Yhdysvallat ilmoitti voivansa harkita pakotteiden asettamista myös muille maille, jotka ostavat Venäjältä hävittäjiä ja ohjuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen liittolaismaa Turkki neuvottelee Venäjän kanssa S-400 -ohjusjärjestelmien hankkimisesta. - Näkökulma: Helsingin kesäkuun Trump-Putin kokouksesta ei ole kuin muisto jäljellä!? - KimsBlog


 

 

Yhdysvallat määräsi pakotteita Kiinalle

venäläisten hävittäjien ja ohjusten

ostamisesta

 

Pakotteiden kohteeksi joutui Kiinan asevoimien laitekehitysosasto ja sen johtaja.

 

Kansainvälinen politiikka
lentokone
Kiina osti viime vuonna Venäjältä 10 Suhoi Su-35 -hävittäjälentokonetta (kuvassa) ja tänä vuonna S-400 -ilmatorjuntaohjuksia.Juri Kotšekov / EPA
 

Yhdysvaltojen hallitus määräsi torstaina pakotteita Kiinan asevoimille Venäjän kanssa tehtyjen asekauppojen takia.

Kiina osti viime vuonna Venäjältä 10 Suhoi Su-35 -hävittäjälentokonetta ja tänä vuonna S-400 -ilmatorjuntaohjuksia.

 

Yhdysvaltojen mukaan asekaupat rikkoivat laajoja pakotteita, jotka Yhdysvallat asetti Venäjälle Krimin miehityksen ja epäillyn presidentinvaaleihin sekaantumisen takia.

Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti, että Kiinan vastaiset pakotteet kohdistuvat maan asevoimien laitekehitysosastoon EDD:hen ja sen johtajaan Li Shangfuun.

Pakotteiden johdosta amerikkalaiset eivät saa käydä kauppaa EDD:n ja Lin kanssa. EDD:lle ei myönnetä vientilupia ja se suljetaan Yhdysvaltojen finanssijärjestelmän ulkopuolelle.

Kiina kehotti perjantaina Yhdysvaltoja perumaan pakotteet tai muuten maa joutuu "kantamaan seuraamukset".

 

Mustalle listalle joutuminen estää kaupankäynnin

Presidentti Donald Trumpin hallinto sääti vuonna 2017 Countering America's Adversaries Through Sanctions Act (CAATSA) -nimisen lain. Sen tarkoitus on rangaista taloudellisten ja poliittisten pakotteiden avulla Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa.

Laki antaa Yhdysvaltojen hallitukselle mahdollisuuden ryhtyä toimiin sellaisia yrityksiä ja henkilöitä kohtaan, jotka tekevät kauppaa CAATSA-listalle asetettujen tahojen kanssa.

Kiinan asevoimien laitekehitysosasto EDD ja sen johtaja Li Shangfu joutuivat Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi, koska Venäjän valtion asevientiyhtiö Rosoboronexport oli CAATSA-pakotelistalla Syyrian hallituksen tukemisesta.

Lisäksi Yhdysvallat asetti CAATSA-listalle 33 henkilöä, joilla on yhteyksiä Venäjän asevoimiin ja tiedustelupalveluihin.

*

Yhdysvallat ilmoitti voivansa harkita pakotteiden asettamista myös muille maille, jotka ostavat Venäjältä hävittäjiä ja ohjuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen liittolaismaa Turkki neuvottelee Venäjän kanssa S-400 -ohjusjärjestelmien hankkimisesta. *

Lähteet: AFP, REUTERS

 


 

– Venäjän sotilassuunnittelussa sen Suomen-raja ei poikkea mitenkään Venäjän rajoista Nato-Latvian, Nato-Viron ja Nato-Norjan kanssa. Pyhälle Venäjälle sen länsirajan jokainen kilometri on vihollisrajaa, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka totesi. Hänen mukaansa Venäjän etu sotatilanteessa olisi käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Hän arvioi, että Venäjä voisi tämän takia käyttää asevoimaa Suomea vastaan Baltian konfliktissa.

 

USA:n ohjushävittäjä USS Porter Helsingin Länsisatamassa huhtikuussa 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Jukka Tarkka: Venäjä on toiminut jo vuosia

kuin Suomi olisi Natossa

 

Valtiotieteilijän mukaan Suomen Nato-jäsenyys ei lopulta olisi Venäjälle kovin iso asia.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan Venäjä on toiminut jo vuosikausia niin kuin sen Suomen vastaisen rajan takana olisi Nato.

 

– Se näkyy Venäjän sotilasdoktriinissa, voimien ryhmityksessä ja sotaharjoitusten virityksissä, Tarkka kirjoittaa blogissaan.

Hän toteaa, etteivät venäläiset ole niin hidasälyisiä, että reagoisivat Suomen omaksumaan puolustuspolitiikkaan vasta sitten kun se on saanut virallisesti Naton turvatakuut kaikilta jäsenvaltioilta.

– Juuri tämän takia Suomen liittyminen Natoon ei itse asiassa ole kovin iso asia Venäjälle, Tarkka toteaa.

Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys ei lopulta muuttaisi Venäjän poliittisella tai sotilaallisella peruskartalla ”yhdenkään palikan asentoa siitä asennosta, jossa ne ovat olleet jo vuosikaudet”.

Tarkka huomautti aiemmin Etelä Suomen Sanomien kolumnissaan Venäjän käsittelevän koko länsirajaansa ”yhtenäisenä Naton rintamana”. Se näkyy hänen mukaansa jo Venäjän vuonna 2010 hyväksytyssä sotilasdoktriinissa.

 


 

USA on toimittanut viimeisten vuosien aikana Ukrainan asevoimille satojen miljoonien dollarien arvosta puolustustarvikkeita ja koulutusapua. Tämän vuoden alussa presidentti Trumpin hallinto päätti lähettää Ukrainaan myös Javelin-panssarintorjuntaohjuksia. Päätöstä on pidetty symbolisesti merkittävänä, sillä Barack Obaman kaudella sellaiseen ei Washingtonissa ollut valmiutta.

 

Venäläisiä sotalaivoja Krimin Sevastopolissa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

USA saattaa lisätä sotilasapua Ukrainalle –

Venäjän toiminta merellä kiihtyy

 

Venäjän toiminta Asovanmerellä antaa amerikkalaisdiplomaatin mukaan aiheen Ukrainan puolustuskyvyn vahvistamiseen.

Yhdysvallat varautuu tukemaan Ukrainaa maan meri- ja ilmapuolustuksen kehittämisessä. Taustalla on Venäjän asevoimien lisääntynyt toiminta Ukrainan aluevesien tuntumassa.

 

Venäjän laivastotoiminta on viime kuukausina tiivistynyt erityisesti Krimin niemimaan itäpuolella sijaitsevalla Asovanmerellä. Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin helmikuussa 2014 ja liitti sen laittomasti omaan valtioalueeseensa. Samalla myös merkittävä osa Ukrainan merivoimien aluksista joutui Venäjän haltuun.

 

USA:n Ukrainan-erityisedustaja Kurt Volker sanoo Kremlin havittelevan nyt ylivalta-asemaa Asovanmerellä, jossa Ukrainalla ei ole sotilaallisia edellytyksiä Venäjän pyrkimysten haastamiseen. Yhdysvaltain on hänen mukaansa etsittävä tässä tilanteessa keinoja, joilla Ukrainan meri- ja ilmapuolustuksen suorituskykyjä voidaan vahvistaa.

– Uskon tämän olevan keskeistä, kun kehitämme puolustusyhteistyömme seuraavia askelia, Volker toteaa RFE/RL-uutispalvelulle antamassaan haastattelussa.

 

Venäjä rauhan tulppana

Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 jatkunut sota on vaatinut tähän mennessä jo yli 10 000 kuolonuhria, ja yli miljoona ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa.

Sotaa ei Kurt Volkerin mukaan ole kyetty päättämään, koska Venäjältä virtaa Ukrainaan yhä uusia aseita ja taistelijoita. Etyjin tarkkailuoperaatio onnistui viimeksi elokuussa miehittämättömien ilma-alustensa avulla dokumentoimaan sotilassaattueiden etenemisen Venäjältä Ukrainaan. Syyskuun alkupuolella tarkkailijat raportoivat jälleen uudesta saattuehavainnosta.

 

Volker pitää epätodennäköisenä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis juuri minkäänlaisiin uusiin neuvotteluihin ainakaan ennen maaliskuussa 2019 järjestettäviä Ukrainan presidentinvaaleja ja presidentti Petro Poroshenkon mahdollista väistymistä.

Venäjä on systemaattisesti kiistänyt olevansa sodan osapuoli tai edes rahoittavansa ja aseistavansa niin sanottujen Donetskin ja Luhanskin separatistitaistelijoita. Kremlin ylläpitämässä narratiivissa sota esitetään yhä puhtaasti Ukrainan sisäisenä konfliktina, vaikka todisteet kertovat toista.

 

USA tiukentaa linjaansa

Suurlähettiläs Volker on toiminut Yhdysvaltain Ukrainan-erityisedustajana heinäkuusta 2017 alkaen. Vaikka näkyviä muutoksia Venäjän Ukraina-linjassa ei ole sen jälkeen tapahtunut, Volker pitää runsaan vuoden aikana tehdyn työn tuloksia merkittävinä.

– Olemme luoneet Yhdysvaltojen [Ukraina]-politiikan puitteet, olemme toteuttaneet koordinaatiota liittolaistemme – erityisesti Ranskan ja Saksan – kanssa, olemme antaneet selvän tukemme Ukrainalle sekä sen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden palauttamiselle. Olemme myös selventäneet Venäjän vastuuta tässä, Volker luettelee.

Vaikka presidentti Donald Trump on väläyttänyt Venäjälle määrättyjen Ukraina-pakotteiden purkamisen mahdollisuutta, säröjä Yhdysvaltain linjassa ei Volkerin mukaan ole.

– Luen presidentin toimintaa niin, että hän pyrkii pitämään ovea avoinna, jotta Putin voisi perääntyä, jotta voitaisiin neuvotella jonkinlainen sopimus. Tavoitteena on katsoa, voidaanko konfliktin riskiä madaltaa ja kykenemmekö todella saavuttamaan rauhan Ukrainassa, hän selittää.

– Samaan aikaan linjana on ollut lisätä uusia Venäjään kohdistuvia pidäkkeitä ja tukea Ukrainaa tavalla, joka taivuttaisi Venäjän neuvottelemaan.

 


 

– Pidän Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa kannatettavana, mutta en siksi, että se korvaisi Nato-jäsenyyden tai veisi sen unohduksiin. Meillä on kaikissa olosuhteissa oltava mahdollisuus hakeutua Naton jäseneksi, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Oli meillä sitten puolustusliitto Ruotsin kanssa tai ei.

 

Ilkka Kanerva. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Ilkka Kanerva: Ruotsin puolustukseen tuskin

dramaattisia käänteitä

 

Mahdollisen Nato-jäsenyyden osalta tilanne on naapurimaissa pitkälti samankaltainen.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei usko Ruotsin vaalituloksella olevan isoja vaikutuksia maan ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan ja puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa.

 

– Päätyi hallitusratkaisu sitten miten tahansa, en odota dramaattisia käänteitä Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Ilkka Kanerva arvioi Verkkouutisille.

Ruotsin sunnuntaisten vaalien jälkeen on vielä epäselvää, miten hallitus maahan muodostetaan. Ruotsidemokraattien nousu sekoitti perinteiset asetelmat eikä kumpikaan blokeista pysty suoraan muodostamaan enemmistöä valtiopäiville.

Mitä tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, esimerkiksi mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen tilanne on Kanervan mukaan tällä hetkellä naapurimaissa pitkälti samankaltainen.

– Ruotsin moderaateilla (ja porvarikoalitiolla) on myönteinen Nato-kanta, mutta niin Ruotsissa kuin Suomessakin tiedetään, että tämän taakse pitää saada riittävä kansallinen yhteisymmärrys, ennen kuin asiassa kannattaa tehdä mitään siirtoja.

Kanerva arvioi, että niin Suomessa kuin Ruotsissakin on ”kaikki edellytykset tehdä jopa nopea harkinta”, jos turvallisuusympäristön muutos tätä edellyttäisi.

– Tämä siksi, että meillä on hyvin toimivat ja läheiset yhteistyösuhteet Naton kanssa.

Kanervan mielestä Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä mahdollinen Nato-ratkaisunsa käsi kädessä. Hän sanoo luottavansa myös siihen, ettei Ruotsi tee tässä liikkeitä ohi Suomen.

Kanervaa ei yllättänyt se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka jäi pitkälti paitsioon Ruotsin vaaliteemojen joukossa. Hän kertoo saaneensa tällaista viestiä jo vuosi sitten niin moderaattien kuin sosiaalidemokraattienkin taholta.

Puolustusliitosta ei Naton korvajaa

Maahanmuutosta puhuttiin sitäkin enemmän. Teemaa ylläpitänyt ruotsidemokraatit on esittänyt myös puolustusliittoa Suomen kanssa.

– Sitä ei pidä kavahtaa ja se voi olla jossain kohti ihan järkevä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kuitenkaan julistuksin, vaan käytännön askelin, Kanerva painottaa.

Ruotsidemokraattien visiossa puolustusliitto Suomen kanssa voisi toimia vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle. Tässä Kanerva on eri linjoilla:

***

– Pidän Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa kannatettavana, mutta en siksi, että se korvaisi Nato-jäsenyyden tai veisi sen unohduksiin. Meillä on kaikissa olosuhteissa oltava mahdollisuus hakeutua Naton jäseneksi, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Oli meillä sitten puolustusliitto Ruotsin kanssa tai ei.

 


 

Puolustusministeri Jussi Niinistö huomautti, että istuva hallitus on käynnistänyt toistakymmentä lakihanketta, joilla edistetään kansallista turvallisuutta. Näistä hän nosti esille kaksi ajankohtaista lainsäädäntöhanketta: kaksoiskansalaisuuslakiesityksen sekä ulkomaalaisten kiinteistöjen omistamista ohjaavan lakihankkeen. Ministerin mukaan esitetyt lainsäädännön kehittämistoimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jolla viranomaisen puuttumismahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa parannetaan.

 


Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
 

Onko koko yhteiskuntamme varautunut

sotaan?

 

Jussi Niinistön mukaan hänen on puolustusministerinä kysyttävä, onko Suomi varautunut kriisiin tai sotaan.

 

– Tiedän puolustusvoimien olevan varautunut sotaan, mutta onko myös koko yhteiskuntamme varautunut sotaan, vai onko kamppailu Suomen olemassaolosta liudentunut ajatuksissamme sopivankokoiseksi kriisiksi ja konfliktiksi, josta Suomi-neidon on helppo suoriutua voittajana, kysyi puolustusministeri Jussi Niinistö(sin.) 226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Hän totesi, että voimassa oleva kokonaisturvallisuuden toimintamalli perustuu siihen, että kaikki hallinnonalat kykenevät toimimaan tehokkaasti myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

– Sen mukaisesti puolustusvoimat antaa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja yhteiskunnan muiden toimintojen turvaamiseksi sekä osallistuu pelastustoimintaan. Virka-avun edellytyksiä ja muotoja on tämän hallituskauden aikana uudistettu ja kehitetty.

– Puolustusministeriön hallinnonalan tehtävänä on edellä kuvatussa kokonaisuudessa luoda edellytykset puolustuskyvyn ja sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnalle kaikissa tilanteissa. Niin ikään ministeriön tehtävänä on jo asetuksen mukaan ”kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen”. Tehtävänä on siis yhdessä puolustusvoimien kanssa tunnistaa ja määritellä ne maanpuolustustoimet, joilla varaudutaan valtakunnan itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja kansalaisten elinmahdollisuuksia vaarantavien sotilaallisten uhkien torjumiseen, Niinistö sanoi.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan sotilaallista maanpuolustusta tuetaan suunnitelmallisesti muun yhteiskunnan voimavaroilla.

– Lähtökohtana on, että tämä ei saisi vaarantaa muun yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuutta. Näin ollen meidän on kysyttävä itseltämme: Mitkä yhteiskunnan voimavarat ovat nyky-yhteiskunnassa realistisesti saatavilla sotilaallisen maanpuolustuksen tueksi poikkeusoloissa ilman, että muut elintärkeät toiminnot vaarantuvat, Niinistö kysyi?

Hän pohti, vastaavatko valmiuslaki ja puolustustilalaki toimintaympäristöämme ja yhteiskuntaamme? Digitalisaatio, tekoäly ja monet muut teknologian kehityssuunnat muuttavat yhteiskuntaa.

Jussi Niinistön mukaan Ruotsissa on tavoitteena, että sotatilassa sotilaallinen maanpuolustus ja ns. siviilipuolustus toimivat yhtenä kokonaisuutena.

– Sotilaallisen puolustuksen katsotaan riippuvan viime kädessä siitä, miten muu yhteiskunta kykenee korotetun valmiuden ja sodan aikana tukemaan puolustusvoimia. Lähtökohtana ovat siis sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet.

 

Kokonaismaanpuolustus 2.0

Niinistö totesi, että kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostaa varautumisen kivijalan.

– Se on yhteistoimintamalli, jossa suunnitellaan, harjoitellaan ja toimitaan yhdessä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Mutta tämä ei vielä riitä. Sen lisäksi tarvitaan muita puolustushallinnon toimin valmisteltuja järjestelyitä, kuten kumppanuuksia ja sotataloussopimuksia elinkeinoelämän kanssa sekä kansallisia ja kansainvälisiä sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä. Näiden perusteella puolustusvoimien kriittisten järjestelmien käytettävyys kyetään varmistamaan poikkeusoloissa.

 

Niinistö huomautti, että kansallisessa lainsäädännössä ja yhteiskuntapolitiikassa on huomioitava myös sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset.

– Lainsäädäntömme on huomioitava sodankäynnin ja turvallisuusympäristön muutoksesta nousevat tarpeet. Näin esimerkiksi lainsäädäntöämme täydennettiin tunnuksettomien sotilaiden, niin sanottujen vihreiden miesten, osalta. Niin ikään hallituksen paikkatietopoliittisessa selonteossa otettiin digitaalisten palvelujen edistämisen lisäksi myös kansallisen turvallisuuden näkökohdat huomioon.

Jussi Niinistön mielestä turvallisuusympäristön haasteiden, digitalisaation ja yhteiskunnan muuttumisen myötä on nyt oikea aika tarkastella perinteistä kokonaismaanpuolustuksen konseptia uusin silmin.

– Puolustushallinnon paikka ja tehtävät on selvennettävä osana kokonaisturvallisuutta, mutta erityisesti maanpuolustusta tukevien yhteiskunnan toimien näkökulmasta. Nyt on oikea aika tehdä kokonaismaanpuolustuksen inventaario omista tarpeista ja kyvyistä suhteessa yhteiskunnan kykyihin tukea sotilaallista maanpuolustusta. Näin digiaikana kai pitäisi puhua kokonaismaanpuolustus 2.0:sta, hän sanoi.

 

 


 

Tutkija Niklas Hedwig kuitenkin arvelee, että Saksan poliitikkojen on vaikea vakuuttaa maansa suurta yleisöä nykyistä suurempien kansainvälisten sitoumusten tarpeesta. Saksalaiset suhtautuvat hänen mukaansa asevoimiinsa epäilevästi, eivätkä näe arjessaan suuria ulkoisia uhkia. Lisäksi hänen mielestään Saksan haasteena on, kuinka viedä EU:ta aiempaa kunnianhimoisempaan puolustusyhteistyöhön luomatta uusia jakolinjoja EU-maiden kesken. Niklas Helwig työskentelee TAPIR-tutkijana RAND Corporation -tutkimusorganisaatiossa Yhdysvalloissa.

 

Saksalainen miinantorjunta-alus FGS Bad Rappenau Katajanokan laiturissa Helsingissä huhtikuussa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tutkija ei usko Saksan kansan innostuvan EU-

puolustuksesta

 

Saksalaiset suhtautuvat asevoimiinsa epäilevästi, eivätkä näe arjessaan suuria ulkoisia uhkia.

Euroopan ja Yhdysvaltain suhteiden jännitteet ovat vauhdittaneet Saksassa keskustelua Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä.

 

Tutkija Niklas Helwig arvioi Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa FIIA Briefing Paper -julkaisussa, että Saksa on alkanut jälleen nähdä Euroopan unionin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvänä yhteisönä.

 

Tähän muutokseen kuuluvat Helwigin mukaan pitkän aikavälin suunnitelmat Euroopan operatiivisen valmiuden parantamiseksi sekä EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen tunnustaminen asevoimien virallisessa doktriinissa.

*

Lue myös:

FIIA Briefing Paper – Germany and European Defence Cooperation


 

Puolustusalan NDUI-instituutin asiantuntija Michael Miklaucic toteaa maiden pysytelleen puolueettomina kylmän sodan aikana välttääkseen suurvaltakilpailun aiheuttamat vaarat. Hänen mukaansa liittoutumattomuuden aika on kuitenkin nyt ohi, sillä kansainvälinen turvallisuustilanne on muuttunut ratkaisevalla tavalla.

 

Michael Miklaucic pitää Natoa 'vapautta rakastavien' maiden linnakkeena. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Amerikkalaislehti: Tämän vuoksi Suomi ja

Ruotsi flirttailevat Naton kanssa

 

The Hill -lehden mukaan Naton vahvistuminen lähettäisi Venäjälle selkeän viestin.

Amerikkalaisessa The Hill -lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa pohditaan Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.

 

– Jos Natoon liittyminen hoidetaan kunnolla, tulisi se vahvistamaan sekä Suomen että Ruotsin puolustuskykyä. Se myös parantaisi Euroopan kollektiivista turvallisuutta ja vahvistaisi liberaalia maailmanjärjestystä, joka on joutunut taisteluun useita liberalismia uhkaavia tahoja vastaan, Miklaucic kirjoittaa.

Hänen mukaansa Natoa voi pitää historian onnistuneimpana poliittis-sotilaallisena liittona, jonka ansiosta Euroopan rauhanaika on kestänyt yli 70 vuotta. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä Nato-kumppanimaita, ei kummallakaan ole tällä hetkellä liittouman tarjoamia turvatakuita.

– Kuten monen Nato-maan, myös Ruotsin ja Suomen on vahvistettava puolustustaan, sillä molemmat käyttävät maanpuolustukseen alle 1,5 prosenttia BKT:stään.

2000-luvulla Naton haasteina ovat olleet muun muassa pitkään kestänyt Afganistanin sota, Libyan väliintulon “katastrofaaliset” seuraukset ja Turkin valuminen kohti Venäjää. Miklaucic pitää silti liittoumaa “vapautta rakastavien, liberaalien valtioiden” vankkana linnakkeena.

Hänen mukaansa Venäjän toimet Krimin niemimaalla, Itä-Ukrainassa ja Georgiassa ovat kärjistäneet Euroopan turvallisuustilanteen.

– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lähettäisi presidentti Vladimir Putinille selkeän viestin, että aggressioilla on seurauksia. Se osoittaisi, että Venäjä toimet aiheuttavat kielteisen vastareaktion ja vahvistavat liberaalia järjestelmää.

 


 

Ranska ja Suomi antavat täyden kannatuksensa EU-rahoituksen lisäämiselle EU:n kumppaneiden sotilaallisiin valmiuksiin. Maat pitävät myönteisenä sitä, että Euroopan komissio on päättänyt vastata Euroopan puolustusteollisuuden haasteisiin erityisesti luomalla Euroopan puolustusrahaston. Ponnistelut edistävät Euroopan strategista riippumattomuutta suosimalla teknologiasta ja teollista yhteistyötä.”

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Suomen pääministeri Juha Sipilä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Juha Sipilä: Avunannon nostaminen esille

tärkeintä puolustusjulistuksessa

 

Pääministerin mukaan solidaarisuuslauseke tarkoittaa sitä, että jos Suomi pyytää apua, niin apua pyritään antamaan.

Ranska ja Suomi antoivat tänään torstaina yhteisen julkilausuman Euroopan puolustuksesta Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Suomen-vierailun yhteydessä.

 

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan julkilausuman pihvi on siinä, että Ranska ja Suomi toteavat yhdessä, että EU:n puolustusyhteistyön pitää vahvistaa kriisinhallintakykyä ulkoisissa kriiseissä ja sitä kautta myös kansalaisten suojelussa.

 

Sipilän mukaan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusartiklan 42.7 nostaminen esiin tässä julistuksessa on tärkeää, sillä monille Euroopan maille puolustusyhteistyön syventäminen koskee kriisinhallintaa.

– Nyt me nostamme tämän yhteisen artiklan perussopimuksesta sille kuuluvaan asemaan. Sen yhteinen toteaminen on mielestäni se juttu, Sipilä tähdensi julkilausuman merkitystä.

Sipilä kertoi, että Macron on korostanut useampaan otteeseen sitä, että Ranska noteerasi Suomen avun, kun keskinäisen avunannon lauseketta käytettiin ensimmäisen kerran Pariisin terrori-iskujen jälkeen ja Ranska pyysi muilta EU-mailta apua.

– Me vapautimme Libanonista ranskalaisia joukkoja. Avunpyytäjämaan on kerrottava, mitä halutaan, Sipilä sanoi, kun häneltä kysyttiin, mitä apu konkreettisesti olisi.

– Meiltä haluttiin tätä silloin ja me sen annoimme. Jos me pyydämme apua, niin sitä pyydettyä apua pyritään antamaan. Siitä tässä on kysymys.

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Ranska on valmis interventioon konkreettisesti, jos Suomea kohtaa uhka. Macronin mukaan Ranska on velkaa Suomelle Suomen Ranskalle antamasta avusta.

Lisäksi Ranskan ja Suomen julkilausumassa osoitetaan tuki Euroopan budjeteissa puolustusyhteistyön määrärahojen kasvattaiselle, Sipilä sanoi.

 

Ranskan ja Suomen yhteinen julkilausuma Euroopan puolustuksesta:

“Eurooppalaiset ovat viime vuosina konkreettisesti osoittaneet, että eurooppalainen puolustus perustuu paitsi riskien ja strategisten haasteiden yhteiseen analyysiin, myös eurooppalaiseen tosiasialliseen solidaarisuuteen.

Kun Ranska siihen 13. marraskuuta 2015 kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen vetosi ensimmäistä kertaa Europan unionin historiassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen keskinäistä avunantoa koskevan lausekkeen 42 artiklan 7 kohtaan, Suomi tuki päättäväisesti Ranskaa osana yhteisiä pyrkimyksiä terrorismin torjumiseksi.

 

Ranska ja Suomi pyytävät nyt lisätoimia, jotta eurooppalaisilla olisi ensi vuosikymmeneen mennessä vahvempi yhteinen sotilaallinen torjuntavalmius turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien etujensa valvomiseksi. Tämän tavoitteen tulee perustua vahvaan ja innovatiiviseen eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen sekä mukautettuihin yhteisiin rahoitusvälineisiin.

Eurooppalaisten toiminnallisten sitoumusten edistämiseksi heidän turvallisuutensa ollessa uhattuna Ranska ja Suomi vetoavat todellisen yhteisen eurooppalaisen strategisen kulttuurin puolesta, strategian, joka perustuu puolustusyhteistyöhön ja eri osapuolien hyväksymään keskinäiseen riippuvuuteen.

 

Ranskan ehdotuksesta käynnistetty eurooppalainen interventioaloite pyrkii edistämään yhteisen eurooppalaisen strategisen kulttuurin syntyä ja vahvistamaan eurooppalaisten kykyä reagoida yhdessä heidän turvallisuuteen vaikuttaviin kriiseihin olemassa olevien rakenteiden ja erityisesti EU:n ja NATOn operaatioiden ohella.

Ranska ja Suomi tukevat uusien välineiden käyttöä sekä operaatioiden yhteisrahoituksen lisäämistä Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan YTPP:n toimenpiteiden puitteissa kaikkien, myös vaativimpien sitoumusten osalta.

 

 


 

”Ranska kaipaa operaatioihin kipeästi kumppaneita, joita se aloitteellaan toivoo. EI2:n toisena tavoitteena on eurooppalaisen strategisen kulttuurin luominen. Ranska haluaa, että Euroopan maiden turvallisuuspoliittiset painopisteet siirtyisivät kohti interventionistista ja Euroopan autonomiaa korostavaa näkemystä.”


  

 

Merkittävä ero hallitusohjelmien Nato-

linjassa miellyttää Sauli Niinistöä - Jukka

Tarkka: ”Turha kuvitella, että Ranska takaa

Suomelle jotakin”

 
 
 
Luotu: 
26.8.2018 12:14

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    "Nato-jäsenyys on minusta mahdollisuus ja sen vuoksi olen nykyiseen hallitusohjelmaan tyytyväinen", Sauli Niinistö sanoi lauantaina.
 
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi lauantainaTasavallan presidentin kyselytunnilla Yle Radio 1:ssä pitävänsä hyvänä Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattua linjausta. Niinistön tulkinnan mukaan linjaus tarkoittaa sitä, ettei Suomi itse sulje ovea Natoon.

”Nato-jäsenyys on minusta mahdollisuus ja sen vuoksi olen nykyiseen hallitusohjelmaan tyytyväinen. Siinä avattiin edelleen se mahdollisuus, että Suomi ei sulje itse ovea, verrattuna aikaisempaan hallitukseen 2011, joka suorastaan epäsi sen mahdollisuuden itseltään. Tapahtui siis tällainen muutos”, presidentti sanoi.

 

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Linjauksesta puuttuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ollut lause, jonka mukaan ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”

Sauli Niinistö korosti lauantaina uskovansa Suomen nykyiseen rakennelmaan eli omaa puolustukseen, länsisuhteisiin ja hyviin naapurussuhteisiin Venäjän kanssa. Heikoin rakennelma nykyisellään on Niinistön mukaan neljäs pilari eli kansainvälinen sopimusjärjestelmä.

Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat perjantaina,että Suomi on kiinnostunut osallistumaan Ranskan esittämään uuteen puolustusyhteistyöhankkeeseen.

Valtiotieteen tohtori, historioitsija Jukka Tarkka arvioi, että Ranskan tarjoama puolustusyhteistyö olisi hieno lisä Suomen rakentamaan kahdenvälisten yhteistyösopimusten verkkoon. 

”Sitä tarvitaan, koska Suomi ei salli itselleen kaikkein yksinkertaisinta ja kattavinta puolustusyhteistyötä, joka on Nato”, Tarkka kommentoi Facebookissa.

 

”Mutta on turha kuvitella, että Ranska takaa Suomelle jotakin, jos Suomi ei anna sille mitään. Missään ei ole sellaista rusinapullaa, jonka leipuri jakaisi kaikki herkut parhaiden palojen poimijalle, eikä saisi itse mitään”, hän jatkaa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioi aikaisemmin, ettei Suomen osallistumista hankkeeseen pidä ylikorostaa.  Hanke poikkeaa Pesun mukaan Suomen muista puolustusyhteistyökuvioista siten, että fokus ei ole aluepuolustuksessa vaan eurooppalaisten kyvyssä operoida EU:n ulkopuolella. 

 

 


 

Donald Trumpin mukaan maksamatta jättäminen on epäkunnioittavaa USA:ta kohtaan. – Entä jos joudumme konfliktiin koska johonkin maahan hyökätään? Nyt olemme kolmannessa maailmansodassa ja suojelemme maata joka ei maksa laskujaan, Trump kuvaili.

 

Presidentti Donald Trump West Virginiassa. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Spencer Platt

”Olemme sodassa turvaten maata, joka ei 

maksa laskujaan”

 

Presidentti Donald Trump vahvisti uhanneensa vetäytymisellä Natosta.

USA:n presidentti Donald Trump puhui West Virginiassa kannattajilleen. Hänen puheestaan osa käsitteli Natoa ja sen jäsenmaiden maksuvajeita.

 

Donald Trump sanoi Nato-maiden johtajien olevan delinquent (väärintekijä, huligaani, rikollinen). Hänen mukaansa Natossa ”kukaan ei maksanut laskujaan”. Trump vertasi tilannetta kiinteistöalaan.

– Kun joku ei maksa vuokraansa, sanotaan että he ovat delinquent. Vuokrat on maksettava, Donald Trump sanoi.

– Yhdysvallat maksaa lähes 90 prosenttia Euroopan puolustamisen kustannuksista. Minusta se on upeaa. Sanoin Euroopalle, että ”ihmiset, Nato on teille parempi kuin meille”. Uskokaa pois. Pienet maat, isot maat, kaikki nämä maat joita meidän pitäisi puolustaa. Sanoin, että ”kuulkaa, se on hyvin yksinkertaista. Teidän pitää maksaa. Teidän pitää maksaa laskunne”.

*

Trump totesi Nato-maiden johtajien kysyneen, jättäisikö USA Naton maksamattomien laskujen vuoksi.

 *

– He vihasivat vastaustani. Sanoin, että ”kyllä, harkitsisin sitä”. …Mutta jos olisin sanonut ”ei, emme jätä teitä. Lupaan että aina suojelemme teitä”. Silloin he eivät ikinä maksaisi laskujaan. Joten sanoin ”kyllä, me lähdemme”. Saatoit nähdä miten miljardien dollarien shekkivihot tulivat esiin… He maksoivat laskunsa. Luulen että saamme lähiaikoina yli 100 miljardia dollaria. 

 


 

Sopimukset vahvistavat Salonius-Pasternakin mielestä Suomen turvatakuiden aineksia, kun esimerkiksi suhdetta Yhdysvaltoihin tarkastellaan kokonaisuutena. Hän huomauttaa, että kahdenvälistä, syvenevää yhteistyötä oli jo paljon ennen kyseisiä sopimuksia ja toisaalta myös yhteistyötä Naton sisällä sekä puolustushankinnoissa. Uusien sopimusten johdosta Washingtonissa on kuitenkin taas hivenen helpompi perustella Suomen tukemista, jos Suomessa tukea tarvittaisiin.


 

 

Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija:

Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

 
 
 
 
Luotu: 
14.8.2018 20:15

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak selventää, millainen on Suomen puolustuspoliittinen asema nykyisin. Arkistokuva.
 
|

Suomi on käytännössä sotilaallisesti liittoutunut, katsoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hän tarkentaa, että englanniksi termi on ”militarily aligned”, sotilaallisesti suuntautunut. Tähän tyyliin Suomea asemoi tutkijan mielestä myös presidentti Sauli Niinistö.

 

Tarkkaa suomenkielistä termiä Suomen nykypositiolle Salonius-Pasternak ei keksi, mutta Twitterissä hän vastaa suoraan kysymykseen Suomen liittoutumisesta.

–Kyllä, Suomi on sotilaallisesti liittoutunut ja se on sitoutunut osallistumaan muiden EU-jäsenten puolustamiseen. Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon, hän twiittaa. 

 

Salonius-Pasternak korostaa Uudelle Suomelle, että neutraalina Suomen asemaa ei enää voi nähdä. Samaa painotti presidentti Sauli Niinistö Trumputin-tiedotustilaisuudessaan. Niinistön sanat voi nähdä merkittävänä Suomen asemointina suuren kansainvälisen yleisön edessä.

Salonius-Pasternak toteaa, että tutkijan näkökulmasta Suomen asemointi on yksinkertaista: Suomi on käytännössä liittoutunut Lissabonin sopimuksen, eli EU:n uuden perussopimuksen takia. Tarkemmin kysymys on artiklasta 42.7, jossa EU-maat lupautuvat auttamaan maata, joka joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Salonius-Pasternakin mielestä pykälässä sitoudutaan kansankielellä antamaan turvatakuut. Hän huomauttaa, että esimerkiksi onnettomuusapuun viitataan eri lausekkeessa.

 

Eli käytännössä Suomella on tämän pykälän perusteella turvatakuut?

–Minä näen asian näin, Salonius-Pasternak vastaa ja painottaa heti, että kyse on vain hänen henkilökohtaisesta kannastaan.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että suurimmalle osalle muista EU-maista kysymys ei ole yhtä kiinnostava, sillä ne hoitavat kansallista puolustustaan yhdessä puolustusliitto Naton jäseninä. Hän toteaakin, että Suomen erityisasema ja Nato-kysymyksen vaikeus on monelle hankala hahmottaa Suomen ulkopuolella. Ei ymmärretä, miksi Suomi allekirjoitti Lissabonin sopimuksen, mutta ei liity Natoon.

–Se pitää hyvin usein yrittää selittää rautalangasta.

Salonius-Pasternakin mielestä turvatakuut voi jakaa kahteen osaan, ennaltaehkäisyyn ja varsinaiseen sotilaalliseen apuun. Hän uskoo, että Nato-maat näkevät tärkeimpinä turvatakuina ennaltaehkäisyn ja deterenssin, jolla viitataan sotilaalliseen pelotteeseen, koska sotaa ei haluta.

–Ja sitähän ei voi saada muuta kuin kuulumalla sotilasliittoon, joita Euroopassa on yksi, Nato, hän tarkentaa.

Sen sijaan varsinaista sotilaallista apua sodassa Suomi voisi saada myös kuulumatta sotilasliittoon. Hän huomauttaa, että Suomessa turvatakuukeskustelu usein kilpistyy juuri siihen, tulisiko joku meidän avuksemme, jos sota syttyisi.

 

”Selvä viesti” maailmalle

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokouksen yhteydessä kansainvälisessä mediassa näkyi Suomen asemointia sotilaallisesti neutraaliksi maaksi, mikä herätti Salonius-Pasternakin mukaan monessa huolta. Tähän tarttui myös presidentti Niinistö huippukokouspäivän tiedotustilaisuudessaan omassa englanninkielisessä osuudessaan. Niinistö ihmetteli, miten Suomi voidaan kuvata neutraaliksi, ja viittasi Suomen EU-jäsenyyteen, laajaan Nato-yhteistyöhön sekä kahdenvälisiin puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa.

Salonius-Pasternak kiittelee Niinistön sanoja.

–Minusta se oli täysin luonnollista, että presidentti tarttui siihen kiinni, ettei jäisi kuvaa, että hän olisi jotenkin hyväksynyt tämän, Salonius-Pasternak sanoo viitaten virheellisiin kuvauksiin Suomen neutraaliudesta.

 

Salonius-Pasternak arvelee, että Niinistö halusi saada kansainväliset toimittajat todella näkemään Suomen turvallisuuspoliittisen muutoksen, joka on tapahtunut sitten kylmän sodan. Tilanteella oli myös tavallista suurempi painoarvo huippukokouksen kyljessä. Kyseessä oli eräänlainen päivitys Suomen tilanteesta maailmalle.

–Huomioiden, kenelle Niinistö puhui, se on voinut olla hyvin selvä, valikoitu viesti kansainväliselle medialle ja ehkä jopa, miksei taas kerran, suomalaisille, että emme ole neutraali ja tässä on kaikki nämä syyt.

–Se oli muistutus siitä, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka on oikeasti muuttunut.

Seuraavalla viikolla Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu piti suomalaisia kohauttaneen puheensa, jossa hän sanoi pitävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-harjoituksia uhkina, joiden vuoksi Venäjän on ryhdyttävä vastatoimiin.

 

Lue lisää: Suomalaisprofessori pitää venäläisministerin uhkausta poikkeuksellisena: ”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty”

Salonius-Pasternakin mukaan hyvin usein ulkomailla Natoon kuulumattomat maat nähdään virheellisesti automaattisesti neutraaleina. Hän huomauttaa, että Suomi ei käytä virallisissa asiakirjoissaan ja selonteoissaan termiä liittoutumaton, vaan toteaa, että Suomi ei kuulu sotilasliittoon. Näin alleviivataan itse asiassa rivien välissä sitä, että Suomi on liittoutunut EU:n kautta, joka ei ole sotilasliitto.

–Kyllähän nämä mietitään tarkkaan.

Salonius-Pasternakin mukaan Suomi on kulkenut kohti sotilaallista liittoutumista vähitellen jo pitkään. Isoja harppauksia tilanteessa voi nähdä vain, jos aikajanaa pilkkoo 10 vuoden lohkoihin. Hän on huomannut, että usein arkikielenkäyttö laahaa turvallisuuspoliittisten muutosten perässä.

 

Suomi on ”sotilaallisesti suuntautunut”

Niinistön sanoissa ei Salonius-Pasternakin mukaan ”missään nimessä” ollut kyse uusista linjauksista, sillä Suomi on ”ehdottomasti sotilaallisesti suuntautunut” ja ollut sitä jo hyvän aikaa. Kahdenvälisillä puolustusyhteistyösopimuksilla Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa on hänen mielestään vielä alleviivattu tätä asemaa.

 

Salonius-Pasternak huomauttaa, että kyseisissä sopimuksissa on kyse poliittisista tahdonilmauksista ja signaaleista, mutta myös sotilaallisesta yhteistoimintakyvystä, joka on yksi peruspilareista, kun puhutaan sotilaallisen avun saamisesta ja antamisesta. On osoitettava julkisesti, että voidaan toimia yhdessä ja halutaan rakentaa kykyä toimia sotilaallisesti yhdessä.

–Niillä on se vaikutus, että ne mahdollistavat konkreettisesti käytännön yhteistyön laajentamisen syventämisen, hän sanoo sopimuksista.

Joidenkin mielestä olisi poliittista ja diplomaattista viisautta määritellä tarkemmin, missä tilanteissa sotilaallista yhteistyötä halutaan ja joidenkin mielestä taas ei. Sopimukset eivät ole velvoittavia ja Salonius-Pasternakin mukaan ne ovat tavallaan kaiken kattavia, sillä sopimuksiin kirjattujen pyrkimysten alle ”voi kaataa melkein mitä tahansa”.

 

Turvatakuut ja yhteistyösopimukset nousivat esille eilen maanantaina Niinistön auktorisoimattomassa elämäkerrassa, jossa väitettiin presidentti Niinistön puhuvan kulisseissa turvatakuista kyseisten yhteistyösopimusten pohjalta. Kirjan toinen kirjoittaja väitti julkistustilaisuudessa Niinistön puhuvan suljettujen ovien takana ”tosiasiallisista turvatakuista”.

 


 

Presidentti Niinistö ja ministerit katsoivat vuonna 2014, että isäntämaasopimuksen läpivientiä ei tarvinnut käsitellä eduskunnan suuressa salissa, koska se ei ollut valtiosopimus vaan lisäpöytäkirja, joka pohjautui Suomen ja Naton aiempiin sopimuksiin. Tähän vedoten ulkopolitiikan johto hankki sopimukselle poliittisen tuen eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnista, tietokirjailija Risto Uimonen raportoi.


 

 

”Presidentti Niinistön näkymätön käsi operoi

taustalla koko ajan” – Kirja kertoo kuinka

kiistelty Nato-sopimus syntyi

 
 
 
Luotu: 
14.8.2018 12:01

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
 
|

Presidentti Sauli Niinistö käyttää vaikutusvaltaansa laajalti venyttäen sitä valtaoikeuksiensa äärirajoille. Näin arvioi tietokirjailija Risto Uimonen uutuusteoksessaan yhtyen toisen uuden Niinistö-kirjan sanomaan.

 

Maanantaina julkaistussa Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen elämäkertakirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into) kerrotaan, kuinka presidentti Niinistö on hetkittäin puuttunut sisäpolitiikkaan muun muassa patistamalla työmarkkinajärjestöjä kiky-sopimukseen. Uimonen, jonka teos Sauli Niinistö – Tasavallan presidentti (WSOY) julkaistaan myös tällä viikolla, kommentoi presidentin valtaoikeuksien venyttämistä Ylen Ykkösaamussa tiistaiaamuna.

Uimonen nostaa Niinistön kulissien takaisen vaikuttamisen esimerkeiksi muun muassa Islannin ilmavalvonnan, josta presidentti taisteli eduskunnan kanssa, sekä Naton isäntämaasopimuksen edistämisen. 

 

– Siellä tämä Niinistön näkymätön käsi on taustalla operoinut koko ajan. Sitä näkymätöntä vaikutusvaltaa hän on käyttänyt aika paljon muuallakin, Uimonen sanoi Ylellä tiistaina.

 

Suomi ja sotilasliitto Nato allekirjoittivat niin sanotun isäntämaasopimuksen syksyllä 2014. Allekirjoittamista edelsi Niinistön, silloisen ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) sekä puolustusministeri Carl Haglundin (r.) eduskunnassa suorittama operaatio, Uimonen kertoo kirjassaan. Poliittisesti tulenarka asia vietiin maaliin vaivihkaa eduskunnan valiokuntien kautta.

Isäntämaasopimus mahdollistaa ulkomaisten joukkojen tulon ja toiminnan Suomessa, jos Suomi tällaisen kutsun Natolle esittää. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen oli hyväksytty Suomen turvallisuuspoliittiseksi kumppanuustavoitteeksi eduskunnassa jo 2000-luvun alussa.

 

Ulkoministeriö luovutti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle muistion, jossa kerrottiin muun muassa ministeriön laatimasta oikeudellisesta arviosta, jonka mukaan lisäpöytäkirja ei toisi Suomelle uusia velvoitteita. Varsinaista oikeudellista arviota ei kuitenkaan tosiasiassa kirjaimellisesti oltu laadittu, Uimonen kertoo. Asian on vahvistanut puolustusministeriön apulaisosastopäällikkö Helena Partanen sähköpostissaan eduskunnan tietopalvelulle, Uimonen kertoo. Oikeudelliseksi arvioksi ulkoministeriö tulkitsi eri ministeriöiden ja virkamiehistön poikkihallinnollisen käsittelyn valmistelun aikana.

Ulkopoliittinen johto halusi isäntämaasopimukselle hyväksynnän syyskuun 2014 Nato-huippukokoukseen, jossa Suomi oli määrä hyväksyä puolustusliiton laajennetuksi kumppaniksi. Tämän takia asialla oli kiire.

 

– Niinistö, Tuomioja ja Haglund eivät halunneet ottaa sitä riskiä, että isäntämaasopimuksen valmistelu pysähtyy poliittisista syistä eduskuntaan, Uimonen kirjoittaa.

Uimosen mukaan sopimuksen hyväksymistä vain valiokuntien kautta auttoi se, että ”niissä tunnettiin luottamusta presidenttiä kohtaan”. Presidentin tapaamiset valiokuntien kanssa, sekä toisaalta Krimin myötä jännittynyt kansainvälinen tilanne, saivat kansanedustajat siunaamaan lisäpöytäkirjan ilman eduskunnan täysistunnon käsittelyä.

 

Vaikka poliittinen siunaus saatiin, epäilyjä herätti myöhemmin se, että valiokuntien kansanedustajat saivat puhua luottamuksellisesta asiasta vasta sopimuksen valmistuttua. Tämä Nato-kriittinen keskustelu seurasi presidentti Niinistöä aina presidentinvaaleihin 2018 asti. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin aikanaan asiasta tehtyä valitusta käsitellessään, ettei valmistelussa ollut toimittu moitittavasti. Hän katsoi lisäksi, kuten ulkopoliittinen johto, ettei puiteasiakirja synnyttänyt Suomelle uusia velvoitteita.

 

LUE MYÖS:

Kirjaväite: Presidentti Niinistö puhuu suljettujen ovien takana Suomen ”tosiasiallisista turvatakuista”

 


 

Virossa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) vanhempi tutkija Pauli Järvenpään mukaan sekä Ruotsille että Suomelle olisi hyötyä yhteisen Nato-pohjaselvityksen laatimisesta.

 

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tervehti viime vuonna Aurora-harjoituksiin osallistuneita sotilaita. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TT News Agency / Jessica GOW /
 

Näin Ruotsin tie Natoon voisi avautua –

puolustuksen puutteet surullisia”

 

 

Suomi ja Ruotsi hyötyisivät tutkijan mielestä yhteisen Nato-selvityksen laatimisesta.

 

Mahdollinen Nato-jäsenyys on ollut esillä keskusteluissa Ruotsin valmistautuessa 9. syyskuuta pidettäviin valtiopäivävaaleihin. Viimeiset mielipidemittaukset viittaavat siihen, että hallitusvastuu Ruotsissa olisi siirtymässä pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) johtamalta koalitiolta porvariallianssille.

 

Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen Helahälsingland.se-verkkolehden toimittaja Patrik Oksanen pitää ilmeisenä, että porvarihallitus asettaisi ohjelmassaan tiekartan Nato-jäsenyyteen eikä epäröisi edistää sitä aktiivisesti. Jäsenyys voisi hänen mukaansa kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että sosiaalidemokraatit tai ruotsidemokraatit vaihtaisivat leiriä ei-puolelta kyllä-puolelle.

Ruotsissa puolustus- ja turvallisuuskeskustelua ovat leimanneet Venäjän kasvanut uhka, vaikuttamisoperaatiot, kyberhyökkäykset, epäsymmetriset asejärjestelmät, tekoäly ja globaalit haasteet.

 

Virossa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) vanhempi tutkija Pauli Järvenpää arvioi Ruotsin turvallisuuspoliittisen keskustelun vasta heräilevän vuosikymmeniä kestäneestä horrostilasta.

– Tukholmassa oli kuviteltu, että historia on päättynyt ja että demokratian ja oikeusvaltion ihanteet ovat voittaneet, Järvenpää sanoo.

Kun sodan uhan otaksuttiin kylmän sodan jälkeen pysyvästi väistyneen, Ruotsin kansallinen puolustus ajettiin maassa alas poliittisin päätöksin ja vapautuneet taloudelliset resurssit suunnattiin muualle.

– Puutteet tulivat surullisella tavalla esille Ruotsin viimevuotisessa Aurora 17 -suursotaharjoituksessa. Vapaaehtoinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kyennyt tuottamaan tarvittavaa reserviä, sotilaiden varustus oli vanhanaikaista, eikä yhteensopivuus muiden maiden asevoimien järjestelmien kanssa ollut läheskään kuvitellulla tasolla, Järvenpää arvioi.

 

Lue lisää Verkkouutisten Plus -palvelusta kirjautumalla sisään.

 


 

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kiinnitti huomiota Shoigun asiavirheisiin, joiden hän arvioi tuskin olleen väärinymmärryksiä. Hän korostaa Iltalehdessä, että Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen sopimus ei anna Yhdysvalloille tai Natolla oikeutta käyttää Suomen maa-, meri- ja maa-aluetta.


 

 

Venäjän puolustusministeri uhkasi Suomea

vastatoimilla” – Tutkijat radiossa: Itärajalle

lisää joukkoja

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.7.2018 11:38

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
 
 

Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja asejärjestelmäasiantuntija Arto Pulkki arvioivat Ylen Ykkösaamussa, että Venäjä lisännee joukkojaan Suomen vastaisella rajalla.

 

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu nosti tiistaina Moskovassa pitämässään puheessa esille Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen toukokuussa tekemän sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Shoigun tulkinnan mukaan mahdollistaa Suomen ja Ruotsin täyden osallistumisen Naton sotilasharjoituksiin. Vastavuoroisesta Nato saa Shoigun mukaan rajoittamattoman pääsyn Suomen ja Ruotsin ilmatilaan sekä aluevesille.

 

Puolustusministeri Shoigu katsoo, että tämä pakottaa Venäjän vastatoimiin.  

 

Salomaa korostaa, että mistään ”kesäpuheesta” ei ollut kyse.

 

–Todennäköisesti Venäjä siirtää lisää joukkoja lähemmäksi Suomen rajaa ja mahdollisesti sijoittaa pysyvästi ohjusaseistusta meidän rajojemme tuntumaan, Salomaa toteaa Ylellä.

Asejärjestelmäasiantuntija Pulkki on Salomaan kanssa samoilla linjoilla, mutta arvioi, että todellinen syy joukkojen lisäämiseen Suomen itärajan tuntumassa ei ole puolustusyhteistyösopimus.

–Venäjä lisää joukkojaan meidän rajamme tuntumaan, mutta syy siihen on varsinaisesti arktinen alue. Me olemme Venäjälle sen paras ja turvallisin naapuri. Heillä ei ole minkäänlaista olettamusta, että Suomi muodostaisi minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Mutta jos Suomi liittyy esimerkiksi Natoon, niin on selvää, että jo retorisista syistä he joutuvat siihen jollakin tavalla vastaamaan, Pulkki sanoo.

Pulkin mukaan Shoigun puheessa menivät sekaisin Naton isäntämaasopimus ja toukokuussa allekirjoitettu puolustusyhteistyösopimus, joilla ei hänestä ole ”mitään tekemistä keskenään”.

–Siinä meni vellit ja puurot varsin iloisesti sekaisin joko tarkoituksella tai vahingossa, Pulkki kertoo Ykkösaamussa.

 

–En voi kuvitella, etteikö niin korkean tason toimija, kuin Shoigu on, tietäisi mikä on Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen linja. Tässä tapauksessa kysymys oli tällaisesta keskustelupuheenvuorosta, jolla haluttiin vähän provosoida Suomea, Kanerva sanoo.

 


 

Ottawan sopimuksesta irtaannutaan hänen mukaansa ilmoittamalla siitä YK:lle kuuden kuukauden irtisanomisajalla.


 

Puolustusministeriltä kova ulostulo Ottawan

sopimuksesta: ”Rauhanajan hölmön tölväys”

 
Jaa artikkeli:
 
 
Luotu: 
16.7.2018 14:56

  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Jussi Niinistö.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvostelee kovin sanoin Ottawan sopimusta, joka kieltää maamiinat. 

 

–Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen 2011 oli rauhanajan ”hölmön tölväys”. Liittymällä sopimukseen Suomen sotilaalliseen puolustukseen tehtiin aukko, joka ei auta ketään muuta kuin kimppuumme hyökkäävää vihollista, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

 

Niinistö huomauttaa, että maailman maista suurin osa on liittynyt sopimukseen, mutta sen ulkopuolella ovat esimerkiksi Venäjä, Yhdysvallat, Intia ja Israel.

 

 

Hän muistuttaa, että Ottawan sopimuksen mukaisesti Suomessa on rikoslailla tehty rangaistavaksi henkilömiinojen kehittäminen, valmistaminen, varastointi, kuljetus ja käyttö. Sopimus kieltää mm. tähystämättöminä käytettävät miinat sekä henkilömiinojen käyttämisen muutoin kuin suoran näkökontaktin tapahtuvan laukaisun perusteella. Sopimus kieltää miinojen laukaisun esimerkiksi lennokkitähysteisesti.

–Korvaavat asejärjestelmät ovat tärkeitä, ja kehitystyö jatkuu, mutta ne eivät kokonaan poista sotilaalliseen puolustukseen syntynyttä aukkoa. Ne toimivat laastarina, mutta kattavaa miinakauhua ne eivät palauta. Jalkaväkimiinat ovat edullisia ja kotimaisia puolustusaseita, jotka ovat maastossamme hyvin tehokkaita, ministeri sanoo.

Niinistö on ajanut Ottawan sopimuksesta irtautumista jo nykyisen hallituksen ohjelmaan, mutta ei ole saanut ajatukselle laajaa vastakaikua. 

–Ensi keväänä Suomessa on eduskuntavaalit ja siksi nyt on oikea aika käydä keskustelua, jotta seuraavan eduskunnan aikana Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta ja palauttaa miinakauhun takaisin sotilaallisen suorituskyvyn keinovalikoimaan, Niinistö linjaa.

 

–Mitä vikkelämmin ilmoitus tehdään, sitä nopeammin Suomen sotilaallinen puolustuskyky vahvistuu. Itse en ole neljättä vuotta maailmalla puolustusministerinä kulkeneena havainnut sellaista palautetta, että Ottawan sopimuksesta irtaantuminen aiheuttaisi meille minkäänlaista mainehaittaa. 

Hallituspuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra kertoi helmikuussa, että olisi valmis palauttamaan maamiinat Suomen puolustuksen käyttöön. Kopran puoluekollega Eero Lehti on tehnyt asiasta kansalaisaloitteen.

Kokoomuksen suhtautuminen maamiinoihin on ollut ristiriitainen. Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi vuonna 2014 aloitteen, jonka mukaan Suomi irtautuisi Ottawan sopimuksesta, mutta aloite ei johtanut toimiin.

Asia oli esillä myös presidentinvaalien keskustelussa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren lisäksi presidentti Sauli Niinistö antoi varovaisen tukensa maamiinojen palauttamiselle joissakin olosuhteissa. Niinistö kommentoi Ylellä, että Ottawan sopimukseen liittyminen ei ehkä ollut oikein, mutta ”jäljet on paikattu”.  Korvaavista aseista huolimatta maamiinoihin voitaisiin presidentin mukaan ehkä palata sodan sattuessa.

 


 

Suomi ja Ruotsi syventävät parhaillaan puolustusyhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista ovat esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

 

Peter Hultqvist (vasemmalla) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat pöytäkirjan

puolustusyhteistyöstä

 

Yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle.

 

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat maanantaina Turussa puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.

Se ei kuitenkaan merkitse velvoitteita avunantoon tai puolustusliiton syntyä maiden välille.

Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat maiden hallitusten puolesta puolustusministeri Jussi Niinistö(sin.) sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Allekirjoitusseremonia järjestettiin Suomen Joutsenella.

Nyt allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet sekä luetellaan yhteistyöalueet.

 

Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin rauhan-, kriisi- ja sodanajan puolustusyhteistyön. Yhteistyölle ei myöskään aseteta ennakkoon rajoitteita.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet ja edistäneet merkittävästi kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Maiden välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

 


 

– Ruotsi ja Suomi päättivät viisaasti keskittyä alaan, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisiä etuja. Kummankin maan on vahvistettava puolustustaan Venäjää vastaan varsinkin siksi, koska ne eivät ole Nato-maita. Myös USA hyötyy paremmasta puolustuksesta Itämeren alueella.

 

Puolustusministerit Peter Hultqvist (vas.), Jim Mattis ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaislehti: Euroopan maiden pitäisi

ottaa mallia Suomesta

 

Tutkijan mukaan puolustusjulistus voi olla merkittävin USA:n nykyhallinnon aikana

 

Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerien allekirjoittama maiden puolustusyhteistyötä tiivistävä aiejulistus on transatlanttinen menestystarina, arvioi poliittisten riskien tutkimiseen erikoistuneen Control Risks -konsulttiyhtiön konsultti Elisabeth Braw.

– Useampien eurooppalaisten maiden pitäisi noudattaa ruotsalaisten ja suomalaisten esimerkkiä ja etsiä käytännöllisiä, vaikkakin rajallisia, tapoja lisätä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä, Braw kirjoittaa The Wall Street Journalin julkaisemassa kirjoituksessa.

Aiesopimus kokoaa yhteen maiden sotilasyhteistyön toimintamuodot, joita on kehitelty useiden vuosien ajan. Yhteistyö esimerkiksi sotilasharjoitus- ja koulutustoiminnassa helpottuu.

– Vaikka sopimus on vaatimaton, se saattaa olla merkittävin diplomaattinen saavutus Euroopan maiden ja Donald Trumpin hallinnon välillä.

 

– Kilpailua ei ole paljon; EU:n neuvottelijat ovat saaneet aikaiseksi ainoastaan väliaikaisen lykkäyksen USA:n terästuotteille asettamille tuontitulleille.

 

Yhdysvaltain ja EU:n välinen kuilu on kasvanut useiden eri asioiden tiimoilta.

– Sen vuoksi USA:n, Suomen ja Ruotsin välinen sopimus on erittäin merkittävä.

 


 

Aiempi varapuolustusministeri Robert Work toteaa James Mattisin puheen koskevan myös Suomea. – Olen vakuuttunut että jos Venäjä kävisi avoimeen sotilaalliseen toimintaan Suomea, Ruotsia, Norjaa tai Baltian maita vastaan seuraisi siitä hyvin, hyvin kova amerikkalainen vastaus, Robert Work sanoo.

 

Puolustusministerit Jussi Niinistö (vas.) ja Peter Hultqvist Pentagonissa Washington D.C.:ssä 8. toukokuuta 2018. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Amerikkalaispolitikko: Suomi ja Ruotsi

strategisessa liitossa USA:n kanssa

 

 

Edustajainhuoneen puolustusvaliokunnan jäsenen mukaan aggressio kohtaisi ’hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme’.

 

Dagens Nyheter on julkaissut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ja Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön äskeisen USA:n vierailun yhteydessä tekemiään haastatteluja. DN:n toimittaja Mikael Holmström tunnetaan aihepiiristä tekemänsä Den dolda alliansen -kirjan kirjoittajana.

”Joukko amerikkalaisia edustajia” sanoi vierailun aikana ruotsalaislehdelle, että Venäjän uhatessa tulisi USA puuttumaan sotilaallisesti, vaikka Ruotsi ei ole Naton jäsen.

USA:n puolustusministeri James Mattis oli sanonut ”jos olette vaikeuksissa – me tulemme olemaan paikalla” (if you are in trouble – we will be there).

Demokraattien kongressiedustaja Arizonasta Ruben Gallego kuuluu edustajainhuoneen puolustusvaliokuntaan. Hän toteaa olevansa Mattisin sanojen takana.

– Kyllä. Ilman epäilystä! Jokainen aggressio Ruotsia kohtaan saisi vastaansa hyvin voimakkaan vastarinnan puoleltamme. Ei vain siksi että olemme ystäviä. Vaan myös koska ymmärtäisimme sen olevan ensimmäinen …tietoisessa sotilaallisessa etenemisessä eurooppalaista liittolaistamme vastaan. Uskon myös että amerikkalaisetkin tukisivat sitä, Ruben Gallego sanoo DN:ssa.

Ruben Gallegon mukaan ”Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä strategisessa liitossa USA:n kanssa”.

– Ymmärrämme ystävien ja liittolaisten merkityksen. Te olette liberaaleja demokratioita ja meillä on monia yhteisiä intressejä poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Mikään virallinen Nato-sopimus ei velvoita meitä, mutta kaikki muu yhdistää meitä – ja myös se tosiasia, että meillä on yhteinen hyökkääjä Venäjässä.

 

Bo Theutenberg@theutenberg
 
 

Vore ju bra veta om hela regeringen (s-partiet) står bakom detta ”delstatsförsvar” av Sverige? Dvs Sverige försvaras som en ”amerikansk delstat” pga vår strategisk/geografiska betydelse för USA:s eget försvar. Så har det varit sedan 50-60- talen. https://www.dn.se/nyheter/politik/amerikansk-politiker-sverige-i-praktiken-i-strategisk-allians-med-usa/ 

Amerikansk politiker: Sverige i praktiken i ”strategisk allians” med USA - DN.SE

Om Sverige skulle hotas av Ryssland så kommer USA att ingripa militärt. Det framkom under försvarsminister Peter Hultqvist besök i Washington

dn.se

Jussi Niinistö selvittää, ettei keskustelua herättänyt aiejulistus ole juridisesti sitova valtiosopimus vaan ”poliittinen tahdonilmaus yhteistyöstä”. – Se ei vie Suomea tai Ruotsiin Natoon eikä se tuo turvatakuita. Suomi on edelleen sotilasliittoon kuulumaton maa, joka eduskunnan hyväksymän puolustuselonteon hengessä tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa.

 

James Mattis (vas.) ja Jussi Niinistö. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mandel Ngan

Puolustusministeri kertoo: Tätä tarkoittaa 

aiejulistus USA:n ja Ruotsin kanssa

 

Jussi Niinistön mukaan tahdonilmaus yhteistyöstä ei vie Suomea Natoon.

 

– Voi sanoa, että puolustushallintojemme väliset suhteet eivät kai koskaan ole olleet näin hyvällä tolalla, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) summaa Iltalehden blogissaan hiljattaista työvierailuaan Washingtoniin.

Niinistö tapasi vierailullaan Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisin ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin.

 

– Keskustelimme erinomaisessa hengessä yleisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, transatlanttisista suhteista ja maidemme välisen puolustusyhteistyön ajankohtaisista asioista, etenkin harjoitustoiminnasta, ministeri toteaa.

 

Keskeinen osa vierailua oli kolmenvälisen aiejulistuksen (Statement of Intent, SOI) allekirjoittaminen. Jussi Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin kahdenväliset puolustussuhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat hyötyneet vuonna 2016 laadituista vastaavanlaisista aiejulistuksista ja samaa mallia halutaan jatkossa soveltaa myös kolmenväliseen puolustusyhteistyöhön.

 

Niinistön mukaan SOI täydentää ja kokoaa yhteen aikaisemmin sovittuja asiakokonaisuuksia.

– Yhteistyön avulla voidaan esimerkiksi varmistaa, ettei synny päällekkäisyyksiä tai kilpailutilanteita kansainvälisessä harjoitus- ja muussa koulutustoiminnassa.

 


 

Edellisessä hävittäjäkaupassa eli Hornet-hankinnassa suoran teollisen yhteistyön osuus oli noin 15 prosenttia järjestelmän hankintahinnasta, Valtion tarkastusvirasto VTV on arvioinut. – Siihen nähden tämä 30 prosenttia on merkittävä luku, sanoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko tiedotustilaisuudessa perjantaina.


  

Suomi löi rajan hävittäjähankintaan:

Vähintään 30%:n yhteistyövelvoite

”merkittävä” muutos Horneteista

 
Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.4.2018 15:39
Päivitetty: 
27.4.2018 16:09

  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusministeri Jussi Niinistö päivän tiedotustilaisuudessa kuvassa vasemmalla.
 
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö on päättänyt, että HX-hankinnalle asetetaan teollisen yhteistyön velvoite, jonka minimiosuus on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Osuudella voidaan varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisesta ja turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus syventää Suomen puolustuksen teknologista ja teollista perustaa.

 

Hornet-kaupan teollisesta yhteistyöstä jopa 85 prosenttia kohdistui niin sanottuun epäsuoraan teolliseen yhteistyöhön, jota vielä tuolloin käytettiin laajalti Suomen työllisyyden edistämiseen. Nykyisin tämä ei onnistu, sillä Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. Sen myötä teollisen yhteistyön vaatimusta voidaan perustella vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä, ei enää taloudellisilla perusteilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti perjantaina HX-hankkeen eli Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyynnön Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille, jotka välittävät sen tietopyyntöön vastanneille yrityksille.

HX-hankkeessa on tarkoitus korvata ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky, joka poistuu käytöstä vuodesta 2025 alkaen.

 


 

Hornetia ympäröivät muutkin konetyypille myönteiset uutiset. General Electric kehittää Super Hornetiin uuttaa moottoria, joka tuo lisää työntövoimaa jopa 20 prosenttia. Samalla moottori vähentää polttoaineen kulutusta. Myös melu pienenee. Uusi moottori istuu suoraan koneen moottorikiinnityksiin. - Lentokoneiden valmistajajätti Boeing modernisoi Yhdysvaltain laivaston käytössä olevia F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjiä. Niiden elinkaarta jatketaan nykyisestä 6000 lentotunnista jopa yli 9000 lentotuntiin. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Lentoposti.fi. - Näkökulma: Harvoin ulkopuolinen tarkkailija saa näin upeita uutisia Hornet "tuoteperheestä". Ruotsin Gripen E:tä unohtamatta! - Kaksin aina strategisesti tehokkaampi - Suomi / Ruotsi.- KimsBlog


 

 

Suomen hävittäjäkisaan osallistuva Super

Hornet sai lisäpotkua: Yhdysvaltain laivasto

modernisoi omia koneitaan

 

   
 

Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla.
Australian ilmavoimien Super Hornet lentää ilmantankkauskoneen letkun rinnalla. KUVA: DAN HIMBRECHTS
 
 
 

Suomen hävittäjäkilpailussa eli HX-hankkeessa mukana oleva Super Hornet on saamassa uutta elinikää. Tämä vaikuttaa väistämättä myös harkintaan Suomen seuraavasta hävittäjästä.

 

Boeingin muutostyö sisältää muun muassa siiven yläpuoliset lisäsäiliöt. Säiliöt eivät lisää muotonsa vuoksi ilmanvastusta. Koneilla voi lentää pidempään ja kauemmaksi. Uudet säiliöt mahdollistavat myös lisäaseistuksen ripustamisen rungon alle entisten lisätankkien paikalle.

 

Muutostöissä uusitaan myös koneen ohjaamoa niin, että lentäjän työpöytää hallitsee vain yksi suuri tietokonenäyttö. Ohjaamon modernisointi puolestaan lisää tilaa eturungossa. Sinne voi nyt pakata uutta ja sodankäynnissä yhä tärkeämpää sensoritekniikkaa ja -elektroniikkaa. Uusitut Super Hornetit saavat myös uuden, viidennen sukupolven tutkan, uuden lämpökameran, uuden tutkavaroitusjärjestelmän ja tukun järjestelmäpäivityksiä sekä uudistetun omasuojajärjestelmän. Muutokset eivät rasita koneen maapalveluja.

Boeingin ja Yhdysvaltojen laivaston ilmavoimien välinen sopimus on arvoltaan 73 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ensimmäisen neljän koneen muutostyöt on määrä aloittaa huhtikuussa 2018 Boeingin St. Lousin tehtaalla. Boeing odottaa lisäsopimuksia seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. US Navyn konelaivastossa on 568 Boeing F/A-18 Super Hornet -hävittäjää.

 

Elinkaari jatkuu 2040-luvulle

Super Hornet -uutisilla on merkitystä Suomelle ja maamme ilmavoimille. Onhan Boeing F/A-18 E/F Super Hornet yksi vaihtoehto myös Suomen ilmavoimien HX-hankkeessa. Super Hornetin on arveltu jäävän syrjään Suomen konehankinnasta jo siksi, että sen valmistus loppuu ja että sen elinkaari jää kesken Suomen tarpeita ajatellen.

 

Nyt näyttää päinvastaiselta. Hornetien seuraajaksi kaavailtu F-35-hävittäjän silmittömän kallis kehitystyö takkuaa edelleen.

Kone on niin kallis, että voimapolitiikan ystävä, presidentti Donald Trump on hanketta haukkunut. Niinpä Yhdysvaltain vuoden 2019 budjetissa on tehty varaus 24 uudelle Super Hornetille ja edelleen peräti 110 uudelle koneelle tilikauteen 2023 saakka yltävään budjettiin. Laivaston odotetaan tarvitsevan jopa 10 lisäkonetta vuosittain. Näin tyypin elinkaari jatkuu ainakin 2040-luvulle saakka.

 


 
 
Lisää elinvuosia. Yhdysvaltojen merivomien ilmavoimat tarvitsee uusia koneita ja Super Hornetin tuotantolinjat pysyvät käynnissä. Kuvassa kone laskeutuu tukialukselle. Uusia ominaisuuksia. Super Hornetin taisteluominaisuuksia päivitetään mittavalla ohjelmalla. KUVA: DAVE HUNT

 

Suomi valitsee hävittäjät viidestä vaihtoehdosta. Ne ovat amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35Lightning II, ranskalaisen Dassaultin Rafale, ruotsalaisen Saabin JAS 39 Gripen E/F NG, monikansallisen Eurofighterin Eurofighter Typhoon ja siis amerikkalaisen Boeingin F/A-18E/F Super Hornet.

Päätös uudesta konetyypistä tehdään 2021. Kaupan hinta on arviolta 7–10 miljardia euroa. Myöhemmille vuosille kertyvät elinkaarikustannukset. Uusi hävittäjä lentää Suomen taivaalla ehkä 2025.