Näkökulma: Suomen politiikan hidasälyisyydellä on myös rajansa! Saamattomuus ja asioihin puuttumattomuudella, on huippunsa Suomessa usein aina ennen vaaleja! - Miksi?- KimsBlog


 

 

Sauli Niinistö: ”Ongelmiin on tartuttava ja ne

on ratkaistava” – Kolmella ministerillä kokous

”jatkotoimista” Oulussa

 
Luotu: 
12.1.2019 15:32
Päivitetty: 
12.1.2019 15:52

  • Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvailee Oulun tapahtumia kestämättömiksi. Arkistokuva.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Oulun tekojen järkyttävän epäinhimillisyydellään. Järkytystä lisää presidentin mukaan se, että teot ovat kohdistuneet lapsiin.

 

”On kestämätöntä, että rikosepäilyitä on tullut lisää. On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta”, hän sanoo lausunnossaan.

”Hyvän on kyettävä myös lujuuteen. Meidän on entistä päättäväisemmin toimittava sen varmistamiseksi, että Suomi on jatkossakin oikeudenmukainen ja turvallinen maa. Tarvitsemme aroistakin asioista avointa ja asiallista keskustelua ja tarkkaan punnittuja päätöksiä. Ongelmiin on tartuttava ja ne on ratkaistava. Sen ansaitsevat kaikki ne ihmiset, joilla on tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme, taustastaan riippumatta”, presidentti jatkaa.

 

 

Oulun poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Rikoksiin epäiltyjen on kerrottu olevan ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Oulun poliisilla on tutkittavana myös joulukuussa paljastunut tapaus, jossa epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaaseen tyttöön kuluvan vuoden aikana. Tästä rikoksesta epäiltyinä on kahdeksan henkilöä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi hetki Niinistön lausunnon jälkeen, että hänellä on illalla kokous sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa. 

”Tapaamme illalla ministeri Mattilan ja ministeri Mykkäsen kanssa Oulun kaupungin johtoa. Pidämme erillisen kokouksen jatkotoimista kolmen ministerin kesken tapaamisen jälkeen”, Sipilä kertoi Twitterissä.

Siniset vaativat aikaisemmin tänään ylimääräistä hallituksen istuntoa Oulun tapahtumien vuoksi.

*

Lue myös: 

Kai Mykkänen Ylelle: Oulun epäillyt ”tyypillisistä turvapaikanhakumaista” – ”Yhdistävä seikka, jota ei pidä lakaista maton alle”

Hallitusta vaaditaan ylimääräiseen istuntoon Oulun tapausten vuoksi – ”Suomessa ei saa tapahtua tällaista!”

 


 

– Jälkeenpäin arvioituna hallitus olisi voinut päättää selvityksissä jo esiin nostetuista uudistuksista, jolloin Suomi olisi ollut valmiimpi vuosien 2008–2009 finanssikriisiin, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari toteaa. - Näkökulma: Suomessa lainsäädännön laatuprosessi on kaiken kaikkiaan ala-arvoista. Mitään merkittäviä lainsäädäntökokonaisuuksia ei saada a) ajoissa käynnistettyä b) valmisteltua ministeriöissä eheästi laillisesti, jotta ne läpäisisivät eduskunnan valiokuntien kriteerit! c) Jos tästä revahkasta vielä jää soteprosessi uupumaan, maakuntauudistuksen vaillinaisuuden ohella; mistä hallituksen poliittisia puolueita pitäisi taasen kerran vaalien alla kiittää!? - d) 20 vuotta kaivoslain uudistamiseen, 15 vuotta tiedustelulain uudistamiseen, 12 vuotta sote uudistuksen lailliseen prosessointiin usean hallituksen voimin jne. e) Nyt vielä akuutti pakolaislain kokonaislainsäädännön hallinta; joka on konkreettisesti kaikkien suomalaisten taakkana ja uhkana! Näin ei voi Suomessa politiikka enää jatkua. Ei ennen vaaleja, eikä jälkeen vaalien! - KimsBlog


 
Sampo Terho (vas), Juha Sipilä ja Petteri Orpo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Yle: Tässä ovat hallituksen tärkeimmät

saavutukset

 

Juha Sipilän hallitus saa kiitosta työllisyyden parantamisesta.

Tutkijoiden mukaan Juha Sipilän hallitus jää historiaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan uudistuksista, työllisyysasteen noususta ja julkisen talouden alijäämän tasoittamisesta, uutisoi Yle.

 

Lisäksi muistamaan tullaan tutkijoiden mukaan myös esimerkiksi vallan siirtäminen maakunnille, kilpailukykysopimus, aktiivimallin toteuttaminen ja hakkuiden lisääminen.

taloustieteen professori Roope Uusitalo katsoo, että kilpailukykysopimus voi nousta näistä jopa kärkeen, mikäli alueuudistus jää toteuttamatta. Hän katsoo uudistuksen vaikuttaneen merkittävästi työllisyyteen ja kustannustasoon.

Aiemmista hallituksista Paavo Lipposen (sd.) hallitus saa nuhteita kannustinloukkujen purkamisen epäonnistumisesta, Matti Vanhasen (kesk.) hallitus uudistusten tekemättä jättämisestä.

*

– Jälkeenpäin arvioituna hallitus olisi voinut päättää selvityksissä jo esiin nostetuista uudistuksista, jolloin Suomi olisi ollut valmiimpi vuosien 2008–2009 finanssikriisiin, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari toteaa.

*


 

Näkökulma: Mielestäni on päinvastoin aivan oikein poliittiselta puolueelta, ja sen johdolta kertoa avoimesti, kenen joukoissa seisot ja kenen kanssa toivot voivasi tehdä yhteistyötä poliittisista arvolähtökohdistä. Näin vaaleilla on jo median kautta merkitys kansalaisten päätöksenteossa. Sitä kutsutaan poliittisessa prosessissa - parlamentaariseksi demokratiaksi. "Sammutetuin lyhdyin" Suomessa ei enää avoimessa yhteiskunnassa toimita. Se, että keskusta tekee rökäletappion vaaleissa 2019, ei vaikuta ajatteluuni asiassa! - KimsBlog


 
Kompromissien löytäminen on vaikeutunut politiikassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomi vaatii jatkossakin toimintakykyisen

hallituksen”

 

 

Keskustan kansanedustajan mielestä ketään ei tulisi sulkea etukäteen ulos hallitusyhteistyöstä.

 

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) huomauttaa, että monien länsimaiden poliittiset järjestelmät ovat ajautuneet hankaliin solmuihin viime vuosien aikana.

– USA:ssa päätöksenteko on loukussa, Ruotsissa ei tapahdu mitään, Britanniassa valitaan huonoista Brexit-vaihtoehdoista joku, jos osataan, ja Italiassa talouden tosiasioita on vaikea tunnustaa, Ala-Nissilä toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa eduskuntavaalien jälkeen Suomeen muodostettavan hallituksen tulee olla aidosti päätöksentekokykyinen, eikä ketään ole syytä sulkea etukäteen pois hallitusyhteistyöstä.

– Osan puolueista jättäminen päätöksenteon ulkopuolelle on iso ongelma, kuten Ruotsissa nähdään. Suomessa näin ei pidä tehdä. Ohjelmat ratkaisevat, mutta perussuomalaisten ja muidenkaan ryhmien sulkeminen ulkopuolelle ei ole perusteltua, Ala-Nissilä sanoo.

Olavi Ala-Nissilä viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön esittämään huoleen, jonka mukaan erilaisten poliittisten mielipiteiden yhteensovittaminen on käynyt yhä vaikeammaksi.

– Päätöksentekokokyky ja kyky tehdä kompromisseja on monissa maissa mennyt, Ala-Nissilä pohtii.

 


 

Hävittäjiin tarkoitettua rahoitusta ei oteta hyvinvointivaltion menoista, ei koulutuksesta, ei eläkkeistä eikä terveydenhuollosta. Kyseessä on strateginen hankinta, joka ei ole vastakkain tai vaihtoehtoinen muille valtion velvollisuuksille”, Simon Elo kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.


 

 

Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa

arvostelleelle Li Anderssonille:

Tässä on se suurin harha

 
Luotu: 
23.12.2018 19:51

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Simon Elon mukaan hävittäjien hankinta rahoitetaan ylimääräisellä rahoituksella – joko velaksi tai valtiontalouden ylijäämästä.
 
|

Hallituspuolue sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo vastaa suorin sanoin vasemmistoliiton puheenjohtajalle, kansanedustaja Li Anderssonille, joka on arvostellut Suomen hävittäjähankintoja.

 

Andersson kirjoittaa blogissaan, että hävittäjäjankinnan kustannusarvio saa opposition hulluimmatkin varjobudjetit näyttämään valtiovarainministeriön virkamiesten kirjoituksilta.

”Samaan aikaan kun talousviisaat varoittavat kestävyysvajeesta, alhaisista syntyvyys- ja työllisyysluvuista ja julkisen talouden menopaineista, valmistelee hallitus Suomen historian suurinta asehankintaa. Hankinnan kustannusarvio liikkuu summissa, jotka saavat opposition hulluimmatkin varjobudjetit näyttämään valtiovarainministeriön virkamiesten kirjoituksilta.”

  

Elo sanoo Anderssonin olevan väärässä ja korostaa, että kyseessä on strateginen hankinta.

”Hän väittää, että kestävyysvaje, alhainen syntyvyys, työllisyys tai julkisen talouden menopaineet olisivat ristiriidassa hävittäjähankinnan kanssa. Näin ei ole. Hallituksen politiikan seurauksena hävittäjien hankinta rahoitetaan ylimääräisellä rahoituksella – joko velaksi tai valtiontalouden ylijäämästä lähes vuosikymmenen aikana. Tässä on se suurin harha, jota tällä hetkellä monet oppositiopoliitikot levittävät. *

Hävittäjiin tarkoitettua rahoitusta ei oteta hyvinvointivaltion menoista, ei koulutuksesta, ei eläkkeistä eikä terveydenhuollosta. Kyseessä on strateginen hankinta, joka ei ole vastakkain tai vaihtoehtoinen muille valtion velvollisuuksille”, Elo kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

*

Lue myös:

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Henkilöt: 

 

 

Tekeekö Suomi ”uudet carunat”? – Nyt vastaa

ministeri Anne Berner

 
 
 
Luotu: 
20.12.2018 16:49
Päivitetty: 
20.12.2018 17:25

  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Anne Berner.
 
|

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on ottanut uudelleen viranomaisverkko Virveen liittyvän pelkonsa esille eduskunnassa. Myllykoski kysyi tänään kyselytunnilla liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä (kesk), miten varmistetaan se, ettei Suomi tule tekeneeksi ”uusia carunoita”.

Uusi Suomi kertoi Myllykosken pelosta eilen: Kansanedustaja pelkää: Suomi vaarassa tehdä uudet ”carunat”

Myllykoski sanoi eilen keskiviikkona eduskunnan keskustellessa liikenne- ja viestintäministeriön budjetista, että Suomen on oltava varovainen, ”ettemme luo uutta Carunaa tähän maahan”, sillä yksi operaattori saa jättipotin Virve-kilpailutuksessa.

  

Berner vastasi 20.12. torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että ”Caruna-vaaraa” ei Virven kohdalla ole, sillä valtion omistusta ei siirretä.

 

”Tässä ei olla toistamassa saman tyyppistä ratkaisua. Ei olla siirtämässä omistusta vaan omistus jää Suomen valtiolle Suomen Erillisverkkojen kautta”, Berner rauhoitteli.

”Tulevan ratkaisun laajapohjaisessa valmistelussa on todettu, että palvelut voidaan parhaiten järjestää käyttämällä jo olemassa olevia verkkoja”, Berner sanoi.

Bernerin mukaan Virven tapauksessa yhdistetään julkinen ja yksityinen toiminta niin, että omistajuus kuitenkin pidetään valtiolla.

Hallituksen Virve-kaavailuissa uuden viranomaisverkon palveluoperaattorina toimisi valtion omistama Suomen Erillisverkot, joka kilpailuttaisi verkko-operaattoriksi teleyrityksen. Voittaneen teleyrityksen verkkoa laajennettaisiin ja vahvistettaisiin, sillä nykyiset teleyritysten kaupalliset verkot eivät sellaisenaan voi vastata viranomaisviestinnän tarpeisiin, kertoi Tivi marraskuussa.

Teleoperaattorin ylläpitämässä uudessa Virve-verkossa toimisi yhä myös tavallisia käyttäjiä, joilla olisi mahdollisuus käyttää laajakaistaistaviestintää entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella.

Kansanedustaja Myllykoski kommentoi Uudelle Suomelle, että ministeri Bernerin vastaus kyselytunnilla oli ”vakuuttava mutta ei uskottava”. Myllykoski katsoo, että koska valtio ei voi subventoida, kustannukset jäävät yksittäiselle operaattorille. Tämä yritys puolestaan voi ”aivan rauhassa kikkailla” esimerkiksi konsernilainojen kanssa. Konsernilainoilla kikkailu on ollut julkisuudessa esillä verosuunnittelukeskustelun yhteydessä.

Sähkön siirtohinnoista on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa tänä syksynä. Viimeksi asia oli esillä Ylen MOT:ssä, jossa infra-asiantuntija ja sijoittaja, Kuntarahoitus Oy:n toimitusjohtaja Nicholas Anderson arvioi, että Fortum menetti rahaa vuoden 2013 Caruna-kaupassa.

*

LUE TARKEMMIN: ”Katson kylmästi ne luvut” – Asiantuntijalta hyytävä arvio Suomen Caruna-kaupasta MOT:ssa

Kun Carunan siirtohinnoista keskusteltiin vuonna 2016, esiin tuotiin myös aiempi kiistelty infra-kauppa, Digitan myyntin ulkomaisille omistajille. LUE ARKISTOSTA: Professori äimänä: Suomi teki taas ”digitat” – Miksi poliitikot myivät varman rahakoneen?

LUE MYÖS: Sähkölasku 95 €, itse sähkön osuus 3 € – Ministeri sanoi suoraan: ”Valitettavasti joudumme maksamaan”

 


 

Kestävyysvaje on vähentynyt Sipilän hallituksen kaudella merkittävästi. Vuonna 2015 kestävyysvajeen laskettiin olevan noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 10,7 miljardia euroa, kun laskennassa käytettiin vuoden 2019 arvioitua bruttokansantuotetta. Tällä hetkellä vaje on noin yhdeksän miljardia euroa samaan vertailutasoon verrattuna, mutta olosuhteiden muutokset kuten uusi väestöennuste ovat tuoneet siihen noin kahden miljardin euron lisäloven. Ministeriön mukaan hallitus on tosiasiassa onnistunut toimillaan alentamaan kestävyysvajetta noin neljä miljardia euroa.


  

Kylmä suihku Sipilän ja Orpon hehkutukselle –

Velkakäänteen selitys: Kertaluonteiset tulot

 
 
 
Luotu: 
17.12.2018 12:38
Päivitetty: 
17.12.2018 12:52

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Hallitus iloitsi viikonloppuna uusista tiedoista: Suomen valtion tulot ylittävät tänä vuonna menot ja valtion velkaa kyetään pitkästä aikaa lyhentämään.
 
|

Hallitus iloitsi viikonloppuna käänteestä, jonka myötä Suomi pystyy lyhentämään valtionvelkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) arvioivat hallituksen harjoittaman talouspolitiikan selittävän osaltaan saavutusta, mutta valtiovarainministeriön mukaan ilmiö johtuu lähinnä kertaluonteisista tuloista.

 

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander kommentoi asiaa ministeriön tiedottaessa talouskatsauksestaan maanantaina.

”Nyt poikkeuksellisesti valtio kykenee jopa lyhentämään velkaansa. Meidän alustava arviomme on kuitenkin, että tämä johtuu pääasiassa kertaluonteisista tekijöistä. Se ei siis tule korjaamaan julkisten tulojen ja menojen välistä epätasapainoa pysyvällä tavalla”, Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa.

 

 

Hän toisti vielä myöhemmin, että velan lyhentämiseen johtaneet tekijät ovat ”kertaluonteisia pääsääntöisesti”. Nämä tekijät, jotka lisäävät valtion tuloja hetkellisesti, ovat muun muassa valtion lainojen ennenaikaisia takaisinmaksuja sekä omaisuuden myyntituloja.

”Ne eivät tule toistumaan samanlaisina myöhempinä vuosina”, Spolander totesi.

Pääministeri Sipilä kommentoi viikonloppuna velan lyhentämisen syitä näin:

”Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota.”

*

Lue tarkemmin: Juha Sipilä hehkuttaa historiallista käännettä: ”Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008”

Myös Petteri Orpo antoi oman selityksensä sille, että valtiokonttorin ei tarvitse nostaa loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää. Hän viittasi Helsingin Sanomien haastattelussa kertaluonteisiin eriin kuten Finnveran lainojen takaisinmaksuun etuajassa, mutta myös hallituksen päätöksiin.

”Valtaosa eli 1,4 miljardia selittyy sillä, että valtion tulojen ja menojen kehitys on ollut sen verran arvioitua suotuisampaa. Sitä varmasti selittää osaltaan talouden myönteinen vire ja työllisyyden kasvu, jota hallitus on päätöksillään tukenut”, Orpo selitti.

Valtiokonttorin mukaan Suomen valtionvelka oli marraskuun lopussa 105,3 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa velkaa oli 105,8 miljardia euroa. Valtion ensi vuoden talousarvio on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen.

*

Lue myös: Suomen historiallisen käänteen syy ihmetyttää – Petteri Orpo: ”Ajan tasalla ollaan!”

Ylijohtaja Spolander kertoi tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeriö korottaa arviotaan Suomen tämänhetkisestä kestävyysvajeesta noin puolella prosenttiyksiköllä vajaaseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Arviota vajeesta kasvattavat muun muassa uudet syntyvyysluvut.

*

Kestävyysvaje on vähentynyt Sipilän hallituksen kaudella merkittävästi. Vuonna 2015 kestävyysvajeen laskettiin olevan noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 10,7 miljardia euroa, kun laskennassa käytettiin vuoden 2019 arvioitua bruttokansantuotetta. Tällä hetkellä vaje on noin yhdeksän miljardia euroa samaan vertailutasoon verrattuna, mutta olosuhteiden muutokset kuten uusi väestöennuste ovat tuoneet siihen noin kahden miljardin euron lisäloven. Ministeriön mukaan hallitus on tosiasiassa onnistunut toimillaan alentamaan kestävyysvajetta noin neljä miljardia euroa.

*

– Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle, Tiilikainen summaa. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.


 
Kimmo Tiilikainen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kimmo Tiilikainen: Ilmastotoimet koskevat

nyt kaikkia

 

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanolle neuvoteltiin säännöt.

 

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta sovittiin lauantaina Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa. Maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti. Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

 

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan kokouksessa sovitut vahvat ja selkeät säännöt mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon.

– Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia, Tiilikainen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020.

Ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat sitä, miten maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.

 

Suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.

EU vastusti sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä. Unioni vastusti myös niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

– Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

– Katowicessa saatiin päätökseen kolmivuotinen neuvottelumaraton. Vaikka jatkotyötä jäikin, lopputulokseen voi olla tyytyväinen, hän sanoo.

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä.

EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. EU:ssa on lisäksi käynnistynyt keskustelu pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

*

– Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle, Tiilikainen summaa.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.

*

 


 

Kun Svinhufvud lähti Siperiasta kotimatkalleen Suomeen, hän kirjoitti muistikirjaan kuusi sanaa: jokainen kansa on oman onnensa seppä. – Tämä ei tarkoittanut sitä, etteikö kansakunta voisi tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta perimmäinen vastuu maansa turvallisuudesta on suomalaisilla itsellään. Ensin on rajat turvattava, sitten leipä levennettävä. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1933 presidentti Svinhufvud piti Kansallisteatterissa puheen, jonka mukaan oli aika ”lyödä kättä toinen toisillemme, siirtää joutavat riitaisuudet syrjemmäksi, olla jaloja toisiamme kohtaan ja pyrkiä toisin ajattelevienkin vilpittömään ymmärtämiseen”. Samalla Svinhufvud ehdotti, että vuoden ensimmäinen viikko vietettäisiin Suomessa sovinnollisuuden viikkona. – Tämän päivän yhteiskunnassa nämä sanat ovat yhtä tärkeitä kuin aiemminkin. Sovinnollisuutta tarvitaan vuoden jokaisena päivänä, mutta ehkä siitä voisi muistuttaa ihmisiä vielä erityisellä viikolla nimenomaan vuoden ensimmäisenä viikkona, eduskunnan ensimmäinen puhemies Paula Risikko sanoi.


 
Paula Risikko. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Paula Risikko: Pehr Evind Svinhufvudin

periaatteet kantavat yhä

 

Eduskunnan ensimmäisen puhemiehen mukaan perimmäinen vastuu maan turvallisuudesta on suomalaisilla itsellään.

Puhemies Paula Risikko (kok.) toteaa yksikamarisen eduskunnan ensimmäisen puhemiehen, tulevan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin etsineen sovintoa erinomaisen huumorintajunsa kautta.

 

– P.E. Svinhufvudista syntyy helposti kuva, että hän oli arvokas monumentti, enemmän kovaa murtumatonta kiveä kuin ihmistä. Tiedän kuitenkin, että tämä kuva on väärä. Hänellä oli erittäin lämmin sydän ja inhimillinen tapa kohdella ihmisiä, Risikko sanoi eduskunnassa perjantaina järjestetyssä juhlaseminaarissa.

Hänen mukaansa Svinhufvudin periaatteet pätevät edelleen nyky-yhteiskunnassa.

– Svinhufvudin mielestä Suomen kansa on perimältään jakamaton ja yksi: säädyllä, kielellä tai ammattiasemalla ei ole mitään merkitystä. Ihmisiä tulee kohdella tasavertaisesti, ja tästä syystä Svinhufvud suhtautui uudistusmielisesti myös naisten aseman parantamiseen ja äänioikeusuudistukseen.

– Vaikka Svinhufvud oli poliitikko, hän vierasti poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Se, mitä on säädetty, siihen pitää turvautua, eikä siitä saa tehdä kompromisseja. Ei varsinkaan perustuslaista. Svinhufvud ei ollut tuomaroiva poliitikko, vaan politiikassa toiminut tuomari, Paula Risikko sanoi.

 

”On aika siirtää joutavat riitaisuudet syrjemmäksi”

P.E. Svinhufvud korosti erityisesti kansankunnan edun merkitystä, eli Suomen kansan etu olisi aina tinkimättä asetettava sekä ryhmien että yksityisen edun edelle. Ensimmäisen puhemiehen kansanomaisuudesta liikkui myös runsaasti tarinoita.

– Vuonna 1919 Luumäen asemalla ihmeteltiin, kun entinen puhemies, pääministeri ja valtionhoitaja seisoi juhannusyönä kivääri selässään suojeluskunnan vartiossa. Ihmettelijöille Svinhufvud totesi, että nuorten täytyy päästä huvittelemaan, kyllä minulla on aikaa vartioida, Risikko sanoi.

 


 

Mietinnön mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi ehdotetusta kansanedustajasta tehtävä laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka perustuu tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden, eduskunnan pääsihteerin, valiokunnan jäseneksi pyrkivän kansanedustajan ja hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan rajatun tiedonsaannin varaan. Puhemiesneuvosto esitti aiemmin, että eduskunnan puhemies olisi ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista hankkinut valiokunnan jäseniksi ehdotetuista kansanedustajista laajan turvallisuusselvityksen. Sen tekee lain mukaan vain supo.


 

 

Perustuslakivaliokunta: Tietosuojavaltuutettu

tarkastaa tiedusteluvaliokuntaan pyrkivän

kansanedustajan taustat

 

Eduskuntapuolueiden välillä on ollut erimielisyyttä siitä, voiko suojelupoliisi tehdä turvallisuusselvityksiä kansanedustajista, jotka olisivat ehdolla suojelupoliisin toimintaa valvovan tiedusteluvaliokunnan jäseniksi.

 

Eduskunta
Perustuslakivaliokunnan kokous
Perustuslakivaliokunnan kokous eduskunnassa Helsingissä perjantaina 14. joulukuuta .Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
 

Perustuslakivaliokunta sai perjantaina aamupäivällä valmiiksi mietinnöt siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta(siirryt toiseen palveluun).

 

Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valvontalinjaukset ovat kunnossa ennen kuin tiedustelulakipaketti voi kokonaisuudessaan edetä. Valvonnan lisäksi pakettiin kuuluvat siviili- ja sotilastiedustelulait.

Eduskuntapuolueiden välillä on ollut erimielisyyttä siitä, voiko suojelupoliisi tehdä turvallisuusselvityksiä kansanedustajista, jotka olisivat ehdolla suojelupoliisin toimintaa valvovan tiedusteluvaliokunnan jäseniksi.

 

Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan supon rekisterit tarkastaisi tietosuojavaltuutettu eikä supo tekisi jäseneksi pyrkivästä arviota tässä tilanteessa.

 

Hallintovaliokunta piti puhemiesneuvoston ehdotusta kuitenkin ongelmallisena. Valiokunta huomautti lausunnossaan, että puhemies voidaan nähdä myös poliittisena toimijana ja riippuu puhemiehen henkilöstä, miten hän tehtävänsä tässä suhteessa hoitaa.

Hallintovaliokunta piti lausunnossaan silti selvänä, että tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaannin ja koko valvonnan kannalta on välttämätöntä, että valiokunnan jäsenten ja varajäsenten taustat on tarkistettu.

– Tämä osaltaan tukee luottamusta valiokuntaan ja vähentää ennakollisesti sitä riskiä, että jäsen tai varajäsen altistuu laittomalle vaikuttamiselle, valiokunta sanoi.

Turvallisuusselvityksellä tarkoitetaan nuhteettomuuden tai luotettavuuden varmistamiseksi laadittavaa selvitystä henkilön taustasta.

 


 

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) reagoi Tavion puheenvuoroon. – Haluaisin myös omalta osaltani puuttua perussuomalaisten EU:n vertaamiseen natsi-Saksaan. Se oli erittäin halventava puheenvuoro. Se halventaa myös niitä uhreja, joita natsi-Saksan aikana syntyi. Toivon, että perussuomalaiset irtisanoutuvat näistä puheista. Toivottavasti vielä tämän keskustelun aikana.


 

 

Perussuomalaisten Tavion vertaus natsi-

Saksaan aiheutti hämmennystä eduskunnassa

– "Ylitti kaikki keskustelun sopivuuden rajat"

 

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä piti puheenvuoroa halventavana ja vaati perussuomalaisia irtisanoutumaan siitä.

 

Perussuomalaiset
Ville Tavio
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kohahdutti puheillaan eduskunnassa.Vesa Moilanen / Lehtikuva
 

Eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä sai tänään erikoisen käänteen, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio piti puheenvuoronsa.

 

Tavion mukaan Suomessa tuntee kuuluvansa vähemmistöön, kun kannattaa Suomen itsenäisyyttä ja suomalaista kansallisvaltiota.

– Federalistit, Eurooppaa ihannoivat päättäjät uhkaavat Euroopan kansoja. Federalistit uhkaavat kansallisvaltioita. Federalistit luovat vain uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta, ne luovat uudenlaista Natsi-Saksaa. EU:n globalismi on vain uudenlaista fasismia, fasismia uudessa muodossa, Tavio jatkoi.

Kansanedustajat salissa kohahtivat.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtmanhämmästeli puhetta ensimmäisenä.

– Arvoisa puhemies, on välttämätöntä puuttua siihen, mitä tässä keskustelussa nähtiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Tavio ylitti äsken nähdyssä keskustelussa kaikki keskustelun sopivuuden ja totuuden rajat, kun hän vertasi EU:n kehitystä natsi-Saksaan, Lindtman sanoi.

– Nyt ylitettiin sellainen raja, jota ei ole tässä salissa aiemmin nähty. Jään odottamaan perussuomalaisten johdon toimenpiteitä ja kommenttia, hyväksyvätkö he tämän vertauksen.

Sipilä: Halventaa myös uhreja *

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) reagoi Tavion puheenvuoroon.

– Haluaisin myös omalta osaltani puuttua perussuomalaisten EU:n vertaamiseen natsi-Saksaan. Se oli erittäin halventava puheenvuoro. Se halventaa myös niitä uhreja, joita natsi-Saksan aikana syntyi. Toivon, että perussuomalaiset irtisanoutuvat näistä puheista. Toivottavasti vielä tämän keskustelun aikana.

*

Puheenvuoroon puuttui myös muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson.

– Kohdistan edelleen katseeni perussuomalaisten suuntaan. Vielä olisi mahdollisuus irtisanoutua tästä puheenvuorosta, joka tänään kuultiin, hän sanoi katsellen ympärilleen.

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto huomautti, että Euroopan unioni on perustettu toisen maailmansodan karmeiden kokemusten pohjalle, siihen, etteivät ne koskaan toistuisi.

Rinne haluaa puheet puhemiesneuvoston käsittelyyn

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa, että puhemiesneuvosto käsittelee Tavion puheet.

Yle ei ole tavoittanut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Leena Mereä kommentoimaan asiaa.

 


 

Viime viikolla moni hallituspuolueiden rivikansanedustaja sai joululahjan: määrärahan johonkin oman vaalipiirinsä hankkeeseen, esimerkiksi teiden kunnostamiseen. Jaossa oli noin 60 miljoonaa euroa. Tyypillinen määräraha oli 200 000–300 000 euroa. Ennen näitä määrärahoja kutsuttiin kansanedus­tajien joululahjarahoiksi, nyt ”eduskunnan jako­varaksi”.


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 

Itsenäisyysjuhlien jälkeen eduskunta aloittaa

rutistuksen ja pitää vain lyhyen joulutauon,

mutta silti moni lakiesitys jää aikapulan takia

antamatta

 

Itsenäisyyspäivän juhlien jälkeen kansanedustajilla on vielä kaksi tiivistä työviikkoa ennen joulutaukoa. Kevään vaalien vuoksi joulutauko kestää vain pari viikkoa.


ÄÄNESTÄJÄT saivat viime viikolla nauttia itsenäisyyspäivän juhlallisuuksista sekä television että edustajiensa välityksellä. Linnan juhlissa nähtiin myös illan kierrätysteemaan sopivaa pukuloistoa.


Kansanedustajilla oli poikkeuksellisen lyhyt istuntoviikko. Vain tiistaina ja keskiviikkona pidettiin täysistunto. Torstaina oli siis ­itsenäisyyspäivä, ja perjantai oli edustajantyöstä vapaata. Viikonloppuna oli siten hyvin aikaa vaikka käydä kotiseudun äänestäjiä tapaamassa.

Tällä viikolla alkaakin sitten eduskunnan perinteinen loppu­rutistus budjettiäänestyksineen. Tämän vaalikauden viimeiset hallituksen esitykset ­piti antaa eduskunnalle viimeistään viime viikon keskiviikkona. Aivan kaikkia hallituksen esityksiä ei eduskunnan antaman aikataulun puitteissa saatu valmiiksi. Niiden ­antamisesta ”jälkitoimituksena” sovitaan eduskunnan kanssa.

Eduskunnan valiokunnissa viimeiset mietinnöt pitäisi saada valmiiksi tämän viikon alkupuolella, jos asiat tahdotaan saada voimaan vuodenvaihteessa.

Joululomalta – viralliselta nimeltään istuntotauolta – kansanedustajat palaavatkin sitten poikkeuksellisen aikaisin, heti loppiaisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä. Eduskunnan vaaliloma alkaa maaliskuun puolivälissä. Siihen mennessä pitäisi kaikki keskeneräiset asiat saada eduskunnassa käsiteltyä valmiiksi. Muuten ne raukeavat.
 
*

Viime viikolla moni hallituspuolueiden rivikansanedustaja sai joululahjan: määrärahan johonkin oman vaalipiirinsä hankkeeseen, esimerkiksi teiden kunnostamiseen. Jaossa oli noin 60 miljoonaa euroa. Tyypillinen määräraha oli 200 000–300 000 euroa.

Ennen näitä määrärahoja kutsuttiin kansanedus­tajien joululahjarahoiksi, nyt ”eduskunnan jako­varaksi”.
 
*


Kansanedustajien vapaasti päätettävissä olevaa summaa voi verrata ensi vuoden budjetin menojen loppusummaan. Tässä vaiheessa hallituksen esityksen loppusumma näyttää ensi vuoden menoiksi 55,5 miljardia euroa.

Rivikansanedustajat pääsevät siis päättämään summasta, joka on hivenen yli promille valtion ensi vuoden menoista. Muu on joko lain edellyttämiä tai muuten välttämättömiä menoja tai sitten niitä, jotka hallitus loppukesän budjettiriihessä sopi.

Tieto ei kuitenkaan riviedustajien riemua hillinnyt: kun rahoista oli sovittu, tiedotusvälineiden sähköposteihin tulvi edustajien riemua siitä, kuinka juuri heidän vaalipiirinsä sai vähistä rahoista osansa.


Kuten aina ennen vaaleja käy, osa vireillä olevista hallituksen esityksistä joudutaan jättämään tässä vaiheessa sikseen, kun hallituksen – ja nykyisen eduskunnan – aika loppuu kesken. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on arvioinut, ­että kymmeniä esityksiä jää aikapulan vuoksi antamatta.

Lakiesitykset vaativat lausuntokierroksensa ja valiokuntakäsittelynsä, jotka väistämättä ottavat aikansa. Vaalien jälkeen muodostettava hallitus voi sitten jatkaa siitä ­mihin nykyinen jäi – jos haluaa.

Tällä kertaa erityisen paineen alla on vielä kesken olevan sosiaali- ja terveyshallintouudistuksen vuoksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut, että se jättää suosiolla osan esityksistään antamatta, koska sote-uudistuksen käsittely jarruttaa muiden asioiden etenemistä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

 


 

Oikea päätös poliisilta takavarikoida natsiliput. Veteraanit eivät taistelleet siksi, että natsiliput saisivat liehua. Itsenäisyydestä taisteltiin, jotta suomalaiset saisivat elää rauhassa ja turvassa maassa, jossa ihmisarvo on jakamaton. Natsismi ei edusta mitään näistä.

 

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Petteri Orpo: Lippujen takavarikointi

poliisilta oikea päätös

 

Kokoomuksen puheenjohtajan mukaan veteraanit eivät taistelleet siksi, että natsiliput saisivat liehua.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi Twitterissä natsien tämänpäiväistä marssia Helsingissä.

Orpon mukaan natsi-Saksan lippujen takavarikointi oli poliisilta oikea päätös.

 

– Oikea päätös poliisilta takavarikoida natsiliput. Veteraanit eivät taistelleet siksi, että natsiliput saisivat liehua. Itsenäisyydestä taisteltiin, jotta suomalaiset saisivat elää rauhassa ja turvassa maassa, jossa ihmisarvo on jakamaton. Natsismi ei edusta mitään näistä, Petteri Orpo toteaa.

Helsingin poliisi otti natsien marssin alussa kiinni neljä henkilöä rikoksilta ja häiriöltä suojaamiseksi. Kiinniotot liittyivät kolmeen hakaristilippuun, jotka otettiin pois Kohti vapautta -kulkueen lähdettyä liikkeelle Kaisaniemestä.

‒ Liput otettiin pois kokoontumislain ja poliisilain nojalla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, kertoo yleisjohtaja, ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisilaitokselta.

 

Kokoomusnuorten puheenjohtaja:
Ei ole sijaa natseille

Kokoomusnuorten puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mukaan tilanne, jossa natsit marssivat Helsingin kaduilla, on täysin kestämätön. Vuornoksen mukaan natsit ja heidän tukijansa ovat Suomen epäisänmaallista joukkoa, eivätkä edusta niitä arvoja, joiden varaan suomalainen yhteiskunta rakentuu.

– Kaikkein surullisinta tässä on se, että Suomesta löytyy satoja ihmisiä, jotka ovat valmiita marssimaan natsi-Saksan lipun takana. Ei siis minkään uusnatsien tunnuksen, vaan ihan sen lipun, jonka nimissä murhattiin miljoonia ja jätettiin Eurooppa raunioiksi. Se vetää sanattomaksi ja tekee todella surulliseksi, Vuornos sanoo.

Turun hovioikeus on määrännyt tämänpäiväisen marssin takana olleen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkautettavaksi, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen. Hovioikeus muun muassa totesi PVL:n toiminnan olevan vihapuheen kaltaista ja erityisesti juutalaisvastaista propagandaa sekä holokaustin vähättelemistä.

– Oikeusvaltiossa järjestöjen toiminnan kieltäminen tapahtuu oikeudessa. Silti on tuskastuttavaa, että jo syksyllä 2017 alkanutta oikeusprosessia ei ole vieläkään saatu päätökseen.

Vuornoksen mukaan poliisi teki oikein, kun se poisti natsi-Saksan liput mielenosoittajilta. Hän kiittää myös kaduille natsimarssia vastustamaan kerääntyneitä siitä, että yhteenotoilta vältyttiin.

– Ei varmasti ole helppo tai mieluinen tehtävä poliisille turvata näin vastenmielisen joukon toimintaa. Meidän pitää kuitenkin pitää huolta, että tämä on viimeinen kerta, kun poliisi joutuu näin toimimaan.

Petteri Orpo
 
✔@PetteriOrpo
 

– Kyse on tietysti Britannian EU-erosta eli Brexitistä, kertoo Zyskowicz ja viittaa demareilla Britannian työväenpuolueeseen. Hänen mukaansa Britanniassa tulisi järjestää uusi kansanäänestys Brexitistä.

 

Ben Zyskowicz. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ben Zyskowicz: Miksi laitan toivoni

demareihin?

 

 

Kokoomusedustajan mukaan työväenpuolueen pitäisi asettua uuden kansanäänestyksen taakse.

Minä laitan toivoni demareihin, kertoo Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz Verkkouutisten BenTV:n uusimmassa jaksossa.

*

– Kyse on tietysti Britannian EU-erosta eli Brexitistä, kertoo Zyskowicz ja viittaa demareilla Britannian työväenpuolueeseen.

Hänen mukaansa Britanniassa tulisi järjestää uusi kansanäänestys Brexitistä.

*

 

– Mikäli Brexit-sopimus ei mene läpi parlamentissa ja Englannissa ajaudutaan ennenaikaisiin vaaleihin, mielestäni työväenpuolueen kannattaisi ja pitäisi mennä vaaleihin vaatimalla ja lupaamalla, että he järjestävät parlamentin enemmistön saatuaan uuden kansanäänestyksen.

 

– Oma toivomukseni on se, että tuossa toisessa kansanäänestyksessä britit päättäisivät, etteivät sitten lähdekään Euroopan unionista.

Zyskowiczin mukaan Brexitissä on pelkkiä häviäjiä.

– Se vahingoittaa Iso-Britanniaa, Eurooppaa ja Suomea.

 


 

– Eduskunnassa on hallitus ja oppositio ja tältä osin tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosesitysten paljous tai vähäisyys on suoraan tietenkin maamme hallituksen kynästä ja siltä osin nämä muutokset on nyt tehty, kuten hallituksen lukuisat vastineet niin kesältä, elokuulta, syyskuulta kuin lisäselvitykset lokakuulta ovat vaatineet. Tältä osin tätä kokonaisuutta arvioidaan sitten seuraavaksi perustuslakivaliokunnassa, Kiuru toteaa.

 


Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru oli perustuslakivaliokuntaan kuultavana eduskunnassa. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Krista Kiuru: Hallituksen linja on säilynyt

sote-lakipaketissa

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan mukaan linjaa sote- ja maakuntauudistuksesta arvioi nyt perustuslakivaliokunta.

 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta alkoi käsitellä tänään perjantaina sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä mietintöluonnoksia, jotka sosiaali- ja terveysvaliokunta sai valmiiksi reilut kaksi viikkoa sitten.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja valiokuntaneuvokset kävivät kertomassa perustuslakivaliokunnalle sote-valiokunnan lakiesityksiin tekemistä keskeisistä muutosesityksistä.

– Kysymyksessä on mittava paketti. Mietintöluonnoksissa on lähes kuusi ja puoli sataa sivua luettavaa perustuslakivaliokunnan jäsenille ja asiantuntijoille. Tästä pohjalta perustuslakivaliokunta jatkaa arviointia, Krista Kiuru sanoi Verkkouutisille.

Mietintöpakettiin sisältyy kolme lakia, jotka ovat maakuntalaki, tuottajalaki ja valinnanvapauslaki. Sote-valiokunta on tehnyt kymmeniä muutosesityksiä lakeihin hallituksen vastineiden pohjalta.

– Vaikka esitys on merkittävästi pykälämäärällisesti muuttunut, osa muutoksista on hyvin teknisiä. Osa taas on luonteeltaan muutoin tärkeitä, mutta luonteeltaan pienehköjä ja sitten on myös isoja, merkittäviä muutoksia kokonaisuuteen. Mutta on hyvä todeta, että kyllä hallituksen vastineiden päälinja on se, että tämä kokonaisuus sisällöllisesti säilyy hyvin samanlaisena, Kiuru sanoo.

 

Muutosesitykset suoraan hallituksen kynästä

Kiuru ei lähde arvioimaan, ovatko sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksiin tehnyt muutokset sellaisia, että perustuslakivaliokunta voisi lakipaketin hyväksyä.

– No, totean nyt tässä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt oman mietintönsä ja nämä kolme mietintöä ovat siellä arvioitavana ja siltä osin sitten nähdään, miten tämä hallituksen linja siellä otetaan vastaan.

Verkkouutisten saamien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakeihin tekemät muutosesitykset ovat lähes täysin hallituksen kynästä.

*

– Eduskunnassa on hallitus ja oppositio ja tältä osin tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosesitysten paljous tai vähäisyys on suoraan tietenkin maamme hallituksen kynästä ja siltä osin nämä muutokset on nyt tehty, kuten hallituksen lukuisat vastineet niin kesältä, elokuulta, syyskuulta kuin lisäselvitykset lokakuulta ovat vaatineet. Tältä osin tätä kokonaisuutta arvioidaan sitten seuraavaksi perustuslakivaliokunnassa, Kiuru toteaa.

*

Kiuru ei halua arvioida, milloin sote- ja maakuntalakipaketti voisi olla palaamassa takaisin sote-valiokuntaan.

– Arvostan ja luotan perustuslakivaliokunnan työhön. Annetaan heille nyt työrauha.

 


 

"Työllisyyden runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä vuoden 2015 puolivälistä lähtien noin puolet on arviomme mukaan kuluneella hallituskaudella toteutettujen politiikkatoimien, toisin sanoen kilpailukykysopimuksen ja työn tarjontaa lisänneiden uudistusten ansiota", raportti toteaa. Jos huomioon otetaan vielä edellisellä hallituskaudella päätetty eläkeuudistus, politiikkatoimien vaikutus on vielä jonkin verran suurempi. "Lopusta vastaa parantunut ulkoinen kysyntä ja talouden muu sopeutuminen." Lähde: ETLA. - KimsBlog


  

Etla: Sipilän hallitus loi noin 50 000

työpaikkaa – loppu tuli taloustilanteesta

 
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) eduskunnassa lokakuussa.
 
|

Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti vuonna 2015 tavoitteeksi nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on lähes saavutettu. Työllisyysasteen trendi oli syyskuussa 71,7 prosenttia.

 

Vesa Vihriälän, Mika Malirannan, Ville Kaitilan, Antti Kauhasen, Tero Kuusen ja Markku Lehmuksen kirjoittama raportti hahmottelee Suomen talouden tulevalle viiden vuoden kaudelle kolme potentiaalista skenaariota.

Optimistisessa skenaariossa bkt-kasvu yltää keskimäärin 2,6 prosenttiin, realistisessa 2,1 prosenttiin ja pessimistisessä 1,3 prosenttiin. Ilman työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin kasvuluvut jäävät kussakin skenaariossa 0,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi.

  

Otimistisessa skenaariossa kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti palaa ennen kriisiä edeltäneeseen vauhtiin, eli työn tuottavuus kasvaa vuosina samaa vauhtia kuin vuosina 2000–2007 eli 2,2 prosenttia vuodessa. Optimistisen tästä mallista tekee se, että 2000-luvun alussa elektroniikkateollisuus eli pääasiassa Nokia toi tuottavuuden kasvuun merkittävää lisävauhtia.

Realistisessa mallissa oletuksena on, että Suomen teollisuuden työn tuottavuus pääsee tulevina vuosina samaan kasvuvauhtiin kuin Yhdysvaltojen teollisuus vuosina 2005–2016, joka oli 1,8 prosenttia vuodessa.

Pessimistisessa ennusteessa kiinnitetään huomiota Yhdysvaltojen työn tuottavuuden kasvuun, joka hidastui vuoden 2004 jälkeen. Yksi varteenotettava selitys hidastumiselle on tutkimustoiminnan tehokkuuden heikentyminen. Oletuksena tässä skenaariossa on, että työn tuottavuus kasvaa lähivuosina samaa vauhtia kuin Yhdysvalloissa vuosina 2005–2017, eli 0,9 prosenttia vuotta kohden.

Etlan mukaan viime vuosina nähty tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta. Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.

*

"Työllisyyden runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä vuoden 2015 puolivälistä lähtien noin puolet on arviomme mukaan kuluneella hallituskaudella toteutettujen politiikkatoimien, toisin sanoen kilpailukykysopimuksen ja työn tarjontaa lisänneiden uudistusten ansiota", raportti toteaa.

Jos huomioon otetaan vielä edellisellä hallituskaudella päätetty eläkeuudistus, politiikkatoimien vaikutus on vielä jonkin verran suurempi.

"Lopusta vastaa parantunut ulkoinen kysyntä ja talouden muu sopeutuminen."

*

LUE MYÖS:

Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

 


 

Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kutiota. – Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.


 

 

Lännen Media: Hallitus kaavailee mittavia

lisämetsityksiä hiilinielujen lisäämiseksi

 

Pääministeri Juha Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot.

 

Metsitys
Metsä Hervannassa
Antti Eintola / Yle

Hallitus suunnittelee Suomeen laajaa metsitysohjelmaa ilmastomuutoksen torjumiseksi, kirjoittaa Lännen Media(siirryt toiseen palveluun). Pääministeri Juha Sipilän mukaan maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tekevät selvitystyötä siitä, miten paljon metsitystä voisi lisätä.

 

Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot. Hän toivoo, että metsityshanke tulisi mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

*

Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kutiota.

– Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.

*

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Rinne on aiemmin kertonut Maaseudun Tulevaisuudessa(siirryt toiseen palveluun), että hänen mielestään Suomen nykyinen hakkuutaso ei ole liian suuri, mutta kasvattamisen varaakaan ei ole.

 

Antti Rinteen esikunnasta vahvistettiin lauantaiaamuna Ylelle, että Rinne kannattaa nykyistä hakkuumäärää. Rinteen mielestä hakkuiden määrää voidaan kasvattaa, kun hiilinieluja onnistutaan kasvattamaan. Rinne on sanonut, että asiantuntijoiden mukaan se on mahdollista.

Tarkennus 17.11. kello 9.45: Täsmennetty Antti Rinteen kanta hakkuumääriin.

 


 

Suhteessa soteen ja valinnanvapauteen tämä olisi voinut tarkoittaa palveluseteleiden tai Kela-korvausten luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä sen sijaan, että aloitetaan ajattelu puhtaalta pöydältä. Maailmassa pöytä ei nimittäin ole koskaan puhdas aiemmasta.

 

Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Lasse Männistö: Politiikka ei tunne

evoluutiota

 

Harvempi keskustelija on seurannut, mitä sote-palveluissa on tosiasiassa vaalikauden aikana tapahtunut, kirjoittaa Lasse Männistö.

 

Vuosikymmenten sote-saaga kääntyy myös kuluvan politiikan tuotantokauden osalta vääjäämättä kohti loppuhuipennustaan. Tulevina kuukausina mediassa ja poliitikkojen keskustelussa tullaan näkemään joko hallituksen ylpeyttä vihdoin toteutetusta sote-vallankumouksesta tai opposition onnea ja vakuuttelua siitä, että markkinavoimat pidettiin kurissa, ja soten uudistaminen jatkuu kyllä aiemman valmistelun pohjalta.

Samaan aikaan kun poliitikot ovat sorvanneet jälleen yhden nelivuotiskauden sotea, maakuntavalmisteluun on käytetty resursseja tuhansia henkilötyövuosia ja politiikan toimittajille on tarjottu päivänpolitiikan kestoaihe, on kansa kyllästynyt koko uudistuksen seuraamiseen. Aihe on vaikeaselkoinen, varsinaista pihviä ei tunne juuri kukaan, mielipide on jokaisella, mutta koko asiaa on pyöritetty nyt jo niin pitkään, ettei asia enää jaksa kiinnostaa vaikka sitä tärkeänä pidetäänkin.

 

Siinä missä poliittinen keskustelu keskittyy yleensä ideologiseen kiistaan aiheesta kuin aiheesta, sotea koskien lähinnä asiakkaiden valinnanvapauden kannattamisen ja markkinavoimien temmellyksen vastustamisen väliseen jännitteeseen, on harvempi keskustelija seurannut mitä sote-palveluissa on tosiasiassa vaalikauden aikana tapahtunut. Tai jos onkin, ei tämän tapahtuneen muutoksen ole annettu vaikuttaa aiheesta käytyyn keskusteluun.

Tällä vaalikaudella sote-palvelut ovat kuitenkin jatkaneet uudistumistaan. Neljän vuoden aikana ovat asiakkaiden käyttämät digipalvelut muodostuneet tavanomaiseksi tavaksi ottaa ensikontakti lääkäriin. Lähes kaikki yksityiset terveyspalveluyritykset palvelevat asiakasta ajasta ja paikasta riippumatta digiklinikoillaan. Terveydenhuollon digipalveluiden käyttö kasvaa valtavaa vauhtia.

 

Julkisten sote-palveluiden heikon saatavuuden markkinarakoon ovat ratkaisua tarjonneet etenkin vakuutusyhtiöt kiihtyvällä tahdilla. Terveysvakuutukset ovat vallanneet uusia asiakasryhmiä nopeasti ja vakuutusyhtiöiden ja terveysyritysten välinen interaktio on synnyttänyt eri palvelukanavia ja –malleja. Vakuutusyhtiöiden vuosihintaan perustuvat tuotteet ovat tuoneet perinteistä yksityistä terveydenhuoltoa lähemmäs julkisen terveydenhuollon väestövastuuajattelua. Palveluiden tuotannon tasolla yksityisten palveluiden ja julkisten palveluiden logiikka on lähestynyt toisiaan.

Samaan aikaan asiakkaiden kiinnostus terveyteen ja sen seurantaan on kasvanut, mikä on johtanut paitsi erilaisten elämäntapa- ja hyvinvointipalveluiden boomiin, myös kriittisyyden lisääntymiseen suhteessa aiempiin terveydenhuollon auktoriteetteihin. Ensireaktio uusiin oireisiin on yhä useammalla google, ei enää soitto terveysasemalle.

 

Poliittinen päätöksenteko ei ole huomioinut kehitystä eikä yleisesti huomioi sen mahdollisuutta, että maailma muuttuisi muuten kuin lakeja säätämällä. Toisaalta kun laki on säädetty, on poliittinen prosessi päätöksessään, eli asia on hoidettu.

Kumpikaan edellä kuvatuista ei pidä paikkaansa. Maailma muuttuu, useammin paremmaksi kuin pahemmaksi, vaikkei yhtään lakia säädettäisi. Ja toisaalta kun laki on astunut voimaan, ei välttämättä vielä juuri mikään ole muuttunut.

 

Maailma tarvitsee rajoja ja raameja, puitteita joissa toimia. Näiden säätäminen on politiikan tehtävä. Kuitenkin maailman muutos kiihtyy ja politiikan kyky tuottaa lakeja hidastuu. Miten lainsäädäntö ja politiikka voisivat siis käydä reaalimaailman muutoksen kanssa tuloksekkaampaa vuoropuhelua?

*

Yksinkertaisesti lähtemällä liikkeelle siitä, mitä jo on, sen sijaan, mitä tulisi olla. Jos politiikasta kiellettäisiin kokonaisuudistukset ja pakotettaisiin lakien valmistelu lähtemään niistä keinoista ja laeista joita jo on, voitaisiinmaailmaa uudistaa askel kerrallaan. Askeleet olisivat kenties lyhyitä, mutta ainakin ne saataisiin otetuksi.

 


 

Bengt Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa. ”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo. ”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.” Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”. ”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.” Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa. ”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.


 

 

Talousnobelisti tyrmää ”itsekkään” ay-

liikkeen Ylellä: Pakotettava hyväksymään

työehtojen heikennykset

 
Luotu: 
24.10.2018 08:25

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Yhdysvalloissa uransa tehnyt Bengt Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelilla sopimusteorian kehittämisestä.
 
|

Talousnobelisti Bengt Holmström pitää Suomen ay-liikettä ”itsekkäänä”. Hän katsoo Ylen mukaan, että irtisanomiskiistan käynnistämä lakkoilu kertoo siitä, että Suomessa ei ymmärretä työn muutosta.

 

Holmström on aiemminkin sanonut, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille. Joustoa tarvitaan työpaikkojen luomiseksi ja myös yrittäjien suojaamiseksi, hän sanoo.

Holmström katsoo ay-liikkeen jarruttavan kehitystä. 

 

”Työmarkkinat on se iso ongelma. Se on mielestäni itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä”, Suomessa vieraileva Holmström sanoo Ylen haastattelussa.

*

Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa.

”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo.

”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.”

Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”.

”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.”

Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa.

”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman puolestaan toivoi äskettäin, että hallitus vetäisi pois lakiesityksensä irtisanomissuojan heikentämisestä ja antaisi työmarkkinajärjestöjen luoda tilalle työllisyysvaikutuksiltaan vastaavan vaihtoehtoisen ratkaisun. 

 

Lue lisää: Taloustieteen professori emeritus tv:ssä: Vetäkää irtisanomislaki pois – Hallituksen otettava järki käteen

 


 

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia. − Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 

Eeva-Maria Maijala. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Demareiden toiminta ay-liikkeen nimissä

vaikeuttaa koko Suomea

 

 

 

 

Keskustan kansanedustaja vaatii poliittisten lakkojen rajoittamista.

− Tuntuu siltä, että demarit ovat kiinnostuneet etupäässä ensi kevään vaaleista ja ottaneet käyttöön poliittiset lakot. Demarien toiminta ay-liikkeen nimissä on todella vastuutonta, jolla vaikeutetaan koko Suomea ja aiheutetaan valtavia kuluja. Jo tämä keskiviikon lakkoilu maksaa 50 miljoonaa euroa, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Hänen mukaansa Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa poliittisia lakkoja on rajoitettu.

− Poliittiset lakot eivät ole normaaleja työtaistelun muotoja, vaan häikäilemätöntä poliittista peliä. Demokratiassa lait säädetään kuitenkin vaaleilla valitun parlamentin päätöksillä, ei lakoilla tai torikokouksilla, Maijala sanoo.

− Poliittiset lakot tulee kieltää myös Suomesta, kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä neuvottelemaan. Poliittisilla lakoilla ei ole mitään tekemistä demokratian eikä vastuullisuuden kanssa, hän lisää.

 

Maijalan mukaan ihmisillä pitää olla oikeus mielipiteisiin, ”mutta vastuu on pystyttävä kantamaan”.

− Kolmikannan neuvotteluita on yritetty käydä, mutta mikään ei näytä riittävän, kun vaalit painavat päälle. Demarien talousarvioaloitteet – jos ne hyväksyttäisiin – aiheuttaisivat Suomelle yli miljardin euron lisämenoa, eikä työllistämisestä olisi tietoakaan.

*

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia.

− Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 


 


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Työllisyysaste alkaa lähestyä ylärajaansa –

Ilman uudistuksia on turha tavoitella

parempaa talouskasvua ja elintasoa

 

 

Hyvä noususuhdanne on laskenut Suomessa työttömyysastetta ja nostanut työllisyysastetta. Nyt työpanosta pitäisi osata kasvattaa isoilla uudistuksilla. Ja nehän tapaavat koskea niin sanottuihin saavutettuihin etuihin.


TILASTOKESKUS kertoi tiistaina, että kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisyysaste oli elo­kuussa 71,8 prosenttia. Työllisyys­asteen nousu katkesi. Heinäkuussa se oli 71,9.


Työllisyyden ja työttömyyden kuukausimuutoksista ei pitäisi tehdä kovin syvällisiä tulkintoja, mutta tällä kertaa kehitystä kannattaa pitää silmällä. Prosentin kymmenys sinne tai tänne ei ole oleellinen muutos, mutta se on oleellista, että Suomessa monet rakenteelliset esteet alkavat jo vaikuttaa: tästä eteenpäin työvoimapanoksen kasvattaminen on entistä työläämpää. Elokuun mittaustulos voi ­olla satunnaista heilahtelua mutta myös todiste siitä, että rajat tulevat vastaan. Ja ne tulevat vastaan aivan liian aikaisin.


Suomen hallitus on iloinnut vaalien lähestyessä siitä, että työllisyys kehittyy hyvää vauhtia. Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta näyttäisi toteutuvan lähikuukausina. Kuitenkin Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu luku on 7,5 prosenttia. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan työttömyysaste on EU-maista suurempi vain Kyproksella, Kroatiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Islanti ja Norja pystyvät työllistämään paljon paremmin kuin Suomi.


SUOMEN huonoa sijoitusta selitetään monella tavalla. Usein selitys riippuu siitä, mikä on selittäjän tarve ja oma etu. Se, joka haluaa yhdistää sijoituksen työmarkkinoiden jäykkyyksiin, huomaa, että häntäpäässä on myös Ranska. Ranska on malliesimerkki siitä, miten kömpelöillä ja kangistavilla työmarkkina­sääntelyillä kahlehditaan työllisyyden ja talouden kasvua.

Ammattiyhdistysväki löytää selityksen huonoon sijoitukseen Pohjoismaiden sarjassa talouskasvun ja elinkeinorakenteen eroista eikä sääntelyn ongelmista. Muissa verrokkimaissa kasvu on tosiaan viime vuosina ollut vauhdikkaampaa kuin Suomessa.

Mutta jotain on kyllä työmarkkinoilla pahasti pielessä, sillä Suomessa on samaan aikaan huu­tava pula työvoimasta. Eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan kaikkialla.

Yritysten mukaan työvoiman heikko saatavuus on jo suurin huoli ja kasvun este. Esimerkiksi kovaan kiihdytykseen lähteneen Lapin-matkailun hidaste on työvoima­pula. Samaan aikaan Lapin työttömyysaste on noin 11 prosenttia. Laskennallisesti ­Lapin työttömien määrä puolittuisi, jos he täyttäisivät kaikki Lapin avoimet työpaikat.


SUOMEN rakenteellinen työttömyysaste on nyt suurin piirtein sama kuin työttömyysasteen trendi. Samoin on Saksassa, mutta siellä molemmat lukemat ovat neljän prosentin tietämillä. Kestämättömäksi Suomen tilanteen tekee se, että suomalaisten elintason ylläpitäminen ja kestävyysvajeen voittaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. On päästävä yli 75 prosentin.

Vaaleihin valmistautuvien puolueiden ja tulevan hallituksen on keskityttävä työllisyyden rakenteellisten esteiden poistamiseen. Noususuhdanteen imu ei enää auta. Työllisyys on otettava seuraavan hallituksen talouspolitiikan ykkösteemaksi.


Rakenteellisten esteiden raivaaminen on työllisyyden kasvattamisen edellytys, työllisyyden nosto on talouskasvun edellytys ja talouskasvu on suomalaisten elintason ylläpitämisen edellytys. Ketjun liikahdus vaatii kaikilta – sekä puolueilta että työmarkkinoiden toimijoilta – oman lyhyen aikavälin edun puolustamisen sijaan joustavuutta ja paljon nykyistä enemmän kykyä katsoa pitkän aikavälin kokonaisetua, Suomen etua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.