Etlan ohjelmatoiveissa oli tukku muitakin ehdotuksia, jotka vuorenvarmasti herättävät vastustusta ammattijärjestöissä. Tiistain tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Vesa Vihriälältä kysyttiinkin, miten hän uskoo esityksiin suhtauduttavan. – Onko järkeä olla tekemättä ehdotuksia, jos olettaa että Senaatintorilla on väkeä, Vesa Vihriälä vastasi.


 

 

Etla: valtakunnansovittelijasta palkkamaltin

virallinen vahti – SAK ennustaa lisää

työtaisteluja

 

Palkkavahdin roolin Etla ehdottaa kirjattavaksi lakiin valtakunnansovittelijasta.

 

valtakunnansovittelija (sovittelija)
Raha vaihtaa omistajaa.
AOP
 
 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) esitteli tiistaina ohjelmatoiveitaan eduskuntavaalien jälkeen aloittavalle uudelle hallitukselle.

 

Monikymmensivuisen toivelistan yhtenä kohtana oli valtakunnansovittelijan tehtävän muuttaminen niin, että sovittelijan tehtäviin kuuluisi jatkossa ”kilpailulle alttiin avoimen sektorin muodostaman palkkanormin toteutumisen edistäminen”.

Selkosuomeksi tuo lainaus tarkoittaa, että valtakunnansovittelija voisi määritellä työehtosopimusneuvotteluissa käytettävän yleisen palkankorotustason. Tämä tehtävä kirjoitettaisiin myös lakiin.

Etla on tyytyväinen viime sopimuskierroksella käytettyyn Suomen malliin, jossa palkankorotustaso määriteltiin teollisuusliittojen sopimuksissa, mutta haluaa vielä parannella sitä.

– Suomen malli on toiminut ihan hyvin, mutta sitä voisi vahvistaa se, että valtakunnansovittelijalla olisi mandaatti tai tehtävä viedä yleinen [palkankorotus]linja läpi, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä perustelee.

Etla esittää myös aivan uutta toimielintä luomaan tietoa palkankorotusten, kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden riippuvuuksia toisistaan. Etlan mielestä tätä elintä voisi kutsua vaikkapa tuottavuuslautakunnaksi. Ruotsissa tällainen laitos jo on.

 

SAK: Tulee vain lisää työtaisteluja

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä, SAK:ssa valtakunnansovittelijan tehtävään kajoaminen torjutaan heti kättelyssä.

– Se sopii varsin huonosti sovittelijan varsinaiseen tehtävään, joka on sovitella kahden eri osapuolen näkemyksiä, jotta työtaisteluilta vältytään. Jos sovittelijasta tulisi lisäksi palkkakontrolloija, niin se johtaisi vain entistä herkemmin siihen, että työtaistelut toteutuvat, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ennustaa.

Etla perustelee omaa esitystään myös sillä, että Ruotsissa samantapainen palkkakontrollitehtävä on sisällytetty sovittelijan tehtäviin, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä.

– Ruotsissa [sovittelu]kulttuuri on erilainen eikä sitä voi tai edes pidä kopioida Suomeen, Huutola sanoo.

*

Lue myös:

Etujärjestöt rummuttavat toiveitaan uuteen hallitusohjelmaan – veronokittelu alkoi jo

 


 

Osmo Soininvaara muistuttaa, että Hartz-reformien jälkeen saksalaisilla yrityksillä on ollut käytössään erittäin halpaa työvoimaa. Tämän myötä esimerkiksi tutkimuslaitoksiin on tullut avustavaa työvoimaa ja tutkijoiden tuottavuus on parantunut. Hän arvioi, että ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleisen luottamusta ajatellen palkkaerojen tulee olla pieniä, mutta rakenteellisen työttömyyden ja syrjäytymisen näkökulmasta työvoiman hintaerojen pitäisi olla paljon nykyistä suurempia. - Näkökulma: Soininvaara kirjoittaa työmarkkinoista asioita, joita poliitikot eivät uskalla tuoda esille mediassa! Ay-Hakaniemi voi suuttua? - Siksi hän on nykyisin kirjoittajana riippumaton. - KimsBlog


 
Osmo Soininvaara. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Osmo Soininvaara: Pienten palkkojen jousto

vähentäisi syrjäytymistä

 

Työvoiman hinnan ja nettotulojen pitäisi Soininvaaran mukaan eriytyä toisistaan yhä enemmän.

Vihreiden entisen kansanedustaja Osmo Soininvaaran mukaan palkkaerot eivät välttämättä kannusta ihmisiä ahkeruuteen, parantamaan omaa osaamista ja etenemään työuralla.

 

– Huolimatta pienistä palkkaeroista, Suomessa on riittävän kivaa olla hyväosainen ja riittävän kurjaa olla huono-osainen. Tästä syystä emme siis tarvitse suurempia palkkaeroja, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

Palkkaeroilla on Soininvaaran mukaan kuitenkin myös toinen merkitys.

– Ne ovat työnantajan silmissä työvoiman hintaeroja. Jos autokaupassa yritettäisiin myydä Ladoja ja Mersuja samalla hinnalla, Mersut myytäisiin pian loppuun ja Ladoja jäisi myymättä, hän havainnollistaa.

Soininvaaran mukaan osaamisvinouma, eli koulutettujen ylikysyntä ja kouluttamattomien alikysyntä, johtuu pääosin yksinkertaisten töiden automatisoinnista. Vinoumaa on pahentanut entisestään töiden organisointi siten, että avustava työvoima on poistettu työpaikoilta.

– Toimistoissa korkeasti koulutetut viettävät paljon aikaa kaikkeen hölmöön, kuten tuskailuun matkalaskujensa kanssa, vaikka näihin erikoistunut henkilö tekisi sen paljon tehokkaammin pelkästään siksi, että osaa laskutusohjelman käytön.

– Jos koulutettu ja osaava työvoima olisi kalliimpaa ja vähemmän koulutettu halvempaa, toimistoihin tulisi avustavaa henkilökuntaa ja kaikki asiat olisivat paremmin, Soininvaara kirjoittaa.

*

Soininvaara muistuttaa, että Hartz-reformien jälkeen saksalaisilla yrityksillä on ollut käytössään erittäin halpaa työvoimaa. Tämän myötä esimerkiksi tutkimuslaitoksiin on tullut avustavaa työvoimaa ja tutkijoiden tuottavuus on parantunut.

Hän arvioi, että ihmisten kannustamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnan yleisen luottamusta ajatellen palkkaerojen tulee olla pieniä, mutta rakenteellisen työttömyyden ja syrjäytymisen näkökulmasta työvoiman hintaerojen pitäisi olla paljon nykyistä suurempia.

*

– Kompromissia on turha etsiä. Näiden kahden asian – työvoiman hinnan ja palkansaajan nettotulojen – pitää siis eriytyä toisistaan nykyistä enemmän.

Soininvaaran mukaan syrjäytyminen töistä vähenisi, jos pienimmät palkat joustaisivat alaspäin.

– Jotta se ei lisäisi tuloeroja ja jotta noita töitä kannattaisi tehdä, pitäisi pieniä ansiotuloja subventoida täydentävillä tulonsiirroilla. Voi maksaa aika paljon, mutta kannattaa maksaa.

– Tähän tietysti ay-liike huutaa, että tämä loukkaa työmiestä: työllä on tultava toimeen! On väärin, jos riistäjät saavat työvoimaa halvalla.

– Jostain syystä maidon tuottajat eivät mesoa, että kyllä maidon hinnalla on tultava toimeen ilman maataloustukea, eivätkä valita, että laiskat kuluttajat saavat maitonsa liian halvalla. Heistä on päin vastoin ihan kiva saada rahaa tilille, eikä sekään ole heistä huono asia, että kuluttajilla on rahaa ostaa maitoa, Soininvaara kirjoittaa.

 


 

– Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta. Erityisesti Suomeen opiskelemaan tulleiden jäämistä tänne on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta. Kokonaisvaltaisella ohjelmalla helpotetaan maahanmuuttajien sopeutumista ja luodaan maahanmuuttomyönteistä ilmapiiriä.


 
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

 

Antti Palola: Nuorten eläkelupaus

lunastettava

 

STTK:n puheenjohtaja korostaa, että vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on vältettävä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen.

 

Eläkeuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta.

– Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa eikä siihen liittyviä nopeita muutos- tai uudistustarpeita ole. Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa tiedotteessa.

Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä.

– Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet, Palola kertoo.
Hänen mukaansa useat selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaista työeläkejärjestelmää on vuosikymmenien aikana hoidettu vastuullisesti ja eläkelupaus on pidetty.

– Keskustelu tulevaisuuden eläkkeistä on tärkeää, sillä myös tulevien sukupolvien eläkelupaus on lunastettava. Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se, että työeläkejärjestelmää hoidetaan työssä olevien maksuja korottamalla ja aikanaan heidän etujaan leikkaamalla, Palola korostaa.

Palola toivoo, että kevään eduskuntavaaleista ei muodostuisi eläkevaaleja.

– Eläkeläiset ja lähellä eläkeikää olevat ovat suuri ja aktiivinen äänestäjäjoukko. Heille olisi helppo luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Toivon kuitenkin, että vastuulliset poliitikot eivät heittelisi vaalikeskusteluissa ilmaan vastuuttomia eläkelupauksia.

Työeläke syntyy työstä

Suomalaisia syntyy liian vähän, ja se uhkaa pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.

– Jo nyt työelämän ulkopuolella on enemmän ihmisiä kuin töissä, väestö ikääntyy ja vaihtelevat taloudelliset suhdanteet heittelevät kaikkia työntekijöitä. Rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu. Alhainen syntyvyys on pidemmällä tähtäimellä uhka myös eläkejärjestelmällemme, sillä eläke syntyy työstä, Palola painottaa.

STTK on esittänyt, että seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laaja yhteiskuntapoliittinen ohjelma työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi.

 

– Kotouttaminen ei ole ilmaista, mutta panostukset tulevat takaisin parempana työllisyytenä, turvaavat hyvinvointipalveluiden rahoituksen ja eläkejärjestelmän toimivuuden.

 


 

SAK kuuluu aktiivimallin vastustajiin. Se on vaatinut aktiivimallin perumista, työttömyysturvan karenssien lieventämistä ja työttömien palvelujen lisäämistä. Keskusjärjestö aikoo julkistaa tammikuussa oman ehdotuksensa työttömyysturvan uudistamiseksi. Teollisuusliiton kysely tehtiin lokakuussa ja siihen vastasi 2 704 Teollisuuden työttömyyskassan jäsentä. SAK:n kysely tehtiin marraskuussa ja siihen vastasi 3 148 SAK:laisten alojen työttömyyskassojen jäsentä.


  

Aktiivimallin heikkoudet paljastuvat SAK:n

kyselyssä: työtä ei löydy, ehdoista ei saa

selvää

 

16.12.2018 11:08 päivitetty 16.12.2018 11:11 | Kauppalehti

KUVA: SATUMAARI VENTELÄ/KL
 
 
 

Aktiivimallista kärsivät SAK:n ja Teollisuusliiton tekemän kyselyn mukaan varsinkin yli 55-vuotiaat työttömät sekä Pohjois-Suomessa asuvat.

 

Työttömistä työnhakijoista vain alle kolmannes on onnistunut täyttämään aktiivimallin ehdot, kertoo SAK:n ja Teollisuusliiton kysely. Kahteen kyselyyn vastasi liki 6000 SAK:n piiriin kuuluvien työttömyyskassojen jäsentä marraskuussa.

Suurimpia syitä ehdon täyttymättömyyteen ovat kyselyn perusteella hankaluus saada työtä ja palvelujen puute. Aktiivimallin ehtoja on vaikea täyttää, koska työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla tai sitä ei saa, vaikka kuinka hakisi, sanoo SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinentiedotteessa.

Tilanne on vaikein Pohjois-Suomessa asuvilla ja yli 55-vuotiailla työttömillä. Erityisesti Pohjois-Suomessa, pienemmissä taajamissa ja maaseudulla aktiivisuusehdon täyttäminen on vaikeaa.

 

Kyselyn mukaan aktiivimalli koetaan myös vaikeaselkoiseksi. Vastaajista kymmenen prosenttia ei osannut sanoa, onko hän saanut täytettyä aktiivimallin ehdot ja 29 prosenttia ei tiennyt, kuinka monta aktiivisuusjaksoa hänellä on vuoden aikana ollut, SAK kertoo.

Erityisen ongelmallista kyselyyn vastanneiden mielestä on, että huolimatta aktiivisesta työnhausta, työttömyysturvaa leikataan.

"Yli 55-vuotiaat kertovat, että he eivät saa töitä, eikä heitä oteta koulutukseen, koska työnantajien mielestä he ovat jo liian vanhoja. Aktiivimalli onkin heille pelkkä työttömyysturvan leikkaus jo ennestään pienistä tuloista", Siekkinen sanoo.

 
  • Hanna Eskola
    Kauppalehti

EK ja SAK kabineteissaan saavat päättää työlainsäädännön ja hallituksella ja eduskunnalla ei muka olisi edes oikeutta ajaa läpi uudistuksia, Juhana Vartiainen kuvaili. – Käynnistyi tällainen ulkoparlamentaarinen vihakampanja, jossa mikään valhe ei näyttänyt olevan kielletty, ja sen verran minä työväenliikkeen toiminnastakin tiedän, että ei minua nyt niin hirveästi yllättäisi, että tästä kampanjasta olisi tässäkin talossa jotain tiedetty.


 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Irtisanomislain vihakampanjassa mikään

valhe ei ollut kielletty”

 

Juhana Vartiaisen mukaan vasemmisto on vastustanut jokaista uudistusta saada työmarkkinoita toimimaan.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen puhui eduskunnassa niin sanotun irtisanomislain käsittelyssä. Vartiaisen mukaan ”sen tutkimuksen valossa, jota meillä on, me voimme arvioida, että tämä jonkin verran voi kohentaa työllisyyttä”.

– Edustaja (Anna) Kontula kysyi sitä, mikä on se ongelma, johon halutaan puuttua. No, minä kerron yhden suuren ongelman tässä: se on Suomen poikkeuksellisen korkea työttömyys. Meidän on tehtävä sille jotakin. Me emme voi näitä hyvinvointimenoja rahoittaa, ellemme saa meidän työmarkkinoita toimimaan yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaissa, Juhana Vartiainen sanoi.

– Ja me teemme sen takia tällaisia uudistuksia. Nyt minun kokemukseni tältä hallituskaudelta on, että poliittinen oppositio, vasemmisto, on vastustanut niistä aivan jokaista. Eli aika kivinen tie näyttää olevan poliittisesti tämä Suomen työllisyyden parantaminen, mutta en minä tiedä mitään muuta tietä, jos me haluamme työllisyysastetta nostaa ja suomalaiset hyvinvointimenot rahoittaa.

Vartiainen sanoi olevan äärettömän masentavaa, että periaatteessa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta puhuva vasemmisto ei ole halunnut antaa minkäänlaista arvoa pyrkimykselle saada työttömälle työtä.

Kansanedustajan mukaan kolmikanta ei halunnut edetä, joten valittiin ”tällainen pieni, maltillinen uudistus, joka kuitenkin voisi toimia oikeaan suuntaan”.

– No, tästä tuli sitten jonkinlainen symbolinen punainen vaate sille osalle poliittista kenttää, joka haluaisi elää jonkinlaisessa kummallisessa kylmän sodan proletariaatin diktatuurissa tai missä lie, jossa EK ja SAK kabineteissaan saavat päättää työlainsäädännön ja hallituksella ja eduskunnalla ei muka olisi edes oikeutta ajaa läpi uudistuksia, Juhana Vartiainen kuvaili.

– Käynnistyi tällainen ulkoparlamentaarinen vihakampanja, jossa mikään valhe ei näyttänyt olevan kielletty, ja sen verran minä työväenliikkeen toiminnastakin tiedän, että ei minua nyt niin hirveästi yllättäisi, että tästä kampanjasta olisi tässäkin talossa jotain tiedetty.

Vartiaisen mukaan oli koomista, kun järjestöjen lakkokampanjan seurauksena asia tuli kolmikantaiseen valmisteluun:

– Olen verrannut sitä alkuperäistä versiota ja sitten tämän kolmikantaisen valmistelun jälkeistä versiota. Se ei ole muuttunut mitenkään. Eli tässä oli kysymys vanhan kolmikantaisen vallan jonkinlaisesta symbolisesta protestista, että meidän täytyy saada olla mukana.

– Minulle se tuo mieleen viisivuotiaan lapsen, jonka vanhemmat haluavat, että hän laittaa kumisaappaat jalkaansa, ja hän sanoo, että minä itse sanon, että laitan kumisaappaat jalkaani, ja sitten hän laittaa kumisaappaat jalkaansa. Minä näen tämän jonkinlaisena järjestöjen ylivallan hitaana kuolemana — ja hyvä niin.

 


 

Työntekijöiltä vaaditaan joustoa, jotta Suomen kansallinen kilpailukyky säilyy eivätkä työpaikat katoa ja hyvinvointivaltio romutu. UUSIEN saavutusten tavoittelun sijaan ammattiliitot kamppailevat nyt pitääkseen edes osin kiinni vanhoistaan, kuten menneen syksyn kiista irtisanomissuojan heikentämisestäkin osoitti. Vastapuoli ja monet poliitikot näkevät liittojen seisovan jarruna välttämättömän kehityksen tiellä ja haluavat viedä työehdoista sopimisen paikalliselle tasolle yrityksiin.


 
Politiikka    |   Kommentti
 
 

Miksi nuoret hylkäsivät ay-liikkeen? Syy on

lopulta yksinkertainen

 

Ammattiyhdistysliike ei enää pysty uusiin saavutuksiin, joista kertoa nuorille, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Teemu Muhonen.

 
VUOSILOMAT, talvilomat, irtisanomissuoja, 40 tunnin työaika, ansiosidonnainen työttömyysturva, perhevapaat, opintovapaat ja niin edelleen.

Suomen suurimman työntekijäjärjestön SAK:n kotisivuilleen kokoama pitkä lista työnväenliikkeen sadan vuoden aikana kamppailemista saavutuksista on toki komea, mutta menneet suurteot ovat jäämässä ammattiliitoille laihaksi lohduksi.


 
HS:n keski­viikkona julkaiseman selvityksen mukaan alle 35-vuotiaista suoma­laisista palkan­saajista ja työttömistä työn­hakijoista enää neljä kymmenestä kuuluu liittoon.
 


Lue lisää: Kyllästyivätkö nuoret ay-liikkeeseen? Ennennäkemättömät luvut ammattiliittojen jäsenistä paljastavat ”vakavan ongelman”

Tämän niin sanotun järjestäytymisasteen tiedetään laskeneen koko väestössä runsaaseen 60 prosenttiin, kun vielä 1990-luvun huippuvuosina se oli lähes 80 prosenttia.
 

Suunta jatkuu HS:n selvityksen perusteella yhä laskevana, eli ainakin tällä hetkellä ammattiyhdistysliike näyttää hiljalleen kuihtuvan kauaksi kirkkaimman loiston ajoistaan.

Suurten ikäluokkien poistumiselle työelämästä liitot eivät voi mitään, mutta oleellinen kysymys niiden kannalta on, miksi niin suuri osa nuorista ei järjestäydy.

”Ay-liike onnistuu aika ajoin esiintymään vanhakantaisena.”

OSIN nuorten alhaista aktiivisuutta voi selittää se, että ay-liike onnistuu aika ajoin esiintymään vanhakantaisena.

Esimerkiksi SAK:n muutaman viikon takainen esitys ikääntyneitä työntekijöitä suosivasta irtisanomisjärjestyksestä tuskin oli kaikkein tehokkain jäsenhankintakampanja.

Lisäksi aiempaa useampien nuorten työelämä on pirstaleista, minkä vuoksi liittoon liittyminen ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä.

Silti suurin syy ay-liikkeen ongelmille on lopulta yksinkertainen: sillä ei enää ole uusia saavutuksia, joista kertoa.
 

Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on heikennetty, ja oikeuden siihen saa näppärästi myös liittymällä liittoihin sitoutumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan – kuten HS:n selvityksen perusteella yhä useampi nuori tekeekin.

Tämän vuosikymmenen merkittävin työmarkkinajärjestöjen sopimus on vuonna 2014 eläkeuudistus, jossa heikennettiin etenkin nykynuorten tulevia eläkkeitä.

Kuvaavaa on, että viimeisin SAK:n kotisivulle listattu saavutus on vuodelta 2016. Se on kilpailukykysopimus, jossa pidennettiin työaikaa, leikattiin julkisen sektorin lomarahoja ja siirrettiin sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi.

Eläkeuudistus ja kilpailukykysopimus eivät ole merkityksettömiä, mutta niiden merkitystä voi olla vaikea myydä liiton jäsenyyttä pohtivalle nuorelle.

Monen voi olla vaikea hahmottaa, mitä jäsenmaksun vastineeksi konkreettisesti saa ja mikä järjestäytymisen merkitys yhteiskunnassa on.

EI TIETENKÄÄN ole ammattiyhdistysliikkeen vika, ettei se pysty parantamaan työntekijöiden työehtoja edellisten vuosikymmenten tapaan. Taustalla on suuri 1990-luvulla alkanut yhteiskunnallinen muutos, jonka aikana yritystoiminta on kansainvälistynyt ja pääomat alkaneet liikkua salamannopeasti rajojen yli.

Tämä on mullistanut työväestön ja pääoman ikiaikaisen suhteen. Jos työntekijät vaativat itselleen jatkuvasti parempia etuja, työnantajat voivat aiempaa helpommin siirtää työt toiseen maahan.
 
*

Työntekijöiltä vaaditaan joustoa, jotta Suomen kansallinen kilpailukyky säilyy eivätkä työpaikat katoa ja hyvinvointivaltio romutu.

UUSIEN saavutusten tavoittelun sijaan ammattiliitot kamppailevat nyt pitääkseen edes osin kiinni vanhoistaan, kuten menneen syksyn kiista irtisanomissuojan heikentämisestäkin osoitti.

Vastapuoli ja monet poliitikot näkevät liittojen seisovan jarruna välttämättömän kehityksen tiellä ja haluavat viedä työehdoista sopimisen paikalliselle tasolle yrityksiin.
 
*

Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Ann Selin kuvaa tilannetta osuvasti lokakuussa julkaistussa Ylen Viimeinen taistelu -dokumenttielokuvassa.

Selinin mukaan sopiminen oli paikallista 1930-luvulla, kun yritystoimintakin oli tyypillisesti paikallista. Kun yritystoiminnasta tuli valtakunnallista, ammattiliitoistakin tuli valtakunnallisia.

”Nyt yritystoiminta on hyvin pitkälle globaalia, joten silloinhan ammattiyhdistystoiminnankin pitäisi olla globaalimpaa. Paluu paikalliseen sopimiseen ei ollenkaan vastaa tätä historiallista kehitystä”, Selin sanoo.

TÄMÄNHETKISESTÄ alakulosta huolimatta on hyvin mahdollista, että tulevina vuosikymmeninä kaipuu vahvaan kollektiiviseen edunvalvontaan nostaa päätään niin Suomessa kuin muuallakin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkkakehitys polkee talouskasvusta huolimatta paikoillaan, ja suurten globaalien teknologiayritysten valta-asema saa HS:n haastattelemat asiantuntijatkin varoittelemaan ”markkinatalouden jähmettymisestä”.

Kenties kansainvälistymisestä tulee ammattiyhdistysliikkeen tämän vuosisadan suuri tarina. Vielä tällä hetkellä se näyttää kaukaiselta.
 
*

Kirjoittaja on HS:n politiikkatoimittaja. 

Ilta-Sanomien mukaan osa liittojen palveluksessa olevista työntekijöistä kokee, että heitä painostetaan mukaan demarien vaalityöhön. Esimerkiksi JHL:n sisällä tilanne oli tulehtunut jo ennen kampanjan lanseerausta, ja osaaa JHL:n työntekijöistä on närkästyttänyt puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen avoin esiintyminen SDP:n nimissä.

 

SAK:laisia liittoja on mukana Vapaiden valtakunta -kampanjassa. www.vapaidenvaltakunta.fi

Ay-liittojen kampanja raivostuttaa – IS:

Painostetaan SDP:n vaalityöhön

 

SAK:n liittojen avoin tuki vasemmistopuolueille närkästyttää osaa työntekijöistä.

 

SAK:laisia liittoja on mukana Vapaiden valtakunta -kampanjassa, joka on perustettu eduskuntavaaleja ja vaalirahoitusta varten. Ilta-Sanomien mukaan liittojen sisällä on närkästytty avoimesta työskentelystä vasemmistopuolueiden, erityisesti SDP:n vaalimenestyksen eteen.

Kampanjaan ovat jo lähteneet AKT, JHL, PAM, Sähköliitto ja Teollisuusliitto. Kampanjan nimiluettelossa on runsaasti SAK:laisia ay-johtajia, kuten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.), JHL:n Päivi Niemi-Laine(sd.) ja PAM:n Ann Selin (sd.).

– Me annamme eduskuntavaaleissa äänemme ehdokkaille ja puolueille, jotka haluavat seistä rinnallamme puolustamassa vapauttamme. Vapautta järjestäytyä, sopia työehtosopimuksista ja vaikuttaa työelämän lakeihin, kampanjassa julistetaan.

Liikkeen sivuilla kerrotaan, että kampanjan ”laittoivat pystyyn nuoret palkansaaja-aktiivit syyskuussa 2018”.

Sivuilla myös pyydetään äänestyslupausta ja toivotaan ihmisten lähtemään ”aktiiveiksi”: pyytämään kavereita tukijoiksi, toimimaan online-aktiivina, osallistumaan tapahtumiin tai järjestämään tapahtumia itse.

*

Ilta-Sanomien mukaan osa liittojen palveluksessa olevista työntekijöistä kokee, että heitä painostetaan mukaan demarien vaalityöhön. Esimerkiksi JHL:n sisällä tilanne oli tulehtunut jo ennen kampanjan lanseerausta, ja osaaa JHL:n työntekijöistä on närkästyttänyt puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen avoin esiintyminen SDP:n nimissä.

*

JHL on luvannut ennätysmäärän rahaa SDP:n vaalikampanjaan.

– Liitto on kohta demareiden puoluetoimisto, joka on vain yhtä henkilöä varten olemassa, IS:lle kommentoidaan.

 


 

– Me tarvitaan uudenlainen aktiivimalli. Mieluummin sellainen, joka palkitsee aktiivisuudesta, eikä leikkaa, tähdentää Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Aktiivimallin kolmikantaneuvottelujen on tarkoitus alkaa joulukuussa ja aikaa on helmikuun loppuun. Vastuuministeri on sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila(sin.). Varsinaiset lakipäätökset venyvät vaalien yli seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. - Näkökulma. Vaikka Mattila ja Lindström eivät ole varsinaista ministeriainesta, tarvitaan Suomeen pikaisesti analyysi, missä nämä 160.000 suomalaista asuvat, mikä on heidän ikäjakaumansa, ammattiliitottain ym taustateidoin mm. Kelasta. Yksinkertainen tietokone ajo tiedoksi, seuraavalle hallitukselle! Mutta poliittisesti mm. Hakaniemelle erittäin herkkää tilastotietoa keväällä 2019! - KimsBlog


 

 

Tilanne pahentunut entisestään: Aktiivimallin

leikkuri alentanut jo 160 000 työttömän

korvauksia

 

Vuoden alusta käyttöönotettu ns. työttömyysturvan aktiivimalli on tehonnut heikosti.

 

Työttömyysturvan aktiivimalli
 

Jukka Haapakoski
Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski lähettää valtioneuvoston suuntaan samat terveiset kuin viime talvenakin, jolloin aktiivimalli oli vasta tullut voimaan.
 

Vuoden alusta käyttöön otetun työttömyysturvan aktiivimallin oli määrä rohkaista työttömiä töihin, koulutukseen tai valmennukseen työttömyyskorvauksen alentamisen uhalla. Tulokset ovat olleet laihoja.

 

Heinä-syyskuussa jo 158 000 työttömältä oli leikattu korvauksia, koska aktiivisuusehtoa ei ollut täytetty. Huhti-kesäkuussa heitä oli 151 000. Prosentteina osuus kaikista saajista on noussut alkukesän 36 prosentista syksyn 39 prosenttiin.

– Luvut näyttävät isoilta ja aika moni on joutunut korvausleikkurin kohteeksi. Se johtuu tietysti siitä, että aika vähän on saatu lisättyä aktiivimallin mukaisia toimenpiteitä, sanoo työministeri Jari Lindström (sin.).

 


 

Alennetun korvauksen saajien osuus kaikista tuensajista.
Yle Uutisgrafiikka

Kuten oheisesta taulukosta näkee, korvauksia on alennettu selvästi useammin peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajilta kuin ansiopäivärahan kuittaajilta.
 
 

Jos aktiivisuusehtoa ei ole täyttänyt, tietää se vähintään 32,40 euron alennusta kuukauden työttömyyskorvaukseen. Ansiopäivärahan saajille alennus on euroina käytännössä suurempi, koska ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on yleeensä peruspäivärahaa korkeampi. Prosentteina nipistys on kaikilta sama 4,65%.

 

Ammattiliitot jyrkkinä

Ammattiliitot ovat alusta asti tuominneet aktiivimallin, eikä mieli ole muuttunut, vaikka hallitus on pitkin vuotta viritellyt viilauksia aktiivimalliin. Parhaillaankin on tekeillä asetuksen muutos.

– Aktiivimalli pitää unohtaa kokonaan, aktiivimalli kakkonen pitää unohtaa kokonaan. Työttömyysturva pitää miettiä kokonaan uudestaan: karenssit ja palvelut, lataa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Jokaiselle työttömälle pitää tehdä henkilökohtainen työllistymissuunnitelma ja löytää ne yksilölliset polut työmarkkinoille tai koulutukseen tai kuntoutukseen, mitä sitten kukin tarvitsee. Silloin ei tarvita korvausleikkuria ja yhden koon aktiivimallia kaikille, joka näyttää nyt olevan hyvin epäoikeudenmukainen, huomauttaa Eloranta.

 

Kolmikanta palaa

Kuukausi sitten hallitus ilmoitti valmiudestaan neuvotella aktiivimallin kohentamisesta kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun tunteita kuumentanut syksyn irtisanomiskiista oli ajanut maan lakkojen tielle. Talven mittaan ratkaisua haetaan muun ohella aktivimalliinkin.

– Julkinen paine viittaa siihen, että korjauksia tarvitaan lainsäädännön kautta. Muutoksia on tehtävä ennen kaikkea siihen selkeään epäkohtaan, että jos ihminen tekee kaikkensa ja siitä huolimatta tulee leikkuri, niin sehän on tietysti koettu - ihan oikein - epäoikeudenmukaiseksi, Lindström sanoo.

Lindström kertoo, että eduskunnan puitavana on esitys, jolla työttömän omaehtoinen koulutus kuuden kuukauden ajan työttömyysturvaa menettämättä lasketaan myös aktiivimallin mukaiseksi toimeksi. Sen voimaantulo vie vielä kuitenkin aikaa.

– Se varmasti vähentää leikkuriin joutuneitten määrää, mutta mitään lukuja minun on turha lähteä heittämään.

 

Pelote syytä säilyä

Korvausleikkuri on kismittänyt työttömiä ja ay-väkeä, mutta ihan täysin Lindström ei ole sitä valmis hylkäämään.

– Tarvitaan ainakin semmoinen malli, jossa kuitenkin on pelote. Jos ei toimi kuten pitää toimia, niin silloin tulee joku rangaistus.

Lindströmin mukaan tarkoitus ei kuitenkaan ole etsiä mahdollisimman tehokasta leikkuria, vaan ihmisiä koitetaan mahdollisimman hyvin kannustaa hakemaan töitä.

– Siitähän tässä on kyse ja sellaisen mallin rakentaminen on kolmikannan toimeksiantokin, käsittääkseni, Lindström toteaa.

Työttömät tarjoavat seuraavalle aktiivimallille oman lähtökohtansa.

*

– Me tarvitaan uudenlainen aktiivimalli. Mieluummin sellainen, joka palkitsee aktiivisuudesta, eikä leikkaa, tähdentää Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Aktiivimallin kolmikantaneuvottelujen on tarkoitus alkaa joulukuussa ja aikaa on helmikuun loppuun. Vastuuministeri on sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila(sin.). Varsinaiset lakipäätökset venyvät vaalien yli seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.

*

 


 

EK:n Pekka Lundmark sanoi, että kun työ muuttuu uusien teknologioiden myötä, niin jos halutaan pitää kiinni siitä, että uudet työpaikat syntyvät Suomeen, niin mitä joustavampi järjestelmä on, sen todennäköisempää on, että ne syntyvät Suomeen ja mitä keskitetympi järjestelmä on, sitä vähemmän joustava se on tulevaisuuden tarpeisiin.

 


Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

EK:n Pekka Lundmark: Tupojen aika on

pysyvästi ohi

 

Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja kannustaa liittoja siirtymään kohti yrityskohtaisuutta.

 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajaksi tänään valitun Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin mukaan keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on ohi.

– Keskitetyt palkkaratkaisut ovat mennyttä aikaa. Tupojen aika on pysyvästi ohi, EK:n hallituksen uusi puheenjohtaja Pekka Lundmark sanoi valintansa jälkeen tiedotusvälineille.

Teknologian kehitys ja tekoäly haastavat perinteisen työpaikat. Lundmarkin mukaan työmarkkinoiden kehittämisessä muutos edellyttää nopeutta ja ketteryyttä, jos halutaan, että uudet työpaikat syntyvät Suomeen.

 

– Se tarkoittaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä askel askeleelta.

Vaikka tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika on ohi, se ei Lundmarkin mukaan tarkoita sitä, etteikö olisi asioita, joissa kolmikantainen valmistelu on hyödyllistä ja kannatettavaa tulevaisuudessakin, kuten esimerkiksi eläkepolitiikka ja työelämän monet lainsäädäntökysymykset.

– Siinä suhteessa en näe mitään tarvetta muutokseen, mutta työmarkkinasopimusosapuoli EK ei enää ole, Lundmark totesi.

Lundmarkilta kysyttiin uuden kilpailukykysopimuksen tarpeesta. Siihen Lundmark toisti, että EK ei ole enää työmarkkinaosapuoli.

– Se minkälaiset työehdot on ja miten palkanmuodostus tapahtuu, niin se on tästä eteenpäin liittojen asia. EK paitsi tulee pitämään kiinni liittokohtaisuudesta, myöskin kannustaa liittoja siirtymään kohti suurempaa yrityskohtaisuutta.

*

Lundmark sanoi, että kun työ muuttuu uusien teknologioiden myötä, niin jos halutaan pitää kiinni siitä, että uudet työpaikat syntyvät Suomeen, niin mitä joustavampi järjestelmä on, sen todennäköisempää on, että ne syntyvät Suomeen ja mitä keskitetympi järjestelmä on, sitä vähemmän joustava se on tulevaisuuden tarpeisiin.

'*


 

Palkansaajien kassojenkin välillä on selkeitä hintaeroja. Osa laskuttaa turvasta tulojen mukaan, osa kiinteällä vuosimaksulla.


 
KOLUMNIVIERAS
 

Kolumnivieras: Maksatko liikaa

työttömyysturvasta?

 

12.11.2018 21:00 | Kauppalehti

Kilpailuttamalla työttömyyskassasi saatat säästää satasia, kirjoittaa Tero Vuorinen kolumnissaan.

 
KUVA: LAURI OLANDER

 

Ansiosidonnainen työttömyysturva maksaa sinulle vuodessa todennäköisesti jotakin 24 euron ja 2 000 euron väliltä. Suomessa on 26 työttömyyskassaa, joista 24 on palkansaajille ja kaksi yrittäjille, ja niiden maksuissa on huomattavia eroja. Osa kassoista on kaikille avoimia, osa vain tietylle ammattiryhmälle.

 

Halvimmalla pääset, jos olet lääkäreiden työttömyyskassan jäsen. 24 euron kiinteä vuosimaksu ei varmasti kaada talouttasi, joskin työttömyyskään ei ole ainakaan vähään aikaan kovin suuri uhka.

Kalleimman laskun maksat, jos olet hyvätuloinen yrittäjä ja kuulut Ammatinharjoittajien ja yrittäjien kassaan. Työttömyysturva maksaa sinulle tällöin 2,65 prosenttia palkastasi eli 6 000 euron kuukausituloilla vajaat 2 000 euroa vuodessa.

*

Palkansaajien kassojenkin välillä on selkeitä hintaeroja. Osa laskuttaa turvasta tulojen mukaan, osa kiinteällä vuosimaksulla.

*

Kiinteät maksut ovat korkeimmillaan 159 euroa vuodessa ja kalleimmissa prosenttiperusteisissa kassoissa hyvätuloinen maksaa vuodessa helposti 500 euron laskun.

Järkevän kuluttajan luulisi tässä kohtaa miettivän, että pitäisikö sähkösopimuksen kilpailuttamisen sijaan kilpailuttaa työttömyysturva? Varsinkin kun itse tuote eli ansiosidonnainen työttömyysturva on aina täsmälleen sama.

 

Suuri osa ammattiliitoista leipoo Finanssivalvonnan ohjeistuksen vastaisesti työttömyyskassan jäsenmaksun kiinteäksi osaksi liiton jäsenmaksua.

 

Tällöin työttömyyskassan kilpailuttaminen ei onnistu. Muiden ammattiliittojen jäsenille ja liittoihin kuulumattomille palkansaajille kassojen vertailu kannattaa.

Suomen työttömyyskassoista kolme on kaikille avoimia, siis kaikille palkansaajille yksityisellä tai julkisella sektorilla, ja juuri ne ovat myös hinnoiltaan varsin edullisia.

Kaikkein halvin on JATTK 72 euron vuosimaksullaan, JYTK kustantaa 95 euroa vuodessa ja kolmikosta ylivoimaisesti suosituin YTK eli sitoutumaton ”Loimaan kassa” maksaa 100 euroa vuodessa.

Suureen osaan työttömyyskassoista voi liittyä vain ammattiliiton kautta, jolloin taloudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon liiton jäsenyyden ja työttömyyskassan kokonaishinta.

Kilpailuttamalla työttömyyskassasi saatat siis säästää satasia. Kalleimmankin kassan jäsenyys on kuitenkin fiksumpaa kuin kassaan kuulumattomuus. Kyseessä on sinun kannaltasi aina tukevasti alihinnoiteltu vakuutus, koska valtio kustantaa siitä 95 prosenttia ja kassan jäsenet vain 5 prosenttia.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on valtion tarjoama tuhansien eurojen arvoinen lähes ilmainen lounas, jonka lopulta maksat veroina joka tapauksessa. Söit tai et. Siksi se yleensä kannattaa ottaa vastaan.

*

Kirjoittaja on Talent Vectian johtava konsultti.

 

”Kalleimmankin kassan jäsenyys on fiksumpaa kuin kassaan kuulumattomuus.”

  •  
    Tero Vuorinen
    Kauppalehti
     

– Vuonna 2015 alle 30-vuotiaiden palkansaajien ja työttömien järjestäytymisaste oli 37,5 prosenttia, kun yleinen järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Kun SAK nyt haluaa erityisesti suosia vanhempia työntekijöitä nuorten kustannuksella, niin mistä se kertoo?

 

SAK haluaisi irtisanomisjärjestyksen työsuhteen keston mukaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Tämänkö takia lakkoiltiin?” – SAK:n malli on

ajanut Ruotsissa konkursseihin

 

Kokoomuksen Arto Satosen mukaan SAK:n irtisanomismallin tulokset ovat huonot.

 

– Kaikille oikeudenmukaista on, että irtisanomisen ratkaisee työntekijän tuottama työpanos, ei työsuhteen kesto, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

Satonen viittaa SAK:n esittämään irtisanomislakiin, jossa eräänä konkreettisena kriteerinä olisi työsuhteen kesto. Esitystä on kritisoitu vanhojen työntekijöiden suosimisena nuorten kustannuksella.

– Veikkaan, että SAK:n ehdotuksen luettuaan aika moni 25-30 vuotias ryhtyi miettimään, minkä takia tässä juuri oltiin lakossa. Senkö vuoksi lakkoiltiin, että jos yritys joutuu vähentämään työntekijöitä, niin minut vähennetään ensimmäisenä?

 

Arto Satosen mukaan SAK:n kaavailema malli on käytössä Ruotsissa ja sen tulokset ovat siellä huonot.

– Jotkut yritykset ovat jopa ajautuneet konkurssiin ja aloittaneet uudelleen toisella nimellä, jotta saavat pitää haluamansa työntekijät. Tässä ei ole järjen hiventä, hän toteaa.

Satonen huomauttaa, että varsinkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla paras tieto on usein viimeksi koulunpenkiltä tulleilla

– Jos yritys joutuu vähentämään työväkeä ja irtisanomaan parhaat työntekijänsä, niin miten käy lopuille työpaikoille, hän kysyy.

 

Arto Satosen mukaan ammattiliitot ovat pitkään olleet huolissaan siitä, etteivät nuoret enää liity jäseniksi samaan tapaan kuin edellisen sukupolven aikaan.

*

–  Vuonna 2015 alle 30-vuotiaiden palkansaajien ja työttömien järjestäytymisaste oli 37,5 prosenttia, kun yleinen järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Kun SAK nyt haluaa erityisesti suosia vanhempia työntekijöitä nuorten kustannuksella, niin mistä se kertoo?

*


 

OECD:n arvion mukaan raja on noin 7,4 prosentissa, eikä sen alemmalle tasolle päästä ilman merkittäviä työmarkkinauudistuksia.

 

Työvoimapulaa on esiintynyt muun muassa rakennusalalla. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Yli 100000 henkeä pitäisi saada takaisin

työmarkkinoille”

 

Työttömien, piilotyöttömien ja alityöllisen määrä on edelleen korkealla tasolla.

Suomen työttömyysaste on laskenut viime aikoina alle 8 prosenttiin myönteisen talouskehityksen myötä. Moni taloustieteilijä on varoittanut, että rakenteellisen työttömyyden raja on ehkä jo saavutettu.'

*

OECD:n arvion mukaan raja on noin 7,4 prosentissa, eikä sen alemmalle tasolle päästä ilman merkittäviä työmarkkinauudistuksia.

*

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että 15 prosentin tienoilla olevassa laajassa työttömyydessä olisi edelleen paljon parantamisen varaa. Kategoriaan lasketaan mukaan työttömät, piilotyöttömät ja alityölliset. Laaja työttömyys ehti laskea ennen vuoden 2008 talouskriisiä alle 12 prosenttiin.

– Miksi uskon, että työllisyydellä on tilaa toipua vielä rutkasti? Virallinen työttömyysaste on 7,4 prosenttia – enää vain vähän laskuvaraa, Brotherus kirjoittaa Twitterissä.

– Mutta laaja työttömyysaste (USA:ssa käytetty U6) on vielä yli 15 prosenttia – yli 100 000 henkeä ainakin pitäisi saada paremmin takaisin työmarkkinoille.

 



 
 
Näytä kuva Twitterissä
Juhana Brotherus@JuhanaBrotherus
 
 

Miksi uskon, että työllisyydellä tilaa toipua vielä rutkasti?

Virallinen työttömyysaste 7.4% - enää vain vähän laskuvaraa.
Mutta laaja työttömyysaste (USA:ssa käytetty U6) vielä yli 15% - yli 100 000 henkeä ainakin pitäisi kyetä saada paremmin takaisin työmarkkinoille.

 


Listassa ovat mukana SAK:n suurimpien jäsenliittojen Teollisuusliiton, PAMin ja JHL:n puheenjohtajat. Nämä kaikki kolme jäsenliittoa ovat samaa kokoluokkaa. Lisäksi listalla ovat Akavan suurin jäsenliitto OAJ sekä STTK:n suurin jäsenliitto Tehy. - Näkökulma: On väitetty, että Suomessa ei pääse kaliffiksi kaliffin paikalle, ellei ole ollut mukana laittomien lakkojen agitoimisessa! Tilastoista voi päätellä, että ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu!? - KimsBlog


 

 

Teollisuusliiton Aalto tienasi enemmän kuin

SAK:n Eloranta – OAJ:n Luukkainen on ay-

pomojen tuloykkönen

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.11.2018 10:20

  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa oikealla) tienasi viime vuonna ansiotuloja enemmän kuin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa vasemmalla). Aallon ansiotulot olivat yli 200 000 euroa, kun Eloranta tienasi 195 000 euroa.
 
|

Vuoden 2017 verotiedoista ilmenee, että suurimpien ay-liittojen johtajien keskuudessa opetusalan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tienasi ansiotuloja eniten, yli 262 000 euroa. Tämä on enemmän kuin työmarkkinakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat tienasivat.

 

OAJ on Akavan suurin jäsenliitto.

Lisäksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tienasi viime vuonna ansiotuloja enemmän kuin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Aallon ansiotulot olivat yli 200 000 euroa, kun Eloranta tienasi 195 000 euroa. 

*

Listassa ovat mukana SAK:n suurimpien jäsenliittojen Teollisuusliiton, PAMin ja JHL:n puheenjohtajat. Nämä kaikki kolme jäsenliittoa ovat samaa kokoluokkaa. Lisäksi listalla ovat Akavan suurin jäsenliitto OAJ sekä STTK:n suurin jäsenliitto Tehy.

*

Listalla ovat myös näiden liittojen työnantajapuolen eli Teknologiateollisuuden, Paltan ja Kuntatyönantajien johtajat. Näistä Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana viime vuonna toiminut Jorma Turunen tienasi ansiotuloja lähes 322 000 euroa.

Teknologiateollisuus, tj

Jorma Turunen

          321 943 €

OAJ, pj

Olli Luukkainen

          262 525 €

Teollisuusliitto, pj

Riku Aalto

          200 531 €

Palta, tj

Tuomas Aarto

          198 088 €

Kuntatyönantajat

Markku Jalonen

          181 078 €

PAM, pj

Ann Selin

          168 248 €

JHL, pj

Päivi Niemi-Laine

          129 527 €

Tehy, pj

Millariikka Rytkönen

            70 299 €

 


 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa. - Bengt Holmström


 
 

Nobelisti Bengt Holmström: Yleissitovuus on

viety Suomessa äärimmilleen

 

SUVI HAUTANEN
 

Professori Bengt Holmström neuvoi, miten talous saataisiin kasvuun Suomessa.

  

Taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin mielestä keskeisin asia on löysätä yleissitovuutta, jotta talous saataisiin kasvuun Suomessa.

Hän totesi, että yleissitovuudesta on montaa versiota.

 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Holmströmiltä kysyttiin konkreettisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin reippaampaan kasvuun. Yleissitovuuden lisäksi hän otti esille koulutuksen.

Hänen mielestään yliopistomaailman rakenne Euroopassa ja Suomessa ei ole tarkoituksenmukaisin. Hän totesi, että koulutusjärjestelmät eivät ole syntyneet kilpaillussa maailmassa.

Holmström kehotti Suomea ottamaan mallia Yhdysvalloista. Hän totesi, että silloin nousee tietenkin esiin koulutuksen kovat hinnat.

– Joku sen maksaa. Ei Eurooppa ole yhtään sen halvempi kuin USA. Te ette näe, kuka sen maksaa. Se on veronmaksaja, joka maksaa.

Holmströmin mielestä on hyvä katsoa Yhdysvalloista, kuinka paljon opetus loppujen lopuksi maksaa.

***

Holmströmin mielestä suomalaisten on tultava osaavammiksi tai tehtävä laadukkaampia tuotteita, jotta talouden kasvuun saadaan vauhtia.

– Olemme riippuvaisia viennistä. Se on meidän tulonlähde ja se kertoo, mihin meillä on varaa. Emme pysty sisämarkkinoilla tuottamaan meidän hyvinvoinnin tasoa.

***

Holmström totesi, että Suomen kannalta ei ole toivottavaa, että maailmantalous menee nykyistä suljetumpaan tilaan esimerkiksi tullien asettamisen myötä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitteli jo viikonloppuna, että ensi keväänä saatetaan joutua tekemään jälleen 1-2 miljardin menoleikkaukset vaatimattoman talouskasvun vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli eri mieltä leikkausten tarpeesta, kun taas elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) oli Orpon kanssa samoilla linjoilla.

 


 

Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo. – Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.


 

 

Lakkoilu kertoo siitä, että Suomessa ei

ymmärretä työn muutosta – talousnobelisti

Bengt Holmström kehottaa ay-liikettä

heräämään uuteen maailmaan

 

Suomalaiset työmarkkinat toimivat epädemokraattisesti. Ne joilla on töitä, voivat vaikuttaa, mutta ay-järjestelmän ulkopuolella olevat eivät saa ääntään kuuluviin.

Lakot
Talousnobelisti Bengt Holmström: Suomalaiset työmarkkinat toimivat itsekkäästi
 
 
 
 
Talousnobelisti Bengt Holmström: Suomalaiset työmarkkinat toimivat itsekkäästi
 
 


 

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille, professori Bengt Holmström sanoo.

 

Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi "kummallinen" maa, jossa ulkoparlamentaariselle ay-liikkeelle on luovutettu päätösvaltaa.

– Tällainen yksi osa työelämää pääsee erittäin voimakkaasti vaikuttamaan, ja järjestelmässä on käytännössä pakko olla mukana. Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.

Työttömillä ei ole ääntä

Holmströmin mielestä irtisanomisen helpottamista vastustavassa lakkoilussa näkyy työmarkkinoiden ongelma:

– On itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä.

 

40-vuotinen professorinura

Holmström teki väitöskirjansa yhdysvaltalaiseen Stanfordin yliopistoon vuonna 1978. Hän on toiminut sittemmin taloustieteen professorina ensin Yalen yliopistossa ja vuodesta 1994 alkaen Bostonin lähistöllä toimivassa MIT:ssä. Oppilaitosta pidetään maailman johtavana teknillisenä korkeakouluna.

Holmström on tutkinut epäsymmetrisen informaation vaikutusta ihmisten toimintaan. Hän sai Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen palkinnon eli niin kutsutun talous-Nobelin sopimusteoriaa käsittelevistä tutkimuksistaan.

Myös hallitus on pysynyt tiukastiomassa kannassaan irtisanomissuojan heikentämistä koskevassa kiistassa. Mistä se kertoo?

– Tästä on tullut periaatekysymys. On selvää, että itse uudistus on mitätön. On tultu pisteeseen, jossa rähistään periaatteen vuoksi.

– Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.

Ylläolevalla videolla Holmström kertoo, miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä talouskeinoin ja mihin tarvitaan tänään avajaisiaan juhlivaa taloustieteen tutkimusyksikköä Helsinki GSE:tä (Graduate School of Economics).

 

Talousnobelisti Bengt Holmström
 
 
Bengt Holmströmin mukaan taloustieteessä on keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta niistä ei vain osata sopia. Hänen mielestään taloustieteestä tulee koko ajan tärkeämpi tieteenala. "Ensi askel ihmisten talouden ymmärryksen lisäämisessä on selittää heille, että talous on erittäin vaikea asia ymmärtää. Ihmiset näkevät oman taloutensa ja kuvittelevat olevansa taloustieteilijöitä. Mikä on hyvä yksilölle, saattaa olla hirveän huonoa yhteisölle. Tästä ilmasto on yksi esimerkki."Laura Railamaa / Yle
 
 

Työllisyyskysymys ja kyky sopeutua työn muutokseen nousee Holmströmin mukaan nykyään voimakkaasti esiin taloustieteen tutkimuksessa.

– Joustavuutta täytyy saada lisää. Sitä kautta voidaan suojata esimerkiksi yrittäjiä, joita tulee olemaan jatkossa yhä enemmän.

Holmströmin mielestä Suomen kansantalous tarvitsee myös maahanmuuttoa, mikä on yksi syy lisätä järjestelmään joustavuutta. Maahanmuuttajia tarvitaan, koska kansakunta eläköityy ja työllisyysastetta pitää nostaa.

Maahanmuuttajille pitää sallia pienemmät palkat

Holmström antaisi ulkomailta tuleville mahdollisuuden tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla – siis suomalaisia pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla.

– Se diili kelpaa heille. Sillä lailla he pääsisivät etenemään tikkaita pitkin, eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon, Holmström sanoo. Hänen mielestään monesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maahanmuuttajat pääsevät suoraan kiinni Suomen "kymmenien vuosien saatossa rakennettuun kattavaan sosiaaliseen järjestelmään."

Työehtosopimukset määräävät eri alojen minimipalkkatason. Sen alle yritysten ei ole mahdollista palkata työvoimaa, vaikka halukkaita työntekijöitä olisi.

Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.

– Tietysti olisi parempi ratkaisu, jos se saavutettaisiin neuvotteluteitse. Mutta se, että ay-liikkeellä on veto-oikeus tähän, on minusta väärin.

– On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään, Holmström sanoo.

*

Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo.

– Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.

*****

Holmström puhuu tänään uuden taloustieteen huippututkimusyksikön GSE:n avajaisissa Helsingissä. Voit seurata avajaisten paneelikeskustelua suorana täällä Yle.fi:ssä.

Lisää aiheesta:

Taloustieteen professori painii paradoksien kanssa: "Asiat menevät usein päinvastoin kuin kuvittelemme"

 


 

Tutkimuksessa irtisanomiskustannus vähentää työpaikkojen syntymistä, koska työvoiman synnyttämän lisäarvon on katettava kustannusriski. Toisaalta korkea irtisanomiskustannus voi jopa vahvistaa työvoiman kysyntää nousukautena, jos työsuhteet ovat pidempiä. Tutkimus ei kuitenkaan kelpaa Suomessa käytävän keskustelun lähtökohdaksi, Kanniainen väittää, sillä se ei esimerkiksi käsittele pienyrityksiä, joista hallituksen lakihankkeessa on kyse. Tutkimuksessa on toinenkin puute. ”Malli ei valitettavasti käsittele rekrytointiriskiä eli, että väärä henkilö tulee työllistettyä. Mallissa jokaisen työntekijän tuottavuus on sama”, Kanniainen toteaa korostaen, että rekrytointi on aina pienelle yritykselle riski.


 

 

Professori Suomen  työntekijöille: Haluatteko

vahvan irtisanomissuojan ja matalan palkan –

vai matalan suojan ja ison palkan?

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.10.2018 10:41
Päivitetty: 
11.10.2018 10:47

  • Kuva: Jenni Gästgivar / Alma Media arkisto
    Kuva
    Professori Vesa Kanniaisen mielestä työntekijän tulisi saada valita: vahva työsuhdeturva ja matala palkka, vai heikko työsuhdeturva ja korkeampi palkka?
 
|

Jos pienyrittäjä kantaa koko rekrytointiriskin, tämän täytyy heijastua työntekijöiden palkkoihin, katsoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.

 

Kanniainen kirjoittaa irtisanomissuojan heikentämiseen liittyvästä keskustelusta Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan. Hänen mukaansa pienten yritysten rekrytointi- ja suhdanneriskistä – joita hallitus pyrkii lakiesityksellään laskemaan – seuraa kysymys: kenen tulee tämä riski kantaa?

”Jos riski jää kokonaan yrittäjälle, tämän täytyy heijastua kaiken logiikan mukaan palkkaan. Miksi silloin ei anneta työntekijän valita: vahva työsuhdeturva ja matalampi palkka tai heikko työsuhdeturva ja korkeampi palkka”, Kanniainen kirjoittaa.

 

 

Hänen mukaansa irtisanomissuojan työllisyysvaikutuksista on ollut esillä virheellistä tietoa. Pienten yritysten irtisanomisoikeuden vastustus on perustunut olettamukseen, että irtisanomisten helpottaminen ei lisää työllisyyttä. Väite on Kanniaisen mukaan saanut tukea tutkimuksesta, joka käsittelee yritysten rationaalisia työllistämis- ja irtisanomispäätöksiä, kun kysyntä on altis suhdannevaihteluille.

 

Tutkimuksessa irtisanomiskustannus vähentää työpaikkojen syntymistä, koska työvoiman synnyttämän lisäarvon on katettava kustannusriski. Toisaalta korkea irtisanomiskustannus voi jopa vahvistaa työvoiman kysyntää nousukautena, jos työsuhteet ovat pidempiä.

 

Tutkimus ei kuitenkaan kelpaa Suomessa käytävän keskustelun lähtökohdaksi, Kanniainen väittää, sillä se ei esimerkiksi käsittele pienyrityksiä, joista hallituksen lakihankkeessa on kyse. Tutkimuksessa on toinenkin puute.

”Malli ei valitettavasti käsittele rekrytointiriskiä eli, että väärä henkilö tulee työllistettyä. Mallissa jokaisen työntekijän tuottavuus on sama”, Kanniainen toteaa korostaen, että rekrytointi on aina pienelle yritykselle riski.

 

Vaihtoehtoina Kanniainen esittelee kolmea ekonometrista tutkimusta, joissa on muun muassa havaittu, että irtisanomiskustannus alentaa merkittävästi kansantalouksien työpaikkojen määrää ja kasvattaa työttömyyttä. Työsuhdeturva alentaa lyhyen aikavälin mutta kasvattaa pitkän aikavälin työttömyyttä, professori tiivistää tutkimuksia.

”Tilastollisen analyysin perusteella vahvan ay-liikkeen maissa työttömyys on korkeampaa kuin muissa maissa”, Kanniainen siteeraa 20 OECD-maan tutkimusta vuodelta 1997.

Kanniainen on aiemminkin ottanut kantaa keskusteluun ”irtisanomislaista” ja kertonut, että tutkimustieto antaa kahtalaista tietoa irtisanomissuojan ja irtisanomiskustannusten vaikutuksista työllisyyteen. Lue tarkemmin: Professorilta tukea Sipilän hallituksen irtisanomislaille: ”Saksassa tämä on tunnustettu”

*

Lue lisää:

”Puolet Suomesta nousee takajaloilleen” – Eduskunnalta varoitus hallitukselle, Sipilä vetosi ekonomistien uskoon

 


 

Juhana Vartiainen muistuttaa, että voitti seuraavat eduskuntavaalit kuka tahansa, koskevat samat väestön ikääntymisestä johtuvat budjettirajoitukset kaikkia hallituksia ja työllisyysastetta on pakko nostaa. – Kun viimeksi SDP oli hallituksessa 2011-2015, ajattelitte, että ei tehdä mitään mistä ay-liike ei pidä. Eikä tehtykään. 4 menetettyä vuotta, surkea lopputulos taloudelle ja työllisyydelle. Häpeäksi vanhoille valtionkantajapuolueille SDP:lle ja kokoomukselle. Ei sorruta enää sellaiseen, millään hallituskokoonpanolla.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen:

Tästä uudistuksesta taitaa tulla henkinen

sisällissota

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan ay-liike on jämähtänyt menneisyyteen.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoo blogissaan Suomen ja Ruotsin työmarkkinaosapuolten välisestä kontrastista.

 

– Ruotsin teollisuusosapuolet miettivät yhteisessä seminaarissa, yhdessä tilatun puolueettoman asiantuntijaraportin pohjalta Ruotsin teollisuuden toimintaedellytyksiä. Suomessa haastetaan valtiovallan oikeutta säätää lakeja, Vartiainen toteaa.

– Tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja kuulkaas ay-liike, te tiedätte sen itsekin. Sen huomaa jo järkevien ay- ja demaritoimijoiden pälyilevästä katseestakin, hän jatkaa.

Juhana Vartiaisen mukaan ay-liike on kollektiivisesti kiinni viime vuosisadassa ja kylmässä sodassa, jossa Neuvostoliiton uhka antoi mahdollisuuden olla valtiovallan ytimessä. Hän kuvaa tätä ”oudoksi ja surrealistiseksi henkiseksi maailmaksi, jossa joku on koko ajan orjuuttamassa ja riistämässä työntekijää”.

– Te kutsutte, uskomatonta kylläkin, lainsäädäntöä “saneluksi”. Silloin ei sanelu ikinä lopu, koska lainsäädäntö on aina sanelua, normeja joita kaikkien on noudatettava. Niihin oikeusvaltio perustuu.

 

Kukaan ei Juhana Vartiaisen mukaan halua ay-liikkeelle tai suomalaiselle työläiselle pahaa.

– Mutta tällaiset älyttömät taistelut te tulette häviämään ja teidän on pakko ne hävitä.

– Kai teillä jokin logiikka on, ja Lasse Laatusen kaltaisiin kylmän sodan tupo-kasvatteihin se menee täydestä: kun uhmaatte lakoilla jokaista työmarkkinoiden uudistusta, te ajattelette ettei kukaan järkevästi laskeva niitä halua tehdä. Pieniä ei kannata tehdä koska lakkomenetykset ovat suurempia kuin uudistuksen hyödyt. Ja suuria uudistuksia ei uskalleta tehdä, Vartiainen summaa.

Tällainen logiikka johtaa hänen mukaansa siihen, ettei työmarkkinoita ikinä uudisteta ja Suomi jatkaa vakaata kulkuaan Euroopan korkeimman työttömyyden maaksi.

 

”Uusi sisällissota

Juhana Vartiainen viittaa hallituksen esittämään irtisanomisen helpottamiseen pienissä yrityksissä. Alun perin alle 20 työntekijän yrityksiä koskevaksi suunniteltua uudistusta on jo viilattu koskemaan vain alle 10 työntekijän yrityksiä. Esitys on saanut ay-liikkeen takajaloilleen ja johtanut poliittisiin työtaisteluihin.

– Tästä uudistuksesta taitaa nyt tulla uusi sisällissota. Ei tietenkään väkivaltainen. Ei kutsuta sitä  vapaussodaksi. Mutta henkinen vapautuminen kylmän sodan maailmasta. Tuodaan glasnost tännekin, Vartiainen sanoo.

– Kutsutaan sitä vaikkapa vapautumisen sodaksi. Henkisen vapautumisen sodaksi. Henkinen vapautuminen pitkästä viime vuosisadasta, jolloin ensin väkivaltaiset kollektivistiset liikkeet, ensin maailmansodassa ja sitten kylmässä sodassa, uhkasivat liberaalia demokratiaa, hän jatkaa.

Vartiaisen mukaan irtisanomislain säätämisen jälkeen ay-liike tulee huomaamaan heräävänsä senkin kannalta ihan hyvässä maassa.

 

– Maassa, jossa te ette enää epätoivoisesti yritä olla valtio valtiossa, vaan voitte muiden Pohjolan ammattiyhdistysliikkeiden tapaan hyväksyä edustuksellisen demokratian. Ja kukoistaa kuten ay-liike kukoistaa arvostettuna Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, huolehtien jäsenten asioista sen sijaan että yritetään olla ulkoparlamentaarinen kabinettien ylähuone, hän jatkaa.

Juhana Vartiainen muistuttaa, että voitti seuraavat eduskuntavaalit kuka tahansa, koskevat samat väestön ikääntymisestä johtuvat budjettirajoitukset kaikkia hallituksia ja työllisyysastetta on pakko nostaa.

–  Kun viimeksi SDP oli hallituksessa 2011-2015, ajattelitte, että ei tehdä mitään mistä ay-liike ei pidä. Eikä tehtykään. 4 menetettyä vuotta, surkea lopputulos taloudelle ja työllisyydelle. Häpeäksi vanhoille valtionkantajapuolueille SDP:lle ja kokoomukselle. Ei sorruta enää sellaiseen, millään hallituskokoonpanolla.

 


 

– Tämän listan toteuttaminen vähentää työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä. Toivon, että hallituksella on rohkeutta toteuttaa näitä ehdotuksia, Pentikäinen toteaa. Suomen Yrittäjien mielestä työllisyysaste on nostettava lähelle 80 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Yrittäjillä on 15 ehdotusta työttömyyden

alentamiseksi

 

Suomen Yrittäjien mielestä työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä, erinomaisia keinoja.

 

Suomen Yrittäjät ehdottaa hallitukselle työllisyyden parantamiseksi 15 keinoa, jotka järjestön toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan helpottavat monen yrityksen kokemaa työvoimapulaa ja alentavat rakenteellista työttömyyttä.

– Hallitus on pyytänyt kansliapäälliköiltä ehdotuksia työllisyyden vahvistamiseksi. Halusimme tehdä oman #työtäsuomeen -ohjelmamme osoittamaan, että työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä erinomaisia keinoja, Pentikäinen kertoo järjestön tiedotteessa.

Listalla on yhteensä 15 kohtaa, kun muun muassa irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä ja paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksltä.

Yrittäjä ehdottavat myös, että yrittäjien perheenjäsenet pitäisi saada samaan asemaan työttömyysturvassa muiden yrityksissä työskentelevien työntekijöiden kanssa.

 

 


 

Liitoilla ja keskusjärjestöillä on kolmikannan puitteissa ollut Matti Virénin mukaan avainasema sekä työehtosopimuksien luonnissa että kaikessa työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tämä on professorin mukaan johtanut muun muassa palkkojen verraten pieneen vaihteluväliin työntekijöiden välillä. – Palkkojen pieni vaihteluväli merkitsee tietenkin sitä, että heikon tuottavuuden alat eivät kykene luomaan työpaikkoja, koska niiden kustannukset ylittävät kannattavan liiketoiminnan marginaalit.

 

SAK:n toimitilat Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Professori synkkänä ay-liikkeestä: Puhe

uudistuksista on lähes kuollut

 

 

Matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja olisi Matti Virénin mukaan huolehdittava.

 

– Suomessa keskustelu työmarkkinoiden reformeista on lähes kuolleessa tilassa, koska poliitikot eivät halua haastaa vaikutusvaltaisia ammattiliittoja vaan pikemminkin yrittävät etsiä ratkaisuja erilaisten välikäsien kautta, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén toteaa Suomen Perusta -ajatushautomon julkaisemassa Suomen talouden ongelmia ja mahdollisuuksia käsittelevässä artikkelikokoelmassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia.

Hän listaa esimerkkeinä ”välikäsistä” erilliset työmarkkinat maahanmuuttajille, palkattomat harjoittelujaksot, pätkätyöt, reppufirmat ja työllisyyssubventiot.

 

Matti Virénin mukaan on selvää, etteivät kaikki voi tulevaisuudessa olla töissä high-tech-yrityksissä. Siksi työllisyyden hoidossa olisi hänen mukaansa huolehdittava myös matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja.

 

Varakkaat liitot nauttivat verotukia

Professori Matti Virén luonnehtii kysymystä Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta kiistanalaiseksi.

 

– Jotkut tosiasiat saavat meidät epäilemään, että markkinat toimisivat todella hyvin. Meillä on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista ja osin seurauksena hyvin vaikutusvaltaiset ammattiliitot, Virén kirjoittaa.

– Liittojen vaikutusvaltaa korostavat vielä niiden poikkeuksellisen suuri varallisuus, joka on huomattavalta osin valtion avokätisten verotukien ansiosta, hän jatkaa. 

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.


  

Hämmästys Suomen työmarkkinoista –

Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa

sopia joustavammin kuin 45 000?

 
 
Luotu: 
10.4.2018 16:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.
 
|

Seuraavan hallituksen pitäisi lisätä järjestäytymättömien yritysten joustomahdollisuuksia, esittää eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.).

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina puhunut Pekkarinen kummasteli, kuinka samoista asioista ei voida paikallisesti sopia edes kaikissa saman alan yrityksissä.

 

–Sanotaan, että annetaan joustoja yhä enemmän ja enemmän niille 25 000 yritykselle. Mutta ne 45 000 yritystä, niissä ei lainkaan sallita joustojen toteutumista. Onhan tämä nyt niin vanhakantainen ajattelutapa kuin olla ja mahtaa, sanoo Pekkarinen. 

 

Luvuilla Pekkarinen viittaa järjestäytymättömiin ja järjestäytyneisiin työnantajiin. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin 50 000 on järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia. Työehtosopimuksia ne noudattavat kuitenkin yleissitovuuden pohjalta.

Järjestäytyneen yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat laajemmat niin sanotun normaalisitovuuden pohjalta.

***

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.

 


 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta. - Näkökulma: Miksi yksikään Ay johtaja ei tuonnut panostaan tähän haastatteluun!? - KimsBlog

 
 
Työtön tutustuu työttömyysturvaan. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
 

Näin puolueissa taklattaisiin työttömyyttä –

”minityömalli alle 30-vuotiaille”

 

 

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin väläyttää niin sanottua minityömallia nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Mallissa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

 

Tämän lisäksi muun muassa paremmat ja joustavammat kouluttautumismahdollisuudet, työnvälityksen tehostaminen sekä työvoiman liikkuvuuden mahdollistaminen nousevat esille hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmyreiden pohtiessa keinoja rakenteellisen työttömyyden painamiseksi alemmalle tasolle.

Verkkouutiset kysyi yhdeksän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tai 1. varapuheenjohtajalta sähköpostitse ratkaisuvaihtoehtoja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kuusi ryhmyriä vastasi.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka arvioidaan jäävään vajaaksi.

Suomen talouskasvu on ollut tänä vuonna vahvaa. Kasvun odotetaan jatkuvan melko vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvällä vauhdilla kuin kuluvana vuonna. Kasvun ennustetaan ylittävän kolme prosenttia, mutta se jatkuu kahtena seuraavana vuonna hieman hitaampana.

Suomea riivaa rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4 prosenttia. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia.

 

1. Mitä käytännön toimia pitäisi tehdä, jotta suhdanteista riippumaton eli rakenteellinen työttömyys saataisiin painettua alemmalle tasolle?

 

Kokoomusryhmyri Kalle Jokisen mukaan työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä kaikki, mitä tehtävissä on. Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia.

– Osaaminen ei kohtaa työn vaatimuksia. Työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla. Sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, jotka eivät houkuttele ottamaan vastaan työtä. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät jousta tilanteissa, joissa muuten työntekijän ja työnantajan välillä olisi yhteisymmärrys.

Jokisen mukaan rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä esimerkiksi vahvistamalla osaamista vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin yksilöllisemmillä poluilla ammattiin.

– Kasvukeskusten riittävällä kaavoituksella ja kasvukäytävien infrahankkeilla mahdollistetaan työvoiman liikkuvuus työn perässä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan, jossa työtä ja turvaa voi yhdistellä nykyistä joustavammin.

Hän korostaa että turhia työmarkkinajäykkyyksiä puretaan lisäämällä reilua paikallista sopimista. Lisäksi hallitus on valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.

Keskustan Antti Kaikkosen mielestä työttömät tarvitset tukea työnhakuun ja entistä parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, jos taidot ovat vanhentuneet.

– Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen ennakoitavaksi ja kannustavaksi on tärkeää.

 

”Työnvälitystä tehostettava”

SDP:n Antti Lindtmania tuuraava 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa pitäisi vahvistaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta lisäämällä.

– Tärkein keino on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Mahdollisuuksia joustavaan kouluttautumiseen pitäisi lisätä. Valtion tulisi esimerkiksi asuntopolitiikassa ryhtyä aktiivisesti toimiin, joilla helpotetaan muuttamista niille alueille, joissa työtä on eniten tarjolla.

Ojala-Niemelän mielestä on syytä jatkaa myös sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– Järkevä työttömyysturva tukee työn vastaanottamista, ei rankaise työttömyydestä. Tämän vuoksi emme tue hallituksen viimeaikaisia uudistuksia työttömyysturvaan.

– Hyvin toimiva työttömyysturva lisää ihmisten mahdollisuuksia ottaa uusia töitä vastaan ja liikkua vanhoista työpaikoista myös uusiin yrityksiin, mikä sisältään aina työntekijälle riskin.

RKP:n Stefan Wallinin mukaan suuri ongelma työmarkkinoilla on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Työnvälitystä pitäisi tehostaa. Siksi työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava laajemmin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista.

Nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi hallituksen pitäisi Wallinin mielestä myös selvittää niin sanottu minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

– Työnantajat maksaisivat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.

 

”Työllistyminen ei ole kannattavaa”

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä perustulo on osa ratkaisua.

– Mutta emme voi tuudittautua siihen, että se korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan. Kohtaanto-ongelmaa pitää ratkoa tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksissa ja vuokra- ja omistusasumista tulee tukea neutraalisti.

– Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. Koulutuksen laatuun kaikilla asteilla on panostettava. Toisen asteen opinnoista pitää tehdä aidosti maksuttomia, ja elinikäisen oppimisen pitää olla käytännössä mahdollista kaikille.

Mikkonen korostaa, että yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, jota ei synny markkinaehtoisesti.

– Tarvitaan välityömarkkinoita ja tukityöllistämistä. Polku avoimien työmarkkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. Hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. Pitäisi tehdä toisin päin.

Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää työttömyyden suurimpana syynä työpaikkojen puutetta ja työelämän rakenteellisia ongelmia.

– Eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Östmanin mukaan yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus.

– Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan.

***

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

 


 

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.


 
 
 
 

Työmarkkinajohtaja tyrmää: Ay-liike haluaa

säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

 

KASPERI SUMMANEN

 

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

 


 

  • LKS 20160426 LKS 20151013 - Suomen yrittäjät pääkonttori Helsingin Mannerheimintiellä 16. syyskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Suomen Yrittäjien pääkonttori Helsingissä. (Lehtikuva/Vesa Moilanen)

 

 

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

 

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

***

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

***

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

 


 

 


 

Politiikka 30.12.2015 klo 6:19
 
 

Ruotsalaiset sopivat asiat työpaikoilla, mutta

miksi se on Suomessa niin hankalaa?

 

 


 

 

Palkansaajien pahin uhkakuva on, että paikallisesta sopimisesta tulee sanelua. Yritysten mukaan suurin jarruttaja on ammattiyhdistysliike. Joulun välipäivinä työnantaja ja palkansaajat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan.

 


 

Kuvitus sopimimiskulttuurista Suomessa ja Ruotsissa.
 
Palkansaajajärjestöt haluaisivat Suomeen Ruotsin mallin, jossa työntekijää kuunnellaan työpaikalla.Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsin malli

 

- Työnantajalla ja ammattiliitolla on kiistaa palkasta tai korvauksesta

- Työnantajan on aloitettava neuvottelut

- Jos riita ei ratkea, työnantajan on vietävä asia työtuomioistuimeen

- Jos työnantaja ei järjestä neuvotteluja tai vie asiaa tuomioistuimeen, se maksaa palkan tai korvauksen  ammattiliiton vaatimuksen mukaan.

- Työntekijöillä on oikeus saada edustaja osakeyhtiön hallitukseen.

 

Paikallisesta sopimisesta on tullut mantra, joka korjaa työelämän ja parantaa Suomen kilpailukyvyn. Asia on nyt kolmikantaisen työryhmän käsissä. Työryhmä ehti kokoontua ennen joulua vain kerran. Silloin keskusteltiin lähinnä pelisäännöistä.

Luottamus tuntuu olevan hakusessa.

– Aika moni on menettänyt yt-neuvotteluissa työpaikkansa itse, tai kaveri on jäänyt ilman töitä.  Luottamusta ei synny, jos yksi osapuoli sanelee, mitä pitää tehdä, sanoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajajärjestöt haluavat Suomeen Ruotsin mallin. Siellä työnantajan ja työntekijän on yhdessä neuvoteltava ratkaisu riitaan palkasta tai korvauksesta. Mikäli sopua ei synny, työnantajan on mentävä työtuomioistuimeen. Tilannetta tulkitaan aina työntekijän eduksi.

– Se olisi yksi tapa, jolla voi vahvistaa luottamusta. Suomessa työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan pahin vaihtoehto olisi paikallinen sanelu, jota hän tituleeraa myös ilmauksella "management by perkele".

"Suomessa ei ole komentelukulttuuria"

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Suomea ja Ruotsia ei voi verrata keskenään.

– Taloustilanne on erilainen. Suomessa paikalllista sopimista harjoitellaan riitatilanteessa. Jos sitä kulttuuria on harjoiteltu (kuten Ruotsissa) pienissäkin asioissa, se on helpompaa, sanoo EK:n työelämäasiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Länsinaapurissa osakeyhtiön hallitukseen on lain mukaan valittava myös henkilökunnan edustajia. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ajatusta.

Etu-Seppälä ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, että Ruotsissa "diskuteerataan" ja Suomessa komennetaan.  

– Onhan kulttuureissa toki eroja, mutta kyllä meillä on hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria ja tarve edistää paikallista sopimista. Mutta en allekirjoita, että Suomessa olisi vallalla komentelukulttuuri, Etu-Seppälä sanoo.

Onko ay-liike vastaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi viime vuonna yli 6 000 yritykseltä, mikä on niiden mielestä paikallisen sopimisen ja joustojen suurin este. 30 prosenttia yrityksistä vastasi, että työelämän joustoja vaikeuttaa ammattiliiton kielteisyys.

– Minun käsitykseni on ihan toinen. Suomessakin paikalliset neuvottelut työehdoista ovat varsin yleisiä, mutta ongelmia on. Mutta ne eivät johdu siitä, että työntekijät ovat haluttomia sopimaan, sanoo Akavan Maria Löfgren.