Uusin tilaus on Rauman telakalle jo kolmas lyhyen ajan sisään. Rauma Marine Constructionsin telakan toiminta on saatu yhtiön suunnitelmien mukaisesti vahvaan kasvuun. Syksyn 2018 aikana solmittiin aiesopimukset sekä Tallinkin Helsinki-Tallinna-välin aluksesta että puolustusvoimien Laivue2020-hankkeesta. Lisäksi RMC valmistaa parhaillaan risteilijälohkoja Turun telakalle. Yhtiö kertoo myös rekrytoineensa uusia työntekijöitä kasvaneen työmäärän takia. Yhtiö kertoo palkkaavansa myös jatkossa lisää työntekijöitä sekä Suomesta että ulkomailta.


 

 

Rauman telakalle 120 miljoonan euron

matkustaja-autolauttatilaus

 

11.1.2019 16:00päivitetty 11.1.2019 16:01 | Kauppalehti

Tilaus. Rauman telakkayhtiö RMC:n havainnekuva tulevasta matkustaja-autolautasta.KUVA: RMC

 

 

Kyseessä on Rauma Marine Constructionsille jo kolmas iso tilaus lyhyen ajan sisällä. Tilaajana on Vaasan ja Uumajan yhteisyritys.

 
 

Rauman telakka eli Rauma Marine Constructions (RMC) on saanut 120 miljoonan euron arvoisen matkustajalauttatilauksen. Kyseessä on aiesopimus, mutta telakkayhtiön mukaan varsinainen sopimus lautan rakentamisesta on tarkoitus allekirjoittaa alkuvuoden aikana.

Lautan tilaaja on Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan yhteinen varustamoyhtiö Kvarken Link. Lautta tulee Vaasan ja Uumajan väliseen lauttaliikenteeseen. Rahoituksen takaavat Vaasa ja Uumaja.

”RMC voitti päätöstä edeltävän julkisen ja kansainvälisen tarjouskilpailun osaamisellaan ja teknologiallaan. Matkustaja-autolautat ovat RMC:n ydinosaamisaluetta, joten olemme erittäin ylpeitä ja tyytyväisiä, että olemme onnistuneet osoittamaan kilpailukykymme tällä alueella”, RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo tiedotteessa.

 

Kvarken Linkin tilaamassa laivassa on tilaa 800 matkustajalle ja lastikapasiteettia rekoille on 1500 kaistametriä. Laiva suunnitellaan ympäristöystävälliseksi ja sen koneisto toimii kaksoispolttoaineratkaisulla. Pääpolttoaineena tullaan käyttämään nesteytettyä kaasua, mutta laivassa on mahdollista käyttää myös esimerkiksi Vaasassa tuotettavaa biokaasua, RMC kertoo.

Alus tulee RMC:lle sopivaan ajankohtaan, sillä sen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuu pääosin ennen Tallink Shuttle -aluksen rakentamista, jonka aiesopimus allekirjoitettiin viime lokakuussa.

Uusin tilaus on Rauman telakalle jo kolmas lyhyen ajan sisään. Rauma Marine Constructionsin telakan toiminta on saatu yhtiön suunnitelmien mukaisesti vahvaan kasvuun. Syksyn 2018 aikana solmittiin aiesopimukset sekä Tallinkin Helsinki-Tallinna-välin aluksesta että puolustusvoimien Laivue2020-hankkeesta. Lisäksi RMC valmistaa parhaillaan risteilijälohkoja Turun telakalle.

 

Yhtiö kertoo myös rekrytoineensa uusia työntekijöitä kasvaneen työmäärän takia. Yhtiö kertoo palkkaavansa myös jatkossa lisää työntekijöitä sekä Suomesta että ulkomailta.

Lisää tilauksia. Laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) ensimmäinen laivatilaus, Molslinjen-varustamon tilaama matkustaja-autolautta, laskettiin vesille perjantaina Raumalla. 158-metrinen alus luovutetaan tanskalaisyhtiölle kesällä 2018. KUVA: RMC
 
  • Perttu Räisänen
    Kauppalehti
     

”Kasvaneiden riskien takia olemme laskeneet osakkeet alipainoon salkuissamme. Olemme leikanneet erityisesti USA:n sekä teollisuuspainotteisten ja vientivetoisten Euroopan markkinoiden, kuten Suomen ja Saksan painoa.”


  

Varainhoitaja laski osakkeet alipainoon:

"Taivaalle on kerääntymässä myrskypilviä”

 

8.1.2019 15:02 päivitetty 8.1.2019 15:07 | Kauppalehti

 

Myrskyvaroitus. Front Varainhoidon toimitusjohtaja Vesa Engdahl arvioi katsauksessaan, että Fedin kiristyvä rahapolitiikka yhdistettynä USA:n ja Kiinan kauppasotaan on myrkkyä maailmantaloudelle.
 
 

Front Varainhoito pitää Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaa sekä Fedin rahapolitiikkaa suurimpina vaaroina maailmantaloudelle. Uhka on sitä luokkaa, että se laski osakkeet alipainoon.

 

Front Varainhoito laski osakkeet alipainoon. Frontin toimitusjohtaja Vesa Engdahl arvioi markkinakatsauksessaan, että turbulenssi osakemarkkinoilla uhkaa jatkua alkaneena vuonna.

”Globaalin talouden taivaalle on kerääntymässä myrskypilviä. Sijoittajien näkökulmasta keskeisimmät huolet liittyvät USA:n tulevaan korkokehitykseen ja yritysten tuloskasvunäkymiin maailmanlaajuisesti”, Engdahl kirjoittaa katsauksessaan.

Muitakin aiheita pelkoihin riittää. Haastavan korkokehityksen ja tuloskasvunäkymien lisäksi Engdahl luettelee syiksi sijoittajien harmiin etenkin uhan kauppasodan laajentumisesta ja syvenemisestä sekä Italian velkakriisin ja Brexitin.

 

Maailmanlaajuisesta talouskasvun hiipumisesta on saatu Engdahlin mukaan viime kuukausina yhä selvempiä merkkejä.

*

”Kasvaneiden riskien takia olemme laskeneet osakkeet alipainoon salkuissamme. Olemme leikanneet erityisesti USA:n sekä teollisuuspainotteisten ja vientivetoisten Euroopan markkinoiden, kuten Suomen ja Saksan painoa.”

*

Euroopan markkinoista Front ylipainottaa edelleen Isoa-Britanniaa ja Sveitsiä.

 

”Toimialoista olemme keventäneet teknologiaa ja teollisuutta. Samalla olemme kasvattaneet terveydenhuoltosektorin painoa. Kehittyvät markkinat jatkavat osakeallokaatiossamme vahvassa alipainossa.”

Brexitiin liittyvät epävarmuudet voivat Engdahlin mukaan luoda houkuttelevan mahdollisuuden ulkomaisille sijoittajille, koska Iso-Britannian kansainväliset vientiyritykset todennäköisesti hyötyvät heikosta punnasta.

Korkosijoitusten puolella yrityslainat tuskin tarjoavat Engdahlin mukaan tänä vuonna turvasatamaa Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Yrityslainojen riskilisät, varsinkin korkean riskin lainojen osalta, ovat kohonneet viime kuukausina. Engdahlin mukaan luottospreadit voivat edelleen levitä merkittävästi.

”Tämän takia olemme leikanneet riskisten yrityslainojen painoa salkuissamme, joskin nämä lainat ovat edelleen ylipainossa. Euromääräiset valtionlainat pidämme edelleen vahvassa alipainossa. Käteisen olemme nostaneet vahvaan ylipainoon.”

  •  
    Lauri Sihvonen
    Kauppalehti
     

”Yhdysvaltojen kasvun hidastuminen on lähes väistämätöntä, kun veroaletuki hiipuu tämän vuoden kuluessa. Toisaalta euroalue luultavimmin elpyy hieman syksyn haasteista. Suurin kysymysmerkki sijoittajille on siten Kiina.”


   

Nordea kääntää sijoitusnäkemystään

varovaisemmaksi – ”Riskit itseään ruokkivasta

kierteestä ovat nousseet”

 

7.1.2019 09:57 päivitetty 7.1.2019 09:57

KUVA: OUTI JÄRVINEN
 
 
 

Suurin kysymysmerkki sijoittajille on Kiina, Nordean päästrategi Antti Saari sanoo.

 

Finanssitalo Nordea muuttaa osakenäkemystään.

”Epävarmassa ympäristössä laskemme osakkeet peruspainoon, vaikka uskomme, että vuodesta tulee ennemmin hyvä kuin huono”, Nordean päästrategi Antti Saari kertoo Nordea Marketsin viikkoraportissa.

Aiemmin Nordea suositti ylipainottamaan osakkeita.

 

Pörsseissä lisääntynyt heilunta voi Nordean mukaan aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen, mikä heikentää yritysten mahdollisuuksia rahoittaa toimintaansa, nakertaa luottamusta ja talousnäkymiä.

”Emme usko, että tähän on vielä tultu, mutta riskit itseään ruokkivasta kierteestä ovat nousseet viime aikoina”, Saari kertoo.

Talouskasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna globaalisti, mutta taantuman kynnyksellä ei tutkimuslaitosten mukaan edelleenkään olla. Ennusteihin liittyvä epävarmuus on kuitenkin kasvanut viime aikoina, kun muun muassa Kiinassa teollisuuden ostopäällikköindeksit kääntyivät negatiivisiksi.

 

Teknologiajätti Apple julkisti viime viikolla tulosvaroituksen yhtiön liikevaihdon kehityttyä selvästi ennustettua heikommin Kiinassa.

”Talousepävarmuuden lisäännyttyä myös tulosnäkymiä on leikattu tavallista tiuhempaan tahtiin. Näkymien leikkaukset sinänsä ovat tavallisia, mutta nyt niitä on tullut reilummin kuin yleensä, mikä on lisännyt sijoittajien epävarmuutta”, Saari arvioi.

Nordea ennakoi yritysten tulosten kasvavan tänä vuonna noin 5 prosenttia.

”Tämä riittäisi reippaaseenkin nousuun pörssikurssien nykytasoilta, kun markkinoilla on hinnoiteltu selvästi heikompaa tulevaisuutta.”

Jos ennuste käy toteen, sijoitusvuodesta voi muodostua Nordean sanoin hyvä.

”Mielestämme alkaneesta sijoitusvuodesta tulee edelleen todennäköisemmin hyvä kuin huono. Epävarmuus näkymistä on kuitenkin kasvanut riittävästi, että suosittelemme vetämään hetken henkeä selvempää sijoitussäätä odotellessa”, Saari kertoo.

  •  
    Antti Järvenpää
    Kauppalehti
     


  

Wall Streetin hullu pörssiviikko päättyi

voimakkaaseen heiluntaan

 

 Kuvahaun tulos haulle Takana on vuoristoratamainen viikko Wall Streetin pörssissä. (KUVA: JUSTIN LANE / EPA)

 Takana on vuoristoratamainen viikko Wall Streetin pörssissä. (KUVA: JUSTIN LANE / EPA)

Julkaistu: 29.12. 1:25 | Taloussanomat


 

 

Pörssiviikko päättyi perjantaina epävarmoissa tunnelmissa.
EUROOPASSA valtaosa indekseistä päätyi plussalle, mutta Wall Streetillä kurssit sahasivat päivän aikana edestakaisin.


Lopulta Wall Streetin keskeisistä indekseistä Dow Jones ja S&P 500 laskivat hieman ja Nasdaq puolestaan nousi lievästi.

Takana on vuoristoratamainen viikko, jonka aikana on nähty sekä reipasta laskua että roimaa nousua. Kokonaisuudessaan joulukuu on ollut vahvasti laskuvoittoinen ja vuoden osalta pääindeksit ovat miinuksella, esimerkiksi Dow Jones on laskenut vuoden takaisesta lähes kuusi prosenttia.

Helsingin pörssin pääindeksi nousi perjantaina 1,35 prosenttia.

ABB aikoo myydä Power Grids -divisioonan kuuluvat yksiköt Hitachille. Vaasassa Power Grids -divisioonaan kuuluvat muuntajista ja sähköverkoista vastaavat yksiköt. - Näkökulma: Aasian kilpailu syrjäyttää työpaikat tällä kilpailulohkolla myös Suomesta. Varmaankin olisi aika jalostaa investoinneilla Suomen kehittyvää akkuklusteria suuremman partnerin brändin vanavedessä erittäin nopeasti kasvavilla markkinoilla! - KimsBlog


  

ABB myy sähköverkkoihin keskittyneet

yksiköt Hitachille

 

Kauppaan kuuluu aluksi 80,1 prosenttia Power Grids-divisioonasta. Loput on tarkoitus myydä vuonna 2020.

 

ABB
ABB:n logo työmiehen takin selkämyksessä.
Jarkko Heikkinen / Yle
 

 

Kauppa toteutetaan vaiheittain ja ABB pitää aluksi 19,9 prosenttia Power Grid -divisioonasta siirtymisen varmistamiseksi. Kauppa on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2020. Power Gridsin arvo on lähes kymmenen miljardia euroa. ABB-konserni tavoittelee kaupalla 442 miljoonan euron säästöjä.

– Kaupan myötä rakennetaan uusi ABB, josta tulee digitaalisen ympäristön johtava tekijä, sanoo ABB:n toimitusjohtaja Ulrich Spiesshofer yhtiön tiedotteessa.

ABB:n Power Grids -liiketoiminta-alueen kannattavuus on kasvanut viime vuosina, mutta sen voittomarginaali on ABB:n huonoin.

Power Grids divisioona työllistää Suomessa noin 500 työntekijää, joista suuri osa on Vaasassa.

 


 

Keskuspankin mukaan tilanne herättää jo pelkoja siitä, että Euroopan viisi vuotta kestänyt talouskasvu voi WLTP-muutoksen aiheuttaman sählingin vuoksi päättyä ennenaikaisesti, kertoo uutistoimisto Reuters.


  

WLTP koettelee yhä Saksan autoteollisuutta –

Bundesbank: toipuminen kestää pelättyä

pidempään ja uhkaa jo euroalueen kasvua

 

 

17.12.2018 16:12 päivitetty 17.12.2018 16:18 | Kauppalehti

Volkswagenin Emdenin tehtaalla valmistetaan Passat-malleja.KUVA: DAVID HECKER
 
 

Myös dieselin tulevaisuus mietityttää kuluttajia.

 

Saksan autoteollisuudelta kestää aiemmin uumoiltua pidempään päästä yli päästötestaustavan muutoksesta, kertoi Saksan keskuspankki Bundesbank kuukausittaisessa raportissaan maanantaina.

 

Autoteollisuus siirtyi syksyllä uuteen päästömittaustapaan, WLTP:hen. Valtavan työmäärän lisäksi se on aiheuttanut katkoksia tuotantoon ja vähentänyt tuntuvasti uusien autojen kauppaa Euroopassa. Joidenkin automallien tuotanto on jopa lopetettu, vähintäänkin väliaikaisesti.

 

Bundesbankissa epäillään, että autoteollisuutta painaa alas myös epävarmuus dieselautojen tulevaisuudesta. Saksan suurkaupungeissa vanhat dieselautot ovat joutuneet ahtaalle ajokieltojen tai niiden suunnittelun vuoksi.

Tuoreimman datan perusteella näyttää siltä, että Saksassa osa autonostoa harkitsevista on asettunut odottavalle kannalle eikä lyö nyt kauppoja lukkoon.

Keskuspankki lohduttaa, että Saksan vienti kuitenkin vetää, ja muut teollisuuden alat pärjäävät hyvin.

 

  • Jari Kainulainen
    Kauppalehti
     

Nesteen käyttämät raaka-aineet tulevat ympäri maailmaa. Yhtiö hyödyntää tällä hetkellä yhteensä 13 erilaista jäte- ja tähderaaka-ainetta, esimerkiksi ruokaöljyjä ja eläinrasvoja.


 

 

Neste voi tulevaisuudessa käyttää raaka-

aineena vaikka jätemuovia

 

13.12.2018 06:00päivitetty 13.12.2018 08:17 | Kauppalehti

 

Uusi laitos. Uusi tuotantolinja tulee olemassa olevan laitoksen länsipuolelle. Alueen logistiikkaa parannetaan muun muassa lisäämällä säiliöitä.KUVA: NESTE OYJ
 
 

Uuden investoinnin myötä Neste voi hyödyntää entistä heikompilaatuisia raaka-aineita.

Polttoaineyhtiö Nesteen 1,4 miljardin euron investointiin Singaporeen sisältyy uuden tuotantolinjan ohella logistiikan ja raaka-aineiden esikäsittelyn parantaminen.

 

Investoinnin seurauksena jalostamolla voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä huonompilaatuisia jäte- ja tähderaaka-aineita.

 

Kaikkiaan uusiutuvien tuotteiden vuosittaisen tuotantokapasiteetin pitäisi Singaporessa olla lähes 4,5 miljoonaa tonnia vuonna 2022.

”Emme rakenna vain tuotantolaitosta, vaan panostamme myös esikäsittelyyn. Käytämme erilaisia heikkolaatuisia jäte- ja tähderaaka-aineita, jotka tarvitsevat esikäsittelyn ollakseen riittävän laadukkaita kemialliseen jalostusprosessiin”, Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker sanoi yhtiön tiedotustilaisuudessa.

*

Nesteen käyttämät raaka-aineet tulevat ympäri maailmaa. Yhtiö hyödyntää tällä hetkellä yhteensä 13 erilaista jäte- ja tähderaaka-ainetta, esimerkiksi ruokaöljyjä ja eläinrasvoja.

”Tulevaisuudessa saatamme käyttää raaka-aineena esimerkiksi jätemuoveja. Pyrimme hyödyntämään jätettä, joka muuten päätyisi kaatopaikoille, jokiin ja meriin”, Vanacker sanoo.

Investoinnin myötä yhtiö pystyy aiempaa paremmin valitsemaan eri tuoteratkaisujen välillä koko tuotantojärjestelmässään. ”Investointi antaa meille laajat mahdollisuudet”, Vanacker huomauttaa.

*

  • Veera Honkanen
    Kauppalehti
     

Tietysti Pöyryn, Amerin, Kotipizzan ja Baswaren kaltaisilla yhtiöillä täytyy olla myös hallussaan sellaista osaamista, mikä houkuttelee ostajia. Pöyryn osalta vahvuus on ennen kaikkea sellu-, paperi- ja energiateollisuuden tuntemus. ÅF on perehtynyt muun muassa auto-, elintarvike- ja lääketeollisuuteen.


 

 

Analyysi: Ensin myytiin Amer, nyt lähtee

Pöyry – miksi ulkomaalaiset ostavat kasapäin

isoja suomalaisfirmoja?

 

Pöyry, Amer Sports, Kotipizza ja Basware. Useita suomalaisia pörssiyhtiöitä on lyhyen ajan sisällä joko myyty ulkomaille tai niistä on tehty ostotarjous. Miksi? Kyse on firmojen osaamisesta ja laajentumisesta, taloustoimittaja Jari Järvinen kirjoittaa.

 

Yrityskaupat
Pöyryn logo.
Pöyry on kansainvälinen konsultointi- ja suunnitteluyritys.Ismo Pekkarinen / AOP
 

Kiinalaiset ovat ostamassa Amerin, ja hintalapuksi on arvioitu 4,6 miljardia euroa. Konsultti- ja suunnitteluyhtiö Pöyry puolestaan päätyy ruotsalaisen konsulttiyrityksen ÅF:n eli entisen Höyrypannuyhdistyksen syliin runsaalla 600 miljoonalla eurolla.

 

Hiljattain norjalainen Orkla ilmoitti ostavansa Kotipizzan ja amerikkalaiset hierovat kauppoja ohjelmistoyhtiö Baswaren kanssa. Kaikille yrityskaupoille on yhteistä se, että suomalaisfirmoja ollaan myymässä ulkomaille selvästi ylihintaan eli kalliimmalla kuin niiden osakkeita voisi pörssistä ostaa.

 

Amer Sportsin lasiovi
Vesa Moilanen / Lehtikuva
 

Yrityskauppasumaa ja kovia ostohintoja on ihmetelty markkinoilla jo tovin. Pörssikurssit kun ovat laskussa, ja taantumankin pitäisi kolkutella ovella muutaman vuoden sisällä.

Pelkästään näiden neljän yrityskaupan toteutuminen aiotusti merkitsisi kuuden miljardin yrityskauppapottia.

 

Nyt on rahaa

Yksi selitys ostovimmaan on se, että nyt ostajilla ja rahoittajilla on varaa yritysostoihin. Nyt jos koskaan on oikea aika laajentua.

Tästä on kyse esimerkiksi Pöyryn ja ÅF:n yhdistymisessä. Pöyry on maineikas konsulttiyhtiö, joka on jollakin tapaa lähes kaikkien suurten suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden hankkeiden takana.

Lisäksi Pöyry on laajentunut voimakkaasti myös muihin energia-, teollisuus- ja infratoimialojen hankkeisiin. Työ- ja suunnittelulistalle mahtuu sellutehtaiden lisäksi raitioteitä, tunneleita, jätevedenpuhdistamoita ja uimahalleja.

 

Ohjelmistoyhtiö Baswaren logo ovessa.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
 

Pöyry toimii maailmanlaajuisesti. Se jos mikä on kansainvälinen suomalaisyritys. Uuden ruotsalaissuomalaisen yhtiön syntymisen takana on synergioiden hankkiminen.

Eli yhtiöt hakevat laajentumisillaan lisää muskeleita, kokoa ja voimaa. ÅF–Pöyryn palveluksessa tulee olemaan noin 14 550 työntekijää, kun Pöyryllä on nyt noin 4 650 työntekijää. Pöyry toimii tällä hetkellä noin 20 maassa, joissa ÅF ei nyt toimi.

Sitä paitsi aina voi aloittaa toiminnan tehostamisen yhdistymisen jälkeen.

 

Osaaminen houkuttelee *

Tietysti Pöyryn, Amerin, Kotipizzan ja Baswaren kaltaisilla yhtiöillä täytyy olla myös hallussaan sellaista osaamista, mikä houkuttelee ostajia.

Pöyryn osalta vahvuus on ennen kaikkea sellu-, paperi- ja energiateollisuuden tuntemus. ÅF on perehtynyt muun muassa auto-, elintarvike- ja lääketeollisuuteen.

*

 

Kotipizzan logo ikkunassa.
Kotipizza

Vaikka Pöyry siirtyy ruotsalaisten omistukseen, suomalainen metsäteollisuus tuskin on huolissaan. Suomen markkinat ovat yhä tärkeitä Pöyrylle, ja kilpailevia konsultteja riittää.

Mutta muuten menestyksen harjalla revitelleestä metsäteollisuudesta kuuluu kummia. Epävarmuus sellumarkkinoilla on kasvanut. Samalla metsäyhtiöiden osakekurssit ovat painuneet rajusti alas.

Kuinka mahtaa käydä uusien investointisuunnitelmien kauppasodan varjossa?

 

Lue myös:

Konsulttiyhtiö Pöyry ja ruotsalainen ÅF yhdistyvät – Uuden yhtiön kotipaikaksi Tukholma

Tutut urheilubrändit menossa kiinalaisille: "Kasvatamme Ameria Kiinassa nopeasti"

Norjalainen Orkla syömässä Kotipizzan – suomalaisyhtiön hallitus suosittaa ostotarjouksen hyväksymistä

 


 

Venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan uusiksi omistajiksi olisi Olerskin lisäksi tulossa Rishat Bagautdinov. Olerski on Venäjän entinen varaliikenneministeri. Hän luopui asemastaan viime kesäkuussa. Bagautdinov on osakkaana venäläisessä jokiristeilyvarustamossa Vodohodissa ja Pola Group varustamossa.


 

 

Helsingin telakka venäläissijoittajille?

Tappioputken saldo: -263 miljoonaa euroa

 

30.11.2018 16:56 päivitetty 30.11.2018 16:56
 

KUVA: ARCTECH
 
 

Helsingin telakan eli Arctech Helsinki Shipyardin tappioputki on hirmuinen. Telakkayhtiön vuosien 2011-2016 tappio on jo 262,6 miljoonaa euroa. Turun Sanomien mukaan toimitusjohtaja Esko Mustamäki ei enää ole telakan palveluksessa.

 

Helsingin telakan eli Arctech Helsinki Shipyardin tappioputki on hirmuinen. Vuonna 2011 aloittanut telakka ei ole lyhyen historiansa aikana ole ollut kertaakaan voitollinen. Telakkayhtiö on parin vuoden odotuksen jälkeen toimittanut nyt viimein vuoden 2016 tilinpäätöksen kaupparekisteriin. Paino on sanalla vuosi 2016. Viime vuoden tilanteesta ei vielä tiedetä mitään.

Kuuden vuoden saldo on telakkayhtiöllä joka tapauksessa murheellinen. Telakkayhtiön kumulatiivinen nettotappio vuosien 2011-2016 aikana on lähes 263 miljoonaa euroa. Suurin tappio syntyi vuonna 2016. Miinusta syntyi 106,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 telakan liikevaihto oli 117 miljoonaa euroa, mutta yhtiön kulurakenne on toivottaman raskas suhteessa saatuihin tilauksiin. Käyttökatekin oli miinuksella 86 miljoonaa euroa.

Liikevaihtoa telakkayhtiö on tehnyt vuosien 2011-2016 aikana yhteensä 419 miljoonaa euroa. Kuuden vuoden liiketappioprosentti on siten yhteensä 63 prosenttia.

 

Ei siis ihme, että tämän päivän Turun Sanomat kertoo, että toimitusjohtaja Esko Mustamäki ei enää ole telakan palveluksessa. Mustamäen tilalle uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu telakan hankintajohtaja Jevgeni Kholodovi.

Turun Sanomien tietojen mukaan Arctechin mahdollinen uusi pääomistaja on venäläinen liikemies Viktor Olerski. Telakkayhtiö on vahvistanut lehdelle toimitusjohtajan vaihdon, mutta telakan omistusjärjestelyt ovat edelleen kesken.

Raskaita tappioita tekevä Helsingin telakka on ollut jo syystä pitkään myynnissä. Telakan omistaa Venäjän valtion telakkayhtiö United Shipbuilding Corporation (USC).

 

Vuosi sitten joulukuussa Kauppalehti kertoi, että venäläiset pyrkivät myymään yli puolta Helsingin telakasta talouspakotteiden vuoksi. Telakka ei pysty saamaan länsirahoitusta, koska USC on talouspakotteiden piirissä. USC:n matkustaja-aluksista vastaava johtaja Evgeny Zagorodniy kertoi, että mahdollinen risteilijöiden rakentaminen vaatii länsimaista rahoitusta, joka on kaatunut talouspakotteisiin.

Tämä on ollut osittain asioiden kaunistelua. Helsingin telakan ongelmana ovat sen valtavat tappiot suhteessa telakkayhtiön liikevaihtoon.

 

Omistajat ovat hemmotelleet rautakouria

Laivoja pääosin Venäjän tarpeisiin on toki tehty useitakin, mutta tulosta niiden teosta ole saatu synnytettyä millään. Archtechin oma pääoma oli miinuksella vuonna 2016 yli 259 miljoonaa euroa.

Käytännössä telakka pyörii täysin sen venäläisen emoyhtiön rahoituksen varassa ja se jos mikä on ollut hieno asia telakkayhtiön runsaan 500 hengen henkilöstölle.

Turun Sanomissa telakkayhtiön pääluottamusmies Ilpo Haaja kehuukin omistajia juuri siitä, että vaikeuksista huolimatta työtä on ollut tarjolla ja palkat on maksettu jopa etuajassa.

*

Venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan uusiksi omistajiksi olisi Olerskin lisäksi tulossa Rishat Bagautdinov.

Olerski on Venäjän entinen varaliikenneministeri. Hän luopui asemastaan viime kesäkuussa. Bagautdinov on osakkaana venäläisessä jokiristeilyvarustamossa Vodohodissa ja Pola Group varustamossa.

*

  • Matti Kankare
    Kauppalehti
     

”Eurooppalaisena toivoisin, että osa uusista alustayhtiöistä syntyisi Euroopassa, mieluiten Suomessa. Siihen ei loppujen lopuksi tarvita muuta kuin rohkeutta, alustatalouden osaamista, innovatiivisen kulttuurin rakentamista ja maailmanluokan johtamista”, Aalto-Setälä toteaa.


 

 

Aalto-Setälä: Häiriö iskee sinunkin työhösi –

nämä 5 taitoa jokaisen tulee osata

 
 
 
Luotu: 
23.11.2018 07:48

  • Kuva: Saana Säilynoja / Alma Talent arkisto
    Kuva
    ”Parhaat uudistujat ovat myös erinomaisia viestijöitä joko syntyjään tai heillä on ympärillään pätevät neuvonantajat. Kompleksisessa maailmassa ja monipäisessä häiriössä on viestittävä paljon enemmän kuin tekisi mieli”, Pauli Aalto-Setälä sanoo.
 
|

Työelämäprofessori ja mediayhtiö Allerin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä käsittelee tänään ilmestyvässä kirjassaan neljännen teollisen vallankumouksen aiheuttamia häiriöitä työelämässä.

 

Häiriö – johtaminen alustataloudessa ja disruptiossa -kirjassaan (Alma Talent 2018) Aalto-Setälä kuvaa häiriötä ”vakiintuneiden toimintamallien murtumiseksi”. Tämän häiriön käynnistäjä oli Aalto-Setälän mukaan neljäs teollinen vallankumous ja siinä suurimmat onnistujat ovat olleet niin sanotut GAFA-yhtiöt eli Google, Apple, Facebook ja Amazon.

”Mihin häiriö iskee seuraavaksi? Mitä sinä muuten teet työksesi? Siihen se iskee”, Aalto-Setälä kirjoittaa.

 

 

Aalto-Setälän mukaan on olemassa viisi keskeisintä taitoa,”joita disruption häiritsemä työ meiltä vaatii – riippumatta siitä, mitä teemme”. Aalto-Setälän lista on seuraava:

1. Kriitiinen ajattelu, etiikka ja empatia

2. Itsensä johtamisen taito

3. Leanin periaatteet. Lean on jatkuvan parantamisen toimintamalli, jolla kohennetaan työn tuottavuutta ja työhyvinvointia. Leanin idea on saada ihmiset kiinnostumaan oman työnsä kehittämisestä ja ottamaan siitä myös vastuuta. Leanissa ei sählätä montaa asiaa yhtä aikaa vaan tehdään asia kerrallaan.

4. Digitaidot

5. Muutoksen sietokyky.

Häiriömaailmassa pärjäämisessä keskeistä yrityksille on Aalto-Setälän mielestä vuorovaikutus.

”Parhaat uudistujat ovat myös erinomaisia viestijöitä joko syntyjään tai heillä on ympärillään pätevät neuvonantajat. Kompleksisessa maailmassa ja monipäisessä häiriössä on viestittävä paljon enemmän kuin tekisi mieli.---Alustatalouden yritykset ovat luoneet biljoonabisneksen informaation vaihdolla”, Aalto-Setälä kirjoittaa.

Vuorovaikutuksen ohella hän korostaa investointien tärkeyttä.

*

”Eurooppalaisena toivoisin, että osa uusista alustayhtiöistä syntyisi Euroopassa, mieluiten Suomessa. Siihen ei loppujen lopuksi tarvita muuta kuin rohkeutta, alustatalouden osaamista, innovatiivisen kulttuurin rakentamista ja maailmanluokan johtamista”, Aalto-Setälä toteaa.

*

Uusi Suomi on osa Alma Talent -yhtiötä.

Henkilöt: 

 

 

Teknologiateollisuus teki historiallisen

puheenjohtajavalinnan – 

"Voimme olla enemmän antamassa jotain 

kuin esittämässä vaatimuksia"

 

22.11.2018 17:45 - Kauppalehti

Marjo Miettinen on ensimmäinen nainen, joka nousee Teknologiateollisuuden johtoon.KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
 
 

Teknologiateollisuuden ensimmäinen naispuheenjohtaja Marjo Miettinen toivoo olevansa esikuva teknologia-aloille pyrkiville nuorille tytöille ja naisille

 

Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen nouseeTeknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on toiminut Teknologiateollisuuden hallituksen jäsenenä kaksi vuotta.

Valinnan siunasi Teknologiateollisuuden hallitus torstai-iltana.

Risto Siilasmaan seuraaja ei istu ensimmäisenä hallituksen pöydän päähän uudet linjaukset käsissään.

 

"Mielestäni painopisteemme ovat hyvät. Toki strategisia linjauksia pitää päivittää maailman muutoksen mukana", Miettinen sanoo.

Teknologiateollisuus ajaa myös Miettisen puheenjohtajakaudella kestävän arvonluonnin, tulevaisuuden työn sekä osaamisen ja innovaatioiden edistämistä. Etujärjestön käsitettä hän vierastaa.

"Etujärjestö on vanhakantainen termi", hän sanoo. Ennemmin hän näkee Teknologiateollisuuden tiedonjakamisen ja innostamisen järjestönä.

 

"Me voisimme olla enemmän antamassa jotain kuin esittämässä vaatimuksia. Voisimme tuoda digitalisaation ja kiertotalouden onnistumisia paremmin esiin ja levittää jäsenyritystemme oppia Teknologiateollisuuden ulkopuolelle."

Työelämässä Miettinen painottaa jatkuvaa oppimista. Se vaatii aloitteellisuutta sekä työntekijöiltä että yritysjohtajilta. Miettinen tekee parhaillaan väitöskirjaa luottamusmiesjärjestelmästä ja opettelee pian myös koodaamaan.

"Yhtiömme kymmenelle omistajalle pidetään workshop koodaamisesta joulukuussa ja opettelemme myös itse koodaamaan. Koulunpenkillä tässä ollaan."

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

OECD:n pääekonomistin Laurence Boone kuitenkin muistuttaa, että maailmankauppa ja investoinnit ovat hidastuneet tullikorotusten takia, ja samaan aikaan monet kehittyvät taloudet ovat kärsineet pääomien ulosvirtauksesta ja valuuttojensa heikentymisestä. Talouden riskit ovat hänen mukaansa suuria, ja päättäjien olisi nyt ohjattava kansantalouksia huolellisesti kohti vakaata, joskin hitaampaan kasvua.

 

Suomalaisen muodin keskus Garden Kämp Galleriassa Helsingissä houkuttelee maksukykyisiä ostajia. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

OECD:n mukaan talouden kasvun huippu on

saavutettu

 

OECD:n tuoreen ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu on tänä vuonna 3,7 prosenttia, ja se hidastuu 3,5 prosenttiin vuosina 2019-2020.

 

Talouden hidastuminen jää vähäiseksi, mutta OECD:n pääekonomistin Laurence Boonen mukaan maailmantaloudessa eletään silti epävakaita aikoja.

– Maailmanlaajuisem bruttokansantuotteen kasvu on vahvaa, mutta se on saavuttanut huippunsa, hän huomauttaa OECD:n verkkosivulla.

Monissa maissa työttömyys on selvästi alle kriisiä edeltävän tason, työvoimapulaa esintyy ja inflaatio pysyy matalana.

*

Boone kuitenkin muistuttaa, että maailmankauppa ja investoinnit ovat hidastuneet tullikorotusten takia, ja samaan aikaan monet kehittyvät taloudet ovat kärsineet pääomien ulosvirtauksesta ja valuuttojensa heikentymisestä.

Talouden riskit ovat hänen mukaansa suuria, ja päättäjien olisi nyt ohjattava kansantalouksia huolellisesti kohti vakaata, joskin hitaampaan kasvua.

*

 


 

Matalat palkat voivat lisätä työvoimapulaa myös osaamisvajeen kautta. "Ne, jotka ovat hankkineet lisäkoulutusta tai alallaan vahvaa työkokemusta, haluaisivat saada siitä hyvästä lisää palkkaa."


  

 

Eikö sopivia työntekijöitä löydy? Kenties

syynä onkin liian pieni palkka

 

 

20.11.2018 16:18 | Kauppalehti


KUVA: BLOOMBERG NEWS
 
 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo palkkahaitarin levinneen selvästi Suomessa. Pieniä ja suuria palkkoja maksetaan entistä enemmän, mutta keskipalkkoja koko ajan vähemmän.

 

Viime aikoina on käyty julkista keskustelua työvoimapulasta ja sen taustalla olevista tekijöistä. Yritykset ovat kertoneet, että tietyillä aloilla on vaikeaa saada työntekijöitä Suomessa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen näkee, että yksi tekijä työvoimapulan takana on työnantajien maksamat pienet palkat.

"Ei ole kauaa siitä, kun tuli tietoa vakavasta työvoimapulasta Lapin matkailubuumiin liittyen. On ollut halukkaita työntekijöitä, mutta etelästä ei kannata lähteä, jos palkkaa ei saa tarpeeksi", Pylkkänen sanoo Talouselämälle.

 

Pylkkänen sanookin, että Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suurlehti Kaleva uutisoi osuvasti viime talvena; että kohtuullinen palkka lienee tärkein keino saada kausityöntekijät liikkeelle Lapin alueelle.

Pylkkäsen mukaan kuulee usein tietyiltä toimialoilta huolia, joiden mukaan palkalla ei tule toimeen. "Asumismenot ovat niin korkeat, joten on hankala löytää työpaikkaa, josta maksettaisiin niin paljon, että sillä kattaisi elämisen kulut."

 

Pylkkäsen mukaan vaikuttaa siltä, ettei esimerkiksi AMK-tason koulutuskaan enää takaa korkeaa palkkaa suhteessa vähemmän koulutettuun työvoimaan, kuten aiemmin.

"Meillä on osaamispulaa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on sitä, että pitäisi olla jo valmiiksi osaaja, eikä työvoima vastaa työtehtävien vaatimuksiin heti. Ammattitaitoa pitää päivittää joko työnantajan leivissä tai sitä ennen. Työnantaja tietenkin haluaisi, että pitäisi olla heti ekspertti."

Pylkkänen sanookin, että palkkahaitari vaikuttaa leventyneen Suomessa 20 vuoden aikana. "Pienipalkkaisia on enemmän ja suuripalkkaisia on enemmän, mutta keskipalkkaisia on yhä vähemmän."

Pylkkäsen mukaan vastaavaa viestiä palkkojen suhteen on kuultu muun muassa insinöörien suunnalta.

"Suomalaisen insinöörin halpuudesta on puhuttu jo vuosia. Sen näyttävät toteen niin kansainväliset vertailut kuin Ylemmät toimihenkilöt YTN:n omat selvitykset. Jopa työnantajaleiristä on aina välillä miltei häpeillen myönnetty suomalaisten insinöörien olevan kansainvälisesti verrattuna halpoja eli matalapalkkaisia", Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi liiton edustajakokouksessa viime toukokuussa.

  •  
    Antti Honkamaa
    Kauppalehti

  

Ilkka Herlin povaa vaikeita aikoja

suomalaisille: ”Kasvun rajat on saavutettu”

 

 


Kuvahaun tulos haulle kuva tatu lertola ilkaa herlin

 –On löydettävä uusia töitä, jotta talousnäkymät kääntyisivät paremmiksi. Tämä tulisi tehdä vieläpä niin, että tunnustamme ekologiset reunaehdot, emmekä anna kasvun tampata niitä, Ilkka Herlin sanoo.(KUVA: Tatu Lertola)

 

Julkaistu: 17.11. 9:39 | Taloussanomat


 

Talouskasvun rakenteiden tulisi muuttua, sillä nyt kasvu aiheuttaa usein liikaa kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle, Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin sanoo.
Suomen rikkaimpiin ihmisiin lukeutuva Ilkka Herlin povaa taloudellisesti vaikeita aikoja suomalaisille. Lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja näkee, että koko maailmantaloudessa on nyt saavutettu suhdannehuippu.


Herlin, 59, perustaa näkemyksensä ennen kaikkea viime vuosien globaaliin rahapolitiikkaan.

– Talous kasvoi viime vuosina maailmalla vinhaa vauhtia, minkä ansiosta myös Suomen nykyinen hallitus onnistui kääntämään valtion talouskäyrät nousuun. Kiky-ratkaisukin vaikutti siihen, että maan hallitus on jopa ylittänyt odotukset, mutta erityisesti tämä selittyy globaalisti löysällä rahapolitiikalla, Herlin sanoo Taloussanomille.

– Nyt kasvun rajat on valitettavasti saavutettu ja edessä ovat haastavat ajat – niin Suomessa kuin maailmalla. Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa automaattisesti muun muassa korkojen nousua.
 

Herlinin mielestä talouden kasvun kokonaisvaikutusta tulisi arvioida erityisesti siitä näkökulmasta, lisääntyykö ihmisten hyvinvointi.

– Globaalin talouskasvun rakenteiden tulisi muuttua, sillä nyt kasvu aiheuttaa usein liikaa negatiivisia vaikutuksia, muun muassa ympäristölle, hän katsoo.

 

Herlinien kuuluisan bisnessuvun jäsenen mukaan Suomella on tekemistä uusiin haasteisiin sopeutumisessa.

– Ensi vuonna valittava uusi hallitus ei todellakaan pääse helpolla. Odotettavissa on erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, ja silti vaarana on, että Suomi velkaantuu entisestään, Herlin arvelee.

– Maan velkaantuminen on erittäin huolestuttavalla tasolla. On löydettävä uusia töitä, jotta talousnäkymät kääntyisivät paremmiksi. Tämä tulisi tehdä vieläpä niin, että tunnustamme ekologiset reunaehdot, emmekä anna kasvun tampata niitä.

Venäjä-pakotteista on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

USA:n ja EU:n asettamista Venäjän-vastaisista talouspakotteista ja niiden vaikutuksista on väännetty peistä jo pitkään. Herlinin mielestä ollaan jo tultu tilanteeseen, jossa pakotteista on esimerkiksi Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä.



– Krimin tilanteen kärjistäminen näyttää jälkikäteen katsottuna muodostuneen virheeksi länsimailta. Venäjä ei tule perääntymään Krimiltä rauhanomaisin keinoin, ja koska rauhanomaisetkaan keinot eivät tunnu tehoavan, niin nyt ollaan aikamoisessa pattitilanteessa, Herlin sanoo.

– Pakotehaitat iskevät pahiten Suomen kaltaisiin pieniin talousalueisiin. Varsinkin Suomen maataloudelle Venäjän-vastaiset pakotteet ovat olleet karmaiseva isku. Monet maidon- ja lihantuottajat ovat jo tukalassa tilanteessa. Kysymys kuuluu, kuinka pitkään näin voidaan enää jatkaa. Näin on syytä kysyä, vaikka maatalousalan suurin kriisi ei ratkeakaan Venäjän-viennillä, vaan tuottamalla laadukkaan ruoan lisäksi hyviä ratkaisuja yhteiselle ympäristölle.

Herlin korostaa kannattavansa lähtökohtaisesti pakotteiden asettamista.

– Pakotteet ovat onnistuessaan hyvä keino purkaa konflikteja. Nyt Venäjän kohdalla pakoteasetteluun on sisältynyt paljon riskejä ja kun vastakaikua ei juuri ole ollut, olisi syytä miettiä muita toimintatapoja, Herlin painottaa.

 Suomen maataloudelle Venäjän-vastaiset pakotteet ovat olleet karmaiseva isku.
 
– Suomessa pakotteet otetaan kirjaimellisesti, mikä on hyväkin asia, koska halutaan pitää lupauksista kiinni. Kaikkialla ei näin toimita. Keskustelu Venäjästä on ylipäätään käynyt Suomessa ylikuumaksi. Venäjää pelätään liikaa.

Mistä uutta kasvua? Suomi–Kiina-kauppayhdistyksen entinen puheenjohtajana toimiva Herlin kääntää katseet odotetusti Kiinaan, mutta ei suinkaan ole ainoa näin ajatteleva talouden mielipidevaikuttaja. Monien asiantuntijoiden mielestä Suomen pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä enemmän Kiinan markkinoita.

– Mikäli Kiinan talous ei olisi lähtenyt kasvuun, siinä tapauksessa maailmantalouden näkymät olisivat suorastaan synkät. Nyt Kiina on tiukentanut omaa politiikkaansa, eikä vähiten USA:n käyttäytymisen takia, Herlin muistuttaa.

– Kiinassa on joka tapauksessa yhä niin valtavat markkinat kehittymässä, että totta kai Suomi ja suomalaiset yritykset voivat hyötyä niistä. Suomi voi olla edelläkävijä, jos taloudellisella kasvulla pystytään synnyttämään hyvinvointia ympäristöä haittaamatta. Siihen kasvu tulevaisuudessa perustuu.
 

”Kaupan myötä Alma Mediasta tulee Otavalle strateginen vähemmistösijoitus. Yhtiöllä on vahva asema suomalaisessa mediakentässä ja se on löytänyt uusia ansaintamalleja printtiliiketoiminnan laskiessa. Alma Media on lisäksi saavuttanut mielenkiintoisen aseman markkinapaikkaliiketoiminnoissa Suomessa ja rekrytointipalveluissa kansainvälisesti”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo Otavan tiedotteessa.


 

 

Otavan Ehrnrooth: Alma Mediasta tulee

Otavalle strateginen vähemmistöomistus

 

16.11.2018 10:45 päivitetty 16.11.2018 13:59 - Kauppalehti


Otavan toimitalo Uudenmaankatu 10:ssä Helsingissä.KUVA: WIKIPEDIA COMMONS CC-BY-SA-3.0
 
 

Omistusjärjestely ei vaikuta Otavan tai Alma Median operatiiviseen liiketoimintaan.

 

Otava on tänään tehdyllä kaupalla lisännyt omistuksena Alma Mediasta noin 29 prosenttiin, ja Otavasta tuli Alma Median suurin omistaja.

*

”Kaupan myötä Alma Mediasta tulee Otavalle strateginen vähemmistösijoitus. Yhtiöllä on vahva asema suomalaisessa mediakentässä ja se on löytänyt uusia ansaintamalleja printtiliiketoiminnan laskiessa. Alma Media on lisäksi saavuttanut mielenkiintoisen aseman markkinapaikkaliiketoiminnoissa Suomessa ja rekrytointipalveluissa kansainvälisesti”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo Otavan tiedotteessa.

*

”Kauppa on Otavalle merkittävä investointi. Uskomme Alma Median kehityspotentiaaliin ja kilpailukykyyn”, Ehrnrooth jatkaa.

 

Tiedotteen mukaan tehty kauppa ei vaikuta Otavan tai Alma Median operatiiviseen liiketoimintaan.

Otava osti Ilkka-Yhtymältä 16,4 prosentin osuuden Alma Mediasta. Kaupan jälkeen Ilkka-Yhtymän osuus yhtiöstä on yhä noin 10,9 prosenttia.

Kauppalehti on osa Alma Mediaa.

 

  • Ahti Terhemaa
    Kauppalehti
     

Nykyisin osakekaupan selvittämiseen Helsingin pörssissä kuluu kaksi päivää. Eli ostaja saa osakkeensa arvo-osuustililleen kahden päivän kuluttua kaupanteosta. – Teknologisessa mielessä lohkoketjuperusteisesti olisi täysin mahdollista tehdä tämä kauppojen selvitys minuuteissa, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman sanoo.


 

 

Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä

– mullistavatko digitaaliset arvopaperit

sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain

kryptohypen seuraava aalto?

 

Suomeen avataan ensi vuoden alkupuolella Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka lohkoketjuun "tokenisoiduille" arvopapereille.

 

Lohkoketjuteknologia
Kuvituskuva
Yle Uutisgrafiikka / AOP / Pixabay
 

Kiinnostaisiko sinua ostaa vaivattomasti pieniä osuuksia suurkaupunkien kiinteistöistä ja saada osuus niiden tuotoista? Entä jos startup-yritykset voisivat kerätä rahoitusta nykyistä huomattavasti helpommin ulkomaisilta sijoittajilta?

 

Miltä kuulostaisi, jos erilaisia arvopapereita voisi siirrellä omistajalta toiselle ilman välikäsiä globaalisti ja niillä voisi käydä kauppaa ympäri vuorokauden kryptopörsseissä?

Jo ensi vuonna tämän kaiken pitäisi olla arkipäivää, kun arvopaperien digitalisointi lohkoketjuteknologian avulla mullistaa sijoittamista ja joukkorahoitusta.

Digitaalisilla arvopapereilla tarkoitetaan lohkoketjussa sijaitsevia arvopaperitokeneita tai arvopaperirahakkeita eli englanniksi security tokeneita. Niillä ei ole toistaiseksi vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Lohkoketju on vertaisverkossa toimiva hajautettu tietokanta, johon tapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä. Tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Teknologian tunnetuin sovellus lienee äskettäin 10 vuotta täyttänyt kryptovaluutta bitcoin.

Teknisesti arvopaperitokenit vastaavat siis kryptovaluuttoja, mutta niiden arvo perustuu johonkin konkreettiseen omaisuuteen tai kohteeseen. Kryptovaluuttojen vaihtokurssi puolestaan perustuu kysyntään ja tarjontaan kryptopörsseissä.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle

 
 

Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka Suomeen

Digitaaliset arvopaperit voivat olla esimerkiksi yritysten osakkeita tai omistusosuuksia vaikkapa kiinteistörahastoista, asunnoista tai urheilujoukkueista. Arvopaperitokenien liikkeellelaskeminen vastaa sääntelyn kannalta osakeantia.

Stoxchange-niminen palvelu avaa Suomeen ensi vuoden alkupuolella Pohjoismaiden ensimmäisen kauppapaikan niin sanotuille lohkoketjuun tokenisoiduille digitaalisille arvopapereille.

 

Arvopaperitoken eli digitaalinen arvopaperi

  • Arvopaperitoken on lohkoketjussa sijaitseva digitaalinen arvopaperi, jonka arvo on sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuteen tai kohteeseen.
  • Voi edustaa esimerkiksi listaamattoman yrityksen osaketta tai osuutta kiinteistöstä.
  • Vastaa teknisesti kryptovaluuttoja.
  • Mahdollistaa omaisuuden omistuksen hajauttamisen pieniin osiin.
  • Voidaan ostaa ja myydä ilman välikäsiä. Jälkimarkkinat ovat globaalit, joten liikuteltavuus sijoittajalta toiselle on parempi kuin perinteisillä arvopapereilla.
  • Digitaalisen arvopaperin sisältämät oikeudet ja edut on kirjattu lohkoketjussa sijaitsevaan älysopimukseen. Se huolehtii automaattisesti esimerkiksi mahdollisten tuottojen jaosta tokenien omistajille.
  • Säilytetään esimerkiksi älypuhelimeen asennetussa lompakkosovelluksessa tai jonkin palveluntarjoajan huostassa.

 

Digitaalisten arvopapereiden liikkeellelaskua kutsutaan englanniksi nimellä security token offering eli STO.

– Rakennamme palvelua, jonka avulla yritykset pystyvät tekemään omia security token offeringejaan. Eli järjestämään kansainvälistä rahoitusta näiden tokenien keinoin Suomen ja Euroopan lakien mukaisesti, kertoo yksi Stoxchangen perustajista Janne Lohvansuu.

Yhtiö esittelee palvelunsa julkisesti Blockchain Summit Helsinki 2018 -tapahtumassa marraskuun loppupuolella.

 

Kun arvopaperi tai muu omaisuus muutetaan digitaaliseen muotoon esimerkiksi Ethereum-lohkoketjuun, niin prosessissa syntyville tokeneille annetaan tiettyjä oikeuksia ja vastuita, jotka kirjoitetaan älysopimukseen.

Älysopimus on lohkoketjussa sijaitseva pätkä ohjelmointikoodia, joka automaattisesti pitää huolen tokeniin kuuluvista oikeuksista ja eduista. Älysopimukset voivat esimerkiksi huolehtia omaisuuden tuottamien voittojen jaosta sijoittajille.

Lohvansuun mukaan arvopaperitokenien liikkeeseenlaskeminen ja käsittelykustannukset ovat huomattavasti halvempia kuin tavallisilla arvopapereilla. Tokeneita ei voi väärentää tai käyttää huijaamisen, koska ne on kirjattu lohkoketjuun.

Huonojakin puolia digitaalisilla arvopapereilla on. Huolimaton sijoittaja voi hukata tokenit internetin bittivirtaan esimerkiksi lähettämällä ne väärään lompakkoon.

Hakkerit voivat myös varastaa arvopaperitokeneita tietomurron yhteydessä tai ne voi menettää, jos virtuaalilompakon sisältävä tietokone esimerkiksi rikkoutuu.

 

Janne
 Lohvansuu, perustaja, Stoxchange.
Stoxchangen perustaja Janne Lohvansuu arvioi, että kaikki arvopaperit tullaan digitalisoimaan jossain muodossa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja suuri osa niistä siirretään lohkoketjuihin.Kimmo Hiltunen / Yle
 

Uusia malleja omistukselle ja tuotoille

Janne Lohvansuun mukaan omaisuuden tokenisoiminen digitaalisiksi arvopapereiksi voidaan ymmärtää omistuksen hajauttamisena.

Lohvansuu ennustaa, että arvopaperitokenit tulevat muuttamaan radikaalisti ihmisten käsitystä siitä, miten omaisuuden tai osakeyhtiön omistusta voidaan hajauttaa ja saada siitä hyötyjä.

– Uskon, että tulemme näkemään hyvinkin mielenkiintoisia omistusten jakomalleja ja niiden automatisointia koko sijoittajakentässä, Lohvansuu sanoo.

Periaatteessa lähes mitä vain reaalimaailman omistusta voidaan hajauttaa lohkoketjuteknologian avulla.

Lohvansuu nostaa esimerkeiksi elokuvien, musiikkikappaleiden, ravintoloiden, autojen ja asuntojen omistuksen hajauttamisen arvopaperitokeneiden myyntiin perustuvan rahoituksen avulla.

Jopa yksittäisiä linja-auton istuinpaikkoja olisi mahdollista tokenisoida. Näin bussiyhtiö voisi hakea itselleen rahoitusta ja toisaalta jakaa voittoja istuimiin sijoittaneille.

Digitaalisten arvopapeiden mahdollinen tuotto syntyy kohteesta, jota sijoittaja omistaa tokenien muodossa.

– Jos esimerkiksi yksiö tokenisoidaan ja laitetaan Airbnb-palveluun vuokralle, niin vuokratulot voidaan välittää eteenpäin kaikille tokenien omistajille. Toisena vaihtoehtona voi olla vaikka se, että siellä saa muutaman yön itsekin asustaa, kun sattuu olemaan kaupungissa.

 

Kansainvälinen kiinnostus kasvussa

Gibraltarilta käsin toimiva suomalaisjohtoinen TokenMarket on yksi uusista eurooppalaisista toimijoista, jotka auttavat muita yrityksiä keräämään joukkorahoitusta arvopaperitokenien liikkeellelaskun avulla.

Yritys toimii Britannian lainsäädännön alaisuudessa. Sillä on 37 työntekijää ja viisi toimipaikkaa eri maissa.

Kasvava yritys on avaamassa uusia toimistoja Eurooppaan sekä laajentamassa toimintaansa Aasiaan ja mahdollisesti Yhdysvaltoihin. Lisäksi TokenMarket suunnittelee ympäri vuorokauden auki olevan arvopaperitokenien vaihtopaikan avaamista johonkin Euroopan valtioon.

TokenMarketin teknologiajohtaja Mikko Ohtamaa kertoo, että digitaalisten arvopapereiden liikkeeseenlaskupalvelulle on nyt runsaasti kansainvälistä kysyntää. Hän näkee arvopapereiden tokenisoinnin osana kuluttajakaupankäynnin kehityskaarta.

– Kaikki menee nettiin ja mobiiliin. Se on jatkumo vanhakantaisille finanssialan sijoitusinstrumenteille. Sijoitusala ei ole hirveästi mennyt eteenpäin. Teknologian kehitys ulottuu sinne pikkuhiljaa, Ohtamaa sanoo.

 

Mikko
 Ohtamaa
Helsingissä vieraillut TokenMarketin teknologiajohtaja Mikko Ohtamaa arvioi, että teknologiayritykset voivat saada arvopaperitokenien avulla rahoitusta paremmilla ehdoilla kuin pääomasijoittajilta.Tanja Heino / Yle
 
 

Ohtamaa uskoo, että kun lohkoketjupohjainen digitaalisaatio iskee voimalla arvopaperikauppaan, niin silloin heidän kilpailijansa tulevat suoraan Wall Streetilta ja Euroopan suurimmista pankeista.

 

– Tässä todennäköisesti käy samalla tavalla kuin esimerkiksi aiemmin sosiaalisessa mediassa, että loppupeleissä pari isoa peluria vie kaiken.

 

"Lohkoketjun kolmas vallankumous"

Teknologiayhtiö R3 kuvailee arvopaperitokeneita lohkoketjuteknologian kolmanneksi vallankumoukseksi(siirryt toiseen palveluun), kun ensimmäistä vallankumousta edusti kryptovaluutta bitcoin ja toista yritysmaailman lohkoketjualustat.

R3 johtaa yli 200 yhtiöstä koostuvaa yhteenliittymää, joka tutkii hajautettujen tilikirjojen hyödyntämistä finanssialalla ja kaupankäynnissä.

Yhteenliittymässä on mukana lukuisia pankkeja kuten esimerkiksi CitiBank, Deutsche Bank, Danske Bank, Nordea ja finanssiryhmä OP.

 

R3 kehittää Corda-nimistä yrityksille suunnattua lohkoketjun kaltaista hajautettuun tilikirjaan perustuvaa teknologia-alustaa.

Yhtiö kertoo neuvottelevansa useiden tahojen kanssa Cordan päälle rakennettavien säänneltyjen ympäristöjen luomisesta arvopaperitokeneille.

Nordean uusista teknologioista vastaava johtaja Ville Sointu sanoo, että Nordea suhtautuu arvopaperitokeneihin kuten muihin normaalin regulaation piirissä oleviin arvopapereihin.

– Kiinnostavaa tokeneissa on se, että ne tarjoavat uuden mahdollisesti tehokkaamman tavan hoitaa vaihdantaa hieman yksinkertaistetulla arvoketjulla. Nämä ovat tietysti kiinnostavia asioita markkinoiden tehokkuuden kannalta, Sointu sanoo.

Soinnun mukaan Nordea on kiinnostunut tulevaisuudessa tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden sijoittaa arvopaperitokeneihin, jos ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja niitä on saatavissa valvotusta markkinapaikasta.

– Me mielellään tarjoamme uudenlaisia sijoitusvaihtoehtoja meidän asiakkaillemme niin kauan kuin ne on todettu turvallisiksi, eettisiksi ja muutenkin meidän ohjeistusten mukaisiksi arvopapereiksi.

OP:n viestinnästä kerrotaan lyhyesti, että OP pitää arvopaperitokeneita mielenkiintoisina ja tutkii aihetta aktiivisesti. Danske Bank ei halunnut kommentoida aihetta mitenkään.

 

Ville Sointu
Nordean uusista teknologioista vastaava johtaja Ville Sointu.Toni Määttä / Yle
 
 

Suomalaisia arvopaperitokeneita tulossa

Mikko Ohtamaan mukaan ensimmäisessä aallossa digitaalisten arvopapereiden liikkeellelaskua valmistelevat erityisesti teknologia- ja kasvuyritykset.

TokenMarketin kautta toteutettavat ensimmäiset arvopaperitokenien liikkeellelaskut ovat nyt yksityiskierroksilla, joissa kerätään rahaa suursijoittajilta.

Myöhemmin syksyllä digitaalisia arvopapereita tulee TokenMarketin kautta tarjolle myös piensijoittajille.

Ohtamaa toteaa, että yrityksen pitää olla kansainvälisesti kiinnostava, jotta se saa hyötyä tokenien liikkeellelaskusta. Hänen mukaansa esimerkiksi kiinteistöalalta löytyy suurta halua kerätä rahoitusta tokenisoitujen arvopaperien avulla.

– Perinteisessä rakennussijoittamisessa on pitänyt laittaa aika iso pömptsi kerralla rahaa, että pääsee kiinni diiliin. Jos se tokenisoidaan pienempiin osiin, niin siihen voi kuka tahansa sijoittaa esimerkiksi sadalla eurolla ja päästä niihin samoihin diileihin kiinni, mitkä on ollut aiemmin avoinna vain ammattisijoittajille.

 

Lainafirma Mash on yksi ensimmäisistä suomalaisista yrityksistä, joka on liikkeeseenlaskemassa tokenisoituja osakkeita. Luxemburgilainen arvopaperien tokenisointipalveluja tarjoava Tokeny on verkkosivuillaan listannut Mashin asiakkaakseen.

Se ei ole julkisessa tiedossa, mistä maasta käsin Mashin arvopaperitokenien liikkeellelaskun on määrä tapahtua. Mash ei pyynnöistä huolimatta kommentoinut suunnitelmiaaan Yle Uutisille.

Syyskuussa Mash kertoi verkkosivuillaan, että sen suunnittelemat arvopaperitokenit vastaavat yhtiön tavallisia osakkeita. Niiden omistajat saavat äänestysoikeuden sekä oikeuden osinkoihin ja myyntivoittoihin.

Sivun mukaan Mash-tokenien on määrä tulla vaihdettavaksi säänneltyihin kryptopörsseihin kolmen kuukauden lukitusajan jälkeen. Myöhemmin Mash poisti esittelytekstin verkkosivuiltaan.

 

Kuvakaappaus Mash:n verkkosivulta.
Mash julkaisi verkkosivuillaan tekstin, jossa se esitteli suunnittelemansa arvopaperitokenin. Myöhemmin yhtiö poisti tekstin sivuiltaan.Mash

Luxemburgilainen Tokeny avustaa myös kiinteistöalalla toimivaa amerikkalaista startup-yritys Leaseum Partnersia(siirryt toiseen palveluun) laskemaan liikkeelle arvopaperitokeneita, jotka oikeuttavat sijoittajat muun muassa osinkoihin New Yorkissa sijaitsevien kiinteistöjen tuotosta ja osuuteen myyntivoitoista.

Stoxchangen Janne Lohvansuu arvioi, että vuonna 2019 arvopaperitokenit nousevat kansainvälisesti valtavirtaan sijoittajien parissa. Hänen mukaansa ensi keväänä Stoxchangen kautta järjestetään Suomessa ensimmäiset tokenien liikkeesenlaskut.

Lohvansuun mukaan he keskustelevat tällä hetkellä noin kymmenen yrityksen kanssa, jotka haluavat tavoitella kansainvälisiä sijoittajia arvopaperitokeneiden avulla. Joukossa on sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä.

– Toisessa ääripäässä voi olla jokin Euroopassa sijaitseva energia-alan toimija, joka hakee pääomaa uuteen kasvuun tai vaikkapa tuulivoimalapuiston rakentamiseen. Toisessa päässä on suomalaisia startup-yrityksiä, jotka ovat kansainvälisen menestyksen kynnyksellä.

 

Lohkoketjuteknologia tehostaisi osakekauppojen selvitystä

Lohkoketjuteknologia kiinnostaa myös perinteisiä pörssitoimijoita. Helsingin pörssin eli Nasdaq Helsingin toimitusjohtajan Henrik Husmanin mukaan lohkoketjut tarjoavat isoja mahdollisuuksia pääomamarkkinoille ja rahoitustoimialalle.

Husmanin mukaan pörssissä tapahtuva osakekauppa on nykyisin niin nopeaa toimintaa, että toistaiseksi lohkoketjuteknologia ei sovellu itse kaupankäyntiin suhteellisen hitautensa takia.

Siksi pörssiosakkeiden tokenisointi ei ole näköpiirissä ainakaan aivan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan lohkoketjuteknologia voisi jo nyt tehostaa huomattavasti osakekauppojen selvitystä ja luotettavuutta.

*

Nykyisin osakekaupan selvittämiseen Helsingin pörssissä kuluu kaksi päivää. Eli ostaja saa osakkeensa arvo-osuustililleen kahden päivän kuluttua kaupanteosta.

– Teknologisessa mielessä lohkoketjuperusteisesti olisi täysin mahdollista tehdä tämä kauppojen selvitys minuuteissa, Husman sanoo.

*

Husmanin mukaan avainkysymys on se, milloin sääntely-ympäristö ja rahoitusmarkkinainfrastruktuurin kriittiset toimijat ovat valmiita tällaisille muutoksille. Hän ei uskalla arvioida, millaisella aikavälillä muutos lohkoketjun hyödyntämiseen mahdollisesti toteutuu.

 

Henrik Husman
Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.Jussi Nukari / Lehtikuva
 

Erityissääntely puuttuu toistaiseksi

Finanssivalvonnan mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi tokeneita ja niiden liikkeeseenlaskua koskevaa erityissääntelyä. Siksi viranomaiset arvioivat tapauskohtaisesti, soveltuuko jokin finanssialan olemassa oleva sääntely tiettyyn tokeniin.

Eduskunnan käsittelyssä on kuitenkin lakiehdotus virtuaalivaluutan tarjoajista. Sen mukaan virtuaalivaluuttojen liikkeeseenlaskijoiden tulisi rekisteröityä Finanssivalvontaan.

Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen Finanssivalvonnasta kertoo, että esimerkiksi tuotto-odotusten tai äänioikeuksien lupaaminen tokenien omistajille ovat piirteitä, jotka voivat tehdä tokeneista rahoitusvälineitä, joihin sovelletaan arvopaperimarkkinalakia.

Heiskasen mukaan Euroopan komissio arvioi, tarvitaanko virtuaalivaluuttojen ja arvopaperitokenien liikkeellelaskulle jonkinlaista Euroopan tason sääntelyä.

Heiskanen varoittaa, että erilaiset kryptorahakkeet, arvopaperitokenit mukaan luettuna, ovat aina korkean riskin sijoituskohteita.

Myös arvopaperitokenien verokohtelua arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinnolla ei ole yleistä linjausta arvopaperitokeneiden verotukseen, koska niiden takana olevat sopimusjärjestelyt poikkeavat toisistaan.

Johtava veroasiantuntija Sami Varonen Verohallinnosta suosittelee arvopaperitokeneita liikkeelle laskevaa yritystä ja potentiaalisia sijoittajia hakemaan verottajalta ennakkoratkaisua, jossa kyseistä tokenia koskevan järjestelyn yksityiskohdat tuodaan esille.

 


 

Vientivetoiselle Suomelle globalisaation tulevat askeleet ovat tärkeitä. Perjantaina julkaistun selvityksen mukaan globalisaation vauhti on nopeutumassa ja samalla muuttamassa radikaalisti muotoaan. EK:n ja Boston Consulting Groupin toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että tavarakaupan kasvun sijaan jatkossa korostuvat palvelut, data ja digitalisaatio. STT


 

 

Siilasmaa: "Merkittävään taantumaan ollaan

Suomessa täysin valmistautumattomia"

 

Julkaistu: 2.11. 15:37 | Taloussanomat


 

 

Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuutta ilmassa.


Kasvu jatkuu, mutta kulunutta syksyä ovat värittäneet useat huolet muun muassa kauppasotariskeihin liittyen.

– Erityinen huolenaihe on se, että Eurooppa on niin huonosti varautunut suhdannekäännökseen. Yhdysvalloissa korkoja on nostettu jo useamman vuoden ajan ja saatu nostettua ne ikään kuin ihan järkevälle tasolle: jos korkoja lähdetään uudelleen laskemaan taantuman koittaessa, niin sillä on vaikutusta ja merkitystä, Siilasmaa totesi EK:n globalisaatio-raportin tiedotustilaisuudessa.


Selvitys: Globalisaatio muuttamassa radikaalisti muotoaan

Euroopassa eletään vielä lähellä nollakorkoja, ja Euroopan keskuspankki on vasta vähentämässä elvytystoimiaan.
 

– Ollaan täysin valmistautumattomia merkittävään taantumaan. Sitten meillä on vielä EU:n sisällä näitä ongelmamaita, joissa on merkittävää velkaantumista ja merkittäviä riskikeskittymiä.

Siilasmaan mukaan tämä on Euroopalle erityisen suuri huolenaihe.

– Meidän pitäisi Eurooppana taistella sen puolesta, että tämä globaali sääntöpohjainen järjestelmä säilyisi ja globalisaatio menisi eteenpäin, eikä ottaisi niitä taka-askelia, joista voi tulla kaikenlaisia ongelmia, Siilasmaa sanoi.

Hän toteaa Suomella olevan pitkälti samat haasteet kuin koko EU:lla.

– Toki meidän omat päätöksemme myös vaikuttaa siihen, miten Suomelle tässä käy. Harmi, että vaalit ovat niin lähellä ja hallitus jossakin määrin halvaantunut tekemään toimenpiteitä, Siilasmaa sanoi.
 
*

Vientivetoiselle Suomelle globalisaation tulevat askeleet ovat tärkeitä. Perjantaina julkaistun selvityksen mukaan globalisaation vauhti on nopeutumassa ja samalla muuttamassa radikaalisti muotoaan.

EK:n ja Boston Consulting Groupin toteuttamassa selvityksessä arvioidaan, että tavarakaupan kasvun sijaan jatkossa korostuvat palvelut, data ja digitalisaatio.

Orionin mukaan biosimilaarien käyttöönoton myötä hintataso voi laskea huomattavasti, ja saatava säästö voi olla useita tuhansia euroja potilasta kohden vuodessa. Suomessa Fimea on aktiivisesti kannustanut biosimilaarien käyttöön.


  

Orion tuo Suomeen myyntiarvoltaan

maailman myydyimmän lääkkeen

 

24.10.201812:45päivitetty 24.10.2018 12:49 | Kauppalehti

Toimitusjohtaja Timo LappalainenKUVA: KIMMO HAAPALA, ALMA TALENT ARKISTO
 
 

Orion ja yhdysvaltalainen Amgen ovat solmineet yhteistyösopimuksen Amgevita-valmisteen tuomisesta Suomen markkinoille.

 

Orion ryhtyy tuomaan ja myymään Suomessa Amgenin biologista lääkevalmistetta Amgevitaa, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Amgevita on adalimumabin alkuperäisvalmiste ja myyntiarvoltaan maailman sekä Suomen myydyin lääke, Orion kertoo. Sen vaikutus lääkekorvausmenoihin on merkittävä.

Lääke on biologinen, ja sitä käytetään kroonisten tulehduksellisten tautien kuten keskivaikeiden-vaikeiden reumatautien, tulehduksellisten suolistosairauksien sekä psoriasiksen hoidossa. Biosimilaarilääkkeet ovat tutkitusti hyvin samankaltaisia alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa.

 

"Arvostamme kovasti, että Amgen valitsi Orionin yhteistyökumppanikseen Suomessa", toteaa Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä .

Biologisten lääkkeiden teho tulehduksellisiin tauteihin on todettu jo 20 vuoden ajan. Yksi niiden laajempaa käyttöä rajoittanut tekijä on kuitenkin ollut niiden korkea hinta.

*

Orionin mukaan biosimilaarien käyttöönoton myötä hintataso voi laskea huomattavasti, ja saatava säästö voi olla useita tuhansia euroja potilasta kohden vuodessa. Suomessa Fimea on aktiivisesti kannustanut biosimilaarien käyttöön.

 

Orion on ollut eturintamassa tuomassa biosimilaarilääkkeitä Suomeen. Ensimmäinen Orionin kaupallistama biosimilaari on ollut sairaalakäytössä vuodesta 2013.

  •  
    Kauppalehden toimitus
     

Basf valitsi tehtaan sijantipaikaksi Harjavallan, koska kaupungissa toimii Norilsk Nickelin nikkeli- ja kobolttijalostamo. Yhtiö käyttää tuotannossaan jalostamon tuotteita. Uusi tehdas rakennetaankin Nornickelin jalostamon läheisyyteen. Yhtiön tiedotteen mukaan tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen 300 000 täyssähköautoon.


  

Saksalaisyhtiöltä suurinvestointi Suomeen

rakentaa Harjavaltaan akkutehtaan

 

 

22.10.2018 10:44 | Kauppalehti


Basf ei julkista investoinnin suuruutta, mutta aiemmin yhtiö on kertonut sijoittavansa akkuteknologiaan 400 miljoonaa euroa. KUVA: RONALD WITTEK
 
 

Basfin akkutehtaan tulo Suomeen varmistui.

 

Saksalaisyhtiö Basf vahvisti maanantaiaamuna toteuttavansa suuren tehdasinvestoinnin Harjavaltaan. Yhtiö rakentaa sinne ensimmäisen akkumateriaaleja valmistavan tehtaansa.

Basf ei julkista investoinnin suuruutta, mutta aiemmin yhtiö on kertonut sijoittavansa akkuteknologiaan 400 miljoonaa euroa. Tällä rahalla yhtiö aikoo rakentaa tehtaita useampia kuin yhden.

 

Basf on jo käynnistänyt Harjavallassa akkumateriaalien koetuotannon. Uuden tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2020 loppupuolella. Yhtiön tiedotteen mukaan tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen 300 000 täyssähköautoon.

 

 

 

Siilasmaa painottaa kirjassa, että virheistä on otettava opiksi. "Ja jotta niistä voi oppia, niistä on voitava puhua", Risto Siilasmaa sanoo.


 
Nokia
 
 

Siilasmaa sättii Ollilaa toisessakin tuoreessa

kirjassa: Jatkuva suitsutus johtaa

ylimielisyyteen ja sokeuteen

 

   
 
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. KUVA: ZUMA WIRE
 
 

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa muistelee "vanhan Nokian" aikoja tuoreessa kirjassa.

 

Vanhan Nokian aika, eli Jorma Ollilan puheenjohtajakausi, on yrityskulttuuriltaan sellaista, että nykyinen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa haluaa tehdä siihen selvän pesäeron.

Siilasmaa puhuu Nokian toimintakulttuurista Anna Soraisen uudessa kirjassa Sori – johtaja ja julkisuus kriisissä. Kirjan on kustantanut Alma Talent, ja siinä käsitellään muun muassa viiden eri johtajan tarinoita johtamisen kriisien keskellä. Kauppalehti on myös osa Alma Talentia.

Yksi tarinoista kuuluu Risto Siilasmaalle, joka aloitti Nokian hallituksessa vuonna 2008, ja siirtyi Nokian hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2012.

 

Vielä vuonna 2008 Jorma Ollila toimi Nokian hallituksen puheenjohtajana.

Siilasmaa kuvaa tuota aikakautta Nokiaksi, jossa menestyksestä tuli myrkyllistä. Nokia sai medialta suitsutusta valtavasti, mikä aiheutti johdossa vaaran eksyä positiivisuuden pyörteeseen.

Kun joka suunnasta sataa pelkkää kehua, alkaa ihminen nopeasti uskoa siihen itsekin, mutta Siilasmaan mukaan ihminen ei voi enää sellaisessa tilanteessa olla mitenkään maailman paras.

 

Pikemminkin jatkuva suitsutus johtaa ylimielisyyteen, sokeuteen ja jopa välinpitämättömyyteen, Siilasmaa sanoo Soraisen kirjassa.

Kierre vie pahimmillaan siihen, että lopulta ihmiseltä loppuvat keinot käsitellä sitä, jos yhtiö ei ehkä onnistukaan jossain. Kun oma status ja yrityksen onnistumiset nivoutuvat kiinteäksi osaksi omaa persoonaa, alkaa ihminen kieltää huonoja uutisia.

 

”Aika äkkiä opitaan siihen, että huonoja uutisia ei kannata kertoa, ja sitten ohjataankin laivaa pimeydessä ilman tutkaa ja navigointilaitteistoja”, Siilasmaa sanoo kirjassa.

Siilasmaa kertoi aiemmin Talouselämän haastattelussa, ettei hän uskaltanut haastaa Jorma Ollilaa Nokian hallituksessa. Toisessa Talouselämän jutussa Siilasmaa sanoi Ollilan pyrkineen aktiivisesti estämäänSiilasmaan puheenjohtajuuden Nokian hallituksessa.

 

Siilasmaalle onkin ollut tärkeää viedä Nokiaa täysin eri suuntaan, kuin Ollila aikoinaan.

Siilasmaa kertoo Soraisen kirjassa muun muassa vihanneensa tapaa, jolla Nokia kohteli yhteistyökumppaneitaan. Siilasmaa on myös puhunut omahyväisestä Nokiasta ja sen johdosta, joka on kohdellut kumppaneitaan tylysti.

Siilasmaa painottaa kirjassa, että virheistä on otettava opiksi.

"Ja jotta niistä voi oppia, niistä on voitava puhua", Siilasmaa sanoo.

 


 

Metsäyhtiö kertoo tiedotteesaan, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selostuksen mukaan kasvihuonepäästöjen vähenemä on suuruudeltaan jopa 16 prosenttia Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Se vastaisi kolmen Helsingin kokoisen kaupungin tieliikennepäästöjä.


 

 

Selvitys: UPM:n jättimäinen biojalostamo

vähentäisi liikenteen päästöjä kolmen

Helsingin verran

 

UPM:n suunnitteleman suuren biojalostamon ympäristövaikutukset arvioitiin Kotkassa.

 

Biopolttoaineiden valmistus
UPM:n Lappeenrannan biojalostamo.
UPM:llä on biojalostamo Lappeenrannassa. Kotkaan suunnitellaan yhtiön toista biojalostamoa.Petri Lassheikki / Yle
 

Tästä on kyse

  • Metsäyhtiö UPM selvittää Suomen suurimman biojalostamon rakentamista Kotkaan.
  • Helmikuussa aloitettu biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty.
  • Selvityksen mukaan suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

Metsäyhtiö UPM selvittää suuren biojalostamon rakentamista Mussalon satamaan Kotkaan. Biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on nyt tehty.

Hankkeella on arvioitu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia, koska jätteiden ja tähteiden hyötykäyttö lisääntyisi. Kotkan biojalostamo käyttäisi raaka-aineena metsän hakkuutähteitä sekä Uruguayssa viljeltävää brassica carinataa, joka on ravinnoksi kelpaamaton öljykasvi.

Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät.

 

Metsäyhtiö kertoo tiedotteesaan, että konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selostuksen mukaan kasvihuonepäästöjen vähenemä on suuruudeltaan jopa 16 prosenttia Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Se vastaisi kolmen Helsingin kokoisen kaupungin tieliikennepäästöjä.

UPM Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin noin 500 000 tonnia kehittyneitä liikenteen polttoaineita, joita voitaisiin käyttää tieliikenteessä, laivaliikenteessä ja lentoliikenteessä.

 

Havainnekuva tontista Mussalon satamassa, jonka Kotkan kaupunki on varannut UPM:lle biojalostamoa varten.
HaminaKotka Satama Oy
 

Suomen suurin

Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan Suomen suurin, ja erittäin iso myös Euroopan mittakaavassa.

Sen vuosituotanto olisi viisinkertainen UPM:n jo olemassaolevaan Lappeenrannan biojalostamoon verrattuna.

Yhtiön mukaan tuotteilla voidaan korvata myös fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa.

Kotkan seudulle hanke toisi uusia työpaikkoja. Tontin vuokratulot kaupungille olisivat noin miljoona euroa vuodessa.

Toteutuessaan biojalostamon suurimmat haittavaikutukset aiheutuisivat selvityksen mukaan lisääntyvästä liikenteestä ja maiseman muuttumisesta.

– Lähellä on asuinalue, jonka kannalta maisema vähän muuttuu. Aikaisemmin siinä oli voimalaitos. Nyt maisema muuttuisi hieman toisenlaiseksi, UPM Biopolttoaineiden kehityksestä vastaava johtaja Petri Kukkonen sanoo.

 

30 hehtaarin tontti

UPM julkisti hankkeensa helmikuussa. Lopullisen rakentamispäätöksen UPM tekee aikaisintaan ensi vuonna.

Kotkan kaupunki varaa UPM:lle erittäin ison, noin 30 hehtaarin tontin. Biojalostamo tulisi Pohjolan Voiman käytöstä poistetun voimalaitoksen tilalle.

Ympäristövaikutusten arviointi on osa noin vuoden kestävää esisuunnitteluvaihetta.

Varsinainen vuokrasopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun YVA-selvitys on valmis ja muut esisopimuksessa määritellyt edellytykset ovat täyttyneet. YVA-prosessi kestää yleensä noin vuoden.

Viranomaisen loppupäätelmää nyt tehdystä YVA:sta odotetaan tammikuussa.

 


 

Suomi olisi hyvä maa lento-, juna-, maantie- ja laivaliikenteen keskittymälle, sillä Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan. Trafista kerrotaan Lännen Medialle, että asiasta on jo käyty Kiinan kanssa keskusteluja.


 

 

Lännen Media: Suomesta puuhataan Aasian ja

Euroopan tavaraliikenteen keskusta

 

Lännen Median mukaan hanketta puoltaa muun muassa se, että Euroopan maista Suomesta on maantieteellisesti lyhin matka Aasiaan.

 

Liikenne ja kuljetus
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.
Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.Sakari Saksa / Yle

Etelä-Suomesta puuhataan uutta tavaroiden kauttakulkupistettä Aasian ja Euroopan välille, kirjoittaa Lännen Media.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan lännen ja idän välisen kaupan tavarakuljetuksen tehostamista koskeva esiselvitys on valmistunut kesän lopulla.

 

Julkiselta sektorilta hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos, Viestintävirasto, Suomen kasvukäytävä, Pohjoinen Kasvuvyöhyke, Etelä-Karjalan liitto ja Tulli sekä kaupungeista Tampere, Vantaa ja Turku. Yrityksistä hankkeessa mukana ovat Vediafi, VTT, Nokia, Infotripla, Dynniq, Indagon ja YTL.

 


 

Esityksen mukaan suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä parannetaan ja ympäristön tilaan sekä uusiutuvan energian käyttöön investoidaan. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 290,7 miljoonaa euroa ja viherryttämistukeen 157,5 miljoonaa euroa.

  


LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin

esitetään 636 miljoonaa

 

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Valtiovarainministeriö esittää, että ensi vuoden talousarviossa biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen painopistealueelle kohdennetaan määrärahoja yhteensä 636 miljoonaa euroa. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä.

 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala tukee myös luonnonvara- ja biotalouden sekä metsien monimuotoisen käytön ja hoidon edistämistä. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan yhteensä 9,8 miljoonaa euroa.

Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan 4,6 miljoonalla eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 miljoonaa euroa.

Yhteensä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa 2,54 miljardia euroa, missä on vähennystä tämän vuoden budjetista 66 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia.

 


 

STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.


 
Kilpailu
 

Björn Wahlroos huolissaan aivovuodosta:

Äärimmilleen viety tasapäisyys ei ole

kansallinen voimavara

 

   

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.
 Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia.
Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen. Tämä huolestuttaa Björn Wahlroosia. KUVA: TIMO PYLVÄNÄINEN
 
 

Björn Wahlroos tylyttää Suomen verojärjestelmää Finanssialan podcastissa.

 

Suomalainen osaaminen karkaa ulkomaille, koska Suomessa ei ole riittävästi houkuttelevia tekijöitä, uskoo Björn Wahlroos. Hän puhuu asiasta Finanssialan podcastissa, jossa häntä haastattelevat lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat, juuri lukionsa päättäneet Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen.

Yhä useampi suomalainen nuori lähtee ulkomaille opiskelemaan ja jää sille tielleen.

"Olen itsekin huolestunut siitä. Sehän ei ole kokonaan huono asia, mutta kysymys pitäisi olla, miksi nuoret eivät palaa takaisin opiskelujen jälkeen", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että monen muun maan tavoin Suomella ei ole sitä etua, että ilmasto houkuttelisi ketään. Hallituskaan ei varsinaisesti ole auttanut asiaa eikä yrittänyt parantaa houkuttelevuutta.

"Suomalainen verotus kaikkein tylyin Euroopassa siinä mielessä, miten se käsittelee yrittäjiä", Wahlroos sanoo.

Hän huomauttaa, että useissa maissa, muissakin kuin veroparatiiseissa, on tehty standardiverotukseen poikkeuksia. Niillä tavoitellaan päämääriä, joilla edistetään sellaisia järjestelmiä, joista on puutetta.

 

Monessa muussakin maassa vallitsee huoli pääoman virtaamisesta ulos.

"Keskeistä on se, että kaikki muut paitsi Suomi tekevät jotain sen eteen", Wahlroos sanoo.

 

Aivovuoto kuitenkin pientä

Moni jakaa Wahlroosin huolen, mutta huoli on tilastotiedon mukaista aivovuotoa suurempaa.

Akavan jäsenkyselyssä selvitettiin nuorten ulkomaille muuttohalukkutta. Kyselyn mukaan jopa 57 prosenttia alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista nuorista on harkinnut muuttoa ulkomaille (KL 15.6.).

Tilastotieto antaa kuitenkin hyvin vähän tukea väitteille merkittävästä aivovuodosta(KL 19.6.).

Akava Worksin keväällä julkistaman ­selvityksen mukaan korkeakoulutettujen ­maastamuuttajien absoluuttinen määrä on toki kasvanut ­vuodesta 2005 lähtien. Maastamuuttajien osuus korkeakoulutetuista on kuitenkin jopa laskenut, sillä korkeakoulutettujen kokonaismäärä on vuosikymmenessä noussut yli 50 prosentilla.

Vuonna 2016 vain 0,41 prosenttia korkeakoulutetuista muutti pois Suomesta. Merkkejä ­vakavasta aivovuodosta ei siis ole havaittavissa, kuten selvityksessäkin todetaan.

 


 

 

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

 
 
 
 

Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi

kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin

 

 
 
 

Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

 

Ayn Rand (1905–1982)

Kuka: Kirjailija ja filosofi. Venäjänjuutalainen Alisa Rozenbaum. Muutti nimensä Yhdysvalloissa Ayn Randiksi.

Syntynyt: 2. helmikuuta 1905 Pietarissa

Kuollut: 6. maaliskuuta 1982 New Yorkissa

Elämäntyö: Muokkasi ideaa Amerikasta. Randin oppisuunta korostaa todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalismin merkitystä.

Pääteos: Atlas Shrugged eli Kun maailma järkkyi. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta. Suomi on 29. kieli, jolle teos on käännetty.

Kapitalismin suurteos Atlas Shrugged ilmestyy 24. marraskuuta viimein suomeksi. Kirja on saanut nimen Kun maailma järkkyi.

Alkuteos ilmestyi vuonna 1957, mutta Ayn Rand osallistuu keskusteluun edelleen: länsimaisessa yhteiskunnassa ja nykyajassa on yhä tendenssejä ja rakenteita, joiden pohtiminen on tärkeää.


 

 

 

”Kirjassa pohditaan valtio-ohjausta, maailman talouden rajoitteita, yrittämisen vaikeutta, jakamista, moraalia… ihan oikeita ongelmia”, sanoo kääntäjä, valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Kirjan aiempaa kääntämistä on jarruttanut 60 vuoden ajan teoksen mahdoton koko, ei sen merkitys. Kustantajat eivät ole löytäneet 1 521-sivuisen teoksen julkaisemiselle kannattavaa pohjaa.

Vaikeaa se on ollut nytkin. Iivonen kertoo, että Minerva ei ollut ensimmäinen kustannustalo, joka on hanketta miettinyt. Minervallakin oli vaikeutensa, sillä Ayn Randin oikeuksia valvova säätiö on hyvin tarkka randilaisuuden vaalija.

”Käänsin tästä 40 prosenttia jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten hanke pysähtyi ensimmäisen kerran. Aloitin työn uudestaan vuonna 2014. Pari viime vuotta on pitänyt kiirettä. Kun kirja oli vielä alkutekijöissään, tuntui siltä, että olen hölmö, kun käännän suomeksi kirjoja, jotka haluan itse lukea.”

Iivonen pelkää, että kirjaa runtataan sitä lukematta. ”Vaikka emme tiedä Randista kunnolla mitään, olemme sitä mieltä, että häntä pitää vastustaa.”

Kirjan kääntäjä. Jyrki Iivonen uskoo, että Amerikkaa voi ymmärtää vasta kun tuntee randilaista ajattelua. KUVA: LAURA VESA
 
 

Jyrki Iivonen, 67

Kuka: Tutkija ja kääntäjä

Syntynyt: 21. heinäkuuta 1950 Karstulassa

Koulutus: Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto 1990

Työura: Tutki Neuvostoliittoa jo 1980-luvulla, työskenteli vuoden 1994 jälkeen puolustusministeriössä mm. viestintäjohtajana sekä neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Washingtonissa.

Käännöstyöt: Friedrich August Hayekin Tie orjuuteen (suomeksi 1994), Adam Mickiewiczin Puolan kansan aikakirjat (suomeksi 1998), Ursula K. Le Guinin science fiction -tuotantoa toistaiseksi kahdeksan kirjan verran.

Elämänviisaus: ”Moni, joka on yrittänyt valaista, on päätynyt lyhtypylvääseen” – Stanisław Jerzy Lec.

 

Ayn Rand loi kirjallaan kokonaisen aatesuunnan, jonka perusasioita ovat itsekkyyden etiikka ja yltiökapitalismi. Hän puolustaa amerikkalaista unelmaa jopa niin, että voittoa pitää tavoitella niidenkin, jotka eivät koskaan voita mitään. Randin maailmassa valtion tehtävä on huolehtia vain valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kaikki muu jää markkinoille.

 

Amerikkalaisista vaikuttajista Randin teoksiin ovat viitanneet Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden toinen afroamerikkalainen jäsen Clarence Thomas, ex-ulkoministeri ja -presidenttiehdokas Hillary Clinton, baseball-tähti Cal Ripken ja näyttelijä Jim Carrey. Randin ajattelun pohjalta syntyi myös Paul Ankan Frank Sinatralle sanoittama ikimuistoinen laulu My Way.

 

Björn Wahlroos on nostanut taannoin Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman. Hekin ovat ainakin jonkin sortin randilaisia. Wahlroos on ollut edistämässä kirjan suomentamista.

”Kun maailma järkkyi on tärkeä kirja, ollaanpa siitä mitä mieltä tahansa. Se on laajasti luettu ja laajasti levinnyt. Oli ihmeellistä, että sitä ei ollut saatavissa kielellämme”, pohtii Wahlroos. ”Nyt Suomi liittyy tältäkin osin länsimaisen kulttuurin piiriin.”

Ihailijoiden nimet ovat Randin kohdalla erikoista luettavaa siksikin, että Atlas luokitellaan tieteiskirjallisuudeksi. Lajityyppi ei Randin kirjoittajauran aikana täyttänyt romaanitaiteen mittaa.

”Kirjassa on oikeasti neljä genreä. Se on tieteiskirjallisuutta ja tulevaisuus­skenaario. Se on Amerikan juutalaista kirjallisuutta. Se on naiskuvansa ja kirjailijan sukupuolen takia naiskirjallisuutta. Lisäksi se on poliittista kirjallisuutta.”

Jyrki Iivonen kertoo, että kun vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto ja maan suurin kirjakerho Book of the Month kysyivät lukijoilta, mitkä heidän lukemistaan kirjoista ovat vaikuttaneet syvällisimmin heidän elämäänsä, Raamattu voitti. Toiseksi eniten mainintoja sai Kun maailma järkkyi. Vuonna 1992 taas New Yorkin kaupunginkirjasto julkaisi 175 teoksen luettelon otsikolla Vuosisatamme kirjat. Siellä Randin teos esiintyi James Joycen Odysseuksen ja Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan rinnalla.

Ayn Rand, alkujaan Alisa Rozenbaum syntyi Pietarissa 1905. Hänen isänsä oli juutalainen rohdoskauppias Zinovi Zazharovitš Rozenbaum. Varakas perhe menetti vuoden 1917 vallankumouksessa omaisuutensa. Neuvostovaltion synty oli juutalaisperheelle suuri kärsimys.

Alisa opiskeli vuosina 1921–1926 Pietarin yliopistossa kieliä, arkkitehtuuria ja elokuvataidetta. Hän oli erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta teknologiasta.

Hänen elämänsä muuttui vuonna 1925, kun Rozenbaumit saivat kirjeen yli 35 vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin muuttaneilta sukulaisiltaan. Port­noin perhe oli saanut Rozenbaumeilta apua paetessaan 1880-luvulla ulkomaille. He halusivat nyt kiittää saamastaan avusta ja kutsuivat Rozenbaumit luokseen Chicagoon. Vain Alisa lähti.

Alisa Rozenbaum oli vuonna 1926, vain 21-vuotiaana, miettinyt pitkälle oman maailmankuvansa peruspilarit. Bolševismin, kommunismin ja kollektivismin vastustaminen olivat keskeisiä kulmakiviä. Neuvosto-Venäjä näyttäytyi hänelle kaiken pahuuden ja rappeutuneisuuden tyyssijana. Yhdysvallat oli hänelle kaiken myönteisen ja edistyksellisen vertauskuva. Pääsy unelmien maahan oli hänelle toiveiden täyttymys.

Hän muutti nimensä. Ayn-etunimen uskottiin olevan peräisin suomalaiselta naiskirjailijalta, Aino Kallakselta. Iivonen arvelee, että nimi on peräisin tavalliselta suomalaiselta Ainolta. Tuon nimisiä suomalaisia oli Pietarin alueella palvelustyttöinä. Rozenbaumeilla saattoi olla oma Ainonsa.

Vuonna 1926 Ayn Rand matkusti Chicagon kautta Hollywoodiin. Hän aloitti uransa RKO-elokuvayhtiön vaatteistonhoitajana ja tutustui suureen elokuvaohjaajaan Cecil B. DeMilleen. Tämä järjesti töitä. Rand tapasi studioilla pieniä sivuosia esittäneen Frank O’Connorin, josta vuonna 1929 tuli hänen puolisonsa. Avioliitto kesti läpi elämän.

 


 

Hankkeen edistäjä. Björn Wahlroosin mielestä Rand vie suomalaisia länsimaisen ajattelun ääreen. KUVA: BLOOMBERG NEWS
 

Iivonen kertoo, että Rand kirjoitti alusta lähtien sitkeästi vain englannin kielellä. Rand alkoi kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuivat vallankumouksen jälkeiseen Pietariin. Kun teos We the Living (”me elävät”) vuonna 1936 vihdoin ilmestyi, sillä oli vahva omaelämäkerrallinen leima. Teoksen saama vastaanotto oli murskaava. Kirjaa pidettiin Venäjän yhteiskunnallista todellisuutta vääristelevänä.

Randille alkoi kuitenkin syntyä nimeä kirjailijana. Vuonna 1934 Broadwaylla pyöri hänen oikeussalidraamansa Night of January 16th. Siitä tuli Randin ensimmäinen menestys. Rojaltien myötä hän pystyi asettumaan asumaan puolisoineen pysyvästi New Yorkin Manhattanille.

Vuonna 1937 Rand kirjoitti välityönään pitkän novellin Anthem (suom. Hymni). Se oli hänen ensimmäinen hyppynsä tieteiskirjallisuuteen. Hymnillä on selvät yhtymäkohdat kahteen tuon ajan dystopiaan, Jevgeni Zamjatinin teokseen Me, 1920, ja Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, 1934.

Hymni julkaistiin suomeksi Iivosen kääntämänä vuonna 1997 Portti-lehdessä.Rand kuvaa novellissa tulevaisuuden kommunistista ja kollektivistista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole enää lainkaan historiallista muistia. On olemassa vain hämäriä legendoja muinaisista ajoista. Kielestä ovat kadonneet sanat minä ja sinä. Ihmisillä ei ole uudessa maailmassa enää omia nimiä – pelkästään numerosarjat.

Kirjallinen läpimurto tuli vuonna 1943 teoksella The Fountainhead (”alkulähde”), joka on Randin toinen pääteos. Kirja kertoo arkkitehti Howard Roarkista, joka ei suostu tekemään työtään ja tavoitteitaan koskevia kompromisseja. Randin nietzscheläinen ihanneihminen on vapaa kaikesta: ei perhettä, ei virheitä, ei epävarmuutta.

Vuonna 1957 valmistui yksi maailmanhistorian pisimmistä romaaneista, Randin pääteos Kun maailma järkkyi. Itsepintainen Rand ei ollut antanut kenenkään koskea tai lyhentää tai peukaloida kirjaansa.

Kun maailma järkkyi -teoksen juonen lähtökohtana on tilanne, jossa Atlakset, maailmankehityksen ja sivistyksen moottoreina tunnetut ihmiset, kyllästyvät lopullisesti ympärillään olevaan yhteiskuntaan ja vallanpitäjiin. He päättävät vetäytyä maailmasta ja muuttua välinpitämättömiksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille. Johtavat tiedemiehet, taiteilijat ja liikemiehet katoavat yksi toisensa jälkeen. He jättävät taakseen kaaoksen. Jäljelle jääneet eivät kykene jatkamaan kehitystä. Kun yhteiskunnan parhaat voimat ryhtyvät lakkoon, teknologia ja talous rappeutuvat.

Yhteiskunnan luhistuessa Atlakset, joilla kaikilla toki on oma persoonallisuutensa ja taustansa, päättävät palata takaisin maailmaan ja ryhtyä rakentamaan sitä terveemmälle pohjalle.

Kirjan päähenkilö John Galt pitää radios­sa puheen, jossa hän esittelee ihmisille oman egoistisen maailmankatsomuksensa. Hän maalaa yhteiskunnan, joka tuomitsee ehdottomasti kaiken altruismin. Ihmiset voivat ja heidän tulee auttaa toisiaan, mutta ketään ei voida millään mahtikäskyllä vaatia tekemään mitään kenenkään toisen puolesta.

”Noin 70-sivuisessa Galtin puheessa on tiivistettynä koko Ayn Randin maailmankatsomus sekä hänen ajamansa maailman aatteellinen lähtökohta. Pidän sitä kulttuurisesti yhtä tärkeänä kuin Charles Chaplinin loppupuhetta elokuvassa Diktaattori”, pohtii Iivonen.

Atlas oli Randin viimeinen romaani. Kriitikot tuomitsivat sen jyrkin sanoin, mutta lukijat ottivat sen omakseen.

”Kirjan saama vastaanotto oli nuiva; teos oli arvostelijoiden mukaan ylipitkä ja henkilöhahmot sekä dialogi olivat jäykkiä. Kriitikot eivät ymmärtäneet sitä, että Randille itselleen ja hänen lukijoilleen oli tärkeämpää se, mitä hän sanoi, kuin miten hän sen sanoi.”

Rand katsoi, että tästä eteenpäin hän keskittyisi vain filosofisten teosten kirjoittamiseen ja sanoman levittämiseen. Näin tapahtui seuraavat 25 vuotta – hänen kuolemaansa saakka.

Jyrki Iivonen kertoo tarttuneensa Randiin ensimmäisen kerran valtio-opillisesta näkökulmasta. Rand on ollut niin keskeinen Amerikan idean muokkaaja.

”Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivistyksessä. Emme ymmärrä Yhdysvaltoja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä amerikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voitontavoittelu on niin hyvää.”

”On sanottu, että presidentti Donald Trump on randilainen. Tuolle voi vain nauraa. Kukaan ei ole randilaisuudesta niin kaukana kuin hän. Heitä erottaa niin suhtautuminen totuuteen kuin uskontoonkin. Trumpin kapitalismi ei yksinkertaisesti ole Randin kapitalismia.”

Iivonen muistuttaa, että Rand ei ole saanut Euroopassa myönteistä vastakaikua. Hän on ollut vahva ja kaukainen vastapuoli ajattelulle eurooppalaisesta sosiaalivaltiosta. Tosin itäblokin hajoamisen jälkeen randismilla oli omat hetkensä esimerkiksi Baltiassa, Puolassa, Tškkoslovakiassa ja Unkarissa.

Kun maailma järkkyi käännettiin myös venäjäksi 1990-luvulla. Nykyään sellaista ei enää tapahtuisi, uskoo Iivonen.

”Niin hyvää pataa en ole Randin kanssa, että osaisin kuvitella, mitä hän ajattelisi tämän päivän Suomesta tai Euroopasta. Todennäköisesti hän kannattaisi tasaverotusta. Hän ei ymmärtäisi, miksi valtion täytyy toimia vaurauden jakajana. Hän ei hyväksyisi Euroopan unionia. Hän ei suvaitsisi politiikan ja talouden infrastruktuurien yhteen kietoutumista.”

 

***

Rand on istutettu profeetan rooliin. Hänen aatteellinen perikuntansa jatkaa kärjekästä dialogia myös hänen kuolemansa jälkeen. Filosofiset ja myös juridiset kiistat siitä, kuka todella on oikeutettu viemään eteenpäin randilaista ajattelua, jatkuvat edelleen.

”On syytä muistaa, että Ayn Randin hahmottelemaa yhteiskuntaa ei ole missään, kuten ei ole ollut kommunismiakaan. Molemmissa on kyse utopioista.” 

***