Yhtiön mukaan tulosta painoi heikko valuuttakurssi. Yhtiön antama vertailukelpoisin valuuttakurssein oikaistu liikevoitto oli 8,6 miljoonaa euroa. Oriolan mukaan tulokseen vaikuttivat myös hyvinvointituotteita myyvän Hehku-ketjun perustamiskustannukset.


 

 

Oriolan tulos painui tuntuvasti

 

Yhtiön mukaan tulosta painoi heikko valuuttakurssi.

 

Oriola-Kd Corporation
Nainen lajittelee lääkkeitä lääketukussa.
Oriola-KD
 
 

Lääketukkuri Oriolan tulos painui tuntuvasti toisella vuosineljänneksellä. Yhtiön oikaistu liikevoitto laski huhti-kesäkuussa 7,9 miljoonaan euroon, kun se edellisvuonna oli 13 miljoonaa.

 

Oriolan tulos oli laskenut aiemmin myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Silloin laskua selittivät lääkkeiden laajat jakeluhäiriöt, joista yhtiö kärsi viime syksynä.

Jakelutoiminnan ja tehokkuuden oli odotettu normalisoituvan toisen vuosineljänneksen aikana.

– Oriolan ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta painoivat viimesyksyiset lääkkeiden jakeluhäiriöt. Nyt logistiikan toiminnot on vakautettu, Oriolan toimitusjohtaja Robert Andersson toteaa tiedotteessa.

Oriolan liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 3,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 399,4 miljoonaa euroa.

 


 

–Eniten kasvua oli kaivostoiminnassa, energiahuollossa, hallinto- ja tukipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Isoista toimialoista arvonlisäys väheni hiukan terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa, Tilastokeskus kertoo. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten liike-elämän palveluissa, energia- ja vesihuollossa, tehdasteollisuudessa sekä teknisessä toiminnassa.


 

 

Nyt tuli vahvistus Suomen talouskasvulle:

+2,8%

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.7.2018 09:40

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
 
 

Suomen talous kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen vahvistetuista luvuista.

 

Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomen talous olisi kasvanut 2,6 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 216 miljardia euroa.

 

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 2,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 0,9 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat työllisyyden nousun takia. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 2,1 prosenttia. 

 

Tilastokeskuksen mukaan käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi vahvasti lähes kaikilla päätoimialoilla.

Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, rakentamisen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan volyymin kasvu oli vahvaa. Arvonlisäyksen volyymi supistui terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Kansantalouden kysyntää lisäsivät erityisesti investoinnit, joiden volyymi kasvoi 4,0 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia, sen sijaan julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni 0,5 prosenttia.

 


 

Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos vuoden 2014 lähtötason 64 miljardin eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa.

 

Kuusi- ja mäntyhaketta Metsä Groupin biotuotetehtaalla Äänekoskella. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Maailman johtava biotalouskeskittymä

Äänekoskelle

 

 

Mielenkiinto Planet B -hanketta kohtaan on Ääneseudun Kehitys Oy:n mukaan ollut todella suurta.

Äänekoskelle rakentuva, maailman johtava biotalouskeskittymä kiinnostaa suurilukuista yritysjoukkoa, kertoo Äänekosken kaupunki. Helmikuussa aloitettu hanke on saanut nimen Planet B.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Ääneseudun Kehityksen, Keski-Suomen liiton, Varman ja Metsä Groupin käynnistämällä hankkeella haetaan yhteistyömalleja yritysten kanssa. Kesäkuussa päättyneen ensimmäisen vaiheen aikana on kartoitettu bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia.

 

– Mielenkiinto Äänekoskella jo olemassa olevaa ja edelleen kehittyvää maailmanluokan biotalouskeskittymää kohtaan on ollut todella suurta. Jatkamme kesän ja alkusyksyn aikana yli 80 yrityksen kanssa keskusteluja, joissa selvitämme yhteistyömahdollisuuksia alueen yritysten kesken sekä kehitämme Plänet B:n toimintamallia tänne sijoittuvien yritysten tarpeiden mukaisesti, kertoo Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Åkerlund. tiedotteess.

Plänet B rakentuu kiinteästi nykyisen teollisen ekosysteemin sekä sen keskiössä olevien noin tusinan yrityksen ja Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Hankkeen ensimmäistä vaihetta on koordinoinut konsulttiyhtiö Vision Hunters, ja nyt hanke etenee Ääneseudun Kehitys Oy:n ja Äänekosken kaupungin Elinvoimayksikön johdolla.

 


 

Myynnin taustalla ovat vuosia jatkuneet uudelleenjärjestelyt ja säästökuurit, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin.


 

 

Rolls-Royce myy Marine-ryhmänsä

norjalaiselle Kongsbergille

 

Omistajaa vaihtaa Turussa sijaitseva etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskus sekä Rauman potkurilaitebisnes.

 

Rolls Royce
Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustila
Rolls-Roycen Turun tutkimus- ja kehityskeskuksen kokemustilaPetra Ristola / Yle
 
 

Teollisuuskonserni Rolls-Royce myy Marine-ryhmänsä norjalaiselle Kongsbergille. Omistajaa vaihtaa muun muassa Turussa sijaitseva etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskus sekä Rauman potkurilaitetuotanto ja Kokkolan vesijettitehdas

 

– Tämä merkitsee uutta meidän Marine-ryhmän toiminnoille. Myynti tapahtuu aikana, kun meriteollisuus on uuden ajan kynnyksellä, sanoo Rolls-Royce Marinen pääjohtaja Mikael Mäkinen Rolls-Roycen tiedotteessa.

Rolls-Royce toimii 50 maassa ja konsernilla 50 000 työntekijää. Suomessa työntekijöitä on noin 600 Kokkolassa, Raumalla ja Turussa.

Kongsberg toimii 25 maassa ja työntekijöitä on noin 7 000.

 


 

Mediayhtiöiden ja kustantajien tekijänoikeuksia puolustava direktiivi on kohdannut kovaa vastustusta, koska sen pelätään niin sanotusti ”rikkovan internetin” perinteiset lainaus- ja meemikäytännöt. Lain puolustajien mukaan näin ei kuitenkaan kävisi, sillä tavallisten ihmisten oikeuksiin ei puututtaisi, vaan "linkkiveroksi" kritisoitu artikla koskisi Facebookin ja Googlen kaltaisia yritystoimijoita.


  

Euroopan parlamentti palautti kiistellyn

tekijänoikeuslain valmisteluun:

"Kansalaisoikeuksien osalta artiklat kuntoon"

 

   

Euroopan parlamentti palautti kiistellyn tekijänoikeuslain valmisteluun: "Kansalaisoikeuksien osalta artiklat kuntoon"

Paljon puhuttu tekijänoikeusdirektiivi on pysähtynyt Euroopan parlamentin äänestyksessä.

 

 

Europarlamentti palautti torstain äänestyksessä direktiivin valmisteluun

 

Esityksen etenemistä vastusti 318 meppiä. Puoltavia ääniä oli 278.

"Copyright in the DSM palaa syksyn täysistuntoon eli mahdollisuus korjata ongelmat saatiin. Tekijät ovat korvaukset työstään ansainneet, mutta korjataan myös kansalaisoikeuksien osalta artiklat kuntoon", kirjoittaa suomalaismeppi Merja Kyllönen (vas.).

 

Europarlamentin oikeusasioiden valiokunta oli aiemmin äänestänyt uudistuksen edistämisen puolesta.

"Olen pahoillani, että edustajien enemmistö ei kannattanut minun ja valiokunnan puoltamaa kantaa. Mutta tämä on osa demokraattista prosessia. Jatkamme syyskuussa asian harkitsemista ja pyrkimyksiä vastata ihmisten huoliin samalla kun tuomme tekijänoikeuskäytännöt moderniin digiympäristöön", sanoo direktiivin esittelijä Axel Voss europarlamentin tiedotteessa.

 


 

Nordean varatoimitusjohtaja ja personal banking -toimintojen johtaja Topi MANNERIN mukaan Nordea on viimeisten 18 kuukauden ajan toteuttanut uutta avointa ja ensisijaisesti mobiiliin perustuvaa strategiaa. Se lähtee siitä, että kaikki sen palvelut tehdään ensisijaisesti mobiilipankkisovelluksina, joihin yhteistyökumppanit voivat liittyä. Nordean uusi yhteistyöhalukkuus ”kilpailijoiden” kanssa näkyy esimerkiksi siinä, että Nordean asiakkaat voivat käyttää Apple Pay -sovellusta, vaikka Apple saa maksuliikenteestä pienen siivun.


Talous    |   HS-analyysi
 
 
 
 

Nordea osti pelkästään verkossa toimivan

pankin – Digitaalinen murros iskee pankkeihin

ja pakottaa ne varautumaan tulevaisuuteen

yrityskaupoilla

 

 

Digitaalinen murros ravistelee pankkialaa ja alan jättiläiset käyvät jo suojautumistaistelua.

 
FINANSSIKONSERNI Nordea ilmoitti maanantaina ostaneensa norjalaisen Gjensidige Bankin. Se on pelkästään verkossa toimiva hyvin kannattava 176 000 asiakkaan pankki.

Markkinaosuuden lisäksi näyttää siltä, että pankissa kiinnosti sen asiakkaiden lisäksi pankin digitaalisuus.
 


Perinteisiä pankkeja kiinnostaa teknologian lisäksi se strateginen näkemys, jolla pankki-, vakuutus-, rahoitus-, sijoitus- tai maksupalveluja voidaan netissä tehokkaasti levittää.

NORDEAN pääomistaja, finanssikonserni Sampo osti lokakuussa 19,9 prosenttia tanskalaisesta Saxo Bankista 265 miljoonalla eurolla.

Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh luonnehti kauppaa tuolloin puhtaaksi finanssisijoitukseksi ja kertoi kiinnostuneensa kasvuyhtiöstä sen kaupankäyntialustan takia, jonka avulla toiset yhtiöt voivat myydä erilaisia pankkipalveluita omalla brändillään.

Sampo oli muutamaa viikkoa aiemmin elokuussa tehnyt toisen noin 230 miljoonan euron sijoituksen maksujärjestelmäyhtiö Netsiin. Suomessa luottokorttien maksuja hoitava Luottokunnan liiketoiminta myytiin Netsille 2012.

Pääomasijoittajien näkemys Nets-kaupassa lähti siitä, että luottokorttiasiakkaista ja toimivista maksujärjestelmistä kannattaa maksaa.

NETSIN arvo voi seuraavan viiden vuoden aikana kasvaa merkittävästi, jos se onnistuu kasvattamaan nykyistä liiketoimintaansa.

Se voi myös myydä isommille ja pienemmille finanssiyhtiöille järjestelmiään yhtiöiden omina palveluina.


Toinen yleiseksi kasvualaksi havaittu pankkitoiminnan muoto ovat kulutusluotot, joiden tarjoamisessa kymmenet eri toimijat Suomessakin pyrkivät haastamaan perinteiset pankit.

Netsin kaltaisilla luottokorttikäyttäjien tuntemalla brändillä voi olla hyvä mahdollisuus tarjota asiakkailleen kulutusluottoja ja erilaisia lisäarvopalveluita maksamisen ympärille – esimerkiksi tietoja asiakasohjelmiin ja tarjouksien kohdentamiseen.

Tällaisten pelkästään verkossa toimivat maailman finanssijärjestelmäkennostoon liittyvät toimijat ovat tulevaisuuden pankkitoiminnan ydintä, jos niillä on myös pankkitoiminnan kaksi keskeisintä ominaisuutta – luotettavuus ja toimintojen helppokäyttöisyys.

GJENSIDIGE BANK -kaupan jälkeen Nordean markkinaosuus nousee henkilöasiakkaissa kymmenestä prosentista 13 prosenttiin Norjassa. Mutta myös digiosaaminen kiinnosti.

”Näemme digitaalisen disruption etenevän ja siksi siihen panostetaan ja myöskin investoidaan. Kun nähdään mahdollisuus hyvän pankin ostoon siihen myöskin tartutaan”, Nordean varatoimitusjohtaja ja personal banking -toimintojen johtaja Topi Manner sanoo.

Manner kehuu Gjensidige Bankin digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kyvykkyyttä ja erityisesti pankin taitavuutta kulutusluotoissa.


”Näitä kyvykkyyksiä tullaan käyttämään kaikissa pohjoismaissa asiakkaan hyväksi.”

NORDEA investoi yli miljardi euroa peruspankkitoimintojensa eli asiakastietojen ja laina- ja tilijärjestelmien digitalisoimiseen, Manner kertoo.

Jos nämä ydinjärjestelmät ovat tarpeeksi yksinkertaisia ja luotettavia, kontrolli pysyy pankin omissa käsissä, mutta eri tasoilla voi myös päättää, tarjoaako pankkipalveluita itse vain partnerin kanssa, Menner selittää.


”Digitaalinen maailma on yhteistyön ja avoimuuden maailma.”



”Apple Pay on ollut Pohjoismaissa tosi suuri menestys, vertaa sen käyttäjämääriä mihin tahansa”, Manner kehuu. Tarkempia käyttäjämääriä saati Applen saamaa prosenttiosuutta Manner ei kerro.

 

 

Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa

enemmistön STT:stä

 

Sanoma on jo ollut STT:n suurin omistaja 33 prosentin osuudella. Jatkossa Sanoma omistaa 75,4 prosenttia STT:stä.

 

Suomen tietotoimisto STT
Suomen Tietotoimiston (STT) toimitus Helsingissä 29. toukokuuta 2018.
Suomen Tietotoimiston (STT) toimitus Helsingissä 29. toukokuuta 2018.Jussi Nukari / Lehtikuva
 

Sanoma Media Finland ostaa enemmistön Suomen Tietotoimiston osakkeista. Alma Media ja TS-yhtymä kertovat tiedotteessa myyneensä osuutensa STT:stä Sanomalle. Sanoman tiedotteen mukaan kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja.

 

Sanoman omistusosuus STT:stä on jatkossa 75,4 prosenttia.

– Uskomme aidosti että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää. Käymme kesän ja alkusyksyn aikana kattavasti läpi asiakkaiden tarpeet ja pyrimme niiden pohjalta rakentamaan kestävän pohjan liiketoiminnalle, kommentoi Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta tiedotteessa.

Alma Media ja TS-yhtymä pysyvät ainakin toistaiseksi STT:n asiakkaina, ja myös aiemmin STT:n käytöstä luopunut Helsingin Sanomat palaa uutistoimiston asiakkaaksi. Yle palasi STT:n asiakkaaksi keväällä 2017.

 

Keskisuomalaisella jatkossa toiseksi suurin osuus

Muun muassa Helsingin Sanomia kustantava Sanoma oli jo aiemmin STT:n suurin omistaja 33 prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimmat omistajat olivat nyt osuutensa myyneet muun muassa Kauppalehteä kustantava Alma Media, 20,6 prosenttia, sekä Turun Sanomat omistava TS-Yhtymä, 18 prosenttia.

Jatkossa toiseksi suurimman osuuden STT:stä omistaa Keskisuomalainen, 6 prosenttia. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

 

Muut yksiköt kannattavia

Uutispalvelua lukuun ottamatta STT:n muut yksiköt Lehtikuva ja Viestintäpalvelut ovat jo sellaisenaan kannattavaa liiketoimintaa.

 


 

STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.


 
Kilpailu
 

Björn Wahlroos huolissaan aivovuodosta:

Äärimmilleen viety tasapäisyys ei ole

kansallinen voimavara

 

   

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.
 Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia.
Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen. Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia. KUVA: TIMO PYLVÄNÄINEN
 
 

Björn Wahlroos tylyttää Suomen verojärjestelmää Finanssialan podcastissa.

 

Suomalainen osaaminen karkaa ulkomaille, koska Suomessa ei ole riittävästi houkuttelevia tekijöitä, uskoo Björn Wahlroos. Hän puhuu asiasta Finanssialan podcastissa, jossa häntä haastattelevat lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat, juuri lukionsa päättäneet Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen.

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.

"Olen itsekin huolestunut siitä. Sehän ei ole kokonaan huono asia, mutta kysymys pitäisi olla, miksi nuoret eivät palaa takaisin opiskelujen jälkeen", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että monen muun maan tavoin Suomella ei ole sitä etua, että ilmasto houkuttelisi ketään. Hallituskaan ei varsinaisesti ole auttanut asiaa eikä yrittänyt parantaa houkuttelevuutta.

"Suomalainen verotus kaikkein tylyin Euroopassa siinä mielessä, miten se käsittelee yrittäjiä", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että useissa maissa, muissakin kuin veroparatiiseissa, on tehty standardiverotukseen poikkeuksia. Niillä tavoitellaan päämääriä, joilla edistetään sellaisia järjestelmiä, joista on puutetta.

 

Monessa muussakin maassa vallitsee huoli pääoman virtaamisesta ulos.

"Keskeistä on se, että kaikki muut paitsi Suomi tekevät jotain sen eteen", Wahlroos sanoo.

 

Aivovuoto kuitenkin pientä

Moni jakaa Wahlroosin huolen, mutta huoli on tilastotiedon mukaista aivovuotoa suurempaa.

Akavan jäsenkyselyssä selvitettiin nuorten ulkomaille muuttohalukkutta. Kyselyn mukaan jopa 57 prosenttia alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista nuorista on harkinnut muuttoa ulkomaille (KL 15.6.).

Tilastotieto antaa kuitenkin hyvin vähän tukea väitteille merkittävästä aivovuodosta(KL 19.6.).

Akava Worksin keväällä julkistaman ­selvityksen mukaan korkeakoulutettujen ­maastamuuttajien absoluuttinen määrä on toki kasvanut ­vuodesta 2005 lähtien. Maastamuuttajien osuus korkeakoulutetuista on kuitenkin jopa laskenut, sillä korkeakoulutettujen kokonaismäärä on vuosikymmenessä noussut yli 50 prosentilla.

Vuonna 2016 vain 0,41 prosenttia korkeakoulutetuista muutti pois Suomesta. Merkkejä ­vakavasta aivovuodosta ei siis ole havaittavissa, kuten selvityksessäkin todetaan.

 


 

"Me aidosti luulemme, että tämä äärimmilleen vedetty tasapäisyys on jonkinlainen kansallinen voimavara." Wahlroos kertoo kantavansa huolta myös suomalaisesta koulujärjestelmästä. Koulujen tasossa ei sinänsä ole vikaa, mutta kilpailua ei sallita riittävästi. "Kilpailu on työnnetty jonnekin alle. Myönnetään, että se on tärkeää, mutta siitä ei oikein saa puhua."


  

F-Securen ostos Suomessa huonosti tunnettu

– F-Securen Konttisen mukaan eräs maailman

merkittävimmistä tietoturvayhtiöistä

 

   

F-Securen ostos Suomessa huonosti tunnettu – F-Securen
 Konttisen mukaan eräs maailman merkittävimmistä tietoturvayhtiöistä
KUVA: PEKKA LASSILA/KL
 
 
 

Tietoturvayhtiö F-Secure kertoi maanantaina hankkineensa brittiläisen tietoturvayhtiön MWR InfoSecurityn.

 

Tietoturvayhtiö F-Securen hankkima noin 400 työntekijän MWR InfoSecurity on F-Securen toimitusjohtajan Samu Konttisen mukaan eräs maailman merkittävimmistä tietoturvayhtiöistä. Suomessa yritys on kuitenkin hyvin tuntematon, kertoo Tivi. 

Syy vähäiselle tunnettuudelle on hänen mukaansa osittain se, että tietoturva-alalla julkisuudessa näkyvät lähinnä suuret tuotebrändit, ja palvelupuolen yritykset jäävät vähemmälle huomiolle.

"Tuotealan brändit usein suuria ovat tunnettuja, mutta palvelupuoli on huomattavasti sirpaloituneempi. Siellä on paljon pieniä, vain muutaman kymmenen työntekijän tietoturvataloja. MWR on isompana palvelupuoleen keskittyvänä yrityksenä poikkeus."

F-Securen Konttisen mukaan yrityskaupan taustalla on laaja selvitystyö F-Securen strategiaan ja yrityskulttuuriin sopivista ostokohteista.

 

"Halusimme löytää palveluita ja tuotteita, jotka liittyvät nimenomaan kohdennettujen kyberhyökkäysten torjuntaan", hän sanoo Tiville.

F-Secure on tehnyt yritysostoja aiemminkin, ja strategiaa on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

"Haluamme kasvaa markkinoita nopeammin ja tulla entistä globaalimmaksi."

 

Lähde: Tivi

 


 

F-Secure kertoi maanantaina hankkineensa historiansa suurimmassa yritysostossa brittiläisen tietoturvayhtiön MWR InfoSecurityn koko osakekannan 91,6 miljoonalla eurolla. "MWR on Englannin johtava tietoturvayritys, minkä lisäksi sillä on toimintaa Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Etelä-Afrikassa. Suomessa tai Pohjoismaissa yhtiö ei toimi lainkaan", Konttinen sanoo Tiville.

 

Inka Meron kolumni: Herätys kaikki pomot –

uusi sukupolvi on jo täällä

 

Perinteisillä pomoilla voi olla haastava taival edessään. Uusi sukupolvi, digimaailma ja arvojen muutos pakottavat nyt muuttamaan johtamista, kirjoittaa Inka Mero. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

 

Johtaminen
Inka Mero Kolumnisti
Sini Liimatainen / Yle
 

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

 

Yritykset ovat suuren muutoksen edessä. On muutettava toimintakulttuuria ja määriteltävä tarkoitus kokonaan uudelleen. Se alkaa parhaiten niin, että pomot katsovat ensimmäiseksi peiliin.

 

Miksi naisten kosmetiikkayritys pyrkii toimimaan ja näkymään naisten itsetunnon parantamisen missiolla? Tai miksi kemianteollisuuden yhtiö puhuu puhtaasta vedestä ja kaikkien oikeudesta siihen? Urheiluyhtiö lanseeraa markkinoille meressä kelluvasta jätteestä tuotetut kengät. Internetfirma taas julkaisee manifestin työntekijöilleen kannustaen heitä kieltäytymään kaikenlaisesta tytöttelystä ja pojittelusta.

Eräs yritysjohtaja kertoo antaneensa päätäntävallan yhtiössään työntekijöiden muodostamille itsenäisille tiimeille. Toisessa yhtiössä taas harrastetaan pilatesta yhdessä joka päivä, koska fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat yhdessä valittuja prioriteetteja.

Mitä oikein on tapahtumassa? Toiset yritykset puhuvat ja toiset yritykset oikeasti tekevät yhä enemmän merkityksellisiä ja arvokkaita asioita, uudella tavalla.

 

Myös työntekijät ovat yhtiön edustajia, asiakkaita tai ainakin potentiaalisia asiakkaita.

 

Kulttisanonnaksi on tullut “culture eats strategy for breakfast”? Suora käännös englannista suomeksi on: yrityskulttuuri syö strategian aamiaiseksi. Vasta viime vuosina yritykset ovatkin heränneet todellisuuteen, että myös työntekijät ovat yhtiön edustajia, asiakkaita tai ainakin potentiaalisia asiakkaita. Arvojen ja maailmankuvien kohdatessa voi henkilöstö olla huomattavasti motivoituneempaa ja tuloksekkaampaa kuin kilpailijoilla.

Nyt puhutaankin yrityskulttuurista (siirryt toiseen palveluun)kilpailutekijänä. Vielä 80- ja 90 luvuilla yritysten johtamismallit olivat strategia- ja analyysikeskeisiä, hierarkkisia ja ylhäältä johdettuja. Tieto oli rajattua, ihmiset toimivat tarkoissa rooleissa ja työntekijöiden odotettiin sopeutuvan yrityksen toimintatapoihin mukisematta.

 

Sitten tulivat internet, digitalisaatio, sosiaalinen media ja uusi sukupolvi.

Milleniaalit (1981 jälkeen syntyneet) ovat jo nyt vahvasti työelämässä ja uusi z-sukupolvi (2000 -luvulla syntyneet) rynnii parhaillaan työelämään. Vuonna 2030 nämä ryhmät muodostavat jo yli kolme neljäsosaa globaalista työvoimasta.(siirryt toiseen palveluun) Uusi sukupolvi toimii tutkitusti kuluttajina eri tavoin ja arvostaa työntekijöinä selkeästi eri asioita(siirryt toiseen palveluun) kuin me vanhemmat sukupolvet. Vaikka internetin keksimisen voi vielä kirkkaasti laittaa x- sukupolven piikkiin, voimme kiittää uutta sukupolvea kierrätyksen, ympäristön, digitaalisten mobiilipalveluiden sekä avoimen osallistavan kommunikaation ja yrityskulttuurin nousemisesta yritysten kilpailutekijöiksi.

Mistä sitten yrityskulttuuri muodostuu ja miten sitä muutetaan? Olen joutunut ja saanut pohtia asiaa niin pienten kasvuyritysten kuin suurten globaalien yhtiöiden kanssa. Tärkeimmiksi keskusteluissa nousevat arvot ja tarkoitus.

 

Työntekijöinä he odottavat yrityksiltä vahvaa “tarkoituksen” eli yhtiön olemassaolon ja yhteiskunnallisen roolin määrittelyä ja sen mukaan toimimista.

 

Arvot kiteyttävät käynnissä olevan murroksen. Uuden sukupolven kasvuyrittäjät keskittyvät globaalien, ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkomiseen, koska kokevat sen tärkeäksi. Työntekijöinä he samoin odottavat yrityksiltä vahvaa “tarkoituksen” eli yhtiön olemassaolon ja yhteiskunnallisen roolin määrittelyä ja sen mukaan toimimista. Samassa kuluttaja- ja työntekijäpaineessa on moni perinteinen yritys joutunut aloittamaan nahkansa luonnin uudelleen.

Yhtiön arvojen ja tarkoituksen tuleekin olla riittävän lähellä sen työntekijöiden omia arvoja ja tarkoitusta. Kun yhtiö julistaa tarkoituksekseen ihmiskunnan elämän jatkumisen mahdollistamisen maapallon ulkopuolella tai naisten jokapäiväisen turvallisuuden, koskettaa sanoma tunnetasolla eri tavalla kuin lattea kasvua tai globaalia johtajuutta hehkuttava viesti.

Uuden tarkoituksen mukaan tulee myös myös toimia. Kulttuurin muuttaminen on ennen kaikkea tekoja, ei ainoastaan sanoja ja lähtee usein uuden tarkoituksen löytämisestä määrittelystä, yhdessä työntekijöiden kanssa. Tarvitaan myös investointeja, uusia osaajia, organisaatiomuutoksia, digitalisaatiokokeiluja, analytiikaa ja uusia työkaluja.

Parhaimmillaan tulokset kääntyvät kuitenkin myös omistajien hyödyksi. Globaalissa tutkimuksessa selkeästi vahvan tarkoituksensa mukaan toimivien yhtiöiden todettiin luovan(siirryt toiseen palveluun) yli kaksinkertaisesti arvoa osakkeenomistajilleen verrokkeihinsa nähden.

 

Ainoastaan raha ja rationaaliset syyt eivät motivoi.

 

Muutos alkaakin parhaiten peiliin katsomalla ja ihmisiä osallistamalla. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Ainoastaan raha ja rationaaliset syyt eivät motivoi tai perinteiset perustelut eivät uutta sukupolvea motivoi, vaan tutkimuksissa nousevat kärkeen itsenäisyys, säännöllinen palaute, työpaikan ilmapiiri, yhdessä tekeminen ja kehittymismahdollisuudet.

Arvot, tarkoitus ja kulttuuri. Voi varmasti todeta näiden olevan tärkeitä asioita myös meille vanhempien sukupolvien edustajille. Perinteisille pomoille voi edessä olla kuitenkin kova pähkinä purtavaksi. Kulttuurin muutos on matka, joka ei pääty koskaan.

*

Inka Mero

Kirjoittaja on teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä, joka uskoo tulevaisuuteen nuorten, yrittämisen ja teknologian mahdollisuuksia nostamalla ja hyödyntämällä. Inka kirjoittaa omista henkilökohtaisista näkemyksistään liittyen teknologian ja talouden murroskohtiin.


 


 

 

Kiina ohitti Venäjän Suomen viennissä

 

Julkaistu: 15.6. 11:01  |  Talouselämä


 

 

 
Venäjä on pudonnut Suomen kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi Kiinan ohitettua sen.
Vienti Venäjälle laski tammi–maaliskuussa hieman viime vuoteen verrattuna, kertoo Tulli.

Venäjän osuus Suomen viennistä oli 4,9 prosenttia, kun viime vuonna samaan aikaan se oli 5,2 prosenttia.

*Venäjä on pudonnut Suomen kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi Kiinan ohitettua sen. Myös vienti Saksaan kasvoi reilusti.

Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa.*

Venäjä on pudonnut Suomen kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi Kiinan ohitettua sen. Myös vienti Saksaan kasvoi reilusti. Suomi vie Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa.

 

 
 
 

Työelämä kaipaa lisää uudistuksia tai

rakennetyöttömyys ei vähene

 

Noususuhdanne ei poista rakennetyöttömyyttä. Tarvitaan lisää uudistuksia, Juhana Rossi kirjoittaa

 

Nousukauden kansantalouteen tuomasta hyvästä vireestä huolimatta Suomi kärsii yhä sitkeästä rakenteellisesta työttömyydestä.

Rakenteellinen työttömyys on työttömyyden viheliäisin alalaji. Sillä viitataan työttömyyteen, joka johtuu työvoiman taitojen tai sijainnin ja työnantajien vaatimien taitojen tai työpaikkojen sijainnin vastaamattomuudesta.

Tällainen työttömyys on usein pitkäkestoista, ja vain harvoin talouskasvun kiihtyminen tuo siihen helpotusta.

Huhtikuussa Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 164 000 rakennetyötöntä. Luku on hieman suurempi kuin vuodesta 2006 laskettu rakennetyöttömien kuukausikeskiarvo, joka on 159 000.

 

Ministeriö määrittelee rakennetyöttömiksi neljä työttömien ryhmää. Suurin ryhmä on pitkäaikaistyöttömät eli vähintään vuoden työttömänä olleet. Lisäksi rakennetyöttömiin kuuluvat määrätyin ehdoin työvoimapalveluita käyttäneet työttömät.

Tilastoinnissa käytetyllä määrittelyllä on puutteensa, mutta se antaa kelvollisen yleiskuvan siitä, kuinka suuri joukko suomalaisia on pysyväisluonteisesti vailla työtä.

Sitkeä rakenteellinen työttömyys eli työttömyyden luja ydin syntyi Suomeen 1990-luvun laman jälkeen. Sen jälkeen sitä ei ole pystytty murtamaan.

Suuren laman jälkeen Suomen työttömyys oli vähäisimmillään vuonna 2008, kun Suomessa elettiin 2000-luvun talouden kultakauden viimeistä vuotta.

Tuolloin työmarkkinoiden imu oli niin vahvaa, että suurin piirtein kaikki työhaluiset työllistyivät. Suomen työttömyysaste painui runsaaseen kuuteen prosenttiin, ja vuositasolla rakennetyöttömien määrä painui 116 000:een.

 

Rakennetyöttömyyden ongelma tunnistetaan. Puutetta on tahdosta ja yhteisestä näkemyksestä siitä, kuinka ongelma pitäisi ratkaista.

Hallitus on tehnyt pieniä oikeansuuntaisia rakenteellisia uudistuksia. Ansio­sidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty, uusien työntekijöiden koeaikaa on pidennetty ja työttömiä kannustetaan työnhakuun niin sanotulla aktiivimallilla.

Toisaalta nämä uudistukset purevat heikosti rakennetyöttömyyden juurisyihin. Suomesta on jäänyt työttömiksi ihmisiä suorittavista ja tuotannollisista tehtävistä, jotka ovat hävinneet työelämästä. Heidät pitäisi kouluttaa tai houkutella muulla tavoin työelämään.

Myös verokiila eli erotus työntekijän saaman käteen jäävän palkan ja työnantajan työntekijästä maksamien kulujen välillä on Suomessa kiusallisen leveä. Sitä voitaisiin poliittisin päätöksin kaventaa.

Sitten tulevat kannustimet ja kannustinloukut. Työttömyyteen vaikuttavat ihmisten omat valinnat eli muun muassa päätös siitä, mihin hintaan ihminen on vapaa-ajastaan valmis luopumaan. Kannustimien pitää toimia, jotta mahdollisimman moni luopuu vapaa-ajastaan.

Rakennetyöttömyyttä voisi supistaa työehtosopimusten yleissitovuuden höllentäminen palkkojen osalta. Silloin palkkaus eli työn hinta joustaisi nykyistä enemmän työntekijäkohtaisesti, mikä voisi avata rakennetyöttömille polkuja takaisin työelämään, Juhana Rossi kirjoittaa.


 
Maailmalta
 

Käteismaksu pitää pintansa monessa maassa -

Venäjällä sitä saatetaan pyytää yllättävästä

syystä

 

   

Seteleillä. Perinteinen käteinen on vielä vahvassa asemassa monessa maassa. Esimerkiksi
 USA:ssa käteistä käytetään runsaasti päivittäisissä ostoksissa.
Seteleillä. Perinteinen käteinen on vielä vahvassa asemassa monessa maassa. Esimerkiksi USA:ssa käteistä käytetään runsaasti päivittäisissä ostoksissa. KUVA: DANIEL ACKER
 
 

Käteisen suosio vähenee vauhdilla erityisesti Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Maailmalla kortti- ja mobiilimaksujen riskit epäilyttävät

 

New York, Paul Öhrnberg

Käteinen on kuningas USA:ssa. Maksuliikennettä ja -käyttäytymistä seuraavan Pymnts.comin tuoreen selvityksen mukaan käteisen rahan osuus Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta on reilut 12 prosenttia, eikä sen odoteta lähivuosina supistuvan paljoakaan. Päivittäisissä ostoksissa käteinen peittoaa korttimaksamisen eivätkä mobiililompakotkaan ole lyöneet kunnolla läpi, vaikka monet yhtiöt niitä tarjoavat. Pisimmälle on päässyt Walmart Pay, jonka mobiilimaksujärjestelmää käytettiin viime vuoden lopulla 5,9 prosentissa kaikista kauppajätin ostoksista. Sekitkin ovat vielä mukana kuvioissa.

Pietari, Martti Kiuru

Maksukortilla ja erilaisilla mobiilisovelluksilla maksaminen on yleistynyt Venäjällä nopeasti. Kortilla maksetaan jo yksi kolmasosa ostetuista tuotteista ja palveluista. Varsinkin aamuisin käteisellä maksaminen on ongelma esimerkiksi kahviloissa, koska pohjakassakäytäntöä ei tunneta. Toisaalta jotkut yritykset ottavat maksun mielellään käteisenä, mikä saattaa vihjata veronkiertoon. Ravintolan tarjoilija voi väittää, että vain käteinen käy, koska maksupääte on rikki. Villi arvaus on, että tarjoilija myy ruoat omaan laskuun, kun omistajan silmä välttää.

Lontoo, Auli Valpola

Britanniassa digitaalisen maksamisen riskit ovat käyneet viime viikkoina hyvin selkeästi ilmi. TSB-pankki vaihtoi tietokoneohjelmaansa huhtikuussa, minkä seurauksena yli viidellä miljoonalla asiakkaalla on ollut vakavia vaikeuksia käyttää verkkopankkia ja pankkisovellusta. Kriisi monikymmenkertaisti pankkipetokset. Pankkialaa edustavan UK Financen mukaan viime vuonna noin kolmannes ostotapahtumista hoitui lähimaksuna. Kännyköillä voi maksamisen lisäksi nostaa rahaa eräistä automaateista. Nettipankkia käyttää yli 70 prosenttia aikuisista ja mobiilia 40 prosenttia.

München, Tapio Nurminen

Saksa on varmasti yksi viimeisistä kehittyneistä teollisuusmaista, joissa käteinen jyllää vielä pitkään. Toki korttimaksamista ja erilaisia sovelluksia on yhä enemmän ja tulee koko ajan lisää. Edelleen kuitenkin monissa müncheniläisissa ravintoloissa ilmoitetaan jo ovella, että eväs ja juomat pitää maksaa käteisellä. Edes pankkikorttia ei hyväksytä. Takseissa korttimaksaminen ja sovellusten hyödyntäminen on yleistynyt huomattavasti hitaammin kuin muissa EU-maissa. Saksalaiset suhtautuvat kortteihin edelleen epäluuloisesti. Yrittäjät pitävät niitä kalliina ja kuluttajat pelkäävät väärinkäyttöä.

New Delhi, Pia Heikkilä

Intia elää käteistaloudessa, ja etenkin isojen kaupunkien ulkopuolella korttimaksuja ei juuri käytetä. Kaikki ostokset – jopa asunnot – ostetaan käteisellä. Maan hallitus yrittää kovasti saada ihmiset pankkipalveluiden pariin hillitäkseen harmaata taloutta erilaisin keinoin, kuten poistamalla liikenteestä kaksi suurinta seteliä tai pakollisilla henkilökorteilla, jotka tulee liittää pankkitiliin. Toisaalta puhelimen digirahapalvelut ovat kasvattamassa suosiotaan ja esimeriksi WhatsApp -viestipalvelu on lanseerannut oman maksupalvelunsa maassa.

Bryssel, Kaija Ahtela

Belgiassa käteisen käyttö on vähentynyt. Toisaalta taksia on turha yrittää maksaa Brysselissä kortilla. Sen oppii heti lentokentällä. Myös joissakin kampaamoissa kelpaa vain käteinen. Belgialainen käy pankkiautomaatilla keskimäärin 24 kertaa vuodessa ja nostaa sieltä keskimäärin yhteensä 3 700 euroa. Ihmiset asioivat myös enenevästi nettipankissa. Neljännes asiakkaista ei vie koskaan rapaa pankkisalin lattialle. Mielenkiintoista on se, että sekkejä käytetään maassa yhä, etenkin isoissa ostoksissa kuten asunto- ja autokaupoissa.

Hongkong, Hannamiina Tanninen

Siinä missä Hongkongin erityishallintoalueella käytetään edelleen sekkejä maksuvälineinä, hypättiin manner-Kiinassa suoraan mobiilimaksamiseen. Korttien käyttö ei ehtinyt yleistyä, kun älypuhelimella maksaminen korvasi käteisen. Maksujärjestelmät ladataan puhelimeen esimerkiksi sosiaalisen median palvelun osana. Niiden hyödyntämien QR-koodien avulla voi niin ostaa lentoliput kuin antaa rahaa katusoittajillekin. Maksujärjestelmistä yleisimmät ovat Kiinassa kehitetyt järjestelmät, kuten WeChat Pay ja Alipay.

Tukholma, Antti Lehmusvirta

Ruotsissa käteisen käyttö vähenee nopeammin kuin missään muualla. Käteisellä viimeisimmän ostoksensa maksoi enää 13 prosenttia ruotsalaisista. Jotkut kaupat ovat lopettaneet käteismaksut kokonaan. Muun muassa Ruotsin keskuspankki varoittelee, että yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy, kun maksuliikenne siirtyy kaupallisten toimijoiden käsiin. Jos sähköiset maksut eivät toimikaan, varakeinoa ei ole, jos käteinen ei käy. Suuremmilta kriisitilanteilta on Ruotsissa toistaiseksi vältytty. Sosiaalisen median perusteella tosin jo puolen päivän katkos maksupalveluissa on osalle maailmanloppu.

 


 


 

 

EVA:n johtaja Matti Apunen: Suomeen tulisi

muodostaa muutama vahva tutkimusyliopisto

– "Voisimme saada jo nykyisellä rahalla

parempia tuloksia"

 

   
 
EVA:n Matti Apusen mielestä suomalaisten korkeakoulujen
 asiakkaita ovat opiskelijat.
EVA:n Matti Apusen mielestä suomalaisten korkeakoulujen asiakkaita ovat opiskelijat. KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 

Suomalaisten korkeakoulujen nykytilannetta pohdittiin perjantaiaamuna Pohjalaisen aamukahveilla. Ongelmia on muun muassa korkeakoulujen määrässä, resursseissa ja profiloitumisessa.

 

”Muualla saadaan samalla panostuksella parempia tuloksia, eli voisimme saada jo nykyisellä rahalla parempia tuloksia”, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Matti Apunen, kun häneltä kysyy, miksi Suomessa tarvittaisiin suurempaa budjettia korkeakouluille.

”Jos kuitenkin laittaisimme siihen lisää rahaa, voisimme muuttaa olennaisesti opettajien suhdetta opiskelijoihin. Opetuksesta tulisi henkilökohtaisempaa ja opettajilta voisi silloin vaatia enemmän”, hän jatkaa.

Korkeakoulujen resurssit on yksi keskustelunaiheista perjantaiaamuna Pohjalaisen aamukahveilla Helsingin Alma-talolla, jonne Apusen lisäksi ovat kokoontuneet keskustelemaan suomalaisen korkeakoulutuksen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ulla Mäkeläinen ja Tampere 3:n siirtymäkauden hallituksen puheenjohtaja Marja Makarow. Muita kuumia aiheita ovat korkeakoulujen määrä ja profiloituminen.

Hän korostaa, että suomalaisen korkeakoulutuissa opetuksen tulisi olla niin korkeatasoista, jotta opiskelijat eivät kokisi tarvetta lähteä muualle.

Yhtenä ratkaisuna korkeakoulujen tilanteelle Apunen kertoo, että yliopistoilla tulisi olla yritysluontoisia yksiköitä, jotka voisivat kilpailla keskenään. Apusen mukaan tämä käytäntö on käytössä Amerikassa ja parhaissa eurooppalaisissa yliopistoissa.

”Kun rekrytoidaan uutta professoria vetämään laitosta, professorilla on voimakas vastuu tuloksesta, vahva budjetti ja vahva itsenäisyys. Hän toimii kuin ostoskeskuksessa yrittäjä toimii. Hän koittaa saada oman laitoksensa kukoistamaan” Apunen jatkaa.

Apunen huomauttaa, että Suomen täytyy olla mukana teknologisessa kehityksessä, joka tuottaa parhaan tuottavuuden ja kiinnostavimman työympäristön. Hän antaa esimerkin ohjelmistokehityksen tilanteesta Suomessa.

”Työ muuttuu koko ajan globaalimmaksi, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meillä pitäisi olla täällä sitä kompetenssia, jonka varaan voidaan rakentaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa”, kertoo Apunen.

Apusen mukaan suomalaiset eivät pääse mukaan tekoälyn jättiläisten investointihankkeisiin, jos meillä ei ole osaamista.

”Nyt ollaan vähän jäämässä siitä jälkeen, ja se huolestuttaa minua paljon.”

 


 

Apusen mukaan Suomeen tulisi muodostaa muutamia todella vahvoja tutkimusyliopistoja. ”Me ei olla fokusoituneita, meillä tehdään liikaa kaikkea kaikkialla.” Apunen kertoo, että suomalaisten korkeakoulujen asiakkaita ovat opiskelijat. Hänen mukaansa kaikki palautuu viime kädessä siihen, että meillä on osaavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä suomalaisissa yrityksissä.

5g-verkot tulevat, nyt tarvitaan hyviä ideoita

 

   

Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa
Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa KUVA: PEKKA KARHUNEN
 
 

Satamat ovat erityisen kiinnostuneita 5g:n tuomista mahdollisuuksista

 

Perjantaina Helsingissä julkistetaan uusi 21 yrityksen ja organisaation 5g Momentum -ekosysteemi. Viestintäviraston luotsaaman yhteistyöhankkeen tarkoitus on avata yrityksille tie 5g-teknologian tuoman teknologiamurroksen hyötyihin.

Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaan mukaan elinkeinoelämässä ei kaikkialla vielä tunneta 5g:n mahdollisuuksia. Siksi virasto on ottanut asiassa aktiivisen roolin.

”Haluamme olla viranomainen, joka kertoo asioista. Olemme jo pitkään myöntäneet 5g:lle testilupia kokeiluja varten. Vaikka standardit alkavat valmistua, pitää ensin olla kokeiluvaihe”, Karlamaa sanoo.

Satamat ovat Karlamaan mukaan olleet hyvin kiinnostuneita seuraavan sukupolven viestintäteknologiasta. 5g Momentumissa ovat nyt mukana Oulun ja Rauman satamat.

”Satamien automatisaatio on ollut esillä. Toinen mielenkiintoinen asia on satamaan tuleva älyväylä. Miten 5g-verkkoa voisi rakentaa siihen väylälle? Voisiko vaikka poijuja merellä käyttää 5g-verkon tukiasemina?” Karlamaa pohtii.

5g-verkossa on kokonaan uusi ominaisuus, joka Karlamaan mukaan tulee luomaan uusia liiketoimintamalleja. 

 

”Verkkoarkkitehtuuri muuttuu valtavasti. Tulevaisuudessa 5g:n kapasiteettia voidaan jakaa viipaleisiin. Tietty viipale voi erikoistua esimerkiksi esineiden internet -laitteiden käyttöön, toinen todella nopeisiin machine to machine -toimintoihin.”

 

Verkon viipalointi luo vertikaaleja, joissa niihin erikoistuneet yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa asiakkaiden erityistarpeiden mukaan.

”Tämä on aivan uutta. Uskon, että syntyy erilaisia toimijoita ja ansaintamalleja.”

Verkon nopeuden ja luotettavuuden ansiosta syntyy sovelluksia viestinnän, liikenteen, robotiikan ja automaation tarpeisiin.

 


 

Reaaliaikaisia ja tietoturvallisia palveluita luodaan myös terveydenhoitoon, energiantuotantoon ja logistiikkaan. ”Minä uskon, että pidemmällä aikavälillä ihmiskunta tulee käyttämään kaikki 5g-teknologian hyödyt”, diplomi-insinööri Karlamaa sanoo. ”Joka ikinen kapasiteetti on käytetty tähänkin asti. Uskon, että näin 5g:ssäkin tullaan tekemään.”


 

 

Suomessa on maailmanluokan osaamista, joka

kelpaa australialaisyhtiölle – "Nokian jäljiltä

on paljon ihmisiä, joita voidaan rekrytoida"

 

   
 
Jaakko Kaidesoja.
Jaakko Kaidesoja. KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL

Pitkän uran Nokialla tehnyt Jaakko Kaidesoja hyppäsi australialaisyhtiöön ja rakentaa nyt osaamiskeskusta Suomeen.

 

Australialainen grafeenipinnoitteita kehittävä Imagine pyrkii valloittamaan Euroopan-markkinat Suomen kautta. Yritys on perustanut Suomeen tytäryhtiön, jota johtaa aiemmin muun muassa Nokialla ja Postissajohtotehtävissä ollut Jaakko Kaidesoja.

 

Seuraavaksi vuorossa on signaalinkäsittelyyn-, laitetuotekehitykseen- ja ohjelmistokehitykseen keskittyvän keskuksen rakentaminen Suomeen. Alkuvaiheessa mukaan palkattaneen noin viisi asiantuntijaa.

"Tarkoituksena on luoda osaamiskeskus, jossa rakennetaan ohjelmistoja, algoritmeja ja laitteen referenssisuunnittelua", Kaidesoja kertoo.

Grafeeni on grafiitista jatkojalostettu yhden hiiliatomin paksuinen materiaali, joka on kevyt, vahva ja taipuisa ja jonka sähkönjohtokyky on ainutlaatuinen. Sähkönjohtokykyyn Imaginekin panostaa.

"Emme mene mikroelektroniikkaan, prosessori- tai näyttöteknologiaan. Pyrimme tekemään mahdollisimman edullisesti sähköä johtavia grafeenipinnoitteita, jotka toimivat IoT sensoreina keräten käyttökohteista erilaista informaatiota, jota myymme eteenpäin asiakkaille. Sertifioinnin avulla pystymme takaamaan, että jokainen valmistuserä on samanlainen, jolloin sähkönjohtavuus kaikissa tuotantoerissä on täsmälleen samanlainen", Kaidesoja kertoo.

Suomeen todennäköisesti rakennetaan pieni, kustannustehokas ja kevytrakenteinen grafeenin tuotantolaitos, sillä pinnoitegrafeenimateriaalia ei ole logistisesti järkevää lähettää Australiasta Suomeen.

 

Grafeenia ja sen sovelluskohteita tutkitaan paljon. Esimerkiksi vuonna 2013 Euroopan unioni myönsi monivuotiseen grafeenitutkimukseen miljardi euroa. Materiaali itsessään "löytyi" vuonna 2004, ja vuonna 2010 grafeenin käytön keksineet tutkijat palkittiin fysiikan Nobelilla.

Kaidesojan mukaan Imagine on yksi harvoista yrityksistä, joka pystyy grafeenia tuotteistamaan. Yritys kertoo kehittävänsä grafeenin avulla älymateriaaleja, jotka pystyvät reaaliajassa tuottamaan informaatiota muun muassa kosketuksista, painalluksista, materiaalin strukturaalisista muutoksista ja kosteudesta.

 

Suomi valikoitui tuotekehityskeskuksen paikaksi kovatasoisen osaamisen takia.

"Täällä on hirvittävän hyvää signaalinkäsittelyn osaamista. Nokian jäljiltä on paljon hyviä ihmisiä, joita voidaan rekrytoida. Meidän koulutusosaamisemme on myös vankkaa tällä saralla."

Australiassa on osaamista kemian- ja materiaaliteknologian saralla, mutta signaalinkäsittelyssä Suomi menee Australian ohi. Imaginessa Nokian entiset työntekijät ovat ylipäänsä olleet kysyttyjä.

"Tiedämme ja tunnemme ihmisiä, jotka ovat kyvykkäitä tekemään, ja siksi haluamme rakentaa tämän keskuksen Suomeen. Suomessa on myös hyviä firmoja, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä", Kaidesoja sanoo.

 

"Työprojekteja lähtee tässä varmasti liikkeelle. Pyrimme ratkomaan VTT:n kanssa etenkin signaalinkäsittelyyn ja grafeeniin liittyviä haasteita."

Vielä ei ole päätetty, mihin Imaginen tuotekehityskeskus perustetaan. Vaihtoehtoina ovat Salo, Tampere, Oulu ja Etelä-Suomen seutu.

 


 

Grafeenin molekyylirakenne. KUVA: KUVATILAUS

 


 

 

Imaginen tarkoituksena on saada tuotteet ensin markkinoille Suomessa, minkä jälkeen suunta on kohti muuta Eurooppaa, Aasiaa ja Yhdysvaltoja. Yritys tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Australian Melbournessa ja Saksan Stuttgartissa. Lisäksi aiesopimus on allekirjoitettu VTT:n kanssa, Kaidesoja kertoo.


 

 

Mikä vaivaa suomalaista miljardibisnestä?

Syksyllä saatetaan nähdä sahojen pudotuspeli

– "Meillä pitäisi mennä aivan erinomaisesti,

mutta ei vain mene"

 

Suomen kolme metsäjättiä tahkosi viime vuonna ennätystulokset sellubuumin ansiosta. Sahoilla sama buumi on näkynyt rajuna tukin hinnan eli kustannusten nousuna.

 

Metsäteollisuus
Lautakasoja sahalla
Matti Hämäläinen / Yle

Itsenäiset pienet ja keskisuuret sahat kuuluvat olennaisesti suomalaisen maaseudun elinkeinoelämään ja toimeentuloon. Niiden toiminta vaikuttaa paitsi metsänomistajien hyvinvointiin myös kuntien talouteen ja arkeen.

 

Sahatavara on Suomen viidenneksi tärkein vientituote. Sen viennin arvo on lähes kaksi miljardia euroa. Suurimmat vientimaat ovat Kiina, Egypti ja Japani.

Nyt suomalaiset sahateollisuusyrittäjät valittavat, että meneillään oleva sellubuumi on nostanut niiden tarvitseman tukkipuun hinnan aivan liian korkealle.

Sellutehtaiden tarvitseman kuitupuun hinta on sen sijaan kallistunut vain vähän.

 

Kilpailukyky on romahtanut

Metsäteollisuuden markkinatilanne on kaksijakoinen. Metsäjätit tahkoavat sellulla kovia voittoja, ja sahat kituuttavat.

Sahatavaran hinta ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin sellun. Myös sahojen sivutuotteiden hinta on junnannut paikallaan tai laskenut.

Sahateollisuuden mukaan tämä on johtanut siihen, että sahojen kilpailukyky on romahtanut. Näin siitä huolimatta, että kysyntä on kohdillaan.

 

– Elämme sahatavaran globaalia korkeasuhdannetta, ja tavara menee kaupaksi. Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck selvittää.

 

Tommi Sneck
Tommi SneckMatti Hämäläinen / Yle

 

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori vahvistaa, että ongelma on alan yhteinen. Kotimaiset, itsenäiset sahat kärsivät nurinkurisesta markkinatilanteesta. Suomalainen havusahatavara on kysyttyä tavaraa maailmalla, mutta sahojen tulokset yltävät vain vaivoin plussalle.

 

– Korkeasuhdanteen ansiosta meillä pitäisi mennä aivan erinomaisesti kuten kilpailijoillamme, mutta ei vain mene, Merivuori huokaa.

 

Tukkia menee sellukattiloihin

Sahojen mielestä tukin hinnan nousu ei perustu sahatavaran hinnan nousuun, vaan kuiduttavan teollisuuden eli sellutehtaiden raaka-ainepulaan. Niiden mukaan sahatukkia ohjautuu paljon myös sellukattiloihin.

– Tukkipuun hinta lähti nousemaan, kun sellu- ja paperiteollisuus investoivat ja laajensivat, Koskisen Oy:n Sneck sanoo.

 

Yleiskuvaa sahalta
Koskisen sahaMatti Hämäläinen / Yle

 

Hän huomauttaa, että tukin käyttö sellukattiloissa on huono asia ilmastollisestikin, sillä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteissa hiili sitoutuu selvästi kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita pidempään.

Sahateollisuuden toimitusjohtaja Merivuori ihmetteleekin, ettei kuitupuun hinta juurikaan nouse kovasta kysynnästä huolimatta.

 

Sahoilla edessä pudotuspeli

Sahoilla seurataankin nyt huolestuneina, mihin koko tilanne johtaa. Korkeasuhdanteessa kun pitäisi saada taseet kuntoon, tai jopa suunnitella uusia investointeja.

– Meidän puskurimme heikkenevät koko ajan, ja markkinasykli kääntyy joka tapauksessa jossakin vaiheessa, Merivuori sanoo.

 

tukkeja
Matti Hämäläinen / Yle

 

Aitona vaarana pidetään, että sahoja joudutaan laittamaan syksyllä kiinni kannattavuuspulmien takana. Syksyllä vokin olla edessä sahojen pudotuspeli. Peli käy kulisseissa jo nyt kuumana.

Joidenkin isohkojen sahojen huhuillaan panevan pian lapun luukulle. Yhtenä vaihtoehtona pidetään sitä, että aasialaiset sijoittajat ostavat itselleen Suomen sahakapasiteettia pilkkahinnalla.

 


 

"Akkuja käytetään enenevässä määrin huippuvoimalaitosten korvaamiseksi. Kulutushuippuja varten on jouduttu rakentamaan voimalaitoksia, joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla. Vastaavasti kuluttajatasolla myös kotitaloudet voivat käyttää akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi aurinkoenergiaa"”, Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.


 

 

Näin Suomesta tehdään akkujen suurvaltaa –

"Haemme siivua uudesta markkinasta"

 

   
 
Vaasan seutu tarjoaa tonttia Teslan gigafactorylle.
Vaasan seutu tarjoaa tonttia Teslan gigafactorylle.
 
 
 

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen

 

Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.

 

Business Finland on käynnistänyt akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden. Sillä on tarkoitus työntää Suomi mukaan eurooppalaiseen ja globaaliin akkuverkostoon, kertoo Business Finland tiedotteessaan.

Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa, missä tuotetaan paljon nimenomaan perusakkuja. Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista osaamista. Euroopan komission energiaunionista vastaavana varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia ja turvallisempia. Hän korostaa, että tätä akkuosaamista pitää kehittää edelleen Euroopassa.

Suomessa on akkuihin tarvittavia raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena on saada tulevina vuosina haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman lisäarvon osuus eli tekeminen kennojen kehittämiseen asti. Suomi panostaa myös kierrätysosaamiseen.

 

"Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä raaka-aineista, jalostukseen ja energia-alan osaamiseen järkevän kokoiselta maantieteelliseltä alueelta", toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

"Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti, joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan siivua uudesta markkinasta, emme niinkään kilpailemaan olemassa olevan toiminnan kanssa. Business Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden Suomelle", sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

 

Houkutteleva investointikohde kaivostoiminnalle

Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, koska jo käytössä olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti vertaillen houkutteleva investointikohde kaivosteollisuudelle.

"Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot sekä vahvaa geologista ja kaivosalan osaamista. Suomi houkuttelee kaivosalan toimijoita maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Meillä on erittäin hyvää kemian alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme yltää globaalien raaka-ainevirtojen analysointiin. Suomella on näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi", toteaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

 

Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet ohjaavat sähköautojen, -bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden käyttöön ja niistä on tullut hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla voi ajaa keskustassa. Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin kaivos- ja metsätyökoneet.

Toinen akkumarkkinaa kasvattava tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa tulee silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa, ei välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.

 


 

Hankkeen taustalla on UPM:n päätös keskittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden meriliikenne Kotkaan. – Haemme tehokkuutta koko kuljetusketjuun. Mussalossa on mahdollista lähettää sellua maailmalle sekä laivoissa että konteissa. Selluliikennettä siirtyy Haminasta Kotkaan, kertoo UPM:n merilogistiikan johtaja Jukka Hölsä.


  

 

Suomi vaarassa kuihtua "ohjelmistoalan

halpatuotantomaaksi" – koodareita palkattava

ulkomailta tuhansittain

 

   
 
Timo Ahopellon analyysin tueksi EVA esittelee Ohjelmistoyrittäjien
 ja Tivian kokoamien tietojen pohjalta laadittua graafia. Lähde: Ohjelmistoyrittäjät ja Tivia.
Timo Ahopellon analyysin tueksi EVA esittelee Ohjelmistoyrittäjien ja Tivian kokoamien tietojen pohjalta laadittua graafia. Lähde: Ohjelmistoyrittäjät ja Tivia.

Ohjelmistoalalla osaajavaje voi paisua jopa 40 000 työntekijään vuoteen 2025 mennessä, teknologiayrittäjä Timo Ahopelto varoittaa.

 

Pula osaavista koodareista on noussut toistuvasti esiin puheenaiheena. Pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto varoittaa, että Suomi saattaa tätä menoa kuihtua ohjelmistoalan halpatuotantomaaksi.

Ahopelto on esittänyt näkemyksiään Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Nollaksi vai ykköseksi -analyysissa.

”Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä”, Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.

Timo Ahopelto on teknologiayrittäjä ja pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas. Hän on Slush-kasvuyrittäjyystapahtuman, Tiedon, Solidiumin, Business Finlandin ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen jäsen. 

 

 

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

 
 
 
 

Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi

kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin

 

 
 
 

Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

 

Ayn Rand (1905–1982)

Kuka: Kirjailija ja filosofi. Venäjänjuutalainen Alisa Rozenbaum. Muutti nimensä Yhdysvalloissa Ayn Randiksi.

Syntynyt: 2. helmikuuta 1905 Pietarissa

Kuollut: 6. maaliskuuta 1982 New Yorkissa

Elämäntyö: Muokkasi ideaa Amerikasta. Randin oppisuunta korostaa todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalismin merkitystä.

Pääteos: Atlas Shrugged eli Kun maailma järkkyi. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta. Suomi on 29. kieli, jolle teos on käännetty.

Kapitalismin suurteos Atlas Shrugged ilmestyy 24. marraskuuta viimein suomeksi. Kirja on saanut nimen Kun maailma järkkyi.

Alkuteos ilmestyi vuonna 1957, mutta Ayn Rand osallistuu keskusteluun edelleen: länsimaisessa yhteiskunnassa ja nykyajassa on yhä tendenssejä ja rakenteita, joiden pohtiminen on tärkeää.


 

 

 

”Kirjassa pohditaan valtio-ohjausta, maailman talouden rajoitteita, yrittämisen vaikeutta, jakamista, moraalia… ihan oikeita ongelmia”, sanoo kääntäjä, valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Kirjan aiempaa kääntämistä on jarruttanut 60 vuoden ajan teoksen mahdoton koko, ei sen merkitys. Kustantajat eivät ole löytäneet 1 521-sivuisen teoksen julkaisemiselle kannattavaa pohjaa.

Vaikeaa se on ollut nytkin. Iivonen kertoo, että Minerva ei ollut ensimmäinen kustannustalo, joka on hanketta miettinyt. Minervallakin oli vaikeutensa, sillä Ayn Randin oikeuksia valvova säätiö on hyvin tarkka randilaisuuden vaalija.

”Käänsin tästä 40 prosenttia jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten hanke pysähtyi ensimmäisen kerran. Aloitin työn uudestaan vuonna 2014. Pari viime vuotta on pitänyt kiirettä. Kun kirja oli vielä alkutekijöissään, tuntui siltä, että olen hölmö, kun käännän suomeksi kirjoja, jotka haluan itse lukea.”

Iivonen pelkää, että kirjaa runtataan sitä lukematta. ”Vaikka emme tiedä Randista kunnolla mitään, olemme sitä mieltä, että häntä pitää vastustaa.”

Kirjan kääntäjä. Jyrki Iivonen uskoo, että Amerikkaa voi ymmärtää vasta kun tuntee randilaista ajattelua. KUVA: LAURA VESA
 
 

Jyrki Iivonen, 67

Kuka: Tutkija ja kääntäjä

Syntynyt: 21. heinäkuuta 1950 Karstulassa

Koulutus: Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto 1990

Työura: Tutki Neuvostoliittoa jo 1980-luvulla, työskenteli vuoden 1994 jälkeen puolustusministeriössä mm. viestintäjohtajana sekä neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Washingtonissa.

Käännöstyöt: Friedrich August Hayekin Tie orjuuteen (suomeksi 1994), Adam Mickiewiczin Puolan kansan aikakirjat (suomeksi 1998), Ursula K. Le Guinin science fiction -tuotantoa toistaiseksi kahdeksan kirjan verran.

Elämänviisaus: ”Moni, joka on yrittänyt valaista, on päätynyt lyhtypylvääseen” – Stanisław Jerzy Lec.

 

Ayn Rand loi kirjallaan kokonaisen aatesuunnan, jonka perusasioita ovat itsekkyyden etiikka ja yltiökapitalismi. Hän puolustaa amerikkalaista unelmaa jopa niin, että voittoa pitää tavoitella niidenkin, jotka eivät koskaan voita mitään. Randin maailmassa valtion tehtävä on huolehtia vain valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kaikki muu jää markkinoille.

 

Amerikkalaisista vaikuttajista Randin teoksiin ovat viitanneet Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden toinen afroamerikkalainen jäsen Clarence Thomas, ex-ulkoministeri ja -presidenttiehdokas Hillary Clinton, baseball-tähti Cal Ripken ja näyttelijä Jim Carrey. Randin ajattelun pohjalta syntyi myös Paul Ankan Frank Sinatralle sanoittama ikimuistoinen laulu My Way.

 

Björn Wahlroos on nostanut taannoin Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman. Hekin ovat ainakin jonkin sortin randilaisia. Wahlroos on ollut edistämässä kirjan suomentamista.

”Kun maailma järkkyi on tärkeä kirja, ollaanpa siitä mitä mieltä tahansa. Se on laajasti luettu ja laajasti levinnyt. Oli ihmeellistä, että sitä ei ollut saatavissa kielellämme”, pohtii Wahlroos. ”Nyt Suomi liittyy tältäkin osin länsimaisen kulttuurin piiriin.”

Ihailijoiden nimet ovat Randin kohdalla erikoista luettavaa siksikin, että Atlas luokitellaan tieteiskirjallisuudeksi. Lajityyppi ei Randin kirjoittajauran aikana täyttänyt romaanitaiteen mittaa.

”Kirjassa on oikeasti neljä genreä. Se on tieteiskirjallisuutta ja tulevaisuus­skenaario. Se on Amerikan juutalaista kirjallisuutta. Se on naiskuvansa ja kirjailijan sukupuolen takia naiskirjallisuutta. Lisäksi se on poliittista kirjallisuutta.”

Jyrki Iivonen kertoo, että kun vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto ja maan suurin kirjakerho Book of the Month kysyivät lukijoilta, mitkä heidän lukemistaan kirjoista ovat vaikuttaneet syvällisimmin heidän elämäänsä, Raamattu voitti. Toiseksi eniten mainintoja sai Kun maailma järkkyi. Vuonna 1992 taas New Yorkin kaupunginkirjasto julkaisi 175 teoksen luettelon otsikolla Vuosisatamme kirjat. Siellä Randin teos esiintyi James Joycen Odysseuksen ja Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan rinnalla.

Ayn Rand, alkujaan Alisa Rozenbaum syntyi Pietarissa 1905. Hänen isänsä oli juutalainen rohdoskauppias Zinovi Zazharovitš Rozenbaum. Varakas perhe menetti vuoden 1917 vallankumouksessa omaisuutensa. Neuvostovaltion synty oli juutalaisperheelle suuri kärsimys.

Alisa opiskeli vuosina 1921–1926 Pietarin yliopistossa kieliä, arkkitehtuuria ja elokuvataidetta. Hän oli erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta teknologiasta.

Hänen elämänsä muuttui vuonna 1925, kun Rozenbaumit saivat kirjeen yli 35 vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin muuttaneilta sukulaisiltaan. Port­noin perhe oli saanut Rozenbaumeilta apua paetessaan 1880-luvulla ulkomaille. He halusivat nyt kiittää saamastaan avusta ja kutsuivat Rozenbaumit luokseen Chicagoon. Vain Alisa lähti.

Alisa Rozenbaum oli vuonna 1926, vain 21-vuotiaana, miettinyt pitkälle oman maailmankuvansa peruspilarit. Bolševismin, kommunismin ja kollektivismin vastustaminen olivat keskeisiä kulmakiviä. Neuvosto-Venäjä näyttäytyi hänelle kaiken pahuuden ja rappeutuneisuuden tyyssijana. Yhdysvallat oli hänelle kaiken myönteisen ja edistyksellisen vertauskuva. Pääsy unelmien maahan oli hänelle toiveiden täyttymys.

Hän muutti nimensä. Ayn-etunimen uskottiin olevan peräisin suomalaiselta naiskirjailijalta, Aino Kallakselta. Iivonen arvelee, että nimi on peräisin tavalliselta suomalaiselta Ainolta. Tuon nimisiä suomalaisia oli Pietarin alueella palvelustyttöinä. Rozenbaumeilla saattoi olla oma Ainonsa.

Vuonna 1926 Ayn Rand matkusti Chicagon kautta Hollywoodiin. Hän aloitti uransa RKO-elokuvayhtiön vaatteistonhoitajana ja tutustui suureen elokuvaohjaajaan Cecil B. DeMilleen. Tämä järjesti töitä. Rand tapasi studioilla pieniä sivuosia esittäneen Frank O’Connorin, josta vuonna 1929 tuli hänen puolisonsa. Avioliitto kesti läpi elämän.

 


 

Hankkeen edistäjä. Björn Wahlroosin mielestä Rand vie suomalaisia länsimaisen ajattelun ääreen. KUVA: BLOOMBERG NEWS
 

Iivonen kertoo, että Rand kirjoitti alusta lähtien sitkeästi vain englannin kielellä. Rand alkoi kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuivat vallankumouksen jälkeiseen Pietariin. Kun teos We the Living (”me elävät”) vuonna 1936 vihdoin ilmestyi, sillä oli vahva omaelämäkerrallinen leima. Teoksen saama vastaanotto oli murskaava. Kirjaa pidettiin Venäjän yhteiskunnallista todellisuutta vääristelevänä.

Randille alkoi kuitenkin syntyä nimeä kirjailijana. Vuonna 1934 Broadwaylla pyöri hänen oikeussalidraamansa Night of January 16th. Siitä tuli Randin ensimmäinen menestys. Rojaltien myötä hän pystyi asettumaan asumaan puolisoineen pysyvästi New Yorkin Manhattanille.

Vuonna 1937 Rand kirjoitti välityönään pitkän novellin Anthem (suom. Hymni). Se oli hänen ensimmäinen hyppynsä tieteiskirjallisuuteen. Hymnillä on selvät yhtymäkohdat kahteen tuon ajan dystopiaan, Jevgeni Zamjatinin teokseen Me, 1920, ja Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, 1934.

Hymni julkaistiin suomeksi Iivosen kääntämänä vuonna 1997 Portti-lehdessä.Rand kuvaa novellissa tulevaisuuden kommunistista ja kollektivistista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole enää lainkaan historiallista muistia. On olemassa vain hämäriä legendoja muinaisista ajoista. Kielestä ovat kadonneet sanat minä ja sinä. Ihmisillä ei ole uudessa maailmassa enää omia nimiä – pelkästään numerosarjat.

Kirjallinen läpimurto tuli vuonna 1943 teoksella The Fountainhead (”alkulähde”), joka on Randin toinen pääteos. Kirja kertoo arkkitehti Howard Roarkista, joka ei suostu tekemään työtään ja tavoitteitaan koskevia kompromisseja. Randin nietzscheläinen ihanneihminen on vapaa kaikesta: ei perhettä, ei virheitä, ei epävarmuutta.

Vuonna 1957 valmistui yksi maailmanhistorian pisimmistä romaaneista, Randin pääteos Kun maailma järkkyi. Itsepintainen Rand ei ollut antanut kenenkään koskea tai lyhentää tai peukaloida kirjaansa.

Kun maailma järkkyi -teoksen juonen lähtökohtana on tilanne, jossa Atlakset, maailmankehityksen ja sivistyksen moottoreina tunnetut ihmiset, kyllästyvät lopullisesti ympärillään olevaan yhteiskuntaan ja vallanpitäjiin. He päättävät vetäytyä maailmasta ja muuttua välinpitämättömiksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille. Johtavat tiedemiehet, taiteilijat ja liikemiehet katoavat yksi toisensa jälkeen. He jättävät taakseen kaaoksen. Jäljelle jääneet eivät kykene jatkamaan kehitystä. Kun yhteiskunnan parhaat voimat ryhtyvät lakkoon, teknologia ja talous rappeutuvat.

Yhteiskunnan luhistuessa Atlakset, joilla kaikilla toki on oma persoonallisuutensa ja taustansa, päättävät palata takaisin maailmaan ja ryhtyä rakentamaan sitä terveemmälle pohjalle.

Kirjan päähenkilö John Galt pitää radios­sa puheen, jossa hän esittelee ihmisille oman egoistisen maailmankatsomuksensa. Hän maalaa yhteiskunnan, joka tuomitsee ehdottomasti kaiken altruismin. Ihmiset voivat ja heidän tulee auttaa toisiaan, mutta ketään ei voida millään mahtikäskyllä vaatia tekemään mitään kenenkään toisen puolesta.

”Noin 70-sivuisessa Galtin puheessa on tiivistettynä koko Ayn Randin maailmankatsomus sekä hänen ajamansa maailman aatteellinen lähtökohta. Pidän sitä kulttuurisesti yhtä tärkeänä kuin Charles Chaplinin loppupuhetta elokuvassa Diktaattori”, pohtii Iivonen.

Atlas oli Randin viimeinen romaani. Kriitikot tuomitsivat sen jyrkin sanoin, mutta lukijat ottivat sen omakseen.

”Kirjan saama vastaanotto oli nuiva; teos oli arvostelijoiden mukaan ylipitkä ja henkilöhahmot sekä dialogi olivat jäykkiä. Kriitikot eivät ymmärtäneet sitä, että Randille itselleen ja hänen lukijoilleen oli tärkeämpää se, mitä hän sanoi, kuin miten hän sen sanoi.”

Rand katsoi, että tästä eteenpäin hän keskittyisi vain filosofisten teosten kirjoittamiseen ja sanoman levittämiseen. Näin tapahtui seuraavat 25 vuotta – hänen kuolemaansa saakka.

Jyrki Iivonen kertoo tarttuneensa Randiin ensimmäisen kerran valtio-opillisesta näkökulmasta. Rand on ollut niin keskeinen Amerikan idean muokkaaja.

”Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivistyksessä. Emme ymmärrä Yhdysvaltoja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä amerikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voitontavoittelu on niin hyvää.”

”On sanottu, että presidentti Donald Trump on randilainen. Tuolle voi vain nauraa. Kukaan ei ole randilaisuudesta niin kaukana kuin hän. Heitä erottaa niin suhtautuminen totuuteen kuin uskontoonkin. Trumpin kapitalismi ei yksinkertaisesti ole Randin kapitalismia.”

Iivonen muistuttaa, että Rand ei ole saanut Euroopassa myönteistä vastakaikua. Hän on ollut vahva ja kaukainen vastapuoli ajattelulle eurooppalaisesta sosiaalivaltiosta. Tosin itäblokin hajoamisen jälkeen randismilla oli omat hetkensä esimerkiksi Baltiassa, Puolassa, Tškkoslovakiassa ja Unkarissa.

Kun maailma järkkyi käännettiin myös venäjäksi 1990-luvulla. Nykyään sellaista ei enää tapahtuisi, uskoo Iivonen.

”Niin hyvää pataa en ole Randin kanssa, että osaisin kuvitella, mitä hän ajattelisi tämän päivän Suomesta tai Euroopasta. Todennäköisesti hän kannattaisi tasaverotusta. Hän ei ymmärtäisi, miksi valtion täytyy toimia vaurauden jakajana. Hän ei hyväksyisi Euroopan unionia. Hän ei suvaitsisi politiikan ja talouden infrastruktuurien yhteen kietoutumista.”

 

***

Rand on istutettu profeetan rooliin. Hänen aatteellinen perikuntansa jatkaa kärjekästä dialogia myös hänen kuolemansa jälkeen. Filosofiset ja myös juridiset kiistat siitä, kuka todella on oikeutettu viemään eteenpäin randilaista ajattelua, jatkuvat edelleen.

”On syytä muistaa, että Ayn Randin hahmottelemaa yhteiskuntaa ei ole missään, kuten ei ole ollut kommunismiakaan. Molemmissa on kyse utopioista.” 

***