Nykyisin osakekaupan selvittämiseen Helsingin pörssissä kuluu kaksi päivää. Eli ostaja saa osakkeensa arvo-osuustililleen kahden päivän kuluttua kaupanteosta. – Teknologisessa mielessä lohkoketjuperusteisesti olisi täysin mahdollista tehdä tämä kauppojen selvitys minuuteissa, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman sanoo.


 

 

Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä

– mullistavatko digitaaliset arvopaperit

sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain

kryptohypen seuraava aalto?

 

Suomeen avataan ensi vuoden alkupuolella Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka lohkoketjuun "tokenisoiduille" arvopapereille.

 

Lohkoketjuteknologia
Kuvituskuva
Yle Uutisgrafiikka / AOP / Pixabay
 

Kiinnostaisiko sinua ostaa vaivattomasti pieniä osuuksia suurkaupunkien kiinteistöistä ja saada osuus niiden tuotoista? Entä jos startup-yritykset voisivat kerätä rahoitusta nykyistä huomattavasti helpommin ulkomaisilta sijoittajilta?

 

Miltä kuulostaisi, jos erilaisia arvopapereita voisi siirrellä omistajalta toiselle ilman välikäsiä globaalisti ja niillä voisi käydä kauppaa ympäri vuorokauden kryptopörsseissä?

Jo ensi vuonna tämän kaiken pitäisi olla arkipäivää, kun arvopaperien digitalisointi lohkoketjuteknologian avulla mullistaa sijoittamista ja joukkorahoitusta.

Digitaalisilla arvopapereilla tarkoitetaan lohkoketjussa sijaitsevia arvopaperitokeneita tai arvopaperirahakkeita eli englanniksi security tokeneita. Niillä ei ole toistaiseksi vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Lohkoketju on vertaisverkossa toimiva hajautettu tietokanta, johon tapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä. Tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Teknologian tunnetuin sovellus lienee äskettäin 10 vuotta täyttänyt kryptovaluutta bitcoin.

Teknisesti arvopaperitokenit vastaavat siis kryptovaluuttoja, mutta niiden arvo perustuu johonkin konkreettiseen omaisuuteen tai kohteeseen. Kryptovaluuttojen vaihtokurssi puolestaan perustuu kysyntään ja tarjontaan kryptopörsseissä.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle

 
 

Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka Suomeen

Digitaaliset arvopaperit voivat olla esimerkiksi yritysten osakkeita tai omistusosuuksia vaikkapa kiinteistörahastoista, asunnoista tai urheilujoukkueista. Arvopaperitokenien liikkeellelaskeminen vastaa sääntelyn kannalta osakeantia.

Stoxchange-niminen palvelu avaa Suomeen ensi vuoden alkupuolella Pohjoismaiden ensimmäisen kauppapaikan niin sanotuille lohkoketjuun tokenisoiduille digitaalisille arvopapereille.

 

Arvopaperitoken eli digitaalinen arvopaperi

  • Arvopaperitoken on lohkoketjussa sijaitseva digitaalinen arvopaperi, jonka arvo on sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuteen tai kohteeseen.
  • Voi edustaa esimerkiksi listaamattoman yrityksen osaketta tai osuutta kiinteistöstä.
  • Vastaa teknisesti kryptovaluuttoja.
  • Mahdollistaa omaisuuden omistuksen hajauttamisen pieniin osiin.
  • Voidaan ostaa ja myydä ilman välikäsiä. Jälkimarkkinat ovat globaalit, joten liikuteltavuus sijoittajalta toiselle on parempi kuin perinteisillä arvopapereilla.
  • Digitaalisen arvopaperin sisältämät oikeudet ja edut on kirjattu lohkoketjussa sijaitsevaan älysopimukseen. Se huolehtii automaattisesti esimerkiksi mahdollisten tuottojen jaosta tokenien omistajille.
  • Säilytetään esimerkiksi älypuhelimeen asennetussa lompakkosovelluksessa tai jonkin palveluntarjoajan huostassa.

 

Digitaalisten arvopapereiden liikkeellelaskua kutsutaan englanniksi nimellä security token offering eli STO.

– Rakennamme palvelua, jonka avulla yritykset pystyvät tekemään omia security token offeringejaan. Eli järjestämään kansainvälistä rahoitusta näiden tokenien keinoin Suomen ja Euroopan lakien mukaisesti, kertoo yksi Stoxchangen perustajista Janne Lohvansuu.

Yhtiö esittelee palvelunsa julkisesti Blockchain Summit Helsinki 2018 -tapahtumassa marraskuun loppupuolella.

 

Kun arvopaperi tai muu omaisuus muutetaan digitaaliseen muotoon esimerkiksi Ethereum-lohkoketjuun, niin prosessissa syntyville tokeneille annetaan tiettyjä oikeuksia ja vastuita, jotka kirjoitetaan älysopimukseen.

Älysopimus on lohkoketjussa sijaitseva pätkä ohjelmointikoodia, joka automaattisesti pitää huolen tokeniin kuuluvista oikeuksista ja eduista. Älysopimukset voivat esimerkiksi huolehtia omaisuuden tuottamien voittojen jaosta sijoittajille.

Lohvansuun mukaan arvopaperitokenien liikkeeseenlaskeminen ja käsittelykustannukset ovat huomattavasti halvempia kuin tavallisilla arvopapereilla. Tokeneita ei voi väärentää tai käyttää huijaamisen, koska ne on kirjattu lohkoketjuun.

Huonojakin puolia digitaalisilla arvopapereilla on. Huolimaton sijoittaja voi hukata tokenit internetin bittivirtaan esimerkiksi lähettämällä ne väärään lompakkoon.

Hakkerit voivat myös varastaa arvopaperitokeneita tietomurron yhteydessä tai ne voi menettää, jos virtuaalilompakon sisältävä tietokone esimerkiksi rikkoutuu.

 

Janne
 Lohvansuu, perustaja, Stoxchange.
Stoxchangen perustaja Janne Lohvansuu arvioi, että kaikki arvopaperit tullaan digitalisoimaan jossain muodossa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja suuri osa niistä siirretään lohkoketjuihin.Kimmo Hiltunen / Yle
 

Uusia malleja omistukselle ja tuotoille

Janne Lohvansuun mukaan omaisuuden tokenisoiminen digitaalisiksi arvopapereiksi voidaan ymmärtää omistuksen hajauttamisena.

Lohvansuu ennustaa, että arvopaperitokenit tulevat muuttamaan radikaalisti ihmisten käsitystä siitä, miten omaisuuden tai osakeyhtiön omistusta voidaan hajauttaa ja saada siitä hyötyjä.

– Uskon, että tulemme näkemään hyvinkin mielenkiintoisia omistusten jakomalleja ja niiden automatisointia koko sijoittajakentässä, Lohvansuu sanoo.

Periaatteessa lähes mitä vain reaalimaailman omistusta voidaan hajauttaa lohkoketjuteknologian avulla.

Lohvansuu nostaa esimerkeiksi elokuvien, musiikkikappaleiden, ravintoloiden, autojen ja asuntojen omistuksen hajauttamisen arvopaperitokeneiden myyntiin perustuvan rahoituksen avulla.

Jopa yksittäisiä linja-auton istuinpaikkoja olisi mahdollista tokenisoida. Näin bussiyhtiö voisi hakea itselleen rahoitusta ja toisaalta jakaa voittoja istuimiin sijoittaneille.

Digitaalisten arvopapeiden mahdollinen tuotto syntyy kohteesta, jota sijoittaja omistaa tokenien muodossa.

– Jos esimerkiksi yksiö tokenisoidaan ja laitetaan Airbnb-palveluun vuokralle, niin vuokratulot voidaan välittää eteenpäin kaikille tokenien omistajille. Toisena vaihtoehtona voi olla vaikka se, että siellä saa muutaman yön itsekin asustaa, kun sattuu olemaan kaupungissa.

 

Kansainvälinen kiinnostus kasvussa

Gibraltarilta käsin toimiva suomalaisjohtoinen TokenMarket on yksi uusista eurooppalaisista toimijoista, jotka auttavat muita yrityksiä keräämään joukkorahoitusta arvopaperitokenien liikkeellelaskun avulla.

Yritys toimii Britannian lainsäädännön alaisuudessa. Sillä on 37 työntekijää ja viisi toimipaikkaa eri maissa.

Kasvava yritys on avaamassa uusia toimistoja Eurooppaan sekä laajentamassa toimintaansa Aasiaan ja mahdollisesti Yhdysvaltoihin. Lisäksi TokenMarket suunnittelee ympäri vuorokauden auki olevan arvopaperitokenien vaihtopaikan avaamista johonkin Euroopan valtioon.

TokenMarketin teknologiajohtaja Mikko Ohtamaa kertoo, että digitaalisten arvopapereiden liikkeeseenlaskupalvelulle on nyt runsaasti kansainvälistä kysyntää. Hän näkee arvopapereiden tokenisoinnin osana kuluttajakaupankäynnin kehityskaarta.

– Kaikki menee nettiin ja mobiiliin. Se on jatkumo vanhakantaisille finanssialan sijoitusinstrumenteille. Sijoitusala ei ole hirveästi mennyt eteenpäin. Teknologian kehitys ulottuu sinne pikkuhiljaa, Ohtamaa sanoo.

 

Mikko
 Ohtamaa
Helsingissä vieraillut TokenMarketin teknologiajohtaja Mikko Ohtamaa arvioi, että teknologiayritykset voivat saada arvopaperitokenien avulla rahoitusta paremmilla ehdoilla kuin pääomasijoittajilta.Tanja Heino / Yle
 
 

Ohtamaa uskoo, että kun lohkoketjupohjainen digitaalisaatio iskee voimalla arvopaperikauppaan, niin silloin heidän kilpailijansa tulevat suoraan Wall Streetilta ja Euroopan suurimmista pankeista.

 

– Tässä todennäköisesti käy samalla tavalla kuin esimerkiksi aiemmin sosiaalisessa mediassa, että loppupeleissä pari isoa peluria vie kaiken.

 

"Lohkoketjun kolmas vallankumous"

Teknologiayhtiö R3 kuvailee arvopaperitokeneita lohkoketjuteknologian kolmanneksi vallankumoukseksi(siirryt toiseen palveluun), kun ensimmäistä vallankumousta edusti kryptovaluutta bitcoin ja toista yritysmaailman lohkoketjualustat.

R3 johtaa yli 200 yhtiöstä koostuvaa yhteenliittymää, joka tutkii hajautettujen tilikirjojen hyödyntämistä finanssialalla ja kaupankäynnissä.

Yhteenliittymässä on mukana lukuisia pankkeja kuten esimerkiksi CitiBank, Deutsche Bank, Danske Bank, Nordea ja finanssiryhmä OP.

 

R3 kehittää Corda-nimistä yrityksille suunnattua lohkoketjun kaltaista hajautettuun tilikirjaan perustuvaa teknologia-alustaa.

Yhtiö kertoo neuvottelevansa useiden tahojen kanssa Cordan päälle rakennettavien säänneltyjen ympäristöjen luomisesta arvopaperitokeneille.

Nordean uusista teknologioista vastaava johtaja Ville Sointu sanoo, että Nordea suhtautuu arvopaperitokeneihin kuten muihin normaalin regulaation piirissä oleviin arvopapereihin.

– Kiinnostavaa tokeneissa on se, että ne tarjoavat uuden mahdollisesti tehokkaamman tavan hoitaa vaihdantaa hieman yksinkertaistetulla arvoketjulla. Nämä ovat tietysti kiinnostavia asioita markkinoiden tehokkuuden kannalta, Sointu sanoo.

Soinnun mukaan Nordea on kiinnostunut tulevaisuudessa tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden sijoittaa arvopaperitokeneihin, jos ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja niitä on saatavissa valvotusta markkinapaikasta.

– Me mielellään tarjoamme uudenlaisia sijoitusvaihtoehtoja meidän asiakkaillemme niin kauan kuin ne on todettu turvallisiksi, eettisiksi ja muutenkin meidän ohjeistusten mukaisiksi arvopapereiksi.

OP:n viestinnästä kerrotaan lyhyesti, että OP pitää arvopaperitokeneita mielenkiintoisina ja tutkii aihetta aktiivisesti. Danske Bank ei halunnut kommentoida aihetta mitenkään.

 

Ville Sointu
Nordean uusista teknologioista vastaava johtaja Ville Sointu.Toni Määttä / Yle
 
 

Suomalaisia arvopaperitokeneita tulossa

Mikko Ohtamaan mukaan ensimmäisessä aallossa digitaalisten arvopapereiden liikkeellelaskua valmistelevat erityisesti teknologia- ja kasvuyritykset.

TokenMarketin kautta toteutettavat ensimmäiset arvopaperitokenien liikkeellelaskut ovat nyt yksityiskierroksilla, joissa kerätään rahaa suursijoittajilta.

Myöhemmin syksyllä digitaalisia arvopapereita tulee TokenMarketin kautta tarjolle myös piensijoittajille.

Ohtamaa toteaa, että yrityksen pitää olla kansainvälisesti kiinnostava, jotta se saa hyötyä tokenien liikkeellelaskusta. Hänen mukaansa esimerkiksi kiinteistöalalta löytyy suurta halua kerätä rahoitusta tokenisoitujen arvopaperien avulla.

– Perinteisessä rakennussijoittamisessa on pitänyt laittaa aika iso pömptsi kerralla rahaa, että pääsee kiinni diiliin. Jos se tokenisoidaan pienempiin osiin, niin siihen voi kuka tahansa sijoittaa esimerkiksi sadalla eurolla ja päästä niihin samoihin diileihin kiinni, mitkä on ollut aiemmin avoinna vain ammattisijoittajille.

 

Lainafirma Mash on yksi ensimmäisistä suomalaisista yrityksistä, joka on liikkeeseenlaskemassa tokenisoituja osakkeita. Luxemburgilainen arvopaperien tokenisointipalveluja tarjoava Tokeny on verkkosivuillaan listannut Mashin asiakkaakseen.

Se ei ole julkisessa tiedossa, mistä maasta käsin Mashin arvopaperitokenien liikkeellelaskun on määrä tapahtua. Mash ei pyynnöistä huolimatta kommentoinut suunnitelmiaaan Yle Uutisille.

Syyskuussa Mash kertoi verkkosivuillaan, että sen suunnittelemat arvopaperitokenit vastaavat yhtiön tavallisia osakkeita. Niiden omistajat saavat äänestysoikeuden sekä oikeuden osinkoihin ja myyntivoittoihin.

Sivun mukaan Mash-tokenien on määrä tulla vaihdettavaksi säänneltyihin kryptopörsseihin kolmen kuukauden lukitusajan jälkeen. Myöhemmin Mash poisti esittelytekstin verkkosivuiltaan.

 

Kuvakaappaus Mash:n verkkosivulta.
Mash julkaisi verkkosivuillaan tekstin, jossa se esitteli suunnittelemansa arvopaperitokenin. Myöhemmin yhtiö poisti tekstin sivuiltaan.Mash

Luxemburgilainen Tokeny avustaa myös kiinteistöalalla toimivaa amerikkalaista startup-yritys Leaseum Partnersia(siirryt toiseen palveluun) laskemaan liikkeelle arvopaperitokeneita, jotka oikeuttavat sijoittajat muun muassa osinkoihin New Yorkissa sijaitsevien kiinteistöjen tuotosta ja osuuteen myyntivoitoista.

Stoxchangen Janne Lohvansuu arvioi, että vuonna 2019 arvopaperitokenit nousevat kansainvälisesti valtavirtaan sijoittajien parissa. Hänen mukaansa ensi keväänä Stoxchangen kautta järjestetään Suomessa ensimmäiset tokenien liikkeesenlaskut.

Lohvansuun mukaan he keskustelevat tällä hetkellä noin kymmenen yrityksen kanssa, jotka haluavat tavoitella kansainvälisiä sijoittajia arvopaperitokeneiden avulla. Joukossa on sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä.

– Toisessa ääripäässä voi olla jokin Euroopassa sijaitseva energia-alan toimija, joka hakee pääomaa uuteen kasvuun tai vaikkapa tuulivoimalapuiston rakentamiseen. Toisessa päässä on suomalaisia startup-yrityksiä, jotka ovat kansainvälisen menestyksen kynnyksellä.

 

Lohkoketjuteknologia tehostaisi osakekauppojen selvitystä

Lohkoketjuteknologia kiinnostaa myös perinteisiä pörssitoimijoita. Helsingin pörssin eli Nasdaq Helsingin toimitusjohtajan Henrik Husmanin mukaan lohkoketjut tarjoavat isoja mahdollisuuksia pääomamarkkinoille ja rahoitustoimialalle.

Husmanin mukaan pörssissä tapahtuva osakekauppa on nykyisin niin nopeaa toimintaa, että toistaiseksi lohkoketjuteknologia ei sovellu itse kaupankäyntiin suhteellisen hitautensa takia.

Siksi pörssiosakkeiden tokenisointi ei ole näköpiirissä ainakaan aivan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan lohkoketjuteknologia voisi jo nyt tehostaa huomattavasti osakekauppojen selvitystä ja luotettavuutta.

*

Nykyisin osakekaupan selvittämiseen Helsingin pörssissä kuluu kaksi päivää. Eli ostaja saa osakkeensa arvo-osuustililleen kahden päivän kuluttua kaupanteosta.

– Teknologisessa mielessä lohkoketjuperusteisesti olisi täysin mahdollista tehdä tämä kauppojen selvitys minuuteissa, Husman sanoo.

*

Husmanin mukaan avainkysymys on se, milloin sääntely-ympäristö ja rahoitusmarkkinainfrastruktuurin kriittiset toimijat ovat valmiita tällaisille muutoksille. Hän ei uskalla arvioida, millaisella aikavälillä muutos lohkoketjun hyödyntämiseen mahdollisesti toteutuu.

 

Henrik Husman
Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.Jussi Nukari / Lehtikuva
 

Erityissääntely puuttuu toistaiseksi

Finanssivalvonnan mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tokeneita ja niiden liikkeeseenlaskua koskevaa erityissääntelyä. Siksi viranomaiset arvioivat tapauskohtaisesti, soveltuuko jokin finanssialan olemassa oleva sääntely tiettyyn tokeniin.

Eduskunnan käsittelyssä on kuitenkin lakiehdotus virtuaalivaluutan tarjoajista. Sen mukaan virtuaalivaluuttojen liikkeeseenlaskijoiden tulisi rekisteröityä Finanssivalvontaan.

Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen Finanssivalvonnasta kertoo, että esimerkiksi tuotto-odotusten tai äänioikeuksien lupaaminen tokenien omistajille ovat piirteitä, jotka voivat tehdä tokeneista rahoitusvälineitä, joihin sovelletaan arvopaperimarkkinalakia.

Heiskasen mukaan Euroopan komissio arvioi, tarvitaanko virtuaalivaluuttojen ja arvopaperitokenien liikkeellelaskulle jonkinlaista Euroopan tason sääntelyä.

Heiskanen varoittaa, että erilaiset kryptorahakkeet, arvopaperitokenit mukaan luettuna, ovat aina korkean riskin sijoituskohteita.

Myös arvopaperitokenien verokohtelua arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinnolla ei ole yleistä linjausta arvopaperitokeneiden verotukseen, koska niiden takana olevat sopimusjärjestelyt poikkeavat toisistaan.

Johtava veroasiantuntija Sami Varonen Verohallinnosta suosittelee arvopaperitokeneita liikkeelle laskevaa yritystä ja potentiaalisia sijoittajia hakemaan verottajalta ennakkoratkaisua, jossa kyseistä tokenia koskevan järjestelyn yksityiskohdat tuodaan esille.

 


 

Vientivetoiselle Suomelle globalisaation tulevat askeleet ovat tärkeitä. Perjantaina julkaistun selvityksen mukaan globalisaation vauhti on nopeutumassa ja samalla muuttamassa radikaalisti muotoaan. EK:n ja Boston Consulting Groupin toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että tavarakaupan kasvun sijaan jatkossa korostuvat palvelut, data ja digitalisaatio. STT


 

 

Siilasmaa: "Merkittävään taantumaan ollaan

Suomessa täysin valmistautumattomia"

 

Julkaistu: 2.11. 15:37 | Taloussanomat


 

 

Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuutta ilmassa.


Kasvu jatkuu, mutta kulunutta syksyä ovat värittäneet useat huolet muun muassa kauppasotariskeihin liittyen.

– Erityinen huolenaihe on se, että Eurooppa on niin huonosti varautunut suhdannekäännökseen. Yhdysvalloissa korkoja on nostettu jo useamman vuoden ajan ja saatu nostettua ne ikään kuin ihan järkevälle tasolle: jos korkoja lähdetään uudelleen laskemaan taantuman koittaessa, niin sillä on vaikutusta ja merkitystä, Siilasmaa totesi EK:n globalisaatio-raportin tiedotustilaisuudessa.


Selvitys: Globalisaatio muuttamassa radikaalisti muotoaan

Euroopassa eletään vielä lähellä nollakorkoja, ja Euroopan keskuspankki on vasta vähentämässä elvytystoimiaan.
 

– Ollaan täysin valmistautumattomia merkittävään taantumaan. Sitten meillä on vielä EU:n sisällä näitä ongelmamaita, joissa on merkittävää velkaantumista ja merkittäviä riskikeskittymiä.

Siilasmaan mukaan tämä on Euroopalle erityisen suuri huolenaihe.

– Meidän pitäisi Eurooppana taistella sen puolesta, että tämä globaali sääntöpohjainen järjestelmä säilyisi ja globalisaatio menisi eteenpäin, eikä ottaisi niitä taka-askelia, joista voi tulla kaikenlaisia ongelmia, Siilasmaa sanoi.

Hän toteaa Suomella olevan pitkälti samat haasteet kuin koko EU:lla.

– Toki meidän omat päätöksemme myös vaikuttaa siihen, miten Suomelle tässä käy. Harmi, että vaalit ovat niin lähellä ja hallitus jossakin määrin halvaantunut tekemään toimenpiteitä, Siilasmaa sanoi.
 
*

Vientivetoiselle Suomelle globalisaation tulevat askeleet ovat tärkeitä. Perjantaina julkaistun selvityksen mukaan globalisaation vauhti on nopeutumassa ja samalla muuttamassa radikaalisti muotoaan.

EK:n ja Boston Consulting Groupin toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että tavarakaupan kasvun sijaan jatkossa korostuvat palvelut, data ja digitalisaatio.

Global-luokan risteilyalukset ovat maailman suurimpia matkustajalaivoja. Kun sarjan ensimmäinen laiva valmistuu, se tulee olemaan suurin koskaan Saksassa rakennettu risteilyalus. Toinen laiva tulee olemaan noin 342 metriä pitkä, leveys on 46 metriä ja bruttovetoisuus noin 204 000 tonnia. Laivat on suunniteltu erityisesti Aasian markkinoille. Niihin mahtuu jopa 9 500 matkustajaa.


 

 

Deltamarinille ja Elomaticille miljoonien

laivasuunnittelutilaus

 

Saksassa rakennettava Global-risteilyalus on yksi maailman suurimmista.

 

Laivanrakennus
Havainnekuva aluksesta, jonka suunnittelusta turkulaiset yritykset Deltamarin ja Elomatic solmivat sopimukset.
Elomatic
 

Turkulaiset suunnittelutalot Elomatic ja Deltamarin ovat saaneet miljoonien eurojen laivasuunnittelutilauksen. Yritykset suunnittelevat maailman suurimpiin kuuluvan Global-luokan risteilylaivan hongkongilais-saksalaiselle MV Werfenille.

 

Tiedotteen mukaan tilauksen arvo on Elomaticille noin 17 miljoonaa euroa ja Deltamarinille noin 16,5 miljoonaa euroa.

 

Alus rakennetaan Wismarissa ja Rostockissa Saksassa. Sen suunnittelutyöt ovat jo käynnistyneet.

Suunnittelun lisäksi Elomatic ja Deltamarin tarjoavat myös rakentamisen ajaksi tukipalveluita telakoilla. Alus on toinen Global-luokkaa. Elomatic ja Deltamarin tekivät myös sarjan ensimmäisen laivan perus- ja valmistussuunnittelusta merkittävän osan.

*

Global-luokan risteilyalukset ovat maailman suurimpia matkustajalaivoja. Kun sarjan ensimmäinen laiva valmistuu, se tulee olemaan suurin koskaan Saksassa rakennettu risteilyalus. Toinen laiva tulee olemaan noin 342 metriä pitkä, leveys on 46 metriä ja bruttovetoisuus noin 204 000 tonnia.

Laivat on suunniteltu erityisesti Aasian markkinoille. Niihin mahtuu jopa 9 500 matkustajaa.

 


 

EU-vertailussa suomalaisten teollisuusyritysten suhdannearviot olivat syyskuussa jäsenmaiden keskitasolla. Luottamus oli vahvinta Ruotsissa ja Saksassa. Rakennusalalla, palvelualoilla sekä vähittäiskaupassa suomalaisten yritysten luottamus oli syyskuussa EU:n keskiarvon yläpuolella.

 

Vuosaaren satama Helsingissä 7. lokakuuta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton aloitettua laajennetun ylityö-ja vuoronvaihtokiellon. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Ekonomisti: Yritysten luottamuksen kasvu jo

kaukana takana

 

Yritysten tunnelmissa mitattiin lokakuussa hieman laskua kaikilla päätoimialoilla.

 

Yritysten luottamuksessa oli Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan pientä laskua lokakuussa, mutta suhdanteiden yleiskuva säilyi silti hyvänä. Luottamus laski hiukan teollisuudessa ja vähittäiskaupassa, mutta hieman enemmän rakentamisessa ja palveluissa.

Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä teollisuuden vahva luottamus ja paksut tilauskirjat olivat positiivisin yksityiskohta EK:n yrityskyselyssä.

– Kauppapolitiikan pomput maailmalla ja syksyn työriita Suomessa eivät ole suistaneet vientinäkymiä, ainakin toistaiseksi, hän arvioi tiedotteessaan.

 

Myös Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistn mielestä yritysten näkymät olivat lokakuussa kohtalaisen vahvat, vaikka yritysten tunnelmissa mitattiin laskua kaikilla päätoimialoilla.

– Yritysten luottamuksen pitkään jatkunut nousujakso on sekin jo kaukana takana. Viime kuukaudet on kuljettu sivusuuntaisessa liikkeessä tai loivassa laskussa, hän toteaa pankin tiedotteessa.

Teollisuuden luottamus pysyi EK:n jäsenkyselyssä lokakuussa lähes ennallaan. Luottamus oli myös edelleen vahvempaa kuin pitkälle ajalla keskimäärin.

 

Tilauskanta teollisuudessa oli lokakuussa vakaa, ja yritykset kuvasivat sitä keskimääräistä suuremmaksi. Lähikuukausien tuotanto-odotukset olivat edelleen hyvät, ja yrityksissä arvioitiin tuotannon kasvavan selvästi seuraavan kolmen kuukauden aikana. Tuotantokapasiteetti oli kokonaan käytössä 90 prosentilla vastaajista.

Appelqvist on hieman huolestunut kapasiteetin korkealle viritetystä käyttöasteesta. Toisaalta hän huomauttaa, että euroalueella ostopäällikköindeksit ovat heikentyneet selvästi. Hänen mukaansa on ehkä vain ajan kysymys, koska niiden heikentyminen alkaa näkyä konkreettisesti tilauksissa. EK:n kyselyn mukaan valmistuotevarastot kasvoivat lokakuussa.

Rakennusalan luottamus heikkeni jonkin verran lokakuussa, mutta oli edelleen selvästi tavanomaista vahvempaa. Tilauskantaa koskevat arviot heikkenivät hieman, ja tilauskannan kerrottiin laskeneen vähän alle normaalin. Lähikuukausien henkilöstöodotukset sen sijaan pysyivät myönteisinä.

 

Pitkää nousukautta eläneen rakentamisen suhdannebuumin hiipumista on Appelqvistin mukaan odoteltu yleisesti, mutta luottamus on yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella eikä kyse voi hänen mielestään olla mistään äkkipysähdyksestä.

– Jäähtyvä suhdanne on näkynyt jo jonkin aikaa uusien rakennuslupien kappalemäärän laskuna, mutta lupien laskun välittyminen työmaille tapahtuu pitkällä viipeellä ja toistaiseksi tilauskanta on vahva, hän muistuttaa.

EK:n mukaan palveluyritysten luottamus painui lähelle keskimääräistä pitkän ajan tasoaan. Suhdanteiden kerrottiin kohentuneen hieman viime kuukausien aikana. Myynti on kasvanut yleisesti. Myyntiodotukset seuraavalle kolmen kuukauden jaksolle olivat edelleen hyvät, vaikkakin hieman aiempaa varovaisemmat.

 

Vähittäiskaupan luottamus pysyi lokakuussa lähes ennallaan. Myynnin kasvun arvioitiin jatkuneen syksyn aikana, ja lähikuukausien myyntiodotukset olivat edelleen hyvät. Varastot supistuivat lokakuussa hieman, mutta ne ovat yleisesti tavanomaista suuremmat.

*

EU-vertailussa suomalaisten teollisuusyritysten suhdannearviot olivat syyskuussa jäsenmaiden keskitasolla. Luottamus oli vahvinta Ruotsissa ja Saksassa.
Rakennusalalla, palvelualoilla sekä vähittäiskaupassa suomalaisten yritysten luottamus oli syyskuussa EU:n keskiarvon yläpuolella.

 


 


 
 
Pääkirjoitus
 

Pörssi ennakoi usein suhdannekäännettä

 

26.10.2018 05:00 | Kauppalehti

 

 

Sijoittajat arvuuttelevat, onko kyse korjausliikkeestä vai pysyvämmästä käänteestä.

 

Osakekurssit ovat tulleet rymisten alas lokakuussa. Yhdysvalloissa nähtiin keskiviikkona yksi pahimmista laskupäivistä vuosiin, kun teknologiaosakkeet halpenivat yli 4,4 prosenttia. Aasian markkinat seurasivat perässä. Euroopan ja Suomen pörssit vetivät torstaina henkeä.

Yhdysvalloissa kurssilasku alkoi samoihin aikoihin, kun Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi tuoreimman talousennusteensa. IMF:n arvio maailmantalouden kasvusta synkentyi vain hitusen 3,7 prosenttiin, mutta IMF varoitti lisääntyneistä riskeistä. Niitä ovat muun muassa kauppasota, julkisen ja yksityisen sektorin velkaantuneisuus, populismin nousu ja kansainvälisen yhteistyön mureneminen. Pitkään jatkunut osakurssien nousu saattaa katketa äkisti ja jyrkästi, IMF varoitti.

Maailman talouksien kehitys on ollut tänä vuonna hyvin epätasaista. Yhdysvaltojen talous kasvaa yhä rivakkaa neljän prosentin vauhtia veronkevennysten ansiosta. Työttömyys on painunut 3,7 prosenttiin. Keskuspankki Fed on pyrkinyt irti elvyttävästä rahapolitiikasta nostamalla korkoa useaan otteeseen.

 

Euroopassa kasvu on ollut jo hidastumaan päin. Tällä viikolla julkaistu IHS Markitin ostopäälliköiden indeksi kertoi, että euroalueen talouskasvu on nyt hitainta kahteen vuoteen ja optimismi heikointa neljään vuoteen. Tunnelmia on latistanut Italian kiistely EU:n kanssa budjettirajoista sekä umpikujaan ajautuneet brexit-neuvottelut. Korot ovat yhä nollassa.

 

”Seuraavaan taantumaan on ­varauduttu heikosti. Pankki­sektori on paremmassa kunnossa kuin ­edellisen kriisin iskiessä, mutta valtiot ovat yhä velkaantuneita ja keskus­pankkien ­arsenaali käytetty.”

 

Kehittyvät taloudet ovat kärsineet vahvistuneesta dollarista, joka vaikeuttaa niiden kykyä selvitä veloistaan. Moni kehittyvä talous onkin joutunut turvautumaan IMF:n apuun, viimeksi Pakistan. Myös Argentiina ja Turkki ovat ajautuneet vaikeuksiin.

Kiinan talous kasvoi vielä kolmannella vuosineljänneksellä kohtuullista 6,5 prosentin vauhtia. Kiinalaisten velkaantuneisuus ja kauppasota kuitenkin hermostuttavat sijoittajia. Kiinassa osakekurssit ovat laskeneet alkuvuodesta jopa 20–30 prosenttia.

 

Kurssilaskun laukaisivat tällä viikolla yritysten odotettua huonommat tulokset. Myös kauppasodan vaikutukset alkavat näkyä. Yhtiöt ovat raportoineet tullien ja palkkojen nousun aiheuttamista kustannuspaineista.

Osakemarkkinoiden reaktio on luonnollinen siinä mielessä, että kurssinousu on jatkunut historiallisen pitkään. Nyt sijoittajat arvuuttelevat, onko kyse korjausliikkeestä vai pysyvämmästä käänteestä. Joka tapauksessa on syytä varautua siihen, että volatiliteetti markkinoilla jatkuu jonkin aikaa.

Perinteisesti pörssilasku on ennakoinut suhdannekäännettä. Näkymiä synkistää se, että seuraavaan taantumaan on varauduttu heikosti. Pankkisektori on paremmassa kunnossa kuin edellisen talouskriisin iskiessä, mutta valtiot ovat yhä velkaantuneita ja keskuspankkien arsenaali käytetty.

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

Orionin mukaan biosimilaarien käyttöönoton myötä hintataso voi laskea huomattavasti, ja saatava säästö voi olla useita tuhansia euroja potilasta kohden vuodessa. Suomessa Fimea on aktiivisesti kannustanut biosimilaarien käyttöön.


  

Orion tuo Suomeen myyntiarvoltaan

maailman myydyimmän lääkkeen

 

24.10.201812:45päivitetty 24.10.2018 12:49 | Kauppalehti

Toimitusjohtaja Timo LappalainenKUVA: KIMMO HAAPALA, ALMA TALENT ARKISTO
 
 

Orion ja yhdysvaltalainen Amgen ovat solmineet yhteistyösopimuksen Amgevita-valmisteen tuomisesta Suomen markkinoille.

 

Orion ryhtyy tuomaan ja myymään Suomessa Amgenin biologista lääkevalmistetta Amgevitaa, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Amgevita on adalimumabin alkuperäisvalmiste ja myyntiarvoltaan maailman sekä Suomen myydyin lääke, Orion kertoo. Sen vaikutus lääkekorvausmenoihin on merkittävä.

Lääke on biologinen, ja sitä käytetään kroonisten tulehduksellisten tautien kuten keskivaikeiden-vaikeiden reumatautien, tulehduksellisten suolistosairauksien sekä psoriasiksen hoidossa. Biosimilaarilääkkeet ovat tutkitusti hyvin samankaltaisia alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa.

 

"Arvostamme kovasti, että Amgen valitsi Orionin yhteistyökumppanikseen Suomessa", toteaa Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä .

Biologisten lääkkeiden teho tulehduksellisiin tauteihin on todettu jo 20 vuoden ajan. Yksi niiden laajempaa käyttöä rajoittanut tekijä on kuitenkin ollut niiden korkea hinta.

*

Orionin mukaan biosimilaarien käyttöönoton myötä hintataso voi laskea huomattavasti, ja saatava säästö voi olla useita tuhansia euroja potilasta kohden vuodessa. Suomessa Fimea on aktiivisesti kannustanut biosimilaarien käyttöön.

 

Orion on ollut eturintamassa tuomassa biosimilaarilääkkeitä Suomeen. Ensimmäinen Orionin kaupallistama biosimilaari on ollut sairaalakäytössä vuodesta 2013.

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

Basf valitsi tehtaan sijantipaikaksi Harjavallan, koska kaupungissa toimii Norilsk Nickelin nikkeli- ja kobolttijalostamo. Yhtiö käyttää tuotannossaan jalostamon tuotteita. Uusi tehdas rakennetaankin Nornickelin jalostamon läheisyyteen. Yhtiön tiedotteen mukaan tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen 300 000 täyssähköautoon.


  

Saksalaisyhtiöltä suurinvestointi Suomeen

rakentaa Harjavaltaan akkutehtaan

 

 

22.10.2018 10:44 | Kauppalehti


Basf ei julkista investoinnin suuruutta, mutta aiemmin yhtiö on kertonut sijoittavansa akkuteknologiaan 400 miljoonaa euroa. KUVA: RONALD WITTEK
 
 

Basfin akkutehtaan tulo Suomeen varmistui.

 

Saksalaisyhtiö Basf vahvisti maanantaiaamuna toteuttavansa suuren tehdasinvestoinnin Harjavaltaan. Yhtiö rakentaa sinne ensimmäisen akkumateriaaleja valmistavan tehtaansa.

Basf ei julkista investoinnin suuruutta, mutta aiemmin yhtiö on kertonut sijoittavansa akkuteknologiaan 400 miljoonaa euroa. Tällä rahalla yhtiö aikoo rakentaa tehtaita useampia kuin yhden.

 

Basf on jo käynnistänyt Harjavallassa akkumateriaalien koetuotannon. Uuden tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2020 loppupuolella. Yhtiön tiedotteen mukaan tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen 300 000 täyssähköautoon.

 

 

 

Siilasmaa painottaa kirjassa, että virheistä on otettava opiksi. "Ja jotta niistä voi oppia, niistä on voitava puhua", Risto Siilasmaa sanoo.


 
Nokia
 
 

Siilasmaa sättii Ollilaa toisessakin tuoreessa

kirjassa: Jatkuva suitsutus johtaa

ylimielisyyteen ja sokeuteen

 

   
 
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. KUVA: ZUMA WIRE
 
 

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa muistelee "vanhan Nokian" aikoja tuoreessa kirjassa.

 

Vanhan Nokian aika, eli Jorma Ollilan puheenjohtajakausi, on yrityskulttuuriltaan sellaista, että nykyinen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa haluaa tehdä siihen selvän pesäeron.

Siilasmaa puhuu Nokian toimintakulttuurista Anna Soraisen uudessa kirjassa Sori – johtaja ja julkisuus kriisissä. Kirjan on kustantanut Alma Talent, ja siinä käsitellään muun muassa viiden eri johtajan tarinoita johtamisen kriisien keskellä. Kauppalehti on myös osa Alma Talentia.

Yksi tarinoista kuuluu Risto Siilasmaalle, joka aloitti Nokian hallituksessa vuonna 2008, ja siirtyi Nokian hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2012.

 

Vielä vuonna 2008 Jorma Ollila toimi Nokian hallituksen puheenjohtajana.

Siilasmaa kuvaa tuota aikakautta Nokiaksi, jossa menestyksestä tuli myrkyllistä. Nokia sai medialta suitsutusta valtavasti, mikä aiheutti johdossa vaaran eksyä positiivisuuden pyörteeseen.

Kun joka suunnasta sataa pelkkää kehua, alkaa ihminen nopeasti uskoa siihen itsekin, mutta Siilasmaan mukaan ihminen ei voi enää sellaisessa tilanteessa olla mitenkään maailman paras.

 

Pikemminkin jatkuva suitsutus johtaa ylimielisyyteen, sokeuteen ja jopa välinpitämättömyyteen, Siilasmaa sanoo Soraisen kirjassa.

Kierre vie pahimmillaan siihen, että lopulta ihmiseltä loppuvat keinot käsitellä sitä, jos yhtiö ei ehkä onnistukaan jossain. Kun oma status ja yrityksen onnistumiset nivoutuvat kiinteäksi osaksi omaa persoonaa, alkaa ihminen kieltää huonoja uutisia.

 

”Aika äkkiä opitaan siihen, että huonoja uutisia ei kannata kertoa, ja sitten ohjataankin laivaa pimeydessä ilman tutkaa ja navigointilaitteistoja”, Siilasmaa sanoo kirjassa.

Siilasmaa kertoi aiemmin Talouselämän haastattelussa, ettei hän uskaltanut haastaa Jorma Ollilaa Nokian hallituksessa. Toisessa Talouselämän jutussa Siilasmaa sanoi Ollilan pyrkineen aktiivisesti estämäänSiilasmaan puheenjohtajuuden Nokian hallituksessa.

 

Siilasmaalle onkin ollut tärkeää viedä Nokiaa täysin eri suuntaan, kuin Ollila aikoinaan.

Siilasmaa kertoo Soraisen kirjassa muun muassa vihanneensa tapaa, jolla Nokia kohteli yhteistyökumppaneitaan. Siilasmaa on myös puhunut omahyväisestä Nokiasta ja sen johdosta, joka on kohdellut kumppaneitaan tylysti.

Siilasmaa painottaa kirjassa, että virheistä on otettava opiksi.

"Ja jotta niistä voi oppia, niistä on voitava puhua", Siilasmaa sanoo.

 


 

Metsäyhtiö kertoo tiedotteesaan, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selostuksen mukaan kasvihuonepäästöjen vähenemä on suuruudeltaan jopa 16 prosenttia Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Se vastaisi kolmen Helsingin kokoisen kaupungin tieliikennepäästöjä.


 

 

Selvitys: UPM:n jättimäinen biojalostamo

vähentäisi liikenteen päästöjä kolmen

Helsingin verran

 

UPM:n suunnitteleman suuren biojalostamon ympäristövaikutukset arvioitiin Kotkassa.

 

Biopolttoaineiden valmistus
UPM:n Lappeenrannan biojalostamo.
UPM:llä on biojalostamo Lappeenrannassa. Kotkaan suunnitellaan yhtiön toista biojalostamoa.Petri Lassheikki / Yle
 

Tästä on kyse

  • Metsäyhtiö UPM selvittää Suomen suurimman biojalostamon rakentamista Kotkaan.
  • Helmikuussa aloitettu biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty.
  • Selvityksen mukaan suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

Metsäyhtiö UPM selvittää suuren biojalostamon rakentamista Mussalon satamaan Kotkaan. Biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on nyt tehty.

Hankkeella on arvioitu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia, koska jätteiden ja tähteiden hyötykäyttö lisääntyisi. Kotkan biojalostamo käyttäisi raaka-aineena metsän hakkuutähteitä sekä Uruguayssa viljeltävää brassica carinataa, joka on ravinnoksi kelpaamaton öljykasvi.

Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät.

 

Metsäyhtiö kertoo tiedotteesaan, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selostuksen mukaan kasvihuonepäästöjen vähenemä on suuruudeltaan jopa 16 prosenttia Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Se vastaisi kolmen Helsingin kokoisen kaupungin tieliikennepäästöjä.

UPM Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin noin 500 000 tonnia kehittyneitä liikenteen polttoaineita, joita voitaisiin käyttää tieliikenteessä, laivaliikenteessä ja lentoliikenteessä.

 

Havainnekuva tontista Mussalon satamassa, jonka Kotkan kaupunki on varannut UPM:lle biojalostamoa varten.
HaminaKotka Satama Oy
 

Suomen suurin

Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan Suomen suurin, ja erittäin iso myös Euroopan mittakaavassa.

Sen vuosituotanto olisi viisinkertainen UPM:n jo olemassaolevaan Lappeenrannan biojalostamoon verrattuna.

Yhtiön mukaan tuotteilla voidaan korvata myös fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa.

Kotkan seudulle hanke toisi uusia työpaikkoja. Tontin vuokratulot kaupungille olisivat noin miljoona euroa vuodessa.

Toteutuessaan biojalostamon suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat selvityksen mukaan lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

– Lähellä on asuinalue, jonka kannalta maisema vähän muuttuu. Aikaisemmin siinä oli voimalaitos. Nyt maisema muuttuisi hieman toisenlaiseksi, UPM Biopolttoaineiden kehityksestä vastaava johtaja Petri Kukkonen sanoo.

 

30 hehtaarin tontti

UPM julkisti hankkeensa helmikuussa. Lopullisen rakentamispäätöksen UPM tekee aikaisintaan ensi vuonna.

Kotkan kaupunki varaa UPM:lle erittäin ison, noin 30 hehtaarin tontin. Biojalostamo tulisi Pohjolan Voiman käytöstä poistetun voimalaitoksen tilalle.

Ympäristövaikutusten arviointi on osa noin vuoden kestävää esisuunnitteluvaihetta.

Varsinainen vuokrasopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun YVA-selvitys on valmis ja muut esisopimuksessa määritellyt edellytykset ovat täyttyneet. YVA-prosessi kestää yleensä noin vuoden.

Viranomaisen loppupäätelmää nyt tehdystä YVA:sta odotetaan tammikuussa.

 


 

Suomen Pankista muistutetaan, että Yhdysvaltojen finanssipoliittinen elvytys siivittää talouskasvua, mutta lisää julkista velkaantuneisuutta ja paisuttaa vaihtotaseen vajetta. "Kiinan elvytykseen pohjautuva talouskasvu herättää huolta, onko kasvu kestävällä pohjalla."


 

 

Suomen ympärillä synkkenee:

"Noususuhdanteen nopein vaihe on ohitettu

useilla päätalousalueilla"

 

   

Suomen Pankin pääjohtaja
 Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn KUVA: ANTTI MANNERMAA
 
 

Suomen Pankki varoittaa, että tuontitullien korotukset voivat heikentää merkittävästi maailmantalouden kasvua.

 

"Noususuhdanteen nopein vaihe on ohitettu useilla päätalousalueilla", toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tänään julkistetussa Euro & Talous -lehdessä.

"Yhdysvaltojen korkotason nousu, pääoman ulosvirtaus kehittyvistä maista sekä huolet kauppasodasta ovat heijastuneet globaaleihin rahoitusmarkkinoihin viimeisen puolen vuoden aikana. Euroalueella Italian valtionlainojen korot ovat olleet korkeat poliittisen epävarmuuden kasvun vuoksi."

Rehnin mukaan euroalueen talouskasvu on hidastumassa noin kahden prosentin tuntumaan.

Tuoreessa Euro & Taloudessa arvioidaan, että luottamus talousnäkymiin on maailmassa yhä melko vahvaa. Erityisesti kauppapoliittiset jännitteet lisäävät kuitenkin riskiä, että talous kehittyy odotettua heikommin.

"Maailmantalouden kasvu hidastuu, jos protektionistiset toimet laajenevat ja epävarmuus lykkää investointeja. Tuontitullikorotukset heikentävät pahimmillaan merkittävästi maailmantalouden kasvua", Suomen Pankista varoitetaan.

"Kansainvälisten tuotantoketjujen monimutkaisuuden takia protektionistisilla toimilla voi olla arvaamattomia ja pitkäkestoisia seurauksia."

 

Suomen Pankista muistutetaan, että Yhdysvaltojen finanssipoliittinen elvytys siivittää talouskasvua, mutta lisää julkista velkaantuneisuutta ja paisuttaa vaihtotaseen vajetta.

"Kiinan elvytykseen pohjautuva talouskasvu herättää huolta, onko kasvu kestävällä pohjalla."

Euroalueen taloudellinen vire jatkuu Suomen Pankin mielestä vahvana, vaikka kasvu onkin hidastumasta viime vuoden poikkeuksellisen hyvästä vauhdista.

"Kevyt rahapolitiikka sekä hyvään suhdannetilanteeseen nähden melko kevyt finanssipolitiikka tukevat kasvua lähivuosina."

 


 

Niinistö on ollut asiassa napit vastakkain Aamulehden toimittajien Lauri Nurmen ja Mauri Mörttisen kanssa. He väittävät kirjassaan Sauli Niinistö -Mäntyniemen herra, että Niinistö olisi ilmaissut pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille Venäjä-suhteiden ja Fortumin miljardiomistusten vaarantuvan, ellei Fortum pelasta Fennovoimaa.


 

 

Presidentti Niinistö kirjassa: ”Painostin

Putinia, en Fortumia”

 

   

Presidentti Niinistö kirjassa: ”Painostin Putinia, en Fortumia”
KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo toimineensa energiayhtiö Fortumin viestinviejänä Venäjän suuntaan, ei päinvastoin.

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo painostaneensa presidenttiVladimir Putinia Fennovoiman ydinvoima-asiassa, ei energiayhtiö Fortumia.

Tänään julkistetussa Tuomo Yli-Huttulan kirjassa Presidentti ja porvarivaltaNiinistö torjuu jälleen väitteet, että hän olisi painostanut valtioenemmistöisen energiayhtiö Fortumin Fennovoiman ydinvoimalan osakkaaksi.

Hän kuitenkin myöntää keskustelleensa pariinkin otteeseen Fortumista ja Fennovoimasta Putinin kanssa. Kirjan mukaan Niinistö välitti 15. kesäkuuta 2015 Fortumin toivomuksesta viestin Putinille, että Fortum ei lähde mukaan Fennovoima-hankkeeseen, ellei se saa havittelemanssa vesivoimaa Venäjältä.

Tapio Kuulan pyynnöstä selvitin, että oliko siihen mitään poliittista estettä. Putin vastasi, ettei ole poliittista estettä ja se on näiden yhtiöiden välinen asia. Kerroin Fortumille, ettei ole poliittista estettä, mutta teidän pitää jatkaa itse asian hoitamista. Sitten Fortum yhdessä Rosatomin kanssa yritti ostaa vesivoimaloita Gazpromilta”, Niinistö kertoo kirjassa.

Niinistö sanoo, että Putin on Venäjällä poliittinen jarru ja siksi hän otti asian Putinin kanssa puheeksi, mutta vain Fortumin pyynnöstä.

Asia ei kuitenkaan edennyt ja Fortumin johto oli valitellut Niinistölle, etteivät he ole päässeet puheyhteyksiin Gazpromin pääjohtajan kanssa. Niinistö otti asian uudelleen esille, kun hän kuukauden päästä oli muissa merkeissä yhteydessä Putiniin.

 

”Sanoin, että Fortumin mukana olo (Fennovoimassa) on tärkeää, koska yhtiöllä on ydinvoimaosaamista, mutta ne edellyttävät näitä vesivoimaloita.”

Niinistön mukaan Putin oli vastannut, ettei hän pakota Gazpromia kauppoihin, yhtiöt jatkakoon neuvotteluita. Putin oli myös sanonut, ettei hän painosta Gazpromia alihintaisiin kauppoihin.

Niinistö sanoo, ettei hän tämän jälkeen ole ollut asian kanssa tekemisissä.

 

”Minä en ole painostanut mitenkään Fortumia. Ne tekstit, mitä latelin, ne olivat Putinin painostamista”, Niinistö sanoo kirjassa.

Fennovoima oli alunperin suomalaisen konsortion ja saksalaisen EON:n ydinvoimahanke. EON kuitenkin vetäytyi ja EONin paikan otti venäläisen Rosatomin tytäryhtiö.

Myös suomalaisia irtaantui hankkeesta ja se uhkasi kaataa koko projektin. Luvan ehtona oli, että Fennovoiman omistuksesta 60 prosenttia on suomalaisilla.

Alunperin Fortum kieltäytyi osallistumasta Fennovoimaan, mutta pyörsi sitten päätöksensä. Tämä laittoi liikkeelle huhut, että valtiovalta olisi painostanut Fortumia poliittisista syistä mukaan hankkeeseen.

Fennovoiman kotimainen omistus edellytti Fortumin mukana oloa. Muuten vaadittu enemmistö olisi jäänyt vajaaksi.

Niinistö on ollut asiassa napit vastakkain Aamulehden toimittajien Lauri Nurmen ja Mauri Mörttisen kanssa. He väittävät kirjassaan Sauli Niinistö -Mäntyniemen herra, että Niinistö olisi ilmaissut pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille Venäjä-suhteiden ja Fortumin miljardiomistusten vaarantuvan, ellei Fortum pelasta Fennovoimaa.

***

Fortumin edesmennyt toimitusjohtaja Tapio Kuula asetti 2014 vuoden lopulla Fortumin Fennovoima-osuuden ehdoksi sen, että venäläinen energiayhtiö  TGC-1 pilkotaan ja Fortum saa ostettua yhtiön suurimmalta osakkaalta Gazpromilta TGC:n vesivoiman.

 


 

Myös Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporen Insead-yliopiston professori Quy N. Huy tulivat Nokian murrosvuosiin keskittyvässä tutkimuksessaan muutama vuosi sitten tulokseen, jonka mukaan Nokian strategiset valinnat epäonnistuivat pitkälti siksi, ettei yhtiön hallitus huomioinut operatiivisen johdon ristiriitaisia tunteita riittävästi ja ajoissa. - Näkökulma: Igor Ansoffin loistava talousteoreettinen innovaatio oli pitkään ajassa käytetty keskeinen mittari 1950-luvulta alkaen. Markkinaosuus on suoraan verannollinen yrityksen kannattavuuteen - näin kiteytettynä! - Ollilan keskeisimman mittarin aika oli ohi, jo 1990-luvun lopulla, koska digitaalinen vallankumous, kolkutti jo hänen omaa oveaan Nokiassa! Time is Money. - KimsBlog


 

 

Jorma Ollilan raivokohtauksista on kirjoitettu

hyvin pitkään – KL kokosi 7 juttua vuosien

varrelta

 

   
 
Jorma Ollilan johtamistyyliin liitetty termi pelolla
 johtaminen saa vahvistusta hänen seuraajansa, Risto Siilasmaan tuoreessa kirjassa.
Jorma Ollilan johtamistyyliin liitetty termi pelolla johtaminen saa vahvistusta hänen seuraajansa, Risto Siilasmaan tuoreessa kirjassa.
 
 

Risto Siilasmaan, Nokian hallituksen puheenjohtajan avautuminen edeltäjänsä despoottimaisestakin johtamisesta ei ole uutta tietoa. Ollilaan on jo vuosia leimattu termi pelolla johtaminen.

 

"Kun Ollila aloittaa Nokian toimitusjohtajana tammikuussa 1992, ovet lävähtävät Eteläesplanadin pääkonttorilla sen verran kovaa, että sen kuulee. Meuhkaaminen alkaa heti: ´Jumalauta kun sinäkään et tee mitään, että moraali ja bisneksen kasvattaminen edistyisivät´", muisteli entinen Nokia-johtaja Tapio Hintikka Kauppalehti Option haastattelussa - jo vuonna 2012.

 

Sittemmin Jorma Ollilan johtamistyyliä on kritisoinut moni. Jotkut nimellään, suurin osa kuitenkin nimettömänä. Kauppalehden entisten toimittajien Merina Salmisen ja Pekka Nykäsen kirjoittamassa Operaatio Elop -kirjassa vuonna 2014 tilannetta kuvattiin näin:

”Minulle oli järkyttävää se, miten ajopuuna ja miten pitkään Nokia ajautui ajopuuna (matkapuhelinmarkkinoilla). Kaaos oli syvää ja laajaa.”

 

Vuonna 2010 Stephen Elopin aloittaessa yhtiön toimitusjohtajana myös Nokian hallitus oli Salmisen havaintojen mukaan turhautunut. Hallituksen puheenjohtajana toiminut entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila oli muun hallituksen varjona. Tarvittavat muutokset ja päätöksenteko yhtiön hallituksessa viivästyivät.

*

Myös Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporen Insead-yliopiston professori Quy N. Huy tulivat Nokian murrosvuosiin keskittyvässä tutkimuksessaan muutama vuosi sitten tulokseen, jonka mukaan Nokian strategiset valinnat epäonnistuivat pitkälti siksi, ettei yhtiön hallitus huomioinut operatiivisen johdon ristiriitaisia tunteita riittävästi ja ajoissa. *

 


 

 

Alma Talentiin kuuluvissa Kauppalehdessä ja Talouselämässä Ollilan johtamisesta on kirjoitettu ainakin seuraavissa artikkeleissa:

 

Jorma Ollila - "äkkipikainen, meuhkaava, pitkävihainen mies"

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jorma-ollila---akkipikainen-meuhkaava-pitkavihainen-mies/zCAUK2Ce

Jorma on vain helvetin fiksu mies

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jorma-on-vain-helvetin-fiksu-mies/a3WiaFrL

Tämä järkytti Nokia-kirjailijoita eniten: Kaaos oli syvää ja laajaa

https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-jarkytti-nokia-kirjailijoita-eniten-kaaos-oli-syvaa-ja-laajaa/1edcdc2e-1801-3fc0-8940-647063b9aca9

Anssi Vanjoki Digitodayssa: Tämä oli viimeinen naula Nokia-arkkuun

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaksi-asiaa-tuhosivat-nokian-pelkojohtaminen-ja-vaara-softavalinta/dfwYvrpD

Nokia uskalsi tehdä täyskäännöksen vasta, kun pelolla johtaminen loppui

https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nokia-uskalsi-tehda-tayskaannoksen-vasta-kun-pelolla-johtaminen-loppui/ca845428-c202-3e73-bd32-6d7a2a59a96c

Tutkija: Pelko ei selitä Nokian alamäkeä

https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkija-pelko-ei-selita-nokian-alamakea/2b73d232-31f7-3475-b777-838598b8bfed

Mikä Nokiassa meni vikaa? Kirja-arvio ja jälkilöylyt

https://blog.kauppalehti.fi/80-plus-paivassa-osakesijoittajaksi/mika-nokiassa-meni-vikaan-kirja-arvio-ja-jalkiloylyt

 


 

Näkökulma: Jo 2000-luvun alussa pienessä Suomessa, vielä pienemmässä teknologia Otaniemessä Espoossa, nämä Ollilan "johtamis syndroomat" tunnettiin yleisesti jo Nokian ulkopuolella! Pelolla johtaminen oli todellisuutta, ja asioita tuotekehitettiin markkinaosuusprosenttien kautta - peräpeilistä! Kilpailijaseuranta signaaleista puhuminen oli organisaatiohäiriköintiä, ja siitä oli myös seurauksia...... - Yhteys henkilöstöön oli etenkin myöhemmin, täysin eristäytynyttä ylimielisyyden ja aroganssin kautta. Leading by Walking around johtamisesta, olivat jo vuodet jääneet taakse! Sääli upeata firmaa, upeassa maassa. - KimsBlog. Aikalainen Espoossa.


  

 

HS: Jorma Ollilan luoma pelon ilmapiiri oli

yksi syy Nokian puhelinbisneksen

romahdukseen, sanoo Risto Siilasmaa

 

Nokian hallituksen nykyinen puheenjohtaja arvostelee voimakkaasti edeltäjänsä johtamistapaa

 

Nokia Oyj  | Yle
Stephen Elop (vas.), Jorma Ollila (kesk.) ja Risto Siilasmaa kuvattuna Nokian vuotuisessa kokouksessa Helsingissä toukokuussa 2012.
Jorma Ollila (kesk.) väistyi Nokian hallituksen puheenjohtajan paikalta toukokuussa 2012 ja tilalle tuli Risto Siilasmaa (oik.). Yhtiökokouksessa heidän vieressään istui Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop.Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
 
 

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa arvostelee uudessa kirjassaan voimakkaasti edeltäjänsä Jorma Ollilan johtamistapaa Nokian hallituksessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun). Siilasmaa on antanut aiheesta lehdelle haastattelun.

 

Siilasmaa aloitti Nokian hallituksessa vuonna 2008, jolloin Jorma Ollila toimi hallituksen puheenjohtajana. Siilasmaan mukaan Ollila piti toistuvilla raivokohtauksilla yllä pelon ilmapiiriä, jota Siilasmaa pitää yhtenä syynä puhelinliiketoiminnan romahdukseen.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja sanoo haastattelussa, että kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeiden kysymysten esittäjä leimattiin riidanhaastajaksi.

 

Raivokohtaukset sattuivat Siilasmaan mukaan kahdenkeskisissä tapaamisissa tai puhelimessa, harvemmin kokouksissa tai useamman ihmisen ollessa paikalla.

– Oli todella surullista havaita Jorman sitoneen identiteettinsä yhtiön menestykseen niin vahvasti, että kaikki kritiikki yhtiötä kohtaan osui suoraan häneen. Siksi keskustelu uusista vaihtoehdoista tai näköpiirissä olevista tulevaisuuden ongelmista oli vaikeaa tai mahdotonta, Siilasmaa sanoo haastattelussa.

 

Ollila: Väitteet kärjistettyjä tai paikkansapitämättömiä

Jorma Ollila kommentoi Siilasmaan puheita Helsingin Sanomille(siirryt toiseen palveluun) sanomalla, että ne ovat kärjistettyjä tai eivät pidä paikkaansa. Hän kertoo ilmoittaneensa, että hän lähtee Nokiasta 55-vuotiaana. Ollila täytti 55 vuotta vuonna 2005.

– En ole koskaan kokenut, että identiteettini olisi jotenkin sidottu Nokiaan tai minä olisin jollain kummallisella tavalla yhtä kuin Nokia. Hallitus kuitenkin vuonna 2006 maanitteli minut jatkamaan puheenjohtajana ja määritteli tehtäväkseni auttaa Olli-Pekka Kallasvuota saamaan asiat hallintaansa. Mutta kiistaton operatiivinen vastuu oli hänellä, Ollila sanoo.

*

Ollila kommentoi Siilasmaan väitteitä pelon ilmapiiristä sanomalla, että Nokiassa kukaan ei ole repinyt hiuksia päästään eikä todennut, että työskentely hänen kanssaan olisi mahdotonta. Ollilan mukaan hän on vuodesta 1992 saakka käynyt operatiivisen johdon kanssa yleensä kahdesti vuodessa keskustelun henkilösuhteista.

– Suorat puheeni ja temperamenttini ovat olleet hyvin tiedossa, ja niistä on keskusteltu avoimesti, mikä on aina kuulunut Nokian kulttuuriin.

 


 

Tärkein uraoppini: ”Sanotaan, että ­Mannerheim oli vaativin johtaja juuri itseään kohtaan. Tämän ohjeen olen pitänyt mielessäni ja omissakin tavoissani. Esimerkillinen ja innostava toimitus­johtaja myös tuntee itsensä. Se on ­johtamisen perusta.” - Jarno Limnell

 

Jarno Limnell

 

Jarno Limnell

 

Jarno Limnéll on saanut tärkeimmän

uraoppinsa Mannerheimilta

 

Tosiboxin uusi toimitusjohtaja haluaa rekrytoida yhtiöön lisää huippuosaajia.

 

Kuka: Tosiboxin uusi toimitusjohtaja. Tosibox on tunnettu etäyhteyksien ratkaisuista, ja yritys toimii globaalisti.

Syntynyt: Helsingissä vuonna 1973

Koulutus: Sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri, upseeri (majuri evp.)

Entinen työ: Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy

Miksi vaihdoin: ”Tosibox on tällä hetkellä erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa, ja sen tuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Kasvutavoitteet ovat kovat ja kunnianhimoiset, mutta uskon, että pystyn yhdessä henkilö­kunnan kanssa tekemään Tosiboxista merkittävän menestystarinan. Olemme juuri päivittäneet strategian, ja sen toteuttaminen alkaa syyskuussa. Uuden työni ohella jatkan edelleen Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorina.”

Tavoitteeni: ”Yksi keskeisimmistä kehityskohteistani on kasvun edellytysten luominen. Se tarkoittaa, että meidän pitää esimerkiksi pystyä rekrytoimaan lisää huippuosaajia.”

 

 


 

Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.


 

 

Satamien kilpailussa isot panokset –

tulevaisuutta varmistellaan kymmenien

miljoonien investoinneilla

 

Kilpailu Suomen satamien kesken kiihtyy. Oulussa ja Kokkolassa ruopataan syväväyliä ja Liikenneviraston suunnittelupöydillä odottelevat vuoroaan myös Helsingin Vuosaaren ja Kemin Ajoksen väylähankkeet.

 

Satamat
Quest for Adventure kiinnittyi Ouluun 28. toukokuuta 2012
Yle / Risto Degerman
 

Tästä on kyse

  • Satamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.
  • Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.
  • Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

 

Satamien kilpailu kiihtyy

Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

 

Hollantilainen Fernad de Magalhaes ruoppaaja Oulun satama-altaalla syksyllä 2018.
Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

 

Väylillle isompia aluksia

Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

– Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

– Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

– Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

.

Kokkolan jokasään
 satama. Kuva Kokkolan sataman mediapankki.
Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama
 

Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

– Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

 

Kilpailu leviää myös rajojen yli

Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

– Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

– Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

 

Toimitusjohtaja Marko Mykkänen Oulun Oritkarin sataman laajennustyömaalla
 2018.
Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle
 

Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

– Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

 

Ei vielä pudotuspeliä

Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

– Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta(siirryt toiseen palveluun) (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

 

Satamanostureita aamun koitteessa Vuosaaren satamassa.
Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

 

 


 

Suomi olisi hyvä maa lento-, juna-, maantie- ja laivaliikenteen keskittymälle, sillä Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan. Trafista kerrotaan Lännen Medialle, että asiasta on jo käyty Kiinan kanssa keskusteluja.


 

 

Lännen Media: Suomesta puuhataan Aasian ja

Euroopan tavaraliikenteen keskusta

 

Lännen Median mukaan hanketta puoltaa muun muassa se, että Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan.

 

Liikenne ja kuljetus
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.Sakari Saksa / Yle

Etelä-Suomesta puuhataan uutta tavaroiden kauttakulkupistettä Aasian ja Euroopan välille, kirjoittaa Lännen Media.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan lännen ja idän välisen kaupan tavarakuljetuksen tehostamista koskeva esiselvitys on valmistunut kesän lopulla.

 

Julkiselta sektorilta hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Viestintävirasto, Suomen kasvukäytävä, Pohjoinen Kasvuvyöhyke, Etelä-Karjalan liitto ja Tulli sekä kaupungeista Tampere, Vantaa ja Turku. Yrityksistä hankkeessa mukana ovat Vediafi, VTT, Nokia, Infotripla, Dynniq, Indagon ja YTL.

 


 

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Aalto-yliopiston kyselytutkimuksessa 37 prosenttia vastaajista arvioi turvallisuustilanteen heikentyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Hieman alle puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että tilanne pysyy ennallaan. Turvallisuuden parantumista odotti vähemmistö vastaajista. Eniten vastaajia huolestutti kansainvälinen tilanne.


 

 

Venäjä huolestuttaa yrityksiä, mutta Suomi

koetaan turvalliseksi paikaksi harjoittaa

liiketoimintaa

 

   

Venäjä huolestuttaa
 yrityksiä, mutta Suomi koetaan turvalliseksi paikaksi harjoittaa liiketoimintaa

Suomalaisyritykset pitävät kansainvälistä turvallisuuspoliittista tilannetta suurimpana turvallisuusuhkana.

 

 

 

Yritysten mielestä Suomen turvallisuustilanne on tällä hetkellä hyvällä tolalla, mutta moni pelkää tilanteen heikkenevän. 

”Monessa vastauksessa viitattiin Venäjän toimintaan ja tilanteeseen. Toisaalta myös kauppasota on heijastunut vastauksiin”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mika Susi, joka yhdessä professori Jarno Limnéllin kanssa toteutti tutkimuksen.

 

Toiseksi eniten yritykset olivat huolissaan maahanmuuton ja kotouttamispolitiikan onnistumisesta.

”Maahantulijoita ei päästetä työhön nopeasti, vaan muodollisuuksiin käytetään jopa yli vuosi. Tämä mahdollistaa syrjäytymisen, turhautumisen ja muodostaa radikalisoitumisriskin”, kommentoi yksi vastaaja.

 

Kolmanneksi eniten yrityspäättäjiä huolestutti kyberturvallisuus. Vastaajat olivat huolissaan viranomaisten kyvystä torjua kyberuhkia.

Uhkista huolimatta yritykset kokivat Suomen turvalliseksi paikaksi harjoittaa liiketoimintaa – jopa niin, että turvallisuus tuo Suomelle kilpailuetua. Yritysten mielestä Suomen turvallisuus lisää luottamusta yrityksiä kohtaan. Se auttaa markkinoinnissa ja rekrytoinnissa.

”Suomen turvallisuustilanteen ylläpito on meille matkailualalla ehdottomasti tärkein kilpailuvaltti”, sanoi yksi vastaaja.

Yritysten luottamus suomalaisiin viranomaisiin on kyselyn perusteella vahva. Myönteisenä pidettiin myös lainsäädäntöä, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

 

Turvallisuus on yrityksille tärkeä

Suomi: 95 prosenttia vastaajista piti Suomea hyvänä sijaintipaikkana turvallisuuden näkökulmasta.

Uhkat: 37 prosenttia arvioi Suomen turvallisuustilanteen heikentyvän seuraavan viiden vuoden aikana.

Kilpailuetu: 48 prosenttia koki saaneensa Suomen turvallisuudesta kilpailullista hyötyä.

Oma yritys: 86 prosenttia arvioi yrityksensä turvallisuuden tilan hyväksi tai erinomaiseksi.

Tutkimus: Kyselytutkimus toteutettiin viime keväänä, ja siihen vastasi lähes 300 yrityspäättäjää.

Pyyhkeitä tuli viranomaisten resurssien kohdentamisesta. Erityisesti poliisien palveluiden saatavuudesta kannettiin huolta. Yritykset olivat tyytymättömiä myös rikostuomioiden alhaisuuteen.

”Viranomaiset ovat voimattomia kaupoissa tapahtuvia rikoksia vastaan. Rangaistukset tai niiden puute eivät vastaa millään tavalla rikollisten aiheuttamaan fyysiseen tai henkiseen uhkaan”, sanoi yksi.

Useimmat vastaajat katsoivat oman yrityksen turvallisuuden olevan hyvässä kunnossa. Yritysten varautumisessa turvallisuusriskeihin on kuitenkin suuria eroja.

”Nykyään on vaikea tunnistaa, mistä kaikesta on riippuvainen. Esimerkiksi perusinfrastruktuurin toiminta on iso kysymys. Yrityksillä on aika vähän mahdollisuuksia yksin vaikuttaa siihen, tuleeko töpselistä sähköä tai toimiiko tietoliikenne”, Susi kuvaa.

Turvallisuus voi vaikuttaa myös yrityksen maineeseen.

”Turvallisuudesta ei välttämättä positiivisia uutisia nähdä, vaan negatiiviset asiat nousevat esiin. Se voi heijastua pahimmillaan yrityksen arvostukseen ja brändiin”, Susi sanoo.


 

 

Teknologiateollisuuden uusi toimitusjohtaja

muistuttaa Suomen bkt-kasvun olevan 8 %

jäljessä: ”Ennen kuin pää on pinnalla, ei

kannata vetää henkeä”

 

   

Ei pelkkää
 tietotaitoa. ”Kun puhutaan osaamisen kehittämisestä, se tarkoittaa myös yhteistyötaitojen ja johtamisen kehittämistä”, Jaakko Hirvola sanoo.
Ei pelkkää tietotaitoa. ”Kun puhutaan osaamisen kehittämisestä, se tarkoittaa myös yhteistyötaitojen ja johtamisen kehittämistä”, Jaakko Hirvola sanoo. KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ajaa ensisijaisesti Suomen etua ja kantaa huolta suomalaisesta osaamisesta.

 

Jaakko Hirvola aloitti virallisesti pestissään Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana heinäkuun alussa. Lomien vuoksi työviikkoja on kuitenkin kertynyt vasta muutama.

”Työpöytä alkaa jo tuntua tutulta”, Hirvola naurahtaa.

Aiemmin konsulttiyhtiö EY:n Suomen-toimintoja johtanut Hirvola on aloittanut urakkansa samaan tapaan kuin moni muu uudessa työpaikassa aloittava, perehdytyksellä.

”Olen tosin itse saanut tehdä itselleni perehdytysohjelman. Koetan kiertää jäsenyrityksiä ahkerasti, useampia per viikko. Samalla yritän saada koko henkilökuntani tutuksi. Olen noin 60 henkilöä ehtinyt tavata, ja tarkoituksena on istua jokaisen kanssa alas”, Hirvola sanoo.

Konsulttimaailmasta mukaan on tarttunut alan yrityskentän laaja tuntemus. Hirvola laskee edukseen myös monipuolisen kokemuksensa muutoksen johtamisessa.

”Keskeistä on, miten ihmiset saadaan mukaan ja hyvään yhteistyöhön, mukaan lukien tietysti sidosryhmät. Nämä ovat minulle tuttuja juttuja.”

 

Uudempaa ovat sen sijaan edunvalvonta ja lobbaaminen.

”Minulla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta puuttua asioihin, jotka koskevat toimintaympäristöä yrityksen ympärillä. Poliittinen vaikuttamistyö ja poliitikkojen tapaaminen on uutta, mutta olen päässyt siinä jo muutamassa viikossa hyvään alkuun”, Hirvola sanoo.

Hirvola jopa hieman karsastaa edunvalvonta-sanaa.

*

Jaakko Hirvola

Ikä: 58

Koulutus: Diplomi-insinööri.

Perhe: Puoliso, viisi lasta, joista neljä aikuisia, yksi lapsenlapsi.

Harrastukset: Triathlon, viulunsoitto

 

Ura

1.7.2018– Teknologiateollisuus ry, toimitusjohtaja

2006–2018 EY Suomi, partner, toimitusjohtaja

2005–2006 Affecto, maajohtaja

1992–2005 Capgemini (Espoo, Pariisi), konsultti, johtaja, vice president

1988–1992 Grapple, järjestelmäsuunnittelija, projektipäällikkö

1985–1988 Alcatel, ohjelmistosuunnittelija

 

”Vaikuttajaorganisaatio on termi, jota haluaisin käyttää. Edunvalvonnalla on välillä vähän vastakkainasettelun leima, ja sitä haluaisin välttää.”

Työmarkkinapöydissä vastakkainasettelu on kuitenkin ajoittain kiivasta, ja julkisuudessa sapeleita kalistellaan kärkevillä kannanotoilla. Tämäkään työsarka ei Hirvolaa hirvitä.

”Siinä mielessä olen huojentunut, että minulla on siihen paras mahdollinen aisapari Minna Helle.”

Teknologiateollisuus rekrytoi keväällä aiemmin valtakunnansovittelijana toimineen Helteen työmarkkinajohtajaksi.

Hirvola haluaakin vaikuttajaorganisaationsa kanssa katsoa ensisijaisesti Suomen pitkäaikaista etua, ja vasta sen jälkeen jäsenyritysten toimintaympäristöä.

 

”Se on motivoiva visio kaikille.”

Hirvola muistuttaa, että viimeaikaisesta noususuhdanteesta huolimatta Suomen bkt-kasvu on vuosikymmenen aikana jäänyt kahdeksan prosenttia jälkeen muista euromaista.

”Jos olemme aiemmin olleet uppoamassa, nyt olemme nousemassa kohti pintaa. Ennen kuin pää todella on pinnalla, ei kuitenkaan kannata vetää henkeä.”

Pääsy takaisin kasvu-uralle tapahtuu pitämällä huolta kansallisista valttikorteista.

”Mailla on erilaisia tapoja kilpailla. Joillain on halpa hintataso, toisilla on ylivoimaiset luonnonvarat. Suomella ei oikein ole kumpaakaan. Jäljelle jää osaaminen, ja siinä me olemme samassa kisassa maailman parhaiden osaamiskeskusten kanssa, puhutaan sitten Piilaaksosta tai Aasian nousevista keskuksista. Jos pidämme huolta huippuosaamisesta, niin sillä varmasti pärjätään.”

 


 

Esityksen mukaan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä parannetaan ja ympäristön tilaan sekä uusiutuvan energian käyttöön investoidaan. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 290,7 miljoonaa euroa ja viherryttämistukeen 157,5 miljoonaa euroa.

  


LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin

esitetään 636 miljoonaa

 

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Valtiovarainministeriö esittää, että ensi vuoden talousarviossa biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueelle kohdennetaan määrärahoja yhteensä 636 miljoonaa euroa. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala tukee myös luonnonvara- ja biotalouden sekä metsien monimuotoisen käytön ja hoidon edistämistä. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan yhteensä 9,8 miljoonaa euroa.

Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan 4,6 miljoonalla eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 miljoonaa euroa.

Yhteensä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa 2,54 miljardia euroa, missä on vähennystä tämän vuoden budjetista 66 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia.

 


 

STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.


 
Kilpailu
 

Björn Wahlroos huolissaan aivovuodosta:

Äärimmilleen viety tasapäisyys ei ole

kansallinen voimavara

 

   

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.
 Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia.
Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen. Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia. KUVA: TIMO PYLVÄNÄINEN
 
 

Björn Wahlroos tylyttää Suomen verojärjestelmää Finanssialan podcastissa.

 

Suomalainen osaaminen karkaa ulkomaille, koska Suomessa ei ole riittävästi houkuttelevia tekijöitä, uskoo Björn Wahlroos. Hän puhuu asiasta Finanssialan podcastissa, jossa häntä haastattelevat lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat, juuri lukionsa päättäneet Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen.

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.

"Olen itsekin huolestunut siitä. Sehän ei ole kokonaan huono asia, mutta kysymys pitäisi olla, miksi nuoret eivät palaa takaisin opiskelujen jälkeen", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että monen muun maan tavoin Suomella ei ole sitä etua, että ilmasto houkuttelisi ketään. Hallituskaan ei varsinaisesti ole auttanut asiaa eikä yrittänyt parantaa houkuttelevuutta.

"Suomalainen verotus kaikkein tylyin Euroopassa siinä mielessä, miten se käsittelee yrittäjiä", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että useissa maissa, muissakin kuin veroparatiiseissa, on tehty standardiverotukseen poikkeuksia. Niillä tavoitellaan päämääriä, joilla edistetään sellaisia järjestelmiä, joista on puutetta.

 

Monessa muussakin maassa vallitsee huoli pääoman virtaamisesta ulos.

"Keskeistä on se, että kaikki muut paitsi Suomi tekevät jotain sen eteen", Wahlroos sanoo.

 

Aivovuoto kuitenkin pientä

Moni jakaa Wahlroosin huolen, mutta huoli on tilastotiedon mukaista aivovuotoa suurempaa.

Akavan jäsenkyselyssä selvitettiin nuorten ulkomaille muuttohalukkutta. Kyselyn mukaan jopa 57 prosenttia alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista nuorista on harkinnut muuttoa ulkomaille (KL 15.6.).

Tilastotieto antaa kuitenkin hyvin vähän tukea väitteille merkittävästä aivovuodosta(KL 19.6.).

Akava Worksin keväällä julkistaman ­selvityksen mukaan korkeakoulutettujen ­maastamuuttajien absoluuttinen määrä on toki kasvanut ­vuodesta 2005 lähtien. Maastamuuttajien osuus korkeakoulutetuista on kuitenkin jopa laskenut, sillä korkeakoulutettujen kokonaismäärä on vuosikymmenessä noussut yli 50 prosentilla.

Vuonna 2016 vain 0,41 prosenttia korkeakoulutetuista muutti pois Suomesta. Merkkejä ­vakavasta aivovuodosta ei siis ole havaittavissa, kuten selvityksessäkin todetaan.

 


 

 

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

 
 
 
 

Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi

kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin

 

 
 
 

Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

 

Ayn Rand (1905–1982)

Kuka: Kirjailija ja filosofi. Venäjänjuutalainen Alisa Rozenbaum. Muutti nimensä Yhdysvalloissa Ayn Randiksi.

Syntynyt: 2. helmikuuta 1905 Pietarissa

Kuollut: 6. maaliskuuta 1982 New Yorkissa

Elämäntyö: Muokkasi ideaa Amerikasta. Randin oppisuunta korostaa todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalismin merkitystä.

Pääteos: Atlas Shrugged eli Kun maailma järkkyi. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta. Suomi on 29. kieli, jolle teos on käännetty.

Kapitalismin suurteos Atlas Shrugged ilmestyy 24. marraskuuta viimein suomeksi. Kirja on saanut nimen Kun maailma järkkyi.

Alkuteos ilmestyi vuonna 1957, mutta Ayn Rand osallistuu keskusteluun edelleen: länsimaisessa yhteiskunnassa ja nykyajassa on yhä tendenssejä ja rakenteita, joiden pohtiminen on tärkeää.


 

 

 

”Kirjassa pohditaan valtio-ohjausta, maailman talouden rajoitteita, yrittämisen vaikeutta, jakamista, moraalia… ihan oikeita ongelmia”, sanoo kääntäjä, valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Kirjan aiempaa kääntämistä on jarruttanut 60 vuoden ajan teoksen mahdoton koko, ei sen merkitys. Kustantajat eivät ole löytäneet 1 521-sivuisen teoksen julkaisemiselle kannattavaa pohjaa.

Vaikeaa se on ollut nytkin. Iivonen kertoo, että Minerva ei ollut ensimmäinen kustannustalo, joka on hanketta miettinyt. Minervallakin oli vaikeutensa, sillä Ayn Randin oikeuksia valvova säätiö on hyvin tarkka randilaisuuden vaalija.

”Käänsin tästä 40 prosenttia jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten hanke pysähtyi ensimmäisen kerran. Aloitin työn uudestaan vuonna 2014. Pari viime vuotta on pitänyt kiirettä. Kun kirja oli vielä alkutekijöissään, tuntui siltä, että olen hölmö, kun käännän suomeksi kirjoja, jotka haluan itse lukea.”

Iivonen pelkää, että kirjaa runtataan sitä lukematta. ”Vaikka emme tiedä Randista kunnolla mitään, olemme sitä mieltä, että häntä pitää vastustaa.”

Kirjan kääntäjä. Jyrki Iivonen uskoo, että Amerikkaa voi ymmärtää vasta kun tuntee randilaista ajattelua. KUVA: LAURA VESA
 
 

Jyrki Iivonen, 67

Kuka: Tutkija ja kääntäjä

Syntynyt: 21. heinäkuuta 1950 Karstulassa

Koulutus: Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto 1990

Työura: Tutki Neuvostoliittoa jo 1980-luvulla, työskenteli vuoden 1994 jälkeen puolustusministeriössä mm. viestintäjohtajana sekä neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Washingtonissa.

Käännöstyöt: Friedrich August Hayekin Tie orjuuteen (suomeksi 1994), Adam Mickiewiczin Puolan kansan aikakirjat (suomeksi 1998), Ursula K. Le Guinin science fiction -tuotantoa toistaiseksi kahdeksan kirjan verran.

Elämänviisaus: ”Moni, joka on yrittänyt valaista, on päätynyt lyhtypylvääseen” – Stanisław Jerzy Lec.

 

Ayn Rand loi kirjallaan kokonaisen aatesuunnan, jonka perusasioita ovat itsekkyyden etiikka ja yltiökapitalismi. Hän puolustaa amerikkalaista unelmaa jopa niin, että voittoa pitää tavoitella niidenkin, jotka eivät koskaan voita mitään. Randin maailmassa valtion tehtävä on huolehtia vain valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kaikki muu jää markkinoille.

 

Amerikkalaisista vaikuttajista Randin teoksiin ovat viitanneet Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden toinen afroamerikkalainen jäsen Clarence Thomas, ex-ulkoministeri ja -presidenttiehdokas Hillary Clinton, baseball-tähti Cal Ripken ja näyttelijä Jim Carrey. Randin ajattelun pohjalta syntyi myös Paul Ankan Frank Sinatralle sanoittama ikimuistoinen laulu My Way.

 

Björn Wahlroos on nostanut taannoin Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman. Hekin ovat ainakin jonkin sortin randilaisia. Wahlroos on ollut edistämässä kirjan suomentamista.

”Kun maailma järkkyi on tärkeä kirja, ollaanpa siitä mitä mieltä tahansa. Se on laajasti luettu ja laajasti levinnyt. Oli ihmeellistä, että sitä ei ollut saatavissa kielellämme”, pohtii Wahlroos. ”Nyt Suomi liittyy tältäkin osin länsimaisen kulttuurin piiriin.”

Ihailijoiden nimet ovat Randin kohdalla erikoista luettavaa siksikin, että Atlas luokitellaan tieteiskirjallisuudeksi. Lajityyppi ei Randin kirjoittajauran aikana täyttänyt romaanitaiteen mittaa.

”Kirjassa on oikeasti neljä genreä. Se on tieteiskirjallisuutta ja tulevaisuus­skenaario. Se on Amerikan juutalaista kirjallisuutta. Se on naiskuvansa ja kirjailijan sukupuolen takia naiskirjallisuutta. Lisäksi se on poliittista kirjallisuutta.”

Jyrki Iivonen kertoo, että kun vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto ja maan suurin kirjakerho Book of the Month kysyivät lukijoilta, mitkä heidän lukemistaan kirjoista ovat vaikuttaneet syvällisimmin heidän elämäänsä, Raamattu voitti. Toiseksi eniten mainintoja sai Kun maailma järkkyi. Vuonna 1992 taas New Yorkin kaupunginkirjasto julkaisi 175 teoksen luettelon otsikolla Vuosisatamme kirjat. Siellä Randin teos esiintyi James Joycen Odysseuksen ja Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan rinnalla.

Ayn Rand, alkujaan Alisa Rozenbaum syntyi Pietarissa 1905. Hänen isänsä oli juutalainen rohdoskauppias Zinovi Zazharovitš Rozenbaum. Varakas perhe menetti vuoden 1917 vallankumouksessa omaisuutensa. Neuvostovaltion synty oli juutalaisperheelle suuri kärsimys.

Alisa opiskeli vuosina 1921–1926 Pietarin yliopistossa kieliä, arkkitehtuuria ja elokuvataidetta. Hän oli erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta teknologiasta.

Hänen elämänsä muuttui vuonna 1925, kun Rozenbaumit saivat kirjeen yli 35 vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin muuttaneilta sukulaisiltaan. Port­noin perhe oli saanut Rozenbaumeilta apua paetessaan 1880-luvulla ulkomaille. He halusivat nyt kiittää saamastaan avusta ja kutsuivat Rozenbaumit luokseen Chicagoon. Vain Alisa lähti.

Alisa Rozenbaum oli vuonna 1926, vain 21-vuotiaana, miettinyt pitkälle oman maailmankuvansa peruspilarit. Bolševismin, kommunismin ja kollektivismin vastustaminen olivat keskeisiä kulmakiviä. Neuvosto-Venäjä näyttäytyi hänelle kaiken pahuuden ja rappeutuneisuuden tyyssijana. Yhdysvallat oli hänelle kaiken myönteisen ja edistyksellisen vertauskuva. Pääsy unelmien maahan oli hänelle toiveiden täyttymys.

Hän muutti nimensä. Ayn-etunimen uskottiin olevan peräisin suomalaiselta naiskirjailijalta, Aino Kallakselta. Iivonen arvelee, että nimi on peräisin tavalliselta suomalaiselta Ainolta. Tuon nimisiä suomalaisia oli Pietarin alueella palvelustyttöinä. Rozenbaumeilla saattoi olla oma Ainonsa.

Vuonna 1926 Ayn Rand matkusti Chicagon kautta Hollywoodiin. Hän aloitti uransa RKO-elokuvayhtiön vaatteistonhoitajana ja tutustui suureen elokuvaohjaajaan Cecil B. DeMilleen. Tämä järjesti töitä. Rand tapasi studioilla pieniä sivuosia esittäneen Frank O’Connorin, josta vuonna 1929 tuli hänen puolisonsa. Avioliitto kesti läpi elämän.

 


 

Hankkeen edistäjä. Björn Wahlroosin mielestä Rand vie suomalaisia länsimaisen ajattelun ääreen. KUVA: BLOOMBERG NEWS
 

Iivonen kertoo, että Rand kirjoitti alusta lähtien sitkeästi vain englannin kielellä. Rand alkoi kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuivat vallankumouksen jälkeiseen Pietariin. Kun teos We the Living (”me elävät”) vuonna 1936 vihdoin ilmestyi, sillä oli vahva omaelämäkerrallinen leima. Teoksen saama vastaanotto oli murskaava. Kirjaa pidettiin Venäjän yhteiskunnallista todellisuutta vääristelevänä.

Randille alkoi kuitenkin syntyä nimeä kirjailijana. Vuonna 1934 Broadwaylla pyöri hänen oikeussalidraamansa Night of January 16th. Siitä tuli Randin ensimmäinen menestys. Rojaltien myötä hän pystyi asettumaan asumaan puolisoineen pysyvästi New Yorkin Manhattanille.

Vuonna 1937 Rand kirjoitti välityönään pitkän novellin Anthem (suom. Hymni). Se oli hänen ensimmäinen hyppynsä tieteiskirjallisuuteen. Hymnillä on selvät yhtymäkohdat kahteen tuon ajan dystopiaan, Jevgeni Zamjatinin teokseen Me, 1920, ja Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, 1934.

Hymni julkaistiin suomeksi Iivosen kääntämänä vuonna 1997 Portti-lehdessä.Rand kuvaa novellissa tulevaisuuden kommunistista ja kollektivistista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole enää lainkaan historiallista muistia. On olemassa vain hämäriä legendoja muinaisista ajoista. Kielestä ovat kadonneet sanat minä ja sinä. Ihmisillä ei ole uudessa maailmassa enää omia nimiä – pelkästään numerosarjat.

Kirjallinen läpimurto tuli vuonna 1943 teoksella The Fountainhead (”alkulähde”), joka on Randin toinen pääteos. Kirja kertoo arkkitehti Howard Roarkista, joka ei suostu tekemään työtään ja tavoitteitaan koskevia kompromisseja. Randin nietzscheläinen ihanneihminen on vapaa kaikesta: ei perhettä, ei virheitä, ei epävarmuutta.

Vuonna 1957 valmistui yksi maailmanhistorian pisimmistä romaaneista, Randin pääteos Kun maailma järkkyi. Itsepintainen Rand ei ollut antanut kenenkään koskea tai lyhentää tai peukaloida kirjaansa.

Kun maailma järkkyi -teoksen juonen lähtökohtana on tilanne, jossa Atlakset, maailmankehityksen ja sivistyksen moottoreina tunnetut ihmiset, kyllästyvät lopullisesti ympärillään olevaan yhteiskuntaan ja vallanpitäjiin. He päättävät vetäytyä maailmasta ja muuttua välinpitämättömiksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille. Johtavat tiedemiehet, taiteilijat ja liikemiehet katoavat yksi toisensa jälkeen. He jättävät taakseen kaaoksen. Jäljelle jääneet eivät kykene jatkamaan kehitystä. Kun yhteiskunnan parhaat voimat ryhtyvät lakkoon, teknologia ja talous rappeutuvat.

Yhteiskunnan luhistuessa Atlakset, joilla kaikilla toki on oma persoonallisuutensa ja taustansa, päättävät palata takaisin maailmaan ja ryhtyä rakentamaan sitä terveemmälle pohjalle.

Kirjan päähenkilö John Galt pitää radios­sa puheen, jossa hän esittelee ihmisille oman egoistisen maailmankatsomuksensa. Hän maalaa yhteiskunnan, joka tuomitsee ehdottomasti kaiken altruismin. Ihmiset voivat ja heidän tulee auttaa toisiaan, mutta ketään ei voida millään mahtikäskyllä vaatia tekemään mitään kenenkään toisen puolesta.

”Noin 70-sivuisessa Galtin puheessa on tiivistettynä koko Ayn Randin maailmankatsomus sekä hänen ajamansa maailman aatteellinen lähtökohta. Pidän sitä kulttuurisesti yhtä tärkeänä kuin Charles Chaplinin loppupuhetta elokuvassa Diktaattori”, pohtii Iivonen.

Atlas oli Randin viimeinen romaani. Kriitikot tuomitsivat sen jyrkin sanoin, mutta lukijat ottivat sen omakseen.

”Kirjan saama vastaanotto oli nuiva; teos oli arvostelijoiden mukaan ylipitkä ja henkilöhahmot sekä dialogi olivat jäykkiä. Kriitikot eivät ymmärtäneet sitä, että Randille itselleen ja hänen lukijoilleen oli tärkeämpää se, mitä hän sanoi, kuin miten hän sen sanoi.”

Rand katsoi, että tästä eteenpäin hän keskittyisi vain filosofisten teosten kirjoittamiseen ja sanoman levittämiseen. Näin tapahtui seuraavat 25 vuotta – hänen kuolemaansa saakka.

Jyrki Iivonen kertoo tarttuneensa Randiin ensimmäisen kerran valtio-opillisesta näkökulmasta. Rand on ollut niin keskeinen Amerikan idean muokkaaja.

”Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivistyksessä. Emme ymmärrä Yhdysvaltoja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä amerikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voitontavoittelu on niin hyvää.”

”On sanottu, että presidentti Donald Trump on randilainen. Tuolle voi vain nauraa. Kukaan ei ole randilaisuudesta niin kaukana kuin hän. Heitä erottaa niin suhtautuminen totuuteen kuin uskontoonkin. Trumpin kapitalismi ei yksinkertaisesti ole Randin kapitalismia.”

Iivonen muistuttaa, että Rand ei ole saanut Euroopassa myönteistä vastakaikua. Hän on ollut vahva ja kaukainen vastapuoli ajattelulle eurooppalaisesta sosiaalivaltiosta. Tosin itäblokin hajoamisen jälkeen randismilla oli omat hetkensä esimerkiksi Baltiassa, Puolassa, Tškkoslovakiassa ja Unkarissa.

Kun maailma järkkyi käännettiin myös venäjäksi 1990-luvulla. Nykyään sellaista ei enää tapahtuisi, uskoo Iivonen.

”Niin hyvää pataa en ole Randin kanssa, että osaisin kuvitella, mitä hän ajattelisi tämän päivän Suomesta tai Euroopasta. Todennäköisesti hän kannattaisi tasaverotusta. Hän ei ymmärtäisi, miksi valtion täytyy toimia vaurauden jakajana. Hän ei hyväksyisi Euroopan unionia. Hän ei suvaitsisi politiikan ja talouden infrastruktuurien yhteen kietoutumista.”

 

***

Rand on istutettu profeetan rooliin. Hänen aatteellinen perikuntansa jatkaa kärjekästä dialogia myös hänen kuolemansa jälkeen. Filosofiset ja myös juridiset kiistat siitä, kuka todella on oikeutettu viemään eteenpäin randilaista ajattelua, jatkuvat edelleen.

”On syytä muistaa, että Ayn Randin hahmottelemaa yhteiskuntaa ei ole missään, kuten ei ole ollut kommunismiakaan. Molemmissa on kyse utopioista.” 

***