Sisäministeri Kai Mykkänen huomauttaa, että järjestelmä ei saisi toimia niin, että salakuljettajat päättävät siitä, kuka jää Eurooppaan ja kuka ei. Jos kriteeristö katuu, eikä palautuksia saada täytäntöön, Mykkänen uskoo, että systeemiltä loppuu kannatus. Siksi hänen mielestään olisi hyvä siirtyä ottamaan pääosin pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä ja jakaa heitä EU-maiden kesken.


 

 

”Ihan pirusti riskejä, että tämä kaatuu vielä

syksyllä” – Maihinnousukeskukset vaativat

kymmenkertaisen pakolaiskiintiön

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.7.2018 11:29

  • Kuva: EPA
    Kuva
    Sisäministerit Horst Seehofer Saksasta ja Kai Mykkänen (kok.) Suomesta ministerikokouksessa heinäkuussa. Mykkänen kommentoi EU:n suunnitelmia tänään.
 
|

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) huomauttaa, että EU:n suunnittelemat maihinnousukeskukset saattavat kaatua käytännön asioihin syksyn aikana. Mykkänen kommentoi asiaa Porin Suomi-Areenassa.

EU-maat sopivat kesäkuun huippukokouksessaan niin sanottujen maihinnousukeskusten perustamisen edistämisestä pikaisella selvitystyöllä sekä turvapaikanhakijoiden liikkumisen estämisestä EU-maiden välillä. Lue lisää: EU pääsi sopuun: Turvapaikanhakijoille maihinnousukeskuksia Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan

Mykkänen huomauttaa, että myös maihinnousukeskuksiin tarvitaan pakolaiskiintiön kaltaiset kiintiöt. 

 

–Maihinnousukeskuskuvion täytyy perustua siihen, että meillä on yhdessä sovitut kiintiöt niille, jotka ovat saaneet siellä turvapaikan, siis todetaan, että on turvapaikan tarpeessa siellä yhteisessä keskuksessa niin, että heitä sitten jaetaan eteenpäin niin kuin kiintiöpakolaisjärjestelmässä tehdään. Siitä täytyy tehdä EU-tasoinen päätös, että meillä kymmenkertaistetaan suunnilleen ainakin se EU:n yhteinen kiintiöpakolaisten määrä, Mykkänen sanoi Porissa.

 

Hän on jo aiemmin puhunut kymmenkertaistamisesta ja Suomen osalta moninkertaistamisesta.

Mykkäsen mukaan pääosa EU-maista on saatava mukaan rahoitukseen, koska ”tietenkään ei voi olla niin, että EU maksaa leirin Italiassa, jossa muutenkin on pakolaisia joka nurkassa”. Puola ja Unkari saattavat Mykkäsen mukaan olla mahdottomia, mutta muuten hän on varovaisen toiveikas.

–Tässä on toivoa, että se on helpompi hyväksyä se pakolaisstatuksen saaneen jakaminen jäsenmaiden kesken kuin turvapaikanhakijoiden.

 

Suurin osa Italian kautta tulleista ei ole saanut turvapaikkaa käsittelyssä, josta toki voi Mykkäsen mukaan olla monta mieltä, mutta käytännön ongelma on joka tapauksessa se, että kymmenet tuhannet ja Saksassa jopa sadat tuhannet ovat saaneet kielteisen päätöksen ja tätä joukkoa on erittäin vaikea palauttaa. Mykkäsen mukaan tällöin kuvaan astuu huoli siitä, mihin niin sanottujen paperittomien joukon kasvaminen johtaa.

 

–Siihen on nyt tietyllä tavalla toivoa, mutta tässä on ihan pirusti riskejä siihen, että tämä kaatuu nyt käytännön asioihin vielä syksyn aikana, Mykkänen sanoi Porissa.

 


 

Näillä asetelmilla nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsisi veret seisauttavan vaalitappion, jonka myötä se menettäisi yli kymmenen kansanedustajapaikkaa.


 

 

Näkökulma: Touko Aalto on seuraavan

hallituksen varmin ministeri

 
 
 
 
Luotu: 
29.6.2018 15:38

  • Kuva: Lauri Olander
    Kuva
    Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto saattaa istua seuraavan hallituksen ministerinä. Arkistokuva.
 
|

Uuden Suomen ja Iltalehden kesäkuun puoluekannatusmittausvahvistaa kuvaa, että tulevissa eduskuntavaaleissa pääministerin paikasta kamppailee kaksi puoluetta: SDP ja kokoomus.

 

Noin 20 prosenttiin yltävien demareiden ja kokoomuksen jälkeen kolmospaikalle (eroa nyt nelisen prosenttiyksikköä) on jumittunut keskusta ja sen perässä tulee vihreät.

Seuraavassa kannatuskategoriassa, 8–9 prosentin maailmassa, ovat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

 

RKP, kristillisdemokraatit ja siniset pelaavat 2–5 prosentin sarjassa, kuten myös luokka muut, johon kuuluvat Hjallis Harkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrynen, jonka uusin viiteryhmä on nimeltään Seitsemän tähden liike.

 

Vielä totaalisempi kato on käymässä sinisten eduskuntaryhmässä, joka voisi yltää nykyisen 18 paikan sijaan ehkä 3–5 paikkaan riippuen Timo Soinin osallistumisesta vaaleihin. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset menettäisivät tämän hetken gallupkannatuksen perusteella myös useita paikkoja.

Vaalien voittaja olisi vihreät, joka muuttuisi yli 20 kansanedustajan puolueeksi siitäkin huolimatta, että menestys vaaleissa ei olisi aivan niin hyvä kuin kannatusmittaukset nyt kertovat. Tällä hetkellä vihreiden eduskuntaryhmä on vasta kuudenneksi suurin 15:llä paikallaan. (Eduskuntaryhmien nykyiset voimasuhteet tämän linkin takana, kansalaispuolue tarkoittaa Väyrystä

 

Mitä tämä merkitsisi tulevan hallituksen muodostamisen kannalta? Jos Antti Rinteen SDP nousee suurimmaksi, olisi se Petteri Orpon kokoomukselle vähintään henkinen tappio ja sen halut lähteä Rinteen hallitukseen riippuisivat täysin hallitusohjelmaneuvotteluista. Sama olisi asetelma demareiden näkökulmasta, jos Orpon kokoomus nousisi ykköseksi.

On täysin mahdollista, että Rinteen tai Orpon puolue ei lähtisi hallitukseen kakkossijalta lainkaan, vaan voittaja saisi kolmospaikalla kärkkyvän keskustan intoutumaan tappiosta huolimatta mukaan. Todennäköisempää tosin on, että Juha Sipilän keskusta ei ole tulevassa hallituksessa nykyisillä kannatusluvuilla.

Kolmen suuren – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – hallitukseen on hyvin vaikea uskoa. Vihreät olisikin vaalivoittajana se puolue, joka toisi tukevan lisän kahden suuren puolueen päälle ja se pääsisi osalliseksi jaettavista ministerisalkuista.

 

Nykykannatuksilla SDP, kokoomus ja vihreät saisivat aikaan enemmistöhallituksen. Jos SDP:n tai kokoomuksen korvaisi keskusta, näin ei kävisi niin suurella todennäköisyydellä, vaan silloin etsittäisiin lisäapuja ainakin RKP:n suunnasta. Ruotsinkielisten etuja vaalivaa liberaalipuoluetta voisivat tarvita myös SDP, kokoomus ja vihreät enemmistöä vahvistaakseen.

Tällä matematiikalla tulevan hallituksen varmin ministeri on vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.

Ei Aaltokaan tietysti vielä saletissa ole. Puoluekannatusmittaukset ovat eri asia kuin seuraavat eduskuntavaalit, joiden ilmoitettuun ajankohtaan on yhdeksän ja puoli kuukautta aikaa.

 

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

 


 

Lindströmin mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat osallistuneet omatoimisen työnhaun mallin valmisteluun touko-kesäkuussa, mutta esitys ei ole yksimielinen. - Näkökulma: Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa kannattelee n. 72% työllisyysaste. Nykyiseen palveluyhteiskuntaan tämä ei riitä. Siksi tavoite on 75-78%. Avain tähän tavoitteeseen on Suomen ammattiyhdistysliikkeen käsissä. Mikäli muutosta ei tule; kansakunnan elintaso laskee 2020-luvulla. Tämä on fakta! - KimsBlog

 

Työministeri Jari Lindström. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO 

 

Jari Lindström: Työttömän haettava enintään

neljää työpaikkaa kuukaudessa

 

Työministerin mukaan nykyinen työttömyysturvan karenssijärjestelmä kevenee.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut valmiiksi lakiluonnoksen omatoimisesta työnhausta, jota on kutsuttu aktiivimalli kakkoseksi.

Lakiluonnoksen mukaan työttömän työnhakijan olisi haettava enintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana.

Työministeri Jari Lindström (sin.) kertoo, että ensiksi työtön ilmoittautuu verkkopalvelussa työnhakijaksi ja antaa tiedot muun muassa työkyvystään. Myös muu kuin verkon kautta ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi on jatkossakin mahdollista.

– Aamulla (SAK:n puheenjohtaja) Jarkko Eloranta antoi ymmärtää, että työttömät jätetään oman onnensa varaan. Ei jätetä, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.

Työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen työttömälle laaditaan työllistymissuunnitelma 14 vuorokauden kuluessa joko verkkopalvelussa tai palveluntuottajan toimesta. Jos edellytykset ovat kunnossa, työtön voi hakea omatoimisesti töitä.

Työttömän on haettava kuukauden aikana enintään neljää työpaikkaa, joista vähintään yksi työpaikka on sellainen, jota ei voi korvata vapaaehtoisella työnhaulla. Haettavien työpaikkojen lukumäärää määriteltäessä otetaan huomioon muun muassa ammattisuoja, joten haettavien työpaikkojen määrä voi olla vähemmänkin kun neljä.

Lindströmin mukaan työnhakija voi pyytää suunnitelman tarkistamista, jos työntekijä ei pysty täyttämään sen vaatimuksia.

 

Työntekijän arvioon haetun työn sopivuudesta luotetaan

Työnhaku mahdollisuus lisääntyisi kahdella tavalla. Työnhakija voi itse päättää, mitä työtä hän hakee ja milloin tarkastelujakson puitteissa. Tarkoituksena on ottaa huomioon myös yrittäjänä tehty työ tai osallistuminen esimerkiksi tarjouskilpailuun.

Työministerin mukaan työntekijän arvioon haetun työn sopivuudesta luotetaan, mutta jos työntekijä hakee paikkoja, joita hän ei voi mitenkään saada, niin hakuun voidaan puuttua. Seuraamuksia siitä ei kuitenkaan tule.

Lindströmin mukaan voidaan määritellä, mitä työntekijä voi hakea, jos hän ryhtyy tehtailemaan hakemuksia.

Omatoimisesta työnhausta on raportoitava kuukauden välein verkkopalvelun kautta. Myös esimerkiksi puhelimiste ilmoittaminen on mahdollista.

Karenssijärjestelmä rakentuu sen varaan, että työnhakua seurataan kuukauden välein.

– Mielestämme se ei ole kohtuutonta, Lindström sanoi.

Hänen mukaansa seuraamukset kevenevät verrattuna nykyiseen karenssijärjestelmään.

 

Muistutus on vastaantulo työnhakijoille

Uudessa karenssijärjestelmässä työnhakija saisi ensin muistutuksen, jos työtä ei ole haettu edellytetyllä tavalla. Muistutus on Lindströmin mukaan vastaantulo työnhakijoille, jotka eivät ole ymmärtäneet, mitä heiltä edellytetään.

Jos työnhaun laiminlyönti toistuu, syy selvitetään ja työntekijälle langetetaan kymmenen päivän karenssi. Jos laiminlyönti jatkuu, karenssi on 20 päivää. Sen jälkeen työnhakijalle määritetään työssäolovelvoite.

 

Lindströmin mukaan lakiluonnoksessa on myös vaihtoehto, että karenssien pituus on kymmenen päivän sijaan 15 päivää ja 20 päivän sijaan 30 päivää.

– Nykytilassa karenssit ovat huomattavasti kovemmat.

Muutoksilla korvataan nykyisiä seuraamuksia. Karenssi ja työssäoloehdon päättyessä työttömyysturvan aktiivimalli alkaa alusta.

Jos työtön ei onnistu työnhaussa, hänen työttömyysetuutensa määrää leikataan aktiivimallin mukaisesti.

Lakiluonnos lähtee tällä viikolla lausuntokierrokselle, joka loppuu elokuussa. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella.

Lain voimaantulon ajankohtaa ei ole vielä päätetty.

 


 

– Jos hallitusryhmät eivät tue suunnitelmaa, suurin uudistus jää tekemättä, Sipilä sanoi. Hän täsmensi asiaa kysyttäessä, että se tarkoittaisi myös hallituksen kaatumista. Sipilä lupasi esitellä uuden sote-suunnitelmansa huomenna eduskunnalle pääministerin ilmoituksella. Siitä ei enää tarvitse äänestää. - Näkökulma: Pääministeri pyytää siis äänestämään sikoja; kahdessa säkissä!? -Kansanedustaja antaisi siis avoimen perlamentaarisen valtakirjan; tietämättä valiokuntien lopullisista ratkaisuista ja arvioista marraskuussa 2018..... mitään. Kohtuuton pyyntö mm. uusmaalaisilta kansanedustajilta. Ja heitä on paljon! - KimsBlog

 


  

Sipilän ukaasi: Nämä 3 asiaa

hallituspuolueiden täytyy hyväksyä

 
 
Luotu: 
26.6.2018 12:35
 
Päivitetty: 
26.6.2018 12:39

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Pääministeri Sipilä tiedotustilaisuudessaan.
 
|

 

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti tiistaina eduskunnassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus lykkääntyvät vuodella ja maakuntavaalit voidaan pitää aikaisintaan ensi toukokuussa.

Sipilä pyysi tänään iltapäivällä kokoontuvilta hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä tukea uudelle aikataululle. Hänen mukaansa uudessa suunnitelmassa on kolme kohtaa, joihin hallitusryhmien on nyt sitouduttava, Talouselämä kertoo.

 

Hallitusryhmien on ensin hyväksyttävä uudistuksen uusi alkamisaika, joka on 1. tammikuuta 2021. Toiseksi niiden on sitouduttava maakuntavaalien pitämiseen toukokuussa 2019 ja kolmanneksi on varauduttava lykkäyksestä aiheutuviin lisäkustannuksiin, jotka ovat Sipilän mukaan noin 200 miljoonaa euroa.

 

Lue myös: Sipilältä tiukka vaatimus hallituspuolueille – Soten ja hallituksen kohtalo ratkeaa tänään

 


 

− Pääministeri on lausunut, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pitäisi valmistua heinäkuussa tai muuten maakuntien perustaminen siirtyy vuodella eteenpäin. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tämä on vaikuttanut tilanteeseen niin, että kansanedustajat kokevat painostusta hallituksen suunnalta. Tämä on hyvin valitettavaa, Henriksson toteaa.

 

Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

 

Anna-Maja Henriksson on huolestunut

eduskunnan tilanteesta

 

 

RKP:n puheenjohtajan mukaan on ollut murheellista seurata viimeisimpiä käänteitä kiistassa sote-uudistuksen käsittelyaikataulusta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokous päättyi torstaina ilmiriitaan. RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson kehottaa malttiin.

 

− On ollut murheellista seurata viimeisimpiä käänteitä eduskunnassa syntyneessä kiistassa, joka koskee sote-uudistuksen käsittelyaikataulua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nyt tulisi rauhoittua ja palata rakentavaan keskustelukulttuuriin, Henriksson painottaa tiedotteessaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on hänen mielestään saatava tarvitsemansa aika kuullakseen asiantuntijoita hallituksen antaman vastineen johdosta.

– Suomessa kaikki tietävät, että heinä- ja elokuu ovat lomakuukausia. Professoreilla ja muilla kuultavilla asiantuntijoilla on luonnollisesti myös oikeus lomaan. Ja sen jälkeen he tarvitsevat aikaa lausuntonsa valmisteluun.

 

Henrikssonin mukaa helposti tulee tunne, että Suomi on jonkinlaisessa poikkeustilassa.

– Näin ei tietenkään ole. On täysin luonnollista, että eduskunnassa on istuntotauko kesällä. Eduskunnan jos minkä pitää noudattaa työaikalakia ja vuosilomalakia sekä pitää huolta työtekijöiden hyvinvoinnista. Näissä asioissa ei ole varaa tinkiä, hän huomauttaa.

Maailma ei Henrikssonin mukaan kaadu, vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saisi mietintöään valmiiksi elokuussa.

 


 

HALLITUS ei aio notifioida EU-komissiota sote-uudistuksesta, mikä oli jo tiedossa. Sen sijaan hallitus esittää lakiin kahta uutta pykälää sen varmistamiseksi ettei laki ole ristiriidassa EU:n kilpailuoikeussäännösten kanssa. Toisessa pykälässä todetaan, että ”maakunnan on kohdeltava palveluntuottajia yhdenvertaisesti korvauksen määrittelyssä”.


 
Politiikka
 
 

HS sai haltuunsa hallituksen sote-vastineen:

Valinnanvapaus siirtyy vuodella, maakuntien

rahoitusta löysennetään – EU-notifikaatiota ei

tehdä

 

Hallitus esittää valinnanvapausmalliin siirtymisen lykkäämistä vuodella. Maakuntien tiukkaa menokehystä ei koroteta ainakaan vielä, mutta lisärahoituksen saamista helpotetaan laissa huomattavasti.

 
 
HALLITUS esittää valinnanvapausmalliin siirtymisen lykkäämistä vuodella. Maakuntien tiukkaa menokehystä ei koroteta ainakaan vielä, mutta rahoituksen kriteerejä löysennetään.


Asia käy ilmi HS:n näkemästä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta vastineesta. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö toimittivat vastineen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle maanantaina.

Hallitus ei esitä sote-uudistuksen notifioimista EU-komissiolle, mikä oli jo tiedossa. Vastineen mukaan hallitus esittää lakiin pykäliä, jotka lisäisivät todennäköisyyttä sille, että sote-uudistus ei ole ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.

Lisäksi maakunnille annettaisiin oikeus asettaa maakunnan liikelaitokselle ”erityinen palveluvelvoite” tuottaa sote-palveluja, jos palvelujen saatavuutta ei voida muuten taata. Tämä palveluvelvoite olisi niin sanottua yleisen taloudellisen edun palveluiden eli SGEI-palveluiden tuotantoa koskeva.
 

SGEI-palvelut mahdollistavat valtiontuen antamisen. Uudella pykälällä hallitus haluaa siis varmistaa, että poikkeustapauksissa EU:n kilpailuoikeus ei rajoita valtion mahdollisuutta tarjota sote-palveluja.


VASTINEESSA ei esitetä välittömästi maakuntien tiukan menokehyksen nostamista. Menokehys rajaisi sote-menojen kustannusten kasvun 0,9 prosenttiin vuodessa.

Sen sijaan valtiovarainministeriö ehdottaa rahoituslakiin uutta momenttia, jossa säädettäisiin menokehyksen ylittävästä rahoituksen tason korottamisesta. Momentin mukaan maakuntien rahoituksen tasoa korotettaisiin, ”jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen muutoin vaarantuisi”.


”Jos säännösten nojalla määräytyvä rahoituksen taso sellaisenaan vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen, tulisi rahoituksen tasoa korottaa 3 momentin mukaisesti”, vastineessa todetaan.

Vastineen mukaan maakuntien rahoituksen tasoa voisi korottaa silloin, ”kun rahoituksen riittämättömyys ilmenisi laajemmin kuin yksittäisten maakuntien ongelmista aiheutuen. Tällaisessa tilanteessa, jossa rahoituksen taso olisi yleisemmin riittämätön edellä sanottujen palvelujen turvaamiseen, kyseessä katsottaisiin olevan niin sanottu järjestelmäongelma”.

Vastineessa todetaan, että ”järjestelmäongelman myötä rahoitusta korottaessa korotus jäisi rahoituspohjaan ja nostaisi pysyvästi maakuntien rahoituksen tasoa”.

Käytännössä laki mahdollistaisi siis menokehyksen nostamisen 0,9 prosentista pysyvästi, jos näyttää siltä, että se on liian kireä. Korotus kohdistuisi kaikkiin 18 maakuntaan.

LISÄKSI laissa säädetään yksittäisen maakunnan rahoituksen lisäämisestä kriisitilanteessa. Tällaista harkinnanvaraista rahoitusta ei voitaisi vähentää maakuntien yleisestä rahoituksesta.

”Lisärahoituksella turvattaisiin, että huolimatta 6 §:n nojalla määräytyvästä varainhoitovuoden rahoituksen tasosta yksittäisellä maakunnalla olisi aina oikeus saada lisärahoitusta, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen turvaaminen sitä edellyttäisi”, vastineessa todetaan.

Lisärahoitusta voisi hakea maakunta itse, tai sitä voitaisiin myöntää valtioneuvoston omasta aloitteesta.

Jos lisärahoitusta myönnetään maakunnan omasta hakemuksesta, se käynnistäisi arviointimenettelyn valtiovarainministeriön kanssa. Jos aloitteen tekisi valtio, arviointimenettely käynnistyisi kahtena peräkkäisenä vuonna myönnetyn lisärahoituksen jälkeen.


Valtio voisi liittää lisärahoituksen perusteluihin rahojen käyttöä koskevia määräyksiä, jotta rahantarve jäisi väliaikaiseksi. Maakunnan oikeutta lisärahoituksen saamiseen ei kuitenkaan voida rajata.

HALLITUS on valmis lykkäämään sote-uudistuksen voimaantuloa jälleen vuodella eteenpäin. Hallitus ehdottaa vastineessaan, että valinnanvapaus eli suoran valinnan sote-keskuspalvelut alkaisivat 1.1.2022.

Maakunnalla olisi kuitenkin oikeus hakea aiempaa aloitusta, jos se täyttää laissa olevat kriteerit. Asiasta päättäisi valtioneuvosto.

Jos maakunta arvioisi, ettei se pysty aloittamaan vielä 1.1.2022, se voisi hakea määräajan pidennystä vuodella. Lupahakemus pitäisi jättää viimeistään 1.7.2021.


Hallitus ehdotti aiemmin lakiesityksessään, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa 1. päivänä tammikuuta 2021. Uudistuksen optimistinen aikataulu on pikku hiljaa murentunut: ensimmäisessä hallituksen antamassa lakiesityksessä keväällä 2017 oletettiin vielä, että valinnanvapaus voisi tulla voimaan jo vuoden 2019 alussa.

Vastineen mukaan asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa lykätään myös, mutta vain puolella vuodella. Nämä välineet otettaisiin käyttöön samanaikaisesti koko maassa 1.1.2021. Ennen tätä ajankohtaa palveluita voisi järjestää nyt käytössä olevilla välineillä kuten maksusitoumuksilla ja palveluseteleillä.


Hallituksen mukaan asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti on perusteltua ottaa käyttöön samaan aikaan koko maassa, koska asiakas voi ylittää maakuntarajoja palveluita hankkiessaan.

Hallitus ehdotti aiemmin, että henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli otettaisiin käyttöön viimeistään 1. päivänä heinäkuuta 2020.

SUUN terveyden siirtymäaikoihin ei ole tulossa muutoksia. Hallitus viittaa aiempaan esitykseensä, jossa oli jo vaiheistusta – peruspalvelut siirtyvät valinnanvapauden piiriin 1.1.2022 ja laajennetut palvelut vuotta myöhemmin.

Aloitusten lykkääminen johtuu perustuslakivaliokunnan vaatimuksista. Perustuslakivaliokunta päätyi kesäkuun alussa siihen, että sote-uudistusta ei ole mahdollista toteuttaa hallitusti hallituksen esittämässä aikataulussa ilman että ihmisten perustuslaissa turvatut oikeudet palveluihin eivät vaarannu.


Valiokunnan mukaan uudistuksen aikataulua on muutettava siten, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus vaarannu. Perustuslakivaliokunta arvioi, että siirtymäkauden olennainen pidentäminen on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.

”Sama koskee uudistuksen toteuttamisaikataulun vaiheistamista palvelu- ja alueperusteisesti”, valiokunta toteaa lausunnostaan.

Muutosten tekeminen on valiokunnan mukaan edellytys sille, että lakiehdotus valinnanvapaudesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.



”Pykälässä säädetystä seuraisi, että maakunta tai maakunnan liikelaitos ei voisi ristiinsubventoida maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palveluiden tuotantoa maakunnan tai maakunnan liikelaitoksen muilla taloudellisilla resursseilla, vaan maakunnan liikelaitoksen tulisi kattaa palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan maakunnan suoran valinnan palveluiden tuottajille suorittamilla korvauksilla”, vastineessa todetaan.

LISÄKSI lakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka antaisi maakunnille oikeuden asettaa maakunnan liikelaitokselle ”erityinen palveluvelvoite” tuottaa sote-palveluja. Palveluvelvoite koskisi yleisen taloudellisen edun palveluiden eli SGEI-palveluiden tuotantoa.

”Sääntely mahdollistaa sen, että julkinen valta voi kaikissa tilanteissa taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän toteutumisen yhdenvertaisesti”, vastineessa todetaan.

”Esimerkiksi tilanteessa, jossa suoranvalinnan palveluita ei olisi tietyllä alueella tarjolla riittävästi siitä syystä, että alueella toiminut palveluntuottaja olisi lopettanut toimintansa eikä alueelle saataisi pelkästään lain 65-69 §:ssä määritellyillä korvauksilla kannattavasti pystytettyä uutta palvelutuotantoa riittävän nopeasti, voitaisiin palvelutuotanto taata SGEI-velvoitteen avulla.”
 

Kiurun mukaan valiokunta voi kuitenkin "tietyissä tapauksissa" keksiä kiertoreittejä hallituksen vastineen julkistamiseksi. – Aiotteko keksiä näitä kiertoreittejä? – No, palataan siihen tämän iltapäivän aikana, Krista Kiuru vastasi.


 

 

Sekavuus hallituksen sote-vastineen

julkisuudesta syvä, kun valiokunta ryhtyi

työhönsä

 

Pääministerin mielestä hallituksen sote-vastineen voi julkaista, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja syyttää hallitusta kiusallisesta salailusta.

 

Sote-uudistus
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Helsingissä perjantaina
 4. toukokuuta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Helsingissä perjantaina 4. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
 

Hallitus on antanut sote-uudistukseen esitettävät korjaukset eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi aamulla Naantalin Kultarantaan saapuessaan, että sote-vastine voisi olla julkinen, mutta sen päättää sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, että valiokunta julkistaisi vastineen.

 

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (SDP) sanoi kuitenkin ennen valiokunnan kokouksen alkua, että hallitus on valinnut menettelyn, joka on ei-julkinen.

 

Hallitus pitää vastineensa sisällöstä tiedotustilaisuuden maanantaina iltapäivällä.

– (Tämä) asettaa tietysti sekä muut kansanedustajat että nämä kansalaiset asemaan, jossa me saamme mahdollisesti tietää päälinjaukset, mutta ei muuta, Kiuru sanoi.

 


 

Aallon mukaan vihreät suostuu vain sellaiseen hallitusyhteistyöhön, joka ottaa isoja askelia luonnonsuojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi hän linjasi, että seuraavassa hallituksessa vihreät ”haluaa kantaa raskaimpia salkkuja”.


 

 

Touko Aallolta kova ryöpytys: ”Tämä ei ole

minun Suomeni”

 
 
 
 
Luotu: 
16.6.2018 10:59
Päivitetty: 
16.6.2018 11:24

  • Kuva: Vihreät
    Kuva
    Touko Aallon mukaan seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on nostaa suomalainen koulutus maailman huipulle.
 
|

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto syyttää Juha Sipilän (kesk.) hallitusta jakolinjojen rakentamisesta. Samalla hän linjasi, että seuraavassa hallituksessa vihreät ”haluaa kantaa raskaimpia salkkuja”.

 

–Sipilän hallituksen erityisosaamisalue on ollut arvojohtajuuden puute ja jakolinjojen rakentaminen ihmisten välille. Erityisesti tämä näkyy hallituksen epäinhimillisessä turvapaikkapolitiikassa. Tätä hallitusta eivät ihmisoikeudet ole kiinnostaneet, hän totesi linjapuheessaan vihreiden puoluekokouksessa Vantaalla. 

–Sipilän hallitus ei katso ihmisiä yksilöinä vaan objekteina, joiden tarkoitus on tuottaa lisäarvoa. Jos lisäarvoa ei synny, se yritetään piiskata ihmisestä ulos, hän jatkoi myöhemmin. 

 

Aallon mukaan hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisesti niihin, jotka jo valmiiksi ovat heikommassa asemassa. 

–Vihreänä feministinä minä sanon, että tämä ei ole minun Suomeni eikä meidän Suomemme. Meidän on uudistettava translaki ja puututtava turvapaikkapolitiikan ihmisoikeusloukkauksiin. Meidän Suomemme ei sorra kenenkään ihmisoikeuksia tai hajota perheitä.

Aallon mukaan Suomessa ollaa sotien jälkeen ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa nuoret ovat jäämässä köyhemmiksi kuin vanhempansa.

Hän linjasi, että seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on nostaa suomalainen koulutus maailman huipulle. 

–Ensimmäinen tärkeä reformi seuraavalle hallitukselle on suomalaisen koulutuksen nostaminen maailman parhaaksi. Mikä olisi 2000-luvun vastine peruskoulu-uudistukselle? Seuraavan hallituksen on tehtävä merkittävä satsaus koulutukseen, sekä rahallisesti että sisältöjen osalta, Aalto sanoi.

–Jos tätä puhetta kuunnellaan muiden puolueiden suunnalla, ehdotan että seuraavaksi kansalliseksi projektiksi otetaan koulutuksen tasa-arvon kunnian palautus. Tavoitteeksi on asetettava suomalaisen koulutustason ja oppimistulosten nosto maailman huipulle. Seuraavan hallituksen on palautettava kokoomuksen ja keskustan leikkaamat rahat koulutukseen. Yhtään vähempi ei ole kestävää, yhtään vähempi ei ole reilua tämän maan nuorille, hän jatkoi.

"Vanhat puolueet ovat näyttönsä antaneet pääministerin ja valtiovarainministerin pesteissä"

Toisen asteen koulutuksesta on Aallon mukaan tehtävä maksutonta kaikille opiskelijoille. 

–Lompakon paksuus ei saa määritellä kenenkään opinpolkua.

 

Aallon mukaan toinen vihreiden ajama reformi on sosiaaliturvan uudistaminen eheäksi ja joustavaksi turvaverkoksi. Kolmas on ilmasto- ja ympäristöpolitiikan muutos.

–Yksikään näistä uudistuksista ei ole helppo. Mutta ei tämän maan historia olekaan tarina helpoista valinnoista ja kukkasilla tanssahtelusta. Se on tarina vaikeista vaiheista, mahdottomilta näyttävien erimielisyyksien ratkaisemisesta ja sovinnon voitosta.

Sosiaaliturvan uudistamiseksi vihreiden malli on Aallon mukaan perustulo.

–Vihreiden pitkäjänteinen ratkaisu sosiaaliturvaan on ollut ja on edelleen perustulo. Se on niin suuri mullistus, että yhdessä vaalikaudessa se ei valmiiksi tule. Työ pitää kuitenkin aloittaa heti. Perustulon käyttöönotto on viesti. Viesti siitä, että Suomi uskoo ihmiseen, hän sanoi.

– Vanhat suuret puolueet ovat näyttönsä antaneet pääministerin ja valtiovarainministerin pesteissä. Niiden voimin eivät tasa-arvo, luonnonsuojelu, ihmisoikeudet ja koulutuksen asema etene riittävästi.  Suomessa on vain yksi puolue, joka on johdonmukaisesti niin tasa-arvon kuin luonnonsuojelun, ihmisoikeuksien kuin koulutuksen puolella. Meidän vaihtoehtoliikkeemme on kasvanut 30 vuodessa puolueeksi, joka on valmis kantamaan hallituksen raskaimpia salkkuja. Siihen me seuraavissa vaaleissa pyrimme, Aalto sanoi.

 


 

Oikeustila asian osalta on tällä hetkellä epäselvä, sillä Euroopan unionin yleinen tuomioistuin antoi helmikuun alussa Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä päätöksen, jonka mukaan järjestelmä sisältää kiellettyä valtiontukea, vaikka komissio oli todennut, ettei järjestelmä sisällä kiellettyä valtiontukea. Lopullinen ratkaisu ylemmästä oikeusasteesta saadaan arviolta vasta noin kahden vuoden kuluttua.

 

Valtiosihteeri Martti Hetemäki. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Martti Hetemäki vahvistaa: Komissio toivoi,

ettei Suomi tekisi notifikaatiota

 

Pääministeri Juha Sipilä viittasi eilen kyselytunnilla Martti Hetemäen komission kanssa käymiin keskusteluihin.

 

Oppositio SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla peräsi eilen eduskunnan kyselytunnilla tietoa, onko pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhunut eduskunnalle totta.

Viikkoa aiemmin Sipilä sanoi kyselytunnilla, että hallituksesta on oltu virkamiestasolla yhteydessä komissioon ja komissiosta on kerrottu, että he eivät ota notifikaatiota käsittelyyn eikä Suomen kannata jättää hakemusta.

Eilen Sipilä tarkensi kyselytunnilla, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki oli sanonut, että komissiosta on toivottu, että älkää jättäkö hakemusta notifikaatiosta.

– Kuten pääministeri totesi, käymissäni virkamiestason epävirallisissa keskusteluissa, komission taholta on toivottu, ettei Suomi tekisi notifikaatiota. Valtiontukiasioissa epävirallinen käsittely on tavanomainen ja tehokas menettely, Matti Hetemäki kertoo tänään perjantaina Twitterissä.

EU:n valtiontukivalvonnan lähtökohta on, että suunnitelma yritykselle myönnettävästä valtiontuesta pitää notifioida eli ilmoittaa komissiolle ennen tuen myöntämistä. Suomen hallituksen ja virkamiesten mukaan Suomen valinnanvapausjärjestelmä ei sisällä kiellettyä valtiontukea, joten sitä ei myöskään tarvitse notifioida komissiolle.

 

*Oikeustila asian osalta on tällä hetkellä epäselvä, sillä Euroopan unionin yleinen tuomioistuin antoi helmikuun alussa Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä päätöksen, jonka mukaan järjestelmä sisältää kiellettyä valtiontukea, vaikka komissio oli todennut, ettei järjestelmä sisällä kiellettyä valtiontukea. Lopullinen ratkaisu ylemmästä oikeusasteesta saadaan arviolta vasta noin kahden vuoden kuluttua.*

Martti Hetemäki@MarttiHetemaki 
 

Kuten pääministeri totesi, käymissäni virkamiestason epävirallisissa keskusteluissa,
komission taholta on toivottu, ettei Suomi tekisi notifikaatiota. Valtiontukiasioissa epävirallinen käsittely on tavanomainen ja tehokas menettely.

 

 


 

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä. –Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarvittaessa muutettava valinnanvapausjärjestelmää siten, että oikeudellinen epävarmuus valtiontukisääntelyn soveltuvuudesta poistuu, perustuslakivaliokunta sanoi.


  

”Voi olla totinen paikka hallitukselle” – HS:

Juha Sipilän sote-väite ei ehkä pidäkään

paikkaansa

 
 
Luotu: 
13.6.2018 19:05
Päivitetty: 
13.6.2018 19:28

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Juha Sipilä sanoi viime viikon torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei hallitus tee notifikaatiota sote-uudistuksesta Euroopan komissiolle, koska komissiosta on kerrottu, ettei asiaa oteta käsittelyyn. Helsingin Sanomien mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
 
|

Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peruste sote-notifikaation tekemättä jättämiselle ei ehkä pidäkään paikkaansa, on saanut aikaan vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Pääministeriä syytetään nyt eduskunnan harhaanjohtamisesta.

 

Sipilä sanoi viime viikon torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei hallitus tee notifikaatiota sote-uudistuksesta Euroopan komissiolle, koska komissiosta on kerrottu, ettei asiaa oteta käsittelyyn.

–Tämä EU-notifikaatio, sen tekeminen vaaditaan silloin, jos tässä uudistuksessa olisi kiellettyä valtiontukea, joka vääristäisi kilpailua. Arviot ovat johtaneet siihen, että tässä ei ole sellaista kilpailua vääristävää valtiontukielementtiä, joka vaatisi EU-notifikaation. Tämän ovat virkamiehet huolellisesti arvioineet, Sipilä totesi kyselytunnilla.

 

–Hallitus tekee vastineen perustuslakivaliokunnan lausunnossa oleviin huomioihin. Näillä näkymin saamme tuon vastineen ensi viikolla tänne valiokuntaan. Otamme siinä kantaa asiaan ja perustelemme, miksi näin on toimittu. Olemme myös olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon ja komissiosta on kerrottu, että he eivät ota asiaa käsittelyyn, älkää jättäkö hakemusta, hän jatkoi.

Lue lisää: Taas uusi hämmennys sotesta – Petteri Orpo: ”Yhtään euroa ei lähetetä, ennen kuin lait on hyväksytty tässä talossa”

Helsingin Sanomien komission kilpailuosastolta saaman tiedon mukaan ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta”. Komissiosta sanotaan lehdelle myös, että on jokaisen jäsenvaltion vastuulla, tekeekö se notifioinnin vai ei. 

Helsingin Sanomien siteeraama ”eräs asiaa tunteva virkamies” sanoo lisäksi, ettei komissio koskaan suosittele notifioinnin tekemättä jättämistä. Saman virkamiehen mukaan komissio on kertonut epävirallisesti suomalaisille virkamiehille, että saadun tiedon perusteella se ei todennäköisesti aloittaisi oma-aloitteisesti valtiontukiselvitystä.

Notifioinnilla selvitetään EU:n kanta siihen, annetaanko jollekin toimijalle EU:ssa kiellettyä valtion tukea kilpailluilla markkinoilla. Notifiointi vie aikaa, joten hallitus on linjannut, ettei aio sitä etukäteen tehdä.

 

–Tämä notifikaatio-kuvio voi muuten olla vielä totinen paikka hallitukselle, ehkä jopa pahin kompastuskivi sote-sodassa, JHL:n julkisen alan neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch arvioi Twitterissä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson pitää tilannetta vakavana. 

–Hallitus ei halua tehdä notifikaatiota koska se ei sovi hallituksen aikatauluun. Tämä on selkeästi ainoa syy. On todella vakavaa, että pääministeri harhaanjohtavasti sanoo, että komissio ei muka ottaisi asiaa käsittelyyn, hän tviittaa.

 

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö vaatii asian selvittämistä. 

–Jos virkamiehen sanoma pitää paikkaansa, on kysymys vakavasta asiasta. Vaikka pääministeri Sipilällä on vaikeuksia ollut ennenkin sanoa asioita oikein, ei eduskunnalle saa istunnossa antaa yksiselitteisesti väärää tietoa. Asia on selvitettävä.

Vihreiden puoluehallituksen jäsen Tuomas Ojajärvi syyttää Sipilää muunnetun totuuden kertomisesta eduskunnalle.

 

–Pääministeri on siis kertonut eduskunnalle totaalisesti muunneltua totuutta. Eikä taida olla ensimmäinen kerta tällä kaudella. Tällaisista asioiden vääristelyistä on ennen joutunut vastuuseen, vaan ei tämän hallituksen aikana. 

 


 

Näkökulma: Ohessa pääministeri Sipilän viimeinen "näytelmä". Radiouutisten mukaan puheessa viitattiin lopuksi myös "Vapaavuorelaisuuteen"! - Näin keskusta sanoutui selvästi irti Suomen kaupungistumis kehityksestä, joka on todellisuutta koko Euroopaassa; globaalisti. Suomessa on talousmaantieteen mukaan 16 kehittyvää kaupunkikeskusta, joihin sitoutuu arviolta yli 100 kuntaa. Näissä keskuksissa keskustalla on vahva asema vain kahdessa. Oulussa ja Kuopiossa. Metropolikeskuksessa, Tampereella ja Turussa keskustalla ei ole käytännössä mitään sanomista!? Sattumoisin tässä "taloustriangelissa" syntyy n. 60% Suomen kansantuotteesta. Pääministerin tulisi olla selvästi nöyrempi etelän lakeuksilla! Henkilökohtaisesti näen keskustan oppositiossa jo nyt; Suomen politiikassa. - KimsBlog

 

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä piti poliittisen tilannekatsauksen keskustan puoluekokouksessa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Keskustalta ehdot tulevalle hallitukselle –

”SDP riskeeraisi talouden”

 

Juha Sipilän mukaan keskusta ei ole valmis hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön.

 

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä linjasi tänään lauantaina keskustan puoluekokouksessa asioita, joita keskusta ei ole valmis tukemaan seuraavassa hallituksessa.

– Keskusta ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön. Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi lahoavan kansantalouden. Nyt se on peruskorjattu. Perustus, rakenteet ja julkisivukin ovat nyt loistavassa kunnossa, Sipilä sanoi poliittisessa tilannekatsauksessa, jossa hän linjasi keskustan vaalitavoitteita.

– Varsinkin pääoppositiopuolueen osalta on esitetty toimia, jotka riskeeraisivat talouden perustukset. Tähän emme ole valmiita – emme missään oloissa, Sipilä painotti.

Sipilän mielestä kannattaa muistaa, että vahva talous ja korkea työllisyys ovat parasta köyhälle. Sipilän vaalitavoitteita esittelemän ”luottamuksen apilan” jokainen kulma, osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto, nojaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen.

– Emme myöskään ole valmiita hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole vastausta eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Se on seuraava suuri tehtävämme, perusturvan vahvistaminen. Kannustaminen yrittäjyyteen ja riskinottoon ei ole ristiriidassa sen kanssa, että huolehdimme nykyistä paremmin niistä, jotka apua tarvitsevat, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan keskusta ei ole myöskään valmis hallitukseen, joka ei ota yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan entistä vaikuttavampaa koulutus-, tutkimus- ja tiedepolitiikkaa eikä sellaiseen hallitukseen, joka ajaa alas suomalaisen ruoantuotannon.

– Seuraavan hallituksen on jatkettava niitä toimia, joilla turvataan maatalouselinkeinon edellytykset pysyä kannattavana koko Suomessa.

 


 

Hallitusvastuu on vaikuttanut puoluekaksikon kannatuksiin eri tavoin. Kokoomus on yhä kilpaillut Sdp:n kanssa suurimman puolueen paikasta, kun taas keskusta on laahannut jopa ennätyksellisen alhaisella tasolla. Aivan viimeisessä Ylen gallupissa kaksikko kuitenkin lähestyi toisiaan keskustan hieman piristyessä ja kokoomuksen hiipuessa.


 

Hallitukselle kylmää vettä niskaan – näissä

tunnelmissa Sipilä ja Orpo saavat jatkokaudet

 
 
 
 
Luotu: 
8.6.2018 13:13
Päivitetty: 
8.6.2018 13:23

  • Kuva: Alma Median arkisto
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) asemia puolueissaan pidetään vahvoina, vaikka hallituksen sote-paatti huojuu ja on ollut uppoamaisillaan.
 
|

Kokoomuksen ja keskustan puoluekokoukset käydään viikonloppuna Turussa ja Sotkamossa. Keskustan puoluekokous pyörähti käyntiin jo aamulla, kokoomuksen alkaa virallisesti iltapäivällä.

 

Uusi Suomi sekä Alma Talent ovat paikalla molemmissa kokouksissa ja raportoimme kokousten käänteistä tuoreeltaan. Kokousten pääaihe on poikkeuksellisesti sote-uudistus – ainakin median näkökulmasta – sillä kokousten henkilövalintoihin ei liity suurta dramatiikkaa. Toki kokouksissa myös tehdään puolueiden linjauksia.

Aivan kokousten alla hallitus sai kylmää vettä niskaansa Alma-tutkimuksesta, jossa selvitettiin sote-uudistuksen suosiota suomalaisten ja eri puolueiden äänestäjien keskuudessa. Sote-kapinallisistaan kärsineen kokoomuksen äänestäjistä vain 28 prosenttia ilmoitti kyselyssä tukevansa uudistusta. Kaikista vastaajista vain 18 prosenttia oli uudistuksen kannalla.

Lue lisää Alma-tutkimuksesta:

Alma-tutkimus: Hallitukselle karu sote-luku – suomalaiset tai edes kokoomuslaiset eivät kannata

Alma-analyysi: Veret seisauttava tutkimustulos – Mitä hallitukselle jää jäljelle?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka puolueen sote-kuohunnasta huolimatta on lunastamassa lauantaina jatkokauden puheenjohtajana ilman haastajia, ei ehtinyt kommentoida Alma-tutkimuksen tuloksia Uudelle Suomelle perjantaiaamuna. Hänen näkemyksensä tuoreista käänteistä selvinnee Turussa. Orpo kohtaa perjantaina kokouksen sote-keskustelussa myös armottoman puolueen sisäisen sote-kriitikon, Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren.

 

Myöskään pääministeri Juha Sipilällä ei ole keskustan puoluekokouksessa varsinaisia haastajia, joilla olisi laajempaa tukea pyrkimyksilleen. Keskusta valitsee uuden puoluesihteerin, mistä paikasta kisaavat Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala sekä ministeri Annika Saarikon avustaja Riikka Pirkkalainen. Puolueiden varapuheenjohtajakisoissa vahvoilla ovat jatkokausia hakevat nykyiset varapuheenjohtajat.

Lue lisää: IL-US -kannatusmittaus: SDP:n nousu taittui, silti yhä ykkösenä - keskusta historiallisen alhaalla

Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio jututti puoluekokousmatkalla kokoomusvaikuttajia, Helsingin kaupunginvaltuutettu Ted Apteria sekä Etelä-Helsingin kokoomuksen sihteeriä Aku Aarvaa. Facebook-livenä näytetty lähetys katsottavissa alla.

 


 

Vapaavuoren mielestä on luotu valtava illuusio siitä, että nykyinen sote olisi perustavalla tavalla rikki. Vapaavuoren mukaan ongelmia on, mutta ne eivät vaadi jättireformia. Jonojen purkaminen ja ongelmakunnat ovat hänen mielestään täsmäongelmia, joihin tarvitaan täsmäratkaisuja.


 

 

Jan Vapaavuori hyökkäsi rajusti omaa

puoluettaan vastaan Ylellä: ”Kokoomus on

myynyt kaikki pyhät periaatteensa”

 
 
 
 
Luotu: 
5.6.2018 08:42

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) alkaa olla yhä varmempi siitä, että hallituksen sote-uudistus kaatuu – ja on siitä tyytyväinen. Arkistokuva.
 
|

Hallituksen sote- ja maakuntauudistusta vastaan kapinoiva Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvosteli kovin sanoin omaa puoluettaan Ylen A-studiossa. Vapaavuoren mielestä uudistus on yhä lähempänä kaatumistaan.

 

Hän huomautti istuneensa itsekin monta vuotta perustuslakivaliokunnassa, jolta tuli viime viikolla kriittinen lausunto. Vapaavuori muistutti, että valtiovarainvaliokunnalta tuli jo aiemmin ”murskaava lausunto”, joka on jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle. Tilanne on nyt Vapaavuoren mieleen, sillä uudistus horjuu hänen mielestään entistä pahemmin.

–Se vielä jotenkuten roikkuu ilmassa, mutta kyllä tämä nyt hyvältä näyttää, hän sanoi maanantai-iltana televisiossa.

 

 

Vapaavuoren mielestä hallitus yrittää runtata läpi niukalla enemmistöllä uudistuksen, ”johon oikeastaan kukaan muu ei usko”.

–Eihän tähän usko enää kukaan, kuin ehkä muutama siellä hallituksessa, enkä ole heistäkään ihan varma. Kyllä tämä on yhä lähempänä kaatumistaan.

Kokoomukselta odotetaan vielä virallista sote-kantaa perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon jälkeen. Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) rauhoitteli tilannetta tuoreeltaan, mutta totesi samaan aikaan, että poliittisten johtopäätösten aika on myöhemmin. Kokoomukselle tärkeästä valinnanvapauslausunnosta tuli lopulta lievempi kuin kokoomus pelkäsi, mutta valiokunta toivoi silti olennaista lykkäystä vaiheistukseen ja tarkennuksia rahoituslakiin.

Vapaavuori ei ottanut ohjelmassa kantaa siihen, kuinka vaikeita kysymykset ovat kokoomukselle ja voiko kokoomus yhä olla mukana sotessa. Sen sijaan hän totesi kovasti hämmästelleensä puolueensa toimintaa.

–Minusta tuntuu, että kokoomus on tässä matkan varrella myynyt jo melkein kaikki periaatteensa, hän sanoi ja luetteli perään kokoomuksen periaatteita.

Hetkeä myöhemmin Vapaavuori palasi aiheeseen vielä kovemmin sanankääntein.

–Kaikki kokoomuksen keskeiset, pyhät periaatteet valtiontalouden vastuullisesta hoidosta, kestävyysvajeen nujertamisesta, kaupunkilaisen äänen kuuntelemisesta, vastuullisesta, huolellisesta lainvalmistelusta, hyvistä arvioinneista on myyty jo matkan varrella ja nyt tästä valinnanvapaudestakin uhkaa jäädä vain ihan pieniä murusia jäljelle, Vapaavuori sanoi toistaen samanlaisen luettelon kokoomuksen periaatteista.

Hallituksen rivit ovat rakoilleet etenkin kokoomuksessa, jonka kansanedustajista Susanna Koski ja Elina Lepomäki ovat ilmoittaneet äänestävänsä uudistusta vastaan eduskunnassa. Puolueesta eronnut Harry ”Hjallis” Harkimo pohtii vielä ratkaisuaan, mutta myös eduskuntaan palaava Paavo Väyrynen aikoo äänestää hallitusta vastaan. Lue lisää: Karmea uutinen hallitukselle, nyt menee tiukaksi – Ilkka: Susanna Koski äänestää sotea vastaan

Vapaavuoren mielestä kokoomuksessa ratkaisuaan pohtivat saavat ilman muuta nyt lisäkipinää. Vapaavuoren mukaan uudistukseen ”ei saa kokoomuslaista voitonmerkkiä edes vilkkaalla mielikuvituksella enää tämän jälkeen”.

Vapaavuori aikoo osallistua viikonloppuna puoluekokoukseen, niin kuin aina, huolimatta kovista sanoistaan. Hän arvelee, että kiusallista aihetta eli sotea vältettäisiin kokouksessa.

 

Vapaavuoren mukaan hallituksen ei olisi pitänyt lähteä tekemään jättimäistä uudistusta, vaan edetä pienin askelin. Hän syyttää, että soten aidot motiivit ovat ”osin valtapoliittisia ja osin mytologisia”.

Vapaavuori uskoo, että sote tulee eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, jos ”pysyy hengissä”.

 


 

–Nyt arvioitavaa sääntelyä edellytetään lisäksi täydennettävän säännöksellä pilotoinnin henkilöllisestä ulottuvuudesta. Valiokunnan mielestä on epäselvää, millä oikeudellisilla perusteilla pilotointia koskevat päätökset on tällaisessa sääntelytilanteessa tehty, perustuslakivaliokunta sanoo. - Näkökulma: Tulos tai ulos!


  

Sote-hässäkkä saattaa johtaa

ministerivastuuprosessiin – Professori: ”Asia

ei ole vähäpätöinen”

 
 
 
Luotu: 
3.6.2018 12:46

  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Oikeustieteen professorin mukaan perustuslakivaliokunta kielsi jo 2017 lausunnossaan sellaiset pilotit, joista hallitus päätti keväällä 2018.
 
|

Oikeustieteen professorin Pauli Rautiaisen mukaan ei ole poissuljettua, että perustuslakivaliokunta alkaisi käsitellä sote-uudistuksen pilotointia ministerivastuuasiana. –Ei poissuljettua ole sekään, että pilottipäätöksenteon osalta PeV alkaisi oman havaintonsa pohjalta käsitellä asiaa PL 115 §:n mukaisena ministerivastuuasiana. Asia ei ole vähäpätöinen: PeV kielsi jo 2017 lausunnossaan sellaiset pilotit, joista STM/ministeri päätti keväällä 2018, hän kirjoittaa Twitterissä.

 

Pauli Rautiainen@PauliRautiainen 
 

Ei poissuljettua ole sekään, että pilottipäätöksenteon osalta PeV alkaisi oman havaintonsa pohjalta käsitellä asiaa PL 115 §:n mukaisena ministerivastuuasiana. Asia ei ole vähäpätöinen: PeV kielsi jo 2017 lausunnossaan sellaiset pilotit, joista STM/ministeri päätti keväällä 2018. https://twitter.com/talouselama/status/1003182609155919874 

Rautiainen arvioi jo aikaisemmin, että oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin olisi hyvä tutkia sote-pilotointien valmistelussa tapahtuneita asioita perustuslakivaliokunnan perjantaina julkaiseman sote-uudistuksen valinnanvapausesitystä koskevan lausunnon perusteella. 

–Perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslausuntoon sisältyy painava huomautus, että valtioneuvosto on mennyt toimeenpanovallan käytössään liian pitkälle. Valiokunnan lausunnon perusteella oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin olisi hyvä tutkia pilotointien valmistelussa tapahtunutta, hän sanoi.

 

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on edetty jo varsin pitkälle, vaikkei eduskunta ole vielä hyväksynyt asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Valiokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aloittamista ennen lain hyväksymistä esimerkiksi jo käynnistettyjen alueellisten pilotointien avulla.

 

–Valiokunta pitää valtiollisten tehtävien työnjaon kannalta ongelmallisena, että uudistuksessa on edetty näin pitkälle yksinomaan hallituksen yleistoimivaltaan turvautuen ennen kuin maakuntauudistusta on hyväksytty eduskunnassa ja ennen kuin perustuslakivaliokunta on lausunut lopullisen käsityksensä uuden hallintomallin perustuslainmukaisuudesta, lausunnossa todetaan. 

 

Perustuslakivaliokunta painottaa, että valtioneuvosto ei voi lainsäädäntömenettelyssä asettaa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttöä ja perustuslain 74 §:n mukaista lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvontaa jo tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

 

Valiokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aikaistamista pilottien avulla. Valtion vuoden 2018 talousarviossa valinnanvapauspilottien toteuttamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa (momentti 33.60.38). Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valinnanvapauden pilottialueista. Rahoitus on myönnetty kymmenen maakunnan alueelle. Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella.

 

–Päätökset on sinänsä tehty ehdollisina siten, että edellytyksenä pilottien toteutumiselle on valinnanvapauslain hyväksyminen ja vahvistaminen. Valtioneuvoston julkaisemassa pilotointia koskevassa hakuilmoituksessa viitataan pilotoinnin oikeudellisten perusteiden osalta valinnanvapauslain sääntelyyn pilotoinnista. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että sekä lausunnossa arvioitu valinnanvapauslakiehdotus, että nyt arvioitava valinnanvapauslakiehdotus on todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta ongelmalliseksi, lausunnossa huomautetaan. 

Valiokunnan mielestä kumpaankin lakiehdotukseen sisältyy lakiehdotuksen käsittelyn tavallisen lain säätämisjärjestyksessä estävä puute, sillä ehdotettuihin pilotointia koskeviin säännöksiin ei sisältynyt säännöksiä pilotointiin osallistuvista alueista tai kriteereistä, joilla alueet valitaan.

 


 

*Uudet vaalit ovat vasta viimeinen vaihtoehto. No miksi niistä nyt sitten kuitenkin puhutaan? Ensinnäkin tietysti siksi, että pääministeri itse on niistä puhunut. Toisekseen siksi, että jos kerran puolueet olivat jo muutenkin varautuneet maakuntavaaleihin, niin miksei sitten samoilla silmillä käytäisi eduskuntavaaleja. Ja kolmannekseen siksi, että on mahdollista, että soten mahdollisen kaatumisen jälkeen tasavallan presidentti suostuu – eduskuntaryhmiä kuultuaan – määräämään uudet vaalit.*


  

Jari Korkki: Näin hallitus kaatuu – jos kaatuu

 

Maakuntavaalit lykättiin, mutta eduskuntavaalit on yhä mahdollista järjestää jo syyskuussa, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.

 

Yle Blogit
Yle Uutisgrafiikka

Periaatteessa tilanne on sangen yksinkertainen. Keskusta ja kokoomus ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta niin, että keskusta saa maakuntahallinnon ja kokoomus valinnanvapauden. Kokoomus on moneen kertaan sanonut, että toista ei voi tulla ilman toista.

 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on taas sanonut, että se on tulos tai ulos. Että jos ei sotea tule, niin sitten tulee uudet vaalit.

Tämän pitäisi olla selvää tekstiä, vaan eipä näytä olevan. Eikä se tietysti olekaan, koska politiikassa on aina tilaa niin sanotuille luoville ratkaisuille.

 

Kekkonen olisi tämän pelin jo viheltänyt poikki

 

– Kekkonen olisi tämän pelin jo viheltänyt poikki, tuumaa eräs (hallituspuolueen) konkari.

Ja niinhän Kekkonen tekikin, vuonna 1975. Sorsan (sd.) ja Virolaisen (kesk.) hallitus olisi kenties kaatunut muutenkin riitoihin aluepolitiikasta, mutta lopulta veneen tapin kiskaisi irti tasavallan presidentti Urho Kekkonen määräämällä eduskunnan hajotettavaksi ja uudet vaalit vaalit toimitettavaksi syyskuussa.

Se onkin toistaiseksi viimeinen kerta, kun Suomessa on eduskunta hajotettu kesken vaalikauden.

Sauli Niinistöllä ei moisia valtaoikeuksia tietenkään ole. Se ei kuitenkaan estä pohtimasta, miten uudet eduskuntavaalit järjestetään nykyoloissa.

Ensin tarvitaan tietysti jonkinlainen poliittinen umpikuja ja sitä seuraava pääministerin perusteltu aloite.

Vaikka useampikin Suomen pääministeri on tässä viime vuosina vihjaillut marssivansa presidentin luo uusia vaaleja hankkimaan, ihan niin yksinkertaista se ei ole.

 

Ensimmäinen vaihtoehto on uudet hallitusneuvottelut

 

Perustuslain esitöistä käy kirkkaasti ilmi, että hallituksen eronpyynnöstä seuraava ensimmäinen vaihtoehto on uudet hallitusneuvottelut. Nykytilanteessa ne käynnistäisi Sipilä, ja niin olisi varmasti käynytkin, jos hallitus olisi kaatunut perussuomalaisten hajoamiseen vuosi sitten.

*Uudet vaalit ovat vasta viimeinen vaihtoehto.

No miksi niistä nyt sitten kuitenkin puhutaan?

Ensinnäkin tietysti siksi, että pääministeri itse on niistä puhunut. Toisekseen siksi, että jos kerran puolueet olivat jo muutenkin varautuneet maakuntavaaleihin, niin miksei sitten samoilla silmillä käytäisi eduskuntavaaleja. Ja kolmannekseen siksi, että on mahdollista, että soten mahdollisen kaatumisen jälkeen tasavallan presidentti suostuu – eduskuntaryhmiä kuultuaan – määräämään uudet vaalit.*

Yksi lisälukko perustuslaissa kuitenkin vielä on: eduskunnan pitää olla koolla, kun se hajotetaan. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että koko ruljanssi pitäisi panna toimeen ennen kesälomia. Tällä haavaa eduskunta on varautunut olemaan koolla heinäkuun ensimmäisen viikon.

Mutta sitten alkaisikin tapahtua. Jos maakuntavaalit vaativatkin puoli vuotta aikaa lainsäädännön hyväksymisestä, niin eduskuntavaalien ajankohdasta on perustuslaissa ihan tarkat kirjaukset.

Eli ne on pakko järjestää aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Tuosta osaa jokainen itsekin laskea vaalipäivän syyskuulle.

Takaisin kysymykseen kaatuuko hallitus.

Riippuu vähän siitä keneltä kysyy. Jos kysyy hallituksen puuhapekoilta, media höpäjää omiaan ja henki on hyvä. Että lähtökohta on se, että sote viedään nyt maaliin.

Tietenkin se on lähtökohta. Eihän tässä koko touhussa muuten olisi enää mitään järkeä.

 

Nuo kaksi tuolla lyö kättä päälle, että hyvin menee, vaikka koko juttu on eduskunnan käsissä

 

Mutta jos taas kysyy vähän varttuneemmilta valtiomiehiltä saa muitakin näkökulmia. Kuten esimerkiksi sen, että tällä menolla hallitus kyllä kaatuu, kun mitään ei tapahdu ja kaikki seisoo. "Puhutaan toistemme ohi"

"Nuo kaksi tuolla lyö kättä päälle, että hyvin menee, vaikka koko juttu on nyt eduskunnan käsissä".

.Ja tässä ei nyt siis tilanpuutteen vuoksi ole vielä puhuttu opposition kommenteista halaistua sanaa.

Ans kattoo ny.

kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja

 


 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan viimeisimmän arvion mukaan sote- ja maakuntalaeista päästäisiin äänestämään heinäkuun alussa. Puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole tässä aikataulussa varannut aikaa siihen, jos perustuslakivaliokunta edellyttää runsaasti korjauksia lakiin. - Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos palaa vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta kuulee mientintöluonnoksesta asiantuntijoita, ja koko prosessin perustuslakivaliokunnassa arvioidaan vievän muutamia viikkoja.

 

Professori Juha Lavapuro on ollut useita kertoja perustuslakivaliokunnan kuultavana valinnanvapauslaista. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Maakuntavaalien ajankohta nousee esille

perustuslakivaliokunnassa

 

 

Professori Juha Lavapuron mielestä maakuntavaaleja ei voida järjestää lokakuussa.

Julkisoikeuden professorin Juha Lavapuron mukaan maakuntavaalikysymyksen pitäisi tulla perustuslakivaliokunnassa esille, kunhan perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta koko sote-paketista.

 

– Vielä siihen ei ole voinut ottaa asiantuntijakuulemisissa kantaa – kannan perusteet on toki valmiiksi mietitty, Lavapuro kirjoittaa Twitterissä.

Hänen oma kantansa maakuntavaalien järjestämiseen syksyllä on jo selvä.

– Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018. Perustelut esitän toisessa yhteydessä (PeV), jos niitä kysytään, Lavapuro kertoi Twitterissä perjantaina.

 

Valiokunta saattaa edellyttää ”työläitä muutoksia”

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle on esitelty tänään tiistaina lausuntoluonnos valinnanvapauslaista. Valiokunnan viikkosuunnitelman mukaan lausunto saattaa valmistua tämän viikon perjantaina, jolloin valiokunnalle on merkitty vielä tunnin verran lausunnon yksityiskohtaista käsittelyä.

Lavapuro arvelee, että perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslaista saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä.  Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on arvioinut, että korjaukset saattavat olla sellaisia, että ne voitaisiin tehdä eduskunnassa tai ministeriöt voisivat olla perusteellisemmassa valmistelussa mukana. Hidénin mukaan on olemassa myös mahdollisuus, että hallitus joissain kysymyksissä antaisi täydentävän esityksen.

Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa valinnanvapaus ja maakuntien rahoituslaista, sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii laeista mietintönsä.

 

Valiokunta kuulee vielä mietintöluonnoksesta asiantuntijoita

***Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos palaa vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta kuulee mientintöluonnoksesta asiantuntijoita, ja koko prosessin perustuslakivaliokunnassa arvioidaan vievän muutamia viikkoja.***

 

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on edellyttänyt aiemmin, että maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät keskeiset lait pitäisi hyväksyä eduskunnassa ennen heinäkuun alkua, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää suunnitelmien mukaisesti 28. lokakuuta.

Sen jälkeen Jääskeläinen on tosin sanonut, että ”heinäkuun alku on vähän venyvä käsite”, eikä sote-lakien hyväksymisen viivästyminen juhannuksen yli välttämättä vaikuta maakuntavaalien aikatauluun.


 

Emma Kari@EmmaKari

Turun yliopiston julkisoikeuden professori @JuhaLavapuro sanoo suoraan, ettei maakuntavaaleja voida järjestää Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaan lokakuussa. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249203-professori-maakuntavaaleja-ei-enaa-voida-jarjestaa-lokakuussa#.WwKknf5N9Y8.twitter 

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Maakuntavaalikysymyksen pitäisi tulla perustuslakivaliokunnassa esille kunhan PeV alkaa käsitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta koko sote-paketista. Vielä siihen ei ole voinut ottaa asiantuntijakuulemisissa kantaa - kannan perusteet on toki valmiiksi mietitty.

  •  
Juha Lavapuro@JuhaLavapuro

Jos viittaat vedejakajalla maakuntavaaleihin, en olisi siitä ihan varma. PeV ei ole ottanut vielä kantaa eikä asiantuntijoilla ole ollut vielä mahdollisuutta lausua asiasta.

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro
 
 

Ja voinhan se tässä sanoa. Oma kantani on, että maakuntavaaleja ei enää voida järjestää lokakuussa 2018. Perustelut esitän toisessa yhteydessä (PeV), jos niitä kysytään.

  •   
Pauli Rautiainen@PauliRautiainen

Perustuslakivaliokunta teki eilen sote-aikataulun kannalta merkittävän päätöksen ja paalutti etenemisjärjestyksen: 1. perustuslakivlk antaa valinnanvapauslausunnon 2. sos. ja terv. valiokunta tekee pykälämuutokset 3. muutokset lähetetään takaisin perustuslakivlk:n käsittelyyn. pic.twitter.com/Mr7kRKp6kP

Juha Lavapuro@JuhaLavapuro 
 

Joku voisi nyt laskea poliittisesti sovitun aikataulun realistisuutta. PeV:n valinnanvapauslausunto saattaa edellyttää muutoksia, jotka voivat olla työläitä. Sen jälkeen koko maku/sote -paketti takaisin PeV:aan, jossa normaalit asiantuntijakuulemiset.

 


 

–Vantaan kaupunki on lausunut sote- ja maakuntauudistuksen eri osista noin 20 kertaa. Joka kerta olemme vakavalla ja harkitulla otteella tuoneet esiin uudistuksen epäkohtia. Nyt on käynyt ilmi, että joka ikinen meidän esittämämme epäkohta on käymässä toteen. Ja itseasiassa pahempana kuin kukaan meistä osasi edes arvioida. Koko Suomen kilpailukyvyn turbomoottori ja talouden ehdoton veturi ei voi jäädä sivusta seuraamaan hallituksen kovakorvaisuutta.


 

 

”Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen

suuntaa” – Pk-seudun kuntapoliitikoilta

suorat sanat sotesta

 
 
Luotu: 
15.5.2018 19:41

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Pääkaupunkiseudun valtuustot pitivät tiistaina yhteiskokouksen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kuvaili ennen kokouksen alkua, että siellä käsitellään ”suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään”.
 
|

Pääkaupunkiseudun valtuustot pitivät tiistaina yhteiskokouksen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kuvaili ennen kokouksen alkua, että siellä käsitellään ”suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään”.

 

–Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen suuntaa, Vapaavuori tviittasi kokouksen alla. 

Jan Vapaavuori
 
@Vapaavuori 
 

Tänä iltana PKS-yhteisvaltuustossa käsitellään suurinta asiaa, jota kukaan paikalla olijoista tulee koskaan valtuustourallaan käsittelemään. Vielä ei ole myöhäistä kääntää Suomen suuntaa.

 

Sote-uudistus sai kokouksessa osakseen rankkaa arvostelua. Muun muassa RKP:n edustajat tyrmäsivät koko uudistuksen.  RKP:n Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmän puheenjohtaja ja  Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen Björn Månsson sanoi suoraan pitävänsä maakuntauudistusta täysin turhana.

 

− Maakuntauudistus on täysin turha. Suunnitteilla olevista maakunnista ei tulisi demokraattisia välitason hallintoja, koska ne olisivat kokonaan riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yksi ainoa maakuntamalli ei myöskään kerta kaikkiaan sovi kaikille alueille, joiden väestöpohjat vaihtelevat noin 70 000 asukkaasta aina Uudenmaan 1,7 miljoonaan, hän totesi.

Maakuntauudistus ei RKP:n edustajien mukaan myöskään huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteitä: kaupungistuminen kansainvälisenä megatrendinä, suuri nettomuutto, eikä vähiten maahanmuutto.

− Pääkaupunkiseutu soisi muulle Uudellemaalle paremman kohtalon kuin pääkaupunkiseudun varjoon jääminen, Månsson sanoi.

 

Kauniaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi (r.) painotti hoidon saamisen tärkeyttä ihmisen omalla äidinkielellä.

− Lakiesityksen mukaan asiakasetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajien on mahdollisuuksien mukaan tarjottava palveluja asiakkaan äidinkielellä. Toteutuuko valinnanvapaus tässä yhdenvertaisesti, Rehn-Kivi kysyy.

Hän on myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joka käsittelee uudistusta. Rehn-Kivi suhtautuu kriittisesti kireään aikatauluun.

 

− Länsimaisessa demokratiassa pitää antaa tarpeeksi aikaa vaalien järjestämiseen. Ehdokkaille pitää antaa mahdollisuus tutustua tuleviin tehtäviin, toisaalta kansalaisten pitää tietää mistä he äänestävät, hän kommentoi.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr.) korosti, että uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä.

–On suorastaan todennäköistä, että asiat eivät mene, kuten valtion mainoskampanjassa luvataan. Nyt esitetty uudistus ei toteuta mitään sille asetettuja tavoitteita. Tätä mieltä on valtaosa alan ammattilaisista. Terveyserot ja eriarvoisuus eivät vähene. Saumattomien hoitoketjujen sijaan palvelut pirstaloituvat. Kustannuksiakin hillitään lähinnä hillittömillä leikkauksilla, Hyrkkö sanoi.

 

– Pahimmassa tapauksessa pesuveden mukana menee myös hyvinvointivaltion perusta, jos esimerkiksi neuvolan laatu ja yhdenvertaisuus vaarannetaan, hän jatkoi.

Myös Hyrkön mukaan hallituksen ajaman sote-uudistuksen aikataulu on läpeensä epärealistinen.

– Jotta tämä uudistus voisi edes teoriassa toteutua onnistuneesti, kaiken pitäisi sujua täydellisesti aikataulussa. Me kaikki tiedämme, että tämän kokoluokan operaatiossa niin ei tapahdu. Miten huolehditaan tämän ennennäkemättömän monimutkaisen muutoksen keskellä siitä, että ihmisten hoitosuhteet eivät katkea ja että kukaan ei jää ilman tarvitsemaansa apua? Näin valtavan ja vakavasti keskeneräisen hankkeen puskeminen kiireellä läpi on täysin vastuutonta, Hyrkkö sanoi.

 

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  Antti Lindtman (sd.) muistutti, että pääkaupunkiseudulla asuu lähes neljännes Suomen väestöstä. 

–Nyt jos koskaan tarvitaan pääkaupunkiseudun yhteinen viesti. Tuloista puolet lähtee, mutta menot jää. On aihetta huoleen, on aihetta äänen korottamiseen, hän painotti.

Lindtmanin mukaan ei koskaan ennen ole oltu tilanteessa, jossa näin massiivista muutosta kuntien tehtäviin ja ihmisten palveluihin vietäisiin täysin väkisin eteenpäin kuuntelematta pääkaupunkiseudun päättäjien ja asukkaiden perusteltuja huolia.

Sote-uudistusta puolusti Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Pekka Puska (kesk.), joka kehui itse uudistusta, mutta moitti siitä käytyä keskustelua. 

 

–Keskustelua käydään mielikuvien pohjalta. Uudellamalla tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ihan yhtä paljon kuin muualla Suomessa, hän sanoi.

Puska kuvaili lisäksi valtuustojen yhteiskokousta turhaksi teatteriksi.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungir julkistivat aikaisemmin tässä kuussa yhteisen lausunnon, jonka mukaan sote-ja maakuntauudistuksen ehdotuskokonaisuutta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa.

 


 

Lehtosen mielestä kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui keskiviikkona 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita maanantaina 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Kutsun ja kokouksen väliin jää vain yksi työpäivä, eikä aikataulu Lehtosen mukaan mahdollista laadukkaan lausunnon valmistelua.

 

Professori Lasse Lehtonen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”18 maakunnan malli maksimoi keskustan

vaikutusvallan

 

 

Professori Lasse Lehtosen mukaan sote- ja maakuntauudistuksen tiukkoihin aikatauluihin liittyy useita ongelmia.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kritisoi Puheenvuoron blogissaan sote- ja maakuntauudistuksen tiukkaa aikataulua.

 

Hallituksen aikataulun mukaan ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta.

 

– Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä, Lehtonen huomauttaa.

Jos Venetsian komission suosituksia noudatettaisiin, maakuntavaalit eivät siirtyisi vain pois lokakuulta, vaan jopa ensi kevään eduskuntavaaleja myöhäisempään ajankohtaan.

– Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

 

Lehtosen mukaan mukaan myös sote-uudistukselle toivottu  aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa.

– Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodostaan. Erityisesti kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

 

Lehtonen arvioi, että hallituspuolueet ovat pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä, jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen.

– Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin se aikataulu, mitä kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

 

Lehtosen mukaan Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet huolta paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Hän arvioi, että liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn.

 

– Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin.

 


 

HS KERTOI kaksi viikkoa sitten hallituspuolueiden toiveesta, että kaikki lait olisi paukutettu voimaan ennen keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksia, jotka ovat 8.–10. kesäkuuta. ”Eduskunnan tulee noudattaa menettelyä, jossa kansanedustajilla on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja lain sisältöihin. Sote-uudistusta viedään nyt eteenpäin menettelyllisesti kyseenalaisella tavalla, joka ei tue asianmukaista päätöksentekoa tai edistä hyvän lopputuloksen syntymistä”, oppositiopuolueet ilmoittavat.

 

Kirjoittajan mukaan pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta. Kuvassa Länsi-Pohjan keskussairaalan aula Kemissä. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA

Kimmo Sasi: Maakunnat voivat hoitaa kuntien

tehtävät

 

 

Ex-ministerin mielestä ’18 kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi’.

Nykyinen kuntarakenne ei toimi. Pienillä kunnilla on haasteita suoriutua tehtävistään. On koitettu pakkokuntayhtymiä ja kuntaliitoksia. On tavoiteltu 70 kunnan mallia. Olisiko nyt aika tavoitella 18 kunnan järjestelmää.

 

Väestö siirtyy maaseutukunnista maakuntien keskuskaupunkeihin. Pienet kunnat eivät kykene itse vastaamaan terveydenhuollosta ja sosiaalitoimessa on haasteita. Monessa kunnassa saadaan vain vaivoin täytettyä yksi peruskoululuokka vuosittain.

Ensimmäinen vastaus näihin ongelmiin ovat olleet kuntayhtymät. Onkin syntynyt yli sadan organisaation sekava verkosto. Ongelmaksi on koettu, että niitä ei kukaan kunnolla kontrolloi ja demokraattinen vastuukate on heikko. Lisäksi taloudellinen rasite pienelle kunnalle saattaa olla ylivoimainen.

 

Kuntia on houkuteltu yhdistymään. Jonkin verran liikettä on saatu aikaan, mutta aivan liian hitaasti. Kuitenkin uusimmat hallintouudistukset ovat pysäyttäneet kuntaliitokset lähes tyystin.

Jyrki Kataisen hallituksen suuri tavoite oli uudistaa kuntarakenne 70 vahvaan kuntaan perustuvaksi. Muutosprosessi epäonnistui perusteellisesti. Kokoomuksellakaan ei ollut rohkeutta pakkoliittää Espoota Helsinkiin.

Lisäksi voidaan kysyä, eikö tämä uudistus olisi ollut vain välivaihe suurempaan kuntauudistukseen. Kun maakuntien heikkoja kuntia, joista väestö pakenee, olisi yhdistetty, ei näistä kunnista olisi tullut pysyvästi elinkelpoisia.

 

Luontainen kehitys väistämättä johtaa siihen, että tarvitaan hallintojärjestelmä kullekin laajalle työssäkäyntialueelle. Vain sen puitteissa palvelut ja alueellinen suunnittelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Eli vahva maakuntatason päätöksenteko-organisaatio siis tarvitaan.

Nämä heikot kunnat olisivat ennemmin tai myöhemmin kuitenkin ajautuneet keskuskunnan syliin. Yliopistokaupunkien ympäristökuntia, jotka ovat alueellisen suunnittelun kannalta suurin ongelma, ei ole kyetty yhdistämään keskuskaupunkiin. Se onnistuu vain maakuntakunnan kautta.

Mutta tarvitaanko Suomen kokoisessa maassa kolme hallintotasoa ja kolme verottajaa. Mielestäni se olisi yliorganisointia. Mutta mikä näistä on tarpeettomin. Mielestäni kunnat.

Maakunnat voivat periaatteessa aivan hyvin hoitaa kaikki kuntien nykyiset tehtävät. Tehokkain palvelutakenne saadaan, kun sote-, koulutus-, liikenne- ja kulttuuripalvelut suunnitellaan maakuntakohtaisesti.

 

Maakunnalliselle päätöksenteolle pitää kuitenkin olla demokraattinen markkinatalouskontrolli. Jos jollakin alueella ei tarjota palveluita kysyntää vastaavasti, on yksityisillä toimijoilla oltava mahdollisuus täyttää tämä tarjontavaje. Jos Länsi-Lapissa ei saa terveyspalveluita, on yksityisellä oltava mahdollisuus tarjota niitä siellä tiukoin ehdoin.

Pienissä kunnissa luottamusmiehet ovat voimavara. Kunnilla on myös historiallinen identiteetti. Siksi ottaisin niiltä pois kaikki lakisääteiset tehtävät, mutta en lakkauttaisi niitä. Maakunta voisi antaa niille sopivia paikallisia tehtäviä ja varata jonkinlaisen määrärahan näihin tehtäviin.

Pitääkö meidän olla huolissaan suurista kaupungeista ja kaupunkipolitiikasta. Ei lainkaan. Maakuntavaalit ovat demokraattiset vaalit, joissa ei ole kuntakiintiöitä eikä pitkiä listoja. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan ”pormestari” ja moni keskeinen henkilö tulee suurimmasta kaupungista. Maakunnista tulee varsin pitkälle keskuskaupunkijohtoisia. Näin keskuskaupungit maakunnassa saavat lisää voimavaroja elinvoimapolitiikan harjoittamiseen.

 

Jos Suomen halutaan tehokas hallintojärjestelmä, pitäisi seuraavan hallituksen kirjata ohjelmaansa aikataulu, jolla kuntien loput tehtävät siirretään maakunnille ja myös päätös perustuslain uudistamisesta tältä osin. Kahdeksantoista kunnan Suomi on tulevaisuuden Suomi.

 

Kirjoittaja on seurannut läheltä kuntauudistuksen eri vaiheita.

 


 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.