Palkansaajien kassojenkin välillä on selkeitä hintaeroja. Osa laskuttaa turvasta tulojen mukaan, osa kiinteällä vuosimaksulla.


 
KOLUMNIVIERAS
 

Kolumnivieras: Maksatko liikaa

työttömyysturvasta?

 

12.11.2018 21:00 | Kauppalehti

Kilpailuttamalla työttömyyskassasi saatat säästää satasia, kirjoittaa Tero Vuorinen kolumnissaan.

 
KUVA: LAURI OLANDER

 

Ansiosidonnainen työttömyysturva maksaa sinulle vuodessa todennäköisesti jotakin 24 euron ja 2 000 euron väliltä. Suomessa on 26 työttömyyskassaa, joista 24 on palkansaajille ja kaksi yrittäjille, ja niiden maksuissa on huomattavia eroja. Osa kassoista on kaikille avoimia, osa vain tietylle ammattiryhmälle.

 

Halvimmalla pääset, jos olet lääkäreiden työttömyyskassan jäsen. 24 euron kiinteä vuosimaksu ei varmasti kaada talouttasi, joskin työttömyyskään ei ole ainakaan vähään aikaan kovin suuri uhka.

Kalleimman laskun maksat, jos olet hyvätuloinen yrittäjä ja kuulut Ammatinharjoittajien ja yrittäjien kassaan. Työttömyysturva maksaa sinulle tällöin 2,65 prosenttia palkastasi eli 6 000 euron kuukausituloilla vajaat 2 000 euroa vuodessa.

*

Palkansaajien kassojenkin välillä on selkeitä hintaeroja. Osa laskuttaa turvasta tulojen mukaan, osa kiinteällä vuosimaksulla.

*

Kiinteät maksut ovat korkeimmillaan 159 euroa vuodessa ja kalleimmissa prosenttiperusteisissa kassoissa hyvätuloinen maksaa vuodessa helposti 500 euron laskun.

Järkevän kuluttajan luulisi tässä kohtaa miettivän, että pitäisikö sähkösopimuksen kilpailuttamisen sijaan kilpailuttaa työttömyysturva? Varsinkin kun itse tuote eli ansiosidonnainen työttömyysturva on aina täsmälleen sama.

 

Suuri osa ammattiliitoista leipoo Finanssivalvonnan ohjeistuksen vastaisesti työttömyyskassan jäsenmaksun kiinteäksi osaksi liiton jäsenmaksua.

 

Tällöin työttömyyskassan kilpailuttaminen ei onnistu. Muiden ammattiliittojen jäsenille ja liittoihin kuulumattomille palkansaajille kassojen vertailu kannattaa.

Suomen työttömyyskassoista kolme on kaikille avoimia, siis kaikille palkansaajille yksityisellä tai julkisella sektorilla, ja juuri ne ovat myös hinnoiltaan varsin edullisia.

Kaikkein halvin on JATTK 72 euron vuosimaksullaan, JYTK kustantaa 95 euroa vuodessa ja kolmikosta ylivoimaisesti suosituin YTK eli sitoutumaton ”Loimaan kassa” maksaa 100 euroa vuodessa.

Suureen osaan työttömyyskassoista voi liittyä vain ammattiliiton kautta, jolloin taloudellisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon liiton jäsenyyden ja työttömyyskassan kokonaishinta.

Kilpailuttamalla työttömyyskassasi saatat siis säästää satasia. Kalleimmankin kassan jäsenyys on kuitenkin fiksumpaa kuin kassaan kuulumattomuus. Kyseessä on sinun kannaltasi aina tukevasti alihinnoiteltu vakuutus, koska valtio kustantaa siitä 95 prosenttia ja kassan jäsenet vain 5 prosenttia.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on valtion tarjoama tuhansien eurojen arvoinen lähes ilmainen lounas, jonka lopulta maksat veroina joka tapauksessa. Söit tai et. Siksi se yleensä kannattaa ottaa vastaan.

*

Kirjoittaja on Talent Vectian johtava konsultti.

 

”Kalleimmankin kassan jäsenyys on fiksumpaa kuin kassaan kuulumattomuus.”

  •  
    Tero Vuorinen
    Kauppalehti
     

– Vuonna 2015 alle 30-vuotiaiden palkansaajien ja työttömien järjestäytymisaste oli 37,5 prosenttia, kun yleinen järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Kun SAK nyt haluaa erityisesti suosia vanhempia työntekijöitä nuorten kustannuksella, niin mistä se kertoo?

 

SAK haluaisi irtisanomisjärjestyksen työsuhteen keston mukaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Tämänkö takia lakkoiltiin?” – SAK:n malli on

ajanut Ruotsissa konkursseihin

 

Kokoomuksen Arto Satosen mukaan SAK:n irtisanomismallin tulokset ovat huonot.

 

– Kaikille oikeudenmukaista on, että irtisanomisen ratkaisee työntekijän tuottama työpanos, ei työsuhteen kesto, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

Satonen viittaa SAK:n esittämään irtisanomislakiin, jossa eräänä konkreettisena kriteerinä olisi työsuhteen kesto. Esitystä on kritisoitu vanhojen työntekijöiden suosimisena nuorten kustannuksella.

– Veikkaan, että SAK:n ehdotuksen luettuaan aika moni 25-30 vuotias ryhtyi miettimään, minkä takia tässä juuri oltiin lakossa. Senkö vuoksi lakkoiltiin, että jos yritys joutuu vähentämään työntekijöitä, niin minut vähennetään ensimmäisenä?

 

Arto Satosen mukaan SAK:n kaavailema malli on käytössä Ruotsissa ja sen tulokset ovat siellä huonot.

– Jotkut yritykset ovat jopa ajautuneet konkurssiin ja aloittaneet uudelleen toisella nimellä, jotta saavat pitää haluamansa työntekijät. Tässä ei ole järjen hiventä, hän toteaa.

Satonen huomauttaa, että varsinkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla paras tieto on usein viimeksi koulunpenkiltä tulleilla

– Jos yritys joutuu vähentämään työväkeä ja irtisanomaan parhaat työntekijänsä, niin miten käy lopuille työpaikoille, hän kysyy.

 

Arto Satosen mukaan ammattiliitot ovat pitkään olleet huolissaan siitä, etteivät nuoret enää liity jäseniksi samaan tapaan kuin edellisen sukupolven aikaan.

*

–  Vuonna 2015 alle 30-vuotiaiden palkansaajien ja työttömien järjestäytymisaste oli 37,5 prosenttia, kun yleinen järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Kun SAK nyt haluaa erityisesti suosia vanhempia työntekijöitä nuorten kustannuksella, niin mistä se kertoo?

*


 

Näkökulma: Suomen perustuslaki ja valtiomuoto ei tunne, eikä tunnusta ay-liikettä ulkoparlamentaarisena toimijana. Sitävastoin Suomessa on järjestäytymisoikeus ja lakko-oikeus. Tästä johten kolmikanta ei avaa tietä lainsäädäntövaltaan, vaikka ay-liike tavoitteli sitä laillista hallistusta vastaan - jo sata vuotta sitten 1917. - Anno 2019 nykyisen sisältöinen yleissitovuus EU:n kartellilainsäädännön puitteissa, tarkastetaan EU:n komiteassa; Suomessa tehdyn valituksen pohjalta. Suomi on oikeusvaltio. "Yleinen hyväksettävyys" ratkaistaan Suomessa, parlamentaarisesti eduskuntavaaleissa! Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Hallitus ei ole riippuvainen ay-liikkeen luottamuksesta!? - KimsBlog


 

 

 

Iiro Viinaselta raju ryöpytys ay-liikkeelle

HS:ssa: ”Pitäisi panna kellot soimaan” – Ay-

pomo vastasi Ylellä:

”Moni Arkadianmäeltä on näyttänyt peukkua

ylöspäin”

 
Jaa artikkeli:
 
 
 
Luotu: 
10.11.2018 10:28

  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ay-liike saa oikeutuksen toiminnalleen jäseniltään.
 
|

Suomen entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen syyttää ay-liikettä paikalleen jämähtämisestä. Hän sanoo myös, että ay-johtajat ovat vieraantuneet yrittäjien arkielämästä. 

 

”Mahtaako olla olemassa toista yhtä paikalleen jämähtänyttä organisaatiota kuin suomalainen ammattiyhdistysliike, jonka mielestä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma ympärillämme kiitää kehityksessä ohitsemme? Ay-liikkeessä ilmeisesti kuvitellaan, että paljon ylistetyn kolmikantaisen järjestelmän tuloksena aikanaan jäsenmaksuille saavutettu verovapaus antaa taloudellisen pohjan vastustaa kaikkea työelämän kehitystä, puhumattakaan muista niiden omistamien liiketoimintojen nauttimista, perusteettomista veroeduista”, Viinanen sanoo mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

”Lienee niin, että veroetuuksien myötä kerätyt ja julkisuudelta piilossa olevat miljardisijoitukset ovat vieraannuttaneet ay-pomot yrittäjän arkielämästä. Tutustumisen siihen voisi aloittaa tutkailemalla esimerkiksi tavaraviennin ja -tuonnin kehitystä. Sen pitäisi panna kellot soimaan, sillä niin hyvin kuin meillä sanotaan taloudessa menevän, tuonti on lähes poikkeuksetta kuukausittain vientiä suurempi. Siitä vain puhutaan vähemmän”, hän jatkaa.

 

 

Viinasen mukaan nuorempi työntekijäpolvi on jo havainnut, että Yleinen työttömyyskassa tarjoaa saman työttömyysturvan oleellisesti halvemmalla kuin liiton jäsenyys.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vastasi Viinaselle Ylen Ykkösaamussa muistuttamalla ammattiliittojen roolista sopijajärjestönä erityisesti työehtoneuvotteluissa.

 

”Viinasella on oikeus sanoa omia mielipiteitä, on kuitenkin hyvä muistaa se, että ay-liike on sopijajärjestö. Ay-liike tekee sopimuksia työnantajien kanssa ja on se pohja miltä vastaamme. Kaikki sopimukset joita minä olen ollut tekemässä, aika moni myös tuolta Arkadianmäeltä on näyttänyt peukkua ylöspäin ja ollut tyytyväisiä. Harvemmin sopimusten teon jälkeen on tullut negatiivista palautetta on siellä vallassa ollut kuka tahansa. Mikä ero, mitä Viinanen korostaa, mikä ero on Yleisellä työttömyyskassalla ja ammattiliitoilla? Ammattiliitot neuvottelevat työehdoista, en ole ainakaan vielä yhtään kertaa nähnyt, että yleisen työttömyyskassan edustaja olisi ollut työehdoista neuvottelemassa. Viinanen vertaa kahta eri asiaa toisiaan”, hän sanoi.

Viinasen mukaan valta tulisi palauttaa demokraattisesti valitulle eduskunnalle eikä antaa järjestöjen pakottaa hallitusta työelämän asioissa myönnytysten tielle. 

”Kolmikantaa kalliimpaa sopimusjärjestelmää tuskin on. Siitä esimerkkeinä ovat ay-liikkeen verovapaus – joka merkitsee yli 200 miljoonan euron verotulojen menetystä vuodessa – pekkaspäivät, jäykkä työsopimusjärjestelmä sekä jokaiseen sopimukseen sisältyvä suuri rahallinen panostus valtion budjetista. Ne kaikki ovat kolmikannan tuloksia.”

 

Riku Aallon mukaan ay-liike saa oikeutuksen toiminnalleen jäseniltään.

” Ammattiyhdistysliikkeessä on lähes kaksi miljoonaa jäsentä. Meidän valtuutus ja voima tulee jäsenistä. Me vastaamme toiminnastamme jäsenillemme ja sieltä tulevat myös ohjeet siitä, mitä teemme. Poliittisten lakkojen oikeutus tulee siitä, että meillä on oikeus puolustaa meidän jäsenistön asioita tarvittaessa jopa lakoilla.”

 


 

SAK toi lisää ryppyjä hallituksen ja ay-väen rakkauteen keskiviikkona ehdottamalla, että myös irtisanomisjärjestys tulisi kirjata lakiin. Vastalauseryöpyn jälkeen SAK pehmitti sanomaansa selittämällä, että työsuhteen kesto olisi vain yksi tekijä irtisanomisjärjestystä määriteltäessä. Muita kriteereitä olisivat ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky ja huollettavien määrä.


 

Pääkirjoitus
 
 

Hallituksen ja ay-väen hauras rauha rakoilee

 

9.11.2018 05:00 | Kauppalehti


Sopu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Sairaanhoitajia, kätilöitä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia edustava Tehy sekä lähi- ja perushoitajia edustava Super sanoutuivat heti seuraavana päivänä irti keskusjärjestöjen sovusta.
 
 

Irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin kuuluu SAK:n vaalitavoitteisiin, mutta sen toteutuminen on vielä herrassa.

 

Rauha näytti palanneen hallituksen ja ay-väen ­välille alkuviikosta, kun hallitus kutsui kolmikannan ­koolle ja osapuolet kertoivat tapaamisten päätteeksi päässeensä sopuun kiistanalaisen irtisanomislain perusteluista.

Sopu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Sairaanhoitajia, kätilöitä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia edustava Tehy sekä lähi- ja perushoitajia edustava Super sanoutuivat heti seuraavana päivänä irti keskusjärjestöjen sovusta.

Liittojen mielestä lain perusteista ei ole yksimielisyyttä. Lakiesitys on ongelmallinen etenkin naisvaltaisten alojen kannalta. Miesvaltaisilla aloilla se ei tuota samanlaisia ongelmia, koska irtisanomissuojasta on useilla aloilla sovittu työehtosopimuksissa.

 

Hallitus lähetti silti lakiesityksensä ­torstaina eteenpäin eduskunnan käsiteltäväksi. Lain tavoitteena on helpottaa irtisanomista ja ­alentaa näin työllistämiskynnystä etenkin pienissä yrityksissä. Alun perin lakitekstissä puhuttiin ­alle 20 työntekijän firmoista, mutta uudessa laki­esityksessä ei ole tarkkaan määritelty yrityksen kokoa. Lakiesitys kehottaa vain ottamaan huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärän.

*

SAK toi lisää ryppyjä hallituksen ja ay-väen rakkauteen keskiviikkona ehdottamalla, että myös irtisanomisjärjestys tulisi kirjata lakiin. Vastalauseryöpyn jälkeen SAK pehmitti sanomaansa selittämällä, että työsuhteen kesto olisi vain yksi tekijä irtisanomisjärjestystä määriteltäessä. Muita kriteereitä olisivat ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky ja huollettavien määrä.

*

Irtisanomisjärjestyksen kirjaaminen lakiin kuuluu SAK:n vaalitavoitteisiin ja sen toteutuminen on vielä herrassa. Jos ehdotus toteutuu, se tekee tyhjäksi ne tuottavuushyödyt, joita henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä toisi.

 

Irtisanomisjärjestyksestä on sovittu monien alojen työehtosopimuksissa, mutta sitä ei läheskään aina noudateta. Työntekijän ammattitaito painaa viime kädessä enemmän kuin työsuhteen kesto. Se on välttämätöntä yrityksen uusiutumisen ja tuottavuuden kannalta.

Onko kyse SAK:n vastaiskusta sille, että työmarkkinauudistuksissa vedotaan niin usein Ruotsin malliin? Ruotsin työmarkkinoiden katsotaan toimivan paremmin muun muassa siitä syystä, että yleissitovuutta ei ole siellä lakiin kirjattu kuten Suomessa. Poliittisia lakkojakin on Ruotsissa rajoitettu. Ruotsissa on käytössä kuitenkin myös lakisääteinen irtisanomisjärjestys, mikä pitää ikääntyneet pitkään töissä.

Jos SAK:n tavoitteena oli aiemmalla ärhentelyllä ja poliittisilla lakoilla nostaa sdp:n kannatusta seuraavia vaaleja ajatellen, ehdotus irtisanomisjärjestyksestä menee ohi maalin. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinnekin teki ehdotukseen pesäeron toteamalla, ettei ole perustetta asettaa työntekijöitä laissa eriarvoiseen asemaan iän perusteella.

 

”Jos SAK:n tavoitteena oli aiemmalla ärhentelyllä ja ­poliittisilla ­lakoilla nostaa sdp:n kannatusta seuraavia vaaleja ajatellen, ehdotus irti­sanomis­järjestyksestä menee ohi ­maalin.”

 

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

OECD:n arvion mukaan raja on noin 7,4 prosentissa, eikä sen alemmalle tasolle päästä ilman merkittäviä työmarkkinauudistuksia.

 

Työvoimapulaa on esiintynyt muun muassa rakennusalalla. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Yli 100000 henkeä pitäisi saada takaisin

työmarkkinoille”

 

Työttömien, piilotyöttömien ja alityöllisen määrä on edelleen korkealla tasolla.

Suomen työttömyysaste on laskenut viime aikoina alle 8 prosenttiin myönteisen talouskehityksen myötä. Moni taloustieteilijä on varoittanut, että rakenteellisen työttömyyden raja on ehkä jo saavutettu.'

*

OECD:n arvion mukaan raja on noin 7,4 prosentissa, eikä sen alemmalle tasolle päästä ilman merkittäviä työmarkkinauudistuksia.

*

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa, että 15 prosentin tienoilla olevassa laajassa työttömyydessä olisi edelleen paljon parantamisen varaa. Kategoriaan lasketaan mukaan työttömät, piilotyöttömät ja alityölliset. Laaja työttömyys ehti laskea ennen vuoden 2008 talouskriisiä alle 12 prosenttiin.

– Miksi uskon, että työllisyydellä on tilaa toipua vielä rutkasti? Virallinen työttömyysaste on 7,4 prosenttia – enää vain vähän laskuvaraa, Brotherus kirjoittaa Twitterissä.

– Mutta laaja työttömyysaste (USA:ssa käytetty U6) on vielä yli 15 prosenttia – yli 100 000 henkeä ainakin pitäisi saada paremmin takaisin työmarkkinoille.

 



 
 
Näytä kuva Twitterissä
Juhana Brotherus@JuhanaBrotherus
 
 

Miksi uskon, että työllisyydellä tilaa toipua vielä rutkasti?

Virallinen työttömyysaste 7.4% - enää vain vähän laskuvaraa.
Mutta laaja työttömyysaste (USA:ssa käytetty U6) vielä yli 15% - yli 100 000 henkeä ainakin pitäisi kyetä saada paremmin takaisin työmarkkinoille.

 


Juhana Vartiainen huomauttaa ensin, että Ruotsin työttömyys on Suomeen verrattuna tavallaan lukuja alempana, koska työvoimassa on siellä Suomea enemmän vaikeasti työllistyviä pakolaisia. – Meidän ongelmat: passivoiva sosiaaliturva, superjäykkä työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, Vartiainen jatkaa. Hän huomauttaa myös, ettei Suomen ja verrokkien eroissa ole kyse automaation vaikutuksista. Robotisaation aste on esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa Suomea korkeampi.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen: Suomi jatkaa

työttömyyden suurvaltana

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan Suomen järjestelmä on jäykkä.

– Suomi jatkaa 7,3%:llaan työttömyyden suurvaltojen joukossa Eurostatin vertailevassa tilastossa, JuhanaVartiainen tviittaa.

 

Hän on jakanut tästä löytyvän Eurostatin työttömyystilaston. Siinä missä Suomen työttömyysluvut huitelevat liki 7,5 prosentissa, ollaan Saksassa 3,4 prosentissa, Norjassa 4,0 prosentissa, Tanskassa 4,8 prosentissa ja Ruotsissa 6,5 prosentissa.

 

– Minusta ”kolmikannan” omakehua on vaikea käsittää, Juhana Vartiainen toteaa.

 

Kansanedustajalta kysytään tviitin kommenttiketjussa muun muassa, mikä Suomessa on hänen mielestään mennyt vikaan naapureihin verrattuna.

*

Juhana Vartiainen huomauttaa ensin, että Ruotsin työttömyys on Suomeen verrattuna tavallaan lukuja alempana, koska työvoimassa on siellä Suomea enemmän vaikeasti työllistyviä pakolaisia.

– Meidän ongelmat: passivoiva sosiaaliturva, superjäykkä työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, Vartiainen jatkaa.

Hän huomauttaa myös, ettei Suomen ja verrokkien eroissa ole kyse automaation vaikutuksista. Robotisaation aste on esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa Suomea korkeampi.

juhana vartiainen@filsdeproust 
 

Suomi jatkaa 7,3%:llaan työttömyyden suurvaltojen joukossa Eurostatin vertailevassa tilastossa. Muut pohjoismaat: 2,6%, 3,4%, 6,5%. Minusta "kolmikannan" omakehua on vaikea käsittää. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Unemployment_statistics#Recent_developments 

 


 

Listassa ovat mukana SAK:n suurimpien jäsenliittojen Teollisuusliiton, PAMin ja JHL:n puheenjohtajat. Nämä kaikki kolme jäsenliittoa ovat samaa kokoluokkaa. Lisäksi listalla ovat Akavan suurin jäsenliitto OAJ sekä STTK:n suurin jäsenliitto Tehy. - Näkökulma: On väitetty, että Suomessa ei pääse kaliffiksi kaliffin paikalle, ellei ole ollut mukana laittomien lakkojen agitoimisessa! Tilastoista voi päätellä, että ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu!? - KimsBlog


 

 

Teollisuusliiton Aalto tienasi enemmän kuin

SAK:n Eloranta – OAJ:n Luukkainen on ay-

pomojen tuloykkönen

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.11.2018 10:20

  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa oikealla) tienasi viime vuonna ansiotuloja enemmän kuin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa vasemmalla). Aallon ansiotulot olivat yli 200 000 euroa, kun Eloranta tienasi 195 000 euroa.
 
|

Vuoden 2017 verotiedoista ilmenee, että suurimpien ay-liittojen johtajien keskuudessa opetusalan OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tienasi ansiotuloja eniten, yli 262 000 euroa. Tämä on enemmän kuin työmarkkinakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat tienasivat.

 

OAJ on Akavan suurin jäsenliitto.

Lisäksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tienasi viime vuonna ansiotuloja enemmän kuin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Aallon ansiotulot olivat yli 200 000 euroa, kun Eloranta tienasi 195 000 euroa. 

*

Listassa ovat mukana SAK:n suurimpien jäsenliittojen Teollisuusliiton, PAMin ja JHL:n puheenjohtajat. Nämä kaikki kolme jäsenliittoa ovat samaa kokoluokkaa. Lisäksi listalla ovat Akavan suurin jäsenliitto OAJ sekä STTK:n suurin jäsenliitto Tehy.

*

Listalla ovat myös näiden liittojen työnantajapuolen eli Teknologiateollisuuden, Paltan ja Kuntatyönantajien johtajat. Näistä Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana viime vuonna toiminut Jorma Turunen tienasi ansiotuloja lähes 322 000 euroa.

Teknologiateollisuus, tj

Jorma Turunen

          321 943 €

OAJ, pj

Olli Luukkainen

          262 525 €

Teollisuusliitto, pj

Riku Aalto

          200 531 €

Palta, tj

Tuomas Aarto

          198 088 €

Kuntatyönantajat

Markku Jalonen

          181 078 €

PAM, pj

Ann Selin

          168 248 €

JHL, pj

Päivi Niemi-Laine

          129 527 €

Tehy, pj

Millariikka Rytkönen

            70 299 €

 


 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa. - Bengt Holmström


 
 

Nobelisti Bengt Holmström: Yleissitovuus on

viety Suomessa äärimmilleen

 

SUVI HAUTANEN
 

Professori Bengt Holmström neuvoi, miten talous saataisiin kasvuun Suomessa.

  

Taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin mielestä keskeisin asia on löysätä yleissitovuutta, jotta talous saataisiin kasvuun Suomessa.

Hän totesi, että yleissitovuudesta on montaa versiota.

 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Holmströmiltä kysyttiin konkreettisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin reippaampaan kasvuun. Yleissitovuuden lisäksi hän otti esille koulutuksen.

Hänen mielestään yliopistomaailman rakenne Euroopassa ja Suomessa ei ole tarkoituksenmukaisin. Hän totesi, että koulutusjärjestelmät eivät ole syntyneet kilpaillussa maailmassa.

Holmström kehotti Suomea ottamaan mallia Yhdysvalloista. Hän totesi, että silloin nousee tietenkin esiin koulutuksen kovat hinnat.

– Joku sen maksaa. Ei Eurooppa ole yhtään sen halvempi kuin USA. Te ette näe, kuka sen maksaa. Se on veronmaksaja, joka maksaa.

Holmströmin mielestä on hyvä katsoa Yhdysvalloista, kuinka paljon opetus loppujen lopuksi maksaa.

***

Holmströmin mielestä suomalaisten on tultava osaavammiksi tai tehtävä laadukkaampia tuotteita, jotta talouden kasvuun saadaan vauhtia.

– Olemme riippuvaisia viennistä. Se on meidän tulonlähde ja se kertoo, mihin meillä on varaa. Emme pysty sisämarkkinoilla tuottamaan meidän hyvinvoinnin tasoa.

***

Holmström totesi, että Suomen kannalta ei ole toivottavaa, että maailmantalous menee nykyistä suljetumpaan tilaan esimerkiksi tullien asettamisen myötä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitteli jo viikonloppuna, että ensi keväänä saatetaan joutua tekemään jälleen 1-2 miljardin menoleikkaukset vaatimattoman talouskasvun vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli eri mieltä leikkausten tarpeesta, kun taas elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) oli Orpon kanssa samoilla linjoilla.

 


 

Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo. – Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.


 

 

Lakkoilu kertoo siitä, että Suomessa ei

ymmärretä työn muutosta – talousnobelisti

Bengt Holmström kehottaa ay-liikettä

heräämään uuteen maailmaan

 

Suomalaiset työmarkkinat toimivat epädemokraattisesti. Ne joilla on töitä, voivat vaikuttaa, mutta ay-järjestelmän ulkopuolella olevat eivät saa ääntään kuuluviin.

Lakot
Talousnobelisti Bengt Holmström: Suomalaiset työmarkkinat toimivat itsekkäästi
 
 
 
 
Talousnobelisti Bengt Holmström: Suomalaiset työmarkkinat toimivat itsekkäästi
 
 


 

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille, professori Bengt Holmström sanoo.

 

Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi "kummallinen" maa, jossa ulkoparlamentaariselle ay-liikkeelle on luovutettu päätösvaltaa.

– Tällainen yksi osa työelämää pääsee erittäin voimakkaasti vaikuttamaan, ja järjestelmässä on käytännössä pakko olla mukana. Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.

Työttömillä ei ole ääntä

Holmströmin mielestä irtisanomisen helpottamista vastustavassa lakkoilussa näkyy työmarkkinoiden ongelma:

– On itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä.

 

40-vuotinen professorinura

Holmström teki väitöskirjansa yhdysvaltalaiseen Stanfordin yliopistoon vuonna 1978. Hän on toiminut sittemmin taloustieteen professorina ensin Yalen yliopistossa ja vuodesta 1994 alkaen Bostonin lähistöllä toimivassa MIT:ssä. Oppilaitosta pidetään maailman johtavana teknillisenä korkeakouluna.

Holmström on tutkinut epäsymmetrisen informaation vaikutusta ihmisten toimintaan. Hän sai Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen palkinnon eli niin kutsutun talous-Nobelin sopimusteoriaa käsittelevistä tutkimuksistaan.

Myös hallitus on pysynyt tiukastiomassa kannassaan irtisanomissuojan heikentämistä koskevassa kiistassa. Mistä se kertoo?

– Tästä on tullut periaatekysymys. On selvää, että itse uudistus on mitätön. On tultu pisteeseen, jossa rähistään periaatteen vuoksi.

– Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.

Ylläolevalla videolla Holmström kertoo, miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä talouskeinoin ja mihin tarvitaan tänään avajaisiaan juhlivaa taloustieteen tutkimusyksikköä Helsinki GSE:tä (Graduate School of Economics).

 

Talousnobelisti Bengt Holmström
 
 
Bengt Holmströmin mukaan taloustieteessä on keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta niistä ei vain osata sopia. Hänen mielestään taloustieteestä tulee koko ajan tärkeämpi tieteenala. "Ensi askel ihmisten talouden ymmärryksen lisäämisessä on selittää heille, että talous on erittäin vaikea asia ymmärtää. Ihmiset näkevät oman taloutensa ja kuvittelevat olevansa taloustieteilijöitä. Mikä on hyvä yksilölle, saattaa olla hirveän huonoa yhteisölle. Tästä ilmasto on yksi esimerkki."Laura Railamaa / Yle
 
 

Työllisyyskysymys ja kyky sopeutua työn muutokseen nousee Holmströmin mukaan nykyään voimakkaasti esiin taloustieteen tutkimuksessa.

– Joustavuutta täytyy saada lisää. Sitä kautta voidaan suojata esimerkiksi yrittäjiä, joita tulee olemaan jatkossa yhä enemmän.

Holmströmin mielestä Suomen kansantalous tarvitsee myös maahanmuuttoa, mikä on yksi syy lisätä järjestelmään joustavuutta. Maahanmuuttajia tarvitaan, koska kansakunta eläköityy ja työllisyysastetta pitää nostaa.

Maahanmuuttajille pitää sallia pienemmät palkat

Holmström antaisi ulkomailta tuleville mahdollisuuden tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla – siis suomalaisia pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla.

– Se diili kelpaa heille. Sillä lailla he pääsisivät etenemään tikkaita pitkin, eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon, Holmström sanoo. Hänen mielestään monesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maahanmuuttajat pääsevät suoraan kiinni Suomen "kymmenien vuosien saatossa rakennettuun kattavaan sosiaaliseen järjestelmään."

Työehtosopimukset määräävät eri alojen minimipalkkatason. Sen alle yritysten ei ole mahdollista palkata työvoimaa, vaikka halukkaita työntekijöitä olisi.

Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.

– Tietysti olisi parempi ratkaisu, jos se saavutettaisiin neuvotteluteitse. Mutta se, että ay-liikkeellä on veto-oikeus tähän, on minusta väärin.

– On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään, Holmström sanoo.

*

Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo.

– Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.

*****

Holmström puhuu tänään uuden taloustieteen huippututkimusyksikön GSE:n avajaisissa Helsingissä. Voit seurata avajaisten paneelikeskustelua suorana täällä Yle.fi:ssä.

Lisää aiheesta:

Taloustieteen professori painii paradoksien kanssa: "Asiat menevät usein päinvastoin kuin kuvittelemme"

 


 

Tilastokeskus on tarkentanut elokuun lukua työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetusta trendistä hieman alaspäin, joten työllisyysaste ei ole kääntynyt kuitenkaan laskuun.


  

Työllisyysasteen trendi jäi alle hallituksen

tavoitteen – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”

 

Julkaistu: 23.10. 9:14 , Päivitetty: 23.10. 10:27 | STT | Taloussanomat


  

Työllisyysasteen trendi oli syyskuussa 71,7 prosenttia. Hallituksen 72 prosentin tavoite jäi saavuttamatta.
Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli syyskuussa 71,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Luku on pysynyt kesäkuusta asti samassa lukemassa, joten hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on jäänyt toistaiseksi haaveeksi.


Tilastokeskus on tarkentanut elokuun lukua työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetusta trendistä hieman alaspäin, joten työllisyysaste ei ole kääntynyt kuitenkaan laskuun.

Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli 7,4 prosenttia. Työttömyys on pysynyt samassa luvussa heinäkuusta asti. Sitä ennen työttömyys laski nopeasti viime vuoden keväästä alkaen, silloin työttömyysaste oli lähellä yhdeksää prosenttia.

Kausitasoitettu luku tarkoittaa, että luvuista on poistettu vuodenajoista johtuva vaihtelu. Näin kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Sama pätee myös aikasarjan trendin luvuille.
 

Työllisyysaste, jossa on mukana kausivaihtelu, oli syyskuussa 71,4 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 69,3.

– Paras spurtti työmarkkinoilla näyttäisi olevan ohi, Osuuspankin ekonomistit kuvailevat Twitterissä.

– Eihän tässä näin pitänyt käydä! Kesän luvuissa taisi olla kesätyöilmaa, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist puolestaan kommentoi tuoreeltaan Twitterissä.

Miehet löytäneet töitä

Töissä oli syyskuussa 72 000 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin miehet ovat löytäneet töitä, sillä työllisiä miehiä oli 57 000 ja naisia 15 000 enemmän kuin vuoden 2017 syyskuussa.

Työttömänä oli yhteensä 170 000 ihmistä, eli 44 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten.

Yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopulla 70 300. Se on 27 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyysasteen kohottamista on pidetty avainkysymyksenä suomalaisen yhteiskunnan rahoittamisessa. Poliittiseen keskusteluun ovat nousseet ehdotukset työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin tai jopa ylemmäs ensi vaalikaudella.

Paikallisen sopimisen laajentaminen tarkoittaisi sitä, että työehtosopimuksia voitaisiin soveltaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä niin, että yrityksissä henkilöstö voi itse valita, kuka heitä edustaa eli ei olisi pakko kuulua liittoon. Paikallisen sopimisen laajentaminen kaatui keväällä 2016, kun työmarkkinaosapuolet sopivat, että paikallista sopimista laajennetaan työehtosopimusten sisällä ja että paikallisen sopimuksen voi solmia vain luottamusmies. Vanhanen arvioi MTV:lle, että osapuolet eivät tule löytämään yhteistä näkemystä asiaan.

 

Matti Vanhanen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Matti Vanhanen MTV:lle: Irtisanomislaille ei

ole vaihtoehtoa

 

Keskustaedustajan mukaan hallituksella on velvollisuus tuoda laki irtisanomisten helpottamisesta eduskuntaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) ei usko, että työaikalainsäädännön avaaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen olisi vaihtoehtoinen ratkaisu hallituksen ja ay-liikkeen väliseen kiistaan irtisanomislaista.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat esittäneet, että hallitus voisi vetää irtisanomislain pois, jos ay-liike näyttää vihreää valoa paikallisen sopimisen laajentamiselle.

– Luulen, että hallitusrintamassa toivotaan, että ratkaisu voisi löytyä siitä. Sen verran kauan olen politiikassa mukana ollut, että en usko että se löytyy siitä, Vanhanen sanoi lauantaina MTV:n Uutisextran haastattelussa.

*

Paikallisen sopimisen laajentaminen tarkoittaisi sitä, että työehtosopimuksia voitaisiin soveltaa myös järjestäytymättömissä yrityksissä niin, että yrityksissä henkilöstö voi itse valita, kuka heitä edustaa eli ei olisi pakko kuulua liittoon. Paikallisen sopimisen laajentaminen kaatui keväällä 2016, kun työmarkkinaosapuolet sopivat, että paikallista sopimista laajennetaan työehtosopimusten sisällä ja että paikallisen sopimuksen voi solmia vain luottamusmies.

 

Vanhanen arvioi MTV:lle, että osapuolet eivät tule löytämään yhteistä näkemystä asiaan.

*

– Hallituksen ja pienten yritysten ajattelutapa on se, että mikseivät yrittäjä ja työntekijät yhdessä työhuonekuntana tai luottamusvaltuutettuna voisi käydä niitä neuvotteluja. Mutta ymmärtääkseni ay-liike vaatii, että työntekijöiden puolelta neuvottelijana täytyy olla ay-liikkeen luottamusmies. Jos ei omaa ole, niin tulisi jopa ulkopuolelta.

– On epärealistinen ajatus, että mikään työyhteisö ottaisi ulkopuolelta neuvottelijaa työyhteisön tai yrityksen sisäisiin asioihin, Vanhanen totesi.

Vanhasen mukaan hallituksella on velvollisuus tuoda lakiesitys irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä eduskuntaan. Tätä edellyttää Vanhasen mielestä myös eduskunnan antama luottamus hallitukselle äänin 101-73.

– Se on velvoite hallitukselle, että nyt ei pidä perääntyä, ellei ole jotain realistista vaihtoehtoa olemassa. Ja sellaista ei näytä olevan.

 


 

Historian tutkija, valtiotieteilijä Jukka Tarkka korostaa, että eduskunnan tehtävänä on arvioida, onko virkamiesvalmistelussa aikanaan syntyvä esitys niin sanotusta irtisanomislaista jalostettavissa lakipykäliksi. ”Jos ilmenee, että ei ole, hallituksen esityksen kaataa eduskunta. Siihen ei tarvita järjestöväen lakkouhkauksia tai muuta tömistelyä”, hän kommentoi. Tarkan mukaan ay-liike on kuitenkin päättänyt ”ottaa hallituksen ohjaukseensa”.


 

 

Jukka Tarkan mukaan ay-johtajat ovat

tekemässä kohtalokkaan virheen: "Viestintä

perustuu propagandistiseen

tekokauhisteluun"

 

20.10.201814:59 päivitetty 20.10.2018 15:00 |  Kauppalehti

 

KUVA: JENNI GÄSTGIVAR/IL
 
 

Enää ei ole kysymys irtisanomissuojasta vaan siitä, hyväksyvätkö ay-liitot parlamentaarisen demokratian vai valitsevatko ne korporatian, Jukka Tarkka luonnehtii.

 

Historian tutkija, valtiotieteilijä Jukka Tarkka arvostelee ammattiyhdistysliikkeen toimintaa suorin sanoin. Hänen mukaansa ay-johtajat ovat tekemässä kohtalokkaan virheen.

”Ajatus työllistämismahdollisuuksien parantamisesta kokeilemalla irtisanomissuojan joustoa pelästytti järjestöjohtajat kohtalokkaaseen virheliikkeeseen. Se lähti työtaistelutoimin opastamaan lainvalmistelua, joka tapahtuu ministeriöissä virkavastuulla eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen johdolla”, Tarkka kirjoittaa kolumnissaan, joka on julkaistu hänenblogisivustollaan ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Tarkka korostaa, että eduskunnan tehtävänä on arvioida, onko virkamiesvalmistelussa aikanaan syntyvä esitys niin sanotusta irtisanomislaista jalostettavissa lakipykäliksi.

 

”Jos ilmenee, että ei ole, hallituksen esityksen kaataa eduskunta. Siihen ei tarvita järjestöväen lakkouhkauksia tai muuta tömistelyä”, hän kommentoi.

Tarkan mukaan ay-liike on kuitenkin päättänyt ”ottaa hallituksen ohjaukseensa”.

”Hallituksen komentelu työtaistelumenetelmillä antaa luokkatietoiselle järjestöväelle sen viestin, että ammattiliitot ottavat hallituksen ohjaukseensa. Jos lähdetään suoran vaikuttamisen tielle hallitusta vastaan, ammattiyhdistysliikkeeseen leimautuneiden ei kannata vaivautua parlamentaariseen toiminaan. Ammattiyhdistysliike opettaa nyt jäsenkunnaalleen, että jos eduskunnan enemmistön tahto on toinen kuin järjestöjohdon viisaus, sen pahempi eduskunnalle.”

 

Tarkka kuvailee kriisin aiheuttanutta ”työsuhdeturvaongelmaa ” melko pieneksi ”yhteiskuntarakenteen yksityiskohdaksi” .

”Enää ei ole kysymys irtisanomissuojasta vaan siitä, hyväksyvätkö liitot parlamentaarisen demokratian vai valitsevatko ne korporatian”, hän luonnehtii.

Riidassa on kyse siitä, että irtisanomislaiksi kutsuttu laki irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä laskisi käytännössä henkilöperusteisen eli työntekijästä johtuvan irtisanomisen kynnystä. Palkansaajajärjestöissä laki on tyrmätty tyystin ja sitä vastaan on julistettu poliittisia lakkoja.

”Ammattiyhdistysliikkeen viestintä perustuu propagandistiseen tekokauhisteluun. Se uskottelee, että hallitus haluaa antaa yrittäjille mahdollisuuden nautiskella ihmisten irtisanomisesta”, Tarkka kuittaa.

 

”Liitot hurskastelevat, että irtisanomissuoja ei saa riippua siitä, millainen yritys sattuu olemaan työnantajana. Väitteen perusoletus on väärä. Lain antama suoja on kaikille sama, mutta se toteutuu yritys- ala- ja suhdannekohtaisesti eri yrityksissä eri aikoina eri tavoin. Vaikeaan markkina-asemaan joutuneessa yrityksessä henkilöstön työsuhdeturva on käytännössä huonompi kuin hyvässä kunnossa ja edullisessa markkina-asemassa olevan firman väellä”, hän jatkaa.

 

Sekä Teollisuusliitto että ammattiliitto Pro ovat kolmipäiväisessä lakossa ensi viikolla torstain vastaisesta yöstä sunnuntain vastaiseen yöhön eli 25.–28. lokakuuta. Jo aiemmin Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ilmoitti kahden päivän lakosta alkaen ensi maanantaina.

Hallitus antoi eduskunnalle viikolla poikkeuksellisesti tiedonannon, joka käsitteli pääasiallisesti hallituksen vielä valmistelevaa lakiesitystä irtisanomissuojan keventämisestä pienissä yrityksissä. Hallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 101-73. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) toivoi äänestyksen jälkeen malttia työmarkkinaosapuolilta.

”Eduskunnan kanta on nyt hyvin selvä ja eduskunta on Suomessa korkein demokraattinen päätöksentekoelin. Nyt kyllä kannattaa käyttää harkintaa ja malttia tästä eteenpäin”, hän sanoi.

 


 

Tutkimuksessa irtisanomiskustannus vähentää työpaikkojen syntymistä, koska työvoiman synnyttämän lisäarvon on katettava kustannusriski. Toisaalta korkea irtisanomiskustannus voi jopa vahvistaa työvoiman kysyntää nousukautena, jos työsuhteet ovat pidempiä. Tutkimus ei kuitenkaan kelpaa Suomessa käytävän keskustelun lähtökohdaksi, Kanniainen väittää, sillä se ei esimerkiksi käsittele pienyrityksiä, joista hallituksen lakihankkeessa on kyse. Tutkimuksessa on toinenkin puute. ”Malli ei valitettavasti käsittele rekrytointiriskiä eli, että väärä henkilö tulee työllistettyä. Mallissa jokaisen työntekijän tuottavuus on sama”, Kanniainen toteaa korostaen, että rekrytointi on aina pienelle yritykselle riski.


 

 

Professori Suomen  työntekijöille: Haluatteko

vahvan irtisanomissuojan ja matalan palkan –

vai matalan suojan ja ison palkan?

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.10.2018 10:41
Päivitetty: 
11.10.2018 10:47

  • Kuva: Jenni Gästgivar / Alma Media arkisto
    Kuva
    Professori Vesa Kanniaisen mielestä työntekijän tulisi saada valita: vahva työsuhdeturva ja matala palkka, vai heikko työsuhdeturva ja korkeampi palkka?
 
|

Jos pienyrittäjä kantaa koko rekrytointiriskin, tämän täytyy heijastua työntekijöiden palkkoihin, katsoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.

 

Kanniainen kirjoittaa irtisanomissuojan heikentämiseen liittyvästä keskustelusta Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan. Hänen mukaansa pienten yritysten rekrytointi- ja suhdanneriskistä – joita hallitus pyrkii lakiesityksellään laskemaan – seuraa kysymys: kenen tulee tämä riski kantaa?

”Jos riski jää kokonaan yrittäjälle, tämän täytyy heijastua kaiken logiikan mukaan palkkaan. Miksi silloin ei anneta työntekijän valita: vahva työsuhdeturva ja matalampi palkka tai heikko työsuhdeturva ja korkeampi palkka”, Kanniainen kirjoittaa.

 

 

Hänen mukaansa irtisanomissuojan työllisyysvaikutuksista on ollut esillä virheellistä tietoa. Pienten yritysten irtisanomisoikeuden vastustus on perustunut olettamukseen, että irtisanomisten helpottaminen ei lisää työllisyyttä. Väite on Kanniaisen mukaan saanut tukea tutkimuksesta, joka käsittelee yritysten rationaalisia työllistämis- ja irtisanomispäätöksiä, kun kysyntä on altis suhdannevaihteluille.

 

Tutkimuksessa irtisanomiskustannus vähentää työpaikkojen syntymistä, koska työvoiman synnyttämän lisäarvon on katettava kustannusriski. Toisaalta korkea irtisanomiskustannus voi jopa vahvistaa työvoiman kysyntää nousukautena, jos työsuhteet ovat pidempiä.

 

Tutkimus ei kuitenkaan kelpaa Suomessa käytävän keskustelun lähtökohdaksi, Kanniainen väittää, sillä se ei esimerkiksi käsittele pienyrityksiä, joista hallituksen lakihankkeessa on kyse. Tutkimuksessa on toinenkin puute.

”Malli ei valitettavasti käsittele rekrytointiriskiä eli, että väärä henkilö tulee työllistettyä. Mallissa jokaisen työntekijän tuottavuus on sama”, Kanniainen toteaa korostaen, että rekrytointi on aina pienelle yritykselle riski.

 

Vaihtoehtoina Kanniainen esittelee kolmea ekonometrista tutkimusta, joissa on muun muassa havaittu, että irtisanomiskustannus alentaa merkittävästi kansantalouksien työpaikkojen määrää ja kasvattaa työttömyyttä. Työsuhdeturva alentaa lyhyen aikavälin mutta kasvattaa pitkän aikavälin työttömyyttä, professori tiivistää tutkimuksia.

”Tilastollisen analyysin perusteella vahvan ay-liikkeen maissa työttömyys on korkeampaa kuin muissa maissa”, Kanniainen siteeraa 20 OECD-maan tutkimusta vuodelta 1997.

Kanniainen on aiemminkin ottanut kantaa keskusteluun ”irtisanomislaista” ja kertonut, että tutkimustieto antaa kahtalaista tietoa irtisanomissuojan ja irtisanomiskustannusten vaikutuksista työllisyyteen. Lue tarkemmin: Professorilta tukea Sipilän hallituksen irtisanomislaille: ”Saksassa tämä on tunnustettu”

*

Lue lisää:

”Puolet Suomesta nousee takajaloilleen” – Eduskunnalta varoitus hallitukselle, Sipilä vetosi ekonomistien uskoon

 


 

Juhana Vartiainen muistuttaa, että voitti seuraavat eduskuntavaalit kuka tahansa, koskevat samat väestön ikääntymisestä johtuvat budjettirajoitukset kaikkia hallituksia ja työllisyysastetta on pakko nostaa. – Kun viimeksi SDP oli hallituksessa 2011-2015, ajattelitte, että ei tehdä mitään mistä ay-liike ei pidä. Eikä tehtykään. 4 menetettyä vuotta, surkea lopputulos taloudelle ja työllisyydelle. Häpeäksi vanhoille valtionkantajapuolueille SDP:lle ja kokoomukselle. Ei sorruta enää sellaiseen, millään hallituskokoonpanolla.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen:

Tästä uudistuksesta taitaa tulla henkinen

sisällissota

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan ay-liike on jämähtänyt menneisyyteen.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoo blogissaan Suomen ja Ruotsin työmarkkinaosapuolten välisestä kontrastista.

 

– Ruotsin teollisuusosapuolet miettivät yhteisessä seminaarissa, yhdessä tilatun puolueettoman asiantuntijaraportin pohjalta Ruotsin teollisuuden toimintaedellytyksiä. Suomessa haastetaan valtiovallan oikeutta säätää lakeja, Vartiainen toteaa.

– Tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja kuulkaas ay-liike, te tiedätte sen itsekin. Sen huomaa jo järkevien ay- ja demaritoimijoiden pälyilevästä katseestakin, hän jatkaa.

Juhana Vartiaisen mukaan ay-liike on kollektiivisesti kiinni viime vuosisadassa ja kylmässä sodassa, jossa Neuvostoliiton uhka antoi mahdollisuuden olla valtiovallan ytimessä. Hän kuvaa tätä ”oudoksi ja surrealistiseksi henkiseksi maailmaksi, jossa joku on koko ajan orjuuttamassa ja riistämässä työntekijää”.

– Te kutsutte, uskomatonta kylläkin, lainsäädäntöä “saneluksi”. Silloin ei sanelu ikinä lopu, koska lainsäädäntö on aina sanelua, normeja joita kaikkien on noudatettava. Niihin oikeusvaltio perustuu.

 

Kukaan ei Juhana Vartiaisen mukaan halua ay-liikkeelle tai suomalaiselle työläiselle pahaa.

– Mutta tällaiset älyttömät taistelut te tulette häviämään ja teidän on pakko ne hävitä.

– Kai teillä jokin logiikka on, ja Lasse Laatusen kaltaisiin kylmän sodan tupo-kasvatteihin se menee täydestä: kun uhmaatte lakoilla jokaista työmarkkinoiden uudistusta, te ajattelette ettei kukaan järkevästi laskeva niitä halua tehdä. Pieniä ei kannata tehdä koska lakkomenetykset ovat suurempia kuin uudistuksen hyödyt. Ja suuria uudistuksia ei uskalleta tehdä, Vartiainen summaa.

Tällainen logiikka johtaa hänen mukaansa siihen, ettei työmarkkinoita ikinä uudisteta ja Suomi jatkaa vakaata kulkuaan Euroopan korkeimman työttömyyden maaksi.

 

”Uusi sisällissota

Juhana Vartiainen viittaa hallituksen esittämään irtisanomisen helpottamiseen pienissä yrityksissä. Alun perin alle 20 työntekijän yrityksiä koskevaksi suunniteltua uudistusta on jo viilattu koskemaan vain alle 10 työntekijän yrityksiä. Esitys on saanut ay-liikkeen takajaloilleen ja johtanut poliittisiin työtaisteluihin.

– Tästä uudistuksesta taitaa nyt tulla uusi sisällissota. Ei tietenkään väkivaltainen. Ei kutsuta sitä  vapaussodaksi. Mutta henkinen vapautuminen kylmän sodan maailmasta. Tuodaan glasnost tännekin, Vartiainen sanoo.

– Kutsutaan sitä vaikkapa vapautumisen sodaksi. Henkisen vapautumisen sodaksi. Henkinen vapautuminen pitkästä viime vuosisadasta, jolloin ensin väkivaltaiset kollektivistiset liikkeet, ensin maailmansodassa ja sitten kylmässä sodassa, uhkasivat liberaalia demokratiaa, hän jatkaa.

Vartiaisen mukaan irtisanomislain säätämisen jälkeen ay-liike tulee huomaamaan heräävänsä senkin kannalta ihan hyvässä maassa.

 

– Maassa, jossa te ette enää epätoivoisesti yritä olla valtio valtiossa, vaan voitte muiden Pohjolan ammattiyhdistysliikkeiden tapaan hyväksyä edustuksellisen demokratian. Ja kukoistaa kuten ay-liike kukoistaa arvostettuna Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, huolehtien jäsenten asioista sen sijaan että yritetään olla ulkoparlamentaarinen kabinettien ylähuone, hän jatkaa.

Juhana Vartiainen muistuttaa, että voitti seuraavat eduskuntavaalit kuka tahansa, koskevat samat väestön ikääntymisestä johtuvat budjettirajoitukset kaikkia hallituksia ja työllisyysastetta on pakko nostaa.

–  Kun viimeksi SDP oli hallituksessa 2011-2015, ajattelitte, että ei tehdä mitään mistä ay-liike ei pidä. Eikä tehtykään. 4 menetettyä vuotta, surkea lopputulos taloudelle ja työllisyydelle. Häpeäksi vanhoille valtionkantajapuolueille SDP:lle ja kokoomukselle. Ei sorruta enää sellaiseen, millään hallituskokoonpanolla.

 


 

Elorannan mukaan "vaikutukset näyttävät olemattomilta, mutta puheet ovat olleet sitäkin hervottomampia ja levottamampia". Hän viittaa SY:n arvioon, jonka mukaan Suomeen syntyisi lain myötä kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Eloranta pitää väitettä suorastaan naurettavana ainakin päätellen siitä, miten hän yleisöä nauratti.


 

 

SAK:n liittopäättäjät nauroivat Suomen

Yrittäjien arviolle: ”Hallitus nylkee juridista

kirppua”

 

   

 
Työmarkkinajohtajia SAK:n liittohallintojen yhteiskokouksessa Helsingin Hakaniemessä. Toinen
 vasemmalta on puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Työmarkkinajohtajia SAK:n liittohallintojen yhteiskokouksessa Helsingin Hakaniemessä. Toinen vasemmalta on puheenjohtaja Jarkko Eloranta. KUVA: PEKKA KARHUNEN
 
 
 

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta avasi kokouksen, jossa on koolla noin 500 liittopäättäjää. Tarkoitus on linjata jatkotoimista hallituksen irtisanomislakia vastaan.

 

SAK:n liittopäättäjät ovat kokoontuneet päättämään jatkotoimista vastalauseena hallituksen valmistelemalle irtisanomislaille. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta valoi liittopäättäjiin taistelutahtoa alkusanoissaan.

SAK:n liittohallintojen yhteiskokouksessa on koolla noin 500 liittopäättäjää. Päättäjät linjaavat jatkotoimista, joista tehdään varsinaiset päätökset jäsenliittojen omissa hallituksissa. Ylityökieltoja ja lakkoja on jo nähty.

 

Hallitus pyrki alkujaan parantamaan niin sanotulla irtisanomislailla työllisyyttä madaltamalla pienten yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Vaikutusarvioissa on kuitenkin todettu, että toimenpiteen vaikutuksista ei ole olemassa täsmällistä tutkimusta ja näyttää siltä, että nettovaikutukset työllisyyteen asettuisivat todennäköisesti lähelle nollaa. Eloranta nosti tämän esiin puheessaan.

Keskustelussa on usein viitattu siihen, että laki kuitenkin kasvattaisi toteutuessaan tuottavuutta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Ekonomistikoneessa lähes puolet ekonomisteista oli tätä mieltä. Eloranta ei kuitenkaan tähän usko.

"Mikroskooppisia täytyy näiden vaikutusten olla", hän sanoi kokouksessa.

Eloranta huomautti, että irtisanominen on mahdollista jo nyt ja irtisanomisten lainmukaisuutta tarkasteltaessa yrityksen koko otetaan jo nyt huomioon. Palkansaajaliike myös näkee, ettei irtisanominen nykyisinkään ole vaikeaa, kun taas Suomen Yrittäjistä (SY) on todettu moneen kertaan, että kynnys on tuomioistuimissa asettunut varsin korkealle, minkä johdosta yrittäjät eivät uskalla palkata työntekijöitä virherekrytointien pelossa.

 

Hallituksen kompromissiesityksessä irtisanomissuojan heikennys rajattiin 10 hengen yrityksiin, joissa Elorannan mukaan työskentelee vain reilut 100 000 palkattua työntekijää. Elorannan mukaan vuosittain ehkä riitautetaan ehkä muutama kymmenen tällaista henkilöperusteista irtisanomista. Näiden lukujen valossa Eloranta ei usko tuottavuusperusteluun.

"Miten siellä voisi yhtäkkiä tapahtua sellainen väenpuhdistus ja tuottavamman väen palkkaus, että jotain merkittävää tuottavuusetua koko kansantalouteen syntyy?" Vaikea uskoa.

Elorannan mukaan "vaikutukset näyttävät olemattomilta, mutta puheet ovat olleet sitäkin hervottomampia ja levottamampia". Hän viittaa SY:n arvioon, jonka mukaan Suomeen syntyisi lain myötä kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Eloranta pitää väitettä suorastaan naurettavana ainakin päätellen siitä, miten hän yleisöä nauratti.

 

"Sukkana läpi. Kukaan ei kysy, onko totta vai ei. Lähteenä tälle tiedolle oli niinkin luotettava tutkimus kuin yrittäjäjärjestön oma gallup omille jäsenilleen", Eloranta sanoi SY:n arvioon viitaten ja sali räjähti nauruun ja Eloranta sai taputukset.

Elorannan mukaan "tämä onneton laintekele" syntyi lohdutuksena yrittäjille, kun paikallista sopimista ei saatu lavennettua kikyn yhteydessä eikä työaikalaissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on sanonut, että irtisanomislain taustalla on työaikalakityöryhmä, joka ei päässyt yksimielisyyteen paikallisen sopimisen edistämisestä.

"Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on siis hallituksen kumarrus Suomen Yrittäjille – ei mitään muuta", Eloranta sanoi ja kutsui hallituksen toimia poliittisten irtopisteiden kalasteluksi yrittäjiltä palkansaajien laskuun.

"Se ei meille käy ja sen me olemme tehneet hallitukselle selväksi koko prosessin ajan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti."

Elorannan mukaan hallituksen pitää nyt nousta seisomaan, hankkia "vähän terästä selkärankaan" ja lopettaa "hyödyttömän ja haitallisen lain valmistelu". Hän siteerasi Elinkeinoelämän keskusliiton ex-työmarkkinajohtaja Lasse Laatusta, joka Kauppalehden haastattelussa kutsui tilannetta kirpun nylkemiseksi. Laatunen sanoi tiistaina Kauppalehdelle, että juridisesta kirpun nylkemisestä uhkaa tulla kohtuuttoman suuret vahingot teollisuudelle, ja ay-liikkeen virittelemän sotasyksyn hinta voi nousta korkeaksi.

Eloranta totesi, että hän harvoin siteeraa työnantajapuolen johtajia, mutta nyt on sen aika.

"Hallitus nylkee juridista kirppua", Eloranta sanoi ja viittasi Laatuseen.

Eloranta hämmästeli, kuinka pienen mittaluokan asian vuoksi hallitus horjuttaa työmarkkinoiden rauhaa. Hänen mukaansa hallitus on työmarkkinoiden suurin epäjärjestyksen aiheuttaja, eikä kuohunta jää tähän syksyyn, vaan heijastevaikutuksia voi nähdä myös seuraavalla tes-kierroksella. Tästä myös työoikeuden professori Seppo Koskinen on aiemmin varoittanut.

Elorannan mukaan ay-liike ei kaipaa lakkoja, mutta puolustaa omia etujaan. Hänen mukaansa ay-liike ei vaadi lisää, mutta vaatii, ettei heiltä viedä lisää.

"Uskon myös, että jokainen tässä salissa haluaa, että seuraava hallitus ottaa ammattiyhdistysliikkeen työelämän uudistamisen kumppaniksi, eikä toteuta vain työnantajapuolen villejä unia. Pidetään tämä mielessä aina huhtikuulle asti", Eloranta sanoi puheensa päätteeksi.

 


 

– Tämän listan toteuttaminen vähentää työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä. Toivon, että hallituksella on rohkeutta toteuttaa näitä ehdotuksia, Pentikäinen toteaa. Suomen Yrittäjien mielestä työllisyysaste on nostettava lähelle 80 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Yrittäjillä on 15 ehdotusta työttömyyden

alentamiseksi

 

Suomen Yrittäjien mielestä työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä, erinomaisia keinoja.

 

Suomen Yrittäjät ehdottaa hallitukselle työllisyyden parantamiseksi 15 keinoa, jotka järjestön toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan helpottavat monen yrityksen kokemaa työvoimapulaa ja alentavat rakenteellista työttömyyttä.

– Hallitus on pyytänyt kansliapäälliköiltä ehdotuksia työllisyyden vahvistamiseksi. Halusimme tehdä oman #työtäsuomeen -ohjelmamme osoittamaan, että työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä erinomaisia keinoja, Pentikäinen kertoo järjestön tiedotteessa.

Listalla on yhteensä 15 kohtaa, kun muun muassa irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä ja paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksltä.

Yrittäjä ehdottavat myös, että yrittäjien perheenjäsenet pitäisi saada samaan asemaan työttömyysturvassa muiden yrityksissä työskentelevien työntekijöiden kanssa.

 

 


 

Liitoilla ja keskusjärjestöillä on kolmikannan puitteissa ollut Matti Virénin mukaan avainasema sekä työehtosopimuksien luonnissa että kaikessa työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tämä on professorin mukaan johtanut muun muassa palkkojen verraten pieneen vaihteluväliin työntekijöiden välillä. – Palkkojen pieni vaihteluväli merkitsee tietenkin sitä, että heikon tuottavuuden alat eivät kykene luomaan työpaikkoja, koska niiden kustannukset ylittävät kannattavan liiketoiminnan marginaalit.

 

SAK:n toimitilat Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Professori synkkänä ay-liikkeestä: Puhe

uudistuksista on lähes kuollut

 

 

Matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja olisi Matti Virénin mukaan huolehdittava.

 

– Suomessa keskustelu työmarkkinoiden reformeista on lähes kuolleessa tilassa, koska poliitikot eivät halua haastaa vaikutusvaltaisia ammattiliittoja vaan pikemminkin yrittävät etsiä ratkaisuja erilaisten välikäsien kautta, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén toteaa Suomen Perusta -ajatushautomon julkaisemassa Suomen talouden ongelmia ja mahdollisuuksia käsittelevässä artikkelikokoelmassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia.

Hän listaa esimerkkeinä ”välikäsistä” erilliset työmarkkinat maahanmuuttajille, palkattomat harjoittelujaksot, pätkätyöt, reppufirmat ja työllisyyssubventiot.

 

Matti Virénin mukaan on selvää, etteivät kaikki voi tulevaisuudessa olla töissä high-tech-yrityksissä. Siksi työllisyyden hoidossa olisi hänen mukaansa huolehdittava myös matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja.

 

Varakkaat liitot nauttivat verotukia

Professori Matti Virén luonnehtii kysymystä Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta kiistanalaiseksi.

 

– Jotkut tosiasiat saavat meidät epäilemään, että markkinat toimisivat todella hyvin. Meillä on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista ja osin seurauksena hyvin vaikutusvaltaiset ammattiliitot, Virén kirjoittaa.

– Liittojen vaikutusvaltaa korostavat vielä niiden poikkeuksellisen suuri varallisuus, joka on huomattavalta osin valtion avokätisten verotukien ansiosta, hän jatkaa. 

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.


  

Hämmästys Suomen työmarkkinoista –

Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa

sopia joustavammin kuin 45 000?

 
 
Luotu: 
10.4.2018 16:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.
 
|

Seuraavan hallituksen pitäisi lisätä järjestäytymättömien yritysten joustomahdollisuuksia, esittää eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.).

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina puhunut Pekkarinen kummasteli, kuinka samoista asioista ei voida paikallisesti sopia edes kaikissa saman alan yrityksissä.

 

–Sanotaan, että annetaan joustoja yhä enemmän ja enemmän niille 25 000 yritykselle. Mutta ne 45 000 yritystä, niissä ei lainkaan sallita joustojen toteutumista. Onhan tämä nyt niin vanhakantainen ajattelutapa kuin olla ja mahtaa, sanoo Pekkarinen. 

 

Luvuilla Pekkarinen viittaa järjestäytymättömiin ja järjestäytyneisiin työnantajiin. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin 50 000 on järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia. Työehtosopimuksia ne noudattavat kuitenkin yleissitovuuden pohjalta.

Järjestäytyneen yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat laajemmat niin sanotun normaalisitovuuden pohjalta.

***

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.

 


 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta. - Näkökulma: Miksi yksikään Ay johtaja ei tuonnut panostaan tähän haastatteluun!? - KimsBlog

 
 
Työtön tutustuu työttömyysturvaan. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
 

Näin puolueissa taklattaisiin työttömyyttä –

”minityömalli alle 30-vuotiaille”

 

 

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin väläyttää niin sanottua minityömallia nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Mallissa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

 

Tämän lisäksi muun muassa paremmat ja joustavammat kouluttautumismahdollisuudet, työnvälityksen tehostaminen sekä työvoiman liikkuvuuden mahdollistaminen nousevat esille hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmyreiden pohtiessa keinoja rakenteellisen työttömyyden painamiseksi alemmalle tasolle.

Verkkouutiset kysyi yhdeksän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tai 1. varapuheenjohtajalta sähköpostitse ratkaisuvaihtoehtoja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kuusi ryhmyriä vastasi.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka arvioidaan jäävään vajaaksi.

Suomen talouskasvu on ollut tänä vuonna vahvaa. Kasvun odotetaan jatkuvan melko vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvällä vauhdilla kuin kuluvana vuonna. Kasvun ennustetaan ylittävän kolme prosenttia, mutta se jatkuu kahtena seuraavana vuonna hieman hitaampana.

Suomea riivaa rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4 prosenttia. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia.

 

1. Mitä käytännön toimia pitäisi tehdä, jotta suhdanteista riippumaton eli rakenteellinen työttömyys saataisiin painettua alemmalle tasolle?

 

Kokoomusryhmyri Kalle Jokisen mukaan työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä kaikki, mitä tehtävissä on. Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia.

– Osaaminen ei kohtaa työn vaatimuksia. Työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla. Sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, jotka eivät houkuttele ottamaan vastaan työtä. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät jousta tilanteissa, joissa muuten työntekijän ja työnantajan välillä olisi yhteisymmärrys.

Jokisen mukaan rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä esimerkiksi vahvistamalla osaamista vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin yksilöllisemmillä poluilla ammattiin.

– Kasvukeskusten riittävällä kaavoituksella ja kasvukäytävien infrahankkeilla mahdollistetaan työvoiman liikkuvuus työn perässä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan, jossa työtä ja turvaa voi yhdistellä nykyistä joustavammin.

Hän korostaa että turhia työmarkkinajäykkyyksiä puretaan lisäämällä reilua paikallista sopimista. Lisäksi hallitus on valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.

Keskustan Antti Kaikkosen mielestä työttömät tarvitset tukea työnhakuun ja entistä parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, jos taidot ovat vanhentuneet.

– Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen ennakoitavaksi ja kannustavaksi on tärkeää.

 

”Työnvälitystä tehostettava”

SDP:n Antti Lindtmania tuuraava 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa pitäisi vahvistaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta lisäämällä.

– Tärkein keino on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Mahdollisuuksia joustavaan kouluttautumiseen pitäisi lisätä. Valtion tulisi esimerkiksi asuntopolitiikassa ryhtyä aktiivisesti toimiin, joilla helpotetaan muuttamista niille alueille, joissa työtä on eniten tarjolla.

Ojala-Niemelän mielestä on syytä jatkaa myös sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– Järkevä työttömyysturva tukee työn vastaanottamista, ei rankaise työttömyydestä. Tämän vuoksi emme tue hallituksen viimeaikaisia uudistuksia työttömyysturvaan.

– Hyvin toimiva työttömyysturva lisää ihmisten mahdollisuuksia ottaa uusia töitä vastaan ja liikkua vanhoista työpaikoista myös uusiin yrityksiin, mikä sisältään aina työntekijälle riskin.

RKP:n Stefan Wallinin mukaan suuri ongelma työmarkkinoilla on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Työnvälitystä pitäisi tehostaa. Siksi työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava laajemmin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista.

Nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi hallituksen pitäisi Wallinin mielestä myös selvittää niin sanottu minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

– Työnantajat maksaisivat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.

 

”Työllistyminen ei ole kannattavaa”

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä perustulo on osa ratkaisua.

– Mutta emme voi tuudittautua siihen, että se korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan. Kohtaanto-ongelmaa pitää ratkoa tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksissa ja vuokra- ja omistusasumista tulee tukea neutraalisti.

– Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. Koulutuksen laatuun kaikilla asteilla on panostettava. Toisen asteen opinnoista pitää tehdä aidosti maksuttomia, ja elinikäisen oppimisen pitää olla käytännössä mahdollista kaikille.

Mikkonen korostaa, että yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, jota ei synny markkinaehtoisesti.

– Tarvitaan välityömarkkinoita ja tukityöllistämistä. Polku avoimien työmarkkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. Hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. Pitäisi tehdä toisin päin.

Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää työttömyyden suurimpana syynä työpaikkojen puutetta ja työelämän rakenteellisia ongelmia.

– Eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Östmanin mukaan yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus.

– Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan.

***

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

 


 

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.


 
 
 
 

Työmarkkinajohtaja tyrmää: Ay-liike haluaa

säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

 

KASPERI SUMMANEN

 

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

 


 

  • LKS 20160426 LKS 20151013 - Suomen yrittäjät pääkonttori Helsingin Mannerheimintiellä 16. syyskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Suomen Yrittäjien pääkonttori Helsingissä. (Lehtikuva/Vesa Moilanen)

 

 

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

 

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

***

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

***

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

 


 

 


 

Politiikka 30.12.2015 klo 6:19
 
 

Ruotsalaiset sopivat asiat työpaikoilla, mutta

miksi se on Suomessa niin hankalaa?

 

 


 

 

Palkansaajien pahin uhkakuva on, että paikallisesta sopimisesta tulee sanelua. Yritysten mukaan suurin jarruttaja on ammattiyhdistysliike. Joulun välipäivinä työnantaja ja palkansaajat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan.

 


 

Kuvitus sopimimiskulttuurista Suomessa ja Ruotsissa.
 
Palkansaajajärjestöt haluaisivat Suomeen Ruotsin mallin, jossa työntekijää kuunnellaan työpaikalla.Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsin malli

 

- Työnantajalla ja ammattiliitolla on kiistaa palkasta tai korvauksesta

- Työnantajan on aloitettava neuvottelut

- Jos riita ei ratkea, työnantajan on vietävä asia työtuomioistuimeen

- Jos työnantaja ei järjestä neuvotteluja tai vie asiaa tuomioistuimeen, se maksaa palkan tai korvauksen  ammattiliiton vaatimuksen mukaan.

- Työntekijöillä on oikeus saada edustaja osakeyhtiön hallitukseen.

 

Paikallisesta sopimisesta on tullut mantra, joka korjaa työelämän ja parantaa Suomen kilpailukyvyn. Asia on nyt kolmikantaisen työryhmän käsissä. Työryhmä ehti kokoontua ennen joulua vain kerran. Silloin keskusteltiin lähinnä pelisäännöistä.

Luottamus tuntuu olevan hakusessa.

– Aika moni on menettänyt yt-neuvotteluissa työpaikkansa itse, tai kaveri on jäänyt ilman töitä.  Luottamusta ei synny, jos yksi osapuoli sanelee, mitä pitää tehdä, sanoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajajärjestöt haluavat Suomeen Ruotsin mallin. Siellä työnantajan ja työntekijän on yhdessä neuvoteltava ratkaisu riitaan palkasta tai korvauksesta. Mikäli sopua ei synny, työnantajan on mentävä työtuomioistuimeen. Tilannetta tulkitaan aina työntekijän eduksi.

– Se olisi yksi tapa, jolla voi vahvistaa luottamusta. Suomessa työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan pahin vaihtoehto olisi paikallinen sanelu, jota hän tituleeraa myös ilmauksella "management by perkele".

"Suomessa ei ole komentelukulttuuria"

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Suomea ja Ruotsia ei voi verrata keskenään.

– Taloustilanne on erilainen. Suomessa paikalllista sopimista harjoitellaan riitatilanteessa. Jos sitä kulttuuria on harjoiteltu (kuten Ruotsissa) pienissäkin asioissa, se on helpompaa, sanoo EK:n työelämäasiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Länsinaapurissa osakeyhtiön hallitukseen on lain mukaan valittava myös henkilökunnan edustajia. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ajatusta.

Etu-Seppälä ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, että Ruotsissa "diskuteerataan" ja Suomessa komennetaan.  

– Onhan kulttuureissa toki eroja, mutta kyllä meillä on hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria ja tarve edistää paikallista sopimista. Mutta en allekirjoita, että Suomessa olisi vallalla komentelukulttuuri, Etu-Seppälä sanoo.

Onko ay-liike vastaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi viime vuonna yli 6 000 yritykseltä, mikä on niiden mielestä paikallisen sopimisen ja joustojen suurin este. 30 prosenttia yrityksistä vastasi, että työelämän joustoja vaikeuttaa ammattiliiton kielteisyys.

– Minun käsitykseni on ihan toinen. Suomessakin paikalliset neuvottelut työehdoista ovat varsin yleisiä, mutta ongelmia on. Mutta ne eivät johdu siitä, että työntekijät ovat haluttomia sopimaan, sanoo Akavan Maria Löfgren.