Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck selvittää. Tommi SneckMatti Hämäläinen / Yle Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori vahvistaa, että ongelma on alan yhteinen. Kotimaiset, itsenäiset sahat kärsivät nurinkurisesta markkinatilanteesta. Suomalainen havusahatavara on kysyttyä tavaraa maailmalla, mutta sahojen tulokset yltävät vain vaivoin plussalle.


 

 

Mikä vaivaa suomalaista miljardibisnestä?

Syksyllä saatetaan nähdä sahojen pudotuspeli

– "Meillä pitäisi mennä aivan erinomaisesti,

mutta ei vain mene"

 

Suomen kolme metsäjättiä tahkosi viime vuonna ennätystulokset sellubuumin ansiosta. Sahoilla sama buumi on näkynyt rajuna tukin hinnan eli kustannusten nousuna.

 

Metsäteollisuus
Lautakasoja sahalla
Matti Hämäläinen / Yle

Itsenäiset pienet ja keskisuuret sahat kuuluvat olennaisesti suomalaisen maaseudun elinkeinoelämään ja toimeentuloon. Niiden toiminta vaikuttaa paitsi metsänomistajien hyvinvointiin myös kuntien talouteen ja arkeen.

 

Sahatavara on Suomen viidenneksi tärkein vientituote. Sen viennin arvo on lähes kaksi miljardia euroa. Suurimmat vientimaat ovat Kiina, Egypti ja Japani.

Nyt suomalaiset sahateollisuusyrittäjät valittavat, että meneillään oleva sellubuumi on nostanut niiden tarvitseman tukkipuun hinnan aivan liian korkealle.

Sellutehtaiden tarvitseman kuitupuun hinta on sen sijaan kallistunut vain vähän.

 

Kilpailukyky on romahtanut

Metsäteollisuuden markkinatilanne on kaksijakoinen. Metsäjätit tahkoavat sellulla kovia voittoja, ja sahat kituuttavat.

Sahatavaran hinta ei ole noussut läheskään yhtä paljon kuin sellun. Myös sahojen sivutuotteiden hinta on junnannut paikallaan tai laskenut.

Sahateollisuuden mukaan tämä on johtanut siihen, että sahojen kilpailukyky on romahtanut. Näin siitä huolimatta, että kysyntä on kohdillaan.

 

– Elämme sahatavaran globaalia korkeasuhdannetta, ja tavara menee kaupaksi. Kilpailu on kuitenkin kovaa emmekä ole saaneet siirrettyä korkeita tukin hintoja sahatavaran hintoihin, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck selvittää.

 

Tommi Sneck
Tommi SneckMatti Hämäläinen / Yle

 

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori vahvistaa, että ongelma on alan yhteinen. Kotimaiset, itsenäiset sahat kärsivät nurinkurisesta markkinatilanteesta. Suomalainen havusahatavara on kysyttyä tavaraa maailmalla, mutta sahojen tulokset yltävät vain vaivoin plussalle.

 

– Korkeasuhdanteen ansiosta meillä pitäisi mennä aivan erinomaisesti kuten kilpailijoillamme, mutta ei vain mene, Merivuori huokaa.

 

Tukkia menee sellukattiloihin

Sahojen mielestä tukin hinnan nousu ei perustu sahatavaran hinnan nousuun, vaan kuiduttavan teollisuuden eli sellutehtaiden raaka-ainepulaan. Niiden mukaan sahatukkia ohjautuu paljon myös sellukattiloihin.

– Tukkipuun hinta lähti nousemaan, kun sellu- ja paperiteollisuus investoivat ja laajensivat, Koskisen Oy:n Sneck sanoo.

 

Yleiskuvaa sahalta
Koskisen sahaMatti Hämäläinen / Yle

 

Hän huomauttaa, että tukin käyttö sellukattiloissa on huono asia ilmastollisestikin, sillä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteissa hiili sitoutuu selvästi kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita pidempään.

Sahateollisuuden toimitusjohtaja Merivuori ihmetteleekin, ettei kuitupuun hinta juurikaan nouse kovasta kysynnästä huolimatta.

 

Sahoilla edessä pudotuspeli

Sahoilla seurataankin nyt huolestuneina, mihin koko tilanne johtaa. Korkeasuhdanteessa kun pitäisi saada taseet kuntoon, tai jopa suunnitella uusia investointeja.

– Meidän puskurimme heikkenevät koko ajan, ja markkinasykli kääntyy joka tapauksessa jossakin vaiheessa, Merivuori sanoo.

 

tukkeja
Matti Hämäläinen / Yle

 

Aitona vaarana pidetään, että sahoja joudutaan laittamaan syksyllä kiinni kannattavuuspulmien takana. Syksyllä vokin olla edessä sahojen pudotuspeli. Peli käy kulisseissa jo nyt kuumana.

Joidenkin isohkojen sahojen huhuillaan panevan pian lapun luukulle. Yhtenä vaihtoehtona pidetään sitä, että aasialaiset sijoittajat ostavat itselleen Suomen sahakapasiteettia pilkkahinnalla.

 


 

Tilauksen arvoa ei julkisteta, mutta tällaisen tilauksen kokonaisarvo on tyypillisesti noin 25-35 miljoonaa euroa, Valmet tiedottaa. Tilaus sisältyy yhtyiön vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin.


 

 

Valmetille iso kartonkikonetilaus Kiinaan

 

   
 
Valmetille iso kartonkikonetilaus Kiinaan
KUVA: KP ALAR

Tyypillisesti tällaisten tilausten arvo on 25-35 miljoonaa euroa. Valmet kirjaa tilauksen toisen neljänneksen tilauskantaan.

 

Konepajayhtiö Valmet ilmoitti tiistaina toimittavansa ulkopakkauskartonkikoneen valmistuslinjan asiakkaalleen Kiinassa.

Zhejiangin maakuntaan Kiinaan tuleva valmistuslinja tuottaa suunnitelmien mukaan korkealaatuisia kierrätettyjä aallotuskartonkilajeja, ja sen on määrä päästä käyttöön vuoden 2019 lopussa.

Valmetin mukaan tilaajan tavoitteena on kapasiteetin ja markkinaosuuden kasvattaminen.

"Asiakas kasvaa voimakkaasti ja haluaa saavuttaa suuremman markkinaosuuden lisäämällä tuotantokapasiteettia ja kasvattamalla tuotantokalustoa", toteaa Valmetin Kiinan myyntijohtaja Fan Ze tiedotteessa.

"Yksi ratkaiseva erottautumistekijä oli Valmetin uudentyyppinen spray-applikoiva pintaliimauslaite", hän kertoo.

 


 

Vuokratyö levittäytyy Ahokkaan mukaan uusille aloille. Staffpointilla yhä useampi vuokratyöntekijä on asiantuntijatyössä. Heitä on Staffpointin vuosittain työllistämästä 12 000 vuokratyöntekijästä nyt 900, saman verran kuin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Ahokas itsekin törmää heihin yllättävissä rooleissa. ”Lensin taannoin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vientidelegaatiossa Brasiliaan ja lentokoneessa aloin jutella vierustoverini kanssa. Hän oli Finpron asiantuntija, joka oli järjestänyt palaverit paikallisten kanssa. Kun esittäydyin, hän sanoi, että itse asiassa hän on myös Staffpointilainen, Staffpointin vuokratyöntekijä.”


 

 

Johtaja, pian et valitse alaisiasi itse –

Suomeen on tulossa hr-palveluiden

ulkoistamisaalto, Anu Ahokas sanoo

 

 

 

Rekrytoinnit monimutkaistuvat ja avainpelaajien etsintä kovenee. Tämä tarjoaa Anu Ahokkaan mukaan mahdollisuuden henkilöstöpalveluiden tarjoajille.

 

Vaihdos pedattiin hyvin. Tammikuussa Anu Ahokas nimitettiin Staffpoint-konsernin varatoimitusjohtajaksi. Huhtikuussa talon kasvatti nousi Suomen suurimpiin kuuluvan henkilöstöpalvelukonsernin toimitusjohtajaksi.

 

Vuodesta 2012 konsernia johtanut Mika Kiljunen siirtyi hallitusrooliin ja pehmeästi uuteen rooliinsa siirretylle Ahokkaalle asetettiin vähemmän pehmeä tavoite: kannattava kasvu muutoksessa. Tehtävää on paljon.

”Tämä on monella tapaa unelmatyöni. Pääsen käymään yhteiskunnallista dialogia, haastamaan omaa ajatteluani strategisella tasolla, mutta myös tekemään joukkueen kanssa arjen asioita”, Staffpointin pääkonttorille Kamppiin myöhässä saapuva Ahokas hehkuttaa. Hänen päivänsä on alkanut ensimmäisellä kokouksella jo aamun sarastaessa.

Vaikka vuokratyö on juurtunut tiukasti osaksi suomalaista työmarkkinaa 1990-luvun lamasta alkaen, on alan toimijoiden uudistuttava koko ajan työmarkkinoiden murroksen mukana.

 

Useimmiten staffpointilaisiin voi kuitenkin törmätä vaikka lähikaupassa, sillä valtaosa konsernin vuokratyöläisistä työskentelee palvelualoilla ja HoReCa-puolella. Ahokkaan mukaan tulevaisuudessa Staffpoint keskittyy kuitenkin kasvamaan erityisesti asiantuntijoiden vuokraajana, teollisuudessa sekä rakennuksilla, joiden työntekijätarve kasvaa talouden kasvun vanavedessä.

Viime vuonna henkilöstöpalvelualan kaksikymmentä suurinta yritystä ylsivät 20 prosentin liikevaihdonkasvuun. Staffpointin liikevaihto oli 126 miljoonaa, ja sen käyttökate koheni neljästä prosentista viiteen prosenttiin.

Kasvu on ollut viime vuodet kiihkeää, mutta Ahokkaalle se ei riitä. Hänellä on selvä näkemys seuraavasta alan kasvusuunnasta: suomalaisissa yrityksissä tullaan näkemään hr-palveluiden ulkoistamisaalto, koska rekrytoinnit monimutkaistuvat ja avainpelaajien löytämisestä tulee entistä tärkeämpää.

 

”Tämä on tapahtunut jo it:ssä ja taloushallinnossa, miksi se ei tapahtuisi myös henkilöstöhallinnossa? Hr-funktio tullaan ulkoistamaan monessa yhtiössä tulevaisuudessa.”

”Käynnissä on erilaisia rakenteellisia muutoksia. Teknologinen ja digitaalinen kehitys haastavat toimialoja kehittymään ja niiden liiketoimintalogiikat muuttuvat. Tietyt ammattinimikkeet häviävät ja toisille aloille syntyy pulaa työvoimasta. Osaajien löytäminen on haastavampaa. Silloin voi olla helpompi kääntyä palvelutuottajan puoleen, joka rekrytoi paljon joka päivä. Voikin sanoa, että henkilöstöpalvelut ovat uusi musta.”

Staffpoint

Mikä: Vuokratyövoimaa tarjoava yritys, toimii Suomessa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa

Liikevaihto: 126 milj. euroa

Liiketulos: 1,3 milj. euroa

Työntekijöitä: 12 634 (joista 376 toimihenkilöä)

Toimitusjohtaja: Anu Ahokas

Omistajat: Sponsor Capital, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma, yrityksen johto sekä avainhenkilöt

Staffpoint rekrytoi päivittäin noin 50 työntekijää. Jo nyt yritys hoitaa Ahokkaan mukaan yhä useamman asiakkaansa koko rekrytointiprosessin: työpaikkailmoittelun, työnantajamielikuvan rakentamisen, rekrytointipäätökset ja jopa työntekijöiden perehdytyksen.

Sama asiakas saattaa samalla ostaa Ahokkaan yli kymmenen vuotta luotsaamalta valmennus- ja työvoimapalveluyritys Spring Houselta valmennusta työntekijöilleen sekä ohjelmistoratkaisuja konsernin ohjelmistotalo Saima Softilta. Juuri tällaisten kokonaisratkaisujen ja uusien palvelujen kehittämiseen muutosjohtajana tunnettu Ahokas tähtää, mutta kolmen liiketoiminta-alueen välistä yhteistyötä on nyt kehitettävä. Ahokas haluaa rakentaa talon henkilökunnan keskuuteen ”voittavan joukkueen kulttuurin”.

 

Kuinka hän sen sitten käytännössä toteuttaa? Ahokas hakee vertauksen harrastuksestaan salibandyssa.

”Salibandyssa on niin, että jos pitää liian tiukasti mailasta kiinni, laukaukset eivät onnistu. Uskon että rennon yhteisen tekemisen kautta syntyy parhaat tulokset. Kun ote mailasta on riittävän rento, saa ylämummo-laukauksia aikaiseksi.”

Voittavan joukkueen kulttuurin kehittäminen tarkoittaa Ahokkaan mukaan sitä, että johtajan on rakennettava menestyvää yritystä koko ajan jokaisella organisaation tasolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tärkeä johtajan tehtävä on työn merkityksellisyyden mahdollistaminen alaisille.

 

”Joukkueen jäsenen pitää kokea, että hän tekee merkityksellistä työtä, ja organisaation arvojen pitää kohdata työntekijän arvot.”

”Merkityksellisyys ja inspiraatio kumpuavat siitä, että ihminen kokee arvostuksen tunnetta työssään. Johtaja rakentaa tätä sanavalinnoillaan, eleillään ja ajankäytöllään, joten esimiestyön pitää olla empaattista ja läsnäolevaa. Kun keskitytään työntekijän fiilikseen, silloin liikkuvat myös liiketaloudelliset mittarit. Pehmeillä arvoilla saa aikaan kovia tuloksia.”

Pehmeät arvot Ahokas on perinyt lapsuudenkodistaan Tapanilasta. Vanhemmat opettivat näyttämään tunteet avoimesti. Se on muokannut hänen näkemystään myös johtajuudesta: hänen mukaansa hyvällä johtajalla on hyvä itsetunto ja hyvä itseluottamus sekä kykyä kohdata muiden ihmisten tunteet.

 

”Rakastava lapsuudenkoti oli minulle siihen hyvä rakennuspohja. Ajattelen, että työpaikalla kaikki tunteet ovat sallittuja ihan niin kuin kotonakin ne ovat olleet.”

Tämä ei Ahokkaan mukaan tarkoita, että hän olisi lepsu johtaja. Valtiotieteellisessä kansantaloustiedettä opiskellut Ahokas painottaa, että numerot ratkaisevat aina, ja hyvä johtaja tarvitsee rinnalleen vahvaa business controller -osaamista.

 

Ahokkaan voi sanoa sopivan henkilöstövuokrausta tekevän yrityksen johtoon hyvin taustaltaan, sillä hän itse saapui taloon kuuluvaan Spring House -valmennusyritykseen alunperin kolmen viikon työkeikalle.

Oli vuosi 2004, ja Ahokas oli tuolloin vielä startupin lailla toimivan kaksivuotiaan yrityksen viides työntekijä. Hän matkasi Suomussalmelle kouluttamaan ikääntyneitä työnhakijoita tietokoneiden ja netin käyttöön. Homma sujui hyvin, sillä Ahokas oli edellisellä työnantajallaan Elisassa ollut mukana kehittämässä internetin kuluttajapalveluita ja niiden markkinointia.

Ahokkaan innostus kasvoi, ja hän päätyi jäämään taloon. Kunnianhimoinen nainen haali nopeasti itselleen lisää vaikutusvaltaa.

 

”Urallani minua on ohjannut kaksi periaatetta: Ilmaisen jos olen halukas ottamaan lisävastuita ja teen sen työ, mikä minulla kulloinkin on niin hyvin ja niin suurella sydämellä kuin suinkin pystyn.”

Vuodessa Ahokas nousi koulutuspalveluden vetäjäksi, kahdessa hänestä tuli koko talon liiketoimintajohtaja. Vuosien myötä hän raivasi Spring Houselle tien pikkufirmasta merkittäväksi pelaajaksi työttömien työllisyyspalveluissa ja nousi Staffpointin ostettua Sping Housen konsernissa erilaisiin liiketoimintajohtajan tehtäviin.

 


 

Heittäytyjä. ”Alaiseni kutsuvat minua usein leijonaemoksi. Puolustan heitä ja pidän heistä huolta, mutta vaadin myös metsästystuloksia”, Anu Ahokas sanoo. KUVA: ANTTI MANNERMAA

Anu Ahokas, 37

Kuka: StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja

Koulutus: VTM

Ura: StaffPoint-konserni, Spring House, Elisa

Perhe: Aviomies ja kaksi päiväkoti-ikäistä poikaa

Harrastukset: Salibandy 4-divarissa, uinti ja lenkkeily

Nyt kun Suomessa myllätään työvoimapalveluita uuteen muottiin aktiivimallilla ja parhaillaan eduskunnassa etenevällä kasvupalvelu-uudistuksella, Ahokkaalla on taustansa myötä paljon näkemyksiä siitä, miten asiat pitäisi järjestää – ja hän on aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä.

Hän kävi virkamiesdelegaation kanssa Australiassa katsomassa järjestelmää, jossa työttömien työllistämispalvelut on yksityistetty radikaalisti. Käytännössä maan julkinen sektori ei juuri tee muuta kuin kartoittaa työnhakijoiden palvelutarpeen ja ohjaa heidät palveluihin. Palvelutuottajille maksetaan työntekijöiden saamisesta työpaikkoihin niin, että noin 50–70 prosenttia niiden palkkioista perustuu tulokseen.

 

Australian malli innostaa Ahokasta.

”Siellä orientaatio on se, että maksetaan tuloksista, ja kasvupalvelu-uudistuksessa on sama henki. Kun yhteiskunta maksaa siitä, että työnhakija-asiakas työllistyy, näen että se on win-win-win-win-tilanne. Yhteiskunta voittaa, työnhakija-asiakas voittaa ja työntajakin voittaa - ja myös palvelun tuottaja voittaa, kun saa itselleen liiketoimintaa.”

 

Australiassa työntekijöiden tarvitsemia palveluja varten on luotu rahasto, jonka puitteissa palvelutuottajat hankkivat työntekijöille tarvittavia palveluja.

”Sen kautta he pystyvät hankkimaan jokaiselle työnhakijalle eri palveluja, jotka edesauttavat juuri hänen työllistymistään. Suomessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että voisimme ostaa sote-palveluna psykologipalvelua maahanmuuttaja-taustaiselle henkilölle, jolla on traumaperäisiä haasteita tai kouluttamattomalle nuorelle osan tutkintoa.”

Australiassa mallia on kehitetty vuodesta 1998 saakka, ja siellä palvelutuottajien tulostavoitteet on ujutettu käyttöön portaittain. Kokemukset mallista näyttävät hyviltä, sillä maan työttömyysaste on viiden prosentin luokkaa – tosin maata ei ole vaivannut taantuma 26 vuoteen.

 

Ei Ahokas sentään haluaisi Australian mallia kopioida suoraan Suomeen. Hänestä palvelutuottajille pitäisi antaa aikaa sopeutua uuteen markkinaan eli tulosperusteinen malli pitäisi ottaa käyttöön vähitellen.

”Toivon että Suomessa julkisella palvelutuottajalla olisi vahva rooli nimenomaan asiakkaan löytämisessä, palvelutarpeen kartoittamisessa ja palveluun ohjaamisessa. Yksityisellä olisi taas verrattain vapaat kädet tuottaa palvelua niin, että siinä yhdistyisi työnantajien ja työnhakijoiden tarpeet. Tärkeintä olisi se, että pystytään poluttamaan työnhakija valmennuspalveluiden kautta kohti työpaikkoja.”

 

Jos kasvupalvelu-uudistuksen lakipaketti menee nykymuodossaan läpi, maakunnat hankkivat jatkossa palvelut itsenäisesti. Uudellemaalle luodaan erityisratkaisuna kuntayhtymä. Ahokkaan mukaan alan yritykset näkevätkin kaikkien soten tuomien kasvutoiveiden lomassa riskinä sen, että markkina voi pirstaloitua. Joka tapauksessa uudistus tulee haastamaan palvelutuottajat tekemään uudella lailla yhteistyötä keskenään sekä julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

”Palveluja tullaan tuottamaan verkostossa. Uskon, että palveluprosessi soljuu eri palveluntuottajien välillä.”

Staffpointin on kyettävä kehittämään palvelujaan niin, että se olisi teknologinen edelläkävijä. Ahokkaan mukaan alalla ei voi edes tuudittautua siihen uskoon, että työnhakukaan toimisi tulevaisuudessa perinteisellä tavalla.

 

”Emme voi tulevaisuudessa olettaa, että työnhakijat jättävät meille työhakemuksia, koska teknologia kehittyy ihmisiä varten. Ehkä on niin, että meidän pitää erilaisista datalähteistä löytää nämä ihmiset ja päästä heidän kanssa dialogiin.”

Kehitystyöhön Staffpoint hakee mallia ainakin globaalilta henkilöstöpalvelualan jättikumppaniltaan Ranstadilta, jonka partneriksi Staffpoint ryhtyi kaksi vuotta sitten. Konserni investoi Ahokkaan mukaan paljon alan tutkimukseen ja uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Staffpointille tämä antaa mahdollisuuden tuoda uudenlaisia palveluinnovaatioita suomalaiseen käyttöön.

Joulukuussa mukaan Staffpointin toimintaan tuli myös uusi omistaja, pääomasijoittaja Sponsor Capital, jonka myötä Staffpointilla on uusia valmiuksia muutoksiin.

”Heillä on vahva halu kehittää yhtiötä yhdessä toimivan johdon kanssa.”

 

Uusia avauksia aiotaan hakea lähitulevaisuudessa esimerkiksi yritysostoin. Staffpointin pahin kilpailija Barona osti pienemmän kilpailijansa Opteamin viime vuonna. Miettiikö Staffpoint vastaavanlaisia siirtoja?

”En osaa sanoa milloin, mutta meillä on koko ajan vaihtoehtoja pöydällä. Voihan olla, että joku asiantuntijapalveluita tarjoava yhtiö voisi olla mielenkiintoinen ostokohde.”

 


 


 


 

 

Wärtsilä osti Transasin 210 miljoonalla

eurolla – hallinta siirtyi yhtiölle tänään

 

Julkaistu: 4.5. 16:26 | Taloussanomat


 

 
Kauppa saatiin päätökseen tänään.
Teknologiakonserni Wärtsilä on ostanut navigointijärjestelmiä valmistavan maailmanlaajuisesti toimivan Transas-yrityksen 210 miljoonalla eurolla. Wärtsilä kertoo asiasta tiedotteessaan.

Transasin hallinta siirtyy Wärtsilälle tänään. Wärtsilä kertoi kaupasta alun perin maaliskuussa.

Vuonna 1990 perustetun Transasin pääkonttori sijaitsee Isossa-Britanniassa.

Fortumin Lundmarkin mielestä maakaasu on hyvä vaihtoehto säätövoimaksi, sillä sen päästöt ovat kivihiileen verrattuna puolet pienempiä.


 
Markkinaraati
 
 

Fortum selvittää Loviisan ydinvoimaloiden

käytön jatkamista – Lundmark: "Teknisesti se

on hyvinkin mahdollista"

 

   
 
 

Kauppalehden ja MTV:n Markkinaraadissa keskusteltiin Euroopan energiamarkkinoista ja tulevista energiantuotantoratkaisuista.  

 

Ilmastonmuutos asettaa kovia haasteita Euroopan energiantuotannolle, samoin monissa Euroopan maissa tehdyt päätökset luopua ydinvoimasta.

Markkinaraadissa perjantaina vieraillut Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark arvioi, että päästövähennystavoitteiden pitääkin olla kovia, sillä ilmastonmuutos näyttää nyt erittäin huolestuttavalta.

"Euroopan sähköstä viime vuonna vajaa puolet tehtiin vielä fossiilisilla polttoaineilla. Erityisen suuri ongelma on kivihiili ja ruskohiili, ja niistä meidän pitää päästä lähivuosina eroon niin tehokkaasti kuin mahdollista", Lundmark sanoi.

 

Markkinaraadissa mukana ollut Talouselämän toimittaja Matti Virtanen muistutti, että pelkästään uusiutuvien energiamuotojen varaan ei voi rakentaa, sillä ne tarvitsevat aina rinnalleen säätövoimaa niitä tilanteita varten, jolloin aurinko ei paista eikä tuuli puhalla.

"Päästöistä ei päästä uusiutuvilla koskaan eroon vaan tarvitaan jokin muu keino", Virtanen sanoi.

 


 

Carreel on terveysteknologiaan erikoistuneen ranskalaisyhtiö Withingsin perustaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja. Nokia osti Withingsin noin kaksi vuotta sitten 170 miljoonalla eurolla vauhdittaakseen pääsyään digitaalisen terveydenhuollon markkinoille.


  

Nokia neuvottelee digitaalisten

terveyspalvelujen myynnistä – ostajana

Withingsin perustaja

 

   
 
Nokia neuvottelee digitaalisten
 terveyspalvelujen myynnistä – ostajana Withingsin perustaja
KUVA: PAUL ÖHRNBERG/ALMA TALENT- ARKI

Nokia osti Withingsin noin kaksi vuotta sitten 170 miljoonalla eurolla.

 

Verkkolaitteita valmistava Nokia neuvottelee digitaalisen terveydenhuollon liiketoimintansa eli käytännössä entisen Withingsin myynnistä Èric Carreelinkanssa. Sopimus olisi määrä saada aikaiseksi meneillään olevan vuosineljänneksen loppuun mennessä. Nokia on etsinyt liiketoiminnalle uutta omistajaa helmikuusta lähtien.

 

Nokian terveysyksikkö valmistaa muun muassa aktiivisuusmittareita, vaakoja ja muita terveyslaitteita. Kyseessä on Nokialle sivubisnes, sillä yksikön liikevaihto oli menneellä tilikaudella 52 miljoonaa euroa.

Lukua voi suhteuttaa siihen, että koko viime vuonna Nokia teki 23 miljardin euron liikevaihdon.

Suunnitelmat pettivät kuitenkin pahasti ja viime syksynä Nokian täytyi tehdä terveysyksikkönsä liiketoiminnan arvoon 141 miljoonan euron alaskirjaus, mikä kosketti käytännössä Withingsin liiketoimintaa.

 


 

Analyysiyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen haluaa myös korostaa, että koko se teknologinen vallankumous tekoälyineen ja itsestään kulkevine autoineen on täysin nykyistä tehokkaamman tiedonsiirron varassa. – Lisäksi kaikki se digitalisoituminen, josta nykyään puhutaan, ei voi tapahtua ilman tehokkaampia tietoliikenneyhteyksiä. Se on sellainen eteenpäin menevä juna, joka luo kysyntää Nokian tuotteille, Rautanen sanoo.


  

 

Teknologiayritysten tilauskanta on pysynyt

vahvana – Nokian alkuvuosi kuitenkin järkytti

sijoittajat

 

Teknologiayrityksiin on palkattu tuhansia uusia työntekijöitä. Heikosta tuloksesta kertonut Nokia vakuuttaa, että loppuvuosi korjaa kaiken.

 

5G
Robottiauto.
5G-teknologia voi vauhdittaa muun muassa robottiautojen kehittämistä toimivammiksi ja turvallisemmiksi.Derrick Frilund / Yle
 

Teknologiayritysten suhdannetilanne on jatkunut hyvänä myös alkuvuonna. Viime vuonna alkanut tilausmäärien kasvu on kestänyt, ja yhtiöt ovat kertoneet tilausten pysyneen korkealla tasolla.

 

Teknologiateollisuuden tilauskantakyselyn mukaan yritykset arvioivat myös liikevaihtonsa pysyvän keväällä ja kesällä suurempana kuin vuotta aiemmin. Kasvun vauhti näyttäisi kuitenkin nyt hidastuvan.

Työllisyydenkin osalta kyselyn tulos on myönteinen, sillä alan yrityksissä oli töissä alkuvuonna noin 5500 henkilöä enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstömäärässä puhkaistiin 300 000 työntekijän raja.

Hyvistä näkymistä huolimatta teknologiayritysten etujärjestö on huolissaan kasvun kestävyydestä.

– Investoinnit ovat avainkysymys. Mielestämme Suomen talousveropolitiikka pitää virittää sellaiseksi, että se kannustaa selkeästi yrityksiä parantamaan tuottavuutta ja kasvamaan Suomessa. Suomi tarvitsee noin kolmen prosentin talouskasvun läpi koko seuraavan vaalikauden, jotta tämä takamatka muihin euromaihin saataisiin kurottua, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas sanoo.

 

Nokia on edelleen teknologiayritysten lippulaiva

Suomen teknologiayritysten monivuotinen kärkiyritys, Nokia on kipuillut jo muutaman vuoden päästäkseen uuteen iskuun puhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen. Sijoittajat ovat odotelleet uutta nousua keväästä 2015 asti, kun Nokia ja Alcatel-Lucent fuusioituivat.

Nokia on satsannut miljardeja seuraavan sukupolven 5G-mobiiliverkkoteknologiaan, mutta teknologialoikkaa on jouduttu odottamaan. Torstaina aamulla Nokia kertoikin oikaistun alkuvuoden tuloksensa heikentyneen huomattavasti viime vuodesta. Nokian osake romahti Helsingin pörssissä useita prosentteja.

– Tässä sijoittajat nyt puntaroivat Nokian näkymää. Jos katsotaan kolme kuukautta taaksepäin, niin luvut olivat heikkoja. Mutta jos katsotaan kuusi kuukautta eteenpäin, niin näyttää paljon paremmalta. Tässä puhutaan nyt siitä, että miten lyhyt- tai pitkäjänteisesti sijoittajat katsovat Nokian osaketta. Tuntuu. että tällaisena tulospäivänä sijoittajat ovat aika kärsimättömiä, analyysiyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen sanoo.

 

5G tulee vääjäämättä

Nokia on pitänyt yllä sijoittajien mielenkiintoa juuri puheilla uuden teknologian läpimurrosta. Yhtiö uskoo olevansa uusilla markkinoilla yksi vahvimmista toimijoista, ellei vahvin. Nyt näyttää kuitenkin, että Nokian arvio 5G-teknologian markkinan vauhdittumisesta osuu samaan hetkeen kuin monien ekonomistien ennustama laskukauden alku maailmantaloudessa. Rautanen ei ole tästä huolissaan.

– On hyvä muistaa, että verkkomarkkina elää hieman eri sykleissä kuin makrotalous. Verkkomarkkinan kehitystä määrittävät hyvin paljon teknologioiden väliset syklit ja suhdanteet. Nyt eletään 4G:n ja 5G:n välistä suvantovaihdetta ja tässä puhutaan enemmän teknologiasyklistä kuin makrotaloussyklistä.

 

Nokian osake alkoi toipua päivään mittaan aamun pudotuksestaan. Iltapäivän lopulla osake oli silti edelleen kuutisen prosenttia eilistä halvempi.

 


 

Venäläisen ekonomistin Mihail Deljaginin mielipidekirjoitus aiheutti viime viikolla kohua. Deljagin toimii myös presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana. Artikkelissa Deljagin totesi, että ”suomalaisesta valtionyhtiöstä on tullut todellinen uhka paitsi energia- myös Venäjän muulle turvallisuudelle”. Hän myös kirjoitti virheellisesti, ettei Fortumin hallituksen puheenjohtaja ole Suomen ”talous- tai edes pääministeri, vaan puolustusministeri”.

 

Fortum kertoi viime viikolla joutuneensa maksetun lokakampanjan kohteeksi Venäjällä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Käänne Fortum-kiistassa: Venäjän ministeri

kehui yllättäen

 

 

 

Venäjän valtion virallinen lehti julkaisi suomalaisyhtiötä hehkuttavan artikkelin.

Venäjän energiaministeri Alexander Novak on yllättäen kehunut suomalaista energiayhtiö Fortumia valtiollisen Rossijskaja Gazeta -lehden haastattelussa.

 

Novak kuvaa Fortumia ”erääksi parhaista energia-alan yrityksistä” ja kertoo olevansa iloinen, että Venäjän energiasektorilla on yhtiön kaltainen sijoittaja.

RG:n artikkelissa selostetaan positiiviseen sävyyn Fortumin suunnitteilla olevaa Uniper-hankintaa, jonka nähdään tukevan myös Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista. Lehti myös kertoo, että Fortum on sijoittanut Venäjälle 4,5 miljardia euroa.

 

Kirjoitus herätti voimakkaan reaktion, sillä RG on Venäjän hallituksen virallinen lehti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan asia nostettiin esille keskusteluissa venäläisten kanssa, jotta oikea tieto saatiin perille.

– Tätä tämä maailma tänä päivänä on, Sipilä pohti viime viikolla.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

 


 

Suomen sellubuumi nostaa kysymyksen puukuidun riittävyydestä jopa Suomessa. Äänekosken sellutehtaan viime syksynä startannut Metsä Group on esimerkiksi todennut puun olevan "taloudellisesti täyskäytössä" sitten, kun Äänekosken tehdas käy täysillä. Äänekoskelta ei ole Kuopioon matkaa linnuntietä kuin reilut sata kilometriä, eli tehtaat ovat toistensa puunhankinta-alueen sisällä.


  

Jättisellutehdas sai kiinalaisrahaa: Finnpulpin

omistajaksi pehmopaperijätti

 

   

Finnpulp suunnittelee
 Kuopion Sorsasaloon sellutehdasta.
Finnpulp suunnittelee Kuopion Sorsasaloon sellutehdasta. KUVA: FINNPULP
 
 
 

Kuopioon suunniteltu Finnpulpin jättisellutehdas otti pitkän askeleen kohti toteutustaan, kun yhtiö julkisti löytäneensä suuromistajakseen kiinalaisen pehmopaperijätin, Hengan Groupin. Sijoitusratkaisu mahdollistaa tehtaan perussuunnittelun aloittamisen. Myös Kemijärvelle suunniteltava Boreal Biorefin sellutehdas nojaa kiinalaisomistukseen.

 

Kiinan kroonisen kuitupulan ansiosta jo toinenkin Suomen suurselluhanke löysi suuromistajakseen kiinalaisyhtiön. Kuopion Sorsasaloon sellutehdasta suunnitteleva Finnpulp julkisti juuri sopimuksen, jolla kiinalainen pehmopaperijätti Hengan Group sijoittaa 11,7 miljoonaa euroa Finnpulpiin ja saa sijoituksensa vastineeksi 36,5 prosentin omistusosuuden Finnpulpista.

 

Uusi omistaja mahdollistaa Finnpulpin tehtaan perussuunnittelun käynnistymisen. Hengan Group voi nostaa sopimuksen mukaan osuutensa myöhemmin 49 prosenttiin.

Henganin lisäksi sijoituksiaan Finnpulpiin lisäsivät myös aiemmat omistajat MTK ja Björnbergien sijoitusyhtiö Grizzly Hill Capital. Molempien osuus yhtiöstä on nyt 11,5 prosenttia.

Finnpulpin omistajat rahoittavat noin 15 miljoonaa euroa maksavan tehtaan esisuunnitteluvaiheen.

Hengan International Group on Hongkongin pörssissä noteerattu, sellupohjaisia pehmopaperi- ja hygieniatuotteita valmistava yritys. Se työllistää yli 21 000 henkeä ja tekee vuodessa yli 2,5 miljardin euron liikevaihdon. Hengan on yksi Kiinan tunnetuimmista kuluttajabrändeistä.

Henganin tuotantomäärä on 1,4 miljoonaa tonnia ja tuotantoonsa se tarvitsee suuret määrät havusellua, mikä selittää sen kiinnostuksen Finnpulpiin. Finnpulp tekee suunnitelman mukaan vuodessa pelkkää havusellua 1,2 miljoonaa tonnia, mikä tekee siitä maailman suurimman yksilinjaisen havusellun tuottajan.

 

Henganilla on viidenneksen markkinaosuus Kiinassa pehmopaperimarkkinoilla

Henganin perustivat vuonna 1985 Sze Man Bok ja Hui Lin Chit. Sze Man Bok on edelleen yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Hui Lin Chit toimitusjohtaja. Perustajaperheet omistavat vuonna 1998 listatusta yhtiöstä edelleen 40 prosenttia.

Henganin liikevaihto syntyy pääosin pehmopapereista ja terveyssiteistä, vaippojen osuus on selvästi pienempi. Henganilla on viidenneksen markkinaosuus Kiinassa pehmopaperimarkkinoilla ja yli neljänneksen markkinaosuus terveyssiteistä.

Hengan panostaa vahvasti tuotannon laatuun ja ympäristövastuuseen. Se on esimerkiksi vuodesta 2010 alkaen käyttänyt prosesseissaan pelkästään ympäristösertifioitua puuta.

 

Investointipäätökset odottavat ympäristölupien vahvistumista

Kiinalaisraha on kaikkiaan nousemassa erittäin suureen rooliin Suomen selluhankkeissa. Kemijärven sellutehdashanketta toteuttava Boreal Bioref julkisti maaliskuun lopussa löytäneensä teolliseksi sijoittajaksi kiinalaisen pakkauspaperin ja pahvin tuottajan Shanyingin.

Sekä Finnpulpin että Kemijärven tehtaiden investointipäätökset odottavat enää lähinnä ympäristölupien vahvistumista.

Kiinassa on maailman nopeimmin kasvavat paperi- ja kartonkimarkkinat, mutta raaka-aineesta eli puukuidusta on huutava pula. Puun tuotanto kilpailee elintarviketuotannon kanssa ja ruoka menee tärkeysjärjestyksessä ohi.

Kiina on maailman suurin markkinasellun ostaja ja Kiinan kysyntä on pääsyy ennätyksellisiin korkeuksiin kohonneeseen markkinasellun hintaan. Kaikki suomalaiset metsäyhtiöt tekevät huipputuloksia etenkin kalliin sellun ansiosta.

 


 

TVO ei ilmoituksensa mukaan osaa vielä arvioida, viivästyttääkö testin myöhästyminen voimalan nykyistä käynnistymisaikataulua. Vuosien myöhästymisten jälkeen Olkiluoto 3:n on tämän hetken arvioiden mukaan määrä aloittaa sähköntuotanto ensi vuoden toukokuussa. Olkiluoto 3:n valmistuminen on myöhästynyt alkuperäisestä aikataulustaan ensi vuoden määräaikaan mennessä jo 10 vuotta.


 

 

TVO: Olkiluoto 3:n käyttöönotolle "kriittinen"

testi siirtyy

 

   

TVO: Olkiluoto 3:n käyttöönotolle
 "kriittinen" testi siirtyy
KUVA: TVO/HANNU HUOVILA
 
 
 

Uutta aikataulua loppuvuodeksi suunnitelluille testeille odotetaan Arevalta

 

Ydinvoimala Olkiluoto 3:n käynnistyksen kannalta "kriittinen" testi lykkääntyy. Teollisuuden Voima eli TVO kertoo asiasta sähköpörssiä pitävälle Nord Poolillelähettämässään ilmoituksessa.

Ilmoituksen mukaan voimalan rakennuksesta vastaavan Arevan odotetaan antavan testille uuden aikataulun muutaman viikon sisällä. Testi oli aiemmin aikataulutettu alkamaan tämän vuoden joulukuussa.

 


 

”Suomessa olisi ohjelmistoalalla töitä heti 7 000–9 000 ohjelmoijalle, ja määrä kasvaa 2 000:lla joka vuosi. Vaje voi nousta 25 000–40 000 työntekijään vuoteen 2025 mennessä”, hän laskee. Lääkkeeksi hän tarjoaa tietotekniikan koulutuspaikkojen kaksinkertaistamista nykyisestä 1 700:sta, mutta sekään ei riitä. Lisäksi ulkomailta olisi haalittava yhä enemmän koodareita.


 

 

 

Suomi vaarassa kuihtua "ohjelmistoalan

halpatuotantomaaksi" – koodareita palkattava

ulkomailta tuhansittain

 

   
 
Timo Ahopellon analyysin tueksi EVA esittelee Ohjelmistoyrittäjien
 ja Tivian kokoamien tietojen pohjalta laadittua graafia. Lähde: Ohjelmistoyrittäjät ja Tivia.
Timo Ahopellon analyysin tueksi EVA esittelee Ohjelmistoyrittäjien ja Tivian kokoamien tietojen pohjalta laadittua graafia. Lähde: Ohjelmistoyrittäjät ja Tivia.

Ohjelmistoalalla osaajavaje voi paisua jopa 40 000 työntekijään vuoteen 2025 mennessä, teknologiayrittäjä Timo Ahopelto varoittaa.

 

Pula osaavista koodareista on noussut toistuvasti esiin puheenaiheena. Pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto varoittaa, että Suomi saattaa tätä menoa kuihtua ohjelmistoalan halpatuotantomaaksi.

Ahopelto on esittänyt näkemyksiään Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Nollaksi vai ykköseksi -analyysissa.

”Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä”, Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.

Timo Ahopelto on teknologiayrittäjä ja pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas. Hän on Slush-kasvuyrittäjyystapahtuman, Tiedon, Solidiumin, Business Finlandin ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen jäsen. 

 

Suomen Yrittäjät olikin pettynein remontin kaatumiseen. Sen pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, ettei SY halua olla muun elinkeinoelämän mukana ei-liikkeessä. ”Metsäteollisuudelle ei kelvannut mikään muutos. Elinkeinoelämän ei-linja iskee lopulta yritysten omaan nilkkaan”, Kuismanen sanoo. -Näkökulma: Pääministeri Sipilä pesi kätensä jo päätöksenteossa, parlamentaarisen ryhmän perustamisvaihessa syksyllä 2017. - Olisiko aika pestä kätensä Sipilästä keväällä ja kesällä 2018. - KimsBlog


  

 

Yritystukiremontti kaatui tulevan hallituksen

niskaan - ”Näin vaikea kokonaisuus on

ratkaistavissa vain hallitusneuvotteluissa”

 

   
 
Työryhmästä
 toiseen. Mauri Pekkarisen vetämä yritystukityöryhmä sai aikaan lähinnä esityksen yritystukien arviointineuvostosta, jonka alajaostossa istuisivat etujärjestöjen edustajat.
Työryhmästä toiseen. Mauri Pekkarisen vetämä yritystukityöryhmä sai aikaan lähinnä esityksen yritystukien arviointineuvostosta, jonka alajaostossa istuisivat etujärjestöjen edustajat. KUVA: HELENA SORVALI, IL
 
 

Pekkarinen haki kompromissia tosissaan, mutta tuloksena oli vain uusi arviointineuvosto!

 

Juha Sipilän (kesk) hallitus päätyy kehysriiheen ilman yhtäkään yritystukien uudistamisesitystä. Tukityöryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen (kesk) viimeinen kompromissiesitys 300 miljoonan tukieuron uudelleen suuntaamisesta kaatui viimeisessä kokouksessa.

Torstaina Pekkarinen ojensikin elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk) heppoisen loppuraportin, jossa oli sovittu vain kelvollisen yritystuen kriteereistä ja yritystukien arviointineuvostosta.

Lintilän mukaan hallitus ei voi pukata asiaa uudelle arviointielimelle. Lintilä vie laihat eväät kehysriiheen, mutta toiveet päätöksistä ovat huvenneet.

 

”Näin vaikea kokonaisuus on ratkaistavissa vain hallitusneuvotteluissa”, Lintilä kiteytti.

Pekkarinen esitti loppumetreillä teollisuuden ja maatalouden sähköveron alentamista EU-minimiin 0,05 senttiin kilowattitunnilta. Etu olisi otettu takaisin poistamalla sähköveron palautukset teollisuudelta ja osin myös maataloudelta. Lisäksi teollisuuden päästökauppakompensaatio olisi poistettu. Osa siitä olisi paikattu innovaatiotuen lisäyksellä.

Esitys olisi yksinkertaistanut tukiviidakkoa ja poistanut tukea fossiilisilta polttoaineilta eli edistänyt ympäristötavoitteita. 

 

Pekkarisen yritteliäisyys saikin työhön osallistuneilta kiitosta. Hänen kerrotaan yrittäneen viimeiseen asti jopa omiensa eli maatalouden kustannuksella. Maatalouden energiaveronpalautuksen loppuosa olisi uusittu myöhemmin.

Häviäjä olisi ollut metsä- ja muu energiaintensiivinen teollisuus, voittajia pienemmät yritykset, jotka hyötyisivät sähköveron alennuksesta. Palautus taas olisi poistunut vain 150 suurelta, paljon energiaa käyttävältä yritykseltä.

 

Muuta teollisuutta edustavan EK:n varatoimitusjohtaja Jouni Hakala vaatii paluuta lähtöruutuun: yritystukien määrä on saatava rajattua ja tukien arviointityö aloitettava pikimmiten. Hänkin harmittelee, että vellovasta keskustelusta on vain haittaa yrityksille.

Keskustalle Pekkarisen malli oli hankala, koska maatalous piti tukimuutosta työläänä. SDP:lle ei käy isojen yritysten energiaveron palautuksiin puuttuminen. Puolue ja ay-liike puolustavat yhdessä isojen metsä- ja metalliyritysten etuja. Ay-väen työpaikoista iso osa on niissä. Vihreiden ja perussuomalaisten ideat ovat valovuosien päässä kompromissista.

Vähemmälläkin kirjolla homma olisi kaatunut, kun ryhmän periaate oli, että mitään ei sovita ennen kuin kaikki sovitaan.

 

Kaatuneen esityksen osia

Teollisuuden ja konesalien sähköveron lisäale: +50 milj. euroa

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen poisto: –230 milj. euroa

Päästökaupan kompensaation poisto: –46 milj. euroa

Metallin ja metsän innovaatiotuen lisäys: +30 milj. euroa

Maatalouden sähköveron ale: +5,5 milj. euroa

Maatalouden energiaveron palautuksen leikkaus: –5,5 milj. euroa

 


 

"Akkuja käytetään enenevässä määrin huippuvoimalaitosten korvaamiseksi. Kulutushuippuja varten on jouduttu rakentamaan voimalaitoksia, joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla. Vastaavasti kuluttajatasolla myös kotitaloudet voivat käyttää akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi aurinkoenergiaa"”, Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.


 

 

Näin Suomesta tehdään akkujen suurvaltaa –

"Haemme siivua uudesta markkinasta"

 

   
 
Vaasan seutu tarjoaa tonttia Teslan gigafactorylle.
Vaasan seutu tarjoaa tonttia Teslan gigafactorylle.
 
 
 

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen

 

Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.

 

Business Finland on käynnistänyt akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden. Sillä on tarkoitus työntää Suomi mukaan eurooppalaiseen ja globaaliin akkuverkostoon, kertoo Business Finland tiedotteessaan.

Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa, missä tuotetaan paljon nimenomaan perusakkuja. Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista osaamista. Euroopan komission energiaunionista vastaavana varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia ja turvallisempia. Hän korostaa, että tätä akkuosaamista pitää kehittää edelleen Euroopassa.

Suomessa on akkuihin tarvittavia raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena on saada tulevina vuosina haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman lisäarvon osuus eli tekeminen kennojen kehittämiseen asti. Suomi panostaa myös kierrätysosaamiseen.

 

"Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä raaka-aineista, jalostukseen ja energia-alan osaamiseen järkevän kokoiselta maantieteelliseltä alueelta", toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

"Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti, joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan siivua uudesta markkinasta, emme niinkään kilpailemaan olemassa olevan toiminnan kanssa. Business Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden Suomelle", sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

 

Houkutteleva investointikohde kaivostoiminnalle

Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, koska jo käytössä olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti vertaillen houkutteleva investointikohde kaivosteollisuudelle.

"Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot sekä vahvaa geologista ja kaivosalan osaamista. Suomi houkuttelee kaivosalan toimijoita maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Meillä on erittäin hyvää kemian alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme yltää globaalien raaka-ainevirtojen analysointiin. Suomella on näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi", toteaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

 

Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet ohjaavat sähköautojen, -bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden käyttöön ja niistä on tullut hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla voi ajaa keskustassa. Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin kaivos- ja metsätyökoneet.

Toinen akkumarkkinaa kasvattava tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa tulee silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa, ei välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.

 


 

Euroopassa yrittäjien luottamus startup-ekosysteemiin ja sen mahdollisuuksiin on kasvanut merkittävästi. Teknologiapainotteisten tapahtumien määrä on kasvanut noin 8000:sta vuonna 2012 noin 62000:een vuonna 2017 (lähde: meetup). Lisäksi sijoittajien luottamus Euroopan startup-yhteisöihin ja kykyyn luoda menestyviä teknologiayrityksiä on noussut. Se on nähtävissä Euroopan teknologiayhtiöistä kiinnostuneiden instituutioidenkin määrässä. Vuonna 2017 eurooppalaiset venture capital -rahastot onnistuivatkin keräämään ennätysmäärän rahoitusta.


  

Missä ovat Euroopan teknologiajätit?

 

 
 
Niko Fagernäs Salkunhoitaja, Taaleri | 25.03  | Kauppalehti

Pörssisijoittajat ovat viime aikoina heränneet teknologiayhtiöiden ruusuisiin kasvunäkymiin, kasvuodotukset ovat lähteneet paisumaan ja rahaa on virrannut sisään. Onko tämä nyt se vallankumous, jota luvattiin jo 2000-luvulla?

 

Teknologian ajama muutosnopeus näkyy hyvin vahvasti myös suurten osakeindeksien sisällöissä. Yhdysvaltalaisen S&P 500-indeksin viisi suurinta yhtiötä markkina-arvossa mitattuna ovat kaikki teknologiayhtiötä. Aasiassakin teknologiayhtiöt ovat kiilanneet melko vakuuttavasti kärkeen ja toimivat suunnannäyttäjinä jopa globaalilla tasolla.

Miten on asian laita Euroopassa? Euroopan suurimpia yhtiöitä kuvaavassa Stoxx 600- indeksissä kovasti kasvavat teknologiayhtiöt lähinnä loistavat poissaolollaan saksalaista SAP:ia lukuun ottamatta.

Suurimmat eurooppalaiset yhtiöt ovat myös vanhempia ja tekevät huonompaa tulosta kuin yhdysvaltalaiset vastineensa. Yhdysvaltalaisen S&P 500 -indeksin viiden suurimman yhtiön perustamisvuosien keskiarvo on 1989, ja ne ovat viiden viimeisen vuoden aikana kasvattaneet liikevaihtoaan keskimäärin 20,9 prosenttia vuodessa. Eurooppalaisen Stoxx 600 -indeksin viiden suurimman yhtiön keskimääräinen perustamisvuosi puolestaan on 1917, ja ne ovat viiden viimeisen vuoden aikana ”kasvattaneet” liikevaihtoaan keskimäärin -1,7 prosenttia vuodessa.

Kysymys kuuluukin: Missä ovat Euroopan pörssien teknologiajätit?

 

Vastaus 1: Ne myydään pois

Eurooppalaisia menestystarinoita teknologiasektorilta kyllä löytyy: Skype, Spotify, Shazam, King, Supercell ja monta muutakin. Näistä viidestä yhtiöstä neljä on myyty Euroopan ulkopuolisille teknologiajäteille ja yksi on taannoin uhannut lähteä Yhdysvaltoihin, mikäli regulaatio ei jousta.

Jo pelkästään vuonna 2016 tapahtui paljon: hollantilainen puolijohdeyhtiö NXP myytiin 45 miljardilla dollarilla yhdysvaltalaiselle Qualcommille. Iso-Britanniasta tuleva puolijohdeyhtiö ARM plc meni Japanin Softbankille 35 miljardilla dollarilla. Supercell myytiin yhdeksällä miljardilla dollarilla Kiinan Tencentille. Yhdysvaltalainen Activision Blizzard osti peliyhtiö Kingin kuudella miljardilla dollarilla. Näitä yhtiöitä olisimme voineet jo kutsua eurooppalaisiksi teknologiajäteiksi.

Monena vuonna peräkkäin teknologia-alan yritysjärjestelyjä seuraavat tahot, kuten tech.eu ja cbinsights, ovat todenneet, että yhdysvaltalaiset ja aasialaiset teknologiajätit ovat olleet hyvin aktiivisia ostajia Euroopassa. Suurimmat yksittäiset ostajat ovat olleet USA:n teknologiajätit Apple, Google, Facebook, Amazon ja Microsoft, sekä Softbank ja Tencent Aasiasta.

 

Vastaus 2: Euroopan resurssit eivät ole riittäneet niiden kasvattamiseen

Yhtiöt tarvitsevat kasvuun työvoimaa ja pääomaa. Mitä lahjakkaampaa työvoima on, sitä todennäköisempää on, että tuloskin on hyvää. Puhtaalla tahdonvoimalla, ilman kunnollista rahoitusta on kuitenkin vaikea valloittaa maailmaa. Tässä me valitettavasti häviämme auttamattomasti rapakon takana oleville ystävillemme.

Atomicon tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa venture capital -rahastot keräävät rahoitusta 5,3 kertaa enemmän kuin Euroopassa. Vaikka Eurooppa onkin lähivuosina liikkunut oikeaan suuntaan, ero on edelleen valtava ns. raskaassa sarjassa, kun pitäisi löytää rahoitusta globaaliin laajentumiseen.

Mikäli menestynyt eurooppalainen teknologiayhtiö on halunnut kasvaa globaalille tasolle, kutsuun on usein vastattu, mutta harvoin eurooppalaisten rahoittajien vetämänä. Euroopan parhaimmat ja kunnianhimoisimmat teknologiayhtiöt näyttävät siis menevän ”parempiin suihin”, kun meillä eivät riitä resurssit kasvattaa niitä itse.

Lisäksi Yhdysvalloissa riskinoton ja yrittäjyyden kulttuuri on vahvempaa kuin Euroopassa, mikä on johtanut parempaan teknologiayhtiöden ekosysteemiin. Yhdysvalloissa yksityinen raha vallitsee, kun taas Euroopassa valtiolla näyttää olevan näppinsä pelissä vähän joka käänteessä. Hirveän montaa venture capital -rahastoa ei Euroopassa ole rakennettu ilman valtioon kytköksissä olevaa taustapirua.

Onko meillä edes kymmenen vuoden päästä toivoakaan saada omia nousevia tähtiä suurten yhtiöiden joukkoon? Mielestäni on, ja nyt kerron miksi.

 

Slush, teknologiaosaaminen, listautumishuuma ja Euroopan toivo

Euroopan startup-kenttä käy tällä hetkellä tulikuumana. Pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä on paljon yhtiöitä, joilla on kilpailuetua. Jo pelkästään Slushin kasvu on osoitus siitä, että Eurooppa pystyy houkuttelemaan suurta globaalia huomiota yrittäjyydellä ja teknologiaosaamisella. Siitä kuuluu hatunnosto niin Slushille kuin muullekin pöhinäkansalle.

Atomicon vuosittain julkaiseman State of European Tech -raportin mukaan Euroopan mahdollisuudet tuottaa 100 miljardin arvoinen teknologiayhtiö ovat ennätyskorkealla, ja tähän on monta syytä.

Miten sitten pörssissä? Viime vuoden puolella kollegani Vesa Heikkilä kirjoitti blogissaan, että jo pelkästään Ruotsin First North -markkinapaikalle listattiin 55 yhtiötä. Näistä lähes kaikilla on tekemistä teknologian kanssa tai ne ovat puhtaasti teknologiayhtiöitä. Suomessa vuonna 2017 First Northille listautuneista kuudesta yhtiöstä neljä on teknologiayhtiöitä.

Lopuksi, emme saa unohtaa maailmalle lähteneitä menestyneitä eurooppalaisia teknologiayrittäjiä. Heillekin kotipuolen maaperä näyttää otolliselta juuri nyt.

Euroopan teknologiajätit ovat kohta täällä.

 


 

Hankkeen taustalla on UPM:n päätös keskittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden meriliikenne Kotkaan. – Haemme tehokkuutta koko kuljetusketjuun. Mussalossa on mahdollista lähettää sellua maailmalle sekä laivoissa että konteissa. Selluliikennettä siirtyy Haminasta Kotkaan, kertoo UPM:n merilogistiikan johtaja Jukka Hölsä.


  

 

Kotkan satamaan rakennetaan

maailmanluokan sellukeskus

 

HaminaKotkan satamayhtiön lisäksi mukana ovat Steveco ja UPM.

 

Talous

Konttilukki Mussalon Satamassa 10.3. 2017
Mikko Savolainen / Yle

Mussalon satamaan Kotkaan rakennetaan sellukeskus sataman länsiosan uudelle D-alueelle.

Satama investoi noin 30 miljoonaa euroa. Uudelle alueelle rakennetaan noin 20 hehtaarin kenttä ja 220 metriä laituria sekä varasto.

 

Laiturin on tarkoitus valmistua keväällä 2019.

– Tämä on meille merkittävä satsaus tulevaisuuteen yhdessä kumppaniemme kanssa, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Hankkeen lupaprosessi on vielä kesken, mutta Naski arvioi että yksityiskohdat varmistuvat tänä keväänä.

 

Uuden tyyppinen terminaali

Steveco rakentaa Mussaloon 20 000 neliömetrin kokoisen terminaalin, joka maksaa noin 8,5 miljoonaa euroa. Terminaali on noin 400 metriä pitkä ja valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

– Henkilöstöä tämä hanke ei välittömästi lisää, sanoo Stevecon toimitusjohtaja Henri Kuitunen.

 

Sellukeskuksen valmistelu alkoi sataman ja UPM:n välillä noin kaksi vuotta sitten.

Perjantaina ilmoitettu hanke on ensimmäinen vaihe. Tavoitteena on laajentaa keskusta myöhemmin. Alueelle mahtuu vielä noin 500 metriä laituria sekä varastoja.

– Asiakkaiden tarpeen mukaan. Tämä on ensimmäinen iso investointi sen jälkeen, kun Haminan ja Kotkan satamat fuusioituivat vuonna 2011, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

 


 

– Aika näyttää, onko laitoksen hinta paljon vain vähän. Kukaan ei pysty ennustamaan, mikä on sähkön hinta ja tarve tulevina vuosikymmeninä. Se määrää uudenkin reaktorin kannattavuuden.


  

 

Teollisuuden Voiman pomo: Olkiluoto

kolmosesta tulee Euroopan ydinvoimaloiden

lippulaiva

 

Teollisuuden Voiman ikuisuushanke, Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistyminen on nyt lähempänä kuin koskaan. Ostaja ja myyjä ovat sopineet riitansa eikä ainakaan Teollisuuden Voima usko hankkeen enää viivästyvän.

 

Talous
Olkiluoto 3 ydinvoimala
Roni Rekomaa / Lehtikuva
 

– Kyllä me uskomme, että tästä laitoksesta tulee koko eurooppalaisen ydinvoimaosaamisen flagship eli lippulaiva, Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo.

Ydinvoimalaitoksen tilaaja TVO ja toimittaja Areva ovat sopineet kaikki riitansa, ja TVO:n loppusaldona on 450 miljoonan myöhästymiskorvaukset Arevan yhteenliittymältä. TVO:n korvausvaatimus oli noussut loppuvaiheessa 2,6 miljardiin euroon.

 

Laitos on pahasti myöhässä, ja kustannusarvio petti pahemmin kerran. Missä mentiin metsään?

– Tällaisen laitoksen suunnittelun ja yksityiskohtien pitäisi olla hyvin pitkälle valmiina silloin. kun rakentaminen alkaa, toimitusjohtaja Tanhua pohtii projektin opetuksia.

Ydinvoimalan tekemisessä pätevät saman säännöt kuin tavallisen talon rakentamisessa: piirustukset pitää olla valmiina kädessä, kun ensimmäiset lapionpistot polkaistaan työmaalla.

 


Teollisuuden Voiman eli TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua
Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Jarmo TanhuaMarkku Ulander / Lehtikuva

 

 

Olkiluoto kolmosen osalta suunnittelussa ei oltu tarpeeksi pitkällä. Suunnitelmat muuttuivat, ja suunnittelutöitä jouduttiin tekemään vauhdissa rakentamisen aikana.

 

TVO:n mukaan ei voida kuitenkaan osoittaa yhtä ainutta syytä, miksi voimalahanke viivästyi ja viivästyi. Sitä paitsi jälkiviisaus on tunnetusti viisauden lajeista imelin.

Sysääkö Teollisuuden Voima siis syyn voimalaprojektin viivästymisestä täysin laitostoimittaja Arevan harteille?

– On selvää, että kun tällainen sopimus on syntynyt, katsomme ainoastaan eteenpäin. Tämä sopimus päättää meidän avoinna olleet riitamme. Nyt tämä viedään yhdessä maaliin.

Tanhuan mukaan on energian haaskaamista pohti, kuka oli enemmän väärässä ja kuka vähemmän.

– Mutta kyllä tämä on valmistuttuaan hieno laitos. Siisti ja kauniin värinen, Jarmo Tanhua vitsailee.

– Vakavasti puhuen laitoksesta tulee sellainen kuin halusimmekin. Aikaa siihen valitettavasti kuluu, mikä harmittaa. Olemme silti olleet sekä Olkiluoto ykkösellä että Olkiluoto kakkosella maailman parhaita operaattoreita. Sitä aiomme olla jatkossakin.

Laitoksen hinta-arvio on noussut kolmesta miljardista eurosta viiteen ja puoleen miljardiin euroon, onko hanke kannattava?

Toimitusjohtaja Tanhua korostaa, että tilanne laitospäätöksiä tehtäessä on aina erilainen kuin laitoksen rakentamisen aikana tai sen valmistuttua.

– Toisin sanoen laitoksen taloudellisuus ja kannattavuus nähdään sen käyttöiän eli seuraavien 60 vuoden aikana. Jos laitos toimii hyvin ja osoittautuu hyväksi peliksi, opetus voi olla, että olipa hyvä projekti.

Tanhua ei halua ottaa kantaa muiden vastaavien projektien hintoihin. Ulkopuoliset kun eivät voi tietää, mitä kaikkea kustannuksiin on otettu mukaan ja mitä ei. Niiden mukaan määräytyy myös laitoksen kannattavuus.

Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua myöntää moneen otteeseen, että Olkiluodon kolmosprojektin tie on ollut aivan liian pitkä ja kivinen. Tällä tavalla ydinvoimaprojekteja ei voida enää tehdä.

 


 


  

 

Suomessakin kärkytään isoa investointia:

Eurooppa tarvitsee lähivuosina 10–20

jättikokoista akkutehdasta

 

Akkujen kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti, kun

sään mukaan vaihteleva uusiutuvan energian tuotanto

lisääntyy ja liikenne sähköistyy.

 

MATTI MATIKAINEN / ARKISTO
 

Suomessakin kärkytään isoa investointia: Eurooppa tarvitsee lähivuosina 10–20 jättikokoista akkutehdasta

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia kertoi marraskuussa yhtiön suunnitelmista, jotka voivat johtaa akkukemikaalitehtaan perustamiseen.

Henripekka Kallio 26.2. | Aamulehti

 
 

Eurooppaan tulee rakentaa lähivuosina 10–20 jättikokoista akkutehdasta, EU:n energiaunionista vastaava komissaari Maroš Šefčovič sanoi perjantaina Brysselissä.

 

Šefčovičin mukaan Euroopan akkumarkkinoiden ennustetaan kasvavan 250 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

–Haluammeko jättää tämän kansainvälisille kilpailijoillemme, Šefčovič kysyi.

Akkujen kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti, kun sään mukaan vaihteleva uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy ja liikenne sähköistyy.

 

Yhteistyö tiivistyy

Eurooppalainen teollisuus on parhaillaan tiivistämässä yhteistyötään kilpailukykynsä varmistamiseksi.

Šefčovič on aiemmin verrannut tilannetta lentokoneteollisuuteen, jossa eurooppalaiset yritykset eivät 1960-luvulla olleet kyllin suuria kilpaillakseen amerikkalaisia vastaan ennen kuin eri maiden toimijat yhdistivät voimansa ja perustivat Airbusin.

Euractiv-verkkolehden mukaan Šefčovič ei odota, että akkuteollisuuteen perustetaan Airbusin kaltaista monikansallista konsortiota, vaan ennemminkin useita alueellisia osaamis- ja tuotantokeskittymiä.

Šefčovičin mukaan Euroopassa on lähes kaikkea, mitä teollisuudenala tarvitsee: vahvaa tutkimusta, arvoketjuun kuuluvia menestyviä yrityksiä, kokemusta kierrätyksestä, osaavaa työvoimaa, sekä poliittista, hallinnollista ja rahoituksellista selkänojaa investoinneille.

Teslan kuuluisan Gigafactoryn kokoluokkaa olevan akkutehtaan rakentaminen maksaa Šefčovičin mukaan karkeasti miljardi euroa, joten 20 eurooppalaisen akkutehtaan rakentaminen vaatisi noin 20 miljardin euron investoinnit.

Šefčovičin mukaan kasvun täytyy lähteä liikkeelle teollisuuden yhteistyönä, koska tavoiteltu tuotanto on niin mittavaa ja se täytyy rakentaa nopeasti. Komission, Euroopan investointipankin ja jäsenmaiden tulee tukea teollisuutta omalla yhteistyöllään, Šefčovič hahmotteli.

 

Kysyntä heijastuu myös kaivosalalle

Suomessa etenkin Vaasan seutu on kehittänyt valmiuksiaan ottaa vastaan suuri akkutehdasinvestointi. Lisäksi ainakin Kotkan–Haminan-seudulla hamutaan Teslan tai jonkin muun toimijan akkutehdasta alueelle.

Pohjolan ensimmäinen suuri akkutehdas rakennetaan Ruotsiin Skellefteåån. Euroopan investointipankki myönsi pari viikkoa sitten Northvolt-yhtiölle yli 50 miljoonan euron lainan, jolla yhtiö rahoittaa demolaitoksen rakentamista Västeråsiin.

 


 

 

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

Ayn Rand loi eettiset perusteet sille, miksi voiton­tavoittelu on niin hyvää.

 
 
 
 

Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi

kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin

 

 
 
 

Björn Wahlroos on nostanut Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman.

 

Ayn Rand (1905–1982)

Kuka: Kirjailija ja filosofi. Venäjänjuutalainen Alisa Rozenbaum. Muutti nimensä Yhdysvalloissa Ayn Randiksi.

Syntynyt: 2. helmikuuta 1905 Pietarissa

Kuollut: 6. maaliskuuta 1982 New Yorkissa

Elämäntyö: Muokkasi ideaa Amerikasta. Randin oppisuunta korostaa todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalismin merkitystä.

Pääteos: Atlas Shrugged eli Kun maailma järkkyi. Kirjaa on myyty yhdeksän miljoonaa kappaletta. Suomi on 29. kieli, jolle teos on käännetty.

Kapitalismin suurteos Atlas Shrugged ilmestyy 24. marraskuuta viimein suomeksi. Kirja on saanut nimen Kun maailma järkkyi.

Alkuteos ilmestyi vuonna 1957, mutta Ayn Rand osallistuu keskusteluun edelleen: länsimaisessa yhteiskunnassa ja nykyajassa on yhä tendenssejä ja rakenteita, joiden pohtiminen on tärkeää.


 

 

 

”Kirjassa pohditaan valtio-ohjausta, maailman talouden rajoitteita, yrittämisen vaikeutta, jakamista, moraalia… ihan oikeita ongelmia”, sanoo kääntäjä, valtiotieteen tohtori Jyrki Iivonen.

Kirjan aiempaa kääntämistä on jarruttanut 60 vuoden ajan teoksen mahdoton koko, ei sen merkitys. Kustantajat eivät ole löytäneet 1 521-sivuisen teoksen julkaisemiselle kannattavaa pohjaa.

Vaikeaa se on ollut nytkin. Iivonen kertoo, että Minerva ei ollut ensimmäinen kustannustalo, joka on hanketta miettinyt. Minervallakin oli vaikeutensa, sillä Ayn Randin oikeuksia valvova säätiö on hyvin tarkka randilaisuuden vaalija.

”Käänsin tästä 40 prosenttia jo kymmenisen vuotta sitten. Sitten hanke pysähtyi ensimmäisen kerran. Aloitin työn uudestaan vuonna 2014. Pari viime vuotta on pitänyt kiirettä. Kun kirja oli vielä alkutekijöissään, tuntui siltä, että olen hölmö, kun käännän suomeksi kirjoja, jotka haluan itse lukea.”

Iivonen pelkää, että kirjaa runtataan sitä lukematta. ”Vaikka emme tiedä Randista kunnolla mitään, olemme sitä mieltä, että häntä pitää vastustaa.”

Kirjan kääntäjä. Jyrki Iivonen uskoo, että Amerikkaa voi ymmärtää vasta kun tuntee randilaista ajattelua. KUVA: LAURA VESA
 
 

Jyrki Iivonen, 67

Kuka: Tutkija ja kääntäjä

Syntynyt: 21. heinäkuuta 1950 Karstulassa

Koulutus: Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto 1990

Työura: Tutki Neuvostoliittoa jo 1980-luvulla, työskenteli vuoden 1994 jälkeen puolustusministeriössä mm. viestintäjohtajana sekä neljä vuotta Suomen suurlähetystössä Washingtonissa.

Käännöstyöt: Friedrich August Hayekin Tie orjuuteen (suomeksi 1994), Adam Mickiewiczin Puolan kansan aikakirjat (suomeksi 1998), Ursula K. Le Guinin science fiction -tuotantoa toistaiseksi kahdeksan kirjan verran.

Elämänviisaus: ”Moni, joka on yrittänyt valaista, on päätynyt lyhtypylvääseen” – Stanisław Jerzy Lec.

 

Ayn Rand loi kirjallaan kokonaisen aatesuunnan, jonka perusasioita ovat itsekkyyden etiikka ja yltiökapitalismi. Hän puolustaa amerikkalaista unelmaa jopa niin, että voittoa pitää tavoitella niidenkin, jotka eivät koskaan voita mitään. Randin maailmassa valtion tehtävä on huolehtia vain valtion sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Kaikki muu jää markkinoille.

 

Amerikkalaisista vaikuttajista Randin teoksiin ovat viitanneet Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden toinen afroamerikkalainen jäsen Clarence Thomas, ex-ulkoministeri ja -presidenttiehdokas Hillary Clinton, baseball-tähti Cal Ripken ja näyttelijä Jim Carrey. Randin ajattelun pohjalta syntyi myös Paul Ankan Frank Sinatralle sanoittama ikimuistoinen laulu My Way.

 

Björn Wahlroos on nostanut taannoin Ayn Randin yhdeksi kolmesta itselleen tärkeimmästä ajattelijasta. Muut olivat Adam Smith ja Milton Friedman. Hekin ovat ainakin jonkin sortin randilaisia. Wahlroos on ollut edistämässä kirjan suomentamista.

”Kun maailma järkkyi on tärkeä kirja, ollaanpa siitä mitä mieltä tahansa. Se on laajasti luettu ja laajasti levinnyt. Oli ihmeellistä, että sitä ei ollut saatavissa kielellämme”, pohtii Wahlroos. ”Nyt Suomi liittyy tältäkin osin länsimaisen kulttuurin piiriin.”

Ihailijoiden nimet ovat Randin kohdalla erikoista luettavaa siksikin, että Atlas luokitellaan tieteiskirjallisuudeksi. Lajityyppi ei Randin kirjoittajauran aikana täyttänyt romaanitaiteen mittaa.

”Kirjassa on oikeasti neljä genreä. Se on tieteiskirjallisuutta ja tulevaisuus­skenaario. Se on Amerikan juutalaista kirjallisuutta. Se on naiskuvansa ja kirjailijan sukupuolen takia naiskirjallisuutta. Lisäksi se on poliittista kirjallisuutta.”

Jyrki Iivonen kertoo, että kun vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjasto ja maan suurin kirjakerho Book of the Month kysyivät lukijoilta, mitkä heidän lukemistaan kirjoista ovat vaikuttaneet syvällisimmin heidän elämäänsä, Raamattu voitti. Toiseksi eniten mainintoja sai Kun maailma järkkyi. Vuonna 1992 taas New Yorkin kaupunginkirjasto julkaisi 175 teoksen luettelon otsikolla Vuosisatamme kirjat. Siellä Randin teos esiintyi James Joycen Odysseuksen ja Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan rinnalla.

Ayn Rand, alkujaan Alisa Rozenbaum syntyi Pietarissa 1905. Hänen isänsä oli juutalainen rohdoskauppias Zinovi Zazharovitš Rozenbaum. Varakas perhe menetti vuoden 1917 vallankumouksessa omaisuutensa. Neuvostovaltion synty oli juutalaisperheelle suuri kärsimys.

Alisa opiskeli vuosina 1921–1926 Pietarin yliopistossa kieliä, arkkitehtuuria ja elokuvataidetta. Hän oli erityisen kiinnostunut nykyaikaisesta teknologiasta.

Hänen elämänsä muuttui vuonna 1925, kun Rozenbaumit saivat kirjeen yli 35 vuotta aikaisemmin Yhdysvaltoihin muuttaneilta sukulaisiltaan. Port­noin perhe oli saanut Rozenbaumeilta apua paetessaan 1880-luvulla ulkomaille. He halusivat nyt kiittää saamastaan avusta ja kutsuivat Rozenbaumit luokseen Chicagoon. Vain Alisa lähti.

Alisa Rozenbaum oli vuonna 1926, vain 21-vuotiaana, miettinyt pitkälle oman maailmankuvansa peruspilarit. Bolševismin, kommunismin ja kollektivismin vastustaminen olivat keskeisiä kulmakiviä. Neuvosto-Venäjä näyttäytyi hänelle kaiken pahuuden ja rappeutuneisuuden tyyssijana. Yhdysvallat oli hänelle kaiken myönteisen ja edistyksellisen vertauskuva. Pääsy unelmien maahan oli hänelle toiveiden täyttymys.

Hän muutti nimensä. Ayn-etunimen uskottiin olevan peräisin suomalaiselta naiskirjailijalta, Aino Kallakselta. Iivonen arvelee, että nimi on peräisin tavalliselta suomalaiselta Ainolta. Tuon nimisiä suomalaisia oli Pietarin alueella palvelustyttöinä. Rozenbaumeilla saattoi olla oma Ainonsa.

Vuonna 1926 Ayn Rand matkusti Chicagon kautta Hollywoodiin. Hän aloitti uransa RKO-elokuvayhtiön vaatteistonhoitajana ja tutustui suureen elokuvaohjaajaan Cecil B. DeMilleen. Tämä järjesti töitä. Rand tapasi studioilla pieniä sivuosia esittäneen Frank O’Connorin, josta vuonna 1929 tuli hänen puolisonsa. Avioliitto kesti läpi elämän.

 


 

Hankkeen edistäjä. Björn Wahlroosin mielestä Rand vie suomalaisia länsimaisen ajattelun ääreen. KUVA: BLOOMBERG NEWS
 

Iivonen kertoo, että Rand kirjoitti alusta lähtien sitkeästi vain englannin kielellä. Rand alkoi kirjoittaa romaania, jonka tapahtumat sijoittuivat vallankumouksen jälkeiseen Pietariin. Kun teos We the Living (”me elävät”) vuonna 1936 vihdoin ilmestyi, sillä oli vahva omaelämäkerrallinen leima. Teoksen saama vastaanotto oli murskaava. Kirjaa pidettiin Venäjän yhteiskunnallista todellisuutta vääristelevänä.

Randille alkoi kuitenkin syntyä nimeä kirjailijana. Vuonna 1934 Broadwaylla pyöri hänen oikeussalidraamansa Night of January 16th. Siitä tuli Randin ensimmäinen menestys. Rojaltien myötä hän pystyi asettumaan asumaan puolisoineen pysyvästi New Yorkin Manhattanille.

Vuonna 1937 Rand kirjoitti välityönään pitkän novellin Anthem (suom. Hymni). Se oli hänen ensimmäinen hyppynsä tieteiskirjallisuuteen. Hymnillä on selvät yhtymäkohdat kahteen tuon ajan dystopiaan, Jevgeni Zamjatinin teokseen Me, 1920, ja Aldous Huxleyn kirjaan Uljas uusi maailma, 1934.

Hymni julkaistiin suomeksi Iivosen kääntämänä vuonna 1997 Portti-lehdessä.Rand kuvaa novellissa tulevaisuuden kommunistista ja kollektivistista yhteiskuntaa, jossa ihmisillä ei ole enää lainkaan historiallista muistia. On olemassa vain hämäriä legendoja muinaisista ajoista. Kielestä ovat kadonneet sanat minä ja sinä. Ihmisillä ei ole uudessa maailmassa enää omia nimiä – pelkästään numerosarjat.

Kirjallinen läpimurto tuli vuonna 1943 teoksella The Fountainhead (”alkulähde”), joka on Randin toinen pääteos. Kirja kertoo arkkitehti Howard Roarkista, joka ei suostu tekemään työtään ja tavoitteitaan koskevia kompromisseja. Randin nietzscheläinen ihanneihminen on vapaa kaikesta: ei perhettä, ei virheitä, ei epävarmuutta.

Vuonna 1957 valmistui yksi maailmanhistorian pisimmistä romaaneista, Randin pääteos Kun maailma järkkyi. Itsepintainen Rand ei ollut antanut kenenkään koskea tai lyhentää tai peukaloida kirjaansa.

Kun maailma järkkyi -teoksen juonen lähtökohtana on tilanne, jossa Atlakset, maailmankehityksen ja sivistyksen moottoreina tunnetut ihmiset, kyllästyvät lopullisesti ympärillään olevaan yhteiskuntaan ja vallanpitäjiin. He päättävät vetäytyä maailmasta ja muuttua välinpitämättömiksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille. Johtavat tiedemiehet, taiteilijat ja liikemiehet katoavat yksi toisensa jälkeen. He jättävät taakseen kaaoksen. Jäljelle jääneet eivät kykene jatkamaan kehitystä. Kun yhteiskunnan parhaat voimat ryhtyvät lakkoon, teknologia ja talous rappeutuvat.

Yhteiskunnan luhistuessa Atlakset, joilla kaikilla toki on oma persoonallisuutensa ja taustansa, päättävät palata takaisin maailmaan ja ryhtyä rakentamaan sitä terveemmälle pohjalle.

Kirjan päähenkilö John Galt pitää radios­sa puheen, jossa hän esittelee ihmisille oman egoistisen maailmankatsomuksensa. Hän maalaa yhteiskunnan, joka tuomitsee ehdottomasti kaiken altruismin. Ihmiset voivat ja heidän tulee auttaa toisiaan, mutta ketään ei voida millään mahtikäskyllä vaatia tekemään mitään kenenkään toisen puolesta.

”Noin 70-sivuisessa Galtin puheessa on tiivistettynä koko Ayn Randin maailmankatsomus sekä hänen ajamansa maailman aatteellinen lähtökohta. Pidän sitä kulttuurisesti yhtä tärkeänä kuin Charles Chaplinin loppupuhetta elokuvassa Diktaattori”, pohtii Iivonen.

Atlas oli Randin viimeinen romaani. Kriitikot tuomitsivat sen jyrkin sanoin, mutta lukijat ottivat sen omakseen.

”Kirjan saama vastaanotto oli nuiva; teos oli arvostelijoiden mukaan ylipitkä ja henkilöhahmot sekä dialogi olivat jäykkiä. Kriitikot eivät ymmärtäneet sitä, että Randille itselleen ja hänen lukijoilleen oli tärkeämpää se, mitä hän sanoi, kuin miten hän sen sanoi.”

Rand katsoi, että tästä eteenpäin hän keskittyisi vain filosofisten teosten kirjoittamiseen ja sanoman levittämiseen. Näin tapahtui seuraavat 25 vuotta – hänen kuolemaansa saakka.

Jyrki Iivonen kertoo tarttuneensa Randiin ensimmäisen kerran valtio-opillisesta näkökulmasta. Rand on ollut niin keskeinen Amerikan idean muokkaaja.

”Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivistyksessä. Emme ymmärrä Yhdysvaltoja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä amerikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voitontavoittelu on niin hyvää.”

”On sanottu, että presidentti Donald Trump on randilainen. Tuolle voi vain nauraa. Kukaan ei ole randilaisuudesta niin kaukana kuin hän. Heitä erottaa niin suhtautuminen totuuteen kuin uskontoonkin. Trumpin kapitalismi ei yksinkertaisesti ole Randin kapitalismia.”

Iivonen muistuttaa, että Rand ei ole saanut Euroopassa myönteistä vastakaikua. Hän on ollut vahva ja kaukainen vastapuoli ajattelulle eurooppalaisesta sosiaalivaltiosta. Tosin itäblokin hajoamisen jälkeen randismilla oli omat hetkensä esimerkiksi Baltiassa, Puolassa, Tškkoslovakiassa ja Unkarissa.

Kun maailma järkkyi käännettiin myös venäjäksi 1990-luvulla. Nykyään sellaista ei enää tapahtuisi, uskoo Iivonen.

”Niin hyvää pataa en ole Randin kanssa, että osaisin kuvitella, mitä hän ajattelisi tämän päivän Suomesta tai Euroopasta. Todennäköisesti hän kannattaisi tasaverotusta. Hän ei ymmärtäisi, miksi valtion täytyy toimia vaurauden jakajana. Hän ei hyväksyisi Euroopan unionia. Hän ei suvaitsisi politiikan ja talouden infrastruktuurien yhteen kietoutumista.”

 

***

Rand on istutettu profeetan rooliin. Hänen aatteellinen perikuntansa jatkaa kärjekästä dialogia myös hänen kuolemansa jälkeen. Filosofiset ja myös juridiset kiistat siitä, kuka todella on oikeutettu viemään eteenpäin randilaista ajattelua, jatkuvat edelleen.

”On syytä muistaa, että Ayn Randin hahmottelemaa yhteiskuntaa ei ole missään, kuten ei ole ollut kommunismiakaan. Molemmissa on kyse utopioista.” 

***

 


 


  

 

Digitaalisuus saa nykyiset liiketoimintamallit

katoamaan - muutos tapahtuu jo lähivuosina

 

   
 
Virtuaalitodellisuus on asia, jota pohjoismaiset suuryritykset eivät ole vielä osanneet hyödyntää.
Virtuaalitodellisuus on asia, jota pohjoismaiset suuryritykset eivät ole vielä osanneet hyödyntää. KUVA: ZUMA WIRE
 
 

Yli seitsemän kymmenestä pohjoismaalaisesta johtajasta uskoo, että heidän yritystensä nykyiset liiketoimintamallit muuttuvat täysin seuraavien 3-5 vuoden aikana, selviää Tiedon teettämästä tutkimuksesta.

 

Kyselyyn vastanneista johtajista 69 prosenttia näkee, että digiteknologia muuttaa organisaation perinteisiä toimintatapoja. Samalla kuitenkin jopa 74 prosenttia uskoo, ettei muutos kosketa pääasiassa omaa toimialaa.

Startupit ovat johtajien mielestä digiteknologian vallankumouksen merkittävimpiä vetureita etenkin pankki- ja rahoituspalveluiden, media-alan ja vähittäiskaupan alalla.

Kaikista kiihtyvimmällä syklillä liiketoimintamallien uskotaan uusiutuvan media-alalla, vähittäiskaupassa ja terveydenhuollossa.

Johtajat ovat Pohjoismaissa yksimielisiä siitä, että nykyisillä liiketoimintamalleilla on lyhyt elinikä. Seitsemän kymmenestä johtajasta uskoo, että heidän yrityksensä nykyinen liiketoimintamalli vanhentuu jo muutaman vuoden kuluessa.

”Samalla muutos ravistelee toimialojen rajoja ja luo täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Tiedon Suomen maajohtaja Ari Järvelä.

 

Suomi valmis ottamaan pioneerin aseman

Vaikka digiteknologioiden tuoma muutos tunnistetaan, ei toimiin ole vielä laajasti ryhdytty.

 

Tutkimuksessa tunnistettiin teknologioita, joiden potentiaalia ei ole yrityksissä osattu laajalla mittakaavalla hyödyntää.

Tällaisia ovat muun muassa virtuaalinen todellisuus, reaaliaikainen vähittäiskauppa, e-oppiminen ja älykkäät terveyden seurannan ratkaisut.

***

Halukkuutta uuden omaksumiseen löytyy etenkin Suomesta. Lähes 40 prosenttia suomalaisista johtajista näkee yhtiönsä olevan joko pioneeri tai uuden teknologian varhainen omaksuja. Myös investointihalukkuus oli korkeampi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

Future Perspectives -tutkimukseen osallistui 500 johtoasemassa työskentelevää henkilöä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta 20162017 aikana. Näkemykset tulevaisuudesta kerättiin haastattelujen ja online-kyselyn avulla. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Kairos Future.

 


 


  

Wahlroos: Tässä on Suomen

työttömyysongelman perimmäinen syy –

”Ihan käsittämätöntä”

 

IS haastatteli
 Björn Wahlroosia tämän palattua tänään Ylen Ykkösaamun haastattelusta Helsingin Pasilasta.

Julkaistu: 22.10. 13:39


 

 
Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos arvioi, että Suomen talouden vaikeudet ovat kolmesta lähteestä.
– Globalisaatiosta, digitalisaatiosta ja meidän omista epäonnistumisistamme. Suurin haaste on synnyttää työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy vain investoimalla, mutta meidän investointimme ovat olleet jäissä jo vuosikymmenen, Wahlroos sanoi Ilta-Sanomille.

Wahlroosin mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus ei ole kyennyt puuttumaan työttömyysongelman perimmäiseen syyhyn eli Suomen heikkoon kilpailukykyyn, jonka vuoksi investoinnit ja niiden myötä tulevat työpaikat menevät muualle.
 
***

– Hallitus hoitaa asiaa yleensä vasta, kun se on jo mennyt pieleen, eli työttömyyttä. Meidän täytyy parantaa edellytyksiä sille, että maahan investoitaisiin. Siinä hallitus ei ole ikävä kyllä päässyt edes omiin tavoitteihinsa. Kilpailukykysopimus oli varsin vaatimaton.
 
***

Sipilän hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksiä, jotka tiukentaisivat työttömän velvoitteita ottaa työtä vastaan ja toisivat työttömille haastatteluja. Wahlroos ei usko, että sen merkitys nousee suureksi.

”Ay-liikkeellä niskalenkki”

– Hallitushan ei työpaikkoja synnytä, vaan ne synnyttää elinkeinoelämä ja yrittäjät. Jos tänne halutaan työllisyyttä, yrittämisen ja elinkeinon toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa täällä.

Wahlroosin mukaan vaikuttaa siltä, että ay-liikkeellä on usein niskalenkki.

– Ennen kaikkea työmarkkinoiden jäykkyyksien poistamisessa ja yleissitovuuden muokkaamisessa.

Wahlroosin mukaan poliitikkojen pitäisi tarkastella ay-liikkeen valtaa.

– Elinkeinoelämän osalta voidaan lopettaa keskitetty neuvottelu, jonka EK on jo tehnyt. Sen jälkeen pallo on lainsäätäjillä, jotka määräävät säännöistä, joilla ammattiyhdistysliike käyttää valtaa.

Ruotsi korjannut 15 vuodessa ongelmat

Joskus julkisuudessa esiintyy väitteitä, joiden mukaan Suomessa olisi helppo elää yhteiskunnan tuilla.

– En usko, että se poikkeaa niin hirveästi muista maista. Ongelma on, että Suomessa on liian vähän vaihtoehtoja elämiselle yhteiskunnan tuilla.

Wahlroosin mukaan Suomen talous on jäänyt pahasti jälkeen länsinaapurista.

– Ruotsi on 15 vuoden aikana purkanut suuren osan jäykkyyksistä, joita Suomessa vielä on, ja alentanut verotusta. On ihan käsittämätöntä, miten Ruotsi on vetänyt Suomesta eroon.

 

Mikä on Suomen strategia?

 

Tuntuu siltä, että mitään laajasti tai yhteisesti omaksuttua strategiaa ei Suomessa tällä haavaa ole; näkemyserot ovat suuria myös hallituksen sisällä. Kiintoisampi onkin kysymys, mikä olisi nyt Suomelle oikea talouspolitiikan strategia?

 

Lupaavin vastaus tähän on – oikein ymmärrettynä ja eräin varauksin – yrittäjyyden edistäminen. Tässä yhteydessä yrittäjyydellä ei kuitenkaan tarkoiteta vain liiketoiminnan harjoittamista.

Suomessa on iso määrä yrittäjiä, mutta monet heistä eivät edusta sitä, mitä talouskeskustelussa nykyään tarkoitetaan Ruotsin kielen sanalla entreprenörskap. Tuolla sanalla viitataan sellaiseen liiketoimintaan, jossa eri toimintoja – teknologia, muotoilu, markkinointi, logistiikka – yhdistetään innovatiivisella tavalla. Kyse ei ole välttämättä sisukkaasta yrittämisestä vaan ennen kaikkea luovasta toiminnasta ja ”brändin” rakentamisesta.

Suomi on insinöörivetoinen ja teknologiapainotteinen maa. Olemme vuosikymmeniä rakentaneet entistä suurempia paperikoneita. Ruotsissa ja Tanskassa yritysten näkökulma on laajempi. Takuuvarmasti rahaa tuottavia yrityksiä ovat sellaisia kuin IKEA ja H&M sekä Lego. Ei näissä ole kyse sofistikoituneesta teknologiasta vaan eri toimintojen luovasta yhdistämisestä kannattavaksi bisneskonseptiksi.

Luovan yrittäjyyden edistäminen on paljon vaikeampaa kuin kannustaminen investointeihin koneisiin ja laitteisiin tai inhimilliseen pääomaan tai tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä vaan asenteista ja kulttuurimuutoksesta.

Tarvitaan avoimuutta ja monipuolista sivistystä sekä rohkeutta ja leikkimielisyyttä. Siksi edellä esitetty visio ja strategia ovat toinen toisiaan tukevia. Oikeasuuntaisen kehityksen edellytyksiä voi toki myös parantaa vaikkapa yksinkertaistamalla säätelyä ja ylläpitämällä kohtuullista verorasitusta sekä tukemalla kilpailua.

Suomella on hyvät edellytykset kehittyä toivottuun suuntaan, ja merkkejä siitä on jo olemassa. Mainio esimerkki on lajissaan maailman suurin nuorten start-up-yrittäjien vuotuinen Slush-tapahtuma. Suomalaiset peliyritykset ovat valloittaneet maailmaa. On ajan merkki, että etevät kauppakorkeakoulun opiskelijat tänään tavoittelevat oman yrityksen perustamista; ennen muinoin yrittäjiksi ryhtyivät vain opintonsa keskeyttäneet.

Leikkimielisten ja siksi luovien ihmisten menestyvä liiketoiminta on kaiken kaikkiaan tulevaisuutta. Eikä kyse ole vain uusien yritysten perustamisesta; luovalla yrittäjyydellä on roolinsa niin yritysmaailmassa kuin julkisen sektorin toiminnassa.