittain neljää

työpaikkaa

 

   

Jari Lindström.
Jari Lindström. KUVA: PETTERI PAALASMAA

Keskustelut työelämän keskusjärjestöjen kanssa jatkuvat tällä ja ensi viikolla, työministeri Jari Lindström sanoo.

 

 

 

Työministeri Jari Lindström (sin) on kutsunut työelämän keskusjärjestöt mukaan omatoimisen työnhaun mallin valmisteluun. Malli on jatkoa työttömyysturvan aktiivimallille.

Asiasta uutisoi Uusi Suomi.

Hallitus esittää työttömyysturvan karensseihin maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyviä muutoksia. Työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi vastedes omatoimista työnhakua, ja samalla muut työttömyysetuuden saamiseen liittyvät velvollisuudet vähenisivät.

"Hallitus on huomioinut omatoimisen työnhaun mallin valmistelussa aiemmin saamansa palautteen. Keskustelut työelämän keskusjärjestöjen kanssa jatkuvat tällä ja ensi viikolla. Tämän jälkeen voin kertoa enemmän mallin sisällöstä", Lindström sanoo tiedotteessa.

 

Ylen ja Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan työttömän olisi haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, minkä lisäksi hänen pitäisi tehdä verkossa työllistymissuunnitelma. Suunnitelman etenemisestä pitäisi raportoida kuukausittain.

Yle kertoo, että malliin liittyviä sanktiota olisi lievennetty aiemmista suunnitelmista, joiden mukaan työnhaun laiminlyönti ilman pätevää syytä olisi johtanut työttömyysetuuden menettämiseen kahdeksi kuukaudeksi.

 

Ylen ja Helsingin Sanomien tietojen mukaan mallin tuoreimman esityksen mukaan ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi varoitus tai huomautus. Toisesta laiminlyönnistä tulisi prosenttiperustainen vähennys tai 30 päivän karenssi, ja kolmas laiminlyönti pidentäisi karenssia kahteen kuukauteen. Helsingin Sanomien mukaan neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäoloehto. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että olisi oikeutettu työttömyysetuuteen vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.

 


 

– Tanskan prosenteilla meillä olisi noin satatuhatta ihmistä enemmän töissä kuin nyt. Meillä riittäisi palveluihin ja velan maksuun yli miljardi euroa enemmän rahaa pelkästään säästyneinä työttömyyden kustannuksina. Suurin hyötyjä olisi kuitenkin yksilö itse, jolla työn kautta säilyy usko tulevaisuuteen ja kykyyn huolehtia itsestään.

 

Kai Mykkänen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Näin meillä olisi 100 000 ihmistä enemmän

töissä kuin nyt”

 

 

Kai Mykkäsen mukaan palkkaamisen kynnystä on madallettava ja sosiaaliturvan on aina kannustettava työntekoon.

 

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) tahtoo joustavoittaa Suomen jäykkiä työmarkkinoita. Mallia uudistuksiin tulisi ottaa Tanskasta, ministeri kirjoittaa Aamulehdessä.

 

– Suomi ei ole Tanska, mutta tietyt lainalaisuudet vaikuttavat kaikkialla. Tanskan mallin voisi kiteyttää neljään kulmakiveen: työntekijöiden helppo irtisanominen, hyvä työttömyysturva työttömyyden alkuvaiheessa, tukien velvoittavuus ja työvoimahallinnon palvelut, jotka tsemppaavat mutta myös patistavat. Yhdenkään näistä ei pitäisi olla mahdoton Suomessakaan.

Mykkäsen mukaan ”tasajalkaloikka Tanskan suuntaan tarkoittaa kiireellisimmin kahta asiaa”.

– Ensinnäkin työn hinnan ja työsuhteen riskien summan on asetettava kunkin kohdalla tasolle, joka mahdollistaa työllistymisen. On julmaa lisätä ihmisten määrää, jotka päätyvät epätoivon kautta osattomuuteen. Toiseksi sosiaaliturva ei saa ohjata passivoitumaan. Tuen ehtona on oltava aktiivisuus. Toisaalta työkeikalle lähtö ei saa johtaa huonompaan ansiotasoon kotona pysymiseen nähden. Tukien vähenemisessä ei saa olla portaita, jotka tekevät keikasta tappiollisen.

 

Mykkänen kirjoittaa, että Suomen työttömyystuet ovat jo nyt suunnilleen Tanskan tasolla.

– Sen vastapainona Suomessakin yrittäjille kannattaa luoda tilanne, jossa he eivät liikaa pelkää työntekijän palkkaamista. Eduskunnassa vasemmiston edustajat huutelevat näistä asioista keskusteltaessa, että mitä täällä puhutaan palkkaajan asioista, kun piti puhua työttömistä. Kaiken avain on ymmärtää, että yhtään uutta työpaikkaa ei synny, jos palkkaaja ei usko työsuhteen mielekkyyteen.

Ministerin mukaan työmarkkinoiden joustavoittamista on toteutettu Tanskassa lähes kaksi vuosikymmentä hyvin tuloksin.

 


 

Liitoilla ja keskusjärjestöillä on kolmikannan puitteissa ollut Matti Virénin mukaan avainasema sekä työehtosopimuksien luonnissa että kaikessa työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tämä on professorin mukaan johtanut muun muassa palkkojen verraten pieneen vaihteluväliin työntekijöiden välillä. – Palkkojen pieni vaihteluväli merkitsee tietenkin sitä, että heikon tuottavuuden alat eivät kykene luomaan työpaikkoja, koska niiden kustannukset ylittävät kannattavan liiketoiminnan marginaalit.

 

SAK:n toimitilat Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Professori synkkänä ay-liikkeestä: Puhe

uudistuksista on lähes kuollut

 

 

Matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja olisi Matti Virénin mukaan huolehdittava.

 

– Suomessa keskustelu työmarkkinoiden reformeista on lähes kuolleessa tilassa, koska poliitikot eivät halua haastaa vaikutusvaltaisia ammattiliittoja vaan pikemminkin yrittävät etsiä ratkaisuja erilaisten välikäsien kautta, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén toteaa Suomen Perusta -ajatushautomon julkaisemassa Suomen talouden ongelmia ja mahdollisuuksia käsittelevässä artikkelikokoelmassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia.

Hän listaa esimerkkeinä ”välikäsistä” erilliset työmarkkinat maahanmuuttajille, palkattomat harjoittelujaksot, pätkätyöt, reppufirmat ja työllisyyssubventiot.

 

Matti Virénin mukaan on selvää, etteivät kaikki voi tulevaisuudessa olla töissä high-tech-yrityksissä. Siksi työllisyyden hoidossa olisi hänen mukaansa huolehdittava myös matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja.

 

Varakkaat liitot nauttivat verotukia

Professori Matti Virén luonnehtii kysymystä Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta kiistanalaiseksi.

 

– Jotkut tosiasiat saavat meidät epäilemään, että markkinat toimisivat todella hyvin. Meillä on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista ja osin seurauksena hyvin vaikutusvaltaiset ammattiliitot, Virén kirjoittaa.

– Liittojen vaikutusvaltaa korostavat vielä niiden poikkeuksellisen suuri varallisuus, joka on huomattavalta osin valtion avokätisten verotukien ansiosta, hän jatkaa. 


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 

Antti Palola on oikeassa

Suomen kannattaa luopua EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta. Hyvä, että näin ajattelee nyt myös ay-liikkeen pomo.

 
AMMATTIYHDISTYSLIIKE kertoo usein reaktiivisesti, miksi tätä tai tuota päätöstä ei pidä tehdä. Kun ­Euroopan unionia aiottiin vuosituhannen alussa laajentaa, SAK huolestui työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.


SAK teetti vuonna 2000 kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin sitä, kuinka moni virolainen olisi tulossa Suomeen ­rajojen madalluttua unionijäsenyyden myötä. Kyselyssä joka kolmas virolainen oletti työskentelevänsä todennäköisesti tai melko todennäköisesti ainakin aika ajoin Suomessa. Nämä todennäköisyydet ja ajoittaisuudet katosivat SAK:n julkis­taessa tuloksen. SAK antoi ymmärtää, ­että 1,3 miljoonan ihmisen kansasta Suomeen vyörähtäisi 400 000, minkä vuoksi työvoiman vapaalle liikkumiselle Virosta päin tarvitaan 7–10 vuoden siirtymäaika.

Viron tilastojen mukaan Suomessa töissä käyviä on noin 20 000. Pysyvästi Suomessa asuvia virolaisia on ehkä 50 000. SAK:n luvuista on jääty kauas, ja kaiken lisäksi virolaisia on tarvittu kipeästi Suomen työvoimatarvetta täyttämään.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ­arvioi torstaina, että unionin ulkopuo­lelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Hän on oikeassa: Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ja ay-liike aktiivista asennetta.
 
 

Näkökulma: Tätä viestiä ja kannanottoa olen odottanut useita vuosia Hakaniemestä. Nyt sen julkaisee suoraselkäisesti puheenjohtaja Antti Palola. -Nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa on mahdotonta ylläpitää alle 75-78% työllisyysasteella. - Tarvitaan joustavampia työmarkkinoita, ja etenkin pieniä puroja sieltä täältä yhteistyössä, yhteiskunnassa. Tälläisiä työmarkkinoita ovat mm. nuoriso, maahanmuuttajat ja seniorit. Esimerkkinä nuoriso: kisällillä ei voi olla heti alkuun, mestarin palkkaa! (mm. oppisopimusjärjestelmä) - Maahanmuuttaja ei työllisty ilman palkkatukea! (Ruotsin malli) - Yli 55v. seniorille tulee kehittää vaiheittainen työelämäkaari, samaten vaiheittaisella palkkatuella, kohti eläkettä. - Palkkatukimalli ei ole yhteiskunalle suinkaan halpa; mutta Suomen kansalaiset ovat veronmaksajina kullan kallita - työelämässä! Myös laskennallisesti, elinkaarella. - KimsBlog

 

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STTK:n Antti Palola AL:lle: Työllisyyden on

oltava yli 72 prosenttia

 

Työllisyysasteen nostaminen on myös työmarkkinajärjestöjen asia, kertoo STTK:n puheenjohtaja.

 

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää, että työmarkkinajohtajat kokoontuisivat pohtimaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin uudistuksia.

 

–Keskusjärjestöjen johdon olisi syytä miettiä asiaa ja muodostaa selkeä kuva siitä, mihin suuntaan eläkejärjestelmää kehitetään, eikä vain vahtia maksutasoa ja etuisuuksia, Palola kertoo Aamulehdelle.

Hänen mukaansa työmarkkinajohtajien olisi pohdittava vaihtoehtoja sille, miten vastakkainasettelu nuorten ja jo eläkkeellä olevien välillä vältetään.

 

–Keskustella voitaisiin, pitääkö jo maksussa olevien eläkkeiden nauttia perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Toinen pohdintaa vaativa asia on, että voitaisiinko nykyistä työeläkeindeksiä muuttaa niin, että se jarruttaisi jo maksussa olevien eläkkeiden nousua eli siis hillitsisi eläkemenojen kasvua, Palola nostaa keskusteluun kaksi vaihtoehtoa.

–En halua, että mahdollisesti edessä oleva eläkemaksujen nousu hoidetaan niin, että ensin korotetaan työssä olevien eläkemaksuja ja sitten aikanaan leikataan heidän etuuksiaan tai pidennetään työuria entisestään, hän sanoo.

 

Palolan mukaan korkea työllisyysaste on tärkeää eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.

–Alkaa olla konsensus siitä, että työllisyysasteen on oltava korkeampi kuin hallituksen nyt tavoittelema 72 prosenttia ja kaikki tekevät töitä sen eteen, hän kertoo Aamulehdelle.

 


 

Kirjoittajien mielestä tukijärjestelmän pitäisi kannustaa paremmin työntekoon. – Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat.


 

 

Juhana Vartiainen kannustaa

matalapalkkaisiin töihin: ”Työ kannattaa

Suomessa poikkeuksellisen heikosti”

 
Luotu: 
11.5.2018 11:47
Päivitetty: 
11.5.2018 11:55

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut voimakkaasti muun muassa vuoden alussa voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia. Arkistokuva.
 
|

Suomessa työnteko kannattaa poikkeuksellisen heikosti sosiaaliturvan vuoksi. Tätä mieltä ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, jotka kirjoittavat aiheesta yhteisblogissaan.

 

Vartiainen on aiemmin profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut muun muassa hallituksen aktiivimallia voimakkaasti julkisuudessa. Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat, että Eurostatin mukaan työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin, mutta silti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen alimpia sosiaaliturvaetuuksia liian vähäisiksi vuonna 2015.

 

– Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella. Se ei ottanut laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen muita osia. Sosiaalisten oikeuksien komitean arvio antaa tilanteestamme väärän kuvan, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat blogissa.

Kirjoittajien mukaan vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa pitäisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, johon kuuluvat rahallisten etuuksien lisäke sote-palvelut ja niihin liittyvät maksukatot ja helpotukset.

–Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk. Toimeentulotuki on erittäin ongelmallinen tukimuoto.

 

Vartiaisen ja Maanselän mukaan vähimmäisetuuksia kannattaisi vertailla maiden välillä. He nostavat esille muun muassa sen, että Suomessa ja Ruotsissa on saman verran toimeentulotuen käyttäjiä, vaikka Ruotsissa on noin kaksinkertaisesti asukkaita Suomeen verrattuna.

Lisäksi asumistuki ja toimeentulotuki ovat Suomessa korkeammat kuin Ruotsissa, ja Ruotsissa yli vuoden työttömänä olleista vain alle viidennes sai työttömyysetuutta, kun Suomessa osuus oli yli 90 prosenttia. Tosin Suomea ja Ruotsia on hyvin vaikea verrata toisiinsa muun muassa erilaisten vuokra-asuntomarkkinoiden takia. Lue lisää: Asumistukimenot uudelle miljardiluvulle – ”Kannustinloukun purkamisella on aina hinta”

Vartiaisen ja Maanselän mukaan Ruotsin tilannetta selittää se, että ansiosidonnaisen menettäneet pitkäaikaistyöttömät saavat aktiivisuutta vastaan maksettavia tukia, joita ei lasketa varsinaisiksi työttömyysetuuksiksi EU-tilastoissa.

 

– Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.

Korkeat vähimmäistyöttömyysetuudet ovat kirjoittajien mielestä perusteltuja köyhyyden vähentämisen kannalta, mutta ne johtavat heikkoihin kannusteisiin tehdä erityisesti matalapalkkaisia töitä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kirjoittajat pitävät tätä yhtenä syynä työvoimapulalle.

 

Lisäksi Vartiainen ja Maanselkä muistuttavat Suomen työn rajaveroasteen olevan korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Rajaveroaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon veroa pitää maksaa jokaisesta tienatusta lisäeurosta.

– Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.

 


 

– Ay-liikehän pelkää, että tämä uudistus vähentäisi yhteiskunnassa merkittävästi järjestäytymisastetta ja sitä kautta ay-liikkeen valtaa. En ole varma tästä perustelusta, vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula sanoo. Väittelyn osapuolet Anna Kontula ja sinisten ryhmäjohtaja Simon Elo korostivat, että työelämä on joka tapauksessa isossa murroksessa ja järjestäytymisaste laskee. Miten merkittävästä uudistuksesta sinisten ehdotuksessa olisi todellisuudessa kyse? Tästä Kontulan ja Elon näkemykset kuitenkin erosivat.

 

Verkkouutiset

”Ay-liike pelkää valtansa puolesta” – Simon

Elo ja Anna Kontula väittelyssä

 

 

Työelämä elää isoa murrosta ja järjestäytymisaste laskee.

Sinisten ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta muihinkin kuin vain työttömyyskassaan kuuluville ei saa täystyrmäystä salin vasemmalta laidaltakaan. Tämä ilmeni Verkkouutisten ensimmäisessä väittelysarjassa, jonka aiheena oli sinisten ehdotus.

 

Verkkouutiset yritti houkutella tähän väittelyyn ensin myös lukuisia SDP:n kansanedustajia, mutta he kieltäytyivät yksi toisensa jälkeen. Kontula ja Elo sivuavat väittelyssä myös SDP:n ja ay-liikkeen välistä suhdetta.

Katso Anna Kontulan ja Simon Elon väittely Verkkouutisten Plus-sivustolta videoklippeineen ilmaiseksi omilla Facebook-tunnuksilla kirjautumalla.

 


 

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.


  

Hämmästys Suomen työmarkkinoista –

Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa

sopia joustavammin kuin 45 000?

 
 
Luotu: 
10.4.2018 16:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.
 
|

Seuraavan hallituksen pitäisi lisätä järjestäytymättömien yritysten joustomahdollisuuksia, esittää eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.).

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina puhunut Pekkarinen kummasteli, kuinka samoista asioista ei voida paikallisesti sopia edes kaikissa saman alan yrityksissä.

 

–Sanotaan, että annetaan joustoja yhä enemmän ja enemmän niille 25 000 yritykselle. Mutta ne 45 000 yritystä, niissä ei lainkaan sallita joustojen toteutumista. Onhan tämä nyt niin vanhakantainen ajattelutapa kuin olla ja mahtaa, sanoo Pekkarinen. 

 

Luvuilla Pekkarinen viittaa järjestäytymättömiin ja järjestäytyneisiin työnantajiin. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin 50 000 on järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia. Työehtosopimuksia ne noudattavat kuitenkin yleissitovuuden pohjalta.

Järjestäytyneen yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat laajemmat niin sanotun normaalisitovuuden pohjalta.

***

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.

 


 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

– Työ on parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi Pariisin vaikeissa lähiöissä moni on onnistunut työllistymään uusien liikennepalveluiden kautta, Torvelainen sanoi. Kielivaatimukset saattavat myös vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Esimerkiksi taksikokeen voi suorittaa tällä hetkellä vain suomeksi tai ruotsiksi.

 

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Juhana Vartiainen: Nykyinen sosiaaliturva

pitää yllä työttömyyttä

 

 

Kansanedustajan mukaan järjestelmän uudistamiselle voi löytyä tukea myös oppositiosta.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa laajaa remonttia.

 

– Sosiaaliturvan taso ei ole kovin korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna, mutta järjestelmä silti ylläpitää matalaa työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttä.

– Aiheutamme itsellemme hyvinvointitappioita, Juhana Vartiainen sanoi keskustelupaneelissa kokoomuksen työelämäristeilyllä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on ehkäistä köyhyyttä, mutta vastapainoksi ihmisellä on velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä.

– Iso valinta on se, onko meillä vastikkeetonta ja vähäistä perustuloa vai hyvää pohjoismaista perusturvaa, Vartiainen sanoi.

– Pohjoismaisessa mallissa riittävän työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää, että ihmisiä patistetaan ja työnnetään työmarkkinoille.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti lauantaina kokeilua Britannian kaltaisesta yleisturvasta. Orpon mukaan sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan seuraavan hallituksen suurin hanke.

Vartiaisen mukaan kristillisdemokraateilta ja SDP:ltä voisi löytyä tukea sosiaaliturvan uudistamiselle. Puolueet suhtautuvat kielteisesti vastikkeettomaan perustuloon.

 

Keskusteluun osallistunut Uberin yhteiskuntasuhdevastaava Robert Torvelainen nosti esiin joustavan työnteon luomat mahdollisuudet.

– Uudistukset eivät ole vain byrokraattisia harjoituksia. Elämä on paremmalla mallilla, jos yksilö pystyy kannattelemaan itsensä, Torvelainen pohti.

 


 


 

 

Jos et kuulu työttömyyskassaan, maksat

satoja euroja tyhjästä – tähän vaaditaan nyt

muutosta

 


 

 

Julkaistu: 5.3. 16:20 | Taloussanomat


 

 

Kassoihin kuulumattomat eivät voi saada ansiosidonnaista, mutta joutuvat silti maksamaan vakuutusmaksuja. Ministeriö selvittää tilanteen muuttamista.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ilmoitti maanantaina ministeriön käynnistävän selvityksen siirtymisestä ”yleiseen ansioturvaan”.


Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kertoi jo toissa viikolla puolueen vaativan, että myös työttömyyskassoihin kuulumattomat työntekijät voisivat vastaisuudessa saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Nykyisin ansiosidonnaista voivat saada ainoastaan kassojen jäsenet, vaikka kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan etuudesta vain noin 5,5 prosenttia.

Loput rahoitetaan veroilla ja palkasta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, joita maksavat myös Suomen yli 300 000 kassoihin kuulumatonta palkansaajaa.

He siis pulittavat joka kuukausi vakuutusmaksuja, joille eivät voi koskaan saada vastinetta.

Maksut jopa satoja euroja kuukaudessa

Suoraan työntekijältä perittävän maksun suuruus on tänä vuonna 1,9 prosenttia bruttopalkasta, ja lisäksi työnantaja maksaa sivukuluna yrityksen palkkasummasta riippuen 0,65–2,60 prosentin maksun.

Kuten oheinen taulukko näyttää, maksupotti vaihtelee palkkatason mukaan kuukaudessa kymmenistä euroista satoihin euroihin.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.



Kassaan kuulumaton maksaa ”lisäveroa”

 

Mihin kassojen ulkopuolisten palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut sitten menevät?

Niitä ei käytetä muiden työttömäksi jäävien ansiosidonnaisten kustantamiseen, vaan maksut keräävä Työttömyysvakuutusrahasto tilittää ne valtiolle.

Käytännössä työttömyysvakuutusmaksu on siis kassaan kuulumattomalle työntekijälle eräänlainen lisävero.

Kassojen jäsenet puolestaan voivat työttömäksi jäädessään saada ansiosidonnaista päivärahaa enintään 400 maksupäivän ajan, jos he täyttävät työssäoloehdon eli ovat olleet reilun kahden vuoden tarkastelujaksolla vähintään puoli vuotta töissä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan työssäoloehdon täyttäisi kassoihin kuulumattomistakin peräti 80 prosenttia.

Siniset ulottaisi ansiosidonnaisen turvan myös näille henkilöille. Puolueen mukaan ”yleinen ansioturva” mahdollistaisi kassojen jäsenmaksuista luopumisen ja lisäisi valtion menoja.

”Röyhkeä ja törkeä esitys”, ”sota ay-liikettä vastaan”

Ansiosidonnaisen muuttamista ovat vuosien varrella ehdottaneet lukuisat eri tahot, mutta asia ei ole koskaan edennyt.

Työttömyysturvaa koskevat päätökset on perinteisesti tehty kolmikannassa, eivätkä työmarkkinajärjestöt ole lämmenneet ehdotuksille.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kutsui viime viikolla Sampo Terhon avausta ”röyhkeäksi ja törkeäksi”. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäili tänäänDemokraatin haastattelussa, että siniset haluaa nimensä julkisuuteen, koska ”vaalit tulevat ja heikko kannatus painaa päälle”.

Sdp:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari meni vielä pitemmälle ja kirjoitti Twitterissä ”sodan ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan” alkaneen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on perinteisesti nähty kannusteeksi liittyä ammattiliittoihin, joiden kyljessä työttömyyskassat usein toimivat.

Nykyisin on kuitenkin yhä yleisempää liittyä liittoihin sitoutumattomiin kassoihin, joista suurin on Yleinen työttömyyskassa YTK.

Ensi reaktioiden perusteella näyttää joka tapauksessa siltä, ettei sinisten avaus tule etenemään ainakaan vielä tällä vaalikaudella. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi maanantaina Helsingin Sanomille, ettei sinisten hanke ole tulossa hallituksen pöydälle.

Ingressiä korjattu 6.3. klo 9.35: ”Liittoihin kuulumattomat” muutettu oikeaan muotoon ”kassoihin kuulumattomat”.

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta. - Näkökulma: Miksi yksikään Ay johtaja ei tuonnut panostaan tähän haastatteluun!? - KimsBlog

 
 
Työtön tutustuu työttömyysturvaan. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
 

Näin puolueissa taklattaisiin työttömyyttä –

”minityömalli alle 30-vuotiaille”

 

 

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin väläyttää niin sanottua minityömallia nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Mallissa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

 

Tämän lisäksi muun muassa paremmat ja joustavammat kouluttautumismahdollisuudet, työnvälityksen tehostaminen sekä työvoiman liikkuvuuden mahdollistaminen nousevat esille hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmyreiden pohtiessa keinoja rakenteellisen työttömyyden painamiseksi alemmalle tasolle.

Verkkouutiset kysyi yhdeksän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tai 1. varapuheenjohtajalta sähköpostitse ratkaisuvaihtoehtoja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kuusi ryhmyriä vastasi.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka arvioidaan jäävään vajaaksi.

Suomen talouskasvu on ollut tänä vuonna vahvaa. Kasvun odotetaan jatkuvan melko vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvällä vauhdilla kuin kuluvana vuonna. Kasvun ennustetaan ylittävän kolme prosenttia, mutta se jatkuu kahtena seuraavana vuonna hieman hitaampana.

Suomea riivaa rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4 prosenttia. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia.

 

1. Mitä käytännön toimia pitäisi tehdä, jotta suhdanteista riippumaton eli rakenteellinen työttömyys saataisiin painettua alemmalle tasolle?

 

Kokoomusryhmyri Kalle Jokisen mukaan työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä kaikki, mitä tehtävissä on. Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia.

– Osaaminen ei kohtaa työn vaatimuksia. Työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla. Sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, jotka eivät houkuttele ottamaan vastaan työtä. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät jousta tilanteissa, joissa muuten työntekijän ja työnantajan välillä olisi yhteisymmärrys.

Jokisen mukaan rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä esimerkiksi vahvistamalla osaamista vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin yksilöllisemmillä poluilla ammattiin.

– Kasvukeskusten riittävällä kaavoituksella ja kasvukäytävien infrahankkeilla mahdollistetaan työvoiman liikkuvuus työn perässä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan, jossa työtä ja turvaa voi yhdistellä nykyistä joustavammin.

Hän korostaa että turhia työmarkkinajäykkyyksiä puretaan lisäämällä reilua paikallista sopimista. Lisäksi hallitus on valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.

Keskustan Antti Kaikkosen mielestä työttömät tarvitset tukea työnhakuun ja entistä parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, jos taidot ovat vanhentuneet.

– Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen ennakoitavaksi ja kannustavaksi on tärkeää.

 

”Työnvälitystä tehostettava”

SDP:n Antti Lindtmania tuuraava 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa pitäisi vahvistaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta lisäämällä.

– Tärkein keino on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Mahdollisuuksia joustavaan kouluttautumiseen pitäisi lisätä. Valtion tulisi esimerkiksi asuntopolitiikassa ryhtyä aktiivisesti toimiin, joilla helpotetaan muuttamista niille alueille, joissa työtä on eniten tarjolla.

Ojala-Niemelän mielestä on syytä jatkaa myös sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– Järkevä työttömyysturva tukee työn vastaanottamista, ei rankaise työttömyydestä. Tämän vuoksi emme tue hallituksen viimeaikaisia uudistuksia työttömyysturvaan.

– Hyvin toimiva työttömyysturva lisää ihmisten mahdollisuuksia ottaa uusia töitä vastaan ja liikkua vanhoista työpaikoista myös uusiin yrityksiin, mikä sisältään aina työntekijälle riskin.

RKP:n Stefan Wallinin mukaan suuri ongelma työmarkkinoilla on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Työnvälitystä pitäisi tehostaa. Siksi työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava laajemmin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista.

Nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi hallituksen pitäisi Wallinin mielestä myös selvittää niin sanottu minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

– Työnantajat maksaisivat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.

 

”Työllistyminen ei ole kannattavaa”

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä perustulo on osa ratkaisua.

– Mutta emme voi tuudittautua siihen, että se korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan. Kohtaanto-ongelmaa pitää ratkoa tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksissa ja vuokra- ja omistusasumista tulee tukea neutraalisti.

– Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. Koulutuksen laatuun kaikilla asteilla on panostettava. Toisen asteen opinnoista pitää tehdä aidosti maksuttomia, ja elinikäisen oppimisen pitää olla käytännössä mahdollista kaikille.

Mikkonen korostaa, että yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, jota ei synny markkinaehtoisesti.

– Tarvitaan välityömarkkinoita ja tukityöllistämistä. Polku avoimien työmarkkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. Hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. Pitäisi tehdä toisin päin.

Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää työttömyyden suurimpana syynä työpaikkojen puutetta ja työelämän rakenteellisia ongelmia.

– Eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Östmanin mukaan yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus.

– Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan.

***

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

 


 


 
 

Nobelisti Bengt Holmström: Yleissitovuus on

viety Suomessa äärimmilleen

 

SUVI HAUTANEN
 

Professori Bengt Holmström neuvoi, miten talous saataisiin kasvuun Suomessa.

 


  • LKS 20161130 Taloustieteen 2016 Nobel-voittaja, professori Bengt Holmström lehdistötilaisuudessaan Helsingissä keskiviikkona 30. marraskuuta 2016. Holmström voitti palkinnon sopimusteoriasta. ... Finnish MIT Professor Bengt Holmström
 during his press conference in Helsinki, Finland on Wednesday, 30th Nov., 2016. Holmström won this year's Nobel Prize in Economics with Harvard Professor Oliver Hart. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

 

Taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin mielestä keskeisin asia on löysätä yleissitovuutta, jotta talous saataisiin kasvuun Suomessa.

Hän totesi, että yleissitovuudesta on montaa versiota.

 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Holmströmiltä kysyttiin konkreettisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin reippaampaan kasvuun. Yleissitovuuden lisäksi hän otti esille koulutuksen.

Hänen mielestään yliopistomaailman rakenne Euroopassa ja Suomessa ei ole tarkoituksenmukaisin. Hän totesi, että koulutusjärjestelmät eivät ole syntyneet kilpaillussa maailmassa.

Holmström kehotti Suomea ottamaan mallia Yhdysvalloista. Hän totesi, että silloin nousee tietenkin esiin koulutuksen kovat hinnat.

– Joku sen maksaa. Ei Eurooppa ole yhtään sen halvempi kuin USA. Te ette näe, kuka sen maksaa. Se on veronmaksaja, joka maksaa.

Holmströmin mielestä on hyvä katsoa Yhdysvalloista, kuinka paljon opetus loppujen lopuksi maksaa.

***

Holmströmin mielestä suomalaisten on tultava osaavammiksi tai tehtävä laadukkaampia tuotteita, jotta talouden kasvuun saadaan vauhtia.

– Olemme riippuvaisia viennistä. Se on meidän tulonlähde ja se kertoo, mihin meillä on varaa. Emme pysty sisämarkkinoilla tuottamaan meidän hyvinvoinnin tasoa.

***

Holmström totesi, että Suomen kannalta ei ole toivottavaa, että maailmantalous menee nykyistä suljetumpaan tilaan esimerkiksi tullien asettamisen myötä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitteli jo viikonloppuna, että ensi keväänä saatetaan joutua tekemään jälleen 1-2 miljardin menoleikkaukset vaatimattoman talouskasvun vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli eri mieltä leikkausten tarpeesta, kun taas elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) oli Orpon kanssa samoilla linjoilla.

 


 

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.


 
 
 
 

Työmarkkinajohtaja tyrmää: Ay-liike haluaa

säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

 

KASPERI SUMMANEN

 

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

 


 

  • LKS 20160426 LKS 20151013 - Suomen yrittäjät pääkonttori Helsingin Mannerheimintiellä 16. syyskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Suomen Yrittäjien pääkonttori Helsingissä. (Lehtikuva/Vesa Moilanen)

 

 

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

 

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

***

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

***

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

 


 

 


 

Politiikka 30.12.2015 klo 6:19
 
 

Ruotsalaiset sopivat asiat työpaikoilla, mutta

miksi se on Suomessa niin hankalaa?

 

 


 

 

Palkansaajien pahin uhkakuva on, että paikallisesta sopimisesta tulee sanelua. Yritysten mukaan suurin jarruttaja on ammattiyhdistysliike. Joulun välipäivinä työnantaja ja palkansaajat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan.

 


 

Kuvitus sopimimiskulttuurista Suomessa ja Ruotsissa.
 
Palkansaajajärjestöt haluaisivat Suomeen Ruotsin mallin, jossa työntekijää kuunnellaan työpaikalla.Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsin malli

 

- Työnantajalla ja ammattiliitolla on kiistaa palkasta tai korvauksesta

- Työnantajan on aloitettava neuvottelut

- Jos riita ei ratkea, työnantajan on vietävä asia työtuomioistuimeen

- Jos työnantaja ei järjestä neuvotteluja tai vie asiaa tuomioistuimeen, se maksaa palkan tai korvauksen  ammattiliiton vaatimuksen mukaan.

- Työntekijöillä on oikeus saada edustaja osakeyhtiön hallitukseen.

 

Paikallisesta sopimisesta on tullut mantra, joka korjaa työelämän ja parantaa Suomen kilpailukyvyn. Asia on nyt kolmikantaisen työryhmän käsissä. Työryhmä ehti kokoontua ennen joulua vain kerran. Silloin keskusteltiin lähinnä pelisäännöistä.

Luottamus tuntuu olevan hakusessa.

– Aika moni on menettänyt yt-neuvotteluissa työpaikkansa itse, tai kaveri on jäänyt ilman töitä.  Luottamusta ei synny, jos yksi osapuoli sanelee, mitä pitää tehdä, sanoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajajärjestöt haluavat Suomeen Ruotsin mallin. Siellä työnantajan ja työntekijän on yhdessä neuvoteltava ratkaisu riitaan palkasta tai korvauksesta. Mikäli sopua ei synny, työnantajan on mentävä työtuomioistuimeen. Tilannetta tulkitaan aina työntekijän eduksi.

– Se olisi yksi tapa, jolla voi vahvistaa luottamusta. Suomessa työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan pahin vaihtoehto olisi paikallinen sanelu, jota hän tituleeraa myös ilmauksella "management by perkele".

"Suomessa ei ole komentelukulttuuria"

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Suomea ja Ruotsia ei voi verrata keskenään.

– Taloustilanne on erilainen. Suomessa paikalllista sopimista harjoitellaan riitatilanteessa. Jos sitä kulttuuria on harjoiteltu (kuten Ruotsissa) pienissäkin asioissa, se on helpompaa, sanoo EK:n työelämäasiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Länsinaapurissa osakeyhtiön hallitukseen on lain mukaan valittava myös henkilökunnan edustajia. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ajatusta.

Etu-Seppälä ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, että Ruotsissa "diskuteerataan" ja Suomessa komennetaan.  

– Onhan kulttuureissa toki eroja, mutta kyllä meillä on hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria ja tarve edistää paikallista sopimista. Mutta en allekirjoita, että Suomessa olisi vallalla komentelukulttuuri, Etu-Seppälä sanoo.

Onko ay-liike vastaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi viime vuonna yli 6 000 yritykseltä, mikä on niiden mielestä paikallisen sopimisen ja joustojen suurin este. 30 prosenttia yrityksistä vastasi, että työelämän joustoja vaikeuttaa ammattiliiton kielteisyys.

– Minun käsitykseni on ihan toinen. Suomessakin paikalliset neuvottelut työehdoista ovat varsin yleisiä, mutta ongelmia on. Mutta ne eivät johdu siitä, että työntekijät ovat haluttomia sopimaan, sanoo Akavan Maria Löfgren.