Mainos on herättänyt runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa ja moni asiantuntija ja vaikuttaja on arvostellut sitä ankarasti. Keskustelussa on toistunut fakenews- tai valeuutiset-ilmaus. Mainosta on verrattu jopa SAK:n vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kohua herättäneeseen ”ruokapöytä”-mainokseen, jonka SAK lopulta hyllytti. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi syyttää SAK:ta ykskantaan valehtelusta.

 

SAK:n mainoksessa kerrotaan mielivaltaisesta irtisanomisesta.

SAK:ta syytetään valehtelusta – mainoksessa

sairas saa potkut

 

 

Keskusjärjestön mukaan lakimuutos tarkoittaisi mielivaltaisia irtisanomisia.

 

SAK on julkaissut kuvassa näkyvän mainoksen, jolla se ottaa kantaa hallituksen esittämään henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen alle 20 työntekijän yrityksissä. Mainosta jaetaan hashtagilla #viimeinenniitti. Siinä vakavasti loukkaantunut työntekijä saapuu kipseissä valittamaan työnantajalle vaarallisesta työkoneesta.

 

”Ai vaarallinen kone? Asentees on vaarallinen. Ulos”, kuuluu vastaus.

 

– Onpas surullista tällainen valehtelu SAK:lta. Suunnitellut lakimuutokset ovat asiallisesti todella marginaalisia. Käytännössä ne kirjaavat lakiin jo vallitsevan oikeuskäytännön, jossa yrityksen pieni koko on jo otettu kevyempää laintulkintaa edellyttävänä seikkana, hän tviittaa.

RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz toteaa, että esityksessä, jota vielä ei ole, on varmasti haasteita ja pohdittavaa.

 

– Mutta siinä tilanteessa, kun asiaa lähdetään käsittelemään eduskunta tarvitsee uskottavia asiantuntijoita. Ja tällainen viestintä syö uskottavutta, Anders Adlercreutz jatkaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa yllättyneensä siitä, että SAK on valinnut tietoisen ”fakenews-linjan tähän poliittiseen operaatioon”. Hänen mukaansa näin käy, kun asialliset argumentit loppuvat.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa SAK:n ja sen liittojen toimivan yrityksiä vastaan, vaikka niiden riita on hallituksen kanssa.

– Toki keinot ovat varmasti vähissä. Aika tylsä juttu. P.S. kohtalaisen ”raaka” kuvitus tässä ”ilmaisussa”. Paikkaansapitämätön, Mauri Kotamäki sanoo.

Yrittäjien lakimies Albert Mäkelä korostaa, ettei hallituksen esitysluonnoksessa anneta mitään mahdollisuutta mielivaltaiseen irtisanomiseen. Sen ymmärtää hänen mukaansa jokainen, joka viitsii lukea esityksen.

 

– Väärillä väitteillä vastuullista edunvalvontaa?, hän kysyy.

SAK:sta vastataan, että järjestön mielestä ”yksittäisen työntekijän irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä ei saa perustua yksilöimättömiin ja epämääräisiin väitteisiin. Hallituksen kaavailuissa näin kuitenkin kävisi eli mielivalta lisääntyisi”.

– Vastustaa saa, mutta se olisi hyvä tehdä kestävin perustein. Tässä on lopulta kyse varsin pienestä muutoksesta (liian pienestä!). Aiheettoman pelon ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen ei kuitenkaan ole koskaan hyvästä, Albert Mäkelä vastaa.

Hallituksen esityksen mukaan jatkossa alle 20 työntekijän yrityksissä työntekijän voisi irtisanoa vähemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai rikkomisesta tai epäasiallisesta käyttäytymisestä kuin nyt, jos se vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa tai horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta.

Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena. Työntekijälle pitäisi antaa varoituksella mahdollisuus korjata tilanne.


Näytä kuva Twitterissä
Timo Heinonen@timoheinonen
 
 

Miksi levitätte valheellista tietoa? Ei , tai ole nyt eikä tulevaisuudessakaan irtisanomisen peruste. @duunarit

Mauri Kotamäki@Mau_And
 
 

SAK ja sen liitot toimivat yrityksiä vastaan, vaikka pihvi on hallituksen kanssa. Toki keinot ovat varmasti vähissä. Aika tylsä juttu.

P.S. kohtalaisen "raaka" kuvitus tässä "ilmaisussa". Paikkaansapitämätön.

SAK@duunarit
 

Ammattiliitot ovat ryhtyneet toimiin, jotta hallituksen valmistelema irtisanomissuojan heikennys ei toteutuisi. Lue SAK:n sivuilta, miten sinä voit olla mukana estämässä mielivaltaisen irtisanomislain toteutumista. #viimeinenniitti https://www.sak.fi/viimeinenniitti 

Näytä kuva Twitterissä
  •  
Anders Adlercreutz@adleande
 
 

Esityksessä, jota ei vielä ole, on varmaan haasteita ja pohdittavaa. Mutta siinä tilanteessa, kun asiaa lähdetään käsittelemään eduskunta tarvitsee uskottavia asiantuntijoita. Ja tällainen viestintä syö uskottavutta.

SAK@duunarit
 

Ammattiliitot ovat ryhtyneet toimiin, jotta hallituksen valmistelema irtisanomissuojan heikennys ei toteutuisi. Lue SAK:n sivuilta, miten sinä voit olla mukana estämässä mielivaltaisen irtisanomislain toteutumista. #viimeinenniitti https://www.sak.fi/viimeinenniitti 

Näytä kuva Twitterissä
 

 

Juho Romakkaniemi@Romakka
 

Onpas surullista tällainen valehtelu SAK:lta.

Suunnitellut lakimuutokset ovat asiallisesti todella marginaalisia. Käytännössä ne kirjaavat lakiin jo vallitsevan oikeuskäytännön, jossa yrityksen pieni koko on jo otettu kevyempää laintulkintaa edellyttävänä seikkana. https://twitter.com/duunarit/status/1041594332975968256 

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen
 

On näköjään Trump muuttanut Hakaniemeen. Olen yllättynyt, että @duunarit on valinnut tietoisen -linjan tähän poliittiseen operaatioon. Näin käy, kun asialliset argumentit loppuvat.

 

 

SAK@duunarit 
 

Ammattiliitot ovat ryhtyneet toimiin, jotta hallituksen valmistelema irtisanomissuojan heikennys ei toteutuisi. Lue SAK:n sivuilta, miten sinä voit olla mukana estämässä mielivaltaisen irtisanomislain toteutumista. https://www.sak.fi/viimeinenniitti 

Huomautukset eivät saaneet työntekijää muuttamaan käytöstään ja yrittäjä teki ratkaisun potkuista. Irtisanomisen laillisuus yritettiin varmistaa tarkoin. Tässä tapauksessa myös työntekijä näki lopulta irtisanomisen perustelluksi. – Se tapahtui sillä tavalla hyvässä hengessä, mikä oli kiva, koska potkuja ei ole kiva antaa. Tämä yrittäjä sanoo painokkaasti, että kauhukuvat sattumanvaraisista, pärstäkertoimen perusteella annettavista potkuista ovat harhaisia. Pienet yritykset eivät palkkaa, eivätkä irtisano kevyin perustein. Hyvä maine on pk-yrityksille kullan arvoinen. - Näkökulma: Keltaisista / harmaista graf. pylväistä näkee mitä TuPo järjestelmä on saanut aikaan +50 kansalaisille, kun mitään vasta/tukijärjestelmää ei ole koskaan saatu aikaan Hakaniemessä! -KimsBlog


 

 

 

Irtisanomisen ihanuus ja kurjuus – Neljä

tositarinaa potkuista ja siitä, miksi työnantaja

haluaisi päästä helpommin hankalasta

työntekijästä eroon

 

"On tiettyjä henkilöitä, jotka haluaisi irtisanoa, mutta ei vain voi."

 

Irtisanominen
Grafiikka
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Tässä jutussa neljä yrittäjää kertoo, miksi he päätyivät sanomaan alaisensa irti henkilökohtaisella perusteella.

 

Se tarkoittaa potkuja, jotka työntekijä saa omasta syystään, toimittuaan väärin. Tilanne on usein erittäin traumaattinen irtisanotulle, mutta myös potkujen antaja joutuu monesti koville.

 

Potkut annetaan useammin taloudellisilla syillä kuin henkilökohtaisilla perusteilla

  • Hallitus haluaa helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.
  • Suurin osa irtisanomisista tehdään kuitenkin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
  • Vuoden 2017 aikana Suomen TE-keskuksissa oli 88 000 sellaista työnhakijaa, joiden edellinen työsuhde oli päättynyt irtisanomiseen.
  • Irtisanotuista 21 000 oli saanut potkut henkilökohtaisista syistä. 67 000 henkilöä oli irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä
  • Heko-syillä irtisanottuja oli 2,4% ja tuta-syillä irtisanottuja 7,7% kaikista työnhakijoista.
  • Yhteensä työnhakijoita oli vuoden 2017 aikana yli 867 000. Heidän joukossaan oli työllisiä, työttömiä, opiskelijoita, työvoiman ulkopuolella olevia ym.

Hallitus aikoo helpottaa henkilökohtaisista syistä tehtäviä irtisanomisia alle 20 henkilöä työllistävissä firmoissa, jotta työllistämisen kynnys alenisi. Ay-liike on ryhmittynyt taisteluasemiinuudistusta vastaan.

Yrittäjät eivät esiinny omilla nimillään aihepiirin arkaluonteisuuden takia. He kaikki kannattavat hallituksen esitystä.

Tapauksia arvioidessa kannattaa muistaa, että ne ovat vain toisen osapuolen versioita tulehtuneista tilanteista.

 

Ensimmäinen tapaus: "Hän pimitti tahallaan sairautensa"

Eteläsuomalaisen teollisuusyrityksen omistaja otti töihin miehen, joka töihin tullessaan selvitti työterveystarkastuksen puhtain paperein, mutta alkoi oireilla pian neljän kuukauden koeajan päätyttyä.

– Hän valitti, ettei voikaan tehdä sairautensa vuoksi tätä työtä. Kävi ilmi, että hän oli tiennyt sairaudestaan, muttei kertonut siitä mitään ja pimitti asian terveystarkastuksessa, yrittäjä kertoo.

Yrittäjä sanoo tarjonneensa miehelle toisia tehtäviä ennen irtisanomispäätöstä, mutta ne eivät työntekijälle kelvanneet.

– Sitten päätettiin, että irtisanotaan kaveri tehtävään soveltumattomana. Parin kuukauden kuluttua hän ilmoitti lakimiehen välityksellä vaativansa puolen vuoden palkkaa korvauksena laittomasta irtisanomisesta.

Mies työskentelee metallipajalla.
Jyrli Lyytikkä / Yle
 

Yrittäjän mielestä oli ilmeistä, että työntekijän tarkoitus oli alunperinkin rahastaa tietoisesti huijaamalla. Mutta oikeuteen yrittäjä ei tapausta halunnut päästää, vaan maksoi työntekijälle neljän kuukauden palkkasumman, johon tämä tyytyi.

– Yritys oli kasvuvaiheessa, eikä haluttu lähteä oikeuteen tappelemaan. Harvoin siellä työnantaja voittaa, yrittäjä sanoo.

Hänen mielestään työntekijöitä irtisanomiselta suojaava laki on mennyt liian pitkälle. Puoleen vuoteen pidennetty koeaika on vieläkin liian lyhyt, koska "sen ajan henkilö pystyy kyllä näyttelemään".

– On tiettyjä henkilöitä, joita haluaisi irtisanoa, mutta ei vain voi. Ylisuuri turva on aiheuttanut sen, että sitä on alettu käyttää hyväksi. Ja kärsijöinä ovat nimenomaan pienet yritykset, missä ei ole varaa palkata lakimiehiä, eikä työsuhdelainsäädäntöä välttämättä niin hyvin tunneta.

Hankalista työntekijöistä pääsee irti riskittömämmin käyttämällä henkilöperusteiden sijaan tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita. Silloin riskiä laittomasta irtisanomisesta ei synny, yrittäjä sanoo.

– Mutta silloinkin pitää olla tarkkana, ettei sano ääneen sitä todellista syytä.

 

Toinen tapaus: "Jäi valehtelusta kiinni, eikä kantanut vastuuta"

Konepajateollisuuden alihankkijayritys palkkasi pomon. Pian alaiset alkoivat valittaa uudesta esimiehestä ja tämä jäi kiinni valehtelusta johtoryhmälle, yrityksen omistaja kertoo.

– Useat työntekijät vahvistivat, ettei tämä henkilö ei puhunut totta. Sellaisen henkilön kanssa ei voi jatkaa, johon ei voi luottaa ja joka ei pysty kantamaan vastuutaan.

Esimies irtisanottiin henkilökohtaisella perusteella, luottamuspulaan vedoten.

Irtisanottu haastoi yrityksen oikeuteen. Hän oli ilmoittautunut tilanteen kärjistyessä pitkälle sairaslomalle ja piti irtisanomista laittomana.

– Nämä ovat helvetin kalliita ja raskaita prosesseja viedä sitä kautta, mutta meillä ei tällä kertaa ollut aikaa odottaa. Lähdettiin katsomaan käräjille se kortti, että miten siinä käy, yrityksen omistaja sanoo.

Lääkäri kirjoittaa tietokoneella.
Eeva Kuivas / Yle

Hänen mukaansa henkilösyihin perustuvaa irtisanomista vältellään, koska "siitä tulee joka kerta riita". Helpompaa on käyttää tuotannollisia ja taloudellisia syitä, vaikkei aitoa talousahdinkoa firmalla olisikaan. Mutta niissäkin on yrittäjän mukaan yksi suuri hankaluus.

– Siinä tulee sitten se takaisinottovelvoite. Se on myrkkyä, että pysäytetään sen firman kehittäminen. Onneksi sitä aikaa on saatu vähän lyhennettyä, yrittäjä sanoo.

 

Koeaika piteni ja takaisinottovelvoite lyheni, mutta laittomat potkut tulevat kalliiksi

  • Työntekijän voi irtisanoa henkilökohtaisilla perusteilla asiallisesta ja painavasta syystä.
  • Tätä ennen työntekijälle on annettava varoitus.
  • Työntekijän voi irtisanoa myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
  • Tällöin työnantajaa koskee takaisinottovelvoite, jos vastaaviin tehtäviin tarvitaankin lisää tekijöitä. Sen kesto lyheni viime vuonna yhdeksästä neljään kuukauteen.
  • Työsuhteen voi purkaa ilman irtisanomisaikaa koeajalla. Koeaika piteni viime vuoden alussa neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen.
  • Irtisanomisaika on työsuhteen kestosta riippuen 14 päivää–6 kuukautta.
  • Jos työnantaja syyllistyy laittomaan irtisanomiseen, irtisanotulla on oikeus korvaukseen joka vastaa 3–24 kuukauden palkkaa.

Yrittäjä on vakuuttunut siitä, että henkilöperusteisen irtisanomisen vaikeus Suomessa on työllistämisen este erityisesti pienissä yrityksissä.

– Kun näitä kauhutarinoita kuulee, se kynnys nousee. Eihän pienissä firmoissa ole resursseja eikä osaamistakaan. Korvausasteikko laittomasta irtisanomisesta on yrityksen koosta riippumatta sama, jopa kahden vuoden palkka. Se on pienelle yritykselle järkyttävä kustannus.

Mikä säännöissä muuttuisi? – "Tärkeintä on suunta"

Hallituksen esitys voi vielä muuttaa muotoaan, mutta lausuntokierroksen käynyt luonnos muuttaisi irtisanomisen perusteita jokseenkin näin:

Nykylaissa työntekijälle voi antaa potkut henkilökohtaisiin syihin vedoten vain asiallisilla ja painavillaperusteilla. Tällaisiksi kelpaavat työvelvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti.

Esitetyn lakimuutoksen jälkeen lakiin tulisi lisäys, jonka mukaan alle 20 työntekijän yrityksissä irtisanomisperusteeksi kuitenkin kelpaisi edellä säädettyä vähäisempityövelvoitteen laiminlyönti tai rikkominen, jos se horjuttaa luottamussuhdetta ja vaikeuttaa liiaksi työnantajan toimintaa.

Mitä ihmettä moinen muutos tarkoittaisi työpaikalla? Saako pienyrittäjä nyt itsevarmuutta palkata lisää väkeä, jos uusi laki sallii irtisanomisen vakavaavähäisemmän rikkomuksen perusteella?

Uuden lain tulkinta ratkeaisi käytännössä vasta tuomioistuimissa.

Työntekijä -sana.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ylen haastattelemat yrittäjät eivät väitäkään tuntevansa lakiesityksen sanamuotoja. Silti jokainen ilmoittautuu uudistuksen kannattajaksi. Yksityiskohtia tärkeämpää kun on "muutoksen suunta".

– Nykyinen systeemi estää yritysten kasvua. Ei tästä aiheutuisi hirveästi irtisanomisia, vaan se toisi joustavuutta puolin ja toisin.

– Ei mentäisi ainakaan huonompaan suuntaan. Yritysten pitää uskaltaa työllistää.

– Se on askel oikeaan suuntaan. Työsuhteen suojaamisessa on menty liian pitkälle.

– Jos minun henkistä kynnystäni työllistää ollaan alentamassa, suunta on oikea.

Konkreettisempi muutos olisi se, että alle 20 työntekijän firmoissa ei enää tarvitsisi selvittää, onko irtisanottavalle tarjottavissa jotakin toista tehtävää.

– Se on järkevää. Suurin osa firmoista on pieniä mikroyrityksiä, joissa on spesifejä tehtäviä. Eivät ne voi tarjota mitään toista työtä.

– Miten minä voisin tarjoa muuta, kun on tiettyyn työhön rekrytoitu? Siivoojakin meiltä jo löytyy.

Kolmas tapaus: "CV:stä paljastui asiavirheitä ja kaunistelua"

Pienen mainostoimiston yrittäjäomistaja sanoo pelästyneensä itse virherekrytointiaan niin, että palkkaaminen on vieläkin stressaavaa puuhaa. Tapauksesta on jo vuosia.

Toimistoon palkattiin avainhenkilöksi nainen, jonka ansioluettelo ja koulutus näyttivät täydellisiltä. Hakija antoi myös aiempien työnantajiensa yhteystietoja ja yrittäjä oli palautteeseen tyytyväinen. Mutta tärkein jäi tekemättä: Juuri edellisestä työnantajasta ei puhuttu sanallakaan, eikä yrittäjä huomannut olla tähän yhteydessä.

– Olisi selvinnyt, että työntekijä oli juuri saanut potkut ja käräjöi irtisanomisestaan. Tein siinä virheen, jota sain katua.

Pian koeajan jälkeen alkoivat vaikeudet. Työntekijä ei osannutkaan tehtäväänsä, eikä tullut asiakkaiden kanssa toimeen, yrittäjä kertoo. Selvisi, että hän oli vääristellyt ansioluetteloaan. Tilanne äityi avoimeksi riitelyksi. Työntekijä uhkasi oikeustoimilla, jos saisi potkut.

Varoitusten jälkeen työntekijä kuitenkin irtisanottiin. Käräjille ei menty, sillä yrittäjä sopi tilanteen rahalla. Työntekijä poistui ovet paukkuen.

Miksi koeaika ei paljastanut työntekijän puutteita?

– Ei se muutama kuukausi tai puoli vuottakaan paljasta vielä kaikkea. Ammatillinen osaaminen kehittyy työn mukana.

Mainostoimistoyrittäjä sanoo, että irtisanomisen hankaluus ja käräjille päätymisen riski vaikeuttavat suoraan työllistämistä. Henkinen kynnys palkkaamiseen nousee ja huonot kokemukset tekevät varovaiseksi.

– Irtisanominen on stressaavaa. Hän vielä teki sen henkisesti hyvin vaikeaksi ja vei energiaa koko työyhteisöltä. Aina irtisanominen on pettymys ja tietyllä tavalla omaa syytäkin, yrittäjä pohtii.

Ikääntyneiden irtisanomisriski selvästi suurin

Henkilökohtaisilla syillä annettujen potkujen määrästä saati erilaisista syistä ei löydy täsmällistä tietoa. Se, kuinka moni vaikkapa juopottelee itsensä ulos työpaikasta, ei jää tilastoihin.

Se kuitenkin tiedetään, että yksilösyillä irtisanotaan huomattavasti vähemmän kuin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Työ- ja elinkeinoministeriössä kootaan TE-toimistojen tietoja, joista selviää työnhakijoiden edellisen työsuhteen päättymisen syy.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lukuja tarkastellessa pitää huomata, että kaikki irtisanotut eivät päädy TE-toimistoihin työnhakijoiksi, vaan voivat esimerkiksi löytää uuden työn irtisanomisaikana. Kaikkien työnhakijoiden edellisen työsuhteen päättymisen syy ei myöskään ole tiedossa.

Viime vuonna 21 000 työnhakijaa oli saanut edellisestä työpaikastaan potkut henkilöperusteilla. Tuotannollisilla perusteilla irtisanottuja työnhakijoita oli yli kolminkertainen määrä, yli 67 000.

Oheisesta, kuluvan vuoden tietoja kuvaavasta grafiikasta selviää, että niin henkilökohtaiset kuin tuotantotaloudellisetkin potkut kohtaavat useammin iäkästä kuin nuorta työntekijää.

Neljäs tapaus: "Lopulta hän ymmärsi itsekin"

Alle kymmenen henkilön hoitoalan yritystä pyörittänyt yrittäjä palkkasi viisikymppisen naisen.

– Tuli palkattua ihminen, joka haastattelussa vaikutti hyvin fiksulta ja pääsi kaikki seulat läpi. Meillä oli hirveän selkeät sopimukset vastuista ja tehtävistä.

Kaksi miestä palaverissa.
Pixabay

Kaiken piti olla hyvin, mutta ajan myötä työntekijän toiminta muuttui kestämättömäksi ja hoitotyön luonteeseen sopimattomaksi, yrittäjä kertoo.

– Liukuva työaika ei vain sovi, kun pidetään ihmisten terveydestä huolta. Jos paikalla pitää olla kahdeksalta, varttia vaille yhdeksän ei käy.

Työntekijä ei yrittäjän mukaan hoitanut tehtäviään niin kuin oli sovittu, eikä noudattanut työaikoja. Kollegoiden kohtelukin kävi epäasialliseksi.

– En tiedä oliko hänellä yksityiselämän ongelmia, eikä se meille kuulunutkaan.

Huomautukset eivät saaneet työntekijää muuttamaan käytöstään ja yrittäjä teki ratkaisun potkuista. Irtisanomisen laillisuus yritettiin varmistaa tarkoin. Tässä tapauksessa myös työntekijä näki lopulta irtisanomisen perustelluksi.

 

– Se tapahtui sillä tavalla hyvässä hengessä, mikä oli kiva, koska potkuja ei ole kiva antaa.

Tämä yrittäjä sanoo painokkaasti, että kauhukuvat sattumanvaraisista, pärstäkertoimen perusteella annettavista potkuista ovat harhaisia. Pienet yritykset eivät palkkaa, eivätkä irtisano kevyin perustein. Hyvä maine on yrityksille kullan arvoinen.

– Jos joku kohtelee työntekijöitä kuin purukumia kengänpohjassa, niin kukaan ei pian tule hänelle töihin. Irtisanominen on yritykselle aina pieni kriisi.

 


 

Yrityksille tulee nyt paljon uusia tilauksia, mutta kaikissa maakunnissa vähintään kolmannes toimipaikoista kertoo keskeiseksi kasvun esteeksi työvoimapulan. Samaan aikaan työperäisen oleskeluluvan jono on Uudellamaalla venynyt jo 8 kuukauteen. Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan tilanteeseen nyt kuitenkin luvassa parannusta.

 

Maahanmuuttajat täyttävät hakupapereita metalliteollisuuden rekrytointitapahtumassa Lasipalatsissa Helsingissä 2006. LEHTIKUVA / MINTTU LEHTOVAARA

Kai Mykkänen: Hallitus nopeuttaa työlupien

käsittelyä

 

Työvoimapulaa helpotetaan sujuvoittamalla työperäisten oleskelulupien käsittelyä pariin kuukauteen.

 

– Budjettiriihen pöytäkirjassa hallitus sitoutuu toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet työperäisen oleskeluluvan käsittelyn sujuvoittamiseksi siten, että lakisääteinen 4 kuukauden käsittelyajan maksimi toteutuu koko maassa kuluvan vuoden loppuun mennessä ja nopeutuu edelleen enintään 2 kuukauteen vuoden 2019 loppuun mennessä, Mykkänen kirjoittaa Verkkouutisten blogissa.

Samalla päätettiin, että vähintään 12 kuukautta Suomessa jo työskennelleiden jatkohakemuksissa keskitytään jatkossa arvioimaan työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä Suomen pelisääntöjen mukaiseen työsuhteeseen.

– Saatavuusharkinnasta ei kokonaan luovuta, mutta turhia umpikujia täällä jo kunniallisesti työskennelleiden osalta puhkotaan, Mykkänen toteaa.

Hän kertoo myös haaveilevansa siitä, että kolmen vuoden päästä ainakin vakiintuneet työnantajat ja taustoiltaan ongelmattomat hakijat voisivat saada työluvan tunneissa tai päivissä.

 


 

– Liitot ovat päättäneet toimenpiteet toimipaikkakohtaisesti, mutta niiden aikataulua, laajuutta tai tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen, SAK:n Eloranta sanoo.

 


SAK:n hallitus kokoontui Helsingissä maanantaina 3. syyskuuta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

SAK suunnittelee toimia Suomen laillista

hallitusta vastaan

 

SAK:n alaiset liitot eivät kerro etukäteen toimenpiteiden aikataulua, laajuutta tai tarkempaa sijaintia.

SAK:n kaikki jäsenjärjestöt ovat valmiita toimenpiteisiin, jos hallitus ei luovu suunnitelmastaan helpottaa alle 20 hengen yritysten irtisanomista.

 

– Toivomme edelleen, että hallitus tulee järkiinsä tämän niin sanotun pärstäkerroinirtisanomisen kanssa. Mutta jos näin ei käy, aloitamme järjestölliset toimet, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa tiedotteessa.

Keskusjärjestön hallitus päätti asiasta maanantaina pidetyssä kokouksessa. Liitot tiedottavat erikseen mahdollisista toimenpiteistä.

 

– Hallituksella olisi nyt hyvä paikka osoittaa, että palkansaaja on jo tinkinyt hyvinvoinnistaan tarpeeksi yhteisen hyvän nimissä. Lisäjoustoja ei voi eikä pidä enää vaatia.

Myös OAJ, Pro ja Tehy valmistelevat järjestöllisiä toimia.

SAK@duunarit
 
 

Kaikki SAK:laiset ammattiliitot ovat valmiita järjestöllisiin toimiin, jos hallitus ei luovu pienten yritysten pärstäkerroinirtisanomislain valmistelusta. Toimien aikataulua, laajuutta ja tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen. https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/sak-valmis-jarjestollisiin-toimiin 

SAK on valmis järjestöllisiin toimiin

SAK:n hallitus päätti, että järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos hallitus ei luovu pärstäkerroinirtisanomislain valmistelusta. Lue SAK:n tiedote.

sak.fi
 

CNCenter hakee parhaillaankin cnc-koneistajia. Ammattitaitoa haetaan: koneistaja osaa valmistaa metallisia kappaleita käsikäyttöisten koneiden lisäksi tietokoneohjatuilla työstökoneilla. ”Cnc-koneistajista on pulaa koko maassa. Niitä ei ole, eikä niitä lisää edes kouluteta”, Laiho summaa. Laihon mukaan nuorisolla on väärä kuva koneistajan ammatista. Käsitys ”likaisesta pajavasaralla hakkaamisesta” istuu tiukassa. ”Alallamme on hyvä palkkataso, joten ei se siitä ole kiinni. Ammattimiehillä on myös hyvät työolot.”


  

Metalliyrittäjän karu havainto:

”Ansiosidonnaisen vaikutus työhaluihin on

jäätävää luokkaa”

 
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Metallialan yrittäjät kertovat kautta linjan pahenevasta työvoimapulasta.
 
|

”Lähestulkoon mahdotonta” kuvaa metallialan työvoiman saatavuutta Espoon Vanttilassa toimivan CNCenter Oy:n toimitusjohtaja Matti Laiho.

*

Laiho sanoo, että metallin alihankintaan syntyy jatkuvasti tiukasti rajattuun osaamiseen erikoistuneita yrityksiä. Hyvän suhdanteen takia työvoimapula on huutavaa luokkaa.

Laiho kertoo esimerkin rekrytoinnin vaikeuksista. CNCenter haki Espooseen koneistajaa viiden median ilmoituskampanjalla, jonka tulokset jäivät laihoiksi.

”Hakemuksia tuli alle kymmenen, mutta vain yhdellä oli cnc-ammattipätevyys. Pätevä hakija oli yli 60-vuotias ja lopulta koneistaja jäi saamatta.”

Laiho ei hirveästi laskisi sen varaan, että alan koulutuspaikkoja lisättäisiin. Ammattikoulupuolella nuorisoa kiinnostavat rakentaminen ja autonasennus.

Väliin oli pelkoja siitä, että metallin alihankinta kaikkoaisi Suomesta. Tilanne on nyttemmin muuttunut, sillä alihankinnan näkymät kirkastuvat metalliteollisuudessa.

”Raskaamman puolen osaajaa saadaan Puolasta ja Romaniasta, mutta hienomekaaniset osat ovat eri juttu. Koulutus olisi vastaus ongelmaan, mutta sitä vastuuta on käännetty yrityksille”, Laiho sanoo.

 

”Ansiosidonnainen jäätää”

Laiho kertoo, että metallialan yrittäjät kertovat kautta linjan pahenevasta työvoimapulasta. Rakenteellisiakin jarruja piisaa.

 

”Ansiosidonnaisen vaikutus työhaluihin on jäätävää luokkaa. Tuntemani yritys olisi palkannut paljon väkeä ja se tarjosi 15 euron tuntipalkkaa, mutta kaverit valitsivat mieluummin ansiosidonnaisen ja sanoivat, että soitapa 300 päivän päästä.”

”Voi tulla yllätyksenä, ettei soittoa välttämättä tule. Järjestelmä tämän synnyttää.”

 

CNCenterin toimitusjohtaja sanoo, että perusammattitutkintojen pitäisi olla kunnossa. Koulussa pitäisi opettaa esimerkiksi piirustusten ja merkintöjen lukutaitoa.

 

”Ei yrityksissä ole aikaa opettaa ihmistä pystymetsästä”, Laiho kommentoi.

Laiho Industries -konserniin kuuluva CNCenter valmistaa mekatroniikan järjestelmiä ja hienomekaanisia osia. Se tekee osakokoonpanoa ja toimittaa järjestelmiä useille toimialoille. Asiakkaina on terveysteknologia-, lääketiede-, biotekniikka- ja elektroniikka-alojen yrityksiä.

CNCenter työllistää Espoon Vanttilassa noin 35 työntekijää. Se tekee noin 4,0 miljoonan euron liikevaihtoa.

 


 

Bolt aikoo laajentua toimialoista teollisuuteen, kiinteistöpalveluihin ja logistiikkaan. Pääkaupunkiseudulta yhtiö kasvaa Seinäjoelle, Jyväskylään, Turkuun, Vaasaan, Poriin ja Ouluun. Henkilöstövuokrausala kasvaa Suomessa 15–20 prosenttia vuosivauhtia.


  

Henkilöstövuokrausfirmat kilpailevat

kasvavilla markkinoilla - Bolt uudistaa alaa

digitalisaation edelläkävijänä

 

Bolt välittää
 rakennusalan työntekijöitä, ja laajenee seuraavaksi logistiikkaan, kiinteistöpalveluihin ja teollisuuteen.
Bolt välittää rakennusalan työntekijöitä, ja laajenee seuraavaksi logistiikkaan, kiinteistöpalveluihin ja teollisuuteen. KUVA: ANTTI NIKKANEN
 
 

Rakennusalan työnvälitykseen keskittynyt Bolt aikoo kiriä alan jättejä tekoälyn avulla

 

Henkilöstövuokrausala kasvaa nyt vauhdilla: alan yritykset valtaavat markkinoita treenaamalla listautumiskuntoaan ja ostamalla pienemmät toimijat tieltään.

Rakennusalan työnvälitykseen keskittynyt Bolt kulkee kasvajana vastavirtaan: yritysostojen sijaan yhtiö kasvaa orgaanisesti.

"Yrityskauppa tuo mukanaan integraatiohaasteita. Ison pääomasijoittajan alla hyvän tekemisen meininki saattaa laimentua ja avainhenkilöt karata", Boltin toimitusjohtaja Ville Herva perustelee.

Bolt hakee kasvua laajentumalla niin maantieteellisesti kuin uusille toimialoille. Alan suurimpiin toimijoihin verrattuna yhtiön valttikorttina on ketterä muutosvauhti: henkilöstövuokrauksen jätit vasta puhuvat uudistuksista, mutta Bolt on jo ryhtynyt käytännön toimiin.

Yhtiö on kehittänyt työnvuokrauspalvelun, jossa työntekijän on mahdollista kasvattaa palkkaansa lisätuntien sijaan ahkeruudella.

”Toimitusjohtajat, huippu-urheilijat ja artistit tienaavat taidolla, siinä missä vaikkapa kirvesmies saa samaa liksaa osaamisesta riippumatta. Suorittavassa työssä palkkaus perustuu lähinnä tuntien mittaamiseen, ja tähän me haluamme muutosta."

 

Boltin palvelussa työnantaja antaa palautetta työntekijän suoriutumisesta, ja hyvä suoriutuminen nostaa tuntipalkkaa.

”Työnantajan päässä etevien tekijöiden palkkaaminen näkyy tuottavuuden kasvuna", Herva selittää.

Tekoäly vauhdittaa rekrytointeja

Omaa toimintaansa yhtiö tehostaa tekoälyn avulla. Tietokone etsii hakijasuman seasta potentiaalisia ehdokkaita, jolloin ihminen voi keskittyä hakemusten tarkempaan läpikäyntiin ja haastatteluihin.

Tekoäly tuo säästöä niin rekrytoijalle kuin työvoimaa kaipaavalle. Ihmisellä voi mennä hakemusten läpikäyntiin päiviä, siinä missä kone tekee ratkaisuja alle tunnissa.

Koneoppimiseen liittyy Hervan mukaan myös riskejä. Hän kertoo, että yhtiön sähköisestä rekrytoijasta paljastui heti kokeilun alkuvaiheessa syrjiviä piirteitä.

”Jouduimme poistamaan opetusdatasta kaiken kansallisuuteen viittaavan tiedon. Tietokoneiden kanssa on oltava tarkkana, jotta kaikki sujuisi lakien ja hyvän etiikan mukaisesti.”

Tietomäärän kasvaessa tekoäly oppii tekemään yhä parempia päätöksiä. Hervan mukaan ihmisen ja koneen tekemien päätösten korrelaatio on jo melko korkea.

”Toki ihminen tekee aina viimeisen päätöksen, mutta tulevaisuudessa tähänkin voi tulla muutos. Kehitys on vasta alkutaipaleella.”

Bolt Group

Rakennusalaan keskittynyt työnvälitysyhtiö Bolt on kasvanut yli 50 prosenttia vuodessa. Tälle vuodelle liikevaihtoa odotetaan 14 miljoonaa euroa, ja kolmen vuoden päästä ylittynee 55 miljoonan euron raja.

Yhtiön suurimpia omistajia ovat eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, sijoitusrahasto Bocamp ja Privanet Group. Omistusta on laajennettu kahdella suurella rahoituskierroksella.

 

”Toimitusjohtajat, huippu-urheilijat ja artistit tienaavat taidolla, siinä missä vaikkapa kirvesmies saa samaa liksaa osaamisesta riippumatta."

 

Ville Herva, Boltin toimitusjohtaja
 

– Tämän listan toteuttaminen vähentää työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä. Toivon, että hallituksella on rohkeutta toteuttaa näitä ehdotuksia, Pentikäinen toteaa. Suomen Yrittäjien mielestä työllisyysaste on nostettava lähelle 80 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

 

Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Yrittäjillä on 15 ehdotusta työttömyyden

alentamiseksi

 

Suomen Yrittäjien mielestä työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä, erinomaisia keinoja.

 

Suomen Yrittäjät ehdottaa hallitukselle työllisyyden parantamiseksi 15 keinoa, jotka järjestön toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan helpottavat monen yrityksen kokemaa työvoimapulaa ja alentavat rakenteellista työttömyyttä.

– Hallitus on pyytänyt kansliapäälliköiltä ehdotuksia työllisyyden vahvistamiseksi. Halusimme tehdä oman #työtäsuomeen -ohjelmamme osoittamaan, että työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä erinomaisia keinoja, Pentikäinen kertoo järjestön tiedotteessa.

Listalla on yhteensä 15 kohtaa, kun muun muassa irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä ja paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta järjestäytymättömiltä yrityksltä.

Yrittäjä ehdottavat myös, että yrittäjien perheenjäsenet pitäisi saada samaan asemaan työttömyysturvassa muiden yrityksissä työskentelevien työntekijöiden kanssa.

 

 


 

Noin kaksi kolmesta luottamushenkilöistä kertoo olevansa tyytyväinen paikallisen sopimisen nykytilaan ja laajuuteen. SAK ilmoittaa suhtautuvansa varauksella esityksiin paikallisen sopimisen laajentamisesta. - Näkökulma: Todellinen syy on ammattiyhdistysliikkeen vallan kaventumisen seuraus! - Hakaniemen näkökulmasta on sietämätöntä että itsenäiset kansalaiset, tekisivät itsenäisiä sopimuksia, omassa sopimusoikeudessaan!? (Suomen perustuslaki) - KimsBlog

 

SAK ei kannata paikallisen sopimisen laajentamista lainsäädännön kautta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

SAK: Työnantajien haluttomuus vaikeuttaa

paikallista sopimista

 

Kyselyn mukaan valtaosa luottamushenkilöistä pitää paikallisen sopimisen nykytasoa riittävänä.

SAK:n teettämän kyselyn mukaan paikallinen sopiminen on yleistynyt viime vuosina monilla eri aloilla.

 

64 prosenttia SAK:laisista työpaikoista on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana paikallisia sopimuksia, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2016. Eniten työpaikkatason sopimuksia on hyödynnetty teollisuudessa (78 prosenttia), vähiten kuljetusalalla (44 prosenttia).

 

– Palkankorotuksista sopiminen paikallisesti lisääntyi keväällä päättyneellä neuvottelukierroksella. Myös lomista, tulospalkkausjärjestelmistä ja työajan tasoittumisesta sovitaan usein työpaikoilla, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko toteaa tiedotteessa.

Neuvottelukierroksen 2017–2018 palkankorotuksista sovittiin kokonaan tai osittain paikallisesti 43 prosentilla SAK:laisista työpaikoista.

SAK:n kyselyyn vastanneiden mukaan työnantajien haluttomuus on usein ollut paikallisen sopimisen esteenä.

– Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle, tänä vuonna näin arvioi 59 prosenttia paneelin jäsenistä, Kokko sanoo.

Ongelmiksi mainittiin muun muassa työntekijöiden ja työnantajan epätasapainoinen neuvotteluasema, työnantajan painostus ja haluttomuus keskustella henkilöstön esittämistä asioista.

 

– Paikallista sopimista on kehitettävä ensisijaisesti sopimustietä. Emme näe tarvetta sopimisen laajentamiseen lainsäädännössä, Kokko toteaa.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi huhtikuussa 993 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua kaikilta SAK:n pääsektoreilta.

 


 

– Meidän pitäisi tehdä sosiaaliturvasta sellainen, että se tuuppii töihin enemmän kuin nyt, ja sitten meidän pitäisi tehdä yrityksille helpommaksi ja taloudellisesti houkuttelevammaksi rekrytoida ihmisiä. - Ei se sen kummempaa ole, Juhana Vartiainen sanoo.

 

Juhana Vartiainen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen: Sosiaaliturvan pitäisi

tuuppia töihin

 

Työllisyyskasvu ei voi pian enää jatkua, jos ihmisiä ei saada työmarkkinoille.

Työn tarjontapolitiikkaa olisi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mielestä pitänyt harjoittaa jo paljon nykyistä aikaisemmin.

 

Suomen työllisyyskasvu ei voi hänen mukaansa pian enää jatkua, koska meillä ei ole enää ihmisiä, joita saisi työmarkkinoille ilman suuria kustannuksia.

– Se osoittaa vaan sen, että työpanoksen tarjontapolitiikkaa olisi pitänyt harjoittaa jo paljon, paljon aikaisemmin, hän totesi torstaina Porissa Suomi Areenan keskustelussa työvoimapulasta.

Hän huomautti myös, että suomalaiset liikkuvat nykyään vähemmän kuin ennen työn perässä. Suomessa on nyt hänen mukaansa ensi kertaa sellainen sosiaaliturva, joka mahdollistaa sen, että ei tarvitse lähteä työn perässä.

 

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) esitti räätälöityjä toimenpiteitä syrjäytyneiden nuorten ja piilotyöttömien saamiseksi työmarkkinoille. Hän muistutti, että työikäisen väestön suurin kasvupyramidi on maahanmuuttajissa.

– Meidän pitää huolehtia siitä, että tänne jo tulleet maahanmuuttajat saadaan integroitua tähän yhteiskuntaan ja työhön, Ihalainen painotti.

 

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen muistutti, että kohtaanto-ongelma on tällä hetkellä päivänselvä, samaan aikaan on avoimia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita.

Hänen mielestään olemme hitaita reagoimaan talouden muutoksiin, sillä meillä on
on valtavasti byrokratiaa ja byrokratialoukkoja, jotka vaikuttavat työllistymiseen ja työllistämiseen.

 


 

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää paikallisen sopimisen lisäämistä seuraavan hallituksen tärkeimpänä työmarkkinauudistuksena. Näin voitaisiin vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja luoda lisää työpaikkoja. – Lisäksi tarvitaan lakisääteinen toisin sopimisen oikeus myös työehtosopimusten kehittämiseksi. Ne alkavat uudistua, kun on aito mahdollisuus sopia myös toisin. Tällä hetkellä moni työehtosopimus on kahle, joka estää työyhteisön kehittämisen.

 

Vain 23 prosenttia vastustaa vapautta sopia työehdoista. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Suomalaisilta vahvaa tukea paikalliselle

sopimiselle

 

 

Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa paikallista sopimista työpaikoilla. Se sisältäisi vapauden sopia työehdoista, kun sekä työnantaja että työntekijä haluavat sitä yhdessä.

Vain 23 prosenttia kertoi vastustavansa paikallisen sopimisen laajentamista. 14 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.

– Tutkimuksen tulos on erittäin vahva viesti paikallisen sopimisen puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Myös kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) pitää tuloksia lupaavina.

– Rohkaiseva tulos suomalaisten asenteista. Työpaikkasopimisen edistäminen jäi tällä hallituskaudella valitettavasti lähtöruutuun. Ensi vaalikaudella sen on syytä olla vahvasti agendalla, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

 

Hän ei usko väitteisiin, joiden mukaan paikallinen sopimus johtaisi työntekijöiden ”jyräämiseen”. Työmarkkinajärjestöjen jarrutuksen takana on lähinnä valtapolitiikka.

– Jos sopiminen siirtyy työpaikoille, myös valtaa siirtyy liitoilta työpaikoille, Pentikäinen sanoo.

– Meillä on työvoimapula, jokaisen työnantajan pitää kohdella henkilöstöään hyvin. Jos niin ei tee, yrityksellä ei ole kohta yhtään työtekijää jäljellä.

Kantar TNS:n tekemään tutkimukseen vastasi 1002 suomalaista. Tutkimukseen vastaajista 652 eli 65 prosenttia kuuluu johonkin ammattiliittoon.

Mikael Pentikäinen@jmpentikainen 
 

Työssäkäyvät antavat erittäin vahvan tuen työpaikkasopimiselle. Myös @YTK_Loimaa jäsenmaksun maksaminen henkilöstöetuna on vahvasti porukan mieleen. https://www.yrittajat.fi/uutiset/592189-tutkimus-kaksi-kolmesta-suomalaisesta-kannattaa-paikallista-sopimista-tyopaikoilla …

Tutkimus: Kaksi kolmesta suomalaisesta  kannattaa paikallista sopimista työpaikoilla

Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että työpaikoilla pitäisi olla vapaus sopia työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä haluavat sitä yhdessä.

yrittajat.fi
 

– Tanskan prosenteilla meillä olisi noin satatuhatta ihmistä enemmän töissä kuin nyt. Meillä riittäisi palveluihin ja velan maksuun yli miljardi euroa enemmän rahaa pelkästään säästyneinä työttömyyden kustannuksina. Suurin hyötyjä olisi kuitenkin yksilö itse, jolla työn kautta säilyy usko tulevaisuuteen ja kykyyn huolehtia itsestään.

 

Kai Mykkänen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Näin meillä olisi 100 000 ihmistä enemmän

töissä kuin nyt”

 

 

Kai Mykkäsen mukaan palkkaamisen kynnystä on madallettava ja sosiaaliturvan on aina kannustettava työntekoon.

 

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) tahtoo joustavoittaa Suomen jäykkiä työmarkkinoita. Mallia uudistuksiin tulisi ottaa Tanskasta, ministeri kirjoittaa Aamulehdessä.

 

– Suomi ei ole Tanska, mutta tietyt lainalaisuudet vaikuttavat kaikkialla. Tanskan mallin voisi kiteyttää neljään kulmakiveen: työntekijöiden helppo irtisanominen, hyvä työttömyysturva työttömyyden alkuvaiheessa, tukien velvoittavuus ja työvoimahallinnon palvelut, jotka tsemppaavat mutta myös patistavat. Yhdenkään näistä ei pitäisi olla mahdoton Suomessakaan.

Mykkäsen mukaan ”tasajalkaloikka Tanskan suuntaan tarkoittaa kiireellisimmin kahta asiaa”.

– Ensinnäkin työn hinnan ja työsuhteen riskien summan on asetettava kunkin kohdalla tasolle, joka mahdollistaa työllistymisen. On julmaa lisätä ihmisten määrää, jotka päätyvät epätoivon kautta osattomuuteen. Toiseksi sosiaaliturva ei saa ohjata passivoitumaan. Tuen ehtona on oltava aktiivisuus. Toisaalta työkeikalle lähtö ei saa johtaa huonompaan ansiotasoon kotona pysymiseen nähden. Tukien vähenemisessä ei saa olla portaita, jotka tekevät keikasta tappiollisen.

 

Mykkänen kirjoittaa, että Suomen työttömyystuet ovat jo nyt suunnilleen Tanskan tasolla.

– Sen vastapainona Suomessakin yrittäjille kannattaa luoda tilanne, jossa he eivät liikaa pelkää työntekijän palkkaamista. Eduskunnassa vasemmiston edustajat huutelevat näistä asioista keskusteltaessa, että mitä täällä puhutaan palkkaajan asioista, kun piti puhua työttömistä. Kaiken avain on ymmärtää, että yhtään uutta työpaikkaa ei synny, jos palkkaaja ei usko työsuhteen mielekkyyteen.

Ministerin mukaan työmarkkinoiden joustavoittamista on toteutettu Tanskassa lähes kaksi vuosikymmentä hyvin tuloksin.

 


 

Liitoilla ja keskusjärjestöillä on kolmikannan puitteissa ollut Matti Virénin mukaan avainasema sekä työehtosopimuksien luonnissa että kaikessa työmarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Tämä on professorin mukaan johtanut muun muassa palkkojen verraten pieneen vaihteluväliin työntekijöiden välillä. – Palkkojen pieni vaihteluväli merkitsee tietenkin sitä, että heikon tuottavuuden alat eivät kykene luomaan työpaikkoja, koska niiden kustannukset ylittävät kannattavan liiketoiminnan marginaalit.

 

SAK:n toimitilat Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Professori synkkänä ay-liikkeestä: Puhe

uudistuksista on lähes kuollut

 

 

Matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja olisi Matti Virénin mukaan huolehdittava.

 

– Suomessa keskustelu työmarkkinoiden reformeista on lähes kuolleessa tilassa, koska poliitikot eivät halua haastaa vaikutusvaltaisia ammattiliittoja vaan pikemminkin yrittävät etsiä ratkaisuja erilaisten välikäsien kautta, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén toteaa Suomen Perusta -ajatushautomon julkaisemassa Suomen talouden ongelmia ja mahdollisuuksia käsittelevässä artikkelikokoelmassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia.

Hän listaa esimerkkeinä ”välikäsistä” erilliset työmarkkinat maahanmuuttajille, palkattomat harjoittelujaksot, pätkätyöt, reppufirmat ja työllisyyssubventiot.

 

Matti Virénin mukaan on selvää, etteivät kaikki voi tulevaisuudessa olla töissä high-tech-yrityksissä. Siksi työllisyyden hoidossa olisi hänen mukaansa huolehdittava myös matalan tuottavuuden yritysten kyvystä luoda markkinaehtoisia työpaikkoja.

 

Varakkaat liitot nauttivat verotukia

Professori Matti Virén luonnehtii kysymystä Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta kiistanalaiseksi.

 

– Jotkut tosiasiat saavat meidät epäilemään, että markkinat toimisivat todella hyvin. Meillä on yksi maailman korkeimmista järjestäytymisasteista ja osin seurauksena hyvin vaikutusvaltaiset ammattiliitot, Virén kirjoittaa.

– Liittojen vaikutusvaltaa korostavat vielä niiden poikkeuksellisen suuri varallisuus, joka on huomattavalta osin valtion avokätisten verotukien ansiosta, hän jatkaa. 

Kirjoittajien mielestä tukijärjestelmän pitäisi kannustaa paremmin työntekoon. – Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat.


 

 

Juhana Vartiainen kannustaa

matalapalkkaisiin töihin: ”Työ kannattaa

Suomessa poikkeuksellisen heikosti”

 
Luotu: 
11.5.2018 11:47
Päivitetty: 
11.5.2018 11:55

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut voimakkaasti muun muassa vuoden alussa voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia. Arkistokuva.
 
|

Suomessa työnteko kannattaa poikkeuksellisen heikosti sosiaaliturvan vuoksi. Tätä mieltä ovat kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, jotka kirjoittavat aiheesta yhteisblogissaan.

 

Vartiainen on aiemmin profiloitunut työmarkkinakysymyksissä ja puolustanut muun muassa hallituksen aktiivimallia voimakkaasti julkisuudessa. Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat, että Eurostatin mukaan työssäkäyvien ja työttömien köyhyysaste on EU-maiden matalin, mutta silti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen alimpia sosiaaliturvaetuuksia liian vähäisiksi vuonna 2015.

 

– Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella. Se ei ottanut laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen muita osia. Sosiaalisten oikeuksien komitean arvio antaa tilanteestamme väärän kuvan, Vartiainen ja Maanselkä kirjoittavat blogissa.

Kirjoittajien mukaan vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa pitäisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, johon kuuluvat rahallisten etuuksien lisäke sote-palvelut ja niihin liittyvät maksukatot ja helpotukset.

–Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk. Toimeentulotuki on erittäin ongelmallinen tukimuoto.

 

Vartiaisen ja Maanselän mukaan vähimmäisetuuksia kannattaisi vertailla maiden välillä. He nostavat esille muun muassa sen, että Suomessa ja Ruotsissa on saman verran toimeentulotuen käyttäjiä, vaikka Ruotsissa on noin kaksinkertaisesti asukkaita Suomeen verrattuna.

Lisäksi asumistuki ja toimeentulotuki ovat Suomessa korkeammat kuin Ruotsissa, ja Ruotsissa yli vuoden työttömänä olleista vain alle viidennes sai työttömyysetuutta, kun Suomessa osuus oli yli 90 prosenttia. Tosin Suomea ja Ruotsia on hyvin vaikea verrata toisiinsa muun muassa erilaisten vuokra-asuntomarkkinoiden takia. Lue lisää: Asumistukimenot uudelle miljardiluvulle – ”Kannustinloukun purkamisella on aina hinta”

Vartiaisen ja Maanselän mukaan Ruotsin tilannetta selittää se, että ansiosidonnaisen menettäneet pitkäaikaistyöttömät saavat aktiivisuutta vastaan maksettavia tukia, joita ei lasketa varsinaisiksi työttömyysetuuksiksi EU-tilastoissa.

 

– Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan.

Korkeat vähimmäistyöttömyysetuudet ovat kirjoittajien mielestä perusteltuja köyhyyden vähentämisen kannalta, mutta ne johtavat heikkoihin kannusteisiin tehdä erityisesti matalapalkkaisia töitä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kirjoittajat pitävät tätä yhtenä syynä työvoimapulalle.

 

Lisäksi Vartiainen ja Maanselkä muistuttavat Suomen työn rajaveroasteen olevan korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Rajaveroaste tarkoittaa sitä, kuinka paljon veroa pitää maksaa jokaisesta tienatusta lisäeurosta.

– Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.

 


 

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.


  

Hämmästys Suomen työmarkkinoista –

Kansanedustaja: Miksi 25 000 yritystä saa

sopia joustavammin kuin 45 000?

 
 
Luotu: 
10.4.2018 16:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa keskustan kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.
 
|

Seuraavan hallituksen pitäisi lisätä järjestäytymättömien yritysten joustomahdollisuuksia, esittää eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.).

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina puhunut Pekkarinen kummasteli, kuinka samoista asioista ei voida paikallisesti sopia edes kaikissa saman alan yrityksissä.

 

–Sanotaan, että annetaan joustoja yhä enemmän ja enemmän niille 25 000 yritykselle. Mutta ne 45 000 yritystä, niissä ei lainkaan sallita joustojen toteutumista. Onhan tämä nyt niin vanhakantainen ajattelutapa kuin olla ja mahtaa, sanoo Pekkarinen. 

 

Luvuilla Pekkarinen viittaa järjestäytymättömiin ja järjestäytyneisiin työnantajiin. Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin 50 000 on järjestäytymättömiä, eli työnantajaliittoon kuulumattomia. Työehtosopimuksia ne noudattavat kuitenkin yleissitovuuden pohjalta.

Järjestäytyneen yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti ovat laajemmat niin sanotun normaalisitovuuden pohjalta.

***

–Tähän täytyy saada muutoksia. Minusta tämä on seuraavan vaalikauden muutoksia, Pekkarinen vaatii.

 


 

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

– Työ on parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi Pariisin vaikeissa lähiöissä moni on onnistunut työllistymään uusien liikennepalveluiden kautta, Torvelainen sanoi. Kielivaatimukset saattavat myös vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Esimerkiksi taksikokeen voi suorittaa tällä hetkellä vain suomeksi tai ruotsiksi.

 

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Juhana Vartiainen: Nykyinen sosiaaliturva

pitää yllä työttömyyttä

 

 

Kansanedustajan mukaan järjestelmän uudistamiselle voi löytyä tukea myös oppositiosta.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa laajaa remonttia.

 

– Sosiaaliturvan taso ei ole kovin korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna, mutta järjestelmä silti ylläpitää matalaa työllisyysastetta ja korkeaa työttömyyttä.

– Aiheutamme itsellemme hyvinvointitappioita, Juhana Vartiainen sanoi keskustelupaneelissa kokoomuksen työelämäristeilyllä.

Sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus on ehkäistä köyhyyttä, mutta vastapainoksi ihmisellä on velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä.

– Iso valinta on se, onko meillä vastikkeetonta ja vähäistä perustuloa vai hyvää pohjoismaista perusturvaa, Vartiainen sanoi.

– Pohjoismaisessa mallissa riittävän työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää, että ihmisiä patistetaan ja työnnetään työmarkkinoille.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti lauantaina kokeilua Britannian kaltaisesta yleisturvasta. Orpon mukaan sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan seuraavan hallituksen suurin hanke.

Vartiaisen mukaan kristillisdemokraateilta ja SDP:ltä voisi löytyä tukea sosiaaliturvan uudistamiselle. Puolueet suhtautuvat kielteisesti vastikkeettomaan perustuloon.

 

Keskusteluun osallistunut Uberin yhteiskuntasuhdevastaava Robert Torvelainen nosti esiin joustavan työnteon luomat mahdollisuudet.

– Uudistukset eivät ole vain byrokraattisia harjoituksia. Elämä on paremmalla mallilla, jos yksilö pystyy kannattelemaan itsensä, Torvelainen pohti.

 


 


 

 

Jos et kuulu työttömyyskassaan, maksat

satoja euroja tyhjästä – tähän vaaditaan nyt

muutosta

 


 

 

Julkaistu: 5.3. 16:20 | Taloussanomat


 

 

Kassoihin kuulumattomat eivät voi saada ansiosidonnaista, mutta joutuvat silti maksamaan vakuutusmaksuja. Ministeriö selvittää tilanteen muuttamista.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ilmoitti maanantaina ministeriön käynnistävän selvityksen siirtymisestä ”yleiseen ansioturvaan”.


Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kertoi jo toissa viikolla puolueen vaativan, että myös työttömyyskassoihin kuulumattomat työntekijät voisivat vastaisuudessa saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Nykyisin ansiosidonnaista voivat saada ainoastaan kassojen jäsenet, vaikka kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan etuudesta vain noin 5,5 prosenttia.

Loput rahoitetaan veroilla ja palkasta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, joita maksavat myös Suomen yli 300 000 kassoihin kuulumatonta palkansaajaa.

He siis pulittavat joka kuukausi vakuutusmaksuja, joille eivät voi koskaan saada vastinetta.

Maksut jopa satoja euroja kuukaudessa

Suoraan työntekijältä perittävän maksun suuruus on tänä vuonna 1,9 prosenttia bruttopalkasta, ja lisäksi työnantaja maksaa sivukuluna yrityksen palkkasummasta riippuen 0,65–2,60 prosentin maksun.

Kuten oheinen taulukko näyttää, maksupotti vaihtelee palkkatason mukaan kuukaudessa kymmenistä euroista satoihin euroihin.

Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.



Kassaan kuulumaton maksaa ”lisäveroa”

 

Mihin kassojen ulkopuolisten palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut sitten menevät?

Niitä ei käytetä muiden työttömäksi jäävien ansiosidonnaisten kustantamiseen, vaan maksut keräävä Työttömyysvakuutusrahasto tilittää ne valtiolle.

Käytännössä työttömyysvakuutusmaksu on siis kassaan kuulumattomalle työntekijälle eräänlainen lisävero.

Kassojen jäsenet puolestaan voivat työttömäksi jäädessään saada ansiosidonnaista päivärahaa enintään 400 maksupäivän ajan, jos he täyttävät työssäoloehdon eli ovat olleet reilun kahden vuoden tarkastelujaksolla vähintään puoli vuotta töissä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toissa vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan työssäoloehdon täyttäisi kassoihin kuulumattomistakin peräti 80 prosenttia.

Siniset ulottaisi ansiosidonnaisen turvan myös näille henkilöille. Puolueen mukaan ”yleinen ansioturva” mahdollistaisi kassojen jäsenmaksuista luopumisen ja lisäisi valtion menoja.

”Röyhkeä ja törkeä esitys”, ”sota ay-liikettä vastaan”

Ansiosidonnaisen muuttamista ovat vuosien varrella ehdottaneet lukuisat eri tahot, mutta asia ei ole koskaan edennyt.

Työttömyysturvaa koskevat päätökset on perinteisesti tehty kolmikannassa, eivätkä työmarkkinajärjestöt ole lämmenneet ehdotuksille.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kutsui viime viikolla Sampo Terhon avausta ”röyhkeäksi ja törkeäksi”. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäili tänäänDemokraatin haastattelussa, että siniset haluaa nimensä julkisuuteen, koska ”vaalit tulevat ja heikko kannatus painaa päälle”.

Sdp:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari meni vielä pitemmälle ja kirjoitti Twitterissä ”sodan ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan” alkaneen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on perinteisesti nähty kannusteeksi liittyä ammattiliittoihin, joiden kyljessä työttömyyskassat usein toimivat.

Nykyisin on kuitenkin yhä yleisempää liittyä liittoihin sitoutumattomiin kassoihin, joista suurin on Yleinen työttömyyskassa YTK.

Ensi reaktioiden perusteella näyttää joka tapauksessa siltä, ettei sinisten avaus tule etenemään ainakaan vielä tällä vaalikaudella. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi maanantaina Helsingin Sanomille, ettei sinisten hanke ole tulossa hallituksen pöydälle.

Ingressiä korjattu 6.3. klo 9.35: ”Liittoihin kuulumattomat” muutettu oikeaan muotoon ”kassoihin kuulumattomat”.

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta. - Näkökulma: Miksi yksikään Ay johtaja ei tuonnut panostaan tähän haastatteluun!? - KimsBlog

 
 
Työtön tutustuu työttömyysturvaan. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ
 

Näin puolueissa taklattaisiin työttömyyttä –

”minityömalli alle 30-vuotiaille”

 

 

Hallitus pyrkii nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin väläyttää niin sanottua minityömallia nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Mallissa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

 

Tämän lisäksi muun muassa paremmat ja joustavammat kouluttautumismahdollisuudet, työnvälityksen tehostaminen sekä työvoiman liikkuvuuden mahdollistaminen nousevat esille hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmyreiden pohtiessa keinoja rakenteellisen työttömyyden painamiseksi alemmalle tasolle.

Verkkouutiset kysyi yhdeksän eduskuntaryhmän puheenjohtajalta tai 1. varapuheenjohtajalta sähköpostitse ratkaisuvaihtoehtoja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kuusi ryhmyriä vastasi.

Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin, jonka arvioidaan jäävään vajaaksi.

Suomen talouskasvu on ollut tänä vuonna vahvaa. Kasvun odotetaan jatkuvan melko vahvana myös kaksi seuraavaa vuotta, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvällä vauhdilla kuin kuluvana vuonna. Kasvun ennustetaan ylittävän kolme prosenttia, mutta se jatkuu kahtena seuraavana vuonna hieman hitaampana.

Suomea riivaa rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. OECD:n arvio rakenteelliseksi työttömyyden tasoksi Suomessa on 7,4 prosenttia. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia.

 

1. Mitä käytännön toimia pitäisi tehdä, jotta suhdanteista riippumaton eli rakenteellinen työttömyys saataisiin painettua alemmalle tasolle?

 

Kokoomusryhmyri Kalle Jokisen mukaan työttömyyden vähentämiseksi pitää tehdä kaikki, mitä tehtävissä on. Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia.

– Osaaminen ei kohtaa työn vaatimuksia. Työ ja tekijät ovat eri paikkakunnilla. Sosiaaliturva luo kannustinloukkuja, jotka eivät houkuttele ottamaan vastaan työtä. Jäykät työmarkkinarakenteet eivät jousta tilanteissa, joissa muuten työntekijän ja työnantajan välillä olisi yhteisymmärrys.

Jokisen mukaan rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä esimerkiksi vahvistamalla osaamista vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin yksilöllisemmillä poluilla ammattiin.

– Kasvukeskusten riittävällä kaavoituksella ja kasvukäytävien infrahankkeilla mahdollistetaan työvoiman liikkuvuus työn perässä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kannustavampaan suuntaan, jossa työtä ja turvaa voi yhdistellä nykyistä joustavammin.

Hän korostaa että turhia työmarkkinajäykkyyksiä puretaan lisäämällä reilua paikallista sopimista. Lisäksi hallitus on valmistelemassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen käynnistämistä.

Keskustan Antti Kaikkosen mielestä työttömät tarvitset tukea työnhakuun ja entistä parempia mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, jos taidot ovat vanhentuneet.

– Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen ennakoitavaksi ja kannustavaksi on tärkeää.

 

”Työnvälitystä tehostettava”

SDP:n Antti Lindtmania tuuraava 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo, että työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa pitäisi vahvistaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta lisäämällä.

– Tärkein keino on työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Mahdollisuuksia joustavaan kouluttautumiseen pitäisi lisätä. Valtion tulisi esimerkiksi asuntopolitiikassa ryhtyä aktiivisesti toimiin, joilla helpotetaan muuttamista niille alueille, joissa työtä on eniten tarjolla.

Ojala-Niemelän mielestä on syytä jatkaa myös sosiaaliturvan kehittämistä suuntaan, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

– Järkevä työttömyysturva tukee työn vastaanottamista, ei rankaise työttömyydestä. Tämän vuoksi emme tue hallituksen viimeaikaisia uudistuksia työttömyysturvaan.

– Hyvin toimiva työttömyysturva lisää ihmisten mahdollisuuksia ottaa uusia töitä vastaan ja liikkua vanhoista työpaikoista myös uusiin yrityksiin, mikä sisältään aina työntekijälle riskin.

RKP:n Stefan Wallinin mukaan suuri ongelma työmarkkinoilla on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

– Työnvälitystä pitäisi tehostaa. Siksi työvoimapalvelujen kilpailutus on mahdollistettava laajemmin tehokkaampien palvelujen luomiseksi. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista.

Nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi hallituksen pitäisi Wallinin mielestä myös selvittää niin sanottu minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa tukiin tai muihin etuuksiin.

– Työnantajat maksaisivat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.

 

”Työllistyminen ei ole kannattavaa”

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä perustulo on osa ratkaisua.

– Mutta emme voi tuudittautua siihen, että se korjaa kaiken. Muitakin vastauksia tarvitaan. Kohtaanto-ongelmaa pitää ratkoa tukemalla työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa tulee lisätä kasvukeskuksissa ja vuokra- ja omistusasumista tulee tukea neutraalisti.

– Jos osaamista ei ole tai se on vanhentunutta, moni tippuu kelkasta. Koulutuksen laatuun kaikilla asteilla on panostettava. Toisen asteen opinnoista pitää tehdä aidosti maksuttomia, ja elinikäisen oppimisen pitää olla käytännössä mahdollista kaikille.

Mikkonen korostaa, että yhteiskunnan on tuettava sellaisen työn syntymistä, jota ei synny markkinaehtoisesti.

– Tarvitaan välityömarkkinoita ja tukityöllistämistä. Polku avoimien työmarkkinoiden työpaikkoihin kulkee usein tuetun työn kautta. Hallitus on leikannut työllisyysmäärärahoja, vaikka tarvetta niille on enemmän kuin ennen. Pitäisi tehdä toisin päin.

Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää työttömyyden suurimpana syynä työpaikkojen puutetta ja työelämän rakenteellisia ongelmia.

– Eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmaan pitää puuttua edistämällä yrittäjyyttä sekä muuttamalla harjoitettua talouspolitiikan suuntaa enemmän työllistävämpään suuntaan.

Östmanin mukaan yksilön näkökulmasta toinen ongelma on työnteon heikko kannattavuus.

– Työpaikkoja on tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Useassa tapauksessa, kun henkilö siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot eivät lisäänny juurikaan.

***

– Työnteon heikko kannattavuus ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Siksi tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta.

 


 


 
 

Nobelisti Bengt Holmström: Yleissitovuus on

viety Suomessa äärimmilleen

 

SUVI HAUTANEN
 

Professori Bengt Holmström neuvoi, miten talous saataisiin kasvuun Suomessa.

 


  • LKS 20161130 Taloustieteen 2016 Nobel-voittaja, professori Bengt Holmström lehdistötilaisuudessaan Helsingissä keskiviikkona 30. marraskuuta 2016. Holmström voitti palkinnon sopimusteoriasta. ... Finnish MIT Professor Bengt Holmström
 during his press conference in Helsinki, Finland on Wednesday, 30th Nov., 2016. Holmström won this year's Nobel Prize in Economics with Harvard Professor Oliver Hart. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

 

Taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin mielestä keskeisin asia on löysätä yleissitovuutta, jotta talous saataisiin kasvuun Suomessa.

Hän totesi, että yleissitovuudesta on montaa versiota.

 

– Kyllä se on Suomessa niin äärimmilleen viety, jos vertaa muihin maihin, että kyllä siinä on paljon varaa löysätä sitä verrattuna Ruotsiin, Saksaan, muihin maihin, Holmström sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Holmströmiltä kysyttiin konkreettisia keinoja, joilla Suomen talous saataisiin reippaampaan kasvuun. Yleissitovuuden lisäksi hän otti esille koulutuksen.

Hänen mielestään yliopistomaailman rakenne Euroopassa ja Suomessa ei ole tarkoituksenmukaisin. Hän totesi, että koulutusjärjestelmät eivät ole syntyneet kilpaillussa maailmassa.

Holmström kehotti Suomea ottamaan mallia Yhdysvalloista. Hän totesi, että silloin nousee tietenkin esiin koulutuksen kovat hinnat.

– Joku sen maksaa. Ei Eurooppa ole yhtään sen halvempi kuin USA. Te ette näe, kuka sen maksaa. Se on veronmaksaja, joka maksaa.

Holmströmin mielestä on hyvä katsoa Yhdysvalloista, kuinka paljon opetus loppujen lopuksi maksaa.

***

Holmströmin mielestä suomalaisten on tultava osaavammiksi tai tehtävä laadukkaampia tuotteita, jotta talouden kasvuun saadaan vauhtia.

– Olemme riippuvaisia viennistä. Se on meidän tulonlähde ja se kertoo, mihin meillä on varaa. Emme pysty sisämarkkinoilla tuottamaan meidän hyvinvoinnin tasoa.

***

Holmström totesi, että Suomen kannalta ei ole toivottavaa, että maailmantalous menee nykyistä suljetumpaan tilaan esimerkiksi tullien asettamisen myötä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) varoitteli jo viikonloppuna, että ensi keväänä saatetaan joutua tekemään jälleen 1-2 miljardin menoleikkaukset vaatimattoman talouskasvun vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli eri mieltä leikkausten tarpeesta, kun taas elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) oli Orpon kanssa samoilla linjoilla.

 


 

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.


 
 
 
 

Työmarkkinajohtaja tyrmää: Ay-liike haluaa

säilyttää 50 vuotta vanhat rakenteet

 

KASPERI SUMMANEN

 

Keskitetty sopiminen ei anna yrityksille riittäviä toimintamahdollisuuksia, Suomen Yrittäjien Janne Makkula sanoo.

 


 

  • LKS 20160426 LKS 20151013 - Suomen yrittäjät pääkonttori Helsingin Mannerheimintiellä 16. syyskuuta 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Suomen Yrittäjien pääkonttori Helsingissä. (Lehtikuva/Vesa Moilanen)

 

 

– On virheellistä väittää, että sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista. Nykyjärjestelmässä lainsäädäntö estää työehtosopimusten joustot työnantajaliittoon järjestäytymättömiltä pieniltä yrityksiltä, joita valta­osa Suomen työnantajista on ja joihin uudet työpaikat syntyvät. Sopia ei laillisesti saa, ­vaikka työpaikalla siihen olisi yhteistä tahtoa, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

 

Makkula vastaa STTK:n johtajan Katarina Murron Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoitukseen.

– Kirjoitus sisälsi perinteiset palkansaajaliikkeen argumentit, joilla pyritään varmistamaan lähes 50 vuotta sitten syntyneiden rakenteiden säilyttäminen: nykyjärjestelmä toimii, liitot tietävät toimialan ­tilanteen parhaiten, paikallisen sopimisen lisääminen murtaisi vähimmäisturvan, luottamuksen ja tiedonsaannin puute ­estää sopimisen, joka on jo nyt laajasti mahdollista.

***

Janne Makkulan mukaan Suomen nykyinen kasvu on suhdanneluontoista eikä seurausta Suomessa tehdyistä toimista. Makkulan mukaan kasvu on myös tarttunut eri tavalla eri toimialoihin ja yrityksiin. Yksityiskohtaisempaa sopimista tarvittaisiin senkin vuoksi.

***

– Keskitetty sopiminen, jota myös liittojen välinen sopiminen pohjimmiltaan on, ei anna yrityksille eikä työpaikoille riittäviä toimintamahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa puhumattakaan tulevista talous­šokeista. Ei ole yhtä oikeaa ­palkankorotusprosenttia, palkkausjärjestelmää tai työaika­järjestelyä, Makkula kirjoittaa.

Hän korostaa, ettei työpaikkasopimisen lisääminen mitätöi työehtosopimuksia, koska niistä poikkeaminen edellyttää sopimista. Myös lainsäädäntö turvaa työntekijää.

 


 

 


 

Politiikka 30.12.2015 klo 6:19
 
 

Ruotsalaiset sopivat asiat työpaikoilla, mutta

miksi se on Suomessa niin hankalaa?

 

 


 

 

Palkansaajien pahin uhkakuva on, että paikallisesta sopimisesta tulee sanelua. Yritysten mukaan suurin jarruttaja on ammattiyhdistysliike. Joulun välipäivinä työnantaja ja palkansaajat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan.

 


 

Kuvitus sopimimiskulttuurista Suomessa ja Ruotsissa.
 
Palkansaajajärjestöt haluaisivat Suomeen Ruotsin mallin, jossa työntekijää kuunnellaan työpaikalla.Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Ruotsin malli

 

- Työnantajalla ja ammattiliitolla on kiistaa palkasta tai korvauksesta

- Työnantajan on aloitettava neuvottelut

- Jos riita ei ratkea, työnantajan on vietävä asia työtuomioistuimeen

- Jos työnantaja ei järjestä neuvotteluja tai vie asiaa tuomioistuimeen, se maksaa palkan tai korvauksen  ammattiliiton vaatimuksen mukaan.

- Työntekijöillä on oikeus saada edustaja osakeyhtiön hallitukseen.

 

Paikallisesta sopimisesta on tullut mantra, joka korjaa työelämän ja parantaa Suomen kilpailukyvyn. Asia on nyt kolmikantaisen työryhmän käsissä. Työryhmä ehti kokoontua ennen joulua vain kerran. Silloin keskusteltiin lähinnä pelisäännöistä.

Luottamus tuntuu olevan hakusessa.

– Aika moni on menettänyt yt-neuvotteluissa työpaikkansa itse, tai kaveri on jäänyt ilman töitä.  Luottamusta ei synny, jos yksi osapuoli sanelee, mitä pitää tehdä, sanoo Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren.

Palkansaajajärjestöt haluavat Suomeen Ruotsin mallin. Siellä työnantajan ja työntekijän on yhdessä neuvoteltava ratkaisu riitaan palkasta tai korvauksesta. Mikäli sopua ei synny, työnantajan on mentävä työtuomioistuimeen. Tilannetta tulkitaan aina työntekijän eduksi.

– Se olisi yksi tapa, jolla voi vahvistaa luottamusta. Suomessa työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Tukiaisen mukaan pahin vaihtoehto olisi paikallinen sanelu, jota hän tituleeraa myös ilmauksella "management by perkele".

"Suomessa ei ole komentelukulttuuria"

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä Suomea ja Ruotsia ei voi verrata keskenään.

– Taloustilanne on erilainen. Suomessa paikalllista sopimista harjoitellaan riitatilanteessa. Jos sitä kulttuuria on harjoiteltu (kuten Ruotsissa) pienissäkin asioissa, se on helpompaa, sanoo EK:n työelämäasiantuntija Minna Etu-Seppälä.

Länsinaapurissa osakeyhtiön hallitukseen on lain mukaan valittava myös henkilökunnan edustajia. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ajatusta.

Etu-Seppälä ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, että Ruotsissa "diskuteerataan" ja Suomessa komennetaan.  

– Onhan kulttuureissa toki eroja, mutta kyllä meillä on hyvää paikallisen sopimisen kulttuuria ja tarve edistää paikallista sopimista. Mutta en allekirjoita, että Suomessa olisi vallalla komentelukulttuuri, Etu-Seppälä sanoo.

Onko ay-liike vastaan?

Elinkeinoelämän keskusliitto kysyi viime vuonna yli 6 000 yritykseltä, mikä on niiden mielestä paikallisen sopimisen ja joustojen suurin este. 30 prosenttia yrityksistä vastasi, että työelämän joustoja vaikeuttaa ammattiliiton kielteisyys.

– Minun käsitykseni on ihan toinen. Suomessakin paikalliset neuvottelut työehdoista ovat varsin yleisiä, mutta ongelmia on. Mutta ne eivät johdu siitä, että työntekijät ovat haluttomia sopimaan, sanoo Akavan Maria Löfgren.