Sosiaali- ja terveysvaliokunnan viimeisimmän arvion mukaan sote- ja maakuntalaeista päästäisiin äänestämään heinäkuun alussa. Puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tässä aikataulussa varannut aikaa siihen, jos perustuslakivaliokunta edellyttää runsaasti korjauksia lakiin. - Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos palaa vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta kuulee mientintöluonnoksesta asiantuntijoita, ja koko prosessin perustuslakivaliokunnassa arvioidaan vievän muutamia viikkoja.

 

Professori Juha Lavapuro on ollut useita kertoja perustuslakivaliokunnan kuultavana valinnanvapauslaista. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Maakuntavaalien ajankohta nousee esille

perustuslakivaliokunnassa

 

 

Professori Juha Lavapuron mielestä maakuntavaaleja ei voida järjestää lokakuussa.

Julkisoikeuden professorin Juha Lavapuron mukaan maakuntavaalikysymyksen pitäisi tulla perustuslakivaliokunnassa esille, kunhan perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta koko sote-paketista.

 

– Vielä siihen ei ole voinut ottaa asiantuntijakuulemisissa kantaa – kannan perusteet on toki valmiiksi mietitty, Lavapuro kirjoittaa Twitterissä.

Hänen oma kantansa maakuntavaalien järjestämiseen syksyllä on jo selvä.

– Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018. Perustelut esitän toisessa yhteydessä (PeV), jos niitä kysytään, Lavapuro kertoi Twitterissä perjantaina.

 

Valiokunta saattaa edellyttää ”työläitä muutoksia”

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle on esitelty tänään tiistaina lausuntoluonnos valinnanvapauslaista. Valiokunnan viikkosuunnitelman mukaan lausunto saattaa valmistua tämän viikon perjantaina, jolloin valiokunnalle on merkitty vielä tunnin verran lausunnon yksityiskohtaista käsittelyä.

Lavapuro arvelee, että perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslaista saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä.  Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on arvioinut, että korjaukset saattavat olla sellaisia, että ne voitaisiin tehdä eduskunnassa tai ministeriöt voisivat olla perusteellisemmassa valmistelussa mukana. Hidénin mukaan on olemassa myös mahdollisuus, että hallitus joissain kysymyksissä antaisi täydentävän esityksen.

Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa valinnanvapaus ja maakuntien rahoituslaista, sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii laeista mietintönsä.

 

Valiokunta kuulee vielä mietintöluonnoksesta asiantuntijoita

***Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos palaa vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta kuulee mientintöluonnoksesta asiantuntijoita, ja koko prosessin perustuslakivaliokunnassa arvioidaan vievän muutamia viikkoja.***

 

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on edellyttänyt aiemmin, että maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät keskeiset lait pitäisi hyväksyä eduskunnassa ennen heinäkuun alkua, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää suunnitelmien mukaisesti 28. lokakuuta.

Sen jälkeen Jääskeläinen on tosin sanonut, että ”heinäkuun alku on vähän venyvä käsite”, eikä sote-lakien hyväksymisen viivästyminen juhannuksen yli välttämättä vaikuta maakuntavaalien aikatauluun.


 

Emma Kari@EmmaKari

Turun yliopiston julkisoikeuden professori @JuhaLavapuro sanoo suoraan, ettei maakuntavaaleja voida järjestää Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaan lokakuussa. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249203-professori-maakuntavaaleja-ei-enaa-voida-jarjestaa-lokakuussa#.WwKknf5N9Y8.twitter 

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Maakuntavaalikysymyksen pitäisi tulla perustuslakivaliokunnassa esille kunhan PeV alkaa käsitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta koko sote-paketista. Vielä siihen ei ole voinut ottaa asiantuntijakuulemisissa kantaa - kannan perusteet on toki valmiiksi mietitty.

  •  
Juha Lavapuro@JuhaLavapuro

Jos viittaat vedejakajalla maakuntavaaleihin, en olisi siitä ihan varma. PeV ei ole ottanut vielä kantaa eikä asiantuntijoilla ole ollut vielä mahdollisuutta lausua asiasta.

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Ja voinhan se tässä sanoa. Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018. Perustelut esitän toisessa yhteydessä (PeV), jos niitä kysytään.

  •   
Pauli Rautiainen@PauliRautiainen

Perustuslakivaliokunta teki eilen sote-aikataulun kannalta merkittävän päätöksen ja paalutti etenemisjärjestyksen: 1. perustuslakivlk antaa valinnanvapauslausunnon 2. sos. ja terv. valiokunta tekee pykälämuutokset 3. muutokset lähetetään takaisin perustuslakivlk:n käsittelyyn. pic.twitter.com/Mr7kRKp6kP

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro 
 

Joku voisi nyt laskea poliittisesti sovitun aikataulun realistisuutta. PeV:n valinnanvapauslausunto saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä. Sen jälkeen koko maku/sote -paketti takaisin PeV:aan, jossa normaalit asiantuntijakuulemiset.

 


 

–Ensi viikolla ilmeisesti tulee perustuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuslausunto. Pohjapaperi valmistuu tiistaiksi ja sen käsittelyyn on varattu loppuviikko. Valkoista savua valmiin lausunnon merkeissä nousee kenties torstaina tai perjantaina, oikeustieteen professori Pauli Rautiainen arvioi.


 

 

Professori: ”Maakuntavaaleja ei enää voida

järjestää lokakuussa”

 
 
 
 
Luotu: 
20.5.2018 11:21
Päivitetty: 
20.5.2018 11:29

  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Hallituksen tavoitteena on pitää maakuntavaalit 28.10.2018.
 
|

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ottaa selvän kannan maakuntavaalien aikatauluun ja sanoo suoraan, ettei niitä voida järjestää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnitelman mukaan lokakuussa.

 

–Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018, hän tviittaa.

Lavapuron mukaan pitäisi laskea poliittisesti sovitun aikataulun realistisuutta. 

 

 

–Perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslausunto saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä. Sen jälkeen koko maku/sote -paketti takaisin PeV:aan, jossa normaalit asiantuntijakuulemiset, hän kommentoi.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro

Jos viittaat vedejakajalla maakuntavaaleihin, en olisi siitä ihan varma. PeV ei ole ottanut vielä kantaa eikä asiantuntijoilla ole ollut vielä mahdollisuutta lausua asiasta.

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Ja voinhan se tässä sanoa. Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018. Perustelut esitän toisessa yhteydessä (PeV), jos niitä kysytään.

 

 

 

Pauli Rautiainen@PauliRautiainen

Perustuslakivaliokunta teki eilen sote-aikataulun kannalta merkittävän päätöksen ja paalutti etenemisjärjestyksen: 1. perustuslakivlk antaa valinnanvapauslausunnon 2. sos. ja terv. valiokunta tekee pykälämuutokset 3. muutokset lähetetään takaisin perustuslakivlk:n käsittelyyn. pic.twitter.com/Mr7kRKp6kP

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Joku voisi nyt laskea poliittisesti sovitun aikataulun realistisuutta. PeV:n valinnanvapauslausunto saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä. Sen jälkeen koko maku/sote -paketti takaisin PeV:aan, jossa normaalit asiantuntijakuulemiset.

Perustuslakivaliokunnassa esitellään lausuntoluonnos soten valinnanvapaudesta tiistaina, ja lausunnon käsittelyyn on varattu aikaa loppuviikko.

***–Ensi viikolla hän ilmeisesti tulee perustuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuslausunto. Pohjapaperi valmistuu tiistaiksi ja sen käsittelyyn on varattu loppuviikko. Valkoista savua valmiin lausunnon merkeissä nousee kenties torstaina tai perjantaina, oikeustieteen professori Pauli Rautiainen arvioi.***

 

Pauli Rautiainen@PauliRautiainen
 
 

Ensiviikolla hän ilmeisesti tulee perustuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuslausunto. Pohjapaperi valmistuu tiistaiksi ja sen käsittelyyn on varattu loppuviikko. Valkoista savua valmiin lausunnon merkeissä nousee kenties torstaina tai perjantaina? https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousSuunnitelma/Sivut/EDK-2018-AK-169100.aspx …

 

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan ei ole olemassa perusteltua syytä, miksi maakuntavaalit olisi pidettävä syksyllä.

 

–Maakuntavaalit on siirrettävä ensi keväälle eduskuntavaalien yhteyteen. Sote-uudistuksen ja kehysbudjetin käsittelylle on annettava se aika, minkä eduskunta tarvitsee. Kaikki muut vaihtoehdot merkitsisivät eduskunnan aseman väheksymistä, hän linjaa mielipidekirjoituksessaan Pohjalaisessa.

Hallituksen tavoitteena on pitää maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta, eli poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaalit tulisi järjestää aikaisintaan vuosi sen jälkeen, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty.

 

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on aikaisemmin asettanut eduskunnan sote-äänestyksen ehdottomaksi takarajaksi aikaisemmin heinäkuun alun, jotta maakuntavaalit voidaan järjestää jo lokakuussa. Toukokuun alussa hän kuitenkin kommentoi Lännen Medialle, että asia ei ole niin päivän päälle ja vaalien järjestämiseen tarvitaan nyt ”luova ratkaisu”.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen pohti sunnuntaina, voiko oikeusministeriön vaalipäällikkö itsenäisesti päättää vaalien lykkäämisestä, jos aikataulu osoittautuu liian tiukaksi.

 

–Minusta olisi hyvä, että tässä vaalipäällikkö toimisi täysin itsenäisesti. Hallitus voi koettaa pysyä aikataulussaan, mutta kansalaisten tulee voida luottaa vaali-instituution integriteettiin, hän tviittasi.

 

juhana vartiainen@filsdeproust
 
 

Valistakaapa minua - onko niin, että jos vaaliaikataulu muodostuu liian kireäksi, oikeusministeriön vaalipäällikkö voi käytännössä itsenäisesti päättää niiden ajankohdan myöhentämisestä?

 

 

 

Anders Adlercreutz@adleande

Näyttää siltä että ei, koska muuten hän pitäisi kiinni vanhasta lasumastaan siitä, että 7 kk on äärirajoilla, että 1.7. on viimeinen mahdollinen päivä, jne.

juhana vartiainen@filsdeproust
 
 

Minusta olisi hyvä, että tässä vaalipäällikkö toimisi täysin itsenäisesti. Hallitus voi koettaa pysyä aikataulussaan, mutta kansalaisten tulee voida luottaa vaali-instituution integriteettiin.

– Suunnitellun uudistuksen suurin perustuslaillinen kysymys liittyy kiireessä toteutettavan valtavan mittaluokan uudistuksen riskianalyysiin: merkitseekö ehdotettu toteuttamismalli liian suurta uhkaa julkisen vallan kyvylle turvata riittävät sote-palvelut jokaiselle, Teperi kysyi huomauttaen, että Suomen nykyinen sote-järjestelmä toimii kansainvälisten vertailutietojen perusteella pääosin hyvin.


 

 

 

Painava varoitus hallitukselle: Sote on

suurempi riski kuin sen toteuttamatta

jättäminen

 
 
 
 
Luotu: 
18.5.2018 14:13

  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Sote-uudistus voi synnyttää Suomeen "kahden kerroksen sairaaloita", varoittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi.
 
|

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi epäilee hallituksen sote-uudistuksen läpimenoa. Hän itse pitää uudistuksen toteuttamisen riskejä tällä hetkellä suurempina kuin sen toteuttamatta jättämisen riskiä.

 

Lääketieteen tohtori, dosentti Teperin näkemys on esillä Tampereen yliopiston verkkosivujen uutisessa, jossa hänen kerrotaan ennustavan soten kaatumista. Teperi kiistää Uudelle Suomelle käyttäneensä aivan näitä sanoja seminaarissa, josta uutinen kertoo, mutta vahvistaa pitävänsä uudistuksen kaatumista mahdollisena.

Eduskunnassa sote-asiantuntijana kuullun Teperin arvio hallituksen uudistuksen kaatumisesta perustuu kokoomuksen sisäiseen eripuraan sekä mahdollisiin perustuslaillisiin ongelmiin. Yliopiston uutisen mukaan osa kokoomusväestä näkee sote-lakipaketissa samoja riskejä, joista Teperi itsekin on puhunut.

 

 

Teperi on pohtinut uudistuksen riskejä muun muassa vuonna 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa.

 

– Tiettävästi yhdessäkään kehittyneessä yhteiskunnassa ei ole toteutettu yhtä laajaa sote-palvelujen ohjauksen, rahoituksen ja tuotannon kokonaisuudistusta yhtä tiukassa aikataulussa kuin mitä nyt kaavailtu lainsäädäntö tarkoittaa.

Nykyjärjestelmän ongelmana Teperi pitää palvelujen epätasaista saatavuutta ja suurituloisten suosivuutta.

Teperi ei ota lausunnossaan eikä ole ottanut julkisesti suoraan kantaa siihen, tulisiko sote-uudistus ajaa läpi riskeistä huolimatta nykyjärjestelmän ongelmien vuoksi. Uusi Suomi kysyi häneltä, ylittävätkö uudistuksen toteuttamisen riskit toteuttamatta jättämisen riskit tällä hetkellä?

– Se on se hyvä kysymys, jota kaikki tällä hetkellä miettivät. Siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, Teperi vastaa.

– Mutta oma henkilökohtainen arvioni on se, että toteuttamisen riskit ovat tällä hetkellä – ehdotetussa muodossa – suuremmat kuin toteuttamatta jättämisen riskit.

Samaa mieltä on eduskunnan koko oppositio, joka pitää hallituksen laskelmia uudistuksen kustannusvaikutuksista tyystin riittämättöminä ja uudistuksen toteuttamista valtavana taloudellisena riskinä. 

LUE LISÄÄ: Oppositio: ”Edessä on katastrofaalinen taloudellinen riski”

 

Teperi arvioi Suomalaisen Taideakatemian seminaarissa, josta Tampereen yliopiston uutinen kertoo, että perustuslaki saattaa paitsi tuottaa uudistukselle oikeita esteitä myös tarjota hallitukselle keinon pelastaa nahkansa, jos näyttää siltä, että uudistus on mahdoton saada läpi eduskunnassa.

– On huomattavasti pienempi poliittinen vararikko todeta, että taas kerran perustuslakivaliokunta ja sen luupäiset asiantuntijat ovat olleet ymmärtämättä kansan parasta ja estäneet meitä viemästä tätä isoon saliin, äänestää siellä ja ottaa täysi poliittinen hinta tästä, hän sanoi yliopiston mukaan.

 

Hän muistuttaa myös, että vaikka uudistus nyt ”runnottaisiin” läpi, voi seuraava, mahdollisesti SDP-vetoinen hallitus lähteä muokkaamaan sitä suurestikin.

 

Teperi on arvioinut, että hallituksen esityksen suurimmat ongelmat liittyvät yhdenvertaisuuteen ja pitkäkestoisesti ja monimuotoisia palveluja tarvitsevien asemaan – se voi heikentyä. Hän sanoi seminaarissa, että peruspalveluiden nykyiset asiakasjonot voivat erityispalveluita painottavan uudistuksen myötä siirtyä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Tämän seurauksena voi syntyä ”rinnakkaisia erikoissairaanhoidon järjestelmiä”, hän varoittaa.

– Olemme lähellä sitä, että syntyy kahden kerroksen sairaaloita, Teperi varoitti yliopiston mukaan.

 


 

Oppositioryhmien puheenjohtajat vetoavat, että puhemiesneuvosto ottaa asiaan pikaisesti kantaa ja ryhtyy toimenpiteisiin suojellakseen eduskunnan arvovaltaa ja asemaa ylimpänä valtiovallan käyttäjänä.

 

Oppositioryhmien puheenjohtajat vetoavat, että puhemiesneuvosto ottaa asiaan pikaisesti kantaa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Oppositiojohtajat arvostelevat

hallituspuolueiden menettelyä valiokunnassa

 

 

Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat vaativat ”paluuta normaaleihin hyviin toimintatapoihin” eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

 

Opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetoavat eduskunnan puhemiesneuvostoon, jotta se käsittelisi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syntyneen tilanteen, jossa asioiden käsittelyä on estetty hallituspuolueiden edustajien äänestyspäätöksellä.

Valiokunta päätti keskiviikkona äänestyspäätöksellä jättää antamatta lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022. Perusteluna on ollut ajan vapauttaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen käsittelyyn.

 

Oppositiojohtajat toteavat, että eduskunta toimii enemmistöperiaatteella ja on selvää, että sisältökysymyksissä hallituspuolueet käyttävät tämän enemmistön turvin valtaa.

He muistuttavat, että menettelytapojen puolella on kuitenkin tiettyjä sääntöjä ja periaatteita, joista ei ole katsottu hyväksyttäväksi poiketa enemmistöaseman turvin.

 

– Valiokuntatyöskentelyn toimintatapa voidaan johtaa suoraan perustuslaista ja siihen kuuluu, että asioihin perehdytään, kuullaan asiantuntijoita ja valiokunta muodostaa tämän pohjalta kantansa käsiteltävään asiaan. Ennen tätä päivää hallituspuolueiden edustajat eivät ole eduskunnassa estäneet asian käsittelyä valiokunnassa vetoamalla hallituksen kiireeseen.

Oppositiopuolueet katsovat, että tehdyllä päätöksellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat ovat evänneet muilta valiokunnan kansanedustajilta oikeuden hoitaa asianmukaisesti edustajantehtäväänsä.

 

Oppositio muistuttaa, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa ja eduskunta itse määrittelee, miten se käsittele hallituksen esittämät asiat.

– Nyt hallituksen poliittisista ratkaisuista johtuva kiire uhkaa muuttaa suomalaisen parlamentaarisen järjestelmän perusteita hyvin periaatteellisella ja merkittävällä tavalla, sanovat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Lindtman (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Leena Meri (ps.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Thomas Blomqvist (r.) ja Peter Östman (kd.).

 


 

–Vantaan kaupunki on lausunut sote- ja maakuntauudistuksen eri osista noin 20 kertaa. Joka kerta olemme vakavalla ja harkitulla otteella tuoneet esiin uudistuksen epäkohtia. Nyt on käynyt ilmi, että joka ikinen meidän esittämämme epäkohta on käymässä toteen. Ja itseasiassa pahempana kuin kukaan meistä osasi edes arvioida. Koko Suomen kilpailukyvyn turbomoottori ja talouden ehdoton veturi ei voi jäädä sivusta seuraamaan hallituksen kovakorvaisuutta.


 

 

”Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen

suuntaa” – Pk-seudun kuntapoliitikoilta

suorat sanat sotesta

 
 
Luotu: 
15.5.2018 19:41

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Pääkaupunkiseudun valtuustot pitivät tiistaina yhteiskokouksen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kuvaili ennen kokouksen alkua, että siellä käsitellään ”suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään”.
 
|

Pääkaupunkiseudun valtuustot pitivät tiistaina yhteiskokouksen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kuvaili ennen kokouksen alkua, että siellä käsitellään ”suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään”.

 

–Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen suuntaa, Vapaavuori tviittasi kokouksen alla. 

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori 
 

Tänä iltana PKS-yhteisvaltuustossa käsitellään suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään. Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen suuntaa.

 

Sote-uudistus sai kokouksessa osakseen rankkaa arvostelua. Muun muassa RKP:n edustajat tyrmäsivät koko uudistuksen.  RKP:n Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmän puheenjohtaja ja  Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen Björn Månsson sanoi suoraan pitävänsä maakuntauudistusta täysin turhana.

 

− Maakuntauudistus on täysin turha. Suunnitteilla olevista maakunnista ei tulisi demokraattisia välitason hallintoja, koska ne olisivat kokonaan riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yksi ainoa maakuntamalli ei myöskään kerta kaikkiaan sovi kaikille alueille, joiden väestöpohjat vaihtelevat noin 70 000 asukkaasta aina Uudenmaan 1,7 miljoonaan, hän totesi.

Maakuntauudistus ei RKP:n edustajien mukaan myöskään huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteitä: kaupungistuminen kansainvälisenä megatrendinä, suuri nettomuutto, eikä vähiten maahanmuutto.

− Pääkaupunkiseutu soisi muulle Uudellemaalle paremman kohtalon kuin pääkaupunkiseudun varjoon jääminen, Månsson sanoi.

 

Kauniaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi (r.) painotti hoidon saamisen tärkeyttä ihmisen omalla äidinkielellä.

− Lakiesityksen mukaan asiakasetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajien on mahdollisuuksien mukaan tarjottava palveluja asiakkaan äidinkielellä. Toteutuuko valinnanvapaus tässä yhdenvertaisesti, Rehn-Kivi kysyy.

Hän on myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joka käsittelee uudistusta. Rehn-Kivi suhtautuu kriittisesti kireään aikatauluun.

 

− Länsimaisessa demokratiassa pitää antaa tarpeeksi aikaa vaalien järjestämiseen. Ehdokkaille pitää antaa mahdollisuus tutustua tuleviin tehtäviin, toisaalta kansalaisten pitää tietää mistä he äänestävät, hän kommentoi.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr.) korosti, että uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä.

–On suorastaan todennäköistä, että asiat eivät mene, kuten valtion mainoskampanjassa luvataan. Nyt esitetty uudistus ei toteuta mitään sille asetettuja tavoitteita. Tätä mieltä on valtaosa alan ammattilaisista. Terveyserot ja eriarvoisuus eivät vähene. Saumattomien hoitoketjujen sijaan palvelut pirstaloituvat. Kustannuksiakin hillitään lähinnä hillittömillä leikkauksilla, Hyrkkö sanoi.

 

– Pahimmassa tapauksessa pesuveden mukana menee myös hyvinvointivaltion perusta, jos esimerkiksi neuvolan laatu ja yhdenvertaisuus vaarannetaan, hän jatkoi.

Myös Hyrkön mukaan hallituksen ajaman sote-uudistuksen aikataulu on läpeensä epärealistinen.

– Jotta tämä uudistus voisi edes teoriassa toteutua onnistuneesti, kaiken pitäisi sujua täydellisesti aikataulussa. Me kaikki tiedämme, että tämän kokoluokan operaatiossa niin ei tapahdu. Miten huolehditaan tämän ennennäkemättömän monimutkaisen muutoksen keskellä siitä, että ihmisten hoitosuhteet eivät katkea ja että kukaan ei jää ilman tarvitsemaansa apua? Näin valtavan ja vakavasti keskeneräisen hankkeen puskeminen kiireellä läpi on täysin vastuutonta, Hyrkkö sanoi.

 

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  Antti Lindtman (sd.) muistutti, että pääkaupunkiseudulla asuu lähes neljännes Suomen väestöstä. 

–Nyt jos koskaan tarvitaan pääkaupunkiseudun yhteinen viesti. Tuloista puolet lähtee, mutta menot jää. On aihetta huoleen, on aihetta äänen korottamiseen, hän painotti.

Lindtmanin mukaan ei koskaan ennen ole oltu tilanteessa, jossa näin massiivista muutosta kuntien tehtäviin ja ihmisten palveluihin vietäisiin täysin väkisin eteenpäin kuuntelematta pääkaupunkiseudun päättäjien ja asukkaiden perusteltuja huolia.

Sote-uudistusta puolusti Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Pekka Puska (kesk.), joka kehui itse uudistusta, mutta moitti siitä käytyä keskustelua. 

 

–Keskustelua käydään mielikuvien pohjalta. Uudellamalla tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ihan yhtä paljon kuin muualla Suomessa, hän sanoi.

Puska kuvaili lisäksi valtuustojen yhteiskokousta turhaksi teatteriksi.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungir julkistivat aikaisemmin tässä kuussa yhteisen lausunnon, jonka mukaan sote-ja maakuntauudistuksen ehdotuskokonaisuutta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa.

 


 

Lehtosen mielestä kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui keskiviikkona 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita maanantaina 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Kutsun ja kokouksen väliin jää vain yksi työpäivä, eikä aikataulu Lehtosen mukaan mahdollista laadukkaan lausunnon valmistelua.

 

Professori Lasse Lehtonen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”18 maakunnan malli maksimoi keskustan

vaikutusvallan

 

 

Professori Lasse Lehtosen mukaan sote- ja maakuntauudistuksen tiukkoihin aikatauluihin liittyy useita ongelmia.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kritisoi Puheenvuoron blogissaan sote- ja maakuntauudistuksen tiukkaa aikataulua.

 

Hallituksen aikataulun mukaan ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta.

 

– Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä, Lehtonen huomauttaa.

Jos Venetsian komission suosituksia noudatettaisiin, maakuntavaalit eivät siirtyisi vain pois lokakuulta, vaan jopa ensi kevään eduskuntavaaleja myöhäisempään ajankohtaan.

– Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

 

Lehtosen mukaan mukaan myös sote-uudistukselle toivottu  aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa.

– Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodostaan. Erityisesti kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

 

Lehtonen arvioi, että hallituspuolueet ovat pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä, jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen.

– Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin se aikataulu, mitä kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

 

Lehtosen mukaan Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet huolta paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Hän arvioi, että liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn.

 

– Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin.

 


 

Oikeusministeriön mukaan Suomen turvallisuustilanteen muutokset ja tarve varautua kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan ovat muodostaneet tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on ”välttämätön tarve”.

 

Wille Rydman. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Wille Rydman: SDP:n ehto voi viivyttää

tiedustelulakia ensi vuosikymmenelle

 

 

SDP on vaatinut suojelupoliisin koko toiminnan asettamista eduskunnan valvontaan.

 

Kansanedustaja Wille Rydman (kok.) kertoo olevansa toiveikas, että tiedustelulain uudistuksesta voidaan edelleen löytää hallitus- ja oppositiorajat ylittävä laaja yhteisymmärrys.

– Uskon, että tätä sosialidemokraatitkin pohjimmiltaan haluavat, Rydman sanoo Verkkouutisille.

 

Helsingin Sanomien mukaan SDP:n ehtona on, että suojelupoliisin koko toiminta asetetaan jatkossa eduskunnan parlamentaariseen valvontaan.

 

Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kertoo kannattavansa lakeihin liittyvää perustuslain nopeutettua muutosta vain tässä tapauksessa.

Rydman varoittaa, että kiireellisestä käsittelystä luopuminen työntäisi uudistuksen läpimenon seuraavalle vuosikymmenelle.

– On tärkeää ymmärtää, että jollei tiedustelulakeja saada maaliin tällä vaalikaudella, niin niitä tuskin saadaan voimaan edes tällä vuosikymmenellä, perustuslaki- ja hallintovaliokunnan jäsenenä toimiva Rydman sanoo.

– Eduskuntavaalikeväänä 2019 kaikki tarmo on hallitusneuvotteluissa, ja vaikka saman vuoden syksyllä oltaisiin tehokkaitakin, niin lakien voimaantulo venyisi varmasti 2020-luvun puolelle. Siksi on kaikki syy toivoa, että tämä eduskunta tuntee asiassa vastuunsa.

 

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo Verkkouutisille toivovansa muutoksen hyväksymistä kiireellisenä sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

 


 

–Jokin korkeampi taho varjelkoon meitä tämän hallituksen ”luovilta ratkaisuilta”. Keskustalta ei löydy maalaisjärkeä joten urbaanin kokoomuksen olisi puhallettava peli poikki, hän kommentoi.


 

 

 

Valtiotieteilijä ryöpyttää: ”Jokin korkeampi

taho varjelkoon meitä tämän hallituksen

luovilta ratkaisuilta”

 
 
 
Luotu: 
5.5.2018 15:58

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Juha Sipilän hallitus haluaa pitää kiinni aikataulusta, jonka mukaan maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Arkistokuvassa hallitus kehysriihessä.
 
|

Sekä valtiotieteiden tohtori Göran Djupsund että RKP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz vaativat maakuntavaalien siirtämistä. Djupsundin mukaan ajatus vaaleista voitaisiin kuopata kokonaan.

 

–Jos halu olisi säilyttää kunniasta enemmän kuin rippeet niin vaaleja ei ylipäätänsä järjestetä ja maakuntamalli kuopataan sote-mallin viereen, hän kirjoittaa Twitterissä. 

 
Göran Djupsund@GoranDjupsund
 
 
 

Jos halu olis säilyttää kunniasta enemmän kuin rippeet niin vaaleja ei ylipäätänsä järjestetä ja maakuntamalli kuopataan mallin viereen. https://twitter.com/adleande/status/992464690163978242 

 
Perjantaina selvisi, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi käsitellä hallituksen esitystä ennen juhannusta. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että sotesta päästään äänestämään aikaisintaan heinäkuun alkupuolella. Tästä huolimatta hallitus pysyy kannassaan, jonka mukaan vaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on asettanut eduskunnan sote-äänestyksen ehdottomaksi takarajaksi aikaisemmin heinäkuun alun, jotta maakuntavaalit voidaan järjestää jo lokakuussa. Perjantaina Jääskeläinen kuitenkin kommentoi Lännen Medialle, että asia ei ole niin päivän päälle ja vaalien järjestämiseen tarvitaan nyt ”luova ratkaisu”.

Djupsund ei pidä tätä hyvänä ajatuksena.

***–Jokin korkeampi taho varjelkoon meitä tämän hallituksen ”luovilta ratkaisuilta”. Keskustalta ei löydy maalaisjärkeä joten urbaanin kokoomuksen olisi puhallettava peli poikki, hän kommentoi. 

 
Göran Djupsund@GoranDjupsund 
 

Jokin korkeampi taho varjelkoon meitä tämän hallituksen "luovilta ratkaisuilta". lta ei löydy maalaisjärkeä joten urbaanin olisi puhallettava peli poikki. https://twitter.com/vapaavuori/status/992673743968391168 

 

 

Anders Adlercreutz muistuttaa, että kyseessä on itsenäisen Suomen historiaan suurin uudistus.

–Hallituksen uskottavuus ei enää kestä tätä härskiä valtapeliä. Lainvalmistelun ja demokratian keskeisiä periaatteita ei voi loputtomasti peukaloida ilman, että sillä on kauaskantoisia seuraamuksia. Sote-uudistus ansaitsee ja vaatii kunnollisen käsittelyn - ja vaalit demokratiaa kunnioittavan aikataulun, hän sanoo tiedotteessaan.

Sote-uudistuksen nauttima tuki on eduskunnassa tällä hetkellä äärimmäisen pieni. Tämä on Adlercreutzin mukaan yksi syy siihen, että pääministeripuolue keskusta nyt kynsin hampain yrittää pitää kiinni alkuperäisestä vaaliaikataulusta.

 

–Venetsian komission ja ETYJ:in linjaukset edellyttävät, että keskeisiin vaalilakeihin ei kosketa alle vuosi ennen vaaleja. Hallitus on ohittanut nämä linjaukset, vaikka Suomi itse tähän asti on edellyttänyt muiden maiden noudattavan niitä. Nyt saa riittää: sote-politikoinnissa on tullut hyvän maun ja kohtuullisuuden rajat vastaan. Maakuntavaaleja on siirrettävä, hän vaatii.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vaati jo perjantaina maakuntavaalien lykkäämistä. Anderssonin mukaan aikataulu on mahdoton ja vaarantaa demokratian toteutumisen.

 

– Maan poliittisen johdon on korkea aika kantaa vastuunsa ja viheltää tämä sote-sekoilu poikki. Eduskunta ei ehdi kunnolla perehtyä vuosikymmenen tärkeimpään uudistukseen aikataulupaineista johtuen ja nyt ollaan jo keksimässä "luovia ratkaisuja" vaalien pitämiseksi vastoin demokratian pelisääntöjä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että maakuntavaalien pitäminen lokakuussa ei enää näillä aikatauluilla täytä kansainvälisiä suosituksia. ”Luovia ratkaisuja” vaaliasioissa harjoitetaan jossakin aivan muualla kuin demokraattisissa oikeusvaltioissa. Ainoa kestävä ratkaisu on vaalien siirtäminen, hän sanoi tiedotteessaan.

 

Hallituksen 105 kansanedustajan enemmistö eduskunnassa on supistumassa jälleen yhdellä, kun Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa kesäkuussa kansanedustajaksi. Väyrynen eroaa keskustasta ja ryhmittyy omaksi ryhmäkseen, joten pääministeripuolue menettää Väyrysen tieltä väistyvän Mikko Kärnän tuen eduskunnan äänestyksissä.

 

Erityisen keskeistä tämä on juurikin sote- ja maakuntauudistuksessa, sillä hallitukselle jäävistä 104 kansanedustajasta puhemies Paula Risikko (kok.) ei osallistu äänestyksiin, ja kokoomuksen Elina Lepomäki on ilmoittanut äänestävänsä sote- ja maakuntauudistusta vastaan. Kokoomuksesta hiljattain eronnut kansanedustaja Harry Harkimo sanoi viikonloppuna, että hänen on yhä vaikeampaa kuvitella äänestävänsä sote-uudistuksen puolesta eduskunnassa.

 


 

Sote-uudistuksen aikataulu nousi esiin viikolla, kun perustuslakivaliokunta kertoi jatkavansa valinnanvapauslakia koskevia kuulemisia kokouksissaan keskiviikkoon 16.5. asti. Valiokunnan lausunnon on arvioitu valmistuvan touko–kesäkuussa. Tämän jälkeen asian käsittelyä jatkaa sote-valiokunta perustuslakivaliokunnan lausuntoon nojautuen. Käsittelylle tulee kiire, etenkin jos esityksessä ilmenee perustuslaillisia ongelmia, sillä hallituksen tavoitteena on saada sote-lait äänestykseen ja läpi eduskunnassa jo ennen päähallituspuolueiden puoluekokouksia, jotka pidetään 8.-10. kesäkuuta.


  

Politiikan tutkija: Uskaltaako kokoomus

oikeasti mennä tällaisella sote-mallilla

eduskuntavaaleihin?”

 
 
 
 
Luotu: 
5.5.2018 12:10

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Politiikan tutkija Kimmo Grönlund muistuttaa Petteri Orpon julistautuneen keskiluokan puolestapuhujaksi tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi.
 
|

Åbo Akademin valtiotieteen tohtori Kimmo Grönlund pohtii, mitä maakuntauudistusmalli, jossa sote rahoitetaan jatkossa pääosin rahoitetaan valtion tuloverolla merkitsee eri tuloluokissa ja kunnissa.

 

–Tämä kiinnostanee äänestäjiä, Grönlund toteaa Twitterissä ja viittaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen vastaa, että uudistuksen veromuutokset on suunniteltu niin että kenenkään verotus ei kiristy uudistuksen takia.

–Totta se on. Verovähennyksiä ja muita parametreja rukkaamalla onnistuu kyllä. Lisäksi verotuksen kiristymisen estämiseksi tehdään ylimääräinen pieni veronkevennys v. 2020. Jatkossa suurempi osa verotuloista kerätään valtion tuloverolla, joka on sama kaikkialla maassa, hän toteaa.

 

Kimmo Grönlund@kimgron

Onko laskelmia maakuntauudistuksen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista yksilötasolla? Mitä malli, jossa jatkossa pääosin rahoitetaan valtion tuloverolla merkitsee eri tuloluokissa ja kunnissa? Tämä kiinnostanee äänestäjiä. tulossa.

Tanja Rantanen@tanja_rantanen
 
 

Uudistuksen veromuutokset on suunniteltu niin että kenenkään verotus ei kiristy uudistuksen takia.

 

Kimmo Grönlund@kimgron

Hienoa, vaikka vähän vaikea tätä on uskoa kun tietää valtionverotuksen progression (vs. kunnallisvero). Helsinkiläinen kymppitonnin kuussa tienaava ei maksaisi nykyistä enempää veroa?

Tanja Rantanen@tanja_rantanen
 
 

Totta se on. Verovähennyksiä ja muita parametreja rukkaamalla onnistuu kyllä. Lisäksi verotuksen kiristymisen estämiseksi tehdään ylimääräinen pieni veronkevennys v. 2020.

Grönlund kuvailee mallia tulonsiirroksi urbaanilta keskiluokalta.

–Uskaltaako kokoomus oikeasti mennä tällaisella sote-mallilla eduskuntavaaleihin? Tulonsiirto urbaanilta keskiluokalta. Eikö Petteri Orpo nimenomaan julistautunut keskiluokan puolestapuhujaksi valintansa jälkeen, hän kommentoi. 

 
Kimmo Grönlund@kimgron 
 

Uskaltaako oikeasti mennä tällaisella -mallilla eduskuntavaaleihin? Tulonsiirto urbaanilta keskiluokalta. Eikö @PetteriOrpo nimenomaan julistautunut keskiluokan puolestapuhujaksi valintansa jälkeen? @Vapaavuori ja @elinalepomaki reaktiot ovat ymmärrettäviä. https://twitter.com/kimgron/status/992670102213492736 

Koko sote-ja maakuntauudistusta rajusti arvostellut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) muistutti lauantaina, että oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on asettanut eduskunnan sote-äänestyksen ehdottomaksi takarajaksi aikaisemmin heinäkuun alun, jotta maakuntavaalit voidaan järjestää jo lokakuussa. Perjantaina Jääskeläinen kuitenkin kommentoi Lännen Medialle, että asia ei ole niin päivän päälle ja vaalien järjestämiseen tarvitaan nyt ”luova ratkaisu”.

–Maku-vaalit 7 kk lakien voimaantulosta riskialtista, mutta mahdollista sanoi OM:n vaalijohtaja 2016. Nyt kun lähtökohta alle 4 kk: Käsittelyn lykkääntyminen vieläkin ei välttämättä vaikuta aikatauluun, vaan tarvitaan 'luova ratkaisu'. Mitä jää, jos usko menee vaalijohtajaan, Vapaavuori kysyy Twitterissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, että hallitus vie toiminnallaan eduskunnalta uskottavuuden ja arvovallan.

–Suomesta on tullut Absurdistan. Demokratian polkemista kutsutaan ”luovaksi ratkaisuksi”. Mitä seuraavaksi? Keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus vie toiminnallaan eduskunnalta uskottavuuden ja arvovallan, hän toteaa.

 

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori
 
 

Maku-vaalit 7 kk lakien voimaantulosta riskialtista, mutta mahdollista sanoi OM:n vaalijohtaja 2016. Nyt kun lähtökohta alle 4 kk: Käsittelyn lykkääntyminen vieläkin ei välttämättä vaikuta aikatauluun, vaan tarvitaan 'luova ratkaisu'. Mitä jää, jos usko menee vaalijohtajaan?

− Vesittyneen ja turhan kielikokeilun sijaan tarvitaan toimenpiteitä kieliopetuksen uudistamiseksi. Tarvitsemme lisää kielikylpyopettajia, jotta kielikylvyn ja kielisuihkujen tarjonta päiväkodeissa ja kouluissa paranisi, Henriksson sanoo.

 

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Anna-Maja Henriksson: Vapaaehtoisen ruotsin

kokeilusta luovuttava

 

RKP:n puheenjohtajan mukaan kielikokeilusta on tulossa farssi.

 

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin mielestä vapaaehtoisen kouluruotsin opiskelun kokeilusta on luovuttava.

 

− Hallituksen on nyt myönnettävä, että kielikokeilun läpiviemiselle ei ole enää perusteita. Vielä yksi kunta on vetäytynyt kokeilusta, jäljellä on enää neljä halukasta kuntaa mukana. Koko kokeilusta on tulossa farssi, Henriksson sanoo.

Viime keskiviikkona Jämsän kaupunki ilmoitti luopuvansa kokeilusta vähäisen mielenkiinnon takia, ainoastaan kaksi oppilasta halusi osallistua siihen. Kaustinen vetäytyi hankkeesta jo aikaisemmin keväällä.

− Hallitus halusi alun perin 2200 kuudesluokkalaisen osallistuvan kokeiluun. Nyt on enää alle 450 oppilasta mukana. En näe mitään syytä jatkaa kokeilua, Henriksson sanoo.

Kielikokeilussa ovat vielä mukana Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna ja Ylöjärvi.

− Kokeilun tuloksilla ei ole empiirisesti mitään merkitystä. Sen sijaan oppilaat joutuvat kokeilun myötä eriarvoiseen asemaan muissa kunnissa asuviin oppilaisiin verrattuna, Henriksson sanoo.

 

Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Anna-Maja Henriksson: Ainoa järkevä tapa on

lykätä maakuntavaaleja

 

 

RKP:n puheenjohtaja vaatii aikaa sote- ja maakuntauudistuksen perusteelliselle käsittelylle.

 

RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson vaati vappupuheessaan maakuntavaaleja lykättäväksi eduskuntavaalien yhteyteen kevääseen 2019. Tämä olisi hänen mukaansa ”ainoa järkevä tapa”. Henriksson puhui Runebergin patsaan lakituksen yhteydessä Pietarsaaressa maanantaina.

− Eduskunta kaipaa työrauhaa. Sote- ja maakuntauudistus on aikamme suurin uudistus. Eduskunnan perusteelliselle käsittelylle pitää varata riittävästi aikaa. Meillä ei ole varaa sellaiselle uudistukselle, joka ei tuo parannuksia. Eikä meillä ole varaa kaaoksen syntymiseen maamme terveydenhuollossa, Henriksson painotti.

 

Hän arvosteli hallitusta vallan keskittämisestä sote- ja maakuntauudistuksessa.

− Päiväkirurgisten leikkausten kieltäminen joiltakin aluesairaaloilta on suuri erehdys hallituksen puolelta. Täällä Pietarsaaressa olemme itse kehittäneet sairaalaamme jo yli sata vuotta. Pärjäisimme aivan mainiosti ilman tätä hallituksen ylhäältä johtamista Helsingistä, joka koskee päivystysuudistusta ja pienempiä sairaaloita. Toimiminen tällä tavalla on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä, eikä se paranna potilaan asemaa – päinvastoin.

 


 

Henrikssonin mukaan hallituspuolueet kiirehtivät uudistusta. − Kaipaamme sellaista uudistusta, joka oikeasti antaa tasapuoliset mahdollisuudet hoitoon, ja joka helpottaa lääkärille pääsyä. Ei voi olla niin, että tämä tulee käytännössä olemaan mahdollista ainoastaan maamme suuremmissa kaupungeissa. - Näkökulma: Hallituksen, " kaksi käärmettä piippuun taktiikka", ei edusta hyviä poliittisia tapoja EU:n arvoissa. Vaaleihin tulee valmistautua, paitsi huolellisella lainsäädännöllä, myös riittävällä ajalla. Tässä kiireessä ei ole mm. laisinkaan määritelty, voivatko ministerit ja kansanedustajat asettua ehdolle maakunta vaaleissa. Sillä on alue demokratian kannalta suuri merkitys. Se on käytännössä sisäpiirin, poliittinen "pyöröovi". - KimsBlog


 
Politiikka
 
 

Oppositiopuolueet ovat huolissaan sote-

valmistelun tasosta edus­kunnassa –

annettava aikaa ja työrauha

 

Oppositiopuolueiden mukaan eduskunnan valiokunnissa ei ole kiireen takia mahdollista tehdä työtä asioihin perehtyen.

 
OPPOSITIOPUOLUEET vaativat yhteisessä kannanotossaan, että ”eduskunnan valiokunnille annetaan mahdollisuus tehdä työnsä perusteellisesti”.


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja maakuntahallinnon luomiseen tähtäävät lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä.

Tiedotteessa oppositiopuolueet muistuttavat, että riippumattomasti esityksen perustuslainmukaisuutta arvioivalle perustuslakivaliokunnalle on annettava se aika ja työrauha, jota esitysten perustuslainmukaisuuden arviointi asianmukaisella tavalla edellyttää.

Opposition mukaan valiokuntakäsittelystä on tullut viestejä, että isoja kokonaisuuksia ja vaikeita yksittäisiä kysymyksiä viedään läpi asiantuntijoita kuulematta.

Tiedotteen mukaan valiokunnilla ei ole käytännössä mahdollisuutta tehdä työtään huolellisesti ja asioihin perehtyen.


Helsingin Sanomat kertoi kaksi viikkoa sitten, että valinnan­vapaus­lailla ja muilla sote- ja maakunta­uudistukseen liittyvillä laeilla on kiire. Ne pitäisi saada hyväksyttyä ennen kesää, jotta hallitus pysyisi aikataulussaan, maakuntavaalit voitaisiin pitää lokakuussa ja uudet maakunnat pääsisivät alkuun vuoden 2020 alussa.


”TÄMÄN kokoluokan uudistusta ei voi viedä eteenpäin ilman, että asiantuntijoiden kuulemiselle on riittävästi aikaa. Kyse on ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Sote ja maakuntahallinto tulevat määrittämään julkista taloutta ja yhteiskunnan rakenteita tuleviksi vuosikymmeniksi eteenpäin”, oppositiopuolueet vaativat.

Perusteellisen ja hyvän lainvalmistelun lisäksi vaakalaudalla on eduskunnan arvovalta, oppositiopuolueet muistuttavat.


Oppositio ei hyväksy sitä, että eduskunnan päätöksenteolla ja valiokuntatyölle yritetään asettaa aikarajoja esimerkiksi hallituspuolueiden puoluekokousten perusteella.

 

HS KERTOI kaksi viikkoa sitten hallituspuolueiden toiveesta, että kaikki lait olisi paukutettu voimaan ennen keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksia, jotka ovat 8.–10. kesäkuuta. ”Eduskunnan tulee noudattaa menettelyä, jossa kansanedustajilla on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja lain sisältöihin. Sote-uudistusta viedään nyt eteenpäin menettelyllisesti kyseenalaisella tavalla, joka ei tue asianmukaista päätöksentekoa tai edistä hyvän lopputuloksen syntymistä”, oppositiopuolueet ilmoittavat.

 

Kirjoittajan mukaan pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta. Kuvassa Länsi-Pohjan keskussairaalan aula Kemissä. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Kimmo Sasi: Maakunnat voivat hoitaa kuntien

tehtävät

 

 

Ex-ministerin mielestä ’18 kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi’.

Nykyinen kuntarakenne ei toimi. Pienillä kunnilla on haasteita suoriutua tehtävistään. On koitettu pakkokuntayhtymiä ja kuntaliitoksia. On tavoiteltu 70 kunnan mallia. Olisiko nyt aika tavoitella 18 kunnan järjestelmää.

 

Väestö siirtyy maaseutukunnista maakuntien keskuskaupunkeihin. Pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta ja sosiaalitoimessa on haasteita. Monessa kunnassa saadaan vain vaivoin täytettyä yksi peruskoululuokka vuosittain.

Ensimmäinen vastaus näihin ongelmiin ovat olleet kuntayhtymät. Onkin syntynyt yli sadan organisaation sekava verkosto. Ongelmaksi on koettu, että niitä ei kukaan kunnolla kontrolloi ja demokraattinen vastuukate on heikko. Lisäksi taloudellinen rasite pienelle kunnalle saattaa olla ylivoimainen.

 

Kuntia on houkuteltu yhdistymään. Jonkin verran liikettä on saatu aikaan, mutta aivan liian hitaasti. Kuitenkin uusimmat hallintouudistukset ovat pysäyttäneet kuntaliitokset lähes tyystin.

Jyrki Kataisen hallituksen suuri tavoite oli uudistaa kuntarakenne 70 vahvaan kuntaan perustuvaksi. Muutosprosessi epäonnistui perusteellisesti. Kokoomuksellakaan ei ollut rohkeutta pakkoliittää Espoota Helsinkiin.

Lisäksi voidaan kysyä, eikö tämä uudistus olisi ollut vain välivaihe suurempaan kuntauudistukseen. Kun maakuntien heikkoja kuntia, joista väestö pakenee, olisi yhdistetty, ei näistä kunnista olisi tullut pysyvästi elinkelpoisia.

 

Luontainen kehitys väistämättä johtaa siihen, että tarvitaan hallintojärjestelmä kullekin laajalle työssäkäyntialueelle. Vain sen puitteissa palvelut ja alueellinen suunnittelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Eli vahva maakuntatason päätöksenteko-organisaatio siis tarvitaan.

Nämä heikot kunnat olisivat ennemmin tai myöhemmin kuitenkin ajautuneet keskuskunnan syliin. Yliopistokaupunkien ympäristökuntia, jotka ovat alueellisen suunnittelun kannalta suurin ongelma, ei ole kyetty yhdistämään keskuskaupunkiin. Se onnistuu vain maakuntakunnan kautta.

Mutta tarvitaanko Suomen kokoisessa maassa kolme hallintotasoa ja kolme verottajaa. Mielestäni se olisi yliorganisointia. Mutta mikä näistä on tarpeettomin. Mielestäni kunnat.

Maakunnat voivat periaatteessa aivan hyvin hoitaa kaikki kuntien nykyiset tehtävät. Tehokkain palvelutakenne saadaan, kun sote-, koulutus-, liikenne- ja kulttuuripalvelut suunnitellaan maakuntakohtaisesti.

 

Maakunnalliselle päätöksenteolle pitää kuitenkin olla demokraattinen markkinatalouskontrolli. Jos jollakin alueella ei tarjota palveluita kysyntää vastaavasti, on yksityisillä toimijoilla oltava mahdollisuus täyttää tämä tarjontavaje. Jos Länsi-Lapissa ei saa terveyspalveluita, on yksityisellä oltava mahdollisuus tarjota niitä siellä tiukoin ehdoin.

Pienissä kunnissa luottamusmiehet ovat voimavara. Kunnilla on myös historiallinen identiteetti. Siksi ottaisin niiltä pois kaikki lakisääteiset tehtävät, mutta en lakkauttaisi niitä. Maakunta voisi antaa niille sopivia paikallisia tehtäviä ja varata jonkinlaisen määrärahan näihin tehtäviin.

Pitääkö meidän olla huolissaan suurista kaupungeista ja kaupunkipolitiikasta. Ei lainkaan. Maakuntavaalit ovat demokraattiset vaalit, joissa ei ole kuntakiintiöitä eikä pitkiä listoja. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ”pormestari” ja moni keskeinen henkilö tulee suurimmasta kaupungista. Maakunnista tulee varsin pitkälle keskuskaupunkijohtoisia. Näin keskuskaupungit maakunnassa saavat lisää voimavaroja elinvoimapolitiikan harjoittamiseen.

 

Jos Suomen halutaan tehokas hallintojärjestelmä, pitäisi seuraavan hallituksen kirjata ohjelmaansa aikataulu, jolla kuntien loput tehtävät siirretään maakunnille ja myös päätös perustuslain uudistamisesta tältä osin. Kahdeksantoista kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi.

 

Kirjoittaja on seurannut läheltä kuntauudistuksen eri vaiheita.

 


 

Hallituksen esitys maakuntahallinnoksi on varsin erikoinen. Maakunnilla ei ole todellista itsehallintoa ilman verotusoikeutta ja toiminta tapahtuu ministeröiden tiukassa ohjauksessa. Mutta onkin muistettava, että kyse on evoluution ensimmäisestä vaiheesta. Maakuntien hallinto ja talous on ensi vaiheessa ohjattava ammattitaidolla siten, että se on tehokasta ja vastuullista. Kun uusi hallinto on saatu käynnistymään, sen jälkeen tulee aika antaa maakunnille verotusoikeus ja lisää tehtäviä.


 
Sunnuntai    |   Jari Tervon kolumni
 
 

Ei politiikka ole rikki, vaan poliitikot ovat

taitamattomia

 

Politiikka oli Suomessa rikki silloin, kun Neuvostoliitto kertoi, ketkä ovat kelvollisia hallitukseen. Noihin aikoihin verrattuna Suomi on vapaa tekemään, mitä tahtoo, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo.

 

 
KYLLÄ kannatti elää nähdäkseen tämän. Kulttuuri­ministeri Sampo Terho tyrmistyi politiikan rumuudesta, likaisuudesta ja petollisuudesta. Ministerin eettistä hyvinvointia järkytti hänen puolueensa kansanedustajan Kaj Turusen loikka kokoomukseen.


Virkistän muistia. Tämä on sama Terho, joka osallistui poliittisen äskeishistoriamme suurimpaan joukkoloikkaan perussuomalaisista suoraan tyhjyyteen, jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan Siniseksi tulevaisuudeksi. Puolue on kamppaillut mielipidemittauksissa virhemarginaalin selättääkseen, mutta toistaiseksi jälkimmäinen on pärjännyt paremmin.

Terhon mielestä kokoomus vehkeili Turusen tapauksessa. Kävin tarkistamassa asian lähdeteoksista. Kyllä, poliittisten puolueitten nimenomaisena tarkoituksena on kerätä jäseniä ja äänestäjiä. Sitä kokoomus näyttää tässä tapauksessa tehneen. Terho yrittää asian vierestä huutamalla tukkia vuodon puolueestaan.

KANSANEDUSTAJAN loikka on poliittisessa kulttuurissamme aina ohikiitävä tuokio, jolloin moraalinen paremmisto pui nyrkkiä luikurille ja uhkaa häntä äänestäjien pitkällä muistilla. Yksittäisen Turusen loikka on mitätön verrattuna pääministeri Juha Sipilän perustamaan osto- ja myyntiliikkeeseen.

Hallituksen sote-esityksen kohtalo killuu muutaman äänen varassa eduskunnassa. Asiasta äänestettäneen kesäkuussa. Pääministeri Sipilä käynnisti viikolla neuvottelut ruotsalaisen kansanpuoleen ja kristillisdemokraattien kanssa hallituksen esityksen kannattamisesta. Tuskin pääministerikään kuvittelee, että tukea tulee prosessikaaviota näyttämällä. Lehmän esitteleminen ja sen kauppaaminen olisi jo jotain.


Politiikka oli Suomessa rikki silloin, kun Neuvostoliitto kertoi, ketkä ovat kelvollisia hallitukseen. Noihin aikoihin verrattuna Suomi on vapaa tekemään, mitä tahtoo. Kun vain löytyisi tekijöitä.

Ruotsalaiset ja kristilliset eivät heti innostuneet pääministerin tanssiin kutsusta. Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, mutta politiikassa taas kaikki on jopa välttämätöntä. Joutuuko Sipilä vielä viime hetkillä nöyrtymään ja keskustelemaan Paavo Väyrysen kanssa tämän sote-äänestä? Sen hinta on korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.

MEDIASSA kerrotaan soten olevan loppusuoralla. Se on vähintään kohtuullista, koska neljä vuotta sitten se oli jo maalissa. Silloin sekä hallitus että oppositio pääsivät sote-sopuun.

”Tänään on tehty Suomen tulevaisuuden kannalta suuri ratkaisu. Suomalaiset puolueet ovat löytäneet toisensa. Olemme löytäneet yhteisen sävelen, jolla tulemme uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluita.”

Näin julisti pääministeri Jyrki Katainen maaliskuussa 2014. Nyt on varmaan sitten meneillään jatkosote.
 

Näkökulma: Olemme nyt nähneet Väyryseltä näytelmän, näytelmän jälkeen useiden vuosien jälkeen. Nyt tuli Väyryselle seinä vastaan, ja on aika taas uusille näytelmille. - Tässä on nyt kysymyksessä Väyrysen politiikan eheys, sen jatkumo. Mutta myös yhdestä sote äänistyksen äänestä - hallitukselle ja keskustapuolueelle tyylikäs torjuntavoitto; kaiken poliittisen suhmuroinnin jälkeen! Lykkyä tykö - vilpittömästi! Näin ei voi enää jatkua. - KimsBlog


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Hallituksen loppusuora voi olla pitkä ja

mutkainen

 

Hallituksen kompuroidessa puheeksi nousevat usein ennenaikaiset eduskuntavaalit. Se on mahdollinen mutta ei kovin todennäköinen vaihtoehto.

 
KEVÄÄLLÄ linnut muuttavat ja kansanedustajat vaihtavat edus­kunta­ryhmää. Jälkimmäiselle otollisin aika on ­tosin vain kerran neljässä vuodessa, kun tulevat vaalit alkavat jo siintää horisontissa.


Jokainen siirtymä on oma tarinansa ja jokaisen keskushenkilö oma persoonansa, mutta niille voi nähdä yhteisen selittäjän. Jos aikoo olla ehdolla seuraavissa vaaleissa, nyt alkaa olla korkea aika hahmottaa, millä listalla se pitäisi tehdä.

Kesällä edessä ovat puoluekokoukset. Nyt kootaan jo ehdokaslistoja maakuntavaaleihin ja hahmotellaan listoja myös eduskuntavaaleihin.

Hallituksen näkökulmasta kalenteri näyttää kovin toisenlaiselta. Suuret lakipaketit – kuten sote- ja maakuntauudistus – pitäisi viedä läpi vuoden alkupuoliskolla ja budjetti loppupuoliskolla.
 

Jos hallituspuolueiden eduskuntaryhmät alkavat rispaantua reunoilta, se vaikeuttaa niukan enemmistön turvin etenevän hallituksen elämää.

Erityinen murhe on sinisten ryhmä, koska kannatusmittaukset eivät lupaa ­hyvää seuraavissa vaaleissa. Edellisten vaalikausien patenttikonsti eli puolueen hyppääminen loppusuoralla oppositioon ei sekään helpottaisi tilannetta.


Hallituksen vaikeuksista tehdään usein johtopäätös, että ennenaikaiset vaalit olisivat luonteva vastaus. Se on mahdollinen mutta ei todennäköinen vaihtoehto.

Vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut perustuslaki on osoittautunut varsin toimivaksi myös yllättävissä tilanteissa. Sen henki on, että ennen uusia vaaleja pitää kokeilla monta muuta vaihtoehtoa.



Jos pintaremontti ei riitä, eduskuntaryhmien pitää etsiä vaihtoehtoisia hallituspohjia enemmistöhallitukselle tai enemmistön sietämälle vähemmistöhallitukselle.

Vasta näiden yritysten jälkeen uusista vaaleista tulee realistinen vaihtoehto. ­Todennäköistä kuitenkin on, että niin pitkälle ei mennä. Puolueiden pitäisi pystyä tekemään tehokasta työtä enemmän kuin kolme vuotta vaalikaudessa.
 
 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.

 


 

Kääriäisen mukaan kaupungistuminen on maailmanlaajuinen kehityssuunta. – Kaupungistuminen on megatrendi ja sitä vastaan taistelemisessa sinänsä ei ole mitään viisautta eikä se tuo mitään tuloksiakaan. Kansanedustajan mukaan eriytymistä on kuitenkin hidastettava ja tasoitettava. Hän toivoo, että alueiden kehittämisestä linjataan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. - Näkökulma: Tässä tulee sote suunnitelman virheelliset alueelliset lähtökohdat; koko kansan silmien eteen. Maakuntajako (18) on lähtökohtaisesti puhtaasti keskustan oma poliittinen eloonjäämisoppi! Kun talousmaantiedettä ei voi muuksi muuttaa (C21) ; sekoitetaan pakka, ja luodaan keskustalle edullisempi, poliittinen eloonjäämis mahdollisuus. Miksi Etelä-Suomen kaupunkikasvukeskusten pitäisi rahoittaa tämä sotkuinen sote/ maakuntasuunnitelma!? - MIKSI? - KimsBlog

 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee nyt sote-uudistusta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kimmo Sasi ennakoi sote-uudistusta: Vielä

yllätyksiäkin?

 

 

Perustuslakivaliokunnan entisen puheenjohtajan mielestä esitys on nyt huolellisesti valmisteltu.

Entinen ministeri ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) on analysoinut sote-uudistuksen tilannetta Nykypäivä-lehden kolumniinsa Meneekö sote läpi?. Sasi toimi 2003-2011 puheenjohtajana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka nyt käsittelee asiaa.

 

– Perustuslakivaliokunta on todennut, että sote-järjestelmän uudistamiselle on perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita. Valiokunta on kuitenkin kolmesti tyrmännyt uudistusesitykset. Jos se nytkin tyrmää sille annetun valinnanvapauslakiesityksen, merkitsee se uudistuksen valmistelun päättymistä. Vakuutuksiin perustuva terveydenhuolto lisääntyisi merkittävästi, Kimmo Sasi aloittaa.

Hän käy läpi uudistuksen lähihistorian. Ensimmäisen kerran perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-uudistuksen siksi, että viidessä terveydenhuollon pakkokuntayhtymässä yli puolella kunnista oli alle yhden prosentin äänivaltaosuus.

 

Toisella kerralla tyrmäys perustui siihen, että 19 pakkokuntayhtymän mallissa edelleen 40 kunnan ääniosuus oli alle yksi prosentti. Valinnanvapauslakiesityksen valiokunta tyrmäsi, kun julkiset sote-keskukset piti yhtiöittää eikä julkisen vallan ohjaus ollut riittävän selkeä.

– Hallituksen uusi esitys on pyritty valmistelemaan mahdollisimman hyvin valiokunnan lausunto huomioon ottaen. Maakunnan liikelaitosten sote-keskuksia ei tarvitse yhtiöittää. Maakunnalla on oltava sote-keskus ja konkurssiuhkaa ei ole. Myös sote-keskusten tehtäviä on muutettu niin, ettei ongelmia pitäisi olla julkisten hallintotehtävien siirron suhteen, Kimmo Sasi toteaa.

– Perimmiltään kysymys on siitä, turvaako uudistus riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Eduskunnalla on tässä suhteessa laaja harkintavalta. Perustuslaista ei myöskään johdu velvoitetta tehdä paras mahdollinen järjestelmä. Huononkin voi tehdä, mutta siitä seuraa poliittinen vastuu.

Sasin mukaan sote-asiantuntijoiden näkemyksellä on tosiasiallista vaikutusta valiokunnan harkintaan.

– Kun asiantuntijat äänin 3-1 suhtautuivat edellisellä kerralla kriittisesti uudistukseen, vaikutti se merkittävästi valiokunnan suhtautumiseen. Nyt vaikuttaa siltä, että sote-asiantuntijoiden enemmistö kannattaa uudistusta. Valiokunta tuskin siis tyrmää uudistusta.

Yksittäisistä kysymyksistä hänen mukaansa syntyy pohdintaa.

 

– Vahvistaako vai heikentääkö uudistus yhdenvertaisuutta? Viimeksi valiokunta oli huolissaan siitä, että uudet palvelut syntyvät kasvukeskuksiin ja tämä aiheuttaa epätasa-arvoa. Nyt kuitenkin ollaan siirtymässä hallinnollisesta ohjauksesta kysyntä ja tarjonta -perusteiseen malliin. Maakunnat jo nykyisillä terveyskeskuksilla turvaavat kattavan peruspalvelun.

– Monessa kunnassa pelätään, että maakunta karsii palveluita. Tällöin yksityisen palvelutuotannon avulla palvelut voidaan turvata, jos todellinen tarve on riittävä. Asutuskeskuksiin syntyy varmasti palvelutarjontaa. Se taas puolestaan johtuu siitä, että julkinen palvelutarjonta on nykyisin niissä riittämätöntä. Näin uudistuksen pitäisi merkittävästi lisätä yhdenvertaisuutta.

– Valiokunta on katsonut, että tehtävien antaminen sote-keskuksille on julkisen hallintotehtävän siirtämistä yksityiselle. Tämä kanta on kiistanalainen. Lääkärin ammatillista toimintaa ei pidä katsoa julkiseksi hallintotehtäväksi eikä sitä nykylainsäädännössä, ottaen huomioon menettelytapasäännökset, sellaiseksi katsota.

 

– Sen ratkaisuna ei nähty sitä, että julkisen sektorin houkuttelevuutta parannettaisiin. Siirtyminen olisi pitänyt estää niin, ettei työmahdollisuuksia sallita luotavan yksityiselle sektorille, vaikka perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden valita työnsä, Sasi toteaa.

 

– Sote-uudistuksen perustuslakiarvioinnissa voi vielä pulpahtaa yllättäviäkin argumentteja. Mutta jos valiokunta katsoo uudistuksen koko kuvaa, pitäisi näin huolelliseen valmisteluun perustuvan esityksen läpäistä pääosiltaan perustuslakivaliokunnan seula.