Aiempi varapuolustusministeri Robert Work toteaa James Mattisin puheen koskevan myös Suomea. – Olen vakuuttunut että jos Venäjä kävisi avoimeen sotilaalliseen toimintaan Suomea, Ruotsia, Norjaa tai Baltian maita vastaan seuraisi siitä hyvin, hyvin kova amerikkalainen vastaus, Robert Work sanoo.

 

Puolustusministerit Jussi Niinistö (vas.) ja Peter Hultqvist Pentagonissa Washington D.C.:ssä 8. toukokuuta 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaispolitikko: Suomi ja Ruotsi

strategisessa liitossa USA:n kanssa

 

 

Edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan jäsenen mukaan aggressio kohtaisi ’hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme’.

 

Dagens Nyheter on julkaissut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ja Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön äskeisen USA:n vierailun yhteydessä tekemiään haastatteluja. DN:n toimittaja Mikael Holmström tunnetaan aihepiiristä tekemänsä Den dolda alliansen -kirjan kirjoittajana.

”Joukko amerikkalaisia edustajia” sanoi vierailun aikana ruotsalaislehdelle, että Venäjän uhatessa tulisi USA puuttumaan sotilaallisesti, vaikka Ruotsi ei ole Naton jäsen.

USA:n puolustusministeri James Mattis oli sanonut ”jos olette vaikeuksissa – me tulemme olemaan paikalla” (if you are in trouble – we will be there).

Demokraattien kongressiedustaja Arizonasta Ruben Gallego kuuluu edustajainhuoneen puolustusvaliokuntaan. Hän toteaa olevansa Mattisin sanojen takana.

– Kyllä. Ilman epäilystä! Jokainen aggressio Ruotsia kohtaan saisi vastaansa hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme. Ei vain siksi että olemme ystäviä. Vaan myös koska ymmärtäisimme sen olevan ensimmäinen …tietoisessa sotilaallisessa etenemisessä eurooppalaista liittolaistamme vastaan. Uskon myös että amerikkalaisetkin tukisivat sitä, Ruben Gallego sanoo DN:ssa.

Ruben Gallegon mukaan ”Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä strategisessa liitossa USA:n kanssa”.

– Ymmärrämme ystävien ja liittolaisten merkityksen. Te olette liberaaleja demokratioita ja meillä on monia yhteisiä intressejä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Mikään virallinen Nato-sopimus ei velvoita meitä, mutta kaikki muu yhdistää meitä – ja myös se tosiasia, että meillä on yhteinen hyökkääjä Venäjässä.

 

Bo Theutenberg@theutenberg
 
 

Vore ju bra veta om hela regeringen (s-partiet) står bakom detta ”delstatsförsvar” av Sverige? Dvs Sverige försvaras som en ”amerikansk delstat” pga vår strategisk/geografiska betydelse för USA:s eget försvar. Så har det varit sedan 50-60- talen. https://www.dn.se/nyheter/politik/amerikansk-politiker-sverige-i-praktiken-i-strategisk-allians-med-usa/ 

Amerikansk politiker: Sverige i praktiken i ”strategisk allians” med USA - DN.SE

Om Sverige skulle hotas av Ryssland så kommer USA att ingripa militärt. Det framkom under försvarsminister Peter Hultqvist besök i Washington

dn.se

– Kun reaalipoliittisin perustein tehdään yhteistyötä lännen puolustusliiton kanssa, sotilaallisella liittotumattomuudella keikarointi voi herättää epäluuloja kummallisen käytöksen todellisista tavoitteista. Yhdysvaltain presidentin outo tempoilu on tässä yhtälössä jo yksi epävarmuustekijä liikaa. Ruotsin ja Suomen ei kannata hankkiutua samaan kategoriaan.

 

USA:n, Britannian ja Suomen joukkoja harjoituksissa Hangon Syndalenissa. LEHTIKUVA / HANDOUT / MC3 TIMOTHY M. AHEARN

Jukka Tarkka: Liittoutumattomien Suomen ja

Ruotsin pitää herätä tosimaailmaan

 

 

Valtiotieteen tohtorin mukaan Nato suojaisi Suomea USA:n sisäpolitiikan vaarallisilta käänteiltä.

Suomi ja Ruotsi ovat valtiotieteilijä Jukka Tarkan mukaan olleet käytännössä Naton rintamassa jo vuosikausia.

 

– Sotilaallisesta liittoumattomuudesta huumautuneiden Ruotsin ja Suomen pitää havahtua tosimaailmaan sen verran, että hakeutuvat myös muodollisesti Naton jäseneksi, Tarkka toteaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuuliseen hallintoon liittyy Suomen puolustusta koskettavia epävarmuustekijöitä.

– Pohjolan Natoon kuulumattomat maat ovat onnistuneet hankkimaan Yhdysvaltain tuen monenkeskisillä Itämeren alueen yhteistyökuvioilla. Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen yhteinen aiesopimus vakauttaa Naton ulkopuolisten maiden asemaa merkittävästi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin vakauttaisi Nato-jäsenyys, Tarkka kirjoittaa.

 

Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis on Tarkan mukaan toiminut Yhdysvaltojen, Suomen ja Ruotsin yhteistyön lipunkantajana. Jos hän syystä tai toisesta saisi monen muun hallinnon keskeisen päättäjän tapaan lähtöpassit Trumpilta, merkitsisi se Tarkan mielestä ”Suomen liittoutumattomuutta epätoivoisesti varjelevan puolustusstrategian tuhoutumista”.

Hän varoittaa, että yksi Valkoisesta talosta singahtava tviitti voisi hetkessä lamauttaa Pentagonin ja Pohjois-Euroopan liittoutumattomien maiden vuosikymmeniä rakentaman yhteisen puolustuskuvion. Jukka Tarkan mukaan Nato-jäsenyys suojaisi Ruotsia ja Suomea tältä riskiltä.

 


 

Jussi Niinistö selvittää, ettei keskustelua herättänyt aiejulistus ole juridisesti sitova valtiosopimus vaan ”poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä”. – Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

 

James Mattis (vas.) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Puolustusministeri kertoo: Tätä tarkoittaa 

aiejulistus USA:n ja Ruotsin kanssa

 

Jussi Niinistön mukaan tahdonilmaus yhteistyöstä ei vie Suomea Natoon.

 

– Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) summaa Iltalehden blogissaan hiljattaista työvierailuaan Washingtoniin.

Niinistö tapasi vierailullaan Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin.

 

– Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta, ministeri toteaa.

 

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

 

Niinistön mukaan SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia.

– Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa.

 


 

Ranskalaisdiplomaatin mukaan myös Ruotsia ja EU:n ulkopuolista Norjaa on pyydetty liittymään mukaan. Tanskaa lukuun ottamatta muut Pohjoismaat ovat valinneet, että pysyvät ainakin alkuvaiheessa ulkopuolella, diplomaatti kommentoi. Kymmenen EU-maan puolustusministerien on määrä allekirjoittaa aiesopimus kesäkuun alussa. Eurooppalaisiin interventiojoukkoihin lähtevät mukaan Ranskan lisäksi Britannia, Saksa, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro.

 

Emmanuel Macron. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / POOL Ludovic Marin

Entinen Nato-lähettiläs : Sotiminen Ranskan

rinnalla olisi Suomelle tuhlausta

 

 

EU:n puolustusyhteistyö on hajonnut moneen leiriin. Yhtä johtaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron

 

Kymmenen EU-maata valmistelee eurooppalaisten sotavoimien perustamista Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla. Ranska on kutsunut myös Suomen mukaan European Intervention Initiativeen eli Euroopan interventiohankkeeseen. Suomi on vastannut kutsuun alustavasti kielteisesti. Suomalaisen virkamiehen mukaan asia on kuitenkin vielä valmistelussa, eikä lopullista päätöstä osallistumisesta ole tehty.

 

Suomella eri painopisteet

Suomen suhtautuminen ei hämmästytä tutkimuslaitos Carnagie Europen johtajaa, entistä Slovakian Nato-suurlähettiläs Tomáš Valášekia.

– Macronin armeijassa ei ole Suomen kannalta oikein järkeä, puolustuspolitiikan tutkija toteaa Verkkouutisille.

Valášekin mukaan Ranskan tavoitteena on ennen kaikkea saada lisää rahaa ja muskeleita Ranskan johtamiin operaatioihin. Maa hakee liittolaisia, jotka auttaisivat sitä jakamaan sotilasoperaatioiden taakan esimerkiksi Afrikassa. Ranskalaisjoukot taistelivat yksin muun muassa Malissa vuonna 2012 estäessään islamisteja saamasta heikkoa valtiota haltuunsa.

– Suomi ei ole perinteisesti ollut kiinnostunut taistelemaan tällaisissa operaatioissa, Valášek huomauttaa.

Vielä suurempi syy on suomalaisen puolustuksen erityispiirre: Suomi on investoinut Euroopan maista ylivoimaisesti eniten territoriaalisen maanpuolustukseen. Suomen miesvahvuus rajoilla on omaa luokkaansa.

– Suomen puolustusstrategia sopii huonosti yhteen Macronin vision kanssa, sillä eurooppalaiset interventiojoukot perustuvat mobiileihin erikoisjoukkoihin.

Valášek ennakoi, että Suomi saattaa lähteä mukaan Ranskan johtamiin operaatioihin ehkä symbolisesti ja solidaarisuuden osoituksena, mutta ei uhraa energiaa tai rahaa Ranskan rinnalla taisteluun. Sen sijaan ranskalaisesta sotilaskoulutuksesta olisi tutkijan mukaan hyötyä myös Suomelle.

– Ihmisten tunteminen on kaikki kaikessa myös sotilasyhteistyössä. Liittolaisten tavat on tunnettava, muistuttaa entinen Nato-suurlähettiläs.

 

EU:n puolustus täynnä ristiriitaisuuksia

Samaan aikaan EU-maiden puolustusministerit keskustelevat kesäkuun kokouksessaan EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PRY) avaamisesta myös jäsenmaiden ulkopuolisille valtioille.

Valášekin mukaan sekä PRY:n laajentaminen että Macronin hanke kertovat EU:n puolustusyhteistyön perusongelmasta: se on hajonnut neljään leiriin. Yksi ryhmä ovat integraation kannattajat, joille puolustusyhteistyön sisällöllä ja tuloksilla ei ole väliä, kunhan populisteille näytetään, että EU-yhteistyö menee eteenpäin. Toisen joukon muodostavat ”autonomistit”. He haluavat EU:lle yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, joka korvaa kaikin tavoin NATOn. Kolmas joukko on puolustusteollisuus, joka haluaa EU:n tukevan ja suojelevan sitä.

 

– Neljäs ryhmä ovat ”puolustajat”. He eivät välitä ideologiasta, eivätkä toteuttajatahon nimestä. Tärkeintä on sisältö: keinot, joilla EU-maat voivat puolustaa itseään ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan, kuvailee Valášek.

 

EU:n puolustuspaperit ovat nyt kompromisseja näiden neljän linjan välillä. Siksi ne ovat täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuutta. Valášek nostaa esimerkiksi EU-tavoitteen karsia jäsenmaiden materiaalihankintojen kustannuksia. Samassa paperissa päätetään kuitenkin antaa rahallista tukea eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle. Eri leirien takia EU:n puolustus ei tule tutkijan mukaan liikkumaan yhteen suuntaan.

 


 

Näkökulma: Ohessa kustannustehokas teknologia Suomen ilmatilan automatisoituun ilmavalvontaan. Kyseinen teknologia soveltuisi mm. Hanko-Hamina-Joensuu ilmavalvontareitin useaan päivittäiseen ilmavalvontaan, signaalitiedusteluun ja kuvantamiseen; edestakaisin tarpeen mukaan. Kustannukset nykyiseen Hornet valvontaan, ovat täysin eri tasolla! - Joskin vain toiminnaltaan täydentävää ilmavalvontaa. - KimsBlog

 
 

Global Hawk. U.S. Air Force photo/Bobbi Zapka

USA:n tiedustelukone Suomenlahdella

huimassa yli 16,5 km korkeudessa

 

Global Hawk -tiedustelulennokki kiersi Baltiassa.

 

Baltiaa kiertänyt Yhdysvaltojen ilmavoimien valtava miehittämätön tiedustelukone käväisi hiljattain Suomelahdella. Ilmailua seuraava tviittaaja CivMilAir on seurannut koneen lentoa ja tviittaillut sen sijainteja. Toisinaan lennokki kävi huimissa korkeuksissa.

Ilmailutoimittaja Tero Tuominen huomauttaa twitterissä Global Hawkin nousseen Suomenlahden yllä peräti 16,5 kilometrin korkeuteen. Tavalliset matkustajakoneet lentävän yleensä noin kymmenessä kilometrissä. Global Hawkin maksimilentokorkeus on tiettävästi noin 18 kilometriä.

1990-luvun lopulla käyttöön otettu Global Hawk suorittaa erilaisia tiedustelu- ja valvontatehtäviä. Se on varustettu edistyneillä sensoreilla ja tutkajärjestelmillä. Koneen siipien kärkiväli on liki 40 metriä ja pituus 14,5 metriä.

 


 

Suomen kaltaisen liittoutumattoman maan on kyettävä Jussi Niinistön mukaan tarvittaessa hoitamaan puolustuksensa omillaan.

 

Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
 
 

Jussi Niinistö USA:n medialle:

selviää Suomi tarvittaessa omillaan

 

 

Puolustusministerin mukaan Suomi haluaa ostaa parasta mahdollista puolustusmateriaalia.

 

Yhdysvalloissa huolitaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan siitä, että Euroopan pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö (PRY) johtaa siihen, että kaikkien EU-maiden olisi ostettava puolustusmateriaalinsa vain EU:sta.

***

– Suomi ei halua sen menevän näin, Niinistö toteaa amerikkalaisen Defense Newsin haastattelussa.

***

Puolustusministerin mukaan Suomi haluaa hankkia parasta mahdollista puolustusmateriaalia sieltä mistä sitä on saatavilla.

 

– Olemme olleet vuodesta 1992 – kun Suomi päätti ostaa F-18-hävittäjiä – lähtien käytännössä naimisissa Yhdysvaltojen puolustusteknologian kanssa. Ostamme myös paljon tavaraa Israelista, Niinistö huomauttaa.

 

– Toivomme toki, että kumppanit tulevat avuksemme, mutta (pärjäämme) yksin, mikäli se on tarpeen. On tärkeää ettei PRY sulje pois EU:n ulkopuolisia toimittajia.

 


 

– Kauaskantoinen, tarkka ja suorituskykyinen rynnäkköohjus yhdistettynä ilmavoiman ulottuvuuteen ja nopeuteen toimii tärkeänä osana puolustusjärjestelmän ennaltaehkäisevää kynnystä. Ilmavoimalla kyetään entistä paremmin estämään ja rajoittamaan potentiaalisen hyökkääjän toimintaa, Ilmavoimat toteaa.


 
Ilmataktiikka 18 -harjoitukseen osallistuneita Hornet-hävittäjiä Rovaniemellä huhtikuun lopulla. Kuva: Ilmavoimat

Suomen Hornetit saivat ”keskeiset” JASSM-

ohjukset 

 

 

F/A-18 Hornet -koneiden elinkaaripäivitykset vahvistavat ilmapuolustuksen suorituskykyä.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjille on tehty vuosina 2010–2016 kaksi elinkaaripäivitystä, joiden avulla Suomen ilmapuolustuksen pääkaluston suorituskykyä on vahvistettu.

 

Satakunnan lennoston Ilmataistelukeskuksen koelentäjät majuri Mikko Koli ja kapteeni Mikko Kankaistokertovat Ilmavoimien videolla uusista asejärjestelmistä.

Päivityksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin Hornetien ilmasta ilmaan -taistelukyvyn kehittämiseen ja luotiin valmiudet kansainväliseen linkkiverkkoon liittymiseksi.

– Ilmasta maahan -kyvyllä tuotetaan puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kannalta merkittäviä uusia suorituskykyjä, joilla voidaan tukea muiden puolustushaarojen taistelua. Hornet on lavettina siihen erinomainen työkalu, Koli toteaa.

 

Toisessa vaiheessa parannettiin ilmasta maahan -sodankäyntikykyä, jonka yhteydessä integroitiin JDAM-, JSOW- ja JASSM-asejärjestelmät koneeseen.

 

Kankaisto toteaa, että päivitysten myötä Hornetista saadaan irti sen koko potentiaali.

– JASSM-ohjuksen merkitys puolustusvoimien vaikuttamisessa on erittäin keskeinen. Se on kynnysasejärjestelmä, jolla voidaan luoda erittäin pitkän kantaman ajallinen ja paikallinen suorituskyky, Koli sanoo.

Koulutusohjelmiin on haettu mallia myös muilta toimijoilta ja kansainvälisistä sotaharjoituksista. Integrointivaihe huipentui maaliskuussa järjestettyyn koeammuntaan Yhdysvalloissa.

 


 

 

Uusia torpedoja aletaan toimittaa Ruotsin ja Suomen laivastoille vuonna 2023. Ensimmäinen päivitetyistä Hamina-luokan ohjusveneistä saa kuitenkin torpedojen laukaisualustan jo ensi vuonna. Suomi on sopinut Ruotsin kanssa saavansa laivaston käyttöön tyypin 45 torpedoja vuosille 2019-2023.

 

Torpedojen toimitukset alkavat 2023. Copyright Saab AB

Tässä on laivaston uusi ase: Saabin torpedo

tuo merkittävän kyvyn

 

 

Uudet aseet parantavat laivaston kykyä torjua sukellusveneitä.

 

Torpedot tekevät paluun Suomen laivaston aseistukseen vuosikausien jälkeen. Puolustusvoimille päätettiin alkuvuodesta hankkia ruotsalaisen Saabin valmistamia uusia Torped 47 -kevyttorpedoja. Hamina-luokan ohjusveneiden ja tulevien Pohjanmaa-luokan korvettien aseistukseen lisättävät torpedot kasvattavat merkittävästi laivaston kykyä torjua sukellusveneitä.

 

Corporal Frisk -nimellä kirjoittava laivasto- ja turvallisuuspolitiikkabloggari ruotii hankintaa tästä löytyvässä kirjoituksessaan.

Hänen mukaansa hankinta ei yllätä. Saabin uudet torpedot on suunniteltu nimenomaan Itämeren vaikeisiin olosuhteisiin.

Uudet torpedot ovat Saabin vuonna 1995 esittelemän Torped 45 -asejärjestelmän seuraajia. Torped 45:n tavoin myös uusi järjestelmä voi toimia monilta alustoilta, niin sukellusveneistä ja pinta-aluksista kuin lentokoneistakin. Siinä missä aiempi torpedo on potkurikäyttöinen, on uudet varustettu vesisuihkujärjestelmällä. Se tekee tyypistä 47 edeltäjäänsä hiljaisemman. Myös maalinhaku- ja navigointijärjestelmät on uudistettu.

 

– Avomerioperaatioissa torpedon tarvitsee vain kulkea syvällä ja riittävän nopeasti saavuttaakseen maalinsa, Saabin Underwater Systems ‑liiketoimintayksikön Weapons and Sensors -tuotteista vastaava myyntijohtaja Thomas Ljungqvist toteaa Saabin kotisivuilla julkaistussa artikkelissa.

Hänen mukaansa Itämeren kaltaisissa matalissa vesissä tarvitaan erilaisia nopeuksia.

– Tarvitaan torpedo, joka pystyy kulkemaan hitaasti, kunnes se lukkiutuu maaliinsa, ja sitten kiihdyttämään täyteen vauhtiin hyökätessään. Tarvitaan siis entistä hienostuneempia järjestelmiä.

 

Corporal Friskin mukaan tällaisen aseen tarve Suomenlahdella on kasvanut sitä mukaa kun Venäjän Itämeren laivaston käyttöön on tullut entistä kehittyneempiä pienoissukellusveneitä ja uusien Kilo- ja Lada-luokan alusten kaltaisia moderneja diesel-sukellusveneitä.

 

Uusissa torpedoissa on laivastoasiantuntijan mukaan useita mielenkiintoisia ominaisuuksia. Lankaohjaus ja mahdollisuus ajaa tarvittaessa erittäin hitaasti tekevät torpedosta hyvän ja hiljaisen sensorin mahdollisten maalien etsintään. Torpedo voi toimia sekä aktiivisella että passiivisella kaikuluotauksella. Aktiivisen kaikuluotaksen taajuus on Corporal Friskin mukaan jonkin verran korkeampi kuin kevyissä torpedoissa tavallisesti. Se lyhentää havainnointietäisyyttä, mutta selventää luotauksen kuvaa. Torpedo 47 myös asettuu normaaliin nopeuteensa nopeasti laukaisun jälkeen. Näin vältetään osumat pohjaan ja kyetään toimimaan lyhyillä ampumaetäisyyksillä.

 

Eräs huomionarvoinen ominaisuus on torpedon soveltuminen käyttöön myös pinta-aluksia vastaan. Vaikka kevyen torpedon taistelukärki onkin todennäköisesti liian pieni suurien pinta-alusten upottamiseen, on se silti tuhovoimainen ase tällaisiakin kohteita vastaan. Torpedo 47 osaa hakeutua pintakohteen kölin alle ja räjähtää sen alapuolella. Tämä riittää aiheuttamaan suuria vaurioita verrattain pienelläkin räjähteellä.

 


 

Edellisessä hävittäjäkaupassa eli Hornet-hankinnassa suoran teollisen yhteistyön osuus oli noin 15 prosenttia järjestelmän hankintahinnasta, Valtion tarkastusvirasto VTV on arvioinut. – Siihen nähden tämä 30 prosenttia on merkittävä luku, sanoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko tiedotustilaisuudessa perjantaina.


  

Suomi löi rajan hävittäjähankintaan:

Vähintään 30%:n yhteistyövelvoite

”merkittävä” muutos Horneteista

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.4.2018 15:39
Päivitetty: 
27.4.2018 16:09

  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusministeri Jussi Niinistö päivän tiedotustilaisuudessa kuvassa vasemmalla.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö on päättänyt, että HX-hankinnalle asetetaan teollisen yhteistyön velvoite, jonka minimiosuus on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Osuudella voidaan varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisesta ja turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus syventää Suomen puolustuksen teknologista ja teollista perustaa.

 

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti perjantaina HX-hankkeen eli Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille, jotka välittävät sen tietopyyntöön vastanneille yrityksille.

HX-hankkeessa on tarkoitus korvata ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky, joka poistuu käytöstä vuodesta 2025 alkaen.

 


 

– Sekä nykyinen turvallisuuspoliittinen johto että oppositiovoimat ovat pyrkineet vakuuttelemaan suomalaisia Ruotsin linjan pysyvyydestä. Niin ulkoministeri Margot Wallstörm, puolustusministeri PeterHultqvist kuin pääministeri Stefan Löfven ovat painottaneet, että Ruotsi ei tee mitään yllättävää, vaan pysyy sotilasliittojen ulkopuolella, Matti Pesu kirjoittaa.

 

Suomalaisjoukot evakuoivat miinaan astuneen sotilaan Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoituksessa Gotlannissa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

”Suomi pelkää Ruotsin liittyvän yllättäen

Natoon”

 

 

Tutkija Matti Pesun mukaan Ruotsiin ei luoteta lokakuun 1990 tapahtumien vuoksi.

 

Luottamuksen puutetta voi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesun mukaan löytyä myös kypsistä ja hyvin läheisistäkin valtiosuhteista.

 

Pesu ja Tampereen yliopiston tutkija Tapio Juntunen arvioivat Suomessa Ruotsia kohtaan tunnettua epäluottamusta vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Mistrust within trust: Finnish–Swedish defence cooperation and the ghosts of the 1990 EC application incident” .

– Epäluottamus näkyy suomalaisessa julkisessa keskustelussa pelkona siitä, että Ruotsi päättäisi yllättäen hylätä nykyisen turvallisuuspoliittisen linjansa ja liittyä Natoon, Matti Pesu avaa Ulkopolitistin kirjoituksessaan.

Syyn löytäminen ei tutkijoiden mukaan ole vaikeaa. Tämänhetkinen kansainvälinen tilanne ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu sekä muutokset julkisessa mielipiteessä ovat Matti Pesun mukaan herättäneet suomalaisissa muistoja lokakuusta 1990. Ruotsi ilmoitti tuolloin Suomen näkökulmasta yllättäen aikomuksestaan hakea EY:n jäseneksi.

– Vaikka suomalaiset diplomaatit ja ulkopolitiikan kommentaattorit olivat tuolloin panneet merkille erityisesti sosiaalidemokraattien muuttuneen suhtautumisen integraatioon, Ruotsin päätös yllätti Suomen valtiojohdon, erityisesti presidentti Mauno Koiviston.

Pesun mukaan presidentti Koivisto koki Ruotsin jopa pettäneen Suomen rikkomalla hiljaista käytäntöä, jossa Pohjoismaat informoivat toisiaan merkittävistä ulkopoliittisista päätöksistä. Ruotsin toiminta ei lopulta aiheuttanut sen suurempaa vahinkoa Suomelle. Se ei kuitenkaan unohtunut.

Matti pesu näkee suomalaisessa keskustelussa esimerkkejä epäluottamuksesta Nato-aikeiden suhteen. Hän nostaa esiin eturivin poliitikkojen puheita Ruotsin aikeiden tarkkailusta ja arveluista siitä, että Ruotsi voisi pikaisestikin hakea Natoon.

Ruotsissa suomalainen epäluottamus on tutkijan mukaan huomioitu korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö osoittaa hänen mukaansa kuitenkin, ettei maiden suhdetta leimaa totaalinen epäluottamus.

– Tähän mennessä maiden välinen luottamus on varsinkin Suomen osalta ollut kuitenkin enemmänkin strategista; osapuolet ovat tunnistaneet yhteiset intressit ja ovat edenneet sen pohjalta. Suomalaisten kommentit kuitenkin kertovat siitä, että syvempi luottamus on vielä saavuttamatta. Vanhat muistot eivät ole kadonneet.

 

Luottamus on päämäärä

Matti Pesu huomauttaa, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä ole asetettu kovinkaan kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan on edetty askel kerrallaan. Hän näkee verkkaisen etenemisen myös tapana rakentaa luottamusta.

– Luottamus ei ole siis vain yhteistyön ehto vaan myös sen lopputulos ja päämäärä.

Huomioiden Suomen ja Ruotsin suhteiden tiiviyden, kansainvälisen tilanteen luonteen ja sen, että maiden välisen historian kipukohdat on tiedostettu, on Pesun mukaan epätodennäköistä, että vuoden 1990 tapahtumat toistvat.

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Ruotsi voisi hakea Nato-jäsenyyttä. Jos näin tapahtuu, se tuskin olisi Suomelle yllätys.

***

Pesun ja Juntusen tutkimus on julkaistu Hiski HaukkalanCarina van de Weteringin ja Johanna Vuorelman toimittamassa teoksessa Trust in International Relations. Rationalist, Constructivist and Psychological Approaches (Routledge, 2018).

Viron ERR uutisoi yli 15 000 sotilaan voimin vapun jälkeen alkavasta Siil-sotaharjoituksesta. Se on Viron vuoden pääsotaharjoitus ja suurin Siili koskaan. Viroon tulee 15 maasta noin 2 000 sotilasta 2.5.-14.5.2018 väliseksi ajaksi. Osallistujamaat ovat Britannia, USA, Tanska, Saksa, Puola, Ranska, Latvia, Liettua, Belgia, Kanada, Suomi, Ruotsi, Georgia, Ukraina ja Irlanti. Suomen harjoitusjoukon vahvuus on noin 250 henkilöä. He ovat pääosin kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehiä.

 

Viron Siili-harjoituksen tunnuksena on "jokainen piikki merkitsee".

USA ja Suomi mukana Viron

sotaharjoituksessa

 

 

Kaksiviikkoinen Siil18 on Viron kaikkien aikojen suurin sotaharjoitus.

Kaksiosaisen harjoituksen alku kestää 6.5. asti, johon mennessä saavutetaan taisteluvalmius. Toisella jaksolla osastot harjoittelevat yhteistoimintaa.

– On hyvin tärkeää että saamme vihollisemme muuttamaan suunnitelmiaan lujalla pelotteella, Viron suojeluskuntien komentaja kenraalimajuri Meelis Kiili sanoo.

 


 

Harjoitukseen osallistuvat maat ovat mukana etäyhteyksillä omista maistaan, mutta johto-organisaatio toimii Virossa. Suomella ja Ruotsilla on harjoituksessa myös yhteinen osasto.


  

Puolustusvoimat osallistuu jättikokoiseen

kyberharjoitukseen

 

Harjoituksella varaudutaan esimerkiksi sähkönjakeluun ja matkapuhelinverkkoihin kohdistuviin iskuihin.

 

Puolustusvoimat
Tietokoneen näppäimet
Henrietta Hassinen / Yle

Puolustusvoimat osallistuu maailman suurimpaan kyberpuolustusharjoitukseen ensi viikolla. Harjoituksen järjestää Naton kyberosaamiskeskus, tiedottaa Puolustusvoimat.

Harjoituksen tavoitteena on parantaa armeijan osaamista kyberhyökkäyksen havaitsemisessa ja estämisessä. Tällaiset iskut voisivat kohdistua esimerkiksi sähkönjakeluun ja matkapuhelinverkkoihin. Harjoituksen aikana on määrä arvioida kyberturvallisuuden poikkeamia ja niiden vaikutusta sekä toteuttaa vastatoimet.

 


 

Artikkelissa todetaan, että JASSM-ohjukset ovat huomattava ominaisuus myös Yhdysvaltojen laivaston Super Hornet -hävittäjille. Aseen pitkä kantama mahdollistaa Kiinan kaltaisten maiden kovan tason ilma- ja meripuolustusten läpäisemisen ilman riskejä sotalaivoille ja vanhemmille taistelukoneille.

 

JASSM-rynnäkköohjus Hornetin ulommassa siipiripustimessa Ruska 17 -harjoituksessa. Ilmavoimat

Suomen uutta ohjusta suitsutetaan USA:ssa:

Uusi elämä Horneteille

 

JASSM-ER-ohjusten sanotaan tarjoavan merkittäviä kykyjä 4. sukupolven hävittäjille.

Amerikkalainen National Interest suituttaa artikkelissaan AGM-158B-ohjusten ominaisuuksia.  Yhdysvallat käytti uudenkarheita risteilyohjuksia ensimmäistä kertaa taistelussa Syyriassa viime viikolla. Ilmaskuissa käytettiin tuttavallisemmin JASSM-nimellä (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) tunnetun ohjuksen pitkän kantaman ER-versiota. Sen kantama on jopa yli 900 kilometrin luokkaa. Verkkouutiset kertoi asiasta ensin tässä.

 

JASSM-ohjuksia on myyty vain harvoille ulkomaisille ostajille. Yksi niistä on Suomi. Suomessa on käytössä ohjuksen lyhyemmän kantaman ”perusmalli”. Ilmavoimien Hornetien aseistukseen kuuluvat JASSM-ohjukset kantavat kuitenkin nekin noin 300-400 kilometrin päähän.

Amerikkalaisjutussa huomautetaan, että ohjukset laukaistiin Syyriaan B-1B-pommikoneista.

– Vaikka B-1B olikin kyvykäs pommikone, kun se astui palvelukseen 1980-luvulla, ei se ole selviytymiskykyinen moderneja ilmapuolustuksia vastaan ja joutuu turvautumaan kaukolaukaistaviin (engl. standoff) aseisiin, kun vastassa on tavanomainen vastustaja, National Interest kirjoittaa.

 

Syyrian kohdalla kyse oli maahan siirrettyjen kehittyneiden venäläisten ilmapuolustusjärjestelmien muodostamasta uhkasta. Venäjän aseet pysyivät lopulta hiljaa. Riski vältettiin kuitenkin kokonaan ampumalla pitkän kantaman JASSM-ER-ohjuksia venäläisaseiden ulottumattomista.

National Interest toteaakin JASSM:n kaltaisen häiveteknologialla varustetun pitkälle yltävän ohjuksen ”antavan uuden elämän” B1-B:n tai 4. sukupolven hävittäjien kaltaisille tavanomaisille koneille, jotka eivät hyödynnä häiveteknologiaa ja kykene tunkeutumaan raskaasti puolustettuun ilmatilaan. Tässä yhteydessä mainitaan esimerkkeinä F-16- ja F-15-hävittäjät. Myös Suomen ilmavoimien F-18 Hornetit kuuluvat saman ikäluokan 4. sukupolven koneisiin.

National Interestin mukaan myös uuden F-35-häivehävittäjän ja JASSM-ohjuksilla varustettujen Super Hornetien yhdistelmä voisi olla varsin tehokas tunkeuduttaessa raskaasti puolustettuun ilmatilaan. Tällaisessa tapauksessa F-35-koneet voisivat ohjata vanhempien koneiden kaukaa ampumia ohjuksia maaleihin kohdealueiden läheltä.

 


 

Uusi-Seelanti valitsi äskettäin Sea Ceptorin suunnitteilla oleviin sota-aluksiinsa. Järjestelmä voitti tarjouskilpailussa amerikkalaisen ESSM:n, jolla on aiemmin ollut vankka asema markkinoilla. – Kilpailu asemarkkinoilla on erittäin kovaa, mutta Sea Ceptoria kohtaan on ollut paljon kiinnostusta, MBDA:n Pohjois-Euroopan osaston varajohtaja Paul Stanley toteaa. MBDA kehitti CAMM-järjestelmään sopivan Sea Ceptor -ohjuksen alun perin Britannian armeijalle.

 

Laivue 2020 -havainnekuva. Kuva: Puolustusministeriö

Defense News: Tätä ohjusjärjestelmää

kaupataan Suomen laivastolle

 

 

Eurooppalaisen MBDA-yhtiön ohjukset ovat käytössä muun muassa Britannian laivastolla.

Eurooppalainen aseteollisuusyhtiö MBDA tarjoaa Suomelle Sea Ceptor -ilmatorjuntaohjusta Laivue 2020 -hankintoihin liittyen.

 

Merivoimat harkitsee parhaillaan neljään uudeen monitoimikorvettiin valittavia asejärjestelmiä.

Uusille ohjuksille on asetettu kaksi erityisvaatimusta: asejärjestelmä ei saa olla vasta suunnitteluvaiheessa ja lavettien on mahduttava uusiin monitoimikorvetteihin.

Defense Newsin mukaan yhtiö tarjoaa ohjuksia Suomelle epäsuorasti kolmen eri yrityksen kautta, jotka ovat osallistuneet laajemman taistelujärjestelmän tarjouskilpailuun.

Taistelujärjestelmiään ovat tarjonneet Atlas Elektronik, Lockheed Martin ja Saab.

Merivoimien mukaan taistelujärjestelmän toimittaja vastaa kaikkien siihen liittyvien osien sovittamisesta aluksiin, joiden runko rakennetaan Rauman telakalla.

Valmistajat tarjoavat todennäköisesti Suomelle useampaa eri ilmatorjuntaohjusmallia.

Tarjolla on ainakin amerikkalainen Evolved Seasparrow (ESSM) -ohjus ja israelilainen Barak-ohjus. MBDA tarjoaa Suomelle paineilmaan perustuvaa ”kevyttä” laukaisujärjestelmää ja perinteistä MK41-alustaa.

 


 

Suomen tarjouspyyntö viidelle tietopyyntövaiheeseen osallistuneelle konevalmistajalle lähetetään huhti-toukokuussa. Suomelle on tarjottu myös neljää muuta hävittäjämallia: ruotsalaista Saab Gripeniä, amerikkalaista F/A-18 Super Hornetia, ranskalaista Dassault Rafalea sekä brittijohtoisena eurooppalaisyhteistyönä syntynyttä Eurofighter Typhoonia. - Näkökulma: Käytännössä voimme tehdä valinnan uusista ruotsalaista Saab Gripeneistä ja päivitetyistä amerikkalaisista F/A-18 Super Horneteista , uusilla GE:n moottoreilla. - Valitsisin molemmat, tosin eri tarkoituksiin ja eri hankinta, tuotanto luovutuskonseptilla. Puolustus- ja ulkopolitiikallakin on oma arvonsa. Hankinnalla on kiire! Jos lähialuepolitiikka kiristyy tätä vauhtia; kohta ei ole mitä ostaa......niinkuin Suomelle kävi 1939. -Nopeat syövät hitaat. - KimsBlog


  

 

Suomen hävittäjäehdokas pahoissa

vaikeuksissa – Pentagon keskeytti uusien

vastaanottamisen

 
 
Luotu: 
12.4.2018 17:58
Päivitetty: 
12.4.2018 18:11

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Pentagon on keskeyttänyt uusien F-35-hävittäjien toimitusten vastaanottamisen, koska riidassa hävittäjien vikojen korjauksista ei ole päästy sopuun hävittäjiä valmistavan Lockheed Martinin kanssa.
 
|

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon on keskeyttänyt uusien F-35-hävittäjien toimitusten vastaanottamisen, koska riidassa hävittäjien vikojen korjauksista ei ole päästy sopuun hävittäjiä valmistavan Lockheed Martinin kanssa. 

Lockheed Martin vahvistaa Reutersille, että kyse sopimusasioihin liittyvästä riidasta, mutta ei kerro lisätietoja.

 

Reutersin lähteiden mukaan myös kaksi muuta maata on keskeyttänyt hävittäjätoimitusten vastaanottamisen. 

 

Viime vuonna Pentagon keskeytti toimitusten vastaanottamisen 30 päivän ajaksi hävittäjissä havaittujen teknisten vikojen vuoksi. Nyt Pentagon ja Lockheed Martin riitelevät Reutersin Pentagon-lähteiden mukaan siitä, kuka maksaa vikojen korjaukset.

F-35 on Yhdysvaltain kallein asejärjestelmä, jota on kehitetty jo kuusitoista vuotta. Syyskuussa kone on tarkoitus saada varsinaisiin taistelukokeisiin, jotka kestävät vuoden. 

 

Pentagonissa on vaadittu myös hävittäjien kustannusten alentamista, sillä USAn armeijalle ja laivastolle kaavaillut 2 456 konetta maksavat yli neljäsataa miljardia dollaria ja päälle tulevat kolminkertaiset käyttökustannukset vuoteen 2070 mennessä. Koneita on nyt toimitettu Yhdysvalloille reilut kaksi ja puoli sataa.

 

F-35 on yksi ehdokas myös Suomen uudeksi hävittäjämalliksi, kun vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit korvataan uusilla monitoimihävittäjillä. F-35:tä on jo tilattu moniin Euroopan maihin, mutta se on kerännyt runsaasti kritiikkiä kalliin hintansa vuoksi. Hävittäjästä on löytynyt myös poikkeuksellisen paljon lastentauteja, muun muassa sen tietokoneohjelmistoja on jouduttu korjaamaan 31 kertaa.

 


 

 

Artikkelin mukaan järjestelyt Suomen kanssa ovat osa Ruotsin rakentamia puolustussuhteiden verkostoja. Vaikka Ruotsi ei olekaan hakeutunut varsinaisiin liittoihin, on se silti pyrkinyt lähentymään Naton, Yhdysvaltojen ja Suomen kanssa siinä toivossa, että Venäjän olisi konfliktitilanteessa otettava huomioon läheisiin suhteisiin liittyvät eskalaatioriskit.

 

Ruotsin Gripen-hävittäjä harjoituksessa Heinolan Lusin varalaskupaikalla. Taustalla Suomen Hornet-hävittäjä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Amerikkalaisarvio: Suomen puolustus on

pelottava haaste

 

Itämeren kiristyvä turvallisuustilanne lähentää tutkijan mukaan Suomea ja Ruotsia.

Amerikkalainen Foreign Policy Research Institute (FPRI) kuvailee Suomen nykypäivän turvallisuustilannetta pelottavaksi haasteeksi.

 

– (Suomen) Venäjän raja on 1 340 kilometriä pitkä ja sillä on vähän luonnollisia puolustusesteitä. Suomen on myös huolittava pääkaupungistaan Helsingistä, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaseutua sekä strategisista Ahvenanmaan saarista Suomen mantereen lounaispuolen edustalla. Vielä huolestuttavampaa on, että Venäjän armeija harjoitteli noiden saarien valtaamista sotaharjoituksissa vuonna 2015, FPRI:n vanhempi tutkija Felix K. Chang listaa tästä löytyvässä artikkelissaan.

Changin mukaan Suomen asevoimat ovat pienet sen alueen puolustamiseen. Amerikkalaisarviossa löydetään myös kenties hieman erikoinen lisähaaste Suomen puolustukseen.

– Suomen lukumäärällistä heikkoutta pahentaa entisestään sen kansan muuttuva luonne. Suomalaiset, jotka taistelivat Neuvostoliittoa vastaan tiesivät kuinka elää Suomen karulla maaseudulla ja käyttää sitä hyödykseen. Suomen väestön tasainen urbanisaatio tarkoittaa kuitenkin, että yhä harvemmalla nykysuomalaisella on näitä taitoja, hän toteaa.

Amerikkalaistutkijan mukaan se, mikä ei ole muuttunut, on Venäjän kiinnostus Suomea kohtaan. Chang kirjoittaa Venäjän pitävän Suomen asemaa sellaisena, että valtio voi joko uhata tai turvata Pietaria Itämerellä.

 

Puolustusverkostoja

Suomessa on artikkelin mukaan aina tiedostettu Venäjän uhka eikä puolustusote ole herpaantunut. Investoinnit puoluskykyihin ja valmiuteen ovat jatkuneet tasaisina myös kylmän sodan jälkeen. Puolustushankintojen lisäksi Felix K. Chang nostaa esiin myös yleisen asevelvollisuuden tärkeyden ymmärtämisen ja reservien liikekannallepanon nopeuden kehittämisen.

Puolustussyvyyttä Suomi on amerikkalaisarvion mukaan hakenut yhteistyöstä Ruotsin kanssa. Artikkelissa viitataan erityisesti Suomen ja Ruotsin ”strategisen syvyyden” ajatukseen. Asiasta viime vuonna uutisoineen puolustusalan Jane’s Defence Weekly -julkaisun mukaan puolustusmallissa suomalaisjoukot voisivat tarvittaessa vaikka vetäytyä ruotsalaisiin tukikohtiin.

 

Amerikkalaistutkija ihmettelee, että Ruotsissa suhtaudutaan myönteisesti strategiseen syvyyteen. Vaikka se ei varsinaista puolustusliittoa maiden välille muodostakaan, johtaisi sen hyödyntäminen tosipaikassa Changin mukaan vakaviin seurauksiin Ruotsille.

– Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ja Suomen joukkojen olisi vetäydyttävä sotilastukikohtiin Ruotsissa, on helppo kuvitella, että Venäjä pyrkisi tuhoamaan nämä joukot. On myös yhtä helppo kuvitella, kuinka Venäjän hyökkäykset Ruotsin maaperällä vetäisivät Ruotsin mukaan konfliktiin.

Amerikkalaistutkija kysyy kuitenkin, mitä tapahtuu, jos eskalaation uhka ei riitäkään pelottamaan holtitonta Venäjää.

– Se panisi Ruotsin vaikean valinnan eteen. Sen olisi joko syöksyttävä päätä pahkaa konfliktiin Venäjää vastaan tai hylättävä Suomi.

 

Suomi sotaan Gotlannin takia?

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) suitsutti Suomen ja Ruotsin syvenevää puolustusyhteistyötä Verkkouutisille viime syksynä. Hänen mukaansa yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Näin todetaan Suomen puolustusselonteossakin.

– Taivas on rajana. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Se on aika paljon sanottu, Niinistö totesi.

Kun keskustelu kääntyi varsinaiseen puolustusliittoon, myönsi puolustusministeri kuitenkin, että Suomi saa apua Ruotsilta kriisitilanteessa, jos siitä on hyötyä Ruotsille itselleen. Sama pätee myös toiseen suuntaan.

 

Ruotsin armeijan kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Karlis Neretnieks arvioi viime vuonna, että  Nato-jäsenyys olisi yhteispuolustusta parempi vaihtoehto molemmille maille.

– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia ”lainaamaan” Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada ”lainata” osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi, Neretnieks kysyi Sotatieteen akatemian julkaisemassa kirjoituksessa.

 


 

– Olemme yksi niistä harvoista maista, jotka hankkivat aseita avoimen kilpailutuksen kautta. Joten haluamme olla varmoja, että saamme parhaan järjestelmän parhaaseen hintaan, puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela sanoi Defense Newsin haastattelussa helmikuun lopulla.

 

Laivue 2020 -havainnekuva. Kuva: Puolustusministeriö

Defense News: Tämä huippuaseistus voi tulla

Suomen sotalaivoihin

 

Uusien laivahankintojen yhteydessä päätetään myös niiden aseista. 

Yhdysvaltalainen Defense News -sivusto kertoo Suomen puolustusvoimien olevan lähellä päätöksiä laivaston asehankinnoista.

 

Julkaisun mukaan kaksi amerikkalaista asejärjestelmää on päässyt ”finalistien” joukkoon. Suomen on tarkoitus korvata kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä Laivue 2020 -luokan korveteilla.

Päätös alusten aseistuksesta tehdään ehkä jo kesään mennessä. Yhdysvaltain puolustushallinto ja senaatti ovat jo antaneet alustavan hyväksyntänsä mahdollisille Suomi-asekaupoille.

 

Ensimmäisen aluksen käyttökokeiden on tarkoitus alkaa vuonna 2022. Aikataulu tähtää siihen, että kaikki uudet korvetit ovat merivoimien käytössä vuoteen 2027 mennessä.

Ensimmäiseen, 92 miljoonan euron arvoiseen ostoerään sisältyy 68 kappaletta Evolved Seasparrow -ohjuksia sekä näihin liittyviä varaosia ja tekniikkaa. Aseet on tarkoitettu vain uusien korvettien käyttöön.

Toisen erän asejärjestelmät tulevat käyttöön näiden lisäksi myös Hamina-luokan ohjusveneille ja rannikkotykistölle. 507 miljoonan euron pakettiin sisältyy 124 kappaletta RGM-84 Harpoon -ohjuksia ja kahdeksan harjoituskäyttöön tarkoitettua ohjusta.

 

Asejärjestelmät ja niihin liittyvät osat valmistettaisiin Arizonassa, Etelä-Dakotassa ja Missourissa. Myös alusten tutkat ja muu elektroniikka hankitaan mahdollisesti amerikkalaisyrityksiltä.

– Alukset rakennetaan suomalaisilla telakoilla, mutta käytännössä kaikki niiden sisältä löytyvä hankitaan ulkomailta. Niissä tulee siis olemaan paljon amerikkalaista teknologiaa, Kuusela totesi.


 
Näytä kuva Twitterissä
Defense News

Ensimmäiset havainnot lennokeista Krimin niemimaan lähellä saatiin vuonna 2015, mutta lennoista on sittemmin tullut säännöllisiä ja ne ovat huomattavasti lisääntyneet viime aikoina. The Aviationistin mukaan lähes 15 metrisiä RQ-4 Global Hawk UAS -lennokkeja on helppo seurata verkon tietopalveluista, jotka kasaavan informaatiota maailman lentoliikenteestä.

 

RQ-4 Global Hawk -lennokki. (U.S. Air Force photo/Bobbi Zapka)

USA on lisännyt tiedustelulentojaan Krimin

lähellä

 

Yhdysvaltojen lentokoneet ja lennokit ovat tehneet aiempaa useampia tiedustelulentoja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan lähistöllä.

Lisääntynyt lentotahti käy ilmi lentoliikennettä seuraavista tietopalveluista, kertoo The Aviationist. USA on käyttänyt tiedustelulentoihin ahkerasti muun muassa RQ-4 Global Hawk UAS -lennokkeja.

 


 

CivMilAir ✈@CivMilAir
 
 

👀 Eyes on Crimea


 

Gripen E on varustettu maailman uudenaikaisimmalla aseistuksella, kuten EU valmisteisilla Meteor-ohjuksilla, ja kykenee tehokkaaseen toimintaan kaikissa ilma-, meri- ja maataistelutehtävissä sekä tiedustelutehtävissä. Se on optimoitu lyhyeen kääntöaikaan ja kykenee toimimaan tehokkaasti vaativissa, Suomellekin ominaisissa maantietukikohtaolosuhteissa, tarjoten erinomaista käytettävyyttä pienellä logistisella jalanjäljellä.


 

 

SAAB ESITTELEE TÄYSIKOKOISEN GRIPEN E -

MALLINSA SUOMALAISELLE YLEISÖLLE

 

 

Saab tuo täysikokoisen Gripen E -hävittäjän mallin Suomeen ensi kesänä. Hävittäjään pääsee tutustumaan Suomen ilmavoimien 100-vuotisjuhlalentonäytöksessä Tikkakoskella 16.–17. kesäkuuta. Saab on tuonut kalustoaan aiemminkin yleisön nähtäville. Viime vuoden kesän lentonäytöksissä esiintyi kolme Gripen C -hävittäjää ja Saab 35 Draken -hävittäjä, osana Suomi 100 -juhlavuotta.

 

Suomen ilmavoimien 100-vuotisjuhlien kynnyksellä Saabilla on ilo ilmoittaa, että se tuo täysikokoisen Gripen E -hävittäjän mallin yleisön tutustuttavaksi. Tikkakosken lentonäytöksessä 16.–17. kesäkuuta yleisölle avautuu erinomainen mahdollisuus konkreettisesti tutustua Gripen E -monitoimihävittäjän ohjaamoon ja koneen täysiin mittoihin. Gripen E on markkinoiden uusin hävittäjä, joka on rakennettu Gripenin jo entuudestaan vankan ja testatun järjestelmän perustalle.

”Meille on ilo ja kunnia tuoda täysikokoinen Gripen E -hävittäjän malli yleisön eteen osana Suomen ilmavoimien 100-vuotisjuhlavuotta. Saabilla ja Suomen ilmavoimilla on pitkä ja osin yhteinen ilmailuhistoria. Tätä vankkaa sidettä haluamme vaalia myös jatkossa”, sanoo Anders Gardberg, Saabin maajohtaja Suomessa.

 

Saab Gripen E: The Smart Fighter – Älykäs hävittäjä

Gripen E on seuraavan sukupolven monitoimihävittäjä, joka yhdistää operatiivisen suorituskyvyn, huipputeknologian, kustannustehokkuuden ja paikallisen teollisuusyhteistyön yhdeksi kokonaisuudeksi. Seuraavan sukupolven monitoimihävittäjä tunnetaankin nimellä The Smart Fighter - älykäs hävittäjä. Gripenin suunnittelussa ja valmistuksessa on alusta pitäen otettu huomioon käyttö- ja päivityskustannukset sekä pohjolan vaativat olosuhteet.

 

Tällä hetkellä käynnissä oleva koelento-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Koneiden tuotanto on käynnissä ja niiden toimitukset Brasilian ja Ruotsin ilmavoimille alkavat vuonna 2019.

Lisätietoja:

Saab Press Centre, 
+46 (0)734 180 018
presscentre@saabgroup.com


 

- Olemme hyvin vaativia kehitystyön suhteen. Haluan, että lennokki voi käyttää samoja aseita kuin F-35-hävittäjä, ehkä jopa samoja sensoreita, kenraaliluutnantti Jon Davis toteaa. MUX:n on tarkoitus kantaa yli 4000 kilogramman verran sisäisiä ja ulkoisia asejärjestelmiä. Aseistukseen sisältyisi muun muassa AGM-114 Hellfire -ohjuksia, AIM-9X-ilmatorjuntaohjuksia ja elektronisen sodankäynnin laitteistoa.

 

Bell-yhtiö osallistuu hankintaprosessiin V-247-lennokillaan. Kuva: Bell / Twitter
 
 
 

Tämä uusi megalennokki iskee tuhannen

kilometrin päähän

 

 

USA:n merijalkaväki hankkii uuden sukupolven dronea, joka tukee ilmaiskuilla maajoukkoja ja suojaa helikoptereita.

Yhdysvaltain merijalkaväelle kehitettävästä uudesta miehittämättömästä ilma-aluksesta on julkaistu uusia tietoja, kertoo Military.com.

 

MUX-projektille asetettujen vaatimusten mukaan lennokin on kyettävä nousemaan lentoon tukialuksilta ja muilta laivoilta. Sen kantomatka täydessä aselastissa olisi jopa yli tuhat kilometriä.

Lennokin on myös tarkoitus saattaa muun muassa MV-22 Osprey -kuljetushelikoptereita sotatoimialueella. Merijalkaväki haluaa, että vahvasti aseistettu lennokki voi tukea maajoukkoja ilmaiskuilla ja tiedustelutiedoilla.

Hankintaohjelmasta keskusteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti vuonna 2016, jolloin ilmailualan yhtiöitä tiedusteltiin halukkuutta osallistua tarjouskilpailuun.

 

Prosessissa ovat toistaiseksi mukana Boeing, Northrop Grumman, Bell Helicopter ja Karem Aircraft. Yhtiöt kehittävät parhaillaan kilpailevia versioita vaatimukset täyttävistä lennokeista.

 

Merijalkaväen vaatimuslistaan sisältyy, että MUX voi lentää sotatoimialueen yllä ja toimia maajoukkojen viestiyhteyksien linkkinä.

Uuden sukupolven lennokkien on tarkoitus olla täydessä operationaalisessa käytössä vuoteen 2034 mennessä. Ensimmäisten MUX-lennokkien on arveltu tulevan testikäyttöön jo ensi vuosikymmenen puolivälin paikkeilla.

Merijalkaväen vaatimuslistaa on arvosteltu liian kunnianhimoiseksi ja epärealistiseksi. Davis tyrmää kritiikin toteamalla, että kyse on vain vaativasta insinöörityöstä.

Hän viittaa V-22 Osprey -helikopterin ja F-35B-hävittäjän pitkiin ja ajoittain hankaliin kehitysprosesseihin.

– Mahdotontako? Ei todellakaan. Lennokkien rakentaminen ei ole vain unelmien maalailua, Davis sanoo.

 
 

Tern has the potential to dramatically change the way the U.S. military conducts ship-based ISR, strike & targeting. http://ow.ly/v6Vg306B6cX 

 

At for first time @BellHelicopter showcases new folding concept aimed at @USMC requirement http://www.monch.com 

Hornetia ympäröivät muutkin konetyypille myönteiset uutiset. General Electric kehittää Super Hornetiin uuttaa moottoria, joka tuo lisää työntövoimaa jopa 20 prosenttia. Samalla moottori vähentää polttoaineen kulutusta. Myös melu pienenee. Uusi moottori istuu suoraan koneen moottorikiinnityksiin. - Lentokoneiden valmistajajätti Boeing modernisoi Yhdysvaltain laivaston käytössä olevia F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjiä. Niiden elinkaarta jatketaan nykyisestä 6000 lentotunnista jopa yli 9000 lentotuntiin. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Lentoposti.fi. - Näkökulma: Harvoin ulkopuolinen tarkkailija saa näin upeita uutisia Hornet "tuoteperheestä". Ruotsin Gripen E:tä unohtamatta! - Kaksin aina strategisesti tehokkaampi - Suomi / Ruotsi.- KimsBlog


 

 

Suomen hävittäjäkisaan osallistuva Super

Hornet sai lisäpotkua: Yhdysvaltain laivasto

modernisoi omia koneitaan

 

   
 

Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla.
Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla. KUVA: DAN HIMBRECHTS
 
 
 

Suomen hävittäjäkilpailussa eli HX-hankkeessa mukana oleva Super Hornet on saamassa uutta elinikää. Tämä vaikuttaa väistämättä myös harkintaan Suomen seuraavasta hävittäjästä.

 

Boeingin muutostyö sisältää muun muassa siiven yläpuoliset lisäsäiliöt. Säiliöt eivät lisää muotonsa vuoksi ilmanvastusta. Koneilla voi lentää pidempään ja kauemmaksi. Uudet säiliöt mahdollistavat myös lisäaseistuksen ripustamisen rungon alle entisten lisätankkien paikalle.

 

Muutostöissä uusitaan myös koneen ohjaamoa niin, että lentäjän työpöytää hallitsee vain yksi suuri tietokonenäyttö. Ohjaamon modernisointi puolestaan lisää tilaa eturungossa. Sinne voi nyt pakata uutta ja sodankäynnissä yhä tärkeämpää sensoritekniikkaa ja -elektroniikkaa. Uusitut Super Hornetit saavat myös uuden, viidennen sukupolven tutkan, uuden lämpökameran, uuden tutkavaroitusjärjestelmän ja tukun järjestelmäpäivityksiä sekä uudistetun omasuojajärjestelmän. Muutokset eivät rasita koneen maapalveluja.

Boeingin ja Yhdysvaltojen laivaston ilmavoimien välinen sopimus on arvoltaan 73 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ensimmäisen neljän koneen muutostyöt on määrä aloittaa huhtikuussa 2018 Boeingin St. Lousin tehtaalla. Boeing odottaa lisäsopimuksia seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. US Navyn konelaivastossa on 568 Boeing F/A-18 Super Hornet -hävittäjää.

 

Elinkaari jatkuu 2040-luvulle

Super Hornet -uutisilla on merkitystä Suomelle ja maamme ilmavoimille. Onhan Boeing F/A-18 E/F Super Hornet yksi vaihtoehto myös Suomen ilmavoimien HX-hankkeessa. Super Hornetin on arveltu jäävän syrjään Suomen konehankinnasta jo siksi, että sen valmistus loppuu ja että sen elinkaari jää kesken Suomen tarpeita ajatellen.

 

Nyt näyttää päinvastaiselta. Hornetien seuraajaksi kaavailtu F-35-hävittäjän silmittömän kallis kehitystyö takkuaa edelleen.

Kone on niin kallis, että voimapolitiikan ystävä, presidentti Donald Trump on hanketta haukkunut. Niinpä Yhdysvaltain vuoden 2019 budjetissa on tehty varaus 24 uudelle Super Hornetille ja edelleen peräti 110 uudelle koneelle tilikauteen 2023 saakka yltävään budjettiin. Laivaston odotetaan tarvitsevan jopa 10 lisäkonetta vuosittain. Näin tyypin elinkaari jatkuu ainakin 2040-luvulle saakka.

 


 
 
Lisää elinvuosia. Yhdysvaltojen merivomien ilmavoimat tarvitsee uusia koneita ja Super Hornetin tuotantolinjat pysyvät käynnissä. Kuvassa kone laskeutuu tukialukselle. Uusia ominaisuuksia. Super Hornetin taisteluominaisuuksia päivitetään mittavalla ohjelmalla. KUVA: DAVE HUNT

 

Suomi valitsee hävittäjät viidestä vaihtoehdosta. Ne ovat amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35Lightning II, ranskalaisen Dassaultin Rafale, ruotsalaisen Saabin JAS 39 Gripen E/F NG, monikansallisen Eurofighterin Eurofighter Typhoon ja siis amerikkalaisen Boeingin F/A-18E/F Super Hornet.

Päätös uudesta konetyypistä tehdään 2021. Kaupan hinta on arviolta 7–10 miljardia euroa. Myöhemmille vuosille kertyvät elinkaarikustannukset. Uusi hävittäjä lentää Suomen taivaalla ehkä 2025.