Toinen Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Olli-Pekka Salminen sanoo suoraan, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) otteet Soini-tapauksessa saattavat johtaa koko sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen. ”Olisi perin merkillistä jos kokoomus ei asiaan reagoi. Valinnanvapaus on sen verran vastatuulessa jolloin olettaisi, että puolue reagoi. Kaupunki- ja metropolipolitiikkapainotteisena puolueena kokoomuksella olisi nyt tuhannen taalan paikka ampua maakuntahallinto alas. Toista mahdollisuutta ei tule. Pääministeri tarjoilee nyt mahdollisuuden kultalautasella”, hän arvioi Puheenvuoron blogissaan. - Näkökulma: Tämän hallituksen eväät on nyt syöty!? - Marraskuussa tiedämme mikä on perustuslakivaliokunnan päätös 20 sote kohdan karjausliikeissä, joita keskusta on ahkeroinnut isoihin sote lakipaketteihin! - Jos sote prosessia ei saada eduskunnassa läpi 2018 - hallitus kaatukoon, ja korjaukset tehdään myöhemmin parlamentaarisesti, vaalien 2019 jälkeen. - KimsBlog


 

 

 

Tutkijat Soini-äänestyksestä: ”Kokoomuksella

olisi nyt tuhannen taalan paikka”

 
 
 
Luotu: 
23.9.2018 09:52

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Äänestys Timo Soinin luottamuksesta on kiristänyt keskustan ja kokoomuksen välejä. Arkistokuvassa Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Kai Mykkänen.
 
|

Politiikan tutkijoiden mukaan ulkoministeri Timo Soinin (sin) perjantaisesta luottamusäänestyksestä saattaa jälkipyykkinsä vuoksi muodostua edelleen hallituskysymys, vaikka Soini sai eduskunnassa luottamuksen selvin lukemin. 

 

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kansainvälisen politiikan väitöskirja tutkija Tapio Juntunen luonnehtii, että sisäpoliittiset valta-asetelmat eli soten ja maakuntauudistuksen vieminen maaliin ”läikkyvät ” kohti ulkopolitiikan toimintaedellytyksiä. 

 

”Vaalien lähestyessä ulkopolitiikan “pehmeät” asiakysymykset tulevat helposti sisäpolitisoiduiksi – tai Soinin tapauksessa jopa depolitisoiduiksi. Tämä on kuitenkin ongelma valtion ulkopoliittisen jatkuvuuden uskottavuuden näkökulmasta”, hän kirjoittaa blogissaan

 

Juha Sipilä herätti lauantaina laajaa huomiota kommentoimalla Soini-äänestystä poikkeuksellisen terävään sävyyn.

”Sitä päivää tehtiin viestintätoimistoista. Keskusta ahdattiin nurkkaan, johon emme kuulu. Tämä on se osa politiikkaa, jota en tule koskaan ymmärtämään. Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin”, hän sanoi puheessaan keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä.

 

Lue tarkemmin: Soini-äänestyksestä raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ”Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani”

Salminen arvioi, että pääministerin hermot pettivät.

”Politiikan pelisäännöt ovat piirun verran erilaiset kuin yrityselämässä. Niin kaatui sote- ja maakuntauudistus pääministerin hermojen menettämiseen”, hän kommentoi.

Keskustan ja kokoomuksen välit kiristyivät jo aikaisemmin viikolla, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä tulkitsi Sipilän painostavan kansanedustajiaan.

 

Perjantaina sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen että kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo tuomitsivat kokoomuksen edustajiin kohdistuneen painostuksen ”hallituskumppaneiden taholta” ja muualta – sekä äänestyksen kytkemisen muihin poliittisiin päätöksiin.

Kokoomuksen naiskansanedustajista Saara-Sofia Sirén, Jaana Pelkonen ja Lenita Toivakka protestoivat pidättäytymällä äänestämästä. Sirén ja Pelkonen ovat myös kertoneet kokeneensa painostusta ja vähättelyä hallituskumppaneiden suunnalta. 

Jupakka liittyi Juha Sipilän torstaina antamaan lausuntoon. Hän sanoi, ettei usko ”kellään olevan mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää”. Lausuntoa on tulkittu hyvin eri tavoin.

”Olemme käyneet median välittämän pääministerin lausunnon hänen kanssaan läpi ja todenneet ettei hän tarkoittanut kokoomuksen ryhmää - hyvä niin”, Kalle Jokinen totesi lauantaina.

*

 

Lue lisää: Uusi käänne Soini-äänestyksen jälkipyykissä: ”Pääministeri ei tarkoittanut kokoomuksen ryhmää – hyvä niin”

Tapio Juntunen sanoo ihmetelleensä, miksi paine on kohdistunut ennen kaikkea keskusta-oikeiston naiskansanedustajien äänestyspäätöstä kohtaan. 

”Miksei samaa painetta ole kohdistettu mieskansanedustajien suuntaan”, hän kysyy.

Juntunen kertoo lisäksi, että ulkopolitiikan tutkijana häntä ihmetyttää aiheen ympärillä käydyn ulkopoliittisen asiakeskustelun laimeus. 

*

”Naisten ja tyttöjen aseman sekä oikeuksien edistäminen on mainittu “keihäänkärkenä” Suomen kehityspoliittisessa selonteossa sekä strategisena painopistealueena ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Lisäksi Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimukseen ja politiikkaohjelmiin, jotka käytännössä ilmentävät naisten oikeuksien ja kansainvälisen turvallisuuden edistämisen välistä yhteyttä.

Aborttikysymys on määritelty Suomen laissa ja se on sillä selvä. Keskeisempi kysymys piilee ulkoministerin yksityisajattelun sekä Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden edistämisen välisessä jännitteessä.

Tältä osin asiakysymystä tulisi tarkastella huomattavasti aborttikysymystä laajemmin. Toisin sanoen sitä kansainvälisen vakauden ja inhimillisen turvallisuuden asiakokonaisuutta vasten, jonka yksi osa-alue naisten seksuaaliterveyden edistäminen on”, hän toteaa.

*

Lue myös: 

Kansanedustajan analyysi: Tästä Soini-äänestyksessä oli oikeasti kyse

Näkökulma: Pelosta tuli Sipilän hallituksen ”arvopohja”

Näin eduskunta äänesti Timo Soinista – katso puoluejakauma tästä

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 

”Kokoomuksen liberaalien kansanedustajien tulee valita, ovatko lojaaleja puolueelle ja hallitukselle vai omille äänestäjilleen”, Ronkainen tiivistää. Epäluottamuslauseessa Soinia vastaan ovat mukana oppositiopuolueet sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Varsinaista äänestystä Soinin luottamuksesta odotetaan huomenna eduskunnassa kello 13. - Näkökulma: Missä Soini, siellä ongelma! - KimsBlog


 

 

Kokoomus on pahassa paikassa –

”Naiskansanedustajat joutuvat alistamaan

itseään”

 
 
 
Luotu: 
20.9.2018 11:14
Päivitetty: 
20.9.2018 11:30

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Jaana Pelkonen kuvattuna aiemmin tällä viikolla eduskunnassa. ”Kokoomuksen liberaalien kansanedustajien tulee valita, ovatko lojaaleja puolueelle ja hallitukselle vai omille äänestäjilleen”, arvioi tutkija.
 
|

Kokoomus on joutunut pahaan paikkaan ulkoministeri Timo Soinin (sin) epäluottamuslauseäänestyksen seurauksena. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen arvioi Uuden Suomen haastattelussa, että opposition epäluottamuslause-esitys Soinille on osoitettu nimenomaan kokoomusta vastaan.

 

”Oppositio pelaa tämän nyt taitavasti. Se asettaa liberaalit naiskansanedustajat erittäin epämieluiseen asemaan. Sen lisäksi, että he joutuvat äänestämään Soinin luottamuksen puolesta, he joutuvat myös mediassa alistamaan itseään tällaisella kummallisella pelillä. Oppositiolta hyvä veto, vaikka tuskin hallitus kaatuu”, Ronkainen sanoo.

Useat kokoomuksen kansanedustajat ovat kritisoineet julkisesti Soinin aborttimyönteisiä kannanottoja, joiden vuoksi epäluottamuksesta Soinia vastaan äänestetäänkin. Nyt samat kansanedustajat joutuvat äänestämään Soinin luottamuksen puolesta, sillä sinisten puheenjohtaja Sampo Terho on tehnyt Soini-äänestyksestä hallituskysymyksen.

 

 

Terho on uhannut suoraan, että siniset kaatavat hallituksen, jos Soini ei saa eduskunnan luottamusta. Tänään Terho kirjoittaa blogissaan, että hallitus on ”yksissä tuumin Timo Soinin takana”.

 

Lue lisää: Siniset tekee Soinista hallituskysymystä – Orpo: Me emme hallitusta tähän kaada

Näin kokoomus on joutunut asiassa puun ja kuoren väliin.

”Mutta onko Terhon uhkaus vain bluffia?” pohtii Ronkainen.

Ilta-Sanomat kysyi eilen kokoomuksen naiskansanedustajilta, miten he aikovat äänestää. Kahdeksan yhdeksästä kyselyyn vastanneesta kokoomuksen naiskansanedustajasta kertoi äänestävänsä perjantaina ulkoministerin luottamuksen puolesta.

”Vaikkapa Anne-Mari Virolaiselle ei varmasti ole helppo tilanne”, Ronkainen sanoo.

 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen on viestittänyt Helsingin Sanomille äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Esimerkiksi Susanna Koski ja Elina Lepomäki sanovat IS:lle kokevansa, että äänestys koskee nyt koko hallituksen luottamusta. Soinin toimintaa on kritisoinut kokoomuksesta myös kansanedustaja Jaana Pelkonen. Hän piti tänään puheenvuoron eduskunnassa keskustelussa, jossa sdp:n Maarit Fedt-Ranta luki Soinia koskevan epäluottamuslause-esityksen.

Puheenvuorossaan Pelkonen korosti tyttöjen aseman ja tasa-arvon merkitystä ja totesi, että ministeri on ministeri kellon ympäri.

 

Lue myös: Soinille luettiin epäluottamuslause-esitys eduskunnassa

Soini-äänestyksestä haittaa vaalikamppailussa?

Viestintäkonsultti, ex-kokoomuspoliitikko Kirsi Piha kommentoi Twitterissä tänään näin:

”Ensin paheksutaan ministeriä joka tietoisesti käyttää ministeriasemaansa edistäen hallituksen vastaista politiikka, sitten äänestyksessä puolustetaan. ”Tätä kutsutaan politiikaksi”? Ei kutsuta vaan selkärangattomuudeksi.”

Piha lisäsi seuraavansa mielenkiinnolla kokoomuksen toimia.

Soini-äänestys voikin jäädä pitkäksi aikaa kummittelemaan liberaaleja naiskansanedustajia. Antti Ronkainen arvioi, että oppositio voi vaalikampanjoinnin kiihtyessä kerta toisensa jälkeen iskeä kokoomuslaisia Soini-äänestyksellä.

Ronkainen myös huomauttaa, että pientä pelivaraa kokoomuksella olisi: kristillisdemokraatit on ilmoittanut äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Koska puolueella on viisi kansanedustajaa, Ronkainen toteaa, että viisi kokoomuslaista voisi näin livetä riveistä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, ettei puolue aio kaataa hallitusta eli äänestää Soinin luottamuksen puolesta. Toisaalta Orpo jätti kuitenkin pienen oven raolleen sanomalla Verkkouutisten mukaan, että ”jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen”.

”Juurisyy tähän tilanteeseen on hallituksen heikkous”, Ronkainen sanoo viitaten hallituksen hyvin niukkaan enemmistöön.

 


 

Oikeuskansleri toteaa voivansa arvioida ministerin menettelyä laillisuuden kannalta, mutta ”poliittinen arviointi siitä, oliko Soinin menettely yhteensopiva Suomen ulko- tai sisäpoliittisen linjan kanssa, ei kuulu laillisuusvalvojan tehtäviin vaan poliittisen ministerivastuun piiriin”.


  

Nyt tuli linjaus: Timo Soinin toiminta

”ongelmallista” – mutta ei laitonta

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.9.2018 12:06
Päivitetty: 
18.9.2018 12:10

  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Timo Soini.
 
|

 
 

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää ulkoministeri Timo Soinin (sin) osallistumista abortinvastaiseen tilaisuuteen ongelmallisena. Soini osallistui kokoukseen virkamatkallaan Kanadassa toukokuussa 2018.

 

Kun ulkoministeri matkustaa ulkomailla Suomen valtion edustajana, hänen olisi perusteltua noudattaa kannanotoissaan erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä, oikeuskansleri toteaa.

”Harkinta ja pidättyvyys ovat tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan. Kannanotoista on oltava selvästi erotettavissa, onko ne esitetty valtion edustajana vai kansanedustajana tai yksityishenkilönä. Soini ei kuitenkaan toiminut asiassa lainvastaisesti”, oikeuskansleri toteaa tiedotteessa. 

 

Oikeuskanslerin mukaan Soinin osallistumisessa kynttilävigiliaan ”oli kyse uskonnonharjoittamisesta mutta samalla myös abortinvastaisesta kannanotosta”.

”Valtiolta ja sen edustajana toimivalta henkilöltä edellytetään yleensä puolueetonta ja neutraalia suhtautumista eri vakaumuksiin. Virkamatkallaan Soini on edustanut kotimaataan, jonka lainsäädännössä abortti on sallittu ja joka toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja muun muassa heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi”, oikeuskansleri toteaa.

***

Oikeuskansleri toteaa pitävänsä ”lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että valtioneuvoston jäsen ja nimenomaan ulkoministeri, jolla on toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kantoja, ottaa kantaa aborttioikeutta vastaan virkamatkansa aikana, vaikkakin vapaa-ajallaan”. Oikeuskanslerin mukaan menettely ”on ollut omiaan lisäämään virheellisen tulkinnan mahdollisuutta ja vaaraa siitä, että virkamatkan kohdemaassa voi syntyä mielikuva, että kysymys on Suomen virallisesta kannasta tai linjasta”.

 

 


 

– Valitettavasti ammattiyhdistysliike ei näytä hyväksyvän sitä ajatusta, että demokraattisessa Suomessa lainsäädäntö kuuluu hallitukselle ja viime kädessä eduskunnalle. Ne ovat nimittäin vastuuttomasti ryhtymässä erilaisiin työtaistelutoimiin estääkseen eduskuntaa säätämästä haluamaansa lakia, Ben Zyskowicz sanoo. - Näkökulma: Ay likkeen lakkotoiminta käynnistää SAK / SDP vaalikampanjan. On muistettava, että SAK ja Hakaniemi on SDP:n selkeästi suurin vaalirahoittaja. Vaiheittainen toiminta on siis koordinoitu, poliittinen lakko Suomen laillista hallitusta vastaan! - KimsBlog

 

Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ben Zyskowicz: Ay-liike ei hyväksy

eduskunnan valtaa

 

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan lakiesityksestä on levitetty väärää tietoa.

 

Ben Zyskowiczin mukaan pienyrittäjän työllistämislaista esitetyt huolet ovat ylimitoitettuja. Zyskowicz kommentoi asiaa Verkkouutisten BenTV:ssä.

– Valitettavasti ammattiyhdistysliike ei näytä hyväksyvän sitä ajatusta, että demokraattisessa Suomessa lainsäädäntö kuuluu hallitukselle ja viime kädessä eduskunnalle. Ne ovat nimittäin vastuuttomasti ryhtymässä erilaisiin työtaistelutoimiin estääkseen eduskuntaa säätämästä haluamaansa lakia, Ben Zyskowicz sanoo.

– Pahinta on, että tässä yhteydessä on levitetty erittäin paljon väärää tietoa siitä, mitä hallitus on säätämässä.

Zyskowiczin mukaan irtisanomiseen tarvittaisiin jatkossakin aina asiallinen ja painava peruste.

– Pienemmissä yrityksissä, eli alle 20 hengen yrityksissä, se olisi pikkaisen vähemmän painava. Silloinkin edellytettäisiin aina ”työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käytöstä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena”, Zyskowicz lainaa lakiesitystä.

– Siis tätä esitetään. Ei pärstäkerrointa, ei mielivaltaa, ei mitään sellaista, mitä valhepropagandassa väitetään.

– Kaiken jälkeenkin on vielä niin, että hallitus tietysti käy tarkoin läpi saamansa palautteen ja tarvittaessa hioo vielä tätä esitystään ennen kuin se tulee eduskuntaan.

 


 

"Liittohallitus päätti 24.8. mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusta vastaan. Liitto lupasi tuolloin harkita painostustoimista luopumista vielä uudelleen, jos hallitus luopuu esityksestään uudeksi irtisanomislaiksi ja sitoutuu siihen, ettei se tuo enää uusia työelämää kurjistavia esityksiä eduskunnalle. Näin ei ole tapahtunut, joten Teollisuusliitto päätti aloittaa painostustoimien ensimmäisen osan", liiton tiedotteessa sanotaan.


  

Nyt se alkaa: Ensimmäinen työtaistelutoimi

käyntiin 17.9.2018

 
Luotu: 
12.9.2018 14:08
Päivitetty: 
12.9.2018 14:23

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilä.
 
|

Teollisuusliiton alat ovat nyt ensimmäisenä ilmoittaneet konkreettisista työtaistelutoimista vastauksena hallituksen suunnittelemalle irtisanomislaille.

 

"Teollisuusliitto pysäyttää ylityöt liiton työpaikoilla vastatoimena maan hallituksen työelämää heikentäviä hankkeita kohtaan. Ylityökielto astuu voimaan 17. syyskuuta kello 00.00", tiedotteessa kerrotaan.

Samalla Ammattiliitto Pro tiedottaa teollisuuden alalla työskentelevien toimihenkilöiden ylityökiellosta, joka alkaa samaan aikaan.

LUE MYÖS: Vakava haitta, sanoo työnantajaosapuoli

Useat liitot ovat aiemmin ilmoittaneet valmiutensa työmarkkinatoimiin, mutta nyt on ensimmäistä kertaa saatu päivämäärä toimien alkamiselle.

220 000 työntekijää edustavan Teollisuusliiton johtoryhmä päätti nyt ylityökiellosta liiton hallituksen aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti.

"On todella valitettavaa, että hallitus vaarantaa työmarkkinoiden vakauden miellyttääkseen muutamaa kuumakalle-yrittäjää. Sen hintana joudumme nyt valitettavasti turvautumaan keinoihin, jotka iskevät myös rehellisiin, työväkeään arvostaviin työnantajiin", Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

 


 

Zyzkowicz muistuttaa, että Suomen kaltaisessa parlamentaarisessa demokratiassa lakien säätämisestä vastaa eduskunta. - Näkökulma: "Irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksa on tämän tunnustanut. Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä”, professori Vesa Kanniainen toteaa. - KimsBlog

 

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ben Zyskowicz: Hallitus ei tarvitse ay-liikkeen

hyväksyntää

 

Kansanedustaja muistuttaa, että Suomessa lainsäädännöstä päättää eduskunta.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa tuoreimmassa BenTV:n jaksossaan, että ammattiyhdistysliikkeen ei varsinaisesti edes tarvitse hyväksyä hallituksen esitystä helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä.

 

 

– Jos uhkaa lakoilla, uhkaa lopettaa meidän lasten opettamisen kouluissa, uhkaa lopettaa sairaiden hoitamisen, uhkaa panna teollisuuden seisomaan, uhkaa panna satamat seisomaan, eli yrittää pakottaa hallituksen perääntymään niin silloin ammattiyhdistysliike ei ole hyväksynyt sitä, että Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa hallitus ja eduskunta viime kädessä päättää lainsäädännöstä, kansanedustaja sivaltaa.

Zyskowicz ei kiellä ammattiyhdistysliikkeen merkitystä, sillä hallituksen on otettava huomioon myös ay-liikkeen näkökulma työllisyyttä edistäviä toimia pohtiessaan. Kansanedustaja haluaa katkaista kaikenlaiset huhut siitä, että irtisanomisperusteeksi kelpaisi hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen toimintaan osallistuminen.

– Nyt levitetään kaikennäköistä väärää tietoa, että jatkossa voisi pärstäkertoimen perusteella irtisanoa – höpö höpö.

 

– Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen ei jatkossakaan ole irtisanomiseen riittävä peruste. Hallituksen esityksessä pidetään ennallaan se työsopimuslain pykälä, jossa kerrotaan millä perusteilla ei voi irtisanoa.

Zyskowiczin mukaan hallituksen esityksen tavoitteena on laskea työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Uudistuksella uskotaan olevan myönteinen vaikutus työllisyyteen ja sillä tiedetään olevan myönteinen vaikutus tuottavuuteen pienissä yrityksissä, hän sanoo.

 


 

”Laskukaudella irtosanomissuoja puolestaan vähentää irtisanomisia ja rajoittaa työttömyyden kasvua.”Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen katsoo, että vaikka irtisanomissuojalla siten on vaikutusta kansantalouden työllisyyteen suhdannekierron sisällä, sen vaikutus työllisyyteen on pitkälti neutraali yli suhdanteen tarkasteltuna. Professori toteaa, että hänen blogissa käsittelemänsä tutkimukset koskevat koko kansantaloutta, eivät erityisesti pieniä yrityksiä.


 

 

Professorilta tukea Sipilän hallituksen

irtisanomislaille: ”Saksassa tämä on

tunnustettu”

 
Luotu: 
6.9.2018 18:58

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    "Irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksa on tämän tunnustanut. Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä”, professori Vesa Kanniainen toteaa.
 
|

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mukaan on valitettavaa, jos pienet yritykset eivät nykyisenkaltaisessa noususuhdanteessa uskalla työllistää ihmisiä. Hän antaa blogikirjoituksessaan tukea Sipilän hallituksen niin sanotulle irtisanomislaille, joka purkaisi irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

 

Kanniaisen mukaan kansainvälinen tutkimuskirjallisuus antaa kahtalaista tietoa irtisanomissuojan ja irtisanomiskustannusten vaikutuksista työllisyyteen.

”Irtisanomissuoja heikentää nousukautena yritysten halukkuutta työllistää uusia työntekijöitä nostamalla työllistämiskynnystä. Siten irtisanomissuoja vähentää työpaikkojen syntymistä, koska pelkona on, että laskukaudella työvoiman määrän vähentäminen on kallista”, Kanniainen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan. 

*

”Koska pienten yritysten riskitaso on suurempi kuin suurten ja koska niissä jokainen rekrytointi voi olla yritykselle kohtalonkysymys, on oletettavaa, että irtisanomissuoja on pienille yrityksille työllistämiskynnys. Saksa on tämän tunnustanut. Saksassa irtisanomissuoja on poistettu alle 10 hengen yrityksiltä”, hän kirjoittaa.

*

Eduskunnassa käytiin torstaina kiivas keskustelu irtisanomislaista, joka keventäisi irtisanomismenettelyä alle 20 hengen yrityksissä. Lue lisää: ”Puolet Suomesta nousee takajaloilleen” – Eduskunnalta varoitus hallitukselle, Sipilä vetosi ekonomistien uskoon

Suomen Yrittäjät on kertonut kyselyihinsä perustuen, että sen jäsenyrityksistä jopa 46 prosenttia ennakoi työllistävänsä enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen muuttuisi helpommaksi.

 


 

Näkökulma: Vielä on viikkoja aikaa tutkia kunnolla Suomen pk-sektorin potentiaalinen rekrytointitarve toimialoittain, ammateittain, ikäryhmittäin, alueittain. Sattumoisin tämä sektori on Suomen merkittävin työnantajakenttä. Kaikista yrityksistä n. 90% on alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Sitten katsotaan mistä poliittisesti tuulee, kun katsotaan totuutta silmiin!? Avainrahoittajia laadukkaalle tutkimukselle voisivat olla ministeriö, SITRA ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksella on merkittävää yhteiskunnallista merkitystä, joka on laiminlyöty jo liian pitkään! - KimsBlog


 

 

Sipilän ”irtisanomislaki”: Yli puolet

ekonomisteista uskoo tuottavuuden kasvuun

 
Luotu: 
5.9.2018 09:08
Päivitetty: 
5.9.2018 10:29

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Yli puolet eli 58 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua. Arkistokuva,
 
|

Yli puolet eli 58 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen niin sanottu "irtisanomislaki" eli irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua, selviää Ekonomistikoneen keskiviikkona julkaistuista uusista kyselytuloksista. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

 

Ekonomisteista 11 prosenttia torjuu tuottavuushyötyjä koskevan väitteen ja 31 prosenttia on vailla mielipidettä tai epävarma.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin keskiviikkona vastaus kolmeen uuteen, työvoimapolitiikkaa käsittelevään kysymykseen. 

 

49 prosenttia ekonomisteista uskoo irtisanomisten helpottamisen pienissä yrityksissä kasvattavan työllisyyttä, 13 prosenttia torjuu väitteen, 36 prosenttia on epävarma ja 3 prosenttia vailla mielipidettä.

56 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma aktiivimalli kakkosen tehosta, 37 prosenttia katsoo sen nopeuttavan työllistymistä ja 3 prosenttia ei. 6 prosenttia on vailla mielipidettä.

Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, muun muassa Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

*

Lue myös:

Pienten yritysten irtisanomissuoja heikentymässä – Liittopomo äimänä: ”Edes hallituksen oma muistio ei tue työllisyystoiveita”

SAK päätti laajoista toimista hallitusta vastaan: ”Kaikki liitot mukana”

 


 

– Täytyy hieman surullisena todeta, että tämän päivän SDP:tä tuntuu vaivaavan kaikki uudistukset, jotka hiukan liittyvät työhön ja yrittäjyyteen, Harri Jaskari totesi. - Näkökulma: Olisi tärkeätä mediassa kääntyä asioissa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puoleen pikimmiten! Kysymys kuluu: Jos hänestä tulisi pääministeri 2019, olisiko SAK SDP:n suurimpana rahoittajana myös hallituksessa? Näinhän on ollut aieminkin Suomen parlamentaarisessa historiassa! Eero Heinäluoma ja Tarja Filatov muutamina esimerkkeinä! Lauri Ihalainen on sitten ihan oma narratiivinsä. - KimsBlog

 

SAK vastustaa hallituksen haluja alentaa työsopimuslain muutoksella pienten yritysten työllistämiskynnystä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja ehdottaa SAK:n

ilmoittautuvan puolueeksi

 

Harri Jaskarin mukaan keskusjärjestö haluaa niin tiukasti muovata poliittista päätöksentekoa.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari on jakanut Facebookissa tästä avautuvan Yle Uutisten jutun. Siinä kerrotaan, miten SAK:n jokainen jäsenliitto valmistelee vastatoimia hallitusta vastaan irtisanomissuojan heikennyksen vetämiseksi pois.

Ylen jutussa SAK:n puheenjohtaja korostaa kaikkien jäsenliittojen olevan “rintamassa” mukana tavalla tai toisella, mutta ei halua kertoa tarkemmin, mitä liittojen vastatoimet tarkoittavat.

– Ehdotan että SAK ilmoittautuu omaksi poliittiseksi puolueeksi! Niin tiukasti SAK haluaa muovata poliiyttista päätöksentekoa, Harri Jaskari kirjoittaa FB-saatteessaan.

– Kysymys on työn teettämisen kynnyksen alentamisesta, ei irtisanomisista! Millä SAK perustelee sen, että työllisyysvaikutuksia ei ole? Kysykää vihdoinkin alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä? Onko heiltä kukaan kysynyt mitään?, Jaskari kehottaa.

 

Aiemmin Harri Jaskari totesi FB:ssa olevan “täydellistä ja tahallista väärinymmärrystä” kääntää asia siten, että nyt haluttaisiin irtisanoa pärstäkertoimen perusteella. Jaskarin mukaan kyse todellisuudessa on pienempien yritysten kenties nykyistä paremmasta mahdollisuudesta ottaa uusia ihmisiä töihin. 

 

– Kyseinen pärstäkerroin-irtisanominen ei pidä missään muodossa paikkaansa. Henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Kuulostaako ”pärstäkerroinpolitiikalta”?

 


 

Näkökulma: Kysymys on täysin avoimesta SAK /SDP:n poliittisesta lakkohankkeesta, joka on lähtökohdiltaan häikäilemättömän ulkoparlamentaarinen. Hallituksen hankkeen tavoite on luoda vuosia tuhansia työpaikkoja pk-sektorille. Ainoa muutos voisi lakihankkeessa koskea julkista sektoria, jossa rekrytoinnin premissit poikkeavat selvästi pk-yrityksen riskienhallinnasta! Siitä viimekädessä on kysymys, etenkin kokemattomien kisällien osalta ja Suomen työmarkkinoiden pohjattomasta joustamattomuudesta verrokkimaihin verrattuna. - KimsBlog


  

SAK uhkaa aloittaa laajat toimet hallitusta

vastaan

 

   

SAK uhkaa aloittaa laajat toimet hallitusta vastaan
KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on päättänyt aloittaa laajat hallituksen vastaiset järjestölliset toimet. Kaikki SAK:n liitot ovat mukana toimenpiteissä. Monet liitot, osa SAK:n alaisia ja osa muiden keskusjärjestöjen liittoja, ovatkin ilmoittaneet järjestöllisistä toimista jo aiemmin. 

 

Toimien aikataulua, laajuutta ja tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen, SAK toteaa tiedotteessa.

SAK:n hallitus totesi maanantaina, että ”järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos hallitus ei luovu alle 20 hengen yrityksiin kohdistetun irtisanomislain valmistelusta”.

Ay-liike oli toivonut, että hallitus peruisi niin sanotun irtisanomislain budjettiriihessään, mutta hallitus ei perääntynyt.

”Toivomme edelleen, että hallitus tulee järkiinsä tämän niin sanotun pärstäkerroinirtisanomisen kanssa. Mutta jos näin ei käy, aloitamme järjestölliset toimet”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

 

Eloranta korostaa, että ”tyytymättömyys SAK:laisissa liitoissa on yhteistä ja tämän takia kaikki liitot ilmoittavat olevansa mukana”.

”Liitot ovat päättäneet toimenpiteet toimipaikkakohtaisesti, mutta niiden aikataulua, laajuutta tai tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen.”

 

SAK pitää hyvänä, ettei tyytymättömyys irtisanomislakiin ole jäänyt pelkästään SAK:laisiin liittoihin, vaan esimerkiksi OAJ, Pro ja Tehy valmistelevat järjestöllisiä toimia.

"Hallituksella olisi nyt hyvä paikka osoittaa, että palkansaaja on jo tinkinyt hyvinvoinnistaan tarpeeksi yhteisen hyvän nimissä. Lisäjoustoja ei voi eikä pidä enää vaatia."

 


 

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoo Verkkouutisille, että hallitus on tehnyt muutamia tarkennuksia pykäliin sen jälkeen, kun sote-valiokunta toimitti ministeriöille kaikki laeista kesän aikana saadut kirjalliset lausunnot. Valiokunta varasi hallitukselle viime kokouksessan mahdollisuuden antaa vielä vastine lausunnoista. - Näkökulma: Kansakunnan sote kärsimysdraama ei tule menemään läpi eduskunnassa, presidentin allekirjoitettavaksi joulukuussa 2018. Keskustan maakuntamalli ei näin ollen myöskään toteudu 18 maakunnassa! - Sotevaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisestä (kesk.), ei näin ollen tule myöskään ministeriä. Keskustan tulisi aloittaa henkinen, poliittinen surutyö vallan uusjaossa - jo nyt, syyskuussa. Poliittinen viisaus alkaa aina tosiasioiden tunnustamisesta. - KimsBlog

 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta työstää sote-lakeja pöydän päässä istuvan puheenjohtajan Krista Kiurun johdolla. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

 

 

Krista Kiuru: Soten aikatauluun turha ottaa

kantaa

 

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan sote-uudistuksen aikataulu tuntuu mahdottomalta.

 

Eduskunnan sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei halua ottaa kanta siihen, mikä on tilanne sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun suhteen.

– Aikatauluun on nyt turha ottaa tässä vaiheessa kantaa. Tässä on paljon liikkujia ja siltä osin kyllä meillä on yhteinen tahtotila, että syyskuun aikana käytetään nyt laajennettuja aikatauluja, joilla pyritään saamaan uudistus täällä hyvälle mallille ja siltä osin yhteistä tahtotilaa mielestäni on. Muilta osin on vaikea ottaa yksityiskohtiin kantaa, Krista Kiuru sanoi tänään toimittajille ennen sote-valiokunnan kokouksen alkua.

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi viime viikolla, että sote-uudistuksen aikataulu tuntuu mahdottomalta sen pohjalta, mitä hän kuulee eduskunnasta sote-valiokunnan jäseniltä. Myös sote-valiokunnan jäsen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi pitävänsä ihmeenä, jos sote-uudistus etenee aikataulussa.

Kun sote-valiokunta kokoontui viimeksi 20. elokuuta, valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen(kesk.) kertoi, että valiokunnalla on yhteinen tahtotila saada työnsä valmiiksi syyskuun aikana, jotta perustuslakivaliokunta pääsisi käsittelemään laeista laadittuja mietintöluonnoksia lokakuussa ja eduskunta äänestämään laeista marraskuussa.

 

Sote-valiokunnan jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) sanoi uskovansa, että valiokunta saa työnsä valmiiksi syyskuussa.

– Työ on aloitettu ja uskon kyllä, että aikataulussa pysytään. Se on tavoite, Sarkomaa sanoi kokoukseen mennessään.

Sote-valiokunta on kokoontunut toiseen kesän aikana pidettävään ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään sote- ja maakuntauudistusta. Eduskunnan syysistuntokausi alkaa vasta huomenna.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru kertoi toimittajille, että hallitus antaa tänään uuden vastineen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja valiokunta kuulee virkamiehiä vastineesta. Vastine ei ole julkinen.

 


 

Pääministeri Juha Sipilän puolueen alavirettä ei näytä katkaisevan edes se, että Yle-jupakan jälkeen maan pitkä talouskriisi on muuttunut kestävän oloiseksi nousuksi, töitä on kansalaisille syntynyt ja valtion päätähuimaava velkaantuminen jäänyt taakse. Torniolaisessa hotellihuoneessa syntynyttä imagolommoa voisi paikata jonkin verran se, että sote-ratkaisu vielä jossain muodossa syntyisi. Puolueen negatiivinen kierre on politiikassa kuitenkin hyvin vaikea katkaista ilman henkilövaihdoksia.


 

 

Näkökulma: Juha Sipilän alamäki alkoi

25.11.2016 torniolaisessa hotellihuoneessa

 
Luotu: 
30.8.2018 16:03

  • Kuva: Alma Media arkisto / Pasi Liesimaa
    Kuva
 
|

Keskusta ei kamppaile tuoreen Alma-kyselyn mukaan suurimman puolueen paikasta runsaan seitsemän kuukauden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa.

 

Puolueen kannatus on tällä hetkellä 15,5 prosenttia, joka jää yli kuuden prosenttiyksikön päähän sdp:stä ja runsaan neljän prosenttiyksikön päähän kokoomuksesta.

Vielä loppuvuodesta 2016 keskustan kannatus oli Ylen kyselyssä viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin nyt Alman kyselyssä, yli 20 prosenttia. Silloin hallitus oli paininut jo erittäin hankalien asioiden kanssa. Se oli vääntänyt kasaan suurten kansanjoukkojen vastustamaa kilpailukykysopimusta ja oli saanut hoidettavakseen turvapaikanhakijoiden tulvan, josta moni sitä syytti. 

 

Keskustassa ja muuallakin on ihmetelty, mikä puolueen kannatukseen oikein vajaa kaksi vuotta sitten iski. Keskustasta on tarjoiltu julkisuuteen selitystä, että valta kuluttaa ja hallituspuolueet nyt vain kärsivät kannatuksen vähenemisestä, kun kansalaiset kyllästyvät sisäpoliittisiin riitoihin.

 

Tältä selitykseltä vie uskottavuutta se, että valtiovarainministeripuolue kokoomus pärjää gallupeissa edelleen hyvin, vaikka onkin pudonnut uusimmassa Alma-kyselyssä parin prosenttiyksikön päähän demareista.

Kokoomuksen pysyminen kärkikamppailussa on jopa hieman yllättävää, koska yhteistyö keskustan kanssa ei ole sujunut esimerkiksi sote-uudistuksessa riidatta, ja kokoomuksen sisäinen tasapaino on järkkynyt Harry Hjallis Harkimon lähdön sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren ja kansanedustaja Elina Lepomäen poikkeuksellisten irtiottojen vuoksi.

Keskustan ja sen aikoinaan supersuositun puheenjohtajan Juha Sipilän alamäen alkupiste on useammankin jututtamani politiikan ammattilaisen mielestä paikallistettavissa yhteen päivämäärään ja paikkaan: 25.11.2016 ja torniolaiseen hotellihuoneeseen.

Silloin ja sieltä Sipilä lähetti lukuisia kiukkuisia sähköposteja Yleisradion toimittajalle, mistä seurasi jupakka, joka ei lopulta ollut kunniaksi sen enempää pääministerille kuin Yleisradiollekaan.

 

”Sain tietää Juha Sipilän viestittelystä Yleisradioon, kun luin siitä Suomen Kuvalehdestä. Asia oli minulle yllätys. Tilanne oli sellainen, että Sipilä oli puoluevaltuuston kokouksessa Torniossa, oli perjantai-ilta, väsynyt mies oli yksin hotellihuoneessa ja suuttui. Silloin voi käydä tällä tavalla. Se oli kuitenkin totta kai virhe, ei sitä voi selitellä millään, Sipilän töissä valtioneuvoston viestintää johtanut Markku Mantila kuvaili tapausta myöhemmin MustReadille.

Sipilän toiminta huomattiin myös maamme rajojen ulkopuolella, kun kansainvälinen Toimittajat ilma rajoja -järjestö pudotti Suomen lehdistönvapausrankkauksen kärkipaikalta. Järjestön mukaan pääministeri oli pyrkinyt painostamaan viesteillään Yleisradiota.

Sipilän myönteisiä mielikuvia herättäneeseen imagoon syntyi Yle-jupakassa valtava lommo. Onko se puolueen kannatuksessa yhden vai viiden prosenttiyksikön kokoinen, ei voi tietää. Negatiivista kierrettä se oli kuitenkin synnyttämässä.

 

Ja lopuksi pieni vertailu: Kun pääministeri Mari Kiviniemi sai Matti Vanhasen jälkeen epäkiitollisen tehtävän viedä keskusta eduskuntavaaleihin 2011, oli hänen johtamansa puoleen katastrofitulos 15,8 prosenttia.

 

Se oli enemmän kuin keskustan gallupkannatus tällä hetkellä.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

 


 

Entinen työmarkkinajohtaja Laatunen huomauttaa, että maan hallituksen syntilista yhteiskuntasopimuksineen ja aktiivimalleineen on ay-liikkeen silmissä pitkä. Kuitenkin kyse on myös työmarkkinapolitiikan murroksesta EK:n muun muassa vetäydyttyä sopijaosapuolen roolista.


 

 

Lasse Laatunen varoittaa hallitusta IL:ssä: Ay-

liike virittää ”sotasyksyä” – Antti Rinteelle

vaalivaltti

 
Luotu: 
27.8.2018 09:32

  • Kuva: Marjut Hentunen / EK
    Kuva
 
|

Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen varoittaa maan hallitusta ay-liikkeen käynnistämästä vastaiskusta Iltalehden kirjoituksessaan.

 

Keskusjärjestö SAK:n vaikutusvaltaisin ammattiliitto Teollisuusliitto ilmoitti viime viikolla aloittavansa mittavat järjestölliset toimet maan hallitusta vastaan. Järjestötoimilla painostetaan hallitusta luopumaan yksilöllisten irtisanomisten helpottamisesta alle 20 hengen yrityksissä. Joidenkin ay-toimijoiden mukaan luvassa on huomattavasti kovempia toimia hallitusta vastaan kuin viime talven yhden päivän poliittisen lakon ympärillä.

Myös Laatunen puhuu ay-liikkeen virittelemästä ”sotasyksystä” ja varoittaa hallitusta sen seurauksista. 

 

”Ay-liikkeen syvimmät tunnot on tiedettävä. Ay-liike on vaikea, mutta luotettava sopijakumppani. Vastustajana se on riitatilanteessa voimankäytöltään armoton. Vaikka ajat ovat muuttuneet, historiaa ei ole viisasta unohtaa. Yksilöllisen irtisanomissuojan takia maata ei kannata ajaa sekasortoon ja antaa demareille sellaista vaalivalttia kuin hallitus on nyt sen käteen tarjoamassa”, Laatunen kirjoittaa.

Laatunen katsoo, että Suomen nykyinen ortisanomissuojalainsäädäntö on kummankin osapuolen näkökulmasta tasapainoinen. Näin ollen pakottavaa tarvetta muutokselle ei olisi.

Laatunen uskoo, että alkava syksy on ay-liikkeen vastaisku, jolla tähdätään vaikuttamiseen kevään 2019 vaaleissa.

”Eduskuntavaalit ovat keväällä 2019. Ay-liikkeen ”mittavat järjestölliset toimet” herättävät demari- ja vasemmistoliittolaisen jäsenkunnan äänestämään eduskuntavaaleissa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tunnetumpi ay-pomona kuin puoluejohtajana. Ay-liike hänet puoluevaltaan nosti ja hänen eduskuntavaalivoittonsa on ay-liikkeen aktiivisuuden varassa. Vaalit ovat Rinteen momentum.”

 


 

Sote-uudistuksesta vastaava virkamies Päivi Nerg arvioi Talouselämälle perjantaina, että tietosuojakysymys on sote-uudistuksen vaikein kysymys. Perustuslakivaliokunta edellytti aiemmassa lausunnossaan muutoksia peräti yhdeksään tietosuojakohtaan. Valiokunta jäi tauolle heinäkuussa yhden ylimääräisen kokousviikon jälkeen, jonka aikana kuultiin valiokunnassa vain yhtä tietosuoja-asiantuntijaa ja toinen lausunto tuli kirjallisesti. Kesätauon aikana uusia kirjallisia lausuntoja tietosuoja-asiasta tuli kolme. Heinäkuun kuulemisia sotkivat etenkin asiantuntijoiden kesälomat. - Näkökulma: Hallituksen poliittinen sote-projektisuunnitelma syksylle 2018 on poliittisesti mahdoton, näin mittavassa laki muutoksessa! - KimsBlog


 

 

Hallituksessa uusi sote-tavoite syyskuulle –

Oppositiosta heti vastaus: ”Suhtaudun aika

kriittisesti”

 
Luotu: 
20.8.2018 10:52

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.
 
|

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallitusryhmien tavoitteena on saada sote-uudistus valiokunnassa pakettiin vielä syyskuun aikana, sanoo kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Heikkinen on sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.

 

Sote-uudistuksen käsittely jatkuu tänään maanantaina eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan ylimääräisellä kokouksella. Kokouksessa käsitellään muun muassa kesän aikana jätettyjä kirjallisia lausuntoja ja hallituksen perjantaina jättämää päivitettyä vastinetta. Vastineessa ehdotetaan muun muassa euro- ja maakuntavaalien yhdistämistä.

-Suhtaudun aika kriittisesti siihen, että oltaisiin vielä syksyllä valmiita. On niin valtavasti isoja asioita ja muutoksia tulossa kuntiin ja maakuntiin, ettei voida tehdä hätiköidysti päätöksiä, kertoo perussuomalaisten Arja Juvonen. 

 

-Mitä tämä hallitus esittää lopulta, niin sehän meille valkenee vasta sen jälkeen, kun hallitus on antanut kaikki muutokset ja niitä on tullut valtavasti, arvioi kristillisten kansanedustaja Sari Tanus.

Hallitusryhmien tiukan aikataulun taustalla on halu järjestää maakuntavaalit seuraavien eurovaalien yhteydessä ensi toukokuussa. Se tarkoittaa, että sote-uudistus pitäisi hyväksyä eduskunnassa marraskuussa, koska oikeuskanslerinvirasto katsoo, että lakien hyväksymisen ja vaalien välille tulisi jättää noin puoli vuotta valmistautumisaikaa.

Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi syykuussa lait käsiteltyä, jättäisi se vielä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuukauden aikaa käsitellä sotea.

Tiukan aikataulun vuoksi hallitusryhmissä onkin haluja siirtyä asiantuntijakuulemisista varsinaisen mietinnön käsittelyyn. Mietintö on valiokunnan vastaus hallituksen lakiesitykseen.

-Meidän (hallitusryhmien) osaltamme voi sanoa, että tässä on niin kattava kokonaisuus saatu ja valmisteleva keskustelukin on aloitettu jo, niin nyt on tärkeä siirtyä mietintövaiheeseen, sanoo hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Oppositioryhmissä on kuitenkin epävarmuutta siitä, pitäisikö uusia kuulemisia vielä järjestää.

-Katsotaan sitä nyt, sanoo Juvonen astellessaan sisään valiokunnan kokoushuoneeseen.

-Se tässä nyt selviää, että mikä on tilanne, kun valiokuntakäsittely alkaa, pohtii myös Tanus.

 

Kokoomuksen Sarkomaa vakuuttaa, että tämä huomioitiin jo kun asiantuntijoita kutsuttiin kuulemisiin.

-Kyllä lähtökohta oli se, että me kutsuimme ison joukon ihmisiä, koska tiesimme, että kaikki eivät pääse ja jotta saadaan riittävä kattavuus, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti kevätkautensa riitaisissa merkeissä, kun valiokunnan keskustalaiset kansanedustajat yhdessä sinisten Vesa-Matti Saarakkalan kanssa jättivät kirjallisen kantelun valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) toiminnasta. Hallitusryhmien edustajat syyttivät Kiurun estäneen valiokunnassa äänestämisen neljä kertaa. He katsovat Kiurun rikkoneen eduskuntatyön sääntöjä.

-Nyt on kaikki olleet kesän lomalla ja nyt mennään tekemään yhdessä yhteistyötä. Varmasti tulee hyvä kokous.

 


 

HS KERTOI kaksi viikkoa sitten hallituspuolueiden toiveesta, että kaikki lait olisi paukutettu voimaan ennen keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksia, jotka ovat 8.–10. kesäkuuta. ”Eduskunnan tulee noudattaa menettelyä, jossa kansanedustajilla on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja lain sisältöihin. Sote-uudistusta viedään nyt eteenpäin menettelyllisesti kyseenalaisella tavalla, joka ei tue asianmukaista päätöksentekoa tai edistä hyvän lopputuloksen syntymistä”, oppositiopuolueet ilmoittavat.

 

Kirjoittajan mukaan pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta. Kuvassa Länsi-Pohjan keskussairaalan aula Kemissä. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Kimmo Sasi: Maakunnat voivat hoitaa kuntien

tehtävät

 

 

Ex-ministerin mielestä ’18 kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi’.

Nykyinen kuntarakenne ei toimi. Pienillä kunnilla on haasteita suoriutua tehtävistään. On koitettu pakkokuntayhtymiä ja kuntaliitoksia. On tavoiteltu 70 kunnan mallia. Olisiko nyt aika tavoitella 18 kunnan järjestelmää.

 

Väestö siirtyy maaseutukunnista maakuntien keskuskaupunkeihin. Pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta ja sosiaalitoimessa on haasteita. Monessa kunnassa saadaan vain vaivoin täytettyä yksi peruskoululuokka vuosittain.

Ensimmäinen vastaus näihin ongelmiin ovat olleet kuntayhtymät. Onkin syntynyt yli sadan organisaation sekava verkosto. Ongelmaksi on koettu, että niitä ei kukaan kunnolla kontrolloi ja demokraattinen vastuukate on heikko. Lisäksi taloudellinen rasite pienelle kunnalle saattaa olla ylivoimainen.

 

Kuntia on houkuteltu yhdistymään. Jonkin verran liikettä on saatu aikaan, mutta aivan liian hitaasti. Kuitenkin uusimmat hallintouudistukset ovat pysäyttäneet kuntaliitokset lähes tyystin.

Jyrki Kataisen hallituksen suuri tavoite oli uudistaa kuntarakenne 70 vahvaan kuntaan perustuvaksi. Muutosprosessi epäonnistui perusteellisesti. Kokoomuksellakaan ei ollut rohkeutta pakkoliittää Espoota Helsinkiin.

Lisäksi voidaan kysyä, eikö tämä uudistus olisi ollut vain välivaihe suurempaan kuntauudistukseen. Kun maakuntien heikkoja kuntia, joista väestö pakenee, olisi yhdistetty, ei näistä kunnista olisi tullut pysyvästi elinkelpoisia.

 

Luontainen kehitys väistämättä johtaa siihen, että tarvitaan hallintojärjestelmä kullekin laajalle työssäkäyntialueelle. Vain sen puitteissa palvelut ja alueellinen suunnittelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Eli vahva maakuntatason päätöksenteko-organisaatio siis tarvitaan.

Nämä heikot kunnat olisivat ennemmin tai myöhemmin kuitenkin ajautuneet keskuskunnan syliin. Yliopistokaupunkien ympäristökuntia, jotka ovat alueellisen suunnittelun kannalta suurin ongelma, ei ole kyetty yhdistämään keskuskaupunkiin. Se onnistuu vain maakuntakunnan kautta.

Mutta tarvitaanko Suomen kokoisessa maassa kolme hallintotasoa ja kolme verottajaa. Mielestäni se olisi yliorganisointia. Mutta mikä näistä on tarpeettomin. Mielestäni kunnat.

Maakunnat voivat periaatteessa aivan hyvin hoitaa kaikki kuntien nykyiset tehtävät. Tehokkain palvelutakenne saadaan, kun sote-, koulutus-, liikenne- ja kulttuuripalvelut suunnitellaan maakuntakohtaisesti.

 

Maakunnalliselle päätöksenteolle pitää kuitenkin olla demokraattinen markkinatalouskontrolli. Jos jollakin alueella ei tarjota palveluita kysyntää vastaavasti, on yksityisillä toimijoilla oltava mahdollisuus täyttää tämä tarjontavaje. Jos Länsi-Lapissa ei saa terveyspalveluita, on yksityisellä oltava mahdollisuus tarjota niitä siellä tiukoin ehdoin.

Pienissä kunnissa luottamusmiehet ovat voimavara. Kunnilla on myös historiallinen identiteetti. Siksi ottaisin niiltä pois kaikki lakisääteiset tehtävät, mutta en lakkauttaisi niitä. Maakunta voisi antaa niille sopivia paikallisia tehtäviä ja varata jonkinlaisen määrärahan näihin tehtäviin.

Pitääkö meidän olla huolissaan suurista kaupungeista ja kaupunkipolitiikasta. Ei lainkaan. Maakuntavaalit ovat demokraattiset vaalit, joissa ei ole kuntakiintiöitä eikä pitkiä listoja. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ”pormestari” ja moni keskeinen henkilö tulee suurimmasta kaupungista. Maakunnista tulee varsin pitkälle keskuskaupunkijohtoisia. Näin keskuskaupungit maakunnassa saavat lisää voimavaroja elinvoimapolitiikan harjoittamiseen.

 

Jos Suomen halutaan tehokas hallintojärjestelmä, pitäisi seuraavan hallituksen kirjata ohjelmaansa aikataulu, jolla kuntien loput tehtävät siirretään maakunnille ja myös päätös perustuslain uudistamisesta tältä osin. Kahdeksantoista kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi.

 

Kirjoittaja on seurannut läheltä kuntauudistuksen eri vaiheita.

 


 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.