Näkökulma: Jo 2000-luvun alussa pienessä Suomessa, vielä pienemmässä teknologia Otaniemessä Espoossa, nämä Ollilan "johtamis syndroomat" tunnettiin yleisesti jo Nokian ulkopuolella! Pelolla johtaminen oli todellisuutta, ja asioita tuotekehitettiin markkinaosuusprosenttien kautta - peräpeilistä! Kilpailijaseuranta signaaleista puhuminen oli organisaatiohäiriköintiä, ja siitä oli myös seurauksia...... - Yhteys henkilöstöön oli etenkin myöhemmin, täysin eristäytynyttä ylimielisyyden ja aroganssin kautta. Leading by Walking around johtamisesta, olivat jo vuodet jääneet taakse! Sääli upeata firmaa, upeassa maassa. - KimsBlog. Aikalainen Espoossa.


  

 

HS: Jorma Ollilan luoma pelon ilmapiiri oli

yksi syy Nokian puhelinbisneksen

romahdukseen, sanoo Risto Siilasmaa

 

Nokian hallituksen nykyinen puheenjohtaja arvostelee voimakkaasti edeltäjänsä johtamistapaa

 

Nokia Oyj  | Yle
Stephen Elop (vas.), Jorma Ollila (kesk.) ja Risto Siilasmaa kuvattuna Nokian vuotuisessa kokouksessa Helsingissä toukokuussa 2012.
Jorma Ollila (kesk.) väistyi Nokian hallituksen puheenjohtajan paikalta toukokuussa 2012 ja tilalle tuli Risto Siilasmaa (oik.). Yhtiökokouksessa heidän vieressään istui Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop.Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
 
 

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa arvostelee uudessa kirjassaan voimakkaasti edeltäjänsä Jorma Ollilan johtamistapaa Nokian hallituksessa, kirjoittaa Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun). Siilasmaa on antanut aiheesta lehdelle haastattelun.

 

Siilasmaa aloitti Nokian hallituksessa vuonna 2008, jolloin Jorma Ollila toimi hallituksen puheenjohtajana. Siilasmaan mukaan Ollila piti toistuvilla raivokohtauksilla yllä pelon ilmapiiriä, jota Siilasmaa pitää yhtenä syynä puhelinliiketoiminnan romahdukseen.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja sanoo haastattelussa, että kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä pantattiin ja vaikeiden kysymysten esittäjä leimattiin riidanhaastajaksi.

 

Raivokohtaukset sattuivat Siilasmaan mukaan kahdenkeskisissä tapaamisissa tai puhelimessa, harvemmin kokouksissa tai useamman ihmisen ollessa paikalla.

– Oli todella surullista havaita Jorman sitoneen identiteettinsä yhtiön menestykseen niin vahvasti, että kaikki kritiikki yhtiötä kohtaan osui suoraan häneen. Siksi keskustelu uusista vaihtoehdoista tai näköpiirissä olevista tulevaisuuden ongelmista oli vaikeaa tai mahdotonta, Siilasmaa sanoo haastattelussa.

 

Ollila: Väitteet kärjistettyjä tai paikkansapitämättömiä

Jorma Ollila kommentoi Siilasmaan puheita Helsingin Sanomille(siirryt toiseen palveluun) sanomalla, että ne ovat kärjistettyjä tai eivät pidä paikkaansa. Hän kertoo ilmoittaneensa, että hän lähtee Nokiasta 55-vuotiaana. Ollila täytti 55 vuotta vuonna 2005.

– En ole koskaan kokenut, että identiteettini olisi jotenkin sidottu Nokiaan tai minä olisin jollain kummallisella tavalla yhtä kuin Nokia. Hallitus kuitenkin vuonna 2006 maanitteli minut jatkamaan puheenjohtajana ja määritteli tehtäväkseni auttaa Olli-Pekka Kallasvuota saamaan asiat hallintaansa. Mutta kiistaton operatiivinen vastuu oli hänellä, Ollila sanoo.

*

Ollila kommentoi Siilasmaan väitteitä pelon ilmapiiristä sanomalla, että Nokiassa kukaan ei ole repinyt hiuksia päästään eikä todennut, että työskentely hänen kanssaan olisi mahdotonta. Ollilan mukaan hän on vuodesta 1992 saakka käynyt operatiivisen johdon kanssa yleensä kahdesti vuodessa keskustelun henkilösuhteista.

– Suorat puheeni ja temperamenttini ovat olleet hyvin tiedossa, ja niistä on keskusteltu avoimesti, mikä on aina kuulunut Nokian kulttuuriin.

 


 

Tärkein uraoppini: ”Sanotaan, että ­Mannerheim oli vaativin johtaja juuri itseään kohtaan. Tämän ohjeen olen pitänyt mielessäni ja omissakin tavoissani. Esimerkillinen ja innostava toimitus­johtaja myös tuntee itsensä. Se on ­johtamisen perusta.” - Jarno Limnell

 

Jarno Limnell

 

Jarno Limnell

 

Jarno Limnéll on saanut tärkeimmän

uraoppinsa Mannerheimilta

 

Tosiboxin uusi toimitusjohtaja haluaa rekrytoida yhtiöön lisää huippuosaajia.

 

Kuka: Tosiboxin uusi toimitusjohtaja. Tosibox on tunnettu etäyhteyksien ratkaisuista, ja yritys toimii globaalisti.

Syntynyt: Helsingissä vuonna 1973

Koulutus: Sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri, upseeri (majuri evp.)

Entinen työ: Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy

Miksi vaihdoin: ”Tosibox on tällä hetkellä erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa, ja sen tuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Kasvutavoitteet ovat kovat ja kunnianhimoiset, mutta uskon, että pystyn yhdessä henkilö­kunnan kanssa tekemään Tosiboxista merkittävän menestystarinan. Olemme juuri päivittäneet strategian, ja sen toteuttaminen alkaa syyskuussa. Uuden työni ohella jatkan edelleen Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorina.”

Tavoitteeni: ”Yksi keskeisimmistä kehityskohteistani on kasvun edellytysten luominen. Se tarkoittaa, että meidän pitää esimerkiksi pystyä rekrytoimaan lisää huippuosaajia.”

 

 


 

Finnpulp on oudoksunut etenkin vastustuksen ajankohtaa. Projektijohtaja Timo Piilonen kertoi elokuussa Ylelle ihmettelevänsä, että liike on syntynyt nyt, kun ympäristövaikutusten arvioinnista on vuosia. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Finnpulp Oy:lle biotuotetehtaan ympäristöluvan maaliskuussa 2017. Se sisälsi selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon. - Näkökulma: Suomi on investoijan näkökulmasta varsin epäilyttävä maa! Syksyllä AKT uhkaa sulkea vaiheittain Suomen vientisatamat, ja huippumodernia integroitua Finnpulp hanketta, vastustetaan raivoisasti kehitysalueella !? - KimsBlog


 

 

Finnpulpin vastustajat yrittävät

todennäköisesti viedä ympäristöluvan

korkeimpaan hallinto-oikeuteen – "Tällaista ei

voi tapahtua"

 

Maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon suunnittelevan Finnpulpin ympäristölupa pysyi voimassa valituksista huolimatta. Vastustajat harkitsevat vielä asian viemistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

Teollisuus
Vesa Kauhanen.
Vesa Kauhaselle oikeuden päätös oli järkytys. Vaasan hallinto-oikeus piti voimassa Finnpulpin ympäristöluvan.Antti Karhunen / Yle

Vesa Kauhasen pihalta näkee, miten vaahtopäät etenevät Kallavedellä. Järven yli näkyvät Kallansillat ja Kelloniemi. Tähän maisemaan, muutaman kilometrin päähän Kauhasen kotoa, tulee entistä suuremmalla todennäköisyydellä myös maailman suurimman havusellutehtaan purkuputki.

 

Vaasan hallinto-oikeus kertoi tänään perjantaina, että Finnpulpin Kuopioon suunnitellun biotuotetehtaan ympäristölupa pysyy voimassa. Oikeus määräsi kuitenkin yhtiölle uusia velvoitteita päästöjen ja jäähdytysvesien vaikutusten tarkkailuun.

Kauhanen oli yksi kymmenistä lupapäätöksestä valittaneesta. Hän jätti 11 muun paikallisen kanssa yhteisvalituksen, jonka mukaan Finnpulpin aluehallintovirastolta saama lupapäätös perustui osin virheellisiin tietoihin eikä ottanut riittävästi huomioon ilman kautta tulevia päästöjä.

Oikeuden päätös oli Kauhaselle järkytys. Erityisesti hän on huolissaan tehtaan sulfaattipäästöistä. Ranta-asukas pelkää, että Finnpulpille on annettu nyt lupa päästää järveen niin paljon sulfaattia, että "Kallavedestä tulee Suolavesi".

– Se on järkyttävä tilanne. Tällaista ei voi tapahtua, mutta tällä luvalla se näyttäisi olevan mahdollista.

 

"On edellytyksiä valitusluvan saamiseen"

Finnpulpin vastustajat aikovat nyt vähintään harkita valitusluvan hakemista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesiluonnon Puolesta ry:n nimissä valituksen tehnyt biokemisti Jari Natunen on jo Facebookissa kutsunut valittajia keskustelemaan jatkotoimista.

Valitusluvan myöntämiseen on kolme perustetta, joita esitellään muun muassa tässä Savon Sanomien artikkelissa(siirryt toiseen palveluun) (maksumuurin takana).

– Minusta näyttää siltä, että tässä tapauksessa on edellytyksiä valitusluvan saamiseen, Natunen miettii.

– Metsäteollisuuden suhteen kyse on ennakkotapauksesta. Toisaalta oikeuden päätös on sisäisesti ristiriitainen.

Natunen on osallistunut aktiivisesti aiemmin muun muassa Talvivaaran nikkelikaivosten vastaiseen ympäristöliikkeeseen. Hän näkee Talvivaarassa ja Finnpulpissa tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Näyttää siltä, että tässä on annettu Finnpulpille aika surutta lupa Talvivaaraan nähden moninkertaisiin suolapäästöihin.

 

"Kukaan ei uskalla lähteä hiihtämään"

Jos tehdas toteutuu, monet kuopiolaiset ilahtuvat sen tuomista työpaikoista. Ympärivuotisesti järven rannalla asuva Vesa Kauhanen ei ilahdu. Hän sanoo päinvastoin muuttavansa pois. Sopivaa rantapaikkaa on jo kuulemma katsottu muualta.

– Mutta katsotaan ensin tämä taistelu loppuun. On pakko katsoa, mikä hallinto-oikeuden päätös on ja jos se antaa aihetta hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, niin se tehdään totta kai, se on ihan selvä asia.

Toinen ympäristöluvasta valittanut on tehtaan vastarannalla Kelloniemessä asuva Arto Toppinen. Hän sanoo, että varsinkin Finnpulpin jäähdytysvesien vaikutus rajoittaa paikallisten virkistysmahdollisuuksia.

– Kukaan ei uskalla lähteä hiihtämään, pilkille eikä ajaa moottorikelkalla. Eikä tämä koske pelkästään Kelloselkää, vaan lämmin vesi virtaa etelään päin. Ei enää tiedä, missä uskaltaa liikkua.

 

Arto Toppinen.
Arto Toppinen ei vastusta tehdasta sinänsä. Hän ei vain halua sitä niin keskeiselle paikalle kuin se nyt on tulossa.Antti Karhunen / Yle
 

Ehkä hiukan yllättäen Toppinen sanoo kannattavansa tehdasta sinänsä. Hänen mielestään Suomen suuri metsätalous tarvitsee sen, mutta paikka on nyt väärä.

– Johonkin se pitää tehdä, mutta ei keskelle kaupunkia. Ei siten, että pilataan kaupungin helmi, Kallavesi. Paikka pitää löytää jostakin syrjemmästä.

 

Kansanliike syntyi kesällä

Finnpulpin tehdashanke ehti olla kuopiolaisten tiedossa jo vuosia, ennen kuin sitä vastustava kansanliike varsinaisesti syntyi. Pro Kallavesi -Facebook-ryhmä perustettiin alkukesästä 2018. Elokuun vaihteessa aktivistit alkoivat myös kerätä nimilistaa tehtaan pysäyttämiseksi.

 

Luvasta jätettiin hallinto-oikeuteen 24 valitusta. Lisäksi yksi taho ilmoitti oikeudelle halunneensa vielä "vastustaa tehdashanketta", mutta ei ehtinyt jättää virallista valitusta ajoissa.

Lue myös: Finnpulp ilahtui ympäristöluvasta – toimitusjohtaja antoi jo rohkean lupauksen koko sellutehtaan rahoituksesta.

 


 

Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.


 

 

Satamien kilpailussa isot panokset –

tulevaisuutta varmistellaan kymmenien

miljoonien investoinneilla

 

Kilpailu Suomen satamien kesken kiihtyy. Oulussa ja Kokkolassa ruopataan syväväyliä ja Liikenneviraston suunnittelupöydillä odottelevat vuoroaan myös Helsingin Vuosaaren ja Kemin Ajoksen väylähankkeet.

 

Satamat
Quest for Adventure kiinnittyi Ouluun 28. toukokuuta 2012
Yle / Risto Degerman
 

Tästä on kyse

  • Satamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.
  • Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.
  • Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

 

Satamien kilpailu kiihtyy

Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

 

Hollantilainen Fernad de Magalhaes ruoppaaja Oulun satama-altaalla syksyllä 2018.
Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

 

Väylillle isompia aluksia

Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

– Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

– Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

– Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

.

Kokkolan jokasään
 satama. Kuva Kokkolan sataman mediapankki.
Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama
 

Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

– Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

 

Kilpailu leviää myös rajojen yli

Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

– Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

– Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

 

Toimitusjohtaja Marko Mykkänen Oulun Oritkarin sataman laajennustyömaalla
 2018.
Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle
 

Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

– Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

 

Ei vielä pudotuspeliä

Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

– Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta(siirryt toiseen palveluun) (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

 

Satamanostureita aamun koitteessa Vuosaaren satamassa.
Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

 

 


 

Suomi olisi hyvä maa lento-, juna-, maantie- ja laivaliikenteen keskittymälle, sillä Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan. Trafista kerrotaan Lännen Medialle, että asiasta on jo käyty Kiinan kanssa keskusteluja.


 

 

Lännen Media: Suomesta puuhataan Aasian ja

Euroopan tavaraliikenteen keskusta

 

Lännen Median mukaan hanketta puoltaa muun muassa se, että Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan.

 

Liikenne ja kuljetus
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.Sakari Saksa / Yle

Etelä-Suomesta puuhataan uutta tavaroiden kauttakulkupistettä Aasian ja Euroopan välille, kirjoittaa Lännen Media.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan lännen ja idän välisen kaupan tavarakuljetuksen tehostamista koskeva esiselvitys on valmistunut kesän lopulla.

 

Julkiselta sektorilta hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Viestintävirasto, Suomen kasvukäytävä, Pohjoinen Kasvuvyöhyke, Etelä-Karjalan liitto ja Tulli sekä kaupungeista Tampere, Vantaa ja Turku. Yrityksistä hankkeessa mukana ovat Vediafi, VTT, Nokia, Infotripla, Dynniq, Indagon ja YTL.

 


 

Kymmenen johtavan keskuksen joukkoon mahtuvat Euroopasta myös Sveitsin Zürich ja Saksan Frankfurt. Molemmat ovat nostaneet reippaasti pistesaldoaan ja näyttävät olevan brexitin hyötyjiä. Pudotuksessa ovat Pohjoismaiden pääkaupungit, mutta Tallinna on parantanut vauhtia. Sadan rahakaupungin joukossa se on lähellä puoliväliä, kun Helsinki pitää vaatimatonta sijaa 94.


  

New York ohitti Lontoon johtavana

rahakeskuksena

 

   

Johtaja. New York ohitti niukasti Lontoon maailman johtavana rahakeskuksena.
Johtaja. New York ohitti niukasti Lontoon maailman johtavana rahakeskuksena. KUVA: EPA
 
 

Frankfurt ja Zürich ovat brexitin hyötyjiä

 

Tuoreen kansainvälisen indeksin mukaan maailman johtava rahoitusmaailman keskus on New York, joka syrjäytti kärkipaikalta Lontoon. Eroa kärkikaksikkoon on kuronut Hongkong, joka on yksi nousussa olevista Aasian keskuksista.

 

Indeksin laatineen konsulttiyrityksen ja ajatushautomon Z/Yenin toimitusjohtaja Michael Mainelli uskoo Lontoon voivan kiriä takaisin johtosijansa, sillä kaupungit ovat aiemminkin vaihtaneet paikkaa.

Lontoon finanssimaailman ytimessä Cityssä tulos huolestuttaa, sillä sen uskotaan liittyvän brexitin aiheuttamaan epävarmuuteen.

Britannian rahoituslaitoksia edustavan TheCityUK:n toimitusjohtaja Miles Celic arvioi maailman seuraavan sitä, pystyvätkö Britannia ja EU voittamaan esteet ja neuvottelemaan talouden kannalta hyvän brexit-sopimuksen.

”On elintärkeää, että poliitikot keskittyvät tähän varmistaakseen sen, että Eurooppa on jatkossakin houkutteleva ja kilpailukykyinen paikka liiketoiminnalle”, Celic sanoo lausunnossaan.

Pankkimaailman järjestön UK Financen toimitusjohtaja Stephen Jones on samoilla linjoilla. Hän vaatii toimia Britannian aseman säilyttämiseksi brexitin jälkeenkin maailmanluokan rahoituskeskuksena.

 

”Me olemme ja meidän pitäisi aina pyrkiä olemaan turvallisin, läpinäkyvin ja parhaiten säännelty paikka pankkitoiminnalle ja muiden rahoituspalveluiden tarjoajien bisnekselle”, Jones toteaa.

Vuodesta 2007 lähtien laaditussa indeksissä yleistrendi on ollut Aasian finanssikaupunkien eteneminen. Singapore on säilyttänyt asemansa neljännellä sijalla, kun Shanghai, Sydney ja Peking ovat parantaneet sijoitustaan.

*

Kymmenen johtavan keskuksen joukkoon mahtuvat Euroopasta myös Sveitsin Zürich ja Saksan Frankfurt. Molemmat ovat nostaneet reippaasti pistesaldoaan ja näyttävät olevan brexitin hyötyjiä. Pudotuksessa ovat Pohjoismaiden pääkaupungit, mutta Tallinna on parantanut vauhtia. Sadan rahakaupungin joukossa se on lähellä puoliväliä, kun Helsinki pitää vaatimatonta sijaa 94.

*

Finanssikeskusten kärjessä

1. New York, 788 pistettä (2)

2. Lontoo, 786 pistettä (1)

3. Hongkong, 783 pistettä (3)

4. Singapore, 769 pistettä (4)

5. Shanghai, 766 pistettä (6)

6. Tokio, 746 pistettä (5)

7. Sydney, 734 pistettä (9)

8. Peking, 733 pistettä (11)

9. Zürich, 732 pistettä (16)

10. Frankfurt, 730 pistettä (20)

(Suluissa aiempi sijoitus)

Lähde: Global Financial Centres Index,
 

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Aalto-yliopiston kyselytutkimuksessa 37 prosenttia vastaajista arvioi turvallisuustilanteen heikentyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Hieman alle puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että tilanne pysyy ennallaan. Turvallisuuden parantumista odotti vähemmistö vastaajista. Eniten vastaajia huolestutti kansainvälinen tilanne.


 

 

Venäjä huolestuttaa yrityksiä, mutta Suomi

koetaan turvalliseksi paikaksi harjoittaa

liiketoimintaa

 

   

Venäjä huolestuttaa
 yrityksiä, mutta Suomi koetaan turvalliseksi paikaksi harjoittaa liiketoimintaa

Suomalaisyritykset pitävät kansainvälistä turvallisuuspoliittista tilannetta suurimpana turvallisuusuhkana.

 

 

 

Yritysten mielestä Suomen turvallisuustilanne on tällä hetkellä hyvällä tolalla, mutta moni pelkää tilanteen heikkenevän. 

”Monessa vastauksessa viitattiin Venäjän toimintaan ja tilanteeseen. Toisaalta myös kauppasota on heijastunut vastauksiin”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mika Susi, joka yhdessä professori Jarno Limnéllin kanssa toteutti tutkimuksen.

 

Toiseksi eniten yritykset olivat huolissaan maahanmuuton ja kotouttamispolitiikan onnistumisesta.

”Maahantulijoita ei päästetä työhön nopeasti, vaan muodollisuuksiin käytetään jopa yli vuosi. Tämä mahdollistaa syrjäytymisen, turhautumisen ja muodostaa radikalisoitumisriskin”, kommentoi yksi vastaaja.

 

Kolmanneksi eniten yrityspäättäjiä huolestutti kyberturvallisuus. Vastaajat olivat huolissaan viranomaisten kyvystä torjua kyberuhkia.

Uhkista huolimatta yritykset kokivat Suomen turvalliseksi paikaksi harjoittaa liiketoimintaa – jopa niin, että turvallisuus tuo Suomelle kilpailuetua. Yritysten mielestä Suomen turvallisuus lisää luottamusta yrityksiä kohtaan. Se auttaa markkinoinnissa ja rekrytoinnissa.

”Suomen turvallisuustilanteen ylläpito on meille matkailualalla ehdottomasti tärkein kilpailuvaltti”, sanoi yksi vastaaja.

Yritysten luottamus suomalaisiin viranomaisiin on kyselyn perusteella vahva. Myönteisenä pidettiin myös lainsäädäntöä, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

 

Turvallisuus on yrityksille tärkeä

Suomi: 95 prosenttia vastaajista piti Suomea hyvänä sijaintipaikkana turvallisuuden näkökulmasta.

Uhkat: 37 prosenttia arvioi Suomen turvallisuustilanteen heikentyvän seuraavan viiden vuoden aikana.

Kilpailuetu: 48 prosenttia koki saaneensa Suomen turvallisuudesta kilpailullista hyötyä.

Oma yritys: 86 prosenttia arvioi yrityksensä turvallisuuden tilan hyväksi tai erinomaiseksi.

Tutkimus: Kyselytutkimus toteutettiin viime keväänä, ja siihen vastasi lähes 300 yrityspäättäjää.

Pyyhkeitä tuli viranomaisten resurssien kohdentamisesta. Erityisesti poliisien palveluiden saatavuudesta kannettiin huolta. Yritykset olivat tyytymättömiä myös rikostuomioiden alhaisuuteen.

”Viranomaiset ovat voimattomia kaupoissa tapahtuvia rikoksia vastaan. Rangaistukset tai niiden puute eivät vastaa millään tavalla rikollisten aiheuttamaan fyysiseen tai henkiseen uhkaan”, sanoi yksi.

Useimmat vastaajat katsoivat oman yrityksen turvallisuuden olevan hyvässä kunnossa. Yritysten varautumisessa turvallisuusriskeihin on kuitenkin suuria eroja.

”Nykyään on vaikea tunnistaa, mistä kaikesta on riippuvainen. Esimerkiksi perusinfrastruktuurin toiminta on iso kysymys. Yrityksillä on aika vähän mahdollisuuksia yksin vaikuttaa siihen, tuleeko töpselistä sähköä tai toimiiko tietoliikenne”, Susi kuvaa.

Turvallisuus voi vaikuttaa myös yrityksen maineeseen.

”Turvallisuudesta ei välttämättä positiivisia uutisia nähdä, vaan negatiiviset asiat nousevat esiin. Se voi heijastua pahimmillaan yrityksen arvostukseen ja brändiin”, Susi sanoo.


 

 

Teknologiateollisuuden uusi toimitusjohtaja

muistuttaa Suomen bkt-kasvun olevan 8 %

jäljessä: ”Ennen kuin pää on pinnalla, ei

kannata vetää henkeä”

 

   

Ei pelkkää
 tietotaitoa. ”Kun puhutaan osaamisen kehittämisestä, se tarkoittaa myös yhteistyötaitojen ja johtamisen kehittämistä”, Jaakko Hirvola sanoo.
Ei pelkkää tietotaitoa. ”Kun puhutaan osaamisen kehittämisestä, se tarkoittaa myös yhteistyötaitojen ja johtamisen kehittämistä”, Jaakko Hirvola sanoo. KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ajaa ensisijaisesti Suomen etua ja kantaa huolta suomalaisesta osaamisesta.

 

Jaakko Hirvola aloitti virallisesti pestissään Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana heinäkuun alussa. Lomien vuoksi työviikkoja on kuitenkin kertynyt vasta muutama.

”Työpöytä alkaa jo tuntua tutulta”, Hirvola naurahtaa.

Aiemmin konsulttiyhtiö EY:n Suomen-toimintoja johtanut Hirvola on aloittanut urakkansa samaan tapaan kuin moni muu uudessa työpaikassa aloittava, perehdytyksellä.

”Olen tosin itse saanut tehdä itselleni perehdytysohjelman. Koetan kiertää jäsenyrityksiä ahkerasti, useampia per viikko. Samalla yritän saada koko henkilökuntani tutuksi. Olen noin 60 henkilöä ehtinyt tavata, ja tarkoituksena on istua jokaisen kanssa alas”, Hirvola sanoo.

Konsulttimaailmasta mukaan on tarttunut alan yrityskentän laaja tuntemus. Hirvola laskee edukseen myös monipuolisen kokemuksensa muutoksen johtamisessa.

”Keskeistä on, miten ihmiset saadaan mukaan ja hyvään yhteistyöhön, mukaan lukien tietysti sidosryhmät. Nämä ovat minulle tuttuja juttuja.”

 

Uudempaa ovat sen sijaan edunvalvonta ja lobbaaminen.

”Minulla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta puuttua asioihin, jotka koskevat toimintaympäristöä yrityksen ympärillä. Poliittinen vaikuttamistyö ja poliitikkojen tapaaminen on uutta, mutta olen päässyt siinä jo muutamassa viikossa hyvään alkuun”, Hirvola sanoo.

Hirvola jopa hieman karsastaa edunvalvonta-sanaa.

*

Jaakko Hirvola

Ikä: 58

Koulutus: Diplomi-insinööri.

Perhe: Puoliso, viisi lasta, joista neljä aikuisia, yksi lapsenlapsi.

Harrastukset: Triathlon, viulunsoitto

 

Ura

1.7.2018– Teknologiateollisuus ry, toimitusjohtaja

2006–2018 EY Suomi, partner, toimitusjohtaja

2005–2006 Affecto, maajohtaja

1992–2005 Capgemini (Espoo, Pariisi), konsultti, johtaja, vice president

1988–1992 Grapple, järjestelmäsuunnittelija, projektipäällikkö

1985–1988 Alcatel, ohjelmistosuunnittelija

 

”Vaikuttajaorganisaatio on termi, jota haluaisin käyttää. Edunvalvonnalla on välillä vähän vastakkainasettelun leima, ja sitä haluaisin välttää.”

Työmarkkinapöydissä vastakkainasettelu on kuitenkin ajoittain kiivasta, ja julkisuudessa sapeleita kalistellaan kärkevillä kannanotoilla. Tämäkään työsarka ei Hirvolaa hirvitä.

”Siinä mielessä olen huojentunut, että minulla on siihen paras mahdollinen aisapari Minna Helle.”

Teknologiateollisuus rekrytoi keväällä aiemmin valtakunnansovittelijana toimineen Helteen työmarkkinajohtajaksi.

Hirvola haluaakin vaikuttajaorganisaationsa kanssa katsoa ensisijaisesti Suomen pitkäaikaista etua, ja vasta sen jälkeen jäsenyritysten toimintaympäristöä.

 

”Se on motivoiva visio kaikille.”

Hirvola muistuttaa, että viimeaikaisesta noususuhdanteesta huolimatta Suomen bkt-kasvu on vuosikymmenen aikana jäänyt kahdeksan prosenttia jälkeen muista euromaista.

”Jos olemme aiemmin olleet uppoamassa, nyt olemme nousemassa kohti pintaa. Ennen kuin pää todella on pinnalla, ei kuitenkaan kannata vetää henkeä.”

Pääsy takaisin kasvu-uralle tapahtuu pitämällä huolta kansallisista valttikorteista.

”Mailla on erilaisia tapoja kilpailla. Joillain on halpa hintataso, toisilla on ylivoimaiset luonnonvarat. Suomella ei oikein ole kumpaakaan. Jäljelle jää osaaminen, ja siinä me olemme samassa kisassa maailman parhaiden osaamiskeskusten kanssa, puhutaan sitten Piilaaksosta tai Aasian nousevista keskuksista. Jos pidämme huolta huippuosaamisesta, niin sillä varmasti pärjätään.”

 


 

Monet optimistit sanovat, että eiväthän nykyiset kauppariidat vielä oikeastaan näy talouden kasvuluvuissa lainkaan. Esimerkiksi heinäkuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti yhä maailman talouden kasvavan ensi vuonna 3,9 prosenttia. Ollilan mielestä vielä on liian aikaista vetää henkeä helpotuksesta.


 

 

 

Jorma Ollila kauppariidoista TE:lle:

”Puolentoista viime vuoden aikana on

käännytty melkein 180 astetta taaksepäin”

 
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Jorma Ollila.
 
|

Kauppariitojen aika saattaa jatkua vielä pitkään, sanoo Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila. Jos näin käy, vaikutukset yritysten toimintaan ovat suuret.

 

"Olen ollut liike-elämässä 1970-luvun lopulta. Siitä lähtien aina toissavuoteen saakka elimme vapaakaupan, globalisaation ja laajentuvien mahdollisuuksien aikaa, jossa on sovitut pelisäännöt. Nyt puolentoista viime vuoden aikana on käännytty melkein 180 astetta taaksepäin”, sanoo Jorma Ollila.

”Kauppariitojen aika sisältää varjonyrkkeilyä, ohareita ja yrityksiä siirtyä johonkin uuteen tasapainoon. Tämä voi kestää pitkäänkin, koska yhteiset instituutiot kuten WTO ja YK eivät ole kovin vahvoja.” 

Olemmeko pitkän taloudellisen laskukauden kynnyksellä?

”Se jää nähtäväksi. 1990-luvulta alkoi poikkeuksellinen kasvujakso, jota globalisaatio edisti vahvasti. Jos nykyinen epävarmuus jatkuu pitkään, sen kielteinen vaikutus voi olla merkittävä.”

Kyse on Ollilan mukaan Trumpista ja brexitistä, mutta myös maahanmuuton aiheuttamista paineista, eri maanosien välisistä jännitteistä, jotka purkautuvat uudella tavalla. Kyse on poliittisen järjestelmän kriisistä monissa länsimaissa ja vahvojen johtajien kaipuusta.

”Olimme pitkään idealistisia ja uskoimme, että kehitys kohti demokratiaa on maailmassa hallitseva piirre. Olemme selvästi kääntyneet uudelle uralle. Tämä näkyy nyt geopolitiikassa, taloudessa sekä kansalaisten ja yritysten elämässä”, Ollila sanoo.

 

Ollila näkee ilmassa vaaran merkkejä. Jo parikymmentä vuotta yritykset ovat pystyneet tehostamaan toimintaansa tekemällä asioita siellä, missä se on fiksuinta.

Tuotteiden ja palvelujen osia on voinut liikuttaa maasta toiseen, ja investoinnit on kannattanut suunnata sen mukaan. Nousevat tullimuurit uhkaavat tuhota tämän.

”Globaalit arvoketjut ovat johtaneet vahvempaan talouskasvuun, koska tuotanto ja teknologian kehitys voivat sijoittua vapaasti sinne, missä ne voidaan tehokkaimmin toteuttaa. Hyvinvointihyödyt ovat kiistattomat”, Ollila sanoo.

”Nyt kauppariidoista on tullut normi, mutta ne ovat samalla hyvin ennakoimattomia. Yritysten pitää jatkuvasti miettiä, mikä on se mahdollisten yllätysten lista, mitä voi tapahtua ja miten se vaikuttaa tuotantoon, vientiin ja tuontiin.”

 

”Näemme kauppariitojen todelliset vaikutukset vasta vuoden kahden päästä, eikä niitä ole helppo ennakoida.”

Lue Jorma Ollilan haastattelu kokonaan Talouselämästä.

 


 

– Euroalueen uudistaminen on siten nähtävä osana isompaa savottaa Euroopan kansainvälisen aseman ja sen poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan vahvistamiseksi. Unionin jäsenmailleen tarjoaman kauppapoliittisen selkänojan merkitys on Rehnin mukaansa viime aikoina nopeasti korostunut globaalin järjestelmän horjuessa.

 

Olli Rehn. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Olli Rehn: Kiky osoitti Suomen joustavuuden

 

Kotikatsomoa lämmittävien kynnyskysymysten sijaan nyt tarvitaan pääjohtajan mukaan sillanrakennusta.

 

Rahaliiton vaikutuksia Suomen talouteen on Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan vaikeata varmuudella erottaa kaikista mullistuksista, joita kuluneiden 20 vuoden aikana on tapahtunut. Euroopan keskuspankin EKP:n rahapolitiikka on hänen mielestään kuitenkin sopinut hyvin Suomen taloudelliseen tilanteeseen.

– Viime vuosina koettu Euroalueen elpyminen, jota EKP:n laaja arvopaperien osto-ohjelma ja matala korkotaso ovat tukeneet, on vaikuttanut taloudellisen tilanteen paranemiseen myös Suomessa, Rehn sanoi torstaina Eurooppa-foorumin seminaarissa Turussa.

Hän toki muistutti, että Suomen elpyminen tietenkään ole tullut vain EKP:n toimien tuloksena.

– Kilpailukykysopimusta ja sillä saatuja tuloksia suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn korjaamiseksi voidaan pitää osoituksena siitä, että rahaliitossa pärjäämiseksi tarvittavaa yhteisymmärrystä ja työmarkkinoiden joustavuutta Suomessa tiukan paikan tullen myös löytyy, Rehn totesi.

Suomen kannalta on hänen mukaansa tärkeää, että EU ja rahaliitto toimivat mahdollisimman hyvin.

 

– Siksi meidän kannattaa edistää sellaisia uudistuksia, jotka vievät eteenpäin euroalueen vakaata, kasvun ja työllisyyden kannalta suotuisaa toimintaa. Kotikatsomoa lämmittävien kynnyskysymysten asettamisen sijaan nyt tarvitaan ennen muuta eurooppalaista sillanrakennusta, hän painotti.

Rehnin mukaan asian ulottuvuus on laajempi kuin vain rahapoliittinen. Euroalue muodostaa EU:n poliittisen ja taloudellisen ytimen, ja sen häiriötön toiminta on ehto koko EU:n menestykselle.

 

– Suomelle EU:n kauppapoliittisella toimintakyvyllä on iso merkitys — meille pienenä ja suhdanneherkkänä maana sillä on ehkä jopa suurempi merkitys kuin monelle muulle jäsenmaille. Vapaakauppaa ylläpitävä kansainvälinen järjestys on ollut Suomen kasvutarinan kulmakivi, hän muistutti.

 

Keskeneräisiä asioita, joissa pitäisi rahaliitossa päästä eteenpäin, ovat Rehnin mukaan etenkin pankkikriisien hoitoon tarkoitetun rahaston vahvistaminen, yhteisen talletussuojan rakentaminen sekä toimet, joilla parannettaisiin Euroopan vakausmekanismin kykyä vakauttaa valtionlainamarkkinoiden toimintaa.

– Lisäksi Suomen ja koko Pohjolan kannalta olisi hyödyksi, jos kaikki Pohjoismaat, joiden kanssa meidän pankkisektorimme on pitkälle yhdentynyt, voisivat liittyä euroalueen pankkiunionin rakenteisiin. Tähän EU-sopimukset antavat mahdollisuuden, jos poliittista tahtoa löytyy, Rehn huomautti.

 


 

EY:n luvut pohjaavat IBM:n maailmanlaajuiseen Global Location Trends -tietokantaan, johon kerätään tietoja niistä suorista sijoituksista, jotka luovat uusia työpaikkoja ja/tai toimitiloja. Esimerkiksi portfoliosijoituksia tai yrityskauppoja ei lasketa tietokantaan, ellei niiden seurauksena synny uusia työpaikkoja tai toimitiloja.


 

 

Selvitys: Suomi on Pohjoismaiden suosituin

suorien investointien kohde – ykköspaikka

hallussa kuudetta vuotta peräjälkeen

   

Selvitys: Suomi on Pohjoismaiden suosituin suorien investointien kohde – ykköspaikka hallussa
 kuudetta vuotta peräjälkeen

Ulkomaisten investointien luomissa työpaikoissa Suomi jäi viime vuonna jälkeen Ruotsista.

 

Suomi oli viime vuonna Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, selviää konsulttiyhtiö EY:n Nordic Attractiveness -raportista. Suomi on pitänyt ykkössijaa hallussaan kuusi perättäistä vuotta.

 

Selvityksen perusteella Suomeen kohdistettujen suorien investointien määrä kasvoi viime vuodesta 44 prosenttia yhteensä 191 projektiin. Toimialoista houkuttelevimmat sijoituskohteet olivat ohjelmistoala, lääketeollisuus sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut.

Koko Euroopan listauksessa Suomi oli kymmenenneksi suosituin investointikohde.

Kaiken kaikkiaan Pohjoismaissa tehtiin 411 kriteerit täyttänyttä investointiprojektia vuonna 2017. Määrä kasvoi 25 prosenttia.

Suorat investoinnit loivat Suomeen selvityksen mukaan 4300 uutta työpaikkaa, kun Pohjoismaihin niitä syntyi yhteensä yli 12100. Ruotsi oli uusissa työpaikoissa mitattuna Pohjoismaiden ykkönen yli 6030 työpaikalla.

Ulkomaisia suoria investointeja Suomeen tehtiin edelleen eniten Ruotsista (65 kpl, kasvua 103 prosenttia). Kaikista Suomeen tehdyistä sijoituksista 78 prosenttia tehtiin Euroopasta (kasvua 59 prosenttia), 12 prosenttia Aasian ja Tyynenmeren maista sekä 8 prosenttia Yhdysvalloista.

 

Suomi teki viime vuonna 87 kriteerit täyttänyttä sijoitusprojektia ulkomaille. Suosituin sijoituskohde oli Ruotsi, jonne suomalaiset tekivät 19 suoraa sijoitusta. Ruotsiin tehtyjen sijoituksien määrä yli kolminkertaistui toissavuoden kuudesta sijoituksesta.

 

Kolme maata kerää puolet Euroopan investoinneista

EY:n European Attractiveness Surveyn mukaan suorat ulkomaiset investoinnit Eurooppaan nousivat edellisvuodesta 10 prosenttia kaikkien aikojen huippulukemiin, yhteensä 6 653 projektiin.

Määrällisesti eniten investointeja tehtiin Britanniaan (1 205 projektia), Saksaan (1 063) sekä Ranskaan (1 019). Maat keräsivät puolet kaikista Eurooppaan tehdyistä suorista investoinneista. EY:n Suomen-toimitusjohtajan Mikko Äijälän mukaan Brexit näkyy Britanniassa, jossa investointimäärien kasvu hyytyi selvien kasvuvuosien jälkeen kuuteen prosenttiin.

"Useat yritykset saattavat lykätä tulevaisuuden sijoituspäätöksiä Ison-Britannian ja eri EU-maiden välillä johtuen kauppasopimuksiin liittyvistä epävarmuuksista. Kansainvälisten sijoittajien keskuudessa tekemämme tutkimuksen mukaan 30 prosenttia vastaajista kertoi Brexitin vaikuttavan heidän liiketoimintaansa”, Äijälä sanoo.

Eniten suoria sijoituksia tuli Yhdysvalloista, joka vastasi 1381 projektilla 21 prosentista investointiprojekteista. Yli puolet investoinneista Eurooppaan tehtiin kuitenkin maanosan sisäisesti.

 

Tietokantaan kerätään ilmoitukset sijoituspäätöksistä, sijoituksen tuomista työpaikoista ja sijoitetusta pääomasta. Investointitiedot kerätään seuraamalla päivittäin yli 10 000 uutislähdettä.

 


 

Wärtsilän mukaan Smart Technology Hub on seuraava askel yhtiön älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Yhtiön mukaan keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen. Keskuksesta on tarkoitus luoda tutkimusta ja tuotekehitystä tekevä partnerikampus.


  

Wärtsilä rakentaa uuden tuotantokeskuksen

Vaasan Vaskiluotoon

 

Uuteen keskukseen tulee tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotoimintoja. Yhtiön mukaan kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa.

 

Wärtsilä
Havainnekuva Wärtsilän Vaasan Vaskiluotoon rakennettavasta
 Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksesta.
Havainnekuva Wärtsilän Vaasan Vaskiluotoon rakennettavasta Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksesta.Wärtsilä
 

Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub(siirryt toiseen palveluun) -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen.

 

Keskukseen siirtyvät vuodesta 2020 kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät, sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

Wärtsilä investoi hankkeeseen 83 miljoonaa euroa. Se kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan.

Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee yhtiön mukaan olemaan jopa 200 milljoonaa euroa. Kokonaisinvestointi koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta ja infrasta.

 

– Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa, sanoo teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa.

 

Suunnittelu jo vauhdissa

Smart Technology Hubin suunnittelutyöt ovat käynnissä. Keskuksen on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2020.

Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä ja Vaasan yksikkö yhtiön suurin toimipiste. Wärtsilällä on Vaasassa noin 3000, Turussa 400 ja Helsingissä lähes 500 työntekijää.

Lisää aiheesta: Wärtsilän investointiin ollaan tyytyväisiä Vaasassa

Uutista päivitetään

Wärtsilän infotilaisuus Vaasassa 21. elokuuta 2018
Wärtsilän infotilaisuus Vaasassa 21. elokuuta 2018Terhi Varjonen/Yle
 

Kaksikko kirjoittaa Harvard Business Review'ssa, että on olemassa neljä luonteenpiirrettä, jotka ruokkivat johtaja-yrittäjien muuttumista hankaliksi sen jälkeen kun he ovat saavuttaneet paljon menestystä.


 

 

Supermenestyjä voi olla painajaismainen

pomo - Neljä luonteenpiirrettä selittää

käytöksen muuttumista

 

   

Teslan toimitusjohtaja Elon Musk.
Teslan toimitusjohtaja Elon Musk. KUVA: BEN MACMAHON

Menestyneet ihmiset luottavat liikaa itseensä. Narsismi johtaa eristäytymiseen ja kritiikin kieltämiseen.

 
 

Monet huippumenestyneet ihmiset ovat varsin hankalia tyyppejä ja ikäviä pomoja

 

Applen perustaja Steve Jobs puhui rumasti alaisilleen. Entiset työntekijät ovat kertoneet Amazonin olevan "kauhujen työpaikka" perustaja Jeff Bezosinkovien vaatimusten vuoksi. Teslan Elon Muskia kuvaillaan oikukkaaksi. Hän ei ole hyvä ottamaan vastaan kriittistä palautetta.

 

Erikoisempiakin oikkuja on nähty: Miljardööri Howard Hughes vietti suurimman osan elämästään erityksissä muista ihmisistä, koska hän pelkäsi vierailijoiden mukana tulevia mikrobeja.

Aikansa rikkain mies John Paul Getty asensi kotiinsa kolikkopuhelimen, jotta hänen ei tarvitsisi maksaa vieraidensa puheluita.

Esimerkkejä on niin monta, että menestyneen yrittäjän stereotypiaan kuuluu vaikean ihmisen maine. Psykologi Darko Lovric ja talouspsykologian professori Tomas Chamorro-Premuzic kuitenkin sanovat, että menestyneet ihmiset eivät menesty hankalien ominaisuuksiensa vuoksi. He menestyvät niistä huolimatta.

*

Kaksikko kirjoittaa Harvard Business Review'ssa, että on olemassa neljä luonteenpiirrettä, jotka ruokkivat johtaja-yrittäjien muuttumista hankaliksi sen jälkeen kun he ovat saavuttaneet paljon menestystä.

 

1) Liiallinen itseluottamus. Poikkeuksellinen menestys voi johtaa vääristyneeseen kuvaan itsestä. Vastaan voi tulla piste, jossa itseluottamus ylittää henkilön aidot kyvyt. Silloin he eivät huomaa omia rajoituksiaan ja ovat tarpeettoman tyytyväisiä itseensä. Tämä johtaa hybrikseen. Kreikan mytologiassa hybris oli jumalten rangaistus liiallisesta ylpeydestä.

 

2) Narsismi. Menestys aiheuttaa imartelevan minä-kuvan muodostumista, ja usein mediahuomio vahvistaa sitä. Se johtaa korostuneeseen narsismiin. Menestynyt ihminen yrittää suojella statustaan takaiskuilta. Narsistit usein reagoivat aggressiivisesti, kun heitä kyseenalaistetaan.

 

3) Eristyneisyys. Karismaattisille johtajille on hankala kertoa totuus, varsinkin jos omat edut ovat kiinni johtajan hyväksynnästä. Status ja valta saavat ihmisen usein ympäröimään itsensä samanmielisillä ihmisillä, jotka hivelevät johtajat egoa. Johtaja ei enää osaa ottaa vastaan huonoja uutisia. Yksinäisyys ja eristäytyneisyys johtaa siihen, että johtajan tilannekuva hämärtyy tai romahtaa.

 

4) Alentunut itsekontrolli. Kun ihminen menestyy, hän ei enää näe epäonnistumisen seurauksia. Se voi parhaimmillaan johtaa siihen, että hänestä tulee rentoutuneempi ja aidompi. Pahimmillaan menestys johtaa eksentrisyyteen ja epäsosiaalisuuteen. Itsekontrollin hälveneminen johtaa alhaisempaan tuottavuuteen ja huonompiin ihmissuhteisiin.

 

Mikä näihin piirteisiin voisi tepsiä? Psykologit ehdottavat nöyryyden harjoittelemista. Johtajan pitää osata vastaan erilaisia näkemyksiä ja kriittistäkin palautetta. Hyvin toimiva johtoryhmä on paras palautteen antaja.

 


 

Hallitus pakotti Niinistön tahdon mukaisesti Fortumin osakkaaksi "suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään hankkeeseen". Presidentti Niinistö on haluton vastaamaan suoraan siihen, kuinka suuri on Fortumin Venäjälle sijoittamien miljardien turvallisuuspoliittinen painoarvo Suomelle.


 

 

Uutuuskirja: Sauli Niinistö käskytti Fortumin

mukaan Fennovoimaan

 
 
Luotu: 
13.8.2018 08:13

  • Kuva: UM / Lehtikuva
    Kuva
    Tänään julkaistavan teoksen mukaan presidentti Sauli Niinistö oli aktiivinen Fennovoiman ydinvoimahankkeen suhteen kesällä 2015.
 
|

Presidentti Sauli Niinistö komensi valtio-omisteisen energiayhtiö Fortumin mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi, paljastaa uutuuskirja Mäntyniemen herra (Into Kustannus).

 

Presidentti Sauli Niinistöstä kertovassa uutuuskirjassa kuvaillaan presidentin ja hallituksien välistä ulkopoliittista valtakamppailua vuosina 2014 ja 2015. Maanantaina julkaistavan kirjan ovat tehneet Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

 

Suomen hallituksien ja tasavallan presidentin välillä käytiin vuosina 2014 ja 2015 ankara kamppailu ulkopoliittisesta vallasta. Presidentti Niinistö olisi kesällä 2015 halunnut päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin ja viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen, kun Helsingissä juhlittiin vuonna 1975 pidetyn ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää. 

 

Kolme päätöksenteon vaiheet tuntevaa lähdettä kertoo, että Sauli Niinistö oli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-UTVA) eri mieltä Naryškinin maahantulosta kuin ulkoministeri Timo Soini ja kokoomuksen puheenjohtajana toiminut Alexander Stubb. EU-politiikkaa johtava hallitus ei halunnut vaarantaa Euroopan unionin Venäjä-politiikan yhtenäisyyttä, eikä venäläispoliitikkoja päästetty Suomeen.

TP-UTVA:ssa asiasta ei äänestetty, koska ulkopolitiikan johtamisessa pyritään viimeiseen asti välttämään avointa erimielisyyttä. Tapaus Naryškin oli esillä peräti kolmessa kokouksessa (3.6., 12.6. ja 26.6.2015).

*

Kun Suomi oli julkistanut ratkaisunsa, Venäjän ulkoministeriö nimitti sitä avoimen vihamieliseksi ja kutsui Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun. 

*

Selkkaukseen kytkeytyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle. Laitoksen reaktoritoimittajaksi ja rahoittajaksi oli tulossa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom.

Ydinvoimalan kohdalla presidentti Niinistö söi omat sanansa. Presidentti Vladimir Putin otti Fennovoiman ydinvoimalan esiin Niinistön vieraillessa Moskovassa.

–Teemme kaikkemme niin, että hanke toteutetaan tehtyjä sopimuksia tiukasti noudattaen, Putin tähdensi Novo-Ogaryovossa.

Niinistö sanoi seuraavasti: ”Poliittiset päätökset on tehty, ja voimme sanoa, että asia on nyt projektiin osallistuvien yhtiöiden käsissä.” (16.6.2015)

Näin ei lopulta ollut, vaan Niinistö soitti kuukautta myöhemmin Putinille "lepyttelypuhelun" Naryškinin maahantulon epäämisen jälkeen. Kreml paljasti, että presidentit puhuivat ”erityisistä” kahdenvälisistä hankkeista (15.7.2015).

Niinistön sovinnoneleeseen kytkeytyi tasavallan presidentin vaikutusvallan ulottuminen pörssiyhtiö Fortumin päätöksentekoon.

 

Suomessa Fennovoima oli vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan. Kesäkuun lopussa oli alkanut näyttää ilmeiseltä, että ehto ei täyttyisi. Kuin tyhjästä uudeksi osakkaaksi ilmestyi kroatialainen Migrit Solarna Energija -yhtiö, josta kukaan ei ollut ennen kuullutkaan. Nopeasti paljastui, että asialla olivat venäläispankkeihin kytkeytyneet bulvaanit. 

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16. heinäkuuta 2015 odotetun ratkaisunsa: bulvaani ei kelvannut kotimaiseksi, EU-maasta tulevaksi, osakkaaksi. 

Ulkopolitiikan päätöksentekoa ja tapahtumien yksityiskohtia tuntevat lähteet kertovat, että presidentti Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, ellei Fortum pelastaisi Fennovoimaa eli Rosatomin käyntikorttia länteen. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä.

 

–Niillä on erityisesti Fortumille suuri talousarvo. Näin minä olen ymmärtänyt. He ovat aika pitkän historian puitteissa Venäjälle sijoittaneet, ja kyllä kait liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa niin, että se laskee saavansa takaisin, Niinistö vastasi kesäkuussa 2018.

 


 

Alhaisten korkojen taustalla ovat Englannin keskuspankin rahapoliittiseen komiteaan kuuluvan Ian McCaffertyn mukaan rakenteelliset muutokset kansainvälisessä talousjärjestelmässä. 1980-luvulta lähtien globaalia talousjärjestelmää ovat muokanneet heikentynyt tuottavuus ja suurille ikäluokille kerääntyneet säästöt. Komitean tämän kuun lopussa jättävä ekonomisti uskoo, että korkoja laskeneet tekijät eivät ole poistumassa hetkeen.


 

 

Englannin pankin jättävä ekonomisti

ennustaa: matalien korkojen ajat voivat

kestää seuraavat 20 vuotta

 

   

Englannin pankin jättävä ekonomisti
 ennustaa: matalien korkojen ajat voivat kestää seuraavat 20 vuotta
KUVA: BLOOMBERG NEWS

Englannin pankin rahapoliittiseen komiteaan kuuluvan Ian McCaffertyn mukaan globaalit trendit eivät tue korkotasojen kovaa nousua.

 

Englannin keskuspankin komiteajäsenen mukaan matalien korkojen ajat voivat kestää seuraavat 20 vuotta, uutisoi The Guardian.

 

Englannin keskuspankin rahapoliittiseen komiteaan kuuluvan Ian McCaffertyn mielestä brittien on totuteltava selvästi viittä prosenttia alhaisempiin korkoihin. Viisi prosenttia oli Englannissa keskimääräinen ohjauskoron taso edellistä finanssikriisiä edeltävänä vuosikymmenenä.

 

"On liian aikaista sanoa ei koskaan, että emme koskaan palaisi [korkeiden korkojen aikaan]. Mutta edessä on 20 vuoden horisontti, jolloin laskevat tekijät ovat olemassa", McCafferty sanoo.

Globaalien korkotasojen pitkän aikavälin trendin ja keskuspankin politiikan takia lainakustannukset ovat pysyneet Englannissa historiallisen alhaisina vuoden 2009 jälkeen.

 

McCaffertyn mukaan kuluttajien ja yrityksien kannattaa varautua lainakustannuksien nousuihin, mutta hän totesi samalla tulevien korkonostojen olevan vaiheittaisia ja rajoitettuja.

Nyt annetut lausunnot ovat linjassa keskuspankin aiempien kannanottojen kanssa.

Englannin keskuspankki nosti elokuun alussa ohjauskorkonsa 0,5 prosentista 0,75 prosenttiin. Keskuspankin lausunto tulevista mahdollisista koronnostoista oli jo tuolloin hyvin maltillinen.

Guardianin mukaan säästäjät eivät ole vielä juuri hyötyneet koronnostosta. Lehden mukaan useissa säästötileissä korot ovat nousseet vain 0,1 prosenttia, vaikka monet pankit ovat nostaneet asuntolainojen korkoja kokonaisen neljännesprosentin.

 


 

Esityksen mukaan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä parannetaan ja ympäristön tilaan sekä uusiutuvan energian käyttöön investoidaan. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 290,7 miljoonaa euroa ja viherryttämistukeen 157,5 miljoonaa euroa.

  


LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin

esitetään 636 miljoonaa

 

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Valtiovarainministeriö esittää, että ensi vuoden talousarviossa biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueelle kohdennetaan määrärahoja yhteensä 636 miljoonaa euroa. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala tukee myös luonnonvara- ja biotalouden sekä metsien monimuotoisen käytön ja hoidon edistämistä. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan yhteensä 9,8 miljoonaa euroa.

Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan 4,6 miljoonalla eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 miljoonaa euroa.

Yhteensä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa 2,54 miljardia euroa, missä on vähennystä tämän vuoden budjetista 66 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia.

 


 

Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos vuoden 2014 lähtötason 64 miljardin eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa.

 

Kuusi- ja mäntyhaketta Metsä Groupin biotuotetehtaalla Äänekoskella. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Maailman johtava biotalouskeskittymä

Äänekoskelle

 

 

Mielenkiinto Planet B -hanketta kohtaan on Ääneseudun Kehitys Oy:n mukaan ollut todella suurta.

Äänekoskelle rakentuva, maailman johtava biotalouskeskittymä kiinnostaa suurilukuista yritysjoukkoa, kertoo Äänekosken kaupunki. Helmikuussa aloitettu hanke on saanut nimen Planet B.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Ääneseudun Kehityksen, Keski-Suomen liiton, Varman ja Metsä Groupin käynnistämällä hankkeella haetaan yhteistyömalleja yritysten kanssa. Kesäkuussa päättyneen ensimmäisen vaiheen aikana on kartoitettu bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia.

 

– Mielenkiinto Äänekoskella jo olemassa olevaa ja edelleen kehittyvää maailmanluokan biotalouskeskittymää kohtaan on ollut todella suurta. Jatkamme kesän ja alkusyksyn aikana yli 80 yrityksen kanssa keskusteluja, joissa selvitämme yhteistyömahdollisuuksia alueen yritysten kesken sekä kehitämme Plänet B:n toimintamallia tänne sijoittuvien yritysten tarpeiden mukaisesti, kertoo Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Åkerlund. tiedotteess.

Plänet B rakentuu kiinteästi nykyisen teollisen ekosysteemin sekä sen keskiössä olevien noin tusinan yrityksen ja Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille. Hankkeen ensimmäistä vaihetta on koordinoinut konsulttiyhtiö Vision Hunters, ja nyt hanke etenee Ääneseudun Kehitys Oy:n ja Äänekosken kaupungin Elinvoimayksikön johdolla.

 


 

STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.


 
Kilpailu
 

Björn Wahlroos huolissaan aivovuodosta:

Äärimmilleen viety tasapäisyys ei ole

kansallinen voimavara

 

   

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.
 Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia.
Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen. Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia. KUVA: TIMO PYLVÄNÄINEN
 
 

Björn Wahlroos tylyttää Suomen verojärjestelmää Finanssialan podcastissa.

 

Suomalainen osaaminen karkaa ulkomaille, koska Suomessa ei ole riittävästi houkuttelevia tekijöitä, uskoo Björn Wahlroos. Hän puhuu asiasta Finanssialan podcastissa, jossa häntä haastattelevat lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat, juuri lukionsa päättäneet Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen.

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.

"Olen itsekin huolestunut siitä. Sehän ei ole kokonaan huono asia, mutta kysymys pitäisi olla, miksi nuoret eivät palaa takaisin opiskelujen jälkeen", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että monen muun maan tavoin Suomella ei ole sitä etua, että ilmasto houkuttelisi ketään. Hallituskaan ei varsinaisesti ole auttanut asiaa eikä yrittänyt parantaa houkuttelevuutta.

"Suomalainen verotus kaikkein tylyin Euroopassa siinä mielessä, miten se käsittelee yrittäjiä", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että useissa maissa, muissakin kuin veroparatiiseissa, on tehty standardiverotukseen poikkeuksia. Niillä tavoitellaan päämääriä, joilla edistetään sellaisia järjestelmiä, joista on puutetta.

 

Monessa muussakin maassa vallitsee huoli pääoman virtaamisesta ulos.

"Keskeistä on se, että kaikki muut paitsi Suomi tekevät jotain sen eteen", Wahlroos sanoo.

 

Aivovuoto kuitenkin pientä

Moni jakaa Wahlroosin huolen, mutta huoli on tilastotiedon mukaista aivovuotoa suurempaa.

Akavan jäsenkyselyssä selvitettiin nuorten ulkomaille muuttohalukkutta. Kyselyn mukaan jopa 57 prosenttia alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista nuorista on harkinnut muuttoa ulkomaille (KL 15.6.).

Tilastotieto antaa kuitenkin hyvin vähän tukea väitteille merkittävästä aivovuodosta(KL 19.6.).

Akava Worksin keväällä julkistaman ­selvityksen mukaan korkeakoulutettujen ­maastamuuttajien absoluuttinen määrä on toki kasvanut ­vuodesta 2005 lähtien. Maastamuuttajien osuus korkeakoulutetuista on kuitenkin jopa laskenut, sillä korkeakoulutettujen kokonaismäärä on vuosikymmenessä noussut yli 50 prosentilla.

Vuonna 2016 vain 0,41 prosenttia korkeakoulutetuista muutti pois Suomesta. Merkkejä ­vakavasta aivovuodosta ei siis ole havaittavissa, kuten selvityksessäkin todetaan.

 


 


 

 

EVA:n johtaja Matti Apunen: Suomeen tulisi

muodostaa muutama vahva tutkimusyliopisto

– "Voisimme saada jo nykyisellä rahalla

parempia tuloksia"

 

   
 
EVA:n Matti Apusen mielestä suomalaisten korkeakoulujen
 asiakkaita ovat opiskelijat.
EVA:n Matti Apusen mielestä suomalaisten korkeakoulujen asiakkaita ovat opiskelijat. KUVA: PETTERI PAALASMAA
 
 

Suomalaisten korkeakoulujen nykytilannetta pohdittiin perjantaiaamuna Pohjalaisen aamukahveilla. Ongelmia on muun muassa korkeakoulujen määrässä, resursseissa ja profiloitumisessa.

 

”Muualla saadaan samalla panostuksella parempia tuloksia, eli voisimme saada jo nykyisellä rahalla parempia tuloksia”, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Matti Apunen, kun häneltä kysyy, miksi Suomessa tarvittaisiin suurempaa budjettia korkeakouluille.

”Jos kuitenkin laittaisimme siihen lisää rahaa, voisimme muuttaa olennaisesti opettajien suhdetta opiskelijoihin. Opetuksesta tulisi henkilökohtaisempaa ja opettajilta voisi silloin vaatia enemmän”, hän jatkaa.

Korkeakoulujen resurssit on yksi keskustelunaiheista perjantaiaamuna Pohjalaisen aamukahveilla Helsingin Alma-talolla, jonne Apusen lisäksi ovat kokoontuneet keskustelemaan suomalaisen korkeakoulutuksen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ulla Mäkeläinen ja Tampere 3:n siirtymäkauden hallituksen puheenjohtaja Marja Makarow. Muita kuumia aiheita ovat korkeakoulujen määrä ja profiloituminen.

Hän korostaa, että suomalaisen korkeakoulutuissa opetuksen tulisi olla niin korkeatasoista, jotta opiskelijat eivät kokisi tarvetta lähteä muualle.

Yhtenä ratkaisuna korkeakoulujen tilanteelle Apunen kertoo, että yliopistoilla tulisi olla yritysluontoisia yksiköitä, jotka voisivat kilpailla keskenään. Apusen mukaan tämä käytäntö on käytössä Amerikassa ja parhaissa eurooppalaisissa yliopistoissa.

”Kun rekrytoidaan uutta professoria vetämään laitosta, professorilla on voimakas vastuu tuloksesta, vahva budjetti ja vahva itsenäisyys. Hän toimii kuin ostoskeskuksessa yrittäjä toimii. Hän koittaa saada oman laitoksensa kukoistamaan” Apunen jatkaa.

Apunen huomauttaa, että Suomen täytyy olla mukana teknologisessa kehityksessä, joka tuottaa parhaan tuottavuuden ja kiinnostavimman työympäristön. Hän antaa esimerkin ohjelmistokehityksen tilanteesta Suomessa.

”Työ muuttuu koko ajan globaalimmaksi, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meillä pitäisi olla täällä sitä kompetenssia, jonka varaan voidaan rakentaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa”, kertoo Apunen.

Apusen mukaan suomalaiset eivät pääse mukaan tekoälyn jättiläisten investointihankkeisiin, jos meillä ei ole osaamista.

”Nyt ollaan vähän jäämässä siitä jälkeen, ja se huolestuttaa minua paljon.”

 


 

Apusen mukaan Suomeen tulisi muodostaa muutamia todella vahvoja tutkimusyliopistoja. ”Me ei olla fokusoituneita, meillä tehdään liikaa kaikkea kaikkialla.” Apunen kertoo, että suomalaisten korkeakoulujen asiakkaita ovat opiskelijat. Hänen mukaansa kaikki palautuu viime kädessä siihen, että meillä on osaavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä suomalaisissa yrityksissä.

5g-verkot tulevat, nyt tarvitaan hyviä ideoita

 

   

Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa
Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa KUVA: PEKKA KARHUNEN
 
 

Satamat ovat erityisen kiinnostuneita 5g:n tuomista mahdollisuuksista

 

Perjantaina Helsingissä julkistetaan uusi 21 yrityksen ja organisaation 5g Momentum -ekosysteemi. Viestintäviraston luotsaaman yhteistyöhankkeen tarkoitus on avata yrityksille tie 5g-teknologian tuoman teknologiamurroksen hyötyihin.

Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaan mukaan elinkeinoelämässä ei kaikkialla vielä tunneta 5g:n mahdollisuuksia. Siksi virasto on ottanut asiassa aktiivisen roolin.

”Haluamme olla viranomainen, joka kertoo asioista. Olemme jo pitkään myöntäneet 5g:lle testilupia kokeiluja varten. Vaikka standardit alkavat valmistua, pitää ensin olla kokeiluvaihe”, Karlamaa sanoo.

Satamat ovat Karlamaan mukaan olleet hyvin kiinnostuneita seuraavan sukupolven viestintäteknologiasta. 5g Momentumissa ovat nyt mukana Oulun ja Rauman satamat.

”Satamien automatisaatio on ollut esillä. Toinen mielenkiintoinen asia on satamaan tuleva älyväylä. Miten 5g-verkkoa voisi rakentaa siihen väylälle? Voisiko vaikka poijuja merellä käyttää 5g-verkon tukiasemina?” Karlamaa pohtii.

5g-verkossa on kokonaan uusi ominaisuus, joka Karlamaan mukaan tulee luomaan uusia liiketoimintamalleja. 

 

”Verkkoarkkitehtuuri muuttuu valtavasti. Tulevaisuudessa 5g:n kapasiteettia voidaan jakaa viipaleisiin. Tietty viipale voi erikoistua esimerkiksi esineiden internet -laitteiden käyttöön, toinen todella nopeisiin machine to machine -toimintoihin.”

 

Verkon viipalointi luo vertikaaleja, joissa niihin erikoistuneet yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa asiakkaiden erityistarpeiden mukaan.

”Tämä on aivan uutta. Uskon, että syntyy erilaisia toimijoita ja ansaintamalleja.”

Verkon nopeuden ja luotettavuuden ansiosta syntyy sovelluksia viestinnän, liikenteen, robotiikan ja automaation tarpeisiin.

 


 

 

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

 
 
 
 

Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi

kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin

 

 
 
 

Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

 

Ayn Rand (1905–1982)

Kuka: Kirjailija ja filosofi. Venäjänjuutalainen Alisa Rozenbaum. Muutti nimensä Yhdysvalloissa Ayn Randiksi.

Syntynyt: 2. helmikuuta 1905 Pietarissa

Kuollut: 6. maaliskuuta 1982 New Yorkissa

Elämäntyö: Muokkasi ideaa Amerikasta. Randin oppisuunta korostaa todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalismin merkitystä.

Pääteos: Atlas Shrugged eli Kun maailma järkkyi. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta. Suomi on 29. kieli, jolle teos on käännetty.

Kapitalismin suurteos Atlas Shrugged ilmestyy 24. marraskuuta viimein suomeksi. Kirja on saanut nimen Kun maailma järkkyi.

Alkuteos ilmestyi vuonna 1957, mutta Ayn Rand osallistuu keskusteluun edelleen: länsimaisessa yhteiskunnassa ja nykyajassa on yhä tendenssejä ja rakenteita, joiden pohtiminen on tärkeää.


 

 

 

”Kirjassa pohditaan valtio-ohjausta, maailman talouden rajoitteita, yrittämisen vaikeutta, jakamista, moraalia… ihan oikeita ongelmia”, sanoo kääntäjä, valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Kirjan aiempaa kääntämistä on jarruttanut 60 vuoden ajan teoksen mahdoton koko, ei sen merkitys. Kustantajat eivät ole löytäneet 1 521-sivuisen teoksen julkaisemiselle kannattavaa pohjaa.

Vaikeaa se on ollut nytkin. Iivonen kertoo, että Minerva ei ollut ensimmäinen kustannustalo, joka on hanketta miettinyt. Minervallakin oli vaikeutensa, sillä Ayn Randin oikeuksia valvova säätiö on hyvin tarkka randilaisuuden vaalija.

”Käänsin tästä 40 prosenttia jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten hanke pysähtyi ensimmäisen kerran. Aloitin työn uudestaan vuonna 2014. Pari viime vuotta on pitänyt kiirettä. Kun kirja oli vielä alkutekijöissään, tuntui siltä, että olen hölmö, kun käännän suomeksi kirjoja, jotka haluan itse lukea.”

Iivonen pelkää, että kirjaa runtataan sitä lukematta. ”Vaikka emme tiedä Randista kunnolla mitään, olemme sitä mieltä, että häntä pitää vastustaa.”

Kirjan kääntäjä. Jyrki Iivonen uskoo, että Amerikkaa voi ymmärtää vasta kun tuntee randilaista ajattelua. KUVA: LAURA VESA
 
 

Jyrki Iivonen, 67

Kuka: Tutkija ja kääntäjä

Syntynyt: 21. heinäkuuta 1950 Karstulassa

Koulutus: Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto 1990

Työura: Tutki Neuvostoliittoa jo 1980-luvulla, työskenteli vuoden 1994 jälkeen puolustusministeriössä mm. viestintäjohtajana sekä neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Washingtonissa.

Käännöstyöt: Friedrich August Hayekin Tie orjuuteen (suomeksi 1994), Adam Mickiewiczin Puolan kansan aikakirjat (suomeksi 1998), Ursula K. Le Guinin science fiction -tuotantoa toistaiseksi kahdeksan kirjan verran.

Elämänviisaus: ”Moni, joka on yrittänyt valaista, on päätynyt lyhtypylvääseen” – Stanisław Jerzy Lec.

 

Ayn Rand loi kirjallaan kokonaisen aatesuunnan, jonka perusasioita ovat itsekkyyden etiikka ja yltiökapitalismi. Hän puolustaa amerikkalaista unelmaa jopa niin, että voittoa pitää tavoitella niidenkin, jotka eivät koskaan voita mitään. Randin maailmassa valtion tehtävä on huolehtia vain valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kaikki muu jää markkinoille.

 

Amerikkalaisista vaikuttajista Randin teoksiin ovat viitanneet Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden toinen afroamerikkalainen jäsen Clarence Thomas, ex-ulkoministeri ja -presidenttiehdokas Hillary Clinton, baseball-tähti Cal Ripken ja näyttelijä Jim Carrey. Randin ajattelun pohjalta syntyi myös Paul Ankan Frank Sinatralle sanoittama ikimuistoinen laulu My Way.

 

Björn Wahlroos on nostanut taannoin Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman. Hekin ovat ainakin jonkin sortin randilaisia. Wahlroos on ollut edistämässä kirjan suomentamista.

”Kun maailma järkkyi on tärkeä kirja, ollaanpa siitä mitä mieltä tahansa. Se on laajasti luettu ja laajasti levinnyt. Oli ihmeellistä, että sitä ei ollut saatavissa kielellämme”, pohtii Wahlroos. ”Nyt Suomi liittyy tältäkin osin länsimaisen kulttuurin piiriin.”

Ihailijoiden nimet ovat Randin kohdalla erikoista luettavaa siksikin, että Atlas luokitellaan tieteiskirjallisuudeksi. Lajityyppi ei Randin kirjoittajauran aikana täyttänyt romaanitaiteen mittaa.

”Kirjassa on oikeasti neljä genreä. Se on tieteiskirjallisuutta ja tulevaisuus­skenaario. Se on Amerikan juutalaista kirjallisuutta. Se on naiskuvansa ja kirjailijan sukupuolen takia naiskirjallisuutta. Lisäksi se on poliittista kirjallisuutta.”

Jyrki Iivonen kertoo, että kun vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto ja maan suurin kirjakerho Book of the Month kysyivät lukijoilta, mitkä heidän lukemistaan kirjoista ovat vaikuttaneet syvällisimmin heidän elämäänsä, Raamattu voitti. Toiseksi eniten mainintoja sai Kun maailma järkkyi. Vuonna 1992 taas New Yorkin kaupunginkirjasto julkaisi 175 teoksen luettelon otsikolla Vuosisatamme kirjat. Siellä Randin teos esiintyi James Joycen Odysseuksen ja Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan rinnalla.

Ayn Rand, alkujaan Alisa Rozenbaum syntyi Pietarissa 1905. Hänen isänsä oli juutalainen rohdoskauppias Zinovi Zazharovitš Rozenbaum. Varakas perhe menetti vuoden 1917 vallankumouksessa omaisuutensa. Neuvostovaltion synty oli juutalaisperheelle suuri kärsimys.

Alisa opiskeli vuosina 1921–1926 Pietarin yliopistossa kieliä, arkkitehtuuria ja elokuvataidetta. Hän oli erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta teknologiasta.

Hänen elämänsä muuttui vuonna 1925, kun Rozenbaumit saivat kirjeen yli 35 vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin muuttaneilta sukulaisiltaan. Port­noin perhe oli saanut Rozenbaumeilta apua paetessaan 1880-luvulla ulkomaille. He halusivat nyt kiittää saamastaan avusta ja kutsuivat Rozenbaumit luokseen Chicagoon. Vain Alisa lähti.

Alisa Rozenbaum oli vuonna 1926, vain 21-vuotiaana, miettinyt pitkälle oman maailmankuvansa peruspilarit. Bolševismin, kommunismin ja kollektivismin vastustaminen olivat keskeisiä kulmakiviä. Neuvosto-Venäjä näyttäytyi hänelle kaiken pahuuden ja rappeutuneisuuden tyyssijana. Yhdysvallat oli hänelle kaiken myönteisen ja edistyksellisen vertauskuva. Pääsy unelmien maahan oli hänelle toiveiden täyttymys.

Hän muutti nimensä. Ayn-etunimen uskottiin olevan peräisin suomalaiselta naiskirjailijalta, Aino Kallakselta. Iivonen arvelee, että nimi on peräisin tavalliselta suomalaiselta Ainolta. Tuon nimisiä suomalaisia oli Pietarin alueella palvelustyttöinä. Rozenbaumeilla saattoi olla oma Ainonsa.

Vuonna 1926 Ayn Rand matkusti Chicagon kautta Hollywoodiin. Hän aloitti uransa RKO-elokuvayhtiön vaatteistonhoitajana ja tutustui suureen elokuvaohjaajaan Cecil B. DeMilleen. Tämä järjesti töitä. Rand tapasi studioilla pieniä sivuosia esittäneen Frank O’Connorin, josta vuonna 1929 tuli hänen puolisonsa. Avioliitto kesti läpi elämän.

 


 

Hankkeen edistäjä. Björn Wahlroosin mielestä Rand vie suomalaisia länsimaisen ajattelun ääreen. KUVA: BLOOMBERG NEWS
 

Iivonen kertoo, että Rand kirjoitti alusta lähtien sitkeästi vain englannin kielellä. Rand alkoi kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuivat vallankumouksen jälkeiseen Pietariin. Kun teos We the Living (”me elävät”) vuonna 1936 vihdoin ilmestyi, sillä oli vahva omaelämäkerrallinen leima. Teoksen saama vastaanotto oli murskaava. Kirjaa pidettiin Venäjän yhteiskunnallista todellisuutta vääristelevänä.

Randille alkoi kuitenkin syntyä nimeä kirjailijana. Vuonna 1934 Broadwaylla pyöri hänen oikeussalidraamansa Night of January 16th. Siitä tuli Randin ensimmäinen menestys. Rojaltien myötä hän pystyi asettumaan asumaan puolisoineen pysyvästi New Yorkin Manhattanille.

Vuonna 1937 Rand kirjoitti välityönään pitkän novellin Anthem (suom. Hymni). Se oli hänen ensimmäinen hyppynsä tieteiskirjallisuuteen. Hymnillä on selvät yhtymäkohdat kahteen tuon ajan dystopiaan, Jevgeni Zamjatinin teokseen Me, 1920, ja Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, 1934.

Hymni julkaistiin suomeksi Iivosen kääntämänä vuonna 1997 Portti-lehdessä.Rand kuvaa novellissa tulevaisuuden kommunistista ja kollektivistista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole enää lainkaan historiallista muistia. On olemassa vain hämäriä legendoja muinaisista ajoista. Kielestä ovat kadonneet sanat minä ja sinä. Ihmisillä ei ole uudessa maailmassa enää omia nimiä – pelkästään numerosarjat.

Kirjallinen läpimurto tuli vuonna 1943 teoksella The Fountainhead (”alkulähde”), joka on Randin toinen pääteos. Kirja kertoo arkkitehti Howard Roarkista, joka ei suostu tekemään työtään ja tavoitteitaan koskevia kompromisseja. Randin nietzscheläinen ihanneihminen on vapaa kaikesta: ei perhettä, ei virheitä, ei epävarmuutta.

Vuonna 1957 valmistui yksi maailmanhistorian pisimmistä romaaneista, Randin pääteos Kun maailma järkkyi. Itsepintainen Rand ei ollut antanut kenenkään koskea tai lyhentää tai peukaloida kirjaansa.

Kun maailma järkkyi -teoksen juonen lähtökohtana on tilanne, jossa Atlakset, maailmankehityksen ja sivistyksen moottoreina tunnetut ihmiset, kyllästyvät lopullisesti ympärillään olevaan yhteiskuntaan ja vallanpitäjiin. He päättävät vetäytyä maailmasta ja muuttua välinpitämättömiksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille. Johtavat tiedemiehet, taiteilijat ja liikemiehet katoavat yksi toisensa jälkeen. He jättävät taakseen kaaoksen. Jäljelle jääneet eivät kykene jatkamaan kehitystä. Kun yhteiskunnan parhaat voimat ryhtyvät lakkoon, teknologia ja talous rappeutuvat.

Yhteiskunnan luhistuessa Atlakset, joilla kaikilla toki on oma persoonallisuutensa ja taustansa, päättävät palata takaisin maailmaan ja ryhtyä rakentamaan sitä terveemmälle pohjalle.

Kirjan päähenkilö John Galt pitää radios­sa puheen, jossa hän esittelee ihmisille oman egoistisen maailmankatsomuksensa. Hän maalaa yhteiskunnan, joka tuomitsee ehdottomasti kaiken altruismin. Ihmiset voivat ja heidän tulee auttaa toisiaan, mutta ketään ei voida millään mahtikäskyllä vaatia tekemään mitään kenenkään toisen puolesta.

”Noin 70-sivuisessa Galtin puheessa on tiivistettynä koko Ayn Randin maailmankatsomus sekä hänen ajamansa maailman aatteellinen lähtökohta. Pidän sitä kulttuurisesti yhtä tärkeänä kuin Charles Chaplinin loppupuhetta elokuvassa Diktaattori”, pohtii Iivonen.

Atlas oli Randin viimeinen romaani. Kriitikot tuomitsivat sen jyrkin sanoin, mutta lukijat ottivat sen omakseen.

”Kirjan saama vastaanotto oli nuiva; teos oli arvostelijoiden mukaan ylipitkä ja henkilöhahmot sekä dialogi olivat jäykkiä. Kriitikot eivät ymmärtäneet sitä, että Randille itselleen ja hänen lukijoilleen oli tärkeämpää se, mitä hän sanoi, kuin miten hän sen sanoi.”

Rand katsoi, että tästä eteenpäin hän keskittyisi vain filosofisten teosten kirjoittamiseen ja sanoman levittämiseen. Näin tapahtui seuraavat 25 vuotta – hänen kuolemaansa saakka.

Jyrki Iivonen kertoo tarttuneensa Randiin ensimmäisen kerran valtio-opillisesta näkökulmasta. Rand on ollut niin keskeinen Amerikan idean muokkaaja.

”Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivistyksessä. Emme ymmärrä Yhdysvaltoja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä amerikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voitontavoittelu on niin hyvää.”

”On sanottu, että presidentti Donald Trump on randilainen. Tuolle voi vain nauraa. Kukaan ei ole randilaisuudesta niin kaukana kuin hän. Heitä erottaa niin suhtautuminen totuuteen kuin uskontoonkin. Trumpin kapitalismi ei yksinkertaisesti ole Randin kapitalismia.”

Iivonen muistuttaa, että Rand ei ole saanut Euroopassa myönteistä vastakaikua. Hän on ollut vahva ja kaukainen vastapuoli ajattelulle eurooppalaisesta sosiaalivaltiosta. Tosin itäblokin hajoamisen jälkeen randismilla oli omat hetkensä esimerkiksi Baltiassa, Puolassa, Tškkoslovakiassa ja Unkarissa.

Kun maailma järkkyi käännettiin myös venäjäksi 1990-luvulla. Nykyään sellaista ei enää tapahtuisi, uskoo Iivonen.

”Niin hyvää pataa en ole Randin kanssa, että osaisin kuvitella, mitä hän ajattelisi tämän päivän Suomesta tai Euroopasta. Todennäköisesti hän kannattaisi tasaverotusta. Hän ei ymmärtäisi, miksi valtion täytyy toimia vaurauden jakajana. Hän ei hyväksyisi Euroopan unionia. Hän ei suvaitsisi politiikan ja talouden infrastruktuurien yhteen kietoutumista.”

 

***

Rand on istutettu profeetan rooliin. Hänen aatteellinen perikuntansa jatkaa kärjekästä dialogia myös hänen kuolemansa jälkeen. Filosofiset ja myös juridiset kiistat siitä, kuka todella on oikeutettu viemään eteenpäin randilaista ajattelua, jatkuvat edelleen.

”On syytä muistaa, että Ayn Randin hahmottelemaa yhteiskuntaa ei ole missään, kuten ei ole ollut kommunismiakaan. Molemmissa on kyse utopioista.” 

***