Ottawan sopimuksesta irtaannutaan hänen mukaansa ilmoittamalla siitä YK:lle kuuden kuukauden irtisanomisajalla.


 

Puolustusministeriltä kova ulostulo Ottawan

sopimuksesta: ”Rauhanajan hölmön tölväys”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
16.7.2018 14:56

  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Jussi Niinistö.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvostelee kovin sanoin Ottawan sopimusta, joka kieltää maamiinat. 

 

–Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen 2011 oli rauhanajan ”hölmön tölväys”. Liittymällä sopimukseen Suomen sotilaalliseen puolustukseen tehtiin aukko, joka ei auta ketään muuta kuin kimppuumme hyökkäävää vihollista, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Niinistö huomauttaa, että maailman maista suurin osa on liittynyt sopimukseen, mutta sen ulkopuolella ovat esimerkiksi Venäjä, Yhdysvallat, Intia ja Israel.

 

 

Hän muistuttaa, että Ottawan sopimuksen mukaisesti Suomessa on rikoslailla tehty rangaistavaksi henkilömiinojen kehittäminen, valmistaminen, varastointi, kuljetus ja käyttö. Sopimus kieltää mm. tähystämättöminä käytettävät miinat sekä henkilömiinojen käyttämisen muutoin kuin suoran näkökontaktin tapahtuvan laukaisun perusteella. Sopimus kieltää miinojen laukaisun esimerkiksi lennokkitähysteisesti.

–Korvaavat asejärjestelmät ovat tärkeitä, ja kehitystyö jatkuu, mutta ne eivät kokonaan poista sotilaalliseen puolustukseen syntynyttä aukkoa. Ne toimivat laastarina, mutta kattavaa miinakauhua ne eivät palauta. Jalkaväkimiinat ovat edullisia ja kotimaisia puolustusaseita, jotka ovat maastossamme hyvin tehokkaita, ministeri sanoo.

Niinistö on ajanut Ottawan sopimuksesta irtautumista jo nykyisen hallituksen ohjelmaan, mutta ei ole saanut ajatukselle laajaa vastakaikua. 

–Ensi keväänä Suomessa on eduskuntavaalit ja siksi nyt on oikea aika käydä keskustelua, jotta seuraavan eduskunnan aikana Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta ja palauttaa miinakauhun takaisin sotilaallisen suorituskyvyn keinovalikoimaan, Niinistö linjaa.

 

–Mitä vikkelämmin ilmoitus tehdään, sitä nopeammin Suomen sotilaallinen puolustuskyky vahvistuu. Itse en ole neljättä vuotta maailmalla puolustusministerinä kulkeneena havainnut sellaista palautetta, että Ottawan sopimuksesta irtaantuminen aiheuttaisi meille minkäänlaista mainehaittaa. 

Hallituspuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra kertoi helmikuussa, että olisi valmis palauttamaan maamiinat Suomen puolustuksen käyttöön. Kopran puoluekollega Eero Lehti on tehnyt asiasta kansalaisaloitteen.

Kokoomuksen suhtautuminen maamiinoihin on ollut ristiriitainen. Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi vuonna 2014 aloitteen, jonka mukaan Suomi irtautuisi Ottawan sopimuksesta, mutta aloite ei johtanut toimiin.

Asia oli esillä myös presidentinvaalien keskustelussa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren lisäksi presidentti Sauli Niinistö antoi varovaisen tukensa maamiinojen palauttamiselle joissakin olosuhteissa. Niinistö kommentoi Ylellä, että Ottawan sopimukseen liittyminen ei ehkä ollut oikein, mutta ”jäljet on paikattu”.  Korvaavista aseista huolimatta maamiinoihin voitaisiin presidentin mukaan ehkä palata sodan sattuessa.

 


 

Vershbow ei pidä todennäköisenä, että Trump olisi kovista puheistaan huolimatta valmis vetämään amerikkalaisjoukkoja Euroopasta tai yksipuolisesti jäädyttämään harjoitustoimintaa esimerkiksi Baltiassa. – Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Kun Brysselissä on juuri nyt käynnissä Naton huippukokous, kaupunkia taitaa juuri siksi koetella tämän planeetan suurin diplomaattinen jännitys.

 

Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.) seurasi USA:n presidentti Donald Trumpin keskustelua Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasin ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa Naton Brysselin huippukokouksen illallisen alla valokuvaa otettaessa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Brendan Smialowski

Naton ex-johtaja VU:lle: Suomen Nato-suhde

on vahva viesti Venäjälle

 

 

Amerikkalaisdiplomaatti rauhoittelee Helsingin maanantain huipputapaamiseen liittyviä imagohuolia.

Naton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoo Suomen ja Ruotsin viime vuosina tiivistyneen Nato-kumppanuuden hyödyttävän kaikkia osapuolia.

 

– Osallistuminen Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön on viesti, jolla on vahva pelotevaikutus Venäjän suuntaan ja joka pitää ovet auki puolustusliiton jäsenyyteen, suurlähettiläs Alexander Vershbow sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa Brysselissä.

 

– Samaan aikaan haluan jälleen muistuttaa, että kumppanuus ei merkitse turvallisuustakuita eikä sisällä kriisitilanteessa automatiikkaa puolin eikä toisin, hän toteaa.

Vaikka Vershbow ei enää joudu asettamaan sanojaan Naton varapääsihteeriltä vaadittavalla tarkkuudella, hän ei yksityishenkilönäkään halua kehottaa ottamaan ratkaisevaa askelta kohti Nato-jäsenyyttä.

– Katson edelleen, että kyse on ratkaisusta, jonka on oltava täysin oman hallituksenne ja kansalaistenne käsissä. Jos kuitenkin päättäisitte sen tien valita, teidät varmasti otetaan avosylin vastaan.

Amerikkalainen Vershbow toimi 2012–2016 Naton varapääsihteerinä läntisen puolustusliiton toiseksi korkeimmassa virassa. Ennen sitä hän on palvellut niin Yhdysvaltain apulaispuolustusministerinä kuin suurlähettiläänä Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Natossa.

 

Tapaaminen ei tahraa Suomea

Helsingissä maanantaina järjestettävään USA:n ja Venäjän presidenttien tapaamiseen Alexander Vershbow on eri yhteyksissä suhtautunut hyvin skeptisesti. Taustalla on ajatus, että jo tapaaminen sinänsä on voitto laajaan diplomaattiseen eristykseen Krimin laittoman miehityksen johdosta joutuneelle Venäjälle. Vastavuoroisia myönnytyksiä Venäjän taholta ei hänen mukaansa ole näköpiirissä.

Vershbow sanoo ymmärtävänsä, että kahden autoritaarisista otteista viehättyneen johtajan tapaaminen Helsingissä saattaa palauttaa muistikuvia kylmän sodan ajalta.

Hän on kuitenkin lähinnä huvittunut ajatuksesta, että kokouksen tekninen isännöinti asemoisi maamme imagoa jonkinlaiselle harmaalle alueelle.

– Kokouspaikan valinnassa on luultavasti painanut etenkin se, että presidentti Vladimir Putinilla on kiire katsomaan Venäjällä järjestettävien jalkapallon MM-kisojen finaaliottelua. Siitä, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat varauksetta länteen ja läntiseen arvoyhteisöön, ei ole pitkään aikaan vallinnut vähäisintäkään epäselvyyttä.

 

Naton ovet pysyvät auki

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime viikkoina esittänyt kiivasta arvostelua Naton muita jäsenmaita kohtaan. Trumpin esiintyminen on nostattanut spekulaatioita siitä, voisiko USA:n ja sen liittolaisten keskinäinen vastakkainasettelu suistaa koko puolustusliiton tulevaisuuden vaakalaudalle.

Keskustelu koskettaa läheisesti myös Suomea. Vaikka maamme on pitänyt kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan Ruotsin tavoin, tiivis käytännön yhteistyö Naton kanssa ja mahdollisuus liittyä sen jäseneksi ovat olleet Suomen kylmän sodan jälkeisen turvallisuuspolitiikan tärkeitä kulmakiviä.

Vershbow kertoo olevansa hyvin selvillä Suomen vaalimasta niin sanotusta Nato-optiosta.

– En usko sen olevan minnekään katoamassa, hän sanoo.

– On silti hyvin häiritsevää, että presidentti Trump näyttää päättäneen lyödä kiilaa Naton sisälle tavalla, joka ei voi olla heikentämättä jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta. Siitä taas hyötyy ennen kaikkea Venäjän presidentti Vladimir Putin.

 


 

Suomi ja Ruotsi syventävät parhaillaan puolustusyhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista ovat esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

 

Peter Hultqvist (vasemmalla) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat pöytäkirjan

puolustusyhteistyöstä

 

Yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle.

 

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat maanantaina Turussa puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.

Se ei kuitenkaan merkitse velvoitteita avunantoon tai puolustusliiton syntyä maiden välille.

Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat maiden hallitusten puolesta puolustusministeri Jussi Niinistö(sin.) sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Allekirjoitusseremonia järjestettiin Suomen Joutsenella.

Nyt allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet sekä luetellaan yhteistyöalueet.

 

Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin rauhan-, kriisi- ja sodanajan puolustusyhteistyön. Yhteistyölle ei myöskään aseteta ennakkoon rajoitteita.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet ja edistäneet merkittävästi kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Maiden välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

 


 

Merkel korosti, että Nato-mailla tulee olla vastuulliset suhteet Venäjään. –Liittoutuman on kuitenkin osoitettava määrätietoisuutta meidän suojelussamme, hän lisäsi. Politicon tulkinnan mukaan Merkelin vahva ulostulo on varautumista siihen, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin odotetaan vähättelevän Naton merkitystä huippukokouksessa. Trump tapaa heti Nato-huippukokouksen jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingissä. - Näkökulma: Kansleri A. Merkel on osoittautunut maailmanpolitiikan mahdollisesti hitaimmaksi päättäjäksi! Näin hän joutuu kohtaamaan monet Saksaan kohdistuvat vakavat ongelmat yllätyksinä. Saksan puolustuksen alisuoriutuminen on ollut kaikkien saksalaisten tiedossa jo yli 30 vuotta. Nyt saavutetun edun USA:n puolustuksen pitkäaiakaisessa tuessa, Saksan omalla maaperällä, ei todellakaan voi olla kenellekkään saksalaiselle yllätys heinäkuussa 2018 !? - KimsBlog


 

 

Angela Merkeliltä kova linjaus

huippukokoukseen: ”Naton on keskityttävä

Venäjän uhkaan

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.7.2018 11:45

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Angela Merkel.
 
|

Saksan liittokansleri Angela Merkel linjaa, että Naton on ensi viikon huippukokouksessaan keskityttävä varautumaan Venäjän suunnasta tulevaan mahdolliseen uhkaan.

 

–Sotilasliiton haasteet ovat muuttuneet dramaattisesti viime vuosien aikana. Naton on keskityttävä vahvistamaan läsnäoloaan liittoutuman itäisissä maissa puolustautuakseen mahdollista Venäjän uhkaa vastaan, Merkel sanoo Politico-lehden siteeraamassa videolausunnossa.

 

Huippukokous on Naton korkein päättävä elin, joka linjaa sotilasliiton toimintaa parin vuoden välein. Kokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Brysselissä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu huippukokouksen päämiesillalliselle keskiviikkona 11. heinäkuuta ja Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsittelevään kokoukseen torstaina 12. heinäkuuta. Naton jäsenmaiden lisäksi keskiviikon illalliselle osallistuvat Naton Enhanced Opportunity -kumppanit Suomi ja Ruotsi sekä EU.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on osallistunut Naton huippukokoukseen myös 2016 Varsovassa, 2014 Walesissa ja 2012 Chicagossa.

 

Lue myös: Tutkija: Kutsu Nato-kokoukseen tärkeä Suomelle ja Ruotsille – ”Oikeuttaisi Nato-politiikkaa kansalaisten silmissä”

Muut asiasanat: 

Merivoimien pintatorjuntakyky koostuu ohjustulenkäytöstä, merimiinoittamisesta sekä tykistön ja rannikko-ohjusten tulenkäytöstä. Uudella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä luodaan vastustajalle pidäke ja uhka sekä Suomelle kyky vastata modernin ja kehittyvän taistelukentän uhkiin myös tulevaisuudessa.

 

Merivoimien aluksia Northern Coasts 2017 -harjoituksessa Ruotsissa syyskuussa. Merivoimat handout

Merivoimille hankitaan uusia ohjuksia

Israelista

 

Uudet ohjukset asennetaan Hamina- ja Laivue 2020 -luokan aluksille sekä ajoneuvoalustoille.

 

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on valtuuttanut puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen Pintatorjuntaohjus 2020 -järjestelmän (PTO2020) hankinnasta.

Kilpailutuksen tuloksena on päätetty hankkia israelilainen Gabriel-ohjusjärjestelmä, selviää puolustusministeriön tiedotteesta.

 

Hankittava järjestelmä korvaa nykyisen Meritorjuntaohjus 85M-järjestelmän, joka tulee elinkaarensa päähän 2020-luvulla. Uudet PTO2020-ohjukset asennetaan Hamina- ja Laivue 2020 -luokan aluksille sekä ajoneuvoalustoille. Järjestelmän suunniteltu elinkaari ulottuu 2050-luvulle.

Valintaprosessissa olivat mukana: Kongsberg (NSM), Norja; MBDA, (EXOCET), Ranska; Boeing, (Harpoon), USA; SAAB, (RBS15), Ruotsi ja Israel Aerospace Industries, (Gabriel), Israel.

Hankinnassa keskeisiä valintakriteereitä olivat saavutettava suorituskyky, hankintakustannukset ja elinkaarikustannukset. Hankittavia määriä ei tulla avaamaan julkisuudessa.

 

Hankittava kokonaisuus sisältää laukaisuyksiköt, pintatorjuntaohjukset, simulaattorit ja testilaitteet, varaosia sekä koulutusta. Toimitukset tapahtuvat vuosien 2019 – 2025 aikana.

Hankinnan arvo (0% alv) on 162 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy 193 miljoonan euron optio. Mahdollisesta option lunastamisesta päätetään erikseen.

Pintatorjuntaohjus 2020 on tärkeä osa puolustusvoimien suorituskykyä, minkä vuoksi järjestelmän ylläpitokyky luodaan Suomeen.

 

Hankinnassa varmistetaan huoltovarmuuden turvaaminen koko elinjakson ajalle. Arvion mukaan hankinnan työllistävä vaikutus Suomessa on noin 179 henkilötyövuotta ajalla 2022-2050.

Pintatorjunnalla tarkoitetaan tulenkäyttöä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Pintatorjuntaohjus kykenee kauaskantoiseen vaikuttamiseen, ja sitä voidaan käyttää myös maamaaleja vastaan.

 


 

Maavoimista harjoitukseen osallistuu muun muassa Porin prikaatin jääkärikomppania, joka harjoittelee osana ruotsalaista prikaatia. Harjoitus on osa Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä. Merivoimista harjoitukseen osallistuu laivasto- ja rannikkojoukkoja Northern Coasts -harjoituskehyksessä Suomessa sekä Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania. Harjoituksen lentotoiminta tapahtuu Suomen puolustusvoimien mukaan pääasiassa Norjan ilmatilassa sekä osin Ruotsin ja Suomen alueella. Harjoituksen aikana Rovaniemen tukikohtaan tukeutuu ilmavoimien lentokaluston lisäksi 1–2 ulkomaista lento-osastoa.

 

Yhdysvaltain Euroopan-maavoimien toisen ratsuväkijoukon Stryker -miehistönkuljetusvaunuja Parolannummella toukokuussa matkalla Niinisaloon Arrow18-sotaharjoitukseen. LEHTIKUVA / HANDOUT / LAURI PÖNNI

Naton harjoituksessa Norjaan isketään

 

– nämä ovat Suomen ja Ruotsin roolit

 

 

Ruotsi on maan puolustusvoimien mukaan valmis antamaan tukea Norjalle solidaarisuuslausekkeensa mukaisesti.

 

Lokakuun lopulla Norjassa järjestettävän suuren Nato-harjoituksen skenaariossa Norja joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja Naton yhteinen puolustus aktivoidaan, kertoo Ruotsin puolustusvoimat.

Tällaisessa tilanteessa Ruotsi on puolustusvoimien mukaan valmis antamaan tukea Norjalle antamansa solidaarisuuslausekkeen mukaisesti. Lausekkeen mukaan Ruotsi ei jää passiiviseksi, jos jokin EU:n jäsenmaa tai pohjoismaa joutuu katastrofin tai hyökkäyksen kohteeksi.

– Ruotsin turvallisuuspolitiikka edellyttää, että puolustusvoimat sekä antaa että ottaa vastaan tukea ja toimii yhdessä muiden kanssa – silloin meidän täytyy luonnollisesti myös harjoitella toisten kanssa, kertoo prikaatinkenraali Michael Claesson Ruotsin puolustusvoimien tiedotteessa.

 

Sotaharjoituksen osana järjestettävässä esikuntaharjoituksessa Suomi ja Ruotsi esittävät Ruotsin puolustusvoimien mukaan itseään, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut vastaavissa harjoituksissa.

– Naton täytyy siis suhtautua meihin ”aidosti” harjoituksessa ja ottaa huomioon rajamme sekä turvallisuuspolitiikkamme. Esikuntaharjoitus antaa meille mahdollisuuden yhdistää sotilasstrategia ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat, Claesson toteaa.

Naton korkean näkyvyyden harjoitus Trident Juncture 18 järjestetään Pohjois-Norjassa 25. lokakuuta – 7. marraskuuta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 35 000 sotilasta Naton jäsenmaista ja kumppanuusmaista.

 

Harjoitusta johtaa Norja. Harjoitusjoukkoja toimii myös Suomessa ja Ruotsissa, jotka toimivat harjoituksessa kumppanimaiden roolissa. Suomesta mukana on noin 2 000 sotilasta kaikista puolustushaaroista ja Ruotsista noin 2 500 sotilasta.

Suomen puolustusvoimat kertoo omassa tiedotteessaan harjoittelevansa esikuntien ja joukkojen kansainvälistä yhteistoimintaa sekä kykyä ulkopuolisen tuen antamiseen. Tavoitteena on vahvistaa kansallista puolustuskykyä sekä parantaa yhteistoimintakykyä.

 


 

Sotilasprofessori Jyri Raitasalo toteaa tilanteen ongelmaksi sen, ettei eurooppalaisten Nato-maiden puolustuskykyvajeeseen ole tarjolla nopeita ratkaisuja. – Puolustuskykyä kehitetään pitkällä aikavälillä. Menetettyä puolustus­kykyä ei kyetä palauttamaan edes vuosikymmenessä. Nyt tehtävillä päätöksillä syntyy puolustuskykyä 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen jälkeen.

 

Brittiläinen Typhoon-hävittäjä ja kaksi ilmavoimien Hornetia Naton Baltian ilmapuolustusharjoituksissa vuonna 2015. Nato Allied Air Command/Flickr

Sotilasprofessori varoittaa: Puolustuskyvytön

Eurooppa ei ole Suomen etu

 

Jyri Raitasalon mukaan Euroopan Nato-maiden puolustusvajeen korjaamiseen ei ole nopeita ratkaisuja.

 

– Naton Brysselin-huippukokouksen päätösasiakirjassa tulisi olla vain kaksi artiklaa. Artiklassa yksi liittokunnan eurooppalaisten jäsenmaiden pitäisi sitoutua jo mene­tetyn puolustuskyvyn palauttamiseen. Toisessa artiklassa olisi vahvistettava vuonna 2014 tehdyt lupaukset puolustusmenojen kasvattamisesta, maanpuolustuskorkeakoulun yleisen sotataidon sotilasprofessori Jyri Raitasalo toteaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Raitasalo muistuttaa Naton kehityksen tulevina vuosina heijastuvan koko Euroopan alueelle, myös Suomeen.

– Puolustuskyvytön Eurooppa ei ole Suomen etu, hän sanoo.

Naton tulevan huippukokouksen loppukommunikean valmistelijoilla pitäisi Jyri Raitasalon mukaan olla selvät ohjeet hallituksiltaan.

 

– Yhdysvaltojen ja Euroopan välisten huonojen suhteiden ei saisi antaa levitä sotilaallisen turvallisuuden alalle. Ilman Yhdysvaltoja Naton eurooppalaiset jäsenmaat ­eivät kykene täyttämään kollektiivisen puolustuksen ja sotilaallisen avunannon velvoitetta. Walesin lupaukset tulisi täyttää – Euroopan turvallisuuden tähden, Raitasalo huomauttaa.

Walesin vuoden 2014 huippukokouksen päätösasiakirjassa käsiteltiin muun muassa Naton jäsenmaiden sitoutumista puolustuksen riittävään resursointiin. Asiakirjan 14. artik­lassa ­jäsenmaat totesivat ­käyttävänsä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja vähintään 20 prosenttia puolustusbudjetistaan puolustusmateriaali-investointeihin. Tavoitevuodeksi asetettiin 2024. Jyri Raitasalon mukaan monet maat eivät tätä tavoitetta täytä.

 


 

Miehityksen varalta

 
 
HISTORIA 21.06.2018 06:00 | Suomen Kuvalehti
 
TEKSTI JUKKA RISLAKKI |  KUVAT JARMO WRIGHT

 

VOIMANSA vuosina Neuvostoliitto kartoitti tarkasti muuta maailmaa, myös Suomea. Kun kylmä sota 1980-luvulla kääntyi lopuilleen, puna-armeijan sotilastiedustelun maailmanlaajuinen miljoonan kartan hanke vain kiihtyi.

 

Samaan aikaan neuvostokansalaiset eivät saaneet nähdä oikeita karttoja omasta maastaan.

Vain ylimalkaiset sisällöltään ja mittakaavaltaan vääristetyt turistikartat sallittiin. Niitäkin oli vähän. Tiet ja kaupunkien paikat olivat viitteellisiä, väärässä paikassa tai puuttuivat kokonaan. Venäjällä on vieläkin 42 ”kiellettyä kaupunkia”.

Ystävät ja viholliset ulkomailla Kremlin hallinto kartoitti hämmästyttävän tarkasti. Nämä salaiset sotilaskartat ovat kartografisesti korkealuokkaisia ja hyvälle, luultavasti suomalaiselle paperille painettuja.

Ne ovat huolellisesti tehtyjä, jopa kauniita, ja tekijöiden signeeraamia. Kartat pidettiin jatkuvasti ajan tasalla.

Salaisiksi tarkoitettuja karttoja myydään nykyisin esimerkiksi Latviassa.

Salaisiksi tarkoitettuja karttoja myydään nykyisin esimerkiksi Latviassa.

RUOTSALAISILLE oli järkytys huomata 1987, että neuvostoliittolaiset sotilaskartat Tukholmasta ja Karlskronasta olivat tarkempia kuin heidän omansa. Myös Yhdysvaltojen uudet tiet ja esikaupungit ilmestyivät venäläisten karttoihin nopeammin kuin amerikkalaisten omiin.

Neuvostoliiton pääesikunta teetti vielä 1980-luvun lopussa karttoja lukemattomista suurista ja pienistä kaupungeista ympäristöineen eri puolilta maailmaa – myös Suomesta.

Sillat kiinnostivat venäläisiä. Britannian Rochesterin kartta kuvaa teräsbetonisiltaa (ZhB): vapaa korkeus sillan alla 6 metriä, pituus 300 metriä, ajoradan leveys 15 metriä, kantavuus 100 tonnia.

Sillat kiinnostivat venäläisiä. Britannian Rochesterin kartta kuvaa teräsbetonisiltaa (ZhB): vapaa korkeus sillan alla 6 metriä, pituus 300 metriä, ajoradan leveys 15 metriä, kantavuus 100 tonnia.

Tiedustelulennot ja satelliittikuvat eivät tuoneet kartoitustyöhön riittävästi tietoa. Neuvostoliiton suurlähetystöt hankkivat kaikki paikalliset kartat, ja tietoja täydennettiin käymällä paikan päällä.

On tarkasteltu siltoja ja losseja, mitattu vedenpinnan korkeutta, vesistön tai ojan syvyyttä, savimaiden liukkautta ja metsien puita. On katsottu rautatien merkinantolaitteiden paikat. On tutkittu, mitä tehtaat valmistavat. Vierailevat neuvostoalukset ovat mitanneet syvyyksiä rannikolla ja joilla.

Tällaisessa sotilaskartassa tiettyä suomalaismetsikköä kuvataan esimerkiksi kaavalla COCHA 20/0,23 4.

Merkintä tarkoittaa, että metsässä kasvaa lähinnä mäntyjä, puiden korkeus on noin 20 metriä ja paksuus keskimäärin 23 senttiä, puiden etäisyys toisistaan on neljä metriä.

 

Porvoon keskustan läpi on vaikea ajaa, Helsingin seudun tiet ovat hyviä ja leveitä.

 

NEUVOSTOLIITON hajotessa Venäjän rajojen ulkopuolelle jääneet sotilaskartat oli määrä tuhota, mutta niitä päätyi keräilijöiden käsiin ja myyntiinkin. On löydetty jo yli 2 000 kaupunkikarttaa, mikä lienee vasta alkua.

Joukossa ovat seuraavat neuvostoliittolaiset 1980-luvun tarkat (mittakaava 1:10 000) sotilaskartat: Espoo, Hanko, Helsinki (kaksi kartastoa), Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kemi, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pietarsaari, Pori, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Tampere, Tornio, Turku (kaksi kartastoa, uudempi vuodelta 1990) ja Vaasa.

 

HÄMEENLINNASTA tehtyyn karttaan merkittiin eversti Mankevitshin nimi. Tiedot ovat vuodelta 1970, painos vuodelta 1973. Tärkeät kohteet on numeroitu – esimerkiksi pankit, asema, vankila, puhelinkeskus ja poliisi poliisikoirakouluineen sekä ”ruutivarasto”.

Karttaan liittyy aakkostettu ”tärkeiden objektien luettelo” ja ympäristöä koskeva pikkutarkka selite.

Se kertoo vesialueiden leveyden ja vedenpinnan vaihtelut, jään paksuuden ja jäätymisajankohdat, samoin vesireittien laivojen syväyksen. Suot kuvataan lähinnä turvesoiksi, jotka jäätyvät marraskuussa ja sulavat huhtikuun alkupuolella.

Selitteen mukaan kaupunkia ympäröivät metsät, joissa puiden korkeus on 12–14 metriä ja paksuus 0,15–0,30 metriä.

Tiet kuvataan melko leveiksi asvaltti- tai sorateiksi, jotka ovat kulkukelpoisia ympäri vuoden. Moottoritien pätkästä tiedetään, että sillä on kaksi 10 metriä leveää asvalttikaistaa.

Siitäkin muistetaan mainita, että pyörillä varustettujen moottoriajoneuvojen liikkuminen teiden ulkopuolella on vaikeaa.

Luoteis- ja koillispuolella kaupunkia kerrotaan olevan soranottoalueita, joiden kaivannot voivat palvella maanalaisina suojina. Lentokentälle on merkitty neljä lentokonesuojaa ja polttoainevarasto.

Tietoliikenneyhteyksiä kuvataan moderneiksi.

Myös se kerrotaan, että Hämeenlinnan kaupunki näkyy hyvin neljä kilometriä etelään olevalta kukkulalta, ja että ilmasta kaupungin voi tunnistaa järven muodosta tai rata- ja tieverkosta.

Saat lisätietoja kartan yksityiskohdista klikkaamalla kuvan symboleja.

 

 
  

SALAISEN Helsinki-kartaston lehtien koko on auki levitettynä noin 90 kertaa 130 senttiä. Kartasto ei kunnolla mahdu normaaliin huoneeseen. Oheisessa kuvassa on vain pieni osa siitä.

Tiedot on kerätty 1984, kartta painettiin 1989. Paikannimet on muutettu suomesta ja ruotsista kyrillisiksi kirjaimiksi. Tärkeät kohteet numeroitiin. Niiden määrästä kertoo se, että rajavartiolaitoksen esikunta on numero 267.

Myös posti, puhelinkeskus, poliisiasemat, rahapaja, liikennekeskukset, radio ja televisio ovat tärkeitä kohteita, samoin ”siviilipuolustuspäämaja”. Mannerheimin patsas on merkitty, mutta outoa kyllä suojelupoliisia ei.

Tamminiemeä väitetään yhä presidentin residenssiksi. Metro ja vesitornit on merkitty, Laajasalon jokainen öljysäiliö on mukana. Mukana on myös geologinen kartta maa- ja kallioperästä.

Saat lisätietoja kartan yksityiskohdista klikkaamalla kuvan symboleja. 

 
  

 

Helsinki-Vantaan lentokentästä painettiin tarkka kartta 1989.

Helsinki-Vantaan lentokentästä painettiin tarkka kartta 1989.

Sekä Neuvostoliitto että Nato-maa Britannia ostivat Suomen karttoja sitä mukaa kun niitä valmistui.

Santahaminan suljettu sotilasalue kuului samaan Helsingin karttaan. Siihen on merkitty muun muassa kadettikoulu (kohde 263), tiet, polut, puhelinkeskus, pankki, kaksi tutkaa ja lentosatama. Kuitenkaan ilmeisesti ei ole tiedetty ilmatorjuntaohjuspatterista,
 ja mukana on kauan sitten palanut ilmavoimien upseerikerho.

Santahaminan suljettu sotilasalue kuului samaan Helsingin karttaan. Siihen on merkitty muun muassa kadettikoulu (kohde 263), tiet, polut, puhelinkeskus, pankki, kaksi tutkaa ja lentosatama. Kuitenkaan ilmeisesti ei ole tiedetty ilmatorjuntaohjuspatterista, ja mukana on kauan sitten palanut ilmavoimien upseerikerho.

Neuvostojoukot
 vetäytyivät Afganistanista 1989. Samaan aikaan Suomea kartoi tettiin.

Neuvostojoukot vetäytyivät Afganistanista 1989. Samaan aikaan Suomea kartoitettiin.

ETENKIN rannikkokaupungit ja satamat kiinnostivat. Pienemmän mittakaavan karttoja oli lisäksi koko Suomesta.

Esimerkiksi 1976 tehty Uudenmaan kartta kiinnittää huomiota tiestöön, vesiteihin, siltoihin, maastoon ja talvioloihin. Jokainen talo on merkitty, samoin tienumerot, etäisyydet teitä pitkin ja teiden laatu. Porvoon keskustan läpi on vaikea ajaa, sen sijaan Helsingin seudun tiet ovat leveitä ja hyviä. Erikseen neuvotaan, miten lentäjä tunnistaa kaupungin ilmasta. Lohjan ja Espoon seuduilla nähdään graniittiseen maaperään tehtyjä kaivantoja, joita voi käyttää maanalaisina suojina.

Tampereen kartta huomioi kaikki tehtaat, varastot ja liikenneyhteydet laitureita myöten, samoin sanomalehtien painot, Helsingin Sanomien toimituksen ja Lenin-museon. Eversti Viktorovin nimiin merkityssä kartassa Tampereen lentokentän betonikiitorata on mitattu 1 300-metriseksi. 

KUKAAN ei ryhdy näin valtavaan ponnistukseen huvin vuoksi. Mitä tämä kaikki merkitsi?

Se oli suurvallan rutiinitoimintaa, systemaattista tiedustelua, joka mitä ilmeisimmin tähtäsi sotaan valmistautumiseen kaikilla vähänkin todennäköisillä alueilla. Joukkojen etenemisen ja miehityksen valmistelua. Panssarien ja sotalaivojen reittien suunnittelua. Tykistön maalitusta.

Jotkut länsitutkijat arvelevat, että on olemassa vielä salaisempikin sotilaskarttasarja, kun taas nämä osin siviilikohteisiin – jopa koulutukseen, arkkitehtuuriin ja kulttuuriin – painottuvat kartat tehtiin vallankaappauksen jälkeisen alueen siviilihallinnon tarpeisiin.

Neuvostoliiton panssarivaunut harjoittelivat ahkerasti.

Neuvostoliiton panssarivaunut harjoittelivat ahkerasti. © SPUTNIK / MVPHOTOS

MYÖS Yhdysvallat kartoitti kylmän sodan aikana maailmaa. Asiantuntijat arvioivat, että amerikkalaiset tiesivät Suomesta suunnilleen yhtä paljon kuin venäläiset – etenkin kun suomalaiset itse antoivat mieluummin tietoa juuri Yhdysvalloille. Sotilastiedustelu ja CIA hankkivat 50-luvun alkupuolelta alkaen kaikki mahdolliset kartat ja ilmakuvat koko Suomesta ja lähialueilta itärajan takaa.

He hämmästelivät suomalaisten auliutta ja antoivat vastalahjaksi hyvälaatuista kiiltävää valokuvapaperia, jota lähetettiin vähin äänin Suomeen sadointuhansin kappalein ja diplomaattipostiin kätkettynä.

Lisäksi suomalaiset saivat karttojen tekolaitteita, myöhemmin myös satelliittikuvia ja tiedustelutietoa. Kun läntisen supervallan tiedustelupalvelu tarvitsi tietoja Suomen silloista, suurlähetystö yritti käyttää oikotietä: CIA:n edustaja meni Tie- ja vesirakennushallituksen päämajaan ja pyysi tietoja silloista, jotka kestivät panssarivaunun.

Suomalaiset kartoittivat tietenkin myös itse omaa maataan, 1:20 000-mittakaavainen topografikartoitus valmistui 1975. Uudet maastokartat olivat vapaasti saatavilla. Sekä Neuvostoliitto että Nato-maa Britannia ostivat karttoja sitä mukaa kun niitä valmistui. Kun Tehtaankadun musta Volga lähti, maanmittaushallituksen karttakaupan eteen ajoi vuorostaan brittilähetystön Rover.

 

Juttuun on haastalteltu maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harjua ja yleisesikuntaeversti evp, tohtori Pekka Visuria. Lähteinä on käytetty neuvostokarttojen ja Yhdysvaltojen kansallisarkiston lisäksi teoksia Davies–Kent: The Red Atlas. How the Soviet Union Secretly Mapped the World, The University of Chicago Press 2017, Lundén–Elg (toim.): Kartan och verkligheten, Ymer 2008, sekä Jukka Rislakki: Paha sektori, WSOY 2010.

 


 

Laivastotoiminnan lisääminen Itämerellä palvelisi komentajakapteeni Matthew Krull toteaa tuoreessa kirjoituksessaan, että toiminta tukisi puolustusministeri James Mattisin linjausta, jonka mukaan Yhdysvaltojen tulee toimia ennustettavasti ja luotettavasti suhteessa kumppaneihinsa, mutta ennakoimattomasti suhteessa vastustajiinsa.

 

Yhdysvaltalaishävittäjä USS Mahan vieraili Itämerellä vuonna 2007. US NAVY

Laivastoasiantuntija vaatii lisää USA:n sota-

aluksia Itämerelle

 

Amerikkalaisaluksista saattaisi tulla vakiovieraita myös Suomen satamissa.

Yhdysvaltain laivaston tulisi yhdysvaltalaisen sotilasasiantuntijan mukaan vahvistaa merkittävästi läsnäoloaan Itämerellä. Sama koskee hänen mukaansa myös Norjanmerta, Pohjanmerta sekä Pohjois-Atlanttia.

– Laivasto-operaatioiden lisääminen Itämerellä viestisi USA:n järkkymättömästä sitoutumisesta ja loisi liikkuvan voiman, joka kykenisi vastaamaan merellisiin haasteisiin alueella, Atlantic Council -ajatushautomon laivastoasiantuntija, komentajakapteeni Matthew Krull toteaa tuoreessa kirjoituksessaan.

 

Yhdysvaltain laivaston nykyistä tiiviimpi läsnäolo olisi hänen mukaansa omiaan vahvistamaan Itämeren erityisolosuhteiden tuntemusta. Samalla tarjoutuisi tilaisuus kehittää kykyä yhteisiin operaatioihin Nato-liittolaisten ja kumppanien kanssa.

Krull esittää, että vähintään yksi Yhdysvaltain laivaston risteilijä tai hävittäjä olisi jatkuvasti sijoitettuna Itämerelle. Tarvittaessa alusten määrä nostettaisiin kahteen tai kolmeen.

– Amerikkalaiset risteilijät ja hävittäjät ovat jo osoittaneet kykynsä integroitua osaksi monikansallisia joukkoja, ja näitä kahta alusluokkaa tulisikin priorisoida, hän sanoo.

Myöhemmin Itämerelle voitaisiin hänen mukaansa sijoittaa myös uuden LCS-alusluokan rannikkotaistelualuksia.

Yhdysvaltain sota-alusten läsnäolo parantaisi Krullin mielestä Naton ilma- ja meritilannekuvaa, vahvistaisi ilma- ja ohjuspuolustusta sekä pinta- ja sukellusvenetorjuntaa ja mahdollistaisi laajan kirjon erilaisia operaatioita.

– Tiheät ja jatkuvat merelliset operaatiot myös normalisoisivat ja arkipäiväistäisivät USA:n risteilijä- ja hävittäjätoiminnan alueella.

Läsnäolon lisääminen olisi kuitenkin alkuvaiheessa toteutettava tavalla, jota ei voitaisi tulkita sotilaalliseksi eskalaatioksi, Krull painottaa. Vähitellen laivastojen välinen vuorovaikutus saattaisi hänen mielestään jopa vähentää väärinkäsitysten ja virheellisten tulkintojen mahdollisuutta.

– Rutiinivierailut samoihin maihin ja satamiin tarjoaa myös tilaisuuden rakentaa merellisen toiminnan mahdollistavaa logistiikkaa, hän sanoo.

Jos USA:n sota-aluksia sijoitettaisiin keskeisiin satamiin ja partiointia toteutettaisiin niistä käsin, infrastruktuuria ja satamapalveluja kehitettäisiin vastaamaan Yhdysvaltain laivaston tarpeita. Säännöllinen toiminta myös tiivistäisi suhteita isäntämaihin, millä olisi Krullin mukaan kriisiaikana erityinen arvo.

 

– Yhdysvaltain laivastotoiminnan lisääminen alueella edistäisi elintärkeitä etuja tänä suurvaltakilpailun aikana ja olisi sopusoinnussa USA:n kansallisen turvallisuusstrategian ja puolustusstrategian kanssa, Krull toteaa.

 


 

USA:n, Suomen ja Ruotsin uusi sopimus on kuitenkin tulkittu pohjolan mailta taas uudeksi askeleeksi kohti puolustusliitto Naton täysjäsenyyttä. Niinistö torjuu koko ajatuksen.


  

USA:n, Suomen ja Ruotsin sopimus

ihmetyttää – Presidentti Niinistö TE:lle: ”Ihan

väärä johtopäätös”

 
 
Luotu: 
11.6.2018 09:04

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen, Ruotsin ja USA:n uudessa kolmenvälisessä yhteistyösopimuksessa ei ole mitään ihmeellistä.
 
 

USA:n, Suomen ja Ruotsin aiesopimus puolustuspoliittisesta yhteistyöstä on tulkittu Pohjolan maiden uudeksi askeleeksi kohti Natoa. Presidentti Sauli Niinistö torjuu ajatuksen Talouselämän haastattelussa.

 

Suomi ja Ruotsi ovat lähentyneet turvallisuuspolitiikassa toisiaan ja USA:ta. Tänä keväänä kolmikko allekirjoitti Washingtonissa aiesopimuksen puolustuspoliittisesta yhteistyöstä.

Tämä kolmen maan ”trilateraalisopimus” on ihmetyttänyt Suomen ja Ruotsin perinteiseen liittoutumattomuuteen tai puolueettomuuteen luottavia tahoja, koska USA:n nykyinen hallinto on levittänyt maailmalle ehkä enemmän levottomuutta kuin vakautta. Lue lisää: Kansanedustaja paheksuu Suomen, USA:n ja Ruotsin uutta sopimusta: ”Miksi ne käsitellään eduskunnassa salaisina?”

 

Presidentti Sauli Niinistön mielestä asiassa ei ole mitään ihmeellistä.

– Ei sitä tarvitse selittää mitenkään erityisemmin. Ruotsin yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on ollut tiiviimpää kuin Suomen, mutta Suomellakin on ollut sitä. Voidaan sanoa, että Hornetien hankinnasta lähtien meillä on ollut hyvin kiinteä suhde Yhdysvaltoihin, jo pelkästään sen vuoksi, että Hornetit eivät lennä alkuunkaan ilman sitä suhdetta.

Mutta yksi syy kolmen maan sopimuksen taustalta toki löytyy, Venäjän sotilaallinen aktivoituminen Itämerellä.

 

– Itämeren tilanne on varmasti se, joka kaikkia huolettaa. Se huolettaa varmasti myös Yhdysvaltoja, Natoakin, ja ennen kaikkea Ruotsia. Se tietysti on pistänyt jokaisen päähän ajatuksen, että täytyy vähän yhdessäkin miettiä, mitä Itämerellä tapahtuu. Jos ajatellaan, että Yhdysvaltojen hallinto on vähän hankala, niin tässä hankaluus ei ole ilmennyt kertaakaan.

Niinistö muistuttaa, että USA:lla oli Ruotsin kanssa kahdenvälinen sopimus ja Suomen kanssa kahdenvälinen sopimus. Nyt syntyi "kolmen ympyrä".

– Tämä uusi aiesopimus ei pidä sisällään mitään sellaista elementtiä, jota ei olisi ollut niissä kahdenvälisissä.

– Minusta on ihan väärä johtopäätös, että tämä on jotenkin Natoon suuntautumista. Viittaan siihen mitä äsken sanoin.

Mutta kyllähän tämä lähentyminen muistuttaa sitä, miten Suomi liittyi EU:hun: pienin askelin. Eikö voi muka ajatella, että Naton kanssa käy samoin?

– Minä en ajattele noin.

 


 

Asiasta uutisoivan Wall Street Journalin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Merkel on antanut tällaisia sitoomuksia. – Mielestäni turvallisuuden takaaminen meitä kohtaavien haasteiden edessä on velvollisuuteni liittokanslerina, Merkel totesi Berliinissä. - Näkökulma: Saksalla on maailman yksi suurimpia budjetin ylijäämiä. Saksalle on huomautettu Euroopan puolustuksen alisuoriutumisesta kohta yli 50-vuotta. Ei siis voida puhua painostuksesta; vaan alastomasta muiden kustannuksella toimimimisesta, oman edun tavoittelussa!? -KimsBlog

 

Saksan Eurofighter Typhoon-hävittäjiä ja amerikkalainen ilmatankkauskone. Bundeswehr/Flickr

Saksa taipui Donald Trumpin edessä ja antaa

lisää rahaa asevoimille

 

 

Angela Merkel lupasi korottaa puolustusmäärärahoja ja investoida uusiin aseisiin.

 

Saksan liittokansleri Angela Merkel on luvannut hallituksensa sitoutuvan puolustusbudjetin korotukseen. Puolustusmäärärahat on tarkoitus nostaa 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä. Merkelin mukaan Saksa aikoo myös investoida uusiin asejärjestelmiin.

 

*Asiasta uutisoivan Wall Street Journalin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Merkel on antanut tällaisia sitoomuksia.

– Mielestäni turvallisuuden takaaminen meitä kohtaavien haasteiden edessä on velvollisuuteni liittokanslerina, Merkel totesi Berliinissä.*

Liikettä voidaan pitää myönnytyksenä presidentti Donald Trumpin Yhdysvalloille. Amerikkalaisten mielestä Saksa satsaa talouteensa nähden liian vähän varoja puolustukseen. Donald Trump on painostanut Saksaa ankarasti kasvattamaan puolustusmäärärahoja.

Saksa jäisi korotuksien jälkeenkin Naton 2 prosentin tavoitteesta. Tällä hetkellä Saksan puolustusbudjetti on 1,24 prosenttia maan BKT:sta.

WSJ:n amerikkalaisen viranomaislähteen mukaan puolustusmäärärahojen korotus 1,5 prosenttiinkin olisi ”voitto painostuskampanjalle”.

 


 

– Emme elä Suomessa tyhjiössä – omasta puolustuksesta huolehtiminen on sekä velvollisuutemme että turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta jatkuvasti.

 

Jarmo Lindberg. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kenraali Jarmo Lindberg: Venäjä on tuonut

uusia aseita itärajalle

 

Puolustusvoimain komentajan mukaan turvallisuusympäristö on käynyt epävakaammaksi.

– Pitkästä rauhan ajasta huolimatta on mitä tärkeintä, että muistamme isänmaamme itsenäisyyden tiukimmat hetket – sodan ajat – tänään ja huomenna. Ne kertovat siitä, kuinka kalliisti ja kovin ponnistuksin nykyinen hyvinvointimme on lunastettu. Samalla ne muistuttavat meitä sodanjälkeisiä sukupolvia siitä, mitä periksiantamattomuus ja yhteisvastuu äärimmäisimmillään tarkoittavat, Jarmo Lindberg totesi puolustusvoimien lippujuhlapäivän puheessaan Seinäjoella maanantaina.

 

Puolustusvoimain komentaja Lindbergin mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Lindberg toteaa sotilaallisen toiminnan lähialueellamme lisääntyneen samalla voimakkaasti puolen vuosikymmenen takaiseen aikaan nähden.

– Venäjä on tuonut uusia asejärjestelmiä rajojemme läheisyyteen ja harjoitellut aktiivisesti. Nato ja Yhdysvallat ovat niin ikään vahvistaneet itäisen Euroopan ja Baltian alueen puolustusta sijoittamalla alueelle joukkoja ja järjestelmiä.

Itämeren alueen valtiot ovat Jarmo Lindbergin mukaan vastanneet turvallisuusympäristön muutoksiin kehittämällä asevoimiensa valmiutta, päättämällä uusista materiaalihankinnoista ja korottamalla asevoimiensa määrärahoja. Parannusta heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen ei puolustusvoimain komentajan mukaan ole lähitulevaisuudessa nähtävissä.

 

”Suomen malli”

Kenraali Jarmo Lindberg muistuttaa Suomen kansan luottavan erittäin vahvasti puolustusvoimiin. Tämä luottamus ei hänen mukaansa ole syntynyt itsestään, vaan on osoitus siitä, että Puolustusvoimat on aina täyttänyt sille kuuluneet tehtävät, liittyivätpä ne Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen tai asevelvolliselle annettuun koulutukseen.

– Puolustusvoimat on tänään hyvässä iskussa. Puolustuksemme perusta on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, uskottava, koko maan kattava puolustus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto. Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä.

Yleisen asevelvollisuuden keskeistä merkitystä Suomen sotilaalliselle maanpuolustukselle ei Jarmo Lindbergin mukaan voi liiaksi korostaa.

 

– Asevelvollisuus, joka pohjautuu kaikkia kansalaisia koskevaan maanpuolustusvelvoitteeseen, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ylläpitää sekä rauhan että sodan ajan puolustuskyky. Kykenemme sen avulla tuottamaan ja ylläpitämään tarvittavat sodan ajan joukot koko Suomen puolustamiseksi.

– Kansan tuki asevelvollisuudelle on kasvanut viime vuosina. Neljä viidesosaa kansasta kannattaa nykyistä, miesten asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää, jota vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset täydentävät.

 


 

Ehdotus heijastelee Puolan halua rakentaa läheisempää puolustussuhdetta Yhdysvaltoihin. Politicon mukaan amerikkalaisjoukkojen pysyvää läsnäoloa on kaavailtu siitä lähtien, kun Puola liittyi Natoon vuonna 1999. Krimin valloitus ja Ukrainan sota ovat vauhdittaneet pyrkimyksiä entisestään.

 

Puolalaisjoukot valmistautuvat Naton harjoitukseen. Nato/flickr.com

Puola haluaa USA:n armeijan pysyvästi maahan

 

Puola on valmis kompensoimaan hankkeen kuluja yli miljardilla eurolla.

 

Puola haluaa Yhdysvaltojen asevoimien sijoittavan maahan pysyvästi panssaridivisioonan. Asia ilmenee puolalaisen Onet -uutissivuston hankkimasta Puolan puolustusministeriön ehdotuksesta. Asiakirja löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.

 

Puolustusministeriön ehdotuksen perusteella Puola olisi valmis tukemaan joukkojen sijoitusta noin 1-2 miljardin euron investoinneilla. Niitä suunnattaisiin muun muassa yhteisiin tukikohtiin.

– Puola on sitoutunut jakamaan puolustuskustannusten taakaan ja tekemään päätöksestä kustannustehokkaamman Yhdysvalloille sekä lievittämään kongressin huolia epävarmoina rahoitusaikoina, asiakirjassa todetaan.

 

Kuukautta ennen Naton Brysselin huippukokousta julki tullut puolalaishanke otetaan mitä todennäköisimmin Moskovassa vastaan jyrkästi.

 


 

– Harjoituksen tarkoituksena on osoittaa, että Nato kykenee vastaamaan yhtenäisenä mihin tahansa ulkoiseen hyökkäykseen, Yhdysvaltain armeijan tiedotteessa todetaan. - Näkökulma: Kun hidas toiminen Saksan kansleri Merkel ei ymmärrä toimia; muut toimivat hänen puolestaan! - KimsBlog

 

Yhdysvaltain 1. divisioonan panssarivaunuja Hohenfelsin harjoitusmaastossa Saksassa. /U.S. Army / Spc. Andrew McNeil

USA:n armeija ilmoitti Saksalle massiivisista

joukkojensiirroista

 

 

Yhdysvaltain sotilaskalustoa kuljetetaan Nato-maihin Baltiassa ja Itä-Euroopassa.

Yhdysvaltain armeija on kertonut Saksan eri osavaltioille kuljettavansa niiden läpi huomattavan määrän sotilaskalustoa.

 

Defense Newsin mukaan ”massiivinen” määrä raskasta sotilaskalustoa siirretään strategisiin kohteisiin Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa muiden Nato-maiden pyynnöstä vuonna 2014 alkaneen Ukrainan kriisin jälkeen.

Antwerpin satamaan Belgiassa on saapunut viimeisen viikon aikana on saapunut kolme rahtialusta, jotka ovat kuljettaneet 1. ratsuväkidivisioonan panssarirykmentin sotilaita ja kalustoa.

 

Yksikkö aloittaa yhdeksän kuukautta kestävän rotaation Euroopassa. Joukot korvaavat 1. divisioonaan kuuluvan yksikön, joiden on määrä palata pian tukikohtaansa Kansasissa.

Sotilasviranomaiset kertovat suhtautuvansa siirtoihin kuin suurena harjoituksena, jonka yhteydessä voidaan tehostaa logistiikan toimivuutta. Tiedottajan mukaan osa joukoista kuljetetaan testimielessä jokiproomuilla Mannheimiin.

Saksan läpi siirretään 87 Abrams-panssarivaunua, 140 Bradley-miehistönkuljetusvaunua, 18 Paladin-telatykkiä ja 395 muuta ajoneuvoa.

 

Amerikkalaisjoukkoja siirretään harjoituksia varten myös Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja Unkariin. Armeija on varoittanut, että satojen sotilasajoneuvojen liikkuminen voi hetkellisesti häiritä liikennettä Saksan valtateillä.

Puolassa ja Baltiassa kesäkuun alussa järjestettävään Sabre Strike -harjoitukseen osallistuu yhteensä 18 000 sotilasta, joista amerikkalaisia on 12 500.

 


 

– Ruotsi ja Suomi päättivät viisaasti keskittyä alaan, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisiä etuja. Kummankin maan on vahvistettava puolustustaan Venäjää vastaan varsinkin siksi, koska ne eivät ole Nato-maita. Myös USA hyötyy paremmasta puolustuksesta Itämeren alueella.

 

Puolustusministerit Peter Hultqvist (vas.), Jim Mattis ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaislehti: Euroopan maiden pitäisi

ottaa mallia Suomesta

 

Tutkijan mukaan puolustusjulistus voi olla merkittävin USA:n nykyhallinnon aikana

 

Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerien allekirjoittama maiden puolustusyhteistyötä tiivistävä aiejulistus on transatlanttinen menestystarina, arvioi poliittisten riskien tutkimiseen erikoistuneen Control Risks -konsulttiyhtiön konsultti Elisabeth Braw.

– Useampien eurooppalaisten maiden pitäisi noudattaa ruotsalaisten ja suomalaisten esimerkkiä ja etsiä käytännöllisiä, vaikkakin rajallisia, tapoja lisätä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä, Braw kirjoittaa The Wall Street Journalin julkaisemassa kirjoituksessa.

Aiesopimus kokoaa yhteen maiden sotilasyhteistyön toimintamuodot, joita on kehitelty useiden vuosien ajan. Yhteistyö esimerkiksi sotilasharjoitus- ja koulutustoiminnassa helpottuu.

– Vaikka sopimus on vaatimaton, se saattaa olla merkittävin diplomaattinen saavutus Euroopan maiden ja Donald Trumpin hallinnon välillä.

 

– Kilpailua ei ole paljon; EU:n neuvottelijat ovat saaneet aikaiseksi ainoastaan väliaikaisen lykkäyksen USA:n terästuotteille asettamille tuontitulleille.

 

Yhdysvaltain ja EU:n välinen kuilu on kasvanut useiden eri asioiden tiimoilta.

– Sen vuoksi USA:n, Suomen ja Ruotsin välinen sopimus on erittäin merkittävä.

 


 

Aiempi varapuolustusministeri Robert Work toteaa James Mattisin puheen koskevan myös Suomea. – Olen vakuuttunut että jos Venäjä kävisi avoimeen sotilaalliseen toimintaan Suomea, Ruotsia, Norjaa tai Baltian maita vastaan seuraisi siitä hyvin, hyvin kova amerikkalainen vastaus, Robert Work sanoo.

 

Puolustusministerit Jussi Niinistö (vas.) ja Peter Hultqvist Pentagonissa Washington D.C.:ssä 8. toukokuuta 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaispolitikko: Suomi ja Ruotsi

strategisessa liitossa USA:n kanssa

 

 

Edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan jäsenen mukaan aggressio kohtaisi ’hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme’.

 

Dagens Nyheter on julkaissut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ja Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön äskeisen USA:n vierailun yhteydessä tekemiään haastatteluja. DN:n toimittaja Mikael Holmström tunnetaan aihepiiristä tekemänsä Den dolda alliansen -kirjan kirjoittajana.

”Joukko amerikkalaisia edustajia” sanoi vierailun aikana ruotsalaislehdelle, että Venäjän uhatessa tulisi USA puuttumaan sotilaallisesti, vaikka Ruotsi ei ole Naton jäsen.

USA:n puolustusministeri James Mattis oli sanonut ”jos olette vaikeuksissa – me tulemme olemaan paikalla” (if you are in trouble – we will be there).

Demokraattien kongressiedustaja Arizonasta Ruben Gallego kuuluu edustajainhuoneen puolustusvaliokuntaan. Hän toteaa olevansa Mattisin sanojen takana.

– Kyllä. Ilman epäilystä! Jokainen aggressio Ruotsia kohtaan saisi vastaansa hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme. Ei vain siksi että olemme ystäviä. Vaan myös koska ymmärtäisimme sen olevan ensimmäinen …tietoisessa sotilaallisessa etenemisessä eurooppalaista liittolaistamme vastaan. Uskon myös että amerikkalaisetkin tukisivat sitä, Ruben Gallego sanoo DN:ssa.

Ruben Gallegon mukaan ”Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä strategisessa liitossa USA:n kanssa”.

– Ymmärrämme ystävien ja liittolaisten merkityksen. Te olette liberaaleja demokratioita ja meillä on monia yhteisiä intressejä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Mikään virallinen Nato-sopimus ei velvoita meitä, mutta kaikki muu yhdistää meitä – ja myös se tosiasia, että meillä on yhteinen hyökkääjä Venäjässä.

 

Bo Theutenberg@theutenberg
 
 

Vore ju bra veta om hela regeringen (s-partiet) står bakom detta ”delstatsförsvar” av Sverige? Dvs Sverige försvaras som en ”amerikansk delstat” pga vår strategisk/geografiska betydelse för USA:s eget försvar. Så har det varit sedan 50-60- talen. https://www.dn.se/nyheter/politik/amerikansk-politiker-sverige-i-praktiken-i-strategisk-allians-med-usa/ 

Amerikansk politiker: Sverige i praktiken i ”strategisk allians” med USA - DN.SE

Om Sverige skulle hotas av Ryssland så kommer USA att ingripa militärt. Det framkom under försvarsminister Peter Hultqvist besök i Washington

dn.se

– Kun reaalipoliittisin perustein tehdään yhteistyötä lännen puolustusliiton kanssa, sotilaallisella liittotumattomuudella keikarointi voi herättää epäluuloja kummallisen käytöksen todellisista tavoitteista. Yhdysvaltain presidentin outo tempoilu on tässä yhtälössä jo yksi epävarmuustekijä liikaa. Ruotsin ja Suomen ei kannata hankkiutua samaan kategoriaan.

 

USA:n, Britannian ja Suomen joukkoja harjoituksissa Hangon Syndalenissa. LEHTIKUVA / HANDOUT / MC3 TIMOTHY M. AHEARN

Jukka Tarkka: Liittoutumattomien Suomen ja

Ruotsin pitää herätä tosimaailmaan

 

 

Valtiotieteen tohtorin mukaan Nato suojaisi Suomea USA:n sisäpolitiikan vaarallisilta käänteiltä.

Suomi ja Ruotsi ovat valtiotieteilijä Jukka Tarkan mukaan olleet käytännössä Naton rintamassa jo vuosikausia.

 

– Sotilaallisesta liittoumattomuudesta huumautuneiden Ruotsin ja Suomen pitää havahtua tosimaailmaan sen verran, että hakeutuvat myös muodollisesti Naton jäseneksi, Tarkka toteaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuuliseen hallintoon liittyy Suomen puolustusta koskettavia epävarmuustekijöitä.

– Pohjolan Natoon kuulumattomat maat ovat onnistuneet hankkimaan Yhdysvaltain tuen monenkeskisillä Itämeren alueen yhteistyökuvioilla. Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen yhteinen aiesopimus vakauttaa Naton ulkopuolisten maiden asemaa merkittävästi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin vakauttaisi Nato-jäsenyys, Tarkka kirjoittaa.

 

Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis on Tarkan mukaan toiminut Yhdysvaltojen, Suomen ja Ruotsin yhteistyön lipunkantajana. Jos hän syystä tai toisesta saisi monen muun hallinnon keskeisen päättäjän tapaan lähtöpassit Trumpilta, merkitsisi se Tarkan mielestä ”Suomen liittoutumattomuutta epätoivoisesti varjelevan puolustusstrategian tuhoutumista”.

Hän varoittaa, että yksi Valkoisesta talosta singahtava tviitti voisi hetkessä lamauttaa Pentagonin ja Pohjois-Euroopan liittoutumattomien maiden vuosikymmeniä rakentaman yhteisen puolustuskuvion. Jukka Tarkan mukaan Nato-jäsenyys suojaisi Ruotsia ja Suomea tältä riskiltä.

 


 

Jussi Niinistö selvittää, ettei keskustelua herättänyt aiejulistus ole juridisesti sitova valtiosopimus vaan ”poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä”. – Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

 

James Mattis (vas.) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Puolustusministeri kertoo: Tätä tarkoittaa 

aiejulistus USA:n ja Ruotsin kanssa

 

Jussi Niinistön mukaan tahdonilmaus yhteistyöstä ei vie Suomea Natoon.

 

– Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) summaa Iltalehden blogissaan hiljattaista työvierailuaan Washingtoniin.

Niinistö tapasi vierailullaan Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin.

 

– Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta, ministeri toteaa.

 

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

 

Niinistön mukaan SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia.

– Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa.

 


 

Edellisessä hävittäjäkaupassa eli Hornet-hankinnassa suoran teollisen yhteistyön osuus oli noin 15 prosenttia järjestelmän hankintahinnasta, Valtion tarkastusvirasto VTV on arvioinut. – Siihen nähden tämä 30 prosenttia on merkittävä luku, sanoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko tiedotustilaisuudessa perjantaina.


  

Suomi löi rajan hävittäjähankintaan:

Vähintään 30%:n yhteistyövelvoite

”merkittävä” muutos Horneteista

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.4.2018 15:39
Päivitetty: 
27.4.2018 16:09

  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusministeri Jussi Niinistö päivän tiedotustilaisuudessa kuvassa vasemmalla.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö on päättänyt, että HX-hankinnalle asetetaan teollisen yhteistyön velvoite, jonka minimiosuus on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Osuudella voidaan varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisesta ja turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus syventää Suomen puolustuksen teknologista ja teollista perustaa.

 

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti perjantaina HX-hankkeen eli Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille, jotka välittävät sen tietopyyntöön vastanneille yrityksille.

HX-hankkeessa on tarkoitus korvata ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky, joka poistuu käytöstä vuodesta 2025 alkaen.

 


 

Hornetia ympäröivät muutkin konetyypille myönteiset uutiset. General Electric kehittää Super Hornetiin uuttaa moottoria, joka tuo lisää työntövoimaa jopa 20 prosenttia. Samalla moottori vähentää polttoaineen kulutusta. Myös melu pienenee. Uusi moottori istuu suoraan koneen moottorikiinnityksiin. - Lentokoneiden valmistajajätti Boeing modernisoi Yhdysvaltain laivaston käytössä olevia F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjiä. Niiden elinkaarta jatketaan nykyisestä 6000 lentotunnista jopa yli 9000 lentotuntiin. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Lentoposti.fi. - Näkökulma: Harvoin ulkopuolinen tarkkailija saa näin upeita uutisia Hornet "tuoteperheestä". Ruotsin Gripen E:tä unohtamatta! - Kaksin aina strategisesti tehokkaampi - Suomi / Ruotsi.- KimsBlog


 

 

Suomen hävittäjäkisaan osallistuva Super

Hornet sai lisäpotkua: Yhdysvaltain laivasto

modernisoi omia koneitaan

 

   
 

Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla.
Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla. KUVA: DAN HIMBRECHTS
 
 
 

Suomen hävittäjäkilpailussa eli HX-hankkeessa mukana oleva Super Hornet on saamassa uutta elinikää. Tämä vaikuttaa väistämättä myös harkintaan Suomen seuraavasta hävittäjästä.

 

Boeingin muutostyö sisältää muun muassa siiven yläpuoliset lisäsäiliöt. Säiliöt eivät lisää muotonsa vuoksi ilmanvastusta. Koneilla voi lentää pidempään ja kauemmaksi. Uudet säiliöt mahdollistavat myös lisäaseistuksen ripustamisen rungon alle entisten lisätankkien paikalle.

 

Muutostöissä uusitaan myös koneen ohjaamoa niin, että lentäjän työpöytää hallitsee vain yksi suuri tietokonenäyttö. Ohjaamon modernisointi puolestaan lisää tilaa eturungossa. Sinne voi nyt pakata uutta ja sodankäynnissä yhä tärkeämpää sensoritekniikkaa ja -elektroniikkaa. Uusitut Super Hornetit saavat myös uuden, viidennen sukupolven tutkan, uuden lämpökameran, uuden tutkavaroitusjärjestelmän ja tukun järjestelmäpäivityksiä sekä uudistetun omasuojajärjestelmän. Muutokset eivät rasita koneen maapalveluja.

Boeingin ja Yhdysvaltojen laivaston ilmavoimien välinen sopimus on arvoltaan 73 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ensimmäisen neljän koneen muutostyöt on määrä aloittaa huhtikuussa 2018 Boeingin St. Lousin tehtaalla. Boeing odottaa lisäsopimuksia seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. US Navyn konelaivastossa on 568 Boeing F/A-18 Super Hornet -hävittäjää.

 

Elinkaari jatkuu 2040-luvulle

Super Hornet -uutisilla on merkitystä Suomelle ja maamme ilmavoimille. Onhan Boeing F/A-18 E/F Super Hornet yksi vaihtoehto myös Suomen ilmavoimien HX-hankkeessa. Super Hornetin on arveltu jäävän syrjään Suomen konehankinnasta jo siksi, että sen valmistus loppuu ja että sen elinkaari jää kesken Suomen tarpeita ajatellen.

 

Nyt näyttää päinvastaiselta. Hornetien seuraajaksi kaavailtu F-35-hävittäjän silmittömän kallis kehitystyö takkuaa edelleen.

Kone on niin kallis, että voimapolitiikan ystävä, presidentti Donald Trump on hanketta haukkunut. Niinpä Yhdysvaltain vuoden 2019 budjetissa on tehty varaus 24 uudelle Super Hornetille ja edelleen peräti 110 uudelle koneelle tilikauteen 2023 saakka yltävään budjettiin. Laivaston odotetaan tarvitsevan jopa 10 lisäkonetta vuosittain. Näin tyypin elinkaari jatkuu ainakin 2040-luvulle saakka.

 


 
 
Lisää elinvuosia. Yhdysvaltojen merivomien ilmavoimat tarvitsee uusia koneita ja Super Hornetin tuotantolinjat pysyvät käynnissä. Kuvassa kone laskeutuu tukialukselle. Uusia ominaisuuksia. Super Hornetin taisteluominaisuuksia päivitetään mittavalla ohjelmalla. KUVA: DAVE HUNT

 

Suomi valitsee hävittäjät viidestä vaihtoehdosta. Ne ovat amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35Lightning II, ranskalaisen Dassaultin Rafale, ruotsalaisen Saabin JAS 39 Gripen E/F NG, monikansallisen Eurofighterin Eurofighter Typhoon ja siis amerikkalaisen Boeingin F/A-18E/F Super Hornet.

Päätös uudesta konetyypistä tehdään 2021. Kaupan hinta on arviolta 7–10 miljardia euroa. Myöhemmille vuosille kertyvät elinkaarikustannukset. Uusi hävittäjä lentää Suomen taivaalla ehkä 2025.