– Vaikka Helsinki ei vieläkään ole liittynyt Natoon, on se liikkunut viime vuosina lähemmäs Natoa pelon yhä sotaisammaksi käyvästä Venäjästä levitessä. Amerikkalaisuutisessa muistutetaan myös ulkoministeriön vuonna 2013 paljastuneesta vakoilutapauksesta ja kerrotaan Suomen syyttäneen siitä Kremliä.

 

Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentaja Sami Jaakkola Trident Juncture -harjoituksessa Norjassa. LEHTIKUVA / NIILO SIMOJOKI.
 
 
 

Amerikkalaislehti häirinnästä: Suomi liikkuu

lähemmäs Natoa

 

Newsweekin mukaan Suomessa huolitaan ’sotaisammaksi käyvästä Venäjästä’.

Amerikkalainen Newsweek kertoo tässä Suomen ja Norjan pohjoisosissa Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana tapahtuneesta GPS-signaalien häirinnästä.

 

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä on todennut, että Venäjä oli mahdollisesti häirinnän takana. Moskova on kiistänyt kaikki väitteet häirinnästä.

Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi osallistuivat Norjaan painottuneeseen harjoitukseen.

– Harjoituksessa simuloitiin Venäjän invaasiota Norjaan ja se oli Naton suurimpia tällaisia harjoituksia vuosikymmeniin, jutussa kerrotaan.

Amerikkalaislehti kuvaa Venäjän raivostuneen harjoituksesta. Esimerkiksi Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu syytti sitä hyökkäyksen simuloinniksi.

 

Newsweek kertoo jutussaan Suomen ja Venäjän suhteesta ja Natosta.

– Suomella on 833 mailin mittainen raja Venäjän kanssa. Maiden historia on vaikea ja ne ovat sotineet useita verisiä sotia. Kylmän sodan aikaan Suomi oli Naton ja Varsovan liiton maiden välillä pyrkiessään välttämään uuden konfliktin syttymisen Neuvostoliiton kanssa.

*

– Vaikka Helsinki ei vieläkään ole liittynyt Natoon, on se liikkunut viime vuosina lähemmäs Natoa pelon yhä sotaisammaksi käyvästä Venäjästä levitessä.

Amerikkalaisuutisessa muistutetaan myös ulkoministeriön vuonna 2013 paljastuneesta vakoilutapauksesta ja kerrotaan Suomen syyttäneen siitä Kremliä.

*

– Samoin kuin muissakin Euroopan maissa, ovat Suomen viranomaiset myös huomanneet propagandan ja valeuutisten määrän lisääntyneen Krimin valtauksen ja Ukrainan väkivaltaisuuksien puhkeamisen jälkeen, Newsweek toteaa.

 


 

Vastaavaa ilmaliikenteeseen vaikuttanutta häirintää on koettu Norjassa ainakin vuosi sitten Venäjän Zapad-suurharjoituksen aikana ja tämän vuoden maaliskuussa. Norjan viranomaiset ovat syyttäneet maaliskuun tapauksesta Venäjän häirintälaitteita.

 

USA:n E-3 AWACS-kone Trident Juncture -harjoituksessa Norjan Örlandissa. LEHTIKUVA / AFP

  

 

Jukka Tarkka: Lapin GPS-häirintä on palvelus

Natolle

 

Valtiotieteilijän mukaan häirintää tapahtuu tosipaikassa vuorenvarmasti.

Jukka Tarkan mukaan on erittäin todennäköistä, että GPS-järjestelmien häirintään Naton Trident Juncture -harjoituksen aikana oli varauduttu.

– Kummallista on vain se, jos sen vaikutuksesta siviili-ilmailuun ei varoitettu etukäteen, valtiotieteilijä Tarkka arvioi blogissaan.

Lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö ANS Finland kertoi perjantaina saaneensa eri lähteistä tietoa, jonka mukaan GPS-paikannussignaalit olisivat olleet epäluotettavia paikoitellen Pohjois- tai Koillis-Suomessa. Tieto toimitettiin varmuuden vuoksi lentoyhtiöiden ja ilmailijoiden tietoon.

Norja antoi oman varoituksensa GPS-häirinnästä lokakuun lopulla. Samaan aikaan alkoi Norjaan painottuva Naton Trident Juncture 18 -harjoitus.

 

Jukka Tarkka toteaa, että todellisessa aseellisessa kriisissä tällaista häirintää tapahtuu vuorenvarmasti. Hänen mukaansa olisi suoranainen ihme, jos Trident Juncturen suunnittelijat eivät olisi ottaneet huomioon sitä, että ulkopuolinen taho voi häiritä lentämisen turvallisuusjärjestelmiä.

 

–  Jos sitä ei ole huomioitu harjoituksen suunnittelussa, häirinnän järjestänyt taho teki palveluksen Natolle. Puolustajan pitää pystyä toimimaan myös kohdatessaan odottamattomia asioita, Tarkka sanoo.

Vastaavaa ilmaliikenteeseen vaikuttanutta häirintää on koettu Norjassa ainakin vuosi sitten Venäjän Zapad-suurharjoituksen aikana ja tämän vuoden maaliskuussa. Norjan viranomaiset ovat syyttäneet maaliskuun tapauksesta Venäjän häirintälaitteita.

 


 

Salolaisen mukaan väittelyyn osallistuneet asiantuntijat ja europarlamentaarikot olivat täysin samaa mieltä ja pitivät linjaa oikeana eli tietoa on julkaistava, kunhan se ei vahingoita omia intressejä. Debatin järjesti EPP:n ajatuspaja Wilfried Martens Centre for European Studies.

 

Pertti Salolainen. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Pertti Salolainen: Verekseltään paljastuneet

vakoilutapaukset julki

 

Kokoomuksen kansanedustajan mielestä tiedustelutietoa on julkistettava mahdollisuuksien mukaan.

 

Euroopan kansanpuolue EPP:n Helsingin suurkonferenssin Kremlin trollit -väittelyssä keskusteltiin muun muassa siitä, millä tavalla pitäisi suhtautua tiedustelutiedon julkistamiseen.

 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen kertoo ottaneensa keskustelussa esiin tapaukset, joissa Venäjän hävittäjät ja muut sotilaskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa toistuvasti.

 

– Niin silloin otettiin käyttöön sellainen politiikka, että joka kerta kun loukkaus tapahtuu, se kerrotaan julkisuuteen heti. Siihen ne loppuivat melko tarkkaan, hän totesi.

– Otin tämän esille sen takia, että kun saadaan selvästi kiinni verekseltään vakoilu- ja muista sellaisista tapauksista, niin jos se on mahdollista, ne pitäisi aina julkistaa. Totesin kyllä, että se ei ole aina mahdollista, koska ei haluta kertoa vastapuolelle, että me tiedämme ja mitä me tiedämme ja miten olemme saaneet sen tietoomme, Salolainen jatkaa.

 

Salolaisen mielestä päämenettelytavan pitäisi Euroopassa olla se, että tiedustelutiedon kertomista julkisuuteen lisätään, jotta kansalaiset tulisivat paremmin tietoisiksi vakoiluun liittyvistä uhista ja vaaroista, joita on esimerkiksi yrityksissä, organisaatioissa ja viranomaisissa.

 

– Joka puolella tätä vakoilun uhkaa on olemassa, Salolainen totesi muistuttaen, että ulkoministeriötäkin vakoiltiin vuosia ennen kuin se paljastui.

*

Salolaisen mukaan väittelyyn osallistuneet asiantuntijat ja europarlamentaarikot olivat täysin samaa mieltä ja pitivät linjaa oikeana eli tietoa on julkaistava, kunhan se ei vahingoita omia intressejä.

Debatin järjesti EPP:n ajatuspaja Wilfried Martens Centre for European Studies.

*

 


 

– Komppania on koulutettu erittäin monipuolisesti ihan meidän perinteisen jääkärikomppanian suorituskyvyn mukaisesti, Satakunnan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella kertoo maavoimien julkaisemalla videolla. – Tähän ympäristöön liittyen voisi todeta, että he kykenevät siirtymään jalan metsäisessä ja hankalassa ympäristössä erittäin nopeasti. Panssaroiduilla ajoneuvoilla puolestaan päästään nopeisiin taktisiin siirtymisiin useiden kymmenien kilometrien päähän.

 

Suomesta harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2 400 henkilöä / Puolustusvoimat / Youtube

Näin suomalaiset jääkärit taistelevat Nato-

harjoituksessa

 

Maavoimien komppania harjoittelee parhaillaan osana ruotsalaisen prikaatin kokoonpanoa.

Suomen maavoimat on osallistunut Trident Juncture 18 -harjoitukseen Porin prikaatin jääkärikomppanialla, joka harjoittelee osana ruotsalaista prikaatia. Puolustusvoimien mukaan harjoitus vahvistaa Suomen kansallista puolustuskykyä ja tehostaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

 

Lokakuun lopulla käynnistyneeseen ”korkean näkyvyyden” harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 50 000 sotilasta, 250 ilma-alusta, 65 laivaa ja yli 10 000 ajoneuvoa kaikista 29 Nato-jäsenmaasta sekä puolustusliiton kumppanimaista Suomesta ja Ruotsista.

*

– Komppania on koulutettu erittäin monipuolisesti ihan meidän perinteisen jääkärikomppanian suorituskyvyn mukaisesti, Satakunnan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella kertoo maavoimien julkaisemalla videolla.

– Tähän ympäristöön liittyen voisi todeta, että he kykenevät siirtymään jalan metsäisessä ja hankalassa ympäristössä erittäin nopeasti. Panssaroiduilla ajoneuvoilla puolestaan päästään nopeisiin taktisiin siirtymisiin useiden kymmenien kilometrien päähän.

*

Huhtamella huomauttaa, että ammattiarmeijoiden sotilaat voivat hallita tietyn yksittäisen asian erittäin hyvin. Suomalaisten vahvuus on sen sijaan monipuolisessa ja korkeatasoisessa osaamisessa.

 

Tulenjohtaja, kokelas Ilari Norrbacka kertoo yllättyneensä tiettyjen toimintatapojen eroavaisuuksista.

– Olemme saaneet ruotsalaisia tuliyksiköitä käyttöömme. Epäsuoran tulen tilaaminen toimii ihan eri tavalla suomalaisiin tulikomentoihin verrattuna. Meidän on pitänyt opetella tämä ruotsalaisten tapa tehdä asioita, Norrbacka toteaa.

– Luottaisin siihen, että tositilanteessa voi luottaa omaan koulutustasoon ja varustukseen. Aiemmin meillä ei ollut vertailukohdetta kansainväliseen tasoon. Nyt on voinut huomata, että meillä on Suomessa asiat todellakin paljon paremmin.

 


 
 

Hänen mukaansa nykyisin ”uhkaajat yrittävät saada ihmiset ajattelemaan tai toimimaan vaikuttamista yrittävän toivomalla tavalla ilman vallankäyttöä”. – He ovat kuin eivät olisikaan. Nämä kyberillä hybridisti trollaajat ovat kuin parooni Münchhausen, jonka kerrotaan omin voimin nostaneen itsensä ja ratsunsa suosta. Hänen aikanaan kukaan ei uskonut, mutta nyt hämäyksellä ja valehtelulla trollaajat tuntuvat menestyvän joskus aika hyvin, valtiotieteilijä Jukka Tarkka toteaa.


Jukka Tarkan mukaan sotilaallisesti liittoutumattomat voivat nyt olla samassa liemessä kuin Nato-maat, mutta ilman selkänojaa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Jukka Tarkka: Liittoutumattomat ovat nyt

liemessä

 

Ennen sotilaallista liittoutumattomuutta kuviteltiin turvatakeeksi, ’mutta nyt se osoittautuu sudenkuopaksi’.

 

Valtiotieteilijä Jukka Tarkka on kirjoittanut Etelä-Suomen Sanomiin kolumnin Uuden vaaran ennusmerkit. 

Siinä hän käsittelee Jaakko Iloniemen ja Jarno Limnellin Uhkakuvat-teosta haluten täsmennystä: mitä se oikein tarkoittaa, kun uusia vaarallisia asioita tuntuu olevan kaikkialla.

 

– Vanhan hyvän ajan propagandan yleensä tunnisti melko helposti, mutta uusien uhkien vaarallisuus perustuu siihen, että niiden ilmiasu voi olla melkein mitä vaan. Kaikkialla tuntuu olevan kyberiä, hybridiä, trollia, valetta ja vedätystä, mutta mistä ne voi tunnistaa?, Jukka Tarkka kysyy.

*

Hänen mukaansa nykyisin ”uhkaajat yrittävät saada ihmiset ajattelemaan tai toimimaan vaikuttamista yrittävän toivomalla tavalla ilman vallankäyttöä”.

– He ovat kuin eivät olisikaan. Nämä kyberillä hybridisti trollaajat ovat kuin parooni Münchhausen, jonka kerrotaan omin voimin nostaneen itsensä ja ratsunsa suosta. Hänen aikanaan kukaan ei uskonut, mutta nyt hämäyksellä ja valehtelulla trollaajat tuntuvat menestyvän joskus aika hyvin, Tarkka toteaa.

*

– Sekään ei aina riitä. Suomen lähihistoria osoittaa, miten neuvostopropaganda pystyi kuormittamaan suomalaista sielua valheella ja pelolla niin raskaasti, että se vaikuttaa vieläkin. Ystävyyden ja luottamuksen soturit muokkasivat Suomen henkisen maaperän sillä tavalla muhevaksi, että uuden Venäjän trollien kelpaa sitä viljellä.

Jukka Tarkan mukaan ennen Suomessa ja Ruotsissa kuviteltiin sotilaallista liittoutumattomuutta kuviteltiin turvatakeeksi, ”mutta nyt se osoittautuukin sudenkuopaksi”.

– Inhorealistien ennuste voi käydä toteen. Jos Itämeren alueella syntyy aseellinen jännite tai yhteenotto, sotilaallisesti liittoutumattomat ovat samassa liemessä kuin Nato-maat, mutta ilman liittosuhteen tarjoamaa selkänojaa.

 

Tarkan mukaan Brexitin tuhoisuuden nyt alkaessa vaikuttaa käytännön tasolla ilmenee myös sen kääntöpuoli. Hän toteaa, että Brexitissä ”kaiken kukkuraksi alkaa näyttää siltä, että Venäjä-trollit ovat ehkä hääränneet Britannian ikiomien helppoheikkien taustalla”.

– Se osoittaa, että EU on läntisen Euroopan korvaamaton perusrakenne ja turvatakuu. Britit ovat tahtomattaan tuottaneet tämän oppisisällön meille kaikille ja maksavat sen hinnan omasta selkänahastaan.

 


 

The New York Timesin mukaan syyskuussa alkanut kohu Airiston Helmestä on herättänyt paineita Suomessa kiristää tiedustelulainsäädäntöä.

 

Airiston Helmi -yhtiön omistama Säkkiluoto Turun saaristossa. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

”Pienellä Suomen saarella helikopterialusta,

9 laituria – ja Venäjän armeija?”

 

Amerikkalaislehden mukaan harva on vakuuttunut, että Airiston Helmeä tutkitaan talousrikosten vuoksi.

 

The New York Times on julkaissut jutun Suomessa kohua herättäneestä Airiston Helmi Oy:n tutkinnasta. Jutun mukaan syyskuussa alkanut poliisitutkinta Turun saaristossa on herättänyt Suomessa spekulaatiot siitä, että Airiston Helmen omistamien maa-alueiden todellinen omistaja on Venäjän armeija.

 

− Saari, Säkkiluoto, kuuluu Pavel Melnikoville, 54-vuotiaalle Pietarista kotoisin olevalle venäläiselle, jonka omistamissa kiinteistöissä on runsaasti turvakameroita, liiketunnistimia ja ”ei läpikulkua” -kylttejä. Saarella on myös yhdeksän laituria, helikopterin laskeutumisalusta, verkolla peitetty uima-allas ja tarpeeksi majoitustilaa – kaikki varusteltu satelliittiantenneilla – majoittaakseen pienen armeijan, jutussa sanotaan.

Suomalaiset viranomaiset ovat jutun mukaan syyttäneet yritystä rahanpesusta ja veropetoksesta.

 

− Mutta harva on vakuuttunut. Yli 400 poliisia ja armeijan edustajaa hyökkäsi Säkkiluotoon ja 16 muuhun Länsi-Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön, jotka on yhdistetty Venäjään. Helikopterit ja valvontalentokone avustivat tehtävissä. Alueen ilmatila suljettiin kaikilta, jotka eivät olleet mukana turvallisuusoperaatiossa.

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vieraili Suomessa muutama päivä tutkintatapahtumien jälkeen ja kiisti jyrkästi Venäjän yhteydet tutkinnan kohteisiin.

NYT:n mukaan sekä Venäjälle että Suomelle ongelma on nyt uskottavuus.

− Yksi suosittu teoria sosiaalisessa mediassa on, että Suomen puolustuksen ja laivareittien kannalta herkissä paikoissa sijaitsevat omistukset ovat osa Venäjän armeijan tiedustelupalvelujen salaista operaatiota, jutussa sanotaan.

 

”Olen jo vuosia ajatellut, että siellä tehdään jotakin sotilastoimintaa”

Jutussa on haastateltu Airiston Helmen omistaman kiinteistön naapurissa asuvaa Leo Gastgivaria.

− Olen jo vuosia ajatellut, että siellä tehdään jotakin sotilastoimintaa. Rakennetaan, rakennetaan, rakennetaan, mutta kukaan ei tiedä, miksi, Gastgivar sanoo.

Suomen tiedustelupalvelut ovat pitkään varoittaneet, että Venäjän kansalaisten tekemät kiinteistö- ja maahankinnat voidaan tehdä sotilaallisten tarkoitusperien vuoksi, NYT:n jutussa sanotaan.

 

− Suomella, joka on kiinteä osa länttä mutta joka on varovainen, ettei suututtaisi Moskovaa, on pitkäaikainen politiikka, jonka mukaan se ei halua aiheuttaa ainakaan julkisesti ongelmia, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia suhteessaan Venäjään, jonka kanssa se jakaa 830 mailia pitkän rajan.

 

− Tämä lähestymistapa on tosin joutunut kuorman alle Venäjän kasvavan uhittelun vuoksi. Suomi, vaikka se ei ole Naton jäsen, otti riskin joutua Venäjän raivon kohteeksi tällä viikolla lähettämällä joukkoja Norjaan USA:n joukkojen oheen ottamaan osaa Trident Juncture -sotaharjoitukseen.

*

NYT:n mukaan syyskuussa alkanut kohu Airiston Helmestä on herättänyt paineita Suomessa kiristää tiedustelulainsäädäntöä.

 


 

Puolustusvoimien tärkeimmät harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Näihin liittyvät harjoituskokonaisuudet järjestetään maaliskuussa ja huhti-toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella.

 

Varusmiehiä Porin prikaatissa Kankaanpään Niinisalossa heinäkuussa 2018. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Puolustusvoimilla 92 kansainvälistä

harjoitusta 2019

 

Tärkeimmät harjoituskokonaisuudet ovat osa pohjoismaista sekä Ruotsin ja USA:n kanssa tehtävää yhteistyötä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on päättänyt puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2019, selviää tiedotteesta.

 

Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitys on korostunut puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä.

 

Puolustusyhteistyön syveneminen on vaikuttanut myös kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan tavoitteisiin, skenaarioihin ja harjoitusten laajuuksiin.

Puolustusvoimien osallistuminen vuoden 2019 kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle osallistumiselle ja yhteistyön kehittämiselle.

Kehittyvä puolustusyhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös näiden tahojen kanssa tehtävän koulutus- ja harjoitusyhteistyön sisältöön ja määrään.

Painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa sekä avun antamista että vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.

*

Puolustusvoimien tärkeimmät harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä.

Näihin liittyvät harjoituskokonaisuudet järjestetään maaliskuussa ja huhti-toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella.

Puolustusvoimien vuoden 2019 suunnitelma sisältää 92 koulutus- ja harjoitustapahtumaa (81 vuonna 2018), joiden kustannukset ovat noin 10,8 milj. euroa (8,8 milj. euroa vuonna 2018).

 


 

TOP 3 Ways to Spread Disinformation About Military Exercises - EU vs DISINFORMATION NATO's Trident Juncture 18 was launched on Thursday 25.10. Learn how to recognize pro-Kremlin disinformation around military exercises. euvsdisinfo.eu. EU vs Disinfon mukaan venäläismediassa on esitetty, että Suomen Nato-yhteistyön ja harjoitukseen osallistumisen taustalla on aggressio ja ”halu valloittaa uusia alueita arktisilta seuduilta”. Tämä on EU-sivuston mukaan tietysti täyttä potaskaa.

 


Amerikkalaisjoukkoja Trident Juncture 18 -harjoituksessa Islannissa.

Venäjän median mukaan Suomi haluaa

vallata uusia alueita pohjoisesta

 

Venäläisviestimissä levitetään myyttejä Naton harjoituksista.

EU:n pyörittämä disinformaation vastainen EU vs Disinfo -sivusto on kerännyt Venäjän mediassa levitettyjä myyttejä Naton pohjoisesta Trident Juncture 18 -harjoituksesta ja Ukrainan isännöimästä monikansallisesta Clear Sky 2018 -harjoituksesta.

Sivuston mukaan käynnissä on ”Kremliä myötäilevä disinformaatiokampanja”, jolla pyritään nakertamaan kansan luottamusta EU-maihin, Natoon ja länteen yleensä.

 

Trident Juncture järjestetään pääosin Norjassa, mutta harjoitusjoukkoja liikkuu myös Ruotsin ja Suomen alueella. Lapin lennosto muun muassa isännöi harjoitukseen osallistuvia amerikkalaisia ja belgialaisia lento-osastoja. Suomesta harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2 400 henkilöä.

*

EU vs Disinfon mukaan venäläismediassa on esitetty, että Suomen Nato-yhteistyön ja harjoitukseen osallistumisen taustalla on aggressio ja ”halu valloittaa uusia alueita arktisilta seuduilta”. Tämä on EU-sivuston mukaan tietysti täyttä potaskaa.

*

– Oikeasti Suomen arktisen alueen politiikan tavoite on vahvistaa monenvälistä arktista yhteistyötä. Siihen ei kuulu mitään imperialistisen laajentumisen haluja, sivusto summaa.

Samassa yhteydessä muistutetaan, että venäläisessä disinformaatiossa on myös yritetty luoda Natosta kuvaa aggressiivisena sotilaallisena voimana väittämällä, että Nato aikoo lähettää Eurooppaan tuhansia tankkeja. Oikeasti niitä oli kymmeniä.

Suomen arktisia aluepyrkimyksiä ruodittiin Kremlin propagandasivustoksi leimatulla Viron venäjänkielisellä baltnews-uutissivullaVerkkouutiset on aiemmin kertonut baltnews-sivustoista ja niiden taustoista tässä jutussa. Tutkivan journalismin keskus Re:Baltican selvitysten mukaan Viron, Latvian ja Liettuan baltnews-sivustojen takaa paljastui valtio-omisteinen venäläinen Rossija Segodnja -uutistoimisto. Se pyörittää myös muun muassa Venäjän valtion kansainvälistä Sputnik -uutissivustoa.

EU Mythbusters
 
@EUvsDisinfo
 
 

The pro-Kremlin disinformation campaign provokes distrust among the local people during military exercises. https://euvsdisinfo.eu/top-3-ways-to-spread-disinformation-about-military-exercises/ 


 


 

– Nykyinen mobilisaatio ei johdu Venäjän akuutista uhasta. Venäjän aggressiivinen pyrkimys modernisoida armeijansa kuitenkin vaatii, että länsi kasvattaa puolustuskykyjään alueella. Meidän on lähetettävä selvä viesti siitä, että opportunistiseen aggressioon vastataan nyt ja tulevaisuudessa, hän toteaa. Kunnolliset puolustuskyvyt turvaavat Carl Bildtin mukaan pohjoisen rauhan ja vakauden, mikä johtaa pitkässä juoksussa rakentavampiin Venäjä-suhteisiin.

 

Suomalainen, tanskalainen ja ruotsalainen sotalaiva Itämerellä. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Suomi ja Ruotsi Naton suurharjoituksessa –

”liittoutumattomuus on ohi”

 

Carl Bildtin mukaan Pohjoismaiden puolustuspolitiikka on muuttunut.

Ruotsin entisen pää- ja ulkoministeri Carl Bildtin mukaan ”pohjoismaisen liittoutumattomuuden aika on ohi”. Hän viittaa viime aikojen puolustuspoliittiseen kehitykseen ja Naton tämän syksyn massiiviseen Trident Juncture –harjoitukseen. Norjaan painottuvaan harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 50 000 sotilasta. Mukana ovat myös Naton kumppanit Suomi ja Ruotsi.

 

– Ilman että hetkeäkään on enää hukattavana, irtautuvat Pohjoismaat vihdoinkin täysin kylmän sodan neutraliteetin doktriinista ja omaksuvat harkitsevan ja proaktiivisemman puolustuspolitiikan, Bildt toteaa Project Syndicaten kirjoituksessaan.

Hänen mukaansa pohjoisen Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina.

– Nato on lähettänyt taisteluosastoja Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä ilmavoimien laivueita partioimaan niiden taivaita vastauksena Venäjän aggressioon ja revisionismiin. Puolustusmenot kasvavat sekä Ruotsissa että Suomessa ja käynnissä on keskustelu siitä, pitäisikö etuoikeutettu kumppanuus Naton kanssa korottaa täysjäsenyydeksi, Carl Bildt toteaa.

Entisen ministerin mukaan Ruotsi tiedostaa jo, että Ruotsi olisi Naton toiminta-alueella, jos Pohjois-Euroopassa alkaisi konflikti. Tämä otetaan hänen mukaansa yhä enemmän huomioon Ruotsin turvallisuuspolitiikassa ja puolustusvalmisteluissa.

 

– Ruotsin syvenevä Nato-kumppanuus on kaukana sen kylmän sodan liittoutumattomuuden doktriinista. Siihen aikaan neutraliteetin vaalijat olisivat ampuneet alas viitteenkin yhteistyöstä Naton ja lännen kanssa maanpetoksena. Strategiana oli suostutella Kreml uskomaan, että mitään tällaista ei koskaan tapahtuisi, Carl Bildt kirjoittaa.

– Kaikki tämä oli tietysti silmänlumetta. Neuvostoliitto oli värvännyt tarpeeksi korkean tason lähteitä Ruotsin hallituksessa tietääkseen sen salaisista kytköksistä länteen. Mitä ikinä Ruotsin kansalle uskoteltiinkaan heidän maansa neutraalisuudesta, tiedettiin Neuvostoliitossa, että se oli valetta. Nyt hämäys on ohi ja täysi sotilaallinen integraatio Naton kanssa tulossa, hän jatkaa.

Bildtin mukaan Naton jäsenyys on tästä kaikesta huolimatta yhä kiistanalainen asia Ruotsissa. Hän syyttää tästä Ruotsin ulkopolitiikan kahtiajakoa.

– Yhtäältä Ruotsi oli ulospäinsuuntautunut aktivisti, joka kuulosti enemmän kansalaisjärjestöltä kuin valtiolta, mutta toisaalta se säilytti hyperrealistisen ”syvän turvallisuuden” politiikan, josta tosin puhuttiin vain matalin äänin ja suljettujen ovien takana. Tämä sama kulttuurien törmäys on tänäkin päivänä järkevän turvallisuuspoliittisen keskustelun tiellä.

 

Suomalaiset osana Ruotsin prikaatia

Trident Juncture -harjoitukseen osallistuu Suomesta noin 2 400 henkilöä. Maavoimat osallistuu harjoitukseen loka-marraskuussa Norjassa ja Ruotsissa. Maavoimien tiedotteen mukaan tavoitteena harjoituksessa on lisätä maavoimien ”kansainvälistä yhteensopivuutta ja kykyä puolustaa kotimaata”.

Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettava jääkärikomppania harjoittelee Trident Juncturessa ”ruotsalaisen pataljoonan kokoonpanossa osana ruotsalaista prikaatia”.

– Ruotsalaiset saavat nähdä, kuinka ruotsalaisten johtama prikaati (joka koostuu ruotsalaisista ja suomalaisista yksiköistä) liittyy Naton joukkoihin suuren luokan puolustusharjoituksessa. He tulevat näkemään, missä määrin ruotsalaiset, suomalaiset ja norjalaiset ilmavoimat on jo integroitu ja he saavat seurata, kun Suomi johtaa laivaston harjoituksia Itämerellä, Carl Bildt summaa.

mukaan sopeutuminen uusiin geopoliittisiin realiteetteihin on ollut Suomelle helpompaa kuin Ruotsille. Hän nostaa esimerkiksi Suomen Nato-option julki lausumisen.

Bildtin mukaan Ruotsi tulee lähivuosina liikkumaan yhä lähemmäs Natoa.

 


 

Trident Juncture 18 on Naton niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus (High Visibility Exercise, HVE). Suomi osallistuu harjoitukseen Naton kumppanimaana. Osallistuminen Trident Juncture 18:aan on Puolustusvoimien vuosisuunnitelman mukaista toimintaa.

 

Maavoimien harjoitusjoukon pääosat ovat Porin prikaatista. LEHTIKUVA / HANDOUT / HANNA-KAISA SADWINSKI

Suomalainen komppania Naton harjoituksessa

osana Ruotsin joukkoja

 

 

Trident Juncture -harjoitukseen osallistuu Suomesta noin 2400 henkilöä.

Maavoimat osallistuu Naton Trident Juncture 18 -harjoitukseen loka-marraskuussa Norjassa ja Ruotsissa. Maavoimien tiedotteen mukaan  tavoitteena harjoituksessa on lisätä maavoimien ”kansainvälistä yhteensopivuutta ja kykyä puolustaa kotimaata”.

 

Trident Juncture 18 järjestetään 25. lokakuuta – 7. marraskuuta pääosin Norjassa, mutta harjoitusjoukkoja liikkuu myös Ruotsin ja Suomen alueella. Suomesta harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2 400 henkilöä.

Maavoimat osallistuu harjoitukseen Norjassa ja Ruotsissa. Maavoimien harjoitusjoukon pääosat, noin 250 henkilöä, ovat Porin prikaatista.

Maavoimien tiedotteen mukaan Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettava jääkärikomppania harjoittelee Trident Juncturessa ”ruotsalaisen pataljoonan kokoonpanossa osana ruotsalaista prikaatia”. Maavoimien harjoitusjoukon pääkalustona ovat Patrian XA-203 panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot.

– Tärkeimpänä harjoitustavoitteenamme on harjaantuminen yhteistoimintaan vaativissa kansainvälisissä olosuhteissa ja perustaistelumenetelmiemme soveltaminen. Tähän tavoitteeseen sisältyvät esimerkiksi joukkojen siirrot, yhteisharjoittelu ja -toiminta sekä johtaminen ja taistelujen tukeminen eri aselajeilla, Maavoimien harjoitusjoukon johtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella sanoo.

Trident Juncture 18 on Naton niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus (High Visibility Exercise, HVE). Suomi osallistuu harjoitukseen Naton kumppanimaana. Osallistuminen Trident Juncture 18:aan on Puolustusvoimien vuosisuunnitelman mukaista toimintaa.

 


 

Koneen käyttölaajuuden merkitys ei rajoitu vain huolto- ja ylläpitotoimiin. Myös hävittäjäjärjestelmän operatiivinen tuki vaatii jatkuvaa panostusta. ”Esimerkiksi nyky­aikainen tehtävätukijärjestelmä on Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen mukaan erittäin keskeinen osa suorituskykyä”, kirjassa kerrotaan. Esimerkiksi Saabin Gripenin kohdalla Suomi olisi mahdollisesti ainoa käyttäjä vuodesta 2050 lähtien, kirja väittää, ja myös Typhoonin, Rafalen sekä Super Hornetin käyttäjämäärien ennakoidaan hiipuvat HX-elinkaaren loppupuolella. Sen sijaan Yhdysvaltain puolustushallinnon suunnitelmissa on pitää F­35 Yhdysvaltain asevoimien käytössä jopa 60 vuotta eli 2070-­luvun puoliväliin saakka.


  

Suomen hävittäjäkaupan ratkaiseva tekijä? –

Yksi kone saa hehkutusta uutuuskirjassa

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
10.10.2018 10:46
Päivitetty: 
10.10.2018 11:28

  • Kuva: Mika Rinne / Iltalehti
    Kuva
    Hävittäjävalmistajat markkinoivat koneitaan aktiivisesti Suomessa sekä kulisseissa että yleisölle. Kuvassa Lockheed Martinin F-35-kone Tikkakosken lentonäytöksessä.
 
|

FAKTAKULMA

 

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

 

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

”Uusien hävittäjien arvioidaan olevan käytössä 2060-luvulle.” Tämä Suomen ilmavoimien linjaus nousee keskiöön, kun ilmailutoimittaja Pentti Perttula käy tänään julkaistavassa tietokirjassaan läpi Suomen hävittäjäehdokkaita teknisen kyvykkyyden ja muiden ominaisuuksien osalta.

 

Perttulan teos Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo) korostaa HX-hankkeen tärkeyttä Ilmavoimille: Hornetin korvaajassa on kiinni koko Ilmavoi­mien suorituskyky seuraavaksi 30 vuodeksi. Jos valinta epäonnistuu, tehdään 7–10 miljardin euron hukkainvestointi, sanoo hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja, kenraali Lauri Puranen kirjailijalle.

Kirja perustuu muun muassa valmistajien haastatteluihin, arkistolähteisiin ja Perttulan työhön alaa seuraavana toimittajana. Erikseen kirjassa annetaan äänivalta ”parille” Suomen ilmavoimien entiselle komentajalle, jotka kertovat näkemyksensä nimettöminä. Yksi kenraali toteaa, että Ilmavoimien kannalta tärkeitä asioita hankinnassa ovat ”koneen suorituskyky, päivitysten takaaminen 30 vuodeksi ja kokonaiselinkaarikustannukset”.

Tavoiteltu 30 vuoden elinkaari nousee kirjassa tekijäksi, joka on ratkaiseva koko hankinnan kannalta, ja tästä kulmasta selkeään etulyöntiasemaan asettuu kirjassa yksi ehdokkaista. Se on amerikkalaisvalmistaja Lockheed Martinin uuden sukupolven häivehävittäjä F-35.

 

Perttulan mukaan on huomattava, että Hornetin seuraajakoneita aletaan toimittaa Ilmavoimille vasta vuodesta 2025 alkaen. Koneiden suorituskyky ehtii jo sitä edeltävien seitsemän vuoden aikana muuttua paljon. Esimerkiksi vasta operaatiokäyttöön päässeen F-35:n osalta kehitystyö jatkuu kiivaana.

Keskeisempää on kuitenkin se, että korvaajakoneen suorityskyvyn pitäisi pysyä korkeana koko suunnitellun elinkaaren ajan eli ainakin 2050­-luvun loppuun saakka. Osaa HX-kisassa mukana olevista koneista uhkaa kirjan mukaan suorituskyvyn näivettyminen viimeistään elinkaaren viimeisen vuosikymmenen aikana.

*

”Kaikki Hornetin seuraajaehdokkaat ovat todennäköisesti huippukyvykkäitä vielä 2030­-luvulla. Tämän hetken tiedon mukaan [Saabin] Gripen E:n pääkäyttäjä, Ruot­sin ilmavoimat, poistaa Gripenit käytöstä 2040-­luvun loppuun mennessä. Sil­loin myös Eurofighter Typhoonin pääkäyttäjät, Ison-­Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan ilmavoimat sekä Dassault Rafalen pääkäyttäjät, Ranskan ilma­ ja merivoimat, alkavat poistaa konetyyppejä käytöstä seuraavien yhteiseurooppa­laisten uuden sukupolven hävittäjien tullessa käyttöön”, Perttula kirjoittaa.

*

Ruotsin puolustusvoimat on taannoin kertonut, että uudistettu JAS Gripen tulee pysymään käytössä ja maan ilmavoimien suorituskyvyn sekä ilmapuolustuksen keskiössä ”ainakin [vuoteen] 2040 asti”.

Tällä hetkellä oletetaan Perttulan mukaan, että myös Boeingin Super Horneteja ale­taan 2040-luvulla poistaa Yhdysvaltain merivoimien käytöstä F­-35-koneiden määrän alkaessa olla riittävällä tasolla.

”2050­-luvulla ehdokkaista lienee täysimittaisessa käytössä enää F-­35A, jonka käytön uskotaan jatkuvan 2060­-luvun loppuun saakka”, Perttula kirjoittaa.

 

Mitä merkitystä on sillä, onko koneita käytössä muualla? Pääkäyttäjien suunnitelmat käytön lopettamis­ajankohdasta ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä, Perttula tuo esiin.

”Kun konetyypin käyttäjien määrä vähenee, jää kone­tyypin suorituskyvyn ylläpito yhä kapeammille harteille teknologisen innovatii­visuuden, osaamisen ja kustannusten osalta. Kun pääkäyttäjä poistaa konetyypin käytöstä, sen varaosien ja mahdollisesti vaihtolaitteidenkin saatavuus alkaa hei­ketä ja niiden hinnat nousta. Myös koneiden kehittämisen ja päivittämisen hinta nousee, kun harveneva käyttäjäkunta on jakamassa kustannustaakkaa”, kirjassa kerrotaan.

 

Koneen käyttölaajuuden merkitys ei rajoitu vain huolto- ja ylläpitotoimiin. Myös hävittäjäjärjestelmän operatiivinen tuki vaatii jatkuvaa panostusta.

”Esimerkiksi nyky­aikainen tehtävätukijärjestelmä on Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen mukaan erittäin keskeinen osa suorituskykyä”, kirjassa kerrotaan.

Esimerkiksi Saabin Gripenin kohdalla Suomi olisi mahdollisesti ainoa käyttäjä vuodesta 2050 lähtien, kirja väittää, ja myös Typhoonin, Rafalen sekä Super Hornetin käyttäjämäärien ennakoidaan hiipuvat HX-elinkaaren loppupuolella. Sen sijaan Yhdysvaltain puolustushallinnon suunnitelmissa on pitää F­35 Yhdysvaltain asevoimien käytössä jopa 60 vuotta eli 2070-­luvun puoliväliin saakka.

Perttulan mukaan elinkaarisuunnittelu kannatti myös Suomen valitessa Horneteja. Kone oli tuolloin uudenaikainen ja sen kehittämispotentiaali oli vielä suuri, minkä vuoksi päivityskustannukset jakaantuivat usean käyttäjämaan kesken. Yhdysvaltain merivoimien koneen valitsemista puolsikin tuolloin varmuus sarjatuotannon jatkumisesta ja siten edullisista varaosahinnoista sekä jatkuvasta kehitystyön tuesta.

 

Perttula kertoo myös yksityiskohtia Puolustusvoimien valmistajille lähettämästä tarjouspyynnöstä. Pyyntö sisältää muun muassa skenaarioita, joissa on 300 kertaa 300 kilometrin karttalaatikossa vastustaja, jolle on määritelty järjestelmät ja toimintatapa. Konetoimittajan pitää pystyä kertomaan, miten suhteellisen monimutkaisia toimenpiteitä edellyttävä kokonaisuus ratkais­taan operatiivisesti heidän koneellaan. Valmistajien ratkaisujen perusteella ”käydään Suomessa pari viikkoa täysimittaista sotapeliä melko suurella henkilöstöllä”, Perttula kertoo.

*

Yritykset: 

Kenraalimajuri evp. Lauri Purasen mukaan ”varmasti pyritään myös vaikuttamaan siihen, mistä koneita hankitaan”. – Informaatiovaikuttaminen on kustannustehokkain tapa vaikuttaa Suomen puolustuskykyyn tätä kautta. Tämä täytyy pystyä tunnistamaan. Tietenkin on olemassa vilpittömiä, omiin vakaumuksiin perustuvia mielipiteitä hanketta vastaan. Ne ovat tietenkin täysin ymmärrettäviä.

 

F-35-hävittäjän pienoismalli Suomen Ilmavoimien tunnuksilla Lockheed Martinin hävittäjäohjelman lehdistötilaisuudessa kesäkuussa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kenraalin mukaan hävittäjäkauppaan

yritetään infovaikuttaa

 

Lauri Puranen sanoo informaatiovaikuttamisen olevan kustannustehokasta.

 

Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Purasen mukaan väärä päätös Suomen Hornetien korvaajan valinnassa tarkoittaisi 7-10 miljardin euron hukkainvestointia ja sitä, että haluttu suorituskyky jäisi lisäksi saamatta.

 

Ilmavoimien entinen komentaja Puranen kommentoi tulevaa HX-nimellä kulkevaa hävittäjähanketta ilmailutoimittaja Pentti Perttulan tuoreessa kirjassa Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat(Docendo).

 

Lauri Purasen mukaan julkisuudessa esiintyneet väitteet jonkin tietyn hävittäjäehdokkaan suosimisesta ovat tuulesta temmattuja.

 

– Mekään emme ole sinisilmäisiä siinä, jos mietitään, mikä on helpoin vaihe ampua lentokoneitamme alas. Se on silloin, kun niitä ei ole vielä ostettu, hän toteaa.

 

Purasen mukaan ”varmasti pyritään myös vaikuttamaan siihen, mistä koneita hankitaan”.

– Informaatiovaikuttaminen on kustannustehokkain tapa vaikuttaa Suomen puolustuskykyyn tätä kautta. Tämä täytyy pystyä tunnistamaan. Tietenkin on olemassa vilpittömiä, omiin vakaumuksiin perustuvia mielipiteitä hanketta vastaan. Ne ovat tietenkin täysin ymmärrettäviä.

 

 
Lauri Puranen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
 

 

"Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.


  

Nato-kokouksesta palannut Niinistö:

"Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta

EU:n puolustusyhteistyössä"

 

   

 
Puolustusministeri Jussi Niinistö.
Puolustusministeri Jussi Niinistö.
 
 
 

Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin puolustusministerien kokoukseen osallistuneen puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) mukaan niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista.

 

Niinistön mukaan monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa. Lissabonin sopimuksen lausekkeen mukaan kaikilla EU-mailla on velvollisuus antaa apua toisilleen kaikin käytettävissä olevin keinoin, mikäli joku jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi.

Erityisesti Suomi ja Ranska ovat halunneet selventää, mitä tämä tulkinnanvarainen avunantolauseke pitää sisällään.

”Suomi seuraa keskustelua kiinnostuneena: turvallisuusaspekti on meille keskeinen ja meitä kiinnostaa, mihin artiklan osalta päädytään. EU:n mukaan ristiriitaa ei ole, vaan Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta”, Niinistö kommentoi Uuden Suomen  Puheenvuoron blogissaan.

 

”Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina”, hän jatkaa.

Omassa puheenvuorossaan Nato-kokouksessa Niinistö kertoo tuoneensa esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. 

Niinistö allekirjoitti kokouksen yhteydessä puiteasiakirja Ranskan puolustusministerin Florence Parlyn kanssa. 

 

”Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä”, Niinistö sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti Lissabonin sopimuksen artiklan esille viimeksi YK:n yleiskokouksessa syyskuussa.

”Olen iloinen, että olemme viimein ryhtymässä käsittelemään sitä, mitä tuo artikla kriisitilanteessa tarkoittaisi. Minkä tahansa unionin ydintehtävä on suojella omia kansalaisiaan”, presidentti sanoi.

 

Lissabonin sopimuksen avunantovelvoite

Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen (SEU 28a art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

 


 

Naton jäsenyyteen liittyy kuitenkin Economistin useita ongelmia. Eräs niistä on Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kannattama uusi ydinaseiden kieltosopimus ja toinen ruotsidemokraattien kielteinen Nato-kanta. Kolmanneksi tekijäksi nostetaan Suomi.

 

Suomalaisia ja ruotsalaisia sotalaivoja Northern Coasts harjoituksessa. Merivoimat LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT

The Economist: Ruotsi ei halua jättää Suomea

Nato-pulaan

 

Ruotsin voi olla vaikea liittyä Natoon, jos Suomi ei lähde mukaan

 

Ruotsin tavoite mahdollisessa konfliktissa on Economistin mukaan kyetä puolustautumaan kolmen kuukauden ajan kunnes apu saapuu paikalle. Nämä kaksi tavoitetta – riittävä puolustuskyky ja sen varmistaminen, että apua saadaan – ovat arvostetun talouslehden mukaan korkealla Ruotsin seuraavan hallituksen agendalla.

*

”Vaikka Ruotsi ei olekaan Naton jäsen, on se sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin aikana liikkunut niin lähelle puolustusliittoa kuin sen ulkopuolelta käsin on mahdollista”, tästä löytyvässä jutussa todetaan.

*

Economistin mukaan Ruotsi on herännyt Venäjän uhkaan Pohjolassa. Lehti huomauttaa Ruotsin puolustuskomission todenneen hiljattain raportissaan ykskantaan, että ”suurempi eurooppalainen konflikti voisi alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin”.

Ruotsi on myös suorittanut viime aikoina historiallisia puolustusliikkeitä. Kaikki 22 000 Ruotsin Hemvärnetin eli kodinturvajoukkojen sotilasta kutsuttiin kesäkuussa valmiusharjoitukseen. Kyseessä oli suurin tällainen harjoitus sitten vuoden 1975. Ruotsi on myös havahtunut Gotlannin strategiseen merkitykseen ja perustanut sinne uuden sotilasyksikön. Lisäksi kansainvälinen harjoitustoiminta on kasvanut ja kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja naapureihin on tiivistetty.

 

”Yhdysvaltain mahdollinen sodanajan rooli Ruotsissa oli aikanaan valtionsalaisuus. Nyt varasuunnitelmia voidaan tehdä avoimesti”, jutussa todetaan.

Economist nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi maiden ilmavoimia kutsutaan jo ”osaksi integroiduiksi”.

 

Suomea ei hylätä

Riippumatta siitä, millaisen hallituskokoonpanon Ruotsi saa syyskuun vaikean vaalituloksen jälkeen, on päättäjien parissa Economistin mukaan vallalla yhteisymmärrys siitä, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä asia vaan uusi normaali.

Tästä huolimatta Ruotsin politiikan suunnalla tulee jutun mukaan olemaan merkittävä vaikutus puolustusvalintoihin. Tärkeimmät neljä oppositiopuoluetta ovat maltillisen kokoomuksen johdolla ilmoittaneet tukevansa Naton jäsenyyttä. Mielipidemittaukset heiluvat, mutta jäsenyyttä on kannattanut 43 ja vastustanut 37 prosenttia kansasta.

*

”Ruotsi ei haluaisi jättää Suomea pulaan, jos pienempi naapuri kieltäytyykin liittymästä.”

 


 

Ruotsalaiskenraali muistuttaa noin 90 prosentin Suomen ulkomaankaupasta tapahtuvan meriteitse. Jos Itämeren alueella puhkeaisi sotilaallinen selkkaus, Suomeen suuntautuvien merikuljetusten edellytykset todennäköisesti heikkenisivät dramaattisesti. Silloin Ruotsin alueen kautta kulkevat huoltoyhteydet olisivat ainoa vaihtoehto. – Toimivat yhteydet Ruotsin kautta ulkomaille ovat myös edellytys Naton mahdollisen avun vastaanottamiselle, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieks huomauttaa.

 

HMS Härnosand, Ruotsin merivoimien Visby-luokan korvetti Eteläsatamassa Helsingissä 9. toukokuuta 2017. LEHTIKUVA/ALEKSI TUOMOLA

Ruotsalaiskenraali: Tuki Suomelle on Ruotsin

etu

 

Suomen kriisiajan huoltoyhteyksien turvaamiseen olisi ruotsalaisen kenraalin mukaan panostettava nykyistä enemmän.

 

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieks katsoo Ruotsin ja Suomen tiivistyneen puolustusyhteistyön edistävän tuntuvasti maiden sotilaallista yhteistoimintakykyä. Merkittävää vaikutusta Suomen edellytyksiin puolustaa omaa aluettaan sillä ei hänen mielestään silti nykyisellään ole.

 

Ruotsin sotilaallisia suorituskykyjä tulisi Neretnieksin mukaansa jatkossa kehittää siten, että ne takaisivat Suomelle nykyistä paremmat eväät menestykselliseen puolustustaisteluun omin resurssein, kunnes Natolta mahdollisesti saatava apu on ehtinyt perille.

– Haavoittuvaiset yhteydet ulkomaailmaan ovat Suomen kenties suurin heikkous ja ongelma, jonka ratkaisemisessa Ruotsi voisi merkittävästi auttaa, kirjoittaa Neretnieks Axess-verkkolehdessä.

*

Hän muistuttaa noin 90 prosentin Suomen ulkomaankaupasta tapahtuvan meriteitse. Jos Itämeren alueella puhkeaisi sotilaallinen selkkaus, Suomeen suuntautuvien merikuljetusten edellytykset todennäköisesti heikkenisivät dramaattisesti. Silloin Ruotsin alueen kautta kulkevat huoltoyhteydet olisivat ainoa vaihtoehto.

– Toimivat yhteydet Ruotsin kautta ulkomaille ovat myös edellytys Naton mahdollisen avun vastaanottamiselle, hän huomauttaa.

*

Tämän varmistamiseksi Ruotsin olisi Neretnieksin mukaan taattava edellytykset kuljetuksille länsirannikkonsa satamiin ja sieltä edelleen maitse joko Pohjanlahden rannikon satamien tai pohjoisten maayhteyksien kautta Suomeen.

 

Nykytilanteessa se ei hänen mielestään olisi mahdollista, sillä hän ei katso Ruotsin merivoimien kapasiteetin riittävän edes välttämättömimpiin tehtäviin Itämerellä. Myös pohjoisten maayhteyksien turvaamista hän pitää hyvin vaikeana tilanteessa, jossa Ruotsin pohjoisimpien alueiden puolustuksesta on olennaisesti tingitty.

– Sen lisäksi, että Ruotsin tulisi vahvistaa tiettyjä sotilaallisia suorituskykyjään varmistaakseen Suomen yhteydet ulkomaailmaan, myös Ruotsin rautatie- ja maantieyhteyksiä on välttämätöntä ylläpitää tavalla, joka ei ota huomioon vain ruotsalaisia kuljetustarpeita.

 

Kannattaako Suomea auttaa?

Neretnieksin mukaan voidaan kysyä, onko Ruotsin kannalta ”kannattavaa” toteuttaa suhteellisen laajamittaisia ja kalliita toimia Suomen tukemiseksi sen sijaan, että panostettaisiin Ruotsin puolustusvoimien optimaaliseen kykyyn puolustaa omaa maataan.

Kuinka suuri arvo on sillä, että Suomen puolustusvoimat – sen noin 280 000 sotilaan maavoimat sekä suunnilleen yhtä vahvat meri- ja ilmavoimat kuin Ruotsilla – kykenee pitemmän aikaa vaikuttamaan erittäin tehokkaasti yhteiseen viholliseen, on Neretnieksin oma jatkokysymys.

– Todennäköisesti aika suuri, hän toteaa.

Kun Ruotsi talvisodan aikana toimitti lähes neljänneksen ilmavoimiensa koneista, 144 tykkiä, 135 000 kivääriä ja 51 miljoonaa patruunaa Suomen avuksi, kyse ei Neretnieksin mukaan ollut vain solidaarisuudesta, vaan myös Ruotsin omasta edusta.

Sama koskee kylmän sodan aikaa, jolloin osa Ruotsin Draken-hävittäjistä oli varattu siirrettäväksi nopeasti Suomen ilmavoimien käyttöön tilanteen sitä vaatiessa.

 

Norja on tärkeä osa yhtälöä

Norjan merkitys Ruotsin ja Suomen turvallisuudelle on Neretnieksin mielestä asia, joka usein jää liian vähälle huomiolle. Myös Naton yleisessä puolustussuunnittelussa Norjalla on hänen mukaansa tärkeä rooli.

– Nato varautuu jälleen siirtämään vahvistuksia Yhdysvalloista Eurooppaan. Venäjä on osin jo palauttanut kykynsä hyökätä näitä kuljetuksia vastaan ja vahvistaa sitä edelleen, hän toteaa.

– Hyvin tärkeä elementti Venäjän operaatioiden estämiseksi pohjoisella Atlantilla ovat Pohjois-Norjaan sijoitetut norjalaiset ilma- ja merivoimien joukot. Tämän myös venäläiset suunnittelijat tietävät erittäin hyvin.

Jos Venäjä kykenisi estämään Pohjois-Norjassa sijaitsevien tukikohtien hyödyntämisen, Venäjän asevoimien edellytykset operoida lähialueilla paranisivat Neretnieksin mukaan olennaisesti, kun taas Naton lentotoiminta Pohjanmerellä ja Atlantilla vaikeutuisi merkittävällä tavalla. Siitä seuraisi Norjan, Ruotsin ja Suomen ulkomaisten huoltoyhteyksien katkeaminen, jonka vaikutuksia hän luonnehtii katastrofaalisiksi.

 

– Se myös tekisi Natolle äärimmäisen vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi toimittaa Pohjoismaille sotilaallista apua, jonka varaan Norjan ja Ruotsin, osin Suomenkin, puolustussuunnittelu perustuu, kenraali varoittaa.

 

LUE MYÖS: Puolustusministeri Jussi Niinistö: Suomi saa Ruotsilta apua kriisissä, jos siitä on hyötyä Ruotsille

 


 

– Venäjän sotilassuunnittelussa sen Suomen-raja ei poikkea mitenkään Venäjän rajoista Nato-Latvian, Nato-Viron ja Nato-Norjan kanssa. Pyhälle Venäjälle sen länsirajan jokainen kilometri on vihollisrajaa, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka totesi. Hänen mukaansa Venäjän etu sotatilanteessa olisi käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Hän arvioi, että Venäjä voisi tämän takia käyttää asevoimaa Suomea vastaan Baltian konfliktissa.

 

USA:n ohjushävittäjä USS Porter Helsingin Länsisatamassa huhtikuussa 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Jukka Tarkka: Venäjä on toiminut jo vuosia

kuin Suomi olisi Natossa

 

Valtiotieteilijän mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei lopulta olisi Venäjälle kovin iso asia.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan Venäjä on toiminut jo vuosikausia niin kuin sen Suomen vastaisen rajan takana olisi Nato.

 

– Se näkyy Venäjän sotilasdoktriinissa, voimien ryhmityksessä ja sotaharjoitusten virityksissä, Tarkka kirjoittaa blogissaan.

Hän toteaa, etteivät venäläiset ole niin hidasälyisiä, että reagoisivat Suomen omaksumaan puolustuspolitiikkaan vasta sitten kun se on saanut virallisesti Naton turvatakuut kaikilta jäsenvaltioilta.

– Juuri tämän takia Suomen liittyminen Natoon ei itse asiassa ole kovin iso asia Venäjälle, Tarkka toteaa.

Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys ei lopulta muuttaisi Venäjän poliittisella tai sotilaallisella peruskartalla ”yhdenkään palikan asentoa siitä asennosta, jossa ne ovat olleet jo vuosikaudet”.

Tarkka huomautti aiemmin Etelä Suomen Sanomien kolumnissaan Venäjän käsittelevän koko länsirajaansa ”yhtenäisenä Naton rintamana”. Se näkyy hänen mukaansa jo Venäjän vuonna 2010 hyväksytyssä sotilasdoktriinissa.

 


 

Aiempi varapuolustusministeri Robert Work toteaa James Mattisin puheen koskevan myös Suomea. – Olen vakuuttunut että jos Venäjä kävisi avoimeen sotilaalliseen toimintaan Suomea, Ruotsia, Norjaa tai Baltian maita vastaan seuraisi siitä hyvin, hyvin kova amerikkalainen vastaus, Robert Work sanoo.

 

Puolustusministerit Jussi Niinistö (vas.) ja Peter Hultqvist Pentagonissa Washington D.C.:ssä 8. toukokuuta 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaispolitikko: Suomi ja Ruotsi

strategisessa liitossa USA:n kanssa

 

 

Edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan jäsenen mukaan aggressio kohtaisi ’hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme’.

 

Dagens Nyheter on julkaissut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ja Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön äskeisen USA:n vierailun yhteydessä tekemiään haastatteluja. DN:n toimittaja Mikael Holmström tunnetaan aihepiiristä tekemänsä Den dolda alliansen -kirjan kirjoittajana.

”Joukko amerikkalaisia edustajia” sanoi vierailun aikana ruotsalaislehdelle, että Venäjän uhatessa tulisi USA puuttumaan sotilaallisesti, vaikka Ruotsi ei ole Naton jäsen.

USA:n puolustusministeri James Mattis oli sanonut ”jos olette vaikeuksissa – me tulemme olemaan paikalla” (if you are in trouble – we will be there).

Demokraattien kongressiedustaja Arizonasta Ruben Gallego kuuluu edustajainhuoneen puolustusvaliokuntaan. Hän toteaa olevansa Mattisin sanojen takana.

– Kyllä. Ilman epäilystä! Jokainen aggressio Ruotsia kohtaan saisi vastaansa hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme. Ei vain siksi että olemme ystäviä. Vaan myös koska ymmärtäisimme sen olevan ensimmäinen …tietoisessa sotilaallisessa etenemisessä eurooppalaista liittolaistamme vastaan. Uskon myös että amerikkalaisetkin tukisivat sitä, Ruben Gallego sanoo DN:ssa.

Ruben Gallegon mukaan ”Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä strategisessa liitossa USA:n kanssa”.

– Ymmärrämme ystävien ja liittolaisten merkityksen. Te olette liberaaleja demokratioita ja meillä on monia yhteisiä intressejä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Mikään virallinen Nato-sopimus ei velvoita meitä, mutta kaikki muu yhdistää meitä – ja myös se tosiasia, että meillä on yhteinen hyökkääjä Venäjässä.

 

Bo Theutenberg@theutenberg
 
 

Vore ju bra veta om hela regeringen (s-partiet) står bakom detta ”delstatsförsvar” av Sverige? Dvs Sverige försvaras som en ”amerikansk delstat” pga vår strategisk/geografiska betydelse för USA:s eget försvar. Så har det varit sedan 50-60- talen. https://www.dn.se/nyheter/politik/amerikansk-politiker-sverige-i-praktiken-i-strategisk-allians-med-usa/ 

Amerikansk politiker: Sverige i praktiken i ”strategisk allians” med USA - DN.SE

Om Sverige skulle hotas av Ryssland så kommer USA att ingripa militärt. Det framkom under försvarsminister Peter Hultqvist besök i Washington

dn.se

Jussi Niinistö selvittää, ettei keskustelua herättänyt aiejulistus ole juridisesti sitova valtiosopimus vaan ”poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä”. – Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

 

James Mattis (vas.) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Puolustusministeri kertoo: Tätä tarkoittaa 

aiejulistus USA:n ja Ruotsin kanssa

 

Jussi Niinistön mukaan tahdonilmaus yhteistyöstä ei vie Suomea Natoon.

 

– Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) summaa Iltalehden blogissaan hiljattaista työvierailuaan Washingtoniin.

Niinistö tapasi vierailullaan Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin.

 

– Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta, ministeri toteaa.

 

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

 

Niinistön mukaan SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia.

– Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa.

 


 

Edellisessä hävittäjäkaupassa eli Hornet-hankinnassa suoran teollisen yhteistyön osuus oli noin 15 prosenttia järjestelmän hankintahinnasta, Valtion tarkastusvirasto VTV on arvioinut. – Siihen nähden tämä 30 prosenttia on merkittävä luku, sanoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko tiedotustilaisuudessa perjantaina.


  

Suomi löi rajan hävittäjähankintaan:

Vähintään 30%:n yhteistyövelvoite

”merkittävä” muutos Horneteista

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.4.2018 15:39
Päivitetty: 
27.4.2018 16:09

  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusministeri Jussi Niinistö päivän tiedotustilaisuudessa kuvassa vasemmalla.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö on päättänyt, että HX-hankinnalle asetetaan teollisen yhteistyön velvoite, jonka minimiosuus on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Osuudella voidaan varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisesta ja turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus syventää Suomen puolustuksen teknologista ja teollista perustaa.

 

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti perjantaina HX-hankkeen eli Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille, jotka välittävät sen tietopyyntöön vastanneille yrityksille.

HX-hankkeessa on tarkoitus korvata ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky, joka poistuu käytöstä vuodesta 2025 alkaen.

 


 

Hornetia ympäröivät muutkin konetyypille myönteiset uutiset. General Electric kehittää Super Hornetiin uuttaa moottoria, joka tuo lisää työntövoimaa jopa 20 prosenttia. Samalla moottori vähentää polttoaineen kulutusta. Myös melu pienenee. Uusi moottori istuu suoraan koneen moottorikiinnityksiin. - Lentokoneiden valmistajajätti Boeing modernisoi Yhdysvaltain laivaston käytössä olevia F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjiä. Niiden elinkaarta jatketaan nykyisestä 6000 lentotunnista jopa yli 9000 lentotuntiin. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Lentoposti.fi. - Näkökulma: Harvoin ulkopuolinen tarkkailija saa näin upeita uutisia Hornet "tuoteperheestä". Ruotsin Gripen E:tä unohtamatta! - Kaksin aina strategisesti tehokkaampi - Suomi / Ruotsi.- KimsBlog


 

 

Suomen hävittäjäkisaan osallistuva Super

Hornet sai lisäpotkua: Yhdysvaltain laivasto

modernisoi omia koneitaan

 

   
 

Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla.
Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla. KUVA: DAN HIMBRECHTS
 
 
 

Suomen hävittäjäkilpailussa eli HX-hankkeessa mukana oleva Super Hornet on saamassa uutta elinikää. Tämä vaikuttaa väistämättä myös harkintaan Suomen seuraavasta hävittäjästä.

 

Boeingin muutostyö sisältää muun muassa siiven yläpuoliset lisäsäiliöt. Säiliöt eivät lisää muotonsa vuoksi ilmanvastusta. Koneilla voi lentää pidempään ja kauemmaksi. Uudet säiliöt mahdollistavat myös lisäaseistuksen ripustamisen rungon alle entisten lisätankkien paikalle.

 

Muutostöissä uusitaan myös koneen ohjaamoa niin, että lentäjän työpöytää hallitsee vain yksi suuri tietokonenäyttö. Ohjaamon modernisointi puolestaan lisää tilaa eturungossa. Sinne voi nyt pakata uutta ja sodankäynnissä yhä tärkeämpää sensoritekniikkaa ja -elektroniikkaa. Uusitut Super Hornetit saavat myös uuden, viidennen sukupolven tutkan, uuden lämpökameran, uuden tutkavaroitusjärjestelmän ja tukun järjestelmäpäivityksiä sekä uudistetun omasuojajärjestelmän. Muutokset eivät rasita koneen maapalveluja.

Boeingin ja Yhdysvaltojen laivaston ilmavoimien välinen sopimus on arvoltaan 73 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ensimmäisen neljän koneen muutostyöt on määrä aloittaa huhtikuussa 2018 Boeingin St. Lousin tehtaalla. Boeing odottaa lisäsopimuksia seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. US Navyn konelaivastossa on 568 Boeing F/A-18 Super Hornet -hävittäjää.

 

Elinkaari jatkuu 2040-luvulle

Super Hornet -uutisilla on merkitystä Suomelle ja maamme ilmavoimille. Onhan Boeing F/A-18 E/F Super Hornet yksi vaihtoehto myös Suomen ilmavoimien HX-hankkeessa. Super Hornetin on arveltu jäävän syrjään Suomen konehankinnasta jo siksi, että sen valmistus loppuu ja että sen elinkaari jää kesken Suomen tarpeita ajatellen.

 

Nyt näyttää päinvastaiselta. Hornetien seuraajaksi kaavailtu F-35-hävittäjän silmittömän kallis kehitystyö takkuaa edelleen.

Kone on niin kallis, että voimapolitiikan ystävä, presidentti Donald Trump on hanketta haukkunut. Niinpä Yhdysvaltain vuoden 2019 budjetissa on tehty varaus 24 uudelle Super Hornetille ja edelleen peräti 110 uudelle koneelle tilikauteen 2023 saakka yltävään budjettiin. Laivaston odotetaan tarvitsevan jopa 10 lisäkonetta vuosittain. Näin tyypin elinkaari jatkuu ainakin 2040-luvulle saakka.

 


 
 
Lisää elinvuosia. Yhdysvaltojen merivomien ilmavoimat tarvitsee uusia koneita ja Super Hornetin tuotantolinjat pysyvät käynnissä. Kuvassa kone laskeutuu tukialukselle. Uusia ominaisuuksia. Super Hornetin taisteluominaisuuksia päivitetään mittavalla ohjelmalla. KUVA: DAVE HUNT

 

Suomi valitsee hävittäjät viidestä vaihtoehdosta. Ne ovat amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35Lightning II, ranskalaisen Dassaultin Rafale, ruotsalaisen Saabin JAS 39 Gripen E/F NG, monikansallisen Eurofighterin Eurofighter Typhoon ja siis amerikkalaisen Boeingin F/A-18E/F Super Hornet.

Päätös uudesta konetyypistä tehdään 2021. Kaupan hinta on arviolta 7–10 miljardia euroa. Myöhemmille vuosille kertyvät elinkaarikustannukset. Uusi hävittäjä lentää Suomen taivaalla ehkä 2025.