– Meille luonnollisia yhteistyökumppaneita, kun katsoo oppositiopolitiikkaa, ovat vihreät ja vasemmistoliitto. Mutta ei taida olla realismia, että sieltä löytyisi enemmistöhallituksen pohjaa. Ja tavoitteena minulla on, jos me olemme mukana, se, että saadaan enemmistöpohjainen hallitus, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Verkkouutisille.


 
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Antti Rinne: Punavihreä hallitus ei ole

realismia

 

 

SDP:n puheenjohtajan mukaan puheet puolueen valtakamppailusta ovat kilpailijoiden pötypuhetta.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan punavihreä hallitus ei ole realismia, vaan hallituksen muodostamiseen tarvitaan kaksi isoa puoluetta.

 

– Meille luonnollisia yhteistyökumppaneita, kun katsoo oppositiopolitiikkaa, ovat vihreät ja vasemmistoliitto. Mutta ei taida olla realismia, että sieltä löytyisi enemmistöhallituksen pohjaa. Ja tavoitteena minulla on, jos me olemme mukana, se, että saadaan enemmistöpohjainen hallitus, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Verkkouutisille.

 

Rinne palasi tänään perjantaina eduskuntaan pitkältä sairauslomalta.

Rinne sanoi tällä viikolla Iltalehden haastattelussa, ettei hän ottaisi kokoomusta eikä keskustaa hallitukseen.

– Totesin, että nykykokoomusta ja -keskustaa. Viittaan sillä siihen, että tämä politiikka ei voi jatkua, jota hallitus on tällä vaalikaudella vienyt eteenpäin.

Tarkoittaako tämä, että et siis suljekaan keskustaa ja kokoomusta hallituksesta?

– No, jos lukee tarkalleen tätä Iltalehdenkin haastattelua, niin siellä todetaan, että realismia on kuitenkin se, että kaksi isoa puoluetta, joista toivottavasti demarit on toinen, on hallitusta muodostamassa.

Rinteen mukaan eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa, ja SDP haluaa kääntää tämän suunnan. Lisäksi tarvitaan sellaisia investointeja, jotka vahvistavat työllisyyttä 2020-2030-luvuilla.

– Me emme halua uhrata pelivaraa veronkevennyksiin, joille ei ole perusteita. Me haluamme, että huolehditaan siitä, että ikäihmiset saavat palveluita, varhaiskasvatus on maksutonta, toisen asteen koulutus on maksutonta.

”Terveydestä on kerrottu, kun tietoa on tullut”

SDP:n puheenjohtajan terveydentilasta on tullut esille uusia tietoja lehtihaastatteluissa kuin mitä SDP ja Rinne olivat aiemmin tiedottaneet. Pitkin tammikuuta Rinteen tiedotettiin toipuvan keuhkokuumeesta, vaikka SDP:n johtaja makasi nukutettuna sairaalassa Espanjassa sydänpussitulehdusdiagnoosin vuoksi. Sepelvaltimon tukoksesta ja sairaalabakteerista kerrottiin vasta 21. tammikuuta.

Kuinka tieto terveydentilastasi kulkeutui Espanjasta Suomeen?

– Nyt minä en oikein ymmärrä kysymystä. Me olemme kertoneet ulos sen mukaan, kun on tullut tietoa terveydentilastani. Samantien sitä on kerrottu ulos. Tämä koko juttuhan lähti liikkeelle siitä, että Espanjassa 26. päivä (joulukuuta) menin sairaalaan sen takia, että oli keuhkokuume. Se todettiin siellä ja sitten pari päivää myöhemmin, kun tila ei parantunut, vaikka keuhkokuumeeseen liittyvät arvot paranivat, pyysin lisätutkimuksia. Silloin siellä todettiin, että oli sydänpussitulehdus ja pistettiin nukutukseen pariksi päiväksi. Sitten kun Suomeen tultiin 12. päivä (tammikuuta), tehtiin niiden tietojen pohjalta, jotka vaimoni kertoi silloin lääkärille, varjoainekuvaus ja sen jälkeen todettiin, että on tarve pallolaajennukselle ja se tehtiin. Kaikki tämä on kerrottu sitä mukaa, kun on tieto tullut. Ei minulla mitenkään ollut ennen 12. päivää tietoa, että oli sepelvaltimotauti, Rinne vastaa.

 

Iltalehdelle Rinne kertoi tällä viikolla, että hän oli Espanjassa nukutettuna lähes koko hoitojakson, kaksi viikkoa, ja hänet tuotiin nukutettuna ambulanssilennolla Suomeen 11. tammikuuta. Lisäksi Rinne myönsi, että hän oli saanut sepelvaltimotaudin seurauksena myös sydäninfarktin.

Rinne kertoo, että hänen vaimonsa Heta Ravolainen-Rinne kertoi Espanjasta tiedot Rinteen terveydentilasta Rinteen avustajalle, viestintävastaava Dimitri Qvintukselle, kun Rinne itse oli nukutettuna. Qvintus on hoitanut tiedotuksen Rinteen puolesta.

Iltalehden tietojen mukaan tiedot Rinteen terveydentilasta pimitettiin, koska puolueen sisällä oli alkanut valtakamppailu.

Oliko syynä niukkaan tiedottamiseen puolueen sisäinen valtakamppailu?

– Meillä ei ole mitään sisäistä valtakamppailua. Tuo on kilpailijoiden pötypuhetta, Rinne sanoo.


  

 

”Katastrofi” – Professori summasi sote-

tilanteen yhdellä sanalla Ylellä

 
Luotu: 
25.2.2019 14:37

  • Kuva: Pekka Lassila / Alma Media
    Kuva
    ”Ei tämä todellakaan ole oikea tapa valmistella. Tämä on todella katastrofi”, professori Heikki Hiilamo sanoo hallituksen sote-työn tilasta. Arkistokuva.
 
|

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiivisti ytimekkäästi sanomansa, kun häneltä kysyttiin arviota hallituksen suuren sote-uudistuksen tilanteesta Ykkösaamun radiohaastattelussa maanantaina.

 

”Jos sanalla sanoo, niin katastrofi”, Hiilamo kuvasi sote-työn tilaa.

 

Kuten eduskunnan sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) kuvasi lähetyksessä, on hänen valiokunnallaan kaikkiaan kuusi päivää aikaa – tämä päivä mukaan lukien – saada tehtyä sote-lakiesityksiin perustuslakivaliokunnan vaatimat korjaukset. Hallituksen vastausta perustuslakivaliokunnan korjauslistaankin odotetaan vasta tiistaina, joten aikataulu on todella tiukka.

 

 

”5.3. pitää olla kaikki esitykset suuren salin pöydällä”, Kiuru sanoi.

Hiilamo tarkensi Ylen lähetyksessä, mitä tarkoitti katastrofilla. Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta on nyt ollut aivan liian suuressa roolissa lainvalmistelun loppuvaiheessa. Perustuslailliset kysymykset olisi hänen mukaansa pitänyt huomioida ja sovittaa yhteen sote-tarpeiden kanssa jo aiemmassa vaiheessa.

 

”En pidä tarkoituksenmukaisena esimerkiksi sitä, että perustuslakivaliokunnalla on näin keskeinen rooli sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Lainvalmistelun pitäisi olla sellaista, että siellä nämä kaikki asiantuntijat kuullaan ja kuunnellaan – ja käydään siinä vaiheessa myös dialogi perustuslakiasiantuntijoiden ja substanssiasiantuntijoiden välillä.”

 

Tällöin lakiesitykset voitaisiin valiokunnissa käsitellä ”vähän kevyemmällä” menettelyllä, Hiilamo jatkoi.

”Tässä on nyt kuultu 70 asiantuntijaa taas uudelleen tässä kolmannellakin kierroksella pevassa [perustuslakivaliokunta]. Ei tämä todellakaan ole oikea tapa valmistella. Tämä on todella katastrofi.”

Krista Kiurun mainitsema valiokuntien mietintöjen määräaika ei ole aivan ehdoton, sillä päivämäärästä voidaan poiketa eduskunnan puhemiehistön päättämällä poikkeusmenettelyllä, jos soten käsittely näyttää viivästyvän. Lue lisää: Sote nytkähti: Aika käy silti vähiin – ”5.3. on kaikille yhteinen deadline”

*

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 

”Perustuslakivaliokunta painottaa, että kyse on suomalaisen hallintohistorian suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellisestä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sittemmin annettujen hallituksen vastineen, sitä täydentävien selvitysten ja kirjelmien sekä niiden niiden liitteiden laajuus olisi jo sellaisenaan puoltanut täydentävän esityksen antamista”, valiokunta linjaa lausunnossaan.


 

 

Asiantuntijat perkasivat

perustuslakivaliokunnan lausunnon:

”Harvinaisen vahvat moitteet hallitukselle”

 
Luotu: 
24.2.2019 11:14

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan "valtioneuvoston vakavaa huomiota" muutamiin hallinnollisiin menettelytapoihin.
 
|

Perustuslakivaliokunnan perjantaina julkistamassa sote-lausunnossa on ”harvinaisen vahvat moitteet” Juha Sipilän (kesk) hallitukselle siitä, ettei prosessi ole kaikilta osin ollut hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Näin arvioivat oikeustieteen professori Pauli Rautiainen ja HUS:in entinen toimitusjohtaja, sdp:n eduskuntavaaliehdokas Aki Lindén.

 

Rautiainen nostaa lausunnosta tältä osin esiin kaksi asiaa: valmistelun yhteydessä hallitus on täydentävän esityksen antamisen sijaan tuonut eduskuntaan muutoksia ministerin kirjeellä ja lisäksi hyvän lainsäädäntötavan näkökulmasta olisi ollut perusteltua tuoda muutokset eduskuntaan täydentävällä esityksellä nyt valitun vastinemenettelyn sijaan.

 

 

 

Pauli Rautiainen@PauliRautiainen
 
 

Huomioita perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta: olisi ollut perusteltua hyvän lainsäädäntötavan näkökulmasta tuoda muutokset eduskuntaan täydentävällä esityksellä nyt valitun vastinemenettelyn sijaan.

 
See Pauli Rautiainen's other Tweets
 

 

 

Pauli Rautiainen@PauliRautiainen
 
 

Huomioita perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta: valmistelun yhteydessä hallitus on täydentävän esityksen antamisen sijaan tuonut eduskuntaan muutoksia ministerin kirjeellä. Perustuslaki ei tunne tällaista menettelyä eikä perustuslakivaliokunta pidä toimintaa hyväksyttävänä

 
22 people are talking about this
 

 *

”Perustuslakivaliokunta painottaa, että kyse on suomalaisen hallintohistorian suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellisestä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sittemmin annettujen hallituksen vastineen, sitä täydentävien selvitysten ja kirjelmien sekä niiden niiden liitteiden laajuus olisi jo sellaisenaan puoltanut täydentävän esityksen antamista”, valiokunta linjaa lausunnossaan.

 

Perustuslakivaliokunta huomauttaa lisäksi, että perustuslaki ei tunne ministerin kirjettä hallituksen esityksen muuttamismenettelynä, eikä perustuslakivaliokunta pidä menettelyä hyväksyttävänä. 

”Näin mittavassa hankkeessa merkittävien sisällöllisten muutosten tekemisen olisi tullut sen sijaan perustua hallituksen täydentävän esityksen antamiseen, mikä mahdollistaa paitsi valtioneuvoston toimintaan kohdistuvan oikeuskanslerin valvonnan myös eduskunnan täysistunnon poliittisen keskustelun”, valiokunta sanoo.

 

Aki Lindén nostaa esiin myös valinnanvapauspilotteja koskevan lausunnon kohdan.

Perustuslakivaliokunta pitää erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilottien avulla. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että valinnanvapauspilottien toteuttamiseen oli talousarviossa varattu määräraha, ja sosiaali- ja terveysministeriö oli tehnyt päätökset valinnanvapauden pilottialueista. 

”Perustuslakivaliokunta kiinnitti valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että sekä lausunnossa PeVL 26/2017 vp arvioitu valinnanvapauslakiehdotus (HE 47/2017 vp) että keväällä 2018 annettu uusi valinnanvapauslakiehdotus oli todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta säätämisjärjestykseen vaikuttavalla tavalla ongelmalliseksi. Valiokunnan mielestä oli epäselvää, millä oikeudellisilla perusteilla pilotointia koskevat päätökset oli tällaisessa sääntelytilanteessa tehty”, lausunnossa sanotaan.

 

Lindénin mukaan kyseessä ovat poikkeuksellisen vakavat moitteet hallitukselle.

”Lausunnon lopussa valiokunta antaa harvinaisen vahvat moitteet hallitukselle siitä, että koko prosessi ei ole ollut hyvän lainsäädäntötavan mukaista. Kun itse olin valtion virkamies eli lääninlääkäri, jonka tehtäviin kuului läänin alueen terveydenhuollon valvonta, tarkoitti sanonta ”kiinnittää vakavaa huomiota” varsin painavaa moitetta, joka annettiin yleensä vakavista rikkeistä”, hän kommentoi blogissaan.

 

Hän huomauttaa lisäksi, että suuri asia perustuslakivaliokunnan lausunnossa on se, että sen mukaan maakunnan tulee aidosti ja oikeasti varmistaa kansalaisten palveluiden saanti. Tämä edellyttää Lindénin mukaan omia tiloja, laitteita ja henkilöstöä myös niissä palveluissa, jotka ”menevät markkinoille”. 

 

”Tämä johtuu siitä, että kysymys on kansalaisten peruspalveluista, kouluun verrattavista. Ei niitä voi jättää suunnitellussa laajuudessa markkinoiden armoille. Kysymys ei ole enää vain siitä, että syntyykö jossain joskus ns. markkinapuutetilanne, vaan maakunnan tulee aidosti luoda ”kattava varajärjestelmä”, jotta kansalaisten palvelut turvataan. Nämä siis markkinoilla toimivien yritysten ja maakunnan omien markkinoilla olevien yksiköiden lisäksi. Tämä on iso asia, joka mullistaa koko lain. Ei sitä uudelleen parissa päivässä kirjoiteta. Todennäköisesti yritetään selvitä taas jollain sanamuotojen muutoksella”, hän kirjoittaa.

HUSin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kiinnittää huomiota samaan asiaan. Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä ollut mietintöluonnos jättäisi maakunnan erilliseen päätöksentekomenettelyn varaan puuttua niin sanottuun markkinapuutetilanteeseen. 

 

”Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että palveluista maksettavia korvauksia koskevat laskelmat ja säännökset eivät ole perustuneet maakunnan liikelaitoksen toiminnan mitoittamiselle siten, että liikelaitoksen velvollisuus ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa on varmistettu. Perustuslakivaliokunnan kanta merkitsee sitä, että maakuntien liikelaitoksen rahoitus on mitoitettava uudestaan ja että maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten rahoitusperiaatteet tulevat eroamaan toisistaan. EU-oikeuden edellyttämän kilpailuneutraliteetin kannalta tällainen asetelma on hyvin haastava eikä rahoitusperiaatteiden uudelleen laskeminen parissa viikossa ole sekään helppoa”, hän arvioi Puheenvuoron blogissaan.

*

Lue lisää:

Päivi Nergin sote-näkemys hämmentää: ”Miksi hallitus ja virkamiesjohto jatkuvasti viittaavat kintaalla oikeudellisille neuvoille”

 


 

Perustuslakivaliokunnassa istuva rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei usko, että eduskunta ehtii enää äänestää sote-uudistuksesta. ”Kyllähän tässä aika jää vähiin. Mun veikkaus on se, että eduskunta ei ehdi äänestää. Meillä on aikaa kolme viikkoa. Melkein mahdoton tehtävä edessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalla.”


 

 

”Hallitus on pelännyt sitä” – Yle: Anna-Maja

Henrikssonin mukaan tämä eduskunta ei enää

äänestä sotesta

 
Luotu: 
23.2.2019 11:40

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Anna-Maja Henriksson.
 
|

Perustuslakivaliokunnassa istuva rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson arvioi Juha Sipilän (kesk) hallituksen sivuuttaneen sote-uudistukseen liittyvien valinnanvapauslakien notifioinnin, koska on pelännyt, että EU:sta tulee ”väärä vastaus”.

 

”Tästä (notifioinnista) on puhuttu varmasti pari vuotta ainakin. Hallitus on koko ajan sivuuttanut tämän asian. Niin ei voi tehdä. Hallitus on pelännyt sitä, että se vie aikaa tältä uudistukselta niin, ettei sitä ehditä tehdä tämän hallituskauden aikana. No nyt me ollaan tässä ja tämä ongelma on sylissä. Toinen selitys voisi olla se, toivon että se ei ole näin, että ollaan huolestuneita siitä, että saadaan väärä vastaus. Että sanotaan, ettei tämä käykään. Silloin koko tämä valinnanvapausmalli täytyisi muokata uudelleen”, Henriksson kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

 

Notifioinnissa on kyse EU:n komission tekemästä ennakkotarkastuksesta sellaisissa lakihankkeissa, jotka mahdollisesti ovat ristiriidassa EU:n kiellettyjen valtiotukisäädösten kanssa. On epäilty, että sote-markkinoilla yksityisten yritysten rinnalla kilpailevat ja toimivat maakunnalliset liikelaitokset voisivat rikkoa valtiotukisäädöksiä, koska liikelaitokset eivät voi mennä konkurssiin.

 

 

Henriksson muistuttaa, että valinnanvapauslakien notifioinnin puolesta on vahvasti puhunut muun muassa Korkein hallinto-oikeus.  KHO:n mukaan koko sote-uudistus ei lepää oikeudellisesti vakaalla pohjalla, jos asiaa ei selvitetä notifioinnilla.

Perustuslakivaliokunta katsoi perjantaina antamassaan lausunnossa, että jäljellä on kaksi vaihtoehtoa: ”oikeudellista epävarmuutta vähennetään” notifikaatiolla tai vaihtoehtoisesti valinnanvapauden voidaan ”merkityksellisesti määriteltävin osin soveltaa vasta”, kun komissio on ennakkotarkastuksessa siihen luvan.

*

Henriksson ei usko, että eduskunta ehtii enää äänestää sote-uudistuksesta.

”Kyllähän tässä aika jää vähiin. Mun veikkaus on se, että eduskunta ei ehdi äänestää.  Meillä on aikaa kolme viikkoa. Melkein mahdoton tehtävä edessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalla.”

*

Lue lisää:

Annika Saarikko uskoo edelleen soteen: ”Työ on kova”

Professori väänsi sen rautalangasta: Valinnanvapaus on pantava EU:n syyniin – ”Ei tässä jää muuta vaihtoehtoa”

Sote-uudistus: Tätä perustuslakivaliokunnan EU-kanta tarkoittaa – Valinnanvapaus voi lykkääntyä

 


 

Todennäköisesti soten kaatuminen johtaisi laajaan julkiseen keskusteluun myös perustuslakivaliokunnan toimivuudesta. Viime aikojen kaikki soteuudistusesitykset ovat osoittautuneet perustuslain vastaisiksi. Nykyisissä hallituspuolueissa arvioidaan, että tiukasti perusoikeuksia korostava perustuslain tulkinta estää tekemästä uudistuksia.


  

 

Hallituspuolueet varautuvat soten

kaatumiseen - omat mallit jo teossa

 

Kukaan ei uskalla vielä arvioida, valmistuuko sote ennen vaaleja vai ei. Jos sote kaatuu, keskusta hylännee valinnanvapauden ja kokoomus maakuntahallinnon.

 

Sote-uudistus
Perustuslakivaliokunta kokoontui ylimääräiseen SOTE-kokoukseen puheenjohtaja Annika Lapintien johdolla eduskunnassa 11. helmikuuta
Perustuslakivaliokunta kokoontui ylimääräiseen SOTE-kokoukseen puheenjohtaja Annika Lapintien johdolla eduskunnassa 11. helmikuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva
 

Soten mahdollisuus valmistua ennen vaaleja heikkenee tunti tunnilta. Näin arvioi kokenut hallituspuolueen kansanedustaja Ylelle.

 

Aika voi loppua kesken. Suomen suurin uudistus, sosiaali- ja terveysuudistus, on parhaillaan perustuslakivaliokunnan tarkasteltavana. Sen jälkeen sitä käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Eduskunnan olisi vielä äänestettävä soten puolesta. Myös esitystä täydentäviä lakeja maakuntien tehtävistä ja valvonnasta olisi ehdittävä hyväksyä.

Mutta myös hallituspuolueet valmistautuvat jo siihen, että sote-esitys kaatuu.

Entä jos näin tapahtuu? Poliittisesti se olisi hallitukselle valtava arvovaltatappio.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden kannalta kaatuminen ei välttämättä tarkoittaisi kriisiä.

 

1. Mitä tapahtuisi hallituksen esitykselle?

Hallituksen malli on kompromissi, jonka molemmat suuret hallituspuolueet joutuivat hyväksymään. Jos sote nyt kaatuu, hallituksen esittämä malli todennäköisesti unohdetaan.

Keskusta sai esitettyyn malliin maakuntahallinnon. Maakunnat järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut ja saisivat paljon muita tehtäviä, kuten työvoima- ja elinkeinopolitiikan. Maakuntahallinto jakaa kokoomuslaisia.

 

– Jos tämä raukeaa ja mennään omilla vaihtoehdoilla vaaleihin, tottakai joudumme kokoomuksessakin miettimään, onko tämä maakuntaitsehallinto sellainen ja juuri tällaisena, jonka me haluamme osaksi tulevaa uudistusta, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) sanoo.

Kokoomus sai hallituksen malliin valinnanvapauden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat saisivat valita, menevätkö hoitoon yksityiseen vai julkiseen sote-keskukseen. Keskustan malliin se ei kuulu.

– Emme me nyt sellaisia valtavia valinnanvapaus-faneja keskustassa ole, naurahtaa keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen.

– Keskusta ajaa eduskuntavaaleissa ja vaalien jälkeen maakuntapohjaista sote-ratkaisua. Päävastuu pitää olla julkisella sektorilla ja yksityinen nähdään täydentävänä, vaikkapa palveluseteleillä, Kurvinen luonnehtii.

 


 

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen, keskustan Antti Kurvinen poistui valiokunnan ylimääräisestä sote-kokouksesta eduskunnassa Helsingissä maanantai-iltana 11. helmikuuta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen, keskustan Antti Kurvinen poistui valiokunnan ylimääräisestä sote-kokouksesta eduskunnassa Helsingissä maanantai-iltana 11. helmikuuta.Markku Ulander / Lehtikuva
 

2. Mitä oppositiopuolueet tekisivät?

Oppositiopuolueet ovat voineet viime vuodet keskittyä arvostelemaan hallituksen esitystä. Jos sote kaatuu, niille tulee kiire tarkentaa omia sote-rakennelmiaan.

Suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit on esitellyt omia suunnitelmiaan, jotka rakentuisivat peruskuntien ja suurempien yhteenliittymien eli sote-kuntien varaan.

Jos nykyinen hallituksen esitys kaatuu, asia on yksi tärkeimmistä hallitusneuvotteluiden aiheista. Toistaiseksi yhdenkään suuren puolueen malli ei sellaisenaan mene yksiin jonkin toisen suuren puolueen mallin kanssa, mikä tietää uusia kompromisseja.

 

3. Kärsivätkö yritykset?

Hallituksen mallissa valinnanvapaus tarkoittaisi yritysten kannalta, että yritykset pääsevät nykyistä enemmän osalliseksi terveydenhoidosta, jota nyt tuottavat lähinnä kunnat.

Eilisessä tilinpäätöstiedotteessaan Pihlajalinna nosti esiin mahdollisuuden, ettei sote-ratkaisua synny.

 

– Minkä tahansa yrityksen pitää huomioida ja ennakoida toimintaympäristön muutoksia. Sellaisestahan tässä juuri on kysymys, toimitusjohtaja Joni Aaltonensanoo.

Jos sote kaatuisi, yritys jatkaisi palveluiden tarjoamista nykyisille kunnille. Pihlajalinna on tarjonnut kunnille kokonaisulkoistuksia eli tuottanut esimerkiksi kaikki yhden kunnan terveyspalvelut.

Muutkin yritykset ovat hyötyneet nykytilanteesta Meri-Lapissa ulkoistettiin viime vuonna kokonainen keskussairaala kuntien ja Mehiläisen yritykselle.

Kokoomuksesta kerrotaan joidenkin yritysten arvioivan, ettei suunnitellun kaltainen valinnanvapausmalli tarjoaisi yrityksille hyviä ansaintamahdollisuuksia.

 


 

Joni Aaltonen
Joni AaltonenMarja Väänänen / Yle
 

4. Menikö kaikki valmistelutyö hukkaan?

Viime vuosien aikana virkamiehet ovat valmistelleet lukuisia eri variaatioita, joilla sotesta on yritetty rakentaa poliitikkojen toiveiden mukaista esitystä. Valmistelutyötä on tehty myös maakunnissa.

Samaan aikaan moni maakunta on ratkaissut omalla tavallaan, miten saada kuntaa isompi järjestäjä sosiaali- ja terveyspalveluille. On syntynyt esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote, Etelä-Karjalan Eksote ja Kymenlaaksossa juuri aloittanut Kymsote. Ne ovat maakunnan kokoisia kuntayhtymiä, jotka järjestävät ja tuottavat palvelut kuntien puolesta.

Kun valtakunnan tason politiikassa ei ole syntynyt toimivia ratkaisuja, kunnat ovat pystyneet tekemään niitä yhdessä.

 

5. Kärsiikö politiikan uskottavuus?

Sipilän hallitus on jo kolmas hallitus, joka on käyttänyt koko hallituskauden valmistellakseen uudistusta. Uudistuksen kaatuminen jälleen olisi massiivinen arvovaltatappio.

Nykyinen hallitus on laskenut, että toteutuessaan uudistus estäisi sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla, mikä pienentäisi Suomen kestävyysvajetta. Toisaalta, hallitus ei pystynyt tarkkaan osoittamaan, mistä säästöt kertyisivät.

Todennäköisesti kaatuminen johtaisi laajaan julkiseen keskusteluun myös perustuslakivaliokunnan toimivuudesta. Viime aikojen kaikki soteuudistusesitykset ovat osoittautuneet perustuslain vastaisiksi.

Nykyisissä hallituspuolueissa arvioidaan, että tiukasti perusoikeuksia korostava perustuslain tulkinta estää tekemästä uudistuksia.

*

Lue myös:

Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

 


 

Eduskunnan puhemiesneuvosto on päättänyt ehdottaa täysistunnolle, että siviili- ja tiedustelulakeja koskevat asiat lähetetään takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.


 
Eduskunnan puhemies Paula Risikko. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tiedustelulait lähetetään uudelleen

valiokuntien käsittelyyn

 

 


 

Virkamiesselvityksessä ei ole tullut esille selkeitä puutteita, mutta yksityiskohtia voidaan tulkita eri tavoin.

 

Eduskunnan puhemiesneuvosto on päättänyt ehdottaa täysistunnolle, että siviili- ja tiedustelulakeja koskevat asiat lähetetään takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Eduskunnan täysistunto käsittelee ehdotusta huomenna perjantaina.

Virkamiehet ovat käyneet läpi apulaispääsihteeri Timo Tuovisen johdolla hallinto- ja puolustusvaliokunnan tiedustelua koskevat mietinnöt ja niissä ehdotetun sääntelyn yhdenmukaisuuden perustuslakivaliokunnan lausunnon vaatimusten kanssa.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) kertoi, että virkamiesselvityksessä ei ole tullut esille selkeitä puitteita valiokuntien mietinnöissä, mutta yksityiskohdista on tullut esille seikkoja, joita voidaan mahdollisesti tulkita eri tavoin. Näitä kohtia ovat syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu.

Virkamiehet eivät voi ottaa asiaan lopullista kantaa, vaan toimivalta arvion tekemiseksi on perustuslakivaliokunnalla. Perustuslakivaliokunta kuulee lausuntoaan varten asiantuntijoita.

Mietintöjen perustuslainmukaisuutta tutkitaan uudelleen sen vuoksi, että perustuslakiasiantuntijat Juha Lavapuro ja Martin Scheinin ovat kyseenalaistaneet siviilitiedustelulain mietinnön perustuslainmukaisuuden sosiaalisessa mediassa.

 


 

Eduskunnan pääsihteerin Marja-Leena Paavolan mukaan hallintovaliokunnan mietintö siviilitiedustelua koskevasta hallituksen esityksestä on poistettu täysistunnon päiväjärjestyksestä hallintovaliokunnan toiveesta. Puolustusvaliokunnan mietintö sotilastiedustelua koskevasta hallituksen esityksestä on poistettu asiayhteyden takia. - Näkökulma: Suomen täysin ajastaan jäljessä olevia tiedustelulakeja ovat poliitikot nyt 2019 käsitelleet yli 15 vuotta? Tänään asia otetaan pois eduskunnan käsittelystä, koska joku tietoviisas professori on twiitannut asiassa viimetunneilla perustuslaillisista ongelmista? Mikä on Suomen todellinen tilanne lainsäädäntötyössä, joka on eduskunnan primäärinen vastuualue! - KimsBlog


 
Eduskunnan istuntosali. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tiedustelulait vedettiin pois eduskunnan

täysistunnosta

 

 

Eduskunnan täysistunnon oli tarkoitus käsitellä tiedustelulakeja tänään iltapäivällä.

 

Sotilas- ja siviilitiedustelulait on vedetty yllättäen pois eduskunnan täysistunnon esityslistalta. Tiedustelulakien ensimmäisen käsittelyn oli tarkoitus olla tänään keskiviikkona iltapäivällä.

Eduskunnan pääsihteerin Marja-Leena Paavolan mukaan hallintovaliokunnan mietintö siviilitiedustelua koskevasta hallituksen esityksestä on poistettu täysistunnon päiväjärjestyksestä hallintovaliokunnan toiveesta.

Puolustusvaliokunnan mietintö sotilastiedustelua koskevasta hallituksen esityksestä on poistettu asiayhteyden takia.

Puhemiesneuvosto on eilen tiistaina keskustellut asiasta ja pyytänyt eduskunnan kanslian virkamiesarviota jatkokäsittelystä.

Asiasta kertoi ensin Yle.

 


 

Ministeri Antti Häkkänen pitää harkinnan arvoisen myös sitä, että valvontaviranomainen voisi kovissa lain rikkomistapauksissa määrätä liikevaihtoperusteisen sanktion väärinkäytöksiin syyllistyneelle yritykselle. Kova taloudellisen sanktion uhka pitäisi oikeusministerin mukaan ottaa aktiiviseen käyttöön.


 

 

Oikeusministeriltä kovat madonluvut

hoivayhtiöille: ”Heitteillepanon, petoksen ja

väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä”

 
 
 
Luotu: 
10.2.2019 18:16

  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent
    Kuva
    Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan rikoslaissa on laajasti kriminalisoitu erilaisia tekoja, jotka voivat tulla sovellettavaksi hoivayhtiöiden toimintaan.
 
|

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) linjaa, että vanhuspalvelujen väärinkäytöksiä on sanktioitava nykyistä voimakkaammin. Lisäksi hän vaatii tehokkaampaa valvontaa. Häkkäsen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on lisäksi laadittava laaja vanhuspalvelujen korjausohjelma, jossa hoitajien määrää lisätään, sääntelyä kiristetään kauttaaltaan, kuntapäättäjien on kannettava vahvemmin vastuuta vanhuspalveluista, valvontaa lisätään ja sanktioita kovennetaan.

 

”Vanhuspalvelujen ongelmat ovat Suomelle häpeätahra. Vuosikausia jatkuneet ongelmat eri kunnissa on saatava kuntoon laajalla ohjelmalla, jolla sitoutetaan paikallispäättäjät, eduskunta, alan yritykset, järjestöt ja ammattilaiset. Viime viikkoina paljastuneet hoivayritysten törkeät laiminlyönnit ovat jatkumoa vanhuspalvelujen vuosikausia jatkuneisiin ongelmiin. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen asuinkunnasta riippumatta. Luottamus on palautettava”, Häkkänen sanoo tiedotteessaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok) toimia hoivayritysten toimien selvittämiseksi. Lue tarkemmin: Uusi Esperi Care –tapaus järkyttää: ”Tämä huutolaismarkkina on lopetettava”

  

Häkkäsen mukaan valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pyysi viikko sitten häntä pohtimaan, miten kovemmat sanktiot saataisiin toteutumaan myös vanhustenhuollossa.  

Oikeusministerin mukaan rikoslaissa on laajasti kriminalisoitu erilaisia tekoja, jotka voivat tulla sovellettavaksi tällaisiin tekoihin. Häkkänen korostaa valvontaviranomaisten ja poliisin yhteistyön tärkeyttä.

”Hyvä huolenpito pitäisi olla itsestään selvyys vuonna 2019, mutta näköjään sanktioita ja valvontaa pitää tehostaa. Vanhuspalvelujen laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää jo nykyisin useiden rikosten tunnusmerkistöä. Esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä eri toimenpiteissä. Jos esimerkiksi tavoittelee taloudellista hyötyä ilmoittamalla haamuhoitajia, voi tulla kyseeseen rikoslain mukainen petos. Valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä poliisin kanssa. Rikosvastuun on toteuduttava”, Häkkänen toteaa.

 

Hän pitää rikossääntelyn tarkastelun lisäksi tärkeänä sosiaali- ja terveysministeriön alan lainsäädäntöön tehtäviä sanktioita ja valvontaa. 

”Esimerkiksi vanhuspalvelulain uudistuksessa voitaisiin lisätä lakiin uusi vanhuspalvelurikkomusta koskeva säännös. Vanhuspalvelurikkomuksesta tulisi voida määrätä sakkoja laiminlyönneistä.”

 

” Kuntapäättäjien pitäisi ottaa kovat sopimussakot käyttöön”

Häkkäsen mukaan tarvitaan myös nykyistä kovempia taloudellisia sanktioita. Oikeusministeriön hallinnonalan lakiesityksiin on ministerin rakennettu useita taloudellisia sanktioita ja hän sanoo, että samoja tulisi rakentaa myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

”Mielestäni on syytä harkita, että tilanteissa, joissa hoivapalveluyritys syyllistyy vakavampiin lain rikkomisiin, ei sillä olisi oikeutta saada rahallista korvausta kyseisten palvelujen tuottamisesta kunnalta tai asiakkaalta. Tällaista menettelyä olemme esimerkiksi esittäneet pikavippejä koskevien väärinkäytösten kitkemiseen. Käsittelyssä olevan lakiehdotuksen mukaan, jos luotonantaja rikkoo korko- tai luottokustannuksia koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saisi periä korkoa tai luottokustannuksia lainkaan. Vastaavanlainen sanktiomekanismi voitaisiin ottaa käyttöön myös vanhuspalveluihin.”

 

”Kuntapäättäjien pitäisi ottaa kovat sopimussakot käyttöön. Jos ei saa sopimuksen mukaista laatua kotikunnan vanhuksille, tulee lasku jättää maksamatta ja periä automaattinen sopimussakko. Sosiaali- ja terveysministeriön kannattaisi tehdä valtakunnallinen ohjeistus näistä.”

 

Häkkäsen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan palvelujen valvonta on laitettava kaikilla tasoilla kuntoon. 

”Valvonnan tehostamiseksi tarvitaan lisää resursseja, matalan kynnyksen kanava epäkohtien ilmoittamiseen ja kovat uhkasakot. Valvontaviranomaisen pitäisi käyttää tuntuvia uhkasakkoja. Jos valvontakäynneillä havaitaan puutteita, niin kuuluu hyvään hallintoon, että annetaan kunnan oman hoivakodin, yrityksen tai järjestön korjata puutteet. Jos puutteita ei korjata, niin sakon uhka toteutuu automaattisesti. Tämän tulisi koskea myös kuntien omia palveluja. Ikäihmisen pitää saada hyvää hoitoa, oli hän sitten kunnan omassa hoivakodissa tai yrityksen hoivakodissa”, Häkkänen sanoo.

 

Poliisi voi arvioida esitutkintakynnystä vihjeiden perusteella

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi sunnuntaina ministeriönsä käyvän Valviran kanssa läpi, mitä erityistukea poliisi voi antaa valvonnan koko ketjun onnistumiseen tässä tilanteessa. Hän muistuttaa, että poliisi voi arvioida esitutkintakynnystä myös vihjeiden perusteella.  

Yle kertoi aikaisemmin sunnuntaina, että Valvira harkitsee niin sanottujen haamuhoitajatapausten viemistä rikosprosessiin.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) puolestaan vaatii keskusrikospoliisia (KRP) tutkimaan vanhustenhoidossa toimivien hoivajättien toimintaa ja ohjeistuksia keskitetysti. 

Kai Mykkänen
 
@KaiMykkanen 
 

Poliisi tutkii rikosilmoituksen perusteella. @SuomenPoliisi voi kuitenkin arvioida esitutkintakynnystä myös vihjeiden perusteella. Käymme Valviran kanssa läpi, mitä erityistukea poliisi voi antaa valvonnan koko ketjun onnistumiseen tässä tilanteessa. https://yle.fi/uutiset/3-10639697  

 

Valvira pohtii rikosilmoituksia hoitajamitoitusta kiertävistä hoitokodeista

Haamuhoitajat ovat tuttuja sekä Valvirassa että lähi- ja perushoitajien ammattiliitossa.

yle.fi 

Lue lisää:

Kansanedustaja vaatii KRP:tä puuttumaan hoivajättien toimintaan: ”Ovatko Attendo, Esperi ja Mehiläinen saaneet oikeudettomasti voittoa?”

Hoitoalan edustajat pöyristyivät Attendo-johtajan kommentista: ”Hoitajana tiedän, että ihminen ei kuole muuttoon”

Uusi Esperi Care –tapaus järkyttää: ”Tämä huutolaismarkkina on lopetettava”

*

Oikeusministerin mukaan vanhustenhoidon puutteellisista toimista voi täyttyä esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö. Häkkänen toivoo sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan palveluiden valvonnan kokonaisvaltaista korjaamista.


 
Oikeusministeri Antti Häkkänen. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Oikeusministeri: Tarvitaan laaja

vanhuspalvelujen korjausohjelma

 

 

Antti Häkkänen vaatii sosiaali- ja terveysministeriön alaisiin palveluihin tarkempaa valvontaa.

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) vaatii, että sosiaali- ja terveysministeriön on laadittava laaja vanhuspalvelujen korjausohjelma, jossa hoitajien määrää lisätään, sääntelyä kiristetään, valvontaa lisätään ja erityisesti taloudellisia sanktioita kovennetaan. Häkkänen vaatii tiedotteessaan myös kuntapäättäjiä ottamaan vastuuta vanhuspalveluista.

– Vanhuspalvelujen ongelmat ovat Suomelle häpeätahra. Vuosikausia jatkuneet ongelmat eri kunnissa on saatava kuntoon laajalla ohjelmalla, jolla sitoutetaan paikallispäättäjät, eduskunta, alan yritykset, järjestöt ja ammattilaiset.

 

Häkkänen ehdottaa, että vanhuspalvelulain uudistuksen yhteydessä lakiin lisättäisi uusi vanhuspalvelurikkomusta koskeva säännös. Säännöksen myötä rikkomuksista ja laiminlyönneistä voitaisi määrätä sakkoja. Oikeusministeri harkitsisi myös kovempien taloudellisten sanktioiden uhan käyttöönottoa.

– Mielestäni on syytä harkita, että tilanteissa, joissa hoivapalveluyritys syyllistyy vakavampiin lain rikkomisiin, ei sillä olisi oikeutta saada rahallista korvausta kyseisten palvelujen tuottamisesta kunnalta tai asiakkaalta. Tällaista menettelyä olemme esimerkiksi esittäneet pikavippejä koskevien väärinkäytösten kitkemiseen.

 

– Hyvä huolenpito pitäisi olla itsestäänselvyys vuonna 2019, mutta näköjään sanktioita ja valvontaa pitää tehostaa. Vanhuspalvelujen laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää jo nykyisin useiden rikosten tunnusmerkistöä.

– Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen asuinkunnasta riippumatta. Luottamus on palautettava, Häkkänen toteaa.

 


 

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarisen mielestä veronkiristyslinjan sijaan Suomen kestävyysvaje on selätettävä mahdollisimman korkealla työllisyysasteella, sote-palvelujen tuottavuuden kasvulla sekä yleisesti kurinalaisella talouspolitiikalla. – Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä ja niiden keskiössä tulee olla työllisyys, hän toteaa.


 
"Suomen verotus on jo nyt kireää, mutta valitettavasti välillä nähdään edelleen tilaa sille, että julkista taloutta tasapainotettaisiin merkittävillä veronkorotuksilla." LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Ekonomisti: Kestävyysvajetta ei ratkaista

veroilla

 

 

Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti peilaa EK:n ja ammattijärjestö SAK:n verotavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.

 

Maanantaina julkistetussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa kehotetaan edelleen vahvistamaan julkista taloutta. Raportin mukaan verotusta ei ole juurikaan varaa kiristää, vaan nopeita toimia on haettava menojen karsimisella. Ikääntyvässä Suomessa julkisen talouden kestävyys on vaikeuksissa ja keinoista hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi käydään jatkuvaa keskustelua.

– Suomen verotus on jo nyt kireää, mutta valitettavasti välillä nähdään edelleen tilaa sille, että julkista taloutta tasapainotettaisiin merkittävillä veronkorotuksilla, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinenkirjoittaa blogissaan.

SAK julkisti viime viikolla vero-ohjelmansa vuosille 2019-2023.

– SAK on koonnut kieltämättä kunniahimoisen taustamuistion, jossa veronkorotukset nähdään tarpeellisena keinona pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Mielestäni veronkorotusten tie ei ole kestävä ja etenkään niiden kohdentaminen pääomiin, Pakarinen toteaa.

– Ensiksi, SAK on huolissaan ansiotuloverotuksen pohjasta, sillä digitalisaation sekä automatisaation myötä työn verotuksen toimintaympäristö muuttuu. Alustatalouden johdosta työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt ja näin tulee varmasti olemaan myös jatkossa. Siksi ihmettelen, miten tällä alustatalouden yleistymisellä voidaan perustella kireämpää pääomaverotusta, sillä pääomat jos mitkä ovat huomattavasti liikkuvaisempaa sorttia kuin työ, hän jatkaa.

 

Pakarisen mielestä ratkaisuna pitäisi olla työn maltillinen verottaminen, eikä pääoman verottaminen entistä kovemmin.

– Kireämpi pääomien tai varallisuuden verotus lisäisi entisestään kannustimia siirtää toimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle sekä nostaisi yrittämisessä välttämättömän riskinottamisen kustannuksia, hän huomauttaa.

– Toiseksi, Suomessa vuonna 2016 edelleen kiristynyt väliaikainen raippavero loppuu ensi vuoden alusta. SAK:n ehdotus raippaveron jatkamisesta pitäisi suurempien ansiotulojen verotuksen kireänä. Erityisesti kannattaa huomata, että Ruotsissa uusi vasemmistohallitus on luopumassa omasta raippaverosta. Suomen olisi syytä seurata tätä linjaa, jotta myös asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien tuloverotus olisi kohtuullisempaa, Pakarinen kirjoittaa.

 

Kolmanneksi, SAK ehdottaa kysymyksenomaisesti, että pääoma- ja ansiotuloverotuksen yhdistämistä pitäisi selvittää. Pakarisen mielestä tämä on kuollut ajatus jo syntyessään.

– On sinänsä totta, että ansio- ja päätuloverojen suuri ero voi olla ongelmallinen tietyissä tilanteissa. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla pääomaveron kiristäminen, koska etenkin pääomien verotus yhteisö-, osinko- tai pääomaverotuksen muodossa elää kansainvälisessä kilpailussa. Siksi helpotusta täytyy hakea pitkäjänteisellä ansiotuloveron keventämisellä kaikissa tuloluokissa.

Pakarinen toteaa, että veronkorotukset voivat herättää joissain huolta siitä, miten käy yritysten, työllisyyden ja talouskasvun.

 

– Itse kuulun vahvasti tähän huolestuneiden joukkoon. Ja niin pitäisi huolestua kaikkien, keitä Suomen tulevaisuus kiinnostaa. Suomi tarvitsee investointeja jatkossakin, jolloin pääomiin kohdistuvan verotuksen ei pidä kiristyä.

 

Pakarisen mielestä veronkiristyslinjan sijaan Suomen kestävyysvaje on selätettävä mahdollisimman korkealla työllisyysasteella, sote-palvelujen tuottavuuden kasvulla sekä yleisesti kurinalaisella talouspolitiikalla.

– Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä ja niiden keskiössä tulee olla työllisyys, hän toteaa.

 


 

”Valitettavasti Suomen hallitus on mennyt samaan ansaan. Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia”, Sandra Berqvist sanoo tiedotteessa.


 

 

”Suomen hallitus meni samaan ansaan” –

Tanska tekee täyskäännöksen ja lakkauttaa

sote-alueet

 
Luotu: 
18.1.2019 16:09

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
 
|

Oppositiopuolue rkp:n varapuheenjohtaja, Kuntaliitossa työskentelevä Sandra Bergqvist vaatii Suomea ottamaan oppia Tanskan virheistä sote-uudistuksessa.

 

Tanskassa hallitus on kertonut lakkauttavansa itsehallintoalueet ja vahvistavansa kuntien roolia terveyspalveluissa. Suomessa asiasta kertoi Kuntalehti.

Bergqvist toteaa, että sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluvaiheessa moni delegaatio matkusti Tanskaan tutustumaan maan malliin, jossa maakunnilla on vastuu terveydenhuollosta – mutta nyt Tanska vaihtaa suuntaa.

 

 

Kuntalehti kertoo, että Tanska perusti viisi itsehallintoaluetta vuonna 2007 samassa yhteydessä, kun 13 lääniä lakkautettiin ja kuntien määrä väheni roimasti.

Jatkossa puolestaan olisi viisi alueellista organisaatiota, jotka vastaisivat sairaaloiden toiminnasta, ja nykyisten itsehallintoalueiden tehtäviä jaettaisiin 21 muodostettavalle paikalliselle hoitoalueelle. Kuhunkin näistä alueista kuuluisi 4–5 kuntaa.

”Tämä muistuttaa paljon suomalaista mallia, jossa meillä on viisi erityisvastuualuetta, joissa yliopistosairaalat ovat pohjana. Tämän lisäksi meillä on 20 sairaanhoitoaluetta jotka ovat kuntien yhteisiä”, Sandra Bergqvist huomauttaa tiedotteessaan.

 

LUE MYÖS: Professori Lavapuro listaa 3 isoa sote-ongelmaa – ”Demokratian kannalta aivan ytimessä

 

Tanskan hallitus perustelee uudistusta muun muassa sillä, että terveydenhuolto halutaan tuoda lyhyemmän välimatkan päähän asiakkaasta. Hallituksen mukaan nykyään liian moni tanskalainen käy sairaalassa hoidattamassa yksinkertaisiakin vaivoja, mikä on välimatkojen takia hankalaa asiakkaalle ja kuormittaa sairaaloita. Tähän hallitus haluaa muutoksen.

”Valitettavasti Suomen hallitus on mennyt samaan ansaan. Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia”, Sandra Berqvist sanoo tiedotteessa.

 


 

Näkökulma: Mielestäni on päinvastoin aivan oikein poliittiselta puolueelta, ja sen johdolta kertoa avoimesti, kenen joukoissa seisot ja kenen kanssa toivot voivasi tehdä yhteistyötä poliittisista arvolähtökohdistä. Näin vaaleilla on jo median kautta merkitys kansalaisten päätöksenteossa. Sitä kutsutaan poliittisessa prosessissa - parlamentaariseksi demokratiaksi. "Sammutetuin lyhdyin" Suomessa ei enää avoimessa yhteiskunnassa toimita. Se, että keskusta tekee rökäletappion vaaleissa 2019, ei vaikuta ajatteluuni asiassa! - KimsBlog


 
Kompromissien löytäminen on vaikeutunut politiikassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomi vaatii jatkossakin toimintakykyisen

hallituksen”

 

 

Keskustan kansanedustajan mielestä ketään ei tulisi sulkea etukäteen ulos hallitusyhteistyöstä.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) huomauttaa, että monien länsimaiden poliittiset järjestelmät ovat ajautuneet hankaliin solmuihin viime vuosien aikana.

– USA:ssa päätöksenteko on loukussa, Ruotsissa ei tapahdu mitään, Britanniassa valitaan huonoista Brexit-vaihtoehdoista joku, jos osataan, ja Italiassa talouden tosiasioita on vaikea tunnustaa, Ala-Nissilä toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa eduskuntavaalien jälkeen Suomeen muodostettavan hallituksen tulee olla aidosti päätöksentekokykyinen, eikä ketään ole syytä sulkea etukäteen pois hallitusyhteistyöstä.

– Osan puolueista jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle on iso ongelma, kuten Ruotsissa nähdään. Suomessa näin ei pidä tehdä. Ohjelmat ratkaisevat, mutta perussuomalaisten ja muidenkaan ryhmien sulkeminen ulkopuolelle ei ole perusteltua, Ala-Nissilä sanoo.

Olavi Ala-Nissilä viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön esittämään huoleen, jonka mukaan erilaisten poliittisten mielipiteiden yhteensovittaminen on käynyt yhä vaikeammaksi.

– Päätöksentekokokyky ja kyky tehdä kompromisseja on monissa maissa mennyt, Ala-Nissilä pohtii.

 


 

Hävittäjiin tarkoitettua rahoitusta ei oteta hyvinvointivaltion menoista, ei koulutuksesta, ei eläkkeistä eikä terveydenhuollosta. Kyseessä on strateginen hankinta, joka ei ole vastakkain tai vaihtoehtoinen muille valtion velvollisuuksille”, Simon Elo kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.


 

 

Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa

arvostelleelle Li Anderssonille:

Tässä on se suurin harha

 
Luotu: 
23.12.2018 19:51

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Simon Elon mukaan hävittäjien hankinta rahoitetaan ylimääräisellä rahoituksella – joko velaksi tai valtiontalouden ylijäämästä.
 
|

Hallituspuolue sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo vastaa suorin sanoin vasemmistoliiton puheenjohtajalle, kansanedustaja Li Anderssonille, joka on arvostellut Suomen hävittäjähankintoja.

 

Andersson kirjoittaa blogissaan, että hävittäjäjankinnan kustannusarvio saa opposition hulluimmatkin varjobudjetit näyttämään valtiovarainministeriön virkamiesten kirjoituksilta.

”Samaan aikaan kun talousviisaat varoittavat kestävyysvajeesta, alhaisista syntyvyys- ja työllisyysluvuista ja julkisen talouden menopaineista, valmistelee hallitus Suomen historian suurinta asehankintaa. Hankinnan kustannusarvio liikkuu summissa, jotka saavat opposition hulluimmatkin varjobudjetit näyttämään valtiovarainministeriön virkamiesten kirjoituksilta.”

  

Elo sanoo Anderssonin olevan väärässä ja korostaa, että kyseessä on strateginen hankinta.

”Hän väittää, että kestävyysvaje, alhainen syntyvyys, työllisyys tai julkisen talouden menopaineet olisivat ristiriidassa hävittäjähankinnan kanssa. Näin ei ole. Hallituksen politiikan seurauksena hävittäjien hankinta rahoitetaan ylimääräisellä rahoituksella – joko velaksi tai valtiontalouden ylijäämästä lähes vuosikymmenen aikana. Tässä on se suurin harha, jota tällä hetkellä monet oppositiopoliitikot levittävät. *

Hävittäjiin tarkoitettua rahoitusta ei oteta hyvinvointivaltion menoista, ei koulutuksesta, ei eläkkeistä eikä terveydenhuollosta. Kyseessä on strateginen hankinta, joka ei ole vastakkain tai vaihtoehtoinen muille valtion velvollisuuksille”, Elo kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

*

Lue myös:

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Henkilöt: 

– Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle, Tiilikainen summaa. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.


 
Kimmo Tiilikainen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kimmo Tiilikainen: Ilmastotoimet koskevat

nyt kaikkia

 

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanolle neuvoteltiin säännöt.

 

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta sovittiin lauantaina Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa. Maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

 

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan kokouksessa sovitut vahvat ja selkeät säännöt mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon.

– Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia, Tiilikainen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020.

Ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat sitä, miten maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.

 

Suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.

EU vastusti sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä. Unioni vastusti myös niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

– Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

– Katowicessa saatiin päätökseen kolmivuotinen neuvottelumaraton. Vaikka jatkotyötä jäikin, lopputulokseen voi olla tyytyväinen, hän sanoo.

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä.

EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. EU:ssa on lisäksi käynnistynyt keskustelu pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

*

– Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle, Tiilikainen summaa.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.

*

 


 

Kun Svinhufvud lähti Siperiasta kotimatkalleen Suomeen, hän kirjoitti muistikirjaan kuusi sanaa: jokainen kansa on oman onnensa seppä. – Tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö kansakunta voisi tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta perimmäinen vastuu maansa turvallisuudesta on suomalaisilla itsellään. Ensin on rajat turvattava, sitten leipä levennettävä. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1933 presidentti Svinhufvud piti Kansallisteatterissa puheen, jonka mukaan oli aika ”lyödä kättä toinen toisillemme, siirtää joutavat riitaisuudet syrjemmäksi, olla jaloja toisiamme kohtaan ja pyrkiä toisin ajattelevienkin vilpittömään ymmärtämiseen”. Samalla Svinhufvud ehdotti, että vuoden ensimmäinen viikko vietettäisiin Suomessa sovinnollisuuden viikkona. – Tämän päivän yhteiskunnassa nämä sanat ovat yhtä tärkeitä kuin aiemminkin. Sovinnollisuutta tarvitaan vuoden jokaisena päivänä, mutta ehkä siitä voisi muistuttaa ihmisiä vielä erityisellä viikolla nimenomaan vuoden ensimmäisenä viikkona, eduskunnan ensimmäinen puhemies Paula Risikko sanoi.


 
Paula Risikko. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Paula Risikko: Pehr Evind Svinhufvudin

periaatteet kantavat yhä

 

Eduskunnan ensimmäisen puhemiehen mukaan perimmäinen vastuu maan turvallisuudesta on suomalaisilla itsellään.

Puhemies Paula Risikko (kok.) toteaa yksikamarisen eduskunnan ensimmäisen puhemiehen, tulevan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin etsineen sovintoa erinomaisen huumorintajunsa kautta.

 

– P.E. Svinhufvudista syntyy helposti kuva, että hän oli arvokas monumentti, enemmän kovaa murtumatonta kiveä kuin ihmistä. Tiedän kuitenkin, että tämä kuva on väärä. Hänellä oli erittäin lämmin sydän ja inhimillinen tapa kohdella ihmisiä, Risikko sanoi eduskunnassa perjantaina järjestetyssä juhlaseminaarissa.

Hänen mukaansa Svinhufvudin periaatteet pätevät edelleen nyky-yhteiskunnassa.

– Svinhufvudin mielestä Suomen kansa on perimältään jakamaton ja yksi: säädyllä, kielellä tai ammattiasemalla ei ole mitään merkitystä. Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti, ja tästä syystä Svinhufvud suhtautui uudistusmielisesti myös naisten aseman parantamiseen ja äänioikeusuudistukseen.

– Vaikka Svinhufvud oli poliitikko, hän vierasti poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Se, mitä on säädetty, siihen pitää turvautua, eikä siitä saa tehdä kompromisseja. Ei varsinkaan perustuslaista. Svinhufvud ei ollut tuomaroiva poliitikko, vaan politiikassa toiminut tuomari, Paula Risikko sanoi.

 

”On aika siirtää joutavat riitaisuudet syrjemmäksi”

P.E. Svinhufvud korosti erityisesti kansankunnan edun merkitystä, eli Suomen kansan etu olisi aina tinkimättä asetettava sekä ryhmien että yksityisen edun edelle. Ensimmäisen puhemiehen kansanomaisuudesta liikkui myös runsaasti tarinoita.

– Vuonna 1919 Luumäen asemalla ihmeteltiin, kun entinen puhemies, pääministeri ja valtionhoitaja seisoi juhannusyönä kivääri selässään suojeluskunnan vartiossa. Ihmettelijöille Svinhufvud totesi, että nuorten täytyy päästä huvittelemaan, kyllä minulla on aikaa vartioida, Risikko sanoi.

 


 

Bengt Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa. ”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo. ”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.” Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”. ”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.” Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa. ”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.


 

 

Talousnobelisti tyrmää ”itsekkään” ay-

liikkeen Ylellä: Pakotettava hyväksymään

työehtojen heikennykset

 
Luotu: 
24.10.2018 08:25

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Yhdysvalloissa uransa tehnyt Bengt Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelilla sopimusteorian kehittämisestä.
 
|

Talousnobelisti Bengt Holmström pitää Suomen ay-liikettä ”itsekkäänä”. Hän katsoo Ylen mukaan, että irtisanomiskiistan käynnistämä lakkoilu kertoo siitä, että Suomessa ei ymmärretä työn muutosta.

 

Holmström on aiemminkin sanonut, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille. Joustoa tarvitaan työpaikkojen luomiseksi ja myös yrittäjien suojaamiseksi, hän sanoo.

Holmström katsoo ay-liikkeen jarruttavan kehitystä. 

 

”Työmarkkinat on se iso ongelma. Se on mielestäni itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä”, Suomessa vieraileva Holmström sanoo Ylen haastattelussa.

*

Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa.

”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo.

”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.”

Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”.

”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.”

Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa.

”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman puolestaan toivoi äskettäin, että hallitus vetäisi pois lakiesityksensä irtisanomissuojan heikentämisestä ja antaisi työmarkkinajärjestöjen luoda tilalle työllisyysvaikutuksiltaan vastaavan vaihtoehtoisen ratkaisun. 

 

Lue lisää: Taloustieteen professori emeritus tv:ssä: Vetäkää irtisanomislaki pois – Hallituksen otettava järki käteen

 


 

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia. − Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 

Eeva-Maria Maijala. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Demareiden toiminta ay-liikkeen nimissä

vaikeuttaa koko Suomea

 

 

 

 

Keskustan kansanedustaja vaatii poliittisten lakkojen rajoittamista.

− Tuntuu siltä, että demarit ovat kiinnostuneet etupäässä ensi kevään vaaleista ja ottaneet käyttöön poliittiset lakot. Demarien toiminta ay-liikkeen nimissä on todella vastuutonta, jolla vaikeutetaan koko Suomea ja aiheutetaan valtavia kuluja. Jo tämä keskiviikon lakkoilu maksaa 50 miljoonaa euroa, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Hänen mukaansa Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa poliittisia lakkoja on rajoitettu.

− Poliittiset lakot eivät ole normaaleja työtaistelun muotoja, vaan häikäilemätöntä poliittista peliä. Demokratiassa lait säädetään kuitenkin vaaleilla valitun parlamentin päätöksillä, ei lakoilla tai torikokouksilla, Maijala sanoo.

− Poliittiset lakot tulee kieltää myös Suomesta, kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä neuvottelemaan. Poliittisilla lakoilla ei ole mitään tekemistä demokratian eikä vastuullisuuden kanssa, hän lisää.

 

Maijalan mukaan ihmisillä pitää olla oikeus mielipiteisiin, ”mutta vastuu on pystyttävä kantamaan”.

− Kolmikannan neuvotteluita on yritetty käydä, mutta mikään ei näytä riittävän, kun vaalit painavat päälle. Demarien talousarvioaloitteet – jos ne hyväksyttäisiin – aiheuttaisivat Suomelle yli miljardin euron lisämenoa, eikä työllistämisestä olisi tietoakaan.

*

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia.

− Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 


 


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Työllisyysaste alkaa lähestyä ylärajaansa –

Ilman uudistuksia on turha tavoitella

parempaa talouskasvua ja elintasoa

 

 

Hyvä noususuhdanne on laskenut Suomessa työttömyysastetta ja nostanut työllisyysastetta. Nyt työpanosta pitäisi osata kasvattaa isoilla uudistuksilla. Ja nehän tapaavat koskea niin sanottuihin saavutettuihin etuihin.


TILASTOKESKUS kertoi tiistaina, että kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisyysaste oli elo­kuussa 71,8 prosenttia. Työllisyys­asteen nousu katkesi. Heinäkuussa se oli 71,9.


Työllisyyden ja työttömyyden kuukausimuutoksista ei pitäisi tehdä kovin syvällisiä tulkintoja, mutta tällä kertaa kehitystä kannattaa pitää silmällä. Prosentin kymmenys sinne tai tänne ei ole oleellinen muutos, mutta se on oleellista, että Suomessa monet rakenteelliset esteet alkavat jo vaikuttaa: tästä eteenpäin työvoimapanoksen kasvattaminen on entistä työläämpää. Elokuun mittaustulos voi ­olla satunnaista heilahtelua mutta myös todiste siitä, että rajat tulevat vastaan. Ja ne tulevat vastaan aivan liian aikaisin.


Suomen hallitus on iloinnut vaalien lähestyessä siitä, että työllisyys kehittyy hyvää vauhtia. Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta näyttäisi toteutuvan lähikuukausina. Kuitenkin Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu luku on 7,5 prosenttia. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan työttömyysaste on EU-maista suurempi vain Kyproksella, Kroatiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Islanti ja Norja pystyvät työllistämään paljon paremmin kuin Suomi.


SUOMEN huonoa sijoitusta selitetään monella tavalla. Usein selitys riippuu siitä, mikä on selittäjän tarve ja oma etu. Se, joka haluaa yhdistää sijoituksen työmarkkinoiden jäykkyyksiin, huomaa, että häntäpäässä on myös Ranska. Ranska on malliesimerkki siitä, miten kömpelöillä ja kangistavilla työmarkkina­sääntelyillä kahlehditaan työllisyyden ja talouden kasvua.

Ammattiyhdistysväki löytää selityksen huonoon sijoitukseen Pohjoismaiden sarjassa talouskasvun ja elinkeinorakenteen eroista eikä sääntelyn ongelmista. Muissa verrokkimaissa kasvu on tosiaan viime vuosina ollut vauhdikkaampaa kuin Suomessa.

Mutta jotain on kyllä työmarkkinoilla pahasti pielessä, sillä Suomessa on samaan aikaan huu­tava pula työvoimasta. Eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan kaikkialla.

Yritysten mukaan työvoiman heikko saatavuus on jo suurin huoli ja kasvun este. Esimerkiksi kovaan kiihdytykseen lähteneen Lapin-matkailun hidaste on työvoima­pula. Samaan aikaan Lapin työttömyysaste on noin 11 prosenttia. Laskennallisesti ­Lapin työttömien määrä puolittuisi, jos he täyttäisivät kaikki Lapin avoimet työpaikat.


SUOMEN rakenteellinen työttömyysaste on nyt suurin piirtein sama kuin työttömyysasteen trendi. Samoin on Saksassa, mutta siellä molemmat lukemat ovat neljän prosentin tietämillä. Kestämättömäksi Suomen tilanteen tekee se, että suomalaisten elintason ylläpitäminen ja kestävyysvajeen voittaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. On päästävä yli 75 prosentin.

Vaaleihin valmistautuvien puolueiden ja tulevan hallituksen on keskityttävä työllisyyden rakenteellisten esteiden poistamiseen. Noususuhdanteen imu ei enää auta. Työllisyys on otettava seuraavan hallituksen talouspolitiikan ykkösteemaksi.


Rakenteellisten esteiden raivaaminen on työllisyyden kasvattamisen edellytys, työllisyyden nosto on talouskasvun edellytys ja talouskasvu on suomalaisten elintason ylläpitämisen edellytys. Ketjun liikahdus vaatii kaikilta – sekä puolueilta että työmarkkinoiden toimijoilta – oman lyhyen aikavälin edun puolustamisen sijaan joustavuutta ja paljon nykyistä enemmän kykyä katsoa pitkän aikavälin kokonaisetua, Suomen etua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.