Norjassa varoitus GPS-häirinnästä annettiin lokakuun lopulla samana päivänä, kun Naton suursotaharjoitus Trident Juncture alkoi. Myös Suomi osallistui keskiviikkona päättyneeseen sotaharjoitukseen. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kommentoi tapahtunutta niukasti, mutta hän on valmis antamaan selvityksen ulkoasiainvaliokunnalle. – Aina kun valiokunnan puheenjohtaja jotain pyytää, niin hänelle on vastattu. Täytyy katsoa nyt, mitä se pyyntö konkreettisesti sisältää. Sen jälkeen vastataan ilman muuta, Soini sanoi eduskunnassa ennen viikon viimeistä täysistuntoa.


 

Ulkoministeri Soini lupaa selvityksen GPS-

häirinnästä Suomen alueella Naton

sotaharjoituksen aikana

 

Poliitikot haluavat selvyyden siihen, mikä on laajojen GPS-häiriöiden takana.

 

Politiikka
Timo Soini
Ulkoministeri TImo Soini (sin.) kommentoi GPS-häirintää niukasti.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) vaatii selvitystä GPS-häirinnästä Suomen alueella.

 

Yle uutisoi tänään aamulla, että ilmaliikenteelle annettiin alkuviikosta varoitus GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa.

Vanhanen rinnastaa GPS-häirinnän ilmatilaloukkauksiin. Hän vaatii Suomelta samanlaista vastausta myös tässä tapauksessa.

– Ilmatilaloukkausten osalta Suomi on omaksunut selkeän kannan. Ne julkistetaan, selvitetään ja niihin reagoidaan heti. Minusta tämä on lentoturvallisuuden kannalta täysin rinnasteinen asia. On hyvin tärkeää, että nämä väitteet selvitetään ja niihin reagoidaan, Vanhanen sanoo.

Vanhanen korostaa olevansa julkisuudessa olleiden tietojen varassa. Hänellä ei ole tietoa siitä, mikä taho on GPS-häirinnän takana.

Suomessa viranomaiset eivät ole kommentoineet, mistä häiriöt ovat peräisin, mutta Norjan viranomaiset ovat arvioineet Norjassa havaitun samanlaisen häirinnän tulevan Venäjältä.

*

Norjassa varoitus GPS-häirinnästä annettiin lokakuun lopulla samana päivänä, kun Naton suursotaharjoitus Trident Juncture alkoi. Myös Suomi osallistui keskiviikkona päättyneeseen sotaharjoitukseen.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kommentoi tapahtunutta niukasti, mutta hän on valmis antamaan selvityksen ulkoasiainvaliokunnalle.

– Aina kun valiokunnan puheenjohtaja jotain pyytää, niin hänelle on vastattu. Täytyy katsoa nyt, mitä se pyyntö konkreettisesti sisältää. Sen jälkeen vastataan ilman muuta, Soini sanoi eduskunnassa ennen viikon viimeistä täysistuntoa.

*

Kanerva: GPS-häirintä voi johtaa katastrofaalisiin tilanteisiin

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää GPS-häirintää merkittävänä riskinä ilmailuliikenteen kannalta.

– Silloin ollaan vaarallisella alueella, kun ollaan sotilastoiminnan ja siviilitoiminnan rajapinnassa. Se voi merkitä sitä, että ilmaliikenteessä joudutaan täysin ennakoimattomiin ja jopa katastrofaalisiin tilanteisiin, Kanerva sanoo.

Kanervan mukaan paras tapa edetä on ottaa asiasta ensin selvää ja tuoda asia neuvottelupöytiin.

– Tämä asia on otettava kaikkien niiden tahojen kesken esille, jotka ovat asian osapuolia. Meidän on pyrittävä Suomena neuvottelemaan niin, että tällainen tilanne ei ole mahdollinen meidän ilmatilassamme.

Myös Kanerva sanoo olevansa asiassa julkisuudessa olevien tietojen varassa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

*

Lue myös:

Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana

 


 

Mietintöluonnokset menevät seuraavaksi perustuslakivaliokunnan tarkistettavaksi, ennen kuin ne palaavat sote-valiokuntaan toiseen käsittelyyn. Sen jälkeen lait menevät vielä eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi. Sote-valiokunta on päättänyt poikkeuksellisesti, että mietintöluonnokset ja kaikki asiantuntijalausunnot ovat julkisia, vaikka lakien käsittely valiokunnissa on vielä kesken.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Krista Kiuru: Sote valmistui – notifikaatiolle ei

tarvetta

 

Eduskunnan sote-valiokunta sai valmiiksi mietinnöt maakunta- ja sote-laeista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä koskien maakunta-, tuottaja- ja valinnanvapauslakeja.

 

– Sote valmistui, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) toimittajille valiokunnan kokouksen päätyttyä tänään kello 14.

Valiokunta on käsitellyt lakeja huhtikuusta saakka. Valiokunta istui lähes 400 tuntia.

Mietintöjen sisällöstä Kiuru totesi valiokunnan esittävän, että tarvetta notifikaatiolle eli ilmoittamiselle EU-komissiolle ei ole.

Ensimmäisen vaiheen käsittelyyn ei voi sisällyttää vastalauseita.

– Valiokunta ei ole hyväksynyt mietintöluonnoksia yksimielisesti, Kiuru sanoi.

*

Mietintöluonnokset menevät seuraavaksi perustuslakivaliokunnan tarkistettavaksi, ennen kuin ne palaavat sote-valiokuntaan toiseen käsittelyyn. Sen jälkeen lait menevät vielä eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi.

Sote-valiokunta on päättänyt poikkeuksellisesti, että mietintöluonnokset ja kaikki asiantuntijalausunnot ovat julkisia, vaikka lakien käsittely valiokunnissa on vielä kesken.

*


 

Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20. – Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi. - Näkökulma: Alle 10 hlön yrityksiin puuttuminen, vaikuttaa välittömästi omistavien yrittäjien, rekrytointikynnyksen kielteisiin vaikutuksiin päätännässä. Täsmälleen samoin kuin rekrytointiin ja irtisanomiseen liittyvät riskit! - KimsBlog

 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

STTK kannattaa yt-lain täysremonttia

 

 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan nykyinen yt-laki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi.

– Selvitys osoittaa sen, mikä on yleisesti tiedossa, eli nykyinen yhteistoimintalaki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tästä syystä yt-laki tulisi uudistaa sekä rakenteeltaan että sisällöltään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) toteaa.

*

Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20.

– Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi.

*

Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi omaksi luvukseen työsopimuslakiin.

– Uutta olisi lisäksi henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävät esitykset. STTK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan työnantajan velvollisuus olisi vuosittain laatia henkilöstötilinpäätös tai vastaava selvitys. Työhyvinvoinnilla on aivan keskeinen vaikutus esimerkiksi työurien pidentämiseen, Palola sanoo.

STTK toivoo, että selvityksen pohjalta käynnistyisi mahdollisimman nopeasti lainsäädäntövalmistelu.

– Valmistelun pohjana on oltava aito kolmikanta ja sille on varattava riittävä aika. Siinä tulisi myös huomioida julkinen sektori ja tarpeelliseksi katsottavat muutokset valtion, kunnan ja kirkon osalta, Palola sanoo.

 


 

– Alasajoprojekti kestäisi noin vuoden, Nerg arvioi Uutissuomalaiselle. Projektijohtaja torjuu arviot siitä, että uusi sote-esitys syntyisi nopeasti, koska helppoja malleja ei ole.

 

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

  

 

USU: Soten kaatuminen merkitsisi valtavaa

alasajoprojektia

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen saattaisi viedä mukanaan kymmeniä muita lakiesityksiä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoo Uutissuomalaiselle, että maakunta-, sote- ja valtion alueuudistusta koskevia jo annettuja tai lähitulevaisuudessa annettavia hallituksen esityksiä on kaikkiaan noin 50–65.

 

Hänen mukaansa kaikki uudistukseen liittyvät esitykset jouduttaisiin perumaan, jos sote- ja maakuntauudistus kaatuisi eduskunnassa. Näillä Nerg tarkoittaa uudistuksen ensivaiheen esityksiä ja niitä täydentäviä esityksiä.

Nergin mukaan esitysten kaatuminen merkitsisi myös sitä, että sote- ja maakuntauudistuksessa alkaisi mittava alasajoprojekti, koska lainsäädäntöpohja katoaisi. Se koskisi työpaikkoja, perustettuja organisaatioita ja yhtiöitä, joita ovat Maakuntien tilakeskus Oy, Vimana Oy ja SoteDigi Oy.

– Alasajoprojekti kestäisi noin vuoden. Syynä pitkään aikatauluun on esimerkiksi määräaikaisten henkilöiden työsuhteet, muut tehdyt sitoumukset sekä palvelukeskusten alasajoon liittyvät osakeyhtiölain mukaiset toimenpiteet, Nerg kertoo.

*

– Alasajoprojekti kestäisi noin vuoden, Nerg arvioi Uutissuomalaiselle.

Projektijohtaja torjuu arviot siitä, että uusi sote-esitys syntyisi nopeasti, koska helppoja malleja ei ole.

*

– Jos kysymys on esimerkiksi uuden hallinnon tason perustamisesta ja sen tehtävien, hallinnon, toiminnan ja talouden tai rahoituksen järjestämisestä, niin säädösvalmistelu todennäköisimmin vaatisi lähes yhtä laajaa valmistelua kuin nyt, Nerg sanoo.

 


 

– Heillä on tietty potentiaali myös porvarilliselta puolelta hankkia vaikkapa akateemisesti koulutettujen ihmisten ääniä riippuen siitä, mihin puolueen isoa linjaa lähdetään painottamaan. Tutkija näkee, että vihreät voisivat lähteä eduskuntavaaleihin joko yleispuolueena tai linnoittautumalla omien teemojen, kuten ilmastonmuutoksen, luontoarvojen ja identiteettipolitiikan, ympärille. - Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä

 
Tutkija Markku Jokisipilä
Eduskuntakuntatutkimuksen keskuksen johtaja, tutkija Markku Jokisipilä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Pekka Haavisto haastaa vasemmiston: Antti

Rinne ja Li Andersson eivät pääse helpolla

 

Tutkija Markku Jokisipilä näkee, että Pekka Haavisto voi ratkaista pääministerin paikan eduskuntavaaleissa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan on mahdollista, että vihreät onnistuvat nostamaan kannatustaan ennen eduskuntavaaleja lauantaina valittavan uuden puheenjohtajan johdolla.

 

– Jos katsotaan aikaisempia vaalisyklejä, kaikilla puolueilla on aika isojakin kannatusheilahteluja vielä viimeisen puolen vuoden aikana. Useampi prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen on mahdollista mennä, Markku Jokisipilä sanoo Verkkouutisille.

Jokisipilä näkee, että helpoin suunta vihreille hakea lisää kannatusta on punavihreä äänestäjäblokki, josta kilpailevat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät.

*

– Heillä on tietty potentiaali myös porvarilliselta puolelta hankkia vaikkapa akateemisesti koulutettujen ihmisten ääniä riippuen siitä, mihin puolueen isoa linjaa lähdetään painottamaan.

 

Tutkija näkee, että vihreät voisivat lähteä eduskuntavaaleihin joko yleispuolueena tai linnoittautumalla omien teemojen, kuten ilmastonmuutoksen, luontoarvojen ja identiteettipolitiikan, ympärille.

*

– Kuvittelen, että todennäköisempää olisi, että yleispuolueen suuntaan yritetään mennä ja lähdetään haastamaan.

Jokisipilä sanoo entisen puheenjohtajan Ville Niinistön nostaneen esiintymisellään ja suurten puolueiden puheenjohtajien haastamisella vihreät suurten puolueiden kategoriaan. Niinistö haastoi erityisesti valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.) koulutusleikkauksista kuntavaaleissa. Niinistön katsottiin silloin olevan opposition henkinen johtaja, vaikka SDP oli vihreitä suurempi puolue.

– Kun vihreät oli aktiivinen talouspolitiikan haastamisessa, niin nimenomaan vihreiden ja demareiden välisellä rajapinnalla oli liikettä demareiden kannattajakunnasta vihreiden suuntaan. Katsottiin, että talouspolitiikan haastaminen on aktiivisempaa ja uskottavampaa vihreiden toimesta, Jokisipilä toteaa.

 

Haavistosta kova haastaja muille puoluejohtajille

Mikäli kansanedustaja Pekka Haavisto valitaan vihreiden puheenjohtajaksi, Jokisipilä näkee Haaviston edustavan yleispuoluelinjaa.

– Presidenttiehdokkaana varsinkin hän profiloitui hyvin taitavana ja monialaisena poliitikkona, joka pystyi uskottavalla tavalla ottamaan kantaa lähes mihin tahansa maan ja taivaan välillä. Hänhän on sovinnollinen ja aika maltillinen. Se erottaa hänet Ville Niinistöstä.

Niinistön tyyliä Jokisipilä luonnehtii hyökkääväksi ja populistiseksi vastustajien tiukaksi haastamiseksi. Hän ei usko Haaviston kaivavan itsestään ”populistista rakkikoiraa” tässä vaiheessa uraa.

– Haaviston tyylihän on ihan toisenlainen. Hän lähtee maltillisen esiintymisen kautta ja yrittää pikemminkin etsiä asioita, jotka yhdistävät vihreitä muihin puolueita. Kampanjasta tulee sävyltään erilainen, jos Haavisto valitaan, kuin mitä on nähty Niinistön harjoittavan.

Haaviston valinta tarkoittaisi Jokisipilän mukaan kovan haastajan tulemista muiden puheenjohtajien joukkoon.

– Kokenut poliitikko, jonka tiedetään pärjäävän kaikkein kovimmissakin paikoissa julkisuudessa ja pitämään oman puolueen linjaa uskottavalla tavalla esillä. Esimerkiksi Antti Rinne ja Li Anderrson eivät tule pääsemään helpolla, jos se on Pekka Haavisto.

Haavisto on jo nostanut esille vihreiden tulevina teemoina ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoistumisen. Jokisipilä arvelee kuitenkin, että Haavisto on niin kokenut, että hän ymmärtää, ettei eduskuntavaalikampanjaa kannata rakentaa pelkästään ilmastonmuutoksen ympärille.

– Eduskuntavaalikampanjan kytkeminen yhteen teemaan, kuten ilmastonmuutokseen, jossa isot ratkaisut pitäisi tehdä jonkun muun Suomen rajojen ulkopuolella, ei ole vaalistrategiana kauhean järkevä.

 

Alanko-Kahiluoto on ”aikalailla vasemmalla”

Toinen puheenjohtajaehdokas kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on valtakunnallisesti Haavistoa huomattavasti tuntemattomampi. Jokisipilän mukaan Alanko-Kahiluodolla olisi iso työ tehdä itsensä ensin tunnetuksi ja raivata tilansa punavihreän blokin sisällä sekä nousta uskottavaksi vaihtoehdoksi Rinteen ja Anderssonin rinnalle.

– Hänhän tulee talouspoliittisesta näkökulmasta aikalailla vasemmalta. Siinä olisi aika tiukka profiloituminen, että mikä erottaa esimerkiksi vihreitä ja vasemmistoliittoa toisistaan.

Haavisto on Jokisipilän mielestä ”porvarillisinkin silmin” tarkasteltuna täysin uskottava ehdokas, jota on koeteltu presidentinvaaleissa ja hyväksi havaittu.

– Hänellä on potentiaalia houkutella kannatusta laajasti. Siellä on kokoomuksenkin äänestäjäkunnassa sellaisia, jotka pitävät Haaviston esillä pitämiä teemoja tärkeinä. En missään nimessä oikeistolaiseksi lähtisi kuitenkaan Haavistoa nimittämään.

Jokisipilä pitää Haavistoa suurempana uhkana SDP:lle ja vasemmistoliitolle kuin kokoomukselle.

– Jos Alanko-Kahiluoto valitaan, en usko, että kokoomuksesta tarvitsee houkutella ketään.

 

Haavisto voi ratkaista pääministerin paikan

Jokisipilän mielestä pääministeripuolueen paikka on täysin auki vielä, sillä erot gallupeissa ovat vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Hän huomauttaa, että neljä vuotta sitten keskusta kävi yli 25 prosentissa ja vaaleissa kannatus oli 21 prosenttia.

– Kokemus kertoo, että puskuria mielipidetiedusteluissa tulevalla vaalivoittajalla pitää olla aika paljon, koska asetelma väistämättä jonkin verran tasoittuu. Nyt on historiallinen tilanne siinä mielessä, että meillä kolme isointa on niin lähellä toisiaan. Vaalipäivänä kaikki voivat olla saman prosenttiyksikön sisällä. On täysin ennenaikaista lähteä jakamaan pääministerin salkkua.

Jokisipilän mielestä sekä kokoomukselle että SDP:llä on mahdollisuudet pääministeripuolueeksi, eikä hän sulkisi kisasta pois keskustaakaan, joka on hyvällä iskuetäisyydellä.

 

– Sipilä pääsee kampanjoimaan hyvällä työllisyyskehityksellä ja niillä asioilla, joita hallitus on kiistatta saanut aikaan.

Jokisipilän mielestä Haavisto on niin taitava, että hänen valintansa voi osoittautua merkittäväksi pääministeriratkaisun kannalta.

– Mutta mihin suuntaan, se onkin hyvä kysymys.

Jokisipilä ei kuitenkaan usko, että vihreät nousisi Haavistonkaan johdolla kisaamaan pääministerin paikasta. Hän toteaa, että se tarkoittaisi lähes vihreiden kannatuksen tuplaantumista. Vaikka jytky onnistuikin perussuomalaisilta, niin Jokisipilä ei näe, että vihreiden kannatukseen kytkeytyisi sellaista yllätyspotentiaalia.

 


 

Tuskin oli täysin sattumaa, että hallitus siis vajaa vuorokautta ennen arviointineuvoston lausunnon julkistamista esitti uuden pykälämuotoilun. Siitä puuttui aiemman esityksen henkilörajat ja sen on nähty lähinnä vahvistavan nykyisen oikeuskäytännön, joka katsoo, että pienissä yrityksissä työntekijälle on vaikeampaa löytää korvaavaa työtä kuin isossa. Linjoja, eli niitä lain perusteluja, joita oikeus tulkitsee, viilataan vielä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. - Näkökulma: Jos ay-liikkeen asenne on kolmikannassa perustelujen määrittelyssä - kompromissihalukkuudessa on 0; lakot jatkuvat aina hamaan tulevaisuuteen. SDP tekee jo ay-liikkeen kanssa aktiivista valikampanjaa. Raha ja valtaanpyrkimys kun ei haise! Ay-liikkeen verovapaus ei myöskään? - KimsBlog


 

 

Näkökulma: Tällä paperillako Suomi ajettiin

lakkoihin? - Anna mun kaikki kestää

 
Luotu: 
29.10.2018 10:20

  • Kuva: Jenni Gästgivar / Alma Media
    Kuva
 
|

Hieman sen jälkeen, kun palkansaajakeskusjärjestöt olivat antaneet “ehdollisen hyväksyntänsä” Juha Sipilän hallituksen kompromissiehdotukselle, toimitusten sähköposteihin kilahti uusi viesti. Hallituksen perustama lainsäädännön arviointineuvosto oli antanut lausuntonsa kaavaillusta irtisanomislaista, eli laista irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä.

 

Vaikka Sipilä, kokoomuksen Petteri Orpo ja sinisten Jari Lindström olivat esitelleet juuri edellisiltana uuden kompromissin, jolle siis perjantaina näytettiin vihreää valoa, arviointineuvoston lausunto kertoi karua kieltä siitä, millaisin eväin hallitus lähti haastamaan ay-liikettä, mikä johti useisiin poliittisia lakkoihin ja työtaisteluihin.

Ja jos arviointineuvoston kritiikin tiivistäisi yhteen sanaan, se olisi puutteellinen.

 

 

Arviointineuvoston suurin huomio kohdistuu koko lakiehdotuksen perusolettamukseen; miksi irtisanomisen helpottaminen helpottaisi palkkaamista? Tätä pitäisi arviontineuvoston mukaan perustella paremmin. Samalla lakiehdotuksessa ei ole riittävästi käsitelty, olisiko jollakin muulla toimella voitu helpottaa työllistämistä etenkin kun “tavoiteltujen nettotyöllisyysvaikutusten arvioidaan jäävän pieniksi”. Lisäksi olisi ollut pitkään epäselvää, miten oikeus uutta lakia tulkitsee, mitä sitäkään ei oltu otettu huomioon riittävästi vaikutuksia arvioitaessa. Kiitosta hallitus saa arviointineuvostolta siitä, että sen “esitys on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä”.

Kääntäen lainsäädännön arviointineuvoston lausunto tarkoittaa sitä, että hallitus lähti haastamaan ay-liikettä märkää ruutia mukanaan. Lokakuun alusta on käyty työtaistelutoimia tätä paperia vastaan ja maksajaksi ovat jääneet pääasiassa suuremmat yritykset ja viime kädessä Suomen talous.

“Hallituksen esitys on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä.” Anna mun kaikki kestää.

*

Tuskin oli täysin sattumaa, että hallitus siis vajaa vuorokautta ennen arviointineuvoston lausunnon julkistamista esitti uuden pykälämuotoilun. Siitä puuttui aiemman esityksen henkilörajat ja sen on nähty lähinnä vahvistavan nykyisen oikeuskäytännön, joka katsoo, että pienissä yrityksissä työntekijälle on vaikeampaa löytää korvaavaa työtä kuin isossa. Linjoja, eli niitä lain perusteluja, joita oikeus tulkitsee, viilataan vielä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken.

*

 

No maassa rauha ihmisten kesken sekä välirauha hallituksen ja ay-väen välillä. Mutta jos sattuisin edustamaan työnantajajärjestöä, niin saattaisi olla kiukussa pitelemistä. Monet niiden jäsenyrityksistä ovat jääneet koko näytelmän maksajiksi, kun työntekijät ovat taistelleet hallitusta vastaan. Ja nyt näyttää siltä, että lopputulos muistuttaa lähinnä nykykäytäntöjen kirjaamista. Välistä väläytettiin jotakin parempaa.

 

A-studiossa pääministeri Sipilä tarjosi kompromissiksi paikallisen sopimisen edistämistä. Sitä hallitus on luvannut edistää vuoden 2015 keväästä alkaen, jolloin Ratkaisujen Suomi -niminen Juha Sipilän hallituksen ohjelma julkistettiin. (Ja ei, irtisanomisen helpottamista siellä ei lue.)

 

Se ei tälläkään kertaa edistynyt siksi, että hallitus ei suostunut edistämään paikallista sopimista vain järjestäytyneiden yritysten ja palkansaajien kesken. Hallitus vaati, että järjestäytymättömätkin olisivat saaneet neuvotella ja niin, että yritykset olisivat voineet neuvotella ohi ammattiliittojen liittoon kuulumattomien luottamusvaltuutettujen kanssa. Orpo korosti, että tämä “on ehdotonta”. Samat säännöt kaikille on hyvä periaate, mutta voisi sanoa, että tässä tilanteessa turhankin ehdoton. Työelämän suomalaiset pelisäännöt kirjoitetaan nykyisin järjestäytyneiden liittojen tekemiin sopimuksiin ja ay-liikkeen valta perustuu sen joukkovoimaan. Hallituksen ehto on kuin vaatisi vallankumousta viidessä minuutissa.

 

Silti lievempi kirjaus – eli että järjestäytyneet työnantajat ja työntekijät olisivat voineet neuvotella – olisi tarkoittanut, että merkittävässä osassa työpaikoista olisi voitu neuvotella paikallisesti nykyistä laajemmin. EK:n alaiset liitot sekä Metsäteollisuus työllistävät kaikkiaan noin 64 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä. Niille paikallisen sopimisen kirjaus olisi ollut merkittävämpi kuin nyt jo toisen kerran laimennettu irtisanomislaki.

 

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja

 


 

HALLITUS seuraa tarkasti maakuntavalmistelun etenemistä eikä ole erityisen ilahtunut maakuntien B-suunnitelmista. Hallitus selvitti maakuntien valmistelun tilannetta syys-lokakuussa. Kehuja tuli Lapille, Kymenlaaksolle ja Uudellemaalle, jotka olivat hitaan alun jälkeen ottaneet muita maakuntia kiinni.

TÄMÄ päivä olisi voinut olla toisenlainen. Ensin ihmiset olisivat herättyään siirtäneet kellonsa talviaikaan ja lähteneet sitten äänestämään historian ensimmäisissä maakuntavaaleissa.

Illalla Helsingin Sanomissa ja muissa toimituksissa olisi ollut vaali-illan kuhina. Olisi jännitetty, näkyykö demareiden suosio kaikissa 18 maakunnassa, vai pitävätkö hallituspuolueet pintansa. Tänään olisi äänestetty Suomen ensimmäisissä maakuntavaaleissa, jos kaikki olisi mennyt kuten hallitus vielä viime keväänä haaveili.


Olisiko keskustan suuren unelman eli maakuntauudistuksen toteutuminen näkynyt tolppana puolueen äänimäärässä? Miten vaalit olisivat innostaneet helsinkiläisiä, joita ajatus maakunnasta ei ole kiinnostanut? Olisivatko siniset pyyhkiytyneet puoluekartalta?

Mitään tuosta emme saa nyt tietää, sillä hallituksen oli pakko keväällä siirtää maakuntavaaleja yli puolella vuodella eteenpäin. Lokakuun 28. päiväksi suunniteltuja vaaleja lykättiin toukokuulle 2019.

Näinä viikkoina ratkeaa, ovatko vaalit toukokuussakaan. Hallituksen maakuntauudistus ja siihen kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus huojuvat taas uhkaavasti, sillä pohjana oleva lainsäädäntö junnaa yhä eduskunnan käsittelyssä.

Hallitus laati aiemmin syksyllä aikataulun, jossa oletettiin, että sote- ja maakuntalait olisi hyväksytty perustuslakivaliokunnassa nyt lokakuun lopussa, ja lait olisi saatu voimaan tämän vuoden puolella.

Tämä näyttää täysin epärealistiselta. Vaikka kalenterissa on kuukausia, eduskuntavaalit katkaisevat eduskunnan kauden jo maaliskuun puolivälissä.



VAIKKA lait eivät ole vielä voimassa, kaikissa Suomen 18 maakunnassa on täyttä häkää valmistauduttu siihen, että uudistus menee läpi. Monen sadan hengen organisaatiot ovat suunnitelleet, mitä tapahtuu 1.1.2021 alkaen, kun palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi.

Viime aikoina usko on alkanut hiipua ja maakunnissa on alettu varautua eri mahdollisuuksiin.

”Pelkään, että uudistus ei mene läpi keväälläkään. Kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat”, sanoo Uudenmaan valmistelusta vastaava muutosjohtaja Markus Sovala.

Se ei tarkoita, että valmistelu Uudellamaallakaan olisi pysähtynyt. Sovala on varma, että seuraava hallitus jatkaa siitä, mihin hallituskauden lopussa jäädään ja tekee pitkälti samansisältöisen uudistuksen.

”Optimaalisin vaihtoehto olisi, että tämä uudistus luiskahtaisi nyt läpi, ja seuraava hallitus sitten korjaisi sitä”, demariksi tiedetty Sovala sanoo.


Melkein kaikki puolueet hyväksyvät jo ajatuksen kuntaa isommista itsehallinnollisista alueista, jotka ottavat vastuun vähintään sotesta. Sovala toivoo, että seuraavien hallituspuolueiden haluamat muutokset eivät olisi niin isoja, että kaikki alkaisi taas alusta.

Jos lait eivät ehdi tulla voimaan tällä hallituskaudella ja uudistus siirtyy seuraavalle hallitukselle, se voisi nopeimmillaan tulla Sovalan arvion mukaan voimaan 2023 alusta. Mutta sekään ei ole varmaa: ongelmia ja kiistoja tulee heti, jos uusi hallitus ei halua esimerkiksi 18:aa maakuntaa vaan jonkin muun aluejaon.

Sovala sanoo, että Uudellamaalla ei ole pystytty kovin paljon valmistelemaan soteen sisältyvää asiakkaan valinnanvapautta.

”Nykyhallituksen esitykset ovat valinnanvapauden osalta pitkälle toteuttamiskelvottomia. Isoissa kaupungeissa voi tulla hyvin iso asiakassiirtymä julkiselta yksityiselle. Kun maakunnan oma sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto ei supistu yhtä nopeasti, niin silloin maakunta maksaa yksityisille yrityksille samaan aikaan, kun omaa tuotantoa ei ole vielä pystytty supistamaan.”

USEISSA maakunnissa on jo henkisesti valmistauduttu siihen, että etenkin soten suhteen on pakko tehdä ratkaisuja, kävi hallituksen suuressa uudistuksessa mitä tahansa. Kunnat eivät yksin selviä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja kustannuksista.

B-suunnitelmaksi on noussut se, että kunnat siirtävät kaiken sosiaali- ja terveydenhuoltonsa kuntien yhteiseen, vapaaehtoiseen kuntayhtymään. Aiemmin kuntien yhteiset kuntayhtymät ovat vastanneet lähinnä kalliista erikoissairaanhoidosta eli sairaaloista, mutta nyt kuntayhtymät ottavat kunnilta myös perusterveydenhuollon, jota saa terveyskeskuksista.

Tällaisia kuntayhtymiä ovat esimerkiksi jo pidempään toiminnassa olleet Etelä-Karjalan Eksote, Pohjois-Karjalan Siun sote, Keski-Pohjanmaan Soite ja Kainuun sote.


Ihmelääke ne eivät ole, sillä esimerkiksi Eksote on siinä mukana olevien kuntien harmiksi ylittänyt budjettinsa. Kunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuitata lasku ja vaatia kuntayhtymältä jatkossa kovaa talouskuria.

Lisää kuntayhtymiä on silti tulossa. Ensi vuoden alusta Kymenlaaksossa aloittaa koko maakunnan kattava kuntayhtymä ja Keski-Uudellamaalla kuuden kunnan yhteinen kuntayhtymä. Suunnitelmia kuntayhtymästä on haudottu ainakin Satakunnassa.

Tällä on poliittista merkitystä, sillä nykyisestä oppositiosta Sdp ja vihreät ovat suopeita kuntayhtymille.

KUNTALIITON hallituksen puheenjohtajan, Sdp:n kansanedustajan Sirpa Paateron mielestä kuntayhtymät toteuttavat alkuperäistä ajatusta eli soten siirtämistä laajemmille harteille. Paateron mukaan nyt on nähty, miten vaikeaksi uudistus menee, kun hallitus haluaa tuupata maakuntiin valtavasti muitakin tehtäviä.
 


”Kuntayhtymä on helppo järjestely, koska siinä mennään nykyisen kuntalain mukaan. Työntekijöiden ja kiinteistöjen siirtymisen kanssa ei ole sellaisia ongelmia kuin tässä hallituksen mallissa. Kaikki vastuu pysyy julkisella, joka voi ostaa palveluita yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Eli siinä ei samaan aikaan romuteta nykyistä perustaa”, Paatero sanoo.

Kokoomuspoliitikko Outi Mäkelä johtaa Nurmijärven kuntaa, joka on mukana Keski-Uudenmaan kuntayhtymässä. Kuntayhtymän ideana on tehdä sotea ainakin kaksi vuotta yhdessä ennen kuin jättiläismäinen Uudenmaan maakunta aloittaa ja ottaa soten hoitoonsa vuonna 2021.

”Nyt kun sote on viivästynyt, niin tähän on tullut enemmänkin aikaa kuin kuviteltiin. Itselläni on sellainen fiilis, että me rakennamme tätä kuntayhtymää nyt viideksi vuodeksi eteenpäin”, Mäkelä sanoo.
 


Oma lukunsa ovat suuret kaupungit. Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu tekevät parhaillaan yhteistä selvitystä, mikä olisi vaihtoehto maakuntauudistukselle. Kuntayhtymät ovat yksi selvityksessä mukana oleva malli.
 
*

HALLITUS seuraa tarkasti maakuntavalmistelun etenemistä eikä ole erityisen ilahtunut maakuntien B-suunnitelmista.

Hallitus selvitti maakuntien valmistelun tilannetta syys-lokakuussa. Kehuja tuli Lapille, Kymenlaaksolle ja Uudellemaalle, jotka olivat hitaan alun jälkeen ottaneet muita maakuntia kiinni.
 
*

Risuja tuli Pohjanmaalle, Päijät-Hämeelle ja Varsinais-Suomelle, joissa on hallituksen tulkinnan mukaan jääty odottelemaan lakien valmistumista eduskunnasta.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk) mukaan kaikille maakunnille on yhteistä se, että niillä on täysi valmius lähteä liikkeelle.

”Siksi olisi onnetonta ja myös valtava pettymys maakunnille, jos tämä ei menisi eduskunnassa maaliin”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen ei hyväksy Sdp:n kritiikkiä siitä, että maakunnille työnnetään yhdellä kertaa liikaa tehtäviä. Hän sanoo, että maakunnat ovat osoittaneet olevansa valmiita ottamaan vastuun muistakin palveluista kuin vain sosiaali- ja terveydenhuollosta.

”Paluuta pelkkään sote-uudistukseen ei enää ole, aika on ajanut sen ohitse. Maakunnat ovat valmiita monialaiseen maakuntaan. Myöskään paluuta kuntayhtymämalliin ei ole”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan kuntayhtymissä jää toteutumatta maakuntien kansanvaltaisuus, siis se, että järjestetään vaalit ja valitaan omat päättäjät. Kuntayhtymät voi tehdä vapaaehtoispohjalta, mutta pakolliseksi valtakunnalliseksi malliksi niistä ei ole, sillä perustuslaki ei sitä salli.

”Valmistelu on tähdännyt hallituksen mallin mukaiseen maakuntaan. Onko järkeä samalla tehdä erillistä kuntayhtymää – ei varmaankaan”, Vehviläinen sanoo.

Fakta

Maakuntavaalien aikataulu


 Maakuntien on tämänhetkisen suunnitelman mukaan tarkoitus aloittaa vuoden 2021 alusta. 

 Tämä aikataulu tarkoittaa, että maakuntavaalit pitäisi pitää reilu vuosi ennen aloitusta. 

 Näin vaaleissa valittaville maakuntavaltuustoille jäisi riittävästi aikaa tehdä kaikki päätökset maakunnan toiminnan käynnistämiseksi. Pitää valita muun muassa maakuntajohtaja ja perustaa maakunnan hallinto. 

 Jotta maakuntavaalit voi pitää, lakien pitää olla voimassa hyvissä ajoin. Aiemmin on linjattu, että jos vaalit ovat toukokuussa, lakien pitäisi olla voimassa vajaata neljää kuukautta ennen vaalipäivää. 

 Jos eduskunta ei ehdi säätää maakunta- ja sotelakeja ennen tammikuun loppua, maakuntavaaleja pitää siirtää eteenpäin toukokuulta 2019. 

Bengt Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa. ”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo. ”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.” Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”. ”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.” Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa. ”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.


 

 

Talousnobelisti tyrmää ”itsekkään” ay-

liikkeen Ylellä: Pakotettava hyväksymään

työehtojen heikennykset

 
Luotu: 
24.10.2018 08:25

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Yhdysvalloissa uransa tehnyt Bengt Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelilla sopimusteorian kehittämisestä.
 
|

Talousnobelisti Bengt Holmström pitää Suomen ay-liikettä ”itsekkäänä”. Hän katsoo Ylen mukaan, että irtisanomiskiistan käynnistämä lakkoilu kertoo siitä, että Suomessa ei ymmärretä työn muutosta.

 

Holmström on aiemminkin sanonut, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille. Joustoa tarvitaan työpaikkojen luomiseksi ja myös yrittäjien suojaamiseksi, hän sanoo.

Holmström katsoo ay-liikkeen jarruttavan kehitystä. 

 

”Työmarkkinat on se iso ongelma. Se on mielestäni itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä”, Suomessa vieraileva Holmström sanoo Ylen haastattelussa.

*

Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä, Yle kertoo. Nobelistin mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien työllistäminen työehtosopimusten minimipalkkatasoa alemmilla palkoilla pitäisi mahdollistaa Suomessa.

”On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään”, hän sanoo.

”Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.”

Holmströmin mukaan kiista irtisanomissuojan heikentämisestä on selkeä periaatekysymys, koska itse uudistus on ”mitätön”.

”Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.”

Holmström on aiemminkin arvostellut ay-liikkeen valtaa Suomessa.

”Ay-liikkeet pitävät vanhasta kiinni ja se on sinänsä ymmärrettävää, mutta kyllä ne tulevat murenemaan itsestään. Kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti”, hän sanoi vuonna 2016.

Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman puolestaan toivoi äskettäin, että hallitus vetäisi pois lakiesityksensä irtisanomissuojan heikentämisestä ja antaisi työmarkkinajärjestöjen luoda tilalle työllisyysvaikutuksiltaan vastaavan vaihtoehtoisen ratkaisun. 

 

Lue lisää: Taloustieteen professori emeritus tv:ssä: Vetäkää irtisanomislaki pois – Hallituksen otettava järki käteen

 


 

”Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on nyt kriittisen tärkeää. Lisäämme jälleen rahoitusta koulutukseen: muuntokoulutukseen, lyhytkestoisiin moduuleihin, uusiin aloituspaikkoihin ja koodaripulan ratkaisemiseen. 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön vielä tänä vuonna”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) tiedotteessa. - Näkökulma: Jokaisesta hallituksen esityksessä mainitusta työmarkkinoiden saatavuus ongelmasta, löytyy useiden asiantuntevien tahojen varoituksia jo useita vuosia sitten. Nyt tulevat vaalit, ja hätä on jo valmiiksi ministerin housuissa!? Hallitus ei ole edelleenkään saavuttanut 72% työllisyysastetta, ja maassa on historiallinen työmarkkinakriisi, johon ei näy loppua! Rekrytointi on pysähtynyt kuin seinään. Suhdanne on muuttunut. Kuka lähtee hallituksesta ensimmäisenä, on tämän suomalaisen poliittisen laatikkoleikin jokerikysymys! - KimsBlog


 

 

Näillä aloilla paha työvoimapula – Hallitus

satsaa 40 miljoonaa työttömien

kouluttamiseen

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.10.2018 13:12

  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent
    Kuva
    ”Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on nyt kriittisen tärkeää. Lisäämme jälleen rahoitusta koulutukseen: muuntokoulutukseen, lyhytkestoisiin moduuleihin, uusiin aloituspaikkoihin ja koodaripulan ratkaisemiseen. 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön vielä tänä vuonna”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).
 
|

”Tänään on päätetty isosta satsauksesta työttömien lisäkouluttamiseen”, sinisten kansanedustaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo valiokunnan jäsen Reijo Hongisto iloitsee tiedotteessa.

 

Hallitus ehdotti tänään lisäbudjetissaan 40 miljoonan euron satsausta muuntokoulutukseen.

”Raha käytetään työttömien lyhytkestoiseen ja tutkinnon osaan tähtäävään koulutukseen sekä muihin työllistymisen edistämistoimiin. Rahaa kohdennetaan aloille, joilla on akuutti osaajapula. Näitä ovat muun muassa rakennus- sekä sosiaali- ja terveysala. Lisäksi koodareita koulutetaan lisää”, Hongiston tiedotteessa todetaan. 

 

Hallituksen mukaan korkeakouluille myönnetään 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla.

Lyhytkestoiseen koulutukseen, joka tähtää tutkinnon osan tai pienemmän osaamiskokonaisuuden opiskeluun, suunnataan 10 miljoonaa.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisten ja maahanmuuttajien kielikoulutus- ja tukipalveluihin suunnataan yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Niin ikään 10 miljoonaa euroa suunnataan korkeakouluille ohjelmistoalan työvoimapulaan vastaamiseksi. Määrärahan puitteissa koulutusta voitaisiin tarjota 1 600–2 400 henkilölle, hallitus arvioi.

*

”Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on nyt kriittisen tärkeää. Lisäämme jälleen rahoitusta koulutukseen: muuntokoulutukseen, lyhytkestoisiin moduuleihin, uusiin aloituspaikkoihin ja koodaripulan ratkaisemiseen. 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön vielä tänä vuonna”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) tiedotteessa.

 


 

Palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, että heille ei sovi, että paikallisen sopimuksen voisi järjestäytymättömässä yrityksessä tehdä myös luottamusvaltuutettu, sillä se murentaisi heidän mielestään luottamusmiesjärjestelmää ja yleissitovuutta. Myöskään EK ei lämpene sille, että järjestäytymättömät yritykset saisivat sopia paremmista ehdoista kuin järjestäytyneet yritykset. Suomen Yrittäjille puolestaan ei käy se, että paikallisen sopimuksen voisi tehdä vain luottamusmies, jota ei lähtökohtaisesti ole järjestäytymättömässä yrityksessä. Työmarkkinajärjestöjen ja Yrittäjien näkemysten väliltä on vaikea löytää kompromissia. - Näkökulma: Yleissitovuuden asema Suomen työmarkkinoilla ratkeaa vasta, kun EU:n komissiolta saadaan päätös, kartellikantelusta Suomen työmarkkinoilla! - KimsBlog

 


Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (edessä vasemmalla), SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (takana vasemmalla), KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (2. vasemmalta), EK:n puheenjohtaja Jyrki Häkämies ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Määräaikaisuudesta ratkaisu ideologiseen

irtisanomiskiistaan? Järjestöiltä tulossa

ehdotus

 

 

Alle kymmenen henkilön yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

Työmarkkinaosapuolet ovat mahdollisesti löytäneet ratkaisun irtisanomislakia koskevaan kiistaan.

 

Verkkouutisten tietojen mukaan työmarkkinaosapuolet ovat ehdottamassa hallitukselle, että irtisanomislaki korvattaisiin määräaikaisuuden helpottamisella pienissä yrityksissä.

Työmarkkinaosapuolilla tarkoitetaan palkansaajajärjestöjä SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa sekä työnantajajärjestöjä Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) ja KT Kuntatyönantajia.

Viikonlopun aikana työstetyn ehdotuksen mukaan alle kymmenen henkilön yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, mutta vain yhden kerran. Työsopimus olisi purettavissa normaalein irtisanomisajoin eli kumpi tahansa osapuoli voisi irtisanoa työsopimuksen kahden viikon varoitusajalla.

 

Työmarkkinaosapuolet edellyttävät, että vastavuoroisesti hallitus sitoutuisi vetämään pois irtisanomislakiesityksensä, joka on tällä hetkellä lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana. Lakiesitystä ei ole annettu vielä eduskunnalle. Ammattiliitot puolestaan lopettaisivat työtaistelutoimenpiteet.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnot eivät ole vielä hyväksyneet sovintoehdotusta, eikä sitä ole vielä esitetty virallisesti hallitukselle. Olennaista on, että SAK:n alaiset liitot saadaan esityksen taakse. Liittojen tukea esitykselle ei vielä ole.

 

Koeajan pidentäminen kielletään EU-direktiivissä

Hallituksen näkökulmasta korvaavan toimen pitäisi olla vaikutuksiltaan samansuuruinen kuin irtisanomislaki on. Laki pitäisi ehtiä myös säätää tällä vaalikaudella, mikä voi olla haastavaa.

Hallituksen suunnasta on esitetty, että irtisanomislaki vaihdettaisiin paikallisen sopimisen laajentamiseen järjestäytymättömiin yrityksiin työaikalaissa, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Palkansaajajärjestöt ovat jo ilmoittaneet, että heille ei sovi, että paikallisen sopimuksen voisi järjestäytymättömässä yrityksessä tehdä myös luottamusvaltuutettu, sillä se murentaisi heidän mielestään luottamusmiesjärjestelmää ja yleissitovuutta. Myöskään EK ei lämpene sille, että järjestäytymättömät yritykset saisivat sopia paremmista ehdoista kuin järjestäytyneet yritykset.

 

Suomen Yrittäjille puolestaan ei käy se, että paikallisen sopimuksen voisi tehdä vain luottamusmies, jota ei lähtökohtaisesti ole järjestäytymättömässä yrityksessä. Työmarkkinajärjestöjen ja Yrittäjien näkemysten väliltä on vaikea löytää kompromissia.

Ratkaisuksi irtisanomiskiistaan on väläytelty myös koeajan pidentämistä nykyisestä kuudesta kuukaudesta, mutta EU:ssa on valmisteilla työehtodirektiivi, joka säätää koeajan enimmäispituudeksi kuusi kuukautta. Koeajan pidentämisestä ei siis ole ratkaisuksi.

 


Juho Romakkaniemen mukaan ”vaatimatonta lakimuutosta” suurempi asia on, jos hallitus antaa periksi ulkoparlamentaariselle kiristykselle. Jos näin käy, merkitsee se hänen mukaansa, että työmarkkinat betonoidaan vuosikausiksi eteenpäin ja SAK:lle myönnetään käytännössä veto-oikeus kaikkeen työlainsäädäntöön. – Ay-liikkeen piiristäkin on monta kertaa lausuttu, että heille tässä on kyse *periaatteesta* – eli ei itse asiasta. Kyse on siis valtapolitiikasta: onko heillä tällainen veto-oikeus vai ei? Jos on, niin demokraattinen järjestemämme ei voi jatkossakaan maatamme uudistaa.

 

SAK:n tunnus toimitalon seinässä Helsingissä. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Lakoista satojen miljoonien tappiot – ”ay-

liikkeelle kelpaa vain selkävoitto”

 

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemen mukaan nyt päätetään, onko SAK:lla veto-oikeus työlakeihin.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi käy läpi Twitterissä edelleen jatkuvien poliittisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien taustaa ja vaikutuksia (koko ketju alla).

 

Hän huomauttaa, että maanantaina ja tiistaina JHL:n lakko merkitsee sitä, että ay-liike on päättänyt vaarantaa lasten ja vanhusten ruokahuollon. Romakkaniemen mukaan koko kierre ”alkoi valehtelulla ja jatkui poliittisena lakkoiluna, jossa vain selkävoitto kelpaa” ay-liikkeelle.

Työtaistelutoimilla vastustetaan hallituksen esittämää henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Ekonomistikoneen mukaan valtaosa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että uudistus parantaisi tuottavuutta. Noin puolet ekonomisteista uskoo sen myös parantavan työllisyyttä.

– SAK ja osa ay-liikettä valehteli jäsenistölleen ja kansalaisille sittemmin pois vedetyn mainoskampanjankin avulla, että työlain muutos johtaisi siihen, että työntekijän voisi erottaa jatkossa ”pärstäkertoimen” tai työtapaturman vuoksi. Ei varmasti johda. Tämä oli valetta, Juho Romakkaniemi kertaa.

Verkkouutiset kertoi mainoskampanjasta tässä. Siinä sairas työntekijä saa potkut. Mainosta on verrattu jopa  SAK:n vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kohua herättäneeseen ”ruokapöytä”-mainokseen, jonka SAK lopulta hyllytti.

 

Romakkaniemen mukaan valheilla agitoitiin ihmiset kiihdyksiin ja sitten oli ”pakko” lähteä poliittisiin työtaistelutoimiin hallitusta vastaan.

– Ay-liikkeessä haetaan vain selkävoittoa hallituksesta. Mikään muu kuin se, että hallitus luopuu antamasta lakiesitystä, ei kelpaa. Hallitus on esittänyt kompromisseja ja lievensi esitystä, mutta edelleen vain selkävoitto kelpaa, hän kirjoittaa.

Juho Romakkaniemi toteaa työtaistelujen laajenevan sellaisilla aloilla ja yrityksissä, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

– Suorat menetykset kansantaloudessa lasketaan jo nyt sadoissa miljoonissa. Loppuviikon teollisuusliiton lakko tuo taas uuden parin sadan miljoonan euron loven. Kyllä meillä on varaa, hän päivittelee.

 

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan kaiken huippu on, että julkisen sektorin työntekijät menevät lakkoon.

– Heitä lainmuutos ei koske millään tavalla. Kaiken lisäksi kärsijöinä ovat lapset ja vanhukset, joiden ruokahuolto vaarantuu, Romakkaniemi toteaa.

– Luulisi että tässä ollaan vähintäänkin yleissitovuutta tai ay-liikkeen satojen miljoonien vuotuista verotukea poistamassa – mutta ei: kyseessä on niin mitättömästä asiasta, että lakiin irtisanomisperusteista kirjoitetaan auki lähinnä se, mikä on jo vallitsevaa oikeuskäytäntöä, hän jatkaa.

*

Juho Romakkaniemen mukaan ”vaatimatonta lakimuutosta” suurempi asia on, jos hallitus antaa periksi ulkoparlamentaariselle kiristykselle. Jos näin käy, merkitsee se hänen mukaansa, että työmarkkinat betonoidaan vuosikausiksi eteenpäin ja SAK:lle myönnetään käytännössä veto-oikeus kaikkeen työlainsäädäntöön.

– Ay-liikkeen piiristäkin on monta kertaa lausuttu, että heille tässä on kyse *periaatteesta* – eli ei itse asiasta. Kyse on siis valtapolitiikasta: onko heillä tällainen veto-oikeus vai ei? Jos on, niin demokraattinen järjestemämme ei voi jatkossakaan maatamme uudistaa.

 

Juho Romakkaniemi@Romakka 
 

Kun poliittiset lakot laajenevat tänään siten, että ay-liike päätti vaarantaa lasten ja vanhusten ruokahuollon, niin on varmasti tarpeen kerrata vielä tämän surullisen tarinan pääkohdat:

Kaikki alkoi valehtelulla ja jatkui poliittisena lakkoiluna, jossa vain selkävoitto kelpaa:

– Lakon ajoitus ei ole sattuma. #Hallitus ei ehdi enää säätää vastatoimia ja ainakin alkuvaiheessa tämä sataa #Sdp:n laariin, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki jatkaa.

 

Lakkovahteja Metso Mineralsin tehtaalla Tampereella. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Oliko lakot suunniteltu etukäteen? SAK

kiistää väitteet

 

Teollisuusliiton työtaistelutoimia väitetään ennalta päätetyiksi.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi Twitterissä, että Teollisuusliiton työtaistelutoimista oli päätetty jo aiemmin. Hänen mukaansa nyt on vain löytynyt sopiva aihe.

 

– Lakon ajoitus ei ole sattuma. #Hallitus ei ehdi enää säätää vastatoimia ja ainakin alkuvaiheessa tämä sataa #Sdp:n laariin, Kotamäki jatkaa.

Mauri Kotamäki huomauttaa, että työtaistelutoimet ovat myös epäsuhdassa riidan syyhyn. Hän lisää, että hallituksen esittämä irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä on vaikutuksiltaan pieni hanke.

 

Teollisuusliitto on päättänyt kolmen päivän lakoista. Ne järjestetään viikoilla 43–45. Lakon piirissä ovat kullakin viikolla erikseen päätetyt työpaikat.

–  Varmaan osin siksi kaikki nämä toimet tuntuuvat tavallaan absurdeilta ja lienee järkevää pohtia pinnan alla olevia motivaattoreita, Mauri Kotamäki toteaa.

*

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo Kotamäen arvioiden pitävän paikkansa. Hänen mukaansa toimet oli alun perin suunniteltu niin kutsuttua aktiivimalli kakkosta vastaan, mutta kohdetta muutettiin.

*

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kiistää Kotamäen väitteen. Hänen mukaansa lakko ja sen ajankohta liittyvät vain esitettyyn lakiin.

– Absurdi ajatus että ensin päätettäisiin lakosta ja sitten keksitään sopiva aihe, hän sanoo.

Mauri Kotamäki@Mau_And
 
 

Tässä kolme ajatusta

1) oli päätetty jo aiemmin. Nyt löytyi sopiva aihe.
2) Lakon ajoitus ei ole sattuma. ei ehdi enää säätää vastatoimia ja ainakin alkuvaiheessa tämä sataa :n laariin.
3)Vastatoimenpide on epäsuhdassa riidan syyhyn.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005869325.html?share=d54b078c228bfececb73bbdeb08ddef0 

Näkökulma: SDP:n vaikutusvaltaisena jäsenenä, puheenjohtaja Riku Aalto pyrkii ilmeisesti Antti Rinteen vähemmistöhallitukseen, SAK:n salkuttomaksi pääministeriksi!? - KimsBlog


 

 

Teollisuusliitto irtisanoo osan kikystä -

koskee 100 000 työntekijää

 

19.10.201811:09päivitetty 19.10.201811:16


Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.KUVA: PETTERI PAALASMAA, ALMA TALENT ARKISTO
 
 

Teollisuusliitto irtautuu kilpailukykysopimuksen lisätunneista vuoden 2019 lopussa, liitto tiedottaa.

 

Teollisuusliitto irtisanoo kikyn eli kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen työehtosopimuksissa, jotka Metalliliitto solmi syksyllä 2016.

”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liiton viidellä sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kikyssä määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä”, liitto tiedottaa.

Metalliliitto ja Teknologiateollisuus sopivat kikyyn liittyvästä 24 tunnin työajan pidennyksestä syksyllä 2016 viidellä toimialalla. Pidennys koskee vuosia 2017, 2018 ja 2019. Toisin kuin lähes kaikissa muiden alojen sopimuksissa, työajan pidennyksestä sovittiin lisäpöytäkirjalla, joka on ensimmäisen kerran irtisanottavissa päättymään 31.12.2019.

 

”Teollisuusliitto on tänään toimittanut irtisanomisilmoitukset asianomaisille työnantajaliitoille. Näillä Teollisuusliiton sopimusaloilla työskentelee reilut 100 000 työntekijää. Työajan pidentämistä koskeva sopimus irtisanottiin nyt teknologiateollisuudessa, auto- ja konealoilla, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa”, liitto tiedottaa.

Nyt tehty irtisanomisilmoitus ei koske Teollisuusliiton muita sektoreita eikä sopimusaloja, sillä niissä työajan pidentämisestä on sovittu suoraan työehtosopimuksissa, liitto kertoo.

”Niiden osalta Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa 24 tunnin työajan pidennys eri alojen seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa”, liitto tiedottaa.

 

Teollisuusliiton hallitus on tänään koolla tarkoituksenaan julkistaa lisää vastatoimia hallituksen niin sanotulle irtisanomislaille, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

 

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tänään Talouselämässä, että keskustelu osapuolten välillä on vaikeaa, kun hallitus ja EK sanovat, ettei niitä kiinnosta.

”Olen siinä käsityksessä, että maan hallitus ei halua olla missään tekemisissä kanssani. Hankala silloin on neuvotella”, Aalto sanoo TE:lle.

”SAK on esittänyt erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkauksesta, mutta kukaan ei ota esityksiä kuuleviin korviinsa”, Aalto syyttää.

Anna-Maja Henrikssonin mielestä nämä Niinistön sanat osoittavat, että kyseessä ei ole oikeus, jonka tulee toteutua vain paperilla, vaan kielellisten oikeuksien tulee todella toteutua käytännössä. ”Käsitykseni on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei olla edes kuultu sen kummemmin tästä asiasta. Sellainen kuva on minulle jäänyt”, Henriksson sanoo. - Näkökulma: Ellei asia olisi saanut käännettä nyt; se olisi saanut käänteen perustuslakivaliokunnassa! Ruotsin kielellä on Suomessa perustuslaillinen oikeus. - KimsBlog


 

 

Jupakka Vaasan sairaalasta: Unohtuiko

hallitukselta Sauli Niinistön vakava viesti?

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.10.2018 13:58

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Anna-Maja Henrikssonin mukaan kukaan hallituksen edustaja ei ole ottanut millään lailla esille kielellisten oikeuksien toteutumista päivystysuudistuksen yhteydessä, vaikka presidentti antoi asiasta lausuman ja kyse on perustuslaillisesta oikeudesta.
 
|

Hallitukselta on jäänyt kotiläksyt tekemättä liittyen Vaasan keskussairaalaan ja sote-uudistukseen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kielellisistä oikeuksista antama lausuma on näyttänyt kokonaan unohtuneen. Näin sanoo rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Uuden Suomen haastattelussa.

 

Eduskunnan sote- eli sosiaali- ja terveysvaliokunta äänesti tänään nurin ehdotuksen, jonka myötä Vaasan keskussairaala olisi saanut laajan ympärivuorokautisen päivystyksen.

Taustalla on vuonna 2016 tehty päätös, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Uudistuksen myötä Vaasan päivystys siirrettäisiin Seinäjoelle. Hyväksyessään tämän lain vuoden 2016 lopussa tasavallan presidentti Niinistö antoi lausuman. Presidentin lausumat ovat harvinaisia ja niihin suhtaudutaan yleensä vakavasti. 

 

*

Näin Niinistö lausui päivystysuudistuksen hyväksymisen yhteydessä 29.12.2016:

”Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla, jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä.”

*

 

Anna-Maja Henrikssonin mielestä nämä Niinistön sanat osoittavat, että kyseessä ei ole oikeus, jonka tulee toteutua vain paperilla, vaan kielellisten oikeuksien tulee todella toteutua käytännössä.

”Käsitykseni on se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei olla edes kuultu sen kummemmin tästä asiasta. Sellainen kuva on minulle jäänyt”, Henriksson sanoo.

”Ainakaan en ole kuullut, että kukaan hallituksen edustajista olisi koskaan tuonut tätä esille mitenkään. En tiedä, onko se unohtunut tarkoituksella vai muuten vain unohdettu, mutta minusta se on äärimmäisen vakava asia. Sehän on aika harvinaista, että presidentti lausuu jotain silloin, kun hän vahvistaa lain. Ja silloin kun hän lausuu, niin se pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti ja silloin pitäisi herätyskellojen koko ajan olla mukana ja miettiä, ollaanko toteuttamassa tätä sillä tavalla kun edellytettiin”, Henriksson sanoo.

Hän muistuttaa, että myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että kielellisten oikeuksien on toteuduttava käytännössä.

Henriksson toteaa, että sote-valiokunnan pitäisi selvittää, miten kielelliset oikeudet aiotaan Seinäjoella järjestää.

 

”Miten siellä on henkilökuntaa työssä sillä tavalla, että voidaan vuorokauden ympäri turvata näitä palveluita myös ruotsiksi? Kun potilas tulee, ehkä vakavasti loukkaantuneena tai vakavan sairauskohtauksen johdosta sinne, niin silloinhan tilanne on päällä. Kaikkihan me tiedetään se, että silloin kun on sairas, on erittäin tärkeää, että voi ilmaista itseään omalla äidinkielellään. Jos on kipuja ja jos on kovin sairas niin silloin on vaikea ilmaista itseään ylipäätään. Ja silloin jos tulee se tunne, etteivät muut ehkä ymmärrä, mitä sanon, niin se lisää sitä potilaan turvattomuuden tunnetta”, Henriksson sanoo.

Kokoomuksen sote-edustajat kuitenkin rauhoittelevat Vaasa-päätöksen aiheuttamia huolia omassa tiedotteessaan tänään. Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho korostivat, että päätöksestä huolimatta laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella, kokoomus huomauttaa.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, kolmikko totesi.

 

Henkilöt: 

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia. − Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 

Eeva-Maria Maijala. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Demareiden toiminta ay-liikkeen nimissä

vaikeuttaa koko Suomea

 

 

 

 

Keskustan kansanedustaja vaatii poliittisten lakkojen rajoittamista.

− Tuntuu siltä, että demarit ovat kiinnostuneet etupäässä ensi kevään vaaleista ja ottaneet käyttöön poliittiset lakot. Demarien toiminta ay-liikkeen nimissä on todella vastuutonta, jolla vaikeutetaan koko Suomea ja aiheutetaan valtavia kuluja. Jo tämä keskiviikon lakkoilu maksaa 50 miljoonaa euroa, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Hänen mukaansa Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa poliittisia lakkoja on rajoitettu.

− Poliittiset lakot eivät ole normaaleja työtaistelun muotoja, vaan häikäilemätöntä poliittista peliä. Demokratiassa lait säädetään kuitenkin vaaleilla valitun parlamentin päätöksillä, ei lakoilla tai torikokouksilla, Maijala sanoo.

− Poliittiset lakot tulee kieltää myös Suomesta, kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä neuvottelemaan. Poliittisilla lakoilla ei ole mitään tekemistä demokratian eikä vastuullisuuden kanssa, hän lisää.

 

Maijalan mukaan ihmisillä pitää olla oikeus mielipiteisiin, ”mutta vastuu on pystyttävä kantamaan”.

− Kolmikannan neuvotteluita on yritetty käydä, mutta mikään ei näytä riittävän, kun vaalit painavat päälle. Demarien talousarvioaloitteet – jos ne hyväksyttäisiin – aiheuttaisivat Suomelle yli miljardin euron lisämenoa, eikä työllistämisestä olisi tietoakaan.

*

SDP ja ay-liike ovat Maijalan mukaan vääristelleet irtisanomissuojaan aiottuja muutoksia.

− Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä, Maijala sanoo.

 


 

Uuden enemmistöhallituksen kokoaminen ei huhtikuun vaalien jälkeen ole helppoa. Siihen pitää kuitenkin pyrkiä. Mielipidemittaukset näyttävät – ainakin tässä vaiheessa – sellaisia lukuja, että kunnolliseen enemmistöön (vähintään 110 edustajaa) vaaditaan neljä puoluetta: kaksi isoa ja kaksi pientä. Nimistä ei tohdi vielä puhua.


 

 

Unto Hämäläisen kolumni: Vaalien jälkeen

pitää pyrkiä vahvaan enemmistöhallitukseen

 

Vähemmistöhallitus ei sovi Suomeen. Uudessa hallituksessa on oltava neljä puoluetta: kaksi isoa ja kaksi pientä, kirjoittaa Unto Hämäläinen.

 

kolumnit
Unto Hämäläinen.
Derrick Frilund / Yle
 
 

Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

 

Tanskalainen televisiosarja Vallan linnake sai taannoin suuren suosion myös Suomessa, vaikka sen aihe, Tanskan sisäpolitiikka, tuskin olisi normaalisti kiinnostanut suomalaisia katsojia. Sarja oli taitavasti tehty, ja sen päähahmo, kuvitteellinen pääministeri Birgitte Nyborg oli sympaattinen poliitikko.

 

Nyborgin hallitus eli jatkuvassa vaarassa, koska sillä ei ollut enemmistöä parlamentissa. Pääministeri joutui ennen tärkeitä äänestyksiä hankkimaan jonkin oppositiopuolueen tuen taakseen ja monta kertaa meni täpärälle. Nyborgin hallitus onnistui pysyttelemään hengissä, kunnes sarjan ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa se hävisi äänestyksen ja joutui eroamaan.

Vallan linnake esitettiin Suomen televisiossa vuonna 2012. Silloin se tuntui jännittävältä myös siksi, ettei meillä ollut kokemusta omasta vähemmistöhallituksesta. Harva muisti enää sodanjälkeisen politiikan riitaisia vuosia, jolloin vähemmistöhallituksia oli Suomessa ollut.

 

Se, mikä toimi loistavasti televisiosarjassa toimii näköjään huonosti todellisessa maailmassa.

 

Sittemmin on suomalaisillekin kertynyt tuoretta kokemusta hallituksista, joilla on hyvin niukka enemmistö eduskunnassa. Pääministeri Alexander Stubbin (kok) hallituksen enemmistö kuihtui viime eduskuntavaalien alla niin pieneksi, että piti jatkuvasti jännittää sen kohtaloa. Silloinen oppositio, Juha Sipilän keskusta ja Timo Soinin perussuomalaiset, hiillostivat hallitusta välikysymyksillä ja epäluottamuslausesityksillä.

Nyt herrat saavat maistaa omaa lääkettään, kun Sipilän hallituksen enemmistö on kaventunut minimiin. Punavihreä oppositio käyttää tilaisuutta hyväkseen ja äänestyttää vielä monta kertaa hallituksen luottamuksesta. Mikä olisikaan herkullisempaa oppositiolle kuin kaataa hallitus vaalien kynnyksellä?

Se, mikä toimi loistavasti televisiosarjassa toimii näköjään huonosti todellisessa maailmassa. Televisiosarjan tehtävä on tuottaa katsojille jännittäviä hetkiä, siis elämyksiä, mutta politiikan tehtävä on tuottaa järkeviä päätöksiä.

Stubbin hallitus joutui loppuvaiheissa kaaoksen valtaan. Pahimmillaan ministerit äänestivät eduskunnassa oman hallituksensa esityksiä vastaan. Siinä tuoksinassa meni nurin myös pitkälle valmisteltu sote-esitys.

Sipilän hallitukselle uhkaa käydä samalla tavalla.

 

Suomen eduskunnassa asiat menevät hyrskynmyrskyn, jos ei ole vahvaa enemmistöhallitusta niitä paimentamassa.

 

Näiden kahden kokeilun jälkeen uskaltaa jo sanoa, että vähemmistöhallitus ei missään nimessä käy Suomeen. Meiltä puuttuu hallituksen ja opposition sopimisen perinne, joka on tehnyt mahdolliseksi vähemmistöhallitusten toiminnan muissa Pohjoismaissa. Suomen eduskunnassa asiat menevät hyrskynmyrskyn, jos ei ole vahvaa enemmistöhallitusta niitä paimentamassa.

Uuden enemmistöhallituksen kokoaminen ei huhtikuun vaalien jälkeen ole helppoa. Siihen pitää kuitenkin pyrkiä. Mielipidemittaukset näyttävät – ainakin tässä vaiheessa – sellaisia lukuja, että kunnolliseen enemmistöön (vähintään 110 edustajaa) vaaditaan neljä puoluetta: kaksi isoa ja kaksi pientä. Nimistä ei tohdi vielä puhua.

*

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.

 


 


 
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus
 
 

Työllisyysaste alkaa lähestyä ylärajaansa –

Ilman uudistuksia on turha tavoitella

parempaa talouskasvua ja elintasoa

 

 

Hyvä noususuhdanne on laskenut Suomessa työttömyysastetta ja nostanut työllisyysastetta. Nyt työpanosta pitäisi osata kasvattaa isoilla uudistuksilla. Ja nehän tapaavat koskea niin sanottuihin saavutettuihin etuihin.


TILASTOKESKUS kertoi tiistaina, että kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisyysaste oli elo­kuussa 71,8 prosenttia. Työllisyys­asteen nousu katkesi. Heinäkuussa se oli 71,9.


Työllisyyden ja työttömyyden kuukausimuutoksista ei pitäisi tehdä kovin syvällisiä tulkintoja, mutta tällä kertaa kehitystä kannattaa pitää silmällä. Prosentin kymmenys sinne tai tänne ei ole oleellinen muutos, mutta se on oleellista, että Suomessa monet rakenteelliset esteet alkavat jo vaikuttaa: tästä eteenpäin työvoimapanoksen kasvattaminen on entistä työläämpää. Elokuun mittaustulos voi ­olla satunnaista heilahtelua mutta myös todiste siitä, että rajat tulevat vastaan. Ja ne tulevat vastaan aivan liian aikaisin.


Suomen hallitus on iloinnut vaalien lähestyessä siitä, että työllisyys kehittyy hyvää vauhtia. Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta näyttäisi toteutuvan lähikuukausina. Kuitenkin Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu luku on 7,5 prosenttia. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan työttömyysaste on EU-maista suurempi vain Kyproksella, Kroatiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Islanti ja Norja pystyvät työllistämään paljon paremmin kuin Suomi.


SUOMEN huonoa sijoitusta selitetään monella tavalla. Usein selitys riippuu siitä, mikä on selittäjän tarve ja oma etu. Se, joka haluaa yhdistää sijoituksen työmarkkinoiden jäykkyyksiin, huomaa, että häntäpäässä on myös Ranska. Ranska on malliesimerkki siitä, miten kömpelöillä ja kangistavilla työmarkkina­sääntelyillä kahlehditaan työllisyyden ja talouden kasvua.

Ammattiyhdistysväki löytää selityksen huonoon sijoitukseen Pohjoismaiden sarjassa talouskasvun ja elinkeinorakenteen eroista eikä sääntelyn ongelmista. Muissa verrokkimaissa kasvu on tosiaan viime vuosina ollut vauhdikkaampaa kuin Suomessa.

Mutta jotain on kyllä työmarkkinoilla pahasti pielessä, sillä Suomessa on samaan aikaan huu­tava pula työvoimasta. Eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan kaikkialla.

Yritysten mukaan työvoiman heikko saatavuus on jo suurin huoli ja kasvun este. Esimerkiksi kovaan kiihdytykseen lähteneen Lapin-matkailun hidaste on työvoima­pula. Samaan aikaan Lapin työttömyysaste on noin 11 prosenttia. Laskennallisesti ­Lapin työttömien määrä puolittuisi, jos he täyttäisivät kaikki Lapin avoimet työpaikat.


SUOMEN rakenteellinen työttömyysaste on nyt suurin piirtein sama kuin työttömyysasteen trendi. Samoin on Saksassa, mutta siellä molemmat lukemat ovat neljän prosentin tietämillä. Kestämättömäksi Suomen tilanteen tekee se, että suomalaisten elintason ylläpitäminen ja kestävyysvajeen voittaminen vaatii nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. On päästävä yli 75 prosentin.

Vaaleihin valmistautuvien puolueiden ja tulevan hallituksen on keskityttävä työllisyyden rakenteellisten esteiden poistamiseen. Noususuhdanteen imu ei enää auta. Työllisyys on otettava seuraavan hallituksen talouspolitiikan ykkösteemaksi.


Rakenteellisten esteiden raivaaminen on työllisyyden kasvattamisen edellytys, työllisyyden nosto on talouskasvun edellytys ja talouskasvu on suomalaisten elintason ylläpitämisen edellytys. Ketjun liikahdus vaatii kaikilta – sekä puolueilta että työmarkkinoiden toimijoilta – oman lyhyen aikavälin edun puolustamisen sijaan joustavuutta ja paljon nykyistä enemmän kykyä katsoa pitkän aikavälin kokonaisetua, Suomen etua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 
 

– Täytyy hieman surullisena todeta, että tämän päivän SDP:tä tuntuu vaivaavan kaikki uudistukset, jotka hiukan liittyvät työhön ja yrittäjyyteen, Harri Jaskari totesi. - Näkökulma: Olisi tärkeätä mediassa kääntyä asioissa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puoleen pikimmiten! Kysymys kuluu: Jos hänestä tulisi pääministeri 2019, olisiko SAK SDP:n suurimpana rahoittajana myös hallituksessa? Näinhän on ollut aieminkin Suomen parlamentaarisessa historiassa! Eero Heinäluoma ja Tarja Filatov muutamina esimerkkeinä! Lauri Ihalainen on sitten ihan oma narratiivinsä. - KimsBlog

 

SAK vastustaa hallituksen haluja alentaa työsopimuslain muutoksella pienten yritysten työllistämiskynnystä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja ehdottaa SAK:n

ilmoittautuvan puolueeksi

 

Harri Jaskarin mukaan keskusjärjestö haluaa niin tiukasti muovata poliittista päätöksentekoa.

 

Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari on jakanut Facebookissa tästä avautuvan Yle Uutisten jutun. Siinä kerrotaan, miten SAK:n jokainen jäsenliitto valmistelee vastatoimia hallitusta vastaan irtisanomissuojan heikennyksen vetämiseksi pois.

Ylen jutussa SAK:n puheenjohtaja korostaa kaikkien jäsenliittojen olevan “rintamassa” mukana tavalla tai toisella, mutta ei halua kertoa tarkemmin, mitä liittojen vastatoimet tarkoittavat.

– Ehdotan että SAK ilmoittautuu omaksi poliittiseksi puolueeksi! Niin tiukasti SAK haluaa muovata poliiyttista päätöksentekoa, Harri Jaskari kirjoittaa FB-saatteessaan.

– Kysymys on työn teettämisen kynnyksen alentamisesta, ei irtisanomisista! Millä SAK perustelee sen, että työllisyysvaikutuksia ei ole? Kysykää vihdoinkin alle 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä? Onko heiltä kukaan kysynyt mitään?, Jaskari kehottaa.

 

Aiemmin Harri Jaskari totesi FB:ssa olevan “täydellistä ja tahallista väärinymmärrystä” kääntää asia siten, että nyt haluttaisiin irtisanoa pärstäkertoimen perusteella. Jaskarin mukaan kyse todellisuudessa on pienempien yritysten kenties nykyistä paremmasta mahdollisuudesta ottaa uusia ihmisiä töihin. 

 

– Kyseinen pärstäkerroin-irtisanominen ei pidä missään muodossa paikkaansa. Henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ovat työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen ja työntekijän velvoitteiden vakava rikkominen, esimerkiksi työn tekeminen huonosti tai ohjeiden vastaisesti tai toistuva myöhästely. Perusteita arvioitaessa huomioidaan työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Kuulostaako ”pärstäkerroinpolitiikalta”?

 


 

Keitä ihmisiä pääministeri kuuntelee, ennen kuin hän tekee koko kansaa koskevia päätöksiä? Ylen taustakeskustelukierros Sipilän työtovereille, tutuille ja eri puolueiden vaikuttajille nosti esiin kiinnostavia nimiä. Tämä juttu luo ryhmä ryhmältä kuvan siitä, ketkä kuuluvat Sipilän poliittiseen lähipiiriin ja millainen heidän vaikutusvaltansa pääministeriin on.

 

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 
 

 

Kuntien väestöjen erot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen kunnista 82,6 prosenttia tekee muuttotappiota. Väestö vanhenee ja valtaosassa kunnista ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kehitys on jatkunut kiihtyvään tahtiin koko 2000-luvun.

 

– Voi sanoa, että kaikki 2000-luvun hallitukset ovat kääntäneet selän ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt siinä poikkeusta massiivisesta biotalousretoriikasta huolimatta, valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että 2000-luvulla Suomessa on ollut neljä pääministeriä Keskusta-puolueesta, joka perinteisesti on esiintynyt maaseudun elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

– Luvut osoittavat koruttomasti sen, kuinka kaukana poliittinen puhe ja todellinen kehitys ovat toisistaan, Aro sanoo.

 

– Nykyisellä hallituskaudella kehitys on keskittyneempää kuin kertaakaan 1980-luvun jälkeen ja suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot entistä suurempia.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei näe alueiden eriytymisessä suoraa yhteyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaan.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtuneiden väestönmuutoksen syiden täytyy olla ajallisesti kauempana.